Laps114_nettiin

Lastenkulttuuri
Kirjakko Tuula Korolainen on kirjailija
ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja.
Kuva kirjasta Molli.
Miten olla minä?
”Ole vain oma itsesi”, aikuiset sanovat. Mutta
toisaalta he haluavat lapsen muuttuvan.
Eve Tharlet:
Toisinkin voi oppia.
Suom. Arja Kanerva. Lasten Keskus 2013. 25 s.
Katri Kirkkopelto:
Molli.
Lasten Keskus 2013. 36 s.
Eve Tharletin kuvakirjan suomenkielinen nimi on
kuin kasvatusoppaan otsikko, mutta niukkatekstinen,
pehmeäsävyinen kirja on nimeään hauskempi.
Tarina kertoo pikku Ninnistä, hanhiparven toisinajattelijasta:
se ei tahdo lentää eikä uida kylmässä
vedessä, mutta se haluaa perhostutkijaksi. Onnekseen
Ninni on kuitenkin luova ja keksii uuden hauskan
liikkumismuodon, josta innostuvat myös muut,
jopa huolestunut äiti.
Katri Kirkkopellon kuvakirja kertoo erakoituneesta
Mollista ja vierailulle pyrkivästä pikku Sisusta, joka
yrittää murtaa kieltokylttien ja torjunnan muurin.
Tarina puhuu yksinäisyydestä ja vähittäisestä
avautumisesta ystävyyteen, mutta kyse on myös siitä,
miksi joku on sellainen kuin on. Avainaukeamilla
on joukko Mollin suvun yrmeitä muotokuvia ja negatiivisia
tunnuslauseita tyyliin ”Itku pitkästä ilosta”.
Mollilla on siis taakkanaan vahva negatiivisuuden
perintö.
Kirjan sekatekniikalla tehdyt kuvat ovat värihehkuisia
ja tarkkoja, ja runsassanaisessa tekstissä on
myös huumoria. Mollin yritykset opetella hymyilyä
ja ystävyyden perusteita huvittavat monenikäisiä.
Kirja sopii myös tavoitteelliseen tunnekasvatukseen,
sillä Tiina Haapsalo on Kirkkopellon kanssa tehnyt
siihen oheismateriaalin Molli hyvällä mielellä vai pahalla
päällä – tunteet taidoiksi (Lasten Keskus).
Hanna Kökkö:
Kätkö. Mäkelä 2013. 181 s.
Marja Björk:
Poika. Like 2013. 215 s.
Hanna Kökön nuortenromaanin nimi viittaa sekä kuudesluokkalaisen
Manun harrastamaan geokätköilyyn että hänen sisällään kasvavaan
ahdistusmöykkyyn. Nämä kaksi säiettä kulkevat luontevasti
läpi kirjan tarinaa vuoroin keventäen ja vakavoittaen.
Manun möykky on kasvanut koulukiusaamisesta ja poissa olevaan
isään liittyvästä väkivaltaisesta muistosta, joista kummastakaan
ei äidin kanssa voi puhua. Poika kokee, ettei pysty enää missään
olemaan oma itsensä. Kätköjen etsiminen ympäri kaupunkia
netin ja gps-laitteen avulla on vapauden väylä, jonka kautta löytyy
myös uusi ystävä Helmi ja käynnistyy rikosseikkailu.
Haave paremmasta on Manulla liittynyt yläkouluun, mutta solmut
alkavatkin aueta paitsi Helmin myös äidin uuden poliisikumppanin
kautta. Jännittävien hetkien jälkeen pahat saavat palkkansa,
harhautuneet ymmärrystä, ihastuneet vastakaikua ja äiti ja poika
oivalluksen avoimuuden tärkeydestä.
leikkiikäiselle
koululaiselle
nuorelle
Marja Björkin tosipohjainen romaani kertoo siitä, miltä tuntuu olla
väärä koko ajan, ei vain joskus ja jossain. Päähenkilö Marion eli
Makke tietää olevansa poika, vaikka on syntynyt tytön ruumiiseen.
Hänellä on hyvä itsetunto, mutta silti hänen elämänsä on lähinnä
varomista ja säätämistä: mitä saa leikkiä, miten pukeutua, mihin
vessaan mennä, miten selvitä murrosiän muutoksista.
Kirja kuvaa Maken vaiheet pikkulapsesta nuoreksi aikuiseksi
ja kuljettaa rinnalla myös äidin ja isonveljen tarinaa. Kerronta
on konstailematonta ja siksi myös koskettavaa. Lukijakin helpottuu,
kun Makke saa ongelmalleen nimen – transsukupuolisuus –
ja pääsee hakemaan tietä oikeaan identiteettiinsä ja omannäköiseensä
elämään.
Poika on täsmäkirja niille, jotka elävät itse tai läheisen kautta Maken
tilannetta, mutta myös tärkeä ja ymmärrystä lisäävä teos kenelle
tahansa aikuistuvalle nuorelle ja aikuiselle.
Lapsemme 1/2014 35