Aktuumi 2/2006 - Oulu

Yli 30 vuoden tutkimustyö omalla erikoisalueella
on johtanut Sheila Hicksin koordinoimaan
useita kansainvälisiä EU-projekteja. Yhteistyö
on tutkijalle tärkeää: ”Tutkija voi olla
yksinään loistava, mutta hän voi myös mennä
helposti aivan harhaan.”
minen EU:n kuudenteen puiteohjelmaan
kuuluvan Millennium-hankkeen varakoordinaattorina.
”Aikaa menee nykyisin paljon
muiden ihmisten tekemisien seuraamiseen.
Se on kuitenkin mukavaa, että valtaosa yhteistyökumppaneista
on myös henkilökohtaisia
ystäviä,” Hicks kuvailee.
Kysyttäessä Hicksiltä kansainvälisen yhteistyön
taustalla vaikuttavia motiiveja paljastuu
tutkijan karu arki. ”Jos ei ole vakituista
virkaa, on jatkuvasti ponnisteltava sen
eteen, että saa palkan jostakin. Minun elämäni
on ollut sen suhteen jatkuvaa taistelua”,
Hicks kuvaa.
Hicksin mukaan yhteistyö kollegoiden
kanssa on tieteelliselle tutkimukselle myös
elintärkeää. Ilman kontakteja ja oman tutkimuksen
peilaamista heidän osaamiseensa
ei voi löytää päättelyssä mahdollisesti olevia
aukkoja.
”Tutkija voi olla yksinään loistava, mutta
hän voi myös mennä helposti aivan harhaan”,
Hicks summaa.
Tällä haavaa Sheila Hicksin pitkä ura tutkijana
alkaa lähennellä loppuaan. Hän itse
arvioi, että parhaillaan käynnissä olevat
hankkeet jäävät viimeisiksi. Ajatus vapautumisesta
jatkuvien määräpäivien kierteestä
tuntuu mukavalta ja haaveissa häämöttävät
tilkkutyöt ja lastenlasten kanssa touhuaminen.
Aika kuitenkin näyttää, saako joku uusi ja
mielenkiintoinen projekti hänet vielä mukaansa.
Se ei liene mahdotonta, sillä Hicksin
mukaan: ”Se on minun elämääni. Kun
projekti lähtee liikkeelle, niin kyllä se taas
ihanasti menee eteenpäin.”
15