Tunnisteilla turvallisuutta â tutkimus sähköisten tunnisteiden käytöstä
Tunnisteilla turvallisuutta â tutkimus sähköisten tunnisteiden käytöstä
Tunnisteilla turvallisuutta â tutkimus sähköisten tunnisteiden käytöstä
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Sukupuolella ei ollut vaikutusta tunnisteen käyttöön<br />
(kuva 3 ja taulukko 2). Tunnisteen käyttö tai<br />
käyttämättömyys vaihteli sen sijaan iän, kotitaloustyypin,<br />
koulutuksen, ammattiaseman sekä asuinalueen<br />
ja -seudun mukaan. Nuoret, kotona asuvat<br />
opiskelijat käyttivät tunnistetta selvästi useammin<br />
kuin kokopäivätyössä tai eläkkeellä olevat henkilöt.<br />
Eläkeläiset käyttivät selvästi vähemmän tunnistetta<br />
kuin kaikki muissa ammattiasemaluokissa olevat.<br />
Tunnisteen käyttö vaihteli myös alueittain. Maaseutumaisten<br />
kuntien haja-asutusalueilla asuvat<br />
käyttivät useammin sähköisiä tunnisteita kuin kaupungeissa<br />
asuvat henkilöt. Myös muualla maassa<br />
käytettiin tunnisteita suhteessa enemmän kuin<br />
Helsingin seudulla.<br />
Tutkimuksessa mukana olleiden Työministeriön<br />
ja Eläketurvakeskuksen sähköisten palvelujen<br />
käyttämät vaihtoehtoiset tunnisteet näkyvät käyttäjille<br />
tunnistuksenohjauspalvelussa (kuvat 2 ja 3).<br />
Molemmissa on vaihtoehtoina sirullinen henkilökortti<br />
tai verkkopankin tunnukset.<br />
Kaikista kuluttajapaneelin vastanneista henkilöistä<br />
reilusti yli puolet oli käyttänyt jotain sähköistä<br />
tunnistetta. Henkilöitä, jotka eivät olleet<br />
koskaan käyttäneet mitään sähköistä tunnistetta,<br />
oli 38 % kyselyyn vastanneista. Jotain sähköistä<br />
Kuva 2. Työministeriön verkkopalvelujen tunnistuspalvelu.<br />
20
Change language