Sukitusta, pinnoitusta ja perinteistä tekniikkaa - Picote
Sukitusta, pinnoitusta ja perinteistä tekniikkaa - Picote
Sukitusta, pinnoitusta ja perinteistä tekniikkaa - Picote
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kor<strong>ja</strong>amisen kokonaispotti<br />
lähestyy kymmentä mil<strong>ja</strong>rdia<br />
Kor<strong>ja</strong>usrakentaminen oli arvoltaan 9,4 mil<strong>ja</strong>rdia euroa vuonna<br />
2008. Vuonna 2009 elvytystoimien ansiosta kor<strong>ja</strong>usrakentaminen<br />
kasvoi hieman. Vuoden 2010 kasvuksi on esimerkiksi Rakennusteollisuus<br />
RT ry arvioinut 2 prosenttia. Rakennuskannan<br />
kasvu, sen vanheneminen <strong>ja</strong> teknisen laadun nostaminen nykytasolle<br />
ylläpitää kor<strong>ja</strong>usrakentamista siis myös tulevaisuudessa.<br />
Kor<strong>ja</strong>usrakentamisen arvo on lähestymässä<br />
puolta koko talonrakentamisen<br />
arvosta. Vuonna 2008<br />
tuo koko potti oli 29,5 mil<strong>ja</strong>rdia euroa.<br />
Sen jälkeen uudisrakentaminen<br />
on laskenut, mutta kor<strong>ja</strong>usrakentaminen<br />
kasvanut. Kor<strong>ja</strong>usrakentamisen<br />
arvosta runsas puolet oli puolestaan<br />
asuinrakennusten kor<strong>ja</strong>amista<br />
kerros-, rivi- <strong>ja</strong> omakotitaloissa.<br />
Julkisten rakennusten kor<strong>ja</strong>uksien<br />
osuus oli koko potista viidennes,<br />
teollisuus- <strong>ja</strong> varastorakennusten<br />
12 prosenttia, liike- <strong>ja</strong> toimistorakennusten<br />
kymmenesosa.<br />
Entä kor<strong>ja</strong>usrakentamisen asiakkaat?<br />
Runsaat 40 prosenttia on yksityishenkilöitä,<br />
kuntien <strong>ja</strong> yritysten<br />
osuus on yhtä suuri, 15 prosenttia,<br />
kiinteistö-osakeyhtiöiden osuus oli<br />
12 prosenttia <strong>ja</strong> asunto-osakeyhtiöiden<br />
9 prosenttia.<br />
Pylväikkö kor<strong>ja</strong>usrakentamisen<br />
toteuttajista näyttää selkeän muutoksen,<br />
jonka mukaan kor<strong>ja</strong>ukset<br />
ovat nykyään ammattilaisten tekemiä.<br />
Kun 1980-luvun alussa kor<strong>ja</strong>uksista<br />
teki kustannuksiin suhteutettuna<br />
tee-se-itse-mies lähes<br />
80 prosenttia <strong>ja</strong> rakennusliike lähes<br />
20 prosenttia, jäi erikoisurakoitsijoiden<br />
<strong>ja</strong> yksittäisten ammattimiesten<br />
osuuksiksi vain muutamien prosenttien<br />
siivut. Vuosituhannen vaihteessa<br />
erikoisurakoitsi<strong>ja</strong>t olivat jo<br />
ohittaneet tee-se-itse-miehet, heidän<br />
osuutensa oli noussut 30 prosenttiin.<br />
Suunta on <strong>ja</strong>tkunut myös<br />
koko 2000-luvun.<br />
Ensin talon vaippa, sitten putket<br />
Asuinrakennusten perusparannustarve<br />
on vuosina 2006–2015 VTT:n<br />
ASPE -peruslaskelman mukaan yhteensä<br />
18 mrd. euroa kymmenessä<br />
vuodessa. Perusparannustarpeessa<br />
olevissa rakennuksissa on<br />
630 000 asuntoa. Se tarkoittaa 1,8<br />
mrd. euroa <strong>ja</strong> 63 000 asuntoa vuotta<br />
kohti. Peruskor<strong>ja</strong>amisessa ensimmäinen<br />
kor<strong>ja</strong>us<strong>ja</strong>kso kohdistuu<br />
vaipan peruskor<strong>ja</strong>ukseen 25–35<br />
vuoden iässä <strong>ja</strong> toinen putkistojen<br />
uusiminen keskimäärin 50 vuoden<br />
iässä. Tämä lisää etenkin 1960- <strong>ja</strong><br />
1970-luvulla rakennettujen asuinkerrostalojen<br />
perusparantamista lähitulevaisuudessa.<br />
Suomen rakennusten kerrosalalla<br />
painotettu keski-ikä on kovin alhainen,<br />
vain 30–35 vuotta. Syynä<br />
on rakennuskannan voimakas kasvu<br />
1960- <strong>ja</strong> 1970-luvuilla. Näitä rakennuksia<br />
pitää sekä kor<strong>ja</strong>ta että<br />
kor<strong>ja</strong>usten yhteydessä uudistaa<br />
vastaamaan tilojen toimivuuden,<br />
viihtyisyyden <strong>ja</strong> energiatehokkuuden<br />
a<strong>ja</strong>ntasaisia vaatimuksia. Vaatimuksia<br />
nostavat myös arvomaailman<br />
muuttuminen: ilmastonmuutoksen<br />
torjuminen <strong>ja</strong> pyrkimys kestävään<br />
kehitykseen. Nopeimmin<br />
muutokset ovat näkyneet pientaloissa,<br />
joissa uusia lämmitysratkaisu<strong>ja</strong><br />
on otettu nopeasti käyttöön.<br />
Sirkka Saarinen<br />
hrmy<br />
teema<br />
3