Opinto-opas 2000-2002 - Oulu
Opinto-opas 2000-2002 - Oulu
Opinto-opas 2000-2002 - Oulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Opinto</strong>-<strong>opas</strong> <strong>2000</strong>-<strong>2002</strong><br />
Teknillinen tiedekunta<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopisto<br />
Tiedekunnan kanslia<br />
Konetekniikan osasto<br />
Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto<br />
Sähkötekniikan osasto<br />
Linnanmaa<br />
PL 4000<br />
90014 OULUN YLIOPISTO<br />
puh. vaihde (08) 553 1011<br />
ohivalinta (08) 553 + alanumero<br />
Arkkitehtuurin osasto<br />
Aleksanterinkatu 6<br />
PL 4100<br />
90014 OULUN YLIOPISTO<br />
puh. vaihde (08) 553 1011<br />
Tuotantotalouden yksikkö<br />
Tutkijantie 2 D 2 krs.<br />
PL 4610<br />
90014 OULUN YLIOPISTO<br />
puh. vaihde (08) 553 1011
Toimitustyöryhmä<br />
Eero Wallin, Teknillinen tiedekunta, vastaava toimittaja<br />
Martti Vainikka, Arkkitehtuurin osasto<br />
Reijo Saari, Konetekniikan osasto<br />
Sirpa Nelo, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto<br />
Maritta Juvani, Sähkötekniikan osasto<br />
Aila Auvinen, Tuotantotalouden ko.<br />
Taitto<br />
Liisa Runtti, Teknillinen tiedekunta<br />
Pentti Lahdenperä, Teknillinen tiedekunta<br />
ISSN 0782-9329<br />
Painopaikka<br />
Kirjakas Ky.<br />
Nurmijärvi
Sisällysluettelo<br />
<strong>Opinto</strong>-oppaan käyttäjälle.....................5<br />
1. Teknillinen tiedekunta.........................7<br />
2. Tutkinnot ja opiskelu ..........................9<br />
2.1. Perustutkinnot.............................9<br />
2.2. Jatkotutkinnot .............................9<br />
2.3. Täydennyskoulutus ..................... 10<br />
2.4. Opiskelua koskevia ohjeita ja sääntöjä 10<br />
2.4.1. <strong>Opinto</strong>suoritusrekisteri........... 10<br />
2.4.2. Tentit ................................ 10<br />
2.4.3. <strong>Opinto</strong>jen hyväksilukeminen ja korvaaminen<br />
............................ 10<br />
2.4.4. <strong>Opinto</strong>suunnan valinta............ 11<br />
2.4.5. Koulutusohjelman vaihto ......... 11<br />
2.4.6. Harjoittelu .......................... 11<br />
2.4.7. Diplomityö ja kypsyysnäyte ...... 11<br />
2.4.8. Tutkintotodistus ................... 11<br />
2.4.9. Tiedotustilaisuudet valmistuville 12<br />
2.5. <strong>Opinto</strong>neuvonta ......................... 12<br />
2.6. Kieliopinnot koulutusohjelmissa...... 12<br />
3. Arkkitehtuurin osasto........................ 14<br />
3.1. Henkilökunta ............................ 16<br />
3.2. Arkkitehtuurin koulutusohjelma...... 17<br />
3.2.1. Ammatillinen tehtäväalue ........ 17<br />
3.2.2. Koulutusohjelman tavoitteet..... 17<br />
3.2.3. Koulutusohjelman rakenne....... 18<br />
3.2.4. Arkkitehtuurin koulutusohjelma<br />
<strong>2000</strong>-02 ............................. 19<br />
3.2.5. Koulutusohjelman voimassaolo ja<br />
siirtymäsäännöt..................... 23<br />
3.2.6. Syventävät opinnot ................ 23<br />
3.2.7. Japani-opinto-ohjelma ............ 24<br />
3.2.8. Vieraskielinen opetus ja kansainvälinen<br />
oppilasvaihto .................. 24<br />
3.2.9. Opetusperiodit ja kesäopetus .... 25<br />
3.3. Osastokohtaisia ohjeita ................. 25<br />
3.3.1. Opetuksen tarkoitus............... 25<br />
3.3.2. Opetuksen luonne ................. 25<br />
3.3.3. Demonstraatiot ja harjoitukset .. 26<br />
3.3.4. Seminaarit........................... 26<br />
3.3.5. Ekskursiot........................... 26<br />
3.3.6. Diplomityöt......................... 27<br />
3.3.7. Tentit ja niihin osallistuminen ... 28<br />
3.4. Harjoittelu................................ 28<br />
3.5. Työhön sijoittuminen ja työmarkkinatilanne.......................................<br />
28<br />
3.6. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus<br />
........................................ 30<br />
3.6.1. Yleiset opintojaksot................ 30<br />
3.6.2. Laboratoriokohtaiset opintojaksot<br />
.................................... 33<br />
3.6.3. Muita koulutusohjelmaan kuuluvia<br />
opintojaksoja........................ 61<br />
4. Konetekniikan osasto......................... 62<br />
4.1. Henkilökunta............................. 62<br />
4.2. Konetekniikan koulutusohjelma ...... 64<br />
4.2.1. Ammatillinen tehtäväalue......... 64<br />
4.2.2. Koulutusohjelman tavoitteet ..... 64<br />
4.2.3. <strong>Opinto</strong>suunnat ..................... 64<br />
4.2.4. Omaopettajatoiminta.............. 66<br />
4.2.5. Opetussuunnitelma vuosina <strong>2000</strong> ja<br />
2001 aloittaville .................... 66<br />
4.2.6. Opetussuunnitelman muutos vuosina<br />
1998 ja 1999 aloittaneille ... 66<br />
4.3. Osastokohtaisia ohjeita ................. 78<br />
4.4. Harjoittelu................................ 79<br />
4.5. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus<br />
........................................ 82<br />
5. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto .. 112<br />
5.1. Henkilökunta........................... 112<br />
5.2. Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston<br />
koulutusohjelmat ...................... 114<br />
5.3. Prosessitekniikan koulutusohjelma . 115<br />
5.3.1. Ammatillinen tehtäväalue....... 115<br />
5.3.2. Koulutusohjelman tavoitteet ... 115<br />
5.3.3. <strong>Opinto</strong>suunnat ................... 115<br />
5.3.4. Opetussuunnitelma vuonna <strong>2000</strong> ja<br />
2001 aloittaville .................. 116<br />
5.3.5. Koulutusohjelmakohtainen moduulimalli<br />
.............................. 117<br />
5.3.6. Vaihtoehtoiset moduulit ........ 121<br />
5.3.7. Vapaasti valittavia moduuleja .. 124<br />
5.4. Ympäristötekniikan koulutusohjelma..................................<br />
126<br />
5.4.1. Ammatillinen tehtäväalue...... 126<br />
5.4.2. Koulutusohjelman tavoitteet ... 126<br />
5.4.3. <strong>Opinto</strong>suunnat ................... 126<br />
5.4.4. Opetussuunnitelma vuonna <strong>2000</strong> ja<br />
2001 aloittaville .................. 127<br />
5.4.5. Koulutusohjelmakohtainen moduulimalli<br />
.............................. 128
5.4.6. Valinnaismoduulit ja vapaasti<br />
valittavat moduulit................134<br />
5.5. Osastokohtaisia ohjeita ................138<br />
5.6. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaukset<br />
...................................140<br />
6. Sähkötekniikan osasto.......................190<br />
6.1. Henkilökunta ...........................191<br />
6.2. Sähkötekniikan osaston koulutusohjelmat<br />
.......................................192<br />
6.2.1. Koulutusohjelmien tavoitteet ja rakenneperiaatteet<br />
..................192<br />
6.3. Sähkötekniikan koulutusohjelma.....194<br />
6.3.1. Sähkötekniikan koulutusohjelman<br />
rakenne .............................194<br />
6.3.2. <strong>Opinto</strong>suuntien kuvaukset ......194<br />
6.3.3. Opetussuunnitelma vuonna <strong>2000</strong> ja<br />
2001 aloittaville ylioppilaille....197<br />
6.3.4. Opetussuunnitelmat vuonna <strong>2000</strong><br />
ja 2001 aloittaville opistoinsinööreille<br />
................................213<br />
6.4. Tietotekniikan koulutusohjelma .....216<br />
6.4.1. Tietotekniikan koulutusohjelman<br />
rakenne .............................216<br />
6.4.2. <strong>Opinto</strong>suuntien kuvaukset ......216<br />
6.4.3. Opetussuunnitelma vuonna <strong>2000</strong> ja<br />
2001 aloittaville ylioppilaille....218<br />
6.4.4. Opetussuunnitelmat vuonna <strong>2000</strong><br />
ja 2001 aloittaville opistoinsinööreille<br />
................................228<br />
6.5. Osastokohtaisia ohjeita ................232<br />
6.6. Harjoitteluvaatimukset ................232<br />
6.7. Työhön sijoittuminen..................233<br />
6.8. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus<br />
.......................................234<br />
7. Tuotantotalouden koulutusohjelma ......271<br />
7.1. Tuotantotalouden yksikkö ............271<br />
7.1.1. Tuotantotalouden yksikön henkilökunta<br />
................................271<br />
7.2. Koulutusohjelmakohtaisia ohjeita....271<br />
7.3. Taloustieteiden tiedekunnan<br />
koulutusohjelmat.......................272<br />
7.4. Tuotantotalouden koulutusohjelma .272<br />
7.4.1. Ammatillinen tehtäväalue .......272<br />
7.4.2. Koulutusohjelman rakenne ja<br />
sisältö ...............................273<br />
7.4.3. Opetussuunnitelma vuonna <strong>2000</strong> ja<br />
2001 aloittaville ylioppilaille....275<br />
7.4.4. Opetussuunnitelma ennen vuotta<br />
<strong>2000</strong> aloittaneille ylioppilaille ..278<br />
7.4.5. Opisto- ja ammattikorkeakouluinsinöörien<br />
opinto-ohjelma......... 279<br />
7.5. Tuotantotalouden opintojaksojen kuvaus<br />
...................................... 280<br />
7.6. Taloustieteiden tiedekunnan tarjoamat<br />
valinnaismoduulit...................... 290<br />
8. Eri koulutusohjelmille yhteiset opintojaksot<br />
ja toisista tiedekunnista saatava opetus .. 293<br />
9. <strong>Oulu</strong>n yliopiston teknillisen tiedekunnan<br />
tekniikan alan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset<br />
................................... 315<br />
10. Opiskelijajärjestöt tiedekunnassa......... 326<br />
11. Luettelo opintojaksoista ................... 330
<strong>Opinto</strong>-oppaan käyttäjälle<br />
Tämä opinto-<strong>opas</strong> on laadittu kaksivuotiseksi.<br />
Oppaaseen on koottu arkkitehdin ja diplomiinsinöörin<br />
tutkintoon johtavien koulutusohjelmien<br />
opetussuunnitelmat vuosina <strong>2000</strong> ja 2001<br />
aloittaville. Nämä opetussuunnitelmat koskevat<br />
soveltuvin osin myös vuonna 1998 ja 1999 opintonsa<br />
aloittaneita. Katso tarkemmin oman koulutusohjelmasi<br />
kohdalta. Lisäksi oppaassa on joukko<br />
muita opiskeluun liittyviä ohjeita. Säilytä <strong>opas</strong><br />
huolellisesti.<br />
Epäselvyyksissä ota yhteys oman koulutusohjelman<br />
opintoneuvojaan. Seuraa myös tarkasti<br />
ilmoitustauluja ja käy tiedotustilaisuuksissa.<br />
Opetussuunnitelmassa on lueteltu mm. kaikki<br />
ne opintojaksot, jotka opiskelijan tulee suorittaa<br />
arkkitehdin tai diplomi-insinöörin tutkintoa<br />
varten. Siinä on myös opintojaksojen sisältöesitteet<br />
ja niiden ajoittaminen eri lukuvuosille. Tutustu<br />
oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelmaan,<br />
niin saat kokonaiskuvan tutkinnosta.<br />
Kaikkia teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmia<br />
ja koko tiedekuntaa koskevat asiat ovat<br />
luvuissa 1 ja 2.<br />
Toisena pääosana on osastojen ja niiden tuottamien<br />
koulutusohjelmien esittely luvuissa 3-8.<br />
Osastojen löytymistä helpottavat sivun alaosassa<br />
olevat osastojen kirjainsymbolit AO, KO, PO,<br />
SO ja TUTA.<br />
Jos et löydä tarvitsemaasi tietoa opinto-oppaasta,<br />
tule kysymään. Pienryhmäohjaajat, osastojen<br />
opintoneuvojat, opettajat ja toimistohenkilökunta<br />
sekä tiedekunnan kanslian henkilökunta,<br />
ovat käytettävissäsi.<br />
<strong>Oulu</strong>ssa 26.4.<strong>2000</strong><br />
Eero Wallin<br />
Teknillisen tiedekunnan suunnittelija<br />
<strong>Opinto</strong>jaksojen numerotunnukset<br />
<strong>Opinto</strong>suoritusten rekisteröintiä ja opetusmonistetoimintaa<br />
varten opintojaksoilla on tunnukset,<br />
joissa viisi numeroa ja kirjain P, A tai S.<br />
Kirjain tarkoittaa perus-, aine- ja syventäviä<br />
opintoja. Kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittavat<br />
koulutusohjelmaa tai opintojakson tuottajaa<br />
ja kolme viimeistä numeroa määrittävät yksittäisen<br />
opintojakson.<br />
Teknillisen tiedekunnan tunnukset:<br />
45…arkkitehtuuri (kuvaukset luvussa 3.6)<br />
46…konetekniikka (kuvaukset luvussa 4.5)<br />
47…prosessitekniikka (kuvaukset luvussa 5.6)<br />
48…ympäristötekniikka (kuvaukset luvussa 5.6)<br />
51…rakentamistekniikka<br />
52…sähkötekniikka, tietotekniikka (kuvaukset<br />
luvussa 6.8)<br />
55…tuotantotalous (kuvaukset luvussa 7.5)<br />
03…eri koulutusohjelmille yhteiset opintojaksot<br />
(tuottajina matematiikan ja työtieteen jaokset,<br />
kuvaukset luvussa 8).<br />
Muista tiedekunnista saatava opetus on numeroitu<br />
tuottavan koulutusohjelman koodilla (luku<br />
8).<br />
Koulutusohjelmien yhteydessä esitetyissä<br />
opintojaksojen kuvauksissa on selostus vain oman<br />
osaston tuottamat opintojaksot. Koulutusohjelmaan<br />
kuuluvien muiden osastojen tuottamien<br />
opintojaksojen kuvaukset löytyvät tuottavaa<br />
osastoa koskevista luvuista numerotunnuksen<br />
avulla.<br />
Yliopiston Yliopistopainon toimittamia opetusmonisteita<br />
saa ostaa suoraan monistemyymälästä,<br />
os. <strong>Oulu</strong>n yliopisto, Linnanmaa, FY 1035,<br />
puh. 553 3940.<br />
5
1. Teknillinen tiedekunta<br />
Teknilliseen tiedekuntaan kuuluu viisi osastoa:<br />
arkkitehtuurin osasto<br />
konetekniikan osasto<br />
prosessi- ja ympäristötekniikan osasto<br />
rakentamistekniikan osasto<br />
sähkötekniikan osasto<br />
Prosessi- ja ympäristötekniikan osastoon kuuluva<br />
työtieteen laboratorio ja sähkötekniikan<br />
osastoon kuuluva matematiikan jaos palvelevat<br />
kaikkia koulutusohjelmia.<br />
Tuotantotalouden koulutusohjelman hallinnosta<br />
vastaa osastoneuvostoa vastaava koordinaatioelin.<br />
Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto,<br />
dekaani ja varadekaani. Valmistelevina<br />
ja esittelevinä virkamiehinä toimivat hallintopäällikkö<br />
ja suunnittelija. Tiedekuntaneuvostoon<br />
valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan 26<br />
jäsentä, joista 12 on professoreita, 7 muun henkilökunnan<br />
edustajia ja 7 opiskelijoita. Tiedekuntaneuvoston<br />
puheenjohtajana toimii dekaani<br />
ja varapuheenjohtajana varadekaani. Dekaaniksi<br />
tiedekuntaneuvosto valitsee professoriksi nimitetyn<br />
henkilön. Dekaanin ja varadekaanin toimikausi<br />
on sama kuin tiedekuntaneuvoston.<br />
Tiedekuntaneuvoston tehtäviin kuuluu mm.:<br />
• edistää tiedekunnassa tehtävää tutkimusta ja<br />
kehittää annettavaa opetusta sekä tehdä näitä<br />
koskevia esityksiä ja antaa lausuntoja<br />
• seurata ja arvioida tiedekunnan toiminnan<br />
vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja taloudellisuutta<br />
• edistää tiedekuntien ja laitosten välistä<br />
yhteistoimintaa ja tiedonkulkua<br />
• täyttää virat tai tehdä esitykset tiedekuntaan<br />
kuuluvien virkojen täyttämiseksi<br />
• tehdä tiedekunnan toimintaa ja taloutta<br />
koskevat suunnitelmat<br />
• päättää yksityiskohtaisista valintaperusteista<br />
• tehdä esitys uuden koulutusohjelman tai<br />
opintosuunnan perustamisesta<br />
• hyväksyä opetussuunnitelmat koulutusohjelmia,<br />
jatkotutkintoja ja muita opintoja<br />
varten<br />
• hyväksyä väitöskirjat.<br />
Dekaanin tehtäviin kuuluu mm.:<br />
• johtaa tiedekunnan strategista suunnittelua<br />
sekä tiedekunnan toimintaa<br />
• vastaa tiedekunnan toiminnan tuloksellisuudesta<br />
yliopiston rehtorille<br />
• edistää tiedekuntien välistä ja sisäistä yhteistoimintaa<br />
ja viestintää sekä koordinoi laitosten<br />
kehittämistoimintaa<br />
• hoitaa virantäyttöihin liittyviä asioita<br />
• hyväksyy uudet opiskelijat<br />
• antaa todistukset tiedekunnassa suoritetuista<br />
tutkinnoista ja erillisistä opinnoista<br />
Osaston hallintoa hoitavat osastoneuvosto ja<br />
osaston johtaja. Osastoneuvostoon kuuluvat<br />
osaston professorit, osaston muun henkilökunnan<br />
ja opiskelijoiden edustajia seuraavasti:<br />
arkkitehtuurin osasto 8+5+5<br />
konetekniikan osasto 11+6+6<br />
prosessi- ja ympäristötekniikan os. 11+6+6<br />
rakentamistekniikan os. 8+5+5<br />
sähkötekniikan osasto 12+7+7<br />
tuotantotalouden koord.elin 5+3+3<br />
Osastoneuvoston toimikausi on sama kuin<br />
tiedekuntaneuvoston.<br />
Osastoneuvosto käsittelee osaston yleiset hallinto-<br />
ja opetusasiat. Osastoneuvosto toimii<br />
yliopiston hallituksen päätöksen perusteella myös<br />
koulutusohjelmatoimikuntana, jonka tehtävänä<br />
on mm. koulutusohjelman opetussuunnitelman<br />
valmistelu.<br />
7
Tiedekunnan kanslia<br />
Linnanmaa, YT 103, sisäänkäynti R<br />
Puhelin (08) 553 1011 (vaihde) tai ohivalinta<br />
553 2001 ja 553 <strong>2002</strong>, telefax 553 2006<br />
asiointiaika 9.00 – 13.00<br />
Dekaani:<br />
LANTTO, Vilho, prof., puh. 553 2712; vastaanotto<br />
sopimuksen mukaan.<br />
Varadekaani:<br />
LEIVISKÄ, Kauko, prof., puh. 553 2460<br />
Hallintopäällikkö:<br />
KORHONEN, Jorma, VTM, puh. 553 2005<br />
Suunnittelija:<br />
WALLIN, Eero, FL, puh. 553 2003<br />
Harjoittelusihteeri:<br />
FÄHNRICH, Mirja, FM, puh. 553 2004<br />
Pedagoginen suunnittelija:<br />
ALHA, Katariina, DI, puh. 553 2353<br />
Kanslia:<br />
RUNTTI, Liisa, osastosihteeri (opintoasiat),<br />
puh. 553 2001<br />
RIMPINEN, Helena, toimistosihteeri (opintoasiat),<br />
puh. 553 <strong>2002</strong><br />
Kirjastot:<br />
N.N., kirjastonhoitaja, puh. 553 2306, virka<br />
avoinna<br />
KOIVUNIEMI, Mirja, DI, informaatikko, puh.<br />
553 2017<br />
Osastojen henkilökuntaluettelot ovat osastokohtaisissa<br />
luvuissa ja luettelo kielten opettajista<br />
kielikeskuksen opinto-oppaassa.<br />
ATK-suunnittelija:<br />
LAHDENPERÄ, Pentti, puh. 553 2012<br />
8
2. Tutkinnot ja opiskelu<br />
Teknillisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa<br />
perustutkintoina arkkitehdin ja diplomi-insinöörin<br />
tutkinnot ja jatkotutkintoina tekniikan<br />
lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot.<br />
Tutkinnoista on säädetty asetuksella teknillistieteellisistä<br />
tutkinnoista (215/95). Teknillisen<br />
tiedekunnan tekniikan alan tutkintoja koskevat<br />
pysyväismääräykset sisältävät tarkemmat määräykset<br />
siitä, miten tutkinnot suoritetaan <strong>Oulu</strong>n<br />
yliopiston teknillisessä tiedekunnassa. Pysyväismääräykset<br />
ovat tämän oppaan lopussa luvussa 9.<br />
Lisäksi tiedekunnassa voidaan suorittaa filosofian<br />
tohtorin tutkinto (asetus 1279/91).<br />
2.1. Perustutkinnot<br />
Tutkinto suoritetaan koulutusohjelmassa. Arkkitehtuurin<br />
koulutusohjelma johtaa arkkitehdin<br />
tutkintoon ja konetekniikan, prosessitekniikan,<br />
rakentamistekniikan, sähkötekniikan, tietotekniikan<br />
ja tuotantotalouden koulutusohjelmat<br />
diplomi-insinöörin tutkintoon.<br />
Kunkin koulutusohjelman laajuus on 180<br />
opintoviikkoa (ov). Yksi opintoviikko vastaa<br />
keskimäärin 40 tunnin täysitehoista opiskelua.<br />
Tutkinnon rakenne<br />
9<br />
Perustutkinnon rakennetta on uudistettu. Uudistettu<br />
tutkinto on moduulirakenteinen. Koulutusohjelman<br />
opinnot koostuvat perusopinnoista,<br />
aineopinnoista ja syventävistä opinnoista.<br />
Koulutusohjelma jakaantuu opintosuuntiin,<br />
joissa osa opinnoista eriytyy suppeammalle alueelle.<br />
Koulutusohjelman moduulit ovat:<br />
• perusopinnot, noin 50 ov<br />
• koulutusohjelman yhteiset aineopinnot, 45-<br />
55 ov<br />
• opintosuunnan perusmoduuli, 20-30 ov<br />
• opintosuunnan jatkomoduuli, 10-20 ov<br />
• valinnaismoduuli(t), 10-15 ov.<br />
Kunkin koulutusohjelman rakenne on kuvattu<br />
tarkemmin ao. osaston/koulutusohjelman kohdalla<br />
tässä oppaassa. Pakollisen harjoittelun laajuus<br />
on 4-10 ov koulutusohjelmasta riippuen.<br />
Harjoittelu kuuluu koulutusohjelman yhteisiin<br />
aineopintoihin. Harjoittelu muutetaan opintoviikoiksi<br />
niin, että kolme työviikkoa vastaa yhtä<br />
opintoviikkoa.<br />
Opetus järjestetään opintojaksoina, jotka ovat<br />
pakollisia tai vaihtoehtoisia. Lisäksi opintoihin<br />
sisältyy vähintään 10 opintoviikkoa vapaasti<br />
valittavia opintojaksoja. Kuhunkin koulutusohjelmaan<br />
kuuluvista opintojaksoista määrätään<br />
opetussuunnitelmassa.<br />
Koulutusohjelmien suunnittelusta ja toteutuksesta<br />
vastaavat osastot (tarkemmin kunkin<br />
osaston kohdassa luvuissa 3-7).<br />
2.2. Jatkotutkinnot<br />
Jatkotutkintoina voidaan suorittaa tekniikan<br />
lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot. Jatkotutkinnot<br />
muodostuvat pääaineopinnoista,<br />
täydentävistä opinnoista ja tieteellisistä yleisopinnoista.<br />
Pääaineopintoihin sisältyy lisensiaatintyö<br />
tai väitöskirja.<br />
Tekniikan lisensiaatin tutkinnon kokonaislaajuus<br />
on 80 opintoviikkoa, josta lisensiaatin työn<br />
osuus on noin 35 opintoviikkoa. Pääaineopintojen<br />
laajuudeksi tiedekunta suosittelee 25-35<br />
opintoviikkoa, täydentävien opintojen laajuudeksi<br />
9-17 opintoviikkoa ja tieteellisten yleisopintojen<br />
laajuudeksi 3-5 opintoviikkoa.<br />
Tekniikan tohtorin tutkinto voidaan suorittaa<br />
joko lisensiaatin tutkinnon jälkeen, jolloin vaaditaan<br />
väitöskirjan julkaiseminen ja sen julkinen<br />
puolustaminen, tai suoraan diplomi-insinöörin<br />
tai arkkitehdin tutkinnon pohjalta. Tällöin opiskelijan<br />
on suoritettava tekniikan lisensiaatin<br />
tutkintoa vastaavat opintosuoritukset lisensiaatintyötä<br />
lukuun ottamatta, julkaistava väitöskirja<br />
ja puolustettava sitä julkisesti.<br />
Tiedekunta vahvistaa kullekin jatko-opiskelijalle<br />
opintosuunnitelman.<br />
Tarkemmat määräykset jatkotutkinnoista ovat<br />
tekniikan alan tutkintoja koskevissa pysyväismääräyksissä<br />
ja jatkotutkinto-ohjeissa, joita saa
tiedekunnan kansliasta. Lisätietoja antavat professorit<br />
ja suunnittelija.<br />
2.3. Täydennyskoulutus<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopistossa diplomi-insinöörin tai arkkitehdin<br />
tutkinnon suorittaneella on oikeus täydennyskoulutuksenaan<br />
osallistua opetussuunnitelmien<br />
mukaiseen koulutukseen. Tällaisten<br />
täydentäviä opintoja suorittavien opiskelijoiden<br />
tulee ilmoittautua yliopistoon läsnäoleviksi<br />
opiskelijoiksi.<br />
Muiden, jotka haluavat suorittaa erillisiä opintoja<br />
teknillisessä tiedekunnassa, tulee hakea<br />
siihen oikeutta tiedekunnalta. Hakuajat päättyvät<br />
15.8. ja 1.12. Hakemus toimitetaan tiedekunnan<br />
kansliaan. Hakumenettelystä antaa tietoja suunnittelija,<br />
puhelin 553 2003.<br />
Yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut järjestää<br />
myös erillisiä täydennyskoulutuskursseja.<br />
Näistä saa lisätietoja ao. koulutussektorin vastuuhenkilöiltä.<br />
2.4. Opiskelua koskevia ohjeita<br />
ja sääntöjä<br />
Tässä on sellaisia ohjeita ja sääntöjä, jotka koskevat<br />
kaikkia teknillisen tiedekunnan opiskelijoita.<br />
Tutkintoja koskevat pysyväismääräykset ovat<br />
tämän oppaan lopussa luvussa 9. Kullakin osastolla<br />
on lisäksi omat ohjeensa ja toimintatapansa,<br />
joista tarkemmin osastokohtaisissa luvuissa.<br />
Kaikki tärkeät ja ajankohtaiset opintoja koskevat<br />
ilmoitukset julkaistaan ilmoitustauluilla.<br />
Niissä on tietoja mm. luentojen alkamisajoista,<br />
tenteistä, tenttituloksista ja erilaisista muutoksista,<br />
joita on tapahtunut opinto-oppaan ilmestymisen<br />
jälkeen. Seuraa siis säännöllisesti ilmoitustauluja.<br />
2.4.1. <strong>Opinto</strong>suoritusrekisteri<br />
Kustakin suoritetusta opintojaksosta tehdään<br />
merkintä opintosuoritusrekisteriin. Osasuorituksia<br />
sen sijaan ei viedä rekisteriin, vaan niistä pitää<br />
kirjaa ao. laboratorio, jaos tai laitos. Vuonna<br />
1980 ja sen jälkeen aloittaneiden suoritukset<br />
kirjataan tiedekunnan kansliassa atk-pohjaiseen<br />
rekisteriin. Rekisteriotteita saa tiedekunnan kansliasta<br />
ja opintotoimiston palvelupisteestä Linnanmaalta.<br />
Ote on noudettavissa tilauksen jälkeisenä<br />
päivänä. Postitse lähetettynä toimitusaika on 3<br />
päivää.<br />
Uusi opiskelijatietojärjestelmä (OODI) on tulossa<br />
käyttöön lähiaikoina. Käyttöönoton myötä<br />
opintosuoritusten päivittäminen rekisteriin siirtyy<br />
pääosin osastotasolle. Myös rekisterinotteiden<br />
saantipaikat ja -tavat monipuolistuvat<br />
sitten kun OODI saadaan täysimääräiseen käyttöön.<br />
Hankkeen etenemisestä tiedotetaan osastojen<br />
ilmoitustauluilla.<br />
2.4.2. Tentit<br />
Kunkin osaston tenttilista on osaston ilmoitustaululla<br />
hyvissä ajoin ennen lukukauden alkamista.<br />
Kuulustelujen järjestämisestä määrätään <strong>Oulu</strong>n<br />
yliopiston opetuksesta ja opiskelijoista annetussa<br />
johtosäännössä. Asiakirja on osoitteessa<br />
http://www.hallinto.oulu.fi/, jonka alta katso<br />
kohtaa "yliopistoa koskevia säädöksiä".<br />
2.4.3. <strong>Opinto</strong>jen hyväksilukeminen<br />
ja korvaaminen<br />
Opiskelijalla on mahdollisuus lukea hyväkseen<br />
toisessa kotimaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa<br />
suoritettuja opintoja, jotka sisällöltään<br />
vastaavat opetussuunnitelmaan kuuluvia<br />
opintojaksoja. Opetussuunnitelmaan kuuluvia<br />
opintojaksoja voidaan hyvin perustellusta syystä<br />
korvata sellaisilla opintojaksoilla, jotka eivät<br />
sisälly opetussuunnitelmaan.<br />
Muissa korkeakouluissa (kotimaisissa tai ulkomaisissa)<br />
suoritettujen opintojen tiedekunnassa<br />
suoritettavaan tutkintoon sisällyttämistä<br />
koskevat periaatteet on kirjattu yliopiston hallituksen<br />
päätökseen ”Muissa korkeakouluissa suoritettujen<br />
opintojen sisällyttäminen tutkintoon<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopistossa”. Tiedekuntakohtaisia ohjeita<br />
on mm. tiedekunnan opintoja koskevissa pysyväismääräyksissä<br />
ja tiedekunnan erillispäätöksissä.<br />
Jos olet ennen tiedekuntaan tuloasi opiskellut<br />
yliopiston muussa tiedekunnassa, toisessa<br />
yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai vastaavassa<br />
ja haluat käyttää ko. opintoja tiedekunnassa<br />
suoritettavaan tutkintoon, opintojen hyväksilukeminen<br />
/ korvaaminen on syytä selvittää mahdollisimman<br />
pian opintojen aloittamisen jälkeen.<br />
10
Lisätietoja saa osaston kansliasta ja koulutusohjelman<br />
opintoneuvojalta.<br />
2.4.4. <strong>Opinto</strong>suunnan valinta<br />
<strong>Opinto</strong>suunta valitaan pääsääntöisesti toisen<br />
opiskeluvuoden jälkeen. Osastot järjestävät<br />
tiedotustilaisuuksia, joissa esitellään opintosuunta<br />
ja annetaan hakuohjeet.<br />
Jos johonkin opintosuuntaan on enemmän halukkaita,<br />
kuin siihen voidaan ottaa, ovat valinnan<br />
perusteita opintomenestys ja alalla hankittu<br />
kokemus osaston määräämällä tavalla.<br />
2.4.5. Koulutusohjelman vaihto<br />
Opiskelijalla on mahdollisuus anomuksesta vaihtaa<br />
koulutusohjelmaa. Arkkitehtuurin koulutusohjelmasta<br />
diplomi-insinöörin koulutusohjelmaan<br />
tai päinvastoin ei kuitenkaan voi vaihtaa<br />
osallistumatta pääsykokeisiin.<br />
Koulutusohjelman vaihdon perusteena käytetään<br />
mm. opiskelijavalinnassa saavutettua pistemäärää<br />
ja opintomenestystä. Lisäksi edellytetään,<br />
että hakija on opiskellut yhden lukuvuoden<br />
siinä koulutusohjelmassa, johon hänet on<br />
alunperin hyväksytty.<br />
Koulutusohjelman vaihdoista päättää dekaani<br />
valintatoimikunnan esityksestä. Hakemukset on<br />
jätettävä 31.3. mennessä tiedekunnan kansliaan.<br />
Koulutusohjelman vaihdosta voi kysyä lisätietoja<br />
tiedekunnan kansliasta.<br />
Teknisten tieteiden yhteisvalinnan piirissä tapahtuvasta<br />
korkeakoulun vaihdosta saa tietoja<br />
tiedekunnan kansliasta ja asianomaisista korkeakouluista.<br />
2.4.6. Harjoittelu<br />
Koulutusohjelmakohtaiset harjoitteluvaatimukset<br />
on esitetty osastoja koskevissa luvuissa.<br />
Tiedekunnassa toimii harjoittelusihteeri, joka<br />
hoitaa kaikkien osastojen harjoitteluvälitystä kiltojen<br />
harjoittelusihteerien avustamana sekä<br />
hankkii mahdollisuuksien mukaan uusia harjoittelupaikkoja.<br />
2.4.7. Diplomityö ja kypsyysnäyte<br />
Diplomityön laajuus on 20 opintoviikkoa. Osastoilla<br />
on diplomityöohjeet, joissa selvitetään työn<br />
11<br />
aloittamiseen, aiheeseen, ohjaukseen ja suoritukseen<br />
liittyviä seikkoja. Ohjeita saa osastojen<br />
kanslioista. Diplomityö tehdään pääsääntöisesti<br />
suomen tai ruotsin kielellä. Osasto voi kuitenkin<br />
perustellusta syystä antaa opiskelijalle luvan<br />
diplomityön tekemiseen jollakin vieraalla kielellä.<br />
Diplomityön hyväksyy osastoneuvosto.<br />
Vuonna 1979 ja sen jälkeen aloittaneiden<br />
opiskelijoiden tulee suorittaa diplomityön aihepiiriin<br />
liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte, jossa<br />
opiskelijan tulee osoittaa suomen tai ruotsin<br />
kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä diplomityön<br />
aihepiiriin (katso myös kohtaa 2.6. kotimaiset<br />
kielet). Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa<br />
koetilanteessa diplomityön ohjaajan antamasta<br />
aiheesta sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija<br />
on saanut koulusivistyksensä Kypsyysnäytteen<br />
ohjeellinen laajuus on noin kolme sivua. Kypsyysnäytteen<br />
sisällön ja kieliasun tarkastaa työn<br />
ohjaaja. Arvosanat ovat hyväksytty ja hylätty.<br />
Kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa, kun lupa<br />
diplomityön puhtaaksikirjoittamiseen on saatu<br />
Kypsyysnäyte kirjoitetaan osaston normaalissa<br />
kuulustelutilaisuudessa ja siihen ilmoittaudutaan<br />
tavanomaisella tavalla.<br />
2.4.8. Tutkintotodistus<br />
Teknillistieteellisestä perustutkinnosta annettavassa<br />
todistuksessa mainitaan tutkinnon lisäksi<br />
koulutusohjelma, suuntautumisvaihtoehto tai<br />
opintosuunta, koulutusohjelman keskeinen sisältö,<br />
opintosuoritusten arvostelu sekä diplomityön<br />
nimi.<br />
Todistuksen anominen<br />
Sen jälkeen, kun diplomi-insinöörin tai arkkitehdin<br />
tutkintoon kuuluvat opintojaksot ja käytännön<br />
harjoittelu on suoritettu ja diplomityö<br />
lopullisessa muodossaan jätetty työtä ohjaavalle<br />
opettajalle, opiskelija voi anoa teknilliseltä tiedekunnalta<br />
todistusta tutkinnon suorittamisesta.<br />
Anomus tehdään lomakkeella, jota saa osastojen<br />
kanslioista. Mukaan liitetään opintosuoritusrekisterinote<br />
ja mahdollinen opintokirja.<br />
Asiakirjat palautetaan osaston toimistoon. Anomus<br />
on jätettävä hyvissä ajoin ennen osastoneuvoston<br />
kokousta, sillä osaston tarkastusmenettely<br />
vaatii oman aikansa.
Tutkintotodistuksia myönnetään ilmoitustaululla<br />
ilmoitettavina ajankohtina. Diplomityön<br />
on oltava osastoneuvostokäsittelyssä vähintään 14<br />
päivää ennen tutkintotodistuksen antamista.<br />
Todistus on noudettavissa joko osaston johtajalta<br />
vastaanottoaikana tai osaston tai tiedekunnan<br />
kansliasta. <strong>Oulu</strong>n ulkopuolella voi todistuksen<br />
saada myös postitse, jolloin siitä pyydetään<br />
ilmoittamaan tiedekunnan kansliaan.<br />
Arvostelu<br />
Tutkittavan tiedot, myös diplomityö, arvostellaan<br />
arvosanoin tyydyttävä (1-,1), erittäin tyydyttävä<br />
(1+, 1½), hyvä (2-, 2), erittäin hyvä<br />
(2+, 2½), kiitettävä (3-, 3).<br />
Kieliopinnot arvostellaan tyydyttävät tiedot/hyvät<br />
tiedot (toinen kotimainen) tai hyväksytty/hylätty.<br />
Tiedekunta voi merkitä tutkintotodistukseen<br />
maininnan ”oivallisesti” erityisen hyvin suoritetusta<br />
tutkinnosta. Se edellyttää, että<br />
1. arvosanojen painotettu keskiarvo on vähintään<br />
erittäin hyvä 2½ (alaraja 2,38) ja lisäksi<br />
suuntaumisvaihtoehdon tai opintosuunnan<br />
keskeisissä opintojaksoissa on oltava<br />
arvosana erittäin hyvä. Kieliopintoja ei<br />
lasketa mukaan.<br />
2. diplomityössä on osoitettu erityistä kypsyneisyyttä<br />
ja työ on arvosteltu arvosanalla<br />
kiitettävä (3-, 3).<br />
2.4.9. Tiedotustilaisuudet valmistuville<br />
<strong>Oulu</strong>n Teekkariyhdistys järjestää Tekniikan<br />
Akateemisten Liiton kanssa valmistuville tarkoitettuja<br />
tiedotustilaisuuksia, joissa käsitellään mm.<br />
työpaikan hakuun ja työsopimuksen tekemiseen<br />
liittyviä asioita. Seuraa ilmoitustauluja!<br />
2.5. <strong>Opinto</strong>neuvonta<br />
Osaston opintoneuvojana toimii osaston amanuenssi,<br />
opintosihteeri, lehtori tai assistentti.<br />
Arkkitehtuurin osastolla opintoneuvojat on nimetty<br />
laboratorioittain. Nimi, vastaanottoaika ja<br />
–paikka ilmoitetaan lukukauden alussa sekä osaston<br />
että tiedekunnan ilmoitustaululla. <strong>Opinto</strong>neuvojan<br />
tehtäviin kuuluu mm. antaa henkilökohtaisia<br />
neuvoja opiskelusta osastolla, anomustilanteista,<br />
opintojaksojen ja opintosuunnan<br />
valinnasta.<br />
Opettajat neuvovat omiin aineisiinsa liittyvissä<br />
asioissa.<br />
Tiedekunnan kanslian opintoasioista vastaavan<br />
henkilökunnan puoleen voi kääntyä kaikissa<br />
opintoihin liittyvissä asioissa, esim. opinto-oikeutta,<br />
tutkintojen säännöksiä, pienryhmäohjausta<br />
sekä opiskelijavalintaa koskevista kysymyksissä.<br />
Suunnittelija on tavattavissa teknillisen<br />
tiedekunnan kansliassa sen aukioloaikoina.<br />
Pienryhmäohjaus on tarkoitettu kaikille uusille<br />
opiskelijoille. Sen tavoitteena on auttaa<br />
uutta opiskelijaa tutustumaan opiskeluun, opintoympäristöön<br />
ja korkeakoululaitokseen. Toiminta<br />
tapahtuu n. 10 hengen ryhmissä, joiden<br />
ohjaajina toimivat vanhemmat opiskelijat. Ryhmiin<br />
jako tapahtuu syksyllä tiedotustilaisuuksien<br />
yhteydessä. Pienryhmäohjaus sisältyy osana opetussuunnitelmaan<br />
merkittyyn opintojaksoon<br />
Opiskelu ja sen suunnittelu.<br />
Opettajatutortoiminta on uusi opinto-ohjauksen<br />
muoto, joka on käynnistynyt useimmilla<br />
osastoilla. Sen avulla jatketaan pienryhmäohjauksena<br />
aloitettua toimintaa. Opettajatutoroinnilla<br />
tarkoittaa käytännössä sitä, että kullekin opiskelijalle<br />
nimetään jo opintojen alkuvaiheessa ”henkilökohtainen<br />
opettaja”, joka neuvoo ja <strong>opas</strong>taa<br />
opinnoissa eteen tulevissa kysymyksissä.<br />
Älä unohda ilmoitustauluja! Niistä näet ajankohtaiset<br />
asiat.<br />
Muista myös <strong>Oulu</strong>n yliopiston yleis<strong>opas</strong>. Siitä<br />
löytyvät koko yliopistoa koskevat asiat mm.<br />
yleistä opintoneuvontaa, kansainvälisiä asioita ja<br />
rekrytointipalveluja koskevat tiedot.<br />
2.6. Kieliopinnot koulutusohjelmissa<br />
Kotimaiset kielet<br />
1.8.1976 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneille<br />
annetaan sellainen suomen tai ruotsin kielen<br />
taito, joka vastaa kaksikielisellä virka-alueella<br />
toimivalta korkeakoulututkinnon suorittaneelta<br />
valtion virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa ja<br />
12
joka on ammatillisen kehityksen kannalta on<br />
välttämätön.<br />
Tämä kielitaitovaatimus sisältää kaksi kohtaa:<br />
a) Täydellinen kielen hallitseminen<br />
Vuonna 1979 ja sen jälkeen aloittaneet<br />
osoittavat täydellisen suomen ja ruotsin<br />
kielen taitonsa suorittamalla diplomityön<br />
ainepiiriin liittyvän kirjallisen kypsyysnäytteen<br />
(tarkemmin kohdassa 2.4.7.).<br />
Suomenkielisen koulun käyneet suorittavat<br />
kypsyysnäytteen suomen kielellä.<br />
Ennen vuotta 1979 aloittaneilta ei vaadita<br />
erillistä kypsyysnäytettä, vaan sen katsotaan<br />
sisältyvän diplomityöhön.<br />
b) Toisen kotimaisen kielen suullinen ja<br />
kirjallinen taito (<strong>Opinto</strong>jaksot 90108P ja<br />
90009P).<br />
Huom! Jos opiskelija on suorittanut toisen<br />
kotimaisen kielen suullista ja kirjallista taitoa<br />
osoittavan tutkinnon kielitutkintolautakunnan<br />
apujäsenelle, ei hänen tarvitse suorittaa<br />
tämän kielen opintojaksoa esittäessään<br />
tästä todistuksen.<br />
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelle<br />
toinen kotimainen kieli hyväksiluetaan<br />
ko. tutkinnon perusteella.<br />
Vieraat kielet<br />
Pysyväismääräysten mukaisena vähimmäisvaatimuksena<br />
kaikkiin koulutusohjelmiin kuuluu<br />
toisen kotimaisen kielen opintojakson (2 ov)<br />
lisäksi pakollisena ainakin yhden vieraan kielen<br />
opintojakso (4 ov).<br />
Kielikeskuksessa voi opiskella myös ns. vapaaehtoisilla<br />
kielikursseilla, joita järjestetään<br />
mm. espanjan, italian, japanin, ranskan, saksan,<br />
suomen (Finnish for Students from Abroad) ja<br />
venäjän kielissä.<br />
Kielikeskus tarjoaa myös mahdollisuuden itseopiskeluun<br />
AV-huoneessa pääkirjaston tiloissa.<br />
Lisäksi Snellmanian 2 kerroksessa on kaksi studiota<br />
KK 223 (PC-luokka) ja KK 224 (kielistudio),<br />
joita opiskelijat voivat käyttää omatoimiseen<br />
kielten opiskeluun.<br />
Niin tutkintoon kuuluvista kuin vapaaehtoisista<br />
kielikursseista sekä itseopiskelusta saa tarkempia<br />
tietoja kielikeskuksen opinto-oppaasta<br />
(saatavilla KK:n toimistosta, Snellmanian 2. krs.)<br />
ja kielikeskuksen kotisivuilta (http://cc.oulu.fi/<br />
~langcent/).<br />
13
3. Arkkitehtuurin osasto<br />
Aleksanterinkatu 6, puh. 553 4011. Telekopio: 553 4917 (kanslia), 371848 (AH-lab.), 553 4971 (RSlab.)<br />
ja 553 4996 (YS-lab.).<br />
Opetuksen, hallinnon ja tutkimustoiminnan tarkoituksenmukaista hoitoa varten arkkitehtuurin<br />
osasto jakautuu viiteen laboratorioon, jotka näkyvät seuraavasta rakennekaaviosta:<br />
Arkkitehtuurin historian<br />
laboratorio<br />
Nykyarkkitehtuurin<br />
laboratorio<br />
Osastoneuvosto<br />
Osaston johtaja<br />
Laboratoriot<br />
Rakennussuunnittelun<br />
laboratorio<br />
Yhteiset toiminnot<br />
Yhdyskuntasuunnittelun<br />
laboratorio<br />
Muotoilun ja taiteen<br />
laboratorio<br />
Kanslia Kirjasto Monistamo Näyttelytilat Tietokoneluokat Työpajat Valokuvaamo<br />
Laboratorioiden tehtävänä on antaa ja valvoa<br />
laboratorion piiriin kuuluvien aineiden opetusta,<br />
seurata alansa tiedon ja tieteen sekä kansallista<br />
että kansainvälistä kehitystä ja edistää oman<br />
alansa tutkimustoimintaa.<br />
Arkkitehtuurin osastolla on syksystä 1990 alkaen<br />
käynnistynyt teollisen muotoilun opetus<br />
sekä syksystä 1996 lähtien korjausrakentamisen<br />
opintosuunta, jonka opetus annetaan rakennussuunnittelun<br />
laboratorion yhteydessä. Tämän<br />
lisäksi on osastolla syksystä 1993 lähtien järjestetty<br />
englanninkielistä opetusta (aluksi Mo-<br />
NArch- ja myöhemmin myös Nordic Designopintojaksot)<br />
lähinnä ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita<br />
varten.<br />
Rakennusarkkitehtien valtakunnallisen koulutuksen<br />
lopettamisen seurauksena osastolle on<br />
otettu valmiita rakennusarkkitehtejä täydentämään<br />
opintojaan arkkitehtitutkintoa varten.<br />
Osaston vuotuinen sisäänotto on siten nykyisin<br />
n. 35 opiskelijaa, joista n. 10 on rakennusarkkitehtejä.<br />
Syyslukukauden 1999 lopulla osastolla oli kirjoilla<br />
328 opiskelijaa.<br />
Kanslia<br />
Arkkitehtuurin osaston kanslia on avoinna opiskelija-asiointia<br />
varten päivittäin klo 13.00-15.45.<br />
Arkkitehtuurin osaston kansliassa hoidetaan<br />
yksikön yleis-/opintohallintoa ja taloutta sekä<br />
ylläpidetään opintosuoritusrekisteriä. Yleinen<br />
perus- ja jatkotutkintojen suorittamiseen liittyvä<br />
opintoneuvonta ja opiskelija-asiointi tapahtuu<br />
kansliassa iltapäivisin. <strong>Opinto</strong>ihin liittyvät asiakirjat<br />
(mm. diplomityöohjeet ja jatkotutkintoohjeet)<br />
ja lomakkeet opiskelija voi noutaa tai<br />
tilata osaston kansliasta. Osaston www-sivuilta<br />
löytyvät myös monet asiakirjat ja lomakkeet.<br />
Osastosihteeri Eila Koukkari hoitaa yleisiä hallintotehtäviä<br />
ja toimii osastoneuvoston sihteerinä.<br />
Yleinen perus- ja jatkotutkintojen suorittamiseen<br />
liittyvä opintoneuvonta kuuluu osastosihteerin<br />
tehtäviin.<br />
Toimistosihteeri Maija-Liisa Koskelan vastuulla<br />
on osaston rahaliikenne ja kirjanpito. Myös osaston<br />
projektit, tuntiopetus ja matka-asiat ovat<br />
hänen hoidossaan.<br />
Laboratorioarkkitehti Martti Vainikka vastaa<br />
opintosuoritusrekisterin ylläpidosta. Häneltä<br />
tilataan opintorekisteriotteet. Hän antaa myös<br />
opinto-ohjausta ja neuvontaa tutkintoon kuuluvien<br />
opintovaatimusten täyttymisestä.<br />
Kirjasto<br />
Avoinna: klo 9-18.00. Ei lauantaisin.<br />
Kirjastoon tulee n. 50 nimikettä ulkomaisia ja<br />
n. 20 nimikettä kotimaisia aikakausilehtiä.<br />
Kirjasto hankkii osaston opetusalojen keskeistä<br />
kirjallisuutta ensisijaisesti henkilökunnan ja<br />
opiskelijoiden tarpeisiin.<br />
Kirjojen laina-aika on 4 viikkoa. Aikakauslehtiä<br />
ja sanakirjoja ei lainata.<br />
AO 14
Osaston kirjastossa on myös oma kurssikirjakokoelma,<br />
jonka riittävyys oleellisesti riippuu<br />
kirjojen laina-aikojen huolellisesta noudattamisesta.<br />
Kurssikirjoja on lainattavissa myös pääkirjaston<br />
lainaustoimistosta sekä jossain määrin<br />
myös kaupunginkirjastosta. Kurssikirjojen lainaaika<br />
on kaksi viikkoa.<br />
Osasto välittää lainoja omista kokoelmista sekä<br />
kaukolainoja muista kirjastoista. Pyynnöstä<br />
tehdään tiedonhakuja sekä omasta tietokannasta<br />
että ulkopuolisista tietopankeista. Kirjaston oma<br />
tietokanta on myös itsenäisesti käytettävissä.<br />
Opastusta kirjaston käytössä ja tiedonhaussa<br />
annetaan tarvittaessa.<br />
Kirjasto antaa opetusta tiedonhaun tekniikassa<br />
opintojen alkuvaiheessa, yhteensä 2 tuntia. Osaston<br />
kirjastopalveluista vastaa kirjastonhoitaja Eero<br />
Mäntyniemi.<br />
Monistamo<br />
Arkkitehtuurin osastolla suoritetaan monistustoimintaa<br />
sekä opetustarkoituksiin että harjoitustöitä<br />
varten. Monistustoiminnasta vastaa<br />
ensisijaisesti osaston vahtimestari Esko Makkonen.<br />
Näyttelyt<br />
Arkkitehtuurin osastolla on näyttelytila, jossa<br />
järjestetään mm. arkkitehtuurin osaston toimintaa<br />
esitteleviä näyttelyjä. Myös arkkitehtuuria<br />
lähellä olevien alojen ja koulujen töitä esitteleviä<br />
näyttelyjä on järjestetty. Painopiste on viime<br />
vuosina ollut ulkopuolisten tahojen toimeksiannosta<br />
arkkitehtuurin osastolla järjestettyjen kilpailujen<br />
sekä muotoilu- että arkkitehtikilpailuissa<br />
palkittujen oppilaiden töiden esittelyssä. Tällaisia<br />
näyttelyjä on järjestetty myös arkkitehtuurin<br />
osaston kahvilassa.<br />
Lisäksi osaston harjoitustöitä ja tutkimushankkeita<br />
on esitelty yliopiston tiedepäivillä ja<br />
erilaisissa koti- ja ulkomaisissa näyttelyissä. Näyttelytoiminnasta<br />
vastaa laboratorioarkkitehti<br />
Martti Tuomala.<br />
Tietokoneluokat<br />
Arkkitehtuurin osaston opiskelijoiden käytössä<br />
on kaksi mikroluokkaa, joissa on asennettuna<br />
nykyaikaiset CAD-ohjelmistot sekä toimistosovellutukset.<br />
Koneet ovat opiskelijoiden käytössä<br />
myös normaalin virka-ajan ulkopuolella.<br />
Osastolla on laitteet harjoitustöiden tulostamiseen<br />
aina A0 kokoon saakka. Lisäksi arkkitehtuurin<br />
osastolla on digitaalivideoeditointiyksikkö<br />
tietokoneanimaatioiden sekä tutkimusmateriaalin<br />
työstämiseen. Harjoitustöitä varten on digitaalivideokamera<br />
sekä digitaalikamera. Kuvien ja<br />
piirustusten skannaus voidaan suorittaa dioista,<br />
negatiiveista ja paperioriginaaleista A4+ kokoon<br />
saakka ja taittotyötä varten on omat erikoisohjelmistot.<br />
Luokissa annetaan opetusta osaston normaalin<br />
kurssitarjonnan puitteissa, jolloin luokka ei ole<br />
yleisessä käytössä. Arkkitehtuurin osastolla ATKalan<br />
opetuksesta ja laitteista vastaa ensisijaisesti<br />
suunnittelija Jaakko Peltonen.<br />
Työpajat<br />
A. Korjausrakentamisen ja restauroinnin<br />
tutkimustila<br />
Korjausrakentamisen opetukseen kuuluu esim.<br />
vanhojen rakennusten kuntoarviointia. Kohteista<br />
otettuja näytteitä analysoidaan ja tutkitaan mm.<br />
mikroskoopeilla korjausrakentamisen ja restauroinnin<br />
tutkimustilassa, jossa annetaan myös<br />
muuta pienryhmäohjausta.<br />
B. Puutyöpaja<br />
Osastolla toimii puutyöpaja, jossa opiskelijat<br />
voivat rakentaa harjoitustyömalleja. Paja on<br />
avoinna virka-aikana ja sen toiminnasta vastaa<br />
pajamestari Paavo Väinämö.<br />
Valokuvaamo<br />
Osastolla toimii valokuvaamo, jonka puitteissa<br />
suoritetaan valokuvaustoimintaa sekä studiotiloissa<br />
että maastossa (dia- ja karttakuvaus,<br />
valokuvaus sekä valokuvasuurennokset) opetustarkoituksiin<br />
ja harjoitus- sekä loppututkintotöitä<br />
varten. Valokuvaamo on avoinna siitä erikseen<br />
ilmoitettavina aikoina ja sen toiminnasta vastaavat<br />
määräaikaistyöntekijät.<br />
AO 15
3.1. Henkilökunta<br />
Osastonjohtaja:<br />
MAHLAMÄKI, Rainer, arkkit., nykyaikainen<br />
arkkitehtuuri, puh. 553 4945<br />
Asunto: Tehtaankatu 29 A, 00150 Helsinki, puh.<br />
09-6213033 (tsto)<br />
Professorit:<br />
BRONER-BAUER, Kaisa, arkkit., TkT,<br />
Dr.Tr.c., M.Sc. Hist. Pres., arkkitehtuuri (rakennustaiteen<br />
historia ja tyylioppi), puh. 553<br />
4931<br />
Asunto: Kirkkokatu 2 B 2, 90100 <strong>Oulu</strong>, puh.<br />
378701<br />
KAILA, Panu, arkkit., restaurointi (määräaika),<br />
puh. 553 4922<br />
Asunto: Sotkamonkuja 10, 00560 Helsinki, puh.<br />
09-791155 ja 09-2783806<br />
KILPELÄINEN, Mikko, DI, TkT, talonrakennustekniikka,<br />
puh. 553 4965<br />
Asunto: Mäntyrinne 8, 90240 <strong>Oulu</strong>, puh.<br />
5571466<br />
KOISO-KANTTILA, Jouni, arkkit., TkL, arkkitehtuuri<br />
(rakennusoppi), puh. 553 4960 ja<br />
0400-683316<br />
Asunto: Taipaleentie 44, 90140 <strong>Oulu</strong>, puh.<br />
332324<br />
MAHLAMÄKI, Rainer, arkkit., nykyaikainen<br />
arkkitehtuuri, puh. 553 4945 (os. ks.<br />
´osastonjohtaja´)<br />
N.N., teollinen muotoilu (virka avoinna), puh.<br />
553 4950<br />
N.N., kiinteistönpito (virka avoinna), yhteisprofessuuri<br />
VTT:n kanssa<br />
NYMAN, Kaj, arkkit., FT, yhdyskuntasuunnittelu,<br />
puh. 553 4981<br />
Asunto: Multalantie 298, 58140 Ahvensalmi,<br />
puh. 015-445114<br />
TARUMAA, Aarne, arkkit., TkL, yhdyskuntasuunnittelu,<br />
puh. 553 4982 ja 040-7388253<br />
Asunto: Merikatu 4 C, 90100 <strong>Oulu</strong>, puh.<br />
377627<br />
TASA, Jyrki, arkkit., nykyaikainen arkkitehtuuri,<br />
puh. 553 4940<br />
Asunto: Tarkk'ampujankatu 17 D 51, 00120<br />
Helsinki, puh. 09-6866780 (tsto)<br />
TUPPURAINEN, Yrjö, arkkit., TkT, talonrakentamistekniikka<br />
(korjausrakentaminen), puh.<br />
553 4970 ja 040-7347644<br />
Asunto: Saunaranta 8, 90100 <strong>Oulu</strong>, puh. 374919<br />
Yliassistentit:<br />
ALLAS, Anja, arkkit., TkT, yhdyskuntasuunnittelu,<br />
puh. 553 4983<br />
LOUEKARI, Lauri, arkkit., nykyaikainen arkkitehtuuri<br />
I-II, puh. 553 4941<br />
N.N., korjausrakentaminen (virka avoinna)<br />
N.N., korjausrakentaminen ja rakennussuojelu<br />
(virka avoinna)<br />
VUOJALA, Petri, FT, arkkitehtuurin historia,<br />
puh. 553 4932<br />
Lehtorit:<br />
AHONEN, Raimo, arkkit., arkkitehtuurin historia<br />
ja arkkitehtuurivalokuvaus, puh. 553 4934<br />
HEIKKILÄ, Jari, arkkit., TkT, rakennusoppi<br />
(ma), puh. 553 4962<br />
MIKOLA, Päivi, sis.arkkit., arkkit., teollinen<br />
muotoilu ja sisustussuunnittelu, puh. 553 4951<br />
Assistentit:<br />
KARJALAINEN, Markku, arkkit., rakennusoppi<br />
(vv.), puh. 553 4965<br />
LAAKSONEN, Jukka, arkkit., TkL, nykyaikainen<br />
arkkitehtuuri III-IV, puh. 553 4946<br />
MANNBERG, Mikko, arkkit., TkL, arkkitehtuurin<br />
historia, puh. 553 4933<br />
MÄNTYSALO, Raine, arkkit., yhdyskuntasuunnittelu,<br />
puh. 553 4984<br />
N.N., talonrakennustekniikka (virka avoinna)<br />
NUUTINEN, Leena, arkkit., TkL, korjausrakentaminen,<br />
puh. 553 4972<br />
PALVIAINEN, Saila, arkkit., TkL, nykyaikainen<br />
arkkitehtuuri I-II, puh. 553 4942<br />
SEROLA, Seppo, arkkit., yhdyskuntasuunnittelu,<br />
puh. 553 4985<br />
TERVAOJA, Jussi, DI, arkkit., TkL, rakennusoppi<br />
(ma), puh. 553 4973<br />
Amanuenssi:<br />
KUORELAHTI, Leena, arkkit., projektiopetus<br />
(MoNArch, Nordic Design)<br />
AO 16
Laboratorioarkkitehdit:<br />
TUOMALA, Martti, arkkit., (RS-lab.), puh. 553<br />
4964<br />
VAINIKKA, Martti, arkkit., (YS-lab.), puh. 553<br />
4986<br />
Laboratorio- ja työpajamestarit:<br />
N.N., laboratoriomestari (virka avoinna), korjausrakentaminen<br />
VÄINÄMÖ, Paavo, pajamestari, puuteknologia<br />
/ teollinen muotoilu, puh. 553 4952<br />
Tuntiopettajat:<br />
ASIKAINEN, Aila, rak. arkkit., rakennusoppi<br />
HAKONEN, Raimo, ins., rakennusten sähköasennukset<br />
HALME-SALO, Eija, arkkit., akustiikka<br />
JOKELAINEN, Kati, arkkit., nykyaikainen arkkitehtuuri<br />
III-IV<br />
LASSILA, Anssi, arkk. yo., nykyaikainen arkkitehtuuri<br />
I-II<br />
LAURILA, Jukka, arkkit., kuvausoppi<br />
LIAKKA, Aino, tait., plastinen sommittelu<br />
LINDH, Matti, lehtori, materiaaliteknologiat<br />
MIKOLA, Jorma, FK, taidehistoria<br />
MUINONEN, Kirsti, tait., plastinen sommittelu<br />
NENONEN, Pertti, ins., LVI-tekniikka<br />
PELTONEN, Jaakko, arkk. yo., suunnittelija,<br />
ATK-neuvonta ja opetus<br />
RANKKA, Lauri, taidegraafikko, plastinen<br />
sommittelu<br />
VÄYRYNEN, Seppo, prof., ergonomia<br />
Kanslia:<br />
KOUKKARI, Eila, osastosihteeri, puh. 553<br />
4910<br />
KOSKELA, Maija-Liisa, toimistosihteeri, puh.<br />
553 4911<br />
NURMI, Hilkka, toimistosihteeri, puh. 553<br />
4980<br />
VAARAPALO, Anneli, toimistosihteeri, puh.<br />
553 4930<br />
Kirjasto:<br />
MÄNTYOJA, Eero, FK, kirjastonhoitaja, puh.<br />
553 4920<br />
Vahtimestari:<br />
MAKKONEN, Esko, puh. 553 4912 ja 040-<br />
5066383<br />
3.2. Arkkitehtuurin koulutusohjelma<br />
3.2.1. Ammatillinen tehtäväalue<br />
Arkkitehdin ammatillinen tehtäväalue on laajaalainen<br />
taiteellista, teknis-toiminnallista ja tieteellistä<br />
korkeakouluopetusta edellyttävä ammatillisten<br />
tehtävien kokonaisuus, joka määräytyy<br />
yhteiskunnan edellyttämistä työtehtävistä sekä<br />
arkkitehtuurin ammattialan perinteistä.<br />
Arkkitehdin ammattikuvaa luonnehtivia työtehtäviä<br />
ovat seuraavat:<br />
• rakennetun ympäristön suunnittelutehtävät:<br />
rakennussuunnittelu (uudisrakennukset<br />
ja korjauskohteet) ja maankäyttöön sekä<br />
kulttuurimaisemaan liittyvät suunnittelutehtävät<br />
• rakennussuunnittelun tuotesuunnittelutehtävät<br />
• suunnittelun johto-, ohjelmointi-, valvonta-<br />
ja toteuttamistehtävät maankäytön<br />
suunnittelun ja rakennushankkeiden piirissä<br />
• hallintoon liittyvät tehtävät<br />
• arkkitehtuurin alaan liittyvät opetus- ja<br />
tutkimustehtävät<br />
• arkkitehtuurin vientiin liittyvät työtehtävät<br />
• kiinteistöhallintatehtävät.<br />
Keskeisin tehtäväalue arkkitehdin työtehtävistä<br />
on edelleen rakennusten suunnittelu. Tehtävä<br />
sisältää uudisrakennusten suunnittelun lisäksi yhä<br />
enemmän vanhemman rakennuskannan täydennys-<br />
ja korjausrakentamisen suunnittelua. Tavoitteena<br />
on ympäristön suunnittelu toiminnallisesti,<br />
teknisesti, taiteellisesti ja ekologisesti<br />
tasapainoiseksi kokonaisuudeksi alueen paikalliset<br />
erityisolosuhteet huomioon ottaen.<br />
3.2.2. Koulutusohjelman tavoitteet<br />
Arkkitehtuurin osastolla annettavan opetuksen<br />
tavoitteena on suunnittelu- ja tutkimusvalmiuk-<br />
AO 17
sien antaminen rakennussuunnittelun, yhdyskuntasuunnittelun,<br />
korjausrakentamisen tai<br />
teollisen muotoilun tehtäviin. Tätä varten tarvitaan<br />
laaja perustietous sekä varsinaisissa ammattiaineissa<br />
että myös niiden tukiaineissa. Arkkitehtuurin<br />
alan koulutustavoitteet muuttuvat yhteiskunnan<br />
kokonaistilanteen myötä, jonka vuoksi<br />
koulutusohjelman on voitava olla joustava ja<br />
uudistumiskykyinen.<br />
Opetus antaa opiskelijoille hyvät valmiudet<br />
tulevan arkkitehdin tehtäviin. Tämä merkitsee<br />
arkkitehtitutkintoa, joka antaa kaikille opiskelijoille<br />
arkkitehdin yleispätevyyden rakennussuunnittelun<br />
alueella ja sen lisäksi tarjoaa mahdollisuuden erityisosaamiseen<br />
joko yhdyskuntasuunnittelun, korjausrakentamisen<br />
tai teollisen muotoilun tehtävissä.<br />
Edellä mainittujen asioiden lisäksi arkkitehtikoulutuksen<br />
tulee antaa edellytykset tutkintonsa<br />
suorittaneille jatko-opintoihin.<br />
3.2.3. Koulutusohjelman rakenne<br />
Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa opintojen<br />
kesto on mitoitettu 5,5 kalenterivuoden mittaiseksi.<br />
Koulutusohjelma on syksystä -96 alkaen jaettu<br />
moduuliperiaatteen mukaisesti opintomoduuleihin<br />
(ks. vast. kaavio).<br />
Koulutusohjelmaan kuuluvat opinnot jaotellaan<br />
perus-, aine- ja syventäviin opintoihin, joiden<br />
opetus annetaan vuosittaisen opetussuunnitelman<br />
mukaisesti pidettävinä opintojaksoina<br />
tai kursseina. Nämä voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia,<br />
vapaasti valittavia tai vapaaehtoisia.<br />
Arkkitehtitutkinnon opintojen kokonaismäärä<br />
on laajuudeltaan vähintään 180<br />
opintoviikkoa.<br />
Kaikki opiskelijat suorittavat perusopinnot<br />
(49 ov) ja yhteiset aineopinnot (55 ov). Tämän<br />
jälkeen valitaan opintosuunta.<br />
Arkkitehtuurin koulutusohjelma sisältää kolme<br />
eri opintosuuntaa:<br />
a) rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun<br />
opintosuunta, ns. perusopintosuunta,<br />
jonka kautta valmistuneet<br />
arkkitehdit ovat päteviä toimimaan<br />
sekä rakennus- että<br />
yhdyskuntasuunnittelun työtehtävissä.<br />
b) korjausrakentamisen opintosuunta,<br />
joka antaa arkkitehdin pätevyyden<br />
toimia sekä uudisrakennusten<br />
suunnittelun että korjausrakentamisen<br />
ja kiinteistöhallinnon<br />
tehtäväalueilla.<br />
c) rakennussuunnittelun ja teollisen<br />
muotoilun opintosuunta, joka<br />
puolestaan antaa arkkitehdin pätevyyden<br />
rakennussuunnittelun ja teollisen<br />
muotoilun tehtäväalueilla.<br />
<strong>Opinto</strong>tosuunta valitaan 2. opintovuoden kevätlukukauden<br />
lopulla. Opiskelija suorittaa valitsemansa<br />
opintosuunnan perusmoduulin (22 ov)<br />
ja muodostaa vaihtoehtoisesta opintotarjonnasta<br />
omia tavoitteitaan tukevan jatkomoduulin (20<br />
ov). Tutkintoon kuuluu lisäksi 14 ov vapaasti<br />
valittavia opintoja ja 20 ov:n laajuinen diplomityö.<br />
Koska kyseessä on pitkän aikavälin suunnitelma,<br />
on mahdollista, että koulutusohjelmaan<br />
joudutaan myöhemmin tekemään muutoksia.<br />
Osaston tarkennettu opetusohjelma ja opintojaksojen<br />
sijoittuminen eri lukuvuosille saattaa<br />
vuosittain vaihdella.<br />
On huomattava, että moduulirakenteinen<br />
koulutusohjelma koskee kaikkia syksyllä<br />
1996 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneita<br />
opiskelijoita.<br />
AO 18
Rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelu<br />
22 ov<br />
Arkkitehtuurin koulutusohjelman moduulirakenne<br />
Perusopinnot 49 ov<br />
Yhteiset aineopinnot 55 ov<br />
Perusmoduulit<br />
Korjausrakentaminen ja rakennussuojelu<br />
22 ov<br />
Korjausrakentaminen ja kiinteistöhallinta<br />
22 ov<br />
Rakennussuunnittelu ja teollinen<br />
muotoilu 22 ov<br />
<strong>Opinto</strong>suunnan jatkomoduulit<br />
20 ov 20 ov 20 ov 20 ov<br />
Vapaasti valittavat opinnot 14 ov<br />
Diplomityö 20 ov<br />
3.2.4. Arkkitehtuurin koulutusohjelma <strong>2000</strong>-02<br />
PERUSOPINNOT<br />
Koodi<br />
ov<br />
45010P Orientoiva jakso 1,0<br />
45011P Plastinen sommittelu I 4,0<br />
45012P Plastinen sommittelu II 2,0<br />
45021P Tietokoneavusteisen suunnittelun perusteet 2,0<br />
45035P Kuvausoppi 3,0<br />
45101P Arkkitehtuurin historia I 5,0<br />
45201P Nykyaikaisen arkkitehtuurin perusteet I 6,5<br />
45301P Rakennusopin perusteet 5,0<br />
45321P Korjausrakentamisen perusteet 1,5<br />
45331P Rakennetekniikan perusteet 2,0<br />
45335P Materiaaliopin ja rakennusfysiikan perusteet 2,0<br />
45341P Kiinteistöhallinnan perusteet 1,5<br />
45401P Kaupunkisuunnittelun perusteet 3,5<br />
45501P Teollinen muotoilu I 4,0<br />
90009P Suomen kieli/ 1 2,0<br />
90108P Ruotsin kieli<br />
90211P Tekniikan englanti 3/ 2 4,0<br />
90310P Tekniikan saksa 1/<br />
90454P Tekniikan venäjä 1<br />
Perusopinnot yhteensä 49,0<br />
YHTEISET AINEOPINNOT<br />
Koodi<br />
ov<br />
45001A Kotimaan ekskursio 1,0<br />
45002A Ulkomaan ekskursio 3,0<br />
45003A Työmaaharjoittelu 2,0<br />
45004A Toimistoharjoittelu 2,0<br />
45102A Arkkitehtuurin historia II 4,0<br />
45202A Nykyaikaisen arkkitehtuurin perusteet II 6,0<br />
45203A Arkkitehtuurin harjoitustyökurssi 5,0<br />
1<br />
Vaihtoehtoiset kotimaiset kielet, yht. 2 ov.<br />
2<br />
Vaihtoehtoisia vieraan kielen opintojaksoja, yht. 4 ov.<br />
AO 19
45204A Arkkitehtuurin ammattikurssi 6,5<br />
45303A Kerrostalosuunnittelun kurssi 6,5<br />
45309A LVI-tekniikan perusteet 2,0<br />
45312A Rakennusten sähköasennukset 1,0<br />
45322A Korjausrakentamisen ammattikurssi 4,0<br />
45334A Rakennusten runkorakenteet 4,0<br />
45402A Asemakaavaoppi 5,0<br />
45403A Kaupunkirakennustaide I 3,0<br />
Yhteiset aineopinnot yhteensä 55,0<br />
OPINTOSUUNNAN PERUSMODUULIT<br />
A. Rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta<br />
Koodi<br />
ov<br />
45022A Tietokoneavusteinen suunnittelu 3,0<br />
45103A Arkkitehtuurin historia III 4,0<br />
45111A Rakennussuojelu ja rakennetun ympäristön hoito 3,5<br />
45404A Kuntasuunnittelun kurssi 6,0<br />
45412A Asemakaavaopin ammattikurssi 3,0<br />
45414A Kaupunkirakennustaide II 2,5<br />
<strong>Opinto</strong>suunta A. yhteensä 22,0<br />
B. Korjausrakentamisen opintosuunta<br />
<strong>Opinto</strong>jaksoja on mahdollista valita B1:n ja B2:n alueelta.<br />
BI. Korjausrakentaminen ja rakennussuojelu<br />
Koodi<br />
ov<br />
45022A Tietokoneavusteinen suunnittelu 3,0<br />
45103A Arkkitehtuurin historia III 4,0<br />
45109A Perinteiset rakenteet 3,5<br />
45111A Rakennussuojelu ja rakennetun ympäristön hoito 3,5<br />
45326A Korjausrakentamishankkeen kulku 2,0<br />
45328A Talotekniikka korjausrakentamisessa 3,0<br />
45336A Rakennusfysiikka ja materiaalioppi 3,0<br />
B1. yhteensä 22,0<br />
B2. Korjausrakentaminen ja kiinteistöhallinta<br />
Koodi<br />
ov<br />
45022A Tietokoneavusteinen suunnittelu 3,0<br />
45109A Perinteiset rakenteet 3,5<br />
45326A Korjausrakentamishankkeen kulku 2,0<br />
45327A Kuntoarviokurssi 3,0<br />
45328A Talotekniikka korjausrakentamisessa 3,0<br />
45336A Rakennusfysiikka ja materiaalioppi 3,0<br />
45342A Kiinteistöhallinta 2,5<br />
45344A Korjausrakentamishankkeen logistiikka 2,0<br />
AO 20
B2. yhteensä 22,0<br />
C. Rakennussuunnittelun ja teollisen muotoilun opintosuunta<br />
Koodi<br />
ov<br />
45013A Plastinen sommittelu III 2,0<br />
45022A Tietokoneavusteinen suunnittelu 3,0<br />
45024A CAID 2,0<br />
45522A Teollinen muotoilu II 4,0<br />
45523A Teollisen muotoilu III 6,0<br />
45507A Työpajatekniikka 1,0<br />
45513A Materiaaliteknologiat 4,0<br />
<strong>Opinto</strong>suunta C. yhteensä 22,0<br />
VAPAASTI VALITTAVAT OPINTOJAKSOT<br />
Aineopinnot<br />
Koodi<br />
ov<br />
03013A A-matematiikka 2,0<br />
03034A Työsuojelun peruskurssi 1,5<br />
45006A Vaihtuvien arkkitehtuuriopintojen kurssit 0,5-8,0<br />
45014A Plastinen sommittelu IV 2,0<br />
45015A Plastinen sommittelu V 2,0<br />
45016A Portfolio 2,0<br />
45023A Tietokoneavusteisen suunnittelun jatkokurssi 3,0<br />
45104A Arkkitehtuurin historia IV 3,0<br />
45106A Taidehistoria 2,0<br />
45112A Puurakennusten korjausten erikoistumiskurssi 2,0<br />
45121A Johdatus Japanin taidehistoriaan 3,0<br />
45211A Arkkitehtuurivalokuvaus 1,5<br />
45213A Arkkitehtuurivalokuvauksen jatkokurssi 1,5<br />
45216A Työympäristön suunnittelu 3,5<br />
45217A Nykyaikaisen arkkitehtuurin perusteet III 3,5<br />
45218A Erityisasuminen 4,0<br />
45219A Sisustussuunnittelu 3,0<br />
45311A Akustiikka 1,0<br />
45343A Rakennustalous 2,0<br />
45407A Liikennesuunnittelu 2,0<br />
45408A Kunnallistekniikka 1,5<br />
45409A Kiinteistötekniikka 1,0<br />
45410A Yhdyskuntatalous 1,0<br />
45516A Näyttelysuunnittelu 2,0<br />
45517A Valaistussuunnittelu 2,0<br />
48002A Ympäristötekniikan peruskurssi 3,0<br />
55105A Laadun peruskurssi 3,0<br />
72172A Johdon laskentatoimi 3,0<br />
72801A Johdatus yrittäjyyteen 3,0<br />
Englanninkieliset kurssit<br />
45007A Englanninkielinen arkkitehtuurikurssi, MoNArch 16,0<br />
AO 21
45009A Nordic Design -kurssi 12,0<br />
Vapaasti valittavat aineopinnot yhteensä, max. 100,0<br />
Syventävät opinnot<br />
Koodi<br />
ov<br />
03043S Ergonomia 2,5<br />
45113S Sisustustaiteen historia/historialliset interiöörit 3,0<br />
45114S Rakennusanatominen tutkimus 3,0<br />
45115S Restaurointi 3,0<br />
45306S Rakennusopin jatkokurssi 3,0<br />
45317S Rakennetekniikan jatkokurssi 3,0<br />
45323S Korjausrakentamisen hankesuunnittelu 3,0<br />
45329S Lähiökurssi 3,0<br />
45345S Asuinrakennusten kiinteistönpidon kurssi 3,0<br />
45346S Toimitilojen kiinteistönpidon kurssi 3,0<br />
45347S Kiinteistöjen arvonmuodostus 3,0<br />
45348S Kiinteistöalan lainsäädäntö 3,0<br />
45349S Kiinteistöjohtaminen 3,0<br />
45413S Maisemasuunnittelu 4,0<br />
45415S Kuntasuunnittelun jatkokurssi 3,0<br />
Japani-opinnot<br />
45122S Japanilainen estetiikka 3,0<br />
45123S Japanilaisen arkkitehtuurin ja kulttuurin seminaari 3,0<br />
45124S Perinteinen japanilainen rakennus- ja puutarhataide 3,0<br />
45125S Nykyaikainen japanilainen arkkitehtuuri 3,0<br />
45126S Studio 3,0-6,0<br />
45127S Monitieteinen seminaari 3,0-6,0<br />
Vapaasti valittavat syventävät opintojaksot yhteensä, max. 69,5<br />
Vaihtuvasisältöiset syventymiskurssit<br />
Koodi<br />
ov<br />
45195S Arkkitehtuurin historia ja teoria V 3,0-9,0<br />
45295S Nykyaikainen arkkitehtuuri V 3,0-9,0<br />
45395S Rakennusoppi V 3,0-9,0<br />
45495S Yhdyskuntasuunnittelu V 3,0-9,0<br />
45595S Teollinen muotoilu V 3,0-9,0<br />
45695S Korjausrakentaminen V 3,0-9,0<br />
OPINTOSUUNNAN JATKOMODUULI<br />
1. Laboratoriokohtaiset syventävät opintojaksot ja kurssit<br />
Valitaan vapaasti valittavista ja/tai vaihtuvasisältöisistä syventymiskursseista yht. 9,0<br />
ov.<br />
2. Yhteiset syventävät opinnot<br />
Valitaan 1 kpl<br />
AO 22
Koodi<br />
ov<br />
45193S Arkkitehtuurin historia ja teoria 11,0<br />
45293S Nykyaikainen arkkitehtuuri 11,0<br />
45393S Rakennusoppi 11,0<br />
45493S Yhdyskuntasuunnittelu 11,0<br />
45593S Teollinen muotoilu 11,0<br />
45693S Korjausrakentaminen 11,0<br />
Valitut syventymisjaksot yhteensä 20,0<br />
DIPLOMITYÖ<br />
Koodi<br />
ov<br />
45099S Diplomityö, opintojen päätöstyö 20,0<br />
Moduulirakenteinen koulutusohjelma yhteensä<br />
180,0 ov<br />
3.2.5. Koulutusohjelman voimassaolo<br />
ja siirtymäsäännöt<br />
Arkkitehtuurin osasto on osastoneuvoston<br />
kokouksessaan 9.5.<strong>2000</strong> käsitellyt koulutusohjelman<br />
toteutumiseen liittyviä siirtymäsäännöksiä<br />
ja tehnyt niitä koskevan alla mainitun päätöksen.<br />
Vuosina 1998 ja -99 aloittaneille opiskelijoille<br />
astuu voimaan erityinen siirtymäsääntö seuraavaan<br />
tapaan:<br />
Opiskelijan opintojensa alussa saama opinto-<strong>opas</strong><br />
on perus- ja yhteisten aineopintojen osalta voimassa<br />
koko opiskelun kestoajan. <strong>Opinto</strong>suuntien perusmoduulit<br />
ja jatkomoduuli sen sijaan suoritetaan opintooppaan<br />
<strong>2000</strong>-02 mukaisesti. Opiskelijaa tulee kannustaa<br />
opintojensa aikana laatimaan oma henkilökohtainen<br />
opinto-ohjelmansa ja noudattamaan sitä.<br />
Muutoin noudatetaan aina voimassa olevaa opinto<strong>opas</strong>ta.<br />
Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinnassa<br />
noudatetaan tiedekunnan 4.12.1998 antamia<br />
tarkempia ohjeita.<br />
Kaikkia vuosikursseja koskevat lisäksi seuraavat<br />
opintojaksojen muutoksissa esiin tulevat<br />
tulkinnat:<br />
• Mikäli opintojakso poistetaan, vanhaa ei<br />
luennoida rinnakkain korvaavan jakson<br />
kanssa. Rästitenttejä voidaan järjestää.<br />
• Mikäli opiskelija ei ehdi suorittaa poistettua<br />
opintojaksoa, hänen tulee suorittaa tilalle<br />
tullut korvaava opintojakso.<br />
• Mikäli poistettavan tilalle ei tule korvaavaa<br />
jaksoa, opiskelijan tulee suorittaa vastaava<br />
AO 23<br />
opintoviikkomäärä lisää vapaasti valittavia<br />
opintoja.<br />
• Mikäli opintojakson opintoviikkomäärä<br />
kasvaa tai pienenee, opiskelija korvaa tämän<br />
suorittamalla muutoksen verran joko<br />
vähemmän tai enemmän vapaasti valittavia<br />
opintojaksoja.<br />
3.2.6. Syventävät opinnot<br />
Syventävät opinnot käsittävät kaikille laboratorioille<br />
yhteisen, 5. opintovuotena suoritettavan<br />
kurssin, jonka laajuus on 11 ov sekä 9 ov laboratoriokohtaisia<br />
syventäviä opintoja. Syventävien<br />
opintojen kokonaislaajuus on siten 20 ov. Korjausrakentamisen<br />
opintosuunnan opiskelijoiden<br />
tulee valita tämä kokonaisuus (20 ov) arkkitehtuurin<br />
historian ja rakennussuojelun, korjausrakentamisen<br />
sekä kiinteistöhallinnan alueilta.<br />
Yhteinen kurssi on runsaan lukukauden pituinen.<br />
Kurssi käsittää yhteisiä seminaareja sekä<br />
henkilökohtaisen harjoitustyön. Tämä voi olla (a)<br />
formaaliset vaatimukset täyttävä, laaja tutkielma,<br />
(b) suunnitelma, johon liittyy verbaalista pohdintaa<br />
tai (c) tutkielma ja siihen liittyvä suunnitelma.<br />
Aihe pitää valita oman suuntautumisvaihtoehdon<br />
piiristä ja sillä pitää olla selvät yhtymäkohdat<br />
arkkitehtuurin opetukseen. Se on<br />
valittava aihepiiristä, jossa opiskelumenestys on<br />
arvioitu vähintään hyväksi.<br />
Oppilaalla, joka osallistuu yhteiseen kurssiin,<br />
tulee olla suoritettuna syventäviä opintoja edeltävät<br />
(1. - 4. opintovuoden) opinnot lukuun<br />
ottamatta neljää (4) opintosuoritusta, joista
enintään kaksi samalle laboratoriolle. Laboratoriokohtaiset<br />
syventävät opinnot saavat lisäksi olla<br />
suorittamatta.<br />
Syventävien opintojen kurssimuotoisesta suorittamisesta<br />
annetaan vuosittain tarkat ohjeet.<br />
Yhteisen kurssin koordinaattorina toimii professori<br />
Kaj Nyman.<br />
Laboratoriokohtaisia syventäviä opintoja varten<br />
on kunkin laboratorion opinto-ohjelmassa<br />
vähintään 9 ov S-koodilla merkittyjä kursseja.<br />
Opiskelija voi vapaasti valita, suorittaako hän<br />
näitä syventäviä opintoja yhdelle vaiko useammalle<br />
laboratoriolle.<br />
3.2.7. Japani-opinto-ohjelma<br />
Japani-opinnot on monitieteinen opinto-ohjelma,<br />
joka vapaasti valittavana sivuaineena tarjoaa<br />
mahdollisuuden tutustua monipuolisesti ja<br />
kattavasti Japanin omaleimaiseen kulttuuriin ja<br />
kieleen. Ohjelman opetuksesta vastaavat arkkitehtuurin<br />
osasto ja historian laitos, mutta se on<br />
osittain avoin kaikille <strong>Oulu</strong>n yliopiston opiskelijoille.<br />
Japani-opinnot voivat muodostaa 9, 11 tai<br />
20 opintoviikon laajuisen opintokokonaisuuden<br />
oman valinnan mukaan. Myös yksittäisiä kursseja<br />
on mahdollista suorittaa.<br />
Japani-opinnot on sijoitettu sekä arkkitehtuurin<br />
osastolle että historian laitokselle. Opettajina<br />
toimivat suomalaiset ja ulkomaalaiset asiantuntijat.<br />
Opetuskielenä on tarpeen mukaan joko<br />
suomi tai englanti. <strong>Opinto</strong>-ohjelma on laadittu<br />
siten, että se tarjoaa mahdollisimman moniulotteisen<br />
kuvan Japanin kulttuurista. Ohjelman<br />
puitteissa on mahdollista hankkia japanin kielen<br />
kirjoittamisen ja puhumisen perustaidot sekä<br />
perehtyä Japanin kulttuurin ja yhteiskunnan<br />
perusteisiin. Syvällisemmin tutustutaan japanilaiseen<br />
arkkitehtuuriin ja estetiikkaan, Japanin<br />
historiaan sekä japanilaisen ja länsimaisen kulttuurin<br />
vuorovaikutukseen.<br />
Opetus järjestetään vuosittain vaihtuvan opetusohjelman<br />
mukaan yhteistyössä arkkitehtuurin<br />
historian laboratorion ja yleisen historian oppituolin<br />
kanssa. Arkkitehtuurin osasto vastaa japanilaisen<br />
arkkitehtuurin ja puutarhataiteen sekä<br />
estetiikan ja taidehistorian kursseista, historian<br />
laitos muista. Opetuksen yhdyshenkilöinä toimivat<br />
Japani-opintojen johtajat prof. Kaisa Broner-<br />
Bauer AO:lla ja prof. Olavi K. Fält historian laitoksella.<br />
AO 24<br />
Tiedot AO:n tarjoamista kursseista: Ks. opinto-oppaan<br />
kohta 3.6. Osaston tuottamien opintojaksojen<br />
kuvaus / kohta Japani-opintojaksot.<br />
Tiedot Japani-opinnoista vapaasti valittavana<br />
sivuaineena: Ks. HuTK:n opinto-<strong>opas</strong> / kohta<br />
Japani-opinnot..<br />
3.2.8. Vieraskielinen opetus ja<br />
kansainvälinen oppilasvaihto<br />
Osastolla on syksystä 1993 lähtien järjestetty<br />
englanninkielisiä kurssikokonaisuuksia.<br />
Kansainvälinen arkkitehtuurikurssi Modern<br />
Nordic Architecture (MoNArch) on erityisesti<br />
suunniteltu ulkomaisille vaihto-opiskelijoille.<br />
Ohjelma antaa tietoa pohjoismaisesta<br />
arkkitehtuurista, kaupunkisuunnittelusta ja teollisesta<br />
muotoilusta luentojen, seminaarien, ekskursioiden<br />
ja harjoitustöiden avulla. Yhtenä<br />
tavoitteena on perehtyä suunnittelun nykysuuntauksiin<br />
sekä pohjoisiin teknisiin ratkaisuihin ja<br />
muihin erityispiirteisiin. Myös omat opiskelijat<br />
voivat osallistua vieraskieliseen opetukseen.<br />
Rinnakkain MoNArch-kurssin kanssa on vuodesta<br />
-95 alkaen osastolla järjestetty syyslukukauden<br />
pituinen Nordic Design-kurssi, jonka<br />
opetus keskittyy lähinnä teolliseen muotoiluun ja<br />
sisustussuunnitteluun. Kurssi on merkittävin osa<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston ja Pohjois-Carolinan yliopiston<br />
(University of North Carolina at Greensboro)<br />
kahdenvälistä opiskelijavaihtoa. Luennot ovat<br />
osittain yhteisiä MoNArch-opetuksen kanssa.<br />
Kansainvälisten kurssien johtajana toimii professori<br />
Aarne Tarumaa ja koordinaattorina arkkit.<br />
Leena Kuorelahti.<br />
Myös ulkomailla opiskeluun tarjoutuu useita<br />
mahdollisuuksia. Olennaista on, että opiskelija<br />
ennen lähtöään tekee opintosuunnitelman ja<br />
neuvottelee ao. opettajien kanssa ulkomailla<br />
suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta.<br />
Keskeiset opintostipendejä myöntävät tahot ovat<br />
Euroopan yhteisön koulutusohjelma Sokrates<br />
(Erasmus) sekä Nordplus ja Nordtek ohjelmat.<br />
Nordplus-ohjelmaan kuuluvat kaikki pohjoismaiset<br />
arkkitehtikoulut. Nordtek-ohjelma<br />
sisältää ne pohjoismaiset teknilliset korkeakoulut,<br />
joissa annetaan arkkitehtuurin opetusta.
Kansainvälisen oppilasvaihdon yhdyshenkilö<br />
osastolla on amanuenssi Leena Kuorelahti.<br />
3.2.9. Opetusperiodit ja kesäopetus<br />
Pääosa opetusohjelmaan sisältyvien oppiaineiden<br />
opetuksesta annetaan lukukausien sisään muodostettavissa<br />
opetusperiodeissa. AO:lla noudatetaan<br />
käytäntöä, jossa lukuvuoteen sisältyy<br />
yhteensä neljä opetusperiodia – kaksi n. kuuden<br />
(6) viikon mittaista syksyllä ja kaksi n. kahdeksan<br />
(8) viikon keväällä. <strong>Opinto</strong>periodien alkuun ja<br />
loppuun on sijoitettu osaston tentti- ja väliviikot,<br />
joiden aikana ei anneta ohjattua opetusta. Väliviikoilla<br />
pidetään kuitenkin rästitöiden vastaanotot.<br />
Myös kesäaikana on mahdollisuus tenttisuorituksiin.<br />
Kesätentit järjestetään kesäyliopiston<br />
yhteydessä osaston opettajien suostumuksella<br />
ainekohtaisten ilmoittautumislistojen mukaisesti.<br />
Kesätenttilistojen on oltava esillä osaston ilmoitustaululla<br />
hyvissä ajoin ennen kevätlukukauden<br />
päättymistä.<br />
Harjoitustöitä ohjataan kesäaikana erikseen<br />
sovittavina ajankohtina.<br />
Syyslukukaudella opetus alkaa 1. vsk:lla normaalisti<br />
syyskuun ensimmäisellä viikolla. Muilla<br />
vuosikursseilla opetus alkaa viikkoa myöhemmin.<br />
Tarkka ajankohta ilmoitetaan osaston ilmoitustaululla.<br />
Periodiopetuksen tavoitteena on opiskelun<br />
tehostaminen vähentämällä eri oppiaineista<br />
muodostuvien opintojaksojen päällekkäisyyttä,<br />
mikä puolestaan helpottaa opiskelijan keskittymistä<br />
harvempiin oppiaineisiin samanaikaisesti.<br />
3.3. Osastokohtaisia ohjeita<br />
3.3.1. Opetuksen tarkoitus<br />
Arkkitehtuurin osaston opetus perustuu toisaalta<br />
suunnittelun ja rakentamisen perusteiden ja<br />
tavoitteiden sekä toisaalta suunnittelu- ja tutkimusmenetelmien<br />
opettamiseen. Arkkitehdin<br />
perinteisten tehtävien; rakennusten, rakennusryhmien,<br />
alueellisten kokonaisuuksien ja yhdyskuntien<br />
suunnittelun lisäksi opiskelijoille pyritään<br />
antamaan perusvalmiudet työskentelyyn<br />
AO 25<br />
korjausrakentamisen ja teollisen muotoilun sekä<br />
tutkimuksen ja hallinnon alueilla.<br />
Arkkitehdin peruskoulutuksen lisäksi tärkeä<br />
opetustavoite on hyvien edellytysten luominen<br />
alati kehittyvän ja monipuolistuvan arkkitehdin<br />
ammatin vaatimalle jatko- ja täydennyskoulutukselle.<br />
Arkkitehtuurille ominaisesta pyrkimyksestä<br />
eri tiedon- ja tieteenalojen synteesiin seuraa, että<br />
useimmat tehtävät edellyttävät ryhmätyökykyä<br />
muiden rakentamisen ja yhdyskuntasuunnittelun<br />
piirissä toimivien tieteen ja tekniikan alojen<br />
edustajien kanssa.<br />
3.3.2. Opetuksen luonne<br />
Opetus annetaan osastolla neljänä opintoperiodina,<br />
joiden järjestys ja sisältö ilmoitetaan osaston<br />
ilmoitustauluilla ja viikko-ohjelmissa. Valinnaisuutta<br />
on kielten opetuksessa ja vapaasti valittavissa<br />
opintojaksoissa. Vapaasti valittaviin<br />
opintojaksoihin tulee ilmoittautua edellisen<br />
opintoperiodin loppuun mennessä. Vapaavalintainen<br />
opintojakso pidetään, jos osallistujia on<br />
ilmoittautunut vähintään viisi (5) henkilöä.<br />
Opiskelu sisältää paitsi luento-opetusta myös<br />
runsaasti harjoitustöitä ja demonstraatioita. Opetuksen<br />
havainnollistamiseksi järjestetään tutustumiskäyntejä<br />
alan kohteisiin. Opiskelun aikana<br />
opiskelijat suorittavat yhden kotimaan ja yhden<br />
ulkomaan opintomatkan.<br />
Opetuksesta on vajaa puolet luentomuotoista<br />
opetusta. Luennoista on yleensä saatavissa luentomonisteet,<br />
joiden avulla luentojen seuraaminen<br />
ja kertaus helpottuu.<br />
Luennoille osallistuminen on opintojen edistymisen<br />
kannalta välttämätöntä. Harjoitukset,<br />
demonstraatiot, seminaarit, tentit, ekskursiot ja<br />
käytännön työharjoittelu ovat pakollisia ja niiden<br />
suorittaminen on normaalisti edellytyksenä aineiden<br />
hyväksyttävälle suorittamiselle.<br />
Koulutusohjelmaan sisältyy opetusperiodien<br />
sisään suunniteltuja intensiivijaksoja, joiden<br />
kuluessa keskitytään entistä paremmin tiettyyn<br />
opetuskohteeseen tai -aiheeseen. Intensiivijaksot<br />
toteutetaan usein ns. workshop-tyyppisenä opetuksena,<br />
jossa luennot, seminaarit ja työn ohjaus<br />
ovat koko opetustapahtuman ajan kiinteästi sidoksissa<br />
toisiinsa.<br />
On huomattava, että periodiopetus edellyttää<br />
opiskelijalta aktiivista opetukseen osallistumista.
Käytännön syistä (ryhmätyö, projektimuotoinen<br />
opetus, tukiluennot jne.) periodiopetukseen<br />
osallistumattomuus vaikeuttaa suuresti opiskelijan<br />
selviytymistä vaadittavista opinnäytteistä.<br />
3.3.3. Demonstraatiot ja harjoitukset<br />
A. Yleistä<br />
Erityyppiset harjoitukset ja demonstraatiot muodostavat<br />
yli puolet opiskelusta arkkitehtuurin<br />
osastolla. Harjoitustyöt ovat yleensä henkilö- ja<br />
ainekohtaisia ohjelmatöitä, joista osa suoritetaan<br />
kuitenkin ryhmätyönä tai yhteisesti useammassa<br />
aineessa. Tällaisista harjoitustöistä on yleensä<br />
sovittava erikseen.<br />
Harjoitustöitä voi halutessaan suorittaa myös<br />
muussa kuin annetussa muodossa esimerkiksi<br />
kirjallisesti, tutkimustyönä, seminaarina, valokuvaamalla,<br />
video- tai ääninauhana jne. Tällaisista<br />
poikkeavista harjoitustöistä on aina sovittava<br />
erikseen.<br />
Demonstraatiot eroavat harjoituksista siinä,<br />
että ne ovat opettajakeskeisiä tapahtumia, joissa<br />
oppilaat tutustutetaan johonkin luentoaiheeseen<br />
liittyvään käytäntöön.<br />
B. Osaston ulkopuoliset harjoitustyöt<br />
Syksyllä 1990 tehdyn osastoneuvoston päätöksen<br />
mukaisesti yksityisissä arkkitehtitoimistoissa tehtyjä<br />
töitä ei hyväksytä osaston harjoitustöiksi. Sen<br />
sijaan omassa toimistossa tehdyt työt ja ns. omat<br />
tilaustyöt (esim. oma rakennus) voidaan hyväksyä<br />
osaston harjoitustyöksi edellyttäen, että<br />
asiasta on etukäteen sovittu laboratoriokohtaisesti.<br />
Toisessa arkkitehtikoulussa tehty vastaava<br />
harjoitustyö hyväksytään osaston harjoitustyöksi<br />
hyväksilukemis- tai korvausmenettelyn kautta.<br />
C. Arkkitehtuurikilpailun ehdotus<br />
ohjelmatyönä<br />
Omissa nimissä tehtyjä kilpailutöitä voidaan<br />
hyväksyä osaston harjoitustyöksi, kun tästä sovitaan<br />
etukäteen kyseisessä laboratoriossa.<br />
Kyseisen aineen professori päättää, mitkä julistetuista<br />
arkkitehtuurikilpailuista ovat sellaisia,<br />
joihin laadittu kilpailuehdotus voidaan hyväksyä<br />
harjoitustyöksi.<br />
Harjoitustyön tekijän tai tekijöiden on ennen<br />
työn aloittamista neuvoteltava työn ohjaajan<br />
kanssa niistä asiakirjoista, jotka harjoitustyöltä<br />
vaaditaan. Kysymykseen voi tulla aineisto, joka<br />
on laadittava kilpailuohjelman edellyttämien<br />
asiakirjojen lisäksi.<br />
Kilpailuehdotuksen tekijöinä voi olla yksi tai<br />
useampia opiskelijoita, joiden on oltava ehdotuksen<br />
vastuunalaisia laatijoita. Tekijöiden lukumäärästä<br />
ja ryhmän koostumuksesta sekä kunkin<br />
osanottajan korvaavasta suorituksesta on sovittava<br />
opettajan kanssa etukäteen.<br />
Kilpailun osanottajien anonymiteetin turvaamiseksi<br />
työtä ei ohjata kilpailun aikana. Työtä<br />
ohjataan kilpailun ratkeamisen jälkeen kuten<br />
tavallista harjoitustyötä.<br />
Työ luovutetaan tekijän tai tekijöiden nimissä<br />
ja se korvaa etukäteen sovitun harjoitustyön tai<br />
sen osan.<br />
Harjoitustyö, joka perustuu kyseisen kilpailun<br />
ohjelmaan tai sen rajattuun osaan, mutta joka ei<br />
osallistu varsinaiseen kilpailuun, ohjataan osastolla<br />
tavalliseen tapaan.<br />
3.3.4. Seminaarit<br />
Seminaariopetuksen tarkoituksena on arkkitehtuurin,<br />
rakentamisen ja yhdyskuntasuunnittelun<br />
eri alueille kuuluvien erikoiskysymysten syvällisempi<br />
tarkastelu. Opetukseen liittyvien alustusten<br />
tai esitelmien tarkoitus on perehdyttää opiskelijat<br />
arkkitehdin ammatillisen tehtäväalueen eri<br />
toimintasektoreiden tutkimuskirjallisuuteen ja -<br />
menetelmiin, herättää kiinnostusta tutkimustyöhön<br />
sekä kehittää oppilaan kykyä tehdä tutkimustuloksista<br />
kokonaisuutta palvelevia synteesejä.<br />
Seminaariopetuksen pyrkimyksenä on samalla<br />
kehittää oppilaan kirjallista ja suullista<br />
ilmaisukykyä.<br />
3.3.5. Ekskursiot<br />
Opiskelun kuluessa on jokaisen arkkitehtiylioppilaan<br />
osallistuttava kotimaan ja ulkomaan ekskursioon.<br />
Ekskursioiden suorittaminen valvotaan<br />
arkkitehtuurin historian opetuksen yhteydessä.<br />
AO 26
Kotimaan ekskursio (45001A), 1,0 ov<br />
Toisella vuosikurssilla tehdään ohjattu kotimaan<br />
ekskursio. Matkan kohde vaihtelee vuosittain ja<br />
matkalla tutustutaan historialliseen ja nykyaikaiseen<br />
arkkitehtuuriin, asemakaavallisiin ratkaisuihin<br />
sekä rakennusaineteollisuuteen matkakohteessa.<br />
Ulkomaan ekskursio (45002A), 3,0 ov<br />
Neljäntenä tai viidentenä opintovuotena järjestetään<br />
ohjattu ulkomaan ekskursio. Matkalla<br />
tutustutaan kansainvälisesti merkittävään historialliseen<br />
ja nykyaikaiseen arkkitehtuuriin sekä<br />
asemakaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun.<br />
Opiskelijat osallistuvat ekskursiokohteista etukäteen<br />
tehtävän esittelymonisteen laadintaan.<br />
Osallistumisen ulkomaan ekskursioon voi<br />
korvata arkkitehtuurin historian laboratoriossa<br />
suoritettavalla ylimääräisellä, vastaavia aiheita<br />
käsittelevällä kirjallisuustutkimuksella.<br />
3.3.6. Diplomityöt<br />
A. Erityisohjeita diplomityön tekemiseen<br />
Kirjalliset diplomityöohjeet saa osaston kansliasta.<br />
Diplomityön ohjeellinen suorittamisaika<br />
on kuusi (6) kuukautta ja sen laajuus on 20 opintoviikkoa.<br />
Diplomityö on opintojen päätöstyö. Diplomityön<br />
aihe on hyvissä ajoin ennen työn aloittamista<br />
esitettävä kirjallisesti osastoneuvoston<br />
vahvistettavaksi. Esitykseen tulee liittää lyhyt<br />
diplomityön sisältöohjelma, ote opintosuoritusrekisteristä<br />
sekä esitys työn ohjauksesta. Osastoneuvostolle<br />
osoitettujen hakupapereiden joukkoon<br />
tulee liittää myös karttaliite tai vastaava,<br />
josta selviää suunnittelukohteen tai -alueen sijainti.<br />
Työn aihe voidaan vahvistaa, kun opiskelijan<br />
kaikki muut opetussuunnitelman mukaiset<br />
henkilökohtaiset opintosuoritukset (yht. 160<br />
ov.) ovat hyväksytysti suoritetut.<br />
Diplomityön tulee olla jonkun pääaineen alalta.<br />
Työn aihetta vahvistettaessa osastoneuvostossa<br />
todetaan, mille ainealueelle diplomityö<br />
kuuluu. Sama työ voidaan tehdä ja esittää diplomityönä<br />
vain yhtä korkeakoulua varten.<br />
AO 27<br />
Jokaiselle diplomityölle tulee osaston puolesta<br />
valita työn ohjaaja tai ohjaajat. Työn ohjaajaksi<br />
valitaan normaalisti sen alan professori,<br />
jonka oppiaineeseen diplomityö luontevasti<br />
kuuluu ja johon oppilas on ottanut yhteyttä.<br />
Ohjaajana voi toimia myös dosentti tai yliassistentti.<br />
Yliassistentin toimiessa nimettynä ohjaajana<br />
työlle tulee valita edellisen lisäksi toinen<br />
ohjaaja (professori). Molemmat ohjaajat voivat<br />
edustaa samaa tai eri laboratoriota ja kummatkin<br />
osallistuvat työn arvosteluun.<br />
Koska diplomityö on oppilaan kypsyysnäyte,<br />
se pyritään suorittamaan mahdollisimman itsenäisesti.<br />
Työlle nimetty ohjaaja <strong>opas</strong>taa ja antaa<br />
tarvittaessa yksityiskohtaisiakin neuvoja työtä<br />
laadittaessa.<br />
Diplomityön laadinta riippuu suuresti työn<br />
aiheesta ja laajuudesta sekä työn tekijän että<br />
ohjaajan henkilökohtaisista näkemyksistä. Käytännössä<br />
osaston diplomityöt voidaan periaatteelliselta<br />
suoritustavaltaan jakaa kahteen toisistaan<br />
poikkeavaan ryhmään: kuvalliset suunnittelutehtävät<br />
ja kirjalliset tutkimustyöt. Diplomityö<br />
voidaan tehdä myös näiden yhdistelminä.<br />
Kielitaidon osoittamiseksi opiskelijan tulee<br />
suorittaa kirjallinen kypsyysnäyte, joka kirjoitetaan<br />
valvotussa koetilaisuudessa diplomityön<br />
ohjaajan antamasta aiheesta sillä kotimaisella<br />
kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä.<br />
Kypsyysnäytteen sisällön ja kieliasun tarkastaa<br />
työn ohjaaja. Arvosanat ovat hyväksytty tai<br />
hylätty.<br />
Diplomitöihin on liitettävä muusta selostuksesta<br />
erillinen tiivistelmä, jonka pituus on 1-2<br />
konekirjoitusliuskaa.<br />
B. Diplomitöiden esittely ja arvostelu<br />
Diplomitöiden esittelytilaisuudet ovat kaikille<br />
avoimia julkisia tilaisuuksia, joiden yhteydessä<br />
käydään työn kritiikkikeskustelu. Esittelytilaisuuksia<br />
järjestetään normaalisti neljä (4) tilaisuutta<br />
vuodessa, kaksi syksyllä ja kaksi keväällä.<br />
Tilaisuudet pidetään erillään muista osastoneuvoston<br />
kokousasioista.<br />
Esiteltävään diplomityöhön liittyvät esittelyplanssit<br />
ja mahdollinen pienoismalli on laitettava<br />
julkisesti näytteille osastolla viimeistään yhtä (1)<br />
viikkoa ennen esittelyä. Töiden selostukset sekä<br />
kirjalliset tutkielmat toimitetaan samoin osastoneuvoston<br />
arvosteluun osallistuville jäsenille yhtä
viikkoa ennen esittelyä paitsi toukokuussa, jolloin<br />
vaadittava aika on kaksinkertainen - siis kaksi (2)<br />
viikkoa.<br />
Työt arvostellaan osastoneuvoston suljetussa<br />
kokouksessa ilman työn tekijän läsnäoloa. Jokainen<br />
professori ja ‘vastaavan tutkinnon suorittanut’<br />
osastoneuvoston jäsen (arkkitehti) on velvollinen<br />
antamaan arvosanan kulloinkin arvosteltavasta<br />
diplomityöstä. Töiden arvosanaasteikko<br />
on: kiitettävä (k), erittäin hyvä (eh),<br />
hyvä (h), erittäin tyydyttävä (et) ja tyydyttävä<br />
(t).<br />
3.3.7. Tentit ja niihin osallistuminen<br />
Opiskelijoiden tiedot oppiaineissa arvostellaan<br />
harjoitustöiden lisäksi tenteissä, jotka voivat olla<br />
kirjallisia, suullisia tai molempia.<br />
Ilmoitukset tenttien ajankohdista, arvostelusta<br />
ja tenttipapereiden nähtävillä olosta ovat<br />
näytteillä osaston ilmoitustaululla.<br />
Opiskelijalla on oikeus osallistua tenttiin<br />
yleensä suoritettuaan vaadittavat harjoitukset ja<br />
ohjelmatyöt.<br />
Arkkitehtuurin osastolla tentit järjestetään<br />
opintoperiodien väliin ja loppuun sijoitetuilla<br />
tentti- ja väliviikoilla, joita on yhteensä 4 kpl<br />
lukuvuodessa. Tentti- ja väliviikkojen sijainti<br />
selviää osaston periodiohjelmasta.<br />
Osaston tenttejä voidaan suorittaa myös <strong>Oulu</strong>n<br />
kesäyliopiston yhteydessä ja valvonnassa.<br />
Tätä varten osastolla pannaan esille kevätlukukaudella<br />
erityiset kesätenttilistat, joiden välityksellä<br />
asiasta kiinnostuneet opiskelijat voivat niihin<br />
ilmoittautua. Kesätenttilistat poistetaan osaston<br />
ilmoitustauluilta kesäkuun alkupuolella. Tentteihin<br />
ilmoittautuminen on opiskelijaa sitova toimenpide.<br />
Katso myös <strong>Oulu</strong>n yliopiston johtosääntö<br />
opetuksesta ja opiskelijoista.<br />
3.4. Harjoittelu<br />
Opiskelijoiden on opintojensa kuluessa suoritettava<br />
pakollisina opintosuorituksina vähintään<br />
kahden kuukauden työmaaharjoittelu ja kahden<br />
kuukauden toimistoharjoittelu.<br />
Harjoittelun suorittaminen valvotaan rakennusopin<br />
opetuksen yhteydessä.<br />
Työmaaharjoittelu (45003A)<br />
Pakollisen opiskeluaikaisen rakennustyömaaharjoittelun<br />
pituus on vähintään kaksi kuukautta (2<br />
ov). Rakennustyömaaharjoittelun kohteeksi<br />
hyväksytään tavanomaista yhden perheen pientaloa<br />
suurempi rakennustyömaa. Työmaalla tulee<br />
olla vastaava työnjohtaja. Kohteeksi käy myös<br />
korjausrakentaminen sekä kunnallistekniset<br />
rakennelmat kuten sillat, vesitornit tai vastaavat,<br />
mutta pelkkä maarakentaminen (tiet, viemärityömaat<br />
tai vastaavat) ei käy.<br />
Rakennustyömaaharjoittelusta on esitettävä<br />
työtodistuksen jäljennös ja laadittava kuvitettu<br />
työmaan tapahtumia kuvaava harjoittelukirja.<br />
Rakennustyömaaharjoittelu voidaan korvata<br />
rakennustyömaaseurannalla, jonka pituuden<br />
tulee olla vähintään 6 kuukautta. Työmaaseurannasta<br />
on laadittava työmaan tapahtumia viikoittain<br />
kuvaava harjoittelukirja. Työmaaseurannan<br />
kohde on etukäteen esitettävä hyväksyttäväksi.<br />
Teknillisen opiston suorittaneille opiskelijoille<br />
voidaan hyväksyä opiston opetusohjelmaan sisältyvää<br />
pakollista työmaaharjoittelua 2 kk.<br />
Toimistoharjoittelu (45004A)<br />
Opiskelijoiden on työmaaharjoittelun lisäksi<br />
suoritettava pakollisena opintosuorituksena myös<br />
vähintään kahden kuukauden toimistoharjoittelu<br />
(2 ov). Toimistoharjoittelun kohteeksi hyväksytään<br />
työskentely sellaisessa suunnittelutoimistossa,<br />
jossa vastuullisena suunnittelijana on arkkitehti<br />
tai rakennusarkkitehti.<br />
Toimistoharjoittelusta on esitettävä työtodistus<br />
ja laadittava harjoittelujaksoa kuvaava<br />
raportti. Harjoittelusta esitettävän työtodistuksen<br />
tulee olla em. vastuullisen suunnittelijan<br />
allekirjoittama.<br />
3.5. Työhön sijoittuminen ja<br />
työmarkkinatilanne<br />
Suomessa on vuodesta 1883, jolloin arkkitehtien<br />
koulutus alkoi, vuoden 1997 loppuun mennessä<br />
valmistunut yhteensä yli 3000 arkkitehtia. Maamme<br />
arkkitehtien lukumäärä oli vuoden 1998<br />
alussa noin 2800. Heistä oli naisia noin 30 %.<br />
AO 28
Julkisella sektorilla, kuntien ja valtion palveluksessa<br />
toimii arkkitehdeistä noin 30%. Noin<br />
40% toimii yksityisen sektorin yrittäjinä. Perinteisesti<br />
arkkitehtitoimistot ovat olleet yhden<br />
henkilön tai pariskunnan omistamia, mutta nykyisin<br />
usean arkkitehdin yhteiset toimistot ovat<br />
yleistyneet.<br />
Arkkitehdeistä 70% toimii rakennussuunnittelutehtävissä.<br />
"Yleismiehiä”, jotka tilanteen<br />
mukaan harjoittavat joko kaavoitusta tai rakennussuunnittelua,<br />
on noin viidennes. Aiemmin<br />
myös opiskelijat kävivät yleisesti työssä ja tämä<br />
käytäntö on taas lamavuosien jälkeen yleistymässä.<br />
Arkkitehtien alueellinen sijoittuminen on varsin<br />
epätasainen. Runsas 80% on sijoittunut teollisuus-Suomen,<br />
eli linjan Vaasa - Kotka lounaispuolelle<br />
jäävään osaan maatamme. Pääkaupunkiseudulle<br />
on sijoittunut noin 70%<br />
ammattikunnasta. Ammattikunnan osuus pohjoisemmassa<br />
Suomessa on kuitenkin lisääntymässä.<br />
Arkkitehtien työllisyystilanne oli hyvä 1990-<br />
luvun alkupuolelle saakka, jolloin se huononi<br />
romahdusmaisesti taloudellisten suhdanteiden<br />
muuttuessa. Vuoden 1999 lopussa noin 15%<br />
arkkitehdeistä oli työministeriön tilastojen mukaan<br />
vailla työtä. Ala on varsin herkkä suhdannevaihteluille,<br />
ja työttömyys on erityisesti kohdannut<br />
yksityisten toimistojen työntekijöitä ja omistajia.<br />
Nuorten suunnittelijoiden työttömyys on<br />
lyhytaikaista ja johtuu yleensä määräaikaisten<br />
lyhyiden työsuhteiden päättymisestä. Pitkäaikaistyöttömät<br />
arkkitehdit ovat pääasiassa yli 50-<br />
vuotiaita, joiden sijoittuminen työmarkkinoille<br />
on hankalaa.<br />
Arkkitehdit ovat suuntaamassa ammattitoimintaansa<br />
perinteisten suunnittelutehtävien<br />
lisäksi esimerkiksi rakennuttamis- ja hallintotehtäviin.<br />
Samoilla markkinoilla ovat kuitenkin<br />
kilpailemassa myös monet insinöörikunnan edustajat<br />
sekä saman suuntaisen, mutta suppeamman<br />
koulutuksen saaneet rakennusarkkitehdit. Enenevässä<br />
määrin etsitään työtilaisuuksia myös<br />
ulkomailta.<br />
Valtion ja kuntien palveluksessa olevien arkkitehtien<br />
palkka on 11 000 - 22 000 mk tehtävistä<br />
ja palveluajasta riippuen. Yksityisen sektorin<br />
palveluksessa olevien palkkaus vaihtelee<br />
tehtäväkohtaisesti ammattikokemuksen ja vastuun<br />
mukaan. Vastavalmistuneen arkkitehdin<br />
palkka on n. 11 000 mk kuukaudessa, ja useampia<br />
vuosia suunnittelutehtävissä toimineen arkkitehdin<br />
15 000 - 19 000 mk/kk.<br />
SAFA<br />
Korkeakouluarkkitehtien ammatillisena yhteisjärjestönä<br />
toimii Suomen Arkkitehtiliitto -<br />
Finlands Arkitektförbund r.y. SAFA.<br />
Liiton säännöissä määritellään liiton tarkoitus<br />
seuraavasti:<br />
"Liiton tarkoituksena on tukea ja kannustaa jäseniään<br />
toteuttamaan ihmisen ympäristösuhteita eheyttävän<br />
ja yhdyskuntarakenteita parantavan rakennustaiteen<br />
tavoitteita." Liitto on vuodesta 1974 ollut<br />
Akavan jäsen.<br />
Maan korkeakoulututkinnon suorittaneista<br />
arkkitehdeistä kuuluu arkkitehtiliittoon n. 85%.<br />
Liiton jäseneksi voi liittyä jokainen Suomen<br />
kansalainen, joka on suorittanut arkkitehtitutkinnon<br />
suomalaisessa yliopistossa tai korkeakoulussa<br />
tai jolla on sitä vastaava pätevyys. Myös<br />
ulkomaalainen, joka asuu Suomessa ja jolla on<br />
suomalaista tutkintoa vastaava pätevyys, voi olla<br />
SAFA:n jäsen.<br />
Arkkitehtiopiskelijat voivat liittyä SAFA:n<br />
opiskelijajäseniksi, jolloin he voivat hyödyntää<br />
järjestön jäsenetuja ja osallistua ammatilliseen<br />
toimintaan jo opiskeluaikana.<br />
AO 29
3.6. Osaston tuottamien<br />
opintojaksojen kuvaus<br />
3.6.1. Yleiset opintojaksot<br />
45006A Vaihtuvien arkkitehtuuriopintojen<br />
kurssit<br />
Lukukausi Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl, kl 20-320 0,5-8,0<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Vuosittain vaihtuvan suunnitteluongelman<br />
käsittely studiomuotoisena toimistotyöskentelyä<br />
simuloivana työseminaarina.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on vapaasti valittava kaikille<br />
osaston arkkitehtiopiskelijoille.<br />
Sisältö: Toimistotyöskentelyä ja tukiluentoja.<br />
Toteutus: Workshop tyyppinen opetustapahtuma.<br />
45007A Englanninkielinen arkkitehtuurikurssi<br />
(MoNArch)<br />
Lukukausi. Luenn./eksk. Suunn. harj. Sem./vast.<br />
Laajuus ov.<br />
sl, kl 140 300 200 16<br />
Opettajat: Useita vierailevia opettajia<br />
Kurssin johtaja: Prof. Aarne Tarumaa<br />
Koordinaattori: Amanuenssi Leena Kuorelahti<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa ulkomaalaisille<br />
vaihto-opiskelijoille perustietoa pohjoismaisesta<br />
ja erityisesti suomalaisesta arkkitehtuurista,<br />
kaupunkirakennustaiteesta, muotoilusta<br />
sekä rakentamisen tavoista pohjoisissa<br />
olosuhteissa. Kurssi tarjoaa myös suomalaisille<br />
opiskelijoille mahdollisuuden kansainväliseen<br />
kanssakäymiseen. Kurssi on englanninkielinen.<br />
Asema: Kurssi on pakollinen ulkomaalaisille<br />
vaihto-opiskelijoille (16 ov) ja vapaavalintainen<br />
suomalaisille opiskelijoille (3. vsk ja vanhemmat).<br />
Sisältö: Kurssi koostuu neljästä opintojaksosta:<br />
Modern Nordic Architecture - Past and Present<br />
AO 30<br />
(4 ov); New Tendencies in Finnish Architecture<br />
(5 ov); Workshop (2 ov) sekä Special Themes<br />
and Features in Scandinavian Architecture (5<br />
ov). Kunkin jakson sisältö vaihtelee vuosittain.<br />
Jaksot koostuvat luentosarjoista, seminaarista ja<br />
henkilökohtaisesta tutkielmasta, Suomeen ja<br />
johonkin pohjoismaahan suuntautuvista ekskursioista,<br />
workshopista sekä henkilökohtaisesta<br />
harjoitustyöstä.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jakso järjestetään yhtenä<br />
kurssina syys- ja kevätlukukautena. Kurssin suorittamisesta<br />
annetaan arvosana harjoitustöiden ja<br />
tutkielman laadun perusteella.<br />
Kurssikirjallisuus: Englanninkieliset luentomonisteet.<br />
45009A Nordic Design<br />
Lukukausi. Luennot Suunn. harj. Eksk.+<br />
Sem./vast.<br />
Laajuus ov.<br />
sl 70 280 130 12<br />
Opettajat: Useita vierailevia opettajia<br />
Kurssin johtaja: Prof. Aarne Tarumaa<br />
Koordinaattori: Amanuenssi Leena Kuorelahti<br />
Tavoitteet:<br />
1. Kansainvälistyminen<br />
2. Vaihto-opiskelijoiden perehdyttäminen<br />
pohjoismaisen muotoilun ja sisustustaiteen<br />
historiaan ja nykyisyyteen<br />
Asema:<br />
• vapaasti valittava omille opiskelijoille<br />
• kansainvälinen vaihto-ohjelma<br />
• osa <strong>Oulu</strong>n yliopiston ja Pohjois-Carolinan<br />
yliopiston (Greensboro) vaihtoa<br />
Sisältö:<br />
1. Yhteinen opintojakso MoNArch-opetuksen<br />
kanssa: Modern Nordic Art & Architecture -<br />
Past and Present (ks. MoNArch). Luentoja 30 h<br />
ja 4 ekskursiota.<br />
2. Arts of Scandinavia: Folk Arts, Fine Arts<br />
(yhteiset opintojaksot Scandinavian Studies opintojen<br />
kanssa). Kansantaide: Luennot ja vierailut<br />
+ essee 20 h. Nykytaide: Luennot ja vierailut +<br />
essee 20 h.<br />
3. Industrial Design: Luentoja 20 h, harjoitustyö.<br />
4. Interior Design: Luentoja 10 h, harjoitustyö,<br />
essee.
5. Lisäksi vapaaehtoinen Survival Finnish 3,0 ov.<br />
Toteutus: Luentosarjat em. aiheista 70 h. Harjoitustöitä<br />
muotoilun ja taiteen laboratorion<br />
ohjauksessa. <strong>Opinto</strong>jakso sisältää useita ekskursioita<br />
Suomessa.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan erikseen kunkin<br />
luentojakson yhteydessä.<br />
45010P Orientoiva jakso<br />
Lukukausi<br />
Laajuus ov.<br />
sl 1<br />
Opettaja: Erikseen nimettävä vastuullinen<br />
vetäjä<br />
Tavoitteet: Perehdyttää opiskelija arkkitehdiksi<br />
opiskelun työtapoihin.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen kaikille<br />
lukiosta tulleille uusille opiskelijoille ja on suositeltava<br />
myös rakennusarkkitehdeille.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakso muodostuu kahdesta osasta:<br />
d) Tiedekunnan informaatiopäivästä ja<br />
pienryhmäohjauksesta sekä<br />
e) Osaston toteuttamasta osasta, jossa<br />
opiskelija tutustutetaan osaston ja sen<br />
eri laboratorioiden antamaan opetukseen,<br />
piirustus- ja mallinrakennustapoihin<br />
ja –välineisiin sekä osaston kirjastoon.<br />
Lisäksi voidaan toteuttaa<br />
erikseen valitun teeman mukaan piirustus-<br />
ja työleiri.<br />
Toteutus: Opetuksesta vastaa ensisijaisesti<br />
arkkitehtuurin osasto ja teknillinen tiedekunta.<br />
Orientoiva jakso pidetään syyskuun kahden ensimmäisen<br />
viikon aikana.<br />
45016A Portfolio<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
kl 20 60 2<br />
Opettaja: Lehtori Raimo Ahonen<br />
Tavoitteet: Portfolio on väline oman toiminnan<br />
kehittämiseen. Portfolion avulla tekijä taltioi ja<br />
dokumentoi osaamisensa edistymistä. Perusportfolion<br />
pohjalta opiskelija tekee näyteportfolion,<br />
joka on julkistettavaksi tarkoitettu asiakirja.<br />
AO 31<br />
Tämän kurssin tarkoituksena on antaa valmiuksia<br />
työnäytekansion suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi.<br />
Painopiste opetuksessa on graafisen<br />
suunnittelun ja visuaalisten keinojen hyväksikäytössä,<br />
myös tietokoneavusteisen suunnittelun<br />
ja toteutuksen avulla.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on vapaavalintainen ja sen<br />
suositeltava suoritusajankohta on toisella tai<br />
kolmannella vuosikurssilla.<br />
Sisältö: Opetus tapahtuu luentojen ja harjoitustyön<br />
muodossa.<br />
Luennot: Luennoilla käsitellään graafisen suunnittelun<br />
perusteita, typografiaa, kuvan käyttöä ja<br />
käsittelyä sekä tietokoneavusteista taittoa.<br />
Harjoitukset: Harjoitustyönä tehdään oma portfolio<br />
(työnäytekansio), jossa tekijän tulee esitellä<br />
monipuolisesti opintojen aikainen ja/tai aikaisempi<br />
toimintansa.<br />
Toteutus: Opetus toteutetaan kevätperiodin<br />
aikana. Kirjallista koetta ei ole. Arvostelu tapahtuu<br />
harjoitustyön perusteella, jossa huomio<br />
kiinnitetään opetuksen perustietojen hallintaan<br />
sekä sisällön visuaaliseen ulkoasuun.<br />
Kurssikirjallisuus: Eriksson, Olof: Graafisen<br />
tyylin perusteet; Hurlburt, Allen: Layout: the<br />
design of the printed page; Itkonen, Markus:<br />
Typoteesejä; Sumiloff, Lasse: Graafisen suunnittelijan<br />
teknologia<br />
45021P Tietokoneavusteisen suunnittelun<br />
perusteet<br />
Lukukausi Luennot Lab.harj. Laajuus ov.<br />
kl 20 60 2<br />
Opettaja: Suunnittelija Jaakko Peltonen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
on perehtynyt tietokoneiden käyttöön ja<br />
mahdollisuuksiin arkkitehtuurin apuvälineenä.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen. Suoritusajankohtana<br />
on 1. vsk.<br />
Sisältö: Mikrotietokoneiden ja sovellutusohjelmien<br />
käyttö. Tutustuminen tietotekniikan mahdollisuuksiin<br />
yleensä ja erityisesti arkkitehtuurin<br />
apuvälineenä.
Toteutus: Luennot, käytön harjoittelu ja harjoitustyöt.<br />
Kurssikirjallisuus: Laitteiden ja ohjelmien<br />
käytön oppaat.<br />
45022A Tietokoneavusteinen suunnittelu<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Lab.harj. Tentti Laajuus ov.<br />
sl, kl 10 50 50 10 3<br />
Opettaja: Suunnittelija Jaakko Peltonen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
osaa käyttää suunnitteluohjelmistoja sovelluksineen<br />
rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelussa<br />
sekä teollisessa muotoilussa. Kurssilla painotetaan<br />
tuotteen geometrisen kuvauksen lisäksi<br />
suunnitelmatietojen strukturointia. Kurssi antaa<br />
toimistotyössä tarvittavat valmiudet ohjelmistojen<br />
käyttöön ja uusien ohjelmien oppimiseen.<br />
Lisäksi paneudutaan rakennusalan tietojenhallinnan<br />
nykytilanteeseen Suomessa ja ulkomailla.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen. Suositeltava<br />
ajankohta on 3. opintovuosi tai myöhempi. Esitietoina<br />
vaaditaan tietokoneavusteisen suunnittelun<br />
peruskurssi tai vastaavat tiedot.<br />
Sisältö: CAD-ohjelmien yleiset periaatteet,<br />
sovellutukset rakennus- ja yhdyskuntasuunnitteluun,<br />
teolliseen muotoiluun suunnatut ohjelmistot,<br />
3-ulotteinen mallintaminen ja visualisointi.<br />
Toteutus: Luennot, ohjelmien käytön ohjatut<br />
harjoitukset, vapaavalintainen tietokoneella<br />
toteutettava suunnitteluharjoitustyö ja tentti.<br />
Kurssikirjallisuus: Ohjelmien käyttöoppaat ja<br />
erikseen ilmoitettava kurssikirjallisuus.<br />
45023A Tietokoneavusteisen suunnittelun<br />
jatkokurssi<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl, kl 20 100 3<br />
Opettaja: Suunnittelija Jaakko Peltonen<br />
Tavoitteet: Opiskelijat perehdytetään luennoilla<br />
tietokoneavusteisen suunnittelun viimeisimpään<br />
kehitykseen ja tietokoneyhdennettyyn<br />
suunnitteluun ja rakentamiseen.<br />
Varsinaisten suunnitteluohjelmistojen käytön<br />
hallitsemisen lisäksi kurssilla opitaan hyödyntämään<br />
visualisointi- ja animaatio-ohjelmistojen<br />
tarjoamia mahdollisuuksia suunnitelmien havainnollistamiseksi.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on vapaasti valittava, suositeltava<br />
ajankohta 4. opintovuosi tai ylempi.<br />
Esitietoina vaaditaan kurssit 45021P ja 45022A<br />
tai vastaavat tiedot ja taidot.<br />
Sisältö: Tietokoneavusteisen suunnittelun ja<br />
visualisoinnin kehittyneet menetelmät ja mahdollisuudet.<br />
Toteutus: Luennot edellä kuvatuista aiheista ja<br />
tietokoneilla toteutettava vaativa (mieluiten<br />
osaston jonkin pääaineen) suunnitteluharjoitustyö.<br />
Harjoitustyö on mahdollista tehdä myös<br />
ryhmätyönä. Työssä vaaditaan tuotettavaksi sekä<br />
normaalissa suunnittelutyössä vaadittavat dokumentit<br />
että suunnitelmapresentaatiot tietokoneavusteisesti.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentojen yhteydessä<br />
erikseen ilmoitettava kirjallisuus.<br />
45035P Kuvausoppi<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Lab.harj. Laajuus ov.<br />
sl, kl 24 40 56 3<br />
Opettaja: Arkkitehti Jukka Laurila<br />
Tavoitteet: Kurssi antaa valmiuden havainnollistaa<br />
arkkitehtonisia kohteita kolmiulotteisesti<br />
piirtämällä.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen.<br />
Sisältö: Luennot: Opetuksessa käsitellään perspektiiviopin<br />
historiaa, geometristä suhdemaailmaa,<br />
kohtisuoria ja aksonometrisiä projektioita<br />
sekä yhden, kahden ja kolmen pakopisteen perspektiivejä.<br />
Harjoitukset: Luennoitua teoriaa seuraavat välittömästi<br />
piirustusharjoitukset. Annettua oppia<br />
sovelletaan keväällä sisä- ja ulkotilojen käsivaralla<br />
piirtämiseen.<br />
AO 32
Toteutus: Opetus annetaan neljän opintoperiodin<br />
aikana I vuosikurssin syys- ja kevätlukukaudella.<br />
Kirjallista koetta ei ole. Arvostelu tapahtuu<br />
harjoitustöiden perusteella.<br />
Kurssikirjallisuus: Ching: Architectural &<br />
Graphics; Manninen: Teknillisen opiston deskriptiivinen<br />
geometria; Nyström: Perspektiivioppi;<br />
Mustonen: Perspektiivioppi (moniste);<br />
Aarniala: Rakennustaiteellisten kohteiden havainnollistaminen<br />
piirtämällä (moniste)<br />
3.6.2. Laboratoriokohtaiset opintojaksot<br />
tehtuurin aihepiiristä, mm. klassillisista pylväsjärjestelmistä.<br />
Harjoitustehtävissä tutustutaan<br />
erilaisiin graafisiin kuvaamistapoihin. Lisäksi<br />
havainnoidaan symboliympäristöä ja tehdään<br />
historialliseen miljööseen kohdistuvia sommitelmia,<br />
joiden tarkoituksena on harjaannuttaa<br />
oppilaat ymmärtämään perinteisen arkkitehtuurikielen<br />
sanastoa.<br />
Toteutus: Opetus annetaan syys- ja kevätlukukaudella.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson yhteydessä järjestetään<br />
kolmiosainen kirjallinen koe.<br />
Kurssikirjallisuus: Erillinen kirjallisuusluettelo.<br />
Arkkitehtuurin historia<br />
Tavoitteet: Arkkitehtuurin historian opetuksen<br />
tavoitteena on johdattaa oppilaat näkemään arkkitehtuurin<br />
eri tyylikausien sekä yhteiskunnallisten<br />
muutosten ja teknillisen kehityksen<br />
keskinäinen vuorovaikutus. Toisena tavoitteena<br />
on perehdyttää tulevat arkkitehdit historialliseen<br />
rakennustaiteeseen ja -perinteeseen sekä korjausrakentamisen<br />
periaatteisiin, jotta he oppisivat<br />
oikein arvioimaan, mitä vanhasta rakennuskannasta<br />
on pyrittävä säilyttämään ja miten korjausja<br />
muutostyöt tulee tehdä. Kolmantena tavoitteena<br />
edellisiin liittyen on antaa perustiedot<br />
arkkitehtuuritutkimuksen menetelmistä.<br />
45101P Arkkitehtuurin historia I<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Tentti Laajuus ov.<br />
sl, kl 56 104 40 5<br />
Opettaja: Yliass. Petri Vuojala<br />
Tavoitteet: Ks. Arkkitehtuurin historian opetus.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on osa arkkitehtuurin<br />
historian pakollista opetusohjelmaa.<br />
Sisältö: Luennot: Kurssilla luennoidaan arkkitehtuurin<br />
historiaa ja yleistä tyylioppia antiikista<br />
1700-luvun lopulle ja esitellään vanhoja rakennusmenetelmiä<br />
kuten tiililimityksiä ja holvaustapoja.<br />
Harjoitukset: Harjoitustöinä tehdään laveerauksia<br />
ja piirustuksia etupäässä klassillisen arkki-<br />
AO 33<br />
45102A Arkkitehtuurin historia II<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Tentti Laajuus ov.<br />
sl, kl 48 92 20 4<br />
Opettaja: Yliass. Petri Vuojala<br />
Tavoitteet: Ks. arkkitehtuurin historian opetus.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on osa arkkitehtuurin<br />
historian opetusohjelmaa. Jakso on pakollinen.<br />
Esitietoina arkkitehtuurin historia I:n opintojakso.<br />
Sisältö: Luennot: Luennoissa keskitytään Pohjoismaiden<br />
ja etenkin oman maamme historialliseen<br />
rakennustaiteeseen ja tyylihistoriaan.<br />
Harjoitukset: Harjoituksissa laaditaan rakennusten<br />
ja rakennusryhmien mittauspiirustuksia ja<br />
perehdytään historiallisen rakennuskannan inventointiin.<br />
Ohjelmassa on lisäksi suppea tutkielma<br />
tai kilpailu.<br />
Toteutus: Opetus annetaan syys- ja kevätlukukaudella<br />
3-4:n opetusperiodin aikana. <strong>Opinto</strong>jakson<br />
yhteydessä järjestetään kirjallinen koe.<br />
Kurssikirjallisuus: Erillinen kirjallisuusluettelo.<br />
45103A Arkkitehtuurin historia III<br />
Lukukausi Luennot Tutkielma Sem./vast. Tentti Laajuus ov.<br />
sl, kl 52 58 20 30 4<br />
Opettajat: Yliass. Petri Vuojala ja ass. Mikko<br />
Mannberg
Tavoitteet: Ks. arkkitehtuurin historian opetus.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on osa arkkitehtuurin<br />
historian opetusohjelmaa. Jakso on pakollinen<br />
rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun sekä rakennussuunnittelun<br />
ja korjausrakentamisen opintosuunnilla.<br />
Esitietoina arkkitehtuurin historia I:n<br />
ja II:n opintojaksot.<br />
Sisältö: Luennot: Kurssilla luennoidaan 1800- ja<br />
1900-lukujen yleistä arkkitehtuurin historiaa.<br />
Harjoitukset: Harjoitustyönä tehdään kirjallinen<br />
tutkielma arkkitehtuurin historia III:n opintojakson<br />
aihepiiristä.<br />
Toteutus: Opetus järjestetään syys- ja kevätlukukaudella.<br />
Kurssin yhteydessä järjestetään kaksiosainen<br />
kirjallinen koe (kotitentti).<br />
Kurssikirjallisuus: Erillinen kirjallisuusluettelo.<br />
45104A Arkkitehtuurin historia IV<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Sem./vast. Laajuus ov.<br />
sl/kl 12 92 16 3<br />
Opettaja: Prof. Kaisa Broner-Bauer<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tarkoituksena on<br />
syventyminen arkkitehtuurin historian oppialueen<br />
erityiskysymyksiin tutkimuksen ja teorian<br />
kannalta.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on vapaasti valittava. Suositeltava<br />
ajankohta on 4. tai 5. opintovuosi.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksoa suositellaan erityisesti niille, jotka<br />
aikovat tehdä diplomityön arkkitehtuurin historian<br />
oppialueelta. Syventymistason kurssina se on<br />
mahdollista suorittaa myös osana arkkitehtuurin<br />
historian syventäviä opintoja, syventymiskurssin<br />
(45195S) korvaavana suorituksena.<br />
Sisältö: Luennot: Luentojakso vuosittain vaihtuvasta<br />
teemasta, jota käsitellään kansainvälisestä<br />
näkökulmasta.<br />
Seminaari: Seminaarijakson aikana perehdytään<br />
opintojakson aihepiiriin yksityiskohtaisesti kirjallisuus-<br />
ja projektianalyysien avulla.<br />
Harjoitukset: Harjoitustyönä tehdään vaihtoehtoisesti<br />
joko suunnitelma, tutkielma tai valitun<br />
arkkitehtuurikohteen analyysi liittyen kurssin<br />
teemaan.<br />
Toteutus: Opetus järjestetään joka toinen vuosi<br />
kahden tai kolmen opetusperiodin aikana. Kurssin<br />
suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa.<br />
Kirjallista koetta ei ole. Harjoitustyöstä annetaan<br />
arvosana. Seuraavan kerran kurssi järjestetään<br />
lukuvuonna <strong>2000</strong>-01.<br />
Kurssikirjallisuus: Erillinen kirjallisuusluettelo.<br />
45195S Arkkitehtuurin historia ja<br />
teoria V / Arkkitehtuurin<br />
historian vaihtuvasisältöinen<br />
syventymiskurssi<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Sem./vast. Laajuus ov.<br />
sl/kl 24 80-320 16 3-9<br />
Opettajat: Prof. Kaisa Broner-Bauer, erikoistut.<br />
Panu Kaila ja yliass. Petri Vuojala<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on syventyä<br />
arkkitehtuurin historian ja teorian erityiskysymyksiin<br />
sekä johdattaa tutkimuksen perusteisiin.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on valinnainen. Suositeltava<br />
ajankohta on 4. tai 5. opintovuosi.<br />
Sisältö: Luennot: Luennoilla käsitellään arkkitehtuurin<br />
historian ja teorian sekä rakennustekniikan<br />
historian erityiskysymyksiä. Luentojakso<br />
vuosittain vaihtuvasta teemasta.<br />
Seminaari: Seminaarissa käydään läpi aihepiiriin<br />
liittyvää kirjallisuutta sekä käsitellään harjoitustyöt.<br />
Harjoitukset: Harjoitustyönä tehdään vaihtoehtoisesti<br />
tutkielma tai korjausrakentamisen suunnitelma,<br />
jonka aihe määritellään erikseen yhteistyössä<br />
oppilaan kanssa.<br />
Toteutus: Opetus järjestetään kahden tai kolmen<br />
periodin aikana.<br />
Kurssikirjallisuus: Erillinen kirjallisuusluettelo.<br />
Nimetään seminaarijakson aikana yksilöllisesti<br />
sopien.<br />
AO 34
45193S Syventävien opintojen tutkimus-<br />
ja harjoitustyöjakso<br />
/ Arkkitehtuurin historia ja<br />
teoria 1<br />
Lukukausi Sem. ja suunn.harj Laajuus ov.<br />
(sl), kl 440 11<br />
Opettajat: Prof. Kaisa Broner-Bauer, erikoistut.<br />
Panu Kaila ja yliass. Petri Vuojala<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksojen tarkoituksena on<br />
antaa valmiudet itsenäisesti hankkia ja soveltaa<br />
tieteellistä tietoa, antaa syventävää tietoa opintojen<br />
kannalta keskeisistä tieteen ja taiteen teorioista<br />
sekä antaa perusteelliset tiedot opiskelijan<br />
valitsemasta teemasta.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen, mutta ohjaavan<br />
laboratorion voi valita.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksoon kuuluu seminaareja sekä<br />
henkilökohtainen harjoitustyö, jonka perusteella<br />
tehdään seminaariesitelmä.<br />
Toteutus: Yhteisen kurssin muodossa pääosin<br />
kevätlukukautena.<br />
Kurssikirjallisuus: Nimetään seminaarityöskentelyn<br />
aikana yksilöllisesti sopien.<br />
Sisältö: Luennot. Taidehistoriallisiin peruskäsitteisiin<br />
ja tärkeimpien taidealueiden ja -kausien<br />
taiteeseen perehdytään luennoilla, joiden seuraaminen<br />
ja kuva-aineiston näkeminen on oppijakson<br />
suorittamisen kannalta tarpeellista.<br />
Toteutus: Opetus: Opetus hoidetaan kevätlukukaudella<br />
koko lukukauden mittaisena luentosarjana.<br />
Ks. lähemmin HuTK:n opinto-<strong>opas</strong>,<br />
TAIDA:n laitos, Taidehistoria, kurssi P71401<br />
sekä TAIDA:n syystiedote.<br />
Tutkintovaatimukset: Taidehistorian tutkinto<br />
on kirjallinen. Tutkintoon valmistautuvan on pyrittävä<br />
taidekausien ja -ilmiöiden oikeaan ajoittamiseen,<br />
tyylien ja tyyppien synnyn, tunnusominaisuuksien<br />
ja kehityksen sekä keskeisten taiteilijoiden<br />
ja taideteosten ymmärtämiseen ja<br />
luonnehtimiseen. Tentti pidetään kahdesti vuodessa.<br />
Kurssikirjallisuus: Hugh Honour & John<br />
Fleming: Maailman taiteen historia (Hong<br />
Kong,1992). Muusta oheiskirjallisuudesta tiedot<br />
luennoitsijalta.<br />
45113S Sisustustaiteen historia /<br />
Historialliset interiöörit<br />
45106A Taidehistoria<br />
Lukukausi Luennot Tentti Laajuus ov.<br />
kl 56 24 2<br />
Opettaja: FL Jorma Mikola<br />
Tavoitteet: Taidehistorian opetuksen päämääränä<br />
on tutustuminen Euroopan taiteen tyylikehityksen<br />
päälinjoihin, kuvallisen ilmaisun erityisongelmiin,<br />
taideteoksiin sekä historiallisina,<br />
esineellisinä että ikonografisina kohteina. Opetus<br />
kattaa ensisijaisesti kuvataiteen historian.<br />
Asema: Oppiaine on syksystä -96 lähtien vapaasti<br />
valittava eikä vaadi mitään esitietoja. Oppiaine<br />
kuuluu arkkitehtuurin historian aineryhmään.<br />
1<br />
Lopputodistuksen arvosana merkitään syventävien<br />
opintojen yleismerkinnällä 45091S koordinaattorin<br />
allekirjoituksella.<br />
AO 35<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Sem./vast. Tentti Laajuus ov.<br />
sl/kl 24 70 6 20 3<br />
Opettaja: Dosentti Virpi Harju<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa<br />
yleiskuva eurooppalaisen sisustustaiteen historiasta<br />
sekä Suomen sisustustaiteen kehityksestä<br />
suhteessa siihen.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso kuuluu arkkitehtuurin<br />
historian aineryhmään ja on vapaasti valittava.<br />
Suositeltava suoritusajankohta on 4. opintovuosi.<br />
Sisältö: Luennot: Luennot alkavat antiikin sisustuksista<br />
ja päättyvät nykyaikaan. Niissä painotetaan<br />
kunkin aikakauden eri sisustustyylien<br />
pääpiirteitä sekä sisustuskokonaisuuksia.<br />
Harjoitukset: Harjoitustyönä tehdään historiallisen<br />
interiöörin restaurointi- tai rekonstruktiosuunnitelma<br />
tai vaihtoehtoisesti tutkielma luentojen<br />
aihepiiristä.
Toteutus: Kurssi pyritään luennoimaan joka<br />
vuosi syys- tai kevätlukukaudella. Sen päätteeksi<br />
järjestetään kirjallinen koe.<br />
Kurssikirjallisuus: Erillinen kirjallisuusluettelo.<br />
45109A Perinteiset rakenteet<br />
Lukukausi Luennot Lab.harj./vast. Tentti Laajuus ov.<br />
sl, kl 52 58 30 3,5<br />
Opettaja: Erikoistutkija Panu Kaila<br />
Tavoitteet: Ks. arkkitehtuurin historian opetus.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen rakennussuunnittelun<br />
ja korjausrakentamisen opintosuunnan<br />
opiskelijoille. Suositeltava ajankohta on 3.<br />
opintovuosi.<br />
Sisältö: Perinteiset rakennusmateriaalit ja rakenteet.<br />
Historia, valmistus, ominaisuudet,<br />
vauriot, konservointi, korjausmenetelmät. Laboratorioharjoituksia.<br />
Tehdas- ja työmaakäyntejä.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksoon voi liittää osallistumisen järjestettäviin<br />
työleireihin. Leirien laajuus työselostuksineen<br />
on 1,0-4,0 ov (45006A Vaihtuvat arkkitehtuuriopinnot).<br />
Toteutus: Opetus annetaan syys- tai kevätlukukaudella<br />
2:n opetusperiodin aikana. <strong>Opinto</strong>jakson<br />
yhteydessä järjestetään kirjallinen koe.<br />
Kurssikirjallisuus: Erillinen kirjallisuusluettelo.<br />
45111A Rakennussuojelu ja rakennetun<br />
ympäristön hoito<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Sem./vast. Tentti Laajuus ov.<br />
kl 20 80 20 20 3,5<br />
Opettaja: Erikoistutkija Panu Kaila<br />
Tavoitteet: Ks. arkkitehtuurin historian opetus.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on osa arkkitehtuurin<br />
historian opinto-ohjelmaa. Jakso on pakollinen<br />
rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun sekä korjausrakentamisen<br />
opintosuunnilla.<br />
Sisältö: Luennot: Luennoilla käsitellään rakennetun<br />
ympäristön hoidon perusteita sekä rakennussuojelun<br />
käytäntöä. Kurssiin sisältyy kohdekäyntejä<br />
ja vierailuluentoja.<br />
Harjoitukset: Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmia<br />
ja / tai rakennusten uudelleenkäyttö- ja<br />
korjaussuunnitelmia.<br />
Toteutus: Opetus annetaan kevätlukukaudella<br />
2:n opetusperiodin aikana.<br />
Kurssikirjallisuus: Erillinen kirjallisuusluettelo.<br />
45114S Rakennusanatominen tutkimus<br />
Lukukausi Luennot Lab.harj. Raportti Laajuus ov.<br />
sl, kl 10 60 50 3<br />
Opettaja: Erikoistutkija Panu Kaila<br />
Tavoitteet: Ks. arkkitehtuurin historian opetus.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on vapaasti valittava. Suositeltava<br />
ajankohta on 4. opintovuosi. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
soveltuu parhaiten joko samanaikaisesti<br />
kurssin ´Perinteiset rakenteet´ kanssa tai sen<br />
jälkeen suoritettavaksi.<br />
Sisältö: Käytännön harjoituksena toteutettava<br />
rakennuksen materiaalien, rakenteiden ja niiden<br />
vaurioiden anatominen ja patologinen inventointi.<br />
Julkaistavan tutkimusraportin laatiminen.<br />
Toteutus: Opetus annetaan syys- ja kevätlukukaudella<br />
3-4:n opetusperiodin aikana.<br />
Kurssikirjallisuus: Erillinen kirjallisuusluettelo.<br />
45115S Restaurointi<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Sem./vast. Tentti Laajuus ov.<br />
sl 20 60 20 20 3<br />
Opettaja: Erikoistutkija Panu Kaila<br />
Tavoitteet: Ks. arkkitehtuurin historian opetus.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on osa arkkitehtuurin<br />
historian opinto-ohjelmaa. Jakso on vapaasti<br />
valittava.<br />
Sisältö: Kurssilla käsitellään rakennetun kulttuuriperinnön<br />
suojelun historiaa, lainsäädäntöä ja<br />
kansainvälistä restaurointikäytäntöä sekä restau-<br />
AO 36
oinnin filosofisia ja teoreettisia perusteita ja<br />
teknillisiä lähtökohtia. Harjoitustöissä perehdytään<br />
rakennetun kulttuuriperinnön käytön ja<br />
uusiokäytön ongelmiin, vaurioiden korjaukseen<br />
sekä restaurointityön suunnitteluun ja organisointiin.<br />
Kurssin tavoitteena on antaa valmiuksia<br />
yhdistää arkkitehtuurin historian arvottava näkökulma<br />
kokonaisvaltaiseen arkkitehtisuunnitteluun,<br />
johon liittyy myös rakennuskonservoinnin<br />
tieteellinen painotus.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jakso toteutetaan syyslukukaudella<br />
2:n opetusperiodin aikana.<br />
Kurssikirjallisuus: Erillinen kirjallisuusluettelo.<br />
Arkkitehtuurin historian ja<br />
teorian lisensiaattiseminaari<br />
Lukukausi Suunn.harj. Sem./vast. Laajuus ov.<br />
sl, kl 88 32 3<br />
Opettaja: Prof. Kaisa Broner-Bauer<br />
Tavoitteet: Seminaarin tarkoituksena on tutustuminen<br />
arkkitehtuurin historian ja teorian<br />
tutkimuskirjallisuuteen sekä käytännöllisen ohjauksen<br />
ja tutkijapalautteen antaminen lisensiaattityön<br />
ja väitöskirjan tekijöille.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on vapaasti valittava osa<br />
jatko-opinto-ohjelmaa. Seminaaria suositellaan<br />
erityisesti arkkitehtuurin historian ja teorian<br />
jatko-opiskelijoille osana pääaineopintoja.<br />
Sisältö: Seminaarissa syvennytään valmisteilla<br />
oleviin lisensiaatti- ja väitöskirjatöihin sekä käydään<br />
läpi alan tutkimuskirjallisuutta.<br />
Harjoitukset: Lisensiaatti- ja väitöskirjatyön<br />
tutkimussuunnitelman esittely sekä tutkimusaihetta<br />
käsittelevä seminaariesitelmä.<br />
Toteutus: Seminaari tarjotaan joka vuosi erikseen<br />
sovittuina aikoina.<br />
Kurssikirjallisuus: Erilliset kirjallisuusluettelot<br />
aihepiirien mukaan.<br />
Japani-opintojaksot<br />
A. Japanilainen taide ja estetiikka<br />
45121A Johdatus Japanin taidehistoriaan<br />
Lukukausi<br />
Laajuus ov.<br />
sl/kl 3<br />
Opettaja: Fil.lis. Anna Kortelainen<br />
Sisältö: Luennot (24 t) ja kirjallisuustentti erillisen<br />
luettelon mukaan.<br />
Toteutus: Opetuksesta vastaa arkkitehtuurin<br />
osasto. Kurssi toteutetaan intensiivikurssina.<br />
45122S Japanilainen estetiikka<br />
Lukukausi<br />
Laajuus ov.<br />
sl/kl 3<br />
Opettaja: Dr. Sonja Servomaa<br />
Sisältö: Luennot (24 t) ja essee tai kirjallisuustentti<br />
erillisen luettelon mukaan.<br />
Toteutus: Opetuksesta vastaa arkkitehtuurin<br />
osasto. Kurssi toteutetaan intensiivikurssina.<br />
B. Japanilainen arkkitehtuuri ja puutarhataide<br />
45123S Japanilaisen arkkitehtuurin<br />
ja kulttuurin seminaari<br />
Lukukausi<br />
Laajuus ov.<br />
sl/kl 3<br />
Opettaja: Prof. Kaisa Broner-Bauer<br />
Sisältö: Seminaarissa käsitellään japanilaista<br />
arkkitehtuuria ja kulttuuriperinnettä valituista<br />
näkökulmista ja perehdytään Japania koskevaan<br />
arkkitehtuuri- ja kulttuurifilosofiseen kirjallisuuteen.<br />
Harjoitustyönä essee tai analyysi jostakin<br />
japanilaisesta rakennus-, puutarha- tai kaupunkitaiteellisesti<br />
kiinnostavasta kohteesta. Kurssi<br />
on mahdollista suorittaa myös osana arkkitehtuurin<br />
historian syventäviä opintoja.<br />
AO 37
Toteutus: Kurssi pyritään toteuttamaan vuosittain.<br />
45124S Perinteinen japanilainen<br />
rakennus- ja puutarhataide<br />
Lukukausi<br />
Laajuus ov.<br />
sl/kl 3<br />
Opettaja: Prof. Kaisa Broner-Bauer<br />
Sisältö: Luentoja, essee tai kirjallisuustentti<br />
erillisen luettelon mukaan.<br />
Toteutus: Kurssi toteutetaan vuorovuosittain.<br />
Vierailevia luennoitsijoita.<br />
45125S Nykyaikainen japanilainen<br />
arkkitehtuuri<br />
Lukukausi<br />
Laajuus ov.<br />
sl/kl 3<br />
Opettaja: Prof. Kaisa Broner-Bauer<br />
Sisältö: Luentoja, essee tai kirjallisuustentti<br />
erillisen luettelon mukaan.<br />
Toteutus: Kurssi toteutetaan vuorovuosittain.<br />
Vierailevia luennoitsijoita.<br />
45126S Studio<br />
Lukukausi<br />
Laajuus ov.<br />
sl/kl 3-11<br />
Opettaja: Prof. Kaisa Broner-Bauer<br />
Sisältö: Suunnitelma tai tutkielma, jonka aiheesta<br />
sovitaan ohjaajan kanssa.<br />
Toteutus: Kurssi toteutetaan vuorovuosittain.<br />
Se pyritään järjestämään intensiivisenä studiokurssina.<br />
Vierailevia opettajia.<br />
45127S Monitieteinen seminaari<br />
Lukukausi<br />
Laajuus ov.<br />
sl/kl 3-11<br />
AO 38<br />
Opettajat: Prof. Kaisa Broner-Bauer, prof.<br />
Olavi K. Fält ja amanuenssi Seija Jalagin<br />
Sisältö: Japanilaisen kulttuurin ja yhteiskunnan<br />
eri puolia tarkastellaan tutkimuksen näkökulmasta.<br />
Kurssin tavoitteena on suorittaa tutkimusta<br />
lähdemateriaalin etsimisellä ja seminaariesitelmällä.<br />
Tutkielmat esitellään ja niistä keskustellaan<br />
seminaaritilaisuuksissa.<br />
Toteutus: Seminaari on yhteinen ja monitieteinen.<br />
Opetuksesta vastaavat arkkitehtuurin osasto<br />
ja historian laitos. Vierailevia luennoitsijoita.<br />
Nykyaikainen arkkitehtuuri<br />
45201P Nykyaikaisen arkkitehtuurin<br />
perusteet I<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Tentti Laajuus ov.<br />
sl, kl 52 188 20 6,5<br />
Opettajat: Prof. Rainer Mahlamäki ja yliass.<br />
Lauri Louekari<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on antaa perusteet<br />
arkkitehtuurin ymmärtämiseen ja ohjata luovaan<br />
suunnittelutyöhön.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen<br />
Sisältö: Luennoilla käsitellään arkkitehtuurin<br />
peruskäsitteitä, nykyaikaisen arkkitehtuurin kehitystä<br />
sekä taiteellisen työskentelyn luonnetta.<br />
Harjoitustyöt ovat pieniä sommittelu- ja suunnittelutehtäviä,<br />
joissa perehdytään arkkitehtuurin<br />
peruselementtien käsittelyyn.<br />
Toteutus: Luennot, harjoitustyöt ja tentti<br />
Kirjallisuus: Luentomoniste (Nark I); Stenros,<br />
Aura: Arkkitehtuurin muoto ja sisältö; Rakennuskirja:<br />
Asunnon suunnittelu; Ching: Form,<br />
Space and Architecture; Muu kirjallisuus ilmoitetaan<br />
erikseen.<br />
45202A Nykyaikaisen arkkitehtuurin<br />
perusteet II<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Tentti Laajuus ov.<br />
sl, kl 56 164 20 6<br />
Opettajat: Prof. Rainer Mahlamäki ja yliass.<br />
Lauri Louekari<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on antaa perusteet<br />
arkkitehtuurin ymmärtämiseen ja ohjata luovaan<br />
suunnittelutyöhön.
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen.<br />
Sisältö: Luennoilla käsitellään arkkitehtuurin<br />
peruskäsitteitä, arkkitehtuurin ajankohtaisia<br />
ilmiöitä, taiteellisen työskentelyn luonnetta, sekä<br />
asuntosuunnitteluun liittyvää tietoa.<br />
Harjoitustyöt ovat suunnittelutehtäviä, joissa<br />
arkkitehtuurin peruselementtien lisäksi perehdytään<br />
mitoituksen ja asuntosuunnittelun perusteisiin.<br />
Toteutus: Luennot, harjoitustyöt ja tentti<br />
Kirjallisuus: Luentomoniste; Ching: Form,<br />
Space and Architecture; Helander, Rista: Suomalainen<br />
rakennustaide; Koho, Timo: 1960-luku<br />
Suomessa; Koho, Timo: 1970 ja 1980-luvut<br />
Suomessa; Sharp: Twentieth Century Architecture;<br />
Toimituskunta: Ars Suomen Taide, osa 6,<br />
arkkitehtuuri<br />
45217A Nykyaikaisen arkkitehtuurin<br />
perusteet III<br />
Lukukausi Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl 140 3,5<br />
Opettaja: Prof. Rainer Mahlamäki<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on antaa opiskelijalle<br />
valmiuksia luovaan rakennussuunnitteluun ajankohtaisen<br />
projektin puitteissa sekä ohjata opiskelijaa<br />
yhteistyöhön ja keskusteluun.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on vapaasti valittava.<br />
Sisältö: Kurssi on studiomuotoinen sisältäen<br />
keskustelua, tukiluentoja, ryhmätyötä sekä itsenäistä<br />
suunnittelua.<br />
Toteutus: Ks. yllä tavoitteet ja sisältö<br />
45218A Erityisasuminen<br />
Lukukausi Luentoja. Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl 20 140 4<br />
Opettajat: Prof. Rainer Mahlamäki ja ass. Saila<br />
Palviainen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on opiskelijan<br />
perehdyttäminen arkkitehtuurin keskeiseen<br />
osa-alueeseen, erityisasumiseen. <strong>Opinto</strong>jakson<br />
aiheina ovat erityisryhmien kuten lasten,<br />
opiskelijoiden ja vanhusten asuminen sekä majoitusrakennukset.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on vapaasti valittava.<br />
Sisältö: Aihe vaihtelee vuosittain. Kurssi käsittää<br />
luentojakson, tutustumisvierailun ja harjoitustyön.<br />
Toteutus: Luentoja on kahdenlaisia; asiantuntijaluentoja,<br />
joilla keskitytään suunnittelualueen<br />
erityisvaatimuksien opiskeluun sekä arkkitehtivierailijoiden<br />
luentoja, joilla nähdään esimerkkejä<br />
suunnitteluratkaisuista ja kuullaan suunnittelijoiden<br />
kokemuksia. Tutustumisvierailun<br />
kohde valitaan erikseen aiheen mukaisesti. Kurssin<br />
pääpaino on harjoitustyössä, joka toteutetaan<br />
intensiivijaksoissa, joiden kesto ja sijoittuminen<br />
lukukauteen sovitaan erikseen kurssille osallistuvien<br />
kanssa. Kurssille hyväksytään 7-15 opiskelijaa.<br />
45203A Arkkitehtuurin harjoitustyökurssi<br />
Lukukausi Luentoja Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl, kl 52 148 5<br />
Opettajat: Prof. Jyrki Tasa<br />
Tavoitteet: Opetus perehdyttää luentojen ja<br />
harjoitusten avulla julkisten rakennusten arkkitehtuuriin<br />
ja niiden suunnitteluun.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen ja edellyttää<br />
esitietoina nykyaikainen arkkitehtuuri I-II:n<br />
suorittamisen pääosin.<br />
Sisältö: Luennot: Julkisten rakennusten suunnittelu<br />
ja arkkitehtuuri. Käsittely rakennustyypeittäin.<br />
Koti- ja ulkomaisia esimerkkiratkaisuja.<br />
Luentoihin liittyy viikkoharjoituksia.<br />
Harjoitukset: Yksi ohjattu julkisen rakennuksen<br />
suunnittelutehtävä (2,7 ov) sekä yksi kilpailutehtävä<br />
(1,0 ov). Työt arvostellaan julkisissa<br />
kritiikkitilaisuuksissa.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitustyöt.<br />
Kirjallisuus: Luentomoniste; Muu kirjallisuus<br />
ilmoitetaan luentojen yhteydessä.<br />
AO 39
45204A Arkkitehtuurin ammattikurssi<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Tentti Laajuus ov.<br />
sl, kl 56 184 20 6,5<br />
Opettaja: Prof. Jyrki Tasa<br />
Tavoitteet: Opetus perehdyttää luentojen ja<br />
harjoitusten avulla julkisten rakennusten arkkitehtuuriin<br />
ja niiden suunnitteluun.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen ja edellyttää<br />
arkkitehtuurin harjoitustyökurssin suorittamisen.<br />
Sisältö: Luennot: Luennoilla käsitellään arkkitehtuurin<br />
ajankohtaisia kysymyksiä sekä harjoitustöihin<br />
liittyviä suunnitteluongelmia ja niiden<br />
ratkaisuja. Luentoihin liittyy viikkoharjoituksia.<br />
Harjoitukset: Laajahko julkisen rakennuksen<br />
ohjattu suunnittelutehtävä (3,6 ov) sekä yksi<br />
kilpailutehtävä (1,0 ov). Työt arvostellaan julkisissa<br />
kritiikkitilaisuuksissa.<br />
Toteutus: Luennot, harjoitustyöt ja tentti.<br />
Kirjallisuus: Luentomoniste; Muu kirjallisuus<br />
ilmoitetaan luentojen yhteydessä.<br />
45295S Nykyaikainen arkkitehtuuri<br />
V / Nykyarkkitehtuurin<br />
vaihtuvasisältöinen syventymiskurssi<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl/kl 12 108-348 3-9<br />
Opettajat: Prof. Jyrki Tasa, prof. Rainer Mahlamäki<br />
ja yliass. Lauri Louekari<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakso syventää arkkitehtuurin<br />
tekemiseen tarvittavia tietoja ja taitoja.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on valinnainen. Suositeltava<br />
ajankohta on 4. tai 5. opintovuosi.<br />
Sisältö: Luennot: Tukiluentoja vuosittain vaihtuvasta<br />
teemasta.<br />
Harjoitukset: Harjoitustyönä tehdään suunnitelma<br />
(esim. kilpailutyö), jonka aihe ja laajuus<br />
määritellään erikseen yhteistyössä oppilaan kanssa.<br />
AO 40<br />
Toteutus: Opetus järjestetään kahden tai kolmen<br />
periodin aikana.<br />
Kurssikirjallisuus: Erillinen kirjallisuusluettelo,<br />
joka nimetään yksilöllisesti sopien.<br />
45293S Syventävien opintojen tutkimus-<br />
ja harjoitustyöjakso<br />
/ Nykyaikainen arkkitehtuuri<br />
2<br />
Lukukausi Sem. ja suunn.harj.. Laajuus ov.<br />
(sl), kl 440 11<br />
Opettajat: Prof. Jyrki Tasa, prof. Rainer Mahlamäki<br />
ja yliass. Lauri Louekari<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on syventyä<br />
nykyarkkitehtuurin erityiskysymyksiin<br />
sekä johdattaa tutkimuksen perusteisiin.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen, mutta ohjaavan<br />
laboratorion voi valita.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksoon kuuluu seminaareja sekä<br />
henkilökohtainen harjoitustyö, johon liittyen<br />
tehdään seminaariesitelmä.<br />
Toteutus: Yhteisen kurssin muodossa pääosin<br />
kevätlukukautena.<br />
Kurssikirjallisuus: Nimetään seminaarityöskentelyn<br />
aikana yksilöllisesti sopien.<br />
45216A Työympäristön suunnittelu<br />
Lukukausi<br />
Laajuus ov.<br />
sl/kl 3,5<br />
Opettajat: Prof. Jyrki Tasa ja N.N.<br />
Tavoitteet: Antaa valmiuksia työympäristöjen<br />
suunnitteluun.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on vapaasti valittava arkkitehtuurin<br />
koulutusohjelmassa.<br />
Sisältö: Luennot: Työ ja sen merkitys. Tärkeimmät<br />
työympäristöt: Kuten toimistot. Hyvän<br />
työympäristönsuunnittelun perusteet.<br />
2<br />
Lopputodistuksen arvosana merkitään syventävien<br />
opintojen yleismerkinnällä 45091S koordinaattorin<br />
allekirjoituksella.
Harjoitukset: Harjoitustyönä tehdään aiheeseen<br />
liittyvä suunnittelutehtävä.<br />
Toteutus: Luennot ja aiheeseen liittyvä harjoitustyö.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan luentojen<br />
yhteydessä.<br />
45211A Arkkitehtuurivalokuvaus<br />
Lukukausi Luentoja Valok.harj.. Laajuus ov.<br />
kl 18 42 1,5<br />
Opettaja: Leht. Raimo Ahonen<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa arkkitehtiopiskelijoille<br />
perustiedot valokuvauksen<br />
historiasta, ilmaisusta, tekniikasta sekä arkkitehtuurivalokuvauksesta.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on vapaavalintainen ja se<br />
suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä opintovuotena.<br />
Sisältö: Luennot: Opetus jakautuu kolmeen<br />
osaan. Ensimmäisellä jaksolla käydään läpi valokuvauksen<br />
historiaa, kuvausvälineistöä ja sen<br />
tekniikkaa sekä valokuvan valmistusta. Toisella<br />
jaksolla keskitytään valokuvan jälkikäsittelyyn,<br />
esittämiseen ja säilyttämiseen sekä valokuvaukseen<br />
taiteena ja ilmaisuvälineenä. Kolmannella<br />
jaksolla syvennytään arkkitehtuurivalokuvaukseen<br />
erityisalueena.<br />
Harjoitukset: Harjoitusten tarkoituksena on<br />
antaa valmiuksia omaan luovaan työskentelyyn.<br />
Harjoituksissa tutustutaan kuvausvälineistöön ja<br />
pimiötyöskentelyyn. Harjoitustyönä tehdään<br />
kuvasarjoja sekä mustavalkoiselle valokuvauspaperille<br />
että väridioille.<br />
Toteutus: Opetus annetaan yhden opintoperiodin<br />
aikana kevätlukukaudella. Kirjallista koetta ei<br />
ole, arvostelu tapahtuu harjoitustöiden perusteella.<br />
Tässä yhteydessä kiinnitetään huomio<br />
opetuksen perustietojen hallintaan sekä itsenäiseen<br />
luovaan ilmaisuun.<br />
Kurssikirjallisuus: Busselle, Michael: Valokuvauksen<br />
maailma; Dean, Jeff: Architectural<br />
Photography; Hedgecoe, John: Suuri valokuvauskirja;<br />
Newhall, Beaumont: The History of<br />
Photography; Pare, Richard: Photography and<br />
Architecture 1839-1939; Saraste, Leena: Valo-<br />
AO 41<br />
kuva tradition ja toden välissä; Shulman, Julius:<br />
The Photography of Architecture and Design.<br />
45213A Arkkitehtuurivalokuvauksen<br />
jatkokurssi<br />
Lukukausi<br />
Laajuus ov.<br />
sl/kl 1,5<br />
Opettaja: Leht. Raimo Ahonen<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on syventää<br />
perustietoja arkkitehtuurin valokuvauksesta,<br />
pienoismalli-, tuote- ja jäljennöskuvauksesta sekä<br />
valokuvien jälkikäsittelystä ja erikoismenetelmistä.<br />
Tavoitteena on myös korkeatasoisen kuvamateriaalin<br />
tuottaminen eri tarkoituksiin.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on vapaavalintainen ja<br />
edellyttää arkkitehtuurivalokuvauksen peruskurssin<br />
(45211A) suorittamista.<br />
Sisältö: Opetus tapahtuu luentojen, väline- ja<br />
materiaaliharjoitusten sekä harjoitustöiden muodossa.<br />
Toteutus: Opetus annetaan yhden opintoperiodin<br />
aikana. Kirjallista koetta ei ole, arvostelu<br />
tapahtuu harjoitustöiden perusteella.<br />
Kurssikirjallisuus: Kurssin aikana jaettavan<br />
kirjallisuusluettelon mukaan.<br />
45219A Sisustussuunnittelu<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Tentti Laajuus ov.<br />
sl, kl 28 80 12 3<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on selvittää<br />
arkkitehtuurin ja sisustussuunnittelun<br />
vuorovaikutusta ja yhtymäkohtia.<br />
Asema: Kurssi on vapaasti valittava. Suositeltava<br />
ajankohta on 3. tai sitä ylempi opintovuosi.<br />
Sisältö: Luennot sisältävät perustietoja sisustussuunnitteluun<br />
liittyvistä työtehtävistä ja sisätilan<br />
suunnitteluvaatimuksista sekä kalustesuunnittelusta.<br />
Toteutus: Luentojakso järjestetään syyslukukaudella,<br />
harjoitus kevätlukukaudella. Muutokset<br />
ovat mahdollisia. Kurssin yhteydessä järjestetään
kirjallinen koe (kotitentti). Luennot ovat englanninkielisiä<br />
silloin, kun ne liittyvät osaston<br />
kansainvälisiin ohjelmiin. Kurssiin sisältyy lyhyitä<br />
ekskursioita lähialueen kohteisiin.<br />
Sisustussuunnitteluharjoitus on 2 ov:n laajuinen,<br />
jonka yhteydessä perehdytään erilaisiin esitystekniikoihin<br />
ja joka esitellään ja arvioidaan väli- ja<br />
loppukritiikkitilaisuuksissa.<br />
Kurssikirjallisuus: Erillinen kirjallisuusluettelo<br />
jaetaan luentojen yhteydessä.<br />
Rakennusoppi<br />
AO 42<br />
Opettajat: Prof. Jouni Koiso-Kanttila ja leht.<br />
Jari Heikkilä<br />
Tavoitteet: Rakennusopin opetuksen tavoitteena<br />
on antaa opiskelijoille rakennusopillista<br />
yleistietoutta ja käytännön arkkitehtityössä tarvittavaa<br />
yksityiskohtaista rakennusopillista, rakennusteknistä<br />
ja -taloudellista tuntemusta sekä<br />
asuntosuunnittelukoulutusta. Samalla opetuksella<br />
pyritään osoittamaan arkkitehtuurin ja talonrakentamisen<br />
yhteys, se kuinka rakennustaide<br />
syntyy käytännössä rakennusopillisen ja rakennusteknisen<br />
prosessin kautta. Opetuksessa ohjataan<br />
opiskelijoita käyttämään hyväksi rakennusalan<br />
tutkimusta ja myös suhtautumaan kriittisesti<br />
tarjolla olevaan tietoon.<br />
Näiden päämäärien saavuttamiseksi perehdytetään<br />
opiskelijat rakennusosille asetettaviin toiminnallisiin<br />
vaatimuksiin, rakennustyön toteuttamistapoihin<br />
ja järjestelmiin, rakennusalan<br />
standardisointiin, kustannuskysymyksiin ja teollistamisilmiöihin,<br />
rakentamista koskeviin määräyksiin<br />
ja normeihin sekä rakennustarvikkeiden<br />
käyttöön ja ominaisuuksiin.<br />
Sisältö: Luennot: Luennot selvittelevät pääasiassa<br />
rakennuksen ja rakennusosien toiminnallisia<br />
vaatimuksia ja niissä pyritään hahmottamaan<br />
kokonaiskuva rakennusopin tehtävästä arkkitehtuurin<br />
edellytyksenä. Tämän lisäksi luennoilla<br />
käsitellään eri rakennusosien normaaliratkaisuja,<br />
jotka opiskelijoiden on hallittava tulevassa ammatissaan<br />
sekä asuntosuunnittelua ja -arkkitehtuuria<br />
lähinnä kerrostalosuunnittelun puitteissa.<br />
Koska luennoilla ei ole mahdollisuutta syventyä<br />
kaikkiin käsiteltäviin kysymyksiin perusteellisesti,<br />
perehdytetään opiskelijat myös rakennusalan<br />
käsikirjojen käyttöön.<br />
Harjoitukset: Eri tehtävien yhteydessä laaditaan<br />
luonnoksia sekä rakennuslupa-asiakirjat,<br />
työpiirustukset, rakennusosaleikkauksia, ikkunaja<br />
ovipiirustukset, kalustepiirustukset ja rakennusselitys.<br />
Harjoitustöiden ohjauksessa ovat<br />
arkkitehtiassistenttien lisäksi mukana rakennusinsinööri<br />
sekä LVl- ja sähköinsinööri, jotta opittaisiin<br />
alusta pitäen työskentelemään neuvottelevan<br />
insinöörin kanssa sekä saataisiin tuntuma rakennussuunnitteluun<br />
vaikuttavista osatekijöistä.<br />
Toteutus: Opetus annetaan kolmena opintojaksona,<br />
joista kaksiosainen rakennusopin perusteiden<br />
kurssi käsittää rakennusopin opetusta ja<br />
harjoitustöitä. Kerrostalosuunnittelukurssiin<br />
sisältyy sekä rakennusopillista että asuntosuunnittelun<br />
opetusta. Kerrostalokurssin voi myös<br />
suorittaa laajennettuna työpiirustusten ja rakennusselityksen<br />
laadinnan käsittävänä kurssina,<br />
jolloin siihen sisältyy kerrostalokurssin lisäksi<br />
rakennusopin syventymiskurssi.<br />
Tutkintovaatimukset: Molemmat opintojaksot<br />
sisältävät luentojen ja harjoitustöiden päätteeksi<br />
kirjallisen loppukokeen, jonka läpäiseminen<br />
edellyttää luennoilla ja harjoituksissa käsiteltyjen<br />
asioiden lisäksi myös annetun tenttikirjallisuuden<br />
hallitsemisen.<br />
Pakollinen työmaaharjoittelu on suoritettava<br />
kokonaisuudessaan ennen rakennusopin perusteet<br />
kurssin tenttiin osallistumista.<br />
Rakennustyö- ja toimistoharjoittelu: Jokaisen<br />
arkkitehtiopiskelijan on suoritettava vähintään<br />
2 kk:n käytännön työharjoittelu (ks.<br />
kohta 3.4 Harjoittelu).<br />
45301P Rakennusopin perusteet<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Tentti Laajuus ov.<br />
sl, kl 40 130 30 5<br />
Opettaja: Leht. Jari Heikkilä<br />
Tavoitteet: Ks. oppiaineen yleistavoitteet.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen. Kurssin<br />
suorittaminen on suositeltavaa kahden ensimmäisen<br />
opiskeluvuoden aikana, jotta opiskelija saisi
käsityksen nykyaikaisesta rakennustekniikasta ja<br />
sen ongelmista.<br />
Sisältö: Luennot.<br />
Johdantojakso: arkkitehdin koulutus ja asema<br />
rakennushankkeessa, rakennusalan käsitteet,<br />
rakenne ja muoto. Rakennuksille ja rakennusosille<br />
asetettavat vaatimukset: ympäristötekijät ja<br />
rakennusosien vaatimukset. Puurakennus: puu<br />
rakennusaineena, perustukset, pohjat, seinät,<br />
vesikatot, täydentävät rakennusosat ja puurakennusten<br />
arkkitehtuuri.<br />
Harjoitukset. Harjoitukset jakaantuvat kahteen<br />
osaan:<br />
1. vuosikurssin alussa käydään läpi piirustusmerkinnät<br />
sekä tutustutaan rakennusosien ja -tarvikkeiden<br />
nimityksiin ja luonteeseen. 2. vuosikurssin<br />
aikana harjoitustyönä on ohjelmassa puurunkoinen<br />
pientalo. Harjoitustyö suoritetaan<br />
puutalokurssilla.<br />
Toteutus: Kurssin päätteeksi järjestetään kirjallinen<br />
koe, johon opiskelija voi osallistua suoritettuaan<br />
työmaaharjoittelun ja luovutettuaan<br />
harjoitustyönsä. Loppuarvosana muodostuu<br />
tentin ja harjoitustöiden arvosanasta.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan erikseen.<br />
45303A Kerrostalosuunnittelun<br />
kurssi<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Tentti Laajuus ov.<br />
sl, kl 68 160 32 6.5<br />
Opettaja: Leht. Jari Heikkilä<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelijat kerrostalosuunnitteluun sekä suurimittakaavaisten<br />
rakennusten rakennusopillisiin, -<br />
teknisiin ja -taloudellisiin kysymyksiin, rakennusosiin<br />
ja rakennustapoihin sekä johtaa opiskelijat<br />
syventymään materiaalin ja arkkitehtuurin<br />
väliseen suhteeseen.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen. Kurssille<br />
osallistuminen edellyttää, että opiskelija on hyväksyttävästi<br />
suorittanut rakennusopin perusteiden<br />
kurssin sekä luovuttanut nykyarkkitehtuurin<br />
perheasunto-harjoitustyön. Kerrostalokurssi<br />
suositellaan suoritettavaksi kolmantena tai neljäntenä<br />
opiskeluvuotena, jotta opiskelija saisi<br />
valmiudet sekä käytännön arkkitehtitoimistotyöhön<br />
että osaston koulutusohjelman viimeisten<br />
harjoitustöiden tekemiseen.<br />
Sisältö: Luennot: Rakennusosat sekä rakennusaineet<br />
ja -tarvikkeet: ominaisuudet, rakennus- ja<br />
rakennusaine-esimerkkejä, aineen ja ajatuksen<br />
synteesi rakennettuna muotona.<br />
Täydentävät rakennusosat ja niille asetettavat<br />
vaatimukset: päällysteet, verhoukset, pinnoitteet.<br />
Rakennushankkeen toteuttaminen, sopimusasiakirjat<br />
ja niiden merkitys: rakennusselitys,<br />
arkkitehdin tehtävät rakennuttajan luottamusmiehenä,<br />
rakennuttamismuodot, sopimukset ja<br />
valvonta.<br />
Kerrostalosuunnittelu ja –arkkitehtuuri:<br />
Harjoitukset: Harjoitustyö suoritetaan kerrostalokurssilla.<br />
Kurssin aikana luennoidaan kerrostalosuunnittelun<br />
luennot sekä pidetään kerrostalon<br />
suunnitteluun liittyvät rakennusopin, rakennetekniikan<br />
sekä LVl- ja sähkötekniikan<br />
tukiluennot.<br />
Harjoitustyönä tehdään kerrostalosta luonnokset<br />
sekä 1:500 että 1:100 mittakaavaisina ja laaditaan<br />
rakennuksen tyypillisistä kohdista rakennusosaleikkaukset<br />
sekä invalidiasunnosta 1:50 luonnokset.<br />
Kerrostalon suunnittelua voi opiskelija halutessaan<br />
jatkaa rakennusopin syventymiskurssilla,<br />
jolloin arvosanavaatimuksena kerrostalokurssilta<br />
on oltava vähintään arvosana hyvä.<br />
Toteutus: Luennot pidetään kurssin aikana.<br />
Kurssista järjestetään kirjallinen koe. Loppuarvosana<br />
muodostuu harjoitustöiden ja tentin arvosanasta.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan erikseen.<br />
45306S Rakennusopin jatkokurssi<br />
Lukukausi Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
kl 120 3<br />
AO 43
Opettaja: Leht. Jari Heikkilä<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelijat rakennussuunnittelun käytäntöön sekä<br />
rakennusopillisiin erityiskysymyksiin.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on vapaasti valittava ja se<br />
sisältyy osaston syventäviin opintoihin. Kurssille<br />
osallistuminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut<br />
kerrostalokurssin vähintään arvosanalla<br />
hyvä.<br />
Sisältö: Kurssin yhteydessä pidetään rakennussuunnittelusta<br />
ja rakennusselityksen laadinnasta<br />
tukiluentoja. Harjoitustyönä opiskelijat laativat<br />
kerrostalosuunnitelmansa pohjalta työpiirustuksia<br />
sekä erikseen neuvoteltavista kohdista rakennusosa-<br />
ja detaljipiirustuksia. Kurssiin kuuluu<br />
myös rakennusselitysseminaari, jonka puitteissa<br />
opiskelijat laativat osia rakennusselityksestä.<br />
Toteutus: Kurssi järjestetään kerrostalosuunnittelun<br />
kurssin jatkoksi. Opiskelija voi näin<br />
jatkaa halutessaan heti kerrostalonsa suunnittelua,<br />
mutta voi myös osallistua tälle jatkokurssille<br />
myöhemmin. Kurssiin ei sisälly tenttiä, vaan<br />
arvosana määräytyy harjoitustyön perusteella.<br />
45395S Rakennusoppi V / Rakennusopin<br />
vaihtuvasisältöinen syventymiskurssi<br />
Lukukausi Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
kl 120-360 3-9<br />
Opettaja: Leht. Jari Heikkilä<br />
Toteutus: Kurssi järjestetään sekä kevät- että<br />
syyslukukaudella. Kurssiin ei sisälly tenttiä, joten<br />
arvosana määräytyy harjoitustyön perusteella.<br />
Rakennusopin syventymiskurssin saa suorittaa<br />
myös tutkielmamuodossa. Tällöin opiskelija laatii<br />
tutkielman erikseen sovittavasta aiheesta.<br />
45393S Syventävien opintojen tutkimus-<br />
ja harjoitustyöjakso<br />
/ Rakennusoppi 3<br />
Lukukausi Sem. ja suunn.harj.. Laajuus ov.<br />
(sl), kl 440 11<br />
Opettaja: Leht. Jari Heikkilä<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksojen tarkoituksena on<br />
antaa valmiudet itsenäisesti hankkia ja soveltaa<br />
tieteellistä tietoa, antaa syventävää tietoa opintojen<br />
kannalta keskeisistä tieteen ja taiteen teorioista<br />
sekä antaa perusteelliset tiedot opiskelijan<br />
valitsemasta teemasta.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen, mutta ohjaavan<br />
laboratorion voi valita.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksoon kuuluu seminaareja sekä<br />
henkilökohtainen harjoitustyö, jonka perusteella<br />
tehdään seminaariesitelmä.<br />
Toteutus: Yhteisen kurssin muodossa pääosin<br />
kevätlukukautena.<br />
Kurssikirjallisuus: Nimetään seminaarityöskentelyn<br />
aikana yksilöllisesti sopien.<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille<br />
mahdollisuus syventää taitojaan rakennussuunnittelussa<br />
ja paneutua ohjauksen alisena<br />
rakennusopillisiin ongelmiin.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on vapaasti valittava ja se<br />
sisältyy osaston syventäviin opintoihin.<br />
Sisältö: Kurssin kuluessa opiskelija laatii nykyarkkitehtuurin<br />
laboratoriossa suunnittelemaansa<br />
rakennukseen työ-, rakennusosa- ja detaljipiirustuksia<br />
sekä huoneselosteita. Näin opiskelijalla<br />
on mahdollisuus perehtyä julkisten rakennusten<br />
rakennussuunnitteluun ja syventää rakennusopillista<br />
osaamistaan.<br />
AO 44<br />
45309A LVI-tekniikan perusteet<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Tentti Laajuus ov.<br />
sl, kl 48 20 12 2<br />
Opettaja: Ins. Pertti Nenonen<br />
Tavoitteet:<br />
1. Antaa yleiskäsitys eri rakennusten lämmitys-,<br />
vesijohto-, viemäröinti- ja ilmastointitekniikasta.<br />
2. Opettaa huomioimaan LVl-tekniikan vaatimukset<br />
osana suunnittelua ja rakentamista.<br />
3<br />
Lopputodistuksen arvosana merkitään syventävien<br />
opintojen yleismerkinnällä 45091S koordinaattorin<br />
allekirjoituksella.
3. Selvittää rakennusten energia- ja käyttötaloudellisia<br />
peruskysymyksiä ja ratkaisuja.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen. Suositeltava<br />
suoritusajankohta: luennot 3. vsk., suunn.harj.<br />
3. vsk. <strong>Opinto</strong>jakson suorittaminen on hyödyllisintä<br />
kerrostalosuunnittelun kurssin rinnalla,<br />
jolloin opiskelija saa paremman käsityksen kerrostalon<br />
ja muiden suurimittakaavaisten rakennusten<br />
suunnitteluun vaikuttavista tekijöistä.<br />
Sisältö:<br />
3. LVl-tekniikan perusteet.<br />
4. Lämpötase ja huoneilmasto.<br />
5. LVl-järjestelmät erityyppisissä rakennuksissa.<br />
6. Tilavaraukset.<br />
7. Suunnittelun ja installaation koordinointi.<br />
8. Energiatalous.<br />
9. Viralliset määräykset ja ohjeet.<br />
Toteutus: Luennot ovat kahdella syysperiodilla.<br />
Kirjallinen kuulustelu kurssin päätyttyä. Suunnitteluharjoitukset<br />
jakautuvat kahteen osaan<br />
siten, että ensimmäinen osa suoritetaan rakennusopin<br />
kerrostaloharjoitustyön yhteydessä lähinnä<br />
tila-, hormi- ja reittivaraukset huomioiden.<br />
Varsinainen LVl-harjoitus suoritetaan oman<br />
kerrostaloharjoitustyön pohjalle osoittaen kohteen<br />
LVl-laitteet, putkisto- ja kanavareitit sekä<br />
periaatteet ilman tarkempaa mitoitusta. LVIsuunnitteluharjoitukset<br />
toisella kevätperiodilla.<br />
Kurssikirjallisuus:<br />
• Energiakäsikirja (Suomen arkkitehtiliiton<br />
julkaisu )<br />
• RVV-käsikirja (Suomen kunnallisteknisen<br />
yhdistyksen julkaisu n:o 7): Luvut: 1, 4, 5,<br />
7.1-7.2, 9, 14, 15, 16, 20, 21, 27<br />
• Olli Seppänen: Ilmastointitekniikka ja<br />
sisäilmasto<br />
• Rakentamismääräyskokoelmat: C, D ja E<br />
45310A Rakennusten sähköasennukset<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Tentti Laajuus ov.<br />
sl, kl 24 8 8 1<br />
Opettaja: Ins. Raimo Hakonen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson puitteissa käsitellään<br />
sitä sähköteknistä ja valaistustietoutta, mitä arkkitehti<br />
työssään tarvitsee.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso kuuluu rakennussuunnittelun<br />
laboratorion alaisuuteen ja on arkkitehtiopiskelijoille<br />
pakollinen. <strong>Opinto</strong>jakso ei vaadi<br />
mitään esitietoja.<br />
Sisältö: Asennustekniikassa tutustutaan viranomaisten<br />
määräyksiin, perehdytään sähkötilavarauksiin<br />
sekä käydään läpi erilaisia asennusjärjestelmiä<br />
ja -tapoja. Pääsuunnittelijan tulee tuntea<br />
myös sähkösuunnitelma ja sähkötieto (ST)-kortisto.<br />
Valaistustekniikassa tutustutaan keinovalossa<br />
näkemisen mahdollisuuksiin, hyvän valaistuksen<br />
asettamiin vaatimuksiin sekä valolähteisiin ja<br />
valaisimiin.<br />
Harjoitustuntien puitteissa opitaan tavallisimmat<br />
sähköpiirrosmerkit. Tehdään kerrostalon harjoitukseen<br />
liittyen kahden erikokoisen huoneiston<br />
ja talon yhteisten tilojen sähköistyssuunnitelma.<br />
Toteutus: Luennot järjestetään kolmannen tai<br />
neljännen vuosikurssin syksyllä yhden periodin<br />
mittaisena. Aine luennoidaan joka toinen vuosi.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson päätteeksi pidetään kirjallinen<br />
kuulustelu. Harjoitustunnit ovat joka vuosi kerrostalokurssin<br />
yhteydessä.<br />
Kurssikirjallisuus:<br />
• Sähköturvallisuusmääräykset A1-89 ja A2-<br />
94<br />
• Suomen Valoteknillinen Seura ry:n julkaisut:<br />
• Valaistustekniikan käsikirjat; I, II ja III<br />
• Valaistussuositukset; sisävalaistus<br />
45311A Akustiikka<br />
Lukukausi Luennot Tentti Laajuus ov.<br />
2001-02, kl 24 16 1<br />
Opettaja: Arkkitehti Eija Halme-Salo<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
tuntee: 1. akustiikan perusilmiöt ja -käsitteet,<br />
2. rakenteiden ja rakennusmateriaalien<br />
tärkeimmät akustiset ominaisuudet, 3. salien<br />
AO 45
akustisen suunnittelun lähtökohdat sekä 4. meluun<br />
ja meluntorjuntaan liittyvät ongelmat ja<br />
niiden ratkaisumahdollisuudet erityisesti yhdyskuntasuunnittelun<br />
kannalta katsottuna.<br />
Asema: Kurssi on vapaasti valittava. Suoritusajankohdaksi<br />
suositellaan joko 3. tai 4. opiskeluvuosi.<br />
Sisältö:<br />
10. Akustiikan perusilmiöt ja -käsitteet<br />
11. Huoneakustinen suunnittelu<br />
12. Rakennusten ääneneristys<br />
13. Melu ja meluntorjunta, melukysymykset<br />
yhdyskuntasuunnittelussa.<br />
Toteutus: Periodikurssi pyritään järjestämään<br />
joka toisella kevätlukukaudella. Kurssin päätyttyä<br />
pidetään tentti. Toinen tenttitilaisuus järjestetään<br />
syyslukukaudella.<br />
Kurssikirjallisuus: Alpo Halme: Rakennus- ja<br />
huoneakustiikka, meluntorjunta, Otakustantamon<br />
julkaisu n:o 378, 1977.<br />
Talonrakentamistekniikka<br />
A. Rakennetekniikka<br />
Rakennetekniikassa käsitellään rakennetekniikan<br />
perusteita ja eri rakennusmateriaaleista valmistettujen<br />
kantavien rakenneosien toimintaperiaatteita<br />
ja rakenneosien yhdistämistä rakennuksen<br />
kantavaksi rungoksi. Pyrkimyksenä on opettaa<br />
rakennussuunnittelija oikein muotoilemaan<br />
rakennuksen kantavia rakenteita.<br />
Kurssin pakollinen osa suoritetaan kolmena<br />
osatenttinä. Arkkitehtitutkinnon todistukseen<br />
merkitään vain yksi arvosana rakennetekniikassa.<br />
Vapaavalintaisesta osasta (rakennetekniikan jatkokurssi)<br />
annetaan erillinen arvosana.<br />
45331P Rakennetekniikan perusteet<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Laskuharj Tentti Laajuus ov.<br />
sl 25 20 10 25 2<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija rakennetekniikan peruskäsitteisiin ja<br />
terminologiaan sekä rakenteiden toiminnan,<br />
mitoituksen ja suunnittelun periaatteisiin. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
luo valmiuksia myöhemmille rakennetekniikan<br />
opinnoille.<br />
Asema: Kurssi on pakollinen kaikille.<br />
Sisältö: Statiikan peruslait ja -käsitteet, tasapainoehdot,<br />
rasitussuureet, ristikot, köysirakenteet<br />
ja kaaret. Lujuusopin peruslait ja -käsitteet,<br />
rakenteiden toiminta, jännitykset, rakenteiden<br />
muodonmuutokset, taipuma ja värähtely. Rakenteiden<br />
kuormat ja kuormitukset, rakenteiden<br />
mitoitusperiaatteet ja erilaisia runkorakenteita.<br />
Maamekaniikka, pohjatutkimukset, perustamismenetelmät,<br />
maanpaine sekä routa ja routasuojaus.<br />
Toteutus: Luennot, harjoitustyöt ja laskuharjoitukset.<br />
Tentti ja harjoitustyöt arvostellaan<br />
erikseen. <strong>Opinto</strong>jakso järjestetään 1. vuosikurssin<br />
syksyllä.<br />
Kurssikirjallisuutta: Weck Tor-Ulf: Rakennustekniikan<br />
perusteet. Statiikka ja lujuusoppi,<br />
TKK 1988; RakMK:n osat: B1 Rakenteiden<br />
varmuus ja kuormitukset, B2 Kantavat rakenteet<br />
ja B3 Pohjarakennus; RIL 144 Rakenteiden<br />
kuormitusohjeet, 1997; RIL 121 Pohjarakennusohjeet,<br />
1988; RIL 193 Routavauriot ja routasuojaus,<br />
1992; RIL 178 Rakenteiden mekaniikan<br />
ja geotekniikan sanasto, 1989. Muu kurssikirjallisuus<br />
ilmoitetaan myöhemmin.<br />
45334A Rakennusten runkorakenteet<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Laskuharj Tentti Laajuus ov.<br />
sl, kl 45 50 20 45 4<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija puun, betonin, teräsbetonin,<br />
teräksen ja muurattujen rakenteiden materiaaliominaisuuksiin<br />
ja näistä materiaaleista tehtyjen<br />
tavanomaisten kantavien rakenteiden toimintaan,<br />
mitoitukseen ja suunnitteluun.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen kaikille.<br />
Sisältö: Puun ja puutuotteiden rakennetekniset<br />
ominaisuudet. Puurakenteiden mitoitus murtorajatilassa<br />
ja käyttörajatilassa, palotekninen mi-<br />
AO 46
toitus. Puuosien väliset liitokset ja liittimet,<br />
liitetyt rakenneosat. Massiiviset puurakenteet,<br />
levyverhoillut puurakenteet, hirsirakenteet,<br />
rungon jäykistys.<br />
Betonin ja teräsbetonin ainesosat, valmistus ja<br />
ominaisuudet. Betoni- ja teräsbetonirakenteiden<br />
suunnittelu, mitoitus ja raudoitus, paikallavaletut<br />
rakenteet, elementtirakenteet ja jännitetyt rakenteet.<br />
Terästuotteet ja teräksen rakennetekniset ominaisuudet,<br />
teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus<br />
ja liitokset. Teräksiset runkorakenteet,<br />
liittorakenteet ja rungon stabiliteetti. Teräsrakenteiden<br />
korroosiosuojaus.<br />
Muurattujen rakenteiden materiaalit ja rakennetekniset<br />
ominaisuudet. Rakenteiden suunnittelu<br />
ja mitoitus, erilaisia muurattuja rakenteita.<br />
Puu-, betoni- ja teräsrakenteiden sekä muurattujen<br />
rakenteiden rakennepiirustusmerkinnät.<br />
Toteutus: Luennot, harjoitustyöt ja laskuharjoitukset.<br />
Tentti ja harjoitustyöt arvostellaan<br />
erikseen. <strong>Opinto</strong>jakso järjestetään 2. vuoden<br />
syksyllä ja keväällä.<br />
Lähdekirjallisuutta: Weck Tor-Ulf: Talonrakennustekniikka,<br />
TKK 1988; RakMK:n osat: B4<br />
Betonirakenteet, B5 Kevytbetoniharkkorakenteet,<br />
B6 Teräsohutlevyrakenteet, B7 Teräsrakenteet,<br />
B8 Tiilirakenteet, B9 Betoniharkkorakenteet<br />
ja B10 Puurakenteet, 1990; RIL 120<br />
Puurakenteiden suunnitteluohjeet, 1991; RIL 85<br />
Tiilirakenteet, 1989; RIL 131 Betoninormit ja<br />
mitoitustaulukot, 1991; RIL 172 Kevytbetoniharkkorakenteet,<br />
1987; RIL 173 Teräsrakenteet,<br />
1997; RIL 185 Teräsohutlevyrakenteet, 1990;<br />
RIL 200 Betoniharkkorakenteet, 1994; RIL 84<br />
Rakennepiirustusohjeet 1 ja 2. Muu kurssikirjallisuus<br />
ilmoitetaan myöhemmin.<br />
45317A Rakennetekniikan jatkokurssi<br />
Lukuvuosi<br />
2001-02<br />
Luennot Suunn.harj. Laskuharj Tentti Laajuus ov.<br />
kl 25 50 20 25 3<br />
Opettaja: N.N.<br />
AO 47<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on syventää<br />
aiemmin rakennetekniikassa opittua tai<br />
keskittyä jollekin rakennetekniikan osa-alueelle.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on vapaasti valittava.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson sisältö vaihtelee vuosittain,<br />
mutta se käsittelee jotakin tiettyä asiakokonaisuutta<br />
kerrallaan.<br />
Toteutus: Luennot, harjoitustyöt ja laskuharjoitukset.<br />
Tentti ja harjoitustyöt arvostellaan<br />
erikseen. <strong>Opinto</strong>jakso pidetään 4. vuoden keväällä.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksoa ei järjestetä lukuvuonna<br />
<strong>2000</strong>-2001.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennot sekä luennoilla ja<br />
harjoituksissa jaettu ja ilmoitettu materiaali.<br />
45335P Materiaaliopin ja rakennusfysiikan<br />
perusteet<br />
Lukukausi Luennot Laskuharj Tentti Laajuus ov.<br />
sl 30 10 40 2<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija rakennusfysiikan peruskäsitteisiin,<br />
lämmön, ilman ja kosteuden siirtymisen<br />
ja eristämisen periaatteisiin sekä tärkeimpien<br />
rakennusaineiden valmistukseen ja niiden teknisiin<br />
ominaisuuksiin.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen kaikille.<br />
Sisältö: Lämmön siirtyminen, rakenteiden<br />
lämmönläpäisykerroin, auringon säteily, pintalämpötilat,<br />
lämmöneristäminen ja -eristeet.<br />
Ilman virtaus rakenteissa ja rakenteiden tiiveys.<br />
Kosteuden siirtyminen vetenä ja höyrynä, kosteuden<br />
lähteet, kosteuden eristäminen ja eristemateriaalit.<br />
Rakennusaineiden valmistus ja niiden yleiset<br />
tekniset ominaisuudet.<br />
Toteutus: Luennot, laskuharjoitukset ja tentti.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso pidetään 1. vuoden keväällä.<br />
Kurssikirjallisuus: RakMK:n osat: C2 Kosteus,<br />
C3 Lämmöneristys, määräykset, C4 Lämmöneristys,<br />
ohjeet; RIL 107 Rakennusten vedenja<br />
kosteudeneristysohjeet, 1989; Siikanen Unto:
Rakennusfysiikka. Perusteet ja sovellutukset,<br />
1996; Björkholtz Dick: Lämpö ja kosteus. Rakennusfysiikka,<br />
1987; RT- kortisto, osat 05 ja<br />
07; RIL 155 Lämmön- ja kosteudeneristys,<br />
1984; Siikanen Unto: Rakennusaineoppi, 1986;<br />
Palomäki E.: Rakennusmateriaalit ja terveys.<br />
Työterveyslaitos, 1993. Muu kurssikirjallisuus<br />
ilmoitetaan myöhemmin.<br />
B. Korjausrakentaminen<br />
45321P Korjausrakentamisen perusteet<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Tentti Laajuus ov.<br />
sl 20 24 16 1,5<br />
Opettaja: Prof. Yrjö Tuppurainen<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on korjausrakentamisen<br />
ominaispiirteiden ja perusteiden<br />
tunteminen, oikeiden korjausperiaatteiden hallitseminen<br />
sekä tieto puurakennusten rakennusvaurioista<br />
ja korjaustavoista.<br />
Asema: Kurssi on pakollinen kaikille.<br />
Sisältö: Kurssilla käsitellään korjausrakentamisen<br />
ominaispiirteitä, korjausta kiinteistönpidon<br />
osana, rakennusvaurioita ja niiden syitä sekä<br />
erityisesti puurakenteiden korjaustekniikkaa.<br />
Kurssilla perehdytään pientalon korjaushankkeeseen.<br />
Toteutus: Luennot ovat 2. vuosikurssin syyslukukauden<br />
aikana. Harjoitustyönä tehdään puurakenteisen<br />
rakennuksen korjaussuunnitelma.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste; Hekkanen<br />
M.: Pientalon kuntoarvio, 1998; Kuppi A.,<br />
Rautiainen L., Saarimaa J.: Tiili- ja puuseinät,<br />
ongelmat, syyt, ratkaisut, 1989; Museoviraston<br />
korjauskortisto; Niskala E.: Puutalon korjaus,<br />
1993; Rantamäki J., Valkonen E.: Lattiasienivauriot,<br />
1979; RIL 174-1...5. Korjausrakentaminen,<br />
1988; Kirjallisuusluetteloa täydennetään<br />
luennoilla.<br />
45322A Korjausrakentamisen ammattikurssi<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Tentti Laajuus ov.<br />
sl, kl 48 88 24 4<br />
Opettaja: Prof. Yrjö Tuppurainen<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa valmiudet<br />
toimia korjauskohteen suunnittelijana.<br />
Asema: Kurssi on pakollinen kaikille.<br />
Sisältö: Kurssi perehdyttää eri rakennustyyppien<br />
(asuinkerrostalot, julkiset ja teollisuusrakennukset)<br />
korjaukseen sekä eri rakennetyyppien<br />
(muuratut, betoni- ja teräsrakenteet), julkisivujen,<br />
perustusten, vesikatteiden, ikkunoiden ja<br />
ovien vaurioihin, niiden syihin ja korjaukseen.<br />
Tutustutaan korjausrakentamisen LVIS-tekniikkaan<br />
ja paloturvallisuuteen. Valmiudet hankitaan<br />
edullisuusvertailun, kunto- ja käyttökelpoisuusarvion,<br />
kustannusarvion ja suunnitteluprosessin<br />
hallintaan.<br />
Toteutus: Luennot ovat 4. vuosikurssin syys- ja<br />
kevätlukukauden aikana. Harjoitustyönä tehdään<br />
asuinkerrostalon tai julkisen rakennuksen korjaussuunnitelma.<br />
Laboratoriossa ja korjauskohteessa<br />
harjoitellaan kuntoarviointia, rakennusvaurioiden<br />
tunnistamista ja korjaustekniikkaa.<br />
Kurssikirjallisuus: Blomberg I., Eisenhauer<br />
E.: Varsam ombyggnad, 1976; Mäkiö E., Saarenpää<br />
J. et al.: Kerrostalot 1940-1960, 1990;<br />
Mäkiö E., Saarenpää J. et al.: Kerrostalot 1960-<br />
1975, 1994; Rakennusten korjaustekniikka ja<br />
talous, 1994; Relander A., Saari A. & Salmikivi<br />
T.: Korjaushankkeiden suunnitelma-asiakirjojen<br />
kehittäminen, 1993; RIL 174 1...5. Korjausrakentaminen,<br />
1988; Tuppurainen Y., Päkkilä K.:<br />
Rakennuksen kunto ja käyttökelpoisuus, 1988;<br />
Kirjallisuusluetteloa täydennetään luennoilla.<br />
45323S Korjausrakentamisen hankesuunnittelu<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Tentti Laajuus ov.<br />
sl/kl 32 64 24 3<br />
Opettaja: Prof. Yrjö Tuppurainen ja N.N.<br />
AO 48
Tavoitteet: Tavoitteena on antaa valmiuksia<br />
erityisesti korjauskohteen tarve- ja hankesuunnittelun<br />
ongelmien ratkaisemiseen.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso kuuluu vapaasti valittaviin<br />
syventäviin opintoihin.<br />
Sisältö: Kurssilla perehdytään luentojen ja harjoitustyön<br />
muodossa korjausrakentamishankkeen<br />
tarve- ja hankesuunnitteluun erityisesti tapauksessa,<br />
jossa rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu.<br />
Toteutus: Luennot ovat 4. tai 5. vuosikurssin<br />
aikana.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennoilla jaettu opetusmateriaali.<br />
45326A Korjausrakentamishankkeen<br />
kulku<br />
Lukukausi Luennot Tentti Laajuus ov.<br />
sl 48 32 2<br />
Opettaja: Prof. Yrjö Tuppurainen<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on antaa riittävät valmiudet<br />
korjausrakentamishankkeen läpiviennistä<br />
lähinnä arkkitehdin kannalta.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso kuuluu korjausrakentamisen<br />
opintosuunnan Korjausrakentaminen ja<br />
rakennussuojelu ja Korjausrakentaminen ja kiinteistöhallinta<br />
osa-alueilta valittaviin kursseihin.<br />
Sisältö: Luennoilla esitellään julkisen rakennuksen<br />
ja asuinkerrostalon päätöksenteko- ja suunnitteluprosessi,<br />
käyttötarkoituksen muutosprosessi<br />
sekä korjausrakentamishankkeen kulkuun<br />
vaikuttavien osapuolten tehtävät, vastuut ja<br />
hankeasiakirjat.<br />
Toteutus: Luennot ovat 4. vuosikurssin syyslukukauden<br />
aikana.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennoilla jaettu opetusmateriaali.<br />
45327A Kuntoarviokurssi<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Tentti Laajuus ov.<br />
sl/kl 22 82 16 3<br />
Opettaja: Prof. Yrjö Tuppurainen<br />
Tavoitteet: Kurssilla annetaan opiskelijoille<br />
valmiudet vaativankin perusparannuskohteen<br />
kuntoarvion suorittamiseen sekä perehdytetään<br />
tavallisimpiin kuntotutkimusmenetelmiin.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso kuuluu korjausrakentamisen<br />
opintosuunnan Korjausrakentaminen ja kiinteistöhallinta<br />
osa-alueelta valittaviin kursseihin.<br />
Sisältö: Luennoilla esitellään kuntoarvion eri<br />
muodot, niiden sisältö sekä menetelmät ja laitteet<br />
sekä kuntoarvion liittyminen suunnitteluun<br />
ja päätöksentekoprosessiin. Laboratoriossa ja<br />
käytännön kohteessa harjoitellaan kuntoarvion ja<br />
kuntotutkimusten tekemistä.<br />
Tentin vaativuusaste määritellään sellaiseksi, että<br />
se on vertailukelpoinen jo käytössä olevien ulkopuolisten<br />
kuntoarviokurssien tenttien kanssa.<br />
Toteutus: Luennot, laboratorioharjoitukset,<br />
ryhmätyö ja tentti.<br />
Kurssikirjallisuus: Kurssikirjallisuus esitellään<br />
luentojen ja harjoitustöiden yhteydessä.<br />
45328A Talotekniikka korjausrakentamisessa<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Tentti Laajuus ov.<br />
sl, kl 32 64 24 3<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija taloteknisten järjestelmien suunnitteluun<br />
korjauskohteissa.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso kuuluu korjausrakentamisen<br />
opintosuunnan pakollisiin kursseihin.<br />
Sisältö: Luennoilla perehdytään korjauskohteiden<br />
lämmitys-, vesi- ja viemäri, ilmanvaihto-,<br />
automatiikka- sekä säätöjärjestelmiin. Suunnitteluharjoitusten<br />
yhteydessä saadaan valmiuksia<br />
erikois- ja yleissuunnittelun sovittamisesta asetettujen<br />
tavoitteiden saavuttamiseksi.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset ovat 4. vuosikurssin<br />
syys- ja kevätlukukauden aikana.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennoilla jaettu opetusmateriaali.<br />
AO 49
45329S Lähiökurssi<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Tentti Laajuus ov.<br />
sl/kl 32 64 24 3<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Kurssi perehdyttää olemassa olevien<br />
lähiöiden kehittämiseen ja perusparantamiseen.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso kuuluu vapaasti valittaviin<br />
syventäviin opintoihin.<br />
Sisältö: Perehdytään lähiöiden syntyhistoriaan<br />
sekä kehittämistarpeeseen liittyvään yleiseen<br />
problematiikkaan. Harjoitustyössä tehdään suunnitelma<br />
konkreettisen esimerkkilähiön kehittämiseksi.<br />
Pääpaino kurssilla on lähiöympäristössä<br />
ja kehittämisprosessin hallinnassa.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset ovat 4. tai 5.<br />
vuosikurssin aikana.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennoilla jaettu opetusmateriaali.<br />
45336A Rakennusfysiikka ja materiaalioppi<br />
Lukukausi Luennot Harj. Tentti Laajuus ov.<br />
sl 30 60 30 3<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on syventää<br />
opiskelijoiden lämpö- ja kosteusfysiikan<br />
tuntemusta ja sen yhteyttä erilaisiin rakennusvaurioihin<br />
sekä perehdyttää opiskelija rakennusmateriaalien<br />
turmeltumisilmiöihin sekä materiaalien<br />
ja rakenteiden kestoikään ja ympäristövaikutuksiin.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen korjausrakentamisen<br />
opintosuunnan valinneille.<br />
Sisältö: Energian kulutus ja säästäminen, lisälämmöneristäminen.<br />
Kosteusmuodonmuutokset<br />
ja kosteusvauriot. Vaurio- ja korjausesimerkkejä.<br />
Rakennusmateriaalien ja -osien kestävyys ja<br />
käyttöikä, niiden ympäristövaikutukset, rakennuksen<br />
elinkaari ja ympäristötase.<br />
Toteutus: Luennot, harjoitustyöt ja tentti.<br />
Harjoitustyö: Rakennuksen ympäristötase.<br />
Harjoitustyö ja tentti arvostellaan erikseen.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso pidetään 3. tai 4. vuoden syksyllä.<br />
Kurssikirjallisuutta: RakMK:n osa D5 Rakennusten<br />
lämmityksen tehon- ja energiantarpeen<br />
laskenta; ETRR-raportit, KTM; Rakennusten<br />
kosteus- ja homevaurioiden torjunta,<br />
Sisäilmayhdistys, raportti 7, 1996; RIL 184<br />
Rakennusmateriaalien ja -osien kestävyys, 1991;<br />
RIL 183 Rakennusmateriaalien ja osien käyttöikä,<br />
1992...1996; Häkkinen Tarja et al.: Rakennusmateriaalien<br />
ja -tuotteiden ympäristövaikutukset<br />
ja niiden arviointiperusteet, VTT Tiedotteita<br />
1836, 1997; Environmental design<br />
methods in materials and structural engineering,<br />
RILEM, TC EDM/CIB, TG 22, <strong>2000</strong>; Häkkinen<br />
Tarja et al.: Ekotehokkaan rakennuksen suunnittelu,<br />
Rakennustieto Oy, 1999. Muu kurssikirjallisuus<br />
ilmoitetaan myöhemmin.<br />
45695S Korjausrakentaminen V /<br />
Korjausrakentamisen vaihtuvasisältöinen<br />
syventymiskurssi<br />
Lukukausi Tutkielma/harj. Laajuus ov.<br />
sl, kl 120-360 3-9<br />
Opettajat: Prof. Yrjö Tuppurainen ja prof.<br />
Timo Aho<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehtyä<br />
syvällisesti joihinkin korjausrakentamisen erityiskysymyksiin<br />
sekä hankkia valmiudet vaativien<br />
korjauskohteiden suunnitteluun sekä alan tutkimukseen<br />
ja tuotekehittelyyn.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on korjausrakentamisen<br />
opintosuunnan opiskelijoille valinnainen ja se<br />
sisältyy osaston syventäviin opintoihin.<br />
Sisältö: Kurssin yhteydessä voidaan pitää korjausrakentamisen<br />
alalta tukiluentoja.<br />
Kurssilla hankitaan ja sovelletaan alan erikoistietoja<br />
vaativissa korjaushankkeissa, joita ovat<br />
julkisten rakennusten käyttötarkoituksen muutokset<br />
ja ongelmalliset korjaustekniset ratkaisut.<br />
Perehdytään alan tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan<br />
sekä suunnitteluvientiin.<br />
Toteutus: Luennot ovat 5. opintovuoden syyslukukauden<br />
aikana. Harjoitustyönä tehdään joko<br />
AO 50
tutkielma tai suunnitelma yksilöllisesti sovittavasta<br />
aiheesta. Kurssiin ei sisälly tenttiä, vaan<br />
arvosana määräytyy harjoitustyön perusteella.<br />
Kurssikirjallisuus: Erillinen kirjallisuusluettelo,<br />
sovitaan yksilöllisesti.<br />
45693S Syventävien opintojen tutkimus-<br />
ja harjoitustyöjakso<br />
/ Korjausrakentaminen 4<br />
Lukukausi Sem. ja suunn.harj. Laajuus ov.<br />
(sl), kl 440 11<br />
Opettajat: Prof. Yrjö Tuppurainen ja prof.<br />
Timo Aho<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksojen tarkoituksena on<br />
antaa valmiudet itsenäisesti hankkia ja soveltaa<br />
tieteellistä tietoa, antaa syventävää tietoa opintojen<br />
kannalta keskeisistä tieteen ja taiteen teorioista<br />
sekä antaa perusteelliset tiedot opiskelijan<br />
valitsemasta teemasta.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen, mutta ohjaavan<br />
laboratorion voi valita.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksoon kuuluu seminaareja sekä<br />
henkilökohtainen harjoitustyö, jonka perusteella<br />
tehdään seminaariesitelmä.<br />
Toteutus: Yhteisen kurssin muodossa pääosin<br />
kevätlukukautena.<br />
Kurssikirjallisuus: Nimetään seminaarityöskentelyn<br />
aikana yksilöllisesti sopien.<br />
Kiinteistöhallinta ja logistiikka<br />
45341P Kiinteistöhallinnan perusteet<br />
Lukukausi Luennot Tentti Laajuus ov.<br />
kl 30 30 1,5<br />
Opettaja: Prof. Timo Aho<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on kiinteistöhallintakokonaisuuden<br />
hahmottaminen, peruskä-<br />
4<br />
Lopputodistuksen arvosana merkitään syventävien<br />
opintojen yleismerkinnällä 45091S koordinaattorin<br />
allekirjoituksella.<br />
AO 51<br />
sitteiden ja kiinteistömarkkinoiden ymmärtäminen.<br />
Asema: Kurssi on pakollinen kaikille.<br />
Sisältö: Kurssilla käsitellään kiinteistöhallintaa ja<br />
rakentamista kansantaloudessa, kiinteistöhallinnan<br />
osapuolia ja tavoitteita sekä kiinteistön elinkaaren<br />
toimijoita ja organisaatioita.<br />
Toteutus: Luennot ovat 2. vuosikurssin kevätlukukauden<br />
aikana.<br />
Kurssikirjallisuus: Kurssikirjallisuus esitellään<br />
luentojen yhteydessä.<br />
45342A Kiinteistöhallinta<br />
Lukukausi Luennot Tentti Laajuus ov.<br />
sl, kl 40 60 2,5<br />
Opettaja: Prof. Timo Aho<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelijat kiinteistöhallinnan eri osa-alueiden<br />
tavoitteisiin, sisältöihin ja toimintatapoihin.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso kuuluu korjausrakentamisen<br />
opintosuunnan Korjausrakentaminen ja kiinteistöhallinta<br />
osa-alueelta valittaviin kursseihin.<br />
Sisältö: Kurssilla käsitellään kiinteistöhallinnan<br />
eri osa-alueita, eri osapuolten tavoitteita, organisaatioita,<br />
kiinteistön käyttöä, omistusta, ylläpitoa<br />
ja palveluja. Kiinteistön elinkaarivaiheen toimijat,<br />
ammattialat ja asiakassuhteet kuvataan. Esitellään<br />
kiinteistö hoito, kunnossapito, perusparantaminen<br />
sekä kiinteistöhallinnan talouden<br />
ohjausmenetelmät.<br />
Toteutus: Luennot ovat 4. vuosikurssin syys- ja<br />
kevätlukukauden aikana.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennoilla jaettu opetusmateriaali.<br />
45343A Rakennustalous<br />
Lukukausi Luennot Tentti Laajuus ov.<br />
sl/kl 48 32 2<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää<br />
rakennustalouden perusteisiin ja käytäntöön.
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso kuuluu vapaasti valittaviin<br />
opintojaksoihin.<br />
Sisältö: Luennoilla esitellään rakennustalouden<br />
käsitteet, perusteet, yleisimmät laskentamenetelmät<br />
ja talouden ohjaustavat.<br />
Toteutus: Luennot ovat 4. tai 5. vuosikurssin<br />
aikana.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennoilla jaettu opetusmateriaali.<br />
45344A Korjausrakentamishankkeen<br />
logistiikka<br />
Lukukausi Luennot Tentti Laajuus ov.<br />
kl 48 32 2<br />
Opettaja: Prof. Yrjö Tuppurainen ja N.N.<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on antaa käsitys korjausrakentamishankkeen<br />
logistiikasta.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso kuuluu korjausrakentamisen<br />
opintosuunnan Korjausrakentaminen ja kiinteistöhallinta<br />
osa-alueelta valittaviin kursseihin.<br />
Sisältö: Luennoilla esitellään korjaushankkeen<br />
tuotannon aika- ja resurssisuunnittelua, hankintatointa,<br />
materiaalihallintoa ja kohteen työmaajärjestelyä.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksolla käsitellään myös tavaravirtojen<br />
ohjausta, rakennusosien ja -materiaalien<br />
uusiokäyttöä ja jätehuoltoa.<br />
Toteutus: Luennot ovat 4. vuosikurssin kevätlukukauden<br />
aikana.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennoilla jaettu opetusmateriaali.<br />
45345S Asuinrakennusten kiinteistöhallinnan<br />
kurssi<br />
Lukukausi Luennot Tentti Laajuus ov.<br />
sl/kl 60 60 3<br />
Opettaja: Prof. Timo Aho<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelijat erityisesti asuinrakennusten kiinteistöhallinnan<br />
eri osa-alueiden sisältöihin ja toimintatapoihin.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso kuuluu vapaasti valittaviin<br />
syventäviin opintoihin.<br />
Sisältö: Kurssilla käsitellään kiinteistöhallintaa<br />
erityisesti asuinrakennusten osalta. Eri osapuolten<br />
tavoitteita, organisaatioita, kiinteistön käyttöä,<br />
omistusta, ylläpitoa ja palveluja. Kuvataan<br />
asuinkiinteistön elinkaari ja siihen kuuluvat toiminnot<br />
sekä PTS:n laadinta.<br />
Toteutus: Luennot ovat 4. tai 5. vuosikurssin<br />
aikana.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennoilla jaettu opetusmateriaali.<br />
45346S Toimitilojen kiinteistöhallinnan<br />
kurssi<br />
Lukukausi Luennot Tentti Laajuus ov.<br />
sl/kl 60 60 3<br />
Opettaja: Prof. Timo Aho<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelijat erityisesti liike- ja toimistorakennusten<br />
kiinteistöhallinnan eri osa-alueiden sisältöihin<br />
ja toimintatapoihin.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso kuuluu vapaasti valittaviin<br />
syventäviin opintoihin.<br />
Sisältö: Kurssilla käsitellään kiinteistöhallintaa<br />
erityisesti liike- ja toimistorakennusten sekä<br />
yleensä toimitilojen osalta. Perehdytään eri osapuolten<br />
tavoitteisiin, organisaatioihin, kiinteistön<br />
käyttöön, omistukseen, ylläpitoon ja palveluihin.<br />
Kuvataan kiinteistön elinkaarivaiheen toimijat,<br />
asiakassuhteet, Property management. Esitellään<br />
kiinteistön hoito, kunnossapito, perusparantaminen<br />
sekä kiinteistöhallinnan talouden ohjausmenetelmät<br />
liike- ja toimistorakennusten osalta.<br />
Toteutus: Luennot ovat 4. tai 5. vuosikurssin<br />
aikana.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennoilla jaettu opetusmateriaali.<br />
45347S Kiinteistöjen arvonmuodostus<br />
Lukukausi Luennot Tentti Laajuus ov.<br />
sl/kl 60 60 3<br />
AO 52
Opettaja: Prof. Timo Aho<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on kiinteistöjen arvonmuodostuksen<br />
ja siihen vaikuttavien tekijöiden<br />
ymmärtäminen.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso kuuluu vapaasti valittaviin<br />
syventäviin opintoihin.<br />
Sisältö: Kurssilla käsitellään kiinteistöjen arvoja,<br />
tuottoja ja kustannuksia, kiinteistösijoituksen<br />
elinkaarta ja -prosessia. Perehdytään kiinteistön<br />
arviointiin, arvoon vaikuttaviin tekijöihin, riskien<br />
hallintaan, elinkaaritalouteen, reittaukseen,<br />
benchmarking-käsitteeseen sekä kiinteistö- ja<br />
rakennushankkeen rahoitukseen.<br />
Toteutus: Luennot ovat 4. tai 5. vuosikurssin<br />
aikana.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennoilla jaettu opetusmateriaali.<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa käsitys<br />
kiinteistöjen hallinnon, tekniikan ja talouden<br />
perusteista sekä rakennushankkeen teknisten ja<br />
taloudellisten tekijöiden keskinäisistä riippuvuuksista.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso kuuluu vapaasti valittaviin<br />
syventäviin opintoihin.<br />
Sisältö: Kurssilla käsitellään kiinteistöjen hallinnon,<br />
tekniikan ja talouden perusteita, kunnossapidon<br />
taloutta, energiataloutta, hoitokustannuksia<br />
ja käyttötekniikkaa. Perehdytään rakennushankkeen<br />
rakennuttamisen erityismenettelyihin,<br />
suunnittelun järjestämiseen, edullisuusvertailuun<br />
ja arvoanalyysiin.<br />
Toteutus: Luennot ovat 4. tai 5. vuosikurssin<br />
aikana.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennoilla jaettu opetusmateriaali.<br />
45348S Kiinteistöalan lainsäädäntö<br />
Lukukausi Luennot Tentti Laajuus ov.<br />
sl/kl 60 60 3<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija kiinteistöalan säännöksiin, määräyksiin,<br />
asetuksiin ja lakeihin sekä näiden soveltamiseen<br />
käytännössä.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso kuuluu vapaasti valittaviin<br />
syventäviin opintoihin.<br />
Sisältö: Kurssilla käsitellään kiinteistöalan vastuukysymyksiä<br />
sekä erityisäännöksiä kuten mm.<br />
palo-, työ- ja väestönsuojelua. Lisäksi käsitellään<br />
säännösten soveltamista käytännössä varsinkin<br />
korjausrakentamiskohteissa.<br />
Toteutus: Luennot ovat 4. tai 5. vuosikurssin<br />
aikana.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennoilla jaettu opetusmateriaali.<br />
45349S Kiinteistöjohtaminen<br />
Lukukausi Luennot Tentti Laajuus ov.<br />
sl/kl 60 60 3<br />
Opettaja: Prof. Timo Aho<br />
AO 53<br />
Yhdyskuntasuunnittelu<br />
Tavoitteet: Yhdyskuntasuunnittelun opetusalaan<br />
kuuluvat maankäytön (rakennetun ympäristön)<br />
suunnittelu ja kaavoitus. Opetuksen<br />
tavoitteena on antaa valmius rakennetun ympäristön<br />
suunnitteluun kaikilla tasoilla. Opetuksen<br />
kokoavana käsitteenä on kaupunkirakennustaide.<br />
Sisältö: Yhdyskuntasuunnittelun opetus muodostuu<br />
luennoista ja niihin liittyvistä harjoitustöistä,<br />
joista osa on seminaarien tai workshopmuodossa.<br />
Opetusohjelma on joustava ja sen<br />
sisältö tarkistetaan vuosittain.<br />
Toteutus: Opetus annetaan opintoperiodeissa I-<br />
IV vuosikurssien aikana. Syventävissä opinnoissa<br />
oppilas voi valita yhdyskuntasuunnittelun syventymiskohteekseen.<br />
Tutkintovaatimukset: Yhdyskuntasuunnittelun<br />
arvosanat annetaan harjoitustöiden ja kirjallisten<br />
kuulustelujen perusteella, painottaen harjoitustöitä.<br />
Tentteihin saavat osallistua ne opiskelijat, jotka<br />
ovat hyväksyttävästi suorittaneet vastaavien osien<br />
harjoitustyöt.
45401P Yhdyskuntasuunnittelu I /<br />
Kaupunkisuunnittelun perusteet<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Sem./vast Tentti Laajuus ov.<br />
kl 32 76 12 20 3,5<br />
Opettajat: Prof. Aarne Tarumaa, prof. Kaj<br />
Nyman ja yliass. Anja Allas<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on selvittää<br />
yhdyskuntasuunnittelun lähtökohdat sekä antaa<br />
tausta nykypäivän suunnittelulle.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen.<br />
Sisältö: Kaupunkisuunnittelun yleinen historia,<br />
Suomen kaupunkien historiallinen kehitys ja<br />
tämän vuosisadan suomalainen kaupunkisuunnittelu.<br />
Luennot: Kurssilla käsitellään kaupunkisuunnittelun<br />
historiaa sekä eri aikakausien kaupunkisuunnittelua.<br />
Kaupunkisuunnittelun historia<br />
käsitellään osana yleistä kulttuurihistoriaa.<br />
Harjoitukset: Harjoitustehtävien tarkoituksena<br />
on syventää kaupunkirakennustaiteellista tilakäsitettä<br />
oppilaskohtaisella suunnittelutehtävällä.<br />
Toteutus: Opetus annetaan 1. opintovuoden<br />
kuluessa. Kurssiin kuuluu tentti.<br />
45402A Yhdyskuntasuunnittelu II /<br />
Asemakaavaoppi<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Tentti Laajuus ov.<br />
sl 48 132 20 5<br />
Opettajat: Prof. Aarne Tarumaa, prof. Kaj<br />
Nyman ja yliass. Anja Allas<br />
Tavoitteet: Kurssilla annetaan perustiedot<br />
kaupunkisuunnitteluteorioista ja niiden soveltamisesta<br />
sekä ympäristön havainnoinnista.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen. Vaadittavina<br />
esitietoina on YS I-opintojakson seuraaminen<br />
ja siihen kuuluvien harjoitustöiden suorittaminen.<br />
Sisältö: Kaupunkisuunnittelun teoriat ja sovellutukset,<br />
suunnittelun peruselementit, ympäristön<br />
havainnointi.<br />
Luennot: Luennoilla käsitellään kaupunkisuunnittelun<br />
tunnetuimmat teoreettiset mallit sekä<br />
suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä ja toimintojen<br />
suunnittelua: asuminen, julkiset ja yksityiset<br />
palvelut, virkistys, työpaikat, liikenne.<br />
Harjoitukset: Korttelitason harjoitustehtävässä<br />
perehdytään kaupunkimaisen ympäristön suunnitteluun.<br />
Kaupunkisuunnittelun ajankohtaiset<br />
ilmiöt ovat sisältönä seminaarimuotoisissa työtehtävissä.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksoon voi liittyä lisäksi 1-2<br />
pikatehtävää.<br />
Toteutus: Opetus annetaan 2. opintovuoden<br />
aikana. Kurssiin kuuluu tentti.<br />
45412A Yhdyskuntasuunnittelu III /<br />
Asemakaavaopin ammattikurssi<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl/kl 16 104 3<br />
Opettajat: Prof. Aarne Tarumaa ja prof. Kaj<br />
Nyman<br />
Tavoitteet: Kurssilla annetaan perustiedot<br />
suomalaisesta kaavoitusjärjestelmästä painopisteen<br />
ollessa asemakaavatasoisessa suunnittelussa.<br />
Asema: Kurssi on pakollinen rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun<br />
opintosuunnan valinneille.<br />
Sisältö: Luennot ovat osittain dialogiluentoja.<br />
Niissä käsitellään asemakaavoituksen käytäntöjä.<br />
Harjoitustehtävä on konkreettinen suunnittelutehtävä.<br />
Lopullinen suunnitelma tehdään tietokoneavusteisesti.<br />
Toteutus: Opetus annetaan 3. opintovuoden<br />
aikana.<br />
45403A Yhdyskuntasuunnittelu III /<br />
Kaupunkirakennustaide A<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl 28 92 3<br />
Opettajat: Prof. Kaj Nyman ja prof. Aarne<br />
Tarumaa,<br />
Tavoitteet: Kurssilla perehdytään kaupunkirakennustaiteen<br />
mahdollisuuksiin ja keinoihin.<br />
AO 54
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen.<br />
Sisältö: Julkisen kaupunkitilan suunnittelu ja<br />
rakentamisen ohjaus arkkitehtonisista lähtökohdista.<br />
Luennot: Johdatus suunnittelu- ja arkkitehtuurifilosofiseen<br />
ajatteluun kaupunkirakentamisen<br />
sodanjälkeisen historian pohjalta.<br />
Harjoitukset: Sekä yksilöllisiä että ryhmätyötehtäviä,<br />
jotka muodoltaan vaihtelevat vuosittain.<br />
Toteutus: Opetus annetaan 3. opintovuoden<br />
aikana.<br />
45414A Yhdyskuntasuunnittelu III /<br />
Kaupunkirakennustaide B<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Tentti Laajuus ov.<br />
kl 16 64 20 2,5<br />
Opettajat: Prof. Kaj Nyman, prof. Aarne Tarumaa<br />
ja yliass. Anja Allas<br />
Tavoitteet: Kurssilla perehdytään kaupunkirakennustaiteen<br />
mahdollisuuksiin ja keinoihin.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen rakennus- ja<br />
yhdyskuntasuunnittelun opintosuunnan valinneille.<br />
Sisältö: Luennot ja harjoitukset muodostavat<br />
yhtenäisen, vuosittain vaihtuvan teeman, joka<br />
painottuu visionääriseen kaupunkisuunnitteluun.<br />
Toteutus: Opetus annetaan 3. opintovuoden<br />
aikana workshop-muotoisena ryhmätyöskentelynä.<br />
Kurssiin liittyy erillinen kotitentti erikseen<br />
määriteltävästä aiheesta.<br />
45404A Yhdyskuntasuunnittelu IV /<br />
Kuntasuunnittelun kurssi<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Tentti Laajuus ov.<br />
sl, kl 64 156 20 6<br />
Opettajat: Prof. Kaj Nyman, prof. Aarne Tarumaa<br />
ja yliass. Anja Allas<br />
Tavoitteet: Kurssi perehdyttää kuntatasoiseen<br />
yleispiirteisen maankäytön suunnitteluun sekä<br />
antaa perustietoja maakuntasuunnittelusta. Kurssiin<br />
liittyy vapaavalintainen kuntasuunnittelun<br />
jatkokurssi.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso 45404A on pakollinen<br />
rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun opintosuunnan<br />
valinneille. Jatkokurssi 45415A on<br />
vapaasti valittava. Vaadittavina esitietoina on,<br />
että Yhdyskuntasuunnittelu I ja II on suoritettu.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksoihin mahdollisesti osallistuvilta muiden<br />
koulutusohjelmien opiskelijoilta vaadittavat<br />
esitiedot määritellään opiskelijakohtaisesti.<br />
Sisältö: Luennot: Maankäytön suunnittelun<br />
problematiikka erityisesti kuntatasolla sekä suppeammin<br />
maakunnan tasolla kaupunkirakennustaiteelliselta,<br />
suunnitteluteoreettiselta ja eettiseltä<br />
kannalta. Myös vierailevia luennoitsijoita.<br />
Harjoitukset: Koko opintojakson kestävä laaja<br />
harjoitustyö, jossa sekä yksilöllisesti työskennellen<br />
että ryhmätyönä laaditaan kunnan tai sen osaalueen<br />
maankäyttösuunnitelma. Jatkokurssin<br />
sisältö määritellään erikseen.<br />
Toteutus: Opetus annetaan 4. opintovuoden<br />
aikana. Kurssiin kuuluu tentti.<br />
45415S Yhdyskuntasuunnittelu IV /<br />
Kuntasuunnittelun jatkokurssi<br />
Lukukausi Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl, kl 120 3<br />
Opettajat: Prof. Kaj Nyman, prof. Aarne Tarumaa<br />
ja yliass. Anja Allas<br />
Tavoitteet, asema, sisältö ja toteutus: Ks.<br />
opintojakson 45404A teksti soveltuvin osin.<br />
45495S Yhdyskuntasuunnittelu V /<br />
Yhdyskuntasuunnittelun<br />
vaihtuvasisältöinen syventymiskurssi<br />
Lukukausi Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl, kl 120-360 3-9<br />
Opettajat: Prof. Kaj Nyman, prof. Aarne Tarumaa<br />
ja yliass. Anja Allas<br />
Tavoitteet: Antaa yhdyskuntasuunnittelusta<br />
kiinnostuneille mahdollisuuden saada syventävää<br />
opetusta.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun<br />
opintosuunnan valinneille valin-<br />
AO 55
nainen. Vaadittavina esitietoina on, että Yhdyskuntasuunnittelu<br />
I ja II on suoritettu.<br />
Sisältö: Määritellään erikseen.<br />
Toteutus: Opetus annetaan 3.-5. opintovuoden<br />
aikana.<br />
45493S Syventävien opintojen tutkimus-<br />
ja harjoitustyöjakso<br />
/ Yhdyskuntasuunnittelu 5<br />
Lukukausi Sem. ja suunn.harj. Laajuus ov.<br />
(sl), kl 440 11<br />
Opettajat: Prof. Kaj Nyman, prof. Aarne Tarumaa<br />
ja yliass. Anja Alla<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksojen tarkoituksena on<br />
antaa valmiudet itsenäisesti hankkia ja soveltaa<br />
tieteellistä tietoa, antaa syventävää tietoa opintojen<br />
kannalta keskeisistä tieteen ja taiteen teorioista<br />
sekä antaa perusteelliset tiedot opiskelijan<br />
valitsemasta teemasta.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen, mutta ohjaavan<br />
laboratorion voi valita.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksoon kuuluu seminaareja sekä<br />
henkilökohtainen harjoitustyö, jonka perusteella<br />
tehdään seminaariesitelmä.<br />
Toteutus: Yhteisen kurssin muodossa pääosin<br />
kevätlukukautena.<br />
Kurssikirjallisuus: Nimetään seminaarityöskentelyn<br />
aikana yksilöllisesti sopien.<br />
45407A Liikennesuunnittelu<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Tentti Laajuus ov.<br />
sl, kl 20 50 10 2<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Opetuksen tavoitteena on selvittää<br />
eri kaavatasojen liikenteellisiä kysymyksiä sekä<br />
maankäytön suunnittelun ja liikennesuunnittelun<br />
kytkeytymistä.<br />
5<br />
Lopputodistuksen arvosana merkitään syventävien<br />
opintojen yleismerkinnällä 45091S koordinaattorin<br />
allekirjoituksella.<br />
AO 56<br />
Asema: Kurssi on vapaavalintainen. Se muodostaa<br />
osan kuntasuunnittelun opetuskokonaisuutta.<br />
Sisältö: Liikennemuodot ja -järjestelmät sekä<br />
niiden liittyminen maankäytön suunnitteluun.<br />
Toteutus: Opetus annetaan 4. opintovuoden<br />
aikana.<br />
45408A Kunnallistekniikka<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Tentti Laajuus ov.<br />
sl/kl 16 32 12 1,5<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Opetuksen tarkoituksena on kunnallistekniikan<br />
perusteiden selvittäminen erityisesti<br />
kaavoitukseen liittyviltä osilta.<br />
Asema: Kurssi on vapaavalintainen ja liittyy<br />
läheisesti yhdyskuntasuunnittelun opetukseen<br />
muodostaen osan kuntasuunnittelun opetuskokonaisuutta.<br />
Sisältö: Kunnallistekniikan organisaatiot ja<br />
lainsäädäntö. Vesihuolto, geotekniikka, jätehuolto<br />
sekä energiahuolto yhdyskuntasuunnittelun<br />
osana, kunnallistekniikan rakentaminen ja<br />
yksikkökustannukset.<br />
Toteutus: Opetus annetaan 4. opintovuoden<br />
aikana.<br />
45409A Kiinteistötekniikka<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Tentti Laajuus ov.<br />
sl/kl 12 16 12 1<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Kiinteistö- ja karttatietouden perusteiden<br />
antaminen yhdyskuntasuunnittelua ja<br />
rakentamista silmälläpitäen.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on vapaavalintainen ja<br />
liittyy läheisesti yhdyskuntasuunnittelun opetukseen.<br />
Sisältö: Digitaalinen kartoitustekniikka ja sen<br />
hyväksikäyttö yhdyskuntasuunnittelussa. Kiinteistönmuodostus<br />
ja kiinteistörekisterit. Kiinteistöjaotuksen<br />
ja kaavoituksen keskinäinen suhde.
Toteutus: Kurssi pyritään järjestämään joka<br />
toinen vuosi.<br />
45410A Yhdyskuntatalous<br />
Lukukausi<br />
Laajuus ov.<br />
sl/kl 1<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Opetuksen tarkoituksena on antaa<br />
perustietoutta yhdyskuntasuunnittelun taloudellisista<br />
näkökohdista.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on vapaavalintainen ja<br />
muodostaa osan kuntasuunnittelun opetuskokonaisuutta.<br />
Toteutus: Kurssi järjestetään 4. opintovuoden<br />
aikana.<br />
45413S Maisemasuunnittelu<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl 30 130 4<br />
Opettaja: Yliass. Anja Allas<br />
Tavoitteet: Suunniteltaessa maankäyttöä kaavoituksen<br />
eri tasoilla on katsottava pitkälle tulevaisuuteen.<br />
Luonnonolosuhteiden sovittaminen<br />
rakennetun ympäristön kehittämiseen on perusta<br />
kestävälle kehitykselle. Kurssilla käsitellään tähän<br />
liittyviä keskeisiä maisemasuunnittelun osaalueita.<br />
Asema: Maisemasuunnittelu on yhdyskuntasuunnittelun<br />
vapaavalintainen opintojakso.<br />
Sisältö: Kurssiin sisältyy maisemasuunnittelun<br />
yleisiä lähtökohtia, ekologiaa ja maisemasuunnittelun<br />
metodiikkaa luentoina ja harjoituksina.<br />
Toteutus: Kurssi pidetään vuosittain, jos opiskelijoita<br />
on riittävästi. <strong>Opinto</strong>jaksosta annetaan<br />
suoritusmerkintä luovutetun harjoitustyön perusteella.<br />
Kurssi suositellaan suoritettavaksi 3.<br />
opintovuoden aikana.<br />
Teollinen muotoilu ja taideopetus<br />
A. Teollinen muotoilu<br />
45501P Teollinen muotoilu I<br />
Lukukausi Luennot Sem. tai<br />
vast.<br />
Suunn.harj. Tentti Laajuus ov.<br />
sl, kl 24 16 104 16 4<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Antaa opiskelijalle yleiskuva teollisesta<br />
muotoilusta; huonekalusuunnittelun ja<br />
teollisen muotoilun käytännöstä, teoriasta ja<br />
historiasta.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen.<br />
Sisältö: Muotoilun perusharjoituksia; arkkitehtuuriin<br />
läheisesti liittyvien tuotteiden muotoilutehtäviä.<br />
Luennot käsittelevät taideteollisen<br />
suunnittelun/teollisen muotoilun historiallista<br />
kehitystä, suunnitteluprosesseja ja muotoilua<br />
ympäristösuunnittelun osana.<br />
Toteutus: Luennot, paikalliset ekskursiot,<br />
tentti ja harjoitustyöt.<br />
45522A Teollinen muotoilu II<br />
Lukukausi Luennot Sem. tai vast. Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl, kl 16 40 104 4<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Kehittää opiskelijan käytännöllisiä<br />
suunnittelu- ja muotoilutaitoja.<br />
Asema: Teollinen muotoilu II on pakollinen<br />
rakennussuunnittelun ja teollisen muotoilun<br />
opintosuunnan valinneille opiskelijoille. Kurssi<br />
on vapaasti valittava opintojakso myös muille<br />
arkkitehtuurin koulutusohjelman opiskelijoille.<br />
Sisältö: Arkkitehtuuriin liittyvien tuotteiden<br />
suunnittelua ja muotoilua. Suunnittelu- ja muotoilumetodien<br />
harjoittelua.<br />
Toteutus: Luennot, seminaari ja harjoitustyöt.<br />
AO 57<br />
45523A Teollinen muotoilu III<br />
Lukukausi Luennot Sem. tai vast. Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl, kl 16 24 200 6
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Syventää opiskelijan tietoja ja taitoja<br />
teollisen muotoilun teoriasta, historiasta ja<br />
käytännöstä sekä harjoitella eri ammattialojen<br />
välistä yhteistyötä.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen rakennussuunnittelun<br />
ja teollisen muotoilun opintosuunnan<br />
opiskelijoille. Muille se on vapaasti valittava<br />
kurssi.<br />
Sisältö: Kurssi laajentaa muotoilutyössä tarvittavia<br />
tietoja ja taitoja.<br />
Toteutus: 1-2 projektimuotoista harjoitustyötä,<br />
kotimaan ekskursio.<br />
45024A CAID<br />
Lukukausi Luennot Demonstr. Harj. Laajuus ov.<br />
sl 10+10 25 35 2<br />
AO 58<br />
Opettajat: Suunnittelija Jaakko Peltonen ja<br />
N.N.<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelijat tietokoneavusteisen teollisen<br />
muotoilun nykytilaan ja mallinnustekniikoihin<br />
sekä antaa valmiudet lukea yleisten standardien<br />
mukaisia koneenpiirustuksia ja tuottaa niitä<br />
tietokoneavusteisesti.<br />
Asema: Kurssi on pakollinen teollisen muotoilun<br />
ja rakennussuunnittelun opintosuunnan opiskelijoille.<br />
Suositeltava ajankohta on 4. opintovuosi.<br />
Esitietoina vaaditaan kurssien 45021P ja<br />
45022A tai niitä vastaavat tiedot ja taidot.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakso käsittelee tietokoneen<br />
käyttöä taiteellisena ja teknisenä työvälineenä<br />
teollisessa muotoilussa. Pääpaino on eri mallinnustekniikoiden<br />
hahmottamisessa sekä tietokoneen<br />
osuuden ymmärtämisessä suunnittelu- ja<br />
valmistusprosessin osana. Lisäksi kurssilla tutustutaan<br />
koneenpiirustuksen standardeihin ja yleisiin<br />
kuvaamis- ja merkitsemistapoihin.<br />
Toteutus: Luennot annetaan kahtena jaksona,<br />
joista ensimmäinen kattaa koneenpiirustuksen<br />
peruskäsitteet ja toinen tietokoneavusteisen teollisen<br />
muotoilun perusteet. Soveltavissa laboratorioharjoituksissa<br />
opiskelija luo valitsemastaan<br />
tuotteesta kolmiulotteisen mallin avulla valmistuspiirustukset<br />
sekä esitysmateriaalin. Luennoilla<br />
ja demonstraatioissa on läsnäolovelvollisuus. Arvostelu<br />
suoritetaan palautetun harjoitustyön perusteella.<br />
Kurssikirjallisuus: Ohjelmien käyttöoppaat<br />
sekä luennoilla erikseen ilmoitettava materiaali.<br />
45595S Teollinen muotoilu V / Teollisen<br />
muotoilun vaihtuvasisältöinen<br />
syventymiskurssi<br />
Lukukausi Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl, kl 120-360 3-9<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Teollisen muotoilun syventävä<br />
opintojakso, jonka tarkoituksena on perehdyttää<br />
opiskelija syvällisesti johonkin hänen itse valitsemaansa<br />
ongelma-alueeseen.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on rakennussuunnittelun ja<br />
teollisen muotoilun opintosuunnan opiskelijoille<br />
valinnainen.<br />
Sisältö: Erikoistuminen johonkin teollisen muotoilun<br />
ongelma-alueeseen.<br />
Toteutus: Yksi laaja teollisen muotoilun harjoitustyö.<br />
45593S Syventävien opintojen tutkimus-<br />
ja harjoitustyöjakso<br />
/ Teollinen muotoilu 6<br />
Lukukausi Sem. ja suunn.harj. Laajuus ov.<br />
(sl), kl 440 11<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksojen tarkoituksena on<br />
antaa valmiudet itsenäisesti hankkia ja soveltaa<br />
tieteellistä tietoa, antaa syventävää tietoa opintojen<br />
kannalta keskeisistä tieteen ja taiteen teorioista<br />
sekä antaa perusteelliset tiedot opiskelijan<br />
valitsemasta teemasta.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen, mutta ohjaavan<br />
laboratorion voi valita.<br />
6<br />
Lopputodistuksen arvosana merkitään syventävien<br />
opintojen yleismerkinnällä 45091S koordinaattorin<br />
allekirjoituksella.
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksoon kuuluu seminaareja sekä<br />
henkilökohtainen harjoitustyö, jonka perusteella<br />
tehdään seminaariesitelmä.<br />
Toteutus: Yhteisen kurssin muodossa pääosin<br />
kevätlukukautena.<br />
Kurssikirjallisuus: Nimetään seminaarityöskentelyn<br />
aikana yksilöllisesti sopien.<br />
45507A Työpajatekniikka<br />
Lukukausi Demonstr. Laajuus ov.<br />
sl 40 1<br />
Opettaja: Pajamestari Paavo Väinämö<br />
Tavoitteet: Antaa riittävät valmiudet käyttää<br />
itsenäisesti sekä metallin että puun työstökoneita<br />
ja käsityökaluja prototyyppien ja mallien rakentamisessa.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen rakennussuunnittelun<br />
ja teollisen muotoilun opintosuunnan<br />
opiskelijoille.<br />
Sisältö: Tutustutaan sekä metalli- että puutöissä<br />
käytettävien yleisimpien koneiden toimintaan.<br />
Toteutus: Opetellaan demonstraatioiden ja<br />
omakohtaisten kokeilujen avulla käyttämään<br />
itsenäisesti mallinrakennuskoneita.<br />
45513A Materiaaliteknologiat<br />
Lukukausi<br />
Laajuus ov.<br />
sl, kl 4<br />
Opettaja: Lehtori Matti Lindh<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on antaa opiskelijalle<br />
perustietoa käytännön tasolla metalli-, muovi- ja<br />
puuteknologioista.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>kokonaisuus on pakollinen rakennussuunnittelun<br />
ja teollisen muotoilun opintosuunnan<br />
opiskelijoille. Sopiva suoritusajankohta<br />
on joko 3. tai 4. opintovuosi.<br />
Sisältö: Metallin, muovin ja puun ominaisuudet,<br />
valmistus ja työstö.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jakso koostuu luennoista ja<br />
harjoituksista. <strong>Opinto</strong>jakso pyritään toteuttamaan<br />
joka toinen vuosi.<br />
45516A Näyttelysuunnittelu<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl/kl 10 70 2<br />
Opettaja: Leht. Päivi Mikola / N.N.<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija<br />
erilaisten näyttelyiden suunnitteluun ja toteuttamiseen<br />
liittyviin tehtäviin.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on vapaasti valittava. Suositeltava<br />
ajankohta on 3. tai sitä ylempi opintovuosi..<br />
Sisältö: Erilaiset näyttelykokonaisuudet ja visuaalinen<br />
informointi: messut ym. kaupalliset<br />
näyttelyt, museo- ja taidenäyttelyt, kiertonäyttelyt,<br />
informoivat näyttelyt.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jakso koostuu luennoista,<br />
demonstraatioista ja ekskursiosta. Harjoitustyö,<br />
näyttelyn suunnittelu ja toteutus, integroidaan<br />
opiskelijakohtaisesti muuhun opetukseen yliopistossa.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso pyritään toteuttamaan<br />
joka toinen vuosi.<br />
45517A Valaistussuunnittelu<br />
Lukukausi Luennot Suunn.harj. Sem. tai vast. Laajuus ov.<br />
sl/kl 10-20 60-70 (60-70) 2<br />
Opettaja: Leht. Päivi Mikola / N.N.<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on antaa opiskelijalle<br />
sähköteknistä, valaisin- ja valaistustekniikkaan<br />
liittyvää perustietoa.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on vapaasti valittava. Suositeltava<br />
ajankohta on 3. tai sitä ylempi opintovuosi.<br />
Sisältö: Valotekniset peruskäsitteet, valon fyysiset<br />
ja psyykkiset vaikutukset ympäristössä, erilaiset<br />
valolähteet, yleiset valaistusvaatimukset ja<br />
mahdolliset sovellutukset.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jakso koostuu luennoista ja<br />
ekskursioista sekä harjoitustyöstä. Harjoitustyö<br />
on korvattavissa valaistusproblematiikkaan liittyvällä<br />
tutkielmalla.<br />
AO 59
B. Taideopetus<br />
45011P Plastinen sommittelu I<br />
Lukukausi Luennot Lab.harj. Laajuus ov.<br />
sl, kl 30 130 4<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Oppiaineen tarkoituksena on kehittää<br />
visuaalisen ilmaisun eri puolia. Tärkeänä<br />
tehtävänä on myös eri taiteen alueisiin liittyvä<br />
yleisen tietouden kartuttaminen.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen.<br />
Sisältö: Käsiteltävinä aiheina ovat esine- ja tilapiirustus,<br />
klassinen mallipiirustus sekä sommittelu<br />
ja muovailu.<br />
Toteutus: Opetus annetaan syys- ja kevätlukukaudella.<br />
Arvostelu tapahtuu harjoitustöiden<br />
perusteella. Tässä yhteydessä kiinnitetään huomio<br />
opetuksen perustiedon hallintaan sekä itsenäiseen<br />
luovaan ilmaisuun.<br />
45012P Plastinen sommittelu II<br />
Lukukausi Luennot Lab.harj. Laajuus ov.<br />
kl 18 62 2<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Ks. Plastinen sommittelu I.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen.<br />
Sisältö: Klassisen mallipiirtämisen lisäksi käsiteltävänä<br />
aiheena on sommittelu- ja väriteoria eri<br />
sovellutuksineen. Tällä jaksolla käsitellään myös<br />
taideteoksen suhdetta tilaan. Harjoitustöissä<br />
pyritään yhteistyöhön pääaineiden kanssa.<br />
Toteutus: Ks. Plastinen sommittelu I.<br />
45013A Plastinen sommittelu III<br />
Lukukausi Luennot Lab.harj. Laajuus ov.<br />
kl 16 64 2<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Oppiaineen tarkoitus on käsitellä<br />
ilmaisun eri puolia arkkitehdin ja teollisen muotoilijan<br />
tehtävien näkökulmasta.<br />
Asema: Rakennussuunnittelun ja teollisen muotoilun<br />
opintosuunnan pakollinen kurssi.<br />
Sisältö: Vaihtuvasisältöinen kurssi, jolla perehdytään<br />
eri esityskuva- ja mallinrakennustekniikoihin.<br />
Toteutus: Opetus pyritään antamaan vuosittain<br />
kevätlukukaudella. Kurssin suositeltava ajankohta<br />
on 3. tai 4. opintovuosi.<br />
45014A Plastinen sommittelu IV<br />
Lukukausi Luennot Lab.harj. Laajuus ov.<br />
sl, kl 6 74 2<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Perehdyttää opiskelija valintansa<br />
mukaan kuvallisen ilmaisun eri menetelmiin.<br />
Asema: Vapaasti valittava opintojakso.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakso on valinnaisten työpajojen<br />
jakso. Valinnaisina aineina on grafiikka, serigrafia,<br />
muovailu/keramiikka ja maalaus. Grafiikan<br />
kurssilla perehdytään lähinnä syväpainomenetelmiin.<br />
Muovailu/keramiikka-kurssilla perehdytään<br />
esine- ja mallimuovailun avulla erilaisiin<br />
keramiikan menetelmiin. Maalauskurssilla perehdytään<br />
öljy- tai akryylitekniikalla maalaamiseen.<br />
Serigrafiakurssin voi liittää myös grafiikan<br />
tai maalauskurssin täydentäväksi osaksi.<br />
Toteutus: Opetus annetaan syys- ja kevätlukukauden<br />
aikana joka toinen lukuvuosi vuorovuosin<br />
PS V:n kanssa. <strong>Opinto</strong>jaksoa suositellaan 4. ja 5.<br />
opiskeluvuoden opiskelijoille. Arvostelu tapahtuu<br />
harjoitustöiden perusteella.<br />
45015A Plastinen sommittelu V<br />
Lukukausi Luennot Lab.harj. Laajuus ov.<br />
sl, kl 6 74 2<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet, asema, sisältö ja toteutus: Ks.<br />
Plastinen sommittelu IV.<br />
AO 60
3.6.3. Muita koulutusohjelmaan<br />
kuuluvia opintojaksoja<br />
03043S Ergonomia<br />
Laajuus: 2,5 ov.<br />
Opettaja: Prof. Seppo Väyrynen<br />
Asema: Ergonomia on syventävien opintojen<br />
valinnainen kurssi, jota suositellaan rakennussuunnittelun<br />
ja teollisen muotoilun opintosuunnan<br />
valinneille opiskelijoille.<br />
Tavoite, sisältö, toteutus ja kurssikirjallisuus:<br />
Ks. opinto-<strong>opas</strong> kohta 8. “Eri koulutusohjelmille<br />
yhteiset opintojaksot ja toisista tiedekunnista<br />
saatava opetus”, Työtieteen jaos/ko.<br />
opintojakso.<br />
48002A Ympäristötekniikan peruskurssi<br />
Laajuus: 3 ov.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso kuuluu vapaasti valittaviin<br />
ainepintoihin.<br />
Tavoite, sisältö, toteutus ja kurssikirjallisuus:<br />
Ks. opinto-<strong>opas</strong> kohta 5. Prosessi- ja ympäristötekniikan<br />
osasto/ko. opintojakso.<br />
55105A Laadun peruskurssi<br />
Laajuus: 3 ov.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso kuuluu vapaasti valittaviin<br />
aineopintoihin.<br />
Tavoite, sisältö, toteutus ja kurssikirjallisuus:<br />
Ks. opinto-<strong>opas</strong> kohta 7. Taloustieteen<br />
osasto/ko. opintojakso.<br />
72172A Johdon laskentatoimi<br />
Laajuus: 3 ov.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso kuuluu vapaasti valittaviin<br />
aineopintoihin.<br />
Tavoite, sisältö, toteutus ja kurssikirjallisuus:<br />
Ks. opinto-<strong>opas</strong> kohta 7. Taloustieteen<br />
osasto/ko. opintojakso.<br />
72801A Johdatus yrittäjyyteen<br />
Laajuus: 3 ov.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso kuuluu vapaasti valittaviin<br />
aineopintoihin.<br />
Tavoite, sisältö, toteutus ja kurssikirjallisuus:<br />
Ks. opinto-<strong>opas</strong> kohta 7. Taloustieteen<br />
osasto/kyseinen opintojakso.<br />
AO 61
4. Konetekniikan osasto<br />
Toimisto puh. 553 2020, fax 553 2026, ohivalinta 553 + alanumero.<br />
Toimisto avoinna ma-pe 8.00 – 15.45.<br />
Henkilökunnan sähköposti: etunimi.sukunimi@me.oulu.fi<br />
Opetus- ja tutkimushallintoa varten osasto on jaettu seuraavan kaavion mukaisesti:<br />
Osastoneuvosto Osastonjohtaja<br />
Kirjasto<br />
Kanslia<br />
Kone-elimet Koneensuunnittelu Metallioppi Teknillinen<br />
mekaniikka<br />
- kone-elinten prof. - koneensuunnittelun - fysikaalisen metallurgian<br />
- teknillisen mekaniikan<br />
- mekatroniikan prof. prof.<br />
prof.<br />
prof.<br />
- hienomekaniikan prof. - paperin ja puu- massan - muokkaustekniikan - teknillisen mekaniikan<br />
valm. koneiden prof. prof.<br />
prof.<br />
- koneautomaation prof. - metalliopin prof.<br />
Tuotantotekniikka<br />
- tuotantotekniikan prof.<br />
Kirjasto<br />
puh. 553 2029 ja 553 2030,<br />
fax. 553 2031,<br />
http://www.oulu.fi/library/,<br />
sähköposti: kokirjasto@oulu.fi,<br />
informaatikko puh. 553 2017.<br />
Avoinna: ma-pe klo 8 – 18, lauantaisin klo 10 -<br />
13. Kesäaikoina ma - pe klo 9 - 15, lauantaisin<br />
suljettu.<br />
Laina-aika: Kirjat 28 vrk. Kausijulkaisut 14<br />
vrk, paitsi kuluvan vuoden lehtiä vain yö- tai<br />
viikonloppulainaksi.<br />
Kirjastossa on osaston opetusalojen koti- ja<br />
ulkomaista kirjallisuutta henkilökunnan ja opiskelijoiden<br />
tarpeisiin. Käsikirjastossa ovat alan<br />
standardit, käsikirjat, sanakirjat sekä kappaleet<br />
tärkeimmistä kurssikirjoista. Käsikirjaston kirjoja<br />
on mahdollista lainata vain yö- tai viikonloppulainoiksi.<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston pääkirjaston kurssikirjakokoelmassa<br />
ovat kaikkien oppiaineiden<br />
kurssikirjat. Teknillisen tiedekunnan informaatiopalvelulla<br />
on konetekniikan osaston kirjastossa<br />
toimintapiste, jossa informaatikko tekee toimeksiannosta<br />
tiedonhakuja sekä neuvoo tiedonlähteiden<br />
käytössä.<br />
KO 62<br />
4.1. Henkilökunta<br />
Osastonjohtaja:<br />
NISKANEN, Juhani, TkL, koneenrakennusoppi,<br />
puh. 553 2081.<br />
Professorit:<br />
HONKA, Ilkka, TkL, konetekniikka erit. hienomekaniikka,<br />
puh. 553 2051<br />
KARJALAINEN, Pentti, TkT, metallioppi, puh.<br />
553 2140<br />
LAPPALAINEN, Kauko, TkL, tuotantotekniikka,<br />
puh. 553 2110<br />
LEINONEN, Tatu, TkT, kone-elimet, puh. 553<br />
2050<br />
MÄNTYLÄ, Pekka, TkT, muokkaustekniikka,<br />
puh. 553 2145<br />
NEVALA, Kalervo, TkT, mekatroniikka, 553<br />
2053<br />
NISKANEN, Juhani, TkL, koneenrakennusoppi,<br />
puh. 553 2081<br />
PRAMILA, Antti, TkT, teknillinen mekaniikka,<br />
puh. 553 2170<br />
RAUTIOAHO, Risto, TkT, metallioppi, puh.<br />
553 2141<br />
SJÖLIND, Stig-Göran, TkL, teknillinen mekaniikka,<br />
puh. 553 2171
Avoinna: Koneensuunnitteluoppi<br />
KARHUNEN, Jouko, TkT, puh. 553 2080<br />
Avoinna: Koneensuunnitteluoppi<br />
TYNI, Pekka, TkL, puh. 553 2085<br />
Määräaikaiset:<br />
KARJALAINEN, Jussi A., TkT, ohutlevytekniikka,<br />
puh. 553 2070<br />
LAHDELMA, Sulo, TkT, koneiden kunnon<br />
diagnostiikka, puh. 553 2083<br />
Dosentit:<br />
HAKALA, Matti, TkT, teknillinen mekaniikka,<br />
puh. (09) 456 6100<br />
KARJALAINEN, Jussi A., TkT, tietokoneavusteinen<br />
koneensuunnittelu, puh. 553 2070<br />
LARKIOLA, Jari, muokkaustekniikka, puh. (09)<br />
456 5591<br />
LEINONEN, Arvo, TkT, turveteknologia, puh.<br />
(014) 672 677<br />
LEINONEN, Jouko, TkT, metallioppi, puh. 553<br />
2144<br />
PÄÄRNI, Asko, TkT, tietokoneavusteinen koneensuunnittelu,<br />
puh. 0400 220 194<br />
VÄHÄ, Pentti, TkT, koneautomaatio, puh. (03)<br />
316 3601<br />
Laboratorioinsinöörit:<br />
ALATALO, Matti, DI, kone-elimet, puh. 553<br />
2060<br />
HEIKKALA, Jouko, DI, mekaaninen teknologia,<br />
puh. 553 2120<br />
MIETTINEN, Tuure, TkL, metallioppi, puh.<br />
553 2150<br />
VÄLIHEIKKI, Osmo, DI, teknillinen mekaniikka,<br />
puh. 553 2180<br />
VUOTO, Väinö, DI, koneensuunnitteluoppi,<br />
puh. 553 2090<br />
Lehtori:<br />
SAARI, Reijo, DI, konetekniikka, puh. 553 2087<br />
Yliassistentit:<br />
JUUSO, Martti, TkL, mekaaninen teknologia,<br />
puh. 553 2113<br />
KISKO, Kari, TkT, koneensuunnitteluoppi,<br />
puh. 553 2091<br />
KOIVUROVA, Hannu, TkT, teknillinen mekaniikka,<br />
puh. 553 2172<br />
KORPELA, Tapio, TkL, kone-elimet, puh. 553<br />
2052<br />
LAHDELMA, Sulo, TkT, koneensuunnitteluoppi,<br />
puh. 553 2083, vv<br />
LEINONEN, Jouko, TkT, metallioppi, puh. 553<br />
2144<br />
LOUHISALMI, Yrjö, TkL, lääketieteen tekniikka,<br />
puh. 553 2058<br />
TAPANINEN, Timo, DI, mekaaninen teknologia,<br />
puh. 553 2118<br />
Assistentit:<br />
JÄRVENPÄÄ, Seppo, DI, metallioppi, puh. 553<br />
2142<br />
KANGASPUOSKARI, Matti, TkL, lujuusoppi,<br />
puh. 553 2178<br />
KIVIAHDE, Timo, DI, hienomekaniikka, puh.<br />
553 2064<br />
LUMIJÄRVI, Jouko, DI, lujuusoppi, puh. 553<br />
2178<br />
PAAVOLA, Jussi, DI, muokkaustekniikka, puh.<br />
553 2165, vv<br />
SAIKKONEN, Ville, DI, mekaaninen teknologia,<br />
puh. 553 2122<br />
SAVEN, Tapio, DI, metallioppi, puh. 553 2147<br />
VALTONEN, Markku, DI, konetekniikka, vv.<br />
VATKA, Kari, ohutlevytekniikka, puh. 553<br />
2114<br />
Avoinna:<br />
kone-elimet<br />
koneenrakennusoppi<br />
mekaaninen teknologia<br />
mekatroniikka<br />
mekaniikka<br />
<strong>Opinto</strong>neuvoja:<br />
SAARI, Reijo, DI, lehtori, puh. 553 2087<br />
Toimisto:<br />
KORHONEN, Arja, osastosihteeri, puh. 553<br />
2020<br />
LINDVALL, Riitta, toimistosihteeri, puh. 553<br />
2021<br />
VIKEVÄINEN, Tuula, toimistosihteeri, puh.<br />
553 2022<br />
KO 63
VÄYRYNEN, Arja, toimistosihteeri, puh. 553<br />
2023<br />
Kirjasto:<br />
ROTONEN, Merja, kirjastosihteeri, puh. 553<br />
2029<br />
KIVINIEMI, Katja, kirjastosihteeri, puh. 553<br />
2030, vv<br />
sij: NAUMANEN, Sauli, puh. 553 2030<br />
KOIVUNIEMI, Mirja, DI, informaatikko, TTK,<br />
puh. 553 2017<br />
4.2. Konetekniikan koulutusohjelma<br />
4.2.2. Koulutusohjelman tavoitteet<br />
Konetekniikan koulutusohjelman tavoitteena on<br />
kouluttaa aloitekykyisiä ja yhteistyöhaluisia koneinsinöörejä<br />
ja tutkijoita metalliteollisuuden<br />
tuotekehitys-, tuotanto-, tutkimus- ja koulutustoimintaa<br />
varten. Tarkoituksena on myös<br />
saada osa valmistuneista diplomi-insinööreistä ja<br />
tutkijoista jäämään kehittämään Pohjois-Suomea<br />
ja alueen teollisuutta. Tavoitteiden saavuttamiseksi<br />
painotetaan erityisesti luovan työn tekniikan<br />
käyttöä sekä tuotekehityksen opiskelua.<br />
Opiskelijat totutetaan käyttämään laaja-alaisesti<br />
nykyaikaisen insinöörin työmenetelmiä ja<br />
tutkimusvälineitä.<br />
4.2.1. Ammatillinen tehtäväalue<br />
Konetekniikan koulutusohjelma suuntautuu<br />
laaja-alaisesti seuraaville tehtäväalueille: koneensuunnittelu-,<br />
tuotekehitys-, laskenta-, tuotanto-,<br />
myynti-, markkinointi- ja materiaali-insinöörin,<br />
teollisuuden laadunvalvonta- ja kunnossapitoinsinöörin<br />
sekä tutkijan tehtävät. Koulutusohjelma<br />
antaa sopivan pohjan myös teknillisen opetuksen<br />
ja kaupan alalle.<br />
Koneinsinööri työskentelee pääasiassa Suomen<br />
metalliteollisuuden parissa kuten metallin<br />
perusteollisuudessa, konepajoissa jne., mutta<br />
viime vuosina enenevässä määrin myös elektroniikkateollisuudessa.<br />
Työkenttää ovat myös<br />
sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteita<br />
valmistavat laitokset, meijeriteollisuus ja turvetuotanto.<br />
Metalliteollisuuden merkitys kansantaloudessamme<br />
on suuri sekä uusien työpaikkojen<br />
luojana että ulkomaanvientimme lisääjänä.<br />
Eräät koneteollisuuden erikoisalojen tuotteet<br />
ovat saavuttaneet vientikaupassa huomattavaa<br />
menestystä ja tunnustusta omaperäisten konstruktiivisten<br />
ratkaisujen takia. Tällaisia tuotteita<br />
ovat mm. paperikoneet. Menestys perustuu<br />
suurelta osin yritysten omaan tuotekehitys- ja<br />
tutkimustoimintaan. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan<br />
laajenemisella ja syventymisellä on<br />
siten merkittävä osuutensa metalliteollisuuden<br />
menestykseen.<br />
KO 64<br />
4.2.3. <strong>Opinto</strong>suunnat<br />
Konetekniikan koulutusohjelmassa opiskelija voi<br />
valita koneensuunnittelun, materiaalitekniikan,<br />
mekatroniikan, teknillisen mekaniikan, tuotantotalouden<br />
tai tuotantotekniikan opintosuunnan.<br />
Ensimmäisenä vuonna opiskellaan pääasiassa<br />
matemaattis-luonnontieteellisiä perusopintoja ja<br />
seuraavina kolmena vuonna teknillisiä ja taloudellisia<br />
ammattiaineita. Tämä tapahtuu kuuntelemalla<br />
luentoja sekä osallistumalla laskuharjoituksiin,<br />
seminaareihin, suunnittelu- ja laboratorioharjoituksiin.<br />
Opiskeluun liittyvät oleellisena<br />
osana tehdasvierailut – ekskursiot – teollisuuslaitoksiin<br />
sekä käytännön harjoittelu alan teollisuudessa.<br />
Opiskelijalle pyritään antamaan hyvä matemaattis-luonnontieteellinen<br />
perustieto. Ammatti-<br />
ja syventävät opinnot suuntautuvat opintosuunnan<br />
mukaisille aloille. Opetuksessa pyritään<br />
kuitenkin aina laaja-alaiseen koneinsinöörin<br />
ammattikuvaan.<br />
Koneensuunnittelun opintosuunnalla<br />
ovat syventäviä ammattiaineita koneensuunnittelu,<br />
tuotekehitys, tuotehaku sekä paperia ja<br />
puumassaa valmistavien koneiden konstruktiotekniikka.<br />
<strong>Opinto</strong>suunnalla voi syventyä myös<br />
koneautomaation, mekatroniikan ja robottitekniikan<br />
opintoihin sekä tietotekniikan sovellutuksiin.<br />
Lisäksi tuotantotalouden aineet lisäävät<br />
laaja-alaisuutta.<br />
Neljännellä vuosikurssilla opiskelija voi valita<br />
pääammattiaineekseen joko yleisemmän koneensuunnitteluopin<br />
tai paperia ja puumassaa valmis-
tavien koneiden konstruktioihin ja kunnossapitoon<br />
kohdistuvan paperiteollisuuden koneet -<br />
kurssin. Molemmissa aineissa annetaan koneensuunnitteluun,<br />
tuotekehitykseen ja tutkimustoimintaan<br />
tähtäävää koulutusta. Näiden pääalojen<br />
koulutusta laajentavat erityisesti koneautomaation<br />
ja tietotekniikan kurssit. Koneensuunnittelun<br />
koulutuksen saaneet diplomi-insinöörit ovat<br />
sijoittuneet nopeasti tutkimuksen, tuotekehityksen,<br />
koneteknisen tuotannon, kunnossapidon ja<br />
markkinoinnin asiantuntijatehtäviin sekä varsin<br />
usein edenneet yritysten ylimmän johdon tehtäviin<br />
saakka.<br />
Materiaalitekniikan opintosuunnalla<br />
ovat pääammattiaineina yleinen metallioppi,<br />
metallin tutkimustekniikka sekä metallien<br />
muokkaustekniikka. Myös elektroniikan materiaaleihin<br />
ja tuotantotekniikkaan voidaan syventyä.<br />
Materiaalitekniikan kasvava merkitys näkyy sekä<br />
metalliteollisuudessa että myös monilla muilla<br />
insinöörialueilla. Uudet materiaalit erikoisominaisuuksineen<br />
ovat tulossa erilaisiin käyttösovellutuksiin<br />
muuttaen samalla suunnittelua ja tuotantotekniikkaa.<br />
Tietotekniikka ja uudet elektronioptiset<br />
tutkimusmenetelmät antavat mahdollisuuden<br />
materiaalien tehokkaalle kehittämiselle.<br />
Materiaali-insinöörin koulutustavoitteena on,<br />
että hän on erilaisten materiaalien, metallien,<br />
keraamien ja muovien valmistusta, ominaisuuksia<br />
ja käyttöä tunteva asiantuntija, joka toimii monipuolisissa<br />
tehtävissä metallien perusteollisuudessa,<br />
konepajoissa tai elektroniikkateollisuudessa.<br />
Mekatroniikan opintosuunnan tavoitteena<br />
on kouluttaa koneinsinöörejä, joilla on<br />
riittävät perustiedot myös elektroniikasta ja<br />
tietojenkäsittelytekniikasta. Hyödyntämällä näitä<br />
aloja koneensuunnittelussa uusien koneiden<br />
ohjautuvuutta voidaan parantaa monipuolisissa<br />
ohjelmoiduissa toiminnoissa. Koneiden pitkälle<br />
kehitetty ohjautuvuus on olennainen tekijä pyrittäessä<br />
niiden yhä joustavampaan ja tuottavampaan<br />
käyttöön. Täten "älykkyys" on rakennettu<br />
jo suunnitteluvaiheessa mekatronisen laitteen<br />
sisään. Mekatroniikan opintosuunnalla on yhteys<br />
<strong>Oulu</strong>n seudulla voimakkaasti kehittyneeseen<br />
elektroniikkateollisuuteen. Opiskelijat perehdytetään<br />
ohjautuvien koneiden suunnitteluun niin,<br />
että he kykenevät toimimaan tällä ripeää kehitystä<br />
kaipaavalla alueella.<br />
Teknillisen mekaniikan opintosuunta<br />
kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka osaavat<br />
analysoida koneiden, rakenteiden ja laitteiden<br />
mekaanista käyttäytymistä analyyttisesti, numeerisesti<br />
ja kokeellisesti. Näiden analyysien tuloksena<br />
syntyy turvallisia, luotettavia, kestäviä ja<br />
ympäristöään häiritsemättömiä tuotteita: ne ovat<br />
riittävän – mutta eivät liian – lujia, ne eivät<br />
aiheuta melua eivätkä tärinää ympäristöönsä.<br />
Liian lujiin tuotteisiin on käytetty materiaalia<br />
tuhlaillen, liian heikot tuotteet ovat ympäristölleen<br />
ja käyttäjilleen vaarallisia. <strong>Opinto</strong>suunnalta<br />
valmistuvat käyttävät työssään jokapäiväisenä<br />
apuna tietokonetta. Työ voi olla tutkimusta,<br />
tuotekehitystä tai suunnittelua. Teknillisen mekaniikan<br />
diplomi-insinööri on erikoisasiantuntija,<br />
joka tekee työtään yhteistyössä muiden alojen<br />
asiantuntijoiden kanssa.<br />
Tuotantotalouden opintosuunta kouluttaa<br />
diplomi-insinöörejä, joilla on tekniikan<br />
tuntemuksen lisäksi hyvät tiedot tuotantoelämään<br />
ja markkinointiin liittyvistä taloudellisista,<br />
hallinnollisista ja johtamistaidon kysymyksistä.<br />
<strong>Opinto</strong>suunnan suorittaneet diplomi-insinöörit<br />
sijoittuvat tehtäviin, joissa vaaditaan yritystalouden<br />
ja markkinoinnin tuntemusta. Tällaisia tehtäviä<br />
on sekä teollisuusyrityksissä, niiden sidosryhmissä<br />
että julkisen hallinnon organisaatioissa.<br />
Tuotantotekniikan opintosuunnalla<br />
ovat pääammattiaineina konepajan valmistustekniikka,<br />
tuotantoautomaatio, tuotannonohjaus ja -<br />
suunnittelu sekä tuotantotalous. Vaihtoehtoisesti<br />
voidaan syventyä elektroniikan tuotantotekniikkaan.<br />
<strong>Opinto</strong>suunnalta valmistuneet diplomiinsinöörit<br />
ovat sijoittuneet konepajan ja muun<br />
valmistavan teollisuuden käyttöinsinööreiksi,<br />
tuotannon teknisen suunnittelun esimiehiksi,<br />
tuotantopäälliköiksi, tehtaanjohtajiksi, eri teollisuuden<br />
alojen kunnossapitoinsinööreiksi ja -<br />
päälliköiksi sekä erilaisiin teknisen kaupan tehtäviin.<br />
<strong>Opinto</strong>suuntiin jakautuminen tapahtuu 2.<br />
vuosikurssin jälkeen. Asiasta järjestetään opiskelijoille<br />
kevätlukukauden loppupuoliskolla tiedotustilaisuus<br />
ilmoitustaululla erikseen ilmoitettavana<br />
ajankohtana sekä annetaan hakuohjeet.<br />
Tämän jälkeen opiskelijat jättävät hakemuksensa<br />
osaston kansliaan toukokuun loppuun mennessä.<br />
Mikäli jollekin opintosuunnalle on halukkaita<br />
enemmän kuin osasto katsoo tarkoituksenmukai-<br />
KO 65
seksi ottaa, valinta suoritetaan pitäen kriteerinä<br />
opiskelumenestystä.<br />
4.2.4. Omaopettajatoiminta<br />
Konetekniikan osastolla harjoitetaan uusien<br />
opiskelijoiden ohjaus- ja tukimuotona, ns. omaopettajatoimintaa<br />
l. opettajatutorointia. Toiminnan<br />
tavoitteena on mm.:<br />
• <strong>opas</strong>taa opiskelijaa tavoitteelliseen opiskeluun<br />
ja opintojen suunnitteluun<br />
• <strong>opas</strong>taa opiskelijaa tuntemaan oman oppiaineensa<br />
opiskeluprosessi<br />
• seurata ja tukea opiskelijaa opintojen eri<br />
vaiheissa<br />
• saada opiskelija kiinnostuneeksi itsensä ja<br />
opiskelualansa kehittämisestä<br />
• parantaa laitoksen opiskelijapalautteen<br />
saantia<br />
Omaopettajatoiminta on kiinteässä yhteydessä<br />
pienryhmäohjaukseen siten, että pakollisen pienryhmäohjauksen<br />
lakattua ryhmän toiminta jatkuu<br />
vapaaehtoisena kullekin ryhmälle määrätyn osaston<br />
opettajan ohjauksessa. Tapaamiset omaopettajan<br />
kanssa ovat aluksi opettajan kokoon<br />
kutsumia ryhmätapaamisia ja myöhemmässä<br />
vaiheessa yksilötapaamisia opiskelijan tarpeen<br />
mukaan. Tarkoitus on, että opiskelijalla on koko<br />
opiskeluajan oma tukihenkilö, jonka kanssa hän<br />
voi keskustella kaikista opintoihinsa liittyvistä<br />
asioista.<br />
4.2.5. Opetussuunnitelma vuosina<br />
<strong>2000</strong> ja 2001 aloittaville<br />
Tämä opetussuunnitelma koskee vuosina <strong>2000</strong> ja<br />
2001 aloittavien opiskelijoiden koko opintouraa.<br />
Konetekniikan koulutusohjelmassa tutkinnon<br />
laajuus on 180 ov, josta perusopintoja on 48 ov,<br />
yhteisiä aineopintoja 52 ov, muita koneteknisiä<br />
opintoja noin 60 ov ja diplomityö 20 ov.<br />
Jokainen opiskelija suorittaa perusopinnot ja<br />
konetekniikan yhteiset aineopinnot sekä valitsee<br />
opintosuuntansa perusmoduulin. <strong>Opinto</strong>suuntien<br />
perusmoduuleja ovat koneensuunnittelu,<br />
materiaalitekniikka, mekatroniikka, teknillinen<br />
mekaniikka, tuotantotalous ja tuotantotekniikka.<br />
Perusmoduulin lisäksi hänen on valittava<br />
opintosuuntansa jatkomoduuli ja/tai vähintään 1<br />
elektroniikan tuotantotekniikan, energia- ja<br />
ympäristötekniikan, koneensuunnittelun, kunnossapidon,<br />
materiaalitekniikan, mekatroniikan,<br />
sovelletun matematiikan, teknillisen mekaniikan,<br />
teollisen muotoilun ja työtieteiden, tuotantotalouden<br />
tai tuotantotekniikan valinnais-moduuleista.<br />
Jatko- ja valinnaismoduulista on suoritettava<br />
kustakin vähintään 10 opintoviikkoa (suositus 10<br />
- 15 ov valinnaismoduulille ja 10 - 20 ov jatkomoduulille),<br />
ja opiskelija ei voi valita oman opintosuuntansa<br />
valinnaismoduulia. Edellä mainittujen<br />
moduulien täydentämiseksi opiskelija<br />
voi muodostaa oman valinnaismoduulin (enintään<br />
15 ov), joka koostuu opiskelijan suorittamista<br />
konetekniikan osaston vapaasti valittavista,<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston tai jonkin muun tiedekorkeakoulun<br />
aine- tai syventävistä opinnoista siten,<br />
että diplomityön kanssa hänelle kertyy vähintään<br />
180 opintoviikkoa. Mikäli jokin moduuli sisältää<br />
opintojakson, jonka opiskelija on jo suorittanut<br />
muissa opinnoissaan, opintojakson opintoviikot<br />
vähennetään moduulin suorittamiseen vaaditusta<br />
opintoviikkomäärästä.<br />
4.2.6. Opetussuunnitelman muutos<br />
vuosina 1998 ja 1999<br />
aloittaneille<br />
Vuosina 1998 ja 1999 aloittaneiden opiskelijoiden<br />
opetussuunnitelmaan on tehty muutoksia,<br />
joiden vuoksi kyseisinä vuosina aloittaneet<br />
opiskelijat suorittavat perusopinnot ja konetekniikan<br />
yhteiset aineopinnot opinto-oppaan 1998-<br />
<strong>2000</strong> opetussuunnitelman mukaisesti ja valitsemansa<br />
opintosuunnan perusmoduulin sekä jatkoja/tai<br />
valinnaismoduulit tämän opinto-oppaan<br />
<strong>2000</strong>-<strong>2002</strong> mukaisesti.<br />
Lisätietoja vuosikurssien 1998 ja 1999 opetussuunnitelman<br />
muutoksista löytyy sauna-aulasta<br />
opintoneuvojan ilmoitustaululta.<br />
KO 66
Konetekniikan koulutusohjelman rakenne<br />
Koneensuunnittelu Materiaalitekniikka Mekatroniikka<br />
Teknillinen mekaniikka<br />
Koneensuunnittelu<br />
Elektroniikan<br />
tuotantotekniikka<br />
Sovellettu<br />
matematiikka<br />
Teknillinen<br />
mekaniikka<br />
PERUSOPINNOT<br />
Metallurgia<br />
Teollinen<br />
muotoilu ja<br />
työtiede<br />
Perusopinnot 48 ov<br />
Yhteiset aineopinnot 52 ov<br />
Perusmoduulit<br />
Jatkomoduulit<br />
Mekatroniikka<br />
Valinnaismoduulit<br />
Tuotantotalous<br />
Diplomityö 20 ov<br />
Teknillinen<br />
mekaniikka<br />
Lääketieteen<br />
tekniikka<br />
Materiaalitekniikka<br />
Tuotantotekniikka<br />
Tuotantotalous<br />
Energia- ja<br />
ympäristötekniikka<br />
Koneensuunnittelu<br />
Kunnossapitotekniikka<br />
Vapaasti<br />
valittava<br />
Tuotantotekniikka<br />
Elektroniikan<br />
materiaalitekniikka<br />
Tuotantotekniikka<br />
Mekatroniikka<br />
Matematiikka<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
03010P Matematiikan peruskurssi I 3,0 1,2,3 I<br />
03011P Matematiikan peruskurssi II 3,5 4,5,6 I<br />
03017P Differentiaaliyhtälöt 2,5 4,5,6 I<br />
03021P Tilastomatematiikka 3,0 4,5,6 III<br />
46084P Konetekniikan analyysimenetelmät 4,0 1,2,3 I<br />
Fysiikka<br />
76190P Fysiikka K 8,0 1 - 6 I<br />
Kemia<br />
78009P Kemian perusteet 1,5 1,2 II<br />
Talousopinnot<br />
55101P Tuotantotalouden perusteet 3,0 1,2,3 II<br />
55102P Tuotantolaitoksen suunnittelu 2,0 4,5,6 II<br />
Tietotekniikka<br />
81119P Ohjelmoinnin perusteet 2,0 4,5,6 I<br />
46085P Ohjelmatyökalut 2,0 1-6 II<br />
Kieliopinnot<br />
90209- Vieras kieli 4,0 1 - 6 I,II<br />
455P<br />
KO 67
90108P Toinen kotimainen kieli 2,0 1 - 6 III<br />
Työtieteet ja muut<br />
03033P Organisaatio, henkilöstö ja kehittäminen 3,0 4,5,6 II<br />
03039P Tekniikka, yhteiskunta ja työ 1,5 4,5,6 IV<br />
90024P Tekniikan puhe- ja kirjoitusviestintä 2,0 4,5,6 II<br />
46083P Opiskelu ja sen suunnittelu 1 1,0 1,2,3 I<br />
Yhteensä 48,0<br />
YHTEISET AINEOPINNOT<br />
46110A Lujuusoppi I 4,0 4,5,6 I<br />
46111A Lujuusoppi II 4,0 1,2,3 II<br />
46115A Konetekniset mittaukset 2,0 1,2,3 III<br />
46118A Dynamiikka 3,5 4,5,6 II<br />
46233A Kone-elimet 6,0 2 - 6 II<br />
46249A Koneenpiirustus ja CAD 4,0 1,2,3 I<br />
46352A Valmistustekniikka 3,0 4,5 I<br />
46353A Tuotantotekniikka I 2,0 4,5 III<br />
46461A Luovan työn tekniikka 3,0 1,2 IV<br />
46093A Teknillinen termodynamiikka* 3,0 4 IV<br />
46571A Metalliopin perusteet 3,0 4,5 II<br />
46586A Muovien teknologia 2,0 1 III<br />
46116A Statiikka 2,5 1,2,3 I<br />
46001A Harjoittelu 10,0 1,2,3 I,IV<br />
Yhteensä 52,0<br />
47612A Metallurginen termodynamiikka* 4,0 3,4 IV<br />
*Vaihtoehtoinen materiaalitekniikan opiskelijoille<br />
VAPAASTI VALITTAVAT OPINTOJAKSOT<br />
46250A Autotekniikan perusteet 3 3,0 1 - 6 III<br />
OPINTOSUUNTIEN MODUULIT<br />
KONEENSUUNNITTELU<br />
Perusmoduuli<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
03037A Koneturvallisuus ja ergonomia 3,0 4,5,6 IV<br />
46114S Elementtimenetelmät 3,0 1,2,3 IV<br />
46119S Värähtelymekaniikka 3,5** 4,5,6 IV<br />
46235A Mekanismioppi 3,0 4,5,6 III<br />
46240A Tribologia 2,0 1,2 III<br />
46464A Toimilaitteet 3,0 2,3 III<br />
KO 68
46465A Sähkötekniikka 2,0 5,6 III<br />
46466A Ohjaus- ja säätötekniikan perusteet 3,0 4,5 III<br />
46473A Koneensuunnitteluoppi I 2,0 4,5 III<br />
46474S Paperiteollisuuden koneet 2 4,0# 1 - 4 IV<br />
46482S Koneensuunnitteluoppi II 2 4,0* 2,3 IV<br />
46484S Paperiteollisuuden koneet, erikoistyö 5,0# 2 - 6 IV<br />
46483S Koneensuunnitteluopin erikoistyö 5,0* 4,5,6 IV<br />
46485A Tuotesuojaus 2,0 1 IV<br />
46577A Hitsaustekniikka 2,0 4 III<br />
46583A Materiaalitekniikka 3,0 1,2 III<br />
Yhteensä 37-<br />
40,5<br />
(*,#) vaihtoehtoisina pakollisia, voi myös suorittaa molemmat<br />
** pakollinen Paperiteollisuuden koneet, erikoistyön suorittaville<br />
Jatkomoduuli<br />
45510A Teollinen muotoilu insinööriopiskelijoille 2,0 1,2,3 III<br />
46119S Värähtelymekaniikka 3,5** 4,5,6 IV<br />
46238A Hienomekaniikka 2,0 2,3 III<br />
46244S Tietokoneavusteinen suunnittelu 2,0 1,2 III<br />
46245A Meistotekniikka 2,0 1,2 III<br />
46355A Tuotantotekniikka II (luennot) 3,0 2,3 IV<br />
46358A Valimotekniikka 2 2,0 2,3 III<br />
46474S Paperiteollisuuden koneet 2 4,0 1 - 4 IV<br />
46479S Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät 3,0 1,2,3 IV<br />
46483S Koneensuunnitteluoppi II 2 4,0 2,3 IV<br />
46593A Hitsaustekniikan jatkokurssi 3,0 4,5 IV<br />
46366A Ohutlevytuotteen suunnittelu 2,0 2,3 IV<br />
46367A Ohutlevytuotteiden valmistusautomaatio 2,0 4,5 IV<br />
** tarkoitettu Koneensuunnitteluoppi II, erikoistyön suorittaville<br />
MATERIAALITEKNIIKKA<br />
Perusmoduuli<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
46114S Elementtimenetelmät 3,0 1,2,3 IV<br />
46358A Valimotekniikka 2 2,0 2,3 III<br />
46575A Materiaalin tutkimustekniikka 2,0 2,3 III<br />
46577A Hitsaustekniikka 2,0 4 III<br />
46578S Korroosion teoria 2,0 5,6 III<br />
46579S Vaurioanalyysi 2,0 6 IV<br />
46580S Hitsausmetallurgia 2 5,0 2,3 IV<br />
46581S Fysikaalinen metallurgia I 4,0 1,2,3 IV<br />
46582S Fysikaalinen metallurgia II 7,0 4,5,6 IV<br />
46583A Materiaalitekniikka 3,0 1,2 III<br />
46587A Keraamiset materiaalit 1,5 3 IV<br />
KO 69
52104A Materiaalifysiikan perusteet 2,5 4,5,6 III<br />
52219A Röntgendiffraktio 2,5 5,6 III<br />
Yhteensä 38,5<br />
Vaihtoehtoiset jatkomoduulit materiaalitekniikan opiskelijoille:<br />
Vaihtoehto 1, elektroniikan materiaalitekniikka<br />
46127S Komposiittien mekaniikka 3,0 4,5,6 IV<br />
46591S Elektroniikan liittämismenetelmät 2,0 2,3 IV<br />
46592S Pintaliitostekniikka 3 2,5 5,6 IV<br />
52218A Mikroelektroniikan ja -mekaniikan perusteet 2,5 4,5,6 III<br />
52202S Elektroniikan pakkaustekniikan luotettavuus 2,0 4,5,6 IV<br />
52223S Elektroniikan ja optoelektroniikan materiaalit 3,0 1,2,3 IV<br />
52230S Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat 3,0 4,5,6 IV<br />
52235S Johdatus elektroniikan materiaalien<br />
tutkimus- ja valmistusmenetelmiin 2,5 1,2,3 IV<br />
Vaihtoehto 2, metallurgia<br />
46588S Elektronioptiikan sovellutukset 3 1,5 5 IV<br />
46589S Terästen valmistus ja ominaisuudet 3 2,0 5 IV<br />
46590A Valssaustekniikka 3,0 1,2,3 IV<br />
46593A Hitsaustekniikan jatkokurssi 3,0 4,5 IV<br />
47611A Metallurgiset prosessit 4,0 1,2 IV<br />
47612A Metallurginen termodynamiikka 4,0 3,4 IV<br />
47616S Valu ja jähmettyminen 2,0 3 IV<br />
46594A Uuniteknologia 2,0 2 III<br />
46595A Metallien muovaus 2,0 6 III<br />
46596A Valssaustekniikan sovellutukset 2,0 4 III<br />
46597A Tilastolliset sovellutukset prosessiteollisuudessa 2,0 4,5,6 IV<br />
MEKATRONIIKKA<br />
Perusmoduuli<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
03020A Matemaattiset apuneuvot 3,0 4,5,6 III<br />
46235A Mekanismioppi 3,0 4,5 III<br />
46238A Hienomekaniikka 2,0 2,3 III<br />
46251S Mekatroniikka 3,0 4,5,6 IV<br />
46252S Mekatroniikan jatkokurssi 5,0 1,2,3 V<br />
46253A Koneautomaation anturitekniikka 3,0 1,2,3 III<br />
46464A Toimilaitteet 3,0 2,3 III<br />
46479A Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät 3,0 1,2,3 IV<br />
47460A Säätö- ja systeemitekniikan perusteet I 3,0 2,3 III<br />
47462A Säätö- ja systeemitekniikan perusteet II (SK) 3,0 4,5 III<br />
52302A Piiriteoria I 3,0 5,6 III<br />
KO 70
52413A Digitaalitekniikka I 3,5 1,2 IV<br />
Yhteensä 38,5<br />
Jatkomoduuli<br />
45510A Teollinen muotoilu insinööriopiskelijoille 2,0 1,2,3 III<br />
46236S Mekanismiopin jatkokurssi 4 3,0 5,6 IV<br />
46244S Tietokoneavusteinen suunnittelu 2,0 1,2 IV<br />
46254S Lääketieteen laitteiden suunnittelu 3,5 2 - 6 IV<br />
46256A Robotiikan perusteet 2,0 5,6 IV<br />
46364S Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka 2,0 3 - 6 IV<br />
46486S Tietoteknisten järjestelmien sovellukset 2,0 1,2 V<br />
47463S Automaatiotekniikan ohjelmistot 3,0 1 IV<br />
47464S Elektroniikan tuotantoautomaatio 3,0 4,5 IV<br />
52415A Tietokonetekniikka 1 3,0 3,4 IV<br />
52431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet 2,5 2,3 IV<br />
52457S Ohjelmistotekniikka 3,0 1,2,3 IV<br />
52463S Reaaliaikaolio-ohjelmointi 2,5 3 IV<br />
52482A Ohjelmointityö 1,5 1-6<br />
52478S Virtuaalitodellisuuden tekniikat 3,0<br />
TEKNILLINEN MEKANIIKKA<br />
Perusmoduuli<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
03019A Matriisialgebra 2,0 1,2,3 III<br />
46112A Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa 4,0 1,2,3 III<br />
46113A Pintarakenteet 3,0 4,5 III<br />
46114S Elementtimenetelmät 3,0 1,2,3 IV<br />
46119S Värähtelymekaniikka 3,5 4,5,6 IV<br />
46120S Elementtimenetelmien jatkokurssi 3,0 4,5,6 IV<br />
46121S Murtumismekaniikka 3 3,0 4,5,6 III<br />
46126S Kiinteän kontinuumin mekaniikka 3 3,5 1,2 III<br />
46128S Teknillisen mekaniikan mittaukset 4,0 1 - 6 IV<br />
46129S Teknillisen mekaniikan erikoistyö 4,0 1 - 6 IV<br />
46130A Teknillisen mekaniikan seminaari 1,0 1,2,3 IV<br />
46244S Tietokoneavusteinen suunnittelu 2,0 1,2 III<br />
46353A Tuotantotekniikka II (luennot)* 3,0 2,3 IV<br />
46473A Koneensuunnitteluoppi I* 2,0 4,5 IV<br />
46474S Paperiteollisuuden koneet* 4,0 1 - 4 IV<br />
Yhteensä 38,0 -<br />
40,0<br />
* valittava ainakin yksi kurssi<br />
Jatkomoduuli<br />
03047S Reunaelementtimenetelmän perusteet 4,0 1,2<br />
KO 71
03072S Reunaelementtimenetelmän per. harjoitustyö 1,0 1,2,3<br />
46122A Nestemekaniikka 4 3,0 1,2,3 IV<br />
46123A Kantavien rakenteiden optimointi 4 3,0 2,3 III<br />
46127S Komposiittien mekaniikka 3 3,0 4,5,6 III<br />
46488S Koneiden kunnon diagnostiikka 5,0 4,5 IV<br />
46489S Koneiden kunnon diagnostiikan mittalaitetekniikka 3,0 5,6 IV<br />
46487A Kunnossapitotekniikka 3,0 6 IV<br />
46579S Vaurioanalyysi 2,0 6 IV<br />
46583A Materiaalitekniikka 3,0 1,2 III<br />
46590A Valssaustekniikka 3,0 1,2,3 IV<br />
47438S Fuzzy-neuromenetelmät prosessiautomaatiossa 2,0 5 IV<br />
TUOTANTOTALOUS<br />
Perusmoduuli<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
90211A Englanti 4,0* 4-6, III,IV<br />
1-3<br />
90309- Saksa** 4,0* 1- 6 IV<br />
90312A<br />
55110S Tuotantoyrityksen johtaminen 3,0 4,5,6 IV<br />
55109S Tuotekehitys ja innovaatiot 3,0 1,2,3 IV<br />
55103A Tuotantolaitoksen suunnittelun harjoitustyö 1,0 1 - 3 III<br />
55107S Tuotannon johtaminen 3,0 5,6 III<br />
55106S Logistiikka 3,0 3,4 III<br />
55108S Tuotannon ja logistiikan ohjausmenetelmät 3,0 1,2,3 IV<br />
55105A Laadun peruskurssi 3,0 4,5,6 IV<br />
55112S Tuotantotalouden erikoistyö 3,0 1 - 6 IV<br />
55104A Tuotannon ohjauksen perusteet 2,0 1,2 III<br />
72172A Johdon laskentatoimi 3,0 1,2,3 III<br />
72424A Business to business- markkinointi 3,0 4,5,6 III<br />
Yhteensä 34,0<br />
* vaihtoehtoisia<br />
** ei sisällä opintojaksoa 90311A Saksa 2,0 ov<br />
TUOTANTOTEKNIIKKA<br />
Perusmoduuli<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
03037A Koneturvallisuus ja ergonomia 3,0 4,5,6 IV<br />
46098A Kunnossapitotekniikka 3,0 6 III<br />
46245A Meistotekniikka 2,0 1,2 III<br />
46354S Tuotantotekniikka II 2 10,0 2 - 6 IV<br />
46357A Toiminnan ohjaus 3,0 5,6 III<br />
KO 72
46358A Valimotekniikka 2,0 2,3 III<br />
46362S Tuotannon laatu 2,0 2,3 IV<br />
46464A Toimilaitteet 3,0 2,3 III<br />
46465A Sähkötekniikka 2,0 5,6 III<br />
46466A Ohjaus- ja säätötekniikan perusteet 3,0 4,5 III<br />
46485A Tuotesuojaus 2,0 1 IV<br />
46577A Hitsaustekniikka 2,0 4 III<br />
46583A Materiaalitekniikka 3,0 1,2 III<br />
Yhteensä 40,0<br />
Jatkomoduuli<br />
03025A Optimoinnin perusteet 3,0 1,2,3 IV<br />
46366A Ohutlevytuotteen suunnittelu 2,0 2,3 IV<br />
46367A Ohutlevytuotteiden valmistusautomaatio 2,0 4,5 IV<br />
46488S Koneiden kunnon diagnostiikka 5,0 4,5 IV<br />
46489S Koneiden kunnon diagnostiikan mittalaitetekniikka 3,0 5,6 IV<br />
46235A Mekanismioppi 3,0 4,5,6 III<br />
46240A Tribologia 2,0 1,2 III<br />
46359S Tietokoneavusteinen valmistus 2,5 5,6 IV<br />
46360S Joustavan valmistusjärjestelmän suunnittelu 2,0 4,5 IV<br />
46363S Prototyyppitekniikka# 2,0 1,2 IV<br />
46479A Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät 3,0 1,2,3 IV<br />
46593A Hitsaustekniikan jatkokurssi 3,0 4,5 IV<br />
# Järjestetään yhteistyössä <strong>Oulu</strong>n teknillisen oppilaitoksen kanssa<br />
VALINNAISMODUULIT<br />
ELEKTRONIIKAN TUOTANTOTEKNIIKAN VALINNAISMODUULI<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
46245A Meistotekniikka 2,0 1,2 III<br />
46362S Tuotannon laatu 2,0 2,3 IV<br />
46363S Prototyyppitekniikka# 2,0 1,2 IV<br />
46364S Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka 3,0 3 - 6 IV<br />
46365A Muovituotteiden valmistustekniikka 2,0 4,5 III<br />
46357A Toiminnan ohjaus 3,0 5,6 III<br />
46591S Elektroniikan liittämismenetelmät 2,0 2,3 IV<br />
46592S Pintaliitostekniikka 3 2,5 5,6 IV<br />
47464S Elektroniikan tuotantoautomaatio 3,0 4,5 IV<br />
52218A Mikroelektroniikan ja -mekaniikan perusteet 2,5 4,5 III<br />
52230S Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat 3,0 4,5,6 IV<br />
# Järjestetään yhteistyössä <strong>Oulu</strong>n teknillisen oppilaitoksen kanssa<br />
ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN VALINNAISMODUULI<br />
47057S Teollisuuslaitoksen energiatalous 3,0 4,5,6 IV<br />
47102A Mekaaninen prosessitekniikka II 3,0 2 IV<br />
47619A Liikkeensiirto 2,0 1 IV<br />
KO 73
47620A Lämmönsiirto 2,0 2 IV<br />
47621A Aineensiirto 2,0 3 IV<br />
48160S Yhdyskuntien ja teollisuuden jätehuolto 3,0 1 IV<br />
47448A Simulointi 2,0 3 IV<br />
47524S Kotimaiset polttoaineet ja biomassan jalostus 2,0 6 IV<br />
48002A Ympäristötekniikan peruskurssi* 3,0 5,6 III<br />
* sisältää harjoitustyön<br />
KONEENSUUNNITTELUN VALINNAISMODUULI<br />
03037A Koneturvallisuus ja ergonomia 3,0 4,5,6 IV<br />
46235A Mekanismioppi 3,0 4,5,6 III<br />
46238A Hienomekaniikka 2,0 2,3 III<br />
46240A Tribologia 2,0 2 III<br />
46244S Tietokoneavusteinen suunnittelu 2,0 1,2 III<br />
46464A Toimilaitteet 3,0 2,3 III<br />
46465A Sähkötekniikka 2,0 5,6 III<br />
46466A Ohjaus- ja säätötekniikan perusteet 3,0 4,5 III<br />
46473A Koneensuunnitteluoppi I 2,0* 4,5 III<br />
46474S Paperiteollisuuden koneet 2 4,0# 1 - 4 IV<br />
46482S Koneensuunnitteluoppi II 2 4,0* 2,3 IV<br />
46483S Koneensuunnitteluopin erikoistyö 5,0 4,5,6 IV<br />
46484S Paperiteollisuuden koneet, erikoistyö 5,0 2 - 6 IV<br />
46488S Koneiden kunnon diagnostiikka 5,0 4,5 IV<br />
46489S Koneiden kunnon diagnostiikan mittalaitetekniikka 3,0 5,6 IV<br />
(*, #) vaihtoehtoisina pakollisia<br />
KUNNOSSAPITOTEKNIIKAN VALINNAISMODUULI<br />
03041S Työtieteen ja tehdaspalvelun erikoistyö 2,5 2,3,4 IV<br />
46098A Kunnossapitotekniikka 3,0* 6 IV<br />
46121S Murtumismekaniikka 3 3,0 4,5,6 III<br />
46240A Tribologia 2,0 1,2 III<br />
46486S Tietoteknisten järjestelmien sovellukset 2,0 1,2 V<br />
46488S Koneiden kunnon diagnostiikka 5,0 4,5 IV<br />
46489S Koneiden kunnon diagnostiikan mittalaitetekniikka 3,0 5,6 IV<br />
46577A Hitsaustekniikka 2,0 4 III<br />
46579S Vaurioanalyysi 2,0 6 IV<br />
* pakollinen<br />
MATERIAALITEKNIIKAN VALINNAISMODUULI<br />
46358A Valimotekniikka 2 2,0 2,3 III<br />
46577A Hitsaustekniikka 2,0 4 III<br />
46578A Keraamiset materiaalit 1,5 3 IV<br />
46579S Vaurioanalyysi 2,0 6 IV<br />
46580S Hitsausmetallurgia 5,0 2,3 IV<br />
46583A Materiaalitekniikka 3,0 1,2 III<br />
46589S Terästen valmistus ja ominaisuudet 3 2,0 5 IV<br />
46590A Valssaustekniikka 3,0 1,2,3 IV<br />
46594A Uuniteknologia 2,0 2 III<br />
KO 74
46595A Metallien muovaus 3 2,0 6 III<br />
46596A Valssaustekniikan sovellutukset 2,0 4 III<br />
46597A Tilastolliset sovellutukset prosessiteollisuudessa 3 2,0 4,5,6 IV<br />
MEKATRONIIKAN VALINNAISMODUULI<br />
46235A Mekanismioppi 3,0 4,5,6 III<br />
46236S Mekanismiopin jatkokurssi 4 3,0 5,6 IV<br />
46251S Mekatroniikka 3,0 4,5,6 IV<br />
46252S Mekatroniikan jatkokurssi 5,0 1,2,3 V<br />
46253A Koneautomaation anturitekniikka 3,0 1,2,3 III<br />
46254S Lääketieteen laitteiden suunnittelu 4 3,5 2 - 6 IV<br />
46256A Robotiikan perusteet 2,0 5,6 III<br />
46359S Tietokoneavusteinen valmistus 2,5 5,6 IV<br />
46464A Toimilaitteet 3,0 2,3 III<br />
46465A Sähkötekniikka 2,0 5,6 III<br />
46466A Ohjaus- ja säätötekniikan perusteet 3,0 4,5 III<br />
46486S Tietoteknisten järjestelmien sovellukset 2,0 1,2 V<br />
46479A Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät 3,0 1,2,3 IV<br />
SOVELLETUN MATEMATIIKAN VALINNAISMODUULI<br />
03020A Matemaattiset apuneuvot 3,0 4,5,6 III<br />
03025A Optimoinnin perusteet 3,0 1,2,3 IV<br />
03026A Variaatiomenetelmät 3,0 1,2,3 III<br />
03024A Satunnaissignaalit 3,0 1,2 IV<br />
03049A Signaalit ja järjestelmät 3,0 5,6 III<br />
80037A Matemaattinen mallintaminen 5,0 1 - 6 IV<br />
TEKNILLISEN MEKANIIKAN VALINNAISMODUULI<br />
03019A Matriisialgebra 2,0 1,2,3 III<br />
46112A Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa 4,0 1,2,3 III<br />
46113A Pintarakenteet 3,0 4,5 III<br />
46114S Elementtimenetelmät 3,0 1,2,3 IV<br />
46119S Värähtelymekaniikka 3,5 4,5,6 IV<br />
46120S Elementtimenetelmien jatkokurssi 3,0 4,5,6 IV<br />
46121S Murtumismekaniikka 3 3,0 4,5,6 III<br />
46122A Nestemekaniikka 4 3,0 1,2,3 III<br />
46126S Kiinteän kontinuumin mekaniikka 3 3,5 1,2 IV<br />
46128S Teknillisen mekaniikan mittausten jatkokurssi 4,0 1,2,3 IV<br />
46488S Koneiden kunnon diagnostiikka 5,0 4,5 IV<br />
46489S Koneiden kunnon diagnostiikan mittalaitetekniikka 3,0 5,6 IV<br />
TEOLLISEN MUOTOILUN JA TYÖTIETEIDEN VALINNAISMODUULI<br />
03031A Työpsykologian peruskurssi 2,0 2,3 III<br />
03032S Työpsykologian jatkokurssi 2,5 4,5,6 IV<br />
03038A Kemialliset ja fysikaaliset työympäristötekijät 2,0 6 IV<br />
03037A Koneturvallisuus ja ergonomia 3,0 4,5,6 IV<br />
KO 75
03041S Työtieteen ja tehdaspalvelun erikoistyö 2,5 2,3,4 IV<br />
03043S Ergonomia 2,5 1,2,3 IV<br />
45501A Teollinen muotoilu I 4,0 1 - 6 III<br />
45502A Teollinen muotoilu II 4,0 1,2,3 IV<br />
45503A Teollinen muotoilu III 6,0 1 - 6 IV<br />
TUOTANTOTALOUDEN VALINNAISMODUULI<br />
Taloustieteen osaston opintojaksojen yhteydessä on esitetty tuotantotalouden, laadun, logistiikan,<br />
yrittäjyyden, taloustieteen, kansantaloustieteen, laskentatoimen, markkinoinnin, teollisuusyrityksen<br />
johtamisen ja yritysjuridiikan perusopintokokonaisuudet, joista kustakin opiskelija voi muodostaa 10 -<br />
15 opintoviikon tuotantotalouden valinnaismoduulin huomioiden perusopintokokonaisuuteen asetetut<br />
vaatimukset. Opiskelija voi muodostaa ainoastaan yhden tuotantotalouden valinnaismoduulin.<br />
TUOTANTOTEKNIIKAN VALINNAISMODUULI<br />
46098A Kunnossapitotekniikka 3,0 6 III<br />
46244S Tietokoneavusteinen suunnittelu 2,0 1,2 III<br />
46245A Meistotekniikka 2,0 1,2 III<br />
46355A Tuotantotekniikka II (luennot) 3,0* 2,3 IV<br />
46357A Toiminnan ohjaus 3,0 5,6 III<br />
46358A Valimotekniikka 2 2,0 2,3 III<br />
46359S Tietokoneavusteinen valmistus 2,5 5,6 IV<br />
46360S Joustavan valmistusjärjestelmän suunnittelu 2,0 4,5 IV<br />
46362S Tuotannon laatu 2,0 2,3 IV<br />
46363S Prototyyppitekniikka 2,0** 1,2 IV<br />
46364S Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka 3,0 3 - 6 IV<br />
46365A Muovituotteiden valmistustekniikka 2,0 4,5 III<br />
46577A Hitsaustekniikka 2,0 4 III<br />
46591S Elektroniikan liittämismenetelmät 2,0 2,3 IV<br />
46593A Hitsaustekniikan jatkokurssi 3,0 4,5 IV<br />
* pakollinen<br />
** Järjestetään yhteistyössä <strong>Oulu</strong>n teknillisen oppilaitoksen kanssa<br />
LÄÄKETIETEEN TEKNIIKAN VALINNAISMODULI<br />
46254S Lääketieteen laitteiden suunnittelu* 3,5 2-6 IV<br />
52126S Lääketieteen mittaukset 3,0<br />
52053S Lääketieteen laitteiden tuotevastuu 1,0<br />
52052S Lääketieteen kuvausmenetelmät 2,0<br />
52050S Lääketieteen tekniikan erikoistyö 5,0<br />
04302A Anatomian ja fysiologian perusteet 4,0<br />
08901A Johdatus lääketieteen tekn. kliinisessä lääketiet. 4,0<br />
08914A Lääketieteen fysiikan ja tekniikan seminaari 2,0<br />
* pakollinen<br />
1 sisältää osaston ja tiedekunnan informaatiopäivän, osallistumisen pienryhmäohjaukseen sekä kirjaston<br />
tiedonhankintakurssin<br />
2 opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin<br />
3 luennoidaan vuorovuosin<br />
4 luennoidaan tarvittaessa<br />
KO 76
Jatko- ja valinnaismoduuleihin opiskelija voi sisällyttää toisen opintosuunnan, toisen koulutusohjelman<br />
tai muun tiedekunnan opintojaksoja mikäli ne tukevat hänen opintojaan. Opiskelijan on esitettävä<br />
osaston hyväksyttäväksi vapaasti valittavien opintojaksojen yhdistelmä, mikäli ne eivät kokonaisuudessaan<br />
sisälly johonkin jatko- tai valinnaismoduuliin.<br />
OPISTOINSINÖÖREILLE KONEINSINÖÖRIN TUTKINNOSTA<br />
HYVÄKSILUETTAVAT OPINTOJAKSOT<br />
Koskee v. <strong>2000</strong> ja 2001 aloittavia<br />
Koodi <strong>Opinto</strong>jakso Laajuus<br />
ov.<br />
03010P Matematiikan peruskurssi I 3,0<br />
03011P Matematiikan peruskurssi II 3,5<br />
03033P Organisaatio henkilöstö ja kehittäminen 3,0<br />
90024P Tekniikan puhe- ja kirjoitusviestintä 2,0<br />
46081P Teknillinen ohjelmointi I* tai 2,0<br />
81119A Ohjelmoinnin perusteet* 2,0<br />
46110A Lujuusopin perusteet I 4,0<br />
46190P Fysiikka K 8,0<br />
46233A Kone-elimet 1 2,0<br />
46249A Koneenpiirustus ja CAD 4,0<br />
46352A Valmistustekniikka 2,0<br />
46464A Toimilaitteet 3,0<br />
46465A Sähkötekniikka 2,0<br />
46116A Statiikka 2,5<br />
78009P Kemian perusteet 1,5<br />
46001A Harjoittelu 10,0<br />
Yhteensä 52,5<br />
* riippuen siitä, onko koneinsinööritutkintoon kuulunut FORTRAN- vai C-kielen ohjelmointikurssi,<br />
suoritetaan se opintojakso, jonka sisältävää ohjelmointikieltä ei ole suoritettu<br />
1 opintojaksosta suoritettava tentti, laskuharjoitukset ja kaksi konstruktioharjoitustyötä (yht. 4,0 ov)<br />
KONETEKNIKOILLE KONETEKNIKON TUTKINNOSTA<br />
HYVÄKSILUETTAVAT OPINTOJAKSOT<br />
Koskee v. <strong>2000</strong> ja 2001 aloittavia<br />
03033P Organisaatio, henkilöstö ja kehittäminen 3,0<br />
90024P Tekniikan puhe- ja kirjoitusviestintä 2,0<br />
46001A Harjoittelu 10,0<br />
Yhteensä 15,0<br />
Koulutusohjelmaan sisältyvän vieraan kielen hyväksilukemisesta opiskelija voi neuvotella henkilökohtaisesti<br />
kielikeskuksen opettajien kanssa. Osasto on lisäksi päättänyt, että anomuksesta voidaan perusja<br />
aineopintoja edellä olevan listan lisäksi hyväksilukea vastaavista opistossa tai ammattikorkeakoulussa<br />
suoritetuista aineista, joissa todistuksen arvosana on vähintään 2- (arvosteluasteikko 1- - 3), vähintään<br />
3 (arvosteluasteikko 1 - 5) tai vähintään 7 (arvosteluasteikko 4 - 10). Hyväksiluettujen opintojaksojen,<br />
joita voi olla yhteensä enintään 60 opintoviikkoa, lisäksi opiskelijan on suoritettava perusopinnoista,<br />
yhteisistä aineopinnoista sekä perus-, jatko- ja/tai valinnaismoduuleista opintojaksoja siten, että diplomityö<br />
mukaanluettuna hänelle kertyy vähintään 180 opintoviikkoa.<br />
KO 77
Opetusperiodit<br />
Lukuvuosi <strong>2000</strong> – 2001 Lukuvuosi 2001 – <strong>2002</strong><br />
I periodi 4.9 – 6.10 I periodi 3.9 – 5.10<br />
II periodi 9.10 – 10.11 II periodi 8.10 – 9.11<br />
III periodi 13.11 – 15.12 III periodi 12.11 – 14.12<br />
IV periodi 8.1 – 9.2 IV periodi 7.1 – 8.2<br />
V periodi 12.2 – 23.3 V periodi 11.2 – 22.3<br />
VI periodi 26.3 – 4.5 VI periodi 25.3 – 3.5<br />
4.3. Osastokohtaisia ohjeita<br />
Ilmoitustaulut<br />
Ilmoitustauluja on jokaisessa laboratoriossa,<br />
kansliassa, kirjastossa sekä opiskelijoille tärkeimmät<br />
ala-aulassa ja S- ja T-käytävillä. Eri<br />
ilmoitustauluilla tiedotettavat asiat on jaettu<br />
seuraavasti:<br />
Kanslia<br />
• osastoneuvoston kokouskutsu ja pöytäkirja<br />
• haettavana olevat apurahat (tutkijoille)<br />
• jatko-opiskelijoita koskevat ilmoitukset<br />
Laboratoriot<br />
• opintojaksoja, harjoitustöitä ja tenttejä<br />
koskevat erikoismääräykset<br />
• opintojaksojen arvosteluperusteet ja arvosanan<br />
muodostuminen osasuorituksista<br />
• muut laboratoriokohtaiset ohjeet ja määräykset<br />
• vastaanottoajat<br />
• opintoasiat, opintotuki<br />
• killan ja kerhojen ilmoitukset<br />
S-käytävä<br />
• lukujärjestys<br />
• lukuvuoden opetussuunnitelmakaavio<br />
• luentoja ja harjoituksia koskevat ilmoitukset,<br />
kuten alkamisajankohdat, muutokset<br />
aikatauluissa ja luentosalivarauksissa<br />
• vierailevat luennoitsijat<br />
• osaston ilmoitukset, tiedotteet opiskelijoille<br />
T-käytävä<br />
• TOL:n tiedotteet<br />
• liikuntatiedotteet<br />
• terveydenhuoltoa koskevat ilmoitukset<br />
• yleistä mielenkiintoa omaavat tiedotteet:<br />
näyttelyt, filmiesitykset, stipendi- ja apurahakuulutukset<br />
(opiskelijoille)<br />
Kirjasto<br />
• kirjaston käyttöä koskevia ohjeita<br />
• aukioloajat ja päivystykset<br />
Ala-aula<br />
• tentit, välikokeet<br />
• ilmoittautumislistat tentteihin<br />
• tenttitulokset<br />
• opintoneuvonta ja pienryhmäohjaus<br />
• harjoittelupaikkailmoitukset, harjoitteluohjeet<br />
• pysyväisluonteiset osaston määräykset,<br />
säännöt ja ohjeet<br />
KO 78<br />
Tentit<br />
Matematiikan lopputentit ovat yleensä maanantaisin<br />
Linnanmaan suuressa luentosalissa klo 13 –<br />
17 ja Konetekniikan osaston tuottamien ammattiaineiden<br />
tentit lauantaisin klo 9 – 12. Tenttilista<br />
tulee ilmoitustaululle nähtäväksi ennen<br />
lukukauden alkua. Osaston tentteihin on ilmoittauduttava<br />
ilmoitustaululla oleviin ilmoittautumislistoihin<br />
tenttipäivää (la) edeltävään torstai-
hin klo 12 mennessä tai tentin ollessa muuna<br />
viikonpäivänä vastaavasti kahta päivää aikaisemmin.<br />
Diplomityö<br />
Diplomityönä opiskelija suorittaa teoreettisen tai<br />
kokeellisen tutkimustehtävän teknillisestä tai<br />
teknillistaloudellisesta aiheesta sekä kirjoittaa<br />
työstään selostuksen. Työ tehdään usein jonkun<br />
teollisuuslaitoksen tarjoamasta aiheesta. Diplomitöitä<br />
on tehty sekä koti- että ulkomaisille<br />
teollisuuslaitoksille.<br />
Diplomityö voidaan aloittaa, kun ammattiaineen,<br />
jossa opiskelija aikoo tehdä työnsä, tentit<br />
on suoritettu vähintään yhdistetyllä arvosanalla<br />
hyvä (2-/3) ja muita tenttejä, harjoitus- tai laboratoriotöitä<br />
on jäljellä 1...4 kpl valvojan harkinnan<br />
mukaan. Suorittamatta olevat opinnot eivät<br />
kuitenkaan saa olla diplomityön aihepiiriin kuuluvien<br />
ammattiaineita tukevien opintojaksojen<br />
suorituksia.<br />
Diplomityön aiheen hyväksymistä anotaan<br />
osastolta osaston kansliasta tätä tarkoitusta varten<br />
saatavalla lomakkeella. Aihe on saatettava osaston<br />
tietoon ja esitettävä hyväksyttäväksi mahdollisimman<br />
pian työtä aloitettaessa, viimeistään<br />
kolme kuukautta ennen työn jättämistä osastoneuvoston<br />
arvosteltavaksi. Aihetta anottaessa<br />
harjoittelun tulee olla hyväksytty. Osastonjohtaja<br />
hyväksyy työn aiheen ja määrää työlle tarkastajat.<br />
Hyväksytty diplomityön aihe on sitova, mutta<br />
sen nimeä voidaan tarkentaa työn edistyessä<br />
ohjaajien ja työn tekijän välisellä sopimuksella.<br />
Työn nimi tulee tällöin esittää osaston hyväksyttäväksi<br />
ennen työn puhtaaksikirjoittamista. Diplomityön<br />
suoritusohjeita on saatavana osaston<br />
kansliasta.<br />
Kielten opiskelu<br />
Vieraaksi kieleksi opiskelija valitsee englannin,<br />
saksan, ranskan tai venäjän, joista suorittaa vähintään<br />
4,0 ov. (1998 ja sen jälkeen aloittaneet).<br />
Ennen vuotta 1998 aloittaneet suorittavat vähintään<br />
5,0 ov. Tutkintoon voidaan hyväksyä korkeintaan<br />
12,0 ov. vieraan kielen opintoja.<br />
Toista kotimaista kieltä opiskellaan 3. vsk:lla.<br />
Katso opintojaksojen esittelyt kielikeskuksen<br />
opinto-oppaasta!<br />
KO 79<br />
DI-tutkinnon anominen<br />
Tutkintoa anotaan tiedekunnan antamien ohjeiden<br />
mukaisesti (ks. kohta 2.4.8).<br />
4.4. Harjoittelu<br />
Yleistä<br />
Harjoittelu sisältyy koulutusohjelmaan pakollisena<br />
opintojaksona (46001A). Sen osuus tutkinnon<br />
kokonaislaajuudesta on 10 opintoviikkoa.<br />
Harjoittelun tavoitteet<br />
Harjoittelu tähtää seuraaviin opintoja täydentäviin<br />
päämääriin:<br />
14. tulevaa toimialaa koskevan yleisnäkemyksen<br />
täydentäminen<br />
15. teollisen yrityksen tuotantoon, työnjohtoon,<br />
talouteen ja hallintoon tutustuminen<br />
16. teollisuuden työturvallisuusnäkökohtiin ja<br />
sosiaalisiin olosuhteisiin perehtyminen<br />
17. todellisten teollisuudessa esiintyvien suunnittelu-<br />
ja/tai tutkimustehtävien käsittelyyn<br />
osallistuminen ja niille ominaisten käsittelytapojen<br />
omaksuminen<br />
18. työnsuorituksiin ja koneistoihin sekä käytettäviin<br />
materiaaleihin perehtyminen.<br />
Harjoittelun hyväksymisedellytykset<br />
Konetekniikan osastolla vaaditaan diplomi-insinöörin<br />
tutkintoon 30 viikkoa osastoneuvoston<br />
hyväksymää alan harjoittelua. Ennakkoharjoittelua<br />
ei vaadita. Ennen yliopistoon tuloa suoritetusta<br />
harjoittelusta hyväksytään osastoneuvoston<br />
harkinnan mukaan enintään 2 kuukautta. Ennen<br />
ylioppilaaksi tuloa suoritettua harjoittelua hyväksytään<br />
vain poikkeustapauksissa.<br />
Teknillisen opiston suorittaneen insinöörin<br />
harjoittelu teknillistä opistoa varten hyväksytään<br />
sellaisenaan, mikäli insinööritutkinnon opintosuunta<br />
tai -linja vastaavat konetekniikan edustamaa<br />
alaa. Teknikoiden suorittaman harjoittelun<br />
hyväksymistä harkitaan tapauskohtaisesti harjoittelun<br />
hyväksymistä anottaessa.<br />
Hyväksyttävän harjoittelujakson tulee olla vähintään<br />
kuukauden kestävä. Joululoman aikana
suoritettu harjoittelu voidaan hyväksyä, jos se<br />
kestää vähintään 20 työpäivää. Kokonaisharjoittelun<br />
hyväksymisen edellytyksenä on,<br />
paitsi aikaa koskevien määräysten täyttäminen,<br />
myös eri harjoittelujaksojen riittävä monipuolisuus.<br />
Samalla edellytetään, että jokaisesta harjoittelujaksosta<br />
on täytetty harjoitteluselostuslomake.<br />
Suotavana ei pidetä harjoittelua useassa paikassa<br />
saman kesän kuluessa eikä myöskään useamman<br />
kuin kahden kesäkauden harjoittelua<br />
samassa harjoittelukohteessa. Harjoittelupaikan<br />
tulee olla teollisuuslaitos, suunnittelutoimisto tai<br />
näihin verrattava, jossa harjoittelua valvoo diplomi-insinööri<br />
tai insinööri. Harjoittelua lähiomaisen<br />
johdolla ei yleensä hyväksytä.<br />
Harjoittelukohteet<br />
Harjoittelun alkuvaiheen, yleisen konepajaharjoittelun,<br />
tarkoituksena on tutustuttaa harjoittelija<br />
työntekijän asemassa teollisuuslaitoksen<br />
toimintaan. Tähän, vähintään 3 kk kestävään,<br />
harjoitteluvaiheeseen tulisi sisällyttää, mikäli<br />
mahdollista, seuraavat kohteet, joissa harjoittelija<br />
osallistuu työhön:<br />
• tutustuminen erilaisiin töihin metallin<br />
perus- ja konepajateollisuudessa,<br />
• tutustuminen työstökoneiden käyttöön,<br />
huoltoon ja asennuksiin, kiinnittäen huomiota<br />
niiden rakenteeseen, toimintaan ja<br />
käyttömahdollisuuksiin, samoin kuin työkalujen<br />
käyttöön, huoltoon, varastointiin ja<br />
valmistukseen,<br />
• tutustuminen teollisuuslaitoksen kuljetus-,<br />
siirto- ja nostolaitteisiin niiden rakenteen,<br />
käytön ja huollon kannalta,<br />
• tutustuminen kokoonpano- ja asennustöihin,<br />
• tutustuminen tuotteiden laaduntarkkailuun.<br />
Toisen harjoitteluvaiheen aikana pyritään harjoittelumahdollisuuksien<br />
puitteissa esittelemään<br />
harjoittelijalle insinöörin toimintakenttää teollisuuslaitoksessa.<br />
Sopivia harjoittelukohteita ovat<br />
esimerkiksi<br />
• työnjohtajien lomasijaisuustehtävät,<br />
• suunnittelutehtävät,<br />
• teknilliset tutkimustehtävät,<br />
• työntutkimustehtävät,<br />
• työnsuunnittelu- ja työnjärjestelytehtävät,<br />
• hankintoihin liittyvät tehtävät,<br />
• laaduntarkkailutehtävät,<br />
• standardisointiin liittyvät tehtävät,<br />
• työharjoittelu teollisuuden ja korkeakoulujen<br />
laboratorioissa.<br />
Yksi harjoittelujakso suositellaan suoritettavaksi<br />
ulkomailla. Harjoittelijan on osallistuttava harjoittelupaikan<br />
toimesta järjestettyihin ohjaus- ja<br />
<strong>opas</strong>tustilaisuuksiin.<br />
Harjoittelutodistukset<br />
Jotta harjoittelu voidaan hyväksyä, harjoittelupaikasta<br />
pyydetystä työtodistuksesta tulee käydä<br />
ilmi tarkka harjoitteluaika, työn laatu niin esitettynä,<br />
että sen sopivuutta harjoitteluksi voidaan<br />
arvostella, harjoittelijan menestyminen harjoittelutyössä<br />
ja käyttäytyminen harjoitteluaikana.<br />
Todistukseen on liitettävä osaston kansliasta<br />
saatava harjoitteluselostuslomake, joka on täytettynä<br />
esitettävä allekirjoitettavaksi harjoittelupaikassa<br />
ennen harjoittelujakson päättymistä.<br />
Harjoittelutodistukset on säilytettävä harjoittelun<br />
hyväksymishakemusta varten.<br />
Harjoittelun hyväksyminen<br />
Opiskelijan on pyydettävä harjoittelun hyväksymistä<br />
osastoneuvostolta ilmoitustaululla annettujen<br />
ohjeiden mukaisesti ennen diplomityön<br />
aiheen anomista. Hakemus jätetään harjoittelusihteerille<br />
ja siihen liitetään työtodistusten jäljennökset<br />
sekä alkuperäiset harjoitteluselostuslomakkeet.<br />
Hakemus on syytä jättää hyvissä<br />
ajoin, jotta mahdolliset puutteet harjoittelussa<br />
havaitaan ajoissa.<br />
Työhön sijoittuminen<br />
Valmistuneen koneinsinöörin mahdollinen tehtäväkenttä<br />
työelämässä on laaja. Suurin osa valmistuneista<br />
sijoittuu puhtaasti teknisiin tehtäviin,<br />
kuten metalliteollisuuden suunnittelijoiksi, tutkijoiksi<br />
sekä toisaalta käyttö- ja markkinointihenkilökunnaksi<br />
ja opetustehtäviin.<br />
Työelämä odottaa, että valmistuvilla insinööreillä<br />
on mm.:<br />
KO 80
• riittävä perusvalmius käytännössä esiintyvien<br />
tehtävien suorittamiseksi<br />
• edellytykset jatkokoulutukselle sekä ammatilliselle<br />
täydennyskoulutukselle<br />
• omatoimisuutta tietojen ja taitojen jatkuvaan<br />
täydentämiseen<br />
• riittävän laaja kokonaisnäkemys alastaan<br />
• sopeutuvuutta uusiin tehtäviin ja tilanteisiin<br />
sekä kyky paneutua uuteen työhönsä mahdollisimman<br />
lyhyen tutustumisajan jälkeen<br />
• edellytykset yhteis- ja ryhmätyöskentelyyn.<br />
Diplomi-insinöörien palkkaus on lähinnä verrattavissa<br />
vastaavan tasoisen koulutuksen saaneiden<br />
muiden alojen palkkaukseen. Palkkaus ei<br />
riipu oleellisesti opintoalasta. Taloudellista kehitystä<br />
ja sitä seuraavaa työllisyystilannetta on<br />
lähes mahdoton ennustaa lähivuosiksi. Maamme<br />
kilpailukyky edellyttää kuitenkin hyvää suunnittelua<br />
ja korkealaatuisia tuotteita sekä voimakasta<br />
tuottavuuden paranemista. Metalliteollisuuden<br />
pitää yhä kehittyä maamme tuotantorakenteen<br />
parantamiseksi. Täten potentiaalinen asiantuntemuksen<br />
tarve konstruktio-, tuotanto- ja materiaalitekniikan<br />
aloilla on edellytys kilpailukyvyn<br />
kehittymiselle. Työllisyystilanteesta saa lähempiä<br />
tietoja työministeriön, työmarkkinajärjestöjen<br />
(mm. AKAVA: Akateemiset työmarkkinat) ja -<br />
yhdistysten julkaisemista tiedotteista.<br />
KO 81
4.5. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus<br />
Teknillisen mekaniikan laboratorio<br />
46110A Lujuusoppi I<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
kl 45 30 4,0<br />
Opettaja: Prof. J. Karhunen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
tuntee lujuusopin peruskäsitteet, tietää materiaalien<br />
lujuusominaisuuksista ja hallitsee yksinkertaisten<br />
sauva- ja palkkirakenteiden mitoituksen.<br />
Sisältö: Johdanto. Materiaalien mitatut lujuusja<br />
kimmo-ominaisuudet. Suoran sauvan veto ja<br />
puristus. Puhdas leikkaus. Vapaa vääntö. Suoran<br />
palkin taivutus. Jännityshypoteesit. Nurjahdus.<br />
Väsymismitoituksen perusteet.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset 4. - 6. periodilla<br />
1. vsk.:lla. Perustietoina edellytetään statiikan<br />
tunteminen. Luentoja on kolme ja harjoituksia<br />
kaksi tuntia viikossa. Harjoitustehtävistä osa<br />
on kotitehtäviä. Luennoitsija jakaa yksityiskohtaiset<br />
ohjeet opetuksen alkaessa. <strong>Opinto</strong>jakson voi<br />
suorittaa joko välikokeilla tai loppukokeella.<br />
Kurssiin kuuluu henkilökohtainen harjoitustyö.<br />
Viitekirjallisuus: Karhunen & al.: Lujuusoppi,<br />
Otatieto 1998; Pennala, E.: Lujuusopin perusteet,<br />
Moniste 407, Otatieto 1998; Outinen, H.,<br />
Koski, J., Salmi, T.: Lujuusopin perusteet, Pressus<br />
Oy, Tampere, <strong>2000</strong>; Ylinen, A.: Kimmo- ja<br />
lujuusoppi I ja II, WSOY. 1976.<br />
Esitiedot: Statiikka<br />
46111A Lujuusoppi II<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
sl 45 45 4,0<br />
Opettaja: Prof. S.-G. Sjölind<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelijalla<br />
on yleiskäsitys lujuusopin eri osa-alueista ja<br />
KO 82<br />
hän pystyy keskustelemaan alan asiantuntijoiden<br />
kanssa lujuusteknisen suunnittelun mahdollisuuksista.<br />
Sisältö: Väsyminen. Nurjahdus ja nurjahdustaivutus.<br />
Käyrän palkin taivutus, vapaa ja estetty<br />
vääntö. Lineaarinen viskoelastisuus. Murtumismekaniikan<br />
alkeet. Levy- ja laattateorian perusteet.<br />
Elementtimenetelmän alkeet.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset 1. - 3. periodilla<br />
2. vsk:lla. Opetuksen käytännön järjestely<br />
kerrotaan opintojakson alkaessa.<br />
Viitekirjallisuus: Pennala, E.: Lujuusopin<br />
perusteet, Moniste 407, Otatieto, 1998; Outinen,<br />
H., Koski, J., Salmi, T.: Lujuusopin perusteet,<br />
Pressus Oy, Tampere, <strong>2000</strong>; Ylinen,<br />
A.: Kimmo- ja lujuusoppi I ja II. WSOY, 1976;.<br />
Bära brista, grundkurs i hållfasthetslära,<br />
AWE/Gebers, Stockholm 1979.<br />
Esitiedot: Lujuusoppi I<br />
46112A Energiaperiaatteet ja käyttö<br />
palkkirakenteissa<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
sl 45 45 4,0<br />
Opettaja: Prof. S.-G. Sjölind<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
tuntee tärkeimmät lujuusopin energia- ja<br />
variaatioperiaatteet ja osaa soveltaa niihin perustuvia<br />
analyyttisia, likimääräis- ja numeerisia<br />
menetelmiä palkki-, ristikko ja kehärakenteiden<br />
analysointiin.<br />
Sisältö: Kimmoteorian perusyhtälöt. Lujuusopin<br />
energiaperiaatteet. Yleiset variaatioperiaatteet,<br />
likimääräismenetelmät ja numeeriset menetelmät.<br />
Kehä- ja ristikkorakenteiden staattinen-,<br />
värähtely- ja stabiliteettianalyysi elementtimenetelmällä.<br />
Kehä- ja sauvarakenteiden<br />
plastiset muodonmuutokset ja jäännösjännitykset.
Toteutus: Luennot ja harjoitukset 1. - 3. periodilla.<br />
Opetuksen käytännön järjestely kerrotaan<br />
opintojakson alkaessa.<br />
Viitekirjallisuus: Outinen, H.: Lujuusoppi III,<br />
TTKK:n opintomoniste 65, 2. tark. p., Tampere<br />
1983; Ylinen, A.: Kimmo- ja lujuusopppi I ja II.<br />
WSOY, Helsinki; Outinen, H., Pramila, A.:<br />
Lujuusopin elementtimenetelmän käyttö.<br />
TTKK, opintomoniste 110 A, Tampere 1988;<br />
Rubinstein, M.: Structural Systems-Statics,<br />
Dynamics and Stability, Prentice-Hall, New<br />
Jersey 1970; Krishnamoorthy, C. S.: Finite<br />
Element Analysis: Theory and Programming,<br />
2nd ed., McGraw Hill, New Delhi 1997; Cook,<br />
R. D., Malkus, D. S., Plesha, M. E.: Concepts<br />
and Applications of Finite Element Analysis, 3rd<br />
ed., John Wiley & Sons, New York 1989.<br />
46113A Pintarakenteet<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
kl 45 30 3,0<br />
Opettaja: Prof. S.-G. Sjölind<br />
Tavoitteet: Perehtyminen kantavina rakenteina<br />
tai niiden osina toimivien levyjen, laattojen ja<br />
kuorien jännitys- ja muodonmuutostilan määrittämiseen,<br />
tasapainon stabiiliuden ja värähtelyjen<br />
analysointiin.<br />
Sisältö: Fourier-sarjojen ja -integraalin käyttö<br />
levyjen, laattojen ja kuorien reuna-arvotehtävien<br />
ja ominaisuusarvotehtävien ratkaisemisessa.<br />
Energia-, variaatio- ja numeerisiin menetelmiin<br />
perustuvia likiratkaisuja. Elementtimenetelmän<br />
soveltaminen. Levy-, laatta- ja kuorirakenteiden<br />
staattinen analyysi. Laatan ja kuoren stabiliteettija<br />
värähtelyanalyysi.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset 4. - 5. periodilla.<br />
Luentoja 45 tuntia ja harjoituksia 30 tuntia<br />
kahden periodin aikana kevätlukukaudella. Laskuharjoituksia,<br />
kotitehtäviä, joista kolmannes<br />
laskettava itse sekä ohjelmatyö. <strong>Opinto</strong>jakson<br />
hyväksymisen edellytyksenä ovat riittävät kotitehtäväsuoritukset<br />
ja välikokeiden tai loppukokeen<br />
läpäisy. Välikoearvosanasta voi 1/3 olla<br />
kotitehtävien osuutta. Luennoidaan tarvittaessa<br />
englannin kielellä.<br />
Viitekirjallisuus: Girkmann, K.: Flächentragwerke,<br />
VI-painos, Springer-Verlag, Berlin 1965;<br />
Timoshenko, S.: Theory of Plates and Shells,<br />
McGraw-Hill, New York 1940; Szilard, S.:<br />
Theory of Plates, Prentice Hall, New Jersey<br />
1974;. Outinen, H., Pramila, A.: Lujuusopin<br />
elementtimenetelmän käyttö. TTKK, opintomoniste<br />
110 A&B, Tampere 1988; Krishnamoorthy,<br />
C. S.: Finite Element Analysis:<br />
Theory and Programming, 2nd ed., McGraw<br />
Hill, New Delhi 1997; Cook, R. D., Malkus, D.<br />
S., Plesha, M. E.: Concepts and Applications of<br />
Finite Element Analysis, 3rd ed., John Wiley &<br />
Sons, New York 1989<br />
Esitiedot: Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa.<br />
46114S Elementtimenetelmät<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
sl 36 45 3,0<br />
Opettaja: Prof. A. Pramila<br />
Tavoitteet: Elementtimenetelmän perusteorian<br />
hallinta, menetelmän käyttöalueiden ja rajoitusten<br />
tuntemus, valmius kaupallisten elementtimenetelmäohjelmistojen<br />
kriittiseen käyttöön,<br />
valmius tehdä itse uusia tai täydentää olemassa<br />
olevia elementtimenetelmään perustuvia ohjelmistoja.<br />
Sisältö: Sauva- ja palkkirakenteiden jäykkyysmenetelmä<br />
elementtimenetelmän yleisperiaatteella,<br />
energiaperiaatteet, levy-, laatta-, kuori-<br />
ja solidirakenteiden lineaarinen staattinen<br />
analyysi, värähtelyanalyysi, stabiliteettianalyysi,<br />
elementtimenetelmän yleistys kenttäprobleemien<br />
ratkaisuun ja elementtimenetelmän käytön<br />
yleisohjeita.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset 1. - 3. periodilla.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson suoritus välikokeilla tai loppukokeella.<br />
Luennoidaan tarvittaessa englannin<br />
kielellä.<br />
Kurssikirjallisuus: Pramila, A.: Introduction<br />
to the Finite Element Methods, lecture notes,<br />
1995; Outinen, H., Pramila, A.: Lujuusopin<br />
elementtimenetelmän käyttö. TTKK, opintomonisteet<br />
110A & B, Tampere 1988.<br />
KO 83
Viitekirjallisuus: Zienkiewicz, O.: The Finite<br />
Element Method, 4th ed., Vol. 1 & 2, McGraw-<br />
Hill, London 1991; A Finite Element Primer,<br />
NAFEMS, Glasgow 1987.<br />
46115A Konetekniset mittaukset<br />
Lukukausi Luentoja Lab.harj. Laajuus ov.<br />
sl 10 50 2,0<br />
Opettaja: Yliass. M. Juuso, Yliass. J. Leinonen,<br />
DI O. Väliheikki<br />
Tavoitteet: Antaa valmiudet koneteknisten<br />
mittausten suorittamiseen ja ymmärtämään eri<br />
menetelmien vaatimukset ja mahdollisuudet.<br />
Toteutus: Kolmannen vuoden syksyllä periodeilla<br />
1, 2 ja 3. Joka periodin alussa on lyhyt<br />
luentojakso ja sen jälkeen harjoitustyöosa. Periodilla<br />
1 perehdytään konepajatekniseen mittaamiseen,<br />
periodilla 2 lujuusopillisiin- ja värähtelymittauksiin<br />
ja periodilla 3 materiaaliominaisuuksien<br />
mittauksiin. Teoriatentti ja henkilökohtaiset<br />
harjoitustyöt, jotka arvostellaan. Teoriatentin voi<br />
korvata osallistumalla kaikkiin luentoihin. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan yhden lukuvuoden aikana.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksossa esitetään peruskäsitteet<br />
erilaisista mittausmenetelmistä ja perehdytään<br />
eräisiin tarkemmin harjoitustöiden puitteissa<br />
aihealueina: ainettarikkomaton ja -rikkova aineenkoetus,<br />
venymäliuska- ja värähtelymittaukset<br />
sekä konepajatekniset mittaukset.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste aineenkoetukseen;<br />
Window, A.L., Holister, G.S.: Strain<br />
Gauge Technology, Applied Science Publishers<br />
Ltd. New Jersey 1982, 352 s; Randall, R.B.,<br />
Tech, B.A.: Frequency Analysis, Brüel & Kjær,<br />
Nærum 1987, 344 s; Suomen Metalliteollisuuden<br />
keskusliitto: Konepajan mittaustekniikka,<br />
Hki 1987, 249 s.<br />
Muu kurssikirjallisuus: Dieter, G.E.: Mechanical<br />
Metallurgy, McGraw-Hill Book Company,<br />
London 1988, 751 s; Holister, G.S.: Experimental<br />
Stress Analysis, Principles and Methods,<br />
Cambridge University Press, London 1974,<br />
519 s; Weaver, W. Jr., Timoshenko, S.P.,<br />
Young, D.H., Vibration Problems in Engineering,<br />
John Wiley & Sons, Inc., 1990, 610 s.<br />
KO 84<br />
Esitiedot: Lujuusopin perusteet I ja II.<br />
46116A Statiikka<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Kotityöt. Laajuus ov.<br />
sl 40 40 20 2,5<br />
Opettaja: Prof. J. Karhunen<br />
Tavoitteet: Antaa valmius rakenteiden staattisen<br />
tasapainon sekä rasitusten ymmärtämiseen ja<br />
määrittämiseen. Luo valmiuden myöhemmille<br />
aineopinnoille.<br />
Asema: Kuuluu konetekniikan koulutusohjelman<br />
yhteisiin aineopintoihin.<br />
Sisältö: Statiikan peruslait ja peruskäsitteet.<br />
Voimasysteemit ja niiden redusointi. Partikkelin<br />
ja jäykän kappaleen tasapaino. Isostaattisten<br />
rakenteiden kuten köysien, palkkien, kehien,<br />
nivelkaarien ja ristikoiden staattinen toiminta ja<br />
rasitukset. Kitka. Virtuaalisten siirtymien periaate<br />
jäykälle kappaleelle ja kappalesysteemille.<br />
Tasapainon stabiilisuus.<br />
Toteutus: Luennot, laskuharjoitukset ja henkilökohtaiset<br />
harjoitustyöt 1. vuosikurssin I-III<br />
periodilla. Kaksi välikoetta tai lopputentti.<br />
Kurssikirjallisuus: Salmi, T.: Statiikka,<br />
1998.; Beer, F., Johnston, R.: Vector Mechanics<br />
for Engineers: Statics, 2. painos; Meriam, J.:<br />
Statics, 2. painos, SI-versio.<br />
46118A Dynamiikka<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Lab. harj. Laajuus ov.<br />
kl 60 45 3 3,5<br />
Opettaja: Yliass. H. Koivurova<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
pystyy selvittämään kappaleen liiketilan,<br />
Aseman, nopeuden, kiihtyvyyden, ajan ja kappaleeseen<br />
vaikuttavien voimien välisen yhteyden.<br />
Sisältö: 1. Johdanto, 2. Partikkelin kinematiikka,<br />
3. Jäykän kappaleen kinematiikka, 4.<br />
Partikkelin kinetiikka, 5. Värähtelymekaniikan<br />
perusteet, 6. Partikkelisysteemin kinetiikka, 7.<br />
Jäykän kappaleen kinetiikka.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset 4. - 6. periodilla.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksoon kuuluva laboratorioharjoi-
tustyö suoritetaan 6. periodilla. Opetuksen<br />
käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa.<br />
Perustietoina edellytetään statiikan,<br />
differentiaali- ja integraalilaskennan sekä vektorija<br />
matriisilaskennan tuntemista. <strong>Opinto</strong>jakson<br />
tiedot ovat tarpeellisia konstruktiivisissa ammattiaineissa<br />
Kurssikirjallisuus: Salonen: Dynamiikka;<br />
Salmi: Mekaniikka 2 & 3; Beer & Johnston:<br />
Vector Mechanics for Engineers Dynamics;<br />
Thomson :Vibration Theory and Applications.<br />
46119S Värähtelymekaniikka<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
kl 45 30 3,5<br />
Opettaja: Prof. A. Pramila<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on tutustuttaa<br />
opiskelijoita värähtelymekaniikan käsitteisiin<br />
ja ilmiöihin, kuinka erilaiset värähtelyt<br />
voidaan esittää teoreettisen mallin avulla ja kuinka<br />
haitallisia värähtelyjä voidaan välttää rakenteissa<br />
ja koneissa.<br />
Sisältö: 1. Peruskäsitteet, 2. Yhden vapausasteen<br />
värähtelyt, 3. Monen vapausasteen värähtelyt,<br />
4. Voimansiirtolinjan vääntövärähtelyt, 5.<br />
Palkin pitkittäis-, poikittais- ja vääntövärähtelyt<br />
jatkuvan mallin avulla, 6. Eräitä likimääräismenetelmiä,<br />
7. Elementtimenetelmän käyttö värähtelyanalyysissä,<br />
8.Tasapainotusteorian perusteet,<br />
9. Kokeellisen värähtelyanalyysin teoreettiset<br />
perusteet.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset 4. - 6. periodilla.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson voi suorittaa kahdella välikokeella<br />
tai loppukokeilla. Luennoidaan tarvittaessa<br />
englannin kielellä. Perustietoina vaaditaan kahdelle<br />
ensimmäiselle vuosikurssille kuuluva matematiikka<br />
ja mekaniikka.<br />
Kurssikirjallisuus: Pramila, A.: Värähtelymekaniikka,<br />
luku 10 teoksessa: Koneenosien suunnittelu<br />
4, WSOY, 1985; Newland, D.E.:<br />
Mechanical vibration analysis and computation,<br />
Lingman 1989.<br />
46120S Elementtimenetelmien<br />
jatkokurssi<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
sl 40 20 3,0<br />
Opettaja: Prof. S.-G. Sjölind<br />
Tavoitteet: Elementtimenetelmän tietojen<br />
syventäminen ja perehtyminen epälineaariseen<br />
laskentaan. <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelijalla<br />
on valmius elementtimenetelmän kriittiseen<br />
soveltamiseen teknillisen mekaniikan tärkeimpien<br />
epälineaaristen ilmiöiden analysoinnissa.<br />
Sisältö: Epälineaariset ilmiöt teknillisessä mekaniikassa.<br />
Geometriset epälineaarisuudet, nurjahdus,<br />
lommahdus ja kosketustehtävät. Epälineaariset<br />
materiaalit, plastisuus, viskoelastisuus ja<br />
viskoplastisuus. Lämmönjohtuminen ja diffuusio.<br />
Epälineaariset värähtelyt.<br />
Toteutus: Luentoja 40 tuntia ja laskuharjoituksia<br />
20 tuntia 4.-6. periodin aikana. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
järjestetään kl <strong>2002</strong> alkaen. Luennoidaan tarvittaessa<br />
englannin kielellä.<br />
Kurssikirjallisuus: Bathe, K.-J.: Finite Element<br />
Procedures, Prentice-Hall, 1996; Hinton,<br />
E.: NAFEMS Introduction to Nonlinear Finite<br />
Element Analysis, Bell and Bain Ltd, 1992;<br />
Prior, A. M.: Why Do Nonlinear Finite Element<br />
Analysis?, NAFEMS Ltd. 1998; Konter, A.:<br />
How to Undertake a Contact and Friction Analysis,<br />
NAFEMS Ltd. <strong>2000</strong>; NAFEMS: A Finite<br />
Element Primer, Crown 1986.<br />
46121S Murtumismekaniikka<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
kl 30 30 3,0<br />
Opettaja: Prof. A. Pramila<br />
Tavoitteet: Oppia tuntemaan materiaalien<br />
murtumismekaaninen käyttäytyminen ja rakenteiden<br />
murtumismekaaniset mitoitusperiaatteet,<br />
jotka ovat nykyisin yleistymässä koneenrakennuksessa<br />
ja erityisesti hitsattujen teräsrakenteiden<br />
suunnittelussa.<br />
Sisältö: Murtumismekanismit, materiaaliominaisuuksien<br />
vaikutus, lineaarinen murtumismekaniikka,<br />
epälineaarinen murtumismekaniikka,<br />
KO 85
energiaperiaatteet, särön kasvu, kokeelliset<br />
menetelmät.<br />
Toteutus: Luentoja ja harjoituksia kevätlukukauden<br />
4. - 6. periodin aikana. Kotitehtäviä,<br />
joista kolmannes vaaditaan lasketuiksi. Lopputentti.<br />
Pohjatietoina opintojaksot 46110A,<br />
46111A, 46112A ja 46113A sekä metallioppi.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso järjestetään vuorovuosina. Luennoidaan<br />
tarvittaessa englannin kielellä.<br />
Kurssikirjallisuus: Ikonen, K., Kantola, K.:<br />
Murtumismekaniikka, Moniste 844, Otatieto Oy<br />
1991; Hellan, K.: Introduction to Fracture<br />
Mechanics, McGraw-Hill, 1985; Broek, D.:<br />
Elementary Engineering Fracture Mechanics,<br />
3rd revised edition, Martinus Nijhoff Publishers,<br />
Hague 1982.<br />
46122S Nestemekaniikka<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
sl 40 20 3,0<br />
Opettaja: Prof. A. Pramila<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
tuntee nestestatiikan ja nestedynamiikan<br />
fysikaaliset perusteet sekä pystyy soveltamaan<br />
niitä kuormitusten ja virtausvastusten laskennassa.<br />
Sisältö: Nestestatiikka: tasapainoehdot, painekeskipiste,<br />
kelluvan kappaleen stabiliteetti. Nestedynamiikka:<br />
kitkallinen ja kitkaton kokoon<br />
puristumaton virtaus sekä kokoon puristuvan<br />
virtauksen alkeet; numeeristen menetelmien<br />
käyttö; teknillisinä sovellutuksina käsitellään<br />
mm. putkivirtausta sekä tuuli- ja aaltokuormia.<br />
Toteutus: Luentoja 40 tuntia ja laskuharjoituksia<br />
20 tuntia 1. - 3. periodin aikana syyslukukaudella.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso järjestetään vuorovuosina.<br />
Luennoidaan tarvittaessa englannin kielellä.<br />
Kurssikirjallisuus: White, F.M.; Fluid Mechanics;<br />
Li Lam, Principles of Fluid Mechanics;<br />
Sachs: Wind Forces in Engineering; Le Mehaute:<br />
Waves and Waveforces.<br />
KO 86<br />
46123S Kantavien rakenteiden optimointi<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
sl 45 20 3,0<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suorittanut opiskelija<br />
tuntee kantavien rakenteiden optimoinnin peruspiirteet.<br />
Hän osaa soveltaa tietojaan lähinnä<br />
koneen osien, hitsattujen levyrakenteiden sekä<br />
ristikoiden ja kehien suunnitteluongelmiin.<br />
Sisältö: Optimointiongelman muodostaminen<br />
sekä lineaarisen ja epälineaarisen optimoinnin<br />
soveltaminen kantavien rakenteiden suunnittelussa.<br />
Rakenteiden optimoinnin tietokoneohjelmistot.<br />
Ohjelmointi tietokoneavusteisen suunnittelujärjestelmän<br />
osana.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset 2. - 3. periodilla.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella.<br />
Harjoitusten hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä<br />
tenttiin osallistumiselle. Luennoitsija<br />
jakaa yksityiskohtaiset ohjeet opetuksen alkaessa.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso järjestetään vuorovuosina.<br />
Kurssikirjallisuus: Kirsch, U.: Optimus structural<br />
design. McGraw-Hill, New York, 1981,<br />
441 s.<br />
46126S Kiinteän kontinuumin mekaniikka<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
sl 30 30 3,5<br />
Opettaja: Yliass. H. Koivurova<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
tuntee lujuusopin teoreettista taustaa ja omaa<br />
valmiuden täydentää tietojaan alan kirjallisuudesta.<br />
Sisältö: Tensorilaskennan alkeita. Muodonmuutos-<br />
ja jännitystilojen käsitteet sekä lineaarisen<br />
että epälineaarisen teorian puitteissa. Materiaaliominaisuuksien<br />
kuvausmenetelmät. Virtuaalisten<br />
siirtymien periaate. Potentiaalienergian<br />
minimin periaate. Sovellutuksia.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset 1. - 2. periodilla.<br />
Kotitehtäviä, joista kolmannes vaaditaan<br />
lasketuiksi. Lopputentti. <strong>Opinto</strong>jakso luennoi-
daan vuorovuosina. Luennoidaan tarvittaessa<br />
englannin kielellä.<br />
Kurssikirjallisuus: Malvern, L.E.: Introduction<br />
to the mechanics of a continuous medium.<br />
Prentice-Hall, Englewood Cliffs. 1969; Mattiasson,<br />
K.: Continuum mechanics principles for<br />
large deformation problems in solid and structural<br />
mechanics. Publ. 81:6, Department of<br />
Structural Mechanics, Chalmers University of<br />
Technology. 1981; Fung, Y.C.: Foundations of<br />
solid mechanics. Prentice-Hall, Englewood<br />
Cliffs. 1965.<br />
46127S Komposiittien mekaniikka<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
kl 30 30 3,0<br />
Opettaja: Prof. A. Pramila<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
tuntee komposiittimateriaalien mikro- ja<br />
makromekaanisen käyttäytymisen perusteet sekä<br />
pystyy soveltamaan niitä komposiittirakenteiden<br />
analysointiin ja mitoitukseen.<br />
Sisältö: Komposiittimateriaalien terminologia,<br />
anisotrooppisen materiaalin kimmo-ominaisuudet;<br />
laminan mikro- ja makromekaniikka;<br />
laminaatin makromekaniikka, laminaatin taivutus,<br />
stabiliteetti ja värähtely; laminaattirakenteen<br />
mitoitusperiaatteita.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset 4. - 6. periodilla.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso järjestetään vuorovuosina.<br />
Luennoidaan tarvittaessa englannin kielellä.<br />
Kurssikirjallisuus: Jones: Mechanics of Composite<br />
Materials. McGraw-Hill, 1975; Tsai:<br />
Composites Design. Think Composites, 1987;<br />
Vinson & Sierakowski: The Behaviour of Structures<br />
Composed of Composite Materials. Martinus<br />
Nijhoff, 1986.<br />
46128S Teknillisen mekaniikan mittaukset<br />
Lukukausi Lab.harj. Laajuus ov.<br />
sl, kl 80 4,0<br />
Opettaja: Prof. S.-G. Sjölind, DI O. Väliheikki<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
tuntee tärkeimpien teknillisen mekaniikan<br />
mittausmenetelmien periaatteet, sovellutusmahdollisuudet<br />
ja rajoitukset.<br />
Sisältö: Yleistä kokeiden suorituksesta ja mittausjärjestelyistä.<br />
Mittaussignaalin siirto ja käsittely.<br />
Mittausanturit. Venymä- ja jännitysmittaukset.<br />
Värähtely- ja tärinämittaukset. Kokeellinen<br />
moodi-analyysi. Akustiset mittaukset.<br />
Erikoismenetelmiä vuosittain vaihtuvista aiheista.<br />
Toteutus: 1. - 6. periodilla. <strong>Opinto</strong>jaksoon<br />
kuuluu laboratoriotöitä ja demonstraatioita.<br />
Laboratoriotöiden ja selostuksien luovutus antavat<br />
oikeuden kirjalliseen tenttiin.<br />
Kirjallisuus: Morrison, R.: Grounding and<br />
Shielding Techniques in Instrumentation, John<br />
Wiley & Sons Inc., 1977; Society for Experimental<br />
Mechanics: Handbook on Experimental<br />
Mechanics, Prentice Hall Inc., 1987; Ewins,<br />
D.J.: Modal Testing: Theory and Practice, John<br />
Wiley & Sons Inc., 1986; Window, A.L., Holister,<br />
G.S.: Strain Gauge Technology, Applied<br />
Science Publishers Ltd., London 1982;<br />
Svärdström, A.: Tillämpad signalanalys,<br />
Studentlitteratur, Lund 1987; Doessing, O.:<br />
Structural Testing, Part I: Mechanical Mobility<br />
Measurements, Brüel & Kjaer 1987, Part II:<br />
Modal Analysis and Simulation, Brüel & Kjær<br />
1988.<br />
46129S Teknillisen mekaniikan erikoistyö<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
sl, kl 80 4,0<br />
Opettaja: Prof. A. Pramila, DI O. Väliheikki<br />
Tavoitteet: Erikoistyössä perehdytään vaativan<br />
teknillisen mekaniikan ongelman itsenäiseen<br />
ratkaisuun sekä tulosten kirjalliseen ja suulliseen<br />
esittämiseen.<br />
Sisältö: Vaihtelevien tutkimukseen, suunnitteluun<br />
ja opetukseen liittyvien ongelmien ratkaisua<br />
analyyttisin, numeerisin ja/tai kokeellisin menetelmin.<br />
Toteutus: Ongelman luonteesta riippuen työ<br />
tehdään joko yksin tai ryhmässä 1. - 6. periodilla.<br />
KO 87
46130S Teknillisen mekaniikan seminaari<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
sl 20 1,0<br />
Opettaja: Prof. A. Pramila<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on jakaa<br />
selkeästi teknilliseen mekaniikkaan liittyvästä<br />
harjoittelusta saatuja yksityiskohtaisia ammatillisia<br />
kokemuksia, parantaa näkemystä teknillisen<br />
mekaniikan merkityksestä ja käytöstä eri teollisuushaaroilla<br />
ja edistää sekä suullista että kirjallista<br />
esitystaitoa.<br />
Sisältö: Jokainen opiskelija pitää yhden esitelmän,<br />
joka käsittelee kolmannen vuoden jälkeistä<br />
selkeästi teknilliseen mekaniikkaan liittyvää<br />
harjoittelua. Jokainen opiskelija toimii yhden<br />
esitelmän opponenttina. opponentti tutustuu<br />
esitelmän kirjalliseen versioon etukäteen ja esittää<br />
seminaaritilaisuudessa 2 - 3 kysymystä keskustelun<br />
avaamiseksi ja ylläpitämiseksi.<br />
Toteutus: Seminaariesitelmät pidetään erikseen<br />
ilmoitettavina ajankohtina 4. vsk:n syyslukukauden<br />
aikana. Esitelmän kirjallinen versio on jätettävä<br />
opintojakson vastaavalle opettajalle tai hänen<br />
määräämälleen henkilölle ja opponentille<br />
viikkoa ennen seminaaritilaisuutta. Esitelmän<br />
pituus on 45 minuuttia. Opiskelijoiden on osallistuttava<br />
80 %:iin esitelmätilaisuuksista.<br />
Kone-elinten laboratorio<br />
46233A Kone-elimet<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Suunn. harj Laajuus ov.<br />
sl, kl 80 20 70 6,0<br />
Opettaja: Prof. T. Leinonen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on opettaa<br />
suunnittelemaan koneenosia eli elimiä toiminnoiltaan<br />
tarkoituksenmukaisiksi. Kone-elimet<br />
on siten tärkeä perusaine myöhempiä koneensuunnitteluopin<br />
opintoja varten. Materiaalitekniikan,<br />
tuotantotalouden ja tuotantotekniikan<br />
insinööreille opintojakso antaa koneensuunnitteluun<br />
välttämättömät perustiedot.<br />
Sisältö: Päämäärästään johtuen opintojakso on<br />
laaja käsittäen liitoselimet (hitsaus, ruuvi, yms.),<br />
pyörivän liikkeen elimet (akselit, laakerit) ja<br />
liikkeen muuntamiseen käytetyt elimet (hammaspyörät,<br />
ketjut, hihnat yms.).<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jakso luennoidaan toisen<br />
vuosikurssin 2. - 3. periodilla. Samanaikaisesti<br />
pidetään laskuharjoituksia ja kaksi välikoetta.<br />
Välikokeilla opiskelijan tulee osoittaa riittävää<br />
valmiutta konstruktioharjoitustöiden (3 kpl)<br />
aloittamiseen. Konstruktioharjoitustöillä 4. - 6.<br />
periodilla on erityinen paino opintojakson ohjelmassa.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson harjoitustyöt tulee suorittaa<br />
saman opintovuoden aikana. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
arvostellaan puoleksi tentin ja puoleksi harjoitusten<br />
perusteella. Tentin voi korvata menestyksellisellä<br />
välikokeisiin osallistumisella.<br />
Kurssikirjallisuus: Airila, M., ym. Koneenosien<br />
suunnittelu. Porvoo WSOY, 1995;<br />
Shiglley, J. E. ja Mischke, C.R. Mechanical<br />
Engineering Design. New York, McGraw-Hill,<br />
1989; Leinonen, T. E., Kone-elimet. Tekniikan<br />
käsikirja 7, 8. painos. Jyväskylä, Gummerus,<br />
1972, s. 313-423.<br />
Esitiedot: Koneenpiirustus ja CAD sekä Lujuusopin<br />
perusteet I.<br />
46235A Mekanismioppi<br />
Lukukausi Luentoja Lab.harj. Suunn. harj. Laajuus ov.<br />
kl 30 2 28 3,0<br />
Opettaja: Prof. T. Leinonen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tarkoituksena on,<br />
että opiskelija sen suoritettuaan hallitsee jäykkien,<br />
toisiinsa nähden liikkuvien kappaleiden<br />
yhdistelmien liikegeometrian ja kinematiikan<br />
perusteet, omaa perustiedot mekanismianalyysin<br />
graafisista, teoreettisen tarkoista ja tietokoneelle<br />
soveltuvista likimääräismenetelmistä, tuntee<br />
mekanismisystematiikan ja omaa perustiedot<br />
uusien koneiden toimintaperiaatteiden ratkaisemiseen<br />
tai jo rakennettujen koneiden mekanismien<br />
parantamiseen.<br />
Sisältö: 1. Mekanismiopin käsitteitä, määritelmiä,<br />
luokitusjärjestelmät; 2. Nivelkulmiomekanismit;<br />
3. Suoravientimekanismit; 4. Nokkamekanismit;<br />
5. Tappi-hahlopyörämekanismit; 6.<br />
KO 88
Hammaspyörämekanismit; 7. Johdatus mekanismien<br />
synteesiin<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jakso luennoidaan kolmannella<br />
vuosikurssilla 4. periodilla (6 h/vko). Harjoitustyöt<br />
tehdään 5. - 6. periodin aikana (3<br />
h/vko). Ennen harjoitustöiden aloittamista on<br />
suoritettava hyväksytty töihinpääsykuulustelu.<br />
Harjoitukset ovat ohjattuja ja harjoitustöihin<br />
sisältyy myös pienoismallin rakentaminen. Esitietoina<br />
vaaditaan kuunnellut statiikan ja dynamiikan<br />
opintojaksot. Arvosana määräytyy puoleksi<br />
lopputentin ja puoleksi harjoitustöiden<br />
perusteella. Luennoidaan tarvittaessa englannin<br />
kielellä.<br />
Kurssikirjallisuus: Leinonen, T.: Mekanismioppi.<br />
Raportti n:o 20. <strong>Oulu</strong>n yliopisto, konetekniikan<br />
osasto, 1985; Hartenberg, R.S., Denavit<br />
J.: Kinematic Synthesis of Linkages. New<br />
York 1964, McGraw-Hill; Sandor, G.N., Erdman,<br />
A.G.: Mechanism Design: Analysis and<br />
Synthesis, Vol. 1., New Jersey 1991, Prentice-<br />
Hall.<br />
46236S Mekanismiopin jatkokurssi<br />
Lukukausi Luentoja Seminaari Laajuus ov.<br />
kl 25 10 3,0<br />
Opettaja: Prof. T. Leinonen<br />
Tavoitteet: Perehdyttää opiskelijat taso- ja<br />
avaruusmekanismien synteesiin, suunnittelumenetelmiin<br />
ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön.<br />
Edistää alan vieraskielisen, tieteellisen kirjallisuuden<br />
käyttöä.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson sisältö vaihtelee vuosittain.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jaksosta pidetään luentoja 5.<br />
ja 6. periodin aikana. Luennoidaan tarvittaessa.<br />
Tämän jälkeen seminaareissa käsitellään valittuja<br />
ongelmia mekanismiopin ja robotiikan alalta.<br />
Kurssikirjallisuus: Graig, J.J.: Introduction to<br />
Robotics. Reading. Mass. 1989, Addison-<br />
Wesley; Sandor, G.N., Erdman, A.G.: Advanced<br />
Mechanism Design; Analysis and Synthesis,<br />
Vol. 2, New Jersey, 1989, Prentice-Hall.<br />
Muu kurssikirjallisuus ilmoitetaan luentojen<br />
yhteydessä.<br />
Esitiedot: Mekanismioppi.<br />
46251S Mekatroniikka<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
kl 45 20 3,0<br />
Opettaja: Prof. K. Nevala<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa<br />
opiskelijoille valmiudet hyödyntää mekaniikan,<br />
elektroniikan ja tietotekniikan tietoja mekatronisen<br />
tuotteen suunnittelussa.<br />
Asema: Vapaasti valittava konetekniikan osaston<br />
opiskelijoille ja pakollinen mekatroniikan opintosuunnassa.<br />
Sisältö: Mekatronisten järjestelmien mallinnusja<br />
simulointimenetelmät; Servokäyttöön soveltuvat<br />
toimilaitteet; Älykkäät toimilaitteet; Sähköhydrauliset<br />
servojärjestelmät; Sähkökäyttöjen<br />
digitaalinen ohjaus; Anturit ja sensorit takaisinkytketyissä<br />
järjestelmissä; Asetusarvolaskenta;<br />
Mekanismien kinematiikan ja dynamiikan mallintaminen<br />
sekä käänteiskinematiikan laskenta;<br />
Toimilaitejärjestelmien digitaalinen säätö.<br />
Toteutus: 45 t luentoja ja 20 t laskuharjoituksia.<br />
Laskuharjoituksissa perehdytään mekatroniikan<br />
laskenta- ja suunnitteluongelmiin. Luentoihin<br />
sisältyy pienimuotoisia suunnitteluharjoituksia.<br />
Harjoitusten hyväksytty suorittaminen on<br />
edellytyksenä tenttiin osallistumiselle. Loppuarvosana<br />
määräytyy puoleksi lopputentin ja puoleksi<br />
harjoitustöiden perusteella.<br />
Kurssikirjallisuus: Airila, M.: Mekatroniikka.<br />
5. korj. painos. Otatieto Oy, Espoo 1999; Niiranen,<br />
J.: Sähkömoottorikäytön digitaalinen<br />
ohjaus, Otatieto Oy, Espoo 1999; Muu kurssikirjallisuus<br />
ilmoitetaan luentojen yhteydessä.<br />
Esitiedot: Mekanismioppi, koneautomaation<br />
anturitekniikka, toimilaitteet, digitaalitekniikka I.<br />
46252S Mekatroniikan jatkokurssi<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Lab.harj Suunn. harj Sem. harj Laajuus ov.<br />
sl 30 10 10 50 10 5,0<br />
Opettaja: Prof. K. Nevala<br />
KO 89
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelijat mekatronisen tuotteen<br />
suunnittelussa tarvittavaan ohjaustekniikkaan ja<br />
syventää suunnitteluosaamista laajahkon harjoitustyön<br />
avulla.<br />
Asema: Vapaasti valittava konetekniikan osaston<br />
opiskelijoille ja pakollinen mekatroniikan opintosuunnalla.<br />
Sisältö: Älykkäät ohjausjärjestelmät; Säätötekniikan<br />
kehittyneet menetelmät toimilaiteohjauksissa;<br />
Hajautettu ohjaus; Integroidut toimilaiteohjaimet;<br />
Ohjausjärjestelmien laitetekniikka;<br />
Toteutusteknologian valinta mekatroniseen<br />
tuotteeseen; Mekatroniseen koneeseen tai laitteeseen<br />
liittyvä suunnittelu- tai tutkimustehtävä.<br />
Toteutus: 30 t luentoja, lasku- ja laboratorioharjoituksia<br />
sekä suunnitteluharjoitus. Ryhmätyönä<br />
tehtävä suunnitteluharjoitus sisältää mekatronisen<br />
tuotteen suunnittelussa tarvittavat keskeiset<br />
teknologiat. Harjoitusten hyväksytty suorittaminen<br />
on edellytyksenä tenttiin osallistumiselle.<br />
Loppuarvosana määräytyy puoleksi<br />
lopputentin ja puoleksi harjoitustöiden perusteella.<br />
Kurssikirjallisuus: Airila, M.: Mekatroniikka.<br />
5. korj. painos. Otatieto Oy, Espoo 1999; Muu<br />
kurssikirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä.<br />
Esitiedot: Mekanismioppi, koneautomaation<br />
anturitekniikka, toimilaitteet, digitaalitekniikka<br />
I, säätö- ja systeemitekniikan perusteet, mekatroniikka.<br />
46253A Koneautomaation anturitekniikka<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Lab. harj. Laajuus ov.<br />
sl 30 10 20 3,0<br />
Opettaja: Prof. K. Nevala<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa<br />
opiskelijoille teoreettinen ja käytännöllinen<br />
pohja koneautomaation anturitekniikasta.<br />
Asema: Vapaasti valittava konetekniikan osaston<br />
opiskelijoille ja pakollinen mekatroniikan opintosuunnalla.<br />
KO 90<br />
Sisältö: Aseman, nopeuden ja kiihtyvyyden<br />
mittaus; Paineen, voiman ja momentin mittaus;<br />
Paikan ja asennon mittaus; Anturiviestin siirto ja<br />
käsittely; Signaalien suojaaminen häiriöiltä; Anturien<br />
ja sensorien käyttö takaisinkytketyissä<br />
järjestelmissä; Paikannusjärjestelmät ja niiden<br />
käyttö ohjausautomaatiossa;<br />
Toteutus: 30 t luentoja, 10 t laskuharjoituksia<br />
ja 20 t laboratorioharjoituksia. Lasku- ja laboratorioharjoituksissa<br />
perehdytään mittaussignaalien<br />
käsittelyyn. Harjoitusten hyväksytty suorittaminen<br />
on edellytyksenä tenttiin osallistumiselle.<br />
Loppuarvosana määräytyy puoleksi lopputentin<br />
ja puoleksi harjoitustöiden perusteella.<br />
Kurssikirjallisuus: Airila, M.: Mekatroniikka.<br />
5. korj. painos. Otatieto Oy, Espoo 1999;<br />
Kuoppala, R., Nevala, K. & Tyni, P. Anturit<br />
koneautomaatiossa. Metalliteollisuuden keskusliiton<br />
tekninen tiedotus no. 21/8, 87 s. + liitteet<br />
98 s. Muu kurssikirjallisuus ilmoitetaan luentojen<br />
yhteydessä.<br />
46238A Hienomekaniikka<br />
Lukukausi Luentoja Lab.harj. Laajuus ov.<br />
sl 30 20 2,0<br />
Opettaja: Prof. I. Honka<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija<br />
hienomekaanisten laitteiden ja tarkkuusinstrumenttien<br />
rakenteisiin, komponentteihin ja<br />
niiden suunnitteluun.<br />
Sisältö: 1. Kotelot ja rungot; 2. Liitokset; 3.<br />
Joustavat kone-elimet; 4. Akselit, laakerit ja<br />
johteet; 5. Voimansiirto; 6. Osoittimet ja vaimentimet;<br />
7. Mikroelektromekaaniset järjestelmät;<br />
8. Hienomekaniikan valmistusmenetelmistä.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jakso luennoidaan syyslukukaudella<br />
2. ja 3. periodin aikana. <strong>Opinto</strong>jaksoon<br />
kuuluvat laboratorioharjoitustyöt suoritetaan 3.<br />
periodilla. Tenttiin pääsyn ehtona on harjoitusten<br />
suorittaminen. Arvosanan painoarvot: tentti<br />
0,7 ja harjoitukset 0,3.<br />
Tenttikirjallisuus: Luentomoniste ja luennot.<br />
Viitekirjallisuus: Krause, W.: Konstruktionselemente<br />
der Feinmechanik, VEB VerLag
Technik, Berlin, 1989; Trylinski, W., Fine<br />
Mechanisms and Precision Instruments, Principles<br />
of design. Warsaw, Wydawnictwa Naukowo-Techniczne,<br />
1971; Krause, W.: Fertigung<br />
in der Feinwerk- und Mikroteknik. Carl Hauser<br />
Verlag, München 1996.<br />
46240A Tribologia<br />
Lukukausi Luentoja Suunn.harj. Seminaari Laajuus ov.<br />
sl 20 10 10 2,0<br />
Opettaja: N. N.<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa perehdytään tribologian<br />
peruskäsitteisiin eli pääasiassa kitkan,<br />
kulumisen ja voitelun teoriaan sekä käytäntöön,<br />
mutta lähinnä koneiden suunnittelun, käytön ja<br />
kunnossapidon näkökulmasta.<br />
Sisältö: Kahden kappaleen kosketus, kitkan,<br />
kulumisen ja voitelun teoriaa, vaurioiden tulkitseminen,<br />
materiaalin valinnasta, voiteluaineiden<br />
käytöstä ja suunnitteluesimerkkejä.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jakso luennoidaan 1. - 2.<br />
periodilla. <strong>Opinto</strong>jaksoon kuuluvat seminaariluonteinen<br />
harjoitustyö ja suunnittelu / laboratorioharjoituksia.<br />
Harjoitustöiden hyväksytty<br />
suorittaminen on tenttiin pääsyn edellytyksenä.<br />
Sopivin suoritusajankohta on 3. vuosikurssi.<br />
Tenttikirjallisuus: Luentomoniste ja luennot.<br />
Kurssikirjallisuus: Kivioja, S., Kivivuori, S.,<br />
ja Salonen, P. Tribologia - Kitka, Kuluminen ja<br />
Voitelu. Espoo 1997, Otatieto Oy. 351 s.; Halling,<br />
J., Principles of Tribology, London & Basingstoke<br />
1978, MacMillan, Press 401 s; Booser,<br />
E.R.: CRC Handbook of Lubrication (Vol II<br />
Theory and Design) Florida 1984, CRC Press<br />
Inc., 689 s.<br />
46244S Tietokoneavusteinen suunnittelu<br />
Lukukausi Luentoja Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl 20 30 2,0<br />
KO 91<br />
Opettaja: Prof. J. A. Karjalainen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelijat tietotekniikan käyttöön<br />
koneensuunnittelun eri osa-alueilla sekä tutustuttaa<br />
erilaisiin suunnittelun tietojärjestelmien<br />
toteutuksiin.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakso käsittelee tietokoneen<br />
käyttöä suunnittelutoiminnoissa ja tässä sovellettavia<br />
järjestelmiä. Pääpaino on eri järjestelmätoteutuksissa<br />
sekä tuotetietojen esittämisessä<br />
ja niiden hyväksikäytössä suunnittelun eri vaiheissa.<br />
Toteutus: Luennot 1. periodilla, ryhmäharjoitustyöt<br />
2. periodilla. Loppuarvosanassa tentillä<br />
on painokerroin 0,4 ja harjoitustyöllä 0,6.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan opintojakson<br />
alussa.<br />
Viitekirjallisuus: Zeid, I.: CAD/CAM theory<br />
and practice, McGraw-Hill, Inc., New York,<br />
1991, 1052 s.<br />
46245A Meistotekniikka<br />
Lukukausi Luentoja Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl 30 30 2,0<br />
Opettaja: Prof. I. Honka<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tarkoituksena on<br />
perehdyttää opiskelija meisto- ja levytyötekniikan<br />
mahdollisuuksiin ja edellytyksiin tuotesuunnittelussa<br />
sekä antaa valmius valmistusteknillisten<br />
ongelmien ratkaisuun.<br />
Sisältö: Levyn leikkaaminen, lävistäminen, taivuttaminen,<br />
vetäminen, käytetyt koneet ja työkalut<br />
sekä niihin liittyvät turvallisuusmääräykset.<br />
Toteutus: Luennot 1. periodilla, harjoitukset 2.<br />
periodilla. Harjoituksiin sisältyy pääasiassa itsenäistä<br />
työskentelyä. Loppuarvosana muodostuu<br />
painoarvoilla tentti 0,6 ja harjoitukset 0,4. Tenttiin<br />
saa osallistua, kun harjoitustyö on hyväksytysti<br />
luovutettu.<br />
Tenttikirjallisuus: Luentomoniste ja luennot.<br />
Viitekirjallisuus: Suomen Metalliteollisuuden<br />
Keskusliitto (MET), Tekniset tiedotukset meistotekniikasta.<br />
46249A Koneenpiirustus ja CAD<br />
Lukukausi Luentoja Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl 40 60 4,0
Opettaja: Yliass. T. Korpela<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
osaa lukea koneenpiirustuksia ja osaa laatia<br />
niitä standardeilla määriteltyjen kuvausmenenetelmien,<br />
merkintöjen ja mitoituksen<br />
avulla valmistettavan osan tai kokoonpanon<br />
esittämiseksi yksikäsitteisesti ja tarkoituksenmukaisesti.<br />
Opiskelija tuntee hitsausmerkit, ISOtoleranssi-<br />
ja sovitejärjestelmien sekä pinnan<br />
karheuden määritelmät ja merkinnät, tietää<br />
yleisimmät toteutuskelpoiset toleranssi- ja pinnan<br />
karheusvaatimukset ja omaa suuntaa-antavan<br />
käsityksen valmistusmenetelmien ja -kustannusten<br />
asettamista rajoituksista. Lisäksi opintojakso<br />
perehdyttää tietokoneavusteisen suunnittelun<br />
perusteisiin.<br />
Sisältö: Koneenpiirustuksen tarkoitus. Kappaleiden<br />
kuvaaminen ja mitoitus, muotoilu ja valmistusnäkökohdat.<br />
Hitsausmerkinnät, toleranssit<br />
ja pintamerkit. Kaavioesitykset. Tietokoneavusteisen<br />
piirtämisen, mallintamisen ja suunnittelun<br />
perusteet myös insinöörityöasemia käyttäen.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset pidetään<br />
ensimmäisellä vuosikurssilla 1. - 3. periodin<br />
aikana. Harjoitustöiden hyväksytty suorittamien<br />
on tenttiin osallistumisen edellytyksenä. Arvosana<br />
määräytyy puoleksi tentin ja puoleksi harjoitustöiden<br />
perusteella. <strong>Opinto</strong>jaksoon kuuluvat<br />
harjoitustyöt suoritetaan saman lukuvuoden<br />
aikana.<br />
Kurssikirjallisuus: Pere, A.: Koneenpiirustus<br />
1, Kirpe Oy, Espoo; Pere, A.: Koneenpiirustus<br />
2, Kirpe Oy, Espoo; Muu kirjallisuus ilmoitetaan<br />
luentojen yhteydessä.<br />
46250A Autotekniikan perusteet<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Lab.harj. Laajuus ov.<br />
sl, kl 35 20 25 3,0<br />
Opettaja: TkT M. Haataja<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa<br />
perustietoja autoteollisuuden ja autokuljetusten<br />
merkityksestä, ajoneuvomääräyksistä, ajoneuvojen<br />
ympäristöhaitoista, auton rakennejärjestelmistä<br />
ja suunnittelun perusteista sekä ajoneuvomekaniikasta.<br />
Kurssin suoritettuaan opiskelija<br />
kykenee määrittämään auton ja ajoneuvoyhdistelmien<br />
katsastusmitoituksen, ajovastukset,<br />
vaadittavan moottoritehon, polttoaineen kulutuksen<br />
eri ajo-olosuhteissa, auton suorituskyvyn<br />
raja-arvot, laatimaan ajotilapiirrokset ja valitsemaan<br />
edullisimman moottorin ja voimansiirtojärjestelmän<br />
kuljetustehtävään, tuntee liikenneturvallisuuden<br />
kannalta katsastuksessa suoritettavat<br />
tarkastukset ja mittausmenetelmät sekä<br />
kykenee suorittamaan autoteknilliset perusmittaukset.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on vapaasti valittavissa.<br />
Sisältö: Auton kehityshistoria. Euroopan ja<br />
muiden maanosien autoteollisuus. Autokuljetusten<br />
merkitys tuotantoketjussa. Ajoneuvoasetukset<br />
ja määräykset. Johdatus auton rakennejärjestelmiin;<br />
kori, moottori-, voimansiirto-,<br />
ohjaus- ja sähköjärjestelmät. Polttoaineen kulutukseen<br />
vaikuttavat tekijät ja ympäristöhaitat.<br />
Ajoneuvomekaniikan perusteet. Ajoneuvojen<br />
katsastusmitoitus. Voimansiirron perusteet ja<br />
voimansiirtojärjestelmät. Auton ajovastukset ja<br />
ajotilapiirrokset. Auton suorituskyvyn raja-arvojen<br />
määrääminen. Renkaan ja ajoradan välinen<br />
voimansiirto. Auton pyörien ohjauskulmat,<br />
ohjausjärjestelmät ja ohjauksen teoria. Autoteknilliset<br />
mittaukset autolaboratoriossa.<br />
Toteutus: Luennot ja laskuharjoitukset 1. - 6.<br />
periodilla. Laskuharjoituksiin liittyy kotitehtäviä.<br />
Ajotilapiirros tehdään kahden opiskelijan ryhmätyönä<br />
kevätlukukauden aikana. Laboratorioharjoitukset<br />
suoritetaan kevätlukukaudella autolaboratoriossa.<br />
Laboratoriomittauksista kukin<br />
opiskelija tekee yhden työselosteen. Arvosana<br />
määräytyy painokertoimin 0,60 tentti, 0,40<br />
harjoitus- ja laboratoriotyö.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste ja luennoilla<br />
jaettava materiaali, Suomen ajoneuvoasetukset<br />
ja -määräykset. Autojen ympäristöohjelma.<br />
Tilastollisia tietoja lähteistä: Autoalan<br />
tiedotuskeskus, Suomen Kuorma-autoliitto ry.,<br />
Auto ja liikenne ja Öljyalan julkaisut. STRO:n<br />
normit.<br />
Viitekirjallisuus: Reimpell, J.: Fahrzeugmechanik.<br />
Zomotor A: Fahrverhalten. Gillespie,<br />
T. D.: Fundamentals of Vehicle Dynamics.<br />
Mitshke M.: Dynamik der Kraftfahrzeug, Band<br />
A. Laine, O.: Autotekniikka osa 1 ja 2. Fitch, J.<br />
KO 92
W.: Motor truck engineering handbook. Heisler,<br />
H. Advanced vehicle technology. Blomberg,<br />
O.: Kuorma-autoliikenteen historia I.<br />
Sornikivi, U. M.: Yhdeksän vuosikymmentä<br />
liikenteen turvallisuutta.<br />
46254S Lääketieteen laitteiden<br />
suunnittelu<br />
Lukukausi Luentoja Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl, kl 20 70 3,5<br />
Opettaja: Yliass. Y. Louhisalmi<br />
Tavoitteet: 1) Antaa opiskelijoille yleiskäsitys<br />
hoitotoimenpiteistä, niihin liittyvistä teknisistä<br />
laitteista ja välineistä sekä niiden toimintaperiaatteista,<br />
2) kehittää valmiuksia suunnitella uusia<br />
sellaisia, ja 3) harjoitella työskentelyä yhdessä<br />
lääketieteen ja muiden alojen asiantuntijoiden<br />
kanssa. Kun laitteet ja välineet sisältävät sekä<br />
mekaniikkaa, elektroniikkaa että ohjelmistoja,<br />
tavoitteena on myös harjoitella niiden yhtäaikaista<br />
suunnittelua.<br />
Sisältö: Yleisimmät sairaalassa käytettävät diagnostiikka-<br />
ja hoitolaitteet sekä -välineet, yleisesti<br />
hoidon eri vaiheet, erityisolosuhteet hoitotoimenpiteiden<br />
aikana, kuntoutus- ja arkielämässä<br />
selviytymisapuvälineet, hyväksyntä- ja turvallisuusmääräykset,<br />
ergonomia, suunnittelussa<br />
huomioitavat erityispiirteet.<br />
Toteutus: Luennot, tutustumiskäyntejä sairaalaan,<br />
uuden laitteen suunnittelu- ja toteuttamisharjoitustyö.<br />
Sopivin suoritusajankohta 4. vsk.,<br />
jolloin perusteet koneen-, elektroniikka-, ohjelmistosuunnittelusta<br />
tai vastaavasta on suoritettu.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali.<br />
46256A Robotiikan perusteet<br />
Lukukausi Luentoja Lab.harj. Laajuus ov.<br />
kl 24 6 2,0<br />
Opettaja: Dos. P. Vähä<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa yleiskuva<br />
mekatronisen koneen, teollisuusrobotin tai<br />
manipulaattorin toiminnasta. Suoritettuaan kurssin<br />
hyväksytysti opiskelija ymmärtää robottien<br />
mekaanisen toiminnan ja kinematiikan sekä<br />
tietää robotiikassa käytetyistä antureista.<br />
Sisältö: Robottien sovellusalueet, robottien<br />
mekaaninen rakenne, robotiikassa käytetyt komponentit,<br />
kohteen paikka, robottien kinematiikka,<br />
robottien sisäiset ja ulkoiset anturit.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset 5. - 6. periodilla,<br />
demonstraatio teollisuudessa tai tutkimuslaitoksessa,<br />
videoesityksiä.<br />
Kurssikirjallisuus: MacKerrow, P. J.: Introduction<br />
to Robotics, Addition-Wesley 1991;<br />
Kuivanen, R. (editor): Robotiikka, Suomen<br />
robotiikkayhdistys ry, Talentum Oyj / Metalli-<br />
Tekniikka, Vantaa 1999.<br />
Esitiedot: Matriisialgebra.<br />
Tuotantotekniikan laboratorio<br />
46352A Valmistustekniikka<br />
Lukukausi Luentoja Lab.harj. Laajuus ov.<br />
sl, kl 10 45 3,0<br />
Opettaja: Yliass. M. Juuso<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on luoda<br />
yleiskäsitys metalliteollisuuden valmistusmenetelmistä.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso painottaa lastuavia työstömenetelmiä.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksoon sisältyy 10 t luentojakso,<br />
tentti ja käytännölliset työstömenetelmien laboratorioharjoitukset.<br />
Toteutus: Syyslukukaudella pidetään harjoitusten<br />
I osa, jolloin järjestetään tutustumiskäyntejä<br />
konepajaan, ajankohta ilmoitetaan osaston ilmoitustaululla.<br />
Kevätlukukaudella 4. periodilla<br />
järjestetään 10 t luentoja ja 4.-5. periodilla työstömenetelmien<br />
harjoitustyöt. Tentti ja harjoitustyöt<br />
arvostellaan. Yhteisarvosana tulee<br />
osasuoritusten keskiarvona.<br />
Kurssikirjallisuus: Ihalainen, E., Aaltonen,<br />
K., Aromäki, M., Sihvonen, P.: Valmistustekniikka,<br />
Hämeenlinna 1989, Otakustantamo<br />
KO 93
46353A Tuotantotekniikka I<br />
Lukukausi Luentoja Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
kl 40 20 2,0<br />
Opettaja: Prof. K. Lappalainen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoite on tehdä<br />
tunnetuksi konepajan valmistusmenetelmien ja<br />
konepajan toiminnan perusteet. Tuotantotekniikan<br />
soveltamisen edellytyksenä sekä konstruktioettä<br />
käyttötoiminnoissa on eri vaihtoehtojen<br />
ominaisuuksien tunteminen, valinta- ja yhdistelykyky.<br />
Tuotantotekniikan opintojakson näkökulma<br />
on käytännöllinen ja kokonaiskuvaa muodostava.<br />
Sisältö: Tuotantotekniikka I luennoissa 3. vsk:n<br />
kevätlukukaudella käsitellään työstömenetelmien<br />
ja -koneiden tärkeitä erikoispiirteitä sekä syntyvien<br />
kustannusten ja teknologisten mahdollisuuksien<br />
perusteella soveltuvan aihion sekä työstömenetelmän<br />
ja -koneen valintaa kappaletyypistä,<br />
tarkkuudesta ja valmistusmäärästä riippuen.<br />
Lisäksi jaksoon sisältyy katsaus teknologisiin<br />
ohjaustekniikoihin, ohjelmointiin ja työvälineisiin.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset 4. - 5. periodilla.<br />
Esitiedot: Valmistustekniikka. Arvosana<br />
määräytyy painoarvoilla tentti 0,8 ja harjoitustyöt<br />
0,2.<br />
Kurssikirjallisuus: Ihalainen, E., Aaltonen,<br />
K., Aromäki, M., Sihvonen, P.: Valmistustekniikka,<br />
Hämeenlinna 1986, Otakustantamo;<br />
Aaltonen, Andersson, Kauppinen: Koneistustekniikat,<br />
WSOY 1997; Vesamäki, H.(toim.):<br />
Lastuavan työstön NC-ohjelmointi, Metalliteollisuuden<br />
keskusliitto, MET-julkaisu 1/<strong>2000</strong>: Muu<br />
kirjallisuus annetaan tiedoksi luentojen aikana;<br />
Valmistustekniikka ja Konepajatekniikka I yhdistetään<br />
DI-todistukseen nimikkeellä Tuotantotekniikka<br />
I painokertoimin 1 ja 3.<br />
46354S Tuotantotekniikka II<br />
Luentoja Lab.harj. Suunn.<br />
harj.<br />
Lukukausi<br />
Seminaari<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
sl,kl 60 100 20 30 10,0<br />
Opettaja: Prof. K. Lappalainen<br />
KO 94<br />
Tavoitteet: Tuotantotekniikka on tuotantotekniikan<br />
opintosuunnalta konepaja- ja metalliteollisuuden<br />
tuotannon johtotehtäviin valmistuvien<br />
pääaine. <strong>Opinto</strong>jakson tavoite on, että sen suorittanut<br />
pystyy valitsemaan taloudellisimmat<br />
menetelmät ja kaluston sekä omaa riittävät tiedot<br />
muista tuotannon johtamisessa ja valmistusinstrumentin<br />
kehittämisessä esiintyvistä ongelmista<br />
ja niiden ratkaisumahdollisuuksista.<br />
Sisältö: Tuotantotoiminta yleensä, tuotantojärjestelmät,<br />
tuotantoautomaation perusteet, työstökoneiden<br />
rakenteet ja valinta, työvälinejärjestelmät,<br />
lastuavan työstön teoria.<br />
Toteutus: Luennot syksyllä 2. - 3. periodilla.<br />
Harjoitukset itsenäisesti oman hyväksytyn projektiohjelman<br />
mukaan syys- ja kevätlukukauden<br />
aikana noin 4 opiskelijan ryhmissä. <strong>Opinto</strong>jaksoon<br />
kuuluu ammattiekskursio konepajateollisuuteen.<br />
Tentti on mahdollista suorittaa kahdella<br />
välikokeella, mikä on suositeltavin tapa, tai loppukokeella.<br />
Tuotantotekniikka II:n arvosanan<br />
painoarvot ovat tentti 0,5 ja harjoitustyöt 0,5.<br />
Kurssikirjallisuus: Lapinleimu, Kauppinen,<br />
Torvinen: Kone- ja metalliteollisuuden tuotantojärjestelmät,<br />
WSOY 1997; Aaltonen, Torvinen:<br />
Konepaja-automaatio, WSOY 1997; Muu<br />
kirjallisuus annetaan tiedoksi luentojen aikana..<br />
Esitiedot: Tuotantotekniikka I, kone-elimet,<br />
valimotekniikka, metallioppi, meistotekniikka ja<br />
hitsaustekniikka.<br />
46355A Tuotantotekniikka II (luentokurssi)<br />
Lukukausi Luentoja Seminaari Laajuus ov.<br />
sl 60 30 3,0<br />
Opettaja: Prof. K. Lappalainen<br />
Tavoitteet: Sama kuin 46354S Tuotantotekniikka<br />
II:ssa.<br />
Toteutus: Luennot syksyllä 2. - 3. periodilla<br />
yhdessä 46354S:n kanssa. <strong>Opinto</strong>jaksoon kuuluu<br />
ammattiekskursio konepajateollisuuteen. Tentti<br />
on mahdollista suorittaa kahdella välikokeella,<br />
mikä on suositeltavin tapa, tai loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Lapinleimu, Kauppinen,<br />
Torvinen: Kone- ja metalliteollisuuden tuotan-
tojärjestelmät, WSOY 1997; Aaltonen, Torvinen:<br />
Konepaja-automaatio, WSOY 1997; Muu<br />
kirjallisuus annetaan tiedoksi luentojen aikana..<br />
46357A Toiminnanohjaus<br />
Lukukausi Luentoja Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
kl 30 50 3,0<br />
Opettaja: Prof. I. Honka<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija logistiikkaan, prosessiin,<br />
jonka avulla hallitaan materiaalivirtaa ja siihen<br />
liittyvää palvelua sekä tietovirtaa siten, että toiminnan<br />
laatu ja kustannustehokkuus maksimoituvat.<br />
Sisältö: 1. Logistiikan merkitys, tehokkuus ja<br />
laatu; 2. Ostotoiminta; 3. Kuljetukset ja materiaalin<br />
käsittely; 4. Varastot ja niiden ohjaus; 5.<br />
Tuotannon suunnittelu ja ohjaus; 6. Projektin<br />
ohjaus; 7. ATK ohjauksen apuvälineenä.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset pidetään 5. ja<br />
6. periodilla. Tenttiin osallistumisen edellytyksenä<br />
on harjoitustöiden hyväksytty luovuttaminen.<br />
Loppuarvosanan määräytymisessä painoarvot<br />
ovat tentti 0,6 ja harjoitukset 0,4.<br />
Tenttikirjallisuus: Luentomoniste ja luennot.<br />
Viitekirjallisuus: Sartjärvi, T.: Logistiikka<br />
kilpailutekijänä. Tavaroiden varastoinnista tilausohjautuvaan<br />
logistiikkaan. Suomen kuljetustaloudellinen<br />
yhdistys ry, 1992; Haapanen, M.,<br />
Oksanen, R.: Kuljetustalous, Etelä-Saimaan<br />
Kustannus Oy, 1981; Suomen Metalliteollisuuden<br />
Keskusliiton (MET) tekniset tiedotukset<br />
tuotannon ohjauksesta ja kuljetustekniikasta.<br />
46358A Valimotekniikka<br />
Lukukausi Luentoja Lab.harj. Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl 15 10 20 2,0<br />
Opettaja: Yliass. T. Tapaninen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoite on antaa<br />
diplomi-insinööriksi valmistuvalle kuva valumenetelmistä,<br />
niiden soveltuvuudesta erityyppiseen<br />
tuotantoon ja siitä, mitä eri menetelmät edellyttävät<br />
konstruktiolta.<br />
Sisältö: Eri malli- ja muottityypit; Kaavausmenetelmät,<br />
valimon mekanisointi; Sulatustekniikka;<br />
Valettavat metallit; Valun jälkikäsittelyt;<br />
Valukappaleen suunnittelu.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset 3. vsk:n<br />
syyslukaudella, 2. periodi. <strong>Opinto</strong>jaksoon kuuluu<br />
ekskursio valimoon. Loppuarvosana muodostuu<br />
painoarvoilla tentti 0,7 ja harjoitustyöt<br />
0,3.<br />
Kurssikirjallisuus: Autere, Ingman, Tennilä:<br />
Valimotekniikka I ja II. Tekniikan käsikirja. Osa<br />
8: Valukappaleen suunnittelu; MET: Valukappaleiden<br />
mittatarkkuus, työvarat ja piirustusmerkinnät<br />
3/77; Valujen taloudellinen käyttö,<br />
osat 1-4, 7/88; Valukappaleiden syöttäminen,<br />
3/68.<br />
46359S Tietokoneavusteinen valmistus<br />
Lukukausi Luentoja Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
kl 30 30 2,5<br />
Opettaja: Yliass. T. Korpela<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on luennoin<br />
ja omakohtaisin harjoituksin perehdyttää<br />
valmistuva insinööri tietokoneavusteisessa valmistuksessa<br />
käytettäviin menetelmiin sekä tuotantoon<br />
liittyvien tietojen hallintaan.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on valittavissa tuotantotekniikan<br />
jatko- ja valinnaismoduuleissa. Suositeltava<br />
suoritusajankohta on 4. vuosikurssilla.<br />
Sisältö: CAM ja muut tietokoneavusteiset osaalueet<br />
integroidussa konepajatuotannossa. Määritellään<br />
osa-alueet ja tarkastellaan niiden välisiä<br />
rajapintoja tuotannossa. Tarkastellaan tieteellisissä<br />
aikakausi- ja konferenssijulkaisuissa esitettyjä<br />
rinnakkaisuuteen perustuvia nykyaikaisia<br />
tietokoneavusteisia suunnittelu- ja valmistusjärjestelmiä.<br />
Tutustutaan valmistuksessa käytettävien<br />
numeerisesti ohjattujen työstökoneiden<br />
tietokoneavusteisiin ohjelmointimenetelmiin.<br />
NC-ohjelman tuottaminen geometrisen mallin<br />
pohjalta insinöörityöasemassa. Tarkastellaan<br />
työstökonekohtaisen NC-ohjelman postprosessoinnin<br />
periaatteita. Harjoituksissa perehdytään<br />
piirrepohjaisen geometrisen tuotemallin raken-<br />
KO 95
tamiseen, työstöratojen luomiseen ja NC-ohjelman<br />
generointiin insinöörityöasemassa.<br />
Toteutus: Luennot pidetään 5. periodilla ja<br />
harjoitustyö tehdään 2 - 3 hengen ryhmissä 5. ja<br />
6. periodilla. Loppuarvosanaan vaikuttavat tentti<br />
painokertoimella 0,6 ja harjoitustyö kertoimella<br />
0,4.<br />
Kurssikirjallisuus: Scheer, A-W., CIM,<br />
Computer Integrated Manufacturing, Towards<br />
the Factory of the Future, Springer-Verlag,<br />
1991; Zeid, I. CAD/CAM theory and practice,<br />
McGraw-Hill Inc., New York, 1991.; Shah, J.<br />
and Mäntylä, M. Parametric and feature-based<br />
CAD/CAM: concepts, techniques and applications.<br />
John Wiley & Sons Inc., 1995.; Lapinleimu,<br />
I., Kauppinen, V., Torvinen, S., Koneja<br />
metalliteollisuuden tuotantojärjestelmät,<br />
WSOY, Konepajan tuotantotekniikka –sarja,<br />
1997; Pikkarainen, E., Alamäki, O., Lauhikari,<br />
A, Tietokoneavusteinen NC-ohjelmointi. Valtion<br />
painatuskeskus, Helsinki, 1990; Salmensuu,<br />
S., Perttilä, I., NC-ohjelmointiympäristön kehittäminen,<br />
MET, Tekninen tiedotus 2/95.<br />
Esitiedot: Konepajatekniikka I ja Tietokoneavusteinen<br />
suunnittelu.<br />
46360S Joustavan valmistusjärjestelmän<br />
suunnittelu<br />
Lukukausi Luentoja Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
kl 20 10 2,0<br />
Opettaja: Prof. K. Lappalainen<br />
Tavoitteet: Joustavan valmistusjärjestelmän<br />
suunnittelu on täydentävä aine konepaja- ja metalliteollisuuden<br />
tuotannon ja valmistusteknisen<br />
suunnittelun johtotehtäviin valmistuville. <strong>Opinto</strong>jakson<br />
tavoite on, että sen suorittanut ymmärtää<br />
valmistusjärjestelmän kehittämiseen<br />
liittyvät ongelmat ja niiden ratkaisumahdollisuudet,<br />
pystyy valitsemaan taloudellisimman laitteistovaihtoehdon<br />
ja automaatiotason sekä kykenee<br />
viemään läpi tuotannon automatisointiprojektin.<br />
Sisältö: joustavat valmistusjärjestelmät; tavoitteiden<br />
ja vaatimustason asettaminen; layoutsuunnittelu;<br />
strateginen suunnittelu; kannattavuus;<br />
projektin toteutus.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset pidetään<br />
keväällä 4. - 5. periodin aikana. Tentti arvostellaan<br />
painokertoimella 0,7 ja harjoitustyö 0,3.<br />
Esitietoina vaaditaan Tuotantotekniikka I.<br />
Kurssikirjallisuus: Kurssikirjallisuus annetaan<br />
tiedoksi luentojen yhteydessä.<br />
46362S Tuotannon laatu<br />
Lukukausi Luentoja Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl 20 10 2,0<br />
Opettaja: Yliass. M. Juuso<br />
Tavoitteet: Tuotannon laatu on täydentävä<br />
opintojakso teollisuuslaitoksen johtotehtäviin<br />
valmistuville. <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on, että<br />
opintojakson suorittanut ymmärtää kokonaisvaltaisen<br />
laadunohjauksen vaikutuksen yrityksen<br />
toimintaan ja kustannuksiin sekä ymmärtää laadunvarmistuksen<br />
toteutusperiaatteet. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
painottaa tuotantovaiheessa tapahtuvaa<br />
laadunvarmistusta ja sen tehostamista.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen tuotantotekniikan<br />
opintosuunnalla ja valinnaisena tuotantotekniikan<br />
valinnaismoduulissa.<br />
Sisältö: Laatukäsite; kokonaisvaltainen laadunohjaus,<br />
laadunvarmistus ja laadunvarmistusmenetelmät;<br />
laadunohjaus tuotannon eri vaiheissa;<br />
tarkastusperiaatteet tuotannossa, laatukustannukset;<br />
yrityksen laatujärjestelmä; laatutoiminta<br />
alihankinnassa; SFS-ISO 9000 laatustandardit,<br />
SFS 729, SFS-10000, SFS-ISO 14000.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jakson luennot ja harjoitukset<br />
pidetään 2. - 3. periodilla. Loppuarvosana muodostuu<br />
painokertoimilla 0,7 tentti ja 0,3 harjoitustyö.<br />
Kurssikirjallisuus: Ishikawa, Kaoru; What is<br />
Total Quality Control? Prentice Hall, 1985;<br />
Ishikawa, K. Introduction to Quality Control,<br />
Chapman & Hall, London, 1990; Shingo, Shigeo;<br />
Zero Quality Control; Source Inspection<br />
and the Poka-Yoke System. Productivity Press,<br />
1986; Salminen, Pekka; Tuotteiden ja toiminnan<br />
laadun kehittäminen, Helsinki 1989. Julkaisu,<br />
Suomen Metalliteollisuuden Keskusliitto; 1989.<br />
KO 96
46363S Prototyyppitekniikka<br />
Lukukausi Luentoja Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl 42 8 2,0<br />
Opettaja: DI K. Lohi, <strong>Oulu</strong>n teknillinen oppilaitos<br />
Tavoitteet: Prototyyppitekniikka on täydentävä<br />
opintojakso tuotannon ja tuotekehityksen tehtäviin<br />
valmistuville. <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on<br />
antaa kuva nykyaikaisista prototyyppien valmistustekniikoista,<br />
joiden avulla tuotekehitysprosessia<br />
voidaan nopeuttaa.<br />
Sisältö: Teoriaopetus: 1. Prototyyppien merkitys<br />
tuotekehityksessä; 2. Tärkeimmät prototyyppien<br />
valmistustekniikat. 2.1. Rapid prototyping<br />
-menetelmät, 2.2. Stereolitografia tuotteen<br />
valmistuksessa, 2.3. Tyhjövalutekniikka. Laboratorio-opetus:<br />
1. Prototyyppien valmistusvaiheet,<br />
esikäsittely; 2. 3D-geometrian viipalointi ja<br />
tukien luonti, prosessiparametrit; 3. Prosessointi<br />
SLA-koneella ja jälkikäsittely; 4. Tyhjövalukoneen<br />
käyttöharjoitus. Harjoitustyö tehdään joltakin<br />
RP-tekniikan sovellusalueelta.<br />
Toteutus: Kurssi pohjautuu yhteistyöhön <strong>Oulu</strong>n<br />
teknillisen oppilaitoksen koneosaston kanssa,<br />
joka opetuksen järjestää. Kurssin laboratorioopetuksessa<br />
käytetään teknillisen oppilaitoksen<br />
stereolitografialaitteistoa sekä tyhjövalukonetta.<br />
Kurssi järjestetään 1. - 2. periodilla. Loppuarvosana<br />
muodostuu painokertoimelle 0,7 tentti ja<br />
0,3 harjoitustyöt.<br />
Kurssikirjallisuus: Annetaan tiedoksi luentojen<br />
yhteydessä.<br />
46364S Elektroniikkatuotteiden<br />
valmistustekniikka<br />
Lukukausi Luentoja Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl, kl 30 30 3,0<br />
Opettaja: Prof. K. Lappalainen<br />
Tavoitteet: Opetusjakson tavoitteena on antaa<br />
opiskelijoille kuva elektroniikkatuotteista ja<br />
niiden tuotannosta.<br />
Sisältö: Elektroniikkatuotteet, komponentit,<br />
valmistusprosessit, koonpanoprosessit, valmistusjärjestelmät<br />
ja laadun ohjaus.<br />
Toteutus: Luennot pidetään 3. ja 4. periodilla<br />
ja harjoitukset 5. ja 6. periodilla. Loppuarvosana<br />
muodostuu painokertoimilla 0,7 tentti ja 0,3<br />
harjoitustyö.<br />
Kurssikirjallisuus: Landers, Brown, Fant,<br />
Malmstrom & Schmitt: Electronics Manufacturing<br />
Processes, 1994 Prentice-Hall, Inc.<br />
46365A Muovituotteiden valmistustekniikka<br />
Lukukausi Luentoja Lab. harj. Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl 20 10 20 2,0<br />
Opettaja: Prof. I. Honka<br />
Tavoitteet: Opetusjakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija muovikappaleiden valmistusmenetelmiin<br />
ja työvälineisiin.<br />
Sisältö: Muovien ominaisuudet ja käyttö; muovikappaleiden<br />
valmistusmenetelmät ja käytetyt<br />
koneet; työvälineiden suunnittelu ja valmistus.<br />
Toteutus: Luennot pidetään 4. periodilla ja<br />
harjoitukset 5. periodilla. Tenttiin osallistuminen<br />
edellyttää harjoitustöiden hyväksyttyä suorittamista.<br />
Loppuarvosana määräytyy painokertoimilla<br />
0,7 tentti ja 0,3 harjoitukset.<br />
Tenttikirjallisuus: Luentomoniste ja luennot.<br />
Viitekirjallisuus: Tammela, V.: Polymeeritiede<br />
ja muoviteknologia. Osa III. Otatieto<br />
1990.; Vastela, M.: Ruiskupuristaminen, Muoviyhdistyksen<br />
kirjasarja 9, Muoviyhdistys, Helsinki<br />
1983.; Aaltonen, K. et. al.: Työvälinetekniikka.<br />
Otatieto 1991; Järvelä, P., Syrjälä, K.,<br />
Vastela, M., Ruiskuvalu, Plastdata Oy, Tampere<br />
<strong>2000</strong>.<br />
46366A Ohutlevytuotteen suunnittelu<br />
Lukukausi Luentoja seminaari Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl 20 10 20 2,0<br />
Opettaja: Prof. J. A. Karjalainen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on tutustuttaa<br />
opiskelijat etenkin elektroniikkatuotteissa<br />
olevien ohutlevyosien suunnitteluun sekä<br />
KO 97
suunnittelussa käytettäviin menetelmiin ja välineisiin.<br />
Sisältö: Luento- ja seminaariosuudessa käydään<br />
läpi ohutlevytuotteen suunnittelun perusteet,<br />
menetelmät ja tietokoneavusteiset suunnitteluvälineet.<br />
Kurssissa tutustutaan ohutlevytuotteiden<br />
mitoitusperusteisiin, materiaalien ja pintakäsittelyjen<br />
valintaan sekä eri valmistusmenetelmien<br />
mahdollisuuksiin ja rajoituksiin.<br />
Harjoitustyössä tietoja sovelletaan käytännön<br />
ongelmien ratkaisemiseen.<br />
Toteutus: Luennot ja seminaarit 2. periodi,<br />
harjoitukset 3. periodi. Arvosana määräytyy<br />
tentin (painoarvo 0,4), seminaarin (0,2) ja harjoitustyön<br />
(0,4) perusteella.<br />
Kurssikirjallisuus: luentomateriaali ja luennoilla<br />
ilmoitettava kirjallisuus.<br />
Esitiedot: kone-elimet, tietokoneavusteisen<br />
suunnittelu tai muutoin hankittu I-DEAS -ohjelmiston<br />
tuntemus.<br />
46367A Ohutlevytuotteiden valmistusautomaatio<br />
Lukukausi Luentoja seminaari Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
kl 20 10 20 2,0<br />
Opettaja: Prof. J. A. Karjalainen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on tutustuttaa<br />
opiskelijat ohutlevyosien tuotannossa<br />
käytettävän valmistusautomaation menetelmiin<br />
ja välineisiin.<br />
Sisältö: Luento- ja seminaariosuudessa käydään<br />
läpi ohutlevytuotteen valmistuksessa käytettävien<br />
automaatiolaitteiden ja -järjestelmien (mm. NCkoneet<br />
ja robotit) ominaisuuksia, mahdollisuuksia<br />
ja rajoituksia. Lisäksi tutustutaan automaation<br />
ohjauksessa tarvittavan tiedon luontiin ja käyttöön<br />
sekä suunnittelutiedon hyödyntämiseen.<br />
Harjoitustyössä tietoja sovelletaan käytännön<br />
ongelmien ratkaisemiseen.<br />
Toteutus: Luennot ja seminaarit 4. periodi,<br />
harjoitukset 5. periodi. Arvosana määräytyy<br />
tentin (painoarvo 0,4), seminaarin (0,2) ja harjoitustyön<br />
(0,4) perusteella.<br />
Kurssikirjallisuus: luentomateriaali ja luennoilla<br />
ilmoitettava kirjallisuus.<br />
Esitiedot: Tuotantotekniikka I, meistotekniikka,<br />
tietokoneavusteisen suunnittelu tai valmistus<br />
tai muutoin hankittu I-DEAS -ohjelmiston<br />
tuntemus.<br />
Koneensuunnittelun laboratorio<br />
46461A Luovan työn tekniikka<br />
Lukukausi Luentoja Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl 20 55 3,0<br />
Opettaja: Prof. J. Niskanen<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on tuoda esille<br />
ne edellytykset, joiden vallitessa ihminen kykenee<br />
luovaan toimintaan. Tähän kuuluu kyky<br />
muokata hankkimansa tiedot ja kokemus persoonallisuutensa<br />
mukaisesti toimivaan muotoon,<br />
taito kytkeä intuitio mielen perustoiminnoksi ja<br />
saada se toimimaan ajattelun ohjauksessa yhdessä<br />
aistimisen kanssa.<br />
Sisältö: Ajattelu, muisti, logiikka; Tietoisen<br />
tajunnan ja alitajunnan yhteistoiminta; Systematiikka<br />
ja alitajunnan yhteistoiminta; Heuristinen<br />
menettely; Ryhmätyö ja assosiaatio; Synektiikka<br />
ym. metodit.<br />
Toteutus: Luennot 1. periodin ja ideointiharjoitukset<br />
1. - 2. periodin aikana<br />
Kurssikirjallisuus: Jorma Tuomaala: Luova<br />
koneensuunnittelu. Tammertekniikka Ky, 1995,<br />
kirjan ensimmäinen osa. Luennoilla esitetään<br />
täydentävää materiaalia.<br />
46464A Toimilaitteet<br />
Lukukausi Luentoja Lab. harj. Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl 40 20 20 3,0<br />
Opettaja: TkL P. Tyni<br />
Tavoitteet: Pyrkiessään optimitulokseen koneenrakennuksessa,<br />
suunnittelijan on otettava<br />
toimilaitteissa ja ohjausjärjestelmissä huomioon<br />
sähköiset, hydrauliset ja pneumaattiset vaihtoehdot.<br />
Tämän oppijakson tavoitteena on antaa<br />
KO 98
opiskelijoille tällainen valmius käytännön työtä<br />
varten.<br />
Sisältö: Koneiden pneumaattiset, hydrauliset ja<br />
sähköiset toimi- ja hallintalaitteet; mitoitus,<br />
valinta ja käyttö koneautomaatiossa; hydraulisen<br />
ja pneumaattisen energian luonti; alipainetekniikka.<br />
Toteutus: Luennot ovat 2. - 3. periodilla. Suositeltava<br />
suoritusvuosikurssi III. Suunnitteluharjoitus<br />
syyslukukaudella. Tenttiin osallistumisen<br />
edellytyksenä on harjoitustöiden hyväksytty<br />
suorittaminen.<br />
Kurssikirjallisuus: Hulkkonen Veli: Pneumatiikka<br />
I, 6. painos, 1991, s. 1...140; Hulkkonen<br />
Veli: Pneumatiikka III, 3. painos, 1991, s.<br />
1...98; Mäkinen Reijo: Hydrauliikka I, 5. painos,<br />
1991, s. 1...192; Mäkinen Reijo: Hydrauliikka<br />
II, 3. uudistettu painos, 1991, s. 1...120,<br />
132...148;<br />
46465A Sähkötekniikka<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
kl 40 20 2,0<br />
Opettaja: TkL P. Tyni<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa<br />
perustiedot sähkökoneiden ja -laitteiden rakenteesta<br />
ja toiminnasta sekä niihin liittyvästä teoreettisesta<br />
sähkötekniikasta.<br />
Sisältö: Sähkötekniikan yleiset perusteet; Tasasähköpiirit,<br />
magnetismi, sähkömagneettinen<br />
induktio ja vaihtosähköpiirit. Sähkön tuotanto,<br />
siirto ja kulutus; Sähkökoneiden toimintaperiaate<br />
ja rakenne; Sähkömoottoreiden valinta; Tehoelektroniikka<br />
ja sähkömoottoreiden pyörimisnopeuden<br />
säätö; Sähköturvallisuus.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset ovat 5. - 6.<br />
periodilla. Suositeltava suoritusvuosikurssi III.<br />
Kurssikirjallisuus: Aura, L:, Tonteri, A. J.:<br />
Teoreettinen sähkötekniikka ja sähkökoneiden<br />
perusteet.<br />
46466A Ohjaus- ja säätötekniikan<br />
perusteet<br />
Lukukausi Luentoja Harjoitustyö Laajuus ov.<br />
kl 30 30 3,0<br />
Opettaja: TkL P. Tyni<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa<br />
perustiedot ohjaus- ja säätötekniikasta koneiden<br />
ohjauksessa ja opettaa ohjausjärjestelmän liittäminen<br />
ohjattavaan koneeseen tai laitteeseen.<br />
Sisältö: Koneiden ohjauksen perusteista. Loogisen<br />
ohjauksen suunnittelu. Ohjausjärjestelmät.<br />
Ohjelmoitava logiikka, en rakenne ja toiminta.<br />
Anturit. Säätötekniikan perusteet; Säätökaaviot<br />
ja instrumentointipiirustukset;<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset ovat 4. - 5.<br />
periodilla. Pakollinen harjoitustyö on 5. periodilla.<br />
Suositeltava suoritusvuosikurssi III.<br />
Kurssikirjallisuus: Kurssissa käytettävä opiskelumateriaali<br />
ilmoitetaan luentojen yhteydessä.<br />
46473A Koneensuunnitteluoppi I<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
kl 30 2,0<br />
Opettaja: Prof. J. Karhunen<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on perehtyä koneensuunnittelun<br />
pohjana olevaan perustietämykseen<br />
ja opetella sen omakohtainen soveltaminen.<br />
Kone-elimistä ja lähtömateriaaleista opitaan<br />
tuntemaan niiden ominaisuuksien vaikutus koneenrakennuksen<br />
mahdollisuuksiin. Perehdytään<br />
myös rakenteiden mitoituksen lukuisiin lähtökohtiin.<br />
Asema: Koneensuunnitteluoppi I on yhteinen<br />
sekä koneensuunnittelun että paperiteollisuuden<br />
koneiden opiskelijoille. Se suoritetaan 4. ja 5.<br />
periodilla III vuosikurssilla. Esitietoina vaaditaan<br />
kone-elinten luentojen kuuntelu sekä harjoitusten<br />
suoritukset.<br />
Sisältö: Hitsatut rakenteet ja rungot; valetut<br />
rakenteet; rakenteiden liitokset; akselirakenteet<br />
ja napaliitokset; käytöt; laakeroinnit ja voitelu;<br />
koneiden perustaminen.<br />
KO 99
Toteutus: Luennoilla käydään läpi aiheeseen<br />
liittyviä rakenteita, niiden suunnittelua ja mitoitusta.<br />
Kurssikirjallisuus: Jorma Tuomaala: luentomoniste<br />
Koneensuunnitteluoppi, ensimmäinen<br />
osa.<br />
46474S Paperiteollisuuden koneet<br />
Lukukausi Luentoja Seminaari Laajuus ov.<br />
sl, kl 100 30 4,0<br />
Opettaja: Prof. J. Niskanen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on, että<br />
opiskelijat saavuttaisivat hyvät valmiudet konstruktiotekniikan<br />
soveltajina sekä erityisvalmiudet<br />
paperi- ja selluteollisuuden koneita valmistavien<br />
konepajojen ja paperi- ja sellutehtaiden suunnittelu-,<br />
valmistus- ja kunnossapitotehtäviin sekä<br />
vientikaupan, opetuksen ja tutkimuksen tehtäviin.<br />
Asema: Paperiteollisuuden koneet on toinen<br />
koneensuunnittelun pääaineista. Se on vaihtoehtoinen<br />
Koneensuunnitteluoppi II:n kanssa.<br />
Sisältö: Suomen paperikoneteollisuuden ja<br />
konepajatuotannon merkitys kansainvälisesti;<br />
Paperilaadut, raaka-aineet ja paperin merkitys<br />
Suomelle; Paperikoneet, niiden konstruktiiviset<br />
laiteratkaisut ja toimintaprosessit sekä yksityiskohtaiset<br />
suunnittelukriteerit: konstruktioharjoitukset;<br />
Rakennemateriaalit, ruostumattomat<br />
teräkset ja korroosio; Telakonstruktiot, laakerointi<br />
ja tasapainotus; Runkorakenteet, perustukset<br />
ja asennus; Koneiden työturvallisuus ja<br />
melu; Koneiden vauriodiagnostiikan menetelmät<br />
koneiden kunnonvalvonnassa; Tuoterakenne ja<br />
tuotesuunnittelu yrityksen tuotantotoiminnassa<br />
ja sen johto ja organisointi. Lisäksi tehdään teollisuusvierailuja<br />
alan yrityksiin.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jakso toteutetaan 1. - 4. periodin<br />
aikana (n. 6 h/vko).<br />
Kurssikirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson kattava<br />
luentomonistesarja on saatavissa. Lisäksi alan<br />
kirjallisuudesta voi mainita seuraavat: Puusta<br />
paperiin, Monistesarja M101, M201, M301,<br />
M302, M401-M404, M501-508, M601-606,<br />
M701; Arjas, A. (toim.): Paperin valmistus.<br />
Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi- ja<br />
käsikirja III, osat 1 ja 2, Turku 1983; Bo Norman<br />
(toim.) Pappersteknik, Kungliga Tekniska Högskolan,<br />
Tukholma 1991; Smook, G.A.: Handbook<br />
for Pulp & Paper Technologists, Joint<br />
Textbook Committee of the Paper Industry,<br />
Canada 1986.<br />
46479A Ohjelmoitavat logiikat ja<br />
kenttäväylät<br />
Lukukausi Luentoja Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl 20 45 3,0<br />
Opettaja: TkL P. Tyni<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa<br />
tietoa koneiden ja laitteiden sekä laajempien<br />
järjestelmien ohjauksessa käytettävistä ohjelmoitavista<br />
logiikoista ja kenttäväylistä.<br />
Sisältö: Ohjausjärjestelmän liittäminen ohjattavaan<br />
koneeseen antureiden ja toimilaitteiden<br />
kautta. Ohjelmoitavan logiikan rakenne ja toiminta.<br />
Ohjelmointitavat. Perusteet ohjelmoitavan<br />
logiikan valintaan ja ohjelmointiin. Kenttäväylät,<br />
niiden toimintaperiaatteet ja ominaisuudet<br />
sekä valintaperusteet. Kenttäväylien käyttö<br />
erilaisten ohjausjärjestelmien yhteydessä.<br />
Toteutus: Luennot pidetään 1. periodilla ja<br />
harjoitustyö 2. - 3. periodilla. Harjoitustyö tehdään<br />
ryhmätyönä ja se on pakollinen. Suositeltava<br />
suoritusvuosikurssi IV.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan opintojakson<br />
alkaessa.<br />
46482S Koneensuunnitteluoppi II<br />
Lukukausi Luentoja Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl 50 30 4,0<br />
Opettaja: Prof. J. Karhunen<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on perehtyä ja sopeutua<br />
ryhmätyöhön saman tehtävän suorituksessa.<br />
Tutustutaan tuotekehityksen systemaattisiin<br />
metodeihin ja pyritään samalla omaksumaan ja<br />
hyödyntämään intuitiivista kehitysmetodia. Lähtötietoja<br />
pyritään laajentamaan simulaation ja<br />
analyysin avulla.<br />
KO 100
Asema: Koneensuunnittelun syventävä jatkokurssi.<br />
Toteutetaan IV vsk:n 2. ja 3. periodilla.<br />
Pohjatietoina vaaditaan koneensuunnitteluoppi<br />
I:n suoritus sekä luovan työn tekniikka harjoituksineen.<br />
Sisältö: Systemaattinen metodi VDI 2222;<br />
Ullmanin suunnittelumetodi; Intuitiivinen suunnittelumetodi;<br />
Tuoteohjelman suunnitteluprosessi;<br />
Tehdasprojekti; Optimointi sakkofunktiomenetelmällä;<br />
Automaation hyödyntäminen;<br />
Lukuisia tuotekehitysesimerkkejä Lopuksi perehdytään<br />
useimmille täysin uuteen ja totutuista<br />
ajatuskuluista poikkeavaan aiheeseen: Pehmytliimatut<br />
alumiinirakenteet.<br />
Toteutus: Toteutustapa sama kuin koneensuunnitteluoppi<br />
I:n yhteydessä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomonisteesta Koneensuunnitteluoppi<br />
jälkimmäinen osa lisättynä<br />
alumiinitekniikkaan liittyvällä materiaalilla.<br />
46483S Koneensuunnitteluopin erikoistyö<br />
Lukukausi Suunn.harj. Seminaari Laajuus ov.<br />
kl 90 2 5,0<br />
Opettaja: Prof. J. Karhunen<br />
Laajaan teollisuudesta saatavaan aiheeseen liittyvää<br />
harjoitustyötä valvotaan väliraportoinnin<br />
avulla. Työn luovutusta edeltää seminaari.<br />
46484S Paperiteollisuuden koneet,<br />
erikoistyö<br />
Lukukausi Suunn.harj. Seminaari Laajuus ov.<br />
kl 90 2 5,0<br />
Opettaja: Prof. J. Niskanen<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on syventää konstruktiotekniikan<br />
osaamista laajahkon harjoitustyön<br />
avulla.<br />
Asema: Pakollinen paperiteollisuuden koneet<br />
opintojakson valinneille koneensuunnittelun<br />
opintosuunnan opiskelijoille. Esitietoina vaaditaan<br />
kone-elinten suoritus ja paperiteollisuuden<br />
koneet opintojaksolle osallistuminen.<br />
Sisältö: Paperi- ja puumassateollisuuden koneisiin<br />
liittyvä suunnittelu- tai tutkimustehtävä.<br />
Aiheet pyritään valitsemaan siten, että niistä olisi<br />
opiskelijoille hyötyä, vaikka työpaikka myöhemmin<br />
olisikin alan ulkopuolella.<br />
Toteutus: Ryhmä- tai henkilökohtaisen työnä<br />
aiheesta ja laajuudesta riippuen. Työt aloitetaan<br />
2. periodilla teoriakurssin suorituksen yhteydessä.<br />
46485A Tuotesuojaus<br />
Lukukausi Luentoja Harj. työ Laajuus ov.<br />
sl 10 20 2,0<br />
Opettaja: Prof. J. Niskanen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on oppia<br />
tuntemaan eri teollisoikeudellisten suojamuotojen<br />
periaatteet ja käyttö Suomessa ja kansainvälisesti<br />
sekä antaa tiedot niistä keinoista, joita on<br />
käytettävissä, kun taloudellisesti arvokas tuote<br />
halutaan suojata epäterveeltä jäljittelyltä tai kun<br />
halutaan olla loukkaamatta kilpailijan yksinoikeutta.<br />
Sisältö: Eri teollisoikeudelliset suojamuodot ja<br />
niiden käyttö kilpailukeinona. Patenttisuojan<br />
laajuus ja pätevyys. Patentin hakeminen ja patenttihakemuksen<br />
laatiminen. Patentin hakeminen<br />
ulkomailla. Konfliktitilanteet. Patenttilainsäädäntö.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset 4. vsk:n<br />
syyskaudella 1. periodilla. <strong>Opinto</strong>jaksoon kuuluvana<br />
harjoituksena laaditaan patenttihakemus annetusta<br />
aiheesta. Tentti ja ryhmätyönä tehtävä<br />
harjoitustyö arvostellaan samalla painokertoimella.<br />
Kurssikirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jaksosta on saatavilla<br />
keskeisimmät asiat kattava luentomoniste.<br />
Lisäksi aihetta käsitellään mm. seuraavissa julkaisuissa:<br />
Patentinhaku<strong>opas</strong>, Keksintösäätö 1998;<br />
Patenttilaki; Työsuhdekeksinnöt, Suomen teollisuusliiton<br />
julkaisu; Seeman, R.A.: Patent Smart,<br />
A complete Guide to Developing and Selling<br />
Your Invention, Prentice Hall, New Jersey<br />
1987.<br />
KO 101
46486S Tietoteknisten järjestelmien<br />
sovellukset<br />
Lukukausi Luentoja Harj. työ Laajuus ov.<br />
sl 20 30 2,0<br />
Opettaja: TkL P. Tyni<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa<br />
perustiedot digitaalisten signaaliprosessorien ja<br />
mikro-ohjaimien ominaisuuksista ja niiden käytöstä<br />
erityisesti koneenohjauksessa.<br />
Sisältö: Mikro-ohjaimen (mikrokontrolleri)<br />
sekä digitaalisten signaaliprosessorien (DSP)<br />
rakenne, toiminta ja ominaisuudet. Perusteet<br />
prosessorin valintaan ja ohjelmointiin. Ohjelmien<br />
kehitysvälineet.<br />
Toteutus: Luennot pidetään 1. – 2. periodilla.<br />
Harjoitustyö 2. – 3. periodilla. Harjoitustyö on<br />
pakollinen. Tentti.<br />
Kurssikirjallisuus: Kurssissa käytettävä opiskelumateriaali<br />
ilmoitetaan luentojen ja harjoitusten<br />
yhteydessä.<br />
46488S Koneiden kunnon diagnostiikka<br />
Lukukausi Luentoja Lab. harj. Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
kl 40 20 50 5,0<br />
Opettaja: Prof. S. Lahdelma<br />
Tavoitteet: Syventää Kunnossapitotekniikkaopintojakson<br />
yhteydessä saatuja koneiden kunnon<br />
diagnostiikan tietoja. Monipuolisten harjoitustöiden<br />
avulla hankitaan valmiuksia itsenäiseen<br />
diagnostisointiin.<br />
Sisältö: Selvitetään, miten tyypillisiä prosessi- ja<br />
terästeollisuudessa sekä voimalaitoksissa esiintyviä<br />
vikoja voidaan diagnostisoida ja miten diagnostiikan<br />
keinoin pystytään vaikuttamaan käyttövarmuuteen,<br />
tuotteen laatuun, ympäristösuojeluun<br />
sekä koneiden modernisointiin.<br />
Toteutus: Luennot ovat 4. periodilla ja harjoitustyöt<br />
4. – 5. periodilla. Suositeltava suoritusvuosikurssi<br />
IV.<br />
Kurssikirjallisuus: Sturm, A. & Förster, R.,<br />
Maschinen- und Anlagendiagnostik für die zustandberzogene<br />
Instandhaltung. Stuttgart, B.G.<br />
Teubner 1990; Rao, B., Handbook of Condition<br />
monitoring. Oxford, Elsevier Advanced Technology<br />
1996; Lahdelma, S., Luentomoniste:<br />
Koneiden kunnon diagnostiikka <strong>2000</strong>.<br />
Esitiedot: Esitietoina suositellaan Kunnossapitotekniikka-opintojaksoa.<br />
46489S Koneiden kunnon diagnostiikan<br />
mittalaitetekniikka<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Lab. harj. Laajuus ov.<br />
kl 30 20 20 3,0<br />
Opettaja: Prof. S. Lahdelma<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on syventää<br />
tietoja keskeisimmistä koneiden kunnon<br />
diagnostiikassa käytetyistä mittalaitteista sekä<br />
niiden toimintaperiaatteista ja kalibrointitekniikasta.<br />
Sisältö: Käsitellään koneiden kunnon diagnostiikassa<br />
käytettäviä tiedonkerääjiä, analysaattoreita,<br />
PC-pohjaisia mittaussysteemejä, erilaisia suodattimia<br />
ja tiedonkeruukortteja, kalibraattoreita,<br />
kiinteitä kunnonvalvonnan systeemejä sekä muita<br />
tyypillisiä mittalaitteita ja niiden toimintaperiaatteita.<br />
Toteutus: Luennot ovat 5. periodilla ja harjoitustyöt<br />
5. – 6. periodilla. Suositeltava suoritusvuosikurssi<br />
IV.<br />
Kurssikirjallisuus: Sturm, A. & Förster, R.,<br />
Maschinen- und Anlagendiagnostik für die<br />
zustandberzogene Instandhaltung. Stuttgart, B.<br />
G. Teubner 1990; Aumala, O., et al., Mittaussignaalien<br />
käsittely. Tampere, Pressus Oy<br />
1998; Luennot ja muu opintojakson yhteydessä<br />
ilmoitettava aineisto.<br />
Esitiedot: Esitietoina suositellaan Kunnossapitotekniikka-opintojaksoa.<br />
Materiaalitekniikan laboratorio<br />
46571A Metalliopin perusteet<br />
Lukukausi Luentoja Lab.harj. Laajuus ov.<br />
kl 40 20 3,0<br />
KO 102
Opettaja: Prof. R. Rautioaho<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa pyritään siihen, että<br />
oppilas tuntee metalliopin peruskäsitteet sekä<br />
tärkeimmät metallisessa rakenteessa tapahtuvat<br />
ilmiöt, yleisimpien käyttömetallien ominaisuudet<br />
sekä eräät niiden teollisessa käsittelyssä esiintyvät<br />
ongelmat.<br />
Sisältö: Metallin kiteinen rakenne, plastinen<br />
muodonmuutos, rekristallisaatio, tasapainopiirrokset,<br />
rakennemuutosten mekanismit, rauta-hiili<br />
-seokset, hiiliterästen ja tärkeimpien<br />
seosterästen ominaisuudet ja käyttö, terässtandardit,<br />
metallin käyttäytyminen jännityksen<br />
alaisena, kupari- ja kevytmetallit.<br />
Toteutus: 40 t luentoja ja 3 harjoitustyötä 4<br />
hengen ryhmissä 4. - 5. periodilla. Loppuarvosanaan<br />
vaikuttaa loppukoe tai sitä vastaavat tehtävät<br />
luentojen yhteydessä. Loppukokeeseen osallistumisen<br />
edellytyksenä on harjoitustöiden<br />
suoritus. Suositeltava suoritusajankohta 2. vuosikurssi.<br />
Kurssikirjallisuus: Lindroos, Sulonen, Veistinen:<br />
Uudistettu Miekk-Ojan Metallioppi; Valorinta:<br />
Koneenrakentajan Metallioppi; Harjoitustyömoniste;<br />
Luentomoniste.<br />
46575A Materiaalin tutkimustekniikka<br />
Lukukausi Luentoja Demonstr. Laajuus ov.<br />
sl 24 10 2,0<br />
Opettaja: Prof. P. Karjalainen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa perehdytään materiaalitutkimuksen<br />
menetelmiin niiden koko<br />
laajuudessa aineenkoetusta lukuun ottamatta.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija tuntee eri<br />
menetelmien periaatteet, edut ja rajoitukset sekä<br />
käyttökohteet.<br />
Sisältö: Kvantitatiivinen metallografia, valomikroskopia,<br />
läpivalaisu- ja pyyhkäisyelektronimikroskopia,<br />
mikroanalyysi, spektroskopiset menetelmät,<br />
termiset, dilatometriset, sähköiset ja<br />
magneettiset mittausmenetelmät.<br />
Toteutus: Luennot 2. - 3. periodilla. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella. Suositeltava<br />
KO 103<br />
suoritusajankohta 3. vuosikurssi. Esitietoina<br />
metalliopin perusteet.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste; Weinberg,<br />
F.: Tools and Techniques in Physical Metallurgy<br />
vol I ja II; Kettunen, P. O.: Elektronimikroskopia<br />
I ja II.<br />
46577A Hitsaustekniikka<br />
Lukukausi Luentoja Lab.harj. Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
kl 20 30 5 2,0<br />
Opettaja: Yliass. J. Leinonen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoite on perehdyttää<br />
opiskelija hitsaustekniikan mahdollisuuksiin ja<br />
edellytyksiin tuotesuunnittelussa sekä antaa<br />
valmius valmistusteknillisten ongelmien ratkaisuun.<br />
Sisältö: Hitsausmenetelmät ja niiden soveltuvuus<br />
eri tarkoituksiin, terästen hitsattavuus,<br />
hitsauksessa tapahtuvat muodonmuutokset,<br />
hitsausvirheet ja hitsin tarkastusmenetelmät,<br />
hitsiliitoksen suunnittelu ja kustannukset.<br />
Toteutus: Luennot 4. periodin aikana. Loppuarvosana<br />
muodostuu konetekniikan opiskelijoille<br />
painoarvolla tentti 0,8 ja harjoitustyöt 0,2. Suositeltava<br />
suoritusajankohta 3. vuosikurssi.<br />
Kurssikirjallisuus: Lukkari, J.: Hitsaustekniikka.<br />
Perusteet ja kaarihitsaus; Grönlund, E.:<br />
Hitsaustekniikka; <strong>Opinto</strong>moniste.<br />
46578S Korroosion teoria<br />
Lukukausi Luentoja Lab.harj. Laajuus ov.<br />
kl 15 15 2,0<br />
Opettaja: Ass. S. Järvenpää<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa tutustutaan perusteellisesti<br />
korroosion sähkökemialliseen taustaan<br />
sekä käsitellään esimerkkitapauksia mikrorakenteen<br />
ja seostuksen vaikutuksesta korroosioon.<br />
Sisältö: Korroosion termodynamiikka: Termodynaamiset<br />
perusyhtälöt, Pourbaix-diagrammi.<br />
Korroosion kinetiikka: Peruskäsitteet, polarisaatio,<br />
sekapotentiaaliteoria, passivoituminen.<br />
Ruostumattoman teräksen korroosio. Korroosion<br />
testaus. Korkean lämpötilan korroosio.
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jaksoon kuuluu 15 t luentoja<br />
5. periodilla ja demonstraatio 6. periodilla.<br />
Loppuarvosana määräytyy luentotehtävien ja<br />
tentin perusteella. Esitietoina vaaditaan metalliopin<br />
perusteet ja materiaalitekniikka. Suositeltava<br />
suoritusajankohta 3. vsk.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennot, luentomoniste ja<br />
luennoilla jaettava lisämateriaali.<br />
Lähdekirjoja: Wranglen, G.: An introduction<br />
to corrosion and protection of metals, Chapman<br />
and Hall Ltd., London 1985; Trethewey, K. R.<br />
and Chamberlain, J.: Corrosion for students of<br />
science and engineering, Longman Grova UK<br />
Limited 1988.<br />
Esitiedot: Materiaalitekniikka<br />
46579S Vaurioanalyysi<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
kl 30 2,0<br />
Opettaja: Prof. P. Karjalainen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa käsitellään perustiedot<br />
eri vauriotyypeistä, niiden syntymekanismeista<br />
ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä vauriotutkimuksen<br />
menetelmistä. Tavoitteena on<br />
antaa opiskelijoille tapahtuneen materiaali- tai<br />
rakennevaurion selvittämiseen tarvittavat perustiedot<br />
ja -valmiudet.<br />
Sisältö: Vaurioselvityksen yleiset periaatteet ja<br />
menettelytavat. Murtumistutkimuksen menetelmät.<br />
Murtumatyypit, murtumamekanismit ja<br />
murtopintojen ominaispiirteet eri tapauksissa.<br />
Materiaalivirheiden vaikutus murtumakäyttäytymiseen.<br />
Esimerkkitapausten käsittelyä.<br />
Toteutus: Luennot 6. periodilla. Osallistuva<br />
luento. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella.<br />
Suositeltava suoritusajankohta 4. vsk.<br />
Kurssikirjallisuus: Lange, G.: Systematische<br />
Beurteilung technischer Schadenfälle, 1983;<br />
Wulpi, D. J.: Understanding How Components<br />
Fail, 1985; Luentomoniste ja luennoilla ilmoitettava<br />
materiaali.<br />
KO 104<br />
46580S Hitsausmetallurgia<br />
Lukukausi<br />
Luentoja ja<br />
seminaareja<br />
Lab.harj.<br />
Laajuus ov.<br />
sl, kl 40 50 5,0<br />
Opettaja: Prof. P. Karjalainen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakso antaa taustan ja <strong>opas</strong>tuksen<br />
hitsauksen aikana tapahtuvien ilmiöiden<br />
ymmärtämiselle ja siten valmiuden materiaali- ja<br />
menetelmävalintaan, jota tukee virheiden syntymekanismin<br />
ymmärtäminen.<br />
Sisältö: Lämmön jakautuminen hitsiliitoksissa.<br />
Hitsisulan jähmettyminen ja suotautuminen.<br />
Hitsin jäähtymisen aikana tapahtuvat ilmiöt ja<br />
hitsin mikrorakenne. Hitsattavuus: rakenneteräkset,<br />
niukkaseosteiset teräkset, seosteräkset,<br />
musta/ruostumaton, valurauta, alumiiniseokset.<br />
Hitsausvirheet ja hitsattavuuskokeet.<br />
Toteutus: Luentoja ja seminaareja 40 t 2. - 3.<br />
periodilla, seminaarialustus ja harjoitustyö 3. - 6.<br />
periodilla. Loppuarvostelussa on tentin painokerroin<br />
4 ja harjoitustyön 1. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan<br />
loppukokeella. Suositeltava suoritusajankohta<br />
4. vsk. Esitietona metalliopin perusteet ja<br />
hitsaustekniikka.<br />
Kurssikirjallisuus: Easterling, K.: Introduction<br />
to the Physical Metallurgy of Welding, 1983;<br />
Kou, S.: Welding Metallurgy, 1987; <strong>Opinto</strong>moniste.<br />
46581S Fysikaalinen metallurgia I<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
sl 46 4,0<br />
Opettaja: Prof. P. Karjalainen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa selvitetään dislokaatioteorian<br />
perustaa, dislokaatioiden käyttäytymistä<br />
ja merkitystä metallien rakennetekijänä.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksossa pyritään siihen, että opiskelija<br />
tuntee tärkeimmät jännityksen alaisessa metallissa<br />
tapahtuvat ilmiöt ja ymmärtää niiden ja<br />
mikrorakenteen välisen yhteyden.<br />
Sisältö: Pisteviat, dislokaatioteoriaa, erilliskiteen<br />
käyttäytyminen, muokkauslujittuminen,<br />
dislokaatioiden käyttäytyminen seoksissa, raerajat<br />
ja raekoon vaikutus, tekstuuri, väsyminen ja<br />
viruminen, murtumisprosessit.
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jaksoon kuuluu 46 t luentoja<br />
ja seminaareja 1. - 3. periodilla. Suositeltava<br />
suoritusajankohta 4. vuosikurssi. Esitietoina<br />
metalliopin perusteet ja metallin tutkimustekniikka.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste; Weertman,<br />
J. & Weertman, J. R.: Elementary Dislocation<br />
Theory; Honeycombe, R. W.: The Plastic<br />
Deformation of Metals; Muu lähdekirjallisuus<br />
ilmoitetaan luentojen yhteydessä.<br />
46582S Fysikaalinen metallurgia II<br />
Lukukausi<br />
Luentoja ja<br />
seminaareja<br />
Lab.harj.<br />
Laajuus ov.<br />
kl 50 90 7,0<br />
Opettaja: Prof. R. Rautioaho<br />
Tavoitteet: Tarkoituksena on koota ja muokata<br />
aikaisempien metallioppiin liittyvien opintojaksojen<br />
antama tieto käyttökelpoiseksi ja hyödynnettäväksi<br />
sekä syventää fysikaalisen metallurgian<br />
ymmärtämistä uuden tiedon luomisen perustaksi.<br />
Sisältö: Jähmeässä tilassa tapahtuvien faasimuutosten<br />
termodynamiikka ja kinetiikka. Tasapainopiirrokset.<br />
Diffuusio. Jähmettyminen.<br />
Rekristallisaatio. Erkautuminen. Martensiittimuutos.<br />
Perliitti- ja bainiittireaktiot. S-käyrät ja<br />
niiden käyttö. Juotemetallurgia.<br />
Toteutus: Luentoja ja seminaareja 50 t, 3 harjoitustyötä<br />
4. - 6. periodilla. Loppuarvosanaa<br />
laskettaessa huomioidaan tentti, harjoitustyöt ja<br />
seminaarityö painokertoimella 3, 3 ja 1. Suositeltava<br />
suoritusajankohta 4. vuosikurssi.<br />
Kurssikirjallisuus: Burke, J.: The Kinetics of<br />
Phase Transformations in Metals; Haasen, P.:<br />
Physical Metallurgy; Porter, D. & Easterling,<br />
K.: Phase Transformations in Metals; Honeycombe,<br />
R. W.: Steels – Microstructure and<br />
Properties; Luentomoniste.<br />
Todistusmerkintä fysikaalinen metallurgia on<br />
yhdistetty arvosanoista korroosion teoria, vaurioanalyysi,<br />
fysikaalinen metallurgia I ja II painokertoimilla<br />
1, 2, 4 ja 7.<br />
46583A Materiaalitekniikka<br />
Lukukausi Luentoja Lab.harj. Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
sl 50 15 10 3,0<br />
Opettaja: Yliass. J. Leinonen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa pyritään siihen, että<br />
opiskelija tuntee metallien tavalliset lämpökäsittelymenetelmät<br />
ja tarvittavat laitteistot sekä<br />
kykenee suunnittelemaan yksinkertaisia lämpökäsittelyjä.<br />
Opiskelija kykenee myös tunnistamaan<br />
tavallisimmat korroosiomuodot sekä tuntee<br />
tavallisimmat korroosionesto- ja pinnoitusmenetelmät.<br />
Opiskelija tuntee myös<br />
materiaalien valintaan liittyvät periaatteet sekä<br />
tavallisimpien rakennemateriaalien ominaisuudet<br />
ja käyttöalueet. Lisäksi hän tuntee tavallisimmat<br />
elektroniikan pinnoitusmenetelmät, joita käytetään<br />
mm komponenttien ja piirilevyjen valmistuksessa<br />
sekä koteloinnissa.<br />
Sisältö: Tavallisimmat materiaalit, niiden ominaisuudet<br />
ja käyttöalueet. Teräksen yleisimmät<br />
lämpökäsittelyt. Lämpökäsittelyjen suunnittelu.<br />
Korroosion sähkökemiallinen tausta ja korroosiolajit.<br />
Korroosio eräissä ympäristöissä. Yleiset<br />
korroosionesto- ja pinnoitusmenetelmät. Materiaalinvalinnan<br />
suoritus eri vaatimuksia silmällä<br />
pitäen.<br />
Toteutus: Luennot 1. - 2. periodilla sekä 3<br />
harjoitustyötä ja suunnitteluharjoitukset 2. - 3.<br />
periodilla. Suositellaan suoritettavaksi 3. vuosikurssilla.<br />
Loppuarvosanaan vaikuttavat tentti,<br />
harjoitustyöt ja suunnitteluharjoitukset painokertoimilla<br />
3, 1 ja 1.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan luennoilla.<br />
Esitiedot: Metalliopin perusteet<br />
46586A Muovien teknologia<br />
Lukukausi<br />
Luentoja ja<br />
seminaareja<br />
Lab.harj.<br />
Laajuus ov.<br />
sl 30 10 2,0<br />
Opettaja: Prof. R. Rautioaho<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
tietää polymeerikemian peruskäsitteet, tuntee<br />
teknillisesti merkittävät muovit, niiden käyt-<br />
KO 105
töominaisuudet ja käyttöalat ja on perillä muovien<br />
jalostusmenetelmistä.<br />
Sisältö: Muovien rakenne, fysikaaliset ja mekaaniset<br />
ominaisuudet, elektroniikan muovit, valmistus,<br />
työstö ja liittäminen. Tärkeimpien muovien<br />
käyttöalat. Komposiitit. Erityisesti kiinnitetään<br />
huomiota polymeerien fysikaalisten,<br />
kemiallisten ja käyttöominaisuuksien väliseen<br />
vuorovaikutukseen.<br />
Toteutus: Luennot 1. periodilla. <strong>Opinto</strong>jaksoon<br />
kuuluvat lisäksi seminaarit sekä harjoitustyöt.<br />
Arvosana määräytyy loppukokeen ja seminaariesitelmän<br />
perusteella. Loppukoe voidaan<br />
korvata luentojen yhteydessä suoritetuilla tehtävillä.<br />
Suositeltava suoritusajankohta 3. vsk.<br />
Kurssikirjallisuus: Törmälä, P.: Muovimateriaalit;<br />
Leinonen, T. ja Väyrynen, S.: Koneelimiin<br />
soveltuvista muoveista; Seppälä, J.: Polymeeriteknologian<br />
perusteet.<br />
46587A Keraamiset materiaalit<br />
Lukukausi Luentoja Lab.harj. Laajuus ov.<br />
sl 20 10 1,5<br />
Opettaja: Prof. R. Rautioaho<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
tuntee tärkeimmät keraamiset rakennemateriaalit,<br />
tietää niiden valmistuksen, rakenteen ja<br />
ominaisuuksien välisen yhteyden sekä tärkeimmät<br />
käyttöalueet.<br />
Sisältö: Tärkeimmät konstruktiokeraamit ja<br />
niiden rakenteet, mekaaniset ja fysikaaliset ominaisuudet,<br />
valmistus, työstö, liittäminen, käyttöalueet<br />
ja keraamisten rakenteiden suunnitteluperiaatteet.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitustyöt 3. periodilla.<br />
Suositeltava suoritusajankohta 4. vsk.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksoon kuuluu kaksi harjoitustyötä.<br />
Arvosana määräytyy loppukokeen perusteella.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste; D.W.<br />
Richerson; Modern Ceramic Engineering.<br />
46588S Elektronioptiikan sovellutukset<br />
Lukukausi Luentoja Lab.harj. Laajuus ov.<br />
kl 6 24 1,5<br />
Opettaja: Prof. P. Karjalainen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on syventää<br />
luentojen avulla ja eritoten omakohtaisesti<br />
suoritetuilla harjoitustöillä konkretisoida opiskelijan<br />
tietoja elektronioptisten laitteiden (STEM,<br />
SEM/EDS, EPMA/WDS ja kuva-analyysi) käyttömahdollisuuksista<br />
materiaalitutkimuksessa,<br />
jotta hän pystyy hyödyntämään niitä omassa<br />
työssään.<br />
Sisältö: Elektronimikroskooppien STEM,<br />
SEM/EDS ja EPMA/WDS rakenne ja kuvanmuodostus,<br />
resoluutio. Kuva-analyysi. Näytteenvalmistus.<br />
Käyttöesimerkkejä. Harjoituksissa<br />
näytteiden valmistusta ja ohjattua mikroskoopin<br />
käyttöä.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset 5. periodilla.<br />
Esitietoina metallin tutkimustekniikka ja metalliopin<br />
perusteet. Suositeltava suoritusajankohta 3.<br />
tai 4. vsk. Harjoituksiin osallistuminen on pakollista.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella.<br />
Luennoidaan vain joka toinen vuosi (seur. kerran<br />
v. 2001).<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan ja jaetaan luennoilla;<br />
Luentomoniste.<br />
46589S Terästen valmistus ja ominaisuudet<br />
Lukukausi Luentoja Lab.harj. Laajuus ov.<br />
kl 20 15 2,0<br />
Opettaja: Prof. P. Karjalainen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa perehdytään terästen<br />
valmistusvaiheiden vaikutuksiin mikrorakenteeseen<br />
ja sulkeumiin ja tätä kautta ominaisuuksiin.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
tietää, miten nykyaikaisia teräksiä valmistetaan ja<br />
miten hyvät ominaisuudet on saatu aikaan.<br />
Sisältö: Teräksen valmistus, senkkakäsittelyt,<br />
jatkuvavalu ja valssaus. Tyhjö- ja M-käsittelyt.<br />
Termomekaaniset käsittelyt ja niiden vaikutus<br />
teräksen ominaisuuksiin. Teräksen epäpuhtaudet<br />
KO 106
ja sulkeumat ja näiden vaikutus sitkeyteen, väsymiskestoon,<br />
pinnanlaatuun, hitsattavuuteen,<br />
jne.<br />
Toteutus: 5. periodilla. Suositeltava suoritusajankohta<br />
3. tai 4. vuosikurssi. Esitietona vaaditaan<br />
metalliopin perusteet. Luennoidaan vain<br />
joka toinen vuosi (seur. kerran v. <strong>2002</strong>). Laboratorioharjoitustyö.<br />
Suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste; Tamura,<br />
T.: Thermomechanical Processing of High<br />
Strength Low Alloy Steels, 1988.<br />
46590A Valssaustekniikka<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
sl 50 3,0<br />
Opettaja: Prof. Pekka Mäntylä<br />
Tavoitteet: Antaa kuva valssauksen vaikutuksesta<br />
tuotteen laatuun. Lyhyen teoreettisen taustan<br />
avulla luodaan valmiudet ymmärtää prosessimallintamisen<br />
merkitys valssausprosessin hallinnan<br />
näkökulmasta. Samalla syvenee valssauksen<br />
yhteys materiaalitekniikkaan.<br />
Sisältö: Valssaustekniikan käsitteet ja terminologia,<br />
plastisuusteorian alkeet, valssausvoimien<br />
laskenta, tasomaisuus ja valmistustarkkuus, tilastolliset<br />
sovellukset esimerkein sekä kuumenemis-<br />
ja jäähtymisilmiöt muodostavat opetuksen<br />
sisällön.<br />
Toteutus: Luennot ovat 1. – 3. periodilla.<br />
Suositeltava suoritusajankohta on 4. vsk. <strong>Opinto</strong>jakson<br />
päättyessä pidetään tentti.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennot; Starling: Theory<br />
and practice of flat rolling; Ginzburg: Highquality<br />
steel rolling.<br />
Esitiedot: 46571A Metalliopin perusteet.<br />
46591S Elektroniikan liittämismenetelmät<br />
Lukukausi Luentoja Lab.harj. Laajuus ov.<br />
sl 30 10 2,0<br />
KO 107<br />
Opettaja: Prof. R. Rautioaho<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa<br />
kuva elektroniikan liittämismenetelmistä ja menetelmän<br />
vaikutuksesta liitosten laatuun, liittämisen<br />
taloudellisuuteen ja tuotteiden käyttöominaisuuksiin.<br />
Sisältö: 1. Juottamismenetelmät: aaltojuottaminen,<br />
reflow-menetelmät, juotteet, juotettavat<br />
materiaalit, fluksit, juottamisen taloudellisuus,<br />
juoteliitosten laatu ja mekaaniset ominaisuudet;<br />
2. Liimaliittäminen: johtavat liimat ja niiden<br />
termiset ominaisuudet, liimattavat materiaalit,<br />
liimausmenetelmät, liimaliitosten sähköiset,<br />
termiset ja mekaaniset ominaisuudet; 3. Muut<br />
liittämismenetelmät: lankabondaus, mikrohitsaus,<br />
Flip chip, TAB, mekaaniset liitokset.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitustyöt 2. - 3. periodilla.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan joko loppukokeella<br />
tai luentojen yhteydessä suoritettuina<br />
tehtävinä.<br />
Kirjallisuus: Luentomoniste.<br />
46592S Pintaliitostekniikka<br />
Lukukausi Luentoja Lab.harj. Laajuus ov.<br />
kl 30 20 2,5<br />
Opettaja: Prof. R. Rautioaho<br />
Tavoitteet: Opetusjakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija elektroniikan komponenttilevyjen<br />
kokoonpanoprosessiin, jossa sovelletaan<br />
nykyistä valmistustekniikkaa, pintaliitostekniikkaa.<br />
Sisältö: Komponentit, pastanpaino, ladonta,<br />
sulatusjuotto, vika-analyysi, laadun ohjaus ja<br />
korjausjuotto.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset 5. - 6. periodilla<br />
joka toinen vuosi alkaen kl. 2001. Kurssi on<br />
syventävä jatkokurssi Elektroniikan liittämismenetelmille<br />
ja/tai Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikalle<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan luentojen<br />
yhteydessä.<br />
Esitiedot: Elektroniikan liittämismenetelmät,<br />
Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka.
46593S Hitsaustekniikan jatkokurssi<br />
Lukukausi Luentoja Harj. työ Seminaari Laajuus ov.<br />
kl 20 40 10 3,0<br />
Opettaja: Yliass. J. Leinonen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa käsitellään hitsaustekniikan<br />
nykyistä kehitysvaihetta, moderneja<br />
hitsausmenetelmiä, hitsauksen automatisointia ja<br />
mekanisointia sekä laatu-, tuottavuus- ja kannattavuuskysymyksiä.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan<br />
opiskelija ymmärtää hitsauksen merkityksen<br />
konepajayrityksen tuotantomenetelmänä, ja<br />
hänellä on perusvalmius analysoida ja kehittää<br />
sitä.<br />
Sisältö: Käytetyimpien hitsausmenetelmien<br />
mahdollisuudet ja rajoitukset. Uudet hitsausmenetelmät<br />
sisältäen esim. sädemenetelmät ja suurtehomuunnelmat.<br />
Standardien ISO 9000 ja SFS-<br />
EN 729 soveltaminen hitsaavaan teollisuuteen.<br />
Hitsauksen laaduntuottotekijät. Hitsauksen tuottavuus,<br />
taloudellisuus ja kannattavuus.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jakso kuuluu materiaalitekniikan<br />
metallurgian jatkomoduuliin, tuotantotekniikan<br />
jatko- ja valinnaismoduuliin sekä koneensuunnittelun<br />
jatkomoduuliin. Luennot pidetään<br />
4. periodilla, harjoitustyö ja seminaari 5. periodilla.<br />
Harjoitustyöaiheet pyritään saamaan teollisuusyrityksistä.<br />
Suositellaan suoritettavaksi 4.<br />
vsk:lla. Loppuarvosana määräytyy puoleksi tentin<br />
ja puoleksi harjoitustyön ja seminaarin perusteella.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan luentojen<br />
yhteydessä.<br />
Esitiedot: Hitsaustekniikka<br />
46594A Uuniteknologia<br />
Lukukausi Luentoja Lab.harj. Laajuus ov.<br />
sl 20 20 2,0<br />
Opettaja: DI Johannes Sallinen<br />
Tavoitteet: Antaa kuva nykyaikaisista teollisuuden<br />
lämpökäsittely- ja kuumennusuuneista sekä<br />
uunisuunnittelun perusteista.<br />
Sisältö: Lämpökäsittelyn syyt ja tarpeet, uuniteknologia,<br />
uunityypit, uunien valintaperusteet,<br />
KO 108<br />
uunin energiamuodon valinta, tehon syöttö ja<br />
valvonta, lämpötilan mittaukset uunitilasta sekä<br />
säätö ja valvonta, uunien eristysvaihtoehdot,<br />
lämmönsiirron laskentaperusteita, uunitehon<br />
mitoitus ja eristyksen taloudellinen optimointi.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitustyöt ovat 2.<br />
periodilla. Suositeltava suoritusajankohta on 3.<br />
vsk.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomonisteet,; Metals<br />
Handbook, vol. 4 Heat Treating, ASM Metals.<br />
Esitiedot: 46571A Metalliopin perusteet.<br />
46595A Metallien muovaus<br />
Lukukausi Luentoja Harj.työ Laajuus ov.<br />
kl 24 16 2,0<br />
Opettaja: TkT Jari Larkiola<br />
Tavoitteet: Antaa perustiedot plastisuusteoriasta,<br />
ohutlevyjen muovauksesta sekä muista<br />
yleisimmistä metallien muokkausmenetelmistä.<br />
Sisältö: Käsitellään metallien mekaanisia testausmenetelmiä,<br />
plastisuusteoreettisia laskentamenetelmiä,<br />
ohutlevyjen muovaukseen liittyen<br />
keskitytään syvävetoon sekä käydään läpi yleisimmät<br />
muokkausmenetelmät lukuun ottamatta<br />
valssausta.<br />
Toteutus: Luennot sekä kirjallisuustyö ovat 6.<br />
periodilla. Suositeltava suoritusajankohta on 3.<br />
tai 4. vsk. Luennoidaan parittomina vuosina.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomonisteet; Pierce,<br />
R: Sheet Metal Forming, 1991.<br />
Esitiedot: 46571A Metalliopin perusteet.<br />
46596A Valssaustekniikan sovellutukset<br />
Lukukausi Luentoja Lab.harj. Laajuus ov.<br />
kl 15 25 2,0<br />
Opettaja: Ass. Jussi Paavola<br />
Tavoitteet: Perehtyä valssausprosessiin laitteistonäkökulmasta.<br />
Sisältö: Erityyppiset valssaimet ja valssauslinjat,<br />
profiili ja tasomaisuus sekä niiden laskenta valssauksessa.<br />
Valssausprosessien mallintaminen.
Toteutus: Luennot ja laboratorioharjoitustyöt<br />
ovat 4. periodilla. Suositeltava suoritusajankohta<br />
on 4. vsk. <strong>Opinto</strong>jakson päättyessä pidetään<br />
tentti. Harjoitustyöt koostuvat laboratoriossa<br />
käytössä olevien mallinnusohjelmien demoista<br />
sekä yhdestä laajemmasta valssausharjoituksesta<br />
että teollisuusvierailusta.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
Esitiedot: 46571A Metalliopin perusteet.<br />
46597A Tilastolliset sovellukset prosessiteollisuudessa<br />
Lukukausi Luentoja Harjoitukset Laajuus ov.<br />
kl 20 20 2,0<br />
Opettaja: DI Lassi Myllykoski<br />
Tavoitteet: Kehittää tilastollista ajattelu- ja<br />
toimintakykyä sekä ”numeerista lukutaitoa”.<br />
Oppia jalostamaan numerotietoa osaamiseksi ja<br />
prosessin suorituskyvyksi. Oppia pienentämään<br />
ominaisuuksien vaihtelua.<br />
Sisältö: Prosessien mittaus ja mittareiden valinta.<br />
Satunnaisen vaihtelun suodattaminen ja<br />
virhelähteen tunnistaminen. Satunnaisen vaihtelun<br />
pienentäminen. Tiedon analysointi ja mallintaminen.<br />
Toteutus: Luennot ovat 4. - 5. periodilla ja<br />
harjoitustehtävät 5. – 6. periodilla. Suositeltava<br />
suoritusajankohta on 3. tai 4. vsk. Luennoidaan<br />
parillisina vuosina.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennot + kirjallisuus<br />
(mm. Donald J. Wheeler: Understanding variation<br />
– The key to managing chaos.<br />
Esitiedot: 46571A Metalliopin perusteet.<br />
Muut<br />
46001P Harjoittelu<br />
Lukukausi Seminaari Laajuus ov.<br />
sl 10 10,0<br />
Opettaja: Harjoittelusihteeri<br />
Tavoitteet: Harjoitteluun kuuluvan pakollisen<br />
harjoitteluseminaarin tavoitteena on täydentää<br />
KO 109<br />
käytännön harjoittelua ja perehdyttää syvällisemmin<br />
yhden harjoittelujakson aiheeseen. Esitelmän<br />
valmistelu kehittää oppilaan kykyä tehdä<br />
itsenäisesti havaintoja toimialastaan ja toimivasta<br />
työyhteisöstä. Samalla pyritään kehittämään<br />
oppilaan kirjallista ja suullista ilmaisukykyä.<br />
Seminaaritilaisuuksiin osallistuvilla kuulijoilla<br />
laajenee yleisnäkemys eri työpaikoista ja teollisuudenhaaroista.<br />
Sisältö: Seminaariesitelmän, joka kestää n. 15<br />
min, on käsiteltävä jotakin harjoittelun tavoitteena<br />
mainittua yhteen harjoittelujaksoon liittyvää<br />
asiaa.<br />
Toteutus: 1. - 3. periodilla. Harjoitteluseminaari<br />
järjestetään syyslukukaudella. Esitelmän<br />
pitäjien on ilmoittauduttava 1. periodin alussa.<br />
Seminaaritilaisuuksiin on osallistuttava 1. vsk.:lla<br />
kuulijana ja keskustelijana vähintään puoleen<br />
tilaisuuksien lukumäärästä. Seminaareissa toimii<br />
4. vsk.:n oppilas kerran esitelmän pitäjänä, kerran<br />
tilaisuuden puheenjohtajana ja kerran esitelmän<br />
kriitikkona (vastaväittäjänä). Esitelmää<br />
vastaava kirjallinen selostus on jätettävä valvojalle<br />
3 päivää ennen seminaaripäivää<br />
46081P Teknillinen ohjelmointi I<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Lab.harj. Laajuus ov.<br />
sl 26 13 30 2,0<br />
Opettaja: Lehtori Reijo Saari<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suorittanut omaa<br />
hyvän pohjan Fortranin itseopiskeluun ja käytännön<br />
kehittymiseen. Hän osaa käyttää valmiita<br />
ohjelmapakkauksia sekä keskustietokonetta osituskäytössä<br />
sekä eräajossa.<br />
Sisältö: 1. Fortran 77 alkeet, käskyt, suora ja<br />
formatoitu input/output, aliohjelmat ja common,<br />
funktioaliohjelmat, lausefunktiot, parametrien<br />
käyttö; 2.Valmisohjelmistot; 3. Konetekniikkaan<br />
liittyvää ohjelmointia Fortranilla aliohjelmia<br />
käyttäen. Valmisohjelmien käyttöesimerkkejä.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset 2. vuosikurssin<br />
1. - 3. periodilla. Luentoja ja ohjattua päätetyöskentelyä<br />
sekä harjoitustyö. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella. Harjoitustyön hyväksytty<br />
suorittaminen on tenttiin osallistumisen<br />
edellytyksenä.
Lähdekirjallisuus: Ashcroft, J., Eldrige, R.<br />
H., Paulson, R. W. ja Wilson, G. A.: Programming<br />
with Fortran 77. Ekman, T. ja Eriksson,<br />
G.: Fortran 77-kielen oppikirja. Studentlitteratur<br />
/ Oy Rastor Ab, Lund 1988, Ellis, T.M.R.:<br />
Fortran 77 Programming With an Introduction<br />
to the Fortran 90 Standard (second edition).<br />
Addison-Wesley, 1990. Koffman, E.B. ja<br />
Friedman, F.E.: Problem solving and structured<br />
programming in Fortran 77 (4th edition). Addison-Wesley,<br />
1990.<br />
46083P Opiskelu ja sen suunnittelu<br />
Lukukausi<br />
Luentoja<br />
Pienryhmäohjaus<br />
Tiedonhankintakurssi<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
sl, kl 14 10 6 1,0<br />
Opettaja: <strong>Opinto</strong>neuvoja Reijo Saari<br />
Tavoitteet: Opiskeluympäristönsä tunteva ja<br />
siitä kiinnostunut opiskelija, jolla on valmiudet<br />
itsenäiseen tiedonhankintaan.<br />
Sisältö: Yliopistoon ja koulutusohjelmaan perehdyttäminen,<br />
opintojen suunnittelun helpottaminen<br />
sekä opiskelijan integroiminen oman<br />
laitoksen toimintaan (koneinsinööri-identiteetin<br />
vahvistaminen). <strong>Opinto</strong>jaksoon sisältyy lisäksi<br />
kirjaston ja kirjallisuuden käytön <strong>opas</strong>tusta.<br />
Toteutus: Hyväksytty suoritus edellyttää opintojaksojen<br />
03001P <strong>Opinto</strong>jen suunnittelu ja<br />
03004P Tiedonhankintakurssi suorittamisen,<br />
joista on kuvaus tiedekunnan yhteisten opintojaksojen<br />
kuvausten yhteydessä.<br />
46084P Konetekniikan analyysimenetelmät<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
sl 45 30 4,0<br />
Opettaja: J. Laukkanen<br />
Tavoitteet: Antaa opiskelijalle "työkalut" konetekniikan<br />
matemaattisen ongelmien käsittelyyn<br />
ja ratkaisemiseen.<br />
Sisältö: Analyyttinen geometria, sarjat, differentiaali-<br />
ja integraalilaskenta, matriisialgebra.<br />
Toteutus: Luennot ja laskuharjoitukset 1. vuosikurssin<br />
1. - 3. periodilla.<br />
Kurssikirjallisuus: Grossmann S.I.: Multivariable<br />
Calculus, Linear Algebra and Differential<br />
Equations, 3 rd ed., Saunders College Publishing<br />
Fort Worth 1995; James, G.: Advanced Modern<br />
Engineering Mathematics, Addison-Wesley,<br />
Wokingham 1993.<br />
46085P Ohjelmatyökalut<br />
Lukukausi Luentoja Harjoitukset Laajuus ov.<br />
sl, kl 2,0<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa<br />
opiskelijoille valmiudet itsenäisesti hyödyntää<br />
alalla käytössä olevia ”ohjelmatyökaluja”.<br />
Sisältö: Sisältö vaihtelee vuosittain.<br />
Toteutus: Luennot 2. vuosikurssin1. periodilla<br />
ja harjoitukset periodeilla 1-6.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan luennolla.<br />
46098A Kunnossapitotekniikka<br />
Lukukausi Luentoja Lab.harj. Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
kl 30 20 10 3,0<br />
Opettaja: Prof. S. Lahdelma<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tarkoituksena on<br />
antaa kokonaiskuva teollisuuslaitoksen kunnossapidon<br />
tavoitteista, toimintatavoista ja periaatteista.<br />
Lisäksi opiskelija perehdytetään koneiden<br />
diagnostiikkaan.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson yleinen osa käsittelee<br />
kunnossapidon toiminnallisia osa-alueita käytännön<br />
näkökulmasta ja kunnossapidossa sovellettavia<br />
menetelmiä sekä käyttövarmuutta. Diagnostiikkaosuuden<br />
sisältö: 1. Koneiden diagnostiikkamenetelmistä;<br />
2. Värähtelymittausten perusteista<br />
ja mittausparametrien valinnasta; 3.<br />
Kokonaistasomittaukset ja värähtelyn voimakkuuden<br />
arvosteleminen; 4. Aikatasosignaalin<br />
käyttö teknisessä diagnostiikassa; 5. Taajuusanalyysin<br />
perusteista ja FFT-muunnos; 6, Vaiheanalyysi<br />
ja virta-analyysi; 7. Tyypillisiä vikatyyppejä,<br />
joita voidaan värähtelymittauksin todeta; 8.<br />
Käyttöolosuhteissa suoritettavista dynaamisista<br />
tasapainotuksista sekä sallituista jäännösepätasapainoista.<br />
KO 110
Toteutus: Luentoja ja harjoitustyö 6. periodilla.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella. Harjoitusten<br />
hyväksytty suorittaminen on tenttiin osallistumisen<br />
edellytyksenä.<br />
Kurssikirjallisuus: Higgins, L., Maintenance<br />
Engineering Handbook. New York, McGraw-<br />
Hill 1995; Lahdelma, S., Luentomoniste: Koneiden<br />
kunnon diagnostiikka <strong>2000</strong>; Luennot ja<br />
muu opintojakson yhteydessä ilmoitettava aineisto.<br />
46093A Teknillinen termodynamiikka<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
kl 30 20 3,0<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
tuntee termodynamiikan perusteet ja keskeiset<br />
sovellustavat energian tuottamiseen, siirtoon<br />
ja kulutukseen. Kurssi pyrkii antamaan energian<br />
tuottamiseen ja käytäntöön liittyvistä perusilmiöistä<br />
ja prosesseista verraten laajan yleistiedon,<br />
joka on perustana energiatekniikan muulle<br />
opiskelulle.<br />
Sisältö: Systeemin tilakäsite. tilasuureiden välisiä<br />
riippuvuuksia. Ideaalikaasut ja reaalikaasut.<br />
Sisäenergia, entalpia ja entropia. Tilamuutokset.<br />
Tekniikan kehämuutoksia: kompressorit, polttomoottorit,<br />
kaasuturbiinit, höyryvoimaprosessi<br />
ja lämpöpumput. Käytännön sovellutuksia energian<br />
tuottamisesta, energian siirrosta ja käytöstä.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset kevätlukukaudella<br />
4. periodilla.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan ensimmäisellä<br />
luentokerralla.<br />
KO 111
5. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto<br />
Linnanmaa, puh. 553 1011 vaihde, ohivalinta 553+alanumero<br />
Kanslia avoinna 8.15-15.45.<br />
Opetus ja tutkimustoiminta jakaantuu kahdeksaan laboratorioon, jotka on esitetty seuraavassa rakennekaaviossa.<br />
Lisäksi osastolla tehdään tutkimusta ja annetaan opetusta bioprosessitekniikan ja teollisuuden<br />
ympäristötekniikan aloilla.<br />
Kemiallinen<br />
prosessitekniikka<br />
Lämpö- ja<br />
diffuusiotekniikka<br />
Osastoneuvosto<br />
Osastonjohtaja<br />
Laboratoriot<br />
Prosessien<br />
säätötekniikka<br />
Työtiede<br />
Mekaaninen<br />
prosessitekniikka<br />
Systeemitekniikka<br />
Prosessimetallurgia<br />
Vesi- ja<br />
ympäristötekniikka<br />
Kanslia Kirjasto <strong>Opinto</strong>neuvoja Työpaja<br />
5.1. Henkilökunta<br />
Osastonjohtaja:<br />
LEIVISKÄ, Kauko, TkT, puh. 553 2460. Asunto:<br />
Paraatikuja 4, 90630 OULU, puh. 531 8256.<br />
Professorit:<br />
HOOLI, Jussi, TkT, vesirakennus. Tavattavissa<br />
luentojen jälkeen. Asunto: Kajaanintie 220, puh.<br />
557 2555<br />
HÄRKKI, Jouko, TkT, prosessimetallurgia.<br />
Asunto: Ampuhaukantie 4 B 26, 90250 OULU,<br />
puh. 040-521 5655<br />
KEISKI, Riitta, TkT, bioprosessitekniikka, va.<br />
Asunto: Nokkalantie 20 A 24, 90540 OULU,<br />
puh. 554 3274<br />
KORTELA, Urpo, TkT, säätö- ja systeemitekniikka.<br />
Tavattavissa luentojen jälkeen. Asunto:<br />
Sangintie 138, 90650 OULU, puh. 530 2386<br />
KUOPANPORTTI, Hannu TkT,. mekaaninen<br />
prosessitekniikka. Tavattavissa luentojen jälkeen.<br />
Asunto: <strong>Oulu</strong>nsuunkuja 75, 90230 OULU, puh<br />
337 677<br />
LAKSO, Esko, TkT, vesirakennustekniikka.<br />
Tavattavissa luentojen jälkeen. Asunto: Leppiojankuja<br />
6 B, puh. 511 879<br />
POHJOLA, Veikko, TkT, kemiallinen prosessitekniikka.<br />
Tavattavissa luentojen jälkeen Asunto:<br />
Puulinnankatu 4 C 31, 90570 OULU, puh. 040-<br />
594 5245<br />
SOHLO, Jorma, TkL, lämpötekniikka ja koneoppi.<br />
Tavattavissa luentojen jälkeen. Asunto:<br />
Havutie 7, puh. 5301504<br />
VÄYRYNEN, Seppo, TkT, työtiede. Tavattavissa<br />
ti 10-12. Asunto: Hevosenkengäntie 3,<br />
90540 OULU, puh. 556 2537<br />
YLINEN, Raimo, TkT, automaatiotekniikka.<br />
Tavattavissa luentojen jälkeen. Asunto: Hankatie<br />
6, 02360 ESPOO, puh. 09-451 3328<br />
Dosentit:<br />
GOLEMANOV, Ljudmil Alekov, akateemikko,<br />
kansainvälisten yritysten tuotannon suunnittelu,<br />
ohjaus ja automaatio. Asunto: Kotitontuntie 14<br />
B, 02200 ESPOO, puh. 09-452 2738<br />
HEIKKILÄ, Tapio, TkT, systeemitekniikka.<br />
Asunto: Rantapellontie 1 A 2, 90520 <strong>Oulu</strong>, puh.<br />
556 5666<br />
HEINÄNEN, Kyösti, FT, metallurgisiin prosesseihin<br />
liittyvä sovellettu mineralogia. Asunto:<br />
Smitinkatu 3, 92100 RAAHE<br />
HÄKKINEN, Kari, TkT, työsuojelu. Asunto:<br />
Maarinkunnaantie 7 C 16, 01370 Vantaa, puh.<br />
0400-413301<br />
IHME, Raimo, TkT, vesitekniikka. Asunto:<br />
Marja-ahontie 7, 90240 OULU, puh. 557 1600.<br />
PO 112
KEISKI, Riitta, TkT, kemiallinen prosessitekniikka,<br />
erityisesti heterogeenisen katalyysin ja<br />
ympäristötekniikka. Asunto: Nokkalantie 20 A<br />
24, 90540 OULU, puh. 554 3274<br />
KIUKAANNIEMI, Eino, TkT, kotimaisten polttoaineiden<br />
energiatekniikka. Asunto: Marjakuja<br />
7, 90460 <strong>Oulu</strong>nsalo, puh. 521 2085<br />
KUJALA, Kauko, TkT, geotekniikka, routa- ja<br />
stabilointitekniikka. Asunto: Koivulehdontie 3,<br />
91500 Muhos, puh. 531 995<br />
KURKI, Matti, FT, älykkäät operoinnin tuki- ja<br />
vikadiagnostiikkajärjestelmät. Asunto: Naavakuusentie<br />
4 C 1, 90240 OULU.<br />
MANNINEN, Sirkku, FT, ympäristöekologia.<br />
Asunto: Virkakatu 3 G 346, 90570 OULU, puh.<br />
554 6716.<br />
MYLLYMAA, Urpo, MMT, sovellettu limnologia.<br />
Asunto: Niittytie 2, 90440 Kempele, puh.<br />
516 084<br />
PALKO, Jukka, FT, kemiallinen ympäristötekniikka,<br />
Kissankuja 9, 90420 <strong>Oulu</strong>, puh. 557<br />
1160<br />
PYY, Lauri, FT, kemiallinen työhygienia. Asunto:<br />
Varikkotie 17, 90150 <strong>Oulu</strong>, puh. 332 307<br />
SEPPÄNEN, Matti, TkT, prosessimetallurgia.<br />
Asunto: Musto-Jaakontie 2A, 90540 OULU,<br />
puh. 556 9790<br />
TASKINEN, Pekka, TkT, prosessimetallurgia,<br />
erityisesti metallurginen termodynamiikka, puh.<br />
02-626 5040<br />
YRJÄNHEIKKI, Erkki, FT, kemiallinen suojelu,<br />
puh. 03-2608479<br />
Erikoistutkijat:<br />
KEISKI, Riitta, TkT, vv., vs. VÄISÄNEN, Virpi,<br />
DI.<br />
FABRITIUS, Timo, DI.<br />
MYLLYKOSKI, Liisa, TkL, va.<br />
Yliassistentit:<br />
HEIKKINEN, Pasi, TkL, vv., vs. AALTONEN,<br />
Harri, DI, säätö- ja systeemitekniikka<br />
HEINO, Jyrki, TkL, prosessimetallurgia<br />
IKONEN, Enso, TkT, vv., vs. MONONEN,<br />
Jari, DI, systeemitekniikka<br />
JAAKO, Juha, TkT, säätötekniikka<br />
JUUSO, Esko, DI, prosessitekniikka<br />
KOVÁCS, Jenô, TkT, systeemitekniikka<br />
TANSKANEN, Juha, TkT, kemiallinen prosessitekniikka<br />
Avoinna: työtiede<br />
KUOPANPORTTI, Hannu, TkT, vv., vs.<br />
RAUTJÄRVI, Heli, DI, mekaaninen prosessitekniikka<br />
MYLLYKOSKI, Liisa, TkL, vv., vs.<br />
TUOMAALA, Eero, DI, lämpötekniikka ja<br />
koneoppi<br />
Lehtorit:<br />
HILTUNEN, Jukka, TkL, vv., vs. HON-<br />
KANEN, Seppo, DI, systeemitekniikka<br />
UKKOLA, Kalervo, DI, vv., työtiede<br />
Laboratorioinsinöörit:<br />
DAHL, Olli, TkT, puh. 553 2401<br />
KARJALAINEN, Tapani, DI, puh. 553 2431<br />
MATTILA, Riku, DI, 553 2425<br />
MUURINEN, Esa, TkL, puh. 553 2363<br />
NIEMISTÖ, Pekka, TkL, puh. 553 2358<br />
RÖPELINEN, Jyrki, TkL, puh. 553 4493<br />
VILPPUNEN, Pekka, DI, puh. 553 2364<br />
YLINIEMI, Leena, TkT, yli-insinööri, puh. 553<br />
2461<br />
<strong>Opinto</strong>neuvoja:<br />
NELO, Sirpa, amanuenssi, puh. 553 2371<br />
Kanslia:<br />
KOIVUSALO, Marjatta, osastosihteeri, puh.<br />
553 2301<br />
ALAKOPSA, Aila, toimistosihteeri, puh. 553<br />
2300<br />
LAITINEN, Leena, toimistosihteeri, puh. 553<br />
4498<br />
PAASO, Helena, toimistosihteeri, puh. 553<br />
4490<br />
RAMBERG, Pirjo, toimistosihteeri, puh. 553<br />
2494<br />
TAPIO, Raija, toimistosihteeri, puh. 553 2326<br />
VÄISÄNEN, Marja-Leena, toimistosihteeri, puh.<br />
553 2302<br />
Kirjasto:<br />
Kirjastonhoitaja N.N., puh 553 2306<br />
PO 113
TIMONEN, Hannele, kirjastosihteeri, vv., vs.<br />
ILLIKAINEN, Terttu, puh. 553 2305<br />
Kirjasto<br />
Linnanmaa, puh. vaihde 553 1011 tai 553 +<br />
alanumero. Ma-pe 8-18 ja la 10-13. Kesällä mape<br />
9-15, la suljettu. Lainaus 2307, kirjastonhoitaja<br />
puh. 2306, Terttu Illikainen, kirjastosihteeri,<br />
puh. 2305, Aili Marttila, kirjastosihteeri<br />
puh. 2606. Teknillisen tiedekunnan informaatiopalvelu,<br />
kirjastonhoitaja, puh. 2306, Mirja Koivuniemi,<br />
informaatikko, puh. 2017.<br />
Prosessi- ja sähkötekniikan kirjastossa on prosessi-<br />
ja ympäristötekniikan osaston opetuksessa<br />
ja tutkimuksessa käytettävää koti- ja ulkomaista<br />
kirjallisuutta henkilökunnan ja opiskelijoiden<br />
tarpeisiin.<br />
Laina-aika kirjoilla on 28 vrk. Kirjastossa ovat<br />
käytettävissä myös tärkeimmät prosessi- ja ympäristötekniikan<br />
alan käsikirjat, taulukkoteokset<br />
ja kokoomateokset sekä sanakirjoja ja tekniikan<br />
sanastoja.<br />
Kurssikirjallisuus on lainattavissa <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />
pääkirjastosta. Kurssikirjoista on käsikirjakappaleet<br />
myös prosessi- ja sähkötekniikan<br />
kirjastossa. Käsikirjakappaleita lainataan yö- ja<br />
viikonloppulainoiksi.<br />
Kirjastoon on tilattu vuodeksi <strong>2000</strong> 143 ulkomaista<br />
ja 25 kotimaista prosessi- ja ympäristötekniikan<br />
alan kausijulkaisua. Kausijulkaisujen<br />
laina-aika on 14 vrk, paitsi kuluvan vuoden numeroita<br />
ja viimeisimpiä numeroita ei lainata.<br />
Kirjastossa on osastolta valmistuneiden diplomija<br />
lisensiaatintyöt sekä väitöskirjat. Asiakaskäytössä<br />
on kymmeniä tekniikan alan www-pohjaisia<br />
tietokantoja, jotka ovat käytettävissä yliopiston<br />
verkkoon kytketyiltä mikrotietokoneilta. Viitetietokantojen<br />
lisäksi on käytettävissä useita kokotekstisiä<br />
elektronisia lehtiä sisältäviä tietokantoja.<br />
Atk-pohjaista tiedonhakua tekevät teknillisen<br />
tiedekunnan kirjastonhoitaja ja<br />
informaatikko. Kaukopalvelu sijaitsee <strong>Oulu</strong>n<br />
yliopiston pääkirjastossa.<br />
Työpaja<br />
Työpaja vastaa osastolla suunniteltujen tutkimuslaitteiden<br />
rakentamisesta sekä laitteistojen<br />
huollosta ja korjaamisesta.<br />
5.2. Prosessi- ja ympäristötekniikan<br />
osaston koulutusohjelmat<br />
Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston koulutusohjelmat<br />
ovat prosessitekniikan koulutusohjelma<br />
ja ympäristötekniikan koulutusohjelma.<br />
Vuonna 1961 perustetun osaston nimi on ollut<br />
prosessitekniikan osasto vuoden <strong>2000</strong> elokuuhun<br />
saakka. Tällöin nimi muutettiin prosessija<br />
ympäristötekniikan osastoksi vastaamaan osaston<br />
laaja-alaista opetus- ja tutkimustoimintaa.<br />
Koulutusohjelma rakentuu perusopinnoista,<br />
yhteisistä aineopinnoista, opintosuuntien perusmoduuleista<br />
sekä opintosuunnasta riippuen näitä<br />
opintoja seuraavista jatko- ja/tai valinnaismoduuleista.<br />
Koulutusohjelmien moduulirakenteita<br />
on tarkemmin selostettu koulutusohjelmia kuvaavissa<br />
luvuissa.<br />
Perusopinnot sisältävät lähinnä matematiikkaa,<br />
kemiaa, fysiikkaa ja muita perusaineita.<br />
Yhteisiin aineopintoihin kuuluu kaikille opintosunnille<br />
tärkeitä, pohjaa luovia aineopintoja.<br />
Perusopintojen ja yhteisten aineopintojen jälkeen<br />
opiskelija valitsee haluamansa opintosuunnan.<br />
<strong>Opinto</strong>suunnan valinta tapahtuu kolmannen<br />
opintovuoden syyslukukaudella. Poikkeuksena<br />
tästä on yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa<br />
toteutettava ympäristönsuojelutekniikan opintosuunta,<br />
jolle opiskelijat valitaan erikseen valintakokeessa.<br />
Ennen opintosuunnan valintaa osasto järjestää<br />
informaatiotilaisuuden valintavuorossa oleville<br />
opiskelijoille. Tällöin esitellään eri opintosuuntien<br />
opintoja, tutkimusalueita ja työtilannetta.<br />
Prosessitekniikan osastolla on vahvistettu seuraavat<br />
opintosuunnan valintaperiaatteet:<br />
1. Opiskelijan on jätettävä anomuksensa pääsääntöisesti<br />
3 vsk:n 2 periodin päätyttyä.<br />
2. Opiskelijat pyritään jakamaan opintosuuntiin<br />
vuosikursseittain opiskelijoiden omien toiveiden<br />
mukaisesti. Mikäli opiskelijoiden jakautuminen<br />
vapaaehtoisuusperiaatteella ei noudata<br />
osaston katsomaa tarkoituksenmukaista jakoa,<br />
noudatetaan seuraavaa menettelyä:<br />
Sille opintosuunnalle, jolle on liikaa pyrkijöitä,<br />
opiskelijat valitaan paremmuusjärjestyksessä<br />
vertailulukujen perusteella, jotka lasketaan<br />
seuraavasti:<br />
PO 114
Σ ((arvosana+2) x opintoviikkomäärä) / läsnäololukukausien<br />
lukumäärä<br />
Vertailulukua laskettaessa otetaan huomioon<br />
ne opintojaksot, jotka sisältyvät ko. opiskelijan<br />
tutkintovaatimuksiin. Perustelluista syistä voidaan<br />
em. kriteeristä poiketa.<br />
3. Osasto vahvistaa jaon opintosuuntiin.<br />
4. Opiskelijan, joka haluaa osallistua valintaan<br />
muun kuin varsinaisen opintojen aloittamisvuoden<br />
mukaan määräytyvän vuosikurssin mukaan,<br />
tulee esittää perusteltu kirjallinen anomus osastoneuvostolle<br />
samassa yhteydessä, kun ilmoittaudutaan<br />
eri opintosuuntiin. Osasto päättää,<br />
miten opiskelija tällöin otetaan huomioon valintaa<br />
suoritettaessa.<br />
5.3. Prosessitekniikan koulutusohjelma<br />
5.3.1. Ammatillinen tehtäväalue<br />
Koulutusohjelma suuntautuu kuudelle ammattitehtäväalueelle:<br />
I) prosessiteollisuuden käyttöön,<br />
suunnitteluun ja tutkimukseen liittyviin insinööritehtäviin,<br />
(II) automaatiojärjestelmien kehitykseen,<br />
teollisuusinstrumentointiin, robotiikkaan,<br />
tuotannonohjaukseen ja tietokonesovellutuksiin<br />
prosessien ohjauksessa ja automaatiossa liittyviin<br />
insinööritehtäviin, (III) yritysten tuotannonjohtamiseen,<br />
markkinointiin, talousasioihin ja<br />
kansainvälistymiseen liittyviin tehtäviin, (IV)<br />
teollisuuslaitosten energiatekniikkaan ja energiatalouteen<br />
liittyviin tehtäviin ja (V) tekniikan<br />
turvallisuutta ja ergonomiaa kehittäviin tehtäviin<br />
sekä (VI) metallurgiseen teollisuuteen.<br />
Prosessi-insinöörin työnantajana voi olla kemian<br />
teollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, metallurginen<br />
teollisuus, elintarviketeollisuus,<br />
prosessilaitteita valmistava teollisuus, suunnittelu-<br />
tai konsulttitoimistot, laitetoimittajat,<br />
opetus- ja tutkimuslaitokset, vakuutuslaitokset ja<br />
julkinen hallinto. Prosessi-insinööri voi olla<br />
myös itsenäinen yrittäjä, sillä koulutusohjelma<br />
antaa hyvät valmiudet oman yrityksen perustamiseen.<br />
PO 115<br />
5.3.2. Koulutusohjelman tavoitteet<br />
Prosessitekniikan koulutusohjelman tavoitteena<br />
on valmistaa luovia ja yhteistyökykyisiä diplomiinsinöörejä,<br />
jotka hallitsevat tekniikan luonnontieteelliset<br />
perusteet ja prosessiteollisuuden<br />
kemiallisten, fysikaalisten ja mekaanisten prosessien<br />
toimintaan vaikuttavat tekijät ja toimintamallit<br />
sekä tuntevat niiden ja optimointiin liittyvät<br />
menetelmät ja tekniikan. Koulutusohjelman<br />
suorittanut diplomi-insinööri tuntee myös teollisuuden<br />
toimintaan liittyvät taloudelliset lainalaisuudet<br />
ja prosessien ympäristövaikutukset sekä<br />
osaa kehittää tekniikan turvallisuutta ja ergonomiaa.<br />
Hänellä on perusvalmiudet soveltaa tietojaan<br />
muihinkin systeemeihin kuin prosesseihin.<br />
5.3.3. <strong>Opinto</strong>suunnat<br />
Prosessitekniikan koulutusohjelmassa kahtena<br />
ensimmäisenä opiskeluvuotena opiskellaan pääasiassa<br />
matemaattis-luonnontieteellisiä perusopintoja<br />
ja saadaan tuntuma eräisiin koulutusohjelman<br />
ammattiaineisiin, kahtena seuraavana<br />
vuotena opiskellaan teknistaloudellisia ammattiaineita<br />
ja syventäviä opintojaksoja. Kolmannen<br />
opiskeluvuoden alussa opiskelija voi valita joko<br />
tuotantotekniikan ja prosessikehityksen, automaatio-<br />
ja tietotekniikan, tuotantotalouden,<br />
turvallisuuden, ergonomian ja tehdaspalvelun tai<br />
prosessimetallurgian opintosuunnan. Ennen<br />
valintaa osasto järjestää informaatiotilaisuuden<br />
valintavuorossa oleville opiskelijoille. Tällöin<br />
esitellään eri opintosuuntien opintoja, tutkimusalueita<br />
ja työtilannetta.<br />
Tuotantotekniikan ja prosessikehityksen<br />
opintosuunnassa opiskellaan tuntemaan ja<br />
hallitsemaan erilaisia mekaanisia, fysikaalisia ja<br />
kemiallisia prosesseja ja prosessikokonaisuuksia<br />
sekä teoriassa että käytännössä. Opiskeluun<br />
sisältyy olennaisena osana pienryhmissä tehtävät<br />
laboratoriotyöt, joissa opiskelija saa käytännön<br />
tuntumaa erilaisiin prosesseihin ja voi soveltaa<br />
oppimaansa teoreettista tietoa käytäntöön. Lisäksi<br />
voidaan perehtyä energiateknisiin ja -taloudellisiin<br />
kysymyksiin.<br />
Automaatio- ja tietotekniikan opintosuunnassa<br />
opiskellaan prosessien matemaattisiin<br />
malleihin, niiden dynaamiseen käyttäytymiseen<br />
ja säätöön liittyviä asioita sekä tarkastellaan ke-
hittyneiden säätömenetelmien ja prosessien<br />
optimoinnin käytännön sovellutuksia. Opiskeluun<br />
liittyvissä harjoitustöissä käytetään nykyaikaisia<br />
automaatio- ja tietokonejärjestelmiä.<br />
Opiskelussa perehdytään myös erilaisiin mittauksiin,<br />
instrumentointiin, mikroprosessoreihin,<br />
tietokoneisiin, ohjelmointiin ja prosessikokeiden<br />
suunnitteluun ja suoritukseen.<br />
Tuotantotalouden opintosuunnassa opiskellaan<br />
sekä teknillisiä että taloudellisia ammattiaineita.<br />
Taloudellisissa opinnoissa perehdytään<br />
tuotannon johtamiseen, materiaalitalouteen,<br />
markkinointiin ja tuotekehitykseen sekä investointi-<br />
ja rahoitusongelmiin. Harjoitustöissä<br />
käytetään mikrotietokoneita ja sovellutusohjelmistoja<br />
sekä käsitellään markkinoinnin, tuotannon<br />
ja rahoituksen tehtäviä yhteistyössä yritysten<br />
kanssa.<br />
Turvallisuuden, ergonomian ja tehdaspalvelun<br />
opintosuunnassa opiskellaan ihmisen<br />
ominaisuuksien huomioon ottamista ja riskien<br />
hallintaa teollisessa ja muussa työympäristössä.<br />
Syventyminen tapahtuu vahvan teknistieteellisen<br />
opetuksen pohjalta ja sen ohessa. Syventymiseen<br />
kuuluu muun muassa prosessien turvallisuutta,<br />
ergonomiaa, käytettävyystekniikkaa, työpsykologiaa,<br />
johtamista, ympäristönsuojelua ja käyttövarmuutta<br />
käsitteleviä opintojaksoja harjoitustöineen.<br />
Tekniikan turvallisuus- ja ergonomia-asiat<br />
kuuluvat teollisuudessa yleensä tehdaspalvelutoimintoihin.<br />
Suuntautumisvaihtoehdossa perehdytään<br />
myös muihin tehdaspalvelun osa-alueisiin,<br />
mm. kunnossapitoon.<br />
Prosessimetallurgian opintosuunnassa<br />
opiskellaan tuntemaan ja hallitsemaan erilaisia<br />
mekaanisia ja kemiallisia prosesseja ja prosessikokonaisuuksia<br />
sekä teoriassa että käytännössä.<br />
Erityisesti painotutaan raudan, teräksen ja ferroseosten<br />
valmistuksessa keskeisiin fysikaalisiin ja<br />
kemiallisiin perusilmiöihin. Opetukseen sisältyy<br />
oleellisena osana pienryhmätyöskentely, seminaarit<br />
ja laboratoriotyöt Rautaruukin ja Outokummun<br />
tutkimuslaboratorioissa. Opetuksessa<br />
käytetään apuna osin case-tyyppistä opetusta ja<br />
teollisuuden asiantuntijoiden kanssa järjestettäviä<br />
yhteisiä teemapäiviä. <strong>Opinto</strong>suunnassa tarjoutuu<br />
mahdollisuus opiskella valinnaisten aineiden<br />
kautta melko laajasti myös metallioppia sekä<br />
muokkausta ja lämpökäsittelyä.<br />
5.3.4. Opetussuunnitelma vuonna<br />
<strong>2000</strong> ja 2001 aloittaville<br />
Prosessitekniikan koulutusohjelmassa tutkinnon<br />
laajuus on 180 ov, josta perusopintoja 49,5 ov ja<br />
yhteisiä aineopintoja 53 ov, muita prosessiteknisiä<br />
opintoja 57,5 ov ja diplomityö 20 ov.<br />
Jokainen opiskelija suorittaa perusopinnot ja<br />
yhteiset aineopinnot sekä valitsee opintosuunnan<br />
perusmoduulin. Tuotantotekniikan ja prosessikehityksen,<br />
automaatio- ja tietotekniikan, prosessimetallurgian<br />
ja tuotantotalouden opintosuunnissa<br />
on suoritettava opintosuunnan jatkomoduuli<br />
sekä valittava kaksi valinnaismoduulia,<br />
joista toinen on jokin kappaleessa (1.3.6.) luetelluista<br />
vaihtoehtoisista moduuleista.<br />
Toinen valinnaismoduuli on vapaasti valittava.<br />
Tämän moduulin opiskelija suunnittelee<br />
itse tai valitsee jonkin valmiiksi suunnitellun<br />
moduulin siten, että tutkinnon kokonaislaajuudeksi<br />
tulee vähintään 180 ov. Tähän moduuliin<br />
voi sisällyttää mitä tahansa <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />
vähintään aineopintotasoisia opintoja. Vapaasti<br />
valittavista opintojaksoista on tehtävä anomus<br />
osastoneuvostolle.<br />
Turvallisuuden, ergonomian ja tehdaspalvelun<br />
opintosuunnassa tutkinto voidaan suorittaa<br />
myös ns. laajemman vaihtoehdon mukaan. Tällöin<br />
jatkomoduuli voidaan korvata millä tahansa<br />
teknillisen tiedekunnan valinnaismoduulilla.<br />
Näin valinnaismoduulien kokonaislukumääräksi<br />
tulee kolme, joista yksi on jokin kappaleen<br />
(1.3.6.) vaihtoehtoisista moduuleista, toinen<br />
jokin teknillisen tiedekunnan valmiiksi suunniteltu<br />
moduuli ja kolmas itse rakennettu moduuli<br />
siten, että tutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee<br />
180 ov.<br />
Siirtymäsäännös vuosina 1998 ja 1999<br />
aloittaneille<br />
Vuosina 1998 ja 1999 opintonsa aloittaneisiin<br />
sovelletaan seuraavaa siirtymäsääntöä. Opiskelijan<br />
opintojen alussa saama opinto-<strong>opas</strong> on perus-<br />
ja yhteisten aineopintojen osalta voimassa<br />
koko opiskelun kestoajan. <strong>Opinto</strong>suuntien perusmoduulit<br />
ja jatkomoduulit sekä valinnaismoduulit<br />
suoritetaan joko aloitusvuoden mukaisen<br />
opinto-oppaan tai opinto-oppaan <strong>2000</strong>-<strong>2002</strong><br />
mukaisesti. Turvallisuuden ergonomian ja teh-<br />
PO 116
daspalvelun opintosuunnalla vuonna 1998 ja<br />
1999 aloittaneiden tulee sisällyttää opintosuuntansa<br />
perusmoduuliin opintojakso 03042S Prosessiteollisuuden<br />
turvallisuus, 3 ov. (nimi aikaisemmin<br />
Prosessien turvallisuus), mikäli he suorittavat<br />
perus- ja yhteisten aineopintojen jälkeiset<br />
opintonsa vuoden <strong>2000</strong>-<strong>2002</strong> oppaan mukaisesti.<br />
5.3.5. Koulutusohjelmakohtainen moduulimalli<br />
Tuotantotekniikka ja<br />
prosessikehitys<br />
Tuotantotekniikka ja<br />
prosessikehitys<br />
Automaatio- ja tietotekniikka<br />
Automaatio- ja tietotekniikka<br />
Perusopinnot<br />
Yhteiset aineopinnot<br />
Perusmoduulit<br />
Prosessimetallurgia Tuotantotalous Turvallisuus, ergonomia<br />
ja tehdaspalvelu<br />
Jatkomoduulit<br />
Prosessimetallurgia Tuotantotalous Turvallisuus, ergonomia<br />
ja tehdaspalvelu<br />
Vaihtoehtoiset moduulit<br />
Tuotantotekniikka ja prosessikehityniikka<br />
Biotekniikka<br />
Prosessien säätö- ja systeemitek-<br />
Prosessimetallurgia<br />
Materiaalitekniikka Tietotekniikka Koneautomaatio<br />
Valinnaismoduulit<br />
Tuotantotalous Yrittäjyys Laatu Työtiede Tehdaspalvelu<br />
Ergonomia Työpsykologia Ergonominen tuotekehitys<br />
Ympäristötekniikka<br />
PERUSOPINNOT<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
ov<br />
suoritusvsk<br />
03001P Opiskelu ja sen suunnittelu 0,5 1,2,3 I<br />
03010P Matematiikan peruskurssi I 3,0 1,2,3 I<br />
03011P Matematiikan peruskurssi II 3,5 4,5,6 I<br />
03017P Differentiaaliyhtälöt 2,5 4,5,6 I<br />
03019P Matriisialgebra 2,0 1,2,3 II<br />
03020P Matemaattiset apuneuvot 3,0 4,5,6 II<br />
03021P Tilastomatematiikka 3,0 4,5,6 II<br />
03022P Numeeriset menetelmät 3,0 4,5,6 III<br />
47068P Johdanto tietotekniikkaan 2,0 3 II<br />
78053P Yleinen ja epäorgaaninen kemia 4,0 1,2 I<br />
76191P Fysiikka P 8,0 1-6 I<br />
90211P Tekniikan englanti 3 tai 4,0 1-6 I, II<br />
90312P Tekniikan saksa 3 tai tekniikan saksa 1<br />
90454P Tekniikan venäjä 1 tai<br />
90406P Tekniikan ranska 1<br />
90108P Toinen kotimainen (ruotsi) tai 2,0 1-6 III<br />
90009P Toinen kotimainen (suomi)<br />
03034P Työsuojelun peruskurssi 2,0 5,6 II<br />
55101P Tuotantotalouden perusteet 3,0 1,2,3 I<br />
55102P Tuotantolaitoksen suunnittelu 2,0 4,5 II<br />
47218P Kirjallinen ja suullinen viestintä 2,0 4,5,6 II, III<br />
Yhteensä 49,5<br />
PO 117
YHTEISET AINEOPINNOT<br />
78022A Kemian ryhmätyöt 2,0 1-6 I<br />
78008A Orgaanisen kemian peruskurssi 2,0 3,4 I<br />
78026A Johdatus polymeerikemiaan 1,0 5 I<br />
78045A Fysikaalinen kemia I (TTK) 1,5 1,2 II<br />
78046A Fysikaalinen kemia II (TTK) 1,5 4,5,6 II<br />
78082A Fysikaalisen kemian laboratorioharjoitukset (TTK) 2,0 4,5,6 II<br />
47219A Johdanto prosessitekniikkaan 2,0 3 I<br />
47101A Mekaaninen prosessitekniikka I 3,0 2 II<br />
47220A Kemiallisen prosessitekniikan perusteet 3,0 6 II<br />
47448A Simulointi 2,0 3 II<br />
47433A Johdanto säätötekniikkaan 3,0 1 III<br />
47460A Säätö- ja systeemitekniikan perusteet I 3,0 2,3 III<br />
47461A Säätö- ja systeemitekniikan perusteet II 3,0 4,5 III<br />
47619A Liikkeensiirto 2,0 1 III<br />
47620A Lämmönsiirto 2,0 2 III<br />
47611A Metallurgiset prosessit 4,0 1,2 III<br />
47102A Mekaaninen prosessitekniikka II 3,0 4 II<br />
48002A Ympäristötekniikan peruskurssi 3,0 5,6 II<br />
03042A Prosessiteollisuuden turvallisuus 3,0 3,4,5 III<br />
48310A Prosessisuunnittelun perusteet 3,0 4 III<br />
47065A Harjoittelu 4,0<br />
Yhteensä 53,0<br />
OPINTOSUUNTIEN MODUULIT<br />
TUOTANTOTEKNIIKAN JA PROSESSIKEHITYKSEN OPINTOSUUNTA<br />
Perusmoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
ov<br />
suoritusvsk<br />
47221A Reaktorianalyysi- ja suunnittelu I 3,0 1 III<br />
47222A Reaktorianalyysi- ja suunnittelu II 3,0 3 III<br />
47621A Aineensiirto 2,0 3 III<br />
47323A Erotusprosessit 3,0 4 III<br />
47431A Prosessien säätötekniikka I 3,0 5 III<br />
47432A Prosessien säätötekniikka II 3,0 6 III<br />
47440A Systeemitekniikan laboratoriotyöt 1,5 III-IV<br />
47442A Prosessien säätötekniikan laboratoriotyöt 2,0 III-IV<br />
47108A MPT laboratoriotyöt 2,0 III-IV<br />
47325A LDT laboratoriotyöt 2,0 III-IV<br />
47223A KPT laboratoriotyöt 2,0 III-IV<br />
Yhteensä 26,5<br />
Jatkomoduuli; valittava vähintään 12 ov.<br />
47103A Mekaaninen prosessitekniikka III 3,0 3 IV<br />
PO 118
47104S Mekaaninen prosessitekniikka IV 3,0 5 IV<br />
47109S MPT erikoistyö 1,0 1<br />
47302S Monikomponenttierotukset 3,0 5 IV<br />
47326S LDT erikoistyö 1,0 1<br />
48350S Prosessisuunnittelun erikoiskurssi 3,0 4,5,6 IV<br />
48351S Prosessisuunnittelun erikoistyö 1,0 1<br />
Yhteensä 12,0<br />
AUTOMAATIO- JA TIETOTEKNIIKAN OPINTOSUUNTA<br />
Perusmoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
ov<br />
suoritusvsk<br />
47221A Reaktorianalyysi- ja suunnittelu I 3,0 1 III<br />
47621A Aineensiirto 2,0 3 III<br />
47431A Prosessien säätötekniikka I 3,0 5 III<br />
47432A Prosessien säätötekniikka II 3,0 6 III<br />
47442A Prosessien säätötekniikan laboratoriotyöt 2,0<br />
47440A Systeemitekniikan laboratoriotyöt 1,5<br />
47434S Prosessien optimointi 3,0 3 IV<br />
47443S Prosessien säätötekniikan erikoistyö 1,0<br />
47453S Digitaalinen säätöteoria 3,0 2,3 IV<br />
47441S Systeemitekniikan erikoistyö 1,5<br />
Yhteensä 23,0<br />
Jatkomoduuli; valittava vähintään 12 ov.<br />
47304S Prosessiautomaation perusteet 1,5 6 III<br />
47444S Säätö- ja systeemitekn. kehittyneet menetelmät 3,5 4,5 IV<br />
47463S Automaatiotekniikan ohjelmistot 3,0 1 IV<br />
47445S Digitaalinen prosessiautomaatio 2,5 2,3 IV<br />
47438S Fuzzy -neuromenetelmät prosessiautomaatiossa 2,0 5 IV<br />
47464S Elektroniikan tuotantoautomaatio 3,0 4,5 IV<br />
Yhteensä 12,0<br />
PROSESSIMETALLURGIAN OPINTOSUUNTA<br />
Perusmoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
ov<br />
suoritusvsk<br />
47431A Prosessien säätötekniikka I 3,0 5 III<br />
47432A Prosessien säätötekniikka II 3,0 6 III<br />
47571A Metalliopin perusteet 3,0 4,5 III<br />
47612A Metallurginen termodynamiikka 4,0 3,4 III<br />
47103A Mekaaninen prosessitekniikka III 3,0 3 IV<br />
47618A Prosessitekniikan harjoitustyöt 2,0<br />
47621A Aineensiirto 2,0 3 III<br />
PO 119
47221A Reaktorianalyysi- ja suunnittelu I 3,0 1 III<br />
Yhteensä 23,0<br />
Jatkomoduuli; valittava vähintään 12 ov.<br />
47613S Pyrometallurgisten prosessien teoria 6,0 5,6 ja 1 III ja IV<br />
47614S Terästeollisuuden tulevaisuuden haasteet 3,0 5 IV<br />
47306S Prosessimetallurgian harjoitustyöt 2,0 1 ja 2 IV<br />
47616S Valu ja jähmettyminen 2,0 3 IV<br />
47617S Korkealämpötilaprosessien rakennemateriaalit 2,0 4 IV<br />
Yhteensä 12,0<br />
TUOTANTOTALOUDEN OPINTOSUUNTA<br />
Perusmoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
ov<br />
suoritusvsk<br />
72210A Kansantaloustieteen perusteet 3,0 4,5,6 III<br />
72172A Johdon laskentatoimi 3,0 5,6 III<br />
72424A Business to business -markkinointi 3,0 4,5,6 III<br />
55103A Tuotantolaitoksen suunnitt. harj.työt 1,0 II-III<br />
55107S Tuotannon johtaminen 3,0 3,4 III<br />
55104A Tuotannon ohjauksen perusteet 3,0 1,2 III<br />
55105A Laadun peruskurssi 3,0 4,5,6 III, IV<br />
55106S Logistiikka 3,0 5,6 III<br />
Jatkomoduuli; valittava vähintään 12 ov.<br />
55111S Tuotantotalouden seminaari 7 3,0 IV<br />
55112S Tuotantotalouden erikoistyö 1 3,0 IV<br />
55109S Tuotekehitys ja innovaatiot 3,0 1,2,3 IV<br />
55110S Tuotantoyrityksen johtaminen 3,0 4,5,6 IV<br />
55108S Tuotannon ja logistiikan ohjausmenetelmät 3,0 1,2,3 IV<br />
Yhteensä 12,0<br />
TURVALLISUUDEN, ERGONOMIAN JA TEHDASPALVELUN<br />
OPINTOSUUNTA<br />
Perusmoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
ov<br />
suoritusvsk<br />
03040A Työtieteen peruskurssi 2,0 1,2,3 III<br />
03031A Työpsykologian peruskurssi 2,0 2,3 III<br />
55104A Tuotannon ohjauksen perusteet 2,0 1,2 III<br />
7<br />
vaihtoehtoisia<br />
PO 120
46098A Kunnossapitotekniikka (KO) 3,0<br />
03043S Ergonomia 2,5 1,2,3 IV<br />
03038A Kemialliset ja fysikaaliset työympäristötekijät 2,0 6 IV<br />
03041S Työtieteen ja tehdaspalvelun erikoistyö 2,5 2,3,4 IV<br />
03033A Organisaatio, henkilöstö ja kehittäminen 3,0 4,5,6 III<br />
Yhteensä 19,0<br />
Jatkomoduuli; valittava vähintään 12 ov.<br />
81213A Käyttöliittymä (LuTK) 3,0 4,5,6 IV<br />
81352S Käytettävyystestaus (LuTK) 2,0 1,2,3 IV<br />
72614A Työoikeus (TaTK) 4,0 4,5,6 IV<br />
55105A Laadun peruskurssi (TaTK) 3,0 4,5,6 IV<br />
48060A Ympäristölainsäädäntö 2,0 2,3 IV<br />
55107S Tuotannon johtaminen (TaTK) 2,0 3,4 III<br />
03032S Työpsykologian jatkokurssi 2,5 4,5,6 III<br />
03039A Tekniikka, yhteiskunta ja työ 1,5 4,5,6 IV<br />
Yhteensä 12,0<br />
5.3.6. Vaihtoehtoiset moduulit<br />
Kaikissa opintosuunnissa on valittava jokin seuraavista valinnaismoduuleista. Tuotantotekniikan ja<br />
prosessikehityksen sekä automaatio- ja tietotekniikan opintosuunnissa valinnaismoduulin koko on<br />
vähintään 9 ov, prosessimetallurgian sekä tuotantotalouden opintosuunnissa vähintään 12 ov ja turvallisuuden,<br />
ergonomian ja tehdaspalvelun opintosuunnissa vähintään 15 ov. Suoritettavat opintojaksot on<br />
valittava siten, ettei niitä ole suoritettu muissa moduuleissa.<br />
Tuotantotekniikan ja prosessikehityksen valinnaismoduuli; valittava vähintään<br />
9, 12 tai 15 ov riippuen opintosuunnasta.<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
ov<br />
suoritusvsk<br />
47103A Mekaaninen prosessitekniikka III 3,0 3 IV<br />
47104S Mekaaninen prosessitekniikka IV 3,0 5 IV<br />
47109S Mekaaninen prosessitekniikan erikoistyö 1,0<br />
47108A MPT laboratoriotyöt 2,0<br />
47111S Puumassan valmistus 1,5 5 IV<br />
47112S Paperin valmistus 1,5 6 IV<br />
47113S Sellu- ja paperitekniikan laboratoriotyöt 2,0<br />
47105A Prosessiteollisuuden rakennemateriaalit 1,0 5 II<br />
47221A Reaktorianalyysi ja -suunnittelu I 3,0 1 III<br />
47222A Reaktorianalyysi ja -suunnittelu II 3,0 3 III<br />
48350S Prosessisuunnittelun erikoiskurssi 3,0 4,5,6 IV<br />
48351S Prosessisuunnittelun erikoistyö 1,0<br />
47223A Kemiallisen prosessitekniikan laboratoriotyöt 2,0<br />
47226S Katalyyttiset prosessit 3,0 2,3 III, IV<br />
48360S Katalyytit ympäristötekniikassa 3,0 5 III, IV<br />
48370S Teollinen ekologia ja kierrätystekniikka 3,0<br />
48160S Yhdyskuntien ja teollisuuden jätehuolto 3,0 1 IV<br />
47621A Aineensiirto 2,0 3 III<br />
47323A Erotusprosessit 3,0 4 III<br />
PO 121
47302S Monikomponenttierotukset 3,0 5 IV<br />
47303S Virtausdynamiikka 2,0 6 IV<br />
47325A Lämpö- ja diffuusiotekniikan laboratoriotyöt 2,0<br />
47326S Lämpö- ja diffuusiotekniikan erikoistyö 1,0<br />
47057S Teollisuuslaitoksen energiatalous 2,0 5 IV<br />
47524S Kotimaiset polttoaineet ja biomassan jalostus 2,0 6 IV<br />
47063A Työpajatekniikan demonstraatiot 1,0<br />
47307S Prosessikehityksen erikoiskurssi 2,0-4,0 5 IV<br />
47434S Prosessien optimointi 3,0 3 IV<br />
48311S Tutkimusmetodologia: opiskelijatutkijakoulutus 2,0<br />
Biotekniikan valinnaismoduuli; valittava vähintään 9, 12 tai 15 ov riippuen<br />
opintosuunnasta<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
ov<br />
suoritusvsk<br />
48010A Mikrobiologia I-II 3,0 5,6<br />
48410A Biokemia I 3,0 4,5,6<br />
48411A Soveltava biokemia 3,0<br />
48420A Soveltava mikrobiologia III 1,0<br />
48421A Soveltava mikrobiologia IV 3,0<br />
48413A Geenitekniikan laboratoriotyöt 1,0 1,2,3<br />
48151S Vesien ja jätevesien käsittely 4,0 4,5<br />
48370S Teollinen ekologia ja kierrätystekniikka 3,0 1,2<br />
48312S Uudet tekniikat ympäristöteknologiassa 1,0<br />
Prosessien säätö- ja systeemitekniikan valinnaismoduuli; valittava vähintään<br />
9, 12 tai 15 ov riippuen opintosuunnasta<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
ov<br />
suoritusvsk<br />
47431A Prosessien säätötekniikka I 3,0 5 III<br />
47432A Prosessien säätötekniikka II 3,0 6 III<br />
47444S Säätö ja systeemitekn. keh. men. 3,5 4,5 IV<br />
47453S Digitaalinen säätöteoria 3,0 2,3 IV<br />
47434S Prosessien optimointi 3,0 3 IV<br />
47445S Digitaalinen prosessiautomaatio 2,5 2,3 IV<br />
47443S Prosessien säätötekniikan erikoistyö 1,0<br />
47440A Systeemitekniikan laboratoriotyöt 1,5<br />
47442A Prosessien säätötekniikan laboratoriotyöt 2,0<br />
47441S Systeemitekniikan erikoistyö 1,5<br />
47438S Fuzzy-neuromenetelmät prosessiautomaatiossa 2,0 5 IV<br />
47463S Automaatiotekniikan ohjelmistot 3,0 1 IV<br />
47464S Elektroniikan tuotantoautomaatio 3,0 4,5 IV<br />
46251S Mekatroniikka 3,0 4,5 IV<br />
47304S Prosessiautomaation perusteet 1,5 6 III<br />
47305S Voimalaitosautomaatio 2,0 5 IV<br />
PO 122
Prosessimetallurgian valinnaismoduuli; valittava vähintään 9, 12 tai 15 ov<br />
riippuen opintosuunnasta<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
ov<br />
suoritusvsk<br />
47612A Metallurginen termodynamiikka 4,0 3,4 III<br />
46571A Metalliopin perusteet 3,0 4,5 III<br />
47613S Pyrometallurgisten prosessien teoria 6,0 5,6 ja 1 III ja IV<br />
47614S Terästeollisuuden tulevaisuuden haasteet 3,0 5 IV<br />
47306S Prosessimetallurgian harjoitustyöt 2,0 1 ja 2 IV<br />
47616S Valu ja jähmettyminen 2,0 5 IV<br />
47617S Korkealämpötilaprosessien rakennemateriaalit 2,0 5 IV<br />
Materiaalitekniikan valinnaismoduuli; valittava vähintään 12 ov, soveltuu<br />
lähinnä prosessimetallurgian opintosuuntaan<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
ov<br />
suoritusvsk<br />
46575A Metallin tutkimustekniikka 2,0 2,3 IV<br />
46578S Korroosion teoria 2,0 5,6 IV<br />
46583A Materiaalitekniikka 3,0 1,2 IV<br />
46587A Keraamiset materiaalit 1,5 3 IV<br />
46588S Elektronioptiikan sovellutukset 1,5 5 IV<br />
46589S Terästen valmistus ja ominaisuudet 2,0 5 IV<br />
46590A Valssaustekniikka 3,0 4,5 IV<br />
Uuniteknologia 2,0 2 IV<br />
Metallien muovaus 2,0 6 IV<br />
Tietotekniikan valinnaismoduuli; valittava vähintään 9 ov, soveltuu lähinnä<br />
automaatio- ja tietotekniikan opintosuuntaan<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
ov<br />
suoritusvsk<br />
52415A Tietokonetekniikka I 3,0 3,4 IV<br />
52476A Tietokoneverkot 2,5 2,3 IV<br />
52453A Käyttöjärjestelmät 3,0 1,2 IV<br />
52457A Ohjelmistotekniikka 3,0 1,2,3 IV<br />
52413A Digitaalitekniikka I 3,5 1,2 IV<br />
03049A Signaalit ja järjestelmät 3,0 5,6 IV<br />
Koneautomaation valinnaismoduuli; valittava vähintään 9 ov, soveltuu lähinnä<br />
automaatio- ja tietotekniikan opintosuuntaan<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
ov<br />
suoritusvsk<br />
46235A Mekanismioppi 4,0 4,5,6<br />
46236S Mekanismiopin jatkokurssi 3,0 5,6<br />
46251S Mekatroniikka 3,0 4,5,6<br />
46464A Toimilaitteet 3,0 2,3<br />
46479A Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät 3,0 1,2,3<br />
52465A Robotiikan perusteet 2,0 4,5<br />
PO 123
47464S Elektroniikan tuotantoautomaatio 3,0 4,5 IV<br />
5.3.7. Vapaasti valittavia moduuleja<br />
moduulin valitsevalle pakollinen kurssi merkitty (P):llä<br />
Tuotantotalouden valinnaismoduuli; valittava vähintään 10 ov.<br />
moduulin valitsevalle pakollinen kurssi merkitty (P):llä<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
ov<br />
suoritusvsk<br />
55104A Tuotannon ohjauksen perusteet 2,0 1,2 III<br />
55107S Tuotannon johtaminen 3,0 3,4 III<br />
55106S Logistiikka 3,0 5,6 III<br />
55108S Tuotannon ja logistiikan ohjausmenetelmät 3,0 1,2,3 III<br />
72424A Business to business -markkinointi 3,0<br />
55105A Laadun peruskurssi (P) 3,0 4,5,6 III, IV<br />
55130S Laadun jatkokurssi 3,0 1,2<br />
Yrittäjyyden valinnaismoduuli<br />
moduulin valitsevalle pakolliset kurssit merkitty (P):llä<br />
72801A Johdatus yrittäjyyteen (P) 3,0<br />
72802A Liiketoimintavalmiuksien kehittäminen (P) 9,0<br />
72805A Liiketoimintaseminaari (P) 3,0<br />
72803A Yrittäjyyden erikoistyö 2,0-5,0<br />
Laadun valinnaismoduuli<br />
moduulin valitsevalle pakolliset kurssit merkitty (P):llä<br />
55105A Laadun peruskurssi (P) 3,0 4,5,6 III, IV<br />
55130S Laadun jatkokurssi 3,0 1,2<br />
55131S Laadun syventävä kurssi 3,0<br />
46362S Tuotannon laatu 2,0<br />
52477S Tuotekehityksen laatu 3,0<br />
55111S Tuotantotalouden seminaari 3,0<br />
55112S Tuotantotalouden erikoistyö 3,0<br />
Opiskelija voi suorittaa laadun valinnaismoduuliin myös muissa koulutusohjelmissa esitettyjä laatukursseja.<br />
Tähän moduuliin sisällytettävän teollisuustalouden seminaarin tai erikoistyön aiheen tulee<br />
liittyä laatuun.<br />
Tuotantotalouden koulutusohjelman opetussuunnitelmassa on esitetty myös muita vapaasti valittaviin<br />
sopivia valinnaismoduuleja.<br />
Työtieteen valinnaismoduuli; valittava vähintään 10 ov.<br />
03040A Työtieteen peruskurssi 2,0 1,2,3 II<br />
03031A Työpsykologian peruskurssi 2,0 2,3 III<br />
03042A Prosessiteollisuuden turvallisuus 3,0 3,4,5 III<br />
03041S Työtieteen ja tehdaspalvelun erikoistyö 2,5<br />
03043S Ergonomia 2,5 1,2,3 IV<br />
PO 124
03033A Organisaatio, henkilöstö ja kehittäminen 3,0 3,4,5 IV<br />
46098A Kunnossapitotekniikka (KO) 3,0 6 IV<br />
03038A Kemialliset ja fysikaaliset työympäristötekijät 2,0<br />
Tehdaspalvelun valinnaismoduuli; valittava vähintään 10 ov.<br />
46474S Paperiteollisuuden koneet (KO) 4,0 1,2,3,4<br />
47104S Mekaaninen prosessitekniikka IV 3,0 5 IV<br />
47111S Puumassan valmistus 1,5 5 IV<br />
47112S Paperin valmistus 1,5 6 IV<br />
47113S Sellu- ja paperitekniikan laboratoriotyöt 2,0<br />
46489S Koneiden kunnon diagnostiikan mittalaitetekniikka 3,0<br />
Ergonomian valinnaismoduuli; valittava vähintään 10 ov.<br />
08912A Sovellettu biomekaniikka (LKT) 2,0 IV<br />
76455A Johdatus biomittaustekniikkaan (LuTK) 3,0<br />
46461A Luovan työn tekniikka 3,0<br />
03036A Kemiall. ja fysik. työympäristötekijät 2,0<br />
03043S Ergonomia 2,5 1,2,3 IV<br />
03031A Työpsykologian peruskurssi 2,0 2,3 III<br />
04302A Anatomian ja fysiologian per. (LKT) 4,0 3,4 III<br />
Työpsykologian valinnaismoduuli; valittava vähintään 10 ov.<br />
03032S Työpsykologian jatkokurssi 2,5 4,5,6 III<br />
01021A Tieteen filosofiset perusteet (HuTK) 1,0<br />
03039A Tekniikka, yhteiskunta ja työ 1,5 4,5,6 IV<br />
41427A Ympäristöpsykologia (KTK) 3,0<br />
55107S Tuotannon johtaminen 3,0 3,4 III-IV<br />
46461A Luovan työn tekniikka 3,0<br />
41401A Yhteiskunnan rakenne (KTK) 2,0<br />
72614A Työoikeus (TaTK) 4,0<br />
Ergonomisen tuotekehityksen valinnaismoduuli; valittava vähintään 10 ov.<br />
03036A Kemiall. ja fysik. työympäristötekijät 2,0<br />
45510A Teollinen muotoilu 2,0<br />
46254S Lääketieteen laitteiden suunnittelu (KO) 3,5<br />
04302A Anatomian ja fysiologian perusteet (LTK) 4,0<br />
52053S Lääketieteen laitteiden tuotevastuu (SO) 2,0<br />
46461A Luovan työn tekniikka (KO) 3,0<br />
08913A Sovellettu biomekaniikka (LKT ) 2,0 IV<br />
Ympäristötekniikan moduuli; valittava vähintään 10 ov.<br />
78060A Ympäristökemia ja ongelmajätteet 3,0<br />
48060A Ympäristölainsäädäntö 2,0<br />
48001A Ympäristöekologia 3,0<br />
48041A Geoympäristötekniikka 3,0<br />
PO 125
48151S Vesien ja jätevesien käsittely 4,0<br />
48160S Yhdyskuntien ja teollisuuden jätehuolto 3,0<br />
48360S Katalyytit ympäristötekniikassa 3,0<br />
48370S Teollinen ekologia ja kierrätystekniikka 3,0<br />
5.4. Ympäristötekniikan koulutusohjelma<br />
5.4.1. Ammatillinen tehtäväalue<br />
Koulutusohjelma suuntautuu neljälle ammattitehtäväalueelle:<br />
(I) teollisuuden ja erityisesti<br />
prosessiteollisuuden vesien-, ilman- ja maaperän<br />
suojeluun ja jätehuoltoon liittyviin käyttö-,<br />
suunnittelu- ja tutkimustehtäviin, (II) vesistöjen<br />
käyttöön ja hoitoon sekä yhdyskuntien vesihuoltoon,<br />
jätehuoltoon, ilmansuojeluun ja maaperään<br />
liittyviin kunnostus-, suunnittelu- ja tutkimustehtäviin,<br />
(III) ympäristöhygienian ja -toksikologian<br />
asiantuntemusta vaativiin insinööritehtäviin<br />
sekä (IV) biomateriaaleja hyväksikäyttävän prosessiteollisuuden<br />
käyttö-, suunnittelu- ja tutkimustehtäviin.<br />
Ympäristötekniikkaan erikoistunut diplomiinsinööri<br />
voi työskennellä kemian teollisuudessa,<br />
sellu- ja paperiteollisuudessa, metallurgisessa<br />
teollisuudessa, elintarviketeollisuudessa, bioteknistä<br />
osaamista hyödyntävässä teollisuudessa,<br />
suunnittelu- ja konsulttitoimistoissa, laitetoimittajana,<br />
opetus- ja tutkimuslaitoksissa, julkisessa<br />
hallinnossa, valtiolla, kunnissa ja kaupungeissa.<br />
Lisäksi hän voi toimia itsenäisenä yrittäjänä.<br />
5.4.2. Koulutusohjelman tavoitteet<br />
PO 126<br />
Ympäristötekniikan koulutusohjelman tavoitteena<br />
on kouluttaa prosessitekniikan alueen<br />
diplomi-insinöörejä, jotka ovat samalla ympäristötekniikan<br />
asiantuntijoita. Ympäristötekniikan<br />
koulutusohjelma antaa tiedot ympäristönsuojelusta<br />
ja siihen liittyvästä teknologiasta sekä<br />
tuotantoelämän asettamista vaatimuksista. Tavoitteena<br />
on, että koulutusohjelmasta valmistuvilla<br />
on monitieteellinen lähestymistapa ympäristön<br />
huomioon ottavissa teknisissä sovelluksissa<br />
ja ympäristöjohtamisessa. He ovat luovia ja yhteistyökykyisiä<br />
asiantuntijoita luonnon omissa ja<br />
manipuloiduissa vesiprosesseissa, vesihuoltotekniikassa<br />
ja jätehuollossa, ilmansuojelussa,<br />
ympäristöhygieniassa ja -toksikologiassa, ympäristövaurioiden<br />
ennaltaehkäisyssä ja korjaamisessa<br />
sekä prosessitekniikassa ja bioprosessitekniikassa<br />
käytettävien menetelmien, prosessien ja<br />
rakenteiden suunnittelussa, käytössä ja ohjauksessa,<br />
kunnossapidossa ja tutkimuksessa sekä<br />
niihin liittyvissä taloudellishallinnollisissa tehtävissä.<br />
Koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri<br />
hallitsee tekniikan matemaattis-luonnontieteelliset<br />
perusteet sekä prosessiteollisuuden ja<br />
ympäristötekniikan kemiallisten, fysikaalisten ja<br />
mekaanisten prosessien toimintaan vaikuttavat<br />
tekijät ja toimintamallit sekä tuntee niiden suunnitteluun<br />
liittyvät menetelmät ja tekniikat. Hän<br />
tuntee teollisuuden toimintaan ja yhdyskuntatekniikkaan<br />
liittyvät ympäristövaikutukset ja<br />
kykenee hallitsemaan ympäristövaikutuksia erilaisin<br />
menetelmin. Lisäksi hän tuntee ympäristöasioihin<br />
liittyvät oikeudelliset ja taloudelliset<br />
lainalaisuudet sekä hallitsee tekniikan turvallisuus-<br />
ja ergonomianäkökohtia. Tehtävissään hän<br />
kykenee soveltamaan käytäntöön kestävän kehityksen<br />
periaatteita. <strong>Oulu</strong>n yliopiston pohjoisuuspainoajattelun<br />
mukaan hänelle annetaan valmiudet<br />
pohjoisen elinkeinoelämän kehittämiseen.<br />
5.4.3. <strong>Opinto</strong>suunnat<br />
Ympäristötekniikan koulutusohjelman opintosuuntia<br />
ovat 1) vesitekniikka, 2) ympäristönsuojelutekniikka,<br />
3) teollisuuden ympäristötekniikka<br />
sekä 4) bioprosessitekniikka. Ympäristönsuojelutekniikan<br />
opintosuunnan osalta koulutus<br />
alkoi Kuopiossa syksyllä 1997. Ko. opintosuunnalle<br />
valitaan suoraan vuosittain 8-10 opiskelijaa.<br />
Muilla opintosuunnilla koulutus alkoi syksyllä<br />
1998. Näiden opintosuuntien opiskelijat valitsevat<br />
opintosuuntansa kolmannella vuosikurssilla.<br />
Toisin sanoen ensimmäiset opiskelijat ovat valitsemassa<br />
opintosuuntaansa syksyllä <strong>2000</strong>.<br />
Vesitekniikan opintosuunnan tavoitteena<br />
on kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka hallitse-
vat luonnon omat ja manipuloidut vesiprosessit:<br />
pinta- ja pohjavedet, vesiensuojelu, vesistöjen<br />
säännöstely, tulvasuojelu ja -torjunta, patoturvallisuus,<br />
rakennettujen alueiden maaperän<br />
kosteuden hallinta ja salaojitus sekä yhdyskuntien<br />
ja teollisuuden vesihuoltotekniikka, erilaisten<br />
jäte- ja vesivirtojen käsittely sekä jätehuolto ja<br />
maaperän suojelu ja kunnostus. Erityisesti kiinnitetään<br />
huomiota ympäristövaurioiden ennaltaehkäisyyn<br />
ja korjaamiseen sekä ympäristövaikutusten<br />
arviointiin. Opetus ja tutkimus pohjautuvat<br />
pohjoisten olojen huomioon ottamiseen.<br />
Ympäristönsuojelutekniikan opintosuunta<br />
antaa valmistuville diplomi-insinööreille vahvat<br />
tiedot ympäristösuojelusta ja sen tarvitsemasta<br />
tekniikasta sekä kouluttaa ympäristö- ja laatujohtamisjärjestelmien<br />
ympäristö-, terveys- ja<br />
turvallisuuskysymykset (ns. EHS-asiat) tuntevia<br />
diplomi-insinöörejä. Erityisesti tarkastellaan<br />
kaasumaisten, nestemäisten ja kiinteiden jätevirtojen<br />
käsittelyä. Samalla annetaan valmiudet<br />
ympäristövaikutusten arviointiin. Opetus toteutetaan<br />
yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa.<br />
Näin opinnot muodostuvat monitieteellisiksi<br />
sisältäen tekniikan ohella ympäristökemiaa, -<br />
fysiikkaa, -mikrobiologiaa ja –toksikologiaa sekä<br />
ympäristöhygieniaa.<br />
Teollisuuden ympäristötekniikan opintosuunta<br />
antaa valmistuville diplomi-insinööreille<br />
valmiudet ympäristöystävällisten prosessien<br />
suunnitteluun sekä tehtaan sisäisin että ulkoisin<br />
toimenpitein. Lähtökohtana on prosessisuunnittelun<br />
näkökulma, jossa korostetaan erityisesti<br />
prosessianalyysiä, prosessien arviointia ja ympäristöteknisiä<br />
kysymyksiä. Diplomi-insinöörillä on<br />
valmiudet tyypillisen suunnitteluprosessin eri<br />
vaiheisiin, tietolähteisiin ja suoritusmetodiikkaan.<br />
Keskeistä on turvallisuus- ja ympäristötietoisuuden<br />
sekä prosessien kustannus- ja kannattavuusarviointien<br />
tekeminen. Erityisosaamisalueina<br />
valmistuvilla diplomi-insinööreillä ovat<br />
mm. katalyyttien käyttö ympäristötekniikassa,<br />
suljetut kierrot, ympäristöystävälliset raakaaineet,<br />
tuotteiden valmistusmenetelmät ja tuotteet<br />
sekä elinkaariarviointi.<br />
Bioprosessitekniikan opintosuunnan tavoitteena<br />
on valmistaa diplomi-insinöörejä, jotka<br />
hallitsevat bioreaktoritekniikat, tuotteiden jälkikäsittelytekniikat<br />
(downstream processing) sekä<br />
bioprosessien säätö- ja mittaustekniikat. Valmistuvat<br />
hallitsevat biotekniset jätevirtojen/sivutuotevirtojen<br />
hyötykäyttömenetelmät ja<br />
biomassojen tuotannon, kuljetuksen ja käytön<br />
sekä em. alueiden suhteen ympäristönsuojeluun.<br />
Valmistuvilla on erityisesti taito toimia tutkimusja<br />
käyttötehtävissä monitieteellisyys huomioon<br />
ottaen ja he hallitsevat uusimman biotekniikan<br />
hyväksikäytön ympäristövaurioiden korjaamisessa.<br />
Em. opintosuuntien opetuksessa ympäristötekniikan<br />
koulutusohjelma työskentelee läheisessä<br />
yhteistyössä teknillisen tiedekunnan arkkitehtuurin<br />
osaston kanssa sekä taloustieteiden,<br />
luonnontieteellisen ja lääketieteellisen tiedekunnan<br />
kanssa.<br />
5.4.4. Opetussuunnitelma vuonna<br />
<strong>2000</strong> ja 2001 aloittaville<br />
Ympäristötekniikan koulutusohjelman opintosuuntia<br />
ovat vesitekniikka, ympäristönsuojelutekniikka,<br />
teollisuuden ympäristötekniikka sekä<br />
bioprosessitekniikka. Ympäristönsuojelutekniikan<br />
opintosuunnan osalta koulutus alkoi syksyllä<br />
1997 ja se toteutetaan yhteistyössä Kuopion<br />
yliopiston kanssa. Ko. opintosuunnalle valitaan<br />
suoraan vuosittain 8-10 opiskelijaa. Muilla opintosuunnilla<br />
koulutus alkoi syksyllä 1998. Näiden<br />
opintosuuntien opiskelijat valitsevat opintosuuntansa<br />
kolmannella vuosikurssilla.<br />
Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa tutkinnon<br />
laajuus on 180 ov. Opinnoista ympäristönsuojelutekniikan<br />
opintosuunnalla on perusopintoja<br />
43 ov ja yhteisiä aineopintoja 48,5 ov,<br />
muita opintoja 68,5 ov ja diplomityö 20 ov.<br />
Vastaavasti kolmella muulla opintosuunnalla on<br />
perusopintoja 43,5 ov ja yhteisiä aineopintoja 48<br />
ov, muita opintoja 68,5 ov ja diplomityö 20 ov.<br />
Jokainen opiskelija suorittaa perusopinnot ja<br />
yhteiset aineopinnot sekä valitsee opintosuunnan<br />
perusmoduulin. Ympäristönsuojelutekniikan,<br />
teollisuuden ympäristötekniikan ja bioprosessitekniikan<br />
opintosuunnissa on suoritettava opintosuunnan<br />
jatkomoduuli ja sekä valittava kaksi<br />
valinnaismoduulia, joista toinen on jokin kappaleessa<br />
(1.4.6.) luetelluista valinnaismoduuleista.<br />
Vesitekniikan opintosuunnalla ei ole jatkomoduulia,<br />
vaan sen sijaan on valittava kaksi tarjolla<br />
olevista kolmesta vesitekniikan opintosuunnan<br />
valinnaismoduulista.<br />
PO 127
Toinen (vesitekniikan opintosuunnalla kolmas)<br />
valinnaismoduuli on vapaasti valittava.<br />
Tämän moduulin opiskelija suunnittelee itse tai<br />
valitsee jonkin valmiiksi suunnitellun moduulin<br />
kappaleessa (5.4.6.) luetelluista moduuleista<br />
siten, että tutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee<br />
5.4.5. Koulutusohjelmakohtainen moduulimalli<br />
Perusopinnot<br />
Yhteiset aineopinnot<br />
Perusmoduulit<br />
Teollisuuden ympäristötekniikka Bioprosessitekniikka Ympäristönsuojelutekniikka Vesitekniikka<br />
Jatkomoduulit<br />
Valinnaismoduulit (vesitekniikka)<br />
Teollisuuden<br />
ympäristötekniikka<br />
Bioprosessitekniikka<br />
vähintään 180 ov. Tähän moduuliin voi sisällyttää<br />
mitä tahansa <strong>Oulu</strong>n yliopiston vähintään aineopintotasoisia<br />
opintoja. Vapaasti valittavista<br />
opintojaksoista on tehtävä anomus osastoneuvostolle<br />
Ympäristönsuojelutekniikka<br />
Ympäristötalous ja<br />
ympäristövaikutusten<br />
arviointi<br />
Hydrobiologia ja<br />
ympäristörakentaminen<br />
Geotieteet ja<br />
ympäristögeotekniikka<br />
Valinnaismoduulit ja vapaasti valittavat moduulit<br />
Säätötekniikka Prosessitekniikka Prosessisuunnittelu Teollisuusbiotekniikka<br />
Tuotantotalous Markkinointi Ympäristötalous ja YVA Työelämä ja -ympäristö<br />
Vesitekniikka<br />
Ympäristöekologia<br />
Geotieteet ja ympäristögeotekniikka<br />
Metallurgia<br />
Ympäristökemia<br />
Toksikologia, ympäristö ja terveys<br />
Ympäristön biosysteemit ja<br />
mittaustekniikka<br />
Hydrobiologia ja ympäristörakentaminen<br />
Ympäristömikrobiologia ja -<br />
hygienia (Kuopion yliopisto)<br />
Vesitekniikan, teollisuuden ympäristötekniikan ja bioprosessitekniikan opintosuunnat<br />
PERUSOPINNOT<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
ov<br />
suoritusvsk<br />
03001P Opiskelu ja sen suunnittelu 0,5 1,2,3 I<br />
03010P Matematiikan peruskurssi I 3,0 1,2,3 I<br />
03011P Matematiikan peruskurssi II 3,5 4,5,6 I<br />
03017P Differentiaaliyhtälöt 2,5 4,5,6 II<br />
03019P Matriisialgebra 2,0 1,2,3 II<br />
03021P Tilastomatematiikka 3,0 4,5,6 II<br />
03022P Matemaattiset apuneuvot 3,0 4,5,6 II<br />
47068P Johdanto tietotekniikkaan 2,0 3 II<br />
78053P Yleinen ja epäorgaaninen kemia 4,0 1,2 I<br />
76199P Fysiikka Y 6,0 1-6 I<br />
90211P Tekniikan englanti 3 tai 4,0 1-6 I,II<br />
90312P Tekniikan saksa 3 tai tekniikan saksa 1<br />
90454P Tekniikan venäjä 1 tai<br />
90406P Tekniikan ranska 1<br />
90108P Toinen kotimainen (ruotsi) tai 2,0 1-6 III<br />
90009P Toinen kotimainen (suomi)<br />
03034P Työsuojelun peruskurssi 3,0 5,6 II<br />
72236P Ympäristötaloustieteen perusteet 3,0 4,5 II<br />
47218P Kirjallinen ja suullinen viestintä 2,0 4 II, III<br />
PO 128
Yhteensä 43,5<br />
Vesitekniikan, teollisuuden ympäristötekniikan ja bioprosessitekniikan opintosuunnat<br />
YHTEISET AINEOPINNOT<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
ov<br />
suoritusvsk<br />
78022A Kemian ryhmätyöt 2,0 1-6 I<br />
78008A Orgaanisen kemian peruskurssi 2,0 3,4 I<br />
78026A Johdatus polymeerikemiaan 1,0 5 I<br />
78045A Fysikaalinen kemia I (TTK) 1,5 1,2 II<br />
78046A Fysikaalinen kemia II (TTK) 1,5 4,5,6 II<br />
78082A Fysikaalisen kemian laboratorioharjoitukset (TTK) 2,0 4,5,6 II<br />
47219A Johdanto prosessitekniikkaan 2,0 3 I<br />
47101A Mekaaninen prosessitekniikka I 3,0 2 II<br />
47220A Kemiallisen prosessitekniikan perusteet 3,0 6 II<br />
47433A Johdanto säätötekniikkaan 3,0 1 III<br />
47619A Liikkeensiirto 2,0 1 III<br />
47620A Lämmönsiirto 2,0 2 III<br />
47621A Aineensiirto 2,0 3 III<br />
48001A Ympäristöekologia 3,0 4,5 I<br />
48002A Ympäristötekniikan peruskurssi 3,0 5,6 II<br />
48010A Mikrobiologia I-II 3,0 5,6 I<br />
48020A Hydrologian ja hydrauliikan peruskurssi 3,0 2 III<br />
48040A Geologian peruskurssi 2,0 2 II<br />
48041A Geoympäristötekniikka 3,0 4,5 II<br />
48099A Harjoittelu 4,0<br />
Yhteensä 48,0<br />
Ympäristönsuojelutekniikan opintosuunta<br />
PERUSOPINNOT<br />
(Kuopion yliopistossa suoritettavat opinnot tummennettu ja kursivoitu)<br />
Johdatus korkeakouluopintoihin 0,5 I<br />
47218P Kirjallinen ja suullinen viestintä 2,0 4 II, III<br />
03017P Differentiaaliyhtälöt 2,5 4,5,6 II<br />
Johdatus analyysiin 4,0 I<br />
Moniulotteisen analyysin alkeet 2,0 I<br />
03019P Matriisialgebra 2,0 1,2,3 II<br />
03021P Tilastomatematiikka 3,0 4,5,6 II<br />
03022P Matemaattiset apuneuvot 3,0 4,5,6 II<br />
47068P Johdanto tietotekniikkaan 2,0 3 II<br />
Fysiikan peruskurssi I-II 8,0 I<br />
Fysiikan työt 2,0 I<br />
Kemiaa biotieteiden opiskelijoille 3,0 I<br />
90211P Tekniikan englanti 3 tai 4,0 1-6 I,II<br />
PO 129
90312P Tekniikan saksa 3 tai tekniikan saksa 1<br />
90454P Tekniikan venäjä 1 tai<br />
90406P Tekniikan ranska 1<br />
90108P Toinen kotimainen (ruotsi) tai 2,0 1-6 III<br />
90009P Toinen kotimainen (suomi)<br />
72236P Ympäristötaloustieteen perusteet 3,0 4,5 II<br />
Yhteensä 43,0<br />
Ympäristönsuojelutekniikan opintosuunta<br />
YHTEISET AINEOPINNOT<br />
(Kuopion yliopistossa suoritettavat opinnot tummennettu ja kursivoitu.)<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
ov<br />
suoritusvsk<br />
78045A Fysikaalinen kemia I (TTK) 1,5 1,2 II<br />
78046A Fysikaalinen kemia II (TTK) 1,5 4,5,6 II<br />
78082A Fysikaalisen kemian laboratorio harjoitukset (TTK) 2,0 4,5,6 II<br />
Epäorgaaninen ja analyyttinen kemia 7,0 I<br />
47219A Johdanto prosessitekniikkaan 2,0 3 II<br />
47220A Kemiallisen prosessitekniikan perusteet 3,0 6 II<br />
47619A Liikkeensiirto 2,0 1 III<br />
47620A Lämmönsiirto 2,0 2 III<br />
47621A Aineensiirto 2,0 3 III<br />
47433A Johdanto säätötekniikkaan 3,0 1 III<br />
Ilman, veden ja maaperän suojelun perusteet 2,0 I<br />
48002A Ympäristötekniikan peruskurssi 3,0 5,6 II<br />
Yleinen mikrobiologia 2,5 I<br />
Ympäristömikrobiologia 3,0 I<br />
Hydrobiologia 3,0 I<br />
48040A Geologian peruskurssi 2,0 2 II<br />
48041A Geoympäristötekniikka 3,0 4,5 II<br />
48099A Harjoittelu 4,0<br />
Yhteensä (aineopinnot) 48,5<br />
OPINTOSUUNTIEN MODUULIT<br />
VESITEKNIIKAN OPINTOSUUNTA<br />
Perusmoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
ov<br />
suoritusvsk<br />
77330A Maaperägeologian kenttäkurssi 2,0 6 III<br />
51025A Yhdyskuntasuunnittelun perusteet 1,5 3 III<br />
48050A Paikkatietojärjestelmät 3,0 4,5 III<br />
48060A Ympäristölainsäädäntö 2,0 2,3 III, IV<br />
48120A Vesihuollon verkostot 2,0 3 III<br />
PO 130
48122A Pohjavesitekniikka 3,0 1,2 IV<br />
48140A Geomekaniikka 3,0 4,5 III<br />
48141A Ympäristörakentamisen geotekniikka 3,0 2 IV<br />
48150S Hydrologian ja hydrauliikan jatkokurssi 3,0 3 III<br />
48151S Vesien ja jätevesien käsittely 4,0 4,5 IV<br />
48160S Yhdyskuntien ja teollisuuden jätehuolto 3,0 1 IV<br />
Yhteensä 29,5<br />
Valinnaismoduulit (valittava 2)<br />
Moduuli I: Ympäristötalous ja ympäristövaikutusten arviointi<br />
Laajuus<br />
ov<br />
Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk<br />
72229A Yhteiskunnallinen vaikutusanalyysi 3,0 4,5,6 III<br />
72240A Ympäristöjohtaminen 3,0 1,2,3 IV<br />
41456A Kansalaiset ja vuorovaikutteinen suunnittelu 3,0 1,2,3 IV<br />
48170S YVA ja haittojen vähentäminen vesivarahankkeissa 3,0 5,6 IV<br />
Yhteensä 12,0<br />
Moduuli II: Hydrobiologia ja ympäristörakentaminen<br />
Laajuus<br />
ov<br />
Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk<br />
48070A Biologian perusteet 1,0 4 III<br />
75450A Akvaattinen ekologia 2,0 1,2,3 IV<br />
75400A Limnologian perusteet 2,0 4,5,6 IV<br />
75451A Muutettujen vesien ekologia 2,0 5,6 III<br />
48130A Ympäristörakentaminen I 2,0 4 IV<br />
48171S Ympäristörakentaminen II 3,0 5,6 IV<br />
Yhteensä 12,0<br />
Moduuli III: Geotieteet ja ympäristögeotekniikka<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
ov<br />
suoritusvsk<br />
77104A Maaperägeologian peruskurssi 3,0 4,5,6 III<br />
77319A Pedologia ja ympäristötutkimus I 2,0 1,2,3 IV<br />
77426A Ympäristögeokemia 2,0 4,5,6 III<br />
76201A Sovellettu geofysiikka ympäristötutkimuksissa 2,0 1,2,3 IV<br />
48180S Geoympäristön suojaus- ja kunnostustekniikka 3,0 5,6 IV<br />
Yhteensä 12,0<br />
Koulutusyhteistyö <strong>Oulu</strong>n yliopiston (OY) ja Luulajan teknillisen yliopiston<br />
(LTU) välillä:<br />
Vesitekniikan opintosuunnalla voidaan vaihtoehtona OY:ssä suoritettaville kahdelle valinnaismoduulille<br />
(yht. 24 ov) suorittaa jatkomoduuli (25 ov.), joka sisältää seuraavat LTU:ssa (yhteensä 20 ov.)<br />
ja OY:ssa (yhteensä 5 ov.) pidettävät opintojaksot.<br />
PO 131
Luulajan teknillisen yliopiston jatkomoduuli<br />
Laajuus<br />
ov<br />
ABB015 Hållfasthetslära (LTU) 4,0<br />
ABB016 Strukturmekanik (LTU) 4,0<br />
ABK Byggmateriallära gk (LTU) 4,0<br />
ABP001 Anläggningsproduktion I (LTU) 4,0<br />
ABS021 Konstruktionslära (LTU) 4,0<br />
48130A Ympäristörakentaminen I (OY) 2,0<br />
48171S Ympäristörakentaminen II (OY) 3,0<br />
Yhteensä 25,0<br />
Jatkomoduulin esitietovaatimuksena ovat opintojaksot 51090A Statiikka (2,5 ov.) ja 46117A Dynamiikan<br />
perusteet (2,0 ov), jotka tulevat yhteisiin aineopintoihin opintojaksojen 47619A Liikkeensiirto<br />
(2 ov) ja 47620A Lämmönsiirto (2 ov.) tilalle.<br />
Lisäksi on mahdollista suorittaa LTU:n opintojaksoista koostuva vapaasti valittava moduuli (14,5<br />
ov.). Tarkemmat tiedot LTU:n opintojaksoista saa Vesi- ja ympäristötekniikan laboratoriosta tai opintoneuvojalta.<br />
YMPÄRISTÖNSUOJELUTEKNIIKAN OPINTOSUUNTA<br />
Perusmoduuli<br />
(Kuopion yliopistossa suoritettavat opinnot tummennettu ja kursivoitu.)<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
ov<br />
suoritusvsk<br />
77330A Maaperägeologian kenttäkurssi 2,0 6 III<br />
48050A Paikkatietojärjestelmät 3,0 4,5 III<br />
48060A Ympäristölainsäädäntö 2,0 2,3 III IV<br />
48120A Vesihuollon verkostot 2,0 3 III<br />
48122A Pohjavesitekniikka 3,0 1,2 IV<br />
48160S Yhdyskuntien ja teollisuuden jätehuolto 3,0 1 IV<br />
Energiantuotanto-oppi 3,0 V<br />
Ilmahygienia I: Ilmahygienian perusteet 3,0<br />
Ilmahygienia II: Päästöt ja niiden mittaus 3,0<br />
Ilmatyöt I-II 2,0<br />
Ilmafysiikka ja -kemia II 3,0<br />
Ilmafysiikka ja -kemia työt 1,0<br />
Toksikologian ja farmakologian perusteet 3,0<br />
Yhteensä 33,0<br />
Jatkomoduuli; valittava vähintään 12,5 ov. Pakolliset opintojaksot on merkitty<br />
P:llä.<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
ov<br />
suoritusvsk<br />
Ilmansuojelutekniikka P 3,5<br />
Teollisuustoksikologia P 2,0<br />
Kemiallinen ympäristöhygienia P 3,0<br />
PO 132
Kemiallinen ympäristöhygienia Kirjatentti 2,0<br />
48151S Vesien ja jätevesien käsittely 4,0 4,5 IV<br />
Maaperäekologia I 2,0<br />
Biogeokemia I 2,0<br />
Ilmafysiikka ja -kemia I 3,0<br />
Yhteensä 12,5<br />
TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OPINTOSUUNTA<br />
Perusmoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
ov<br />
suoritusvsk<br />
47103A Mekaaninen prosessitekniikka II 3,0 4 II<br />
47221A Reaktorianalyysi ja -suunnittelu I 3,0 1 III<br />
47222A Reaktorianalyysi ja -suunnittelu II 3,0 3 III<br />
47323A Erotusprosessit 3,0 4 III<br />
47431A Prosessien säätötekniikka I 3,0 5 III<br />
47448A Simulointi 2,0 3 II<br />
47524S Kotimaiset polttoaineet ja biomassan jalostus 2,0 6 IV<br />
48060A Ympäristölainsäädäntö 2,0 2,3 III<br />
48151S Vesien ja jätevesien käsittely 4,0 4,5 IV<br />
48160S Yhdyskuntien ja teollisuuden jätehuolto 3,0 1 IV<br />
48310A Prosessisuunnittelun perusteet 3,0 4 III<br />
48320A Prosessitekniikan laboratoriotyöt (YMP) 2,0<br />
Yhteensä 33,0<br />
Jatkomoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
ov<br />
suoritusvsk<br />
48380S Ilmansuojelutekniikat 3,0 5 III<br />
48312S Uudet tekniikat ympäristöteknologiassa 1,0 4 IV<br />
48350S Prosessisuunnittelun erikoiskurssi 3,0 4,5,6 IV<br />
48351S Prosessisuunnittelun erikoistyö 1,0 4,5,6 IV<br />
48360S Katalyytit ympäristötekniikassa 3,0 6 III<br />
48370S Teollinen ekologia ja kierrätystekniikka 3,0 2 IV<br />
Yhteensä 14,0<br />
BIOPROSESSITEKNIIKAN OPINTOSUUNTA<br />
Perusmoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
ov<br />
suoritusvsk<br />
47102A Mekaaninen prosessitekniikka II 3,0 4 II<br />
47221A Reaktorianalyysi ja -suunnittelu I 3,0 1 III<br />
47323A Erotusprosessit 3,0 4 III<br />
PO 133
47431A Prosessien säätötekniikka I 3,0 5 III<br />
47448A Simulointi 2,0 3 II<br />
48410A Biokemia I 3,0 4,5,6 II<br />
48411A Soveltava biokemia 3,0 4,5,6 III<br />
48420A Soveltava mikrobiologia III 1,0 1 III<br />
48421A Soveltava mikrobiologia IV 3,0 1 IV<br />
48310A Prosessisuunnittelun perusteet 3,0 4 III<br />
48320A Prosessitekniikan laboratoriotyöt (YMP) 2,0<br />
Yhteensä 29,0<br />
Jatkomoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
ov<br />
suoritusvsk<br />
47302S Monikomponenttierotukset 1 3,0 5 IV<br />
47326S LDT:n erikoistyö 2 1,0 IV<br />
48350S Prosessisuunnittelun erikoiskurssi 1 3,0 4,5,6 IV<br />
48351S Prosessisuunnittelun erikoistyö 2 1,0 4,5,6 IV<br />
48430S Bioprosessit I (perusteet) 3,0 6 III<br />
48431S Bioprosessit II (bioreaktorisovellukset) 3,0 2,3 IV<br />
48450S Bioprosessit III (jälkikäsittelymenetelmät) 3,0 4 IV<br />
48451S Bioprosessitekniikan harjoitustyöt 3,0 6 IV<br />
48452S Bioteknisten prosessien mallit ja säätö 1 3,0 5 IV<br />
48455S Bioprosessitekniikan seminaari 2,0 6 IV<br />
Yhteensä(välillä) 17,0-<br />
18,0<br />
5.4.6. Valinnaismoduulit ja vapaasti valittavat moduulit<br />
Valinnaismoduulissa moduulin sisältä kerätään tarvittava opintoviikkomäärä (10 - 15 ov.); opintojakso<br />
voidaan valita valinnaismoduuliin tai vapaasti valittavaan moduuliin, ellei sitä ole jo aikaisemmin suoritettu<br />
pakollisissa opinnoissa.<br />
Säätötekniikan valinnaismoduuli (PO)<br />
Laajuus<br />
ov<br />
47431A Prosessien säätötekniikka I 3,0<br />
47432A Prosessien säätötekniikka II 3,0<br />
47460A Säätö- ja systeemitekniikan perusteet I 3,0<br />
47461A Säätö- ja systeemitekniikan perusteet II 3,0<br />
47434S Prosessien optimointi 3,0<br />
47448A Simulointi 2,0<br />
47438S Fuzzy-neuromenetelmät prosessiautomaatiossa 2,0<br />
47444S Säätötekniikan kehittyneet menetelmät 3,5<br />
1<br />
valitaan yksi kolmesta<br />
2<br />
valinnaisia, erikoistyöt vaativat varsinaisen opintojakson suorittamista<br />
PO 134
Prosessitekniikan valinnaismoduuli (PO)<br />
47102A Mekaaninen prosessitekniikka II 3,0<br />
47103A Mekaaninen prosessitekniikka III 3,0<br />
47104S Mekaaninen prosessitekniikka IV 3,0<br />
47221A Reaktorianalyysi ja -suunnittelu I 3,0<br />
47222A Reaktorianalyysi ja -suunnittelu II 3,0<br />
47323A Erotusprosessit 3,0<br />
47524S Kotimaiset polttoaineet ja biomassan jalostus 2,0<br />
47057S Teollisuuslaitoksen energiatalous 2,0<br />
48370S Teollinen ekologia ja kierrätystekniikka 3,0<br />
48380S Ilmansuojelutekniikat 3,0<br />
47302S Monikomponenttierotukset 3,0<br />
Prosessisuunnittelun valinnaismoduuli (PO)<br />
48370S Teollinen ekologia ja kierrätystekniikka 3,0<br />
48380S Ilmansuojelutekniikat 3,0<br />
47302S Monikomponenttierotukset 3,0<br />
48310A Prosessisuunnittelun perusteet 3,0<br />
48350S Prosessisuunnittelun erikoiskurssi 3,0<br />
48351S Prosessisuunnittelun erikoistyö 1,0<br />
48360S Katalyytit ympäristötekniikassa 3,0<br />
47226S Katalyyttiset prosessit 3,0<br />
48311S Tutkimusmetodologia : opiskelijatutkijakoulutus 2,0<br />
Teollisuusbiotekniikan valinnaismoduuli (PO, LuTK)<br />
48420A Soveltava mikrobiologia III 1,0<br />
48421A Soveltava mikrobiologia IV 3,0<br />
48430A Bioprosessit I 3,0<br />
48431A Bioprosessit II 3,0<br />
48450S Bioprosessit III 3,0<br />
48451S Bioprosessitekniikan harjoitustyö 2,0<br />
48452S Bioteknisten prosessien mallit ja säätö 3,0<br />
48455S Bioprosessitekniikan seminaarit 2,0<br />
Tuotantotalouden valinnaismoduuli (TO, TaTK)<br />
55101A Tuotantotaloudet perusteet (pakollinen) 3,0<br />
55102A Tuotantolaitoksen suunnittelu 2,0<br />
55104A Tuotannon ohjauksen perusteet 2,0<br />
55107S Tuotannon johtaminen 3,0<br />
55106S Logistiikka 3,0<br />
55108S Tuotannon ja logistiikan ohjausmenetelmät 3,0<br />
72424A Business to business -markkinointi 3,0<br />
55105A Laadun peruskurssi (pakollinen) 3,0<br />
55130S Laadun jatkokurssi 3,0<br />
PO 135
Markkinoinnin valinnaismoduuli (TaTK)<br />
72409A Yritys ja verkostosuhteet 3,0<br />
72424A Business to business -markkinointi 3,0<br />
72419A Kuluttajakäyttäytyminen 2,0<br />
72412A Tuote- ja markkinastrategiat 2,0<br />
72413A Teollisuuden asiakassuhteet 3,0<br />
72414A Teollisuusyritysten ostokäyttäytyminen 2,0<br />
Ympäristötalous ja ympäristövaikutusten arviointi -valinnaismoduuli (PO,<br />
TaTK, KTK)<br />
72210A Kansantaloustieteen perusteet 3,0<br />
72229A Yhteiskunnallinen vaikutusanalyysi 3,0<br />
72240A Ympäristöjohtaminen 3,0<br />
41456A Kansalaiset ja vuorovaikutteinen suunnittelu 3,0<br />
48170S YVA ja haittojen vähentäminen 3,0<br />
Työelämä ja -ympäristö -valinnaismoduuli (PO, KO, LTK)<br />
03031A Työpsykologian peruskurssi 2,0<br />
03042A Prosessiteollisuuden turvallisuus 3,0<br />
03041S Työtieteen ja tehdaspalvelun erikoistyö 2,5<br />
03043S Ergonomia 2,5<br />
03033A Organisaatio, henkilöstö ja kehittäminen 3,0<br />
46098A Kunnossapitotekniikka 3,0<br />
08410A Työterveyshuolto 1,0<br />
Vesitekniikan valinnaismoduuli (PO)<br />
48120A Vesihuollon verkostot 2,0<br />
48122A Pohjavesitekniikka 3,0<br />
48150S Hydrologian ja hydrauliikan jatkokurssi 3,0<br />
48151S Vesien ja jätevesien käsittely 4,0<br />
48152S Vesitekniikan seminaari ja erikoistyö 3,0<br />
Hydrobiologian ja ympäristörakentamisen valinnaismoduuli (PO, LuTK)<br />
48070A Biologian perusteet 1,0<br />
75400A Limnologian perusteet 2,0<br />
75450A Akvaattinen ekologia 2,0<br />
75451A Muutettujen vesien ekologia 2,0<br />
48131A Ympäristörakentaminen I 2,0<br />
48170S Ympäristörakentaminen II 3,0<br />
75182A Bioindikaattorit 2,0<br />
76XXX Murtovesiekologian erityisilmiöt 1,0<br />
Geotieteet ja ympäristögeotekniikka -valinnaismoduuli (PO, LuTK)<br />
77426A Ympäristögeokemia 2,0<br />
77104A Maaperägeologian peruskurssi 3,0<br />
77319A Pedologia ja ympäristötutkimus I 2,0<br />
PO 136
77319A Pedologia ja ympäristötutkimus II 1,0<br />
76201A Sovellettu geofysiikka ympäristötutkimuksissa 2,0<br />
Ympäristögeofysiikan menetelmät II 2,0<br />
48140A Geomekaniikka 3,0<br />
48141A Ympäristörakentamisen geotekniikka 3,0<br />
48180S Geoympäristön suojaus- ja kunnostustekniikka 3,0<br />
48181S Kylmän ilmaston geoympäristö ja geotekniikka 3,0<br />
48182S Geomateriaalit ja uusiotuotteet 3,0<br />
48183S Geoympäristön riskien hallinta 2,0<br />
Metallurgian valinnaismoduuli (PO)<br />
46711A Metallurgiset prosessit 4,0<br />
47306S Prosessimetallurgian harjoitustyöt 2,0<br />
47613S Pyrometallurgisten prosessien teoria 6,0<br />
47617S Korkealämpötilaprosessien rakennemateriaalit 2,0<br />
Ympäristökemian valinnaismoduuli (LuTK)<br />
78125S Luonnonvesien kemia 2,0<br />
78060A Ympäristökemia ja ongelmajätteet 3,0<br />
Ympäristökemikaalit ja niiden vaikutukset 3,0<br />
78010P Analyyttinen kemia I 3,0<br />
78024A Analyyttinen kemia II 2,0<br />
Ympäristöekologian valinnaismoduuli (LuTK)<br />
75221A Luonnon monimuotoisuuden suojelu 2,0<br />
75182A Bioindikaattorit 2,0<br />
75608A Ekotoksikologia 2,0<br />
75607A Korjaava ekologia 4,0<br />
75026S Ympäristövaikutusten arviointi 4,0<br />
75222A Ilman saastumisen ympäristövaikutukset 2,0<br />
75606A Pohjoiset ympäristökysymykset 2,0<br />
75609A Biodiversiteetti ihmisen muuttamissa ympäristöissä 2,0-<br />
4,0<br />
Ympäristön biosysteemit ja mittaustekniikka -valinnaismoduuli (LuTK)<br />
75182A Bioindikaattorit 2,0<br />
76417A Säteilyfysiikka, -biologia ja -turvallisuus 2,0<br />
78135A Ilmakehän kemia 2,0<br />
76457S Ympäristömittaustekniikka 3,0<br />
Ympäristömallit ympäristön tilan seurannassa 1,0<br />
Toksikologia, ympäristö ja terveys -valinnaismoduuli (LTK, LuTK)<br />
Perustoksikologia 2,0-<br />
4,0<br />
Kemiallinen ympäristö ja terveys 1,0-<br />
2,0<br />
PO 137
Kemiallinen karsinogeesi ja riskiarviointi 1,0-<br />
2,0<br />
75608A Ekotoksikologia 2,0<br />
04106A Farmakologia ja toksikologia (soveltuvin osin) 9,0<br />
04105A Epidemiologian perusteet 1,0<br />
04119A Ympäristöterveydenhuolto 1,0<br />
08001A Katastrofilääketiede 1,0<br />
76417A Säteilyfysiikka, -biologia ja -turvallisuus 2,0<br />
08410A Työterveyshuolto 1,0<br />
04107A Mikrobiologia 3,0-<br />
5,0<br />
Ympäristömikrobiologia ja -hygienia -valinnaismoduuli (Kuopion yliopisto)<br />
Ympäristömikrobiologian ja bioteknologian<br />
syventävä opintojakso 2,5<br />
Advanced water chemistry 2,0<br />
Haja-asutuksen ympäristövaikutukset 1,0<br />
Biologisten menetelmien käyttö vesien tilan arvioinnissa 1,5<br />
Kemiallisen ympäristöhygienian syventävä opintojakso 4,0<br />
Pienoistutkielma (mahdollista tehdä myös <strong>Oulu</strong>n yliop.) 5,0<br />
Riskinarviointi 3,0<br />
Melu I-II 6,0<br />
Ympäristö- ja projektijohtaminen 3,0<br />
5.5. Osastokohtaisia ohjeita<br />
Lukukaudet<br />
Lukuvuosi on jaettu kuuteen opetusperiodiin,<br />
joiden alkamisajat lukuvuonna <strong>2000</strong>-2001 ovat I<br />
4.9., II 9.10., III 13.11., IV 8.1., V 12.2. ja VI<br />
26.3. sekä lukuvuonna 2001-<strong>2002</strong> I 3.9., II<br />
8.10., III 12.11., IV 7.1., V 11.2. ja VI 25.3.<br />
Muiden osastojen ja tiedekuntien tuottamien<br />
opintojaksojen opetusajankohdissa sovelletaan<br />
niiden ilmoittamia aikatauluja.<br />
Tentit<br />
Pääsääntö on, että luennoitu opintojakso voidaan<br />
tenttiä luentojen mukaisesti yhden vuoden aikana<br />
laskettuna opintojakson päättymisestä. Tällöin<br />
tenttimahdollisuuksia on vähintään neljä.<br />
Mikäli opiskelija aikoo suorittaa opintojakson<br />
yli vuoden kuluttua luentojen päättymisestä,<br />
hänen on otettava selville, missä määrin opintojakson<br />
sisältö on muuttunut. Luennoitsijan velvollisuutena<br />
on luentojen päättyessä laatia osaston<br />
ilmoitustaululle selvitys opintojakson uusista<br />
vaatimuksista, mikäli opintojakso on edellisestä<br />
vuodesta muuttunut.<br />
Jos opintojakson sisältö muuttuu olennaisesti<br />
tai opintojakso poistetaan kokonaan ohjelmasta,<br />
tulee ao. opettajan ilmoittaa luentojen päättyessä,<br />
kuinka kauan (vähimmäisaika 1 vuosi) on<br />
mahdollista suorittaa opintojakso vanhojen luentojen<br />
pohjalta. Poistetun tai muutetun opintojakson<br />
tentit on pyrittävä järjestämään niin, että<br />
mahdollisimman monet niistä, joille opintojakso<br />
kuuluu, voivat osallistua tenttiin. Tähän päästään<br />
mm. siten, että annetaan opiskelijoiden valita<br />
tenttien päivämäärä. Niiden opiskelijoiden, jotka<br />
eivät ole määräaikaan mennessä opintojaksoa<br />
suorittaneet, on syytä ottaa yhteys luennoitsijaan<br />
tai opintoneuvojaan.<br />
Matematiikan lopputentit ovat yleensä maanantaisin<br />
klo 13-17 ja ammattiaineiden tentit<br />
perjantaisin klo 13-17. Tenttilista on nähtävänä<br />
ilmoitustaululla hyvissä ajoin ennen lukukauden<br />
alkamista.<br />
PO 138
Diplomityön aloittamiseen liittyvät<br />
ohjeet<br />
Ennen diplomityön aloittamista on opiskelijan<br />
täytettävä kaavake, jonka saa osaston kansliasta.<br />
Kaavake jätetään diplomityötä ohjaavalle professorille.<br />
Ennen diplomityön aloittamista vaaditaan,<br />
että seuraavat opintosuoritukset on hyväksytty:<br />
19. Kaikki harjoitustyöt<br />
20. Kirjallisuustyö<br />
21. Seminaariesitelmä<br />
22. Harjoittelu<br />
Tenttejä saa puuttua diplomityötä aloitettaessa<br />
korkeintaan kaksi.<br />
Prosessitekniikan koulutusohjelmassa tuotantotekniikan<br />
ja prosessikehityksen opintosuunnassa<br />
täytyy siinä aineessa, josta tehdään diplomityö,<br />
suorittaa syventävä opintojakso harjoitustöineen.<br />
Diplomityössä käytetään SI-yksikköjärjestelmää.<br />
Diplomityön tekemiseen ja DItutkinnon<br />
anomiseen liittyvistä ohjeista on yksityiskohtaisempi<br />
selvitys osaston ilmoitustaululla.<br />
Kielten opiskelu<br />
Vieraaksi kieleksi opiskelija voi ottaa englannin,<br />
saksan, venäjän tai ranskan. Lisäksi 3. vsk:lla<br />
opiskellaan toista kotimaista kieltä.<br />
Ulkomaan ekskursio<br />
Neljäntenä tai viidentenä opintovuotena prosessitekniikan<br />
koulutusohjelman opiskelijat voivat<br />
järjestävää omatoimisesti ja omalla kustannuksellaan<br />
ekskursiomatkan ulkomaille. <strong>Opinto</strong>matkan<br />
tarkoituksena on oman alansa yrityksiin<br />
tutustumalla laajentaa opiskelijoiden prosessiteknistä<br />
tietämystä ja kansainvälistä näkemystä.<br />
Ennen ekskursio-matkaa opiskelijoiden on<br />
esitettävä osastoneuvoston hyväksyttäväksi ennakkosuunnitelma,<br />
josta ilmenee ainakin matkan<br />
tarkoitus, ajankohta ja tutustumiskohteina olevat<br />
yritykset. Matkan jälkeen jokainen matkalle<br />
osallistunut opiskelija laatii oman matkakertomuksen<br />
opintomatkastaan.<br />
<strong>Opinto</strong>matkan (47301A Ulkomaan ekskursio<br />
0,5 ov) voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin.<br />
Harjoittelu<br />
Alan harjoittelua pidetään kiinteästi sekä prosessitekniikan<br />
että ympäristötekniikan opetukseen<br />
liittyvänä. Koulutusohjelmissa vaaditaan työharjoittelua<br />
4 opintoviikkoa eli 3 kuukautta (3 harjoittelutyöviikkoa<br />
vastaa 1 opintoviikkoa). Lisäksi<br />
harjoittelua on mahdollisuus valita valinnaismoduuliin<br />
enintään 4 opintoviikkoa, mikäli<br />
tämä on erityisen hyvin opintoja tukevaa.<br />
Harjoittelusta on laadittu opintojaksokuvaukset,<br />
jotka on esitetty opintojaksokuvauksien<br />
yhteydessä.<br />
Työhön sijoittuminen<br />
Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolta prosessitekniikan<br />
koulutusohjelmasta on valmistunut<br />
1017 diplomi-insinööriä 31. 5. 1999 mennessä.<br />
Työnantajina suurimmat alat ovat:<br />
• vuoriteollisuus ja prosessimetallurgia<br />
• sellu- ja paperiteollisuus<br />
• kemian teollisuus<br />
• prosessi- ja automaatiolaitteita ja -järjestelmiä<br />
valmistava teollisuus ja suunnittelutoimistot<br />
• julkinen sektori, opetus- ja tutkimuslaitokset<br />
Tämänhetkinen sijoittuminen osoittaa, että<br />
valmistuneet diplomi-insinöörit ovat suurimmaksi<br />
osaksi tutkimus-, suunnittelu-, käyttö- tai<br />
johtotehtävissä. He ovat siis koulutustaan vastaavilla<br />
paikoilla työelämän palveluksessa. Edellä<br />
esitetty sijoittumistilasto osoittaa myös sen, että<br />
prosessitekniikan koulutusohjelmasta valmistuvat<br />
insinöörit voivat sijoittua hyvin monelle eri teollisuuden<br />
alalle.<br />
PO 139
5.6. Osaston tuottamien<br />
opintojaksojen kuvaukset<br />
47065A Harjoittelu (PO)<br />
Lukukausi<br />
Laajuus ov.<br />
kaikki 4<br />
Hyväksyjä: Mekaanisen prosessitekniikan yliassistentti.<br />
Yleistä: Alan harjoittelua pidetään kiinteästi<br />
prosessitekniikan opetukseen liittyvänä. Prosessitekniikan<br />
koulutusohjelmassa vaaditaan harjoittelua<br />
4 opintoviikkoa eli 3 kuukautta (3 harjoittelutyöviikkoa<br />
vastaa 1 opintoviikkoa).<br />
Harjoittelukohteet: Harjoitteluun sopivia<br />
teollisuudenaloja ovat esimerkiksi kemian teollisuus,<br />
sellu- ja paperiteollisuus, metallurginen<br />
teollisuus ja vuoriteollisuus, biotekninen teollisuus<br />
ja elintarviketeollisuus sekä soveltuvin osin<br />
elektroniikka- ja automaatioteollisuus.<br />
Tavoitteet: Harjoittelun tavoitteena on antaa<br />
yleisnäkemys alasta, jolla harjoittelija loppututkinnon<br />
suoritettuaan tulee työskentelemään,<br />
sekä tukea ja edistää teoreettista opiskelua. Lisäksi<br />
harjoittelun tulee antaa yleiskuva yrityksen<br />
ja sen tuotannon/toiminnan teknillisestä ja taloudellisesta<br />
organisoinnista, hallinnosta ja työnjohdosta.<br />
Perusharjoittelu suoritetaan yleensä<br />
tavallisen työntekijän asemassa, koska täten<br />
johtavaan, ohjaavaan ja suunnittelevaan asemaan<br />
valmistuva opiskelija saa kosketuksen käytännön<br />
työhön ja työturvallisuusasioihin sekä työntekijöiden<br />
yksilölliseen ja työpaikan sosiaaliseen<br />
luonteeseen.<br />
Asema: Pakollinen kaikissa opintosuunnissa.<br />
Suoritusajankohta 1. – n. vsk. Ennen yliopistoopintoja<br />
suoritettu harjoittelu hyväksytään vain<br />
poikkeustapauksissa. Osasto pitää tärkeänä, että<br />
harjoittelu on suoritettu ennen diplomityön<br />
aloittamista. Mikäli harjoittelua ei ole siinä vaiheessa<br />
suoritettu, tulee asianomaisen tehdä ennen<br />
diplomityön aiheen hyväksyttämistä selvitys,<br />
milloin hän aikoo suorittaa puuttuvan harjoittelun.<br />
Toteutus: Opiskelijat hankkivat harjoittelupaikkansa<br />
itse.<br />
Hyväksyminen: Harjoittelu hyväksytetään<br />
mekaanisen prosessitekniikan yliassistentilla<br />
näyttämällä alkuperäiset työtodistukset. Työtodistuksesta<br />
tulee käydä ilmi harjoitteluaika ja<br />
harjoittelijan työtehtävät. Hyväksyminen voidaan<br />
tehdä periaatteessa missä tahansa opintojen vaiheessa.<br />
Käytännössä kuitenkin harjoittelusuoritukset<br />
tarkistetaan neljännen vuosikurssin syksyllä<br />
opiskelijan jättäessä seminaariesitelmänsä<br />
mekaanisen prosessitekniikan yliassistentille.<br />
Hyväksilukeminen: Insinööreille voidaan<br />
hyväksilukea ennen yliopisto-opintoja suoritettua<br />
harjoittelua enintään 4 opintoviikkoa.<br />
47069A Lisäharjoittelu (PO)<br />
Lukukausi<br />
Laajuus ov.<br />
kaikki 4<br />
Hyväksyjä: Mekaanisen prosessitekniikan yliassistentti.<br />
Yleistä: Lisäharjoittelua on mahdollisuus valita<br />
valinnaismoduuliin enintään 4 opintoviikkoa,<br />
mikäli tämä on erityisen hyvin opintoja tukevaa.<br />
Harjoittelukohteet: Lisäharjoitteluun sopivat<br />
samat teollisuudenalat kuin perusharjoitteluunkin.<br />
Tavoitteet: Lisäharjoittelun tarkoituksena on<br />
pyrkiä valmistamaan opiskelijaa diplomi-insinöörin<br />
työtehtäviin. Tällainen tutustuminen tuleviin<br />
työtehtäviin on välttämätöntä, jotta opiskelija<br />
loppututkinnon suoritettuaan voisi mahdollisimman<br />
tehokkaasti aloittaa oman ammattityöskentelynsä.<br />
Hyviä lisäharjoittelukohteita ovat<br />
esimerkiksi esimiestehtävät tai työnjohtajien ja<br />
vuoromestarien lomansijaisuuspaikat sekä suunnittelu-,<br />
tutkimus- ja tuotekehitystehtävät.<br />
Asema: Vapaasti valittava prosessitekniikan<br />
koulutusohjelman kaikissa opintosuunnissa.<br />
Toteutus: Opiskelijat hankkivat lisäharjoittelupaikkansa<br />
itse.<br />
Hyväksyminen: Harjoittelu hyväksytetään<br />
mekaanisen prosessitekniikan yliassistentilla<br />
näyttämällä alkuperäiset työtodistukset. Työto-<br />
PO 140
distuksesta tulee käydä ilmi harjoitteluaika ja<br />
harjoittelijan työtehtävät.<br />
Hyväksilukeminen: Insinöörien lisäharjoittelua<br />
ei ole mahdollista hyväksilukea aiemmilla<br />
harjoittelujaksoilla. Lisäharjoittelu tulee siis<br />
suorittaa yliopisto-opintojen aikana.<br />
48099A Harjoittelu (YMP)<br />
Lukukausi<br />
Laajuus ov.<br />
kaikki 4<br />
Hyväksyjä: Mekaanisen prosessitekniikan yliassistentti.<br />
Yleistä: Alan harjoittelua pidetään kiinteästi<br />
ympäristötekniikan opetukseen liittyvänä. Ympäristötekniikan<br />
koulutusohjelmassa vaaditaan<br />
harjoittelua 4 opintoviikkoa eli 3 kuukautta (3<br />
harjoittelutyöviikkoa vastaa 1 opintoviikkoa).<br />
Harjoittelukohteet: Harjoitteluun sopivia<br />
paikkoja ja teollisuudenaloja ovat esimerkiksi<br />
ympäristökeskukset, ympäristöalan suunnittelu-,<br />
tutkimus- ja konsulttiyritykset, vesi- ja viemärilaitokset,<br />
biotekninen teollisuus ja elintarviketeollisuus,<br />
kemian teollisuus, sellu- ja paperiteollisuus,<br />
metallurginen teollisuus ja vuoriteollisuus,<br />
sekä soveltuvin osin elektroniikka- ja<br />
automaatioteollisuus sekä muu julkinen ja yksityinen<br />
sektori.<br />
Tavoitteet: Harjoittelun tavoitteena on antaa<br />
yleisnäkemys alasta, jolla harjoittelija loppututkinnon<br />
suoritettuaan tulee työskentelemään,<br />
sekä tukea ja edistää teoreettista opiskelua. Lisäksi<br />
harjoittelun tulee antaa yleiskuva yrityksen<br />
ja sen tuotannon/toiminnan teknillisestä ja taloudellisesta<br />
organisoinnista, hallinnosta ja työnjohdosta.<br />
Perusharjoittelu suoritetaan yleensä<br />
tavallisen työntekijän asemassa, koska täten<br />
johtavaan, ohjaavaan ja suunnittelevaan asemaan<br />
valmistuva opiskelija saa kosketuksen käytännön<br />
työhön ja työturvallisuusasioihin sekä työntekijöiden<br />
yksilölliseen ja työpaikan sosiaaliseen<br />
luonteeseen.<br />
Asema: Pakollinen kaikissa opintosuunnissa.<br />
Suoritusajankohta 1. – n. vsk. Ennen yliopistoopintoja<br />
suoritettu harjoittelu hyväksytään vain<br />
poikkeustapauksissa. Osasto pitää tärkeänä, että<br />
harjoittelu on suoritettu ennen diplomityön<br />
aloittamista. Mikäli harjoittelua ei ole siinä vaiheessa<br />
suoritettu, tulee asianomaisen tehdä ennen<br />
diplomityön aiheen hyväksyttämistä selvitys,<br />
milloin hän aikoo suorittaa puuttuvan harjoittelun.<br />
Toteutus: Opiskelijat hankkivat harjoittelupaikkansa<br />
itse.<br />
Hyväksyminen: Harjoittelu hyväksytetään<br />
mekaanisen prosessitekniikan yliassistentilla<br />
näyttämällä alkuperäiset työtodistukset. Työtodistuksesta<br />
tulee käydä ilmi harjoitteluaika ja<br />
harjoittelijan työtehtävät. Hyväksyminen voidaan<br />
tehdä periaatteessa missä tahansa opintojen vaiheessa.<br />
Käytännössä kuitenkin harjoittelusuoritukset<br />
tarkistetaan neljännen vuosikurssin syksyllä<br />
opiskelijan jättäessä seminaariesitelmänsä<br />
mekaanisen prosessitekniikan yliassistentille.<br />
Hyväksilukeminen: Insinööreille voidaan<br />
hyväksilukea ennen yliopisto-opintoja suoritettua<br />
harjoittelua enintään 4 opintoviikkoa.<br />
48098A Lisäharjoittelu (YMP)<br />
Lukukausi<br />
Laajuus ov.<br />
kaikki 4<br />
Hyväksyjä: Mekaanisen prosessitekniikan yliassistentti.<br />
Yleistä: Lisäharjoittelua on mahdollisuus valita<br />
valinnaismoduuliin enintään 4 opintoviikkoa,<br />
mikäli tämä on erityisen hyvin opintoja tukevaa.<br />
Harjoittelukohteet: Lisäharjoitteluun sopivat<br />
samat paikat kuin perusharjoitteluunkin.<br />
Tavoitteet: Lisäharjoittelun tarkoituksena on<br />
pyrkiä valmistamaan opiskelijaa diplomi-insinöörin<br />
työtehtäviin. Tällainen tutustuminen tuleviin<br />
työtehtäviin on välttämätöntä, jotta opiskelija<br />
loppututkinnon suoritettuaan voisi mahdollisimman<br />
tehokkaasti aloittaa oman ammattityöskentelynsä.<br />
Hyviä lisäharjoittelukohteita ovat<br />
esimerkiksi esimiestehtävät tai työnjohtajien ja<br />
vuoromestarien lomansijaisuuspaikat sekä suunnittelu-,<br />
tutkimus- ja tuotekehitystehtävät.<br />
Asema: Vapaasti valittava ympäristötekniikan<br />
koulutusohjelman kaikissa opintosuunnissa.<br />
PO 141
Toteutus: Opiskelijat hankkivat lisäharjoittelupaikkansa<br />
itse.<br />
Hyväksyminen: Harjoittelu hyväksytetään<br />
mekaanisen prosessitekniikan yliassistentilla<br />
näyttämällä alkuperäiset työtodistukset. Työtodistuksesta<br />
tulee käydä ilmi harjoitteluaika ja<br />
harjoittelijan työtehtävät.<br />
Hyväksilukeminen: Insinöörien lisäharjoittelua<br />
ei ole mahdollista hyväksilukea aiemmilla<br />
harjoittelujaksoilla. Lisäharjoittelu tulee siis<br />
suorittaa yliopisto-opintojen aikana.<br />
Mekaanisen prosessitekniikan<br />
laboratorio<br />
47101A Mekaaninen prosessitekniikka<br />
I<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Sl 30 20 3<br />
Opettaja: Va. prof. H. Kuopanportti<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
tuntee perustiedot ja menetelmät rakeisesta<br />
materiaalista, dispersioista, raesuuruuden määritystekniikasta,<br />
materiaalin hienontamisesta,<br />
seulonnasta ja rikastusmenetelmistä.<br />
Sisältö: Dispersion ja rakeisen materiaalin yleiset<br />
reologiset ominaisuudet, näytteenotto, raekoko<br />
ja ominaispinta-ala, hienonnus, seulonta ja<br />
rikastus.<br />
Toteutus: Luennot periodiopetuksena, laskuharjoitukset<br />
samanaikaisesti. Laskuharjoituksista<br />
saatavat lisäpisteet otetaan huomioon kurssin<br />
arvosanaa määrättäessä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste: Pöllänen,<br />
Eine, Kuopanportti, Hannu & Nordman, Timo.<br />
Mekaaninen prosessitekniikka I. <strong>Oulu</strong> 1995,<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopisto, Moniste 35. 187 s. Laskuharjoitusmonisteet.<br />
Vaihtoehtoisesti: Allen, T.<br />
Particle size measurement (osittain), 3. p. Lontoo<br />
1981. 678 s. ja Lukkarinen, T. Mineraalitekniikka<br />
Osa 1: Mineraalien hienonnus. Helsinki<br />
1984. 330 s. ja Lukkarinen, T. Mineraalitekniikka<br />
Osa 2: Mineraalien rikastus. Helsinki<br />
1987. 442 s.<br />
Oheiskirjallisuus: Batel, W. Einführung in die<br />
Korngrößenmeßtechnik. 2. p. Berliini 1964. 167<br />
s.<br />
47102A Mekaaninen prosessitekniikka<br />
II<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Kl 30 20 3<br />
Opettaja: Va. prof. Hannu Kuopanportti<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
tuntee pumppujen ja kompressorien rakenteet<br />
ja käytön sekä perustiedot, menetelmät ja<br />
laitteet erottavista ja yhdistävistä prosesseista.<br />
Sisältö: Fluidimekaniikka ja fluidien siirto;<br />
kiintoaineen erotus suspensiosta, emulsiosta ja<br />
kaasusta; sekoitus.<br />
Toteutus: Luennot periodiopetuksena, laskuharjoitukset<br />
samanaikaisesti. Laskuharjoituksista<br />
saatavat lisäpisteet otetaan huomioon kurssin<br />
arvosanaa määrättäessä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste: Kuopanportti,<br />
Hannu & Tirri, Tapio. Mekaaninen prosessitekniikka<br />
II. <strong>Oulu</strong> 1994, <strong>Oulu</strong>n yliopisto,<br />
Moniste 37. 243 s. Laskuharjoitusmonisteet.<br />
Vaihtoehtoisesti Vauck, W.R.A. & Müller, H.A.<br />
Grundoperationen chemischer Verfahrenstechnik.<br />
9. p. Leipzig 1992. 888 s.<br />
Oheiskirjallisuus: Svarovsky, L. Solid-Liquid<br />
Separation. 3. p. Lontoo 1990. 716 s.<br />
47103A Mekaaninen prosessitekniikka<br />
III<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Sl 30 20 3<br />
Opettaja: Va. prof. Hannu Kuopanportti<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
tuntee kiintoaineen kuljetukseen käytettävät<br />
mekaaniset ja virtauskuljettimet sekä tietää rakeisen<br />
materiaalin varastointiin liittyvät ongelmat ja<br />
osaa suunnitella siilon tällaiselle materiaalille.<br />
Opiskelija tuntee lisäksi perustiedot rakeistuksesta<br />
ja leijutuksesta.<br />
PO 142
Sisältö: Rakeisen materiaalin ominaisuudet ja<br />
varastointi, mekaaninen kuljetus, virtauskuljetus,<br />
leijutus ja rakeistus.<br />
Toteutus: Luennot periodiopetuksena, laskuharjoitukset<br />
samanaikaisesti. Laskuharjoituksista<br />
saatavat lisäpisteet otetaan huomioon kurssin<br />
arvosanaa määrättäessä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste: Kuopanportti,<br />
Hannu & Pöllänen, Eine. Mekaaninen<br />
prosessitekniikka III. <strong>Oulu</strong> 1994, <strong>Oulu</strong>n yliopisto,<br />
Moniste 41. 211 s. Laskuharjoitusmonisteet.<br />
Vaihtoehtoisesti osia seuraavista oppikirjoista:<br />
Schubert, H. Aufbereitung fester<br />
mineralischer Rohstoffe, Band III. 2. p. Leipzig<br />
1984. 468 s. tai Kunii, D. & Levenspiel, O.<br />
Fluidization Engineering. New York 1969. 534<br />
s. tai Weber, M. Strömungsfördertechnik.<br />
Mainz 1974. 372 s.<br />
Oheiskirjallisuus: Nedderman, R. M. Statics<br />
and kinetics of granular materials. Cambridge<br />
1992. 352 s. ja Pietsch, W. Size enlargement by<br />
agglomeration. Chichester 1991. 532 s.<br />
47108A Mekaanisen prosessitekniikan<br />
laboratoriotyöt<br />
Lukukausi Luentoja Lab.harj. Laajuus ov.<br />
Sl, kl 80 2<br />
Opettaja: Assistentti N.N.<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija tarkemmin tiettyihin mekaanisen<br />
prosessitekniikan yksikköoperaatioihin.<br />
Tarkoituksena on, että opiskelija voi soveltaa<br />
teoriassa opittuja asioita käytännön työssä.<br />
Sisältö: 1. Rikastus, 2. Suodatus, 3. Pumppaus,<br />
4. Kuljetus, 5. Siilo. Harjoitustyöt liittyvät keskeisesti<br />
kurssien sisältöön. Harjoitustöissä käytetään<br />
laboratorio- ja pilot -mitan koelaitteistoja.<br />
Toteutus: Laboratoriotyöt tehdään kahden<br />
opiskelijan ryhmissä ja niistä sovitaan erikseen<br />
assistentin kanssa. Kurssin arvosana muodostuu<br />
erillisten työselostusten (5 kpl) arvosanojen<br />
keskiarvona.<br />
Kurssikirjallisuus: Harjoitustyöohjeet ja luentomonisteet<br />
sekä muu aiheeseen liittyvä kirjallisuus.<br />
47104S Mekaaninen prosessitekniikka<br />
IV<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Kl 30 20 3<br />
Opettaja: Va. prof. Hannu Kuopanportti<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelijalla<br />
on perustiedot kuitujen ja kuitulietteiden<br />
ominaisuuksista ja käyttäytymisestä sellun ja<br />
paperin valmistuksessa.<br />
Sisältö: Kuidun rakenne ja ominaisuudet ja<br />
vuorovaikutukset veden kanssa, kuitususpensio ja<br />
siihen liittyvät mekaaniset yksikköoperaatiot.<br />
Toteutus: Luennot periodiopetuksena, laskuharjoitukset<br />
ja seminaarit samanaikaisesti. Seminaarista<br />
saatavat lisäpisteet otetaan huomioon<br />
kurssin arvosanaa määrättäessä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste: Kuopanportti,<br />
H. Mekaaninen prosessitekniikka IV.<br />
<strong>Oulu</strong> 1999, <strong>Oulu</strong>n yliopisto. 214 s. Laskuharjoitusmonisteet.<br />
Opiskelijoiden seminaariesitelmät.<br />
Vaihtoehtoisesti osia seuraavista oppikirjoista:<br />
Sjöström, Eero: Puukemia. Espoo 1989.<br />
244 s. ja Jensen, Waldemar (toim.): Puukemia,<br />
Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi- ja<br />
käsikirja I. Turku 1977. 446 s. ja Virkola, Nils-<br />
Erik (toim.): Puumassan valmistus, osat 1 ja 2.<br />
Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi- ja<br />
käsikirja II. Turku 1983. ja Arjas, Antti (toim.):<br />
Paperin valmistus, osat 1 ja 2, Suomen Paperiinsinöörien<br />
Yhdistyksen oppi- ja käsikirja III.<br />
Turku 1983. ja Ryti, Niilo: Paperitekniikan<br />
perusteet. Espoo 1977. 169 s. ja Eklund, Dan &<br />
& Lindström, Tom: Paper Chemistry. Tammisaari<br />
1991. 305 s.<br />
Oheiskirjallisuus: Kirjasarja: Fapet Oy. Papermaking<br />
Science and Technology, 19 kirjaa ja<br />
Smook, G. A. Handbook for pulp and paper<br />
technologists. Vancouver 1992. 419 s.<br />
PO 143
47109S Mekaanisen prosessitekniikan<br />
erikoistyö<br />
Lukukausi Luentoja Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
Sl, kl 40 1<br />
Opettaja: Yliass. N. N.<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija tarkemmin tiettyyn prosessiin<br />
tai sen osa-alueeseen.<br />
Sisältö: Erikoistyöhön kuuluu aiheen teoreettinen<br />
tarkastelu kirjallisuuden perusteella ja kokeellinen<br />
käytännön työ.<br />
Toteutus: Työ tehdään itsenäisesti tai kahden<br />
opiskelijan ryhmissä ja siitä sovitaan erikseen<br />
yliassistentin kanssa.<br />
Kurssikirjallisuus: Työn aiheeseen liittyvä<br />
kirjallisuus: luentomonisteet, kirjat ja artikkelit.<br />
47111S Puumassan valmistus<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Sl 32 1,5<br />
Opettaja: DI Ilkka Laakso<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa<br />
käsitys sellun ja mekaanisten massojen valmistuksen<br />
perusteista ja käytännön tekniikasta sekä alan<br />
teollisuuden toiminnasta.<br />
Sisältö: 1. Raaka-aineet ja kuitujen ominaisuudet.<br />
2. Puumassan ja paperin valmistuksen perusteet.<br />
3. Sellun valmistus. 4. Mekaanisten<br />
massojen valmistus. 5. Massan valkaisu.<br />
Toteutus: Kurssi järjestetään periodiopetuksena.<br />
Kurssiin sisältyy tutustuminen alan teollisuuteen.<br />
Opetuksen omaksumisen edellytyksenä<br />
on kemian ja prosessitekniikan perusteiden tunteminen.<br />
Tentti.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste; Jensen,<br />
Waldemar (toim.): Puukemia, Suomen Paperiinsinöörien<br />
Yhdistyksen oppi- ja käsikirja I. Turku<br />
1977. 446 s. ja Virkola, Nils-Erik (toim.):<br />
Puumassan valmistus, osat 1 ja 2, Suomen Paperi-insinöörien<br />
Yhdistyksen oppi- ja käsikirja II.<br />
Turku 1983.<br />
Oheiskirjallisuus: Kirjasarja: Fapet Oy. Papermaking<br />
Science and Technology, 19 kirjaa ja<br />
Smook, G. A. Handbook for pulp and paper<br />
technologists. Vancouver 1992. 419 s.<br />
47112S Paperin valmistus<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Kl 30 1,5<br />
Opettaja: DI Juhani Järvelä<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa<br />
käsitys päällystetyn paperin valmistuksen perusteista<br />
ja käytännön tekniikasta sekä alan teollisuuden<br />
toiminnasta.<br />
Sisältö: 1. Kuitujen ominaisuudet. 2. Pohjapaperin<br />
valmistus. 3. Päällystysprosessi. 4. Paperin<br />
rakenne ja ominaisuudet. 5. Paperin jalostus. 6.<br />
Paperilajit. 7. Painotekniikan perusteita.<br />
Toteutus: Kurssi järjestetään periodiopetuksena.<br />
Kurssiin sisältyy tutustuminen alan teollisuuteen.<br />
Opetuksen omaksumisen edellytyksenä<br />
on prosessitekniikan perusteiden tunteminen.<br />
Tentti.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste. Ryti,<br />
Niilo: Paperitekniikan perusteet. Espoo 1977.<br />
169 s. ja Arjas, Antti (toim.): Paperin valmistus,<br />
osat 1 ja 2, Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen<br />
oppi- ja käsikirja III. Turku 1983.<br />
Oheiskirjallisuus: Kirjasarja: Fapet Oy. Papermaking<br />
Science and Technology, 19 kirjaa.<br />
47113S Sellu- ja paperitekniikan<br />
laboratoriotyöt<br />
Lukukausi Luentoja Lab. harj. Laajuus ov.<br />
Sl, kl 80 2<br />
Opettaja: Yliass./Ass. N. N.<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa<br />
opiskelijalle perustiedot massan jauhatuksen<br />
vaikutuksista massan ja siitä valmistettavan paperin<br />
ominaisuuksiin sekä massan ja paperin testauksesta.<br />
Sisältö: Töissä tutustutaan mm. massan kylmähajotukseen,<br />
jauhatukseen, arkin tekoon ja paperin<br />
testauslaitteiden käyttöön.<br />
PO 144
Toteutus: Laboratoriotyöt (2 kpl) tehdään<br />
kahden opiskelijan ryhmissä ja niistä sovitaan<br />
erikseen assistentin kanssa. Kurssin arvosana<br />
määräytyy kahden työselostuksen arvosanojen<br />
keskiarvona.<br />
Kurssikirjallisuus: Harjoitustyöohje ja muu<br />
aiheeseen liittyvä kirjallisuus: luentomonisteet,<br />
kirjat ja artikkelit.<br />
Harjoittelu<br />
Kemiallisen prosessitekniikan<br />
laboratorio<br />
47220A Kemiallisen prosessitekniikan<br />
perusteet<br />
Lukukausi Luentoja Suunn. harj. Laajuus ov.<br />
Kl 30 30 3<br />
Opettaja: Prof. V. Pohjola<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
osaa soveltaa termodynamiikan ensimmäistä<br />
pääsääntö erilaisiin prosesseihin. Hän pystyy<br />
erityisesti laatimaan kemiallisen prosessin aine- ja<br />
energiataseet ottaen stoikiometrian asettamat<br />
rajoitukset huomioon. Opiskelija ymmärtää<br />
termodynamiikan toisen pääsäännön merkityksen<br />
erityisesti kemiallisen reaktion tasapainon kannalta<br />
ja hallitsee periaatteen tasapainokonversion<br />
laskemiseksi. <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelijalla<br />
on myös käsitys tietokonesimuloinnin<br />
mahdollisuuksista kemiallisessa prosessitekniikassa.<br />
Sisältö: Aine- ja energiataseiden laadinta prosesseille,<br />
joissa tapahtuu kemiallinen reaktio. Entropiataseet.<br />
Kemiallisen reaktion tasapaino.<br />
Johdatus simulointiohjelmistojen käyttöön.<br />
Toteutus: Luennot ovat kevätlukukaudella 6.<br />
periodin aikana (6 h/vko). Tutustuminen tietokoneen<br />
käyttöön tapahtuu ryhmittäin tehtävän<br />
suunnittelutöiden avulla. Suoritus lopputentillä<br />
ja pienryhmissä tehtävillä suunnittelutöillä siten,<br />
että suorituksesta tentin osuus voi olla 3/4 ja<br />
suunnittelutöiden osuus 1/4. Suunnittelutöiden<br />
tulee olla tehtynä ennen tenttiin osallistumista.<br />
Kurssikirjallisuus: Reklaitis, G.V. Introduction<br />
to Material and Energy Balances. New York<br />
1983, John Wiley & Sons. (Kappaleet 3, 4, 6,<br />
8). Balzhizer, R.E., Samuels, M.R. & Eliassen, J.<br />
D. Chemical Engineering Thermodynamics<br />
Englewood Cliffs, Prentice-Hall. (Kappaleet 1-<br />
6, 9, 11-12).<br />
47221A Reaktorianalyysi ja -<br />
suunnittelu I<br />
Lukukausi Luentoja Suunn. harj. Laajuus ov.<br />
Sl 30 30 3<br />
Opettaja: Prof. V. Pohjola<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
tuntee keskeiset menetelmät reaktionopeusyhtälön<br />
määrittämiseksi kokeellisen tiedon pohjalta<br />
ja hallitsee deterministisen mallinnustekniikan<br />
perusteet. Näiden pohjalta hän pystyy<br />
analysoimaan ideaalireaktorin käyttäytymistä ja<br />
suorittamaan alustavaa kemiallisen reaktorin<br />
suunnittelua ja mitoitusta.<br />
Sisältö: Alkeisreaktiot. Homogeenisten reaktioiden<br />
kinetiikka. Reaktionopeusyhtälön määrittäminen<br />
kokeellisen tiedon pohjalta. Ideaalireaktorien<br />
mallinnus. Saannon, selektiivisyyden<br />
ja reaktorin koon määritys. Ideaalireaktoreiden<br />
analyysin avulla saatavat reaktorin ja reaktioolosuhteiden<br />
valintaa sekä reaktorisysteemin<br />
suunnittelua koskevat yleiset heuristiset säännöt.<br />
Toteutus: Luennot ovat syyslukukaudella 1.<br />
periodin aikana (6 h/vko). Suoritus lopputentillä<br />
ja pienryhmissä tehtävillä suunnittelutöillä siten,<br />
että suorituksesta tentin osuus voi olla 3/4 ja<br />
suunnittelutyön osuus 1/4. Suunnittelutöiden<br />
tulee olla tehtynä ennen tenttiin osallistumista.<br />
Kurssikirjallisuus: Levenspiel, O. Chemical<br />
Reaction Engineering. New York, 1972, John<br />
Wiley & Sons (Kappaleet 1-8). Froment, G. &<br />
Bischoff, K. B. Chemical Reactor Analysis and<br />
Design. New York 1990, John Wiley & Sons.<br />
(Osia)<br />
PO 145
47222A Reaktorianalyysi ja -<br />
suunnittelu II<br />
Lukukausi Luentoja Suunn. harj. Laajuus ov.<br />
Sl 30 30 3<br />
Opettaja: Dos. R. Keiski<br />
Tavoitteet: Opiskelija omaksuu viipymäaikajakautumateorian<br />
avulla todennäköisyyskäsitteeseen<br />
perustuvan ajattelutavan mallinnustekniikassa.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan hän pystyy<br />
analysoimaan epäideaalien sekoitusolosuhteiden<br />
vaikutusta reaktorin käyttäytymiseen. Opiskelija<br />
perehtyy heterogeenisten reaktioiden mekanismeihin,<br />
erityisesti menetelmiin, joilla analysoidaan<br />
aineen- ja lämmönsiirron osuus heterogeenisten<br />
reaktioiden kinetiikassa. Hän saa perusvalmiudet<br />
vaativaan reaktorianalyysiin ja<br />
heterogeenisten reaktorien suunnitteluun.<br />
Sisältö: Viipymäaikajakautumateoria. Virtaavan<br />
aineen sekoitusmallit. Heterogeeninen katalyysi:<br />
Mekanismi. Reaktorimallinnus. Kaasu-nestereaktiot:<br />
Mekanismi. Reaktorimallinnus. Suunnitteluheuristiikka.<br />
Toteutus: Luennot ovat syyslukukaudella 3.<br />
periodin aikana (6 h/vko). Suoritus lopputentillä<br />
ja pienryhmissä tehtävillä suunnittelutöillä siten,<br />
että suorituksesta tentin osuus voi olla 3/4 ja<br />
suunnittelutyön osuus 1/4. Suunnittelutöiden<br />
tulee olla tehtynä ennen tenttiin osallistumista.<br />
Kurssikirjallisuus: Nauman, E. B. Chemical<br />
Reactor Design. New York 1987. John Wiley &<br />
Sons, (Kappaleet 6, 7, 9, 10, 11).<br />
Oheiskirjallisuus: Gianetto, A. & Silveston,<br />
P. L. Multiphase Chemical Reactors: theory,<br />
design, scale-up. Hemisphere, Washington, D.<br />
S. 1986. Froment, G. & Bischoff, K. B. Chemical<br />
Reactor Analysis and Design. New York<br />
1990. John Wiley & Sons. (Osia)<br />
47223A Kemiallisen prosessitekniikan<br />
laboratoriotyöt<br />
Lukukausi Luentoja Lab. harj. Laajuus ov.<br />
Sl, kl 40 2<br />
Opettaja: Ass. N.N.<br />
Tavoitteet: Perehdyttää opiskelija soveltamaan<br />
opittuja menetelmiä käytännön tilanteisiin. Erityisesti<br />
käyttämään reaktorikokeita muuttujien<br />
vaikutusten arviointiin ja laatimaan kokeellisen<br />
tiedon pohjalta reaktiokineettinen malli reaktorin<br />
suunnittelua varten, hyödyntäen systemaattisia<br />
koesuunnittelumenetelmiä.<br />
Toteutus: Laboratoriotyöt tehdään kahden<br />
opiskelijan ryhmissä, assistentin kanssa sovittuna<br />
ajankohtana. Laboratoriotöistä saatu arvosana<br />
otetaan huomioon laskettaessa Kemiallisen prosessitekniikan<br />
(opintojaksojen 47220A -<br />
47222A) yhdistettyä arvosanaa.<br />
Esitiedot: Esitietoina tarvitaan opintojaksojen<br />
47220A ja 47221A luennot.<br />
47307S Prosessikehityksen erikoiskurssi<br />
Lukukausi Luentoja Suunn. harj. Laajuus ov.<br />
Kl 30 20 2-4<br />
Opettaja: Yliass. J. Tanskanen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelijalla<br />
on käsitys nykyaikaisista numeerisista ja<br />
graafisista työkaluista ideaalien ja epäideaalien<br />
tislausperusteisten erotussekvenssien synteesissä<br />
ja alustavassa suunnittelussa sekä yleiskuva ko.<br />
lähestymistapojen luonteesta, niiden eduista ja<br />
ongelmista prosessisuunnittelun näkökulmasta.<br />
Sisältö: Tislauksen sekvensointi - ideaalit ja<br />
epäideaalit seokset: heuristiikka, sekalukuohjelmointi,<br />
jäännöspitoisuuskäyrästön käyttö, käyttäjäystävälliset<br />
simulointiympäristöt. Epälineaaristen<br />
algebrallisten yhtälöryhmien samanaikainen<br />
ratkaisu: Newton-tyyppiset (harvat)<br />
menetelmät ja globaalit algoritmit sekä johdatus<br />
epälineaarisiin ilmiöihin. Implementoinnin merkitys<br />
ko. numeerisissa menetelmissä. Esimerkkejä<br />
yksittäisistä työkaluista: mm. seoksen atseotrooppien<br />
laskenta, minimipalautuksen laskenta<br />
ja moninkertaisten vakiotilojen laskenta.<br />
Toteutus: Luennot ja valittuihin suunnittelutyökaluihin<br />
tutustuminen. Suoritus lopputentillä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali.<br />
PO 146
47219A Johdanto prosessitekniikkaan<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
Sl 40 2<br />
Opettaja: Yliass. J. Tanskanen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa annetaan opiskelijoille<br />
yleisnäkemys tulevasta ammattialastaan.<br />
Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee prosessitekniikan<br />
opetuksen pedagogisen periaatteen:<br />
osista kokonaisuuksiin ja kokonaisuuksista osiin.<br />
Em. periaatteen mukaisesti opintojaksossa esitellään<br />
Suomen keskeisintä prosessiteollisuutta ja<br />
tarkastellaan myös taloudellisia ja ympäristönsuojelullisia<br />
kysymyksiä.<br />
Sisältö: Prosessikäsitteen määrittely. Kuvaus<br />
prosessitekniikan opetuksesta. Yksikköprosessit.<br />
Kemiallisten prosessien perusteet. Kemian teollisuuden<br />
kehitys. Prosessien säätö ja automaatio.<br />
Kokonaisprosessit: peruskemikaalien valmistus,<br />
massa- ja paperiteollisuus, öljynjalostus, petrokemiallinen<br />
teollisuus, kaivos- ja metallurginen<br />
teollisuus, lannoitteiden, muovien, pigmenttien<br />
ja kaasujen tuotanto. Prosessiteollisuuden nykytilanne<br />
sekä taloudelliset ja ympäristönsuojelulliset<br />
kysymykset.<br />
Toteutus: Luennot ovat syyslukukaudella (8<br />
h/vko). <strong>Opinto</strong>jaksoon sisältyy tutustumiskäynti<br />
Pohtoon, jossa olevan koulutus- ja tutkimustehtaan<br />
avulla annetaan yleiskuva säätötekniikasta,<br />
prosessitekniikasta ja prosessimaisesta tuotannosta.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan lopputentillä.<br />
Kurssikirjallisuus: Suomen kemianteollisuus.<br />
Mikkeli 1990, Kemian Keskusliitto ry. 286 s.<br />
Oheiskirjallisuus: Pihkala, J. & Salminen, R.<br />
Prosessitekniikan kokonaisprosessit. Keuruu<br />
1982. 268 s. Salminen, R. & Pihkala, J. Prosessitekniikan<br />
yksikköprosessit. Keuruu 1981. 160<br />
s.<br />
47226S Katalyyttiset prosessit<br />
Lukukausi Luentoja Suunn. harj. Laajuus ov.<br />
Sl 30 20 3<br />
Opettaja: Dosentti R. Keiski<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
tuntee katalyysin historiaa, perusteet sekä<br />
taloudellisen ja ympäristöteknisen merkityksen.<br />
Hänellä hallitsee katalyyttien ja katalyyttireaktoreiden<br />
suunnittelun, valinnan ja testauksen perusteet<br />
sekä tuntee katalyyttisten prosessien<br />
suunnitteluun liittyvät avaintekijät. Hän tuntee<br />
tärkeimmät teollisuuden katalyyttiset prosessit,<br />
katalyysitutkimuksen merkityksen ja tulevaisuudenennusteet<br />
sekä monitieteellisen lähestymistavan<br />
merkityksen katalyysitutkimuksessa ja -kehityksessä<br />
sekä katalyyttien käytössä.<br />
Sisältö: Katalyysin ja katalyyttien määrittely,<br />
historia, perusteet, taloudellinen ja ympäristönsuojelullinen<br />
merkitys. Katalyyttisten materiaalien<br />
ja katalyyttien valinta, jaottelu, suunnittelu,<br />
valmistus, rakenne, ominaisuudet ja testaus.<br />
Katalyyttireaktioiden termodynamiikka, kinetiikka<br />
ja mekanismit. Katalyysitutkimus. Pintatieteet<br />
ja katalyysi. Teollisesti tärkeät katalyytit<br />
ja katalyyttiset prosessit. Katalyytit ympäristötekniikassa.<br />
Katalyyttireaktoreiden ja katalyyttisten<br />
prosessien suunnittelu. Monoliittikatalyytit<br />
ja niiden teollinen käyttö. Katalyysi ja ilmiöintegrointi<br />
– perusteet.<br />
Toteutus: Luennot ovat syyslukukaudella 2.<br />
periodin aikana (6 h/vko). <strong>Opinto</strong>jaksoon kuuluu<br />
pakollinen suunnitteluharjoitus, josta saatavat<br />
pisteet otetaan huomioon arvosanaa määrättäessä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste (kuulustelu<br />
luentojen pohjalta); Van Santen, R.A., van Leuwen,<br />
P.W.N.M., Moulijn, J.A. & Averill, B.A.<br />
Catalysis: An Integrated Approach, 2nd. Edition.<br />
Studies in Surface Science and Catalysis 123.<br />
Amsterdam 1999, Elsevier Sci. B.V. 582 s.<br />
(soveltuvin osin); Richardson, J.T. Principles of<br />
Catalyst Development. New York 1989. 288 s.<br />
Oheiskirjallisuus: Ertl, G., Knözinger, H. &<br />
Weitkamp, J. Handbook of Heterogeneous<br />
Catalysis. Vol. 1-5. Weinheim 1997, Thomas,<br />
J.M. & Thomas, W.J. Principles and Practice of<br />
Heterogeneous Catalysis. Weinheim 1997. 657<br />
s.; Somorjai, G.A. Surface Chemistry and Catalysis.<br />
New York 1994. 667 s.<br />
PO 147
47218A Kirjallinen ja suullinen viestintä<br />
Lukukausi Luentoja Lab. harj. Laajuus ov.<br />
Kl, sl 12(16) 20(0) 2<br />
Opettaja: Yliass. J. Tanskanen, informaatikko<br />
M. Koivuniemi, laboratorioiden yliassistentit,<br />
ympäristötekniikan assistentit<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on parantaa<br />
opiskelijan kirjallista ja suullista esitystaitoa<br />
sekä jakaa teollisuusharjoittelusta saatuja<br />
kokemuksia, parantaa yleisnäkemystä eri teollisuudenhaaroista<br />
sekä perehdyttää johonkin suppeaan<br />
prosessitekniikan alueeseen. <strong>Opinto</strong>jakson<br />
suorittanut osaa etsiä, käyttää ja referoida teknistä<br />
tieteellistä kirjallisuutta. Hän tuntee tärkeimmät<br />
tekniikan alan tiedonlähteet ja tiedonhankintatavat.<br />
Lisäksi hän osaa suullisesti ilmaista<br />
itseään tieteellisissä kokouksissa ja seminaareissa<br />
Sisältö: Luennot sisältävät seuraavat aiheet:<br />
Tiedonhankintakurssi (03004P)(3 h): 1.<br />
Kirjaston tarjoamat palvelut ja tiedonlähteet. 2.<br />
Tärkeimmät tekniikan tiedonlähteet ja tiedonhankintatavat.<br />
3. Tiedonhakuesimerkkejä. 4.<br />
Tiedonhakuharjoitus. Tutkimus- ja kirjallisuusselvityksen<br />
laatiminen (5 h): 1. Tiedonlähteiden<br />
käyttö ja luotettavuus. 2. Kirjallisuusselvityksen<br />
laatiminen. 3. Tutkimusselostuksen<br />
laatiminen. 4. Ohjeet kirjallisuustyötä varten. 5.<br />
Kirjallisuustyö. Suullinen viestintä (4 h tai 8<br />
h): 1. Puhumisen tekniikka ja erilaisia puheviestintätilanteita.<br />
2. Esitelmä, esitelmän opponointi<br />
ja puheviestintätaitojen arviointi.<br />
Kirjallisuustyöt (10 - 15 sivua) laaditaan laboratorioiden<br />
yliassistenttien sekä teollisuuden<br />
ympäristötekniikan ja bioprosessitekniikan assistentin<br />
antamista aiheista. Kirjallisuustyön tekemiselle<br />
varataan aikaa 2 kk. Kirjallisuustyön<br />
tekemisessä noudatetaan tutkimus- ja kirjallisuusselvityksen<br />
laatiminen -luento-osuudessa<br />
saatuja ohjeita.<br />
Seminaariesitelmät liittyvät kiinteästi teollisuusharjoitteluun.<br />
Jokainen opiskelija pitää esitelmän,<br />
joka liittyy 2. tai 3. vuoden jälkeiseen<br />
harjoitteluun. Mikäli harjoitteluun liittyvän esitelmän<br />
laatiminen ei ole mahdollista, on syytä<br />
kääntyä kurssin vastuuhenkilöiden puoleen muun<br />
aiheen valitsemiseksi. Jokainen opiskelija toimii<br />
yhden esitelmän opponenttina. Opponentin<br />
tehtävänä on tutustua aiheeseen etukäteen ja<br />
esittää esitelmätilaisuudessa vähintään 2 - 3 kysymystä<br />
keskustelun avaamiseksi ja ylläpitämiseksi.<br />
Osallistumisvelvollisuus on 80 % esitelmätilaisuuksista.<br />
Mikäli jokin esitelmätilaisuus<br />
(vastaa keskimäärin 4 esitelmää) jää kuuntelematta,<br />
voi sen korvata seuraavan vuoden esitelmätilaisuudella.<br />
Seminaariesitelmät on suoritettava<br />
hyväksytysti kuunteluineen, ennen kuin voi<br />
aloittaa diplomityön. Mikäli tästä halutaan poiketa,<br />
on asiasta tehtävä perusteltu anomus osastoneuvostolle.<br />
Seminaariesitelmät pidetään 3. tai<br />
4. vuosikurssin syyslukukaudella. Seminaariesitelmät<br />
on jätettävä konekirjoitettuna henkilökohtaisesti<br />
mekaanisen prosessitekniikan yliassistentille,<br />
joka samalla tarkastaa opiskelijan<br />
kaikki harjoittelusuoritukset alkuperäisten työtodistusten<br />
perusteella. Esitelmän pituus on 15 -<br />
20 minuuttia ja sen havainnollistamiseksi voi<br />
käyttää kuvia, kaavioita, dioja, näytteitä ym.<br />
Esitelmän pitämisajankohdasta ja opponenteista<br />
ilmoitetaan erikseen ilmoitustaululla.<br />
Suullisen viestinnän osuus voidaan toteuttaa<br />
myös intensiivijaksona 10 - 12 opiskelijan ryhmille<br />
(8 tuntia luento-opetusta ja harjoituksia).<br />
Ko. suoritusmahdollisuudesta informoidaan<br />
hyvissä ajoin ennen opintojakson alkua prosessitekniikan<br />
ja ympäristötekniikan ilmoitustauluilla.<br />
Suullisen viestinnän jakso toteutetaan tällöin<br />
kevätlukukauden aikana kurssin loppuosassa.<br />
Opetukseen liittyy luento-opetuksen lisäksi<br />
henkilökohtaista ohjausta suullisen viestinnän<br />
taitoihin. Suullisen viestinnän opettaja arvioi<br />
jokaisen opiskelijat esiintymistaidot ja antaa<br />
ohjeita esiintymistaidon parantamiseen. Esitelmät<br />
(10-15 min) pidetään opetuksen lomassa<br />
esim. teollisuusharjoittelusta tai jostain omaan<br />
opiskeluun liittyvästä aiheesta. Jokainen opiskelija<br />
pitää esitelmän ja toimii yhden esitelmän<br />
opponenttina. Opponentin tehtävänä on esittää<br />
vähintään 2 - 3 kysymystä esitelmän aiheesta.<br />
Toteutus: Läsnäolo luennoilla on pakollista,<br />
koska opintojaksosta ei järjestetä tenttiä. Luennot<br />
(12 h) toteutetaan kevätlukukaudella 4.<br />
periodin aikana. Luento-osuuden jälkeen kevätlukukaudella<br />
jokainen opiskelija tekee kirjallisuustyön<br />
annetusta aiheesta. Kirjallisuustyön te-<br />
PO 148
kemiseen saa kulua aikaa 2 kk. Seminaarit toteutetaan<br />
3. vuosikurssin syyslukukaudella 1. ja<br />
2. periodin aikana (osallistumisvelvollisuus 80<br />
%).<br />
Mikäli opiskelija suorittaa suullisen viestinnän<br />
intensiivijakson (8 h) muodossa, on intensiivijaksolle<br />
osallistuminen pakollista. Seminaariesitelmät<br />
ja esitelmien seuraaminen sekä suullisen<br />
viestinnän intensiivijakso ovat vaihtoehtoisia<br />
keskenään. <strong>Opinto</strong>jakson arvosana määräytyy<br />
kirjallisuustyön arvosanasta. Kurssista ei ole<br />
tenttiä.<br />
Kurssikirjallisuus: Kauranen, I., Ropponen,<br />
P. & Aaltonen, M. Tutkimusraportin kirjoittamisen<br />
<strong>opas</strong>. Otaniemi 1993, Teknillinen korkeakoulu,<br />
<strong>Opinto</strong>toimisto. 113 s., Tirronen, K.<br />
Teknisen kirjoituksen laatiminen. Helsinki 1987,<br />
Suomen Teknillinen Seura STS r.y. & Teknillisten<br />
Tieteiden Akatemia. 89 s., Repo, I. & Nuutinen,<br />
T. Aikuisten viestintätaito. Helsinki 1995,<br />
Otava. 338 s. (soveltuvin osin)<br />
Lämpö- ja diffuusiotekniikan<br />
laboratorio<br />
47619A Liikkeensiirto<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Sl 20 10 2<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Prosessiteollisuuden yleisimpiä<br />
ilmiöitä ovat virtaus-, lämmönsiirto- ja aineensiirtoprosessit,<br />
joten prosessi-insinöörin tulee<br />
tuntea em. prosessien perustana olevat ilmiöt.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa opiskelijalle<br />
perustiedot liikkeen-siirron mekanismeista ja<br />
malleista, niiden soveltamisesta käytännön ongelmien<br />
ratkaisuun sekä tietokonepohjaisesta<br />
virtauslaskennasta.<br />
Sisältö: Viskositeetti. Liikkeensiirron mekanismit.<br />
Differentiaalisten liike-taseiden muodostaminen<br />
ja ratkaisu. Kitkakerroin. Makrotaseet.<br />
Tietokonepohjaisen virtauslaskennan (CFD)<br />
periaatteet.<br />
Toteutus: Luennoidaan yhden periodin aikana 4<br />
tuntia viikossa. Luentojen ohessa pidetään laskuharjoituksia<br />
2 tuntia viikossa. Kotitehtävien<br />
suorittaminen vaikuttaa arvosanaan.<br />
Kurssikirjallisuus: Bird, R,B., Stewart, W.E.<br />
& Lightfoot, E.E., Transport phenomena, John<br />
Wiley & Sons, 1976, 780 s.<br />
Oheiskirjallisuus: Jokilaakso, A., Virtaustekniikan,<br />
lämmönsiirron ja aineensiirron perusteet,<br />
496, Otakustantamo, 1987, 194 s.; Coulson,<br />
J.F. et al., Chemical engineering vol.1, 4th ed.,<br />
Pergamon Press, 1990. 708 s. ; Shaw, C.T.,<br />
Using computational fluid dynamics, Prentice<br />
Hall, 1992, 251 s.<br />
Esitiedot: Esitietona tarvitaan differentiaaliyhtälöiden<br />
ratkaisumenetelmien tuntemusta.<br />
47620A Lämmönsiirto<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Sl 20 10 2<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa<br />
opiskelijalle perustiedot lämmön-siirron mekanismeista<br />
ja malleista sekä niiden soveltamisesta<br />
käytännön ongelmien ratkaisuun. Lisäksi tutustutaan<br />
lämmönsiirtoverkkojen suunnitteluun ja<br />
lämpövirtojen työntekopotentiaalin analysointiin.<br />
Sisältö: Lämmönsiirron mekanismit. Differentiaalisten<br />
lämpötaseiden muodostaminen ja ratkaisu.<br />
Lämmönsiirtokerroin. Makrotaseet.<br />
Lämmönvaihdin-tyypit ja oikean tyypin valinta.<br />
Lämmönvaihtimien mitoitus ja suunnittelu.<br />
Lämmönsiirtoverkkojen suunnittelu pinch tekniikan<br />
avulla. Lämpövirtojen eksergia-analyysi.<br />
Toteutus: Luennoidaan yhden periodin aikana 4<br />
tuntia viikossa. Luentojen ohessa pidetään laskuharjoituksia<br />
2 tuntia viikossa. Kotitehtävien<br />
suorittaminen vaikuttaa arvosanaan.<br />
Kurssikirjallisuus: Bird, R,B., Stewart, W.E.<br />
& Lightfoot, E.E., Transport phenomena, John<br />
Wiley & Sons, 1976, 780 s. Linnhoff, B. et al.,<br />
A user guide on process integration for the efficient<br />
use of energy, The Institution of Chemical<br />
Engineers, 1987, 247 s.<br />
PO 149
Oheiskirjallisuus: Jokilaakso, A., Virtaustekniikan,<br />
lämmönsiirron ja aineen-siirron perusteet,<br />
496, Otakustantamo, 1987, 194 s. Coulson,<br />
J.F. et al., Chemical engineering vol.1, 4th<br />
ed., Pergamon Press, 1990. 708 s. Peters, M.S.<br />
& Timmerhaus, K.D., Plant design and economics<br />
for chemical engineers, 4th ed., McGraw-<br />
Hill, 1991, 910 s. Sussman, M.V., Availability<br />
(exergy) analysis, Mulliken House, 1985, 94 s.<br />
Esitiedot: Esitietona suositellaan opintojaksoa<br />
Liikkeensiirto.<br />
47621A Aineensiirto<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Sl 20 10 2<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on tarkastella<br />
aineensiirron fysikaalis-kemiallisia ilmiöitä<br />
ja esittää aineensiirtomallien laadintaperusteet<br />
sekä soveltaa niitä aineensiirtoprosessien<br />
toiminnan analysointiin ja mitoitukseen.<br />
Sisältö: Diffuusio. Fickin ja Maxwell-Stefanin<br />
diffuusiolait. Aineensiirto yksinkertaisissa systeemeissä.<br />
Differentiaaliset ainetaseet. Aineensiirtomallit<br />
turbulenttisysteemeille. Aineensiirto<br />
rajapinnoilla. Absorptio. Kiintoaineen kuivaus.<br />
Toteutus: Luennoidaan yhden periodin aikana 4<br />
tuntia viikossa. Luentojen ohessa pidetään laskuharjoituksia<br />
2 tuntia viikossa. Kotitehtävien<br />
suorittaminen vaikuttaa arvosanaan.<br />
Kurssikirjallisuus: Bird, R,B., Stewart, W.E.<br />
& Lightfoot, E.E., Transport phenomena, John<br />
Wiley & Sons, 1976, 780 s. King, C.J., Separation<br />
processes, McGraw-Hill, 1980, 850 s.<br />
Oheiskirjallisuus: Wesselingh J.A. & Krishna<br />
R., Mass transfer, Ellis Horwood, 1990, 243 s.<br />
Jokilaakso, A., Virtaustekniikan, lämmönsiirron<br />
ja aineensiirron perusteet, 496, Otakustantamo,<br />
1987, 194 s. Coulson, J.F. et. al., Chemical<br />
engineering vol.1, 4th ed., Pergamon Press,<br />
1990. 708 s. McCabe, W.L. et al., Unit operations<br />
of chemical engineering, 5th ed., McGraw-<br />
Hill, 1993, 1130 s.<br />
Esitiedot: Esitietoina suositellaan opintojaksoja<br />
Liikkeensiirto ja Lämmönsiirto.<br />
47323A Erotusprosessit<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Kl 30 20 3<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Erotusprosessit muodostavat usein<br />
sekä investointi- että käyttö-kustannuksiltaan<br />
kalleimman osan kokonaisprosessista, joten<br />
niiden tunteminen on tärkeää prosessi-insinöörille.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa perustiedot<br />
aineensiirtoon perustuvista erotusprosesseista,<br />
niiden toimintaperiaatteista, toimintaan<br />
vaikuttavista tekijöistä, suunnitteluperiaatteista ja<br />
käytännön toteutuksesta.<br />
Sisältö: Erotusperusteet. Faasitasapainomallit.<br />
Yksivaiheiset tasapainoprosessit. Monivaiheprosessien<br />
mallit ja suunnittelu. Tislaus. Absorptio<br />
ja strippaus. Neste-nesteuutto ja ylikriittinen<br />
uutto. Kiteytys. Adsorptio. Kromatografiaerotukset.<br />
Kalvoerotukset. Reaktiiviset erotusoperaatiot.<br />
Erotusprosessien valintaan<br />
vaikuttavat tekijät.<br />
Toteutus: Luennoidaan yhden periodin aikana 6<br />
tuntia viikossa. Luentojen ohessa pidetään laskuharjoituksia<br />
4 tuntia viikossa. Kotitehtävien<br />
suorittaminen vaikuttaa arvosanaan.<br />
Kurssikirjallisuus: King, C.J., Separation<br />
processes, McGraw-Hill, 1980, 850 s.<br />
Oheiskirjallisuus: Henley, E.S. & Seader,<br />
J.D., Equilibrium stage separation operations in<br />
chemical engineering, John Wiley & Sons, 1981,<br />
742 s. McCabe, W.L. et al., Unit operations of<br />
chemical engineering, 5th ed., McGraw-Hill,<br />
1993, 1130 s. Rousseau, R.W., Handbook of<br />
separation process technology, John Wiley &<br />
Sons, 1987, 1010 s.<br />
Esitiedot: Esitietoina suositellaan opintojaksoja<br />
Liikkeensiirto, Lämmönsiirto ja Aineensiirto.<br />
PO 150
47325A Aineen- ja lämmönsiirtotekniikan<br />
harjoitustyöt<br />
Lukukausi Lab. harj. Suunn. harj. Laajuus ov.<br />
Sl, kl 40 20 2<br />
Opettaja: assistentti N.N.<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija tarkemmin siirtoilmiöiden ja<br />
erotusprosessien perusteisiin. Tarkoituksena on,<br />
että opiskelija oppii käyttämään teoriassa oppimiaan<br />
menetelmiä käytännön tilanteissa.<br />
Sisältö: 1. Kuivaus, 2. Vaippaputkilämmönvaihdin,<br />
3. Jatkuvatoiminen tislaus, 4. Suunnittelutyö.<br />
Työt liittyvät keskeisesti kurssien sisältöön.<br />
Töissä käytetään laboratorio ja pilot -mittakaavaisia<br />
koelaitteistoja sekä laskenta- ja<br />
simulointi-ohjelmistoja.<br />
Toteutus: Työt tehdään kahden opiskelijan<br />
ryhmissä itse valittuna ajankohtana luentojen<br />
päättymisen jälkeen.<br />
Kurssikirjallisuus: Kurssikirjat, luennot ja<br />
laskuharjoitukset.<br />
Esitiedot: Esitietoina tarvitaan opintojaksoja<br />
Liikkeensiirto, Lämmönsiirto, Aineensiirto ja<br />
Erotusprosessit.<br />
47302S Monikomponenttierotukset<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Kl 30 20 3<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija monikomponenttiseosten<br />
erotukseen.<br />
Sisältö: Monikomponenttisysteemin faasitasapaino.<br />
Maxwell-Stefanin monikomponenttiaineensiirtomallit.<br />
Tasapainovaihe monikomponenttisysteemeille.<br />
Ei-tasapainovaihe monikomponenttisysteemeille.<br />
Erotusprosessien energiatekniikka.<br />
Erotusoperaatioiden optimointi.<br />
Erotuslaitteiden mekaaninen suunnittelu.<br />
Toteutus: Luennoidaan yhden periodin aikana.<br />
Lisäksi opiskelija tekee simulointiohjelmistojen<br />
avulla suunnittelutyön, jonka arvosana yhdessä<br />
kotitehtävien suorittamisen kanssa vaikuttaa<br />
lopulliseen arvosteluun.<br />
Kurssikirjallisuus: Henley, E.J. & Seader,<br />
J.D., Equilibrium-stage separation operations in<br />
chemical engineering, John Wiley & Sons, 1982,<br />
742 s. Taylor, R. & Krishna, R., Multicomponent<br />
mass transfer, John Wiley & Sons, 1993,<br />
579 s.<br />
Oheiskirjallisuus: Walas, S.M., Phase equilibria<br />
in chemical engineering, Butterworth Publishers,<br />
1985, 671 s. Coulson, J.M., Richardson,<br />
J.F. & Sinnott, R.K., Chemical engineering vol.<br />
6, Pergamon Press, 1983, 838 s.<br />
47303S Virtausdynamiikka<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Kl 20 10 2<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa perehdytään virtausilmiöiden<br />
matemaattiseen mallittamiseen<br />
tietokonepohjaisen numeerisen virtauslaskennan<br />
(CFD) avulla.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksossa käydään läpi virtaavaa<br />
fluidia kuvaavien Navier-Stokes yhtälöiden muodostaminen,<br />
osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeerinen<br />
ratkaisu sekä virtauslaskentaohjelmistojen<br />
käyttö ongelmien ratkaisussa.<br />
Toteutus: Kurssi toteutetaan luentojen ja harjoitusten<br />
sekä opiskelijoiden tekemän harjoitustyön<br />
muodossa.<br />
Kurssikirjallisuus: Anderson J.D., Computational<br />
fluid dynamics, McGraw-Hill, 1995, 608<br />
s. Hämäläinen J. & Järvinen J., Elementtimenetelmä<br />
virtauslaskennassa, CSC –<br />
Tieteellinen laskenta Oy, 1994, 212 s.<br />
Oheiskirjallisuus: Shaw, C.T., Using computational<br />
fluid dynamics, Prentice Hall, 1992,<br />
251 s. Nakayama, Y. & Boucher, R.F., Introduction<br />
to fluid mechanics, Arnold, 1999, 308 s.<br />
Haataja J., Käpyaho, J. & Rahola, J., Numeeriset<br />
menetelmät. CSC – Tieteellinen laskenta Oy,<br />
1993, 236 s.<br />
PO 151
47326S LDT:n erikoistyö<br />
Lukukausi Lab. harj. Suunn. harj. Laajuus ov.<br />
Sl, kl 20 20 1<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija erotuslaitteiden käytännön<br />
mitoitukseen, mitoituksessa vaikuttavien tekijöiden<br />
läheisempään tarkasteluun ja erotusprosessikokonaisuuksiin<br />
sekä CAD-työskentelyyn.<br />
Asema: Pakollinen LDT:n diplomityöntekijöille.<br />
Toteutus: Laajahko laboratorio- tai suunnittelutyö,<br />
joka voidaan tehdä kahden opiskelijan<br />
ryhmissä itse valittuna ajankohtana.<br />
Kurssikirjallisuus: Kurssikirjat, luennot ja<br />
laskuharjoitukset.<br />
47328S Diffuusiotekniikan ajankohtaisseminaari<br />
Lukukausi Luentoja Semin. Laajuus ov.<br />
Sl, kl 20 1<br />
Opettaja:<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on lisätä<br />
valmiuksia tutkimustyön tekemiseen, työn suunnitteluun<br />
ja sen kriittiseen arviointiin.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen lämpö- ja<br />
diffuusiotekniikan laboratoriossa jatko-opintoja<br />
harjoittaville.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksossa tarkastellaan tutkimuksia<br />
ja tutkimusaiheita, jotka ovat ajankohtaisia<br />
lämpö- ja diffuusiotekniikan laboratoriossa ja<br />
prosessiteollisuudessa.<br />
Toteutus: Seminaarityyppisiä esitelmiä.<br />
47057S Teollisuuslaitoksen energiatalous<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Sl 20 10 2<br />
Opettaja: Lab.ins. Pekka Vilppunen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa<br />
perustiedot teollisuuslaitoksen energian hankinnasta,<br />
käytöstä ja laitetekniikasta. Teollisuusvoimalaitoksen<br />
ja energian jakelun erityispiirteet.<br />
Teollisuus- ja prosessijätteiden poltto. Energian<br />
tuotannon ja käytön kustannusrakenne ja energian<br />
hinnoittelu. Tärkeimmät teollisuus-prosessit<br />
(paperi, sellu ja metalli) energian käytön kannalta.<br />
Sisältö: Energian hankinta ja käyttö teollisuudessa.<br />
Teollisuusvoimalaitos ja sen erityispiirteet.<br />
Energian hinnoittelu sekä kustannusten jako<br />
lämmölle ja sähkölle. Polttoaineet ja niiden<br />
hinnoittelu Energian tuotannon ja käytön optimointi.<br />
Tärkeimpien tuotantoprosessien energiataseet.<br />
Sellutehtaan haihduttamot ja soodakattilat.<br />
Kuivatus ja sen teoriaa. Prosessilämmön<br />
hyödyntäminen. Lämpöteknisiä kysymyksiä eri<br />
teollisuuden aloilta.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset periodiopetuksena.<br />
Suoritus lopputentillä.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
47524S Kotimaiset polttoaineet ja<br />
biomassan jalostus<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Kl 20 2<br />
Opettaja: Dosentti Eino Kiukaanniemi<br />
Tavoitteet: Kurssi antaa kokonaiskäsityksen<br />
puu- ja turvepolttoaineiden asemasta maamme<br />
energiatuotannossa sekä biomassojen jalostuksen<br />
päämahdollisuuksista.<br />
Sisältö: Puu- ja turvepolttoainevarat sekä niiden<br />
tuotannon ja käytön taloudellisuusehdot. Puu- ja<br />
turvepolttoaineiden tuotantoprosessit. Kuivatus<br />
kentällä. Monivaiheisen tuotantoprosessin optimointi<br />
ja tuotannon ohjaus. Polttoprosessit.<br />
Käyttötekniikka voimaloissa, kaukolämmityksessä<br />
ja kiinteistölämmityksessä. Kuivuminen ja<br />
pyrolyysi. Uuden tekniikan hyväksikäyttökohtia.<br />
Esimerkkejä kotimaisten polttoaineiden tuotekehityksestä.<br />
Esimerkkejä biomassan jalostusketjujen<br />
kehittämisestä.<br />
Toteutus: Luennot pidetään parittomina vuosina<br />
kevätlukukaudella. Kurssiin sisältyy opiskelijoiden<br />
omakohtainen selvitys kotimaisten polttoaineiden<br />
aihealueelta.<br />
PO 152
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
Säätötekniikan laboratorio<br />
47433A Johdanto säätötekniikkaan<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Sl 30 20 3<br />
Opettaja: Prof. K. Leiviskä<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakso antaa perustiedot<br />
teollisuusprosessien instrumentoinnista, automaation<br />
hankinnasta sekä laitteiden valinnasta ja<br />
mitoituksesta.<br />
Sisältö: 1. Säätötekniikan peruskäsitteistö ja<br />
piirrosmerkit. 2. Automaation tehtävät tuotantolaitoksessa.<br />
3. Automaation toteuttamisessa<br />
tarvittavat laitteet. 4. Teollisuusprosessien säädössä<br />
ja ohjauksessa tarvittavat mittausmenetelmät<br />
ja mittauslaitteet. Anturityypit, käyttökohteet,<br />
asennus ja hankintaan tarvittavat tiedot.<br />
Lämpötilan, paineen, pinnankorkeuden, virtauksen,<br />
nesteen ja lietteen tiheyden mittaus, sulpun<br />
sakeuden mittaus, kosteuden mittaus, kemikaalipitoisuuksien<br />
mittaus, savukaasuanalysaattorit,<br />
kiinteiden aineiden ja nesteiden annostelu sekä<br />
muut erikoisanturit. Säätöpiiriesimerkkejä. 5.<br />
Toimimoottorit ja toimielimet sekä niiden valinta.<br />
Toteutus: Luennot yhden periodin aikana (6<br />
h/vko) Suoritus lopputentillä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste.<br />
47431A Prosessien säätötekniikka I<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Kl 30 20 3<br />
Opettaja: Prof. K. Leiviskä<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakso antaa perustiedot<br />
teoreettisesta prosessimallien laadinnasta ja teollisuusprosessien<br />
dynamiikasta ja säätöperiaatteista.<br />
Sisältö: 1. Prosessimallien luokittelu, rajaaminen,<br />
laatiminen, arviointi ja käyttö. 2. Prosessidynamiikan<br />
peruskäsitteitä. 3. Koottujen parametrien<br />
mallit. 4. Jakaantuneiden parametrien<br />
mallit. 5. Lämmönvaihtimen malli. 6. Kemiallisten<br />
reaktoreiden mallit. 7. Eksotermisen sekoitusreaktorin<br />
säätö. 8. Tislausprosessin dynamiikkaa.<br />
Toteutus: Luennot yhden periodin aikana<br />
(6h/vko). Harjoituksiin sisältyy ohjattuja laskuharjoituksia.<br />
Suoritus lopputentillä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste.<br />
Muuta kurssiin liittyvää kirjallisuutta: 1. Luyben<br />
W. L, Process modeling, simulation and control<br />
for chemical engineers. McGraw-Hill Kogakusha,<br />
Ltd., Tokyo 1973, 558 s. 2. Yang W. J.,<br />
Masubuchi, M., Dynamic Process and System<br />
Control. Gorden and Breach Science Publishers,<br />
New York 1970. 448 s.<br />
Esitiedot: Esitietoina säätö- ja systeemitekniikan<br />
perusteet I.<br />
47432A Prosessien säätötekniikka II<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Kl 30 20 3<br />
Opettaja: Prof. K. Leiviskä<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakso perehdyttää opiskelijan<br />
kokeellisten mallien laadintatekniikkaan,<br />
kokeitten järjestämiseen tehdas- ja laboratorioolosuhteissa<br />
sekä tulosten analysointiin ja hyödyntämiseen.<br />
Sisältö: 1. Kokeellisen mallin laadinnan perusteet.<br />
2. Mittaustulosten tilastollinen käsittely. 3.<br />
Koesuunnittelu. 4. Varianssi- ja regressioanalyysi<br />
ja sen käyttö. 5. Dynaamisten mallien laatiminen.<br />
Toteutus: Luennot järjestetään yhden periodin<br />
aikana (6 h/vko). Suoritus lopputentillä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste<br />
Muuta kirjallisuutta: Isermann R., Identifikation<br />
dynamischer systeme. Band I ja II.<br />
Springer-Verlag. Berlin 1988. 646 s. Diamond,<br />
W. J., Practical Experiment Designs for Engineers<br />
and Scientists. Lifetime Learning Publications,<br />
Belmont Ca. 1981.<br />
Esitiedot: Esitietoina vaaditaan Prosessien säätötekniikka<br />
I.<br />
PO 153
47442A Prosessien säätötekniikan<br />
laboratoriotyöt<br />
Lukukausi Luentoja Lab. harj. Laajuus ov.<br />
Sl, kl 85 3<br />
Opettaja: Ass. N.N.<br />
Tavoitteet: Perehdyttää opiskelija tyypillisiin<br />
teollisuuden säätötehtäviin yksinkertaisten esimerkkien<br />
avulla. Oleellisena tavoitteena on<br />
myös oppia hyödyntämään teoriassa opittuja<br />
menetelmiä käytännön tilanteissa.<br />
Sisältö: 1. Reaktorisarjan simulointi ja suhdesäätöjen<br />
viritys. 2. Lämmönsiirtoprosessin identifiointi.<br />
3. Mittalaitteiden kalibrointi. Työt<br />
liittyvät keskeisesti kurssien sisältöön. Ensimmäisessä<br />
työssä käytetään hyväksi valmista IBM PCtietokoneelle<br />
tehty simulointiohjelmistoa. Toinen<br />
ja kolmas työ tehdään laboratoriolaitteistoilla,<br />
jotka on liitetty mikrotietokoneisiin.<br />
Toteutus: Työt tehdään joko itsenäisesti tai<br />
pareittain. Arvosanat otetaan huomioon määrättäessä<br />
Prosessien säätötekniikka yhdistettyä arvosanaa.<br />
Kurssikirjallisuus: Ks. luennot ja harjoitukset.<br />
Esitiedot: Esitietoina kunkin kurssin luennot ja<br />
laskuharjoitukset.<br />
47434S Prosessien optimointi<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Sl 30 20 3<br />
Opettaja: Yliass. J. Jaako<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakso antaa perustiedot<br />
teollisuusprosessien optimointiin käytettävistä<br />
menetelmistä ja niiden soveltamisesta. Tarkasteluissa<br />
käytetään esimerkkeinä sekä yksittäisiä<br />
prosesseja että laajoja tehdaskokonaisuuksia.<br />
Sisältö: 1. Esimerkkejä optimointitehtävistä; 2.<br />
Johdatus optimointiin; 3. Rajoittamattomat<br />
optimointihakumenetelmät; 4. Rajoitetun optimoinnin<br />
menetelmät; 5. Trajektorioiden optimointi;<br />
6. Johdatus hierarkkisiin menetelmiin; 7.<br />
Asiantuntijajärjestelmät.<br />
Toteutus: Luennot (6 h/vko) yhden periodin<br />
aikana. Suoritus lopputentillä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste. Ray, W.<br />
H. & Szekeley, J., Process Optimization. John<br />
Wiley & Sons, Inc. New York 1973. 371 s.<br />
47443S Prosessien säätötekniikan<br />
erikoistyö<br />
Lukukausi Luentoja Lab. harj. Laajuus ov.<br />
Kl 40 1<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Perehdyttää tarkasti annettuun<br />
tehtävään. Ratkaista ongelma itsenäisesti.<br />
Sisältö: Työssä sovelletaan taloudellisia ja teknillisiä<br />
malleja esimerkkitapauksiin ja ohjelmoidaan<br />
ne tietokoneelle käyttäen sopivaa optimointimenetelmää<br />
tai muuta ratkaisumenetelmää.<br />
Edellisestä poikkeavia aiheita saadaan<br />
projekteista ja käynnissä olevista tutkimushankkeista.<br />
Toteutus: Työ tehdään joko itsenäisesti tai<br />
pareittain.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentolaskuharjoitusmonisteet.<br />
47450S Prosessien säätötekniikan<br />
erikoiskurssi<br />
Lukukausi Luentoja Suunn. harj. Laajuus ov.<br />
Kl 20-40 0-20 2-4<br />
Opettaja: Prof. K. Leiviskä<br />
Tavoitteet: Tutustuttaa kuulijat säätötekniikan<br />
uusiin menetelmiin.<br />
Asema: Vapaasti valittava. Suunnattu lähinnä 4<br />
vsk:n opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille.<br />
Sisältö: Luennoidaan vuosittain vaihtuvista<br />
ajankohtaisista aiheista.<br />
Toteutus: Toteutustapa vaihtelee aiheen mukaisesti.<br />
Lopputentti ja/tai harjoitustyö.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
47448A Simulointi<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Sl 20 25 2<br />
PO 154
Opettaja: Yliass. E. Juuso<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa<br />
perustiedot prosessisimuloinnista, siinä käytettävistä<br />
menetelmistä ja niiden soveltamisesta.<br />
Sisältö: 1. Prosessisimuloinnista ja mallien<br />
laatimisesta; 2. Modulaariset simulointijärjestelmät;<br />
3. Yhtälöpohjaiset simulointijärjestelmät;<br />
4. Fysikaalisten ja termodynaamisten tietojen<br />
esittäminen; 5. Dynaaminen simulointi; 6. Simulointikielistä;<br />
7. Tekoälyn käyttö simuloinnissa.<br />
Laboratorioharjoituksissa tutustutaan useiden<br />
ohjelmistojen käyttöön.<br />
Toteutus: Luennot (4 h/vko) ja pääteharjoittelu<br />
(2 h/vko) yhden periodin aikana. Laboratorioharjoitukset<br />
sisältävät pääteharjoittelun lisäksi<br />
tehtäviä, joissa tehdään joko itsenäisesti tai ryhmissä.<br />
Suoritus lopputentillä. Laboratorioharjoituksista<br />
saatavat pisteet otetaan huomioon<br />
arvosanaa määrättäessä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste. Muu<br />
kurssiin liittyvä kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin.<br />
47438S Fuzzy-neuromenetelmät<br />
prosessiautomaatiossa<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Kl 20 30 2<br />
Opettaja: Yliass. E. Juuso<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija sumeaan logiikkaan ja neuraaliverkkoihin<br />
sekä niiden soveltamiseen prosessiautomaatiossa.<br />
Sisältö: 1. Sumea logiikka ja neuraaliverkot<br />
prosessiautomaation näkökulmasta; 2. Sumean<br />
matematiikan perusteet ja sumea päättely; 3.<br />
Sumeaan logiikkaan perustuvat asiantuntijajärjestelmät;<br />
4. Epälineaariset systeemit ja adaptiivisuus;<br />
5. Neuraaliverkon rakenne; 6. Neuraaliverkkojen<br />
opetusalgoritmit; 7. Geneettiset algoritmit;<br />
8. Sovellutukset erityisesti prosessien<br />
säädössä ja teknillisessä diagnostiikassa; 9.Fuzzyneurosovellutuksia<br />
tukevat ohjelmistot ja laitteistot.<br />
Pääteharjoittelussa tutustutaan useiden<br />
ohjelmistojen käyttöön.<br />
Toteutus: Luennot (4 h/vko) ja pääteharjoittelu<br />
(2 h/vko) yhden periodin aikana. Laboratorioharjoitukset<br />
sisältävät pääteharjoittelun lisäksi<br />
harjoitustyön. Suoritus lopputentillä. Lopullinen<br />
arvosana lasketaan tentin ja harjoitustyöraportin<br />
arvosanojen painotettuna keskiarvona.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste. Muu<br />
kurssiin liittyvä kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin.<br />
Systeemitekniikan laboratorio<br />
47068P Johdanto tietotekniikkaan<br />
Lukukausi Luentoja Harjoituksia Laajuus ov.<br />
Sl 20 30 2<br />
Opettaja: Prof. R. Ylinen<br />
Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää, mihin tietotekniikkaa<br />
voidaan käyttää ja osaa tietotekniikan<br />
perustermistöä. Hän tuntee tavallisimmat tietokonejärjestelmät<br />
ja ohjelmistot ja pystyy itsenäisesti<br />
omaksumaan järjestelmien sujuvan käytön.<br />
Hän osaa ainakin yhden ohjelmointikielen perusteet<br />
ja pystyy kirjoittamaan yksinkertaisia<br />
ohjelmia. Hän tietää, miten tietoteknisiä menetelmiä<br />
käytetään prosessi- ja automaatiotekniikassa<br />
esiintyvien analyysi- ja suunnittelutehtävien<br />
käsittelyyn.<br />
Sisältö: 1. Mitä on tietotekniikka? 2. Johdatus<br />
ohjelmointiin ja ohjelmointikieliin. 3. Javakielen<br />
perusteet. 4. Katsaus tietokoneiden rakenteisiin,<br />
käyttöjärjestelmiin sekä tavallisimpiin<br />
sovellusohjelmistoihin.5. Tietotekniikan sovellusalueita.6.<br />
Johdatus prosessi- ja automaatiotekniikassa<br />
käytettäviin ohjelmistoihin (Matlab,<br />
Aspen).<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jakso koostuu yhden periodin<br />
aikana pidetyistä luennoista ja ohjatuista tietokoneharjoituksista.<br />
Lisäksi opintojaksoon sisältyy<br />
pakollinen kotitehtävä. Suoritus lopputentillä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomonisteet.<br />
PO 155
47460A Säätö- ja systeemitekniikan<br />
perusteet I<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Sl 30 30 3<br />
Opettaja: Prof. U. Kortela<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakso antaa perustiedot<br />
säätö- ja systeemitekniikasta, siinä käytetyistä<br />
menetelmistä ja niiden soveltamisesta teknillisissä<br />
järjestelmissä.<br />
Asema: Prosessitekniikan koulutusohjelmassa opintojakso<br />
kuuluu yhteisiin aineopintoihin. Suositeltava<br />
suoritusajankohta 3. vsk. Sähkötekniikan ja<br />
tietotekniikan koulutusohjelmissa opintojakso kuuluu<br />
yhteisiin aineopintoihin.<br />
Sisältö: 1. Johdanto. 2. Systeemin, ohjauksen ja<br />
säädön perusteita. 3. Säätöpiirien käsittelymenetelmät<br />
ja esitystavat. 4. Dynaamiset prosessimallit.<br />
5. Säätimet ja niiden ominaisuudet sekä<br />
säätöalgoritmit. 6. Takaisinkytketyn säädön<br />
suorituskyvyn arviointi.<br />
Toteutus: Luennot järjestetään periodiopetuksena<br />
ja luentojen ohella pidetään laskuharjoituksia.<br />
Kurssi suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssiin liittyvää kirjallisuutta: Luentomonisteet.<br />
Ogata, K., Modern Control Engineering.<br />
Prentice-Hall 1970. 836 s. Stephanopoulos,<br />
G., Chemical Process Control: An Introduction<br />
to Theory and Practice. Prentice-Hall 1984. 696<br />
s. Phillips, S. L., Harbor, R. D., Feedback Control<br />
Systems, Prentice-Hall 1988. 626 s.<br />
47461A Säätö- ja systeemitekniikan<br />
perusteet II (PO)<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Kl 30 30 3<br />
Opettaja: Prof. U. Kortela<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakso syventää säätö- ja<br />
systeemitekniikan perustietoja erityisesti prosessitekniikan<br />
sovelluksia varten.<br />
Asema: Prosessitekniikan koulutusohjelmassa<br />
opintojakso kuuluu yhteisiin aineopintoihin.<br />
Suositeltava suoritusajankohta 3. vsk.<br />
Sisältö: 1. Takaisinkytketyn säädän suunnittelu.<br />
2. Juuriuramenetelmät. 3. Dominoivien napojen<br />
merkitys. 4. Kompensaattorit. 5. Digitaaliset<br />
kompensaattorit. 6. Säätöjärjestelmiä ja niiden<br />
ominaisuuksia. 7. Epälineaariset säätöjärjestelmät.<br />
8. PID-säätimen viritys.<br />
Toteutus: Luennot järjestetään periodiopetuksena<br />
ja luentojen ohella pidetään laskuharjoituksia.<br />
Kurssi suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssiin liittyvää kirjallisuutta: Luentomonisteet.<br />
Ogata, K., Modern Control Engineering.<br />
Prentice-Hall 1970. 836 s. Stephanopoulos,<br />
G., Chemical Process Control: An Introduction<br />
to Theory and Practice. Prentice-Hall 1984. 696<br />
s. Phillips, S. L. Harbor, R. D., Feedback Control<br />
Systems, Prentice-Hall 1988. 626 s.<br />
47462A Säätö- ja systeemitekniikan<br />
perusteet II (SK)<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Kl 30 20 3<br />
Opettaja: Prof. R. Ylinen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakso syventää säätö- ja<br />
systeemitekniikan perustietoja erityisesti automaatiotekniikan<br />
sovelluksia varten.<br />
Asema: Tietotekniikan koulutusohjelmassa opintojakso<br />
kuuluu automaatiotekniikan opintosuunnan<br />
perusmoduuliin, informaationkäsittelyn opintosuunnan<br />
perusmoduuliin, teknillisen matematiikan<br />
opintosuunnan perusmoduuliin sekä säätö- ja<br />
systeemitekniikan ja automaatiotekniikan valinnaismoduuleihin.<br />
Sähkötekniikan koulutusohjelmassa<br />
opintojakso kuuluu signaalinkäsittelyn<br />
opintosuunnan jatkomoduuliin, teknillisen matematiikan<br />
opintosuunnan perusmoduuliin sekä<br />
automaatiotekniikan valinnaismoduuliin. Konetekniikan<br />
koulutusohjelmassa opintojakso kuuluu<br />
mekatroniikan opintosuunnan perusmoduuliin.<br />
Sisältö: 1. Johdanto. 2. Systeemit, ohjaus ja<br />
säätö. 3. Prosessimallit. 4.Lineaaristen prosessimallien<br />
väliset yhteydet. 5. Stabiilisuus. 6. Säädettävyys<br />
ja havaittavuus. 7. Takaisinkytketyn<br />
säädön suunnittelu. 8. Säätimet ja säätöalgoritmit.<br />
9. Juuriuran käyttö säätimen viritykseen.<br />
10. Kompensaattorit. 11.Digitaaliset säätimet ja<br />
PO 156
kompensaattorit. 12. Epälineaariset systeemit.<br />
13. Identifiointi. 14. Hermoverkot. 15. Loogiset<br />
ohjaukset. 16. Sumea säätö. 17. Yhdistettyjä<br />
säätöjärjestelmiä.<br />
Toteutus: Luennot järjestetään periodiopetuksena<br />
kahden periodin aikana ja luentojen ohella<br />
pidetään laskuharjoituksia.<br />
Suoritustapa: Kurssi suoritetaan lopputentillä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomonisteet; Ogata,<br />
K., Modern Control Engineering. Prentice-Hall<br />
1970. 836 s.; Phillips, S. L., Harbor, R. D.,<br />
Feedback Control Systems, Prentice-Hall 1988.<br />
626 s.<br />
47444S Säätö- ja systeemitekniikan<br />
kehittyneet menetelmät<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Kl 30 25 3,5<br />
Opettaja: Prof. U. Kortela<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakso perehdyttää tärkeimpiin<br />
alueisiin säätö- ja systeemitekniikan pidemmälle<br />
kehittyneessä menetelmätekniikassa. Jaksossa<br />
tarkasteltavat menetelmät on pyritty valitsemaan<br />
siten, että ne soveltuvat mahdollisimman<br />
hyvin käytettäväksi digitaalisessa prosessiautomaatiossa.<br />
Sisältö: 1. Lineaaristen ja epälineaaristen prosessien<br />
identifiointi. Rekursiivinen identifiointi,<br />
Kalman-filtteri, neuroverkot. 2. Mallipohjainen<br />
säätö. Ennustava säätö, monimuuttujaprosessien<br />
säätö, adaptiiviset systeemit.<br />
Toteutus: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään<br />
periodiopetuksena. Lisäksi kurssiin kuuluu<br />
pakollinen referaattityö.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomonisteet.<br />
47304S Prosessiautomaation perusteet<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Kl 30 15 1,5<br />
Opettaja: Lehtori J. Hiltunen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa perehdytään automaatioprojektin<br />
suunnitteluun ja toteutukseen,<br />
logiikkaohjelmointiin sekä reaaliajassa suoritettavien<br />
tehtävien toteuttamiseen.<br />
Sisältö: 1. Automaation historia ja kehitys. 2.<br />
Automaation tehtävät. 3. Signaalitien komponentit<br />
ja kaapelointi sekä suojaus ja häiriöt. 4.<br />
Toimilaiteohjaukset ja moottorikäytöt. 5. Automaation<br />
toteutusvaihtoehdot. 6. Automaatioprojektit.<br />
7. Logiikat ja logiikkaohjelmointi.<br />
8. Reaaliaikajärjestelmät.<br />
Toteutus: Luennot järjestetään yhden periodin<br />
aikana (6 h/vko). Suoritus lopputentillä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomateriaali. Käsikirjat.<br />
47445S Digitaalinen prosessiautomaatio<br />
Lukukausi<br />
Luentoja Laskuharj Lab.harj. Laajuus<br />
ov.<br />
Sl 30 15 20 2,5<br />
Opettaja: Prof. U. Kortela ja lehtori J. Hiltunen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa perehdytään automaation<br />
tietoliikennetekniikkaan, PC- ja kenttäväyläpohjaisiin<br />
automaatiojärjestelmiin sekä<br />
perinteisiin automaatiojärjestelmiin.<br />
Sisältö: 1. Automaation tietoliikennetekniikka.<br />
2. PC-pohjainen automaatio. 3. Kokonaisautomaatiojärjestelmät.<br />
4. Kenttäväyläpohjaiset<br />
järjestelmät.<br />
Toteutus: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään<br />
kahden periodin aikana. Lisäksi kurssiin<br />
kuuluu tutustumiskäynti teollisuuslaitokseen.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomateriaali.<br />
47440A Systeemitekniikan laboratoriotyöt<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Sl, kl 60/40 1,5/1,0<br />
Opettaja: Assistentit<br />
PO 157
Tavoitteet: Laboratoriotöiden tavoitteena on<br />
soveltaa säätö- ja systeemitekniikan perustietoja<br />
prosessinohjauksessa ja automaatiotekniikassa<br />
esiintyviin mallitus- ja säätötehtäviin.<br />
Asema: Prosessitekniikan koulutusohjelmassa opintojakso<br />
kuuluu automaatio- ja tietotekniikan sekä<br />
tuotantotekniikan ja prosessikehityksen opintosuuntien<br />
perusmoduuliin sekä prosessien säätöja<br />
systeemitekniikan valinnaismoduuliin. Tietotekniikan<br />
koulutusohjelmassa opintojakso kuuluu<br />
automaatiotekniikan opintosuunnan perusmoduuliin,<br />
informaationkäsittelyn opintosuunnan<br />
perusmoduuliin, teknillisen matematiikan opintosuunnan<br />
perusmoduuliin sekä säätö- ja systeemitekniikan<br />
ja automaatiotekniikan valinnaismoduuleihin.<br />
Sähkötekniikan koulutusohjelmassa opintojakso<br />
kuuluu signaalinkäsittelyn opintosuunnan<br />
jatkomoduuliin, teknillisen matematiikan opintosuunnan<br />
perusmoduuliin sekä automaatiotekniikan<br />
valinnaismoduuliin.<br />
Sisältö: Töihin sisältyy: 1. avoimen ja suljetun<br />
säätöpiirin suureisiin tutustuminen, 2. prosessin<br />
parametrien ja siirtofunktioiden määrittäminen,<br />
3. stabiilisuuden ja PID-säätimen parametrien<br />
tutkiminen, 4. digitaaliseen automaatiojärjestelmään<br />
tutustuminen, 5. monimuuttujaprosessin<br />
säätö, 6. epätahtimoottorin nopeuden säätö sekä<br />
7. ohjelmoitava logiikka prosessinohjauksessa.<br />
Toteutus: Työt tehdään kahden hengen ryhmissä.<br />
Ensimmäinen työ on kahden pisteen arvoinen<br />
ja sisältää lyhyen peruskäsitteisiin tutustumisen.<br />
Seuraava(t) työ(t) tehdään neljän pisteen<br />
arvoisina syventävien lisätehtävien kanssa.<br />
Prosessitekniikan opiskelijat suorittavat töitä 10<br />
pisteen edestä (1,5 ov) kun taas tieto- tai sähkötekniikan<br />
opiskelijat suorittavat töitä 6 pisteen<br />
edestä (1,0 ov).<br />
47441S Systeemitekniikan erikoistyö<br />
Lukukausi Luentoja Lab. harj. Laajuus ov.<br />
Sl, kl 50 1,5<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Erikoistyössä perehdytään vaativan<br />
säätöteknillisen ongelman itsenäiseen ratkaisuun<br />
ja tulosten kirjalliseen esittämiseen.<br />
Sisältö: Vaihtelevien tutkimukseen ja opetukseen<br />
liittyvien ongelmien ratkaisemista.<br />
Toteutus: Työ tehdään joko itsenäisesti tai<br />
pareittain.<br />
47453S Digitaalinen säätöteoria<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Sl 30 20 3<br />
Opettaja: Prof. R. Ylinen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa perehdytään diskreettiaikaisten<br />
säätöalgoritmien suunnitteluun ja<br />
viritykseen liittyvään teoriaan.<br />
Sisältö: 1. Aikadiskreetit mallit, jatkuva-aikaisten<br />
mallien diskretointi, diskreetti tilaesitys,<br />
differenssiyhtälöt, siirto-operaattorit, Z-muunnos,<br />
pulssin siirtofunktio. 2. Aikadiskreettien<br />
signaalien muodostuminen ja ominaisuudet. 3.<br />
Kokeellisesti viritettävät säätöalgoritmit, aikadiskreetti<br />
PID-säätö. 4. Mallipohjaiset säätöalgoritmit,<br />
napojensijoittelu, optimisäätö, prediktiivinen<br />
säätö.<br />
Toteutus: Kurssi pidetään kahden viiden viikon<br />
periodin aikana, 3 t luentoja ja 2 t laskuharjoituksia<br />
viikossa. Kurssi suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssi pidetään myös englanniksi, jos opiskelijoita<br />
riittää (3).<br />
Kurssikirjallisuus: Åström, k. J., Wittenmark,<br />
B., Computer Controlled Systems: Theory<br />
and Design. Prentice-Hall International<br />
1984, 430 s.; Åström, K. J., Wittenmark, B.,<br />
Adaptive Control. Addison-Wesley Publishing<br />
Company 1989. 526 s.<br />
47463A Automaatiotekniikan ohjelmistot<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Sl 20 30 3<br />
Opettaja: Prof. R. Ylinen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija automaatiotekniikassa käytettäviin<br />
suunnittelu-, analyysi- ja toteutusohjelmistoihin<br />
PO 158
Sisältö: 1.Jatkuvien ja diskreettien järjestelmien<br />
mallitus. 2. Jatkuvien ja diskreettien järjestelmien<br />
simulointi. 3. Järjestelmien analyysi. 4.<br />
Takaisinkytkettyjen säätöjärjestelmien suunnittelu.<br />
5. Identifiointi. 6. Valvomo-ohjelmistot.<br />
Toteutus: Luennot järjestetään yhden periodin<br />
aikana (4h/vko). Laskuharjoitukset sisältävät<br />
ohjattuja tietokoneharjoituksia, joissa tutustutaan<br />
eri ohjelmistoihin ja niiden käyttöön. Suoritus<br />
koostuu lopputentistä ja harjoituksista.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomonisteita<br />
47464S Elektroniikan tuotantoautomaatio<br />
Lukukausi<br />
Luentoja Laskuharj Lab.harj. Laajuus<br />
ov.<br />
Kl 30 10 20 3<br />
Opettaja: Prof. R. Ylinen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija automaation sovelluksiin<br />
elektroniikkateollisuuden koko tuotantoketjussa.<br />
Sisältö: 1. Yleistä. 2. Tuotannon perusteita. 3.<br />
Automaation perusteet. 4 Robotit .5. Anturit.<br />
6. Toimilaitteet. 7. Ohjelmoitavat logiikat. 8.<br />
Konenäkötekniikka. 9. Komponenttien ladonta.<br />
10. Laatu ja luotettavuus. 11 Testattavuus. 12.<br />
Tuotannon ja varastojen ohjaus. 13 Tuotantotaloutta.<br />
Toteutus: Luentojen ja laskuharjoitusten lisäksi<br />
opintojaksoon kuuluu pakollisia laboratoriodemonstraatioita<br />
ja tutustumiskäyntejä teollisuuslaitoksiin.<br />
Suoritus lopputentillä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomonisteita.<br />
47305S Voimalaitosautomaatio<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Kl 30 20 2<br />
Opettaja: Prof. U. Kortela<br />
Tavoitteet: Opiskelija tuntee erityyppiset polttovoimalaitokset,<br />
niiden osaprosessit sekä perussäädöt.<br />
Lisäksi opiskelija ymmärtää perusteet<br />
voimalaitoksien mallintamisesta ja simuloinnista.<br />
Opiskelijalla on myös näkemys voimalaitoksilla<br />
käytettävien automaatiojärjestelmien sekä mittausjärjestelmien<br />
käytöstä.<br />
Toteutus: Kurssi pidetään joka toinen vuosi<br />
yhden periodin aikana. Kurssi koostuu luennoista,<br />
lasku- ja simulointiharjoituksista sekä<br />
voimalaitosvierailuista. Kurssi suoritetaan loppukokeella.<br />
Sisältö: 1. Erilaisten voimalaitosten ja säätötapojen<br />
esittely. 2. Voimalaitoksen osaprosessien<br />
kuvaukset (mm. poltto, höyryn tuotanto, lämmön-<br />
ja sähkön tuotanto). 3. Eri osaprosessien<br />
mallintaminen (staattiset ja dynaamiset mallit).<br />
4. Voimalaitosten säätöstrategiat. 5. Automaatiojärjestelmät.<br />
6. Tiedonkeruu- ja mittausjärjestelmät.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste sekä kurssilla<br />
ilmoitettava materiaali.<br />
47452S Systeemitekniikan lisensiaattiseminaari<br />
Lukukausi<br />
Luentoja Laskuharj Lab.harj. Laajuus<br />
ov.<br />
Sl, kl 30-40 10-20 10-20 4-8<br />
Opettaja: Prof. U. Kortela<br />
Tavoitteet: Perehdyttää jatko-opiskelija syvällisesti<br />
kulloinkin ajankohtaiseen systeemitekniikan<br />
osa-alueeseen.<br />
Asema: Vapaasti valittava automaatiotekniikan<br />
jatko-opiskelijoille sekä rajoitetusti perusopintoja<br />
suorittaville opiskelijoille.<br />
Sisältö: Systeemitekniikkaan liittyviä vaihtelevia<br />
aiheita.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jakso koostuu vaihtelevasti<br />
luennoista, esitelmistä, laskuharjoituksista, laboratorioharjoituksista<br />
ja tenteistä. Jakso toteutetaan<br />
joko yhtenä laajana kokonaisuutena tai useampana<br />
suppeampana kokonaisuutena lukuvuoden<br />
aikana. Suoritusajankohdista ilmoitetaan<br />
erikseen kunakin vuonna.<br />
Kurssikirjallisuus: Vaihtelee vuosittain.<br />
PO 159
Prosessimetallurgian laboratorio<br />
47611A Metallurgiset prosessit<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Sl 30 30 4<br />
Opettaja: Yliass. J. Heino, prof. J. Härkki ja<br />
tuntiopettaja N.N.<br />
Tavoitteet: Antaa opiskelijalle kuva metallurgisista<br />
prosesseista sekä metallien valmistuksesta<br />
Suomessa.<br />
Sisältö: Pyro- ja hydrometallurgiset yksikköprosessit.<br />
Metallurgisten prosessien historia. Metallien<br />
tuotanto Suomessa ja maailmalla. Raakaainekysymykset.<br />
Suomen metallurgisen teollisuuden<br />
prosessit. Ympäristönsuojelu ja kierrätysasiat<br />
käsitellään olennaisena osana metallurgista<br />
teollisuutta. Termodynamiikan soveltaminen<br />
eri systeemeihin. Tasapainodiagrammit.<br />
Toteutus: Kurssi toteutetaan luennoimalla ja<br />
laskuharjoituksin. Luentojen pitäjiksi pyydetään<br />
myös alan teollisuuden edustajia.<br />
Kurssikirjallisuus: Heikkinen, E.-P. & Heino,<br />
J. Metallurgin hyvä tietää: Prosessimetallurgian<br />
perusteet. <strong>Oulu</strong>. 1999. <strong>Oulu</strong>n yliopisto. Prosessitekniikan<br />
osasto. 83 s. Heikkinen, E.-P. &<br />
Heino, J. Metallurgin hyvä tietää: Raudan,<br />
teräksen ja ferroseosten valmistus. <strong>Oulu</strong>. 1999.<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopisto. Prosessitekniikan osasto. 134 s.<br />
Heikkinen, E.-P. & Heino, J. Metallurgin hyvä<br />
tietää: Värimetallien valmistus. <strong>Oulu</strong>. 1999.<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopisto. Prosessitekniikan osasto. 68 s.<br />
Kurssilla jaettava lisämateriaali.<br />
47612A Metallurginen termodynamiikka<br />
Lukukausi<br />
Luentoja Laskuharj Lab.<br />
harj.<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
Sl, kl 50 20 10 4<br />
Opettaja: Assistentti E-P. Heikkinen ja tuntiopettaja<br />
O. Mattila<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa syvennetään fysikaalisen<br />
kemian opetuksessa saatua näkemystä<br />
termodynamiikasta soveltamalla sitä metallurgisiin<br />
prosesseihin. Tavoite on antaa perusvalmius<br />
metallurgisten sulien kuonien ja metallien ja<br />
kaasufaasin sekä hydrometallurgisten ilmiöiden<br />
termodynaamiselle käsittelylle.<br />
Sisältö: Reaktiotermodynamiikka ja heterogeeninen<br />
kemiallinen tasapaino metallurgisissa prosesseissa.<br />
Faasitasapaino ja -stabiilisuus. Liuosten<br />
ja seosfaasien termodynamiikka. Standarditilat.<br />
Termodynaamiset olotilapiirrokset. ATK:n<br />
käyttö termodynaamisissa laskelmissa.<br />
Toteutus: Kurssi toteutetaan luennoin, laskuharjoituksin<br />
sekä mikroluokassa järjestettävin<br />
harjoituksin. Kurssiin liittyy kotilaskuja sekä<br />
harjoitustöitä.<br />
Kurssikirjallisuus: Monistettu aineisto ja<br />
seuraavat kirjat soveltuvilta osin:<br />
Tikkanen M. H., Helppoa termodynamiikkaa<br />
prosessimetallurgeille ja kemisteille, Otatieto<br />
525, Helsinki 1990. Coudurier, L. et al. Fundamentals<br />
of metallurgical processes. 2. p. New<br />
York, 1985, Pergamon Press. 404 s. Gaskell, D.<br />
Introduction to metallurgical thermodynamics.<br />
Int. student ed. Tokio. 1973. McGraw-Hill<br />
kogakusha, Ltd. 520 s.<br />
47616S Valu ja jähmettyminen<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Sl 30 10 2<br />
Opettajat: Erikoisopettajat P. Hooli ja M.<br />
Päätalo<br />
Tavoitteet: Antaa opiskelijalle valmiudet valuja<br />
jähmettymistapahtuman hallitulle käsittelemiselle.<br />
Sisältö: Kiteisten ja amorfisten materiaalien<br />
jähmettyminen, metallien jatkuvavalu ja uudet<br />
valumenetelmät. Nopean jähmettymisen tekniikka<br />
ja sovellutukset.<br />
Toteutus: Kurssi toteutetaan luennoin ja laskuharjoituksin.<br />
Kurssikirjallisuus: Louhenkilpi, S. Jähmettyminen<br />
ja jatkuvavalu. <strong>Oulu</strong> 1992, <strong>Oulu</strong>n yliopisto,<br />
Metallurgin hyvä tietää. 82 s., Miettinen,<br />
J. Metalliseosten pylväsdendriittien jähmettymi-<br />
PO 160
nen. Espoo 1993, Teknillinen korkeakoulu.<br />
Raportti. 53 s. Kurssilla jaettava lisämateriaali.<br />
Esitiedot: Suositellaan esitiedoiksi kurssi<br />
46571A.<br />
47617S Korkealämpötilaprosessien<br />
rakennemateriaalit<br />
Lukukausi Luentoja Semin. Laajuus ov.<br />
Kl 30 10 2<br />
Opettaja: Prof. J. Härkki<br />
Tavoitteet: Antaa opiskelijalle tarvittava tieto<br />
korkealämpötilaprosessien rakennemateriaaleista<br />
niiden ja prosessien vuorovaikutuksen ymmärtämiseksi.<br />
Sisältö: Tulenkestävien materiaalien käyttäytyminen<br />
lähinnä metallurgisissa prosesseissa, reaktiot<br />
metallurgisten sulien kanssa. Tulenkestävien<br />
tuhoutumismekanismit. Tärkeimmät materiaalityypit<br />
ja niiden ominaisuudet. Perusteet materiaalien<br />
valinnalle. Tyypilliset materiaalien käyttökohteet<br />
ja asennustavat. Vuorausten metallurgiset<br />
ja taloudelliset vaikutukset.<br />
Toteutus: Kurssi toteutetaan luennoin ja seminaarein.<br />
Kurssikirjallisuus: Härkki, J. Korkealämpötilaprosessien<br />
rakennemateriaalit. <strong>Oulu</strong> 1993,<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopisto, Metallurgin hyvä tietää. Luennolla<br />
jaettava monistettu materiaali.<br />
47613S Pyrometallurgisten prosessien<br />
teoria<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Kl 60 20 6<br />
Opettaja: Prof. J. Härkki, dos. K. Heinänen ja<br />
pros.met. laboratorion jatko-opiskelijat<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa<br />
opiskelijalle valmius pyrometallurgisissa prosesseissa<br />
esiintyvien ilmiöiden käsittelyyn.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen prosessimetallurgian<br />
opintosuunnassa, muille vaihtoehtoinen<br />
tai vapaasti valittava. Suositeltava suoritusajankohta<br />
4. vsk. Sopii myös muiden suuntautumisvaihtoehtojen<br />
jatko-opiskelijoiden suoritettavaksi<br />
ja on sisällytettävissä jatkotutkinnon opintosuunnitelmaan!<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakso sisältää metallurgisissa<br />
prosesseissa esiin tulevien faasien kemiallisiin ja<br />
fysikaalisiin ominaisuuksiin perehtymisen sekä eri<br />
faasien välisten pintailmiöiden käsittelyn. Saavutettavaa<br />
perustietoa sovelletaan metallurgisissa<br />
prosesseissa esiintyvien ilmiöiden tarkasteluun.<br />
Kurssin sovellutusosassa hyödynnetään lisäksi<br />
aineen- ja lämmönsiirron sekä termodynamiikan<br />
kurssien tietoaineistoa. (HUOM! Kurssissa yhdistyvät<br />
aiemmat: Pyrometallurgisten prosessien<br />
teoria (47613S) 5ov ja Korkealämpötilakemia<br />
(47615S) 3ov.<br />
Toteutus: Kurssi toteutetaan luentojen, seminaarien<br />
sekä laskuharjoitusten avulla. Toteutus<br />
tapahtuu interaktiivista opetusta hyväksikäyttäen.<br />
Kurssin päätteeksi järjestetään tentti.<br />
Kurssikirjallisuus: Kurssimateriaali jaetaan<br />
luennoilla.<br />
Esitiedot: Esitiedoiksi suositellaan kurssia<br />
47612A.<br />
47614 S Terästeollisuuden tulevaisuuden<br />
haasteet<br />
Lukukausi Luentoja Ryhmätyö Laajuus ov.<br />
Kl 20 30 3<br />
Opettajat: Prof. J. Härkki, dos. M. Seppänen,<br />
vierailevia luennoitsijoita ja apul.opett. M.<br />
Angerman<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakso auttaa hahmottamaan<br />
terästeollisuuden tulevaisuuden liiketoimintaympäristöä<br />
ja parantaa opiskelijan valmiuksia<br />
kansainvälisen tutkimustoiminnan tulosten hyödyntämiseen.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen prosessimetallurgian<br />
opintosuunnassa, muille vaihtoehtoinen<br />
tai vapaasti valittava. Suositeltava suoritusajankohta<br />
4. vsk. Sopii myös jatko-opiskelijoiden<br />
suoritettavaksi.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakso sisältää katsauksen terästeollisuuden<br />
metallurgisten prosessien uusimpaan,<br />
kansainväliseen kehitykseen ja arvioi kehityshankkeita<br />
prosessitekniikan, ympäristö-<br />
PO 161
vaikutusten ja taloudellisuuden näkökulmasta.<br />
Terästeollisuuden tulevaisuuden toimintaympäristöä<br />
analysoidaan vierailevien luennoitsijoiden<br />
avulla. Lisäksi kurssilla tehdään pienryhmätyönä<br />
selvitys terästeollisuuteen vaikuttavista ajankohtaisista<br />
aiheista. (HUOM! Kurssin aiempi nimi:<br />
"Uudet metallurgiset prosessit", 3 ov.)<br />
Toteutus: Kurssista ei järjestetä tenttiä, vaan<br />
arvostellaan seuraavasti: pisteet/30<br />
• palautettu esitehtävälomake (5)<br />
• min. 5 palautettua "luennolla tärkeimmäksi<br />
kokemani asia” lomaketta (1/luentokerta)<br />
(5)<br />
• osallistuminen aivoriiheen "tulevaisuuden<br />
terästehdas" (5)<br />
• ryhmätyön suoritus ja esitys suunnitelman<br />
mukaisesti (15)<br />
Kurssikirjallisuus: Jaetaan luennoilla<br />
Esitiedot: Esitiedoiksi suositellaan kurssi 47613<br />
S, ei pakollinen.<br />
47306S Prosessimetallurgian harjoitustyöt<br />
Lukukausi Luentoja Harjoituksia<br />
(kpl)<br />
Laajuus ov.<br />
Kl 10 2+2 2<br />
Opettajat: Prof. J. Härkki, lab.ins. R. Mattila,<br />
Prosessimetallurgian laboratorion tutkijat sekä<br />
teollisuuden tutkimusinsinöörit<br />
Tavoitteet: Oppijakson tavoitteena on antaa<br />
opiskelijalle käsitys laboratoriotutkimuksen<br />
suorittamisesta sekä teollisuuden tutkimuskampanjoiden<br />
läpiviennistä.<br />
Sisältö ja toteutus: <strong>Opinto</strong>jakso sisältää luentoja<br />
laboratoriotutkimuksen suorittamisesta ja<br />
mahdollisuuksista sekä kaksi työtä prosessimetallurgian<br />
laboratoriossa ja kaksi teollisuudessa<br />
(Rautaruukki/Raahe sekä Outokumpu/Tornio).<br />
Kurssikirjallisuus: Kurssimateriaali jaetaan<br />
töiden yhteydessä.<br />
Esitiedot: Suoritetaan yhdessä kurssin 47613S<br />
kanssa.<br />
47618A Prosessitekniikan harjoitustyöt<br />
Lukukausi Lab.harj. Laajuus ov.<br />
Sl, kl 40 2<br />
Opettaja: Ass. N.N.<br />
Tavoitteet: Perehdyttää opiskelija tarkemmin<br />
prosessitekniikan perusteisiin. Tarkoituksena on<br />
oppia käyttämään teoriassa opittuja menetelmiä<br />
käytännön tilanteissa.<br />
Sisältö: 1. Vaippaputkilämmönvaihdin (LDT).<br />
2. Kuivaus (LDT). 3. Mineraalien hienonnus ja<br />
rikastus (ilman kirjallisuusosuutta) (MPT). 4.<br />
KPT:n harjoitustyö. Työt liittyvät keskeisesti<br />
kurssien sisältöön. Töissä käytetään laboratoriomittakaavaisia<br />
koelaitteistoja.<br />
Toteutus: Työt tehdään kahden opiskelijan<br />
ryhmissä itse valittuna ajankohtana luentojen<br />
päättymisen jälkeen. Harjoitustöistä annetaan<br />
erillinen arvosana.<br />
Kurssikirjallisuus: Kurssikirjat, luennot ja<br />
laskuharjoitukset.<br />
Esitiedot: Esitietoina tarvitaan vastaavien opintojaksojen<br />
luennot ja laskuharjoitukset.<br />
Vesi- ja ympäristötekniikan<br />
laboratorio<br />
48020A Hydrologian ja hydrauliikan<br />
peruskurssi<br />
Lukukausi<br />
Luentoja Laskuharj Lab.harj. Laajuus<br />
ov.<br />
Sl 35 15 20 3<br />
Opettaja: Prof. J. Hooli<br />
Tavoitteet: Yleistiedot hydrologiasta, hydrauliikasta,<br />
vesivarojen hyväksikäytöstä ja vesirakenteista.<br />
Sisältö: Hydrologian määritelmät ja osa-alueet.<br />
Vesivarat ja niiden käyttö. Vesivaroihin kohdistuva<br />
suunnittelu ja lupakäsittely. Hydrologian<br />
meteorologiset perusteet. Sadanta. Lumipeite ja<br />
jääilmiöt. Haihdunta. Valunnan luonne ja siihen<br />
vaikuttavat tekijät. Virtaaman ja vedenkorkeuden<br />
PO 162
mittaaminen. Virtaamien arviointi. Avouomavirtaus.<br />
Teoreettiset perusteet. Virtaustyypit ja<br />
virtaustilat. Virtaushäviöt ja paikallishäviöt avouomissa.<br />
Muuttuva virtaus avouomissa. Avouomien<br />
suunnittelu. Purkautuminen erilaisista<br />
aukoista ja ylisyöksypadoista. Mittapadot. Vesiuomien<br />
luokitus. Maankuivatus- ja tulvasuojelu.<br />
Kuivatuksen järjestely erityiskohteissa. Vesivoimalaitokset.<br />
Laivaväylät. Satamat ja kanavat.<br />
Vesien virkistyskäyttö ja sen edellyttämät rakenteet.<br />
Toteutus: Luennot, laskuharjoitukset ja laboratorioharjoitukset.<br />
Päätekuulustelu.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennot sekä muu opintojakson<br />
yhteydessä annettava aineisto. Sallanko,<br />
J. & Hooli, J.: 1996. Hydrologia. <strong>Oulu</strong>n yliopisto,<br />
vesitekniikan laboratorio. Sarja B. Julkaisu<br />
5; Sovellettu hydromekaniikka RIL 187.<br />
1990 (soveltuvin osin); Hooli, J. & Sallanko, J.<br />
& Lukinmaa, E.: 1996. Vesistösuunnittelu ja<br />
vesirakenteet. <strong>Oulu</strong>n yliopisto, vesitekniikan<br />
laboratorio. Sarja B. Julkaisu 6.<br />
48040A Geologian peruskurssi<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Sl 20 20 2<br />
Opettaja: Prof. V. Peuraniemi, geotieteiden<br />
laitos<br />
Sisältö: 1. Mineralogian perusteet, malmimineraalit,<br />
teollisuusmineraalit. 2. Kallioperä- ja<br />
malmigeologian perusteet. 3. Maaperägeologian<br />
perusteet.<br />
Toteutus: 25 h luentoja, 15 h harjoituksia,<br />
lopputentti.<br />
Kurssikirjallisuus: Press, F. & Siever, R.:<br />
Understanding Earth. W.H. Freeman and Company,<br />
1994, 593 s. Soveltuvin osin.<br />
48041A Geoympäristötekniikka<br />
Lukukausi<br />
Luentoja Laskuharj Suunn.<br />
harj.<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
Kl 30 20 30 3<br />
Opettaja: Yli-ins. K. Kujala ja yliass. N. N.<br />
Tavoitteet: Perehdyttää geoympäristössä tapahtuviin<br />
ympäristöprosesseihin, niiden lainalaisuuksiin<br />
ja tutkimusmetodiikkaan. Perehdyttää<br />
geoympäristön tilaa korjaaviin ja vaurioitumista<br />
ennaltaehkäiseviin teknisiin ratkaisuihin ja niiden<br />
toteuttamiseen.<br />
Sisältö: Maa- ja kallioperä väliaineena. Haittaaineiden<br />
kulkeutuminen ja pidättyminen. Maaaineshuolto<br />
ja kestävä kehitys. Teollisuuden<br />
sivutuotteiden käyttö geoympäristössä. Elinkaaritarkastelut<br />
geoympäristössä. Ympäristöauditoinnit<br />
ja -standardit. Tuotevastuu ja materiaalien<br />
ympäristökelpoisuus. Ekologinen rakentaminen.<br />
Saastuneen maaperän kunnostustekniikat.<br />
Jätehuollon geotekniset rakenteet.<br />
Pohjaveden suojarakenteet. Melurakenteet.<br />
Geoympäristön riskien hallinta. Ympäristöluvat.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
48050A Paikkatietojärjestelmät<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Kl 38 25 3<br />
Opettaja: DI R. Tikka<br />
Tavoitteet: Perehdyttää opiskelija geodeettisiin<br />
perusmittauksiin ja laskentaan sekä Suomen<br />
kiinteistö- ja kartastojärjestelmään. Antaa perustietoa<br />
fotogrammetristen menetelmien soveltamisesta<br />
kartoitusprosessissa. Luoda valmiudet<br />
geodeettisten mittausten suorittamiseen ja soveltuvan<br />
mittausmenetelmän valintaan.<br />
Sisältö: Kiinteistö- ja kartastolaitos: kiinteistöjärjestelmä,<br />
kartat ja koordinaattijärjestelmät.<br />
Geodesian perusteet: perusmittaukset, perusgeodesian<br />
laskut, maastomallit, satelliittimittaukset,<br />
tiedonkeruujärjestelmä. Harjoituksia: geodeettiset<br />
mittaukset, maastomallin muodostaminen<br />
ja satelliittimittauksia. Fotogrammetrian<br />
perusteet: ilmakuvakartoituksen perusteet, ilmakuvien<br />
tulkinta, kartoitusprosessi, muut tiedonhankintamenetelmät.<br />
Harjoituksia: kuvatulkinta,<br />
satelliittikuvien käyttömahdollisuudet. Paikkatietojärjestelmät:<br />
aineistot, ohjelmistot. Harjoituksia:<br />
ohjelmistojen käyttö.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
PO 163
48060A Ympäristölainsäädäntö<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
Sl 30 2<br />
Opettaja: OTL M. Hepola<br />
Sisältö: Ympäristönsuojelua ja luonnonvaroja<br />
koskeva lainsäädäntö Suomessa ja Euro<strong>opas</strong>sa.<br />
Ympäristönhallinto ja –lainsäädäntö. Ympäristöluvat<br />
(maankäyttö ja rakentaminen, naapuruussuhteet,<br />
ympäristönsuojelu, vesioikeus). Luonnonvarojen<br />
käyttö ja suojelu. Ympäristön pilaantumisen<br />
estäminen. Ympäristövaikutusten<br />
arviointi ja YVA- menettely. Kansainväliset<br />
sopimukset ja järjestöt. Kansainvälisen ympäristöoikeuden<br />
perusteet sekä EU- yhteistyö.<br />
Toteutus: Luennoidaan parillisina vuosina syyslukukaudella.<br />
Seuraavan kerran lukuvuonna<br />
<strong>2000</strong>/2001.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
48070A Biologian perusteet<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
Kl 20 1<br />
Opettaja: N. N., biologian laitos<br />
Sisältö: Johdatus eliökunnan monimuotoisuuteen,<br />
elämäntapoihin ja sukulaisuussuhteisiin,<br />
erityisesti akvaattisten eliöiden osalta. Perehtyminen<br />
Suomessa tavattavien akvaattisten selkärankaisten<br />
ja selkärangattomien monimuotoisuuteen<br />
ja tunnistamiseen.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
48120A Vesihuollon verkostot<br />
Lukukausi<br />
Luentoja Laskuharj Suunn.<br />
harj.<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
Sl 25 10 30 2<br />
Opettaja: Prof. E. Lakso<br />
Sisältö: Käyttöveden sekä jäte- ja huleveden<br />
kuljetuksessa tarvittavat rakenteet ja laitteet sekä<br />
niiden mitoitus. Vesijohtojen lisäksi käyttövesipuolella<br />
tarkastellaan tarvittavia säiliötiloja ja<br />
paineenkorotusasemia sekä jätevesipuolella<br />
pumppuasemia ja tasausaltaita. Lisäksi tarkastellaan<br />
tarvittavaa automatiikkaa, putkistojen korroosiota<br />
sekä veden laadun muutoksia verkostoissa.<br />
Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen ja<br />
kunnostus sekä kylmän ilmanalan vaikutus vesija<br />
viemärijohtoihin.<br />
Kurssikirjallisuus: Lakso, E. <strong>2000</strong>: Vesihuollon<br />
verkostot.; RIL 124: Vesihuolto, 1981,<br />
(soveltuvin osin); Vesijohtojen ja viemäreiden<br />
suunnittelu. Kaupunkiliiton julkaisu B 63, 1979;<br />
RIL 77: Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket.<br />
Asennusohjeet, 1990.; Pääkkönen<br />
J. ja Koivumäki R. 1999: Talousveden laadun<br />
parantaminen verkostossa tehtävin toimenpitein.<br />
VVY:n monistesarja Nro 7.<br />
48122A Pohjavesitekniikka<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Lab. harj. Laajuus ov.<br />
Sl 35 10 30 3<br />
Opettaja: Prof. J. Hooli<br />
Tavoitteet: Perehdyttää pohjavesien hyväksikäyttöön<br />
ja suojeluun.<br />
Sisältö: Pohjaveden muodostuminen ja esiintyminen.<br />
Pohjaveden virtaus. Matemaattisten<br />
mallien käyttö pohjaveden virtauksissa ja ainekulkeutumisessa.<br />
Pohjavesitutkimukset. Pohjavedenottamoiden<br />
suunnittelu, rakentaminen,<br />
käyttö ja suojaaminen.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitustyöt.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennot ja muu opintojakson<br />
yhteydessä annettava materiaali. Niini, H<br />
& Niini, S. Vesigeologia; TKK-IGE-C-17. Espoo<br />
1995 (soveltuvin osin); Airaksinen, J. U.: Maaja<br />
pohjavesihydrologia. 1978; Pohjaveden suojaalue.<br />
Kaupunkiliiton julkaisu B93, 1982; Pohjavesitutkimukset.<br />
Vesiyhdistys ry. 1984; Sovellettu<br />
hydrologia. Vesiyhdistys ry. 1986.<br />
48130A Ympäristörakentaminen I<br />
Lukukausi Luentoja Suunn. harj. Laajuus ov.<br />
Kl 25 25 2<br />
Opettaja: Prof. J. Hooli<br />
Tavoitteet: Yleistiedot energiahuollosta, vesivarojen<br />
hyväksikäytöstä, ympäristörakenteista ja<br />
ympäristön kunnostamisesta.<br />
PO 164
Sisältö: Vesivaroihin kohdistuva suunnittelu ja<br />
lupakäsittely. Vesivoima ja sen rooli sähköntuotantojärjestelmässä.<br />
Uitto ja uittosääntöjen<br />
kumoaminen. Virkistyskäyttörakenteet. Järvien<br />
ja virtavesien kunnostus. Kalojen kulkumahdollisuuksien<br />
parantaminen ja kalatiet. Maisemointi.<br />
Toteutus: Luennot ja suunnitteluharjoitukset.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennot sekä muu opintojakson<br />
yhteydessä annettava aineisto; Ilmavirta,<br />
V. Järvien kunnostuksen ja hoidon perusteet<br />
1990; RIL 123: Vesirakenteiden suunnittelu 1979,<br />
soveltuvin osin; RIL 141: Yleinen vesitekniikka<br />
1982, soveltuvin osin; Kivekäs, L. K. 1985.<br />
Vesistöjen säännöstely. Otakustantamo. No 840<br />
B.; Sovellettu hydrologia, Vesiyhdistys 1986.<br />
48140A Geomekaniikka<br />
Lukukausi<br />
Luentoja<br />
Laskuharj<br />
Lab.<br />
harj<br />
Suunn.<br />
harj.<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
Kl 30 20 20 20 3<br />
Opettaja: Yli-ins. K. Kujala ja yliass. N. N.<br />
Tavoitteet: Antaa perustiedot maa- ja kallioperän<br />
geomekaanisista ominaisuuksista ja niiden<br />
tuottamisesta, antaa perustiedot maa- ja kallioperän<br />
mekaanisesta käyttäytymisestä rakenteiden<br />
suunnittelua ja mitoitusta varten.<br />
Sisältö: Geomekaaniset ominaisuudet, pohjatutkimukset,<br />
jännitys- ja muodonmuutostila,<br />
geostaattiset jännitykset ja lisäjännityksen jakaantuminen<br />
maapohjassa, maapohjan painuminen,<br />
vedenvirtaus maaperän osittain kyllästyneessä<br />
ja kyllästyneessä vyöhykkeessä, plastisuusteoria<br />
maamekaniikassa, vakavuus, kantokyky,<br />
maanpaine, geodynamiikka.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
48141A Ympäristörakentamisen<br />
geotekniikka<br />
Lukukausi<br />
Luentoja Laskuharj Lab.harj. Suunn.<br />
harj.<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
Sl 30 20 10 30 3<br />
Opettaja: Yli-ins. K. Kujala ja yliass. N. N.<br />
Tavoitteet: Antaa perustiedot ympäristörakentamiseen<br />
liittyvien maa- ja vesirakenteiden toiminnasta,<br />
suunnittelusta, mitoituksesta ja rakentamisesta.<br />
Sisältö: Pohjatutkimusaineiston hyväksikäyttö,<br />
alueelliset pohjavesimuutokset, maaperän kuivatus,<br />
ympäristörakenteiden geotekninen suunnittelu,<br />
padot ja patoturvallisuus, tulvasuojelurakenteet,<br />
ranta- ja verhousrakenteet, maa- ja<br />
louhospadot, melunsuojarakenteet ja niiden<br />
perustaminen, geovahvisteet, tuuli- ja vesieroosio,<br />
maapohjan vahvistaminen ja maisemointi,<br />
maamassojen käsittely ja maarakennustyöt, laskentaohjelmistot.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
48150S Hydrologian ja hydrauliikan<br />
jatkokurssi<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
Sl 30 20 25 3<br />
Opettaja: Prof. J. Hooli<br />
Tavoitteet: Perehdyttää hydrologisten tiedostojen<br />
käyttöön ja säännöstelylaskelmiin. Muuttuvan<br />
virtauksen laskeminen ja purkautuminen<br />
aukoista ja ylisyöksypadoista.<br />
Sisältö: Laskelmissa tarvittavien tietojen hankinta<br />
sekä hydrologisten aikasarjojen analysointi,<br />
täydentäminen ja jatkaminen. Hydrauliikassa<br />
muuttuvan virtauksen laskeminen. Kaksi- ja<br />
kolmidimensionaalinen virtaus. Erilaisten vesistömallien<br />
sekä virtaaman ennustemallien laadinta.<br />
Eroosio ja sedimentin kulkeutuminen.<br />
Säännöstely- ja varastointilaskelmat. Mallintamisen<br />
perusteet. Fysikaaliset mallit.<br />
Toteutus: Luennot, lasku- ja suunnitteluharjoitukset.<br />
Kurssikirjallisuus: Kivekäs, L. K. 1985. Vesistöjen<br />
säännöstely. Otakustantamo. No 840 B.;<br />
Yleinen vesitekniikka RIL 141/1982. Sovellettu<br />
hydrologia, Vesiyhdistys 1986; Applied hydrology<br />
for technicians. UNESCO 1994; Pohjapatojen<br />
suunnittelu. Vesihallituksen moniste 1985:<br />
336 (soveltuvin osin).<br />
PO 165
48151S Vesien ja jätevesien käsittely<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus ov.<br />
Kl 30 20+20 40 4<br />
Opettaja: Prof. E. Lakso<br />
Sisältö: Sekä yhdyskuntien että teollisuuden<br />
käyttöveden ja jäteveden käsittelyssä tarvittavat<br />
yksikköoperaatiot, niiden mitoittaminen ja soveltaminen<br />
käytännön olosuhteisiin. Käsittelyssä<br />
tarkastellaan mekaanisia, biologisia ja kemiallisia<br />
prosesseja. Tarkastelussa on mukana eri käsittelymenetelmien<br />
käyttökelpoisuus pienissä ja suurissa<br />
yksiköissä. Teollisuusjätevesien käsittelyn<br />
erityiskysymyksiä sekä asutuksen ja teollisuuden<br />
jätevesien yhteiskäsittely. Jätevesien puhdistuksessa<br />
syntyvien lietteiden käsittely, hyödyntäminen<br />
ja loppusijoitus. Teollisuusvesien prosessien<br />
sisäiset kierrot ulkoisen kuormituksen alentamiseksi.<br />
Kurssikirjallisuus: Peltokangas, J. ym. Vesihuoltotekniikan<br />
yksikköoperaatiot ja yksikköprosessit<br />
osa I: Vedenhankinta. TTKK:n vesi- ja<br />
ympäristötekniikan laitoksen julkaisu No. A 45.<br />
1991; Viitasaari, M. ym. Vesihuoltotekniikan<br />
yksikköoperaatiot ja yksikköprosessit. Osa II:<br />
Jäteveden käsittely. TTKK:n vesi- ja ympäristötekniikan<br />
laitoksen julkaisu No. A 48. 1994;<br />
Metcalf & Eddy. Wastewater Engineering.<br />
Treatment, Disposal and Reuse. 1991; American<br />
Water Works Association. Water Quality and<br />
Treatment. 1999; Erkki Santala (toim.). Pienet<br />
jäteveden maapuhdistamot. Vesi- ja ympäristöhallitus<br />
1990; Yhdyskuntien jäteveden puhdistamoiden<br />
selkeytyksen ja ilmastuksen mitoitus.<br />
Vesihallituksen moniste 134. 1982.<br />
48152S Vesitekniikan seminaari ja<br />
erikoistyö<br />
Lukukausi Luentoja Kotityöt Laajuus ov.<br />
Kl 30 90 3<br />
Opettaja: Prof. J. Hooli, prof. E. Lakso, assistentit<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
kykenee tekemään suunnitelman tai laajahkon<br />
kirjallisuuskatsauksen sekä kirjoittamaan raportin<br />
ja pitämään aiheesta esitelmän.<br />
Sisältö: Kirjallisuuteen tai empiirisiin tutkimuksiin<br />
perustuva vesitekniikkaa käsittelevä raportti<br />
ja esitelmä.<br />
Toteutus: Opiskelija suorittaa erikoistyön ja<br />
siitä esitelmän ohjattuna sovitun aikataulun mukaan<br />
ja osallistuu seminaareihin.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennot ja muu kurssin<br />
yhteydessä ilmoitettava aineisto. Hyyppä: Tutkimusraportin<br />
laatiminen. HTKK, Tietekniikka.<br />
Julkaisu 25. Otaniemi 1977.<br />
48160S Yhdyskuntien ja teollisuuden<br />
jätehuolto<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus ov.<br />
Sl 30 20 30 3<br />
Opettaja: Prof. E. Lakso<br />
Sisältö: Kurssi sisältää yhdyskuntien ja teollisuuden<br />
jätehuollon hallinnon ja toteutuksen<br />
jätelain periaatteiden mukaisesti. Jätemäärien<br />
vähentäminen sekä hyväksikäyttö ensisijaisesti<br />
aineena ja toissijaisesti energiana. Jätteiden lajittelu<br />
sekä keräys ja kuljetus, jätteiden erilaiset<br />
käsittely- ja loppusijoitustekniikat. Jätehuollon<br />
yhteydessä esille tulevat vesiensuojelu- ja ilmansuojelukysymykset.<br />
Ongelmajätteiden käsittely.<br />
Teollisuuden jätehuollon erityiskysymyksiä.<br />
Kurssikirjallisuus: E. Lakso. Yhdyskuntien<br />
jätehuolto luentomoniste liitteineen <strong>2000</strong>. Jätelaki<br />
(N:o 1072/1993) ja asetus (N:o 1390/1993),<br />
Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (4.9.1997).<br />
Lettenmeier, M. Roskapuhetta. Jäteneuvonnan<br />
käsikirja. 1994. Airiola, S. ja Lakso, E. Pohjois-<br />
Suomen pienillä kaatopaikoilla vallitsevat hajoamisprosessit.<br />
1997. Suomen Jätehuoltoliitto ry ja<br />
Ympäristöyritysten Liitto ry. Jätehuollon perusteet.<br />
Koulutuskansio.<br />
48170S Ympäristövaikutusten arviointi<br />
ja haittojen vähentäminen<br />
vesivarahankkeissa<br />
Lukukausi Luentoja Suunn. harj. Laajuus ov.<br />
Kl 40 40 3<br />
Opettaja: Prof. J. Hooli ja prof. E. Lakso<br />
PO 166
Sisältö: Vesirakennushankkeista eri käyttömuodoille<br />
aiheutuvien vaikutusten arviointi. Kustannushyötyanalyysin<br />
käyttö ja ympäristövaikutusten<br />
arviointi. Lisäksi tarkastellaan maankäytön,<br />
kuten maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon,<br />
ympäristölle aiheuttamaa hajakuormitusta,<br />
sen alentamista sekä suoraan vesistöön kohdistuvia<br />
kunnostustoimenpiteitä.<br />
48171S Ympäristörakentaminen II<br />
Lukukausi Luentoja Suunn. harj. Laajuus ov.<br />
Kl 35 35 3<br />
Opettaja: Prof. J. Hooli<br />
Tavoitteet: Ympäristö- ja vesirakenteiden<br />
suunnittelu ja toteuttaminen.<br />
Sisältö: Erilaiset patorakenteet ja niiden mitoitus.<br />
Patoturvallisuus. Vesistöjen säännöstely ja<br />
järjestely sekä niissä tarvittavat rakenteet. Kalatiet<br />
ja kalahabitaattirakenteet. Tulvasuojelun ja<br />
maankuivauksen mitoitus ja toteuttaminen.<br />
Satamien ja väylien suunnittelu. Ruoppaustyöt.<br />
Toteutus: Luennot ja suunnitteluharjoitukset.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennot sekä muu opintojakson<br />
yhteydessä annettava aineisto. RIL 123:<br />
Vesirakenteiden suunnittelu 1979, soveltuvin<br />
osin; RIL 141: Yleinen vesitekniikka 1982, soveltuvin<br />
osin; Venesatamasuunnittelu. Kaupunkiliiton<br />
julkaisu C38; Maankuivatuksen suunnittelu,<br />
Vesihallituksen moniste no 278, 1986,<br />
soveltuvin osin; Kivekäs, L. K. 1985. Vesistöjen<br />
säännöstely. Otakustantamo. No 840 B. ; Sovellettu<br />
hydrologia, Vesiyhdistys 1986; Pohjapatojen<br />
suunnittelu. Vesihallituksen moniste<br />
1985:336, soveltuvin osin.<br />
48180S Geoympäristön suojaus- ja<br />
kunnostustekniikka<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
Kl 30 20 30 3<br />
Opettaja: Yli-ins. K. Kujala<br />
Tavoitteet: Antaa valmiudet suunnitella, mitoittaa<br />
ja toteuttaa pohjaveden suojausrakenteet<br />
ja -toimenpiteet sekä yhdyskunnan ja teollisuuden<br />
jätehuoltoon liittyvät georakenteet. Antaa<br />
tiedolliset ja menetelmälliset valmiudet saastuneen<br />
maan riskinarvioinnista ja saastuneen maaperän<br />
kunnostustekniikoista, kunnostussuunnitelmien<br />
laatimisesta ja niiden käytännön toteuttamisesta.<br />
Sisältö: Maaperän haitta-aineet ja niiden esiintymismuodot.<br />
Haitta-aineiden pidättyminen ja<br />
kulkeutuminen maaperässä. Haitta-aineen kulkeutumisen<br />
ja pidättymisen numeeriset laskentamallit.<br />
Ympäristöriskialueet. Pohjaveden suojausmenetelmät<br />
ja -rakenteet. Tiivisterakenteet<br />
ja -materiaalit. Suojarakenteiden suunnittelu,<br />
mitoitus ja rakentaminen. Jätemateriaalien geotekniset<br />
ominaisuudet. Jätealueiden sijoittamisedellytykset.<br />
Jätealueiden ympäristötekninen<br />
suunnittelu ja toteutus. Jätealueiden pinta- ja<br />
pohjarakenteet ja niiden suunnittelu ja mitoitus.<br />
Jätealueiden jälkihoidon suunnittelu ja toteuttaminen.<br />
Saastuneen maan riskinarviointi ja -menetelmät.<br />
Saastuneiden maiden kunnostustekniikka.<br />
Saastuneen maan kunnostussuunnitelmat<br />
ja niiden toteuttaminen. Saastuneen maan kunnostuksen<br />
työsuojelu. Luonnonilmiöiden aiheuttamat<br />
riskit. Rakentamisen ympäristövaikutukset.<br />
Lainsäädäntö.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
48181S Kylmän ilmaston geoympäristö<br />
ja geotekniikka<br />
Lukukausi<br />
Luentoja Laskuharj Lab.<br />
harj.<br />
Suunn.<br />
harj.<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
25 10 10 30 3<br />
Opettaja: Yli-ins. K. Kujala ja N. N., geologian<br />
laitos<br />
Tavoitteet: Antaa perustiedot kylmän ilmaston<br />
vaikutuksesta maaperässä tapahtuvista ilmiöistä ja<br />
valmiudet soveltaa tietoja teknisten rakenteiden<br />
ja maaperäympäristön lämpötalouteen.<br />
Asema: Kuuluu ympäristötekniikan koulutusohjelman<br />
vapaasti valittaviin opintojaksoihin.<br />
Sisältö: Kylmä ilmasto ja ilmastomuuttujat<br />
(lämpötila, sadanta, haihdunta, tuuli, säteily,<br />
albedo), roudan merkitys geologisissa prosesseissa,<br />
maa- ja metsätaloudessa sekä rakentamisessa,<br />
jäätyvän maan fysiikka, maalajien ja maaperän<br />
lämpötekniset ominaisuudet, lämmön<br />
PO 167
siirtoilmiöt maan pintakerroksessa ja maaperässä,<br />
yhdistetty lämmön- ja vedensiirto maaperässä,<br />
lämmön ja veden siirtoilmiöiden numeeriset<br />
laskentamallit, routivuuskriteerit, jäätyneen ja<br />
sulavan maan mekaniikkaa, maarakenteiden<br />
routasuojaus ja routasuojarakenteiden mitoitus,<br />
lumen sulaminen, routa- ja pohjaveden muodostus,<br />
ilmastomuutos ja maaperän lämpötalous,<br />
lumen ja roudan tutkimusmenetelmät, ikirouta<br />
ja ikiroudan geotekniikka.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
48182S Geomateriaalit ja uusiotuotteet<br />
Lukukausi Luentoja Lab. harj. Suunn. harj Laajuus ov.<br />
30 10 15 3<br />
Opettaja: Yliass. N. N.<br />
Tavoitteet: Antaa tiedolliset ja toiminnalliset<br />
valmiudet käyttää ympäristöä säästäviä materiaaleja<br />
sekä teollisuuden sivutuotteita ja jätteitä<br />
maa-aineshuollossa kestävän kehityksen periaatteiden<br />
mukaisesti.<br />
Asema: Kuuluu ympäristötekniikan koulutusohjelman<br />
vapaasti valittaviin opintojaksoihin.<br />
Sisältö: Maa-ainehuolto ja kestävä kehitys.<br />
Georakennusmateriaalit (luonnonmateriaalit,<br />
teollisuuden sivutuotteet, ja jätteet, geosynteettiset<br />
materiaalit). Materiaalien käyttökohteet.<br />
Materiaalien käyttökelpoisuuskriteerit. Tekniset<br />
käyttöominaisuudet ja pitkäaikaiskäyttäytyminen.<br />
Ympäristöominaisuudet. Testaus- ja koestustoiminta,<br />
ohjeet ja normit. Geomateriaalien ja<br />
teollisuuden sivutuotteiden ja jätteiden jalostaminen.<br />
Hyväksyttämismenettelyt (lupamenettely<br />
ja tuotteistamismenettely). Georakenteiden<br />
elinkaaritarkastelut ja -menetelmät. Sijoituspaikkakriteerit.<br />
Riskinarviointi eri ympäristöolosuhteissa.<br />
Käyttökohteiden suunnittelu ja toteutus.<br />
Laadunvarmistus. Lainsäädäntö.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
48183S Geoympäristön riskien hallinta<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
30 20 3<br />
Opettaja: Yli-ins. K. Kujala<br />
Tavoitteet: Perehdyttää ihmisen ja luonnon<br />
aiheuttamien geoympäristön riskitekijöiden<br />
tunnistamiseen ja niiden kvantitatiiviseen arviointiin.<br />
Asema: Kuuluu ympäristötekniikan koulutusohjelman<br />
vapaasti valittaviin opintojaksoihin.<br />
Sisältö: Riskinarvioinnin käyttö geoympäristötekniikassa.<br />
Ympäristöriskien tunnistaminen.<br />
Leviämis- ja altistumisreitit. Riskinarvioinnin<br />
tasot. Riskien hyväksyttävyyskriteerit. Kvalitatiivinen<br />
riskinarviointia. Kvantitatiiviset riskinarviointimallit.<br />
Riskinarvioinnin epävarmuustekijät.<br />
Riskinarviointi kunnostussuunnittelussa.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
Teollisuuden ympäristötekniikka<br />
48310A Prosessisuunnittelun perusteet<br />
Lukukausi Luentoja Suunn. harj. Laajuus ov.<br />
Kl 30 20 3<br />
Opettaja: Prof. V. Pohjola<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelijalla<br />
on suunnittelutieteestä nouseva kokonaisvaltainen<br />
näkemys prosessisuunnittelua harjoittavan<br />
organisaation toiminnasta. Tämän pohjalta<br />
opiskelijalla on generalistin metodiset perusvalmiudet<br />
toimia organisaation tutkimus- ja kehitystyössä<br />
sekä suunnitteluhankkeissa koko prosessitekniikan<br />
alalla.<br />
Sisältö: Suunnittelutiede. Suunnittelun teoria:<br />
abduktiivinen päättely ja luovuus, ontologinen<br />
perusta, mallinnuskieli, suunnitteluorganisaation<br />
toiminnan geneerinen malli. Prosessisuunnittelun<br />
teoria: prosessin geneerinen malli, ilmiöpohjainen<br />
prosessisuunnittelu. Suorituskyky-<br />
PO 168
ohjattu suunnittelustrategia: turvallisuus- ja<br />
ympäristötietoinen prosessisuunnittelu.<br />
Toteutus: Luennot ovat kevätlukukaudella 4.<br />
periodin aikana (6h/vko).<br />
Kurssikirjallisuus: Luennot, POEM Guide<br />
Book.<br />
48350S Prosessisuunnittelun erikoiskurssi<br />
Lukukausi Luentoja Suunn. harj. Laajuus ov.<br />
Kl 60 3<br />
Opettaja: Prof. V. Pohjola<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelijalla<br />
on omakohtainen kokemus siitä kuinka<br />
turvallisuus- ja ympäristötietoinen prosessisuunnitteluprojekti<br />
toteutetaan. Opiskelijalla on<br />
myös kokemus toiminnan koordinointia ja dokumentointia<br />
tukevan informaatiojärjestelmän<br />
mahdollisuuksista ja siltä pohjalta valmius toimia<br />
modernissa suunnitteluorganisaatiossa.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson 48310A antamien valmiuksien<br />
soveltaminen prosessisuunnitteluprojektissa.<br />
Toteutus: Ryhmissä toteutettavat suunnitteluprojektit<br />
kevätlukukaudella periodeilla 4, 5 ja 6.<br />
Erikoistyö tehdään henkilökohtaisena erikseen<br />
valitusta aiheesta.<br />
Kurssikirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson 48310A<br />
luennot. POEM Guide Book.<br />
Esitiedot: Esitietoina tarvitaan opintojakson<br />
48310A luennot.<br />
48351S Prosessisuunnittelun erikoistyö<br />
Lukukausi Luentoja Suunn. harj. Laajuus ov.<br />
Sl, kl 30 1<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Katso opintojakson 48350 Prosessisuunnittelun<br />
erikoiskurssi -kuvaus.<br />
48001A Ympäristöekologia<br />
Lukukausi Luentoja Semin. Laajuus ov.<br />
Kl 35 15 3<br />
Opettaja: FT S. Manninen, dos. R. Keiski, dos.<br />
K. Vähäkangas<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
hallitsee ympäristöekologian ja ympäristönsuojelun<br />
perusteet. Hän tuntee ekologiset peruskäsitteet<br />
ja keskeiset ekologiset ympäristöongelmat.<br />
Hänellä on tietoa ympäristön tilasta ja<br />
saastumisesta, maaperän ja ilman saastumisesta<br />
sekä vesistöjen kuormituksesta ja saastumisen<br />
haittavaikutuksista.<br />
Sisältö: Kurssi sisältää ekologian ja ympäristönsuojelun<br />
perusteet. Sen tarkoitus on antaa opiskelijalle<br />
ekologisten peruskäsitteiden ja keskeisten<br />
ekologisten ympäristöongelmien tuntemus<br />
siten, että nämä asiat voidaan ottaa huomioon<br />
tekniikan eri kursseissa. Kurssi käsittelee ympäristön<br />
tilaa ja saastumista, maaperän ja ilman<br />
saastumista sekä vesistöjen kuormitusta. Lisäksi<br />
käsitellään ympäristöntutkimusta, -kasvatusta<br />
sekä tulevaisuudenennusteita. Kurssilla käsitellään<br />
saasteiden ilmaperäistä kulkeutumista ja<br />
muuntumista, veden kiertokulkua luonnossa sekä<br />
näihin liittyen eri alkuaineiden kiertoa ja kertymistä.<br />
Ihmisen toiminnan, kuten teollisuuden,<br />
liikenteen, yhdyskuntien sekä maa- ja metsätalouden,<br />
vaikutusta ekosysteemeihin. Saastuneen<br />
ympäristön vaikutusta ihmisten terveyteen,<br />
hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Ympäristön tilasta<br />
tulevaisuudessa esitetään vaihtoehtoja ottaen<br />
huomioon ympäristökasvatus, koulutuksen kasvu,<br />
muuttuvat tuotantotekniikat, eri energiantuotantovaihtoehdot<br />
jne. Kurssin sisältö jakaantuu<br />
seuraaviin osiin: 1) Luonnonvarat, 2)<br />
ekologian ja ympäristönsuojelun perusteet, 3)<br />
ympäristöongelmat ja -katastrofit, 4) globaalinen<br />
väestön kasvu ja sen vaikutus ympäristöön, 5)<br />
teollistuminen ja sen vaikutus ympäristöön, 6)<br />
energian kulutuksen kasvun ympäristövaikutukset,<br />
7) kasvihuoneilmiö ja otsonikato, 8) happosateet,<br />
9) ympäristökasvatus, hyvinvointi ja<br />
viihtyvyys, 10) johdatus epidemiologiaan, 11)<br />
johdatus ympäristötoksikologiaan sekä 12) Johdatus<br />
vihreään kemiaan ja teolliseen ekologiaan.<br />
PO 169
Toteutus: Kurssi toteutetaan luennoin ja opiskelijoiden<br />
tekemin seminaariesitelmin. Kurssin<br />
jälkeen on päätekuulustelu.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali.<br />
Oheiskirjallisuus: Wahlström & Reinikainen<br />
& Hallanaro. Ympäristön tila Suomessa. 1992 tai<br />
1994, Gaudeamus. 364 s.; Wahlström & Hallanaro<br />
& Manninen. Suomen ympäristön tulevaisuus.<br />
1996, Edita. 272 s.; Henry & Heinke.<br />
Environmental Science and Engineering. 1996,<br />
Prentice-Hall Int. 778 s; Pelkonen, O. & Ruskoaho,<br />
H. Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia,<br />
Kustannus Oy Duodecim, Vammala<br />
1998. 950 s.; Anasta, P. T. & Warner, J. C.<br />
Green Chemistry, Theory and Practice. Oxford<br />
1998, Oxford University Press. 135 s.<br />
48002A Ympäristötekniikan peruskurssi<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Suunn. harj Laajuus ov.<br />
Kl 40 5 20 3<br />
Opettaja: Dos. R. Keiski, prof. E. Lakso<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
tuntee vesiensuojelua, jätehuoltoa, ilmansuojelua,<br />
meluntorjuntaa ja säteilysuojelua koskevia<br />
yleisiä asioita ja niihin liittyvät tekniikat.<br />
Hänellä on käsitys ympäristönsuojelun perusteista<br />
ja tarpeellisuudesta. Hän tuntee eri teollisuudenalojen,<br />
liikenteen ja yhdyskuntien ympäristöhaitat<br />
ja haittojen torjumiseen käytössä ja<br />
kehitteillä olevat menetelmät.<br />
Sisältö: Kurssi sisältää perusasiat ympäristöön ja<br />
ihmisiin tulevan kuormituksen alentamiseksi.<br />
Käsiteltäviä kokonaisuuksia ovat ilmansuojelu,<br />
meluntorjunta, säteilysuojelu, vesiensuojelu ja<br />
jätehuolto. Ympäristötekniikan käyttöä tarkastellaan<br />
sekä yhdyskunnissa että eri elinkeinotoiminnoissa.<br />
Elinkeinotoiminnoista erityispaino<br />
asetetaan runsaasti ympäristöpäästöjä tuottaviin<br />
ja energiaa kuluttaviin teollisuudenaloihin, kuten<br />
kemiallisen metsäteollisuuden ja metallurgisen<br />
teollisuuden ympäristöpäästöjen alentamiseen.<br />
Päästöjen ulkoisen käsittelyn lisäksi tarkastellaan<br />
sisäisiä kierrätyksiä ja ympäristökuormitusta<br />
alentavia prosessimuutoksia. Lisäksi tarkastellaan<br />
päästöjen ja niiden vaikutusten mittausmenetelmiä.<br />
Kurssin sisältö jakaantuu seuraaviin osiin: 1)<br />
Vesien ja jätevesien puhdistustekniikat sekä vesien<br />
saastuminen, 2) poisto- ja pakokaasujen puhdistustekniikat<br />
sekä ilman saastuminen, 3) jätteet<br />
ja ongelmajätteet sekä näiden käsittely, loppusijoitus<br />
ja hyödyntämistekniikat, 4) teollinen ekologia,<br />
5) katalyyttien käyttö ympäristötekniikassa<br />
ja vihreä kemia, 6) ympäristöpäästöihin ja ympäristön<br />
tilan havainnointiin liittyvät mittaukset, 7)<br />
katsaus alan tutkimukseen ja kehitykseen.<br />
Toteutus: Kurssi toteutetaan luennoin ja opiskelijoiden<br />
tekemin suunnitteluharjoituksin.<br />
Kurssin jälkeen on päätekuulustelu.<br />
Kurssikirjallisuus: Kurssin luentomateriaali ja<br />
luennoilla jaettava oheismateriaali.<br />
Oheiskirjallisuus: Henry & Heinke. Environmental<br />
science and engineering 1996. Prentice-<br />
Hall Int. 778 s. ; RIL 124: Vesihuolto 1981,<br />
Lettenmeier, M. Roskapuhetta. Jäteneuvonnan<br />
käsikirja. 1994.; Jeltsch, U. Saastuneiden maaalueiden<br />
kunnostus, VYH:n julkaisu 44, 1990.;<br />
Anasta, P.T. & Warner, J.C. Green Chemistry,<br />
Theory and Practice. Oxford 1998, Oxford<br />
University Press. 135 s.; Förstner, U. Integrated<br />
Pollution Control. Berlin 1995, Springerverlag.<br />
505 s.<br />
48360S Katalyytit ympäristötekniikassa<br />
/ Environmental Catalysis<br />
Lukukausi Luentoja Suunn. harj Laajuus ov.<br />
Kl 30 20 3<br />
Opettaja: Dos. R. Keiski<br />
Sisältö: The aim of the course is to give the<br />
becoming engineers interdisciplinary skills in<br />
material and surface sciences, reactor engineering,<br />
separation, process and design technologies,<br />
and computational chemistry. It also gives skills<br />
to do research work by emphasizing research<br />
methods and innovations in catalysis. The course<br />
contents is divided into three themes: 1) introduction<br />
to catalysis, 2) sources and effects of<br />
harmful emissions, and 3) catalytic control of<br />
emissions. The last theme is the most important<br />
part of the course including design of catalytic<br />
processes (process improvements, new catalytic<br />
PO 170
processes, new opportunities by catalysis technologies)<br />
and use of catalysts in primary and<br />
secondary pollution prevention.<br />
The course contains the following areas: Introduction<br />
to catalysis; Principles, history, and<br />
economical meaning of environmental catalysts<br />
and catalysis; Sources of harmful emissions;<br />
Control and monitoring of emissions from stationary<br />
and mobile sources, control technologies<br />
for air toxins, aerosols, NOx, SOx, VOCs,<br />
odors, and CO2, reduction of greenhouse effect,<br />
ozone depletion, and acid rain; Catalytic combustion;<br />
Design of new, more efficient and benign<br />
catalytic processes for environmentally<br />
friendly and cleaner production or products,<br />
cleaner fuels, and high yield/low waste catalytic<br />
processes; Preparation, selection, design, and<br />
testing of catalysts, research work in environmental<br />
catalysis, surface science methods in<br />
research; Environmentally important industrial<br />
catalysts, catalytic reactors and catalytic processes,<br />
use of zeolites and monolith catalysts;<br />
Water, wastewater, and soil treatments by catalysts;<br />
Recycling. The course is closely related to<br />
the present day research and future expectations<br />
in environmental catalysis.<br />
Toteutus: Luennoidaan suomen tai englannin<br />
kielellä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali<br />
(kuulustelu luentojen pohjalta); Ertl, G.<br />
Knözinger, H. & Weitkamp, J. Handbook of<br />
Heterogeneous Catalysis, vol. 4: Environmental<br />
Catalysis. Weinheim 1997, VCH. s. 1559 -<br />
Oheiskirjallisuus: Uusimmat alan Review -<br />
julkaisut.<br />
48380S Ilmansuojelutekniikat<br />
Lukukausi Luentoja Suunn. harj. Laajuus ov.<br />
Sl 30 20 3<br />
Opettaja: Dos. R. Keiski<br />
Sisältö: Ilmahygienian perusteet ja ilmansuojelutekniikat.<br />
Ilmakehän saastuminen, globaalit<br />
ilmiöt, kaasujen ja aerosolien käyttäytyminen ja<br />
ominaisuudet, valon vuorovaikutus ja näkyvyys,<br />
epäpuhtauksien terveyshaitat ja mittaus (kaasut,<br />
hiukkaset; biologiset menetelmät), kaukokulkeutumat<br />
ja leviämismallit (meteorologian perusteet).<br />
Ilmansuojelutekniikan perusteet ja<br />
teknisten menetelmien mitoitus ja käyttö. BAT<br />
(Best available technology) ja kehitteillä olevat<br />
menetelmät. Palamisprosessi ja siinä syntyvät<br />
päästöt, jätteiden poltto, kaasujen puhdistustekniikka,<br />
puhdistuslaitteiden mitoitus, päästöjen<br />
hallinta ja tarkkailu.<br />
1) Ilmafysiikka, ilmakemia ja ilman saastuminen<br />
ja saastelähteet, 2) Ilmakehän typpi, rikki, halogeenit,<br />
aerosolit, valokemiallinen ilman saastuminen,<br />
troposfäärin ja stratosfäärin otsoni, happosateet,<br />
3) Ilmastomuutokset, 4) Käytössä<br />
olevat ilmansuojelutekniikat (periaatteet, prosessit<br />
ja laitteistot), 5) stationääri- ja liikkuvien<br />
kohteiden poistekaasujen puhdistustekniikat, 6)<br />
kehitteillä olevat menetelmät.<br />
Kurssikirjallisuus: Kurssin luentomateriaali ja<br />
luennoilla jaettava oheismateriaali.<br />
Oheiskirjallisuus: Singh, H.B. Composition,<br />
chemistry, and climate of the atmosphere. New<br />
York 1995, Van Nostrand Reinhold. 527 s.;<br />
Bretscchneider, B. & Kurfurst, J. Air pollution<br />
control technology. Amsterdam 1987, Elsevier.<br />
296 s.; Hester, R.E. & Harrison, R.M. Volatile<br />
organic compounds in the atmosphere. Issues in<br />
Environmental Science and Technology. Vol. 4.<br />
Bath 1995, Bath Press. 140 s.; Hester, R.E. &<br />
Harrison, R.M. Waste incineration and the<br />
environment. Issues in Environmental Science<br />
and Technology. Vol. 4. Bath 1995, Bath Press.<br />
140 s.<br />
48312S Uudet tekniikat ympäristöteknologiassa<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
Kl 40 1<br />
Opettaja: Dos. R. Keiski<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
saa käsityksen uusista ympäristötekniikkaa<br />
koskevista teknologioista ja niiden suomista<br />
mahdollisuuksista. Eräänä alueena tarkastellaan<br />
ilmiöintegrointia hyödyntävää teknologiaa (katalyyttiset<br />
membraanit, reaktiivinen tislaus) ja<br />
ilmiöintegroinnilla saavutettavia ympäristöteknisiä<br />
etuja.<br />
PO 171
Sisältö: Vaihtuva-alainen kurssi, jossa tarkastellaan<br />
uusia ympäristötekniikan kannalta tärkeitä<br />
teknologioita.<br />
Toteutus: Kurssi toteutetaan luennoin periodiopetuksena,<br />
joista osa vieraiden luennoitsijoiden<br />
pitämiä. Kurssin jälkeen on päätekuulustelu.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali.<br />
48320A Prosessitekniikan laboratoriotyöt<br />
(YMP)<br />
Lukukausi Lab. harj. Laajuus ov.<br />
Sl, kl 40 2<br />
Opettaja: Assistentit<br />
Tavoitteet: Perehdyttää opiskelija tarkemmin<br />
prosessitekniikan perusteisiin. Tarkoituksena on<br />
oppia käyttämään teoriassa opittuja menetelmiä<br />
käytännön tilanteissa.<br />
Sisältö: 1. Vaippaputkilämmönvaihdin. 2. Kuivaus.<br />
3. Mineraalien hienonnus ja rikastus (ilman<br />
kirjallisuusosuutta). 4. Butanolin ja etikkahapon<br />
esteröinti. Työt liittyvät keskeisesti kurssien<br />
sisältöön. Töissä käytetään laboratoriomittakaavaisia<br />
koelaitteistoja.<br />
Toteutus: Työt tehdään kahden opiskelijan<br />
ryhmissä itse valittuna ajankohtana luentojen<br />
päättymisen jälkeen. Harjoitustöistä annetaan<br />
erillinen arvosana.<br />
Kurssikirjallisuus: Kurssikirjat, luennot ja<br />
laskuharjoitukset.<br />
Esitiedot: Esitietoina tarvitaan vastaavien opintojaksojen<br />
luennot ja laskuharjoitukset.<br />
48311S Tutkimusmetodologia:<br />
Opiskelijatutkijakoulutus<br />
Lukukausi Luentoja Suunn. harj. Laajuus ov.<br />
Sl, kl 15 60 2<br />
Opettaja: Dos. Riitta Keiski<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on tutustuttaa<br />
prosessi- ja ympäristötekniikan opiskelijat<br />
jo opintojen alkuvaiheesta lähtien tutkimustyöhön<br />
ja –metodeihin. <strong>Opinto</strong>jakso antaa yleiskuvan<br />
tieteellisen tiedon ominaisuuksista ja<br />
hankkimisesta, tieteellisessä tutkimuksessa käytettävistä<br />
menetelmistä, saatujen tulosten käsittelystä<br />
ja soveltamisesta erityisesti prosessi- ja<br />
ympäristötekniikan kannalta. <strong>Opinto</strong>jakso tarjoaa<br />
opiskelijoille perusvalmiudet tutkimustyön tekemiseen<br />
ja näin motivoi heitä myös jatko-opintojen<br />
aloittamiseen. Kurssin läpikäyminen antaa<br />
opiskelijoille valmiuksia myös ryhmätyöskentelyyn<br />
sekä lisää opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden<br />
välistä yhteistyötä. Tavoitteena on, että<br />
opiskelijat saavat kokemuksia yhteistyöstä myös<br />
eri tieteenalojen, teollisuuden, muiden korkeakoulujen<br />
ja laboratorioiden kanssa sekä lisävalmiuksia<br />
varsinaista perustutkintoa seuraavaa<br />
tutkijakoulutusta varten.<br />
Sisältö: 1) Tiede ja tutkimuspolitiikka. 2) Tutkijakoulutus.<br />
3) Tieteen filosofian perusteita. 4)<br />
Tutkimustyön aloittaminen: Tutkimustyypit,<br />
Tutkimustyön rahoittaminen, Tutkimustyön<br />
eteneminen, Tutkimusalueen löytäminen, Tutkimusaiheen<br />
valitseminen, Informaatiolähteet. 5)<br />
Tutkimussuunnitelma ja datan keruu, Koemenetelmät<br />
ja muuttujien merkitys, Systemaattinen<br />
koesuunnittelu, Koedatan keruu, Koelaitteistot,<br />
Koedatan luotettavuus, Ongelmat laboratoriokokeiden<br />
tekemisessä, mallinnuksessa, simuloinnissa.<br />
6) Tulosten matemaattinen käsittely. 7)<br />
Tutkimustulosten raportointi: Tieteellisen tekstin<br />
kirjoittaminen, Muiden tutkijoiden tulosten<br />
referointi, Diplomi-, lisensiaatti- ja väitöskirjatöiden<br />
kirjoittaminen, raportit. 8) Muut tutkimustyöhön<br />
liittyvät asiat: Eettiset tekijät, rehellisyys,<br />
Tulevaisuuden näkymät. 9) Esimerkkejä<br />
käytännön tutkimuksesta: Heterogeeniseen<br />
katalyysiin liittyvä tutkimusprojekti (Koesuunnittelu,<br />
Kineettisen yhtälön johtaminen, Kineettisten<br />
parametrien määritys, Julkaisun laatiminen.).<br />
Toteutus: Luentoja 15 h; Ryhmäopetusta,<br />
projektityöskentelyä ja demonstraatioita 15 h.<br />
Itsenäistä työskentelyä noin 5-10 h kuukaudessa,<br />
yht. 30 h (tiedonhankinta ja tulosten raportointi,<br />
koesuunnittelumenetelmiin tutustuminen, kokeiden<br />
suunnittelu ja toteutus, koetulosten julkaiseminen).<br />
Toteutusajankohta: 2.-6. periodi<br />
(luennot, ryhmät, projektityöskentelyn käynnistys,<br />
projekti- ja itsenäinen työskentely), to-<br />
PO 172
teutetaan joka toinen vuosi (tarpeen mukaan joka<br />
vuosi), käynnistyy syksyllä <strong>2000</strong>.<br />
Kurssikirjallisuus: Melville, S. & Goddard,<br />
W. Research Methodology; An Introduction for<br />
Science & Engineering Students. Kenwyn 1996,<br />
Juta & Co Ltd. 167 s. Oheismateriaalia jaetaan<br />
luentojen yhteydessä.<br />
47105A Prosessiteollisuuden rakennemateriaalit<br />
Lukukausi Luentoja Suunn. harj. Laajuus ov.<br />
Kl 20 6 1<br />
Opettaja: Prosessitekniikan assistentti<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
tuntee rakennemateriaalien kuten metallien,<br />
metalliseosten, lasin, keraamisten materiaalien,<br />
sementin, muovien, kumien, pinnoitteiden jne.<br />
käyttökelpoisuuden prosessiteollisuudessa korroosio-,<br />
kulutus-, tulenkestävyyden sekä kuumalujuuden<br />
kannalta. Lisäksi hän omaa perustiedot<br />
metalliopista, korroosiosta ja korroosionestosta.<br />
Sisältö: 1. Korroosio ja korroosionesto. 2.<br />
Metalliopin perusteet. 3. Metallit ja niiden seokset.<br />
4. Lasit. 5. Keraamiset materiaalit. 6. Sementit.<br />
7. Muovit. 8. Kumit. 9. Maalaukset.<br />
Toteutus: Luennot järjestetään yhden periodin<br />
aikana kevätlukukaudella.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennot ja luentomoniste;<br />
vaihtoehtoisesti: Lindroos et al.: Uudistettu<br />
Miekk-Ojan metallioppi. M. Fontana, N.<br />
Greene: Corrosion Engineering L. Shreir: Corrosion.<br />
Z: Jastrzebski: The nature and properties<br />
of engineering materials. H. Kleemola: Materiaalin<br />
suunnittelu. INSKO:n kurssimonisteet.<br />
Teknilliset aikakauslehtiartikkelit.<br />
48370S Teollinen ekologia ja kierrätystekniikka<br />
(Industrial<br />
Ecology and Recycling)<br />
Lukukausi Luentoja Suunn. harj. Laajuus ov.<br />
Sl 3<br />
Opettaja: TkL E. Pongracz<br />
Sisältö: Teollinen ekologia lähestyy systeemiteknisesti<br />
ja ekologisesti tuotteen koko elinkaarta<br />
integroidakseen tuotannon ja kulutuksen lohkot<br />
yhteen tavoitteenaan vähentää sekä raaka-aineiden<br />
kulutusta että ympäristöpäästöjä. Pyritään<br />
aine- ja energiavirtojen tutkimiseen siten, että<br />
jäljitellään luontoa lopullisena tavoitteena jätevirtojen<br />
eliminointi tai ainakin minimointi.<br />
Avaintekijä teollisessa ekologiassa on siis symbioosi<br />
eri yritysten välillä. Kuten luonnolliset<br />
organismit, jotka ovat riippuvaisia toisistaan<br />
ravintoaineiden takia ja käyttävät hyväksi toistensa<br />
jätteitä, myös yritykset vaihtavat sivutuotteita<br />
käyttääkseen niitä raaka-aineinaan mieluummin<br />
kuin käyttäisivät neitseellisiä materiaaleja<br />
ja heittäisivät pois jätteet.<br />
Tuotteiden, sivutuotteiden ja päästöjen, joiden<br />
ennen katsottiin jättävän teollisuuslaitoksen<br />
kokonaan, katsotaan olevan edelleen osa systeemiä<br />
ja laitoksen sisäistä vastuuta. Teollinen ekologia<br />
vaatii sekä sisäistä että ulkoista kierrätystä,<br />
jolloin käytetään yhden tehtaan sivutuote toisen<br />
laitoksen raaka-aineena. Asioiden hoitaminen<br />
vaatii yhä enemmän kokonaisvaltaista koordinointia<br />
ja suunnittelua.<br />
Teollisessa ekologisessa hyödynnetään ensisijassa<br />
prosessisuunnittelun mahdollisuudet vähentää<br />
ympäristöpäästöjä ja haitallisia sivutuotteita.<br />
Hyvin ratkaiseva osa on myös kierrätystekniikan<br />
hallinnalla ja sivutuotteiden hyödyntämisellä.<br />
Tärkeän osan teollista ekologiaa muodostaa<br />
elinkaariarviointi. Elinkaariarviointi kehittyneessä<br />
muodossaan on erittäin käyttökelpoinen<br />
tapa arvioida ja vertailla eri tuotteiden ja prosessien<br />
kokonaisympäristöhaittoja, jolloin tuotteiden<br />
ja prosessien kehitysresurssit voidaan allokoida<br />
ekologisesti oikeisiin kohteisiin.<br />
Elinkaariarvioinnin avulla havaitaan joskus, että<br />
kierrättäminen ei kannata ekologisesti. Tällöin<br />
pitää tietää, miten aine voidaan tehdä mahdollisimman<br />
haitattomaksi ja missä muodossa se on<br />
viisainta laittaa takaisin luontoon ilman, että se<br />
aiheuttaa ympäristövaurioita. Tuotekehitysresurssien<br />
oikea, maksimaalisen ekologisen hyödyn<br />
periaatteen mukainen kohdentaminen vaatii<br />
myös luonnontieteilijöiden mukaan ottamista<br />
kokonaisvaltaiseen prosessisuunnitteluun.<br />
PO 173
Toteutus: Luennot ja mahdollisesti aiheeseen<br />
liittyvä harjoitustyö. Luennoidaan suomen ja<br />
englannin kielellä.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
Bioprosessitekniikka<br />
48010A Mikrobiologia I-II<br />
Lukukausi Luentoja Lab. työt Laajuus ov.<br />
Kl 30 16 3<br />
Opettaja: Ass. Antti Vasala<br />
Tavoitteet: Tämä opintojakso antaa perustiedot<br />
mikrobien merkityksestä ekosysteemissä, mikrobien<br />
aineenvaihdunnasta sekä mikrobien potentiaalista,<br />
jota voidaan hyödyntää tutkimuksessa,<br />
teollisuudessa ja ympäristönsuojelussa.<br />
Sisältö: Luennoilla käsitellään mikrobien monimuotoisuutta,<br />
rakennetta, aineenvaihduntaa ja<br />
ravinnevaatimuksia. Lisäksi tarkastellaan mikrobien<br />
merkitystä ekosysteemissä ja ravinteiden<br />
kiertokulussa luonnossa, sekä niiden käyttöä<br />
teollisuudessa ja luontoa säästävissä prosesseissa.<br />
Laboratoriotöissä perehdytään mikrobien käsittelyn<br />
perustekniikoihin (steriilityöskentely,<br />
mikrobien kasvatus ja tunnistus).<br />
Toteutus: Luennot 30 h ja laboratoriotyöt 16 h.<br />
Päätekuulustelu. 1. kevät.<br />
Kurssikirjallisuus: Vasala, A & Stark, S: Mikrobiologia<br />
I-II, 48010A. Moniste 57. Prosessitekniikan<br />
osasto, 1999; Vasala A: 48010A Mikrobiologian<br />
harjoitustyöt<br />
Oheiskirjallisuus: Madigan, M.T. Martinko,<br />
J.M. & Parker, J: Brock Biology of Microorganisms.<br />
48420A Soveltava mikrobiologia III<br />
Lukukausi Luentoja Lab. työt Laajuus ov.<br />
Sl 1<br />
Opettaja: Bioprosessitekniikan professori ja<br />
erikoistutkija<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksossa käsitellään mikrobien<br />
hyötykäyttöä teollisuudessa ja ympäristötekniikassa.<br />
Esimerkkitapausten avulla tutustutaan<br />
teollisiin prosesseihin ja tekniikoihin, joissa mikrobien<br />
ominaisuuksia hyödynnetään.<br />
Toteutus: Mikrobeja hyödyntävistä prosesseista<br />
ja teollisista sovelluksista etsitään aineistoa, joka<br />
esitellään suullisesti ja kirjallisesti. Opetuskielet<br />
suomi ja englanti.<br />
Kurssikirjallisuus: Mikrobiologian, biotekniikan<br />
ja ympäristötekniikan julkaisuja ja oppikirjoja.<br />
48421A Soveltava mikrobiologia IV<br />
Lukukausi Luentoja Lab. työt Laajuus ov.<br />
Kl 3<br />
Opettaja: Bioprosessitekniikan professori ja<br />
assistentti<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksossa perehdytään teollisuudessa<br />
ja ympäristötekniikassa käytettävien mikrobien<br />
käsittelyyn ja kasvatukseen. Laboratoriotöissä<br />
perehdytään mm. menetelmiin, joilla<br />
hyödyllisiä mikrobeja etsitään ja rikastetaan.<br />
Lisäksi selvitetään kasvatusolojen vaikutusta<br />
mikrobien aineenvaihduntaan, ja perehdytään<br />
erilaisiin kasvatustekniikoihin.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jakso koostuu laboratorioharjoituksista<br />
ja niihin liittyvistä demonstraatioista.<br />
Opetuskielet suomi ja englanti.<br />
48410A Biokemia I<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
Kl 45 3<br />
Opettaja: prof. Kalervo Hiltunen<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakso muodostaa perustan biokemian<br />
opinnoille. Siinä annetaan perustiedot<br />
biologisten järjestelmien kemiallisista tapahtumista.<br />
Luennoilla käsitellään makromolekyylien<br />
ja membraanien rakenteet, entsyymien reaktiomekanismeja<br />
ja niiden kinetiikkaa sekä osa energiametaboliasta.<br />
Osa luennoista pidetään englannin<br />
kielellä.<br />
Kurssikirjallisuus: Stryer, L.: Biochemistry<br />
(4. painos), 1995.<br />
PO 174
48411A Soveltava biokemia<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
Kl 45 3<br />
Vastuuhenkilö: Biokemian laitoksen yliassistentti<br />
Sisältö: Luennoilla annetaan yleiskuva biokemian<br />
tutkimuksen periaatteista ja keskeisistä<br />
laboratoriomenetelmistä. Lisäksi käsitellään<br />
työturvallisuutta sekä biologisen materiaalin<br />
käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä. Luennot antavat<br />
valmiudet ymmärtää biokemiallisten menetelmien<br />
periaatteet ja auttavat ymmärtämään<br />
saatujen tulosten merkityksen.<br />
Kurssikirjallisuus: Boyer, R.F.: Modern<br />
Experimental Biochemistry (2. painos) 1993;<br />
Suominen, I. & Ollikko, P.: Yhdistelmä-DNA -<br />
tekniikan perusteet, 1997.<br />
48430S Bioprosessit I<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
Kl 30 3<br />
Opettaja: Bioprosessitekniikan professori<br />
Sisältö: The lecture provides the general basics<br />
of bioprocess technology. It specifically concentrates<br />
on bioreactor performance and operation.<br />
A considerable part of the lecture is devoted to<br />
the microbial growth kinetics and the determination<br />
of important process evaluation data in<br />
connection to the generally used cultivation<br />
principles. The lecture also includes practical<br />
simulation exercises. The biotechnological<br />
process: 1. General process schemes, The<br />
culture medium (composition, additives, optimisation).<br />
2. Reactor design and instrumentation I.<br />
3. Reactor design and instrumentation II. 4.<br />
Sterilisation (Principles, sterilisation of air, sterilisation<br />
of medium, kinetics of sterilisation).<br />
Microbial growth and cultivation principles:<br />
5. The bacterial growth curve and methods<br />
of growth characterisation, Growth parameters.<br />
6. The batch process, The MONOD<br />
model, reaction rates and their determination. 7.<br />
Simulation practice: Batch I. 8. The lag phase of<br />
growth, cellular maintenance, cell death. 9.<br />
Kinetics of product and by-product formation.<br />
10. Simulation practice: Batch II. 11. Kinetics of<br />
oxygen transfer. 12. Continuous processes I. 13.<br />
Continuous processes II (with simulation practice).<br />
14. Fed-batch I. 15. Fed-batch II (with<br />
simulation practice).<br />
Toteutus: 30 h luentoja, 3 vsk, 6. periodi.<br />
Luennot englanniksi.<br />
Kurssikirjallisuus: Enfors, S.O. & Häggström,<br />
L. (1994). Bioprocess Technology.<br />
Stockholm, Sweden; Biotechnology: a multivolume<br />
comprehensive treatise. eds H.-J. Rehm<br />
and G. Reed, Weinheim 1991, Wiley-VCH<br />
(ISBN 3-527-28310-2, 1-560-81602-3); Fermentation.<br />
A Practical approach series PSI<br />
Computer programme (Boza Automatisering<br />
BV, Nuenen, NL).<br />
48431S Bioprosessit II<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
Sl 30 3<br />
Opettaja: Bioprosessitekniikan professori<br />
Sisältö: The lecture provides information about<br />
major biotechnological process strategies in the<br />
modern food and pharmaceutical industry. Students<br />
become familiar with specific bioreactor<br />
applications and the corresponding process<br />
equipment. 1. Recombinant protein production<br />
I - bacterial systems. 2. Yeast cultivation - bakery<br />
yeast, recombinant systems. 3. Animal cell<br />
culture (systems, reactors, technology, specific<br />
problems). 4. Plant cell cultures. 5. Amino acid<br />
production in bacteria. 6. Production of antibiotics.<br />
7. Biotransformations. 8. Production of<br />
beer and alcoholic beverages. 9. Processes for<br />
milk derived products. 10. Specific features of<br />
fed-batch processes. 11. Specific features of<br />
continuous processes.<br />
Toteutus: 30 h luentoja, 4 vsk, 2. ja 3. periodi.<br />
Luennot englanniksi.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
48450S Bioprosessit III<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
Kl 30 3<br />
Opettaja: Bioprosessitekniikan professori<br />
PO 175
Sisältö: The lecture concentrates in its first part<br />
on the different down stream operations (centrifugation,<br />
cell disruption, chromatography,<br />
separation and extraction). The second part<br />
deals with different modern techniques for high<br />
throughput screening and improvement of enzymes<br />
(gene shuffling, directed evolution), as<br />
well as methods and examples for metabolic<br />
pathway engineering (metabolic control theory).<br />
Toteutus: 30 h luentoja, 4 vsk, 4. periodi.<br />
Luennot englanniksi.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
48481S Bioprosessitekniikan harjoitustyö<br />
Lukukausi Harjoitustyöt Laajuus ov.<br />
Kl 3<br />
Opettaja: Bioprosessitekniikan professori ja<br />
erikoistutkija.<br />
Sisältö: Practice in bioreactor operations. The<br />
course includes the application of different cultivation<br />
principles (fed-batch, fed-batch with cell<br />
recycling, chemostat cultivation) and their data<br />
evaluation including computer modelling and<br />
data fitting. Other parts of the course handle<br />
down stream procedures (methods of cell disruption,<br />
fluidized-bed reactor, product extraction<br />
and analysis) as well as general methods<br />
(strain screening, recombinant protein production<br />
with different systems, cell immobilisation,<br />
biotransformation with whole cells). Some practical<br />
exercises are also on-line and a-time analytical<br />
methods for medium components, products<br />
and for the analysis of the cellular state<br />
(RNA technology, protein technology). On part<br />
of the course will dedicated to the production of<br />
beer and the analysis of beer components.<br />
Toteutus: 4. kevät. Opetuskielet suomi ja<br />
englanti.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
48455S Bioprosessitekniikan seminaari<br />
Lukukausi Semin. Laajuus ov.<br />
Kl 2<br />
Opettaja: Bioprosessitekniikan professori ja<br />
erikoistutkija<br />
Sisältö: Students get to know about newest<br />
applications of bioprocesses and biotech strategies<br />
used in food industry, pharmaceutical industry,<br />
and for the synthesis of chemicals (e.g.<br />
stereo selective bio transformations). In the<br />
course students will prepare presentations on<br />
actual important subjects chosen from the current<br />
literature, which are then discussed in view<br />
of possible applications.<br />
Toteutus: 4. kevät, 6. periodi. Opetuskielet<br />
suomi ja englanti.<br />
48452S Bioteknisten prosessien<br />
mallit ja säätö<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Kl 30 20 3<br />
Opettaja: Prof. K. Leiviskä ja yliass. E. Juuso<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija bioprosessien mallintamiseen<br />
ja säätöön.<br />
Sisältö: 1. Bioreaktorit: tyypit, kinetiikka ja<br />
siirtoilmiöt; 2. Bioprosessien mallintaminen:<br />
teoreettinen ja kokeellinen mallintaminen, älykkäät<br />
menetelmät; 3. Mittausten käsittely: online<br />
–mittaukset, älykkäät analysaattorit ja trendianalyysi;<br />
4. Säätö: PID, kehittyneet menetelmät,<br />
mallipohjainen säätö, älykäs säätö; 5. Mallintaminen<br />
bioprosessien kehittämisessä. Tietokoneharjoituksissa<br />
käsitellään mallinnus- ja säätöesimerkkejä.<br />
Toteutus: Luennot (6 h/vko) ja tietokoneharjoitukset<br />
(3 h/vko) yhden periodin aikana. Laboratorioharjoitukset<br />
sisältävät pääteharjoittelun<br />
lisäksi harjoitustyön, jonka tulokset esitetään<br />
seminaarissa. Suoritus lopputentillä. Lopullinen<br />
arvosana lasketaan tentin ja harjoitustyöraportin<br />
arvosanojen painotettuna keskiarvona.<br />
PO 176
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste. Muu<br />
kurssiin liittyvä kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin.<br />
Kuopion yliopiston tuottamien<br />
opintojaksojen kuvaukset<br />
Johdatus korkeakouluopintoihin<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
0,5<br />
Opettaja: Toimistopäällikkö H. Berlin, opintotoimisto.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakso on osa yliopiston opintoohjausta.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso koostuu yleisluennoista,<br />
alakohtaisista luennoista ja pienryhmäkokouksista.<br />
Tavoitteena on antaa opintonsa aloittavalle<br />
opiskelijalle sellaista tietoa, jonka perusteella hän<br />
pystyy joustavasti aloittamaan opintonsa yliopistossa.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksolla kerrotaan lisäksi harrastusmahdollisuuksista<br />
Kuopiossa ja Kuopion yliopistossa.<br />
Toteutus: Luennot, pienryhmäopetus, omatoiminen<br />
harrastustoiminta.<br />
Kurssikirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jaksolla jaettava oppimateriaali.<br />
Johdatus analyysiin<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
46 24 4<br />
Opettaja: Matematiikan professori, tietojenkäsittelytieteen<br />
ja sovelletun matematiikan laitos.<br />
Sisältö: Koulutietoja kerraten ja täydentäen<br />
perehdytään differentiaali- ja integraalilaskennan<br />
sovellutuksiin, mm. differentiaaliyhtälöihin.<br />
Lisäksi tutustutaan alkeisfunktioiden tärkeimpiin<br />
ominaisuuksiin, kompleksilukuihin sekä lukujonoihin<br />
ja –sarjoihin.<br />
Toteutus: Luennot 46 t, laskuharjoitukset 24 t,<br />
pienryhmäohjaukset 24 t, välikokeet tai loppukoe<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste, Lindelöf,<br />
E.: Johdatus korkeampaan analyysiin, Protter,<br />
M. H. & C. B. Morrey: A First Course in Real<br />
Analysis.<br />
Esitiedot: Lukion laaja matematiikka hyvin<br />
suoritettuna.<br />
Moniulotteisen analyysin<br />
alkeet<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
24 12 2<br />
Opettaja: Matematiikan professori, tietojenkäsittelytieteen<br />
ja sovelletun matematiikan laitos.<br />
Sisältö: Kurssilla esitellään kahden ja kolmen<br />
muuttujan funktioiden differentiaali- ja integraalilaskennan<br />
peruskäsitteitä ja sovellutuksia. Osittaisderivaatat,<br />
differentiaali, gradientti, taso- ja<br />
avaruusintegraali sekä käyräintegraalit.<br />
Toteutus: Luennot 24 t, laskuharjoitukset 12 t,<br />
loppukoe<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomateriaali, Lahtinen,<br />
A. & E. Pehkonen: Matematiikkaa soveltajille,<br />
osa 2.<br />
Esitiedot: Johdatus analyysiin<br />
Fysiikan peruskurssi I<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
54 24 4<br />
Opettaja: sovelletun fysiikan laitos.<br />
Sisältö: Fysikaalinen maailmankuva. Massapisteen<br />
kinematiikka ja dynamiikka. Työ ja energia.<br />
Hiukkasjoukon ja jäykän kappaleen dynamiikka ja<br />
statiikka. Törmäykset. Gravitaatio. Nesteiden<br />
fysiikka. Termofysiikka.<br />
Toteutus: Luennot 54 t, laskuharjoitukset 24 t,<br />
omatoiminen opiskelu 82 t, kuulustelu.<br />
Kurssikirjallisuus: Young, Freedman: University<br />
Physics, with Modern Physics, tenth edition,<br />
luvut 1-18.<br />
PO 177
Fysiikan peruskurssi 2<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
54 24 4<br />
Opettaja: sovelletun fysiikan laitos.<br />
Sisältö: Aaltoliikkeen yleiset ominaisuudet.<br />
Ääniaallot. Sähköiset voimat ja sähkövaraus.<br />
Sähkökenttä. Sähköstaattinen potentiaali. Tasavirtapiirit.<br />
Magneettiset voimat. Magneettikenttä.<br />
Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtapiirit.<br />
Toteutus: Luennot 54 t, laskuharjoitukset 24 t,<br />
omatoiminen opiskelu 82 t, kuulustelu.<br />
Kurssikirjallisuus: Young, Freedman: University<br />
Physics, with Modern Physics, tenth edition,<br />
luvut 19-32.<br />
Fysiikan laboratoriotyöt I<br />
Lukukausi Luentoja Lab. työt Laajuus ov.<br />
40 2<br />
Opettaja: sovelletun fysiikan laitos.<br />
Sisältö: Osa I: Kalteva taso. Ultraäänityö.<br />
Elektroniikan perustyö. Optiikan perustyö.<br />
Säteilysuojelutyö. Osa II: Kompensaatio- ja siltamittauksia.<br />
Nesteen viskositeetin määrittäminen.<br />
Äänen nopeus ilmassa. Veden höyrystymislämpö.<br />
Virheen arviointi säteilymittauksissa.<br />
Toteutus: Harjoitustyöt 40 t, omatoiminen<br />
opiskelu 40 t, työkuulustelu. Töihin ilmoittaudutaan<br />
sovelletun fysiikan laitokselle 1.10. mennessä.<br />
Erillinen ohje opinto-oppaassa.<br />
Kurssikirjallisuus: Työmoniste.<br />
Kemiaa biotieteiden opiskelijoille<br />
Lukukausi<br />
Luentoja Laskuharj Harj.työt Laajuus<br />
ov.<br />
34 8 25 3<br />
Opettaja: Yliassistentti Simo Lötjönen<br />
Sisältö: aine ja energia, kokeellinen menetelmä,<br />
atomien rakenne, alkuaineet, kemialliset sidokset,<br />
molekyylien rakenne, kemialliset reaktiot,<br />
epäorgaaniset yhdisteet, orgaaniset yhdisteet,<br />
bio-orgaaniset yhdisteet<br />
Toteutus: luennot 34 t, laskuharjoitukset 8 t,<br />
harjoitustyöt 25 t. Ilmoittautuminen: opintojaksolle<br />
ilmoittaudutaan 28.8.<strong>2000</strong> mennessä kemian<br />
laitokselle. Ajankohta: 4.9.-3.11.<strong>2000</strong>.<br />
Kurssikirjallisuus: luentomoniste.<br />
Lukukausi<br />
Epäorgaaninen ja analyyttinen<br />
kemia<br />
Luentoja Lab. työt Laskuharj Laajuus<br />
ov.<br />
7<br />
Analyyttinen kemia<br />
Opettaja: Laboraattori Sirpa Suntioinen<br />
Sisältö: laboratorioiden laatujärjestelmät. Näytteen<br />
otto ja käsittely. Analyysimenetelmän valinta.<br />
Analyysitulosten tarkastelu. Gravimetria.<br />
Volymetria. Spektrometria. Kromatografia.<br />
Toteutus: Biokemia ja biotekniikka: luennot 30<br />
t, laskuharjoitukset 5 t, harjoitustyöt 75 t, omatoiminen<br />
opiskelu 45 t. kuulustelu. Ympäristötieteet:<br />
luennot 30 t, laskuharjoitukset 5 t, harjoitustyöt<br />
75 t, omatoiminen opiskelu 45 t.<br />
kuulustelu. fysiikka: luennot 30 t, laskuharjoitukset<br />
5 t, Harjoitustyöt75 t, omatoiminen opiskelu<br />
45 t. kuulustelu. Omatoiminen opiskelu 93<br />
t, loppukuulustelu. Ilmoittautuminen: opintojaksolle<br />
ilmoittauduttava 13.11.<strong>2000</strong> mennessä<br />
kemian laitokselle. Ajankohta: 21.11.<strong>2000</strong>-<br />
23.02.2001<br />
Kurssikirjallisuus: D.C. Harris Exploring<br />
chemical analysis, 1. painos, New York, 1996:<br />
luvut 1 ja 3-20 tai D.C. Harris Quantitative<br />
chemical analysis, 3. painos, New York 1991:<br />
luvut 1. 3-8, 10-16, 19-24tai J.S. Fritz & G. H.<br />
Schenk Qualitative analytical chemistry, 5. painos,<br />
Boston 1987: luvut 1-8, 12-17 ja 19-25.<br />
Luento ja harjoitustyömonisteita.<br />
Epäorgaaninen kemia<br />
Opettaja: Professori Reino Laatikainen<br />
PO 178
Sisältö: Atomin rakenne. Alkuaineiden jaksollinen<br />
järjestelmä. Koordinaatiokemia. Alkuaineiden<br />
yhdisteet ja reaktiot.<br />
Toteutus: Luennot 30 t, laskuharjoitukset 5 t<br />
laboratoriotyöt 150 t (ympäristötieteen ja fysiikankoulutusohjelmat<br />
50 t) sekä omatoiminen<br />
opiskelu 50 t. Ilmoittautuminen: <strong>Opinto</strong>jaksolle<br />
ilmoittaudutaan ensimmäisellä luennolla. Ajankohta:<br />
23.10.<strong>2000</strong>-9.2.2001<br />
Kurssikirjallisuus: F.A. Cotton, G. Wilkinson<br />
& P.L. Gaus Basic Inorganic Chemistry, John<br />
Wiley, kolmas painos 1995, luvut 1-22. Luento<br />
ja harjoitustyömonisteet.<br />
Veden, ilman ja maaperän<br />
suojelu<br />
Lukukausi Luentoja Lab. työt Laajuus ov.<br />
30 2<br />
Opettaja: Professori Juhani Ruuskanen, ympäristötieteiden<br />
laitos.<br />
Sisältö: Ilman, veden kiertokulku luonnossa:<br />
hiilen, typin, rikin ja fosforin kierto luonnossa;<br />
ihmisen toiminnan vaikutus ilmastoon, veteen ja<br />
maaperään sekä päin vastoin vaikutukset ihmisen<br />
terveyteen ja viihtyvyyteen/hyvinvointiin.<br />
Toteutus: Luennot 30 t, omatoiminen opiskelu<br />
40 t, loppukuulustelu.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomateriaali.<br />
Yleinen mikrobiologia<br />
Lukukausi Luentoja Harj.työt Laajuus ov.<br />
30 20 2,5<br />
Opettaja: Lehtori Tapio Nurmi<br />
Sisältö: Mikrobiologian perusilmiöt. Mikrobien<br />
luokittelu. Mikrobien ominaisuudet. Mikrobien<br />
viljely- ja tunnistusmenetelmät.<br />
Toteutus: Luennot 30 t, harjoitustyöt 20 t,<br />
omatoiminen opiskelu 50 t. Kuulustelu. Ilmoittautuminen:<br />
Ilmoittautuminen 10.11.<strong>2000</strong> mennessä<br />
e-mail: Birgitta.Seppanen@uku.fi. Farmasian<br />
opiskelijoilla ei ilmoittautumista. Ajankohta:<br />
8.1. - 9.2.2001<br />
Kurssikirjallisuus: Vuorela, P (toim.) 1997,<br />
Farmaseuttinen mikrobiologia 2. painos, Suomen<br />
Farmaseuttinen yhdistys ry. Luku I: Mikrobiologian<br />
perusteet, luku III: 1. Yleisimmunologia,<br />
luku IV: 5. Steriloinnin perusteet, käytäntö<br />
ja kontrollointi.<br />
Mikrobiologia, ympäristömikrobiologia<br />
Lukukausi Luentoja Lab. työt Laajuus ov.<br />
25 25 3<br />
Opettaja: Helvi Heinonen-Tanski<br />
Sisältö: 1. Luennot: Alkuainekierrot maassa ja<br />
vedessä. Ilma- ja vesihygieniaa. Mikrobien suhde<br />
ympäristöönsä. Mikrobien käyttö: teollisuudessa,<br />
maataloudessa ja jätteiden hävittämisessä.<br />
Ympäristöbioteknologian alkeet. Haitalliset<br />
mikrobit sekä mikrobit eri aineiden pilaajina. 2.<br />
Kurssityöt: Hygieeninen vesianalyysi. Synteettinen<br />
epidemia. Maaperän mikrobistoon tutustuminen.<br />
Mikrobien tuhoutuminen. Jäteveden<br />
bakteriofagitiheyden määrittäminen.<br />
Toteutus: Luennot 25 t, laboratorioharjoitukset<br />
25 t, omatoiminen opiskelu 50 t, työselostukset,<br />
kuulustelu.<br />
Kurssikirjallisuus: Sterritt R.M. & Lester<br />
J.N.; Microbiology for Environmental and Public<br />
Health Engineers 1988 ja Heinonen-Tanski,<br />
H. Ympäristömikrobiologia, luentomoniste 1999<br />
tai uudempi tai Altas, R.M., 1984 Microbiology.<br />
Fundamentals and Applications. Chapters 19-23,<br />
Macmillan Publishing Company, New York.<br />
Heinonen-Tanski H. Harjoitustyömoniste <strong>2000</strong><br />
tai uudempi.<br />
Esitiedot: Yleinen mikrobiologia tai vastaavat<br />
opinnot. Kurssi on tarkoitettu ensimmäisen<br />
vuoden opiskelijoille.<br />
Hydrobiologia<br />
Lukukausi Luentoja Harj. Laajuus ov.<br />
24 3<br />
Opettaja: Professori Lauri Kärenlampi<br />
Sisältö: Vesistöjen fysikaalis-kemialliset ominaisuudet.<br />
Plankton. Pohja ja pohjaeliöt. Kalat ja<br />
PO 179
kalastus. Vesien tuotanto- ja hajotustoiminta.<br />
Järven ekosysteemi. Muiden vesien erityispiirteet.<br />
Vesien pilaantuminen ja suojelu.<br />
Toteutus: Luennot 24 h, harjoitukset, omatoiminen<br />
opiskelu.<br />
Kurssikirjallisuus: Pertti Eloranta; Limnologian<br />
perusteet (moniste). Pertti Eloranta; Vesiensuojelun<br />
limnologia (moniste).<br />
Ilmahygienia I: perusteet<br />
Lukukausi Luentoja Harj. Laajuus ov.<br />
40 20 3<br />
Opettaja: Professori Taisto Raunemaa<br />
Sisältö: 1) Johdanto ilmakehän koostumukseen<br />
ja muutoksiin. Globaalit ilmiöt. 2) Kaasujen<br />
ominaisuuksista ja käyttäytymisestä 3) Aerosolin<br />
hiukkasfaasi 4) Aerosolien koko 5) Aerosolien<br />
käyttäytyminen; tasainen liike, käyräviivainen<br />
liike ja muut voimavaikutukset 6) Valon vuorovaikutus,<br />
näkyvyys 7) Keuhkoaltistumisen perusteet<br />
8) Epäpuhtauksien mittaamisesta 9)<br />
Erikoistapauksia.<br />
Toteutus: Luennot 40 t, harjoitukset 20 t,<br />
omatoiminen opiskelu ja kirjallisuusreferaatti 50<br />
t, kuulustelu.<br />
Kurssikirjallisuus: Hinds W.C.; Aerosol<br />
Technology, John Wiley & Sons Inc. Boston<br />
1982. Luentomonisteet, oheismateriaali.<br />
Ilmatyöt I<br />
Lukukausi Luentoja Lab. työt Laajuus ov.<br />
15 1<br />
Opettaja: Professori Taisto Raunemaa<br />
Sisältö: Ilmatyöt 1 sisältää neljä ilmahygienian<br />
perusteiden työtä, joissa perehdytään näytteenottolaitteiden<br />
kalibroinnin perusteisiin, aerosolin<br />
tuottamiseen ja mittaamiseen sekä ulkoilman<br />
pöly- ja hiukkashiilipitoisuuden mittaamiseen.<br />
Toteutus: Harjoitukset 15 t, omatoiminen<br />
opiskelu 25 t. Työt tehdään yleensä 3-4 henkilön<br />
ryhmätyönä. Kustakin työstä laaditaan henkilökohtainen<br />
työselostus, jossa esitetään työn<br />
tausta, menetelmät, tulokset ja tulosten tarkastelu.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso arvostellaan ja sen hyväksymiseen<br />
vaaditaan kaikkien töiden suoritus vähintään<br />
alimmalla arvosanalla saman lukukauden<br />
aikana. Voidaan ohjata englanniksi.<br />
Kurssikirjallisuus: Työohje.<br />
Ilmahygienia II: Päästöt ja<br />
mittaus<br />
Lukukausi Luentoja Lab. työt Laajuus ov.<br />
35 3<br />
Opettaja: Professori Juhani Ruuskanen<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakso pyrkii antamaan käytännön<br />
tietoa mittausten suorittamisessa. 1) Johdanto<br />
päästömittausten tavoitteisiin 2) Kaasujen mittaukset;<br />
jaksottaiset menetelmät, jatkuvat, havaitsevat<br />
menetelmät 3) Hiukkasmittaukset 4)<br />
Mittaustulosten laadunvarmennus ja tilastollinen<br />
käsittely 5) Leviämismallit; meteorologian perusteet,<br />
dispersiomallit 6) Päästöinventaariot ja<br />
reseptorimallit 7) Altistuksen arviointi ilmansuojelun<br />
osana.<br />
Toteutus: Luennot 35 t, omatoiminen opiskelu<br />
55 t, loppukuulustelu. Kurssin loppuarvosana<br />
edellyttää Ilmatyöt 2 suorittamista.<br />
Oppimateriaali: Luennoilla jaettava materiaali.<br />
Esitiedot: Ilmahygienia I<br />
Ilmatyöt 2<br />
Lukukausi Luentoja Harj. Laajuus ov.<br />
40 1<br />
Opettaja: Professori Juhani Ruuskanen<br />
Sisältö: Kurssi perehdyttää opiskelijaa käytännön<br />
päästömittauksiin, päästökartoituksiin sekä<br />
leviämis- ja reseptorimallinnuksen hyödyntämiseen<br />
päästö- ja ilmanlaadun arvioinneissa. Harjoitustöiden<br />
aiheet vaihtelevat vuosittain.<br />
Toteutus: Opetustapa: Harjoitukset 40 t, omatoiminen<br />
opiskelu 30 t. Harjoitustyöt tehdään<br />
projektityöskentelynä. Suoritustapa: Harjoitustyötä<br />
varten jaettava materiaali.<br />
PO 180
Esitiedot: Harjoitustöiden suorittaminen edellyttää<br />
Ilmahygienia 2:n luentojen kuuntelemista.<br />
Energiatuotanto-oppi<br />
Lukukausi Luentoja Harj. Laajuus ov.<br />
32 12 3<br />
Opettaja: Professori Juhani Ruuskanen<br />
Sisältö: Energiantuotanto fossiilisilla polttoaineilla.<br />
Kattilatyypit. Energian tuottamiseksi<br />
tarvittavat polttoainemäärät. Savukaasun pääkomponenttien<br />
tuotosmäärät sekä tuotetut lämpöenergiamäärät.<br />
Typen ja rikin oksidien, hiukkasten<br />
ja orgaanisten päästöjen muodostumiseen<br />
vaikuttavat prosessit poltossa. Ydinenergian ja<br />
vesivoiman tuotantotekniikat, tuulen ja auringon<br />
energian hyödyntämismenetelmät ja energian<br />
varastointimenetelmät. Bioenergian tuotantomahdollisuudet.<br />
Energiantuotannon ympäristöriskit.<br />
Toteutus: Luennot 32 t, harjoitukset 12 t,<br />
omatoiminen opiskelu 76 t, loppukuulustelu<br />
(avoin kirjatentti).<br />
Kurssikirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali.<br />
Ilmafysiikka ja -kemia 2<br />
Lukukausi Luentoja Harj. Laajuus ov.<br />
24 8 3<br />
Opettaja: Professori Taisto Raunemaa<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakso soveltuu perusopetuksen<br />
lisäksi ilmansuojelun jatkokoulutukseen. 1) Palamiseen<br />
liittyvä peruskemia; 2) kemiallinen<br />
tasapaino 3) Hiilivetyjen pyrolyysi 4) Kiinteiden<br />
aineiden poltto 5) Savukaasujen muutunta<br />
6) Noen muodostuminen 7) Muita näkökohtia.<br />
Toteutus: Luennot 24 t, omatoiminen opiskelu<br />
ja kirjallisuustyö 25 t, harjoitukset 8 t, demonstraatiot<br />
ja laitosvierailut 8 t, kuulustelu.<br />
Kurssikirjallisuus: R. Flagan and J. Seinfeld;<br />
Fundamentals of Air Pollution Engineering,<br />
Prentice Hall Inc., New Jersey 1988 (osittain).<br />
Poltto ja palaminen, Toim. R. Raiko, I. Kurki-<br />
Suonio, J. Saastamoinen, M. Hupa; IntFlame<br />
Research Foundation, Teknisten Tieteiden<br />
Akatemia, Gummerus, Jyväskylä 1995 (soveltuvin<br />
osin). Luentomateriaali. <strong>Opinto</strong>jakso luennoidaan<br />
peräkkäin Ilmafysiikka ja -kemia 1 opintojakson<br />
kanssa. Voidaan luennoida englanniksi.<br />
Ilmafysiikka ja -kemia työt<br />
(Ilmatyöt 3)<br />
Lukukausi Luentoja Harj. Laajuus ov.<br />
1<br />
Opettaja: Professori Taisto Raunemaa, ympäristötieteiden<br />
laitos<br />
Sisältö: Ilmatyöt 3 sisältää kaksi harjoitustyötä:<br />
Työ1. Otsonin ja sekundäärihiukkasten muodostuminen<br />
ilmakehässä: Harjoitustyössä tarkastellaan<br />
hiilivedyn ja typen oksidien valokemiallisia<br />
reaktioita UV-säteilytyskammiossa.<br />
Kammiosta mitataan sinne syötettyjen aineiden<br />
ja otsonin pitoisuuksia sekä hiukkaskokojakaumaa.<br />
Kokeellisesti mitattuja pitoisuuksia verrataan<br />
valokemiallisella mallilla laskettuihin tuloksiin.<br />
Tällä tavalla havainnollistetaan otsonin ja<br />
sekundäärihiukkasten muodostumista ilmakehässä<br />
ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta. Työ 2:<br />
Poltossa syntyvän savukaasun valokemiallinen<br />
muutunta: Harjoitustyössä tarkastellaan puun tai<br />
kevyen polttoöljyn poltossa syntyvän savukaasun<br />
valokemiallisia reaktioita UV-säteilytyskammiossa.<br />
Toteutus: Harjoitukset 20 t, omatoiminen<br />
opiskelu 20 t. Työt tehdään yleensä kolmen<br />
henkilön ryhmätyönä, missä kullakin on sovittu<br />
itsenäinen osuus. Kummastakin työstä tehdään<br />
työselostus, jossa esitetään työn tausta, menetelmät,<br />
tulokset ja tulosten tarkastelu. <strong>Opinto</strong>jakson<br />
hyväksymiseen vaaditaan kummankin työn<br />
suoritus hyväksytysti saman lukukauden aikana.<br />
Kurssikirjallisuus: Työohje. Voidaan ohjata<br />
englanniksi.<br />
Toksikologian ja farmakologian<br />
perusteet<br />
Lukukausi Luentoja Lab. työt Laajuus ov.<br />
40 9 3<br />
Opettaja: professori Kirsi Vähäkangas<br />
PO 181
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakso on tarkoitettu toksikologian<br />
aloituskurssiksi toksikologiasta kiinnostuneille.<br />
Se on biokemian, ravitsemustieteiden,<br />
soveltavan eläintieteen, ympäristönsuojelutekniikan<br />
ja ympäristötieteiden perusopintoihin<br />
kuuluva kurssi. <strong>Opinto</strong>jakson aikana käsitellään<br />
seuraavia kysymyksiä. Miksi ja miten vieraat<br />
aineet (ksenobiotit) aiheuttavat haitallisia ja<br />
hyödyllisiä vaikutuksia eliöissä? Mitkä eri tekijät<br />
muovaavat vieraiden aineiden aiheuttamia vaikutuksia<br />
eliöissä? Tärkeimpien elinympäristöstä<br />
peräisin olevien vieraiden aineiden toksikologisia<br />
vaikutuksia käsitellään myös kurssilla.<br />
Toteutus: Opetus ja suoritustavat: Luennot 40<br />
h, harjoitustyöt 9 h, omatoiminen opiskelu 71<br />
h. Harjoitukset ovat pakolliset. Lopputentti.<br />
Ilmoittautuminen: Farmakologian ja toksikologian<br />
laitoksen kansliaan. Ajankohta: 04.09. -<br />
12.10.<strong>2000</strong><br />
Kurssikirjallisuus: T.A. Loomis ja A.W.<br />
Hayes: Loomis's Essentials of Toxicology, 4.<br />
painos, tai vastaavat tiedot muusta alan oppikirjasta.<br />
Luentomateriaali.<br />
Esitiedot: Ihmisen biologian, solubiologian ja<br />
biokemian opinnot helpottavat kurssilla käsiteltävien<br />
asioiden omaksumista.<br />
Ilmansuojelutekniikka<br />
Lukukausi Luentoja Lab. työt Laajuus ov.<br />
3,5<br />
Opettaja: Professori Taisto Raunemaa<br />
Sisältö: Jaksolla esitetään ilmansuojelutekniikan<br />
perusteet ja perehdytään teknisten menetelmien<br />
mitoitukseen ja käyttöön. Tekniikan nykytila ja<br />
kehitteillä olevat menetelmät käydään lävitse: 1)<br />
Johdatus päästöjen muodostumiseen ja puhdistusmenetelmiin<br />
2) Typpi- ja rikki-päästöjen<br />
vähentäminen 3) Pesurit, 4) Hiukkaspäästöjen<br />
vähentäminen; virtauskammiot, kuitusuodattimet,<br />
dynaamiset suodattimet, sähkösuodatin, 5)<br />
Liikenteen ilmansuojelutekniikat 6) Uudet tekniikat,<br />
biosuodattimet.<br />
Toteutus: Luennot 35 t, harjoitukset 40 t,<br />
omatoiminen opiskelu ml. kirjallisuustyö 60 t,<br />
laitosvierailut 8-12 t, kuulustelu.<br />
Kurssikirjallisuus: Fundamentals of Air Pollution<br />
Engineering; R. Flagan and J. Seinfeld,<br />
Prentice Hall Inc., New Jersey 1988 (soveltuvin<br />
osin). Luentomonisteet.<br />
Esitiedot: Ilmahygienia 1, ( 2)<br />
Työtoksikologia (Teollisuustoksikologia)<br />
Lukukausi Luentoja Demonstr. Laajuus ov.<br />
36 4 2<br />
Opettaja: Toksikologian professori<br />
Sisältö: Kurssilla käsitellään yleisimpien työympäristössä<br />
käytettävien tai prosesseista muodostuvien<br />
kemiallisten yhdisteiden toksikologiaa<br />
(kaasumaiset aineet, metallit, liuotinaineet,<br />
pölyt, muovit, torjunta-aineet, lisääntymiseen<br />
vaikuttavat aineet). Lisäksi perehdytään soluvaurioihin,<br />
metaboliaan ja yhdisteiden vaikutuksiin<br />
eri elimiin sekä työperäiseen kemikaaleille altistumiseen<br />
ja sen seurantamenetelmiin. Kurssiin<br />
sisältyy pakollinen 2-päiväinen ekskursio Työterveyslaitokselle<br />
Helsinkiin, jossa pidetään osa<br />
luennoista.<br />
Toteutus: Luennot 36 h, demonstraatiot 4 h,<br />
omatoiminen opiskelu 40 h. Lopputentti. <strong>Opinto</strong>jakson<br />
koordinaattori, yhteystiedot, ilmoittautuminen:<br />
Toksikologian professori, ilmoittautuminen<br />
Farmakologian ja toksikologian laitoksen<br />
toimistoon. Ajankohta: 23.3.-24.5.1999 (kurssi<br />
järjestetään vain joka toinen vuosi<br />
Kurssikirjallisuus: Koulu & Tuomisto: Farmakologia<br />
ja toksikologia, Pelkonen & Ruskoaho:<br />
Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia.<br />
Edellä mainitut kirjat soveltuvin osin ja<br />
luentomateriaali.<br />
Esitiedot: Toksikologian ja farmakologian perusteet.<br />
Kemiallinen ympäristöhygienia<br />
Lukukausi<br />
Luentoja Laskuharj Semin. Laajuus<br />
ov.<br />
30 4 4-6 3<br />
Opettaja: Professori Terttu Vartiainen<br />
PO 182
Sisältö: Johdatus ympäristökemiaan (vesi, ilmakehä,<br />
maaperä, biosfääri, aineen kierto luonnossa).<br />
Ympäristölle vaaralliset aineet (lähteet,<br />
ominaisuudet, käyttäytyminen ympäristössä).<br />
Ympäristötoksikologia. Kemialliset analyysit ympäristökemiassa,<br />
erityisesti kromatografia, ympäristönäytteenotto<br />
(suunnittelu, toteutus, dokumentointi<br />
/raportointi/tulkinta), kloorifenolien<br />
määritys maa- tai sedimenttinäytteestä.<br />
Toteutus: Luennot 30 t, joista 6 t pakollisia<br />
(ympäristönäytteenotto). Laskuharjoitukset 4 t<br />
(läsnäolopakko, 50 % laskettava). Seminaari 4-6<br />
t (läsnäolopakko, esitys 20 min/opiskelija).<br />
Kurssikirjallisuus: Manahan. Environmental<br />
Chemistry, 6. painos, luvut 1-2, 4, 22-26. Luentomonisteet.<br />
Harjoitustyömoniste.<br />
Maaperäekologia I<br />
Lukukausi Luentoja Semin. Laajuus ov.<br />
Kl 22 20 2<br />
Opettaja: Professori Pertti Martikainen.<br />
Sisältö: Maaperä fysikaalis-kemiallis-biologisena<br />
ympäristönä. Kurssilla perehdytään maaperän<br />
fysikaalis-kemiallisiin ominaisuuksiin, maamikrobiologiaan<br />
ja maaperäeliöihin, niiden merkitykseen<br />
maaekosysteemien ainekierroissa, maaperäeliöiden<br />
ylläpitämien prosessien reagoimiseen<br />
ympäristöstresseihin sekä maaperän biologisten<br />
prosessien ympäristövaikutuksiin.<br />
Toteutus: Luennot (22 h), omatoiminen opiskelu<br />
(70 h), seminaari (20 h), lopputentti.<br />
Kurssikirjallisuus: Kurssilla jaettu materiaali<br />
sekä kirjat E. A. Paul & F. E. Clark, Soil Microbiology<br />
and Biochemistry, Academic Press, San<br />
Diego 1996; J. D. van Elsas, J. T. Trevors &<br />
E.M.H. Wellington (Eds.), Modern Soil Microbiology,<br />
Marcell Dekker, New York, 1997. G.<br />
Benckiser (Ed.), Fauna in Soil Ecosystems: Recycling<br />
Processes, Nutrient Fluxes, and Agricultural<br />
Production Marcell Dekker, New York,<br />
1997.<br />
Esitiedot: Suositeltava: Ympäristömikrobiologia-<br />
ja bioteknologia.<br />
Biokemia I<br />
Lukukausi Luentoja Semin. Laajuus ov.<br />
30 10 2<br />
Opettaja: Professori Pertti Martikainen<br />
Sisältö: Kurssilla perehdytään biogeokemiallisiin<br />
prosesseihin ja niiden merkitykseen maapallon<br />
elämälle. Tarkastelu liikkuu globaali- ekosysteemitasolta<br />
mikrobitasolle. Keskeisenä aihepiirinä<br />
on ilmakehän kemialle ja fysiikalle tärkeiden<br />
kaasujen (mm. hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi,<br />
typpimonoksidi, metyloidut rikkiyhdisteet)<br />
tuoton ja kulutuksen biologiset perusteet<br />
maa- ja vesiekosysteemeissä. Kurssi luo perusteet<br />
ymmärtää biogeokemiallisten prosessien<br />
kytkeytymisen ympäristö- globaalimuutoksiin<br />
(esim. ilmaston lämpeneminen, happamoituminen,<br />
maankäyttö).<br />
Toteutus: Luennot (30 h), omatoiminen opiskelu<br />
(70 h), seminaari (10 h) ja lopputentti.<br />
Opetus toteutetaan osittain yhteistyönä Joensuun<br />
yliopiston kanssa.<br />
Kurssikirjallisuus: Jaettu materiaali. Viitekirjallisuus:<br />
T. Fenchel, G.M. King & T. H. Blackburn;<br />
Bacterial Biogeochemistry, Academic Press,<br />
San Diego, 1998; J. E. Rogers & W. B. Whitman;<br />
Microbial Production and Consumption of<br />
Greenhouse Gases: Methane, Nitrogen oxides,<br />
and Halomethanes, American Society for Microbiology,<br />
Washington, D. C., 1991.<br />
Esitiedot: Ympäristömikrobiologia- ja bioteknologia,<br />
Maaperäekologia I.<br />
Ilmafysiikka ja -kemia I<br />
Lukukausi Luentoja Harj. Laajuus ov.<br />
40 8 3<br />
Opettaja: Professori Taisto Raunemaa<br />
Sisältö: Soveltuu perusopintojen lisäksi ilmansuojelun<br />
jatko-opinnoiksi .0) kaasut ja hiukkaset<br />
1) Ilmakehän koostumus ja muutokset 2) Ilmakehän<br />
rakenne 3) Ilmakehäreaktiot, reaktiomallit,<br />
valokemia 4) otsoni 5) Troposfäärikemia 6)<br />
aerosolit 7) kulkeuma ja poistuma ilmakehästä<br />
8) Ilmastonmuutos 9) hiilihiukkaset 10) Erityiskysymyksiä<br />
PO 183
Toteutus: Luennot 40 t, harjoitukset 8 t , omatoiminen<br />
opiskelu ja kirjallisuustyö 30 t, laitosvierailut<br />
8 t, kuulustelu. Kurssiin liittyy läheisesti<br />
erillinen ilmatyö (ilmatyöt 3a). <strong>Opinto</strong>jakso<br />
luennoidaan peräkkäin Ilmafysiikka- ja kemia 2 -<br />
jakson kanssa. Voidaan luennoida englanniksi.<br />
Kurssikirjallisuus: Peter Warneck; Chemistry<br />
of the Natural Atmosphere, International geophysics<br />
Series 41, Acad.-Press, San Diego, 1988;<br />
J.H. Seinfeld; Atmospheric Chemistry and Physics<br />
of Air Pollution. John Wiley and Sons, New<br />
York 1986. J.H. Seinfeld, S.N. Pandis: Atmospheric<br />
Chemistry and Physics, Wiley Interscience,<br />
New York 1998 (OSIN). Luentomateriaali.<br />
Atmospheric Chemistry, Raunemaa.<br />
Ympäristömikrobiologia ja -<br />
bioteknologia syv. opetus<br />
Lukukausi Luentoja Semin. Laajuus ov.<br />
10 30 2,5<br />
Opettaja: Helvi Heinonen-Tanski<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jen tarkoituksena on perehtyä<br />
johonkin ajankohtaiseen ympäristömikrobiologian<br />
tai -bioteknologian ongelmaan: sen tutkimiseen<br />
ja siitä tiedottamiseen. Teema vaihtuu vuosittain.<br />
Opiskelijoiden omat aiheet ovat tervetulleita.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso soveltuu myös jatkoopiskelijoille.<br />
Toteutus: Luennot 10 t, seminaarit 30 t, joihin<br />
opiskelijat tekevät esitelmiä sekä omatoiminen<br />
opiskelu 60 t, jolloin kirjoitetaan aine.<br />
Kurssikirjallisuus: Kirjoitusoppaat.<br />
Advanced water chemistry<br />
and treatment<br />
Lukukausi Luentoja Lab. työt Laajuus ov.<br />
2<br />
Opettaja: Arja Hirvonen<br />
Sisältö: Properties and reactions of aqueous<br />
pollutants with respect to potential health hazards<br />
and environmental impacts. Advanced<br />
treatment methods for contaminated environment.<br />
The basic concepts of stoichiometry and<br />
reaction kinetics involved in the mechanism of<br />
the water treatment methods. The factors connected<br />
with selection, design and performance<br />
of the advanced treatment systems.<br />
Toteutus: Lectures, group works/seminars,<br />
examination. Opetuskieli: Finnish / English.<br />
Huomautuksia: Järjestetään pääsääntöisesti joka<br />
toinen vuosi<br />
Kurssikirjallisuus: Course material<br />
Esitiedot: Aikaisemmat opinnot: Water Chemistry,<br />
Water and Wastewater Treatment.<br />
Haja-asutusalueiden ympäristöongelmat<br />
Lukukausi Luentoja Lab. työt Laajuus ov.<br />
1<br />
Opettaja: Lehtori Helvi Heinonen-Tanski<br />
Sisältö: Maaseudun vesi- ja jätevesihuollon<br />
ongelmat ja erilaiset ratkaisut, erityisesti Suomen<br />
oloissa. Maa- ja metsätalouden aiheuttavat ongelmat.<br />
Vapaa-ajanasuntojen aiheuttavat ongelmat.<br />
EU:n maatalouden ympäristötukiehdot.<br />
Toteutus: Luennot 20 h, omatoiminen opiskelu<br />
20 h, kuulustelu. Pidetään joka toinen vuosi.<br />
Sopii 2-4 vuoden opiskelijoille.<br />
Kurssikirjallisuus: luentomuistiinpanot ja<br />
luennoilla jaettu materiaali.<br />
Vesistövesien tilan ja laadun<br />
arviointi<br />
Lukukausi Luentoja Lab. työt Laajuus ov.<br />
20 1<br />
Opettaja: Dos. Pertti Eloranta<br />
Sisältö: Vesistövesien tilan ja laadun seurannan<br />
nykymenetelmät ja kriteerit, käyttökelpoisuusluokitukset<br />
ja niiden lähtökohdat. EU:n vesipuitedirektiivien<br />
asettamat vesien tilan arvioinnin<br />
vaatimukset ja kriteerit. Esimerkkejä eri<br />
menetelmien sovellutuksista ja käyttötavoista.<br />
Toteutus: Luennot 20 h, omatoiminen opiskelu<br />
20 h (40 h), kuulustelu. Ajankohta: <strong>Opinto</strong>jakso<br />
järjestetään seuraavan kerran syyslukukau-<br />
PO 184
della <strong>2000</strong> ja se pyritään järjestämään joka toinen<br />
vuosi.<br />
Kurssikirjallisuus: EU:n vesien tilan seurantaa<br />
koskevan puitedirektiivin käännös; Vesien käyttökelpoisuusluokitus<br />
(esim. Heinonen & Herve<br />
1987: - Aqua Fennica 17 (2): 133-145 tai vastaava<br />
kirjoitus Vesitalous- lehdessä 1/1987) sekä<br />
kurssilla jaettava aineisto.<br />
Riskinarviointi<br />
Lukukausi Luentoja Semin. Laajuus ov.<br />
15 5 3<br />
Opettaja: Jukka Juutilainen<br />
Sisältö: Terveydelle haitallisten ympäristöriskien<br />
kvantitatiivisessa arvioinnissa käytetyt menetelmät.<br />
Riskinarvioinnin suhde riskien hallintaan<br />
ja riskikommunikaatioon.<br />
Toteutus: Luennot 15 h, ryhmätyöt 30 h, seminaarit<br />
5 h, omatoiminen opiskelu 30 h, kirjallinen<br />
raportti.<br />
Kurssikirjallisuus: Myöhemmin ilmoitettava<br />
kirja, kurssilla jaettava materiaali.<br />
Lukukausi<br />
Meluntorjunta: Melu I<br />
Luentoja Laskuharj Harj.<br />
työt<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
30 10 20 3<br />
Opettaja: Erkki Björk<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla opiskelija oppii ymmärtämään<br />
akustisten värähtelyjen käyttäytymistä.<br />
Mittaamaan ja arvioimaan melua ja tärinää.<br />
Tuntemaan melun ja tärinän vaikutuksia ihmiseen.<br />
Tietämään yleisimpien melulähteiden ominaisuudet.<br />
Ymmärtämään meluntorjunnan perusperiaatteet.<br />
Toteutus: Luennot 30 t, laskuharjoitukset 10 t,<br />
harjoitustyöt 20 t, omatoiminen opiskelu 60 t,<br />
kuulustelu.<br />
Kurssikirjallisuus: Björk: Meluntorjunta.<br />
Melu II (Meluntorjuntatekniikka)<br />
Lukukausi<br />
Luentoja Laskuharj Harj.työt Laajuus<br />
ov.<br />
20 15 15 3<br />
<strong>Opinto</strong>jakson johtaja: Erkki Björk<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla opiskelija oppii ymmärtämään<br />
akustisten värähtelyjen syntyyn vaikuttavat<br />
tekijät. Akustisten värähtelyjen eristämisen ja<br />
vaimentamisen. Äänisäteilyyn vaikuttavat seikat.<br />
Koteloinnin ja seinäkkeiden käytön meluntorjunnassa.<br />
Rakennustekniset melutorjuntakeinot.<br />
Henkilökohtaisten kuulonsuojainten toiminnan.<br />
Toteutus: Luennot 20 t, laskuharjoitukset 15 t,<br />
harjoitustyöt 15 t, opintokäynnit 5 t, omatoiminen<br />
opiskelu 65 t, kuulustelu.<br />
Kurssikirjallisuus: Björk: Meluntorjunta.<br />
Esitiedot: Meluntorjunta (Melu I).<br />
Pienoistutkimus<br />
Lukukausi Luentoja Lab. työt Laajuus ov.<br />
2-5<br />
Opettaja: oppiaineenvastuuhenkilö (tai moduulin<br />
johtaja)<br />
Sisältö: Pienoistutkimus on empiirinen (joko<br />
kokeellinen tai muuten havaintoihin perustuva),<br />
uutta tietoa tuottava, ohjattututkimustyö. Se<br />
kuuluu syventäviin opintoihin ja se voidaan moduulin<br />
johtajan päätöksellä sisällyttää syventävän<br />
moduulin osaksi. Pienoistutkimuksen tavoitteena<br />
on perehdyttää opiskelija kokeelliseen tutkimustyöhön,<br />
siihen liittyvään kirjallisuuden käsittelyyn,<br />
tulosten tulkintaan ja raportointiin. Se<br />
suositellaan suoritettavaksi syventävien opintojen<br />
vaiheessa 3. tai 4. lukuvuonna. Laajuus voi olla<br />
2-5 opintoviikkoa. Vapaasti valittava aiheen on<br />
liityttävä syventävien opintojen aihepiiriin ja se<br />
voi olla osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta.<br />
Työlle määrätään kaksi ohjaajaa, joista toisen on<br />
oltava laitoksen opettaja tai tutkija. Työ raportoidaan<br />
kirjallisesti. Pienoistutkimuksen raportointikielen<br />
voi sopia ohjaajien kanssa. Ohjaajat<br />
hyväksyvät työn. (käytäntöön liittyviä lisätietoja<br />
saa laitosten laatukäsikirjasta) (http://www.u-<br />
PO 185
ku.fi/~pasanen/oplaatu/laatuk.htm) (vain Kuopion<br />
yliopiston verkossa).<br />
Ympäristö- ja projektijohtaminen<br />
Lukukausi Luentoja Harj. Laajuus ov.<br />
30 30 3<br />
Opettajat: FL Pekka Joutsenoja<br />
Jakson sisältö: Ympäristöasioiden ja -lainsäädännön<br />
historiaa, ympäristöasioiden hallinta- ja<br />
johtamisjärjestelmät (EMS, EMAS, RC, Local<br />
Agenda, jne.). Ympäristöstandardit. Käytännön<br />
esimerkkejä toteutuksesta ja niiden ympäristö- ja<br />
talousvaikutuksista. Projektin perustaminen,<br />
projektisuunnitelman laatiminen, projektin<br />
toteuttaminen, projektin seuranta, projektin<br />
päättäminen. Käytännön esimerkkejä toteutuksista.<br />
Toteutus: Luennot 30 t, harjoitukset 30 t,<br />
omatoimista opiskelua 60 t, loppukuulustelu.<br />
Esimerkkejä toteutuksista.<br />
Kurssikirjallisuus: Oppimateriaali ilmoitetaan<br />
opintojakson alkaessa.<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston muitten tiedekuntien<br />
tuottamien opintojaksojen<br />
kuvauksia<br />
<strong>Opinto</strong>suunnasta riippuen seuraavat opintojaksot<br />
ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia<br />
ympäristötekniikan koulutusohjelman opiskelijoille.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson asema on nähtävissä<br />
opetussuunnitelmasta.<br />
72229A Yhteiskunnallinen vaikutusanalyysi<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
Kl 20 3<br />
Opettaja: Saara Pekkarinen<br />
Tavoite ja sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksossa esitellään<br />
yhteiskunnallisten investointien ja ohjelmien<br />
kannattavuusarviointiin käytettäviä menetelmiä<br />
(esim. kustannus-hyöty-, monikriteeri-, ja panos-tuotosanalyysi)<br />
sekä ympäristövaikutusten<br />
arviointiin käytettäviä eritteleviä menetelmiä<br />
kuten YVA, SVA ja TVA. Opiskelija perehtyy<br />
kustannus-hyötyanalyysin hyvinvointiteoreettisiin<br />
perusteisiin ja menetelmän soveltamisen<br />
mahdollisuuksiin ja ongelmiin sekä kirjallisuuden,<br />
Internet-materiaalin ja käytännön esimerkkien<br />
avulla. Kurssin luennoitavan osuuden runko<br />
on saatavilla Taloustieteiden tiedekunnan wwwsivuilta.<br />
Toteutus: Opetus- ja työmuodot: 20 h luentoja<br />
ja / tai essee tai ryhmätyö empiiristen case'in<br />
pohjalta sekä omakohtainen perehtyminen kirjallisuuteen.<br />
Suoritustapa: Luento- ja kirjallisuuskuulustelu<br />
tai/ja essee.<br />
Kurssikirjallisuus: Brent, R.J.: Applied Cost-<br />
Benefit Analysis, Edgar Elgar Publ. 1997; Johansson,<br />
P-O.: Cost-Benefit Analysis of Environmental<br />
Change, Cambridge University Press,<br />
1993 tai uudempi, luennoilla jaettava materiaali.<br />
72236A Ympäristötaloustieteen<br />
perusteet<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
Kl 30 3<br />
Opettaja: Ymp.taloustieteen yliass. E. Mäntymaa<br />
Tavoite ja sisältö: Perehdyttää luonnonvara- ja<br />
ympäristötaloustieteen keskeisiin teemoihin,<br />
joita ovat sekä uusiutuvien, että uusiutumattomien<br />
luonnonvarojen optimaalisen hyödyntämisen<br />
ongelmat, taloudellisen kasvun ja luonnonvarojen<br />
riittävyyden ristiriita, päästöjen vähentämisen<br />
ohjauskeinot sekä markkinattomien<br />
luonnonvarojen ja ympäristöhyötyjen arvottamisongelmat.<br />
Toteutus: Luennot ja/tai omakohtainen perehtyminen<br />
kirjallisuuteen. Luento- ja/tai kirjallisuuskuulustelu.<br />
Kurssikirjallisuus: Paavola, J.: Ympäristötalouden<br />
perusteet, 1996; Tietenberg, T.: Environmental<br />
and Natural Resource Economics;<br />
Hanley, N & Spash, C.: Cost-Benefit Analysis<br />
and the Environment, 4th ed.<br />
PO 186
72240A Ympäristöjohtaminen<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
Sl 24 3<br />
Opettaja: Ymp. taloustieteen yliass. E. Mäntymaa<br />
Tavoite ja sisältö: Opinjaksolla tarkastellaan,<br />
mitä tuotanto- ja markkinointihyötyjä ympäristöasioiden<br />
hallinta tarjoaa yritykselle, ja kuinka<br />
yritys voi suhtautua näihin hyötyihin ja realisoida<br />
ne. Ympäristöjohtamisen perusteet, ympäristöriskien<br />
hallinta, ympäristöasioiden hallintajärjestelmä,<br />
ympäristöjohtamisen eri osa-alueet,<br />
ympäristölainsäädännön vaikutus toimintaan.<br />
Toteutus: Luentoja ja/tai omakohtainen perehtyminen<br />
kirjallisuuteen. Luento- ja/tai kirjallisuuskuulustelu.<br />
Kirjallisuus: Luennoilla tai ilmoitustaululla<br />
ilmoitettava kirjallisuus.<br />
41456A Kansalaiset ja vuorovaikutteinen<br />
suunnittelu<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
Sl 3<br />
Opettaja: N.N. Käyttäytymistieteiden laitos<br />
Tavoite: Tutustutaan kansalaisten, hallinnon,<br />
politiikan ja suunnittelunvuorovaikutukseen<br />
ympäristökysymyksissä.<br />
Sisältö: Kestävä kehitys, sosiaalisten vaikutusten<br />
arviointi, kansalaisosallisuus ja ympäristöliikkeet.<br />
Toteutus: Luento ja kirjallisuus tai opetusseminaari.<br />
Kirjallisuus: Hokkanen, Pekka - Kojo, Matti -<br />
Litmanen, Tapio: Ydinjäte käsissämme: Suomen<br />
ydinjätehuolto ja suomalainen yhteiskunta. Jyväskylä:<br />
SoPhi, Jyväskylän yliopisto, 1999.<br />
Juslén, Jyri: SVA-<strong>opas</strong>: käytännön näkökulma<br />
sosiaalisten vaikutusten arviointiin. Helsinki :<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö, ehkäisevän sosiaalija<br />
terveyspolitiikan osasto, 1995. Konttinen,<br />
Esa: Ympäristökansalaisuuden kyläsepät. Jyväskylä:<br />
SoPhi, Jyväskylän yliopisto, 1999. Rannikko,<br />
Pertti - Schuurman Nora (toim.): Elämisen<br />
taika taigalla. Joensuu: Karjalan tutkimuslaitoksen<br />
julkaisuja n:o 120, Joensuun yliopisto,<br />
1997.<br />
76201A Sovellettu geofysiikka ympäristötutkimuksissa<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Demonstr. Laajuus ov.<br />
Sl 25 10 10 2<br />
Opettaja: prof. P. Kaikkonen<br />
Tavoitteet: Kurssilla annetaan perusteet geofysikaalisten<br />
tutkimusmenetelmien käytölle erilaisissa<br />
maankamaran pintaosien sovellutuskohteissa,<br />
kuten esim. pohjavesitutkimukset ja maaainesten<br />
kartoitus, geotekniikka ja ympäristötutkimus.<br />
Sisältö: Kurssin sisältö on pääpiirteissään seuraavanlainen:<br />
Maa- ja kallioperän geofysikaaliset<br />
tutkimuskohteet ja tutkimusten peruspiirteet.<br />
Petrofysikaaliset ominaisuudet pääpiirteittäin.<br />
Sähköiset tasa- ja vaihtovirtamenetelmät, seismiset<br />
menetelmät: mittausmenetelmien fysikaaliset<br />
perusteet, mittalaitteet sekä tärkeimmät käyttötavat<br />
ja sovellutuskohteet.<br />
Toteutus: Kurssi on tarkoitettu teknillisen<br />
tiedekunnan ympäristötekniikan koulutusohjelman<br />
vesitekniikan opintosuunnan opiskelijoille ja<br />
on osa ko. koulutusohjelman Moduulia III: Geotieteet<br />
ja ympäristögeotekniikka. Kurssi muodostaa<br />
sisällöllisesti noin puolet geotieteiden<br />
koulutusohjelman geofysiikan kurssista 76202P<br />
Maa- ja kallioperän geofysikaaliset tutkimusmenetelmät<br />
ja luennoidaan syyslukukaudella ko.<br />
geofysiikan kurssin aloitusosana. työtavat: 25 h<br />
lu, 10 h lh, 10 h dem ja mh, 1 te. Luentoajat/sl:<br />
Ma 14-16, to 12-14.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste. Osia kirjasta<br />
M. Peltoniemi, 1988: Maa- ja kallioperän<br />
geofysikaaliset tutkimusmenetelmät, s. 9-28,<br />
128-276 sekä soveltuvia osia kirjoista J. Milsom,<br />
1989: Field geophysics, W. M. Telford, T. M.<br />
Geldart and R. E. Sheriff, 1990: Applied geophysics,<br />
P. Kearey and M. Brooks, 1991: An<br />
introduction to geophysical exploration (2.<br />
painos), D. S. Parasnis, 1997: Principles of applied<br />
geophysics (5. painos), J. M. Reynolds,<br />
1997: An introduction to applied and environ-<br />
PO 187
mental geophysics, P. V. Sharma, 1997: Environmental<br />
and engineering geophysics.<br />
77104A Maaperägeologian peruskurssi<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Kl 30 6 3<br />
Opettaja: Prof. V. Peuraniemi<br />
Sisältö: Tämä johdatteleva kurssi tarkastelee<br />
maaperägeologian peruskäsitteistöä, maalajeja ja<br />
maalajeja muodostavia geologisia prosesseja:<br />
rapautuminen, massaliikunnot, virtaavan veden<br />
toiminta, rantavoimat, tuulen toiminta sekä<br />
jäätiköiden toiminta. Historiallisessa geologiassa<br />
käsitellään eläin- ja kasvikunnan kehityksen pääpiirteet.<br />
Suomen maaperägeologia sisältää glasiaalimuodostumat,<br />
kvartääristratigrafian sekä<br />
Itämeren ja järvien vaiheet pääpiirteittäin. Kurssi<br />
luo pohjan cl-opinnoille ja sopii erinomaisesti<br />
sivuaine-opinnoiksi.<br />
Toteutus: 30 h lu, 6 h harj, 1lk<br />
Kurssikirjallisuus: Press, F. & Siever, R.:<br />
Understanding Earth. W.H. Freeman and Company,<br />
New York 1994, sivut 118-167, 186-209,<br />
229-400, 499-521.<br />
77330P Maaperägeologian kenttäkurssi<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Kl 12 32 2<br />
Opettaja: V. Peuraniemi<br />
Sisältö: Useita erillisiä päiviä (noin 5 vrk) käsittävä<br />
maastokurssi, jossa perehdytään tärkeimpiin<br />
maalajeihin, niiden tutkimus- ja määritysmenetelmiin<br />
sekä maaperämuodostumiin. Kurssiin<br />
liittyy luentoja Suomen maalajeista.<br />
Toteutus: 12 h lu, 32 h harj, te.<br />
Esitiedot: 77101-4 (ko. opintojaksoihin kuuluvia<br />
tenttejä voi puuttua).<br />
77319A Pedologia ja ympäristötutkimus<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
Sl 30 3<br />
Opettaja: Prof. V. Peuraniemi<br />
Tavoitteet: Kurssilla selvitetään maaperän<br />
muuttumisilmiöitä sekä fysikaaliskemiallisina<br />
prosesseina että kvartääristratigrafian kannalta.<br />
Ilmiöt liittyvät läheisesti myös maaperän happamoitumiseen.<br />
Sisältö: Pedologinen peruskäsitteistö, maannosten<br />
synty erilaisilla ilmasto- ja kallioperäalueilla,<br />
maannostyypit ja -ryhmät, paleomannut.<br />
Tarkastellaan myös ihmisen vaikutuksia maaperän<br />
muutoksiin sekä pedologisten prosessien ja<br />
kulttuuriperäisten prosessien vaikutuksia ympäröivään<br />
luontoon.<br />
Toteutus: V, 30 h lu, te.<br />
Kurssikirjallisuus: P.W Birkeland: Soils and<br />
Geomorphology. Oxford University Press.<br />
1999. 430 s.<br />
77426A Ympäristögeokemia<br />
Lukukausi Luentoja Harjoituksia Laajuus ov.<br />
Kl 20 4-8 2<br />
Opettaja: R. Piispanen<br />
Tavoitteet: Kohdassa 77425 mainittujen asioiden<br />
lisäksi kurssilla opitaan tuntemaan kasvihuoneilmiöön<br />
liittyvät geokemialliset seurausilmiöt,<br />
hiilen kiertokulku sekä kaivostoiminnan ympäristögeokemialliset<br />
vaikutukset.<br />
Sisältö: Ympäristö ja ympäristögeokemia, alkuaineiden<br />
määrät ja niiden kierto luonnossa ja<br />
ympäristössä, happaman sateen synty ja sen<br />
vaikutukset luonnossa geokemian kannalta,<br />
luonnon puskurijärjestelmät, luonnon oma happamoittava<br />
vaikutus, kasvihuoneilmiö ja sen<br />
geokemialliset vaikutukset, otsoniongelma,<br />
raskasmetallien kierto luonnossa, radonongelma<br />
sekä alkuaineiden vaikutukset eläinten ja ihmisten<br />
terveyteen (geokemiallinen geolääketiede).<br />
Toteutus: V, 20 h lu, 4-8 h pak. harj.,1 k.<br />
Päättökuulustelu: luentojen ja monisteen sisältö.<br />
PO 188
Kurssikirjallisuus: Moniste.<br />
Esitiedot: 77102, 77103.<br />
75400A Limnologian perusteet<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
Kl 20 2<br />
Opettaja: N.N. biologian laitos<br />
Sisältö: Sisävesien ja murtoveden fysikaaliset ja<br />
kemialliset ominaisuudet, vesi-eläimistön ja<br />
vesikasvillisuuden biologia, vesien moninaiskäyttö,<br />
likaantumisongelmat ja suojelu.<br />
Toteutus: Parittomina vuosina 20 h luentoja,<br />
kirjallisuutta, loppukuulustelu.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
75450A Akvaattinen ekologia<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
Sl 2-4<br />
Opettaja: N.N. biologian laitos<br />
Sisältö: Suomen kalaston elämäntavat ja erityispiirteet,<br />
kalojen ekomorfologia ja ravinnonkäyttö,<br />
kutuympäristöt. Kalojen sopeutuminen<br />
ympäristönmuutoksiin, mm. jokirakentamiseen.<br />
Kalapopulaatiot kokorakenteisina yksikköinä,<br />
yksilönkehityksen aikaiset ekolokeromuutokset<br />
sekä lajien välinen kilpailu. Trofiatasojen väliset<br />
vuorovaikutukset vesiekosysteemeissä sekä biomanipulaatio<br />
vesien hoitomuotona. Jokikalojen<br />
habitaatinvalintaan liittyviä kysymyksiä.<br />
Toteutus: luentoja, kirjallisuutta.<br />
75451A Muutettujen vesien ekologia<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
Kl 2<br />
Opettaja: N.N. biologian laitos<br />
Sisältö: Rakennettujen jokien ja säännösteltyjen<br />
järvien ekologiaa: rantavyöhykkeen pohjaeläimet,<br />
vesikasvit ja kalat. Vaelluskalojen ekologia<br />
ja kalatiet. Koskien kalataloudellinen kunnostus<br />
sekä kunnostus häiriötekijänä - vastustuskyky,<br />
palautuminen ja dispersaali.<br />
Toteutus: luentoja, tutustumiskäyntejä.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
PO 189
6. Sähkötekniikan osasto<br />
Linnanmaa, puhelinvaihde 553 1011.<br />
Opetus- ja tutkimushallinnon hoitoa varten osasto on jaettu seuraavan kaavion mukaisesti:<br />
Osastoneuvosto<br />
Osastonjohtaja<br />
Laboratoriot<br />
Elektroniikka<br />
Informaationkäsittely<br />
Mikroelektroniikka<br />
ja materiaalifysiikka<br />
Optoelektroniikka<br />
ja<br />
mittaustekniikka<br />
Tietoliikenne<br />
Matematiikan<br />
jaos<br />
Toimisto <strong>Opinto</strong>neuvoja Kirjasto Työpaja Piirtämö<br />
Tietokonetekniikka<br />
Valokuvauslaboratorio<br />
Osaston tutkimus tapahtuu elektroniikan, informaationkäsittelyn,<br />
mikroelektroniikan ja materiaalifysiikan,<br />
optoelektroniikan ja mittaustekniikan,<br />
tietokonetekniikan sekä tietoliikennelaboratoriossa<br />
ja matematiikan jaoksessa. Osaston<br />
opetus koostuu näiden yksiköiden antamasta<br />
opetuksesta ja yhteisestä opetuksesta, joita osasto<br />
koordinoi. Osastoon kuuluu lisäksi toimisto,<br />
opintoneuvoja, kirjasto, työpaja, piirtämö ja<br />
valokuvauslaboratorio.<br />
Toimisto<br />
Osaston toimisto on avoinna 8.00 - 15.45. Toimistossa<br />
hoidetaan sähkö- ja tietotekniikan koulutusohjelmiin<br />
sekä jatko-opiskeluun liittyvät<br />
asiat. Toimistossa on saatavana opiskeluun liittyvät<br />
lomakkeet, diplomityö- ja harjoitteluohjeet,<br />
tutkintovaatimukset sekä opiskeluun liittyvää<br />
neuvontaa. Toimistossa laaditaan koulutusohjelmien<br />
lukujärjestykset.<br />
<strong>Opinto</strong>neuvoja<br />
<strong>Opinto</strong>ihin liittyvissä käytännön asioissa <strong>opas</strong>taa<br />
toimiston lisäksi opintoneuvoja. <strong>Opinto</strong>neuvoja<br />
tarkistaa opiskelijoiden suuntautumis- ja syventymiskohdevalinnat.<br />
<strong>Opinto</strong>neuvoja toimii mm.<br />
opintotoimikunnan sihteerinä ja kansainvälisten<br />
opiskelijavaihto-ohjelmien yhteyshenkilönä sähkötekniikan<br />
osastolla.<br />
Kirjasto<br />
Avoinna ma - pe 8 – 18, la 10 – 13.<br />
Kesäaikana ma – pe 9 – 15, la suljettu.<br />
Prosessi- ja sähkötekniikan kirjastossa on<br />
osaston opetuksessa ja tutkimuksessa käytettävää<br />
kirjallisuutta. Laina-aika kirjoilla on 28 vrk.<br />
Kurssikirjoista on käsikirjastokappaleet, joita saa<br />
yö- ja viikonloppulainaksi. Yliopiston pääkirjastossa<br />
on kurssikirjojen lainattavat kappaleet.<br />
Kirjastoon on tilattu vuodeksi <strong>2000</strong> 190 ulkomaista<br />
ja 7 kotimaista sähkötekniikan alan kausijulkaisua.<br />
Kausijulkaisujen laina-aika on 14 vrk.<br />
Kuluvan vuoden numeroita ja viimeisimpiä numeroita<br />
ei lainata. Kirjastossa on osastolta valmistuneiden<br />
diplomi- ja lisensiaatintyöt sekä<br />
väitöskirjat. Asiakaskäytössä on kymmeniä tekniikan<br />
alan www-pohjaisia tietokantoja, jotka<br />
ovat käytettävissä yliopiston verkkoon kytketyiltä<br />
mikrotietokoneilta. Viitetietokantojen<br />
lisäksi on käytettävissä useita kokotekstisiä elektronisia<br />
lehtiä sisältäviä tietokantoja. Atk-pohjaista<br />
tiedonhakua tietokannoista tekevät teknillisen<br />
tiedekunnan kirjastonhoitaja ja informaatikko.<br />
Kaukopalvelu sijaitsee pääkirjastossa.<br />
Työpaja<br />
Työpaja vastaa laitteiden huollosta ja osaston<br />
materiaali- ja tarvikehankinnoista sekä ylläpitää<br />
osaston komponenttivarastoa. Lisäksi työpaja<br />
SO 190
akentaa opetus- ja tutkimusvälineitä ja valmistaa<br />
piirilevyjä.<br />
Piirtämö<br />
Piirtämö hoitaa opetus- ja tutkimusjulkaisuihin<br />
liittyvän piirtämis- ja dokumentointityön.<br />
Valokuvauslaboratorio<br />
Valokuvauslaboratorio huolehtii osaston yleisten<br />
valokuvaustehtävien suorittamisesta sekä opinnäytetöissä<br />
ja erikoistöissä tarvittavien piirilevyjen<br />
valotusmaskien valmistuksesta.<br />
Tietojenkäsittelyjärjestelmä<br />
Osaston tietojenkäsittelyjärjestelmä koostuu<br />
noin 170 Unix-työasemasta ja -palvelimesta sekä<br />
lähes 400 MS Windows NT -käyttöjärjestelmän<br />
ohjaamasta PC- tietokoneesta. Osaston opiskelijat<br />
saavat käyttöoikeuden Unix-järjestelmään<br />
heti opintojensa alussa suoritettuaan Johdatus<br />
työaseman käyttöön -kurssin.<br />
6.1. Henkilökunta<br />
Osastonjohtaja:<br />
KALLIOMÄKI, Kalevi, TkT, mittaustekniikka<br />
Professorit:<br />
GLISIC, Savo, PhD, tietoliikennetekniikka<br />
HEIKKILÄ, Janne, TkT, signaalinkäsittelytekniikka<br />
JUNTTI, Markku, TkT, tietoliikennetekniikka<br />
KOSTAMOVAARA, Juha, TkT, elektroniikka<br />
LANTTO, Vilho, TkT, sähkötekniikka<br />
LAPPALAINEN, Pentti, TkT, tietokonetekniikka<br />
LATVA-AHO, Matti, TkT, tietoliikennetekniikka<br />
LEPPÄNEN, Pentti, TkL, tietoliikennetekniikka<br />
LEPPÄVUORI, Seppo, TkT, mikroelektroniikka<br />
MYLLYLÄ, Risto, TkT, sähkötekniikka<br />
NIEMINEN, Juhani, FT, matematiikka<br />
PAASO, Jouko TkT, tietotekniikka (Raahen<br />
yksikkö)<br />
PIETIKÄINEN, Matti, TkT, tietotekniikka<br />
PYSSYSALO, Tino, TkL, tietokonetekniikka<br />
RAHKONEN, Timo, TkT, sähkötekniikka<br />
RAPELI, Juha, TkL, tietoliikennetekniikka<br />
RÖNING, Juha, TkT, tietokonetekniikka<br />
SALONEN, Erkki, TkT, radiotekniikka<br />
SAUVOLA, Jaakko, TkT, tietotekniikka<br />
SEIKKALA, Seppo, FT, sovellettu matematiikka<br />
SEPPÄNEN, Tapio, TkT, tietotekniikka<br />
SILVÉN, Olli, TkT, signaalinkäsittelytekniikka<br />
(vv.)<br />
SÄYNÄJÄKANGAS, Seppo, TkT, elektroniikka<br />
(vv.)<br />
Lehtorit:<br />
HAMINA, Martti, FL, sovellettu matematiikka<br />
ja tietotekniikka<br />
LUSIKKA, Ilkka, FL, sovellettu matematiikka<br />
PELTOLA, Matti, TkT, sovellettu matematiikka<br />
RUOTSALAINEN, Keijo, FT, sovellettu matematiikka<br />
Dosentit:<br />
ALASAARELA, Esko, TkT, sähkötekniikka<br />
HEIKKILÄ, Seppo, FT, sovellettu matematiikka<br />
HEUSALA, Hannu, TkT, elektroniikan piirisuunnittelu<br />
HILTUNEN, Yrjö, FT, lääketieteen tekniikka<br />
LAMMASNIEMI, Jorma, TkT, instrumentointitekniikka<br />
ja elektroniikan piiritekniikka<br />
LENKKERI, Jaakko, TkT, materiaalifysiikka<br />
LILLEBERG, Jorma, TkT, digitaalinen signaalinkäsittely<br />
KOPOLA, Harri, TkT, optoelektroniikka<br />
KRUUSING, Arvi, TkT, mikromekaniikka<br />
MARSZALEC, Elzbieta, PhD, värikonenäkö<br />
MOILANEN, Markku, TkT, elektroninen mittaus-<br />
ja testaustekniikka<br />
NIKOSKINEN, Keijo, TkT, antennit ja sähkömagneettinen<br />
teoria<br />
PULLI, Kari, PhD, tietokonegrafiikka ja konenäkö<br />
RANTALA, Tuomo, TkT, fysikaalinen elektroniikka<br />
SO 191
RÖNING, Juha, TkT, tietotekniikka<br />
SEPPÄNEN, Veikko, TkT, ohjelmistotekniikka<br />
TORNBERG, Jouni, TkT, paperiteollisuuden<br />
mittaustekniikka<br />
TORVELA, Heikki, TkT, kaasupäästöjen mittaustekniikka<br />
UUSIMÄKI, Antti, TkT, materiaalifysiikka<br />
VÄHÄKANGAS, Jouko, TkT, elektroniikan<br />
valmistustekniikka<br />
Laboratorioinsinöörit:<br />
HIHNALA, Markku, DI, teknillinen matematiikka<br />
LAHTI, Jukka, TkT, yli-insinööri, elektroniikka<br />
(vv.)<br />
KONTINEN, Jukka, DI, informaationkäsittely<br />
ja tietokonetekniikka<br />
NISSINAHO, Pekka, DI, sähkötekniikka<br />
PIEKKOLA, Pentti, ins., käyttöinsinööri<br />
SAARIMAA, Raimo, TkL, sähkömittaustekniikka<br />
UUSIMÄKI, Antti, TkT, yli-insinööri, teknillinen<br />
fysiikka<br />
VIRTANEN, Ilkka, TkT, yli-insinööri<br />
Yliassistentit:<br />
HEIKKILÄ, Janne, TkT, signaalinkäsittelytekniikka<br />
JUNTTI, Markku, TkT, sähkötekniikka (VV.)<br />
KÄRKKÄINEN, Kari, TkT, tietoliikennetekniikka<br />
MÄÄTTÄ, Kari, TkT, elektroniikka<br />
KAUPPINEN, Hannu, TkT, digitaalinen kuvanja<br />
mediankäsittely<br />
OJALA, Timo, TkT, tietotekniikka<br />
RIEKKI, Jukka, TkT, tietokonetekniikka<br />
VUOHTONIEMI, Risto, TkL, radiotekniikka<br />
Tuntiopettajat:<br />
ENSOMAA, Raimo, ins., sähköteknillinen dokumentointi<br />
Toimistot:<br />
TAMS, Satu, osastosihteeri, henkilöstöasiat<br />
TICKLÉN, Rauni, sähkötekniikan koulutusohjelman<br />
toimistosihteeri<br />
PITKÄNEN, Varpu, tietotekniikan koulutusohjelman<br />
toimistosihteeri<br />
TANSKALA, Tarja, toimistosihteeri, tenttiasiat<br />
NYMAN, Marjatta, talousvastuuhenkilö<br />
LEHTO, Birgitta, toimistosihteeri, opintosuoritukset<br />
OLLILA, Salme, toimistosihteeri, mikroelektroniikan<br />
ja materiaalifysiikan laboratorio<br />
ANGERIA, Anu, toimistosihteeri, tietokonetekniikan<br />
ja informaationkäsittelyn laboratoriot<br />
SUUTARI-JÄÄSKÖ, Leena, toimistosihteeri<br />
vv.; sij. KANGAS, Antero, tietoliikennelaboratorio<br />
RAAPPANA, Sylvi, matematiikan jaoksen toimistosihteeri<br />
HIHNALA, Saila, matematiikan jaoksen tekstinkäsittelijä<br />
MARTTILA, Aili, kirjastosihteeri<br />
JUVANI Maritta, opintoneuvoja<br />
6.2. Sähkötekniikan osaston<br />
koulutusohjelmat<br />
6.2.1. Koulutusohjelmien tavoitteet<br />
ja rakenneperiaatteet<br />
Sähkötekniikan osaston koulutusohjelmat ovat<br />
sähkötekniikka ja tietotekniikka. Molempien<br />
koulutusohjelmien tavoitteena on valmistaa<br />
diplomi-insinöörejä teollisuuden, tutkimuslaitosten,<br />
tietoliikenteen ja terveydenhuollon<br />
palvelukseen. Sähkötekniikan koulutusohjelma<br />
tähtää enemmän elektroniikan tutkimukseen,<br />
tuotekehitykseen ja tuotantoon. Tietotekniikan<br />
koulutusohjelma suuntautuu puolestaan tietokone-<br />
ja ohjelmistotekniikkaan, informaationkäsittelyyn<br />
ja automaatioon.<br />
Koulutusohjelma rakentuu perusopinnoista,<br />
yhteisistä aineopinnoista, opintosuuntien perusmoduuleista<br />
ja niihin liittyvistä jatkomoduuleista<br />
sekä kaikille opintosuunnille yhteisistä valinnaismoduuleista.<br />
Perusopinnot sisältävät lähinnä<br />
matematiikkaa, fysiikkaa ja muita perusaineita.<br />
Yhteisiin aineopintoihin kuuluu kaikille opinto-<br />
SO 192
suunnille tärkeitä, pohjaa luovia aineopintoja.<br />
Perusopinnot ja yhteiset aineopinnot ovat kaikille<br />
koulutusohjelman opiskelijoille yhteisiä ja<br />
pakollisia.<br />
Perusopintojen ja yhteisten aineopintojen laajuus<br />
on harjoittelu mukaan lukien sähkötekniikan<br />
koulutusohjelmassa 102 opintoviikkoa ja tietotekniikan<br />
koulutusohjelmassa 99.5 opintoviikkoa<br />
ja ne suoritetaan aloitusvuoden oppaan mukaisina<br />
yleensä kahden tai kolmen opintovuoden aikana.<br />
Näiden opintojen jälkeen opiskelija valitsee aloitusvuotensa<br />
opinto-ohjelmasta tai seuraavasta<br />
oppaasta haluamansa opintosuunnan. Kunkin<br />
opintosuunnan perusmoduuliin kuuluu n. 25 -<br />
30 ov pakollisia kursseja. <strong>Opinto</strong>suunta liittyy<br />
yleensä johonkin sähkötekniikan osaston laboratorioon<br />
tai matematiikan jaokseen. <strong>Opinto</strong>suunnan<br />
valinta merkitsee aikomusta tehdä<br />
diplomityö kyseiseen laboratorioon. Diplomityö<br />
voidaan kuitenkin työn aiheesta riippuen tehdä<br />
myös johonkin toiseen laboratorioon. <strong>Opinto</strong>suunta<br />
siis edustaa sitä ammatillista aluetta, johon<br />
opiskelija tähtää, mutta opintoihin sisältyy<br />
aina kursseja myös muiden opintosuuntien alueelta.<br />
<strong>Opinto</strong>suunnan valinta eli perusmoduulin<br />
valinta tapahtuu kolmannen opintovuoden syyslukukauden<br />
aikana.<br />
<strong>Opinto</strong>suunnan valittuaan opiskelija joutuu<br />
päättämään, haluaako hän perehtyä syvällisemmin<br />
yhteen ammatilliseen alueeseen (jatkomoduulin<br />
valinta) vai laajentaa tietämystään kyseisen<br />
opintosuunnan perusteiden lisäksi myös muiden<br />
opintosuuntien alueille (valinnaismoduulin valinta).<br />
Perusmoduulin valittuaan opiskelija siis<br />
valitsee vähintään joko siihen kytkeytyvän jatkomoduulin<br />
tai minkä tahansa oppaassa kyseisessä<br />
koulutusohjelmassa tarjolla olevista valinnaismoduuleista.<br />
Tämän jälkeen opiskelija voi halutessaan<br />
valita useampiakin valinnaismoduuleja ja<br />
valita vapaasti tarjolla olevista opintojaksoista<br />
niin, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään<br />
180 ov. Tutkintoon voi sisällyttää myös koulutusohjelman<br />
ulkopuolisia opintojaksoja.<br />
Jatkomoduulin perusideana on tarjota syvällisempää<br />
tietoa kyseisestä alueesta. Jatkomoduuliin<br />
liittyy yleensä pakollisia ja valinnaisia kursseja,<br />
ja sen laajuus on opiskelijan valinnan mukaan<br />
10 - 20 opintoviikkoa.<br />
SO 193<br />
Valinnaismoduulit ovat kapeahkoja ammatillisia<br />
kokonaisuuksia, joissa on sisäistä valinnaisuutta<br />
ja joiden laajuus on 10 - 15 opintoviikkoa.<br />
Huomattakoon kuitenkin, että valinnaismoduulien<br />
joukossa on useimmissa opintosuunnissa<br />
opintosuuntakohtaista perusmoduulia olennaisesti<br />
kevyempi paketti, jota ei ole tarkoitettu<br />
kyseisen opintosuunnan valinneille opiskelijoille,<br />
koska he saavat nämä tiedot perusmoduulin<br />
kautta. Esimerkiksi elektroniikkasuunnittelun<br />
valinnaismoduulia ei ole tarkoitettu elektroniikan<br />
opintosuunnan, vaan nimenomaan jonkin muun<br />
opintosuunnan, valinneille opiskelijoille.<br />
<strong>Opinto</strong>ihin on sisällyttävä valinnaisuutta vähintään<br />
10 opintoviikkoa, mikä toteutuu<br />
• sisällyttämällä jatko- tai valinnaismoduuleihin<br />
moduulien yhteydessä erikseen mainittuja<br />
valinnaisia kursseja<br />
• laatimalla henkilökohtainen valinnaismoduuli<br />
• sisällyttämällä opintoihin vapaasti valittavia<br />
erilliskursseja.<br />
Vapaasti valittaviksi kursseiksi käy mikä tahansa<br />
yliopistossa suoritettu vähintään aineopintotasoinen<br />
suoritus kuitenkin niin, että kieliopintojen<br />
kokonaismäärä on rajoitettu 12 opintoviikkoon.<br />
<strong>Opinto</strong>jen kokonaislaajuudeksi on<br />
tultava kaikissa valintatilanteissa vähintään 180<br />
ov, josta diplomityön osuus on 20 ov ja harjoittelun<br />
4 ov. Opiskelijan pitää hakea hyväksyntä<br />
jatko- ja valinnaismoduuleille ja vapaasti valittaville<br />
kursseille osastoneuvostolta neljännen vuosikurssin<br />
syksyllä lomakkeella, jonka saa sähkötekniikan<br />
osaston kansliasta.<br />
Kurssikuvauksissa on ilmoitettu opintojaksoon<br />
liittyvät esitietovaatimukset. Esitiedot -<br />
kohdassa luetellut opintojaksot sisältävät kyseisen<br />
opintojakson menestykselliselle seuraamiselle ja<br />
suorittamiselle tarpeellisia esitietoja. Esitietoopintojaksoista<br />
ei kuitenkaan vaadita tentin suorittamista<br />
edellytyksenä ko. opintojakson tenttiin<br />
osallistumiselle, ellei sitä ole kurssikuvauksessa<br />
erikseen mainittu. Esitiedot -kohdassa voi myös<br />
olla mainittu ns. suositeltavat opintojaksot, joissa<br />
on kyseisen opintojakson kannalta hyödyllistä<br />
tietoa mutta jotka eivät ole edellytyksenä opintojakson<br />
seuraamiselle ja suorittamiselle.
6.3. Sähkötekniikan koulutusohjelma<br />
6.3.1. Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne<br />
Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne on seuraavan kaavion mukainen:<br />
Perusopinnot 47 ov<br />
Sulautetut<br />
järjestelmät<br />
Teknillinen<br />
matematiikka<br />
Digitaalitekniikan<br />
piiri- ja<br />
järjestelmäsuunnittelu<br />
Analogia/RFpiirisuunnittelu<br />
Optoelektroniikka<br />
ja<br />
mittaustekniikka<br />
Älykkäät<br />
järjestelmät<br />
Tietokonetekniikka<br />
Digitaalinen<br />
siirtotekniikka<br />
Tietoliikennetekniikka<br />
Yhteiset aineopinnot 55 ov<br />
Perusmoduulit<br />
Jatkomoduulit<br />
Valinnaismoduulit<br />
Diskreetti<br />
matematiikka<br />
Matemaattinen<br />
signaalinkäsittely<br />
Numeerinen<br />
analyysi<br />
den automaattiseen valvontaan ja ohjaukseen<br />
sekä suureiden mittaukseen.<br />
Elektroniikan opintosuunnan perusmoduuli<br />
perehdyttää opiskelijat piiri- ja järjestelmäsuunnittelutekniikoihin<br />
ja -menetelmiin, elektroniikan<br />
CAD:iin ja toteutusteknologioihin sekä<br />
analogia- että digitaalielektroniikan osalta. Perusmoduulin<br />
oppikurssit kattavat taajuusalueen<br />
DC:ltä RF -taajuuksille asti.<br />
<strong>Opinto</strong>suuntaan liittyy kaksi vapaaehtoista ja<br />
valinnaista jatkomoduulia niille, jotka haluavat<br />
erikoistua opinnoissaan elektroniikan piiri- ja<br />
laitesuunnitteluun. Digitaalitekniikan piiri- ja<br />
järjestelmäsuunnittelun jatkomoduulissa perehdytään<br />
erityisesti digitaalisten VLSI -piirien ja<br />
järjestelmien suunnitteluun sulautetut tieto-<br />
Elektroniikka<br />
Optoelektroniikka<br />
ja<br />
mittaustekniikka<br />
Signaalinkäsittely<br />
Tietoliikennetekniikka<br />
Radiotekniikka<br />
Elektroniikan<br />
materiaalit<br />
sekä<br />
komponentti-<br />
ja<br />
optofysiikka<br />
Sulautetut<br />
järjestelmät<br />
Signaalinkäsittely<br />
Tietoliikennetekniikka<br />
Radiotekniikka<br />
Puolijohdetekniikka<br />
ja -<br />
fysiikka<br />
Elektroniikan<br />
valmistusja<br />
tuotantotekniikka<br />
Automaatiotekniikka<br />
Teollisuustalous<br />
ja markkinointi<br />
Mikroelektroniikka<br />
Elektroniikan<br />
valmistus<br />
ja<br />
tuotantotekniikka<br />
Elektroniikkasuunnittelu<br />
Optoelektroniikka<br />
Elektroniikan<br />
testaustekniikka<br />
Teollisuuden<br />
mittaustekniikka<br />
Lääketieteelliset<br />
mittaukset<br />
Elektroniikan<br />
tuotantoja<br />
valmistustekniikka<br />
RFtekniikka<br />
Digitaalinen<br />
signaalinkäsittely<br />
Ohjelmistotekniikka<br />
Radiotietoliikennetekniikka<br />
6.3.2. <strong>Opinto</strong>suuntien kuvaukset<br />
Elektroniikan opintosuunta<br />
SO 194<br />
Elektroniikan opintosuunnassa tavoitteena on<br />
kouluttaa elektroniikkasuunnitteluun laajasti ja<br />
syvällisesti perehtyneitä piiri-, laite- ja järjestelmäsuunnittelijoita<br />
elektroniikkateollisuuteen ja<br />
soveltavaa elektroniikkaa harjoittaviin tutkimuslaitoksiin.<br />
Piiri- ja laitesuunnittelijan toimenkuva<br />
on laaja. Yleensä työn keskeisenä osana on<br />
elektronisten laitteiden ja järjestelmien suunnittelu<br />
mm. tietoliikennesovelluksiin, yleisesti<br />
signaalien ja tiedon siirtoon ja käsittelyyn, konei-
konejärjestelmät mukaan lukien. Analogia/RF -<br />
piirisuunnittelun jatkomoduulissa tavoitteena on<br />
kouluttaa analogiaelektroniikkaan syventyneitä<br />
piirisuunnittelijoita, joilla on syvälliset tiedot<br />
elektroniikkasuunnittelusta myös RF -taajuuksilla.<br />
Elektroniikan opintosuunnan valinneelle sopii<br />
valinnaismoduuliksi miltei mikä tahansa tarjolla<br />
olevista. Erityisesti suositellaan tietoliikenteeseen<br />
ja mittaustekniikkaan liittyviä valinnaismoduuleja.<br />
Optoelektroniikan ja mittaustekniikan<br />
opintosuunta<br />
Optoelektroniikan ja mittaustekniikan opintosuunnan<br />
tavoitteena on kouluttaa diplomi-insinöörejä<br />
elektroniikkateollisuuden ja sovellettua<br />
elektroniikkaa harjoittavien tutkimuslaitosten<br />
palvelukseen. Opetus antaa perusvalmiudet<br />
moniteknisten mittalaitteiden ja anturien suunnitteluun,<br />
elektroniikkatuotteiden testaukseen<br />
sekä EMC- ja RF-suunnitteluun. Painoalueina<br />
ovat optoelektroniikkaa soveltava mittaustekniikka,<br />
teollisuuden mittaus- ja testaustekniikat,<br />
EMC-suunnittelu ja lääketieteelliset mittaukset.<br />
<strong>Opinto</strong>suunnan perusmoduulissa perehdytään<br />
anturitekniikkaan, laite- ja elektroniikkasuunnitteluun<br />
ja signaalin käsittely- ja siirtotekniikkaan.<br />
Jatkomoduulissa syvennetään tietämystä mm.<br />
optoelektroniikasta, lääketieteellisistä mittauksista,<br />
automaattisista mittauslaitteista ja RFtekniikasta.<br />
Sulautettujen järjestelmien opintosuunta<br />
Sulautettujen järjestelmien asiantuntijoiden tarve<br />
on kasvanut voimakkaasti viime vuosina matkapuhelinten<br />
ja liikkuvan tietoliikenteen yleistyttyä.<br />
Vankan ohjelmistoteknisen osaamisen lisäksi<br />
alan asiantuntijalla täytyy olla vahva laitteistotuntemus,<br />
koska sulautetut tietokonejärjestelmät<br />
vaativat laiteläheistä ohjelmointia. Sulautettujen<br />
järjestelmien opintosuunnassa tavoitteena on<br />
kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka hallitsevat<br />
sekä tietokonejärjestelmien laitteisto- että ohjelmistotekniikan.<br />
<strong>Opinto</strong>suunta antaa valmiudet<br />
suunnitella muun muassa matkapuhelimissa,<br />
puhelinverkoissa, kodinkoneissa ja viihde-elektroniikassa<br />
tarvittavia sulautettuja järjestelmiä.<br />
Sulautettujen järjestelmien opintosuunnan perusmoduuli<br />
perehdyttää opiskelijat tietokonejärjestelmiin<br />
ja niiden käyttöön sulautettujen järjestelmien<br />
toteuttamisessa. Moduuli antaa hyvän<br />
pohjan tietokonepohjaisten järjestelmien suunnitteluun<br />
ja toteutukseen kattamalla laitearkkitehtuurit,<br />
tietokoneverkot ja niissä käytettävät<br />
ohjelmistot, käyttöjärjestelmät ja ohjelmistojen<br />
suunnittelu- ja laadunvarmistusmenetelmät. Jatkomoduulin<br />
avulla opiskelijat voivat syventää<br />
osaamistaan esimerkiksi älykkäiden tietämysteknisten<br />
järjestelmien kehittämisessä. Lisäksi on<br />
mahdollista lisätä tietämystään sulautettujen<br />
järjestelmien soveltamisesta esimerkiksi erittäin<br />
nopeiden erikoistietokonejärjestelmien tai tietoliikenneprotokollien<br />
kehittämisessä.<br />
Signaalinkäsittelyn opintosuunta<br />
Digitaalisen signaalinkäsittelyn merkitys on kasvanut<br />
viime vuosina huomattavasti monilla sovellusalueilla.<br />
Käsiteltävät signaalit voivat olla<br />
esimerkiksi puhetta, kuvaa tai muuta dataa tietoliikenne-<br />
ja multimediajärjestelmissä, erilaisilla<br />
antureilla tuotettua mittaustietoa teollisuusautomaatiossa,<br />
EKG-, EEG- tai sykemittarin signaaleja<br />
biolääketieteessä. Signaalinkäsittelyn<br />
tavoitteena voi olla esimerkiksi muokata alkuperäinen<br />
signaali sovelluksen kannalta käyttökelpoisempaan<br />
muotoon tai kompressoida signaali<br />
nopean siirron ja vähän muistitilaa vaativan varastoinnin<br />
edellyttämään tiiviiseen muotoon.<br />
Monimutkaisemmissa sovelluksissa signaalinkäsittelyyn<br />
liittyy myös analysointivaihe, jossa<br />
tavoitteena voi olla esimerkiksi puheen tai kuvan<br />
tunnistaminen. Useimmissa signaalinkäsittelyn<br />
sovelluksissa ovat nopeusvaatimukset hyvin suuret,<br />
minkä vuoksi joudutaan käyttämään tavallisen<br />
tietokoneen asemesta signaalinkäsittelyyn<br />
suunniteltuja erikoisprosessoreita. Signaalinkäsittelyjärjestelmät<br />
ovat yleensä osa laajempaa,<br />
valittuun sovellukseen kehitettyä sulautettua<br />
järjestelmää. Näin ollen alan koulutukseen sisällytetään<br />
sulautettujen järjestelmien ja sovellus-<br />
SO 195
alojen, erityisesti tietoliikennetekniikan, kursseja.<br />
Signaalinkäsittelyn opintosuunnan tavoitteena<br />
on kouluttaa signaalinkäsittelyn menetelmiin,<br />
ohjelmistoihin ja järjestelmiin perehtyneitä diplomi-insinöörejä<br />
teollisuuden ja tutkimuslaitosten<br />
tarpeisiin. Signaalinkäsittelyn perusmoduuli<br />
perehdyttää opiskelijat digitaalisen signaalin- ja<br />
kuvankäsittelyn teoriaan ja menetelmiin, signaalinkäsittelyjärjestelmiin,<br />
digitaaliseen tiedonsiirtoon<br />
ja tietokonetekniikkaan. Jatkomoduulin<br />
tavoitteena on syventää erilaisissa sovelluksissa<br />
tarvittavien menetelmien tuntemusta.<br />
Digitaalisen signaalinkäsittelyn valinnaismoduuliin<br />
on koottu jonkin muun opintosuunnan<br />
valinneille sopivia signaalinkäsittelyn menetelmiin<br />
ja järjestelmiin liittyviä kursseja. Älykkäät<br />
järjestelmät -valinnaismoduulia suositellaan mm.<br />
niille, jotka ovat kiinnostuneita tekemään diplomityönsä<br />
sähkötekniikan osaston konenäön ja<br />
mediankäsittelyn ryhmissä.<br />
Tietoliikennetekniikan opintosuunta<br />
SO 196<br />
Tietoliikennetekniikan opintosuunta tähtää tietoliikennetekniikan<br />
järjestelmien ja laitteiden<br />
tutkimukseen ja suunnitteluun kykenevien diplomi-insinöörien<br />
kouluttamiseen. Esimerkiksi<br />
matkaviestintäjärjestelmien suunnittelu ja toteutus<br />
edellyttää kokonaisvaltaista käsitystä tietoliikennetekniikasta.<br />
<strong>Opinto</strong>suunnan perusmoduulissa luodaan teoriapohja<br />
sovelluskohtaisten ongelmien hallitsemiseksi.<br />
Moduuli sisältää opintojaksoja digitaalisesta<br />
tiedonsiirrosta, tietoliikenneverkoista ja digitaalisesta<br />
signaalinkäsittelystä. Suunnittelu- ja laboratoriotöillä<br />
edistetään opittujen asioiden syvällistä<br />
ymmärtämistä ja soveltamista käytäntöön.<br />
Jatkomoduulissa syvennetään erityisesti siirtotekniikan<br />
osa-alueita. Jatkomoduulin teoreettisten<br />
kurssien opiskelu luo hyvät edellytykset<br />
työskennellä alan tutkimuslaitoksissa.<br />
<strong>Opinto</strong>suunnan valitseville suositellaan yhdeksi<br />
valinnaismoduuliksi joko digitaalisen siirtotekniikan<br />
tai radiotietoliikennetekniikan valinnaismoduulia.<br />
Digitaalisen siirtotekniikan valinnaismoduulissa<br />
keskitytään digitaalisiin siirtojärjestelmiin.<br />
Radiotietoliikennetekniikan valinnaismoduulissa<br />
päähuomio on radiolaite- ja<br />
järjestelmäsuunnittelussa. Tietoliikennetekniikan<br />
valinnaismoduuli on tarkoitettu vaihtoehdoksi<br />
opiskelijoille, jotka eivät valitse tietoliikennetekniikan<br />
opintosuuntaa mutta haluavat laajentaa<br />
osaamistaan tähän suuntaan.<br />
Radiotekniikan opintosuunta<br />
Radiotekniikan opintosuunnassa koulutetaan<br />
erityisesti RF-asiantuntijoita radiotietoliikenneteollisuuden<br />
ja tutkimuslaitosten tarpeisiin. RFasiantuntijoita<br />
tarvitaan sekä järjestelmä- että piiritasolla.<br />
<strong>Opinto</strong>suunnan valinneet perehdytetään<br />
mm. mikroaaltotekniikkaan, antenneihin,<br />
radiokanavan ominaisuuksiin, RF-suunnitteluun<br />
ja –mittauksiin. Radiotekniikan perusmoduuli<br />
perehdyttää opiskelijat sähkömagneettisen teoriaan<br />
ja sen soveltamiseen suurtaajuustekniikassa,<br />
antenneihin, RF-järjestelmiin ja komponentteihin<br />
sekä radiotaajuisiin mittauksiin. Radiotekniikan<br />
jatkomoduulissa syvennetään tietoja radiokanavasta<br />
ja radiolaitteiden järjestelmäsuunnittelusta.<br />
Radiotekniikan jatkomoduulin valinnaisilla<br />
kursseilla syvennetään radiotietoliikennejärjestelmien<br />
ja piirisuunnittelun asiantuntemusta ja<br />
laajennetaan näkökulmaa radiotekniikan mittausja<br />
tehosovelluksiin.<br />
Elektroniikan valmistus- ja tuotantotekniikan<br />
opintosuunta<br />
Elektroniikan valmistus- ja tuotantotekniikan<br />
opintosuunta kouluttaa asiantuntijoita elektroniikka-<br />
ja tietoliikenneteollisuuden ja tutkimuslaitosten<br />
palvelukseen. Opetus antaa valmiudet<br />
elektroniikan materiaali-, komponentti-, mikrosysteemi-,<br />
valmistus-, tuotanto- ja luotettavuustekniikkaan<br />
liittyviin tehtäviin. Koulutus on<br />
monipuolista, mutta antaa mahdollisuuden profiloitua<br />
toiminnan eri osa-alueille.<br />
Elektroniikan valmistus- ja tuotantotekniikan<br />
opintosuunnan perusmoduuli perehdyttää opiskelijat<br />
elektroniikkateollisuudessa käytettäviin<br />
valmistustekniikoihin, kokoonpanotekniikoihin,<br />
tuotantotekniikoiden perusteisiin sekä mikrosysteemeihin<br />
ja niiden prosessointiin. Lisäksi se
käsittelee elektroniikan ja optoelektroniikan<br />
materiaalien ja komponenttien toiminnan perusteita<br />
ja tutkimusmenetelmiä.<br />
<strong>Opinto</strong>suuntaan liittyy kaksi jatkomoduulia<br />
valittavaksi niille, jotka haluavat perehtyä syvällisemmin<br />
joko elektroniikan valmistus- ja tuotantotekniikkaan<br />
tai mikrosysteemiteknologioihin.<br />
Elektroniikan valmistus- ja tuotantotekniikan<br />
jatkomoduulissa keskitytään keskeisimpiin tuotantotekniikoihin<br />
sekä elektroniikan suunnittelun,<br />
valmistuksen, karakterisoinnin sekä luotettavuustekniikan<br />
edellyttämien menetelmien hallintaan.<br />
Mikroelektroniikan jatkomoduulissa<br />
perehdytetään opiskelija mikrosysteemiteknologioihin<br />
erityisesti puolijohdekomponenttien,<br />
mikropiirien, mikromekaniikan komponenttien<br />
ja hybridien rakenteiden ja valmistuksen osalta.<br />
Elektroniikan materiaalien sekä<br />
komponentti- ja optofysiikan opintosuunta<br />
Elektroniikan materiaalien sekä komponentti- ja<br />
optofysiikan opintosuunta on tarkoitettu elektroniikan<br />
ja optoelektroniikan komponenteista,<br />
energiamuuntimista ja materiaaleista sekä niiden<br />
fysiikasta ja toimintojen mallintamisesta kiinnostuneille<br />
opiskelijoille. Elektroniikan materiaalien<br />
sekä komponentti- ja optofysiikan opintosuunnan<br />
perusmoduuli käsittelee elektroniikan ja<br />
optoelektroniikan materiaalien käyttöä ja ominaisuuksia,<br />
materiaali- ja komponenttifysiikkaa<br />
sekä materiaalien tutkimusmenetelmiä, jotka<br />
ovat välttämättömiä alan perustutkimuksessa ja<br />
soveltavassa tutkimuksessa. <strong>Opinto</strong>suuntaan<br />
liittyy puolijohdetekniikan ja –fysiikan jatkomoduuli.<br />
Sen tavoitteena on antaa tietoa elektroniikassa<br />
käytettävien materiaalien ja komponenttien<br />
fysiikasta sekä niiden toimintojen kuvauksesta ja<br />
mallintamisesta piirisuunnittelun perustaksi.<br />
Teknillisen matematiikan opintosuunta<br />
Teknillisen matematiikan opintosuunnan tavoitteena<br />
on kouluttaa diplomi-insinöörejä, joilla on<br />
laajat valmiudet käyttää ja kehittää tekniikassa<br />
tarvittavia teoreettisia menetelmiä. Koulutus<br />
mahdollistaa sijoittumisen tutkimus- ja koulutustehtäviin<br />
sekä tuotekehittelyyn. Teknillisen<br />
matematiikan opintosuunta sisältää kolme eri<br />
painopistealuetta, joilla on keskeinen asema<br />
modernin teknologian ongelmissa. Teknillisen<br />
matematiikan opintosuunnan valinneet voivat<br />
osallistua uuteen eurooppalaiseen teollisuusmatematiikan<br />
ECMI-koulutusohjelmaan (ECMI =<br />
European Consortium for Mathematics in Industry).<br />
Koulutuksesta saa erillisen ECMI-diplomin,<br />
joka antaa mahdollisuudet toimia teollisuusmatemaatikkona<br />
myös muualla Euro<strong>opas</strong>sa.<br />
6.3.3. Opetussuunnitelma vuonna <strong>2000</strong> ja 2001 aloittaville ylioppilaille<br />
PERUSOPINNOT<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
03001P Opiskelu ja sen suunnittelu 0,5 1<br />
03004P Tiedonhankintakurssi 3<br />
90211P Tekniikan englanti 3/ 4 1-6 1-2<br />
90312P Tekniikan saksa<br />
90108P Toinen kotimainen kieli, ruotsi / 2 3<br />
90009P Toinen kotimainen kieli, suomi<br />
81122P Johdatus ohjelmointiin 4 1-3 1<br />
SO 197
52481P Johdatus työaseman käyttöön 0,5 1 1<br />
52334P Tietoliikennetekniikan perusteet 2 2-3 1<br />
52437P Johdatus sähkö- ja tietotekniikkaan 1 1-2 1<br />
03010P Matematiikan peruskurssi I 3 1-3 1<br />
03011P Matematiikan peruskurssi II 3,5 4-6 1<br />
03017P Differentiaaliyhtälöt 2,5 4-6 1<br />
03019P Matriisialgebra 2 1-3 1<br />
76193P Fysiikka S 8 1-6 1<br />
52104P Materiaalifysiikan perusteet 2,5 4-6 1<br />
03018P Kompleksianalyysi 2,5 1-2 2<br />
03020P Matemaattiset apuneuvot 3 4-6 2<br />
03021P Tilastomatematiikka 3 4-6 2<br />
03022P Numeeriset menetelmät 3 4-6 3<br />
Yhteensä 47<br />
YHTEISET AINEOPINNOT<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
52403A Sähköteknillinen dokumentointi 1,5 4-6 1<br />
52302A Piiriteoria I 3 5-6 1<br />
52306A Piiriteoria II 2 1-3 2<br />
76198A Sähköoppi 3 4-6 2<br />
03049A Signaalit ja järjestelmät 3 5-6 2<br />
52205A Puolijohdekomponenttien perusteet 2,5 1-2 2<br />
52431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet 2,5 2-3 2<br />
52208A Elektroniikan komponentit 1,5 5-6 2<br />
52432A Analogiapiirit I 3 4-5 2<br />
52413A Digitaalitekniikka I 3,5 1-2 2<br />
52462A Digitaalitekniikan työt 1,5 3-4 2<br />
52415A Tietokonetekniikka I 3 3 2<br />
52482A Ohjelmointityö 1,5 1-6 2<br />
52109A Sähkömittaustekniikan perusteet3 3 1-3 2<br />
03024A Satunnaissignaalit 3 1-2 3<br />
52311A Tietoliikenneteoria 3 3-4 3<br />
52433A Analogiatekniikan työt 1,5 2-3 3<br />
52419A Tietokonetekniikka II 2,5 4-6 3<br />
52430A Elektroninen mittaustekniikka 3,5 4-5 3<br />
47460A Säätö- ja systeemitekniikan perusteet I 3 1-3 3<br />
Yhteensä 55<br />
SO 198
OPINTOSUUNTIIN LIITTYVÄT PERUS- JA JATKOMODUULIT<br />
Elektroniikan perusmoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
52218A Mikroelektroniikan ja -mekaniikan perusteet 2,5 4-5 3<br />
52384A Radiotekniikan perusteet 3 1-2 3<br />
52331S Suodattimet 2,5 3-4 3<br />
52337A Digitaaliset suodattimet 3 1-2 3<br />
52443S Analogiapiirit II 3 2-3 3<br />
52404A Digitaalitekniikka II 3 4-5 3<br />
52332S Piirisuunnittelu tietokoneella 2,5 1-3 4<br />
52405A Laitesuunnittelu 3 5-6 3<br />
52335S Radiotekniikka 3,5 1-3 4<br />
Yhteensä 26<br />
Digitaalitekniikan piiri- ja järjestelmäsuunnittelun jatkomoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52445S Digitaalitekniikka III 3,5 5-6 4<br />
52434S Sulautettujen järjestelmien työt 3 4-6 4<br />
52441S Elektroniikan työ 4 1-6 4<br />
Valinnaiset:<br />
52457A Ohjelmistotekniikka 3 1-3 3<br />
52486S Signaalinkäsittelyjärjestelmät 2,5 5-6 4<br />
52485S DSP-työt 2 3-4 4<br />
52480S Tietokonearkkitehtuurit 3 1 4<br />
52467S Digitaalinen kuvankäsittely 3 1-3 4<br />
52336S Digitaalinen tiedonsiirto I 4 1-3 4<br />
52340S Datan siirto 2 1-3 4<br />
52343S Koodausmenetelmät 2,5 2-3 4<br />
52435S Analogiapiirit III 3,5 1-3 4<br />
52429S Tietoliikennepiirien suunnittelu 3 5-6 4<br />
Analogia/RF-piirisuunnittelun jatkomoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52435S Analogiapiirit III 3,5 1-3 4<br />
52429S Tietoliikennepiirien suunnittelu 3 5-6 4<br />
52441S Elektroniikan työ 4 1-6 4<br />
Valinnaiset:<br />
52375S Lähetinvastaanottimen suunnittelu 3 4-6 4<br />
SO 199
52222S RF-tekniikan komponentit 2,5 1-3 4<br />
52450S Optoelektroniikka 2.5 3-4 4<br />
52439S EMC-suunnittelu 2,5 6 4<br />
52230S Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat 3 4-6 4<br />
52165S RF-mittaukset 2 4 4<br />
52229S Puolijohdekomponenttien fysiikka 3 4-6 4<br />
Optoelektroniikan ja mittaustekniikan perusmoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
52218A Mikroelektroniikan ja -mekaniikan perusteet 2,5 4-5 3<br />
52384A Radiotekniikan perusteet 3 1-2 3<br />
52331S Suodattimet 2,5 3-4 3<br />
52337A Digitaaliset suodattimet 3 1-2 3<br />
52405A Laitesuunnittelu 3 5-6 3<br />
52443S Analogiapiirit II 3 2-3 3<br />
52450S Optoelektroniikka 2,5 3-4 4<br />
52238S Optoelektroniset mittaukset 2,5 3 4<br />
52124S Anturit ja mittausmenetelmät 3 1-2 4<br />
Yhteensä 25<br />
Optoelektroniikan ja mittaustekniikan jatkomoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52126S Lääketieteelliset mittaukset 4<br />
52484S Tilastollinen signaalinkäsittely 3 4-6 3<br />
52228S Mikroanturit 2,5 1-3 3<br />
Valinnaiset:<br />
52223S Elektroniikan ja optoelektroniikan materiaalit 3 1-3 4<br />
52438S Mittausjärjestelmät1 4 2 4<br />
52439S EMC-suunnittelu 2,5 6 4<br />
52492S Tuotekehityksen laatu 3 4-6 4<br />
52165S RF-mittaukset 2 4 4<br />
52485S DSP-työt 2 3-4 4<br />
52237S RF-piirisuunnittelu 2,5 1-2 4<br />
52234S Mikromekaniikka 2,5 4-6 4<br />
52127S Ultraäänitekniikka 1,5 6 4<br />
52112S Tunnistusjärjestelmät 2 2-3 4<br />
52383S Radiotekniikan sovelluksia 4 3-6 4<br />
52440S Teknillinen optiikka 2,5 4 4<br />
52167S Elektroniikan testaustekniikka 2 5 4<br />
SO 200
Elektroniikan valmistus- ja tuotantotekniikan perusmoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
52218A Mikroelektroniikan ja -mekaniikan perusteet 2,5 4-5 3<br />
52384A Radiotekniikan perusteet 3 1-2 3<br />
52443S Analogiapiirit II 3 2-3 3<br />
52405A Laitesuunnittelu 3 5-6 3<br />
52230S Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat 3 4-6 4<br />
46364S Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka 3 3-4 3<br />
46575A Materiaalien tutkimustekniikat 2 2-3 4<br />
52165S RF-mittaukset 2 4 4<br />
52222S RF-tekniikan komponentit 2,5 1-3 4<br />
52223S Elektroniikan ja optoelektroniikan materiaalit 3 1-3 4<br />
Yhteensä 27<br />
Mikroelektroniikan jatkomoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52227S Mikroelektroniikka 3 1-3 4<br />
52203S Mikromoduulit 3 4-6 4<br />
52202S Elektroniikan pakkaustekniikan luotettavuus 2,5 4-6 4<br />
52219S Röntgenmenetelmät 2,5 5-6 3<br />
Valinnaiset:<br />
S69.140 Puolijohdeteknologian laboratoriotyöt I (TKK) 1 3-4 3<br />
S69.126 Puolijohdeteknologian laboratoriotyöt II (TKK) 5 1-3 4<br />
52331S Suodattimet 2,5 3-4 3<br />
52234S Mikromekaniikka 2,5 4-6 4<br />
52226S Laserprosessointi 3 1-3 4<br />
52235S Elektroniikan materiaalien tutkimusja<br />
valmistusmenetelmät 2 1-3 4<br />
52228S Mikroanturit 2,5 1-3 3<br />
52450S Optoelektroniikka 2,5 3-4 4<br />
Elektroniikan valmistus- ja tuotantotekniikan jatkomoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52202S Elektroniikan pakkaustekniikan luotettavuus 2,5 4-6 4<br />
47464S Elektroniikan tuotantoautomaatio 3 4-5 4<br />
52167S Elektroniikan testaustekniikka 1,5 5 4<br />
52203S Mikromoduulit 3 4-6 4<br />
Valinnaiset:<br />
52235S<br />
Elektroniikan materiaalien tutkimusja<br />
valmistusmenetelmät 2 1-3 4<br />
SO 201
52219S Röntgenmenetelmät 2,5 5-6 3<br />
52331S Suodattimet 2,5 3-4 3<br />
46591S Elektroniikan liittämismenetelmät 2 2-3 4<br />
52438S Mittausjärjestelmät 4 2 4<br />
Elektroniikan materiaalien sekä komponentti- ja optofysiikan perusmoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
52218A Mikroelektroniikan ja mekaniikan perusteet 2,5 4-5 3<br />
52384A Radiotekniikan perusteet 3 1-2 3<br />
52331S Suodattimet 2,5 3-4 3<br />
52227S Mikroelektroniikka 3 1-3 4<br />
52443S Analogiapiirit II 3 2-3 3<br />
52219S Röntgenmenetelmät 2,5 5-6 3<br />
52450S Optoelektroniikka 2,5 3-4 4<br />
52220S Puolijohdefysiikka 3 4-6 3<br />
76312S Kvanttimekaniikka I 5 1-3 3<br />
52223S Elektr. ja optoelektroniikan materiaalit 3 1-3 4<br />
Yhteensä 30<br />
Puolijohdetekniikan ja –fysiikan jatkomoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52204S Puolijohdeoptiikka ja optiset komponentit 4 1-3 4<br />
52229S Puolijohdekomponenttien (VLSI) fysiikka 3 4-6 4<br />
52228S Mikroanturit 3 1-3 3<br />
52722S RF-tekniikan komponentit 2,5 1-3 4<br />
Valinnaiset:<br />
52226S Laserprosessointi 3 1-3 4<br />
52235S Elektroniikan materiaalien<br />
tutkimus- ja valmistusmenetelmät 2 4 4<br />
52440S Teknillinen optiikka 2,5 4 4<br />
52234S Mikromekaniikka 3 1-3 4<br />
52203S Mikromoduulit 3 4-6 4<br />
76197A Statistinen mekaniikka 3 1-3 3<br />
Tietoliikennetekniikan perusmoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
52309S Signaaliteorian jatkokurssi 2,5 5-6 3<br />
52331S Suodattimet 2,5 3-4 3<br />
52384A Radiotekniikan perusteet 3 1-2 3<br />
52336S Digitaalinen tiedonsiirto 4 1-3 4<br />
SO 202
52343S Koodausmenetelmät 2,5 2-3 4<br />
52378A Tietoliikennetekniikan laboratoriotyöt 2 1-6 4<br />
52337A Digitaaliset suodattimet 3 1-2 3<br />
52484S Tilastollinen signaalinkäsittely 3 4-6 3<br />
52350S Tietoliikenne- ja radiotekniikan seminaari 1 1-6 4-5<br />
52340S Datan siirto 2 1-3 4<br />
52486S Signaalinkäsittelyjärjestelmät 2,5 5-6 4<br />
Yhteensä 28<br />
Tietoliikennetekniikan jatkomoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52371S Digitaalinen tiedonsiirto II 4 4-6 4<br />
52372S Hajaspektritekniikka 3 4-6 4<br />
52381S Radiokanava tiedonsiirtokanavana 2,5 4-6 3<br />
Valinnaiset:<br />
80067S Koodausteoria 5<br />
80053S Matriisiteoria 5<br />
52374S Tietoliikenneverkot 4 4-6 4<br />
52352S Satelliittitietoliikennetekniikka 2 1-3 5<br />
52333S Matkaviestintäjärjestelmät 3 5-6 4<br />
Radiotekniikan perusmoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
52350S Tietoliikenne- ja radiotekniikan seminaari 1 1-6 4-5<br />
52384A Radiotekniikan perusteet 3 1-2 3<br />
52382A Mikroaaltotekniikka 4 4-6 3<br />
52331S Suodattimet 2,5 3-4 3<br />
52222S RF-tekniikan komponentit 2,5 1-3 4<br />
52380S Antennit 2,5 2-3 4<br />
52335S Radiotekniikka 3,5 1-3 4<br />
52165S RF-mittaukset 2 4 4<br />
52443S Analogiapiirit II 3 2-3 3<br />
Yhteensä 24<br />
Radiotekniikan jatkomoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52332S Piirisuunnittelu tietokoneella 2,5 1-3 4<br />
52375S Lähetinvastaanottimen suunnittelu 3 4-6 4<br />
52381S Radiokanava tiedonsiirtokanavana 2,5 4-6 3<br />
52439S EMC-suunnittelu 2,5 6 4<br />
SO 203
Valinnaiset:<br />
52429S Tietoliikennepiirien suunnittelu 3 5-6 4<br />
52383S Radiotekniikan sovelluksia 4 3-6 4<br />
52333S Matkaviestintäjärjestelmät 3 5-6 4<br />
52435S Analogiapiirit III 3,5 1-3 4<br />
52218A Mikroelektroniikan ja -mekaniikan perusteet 2,5 4-5 3<br />
52337A Digitaaliset suodattimet 3 1-2 3<br />
52492S Tuotekehityksen laatu 3 4-6 4<br />
52167S Elektroniikan testaustekniikka 1,5 5 4<br />
52229S Puolijohdekomponenttien VLSI-fysiikka 3 4-6 4<br />
52372S Hajaspektritekniikka 3 4-6 4<br />
52376S CDMA-tekniikka 2,5 4-6 4<br />
52352S Satelliittitietoliikennetekniikka 2 1-3 5<br />
52336S Digitaalinen tiedonsiirto I 4 1-3 4<br />
52309S Signaaliteorian jatkokurssi 2,5 5-6 3<br />
52237S RF-piirisuunnittelu 2,5 1-2 4<br />
Sulautettujen järjestelmien perusmoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
52453A Käyttöjärjestelmät 3 1-2 3<br />
52457A Ohjelmistotekniikka 3 1-3 3<br />
52426A Ohjelmistotekniikan työt 2,5 1-3 3<br />
52313S Tietoliikenneohjelmistot I 3 1-3 4<br />
52492S Tuotekehityksen laatu 3 4-6 4<br />
52480S Tietokonearkkitehtuurit 3 1 4<br />
52423S Sulautettujen järjestelmien työt 3 4-6 4<br />
52404A Digitaalitekniikka II 3 4-5 3<br />
52337A Digitaaliset suodattimet 3 1-2 3<br />
Yhteensä 26,5<br />
Sulautettujen järjestelmien jatkomoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52464S Reaaliaikaolio-ohjelmointi 2,5 3-4 3<br />
52476S Tietokoneverkot 2,5 2-3 4<br />
Valinnaiset:<br />
81123A Tietorakenteet 4 4-5 3<br />
52475S Rinnakkaistietokoneet 3 5-6 4<br />
52445S Digitaalitekniikka III 3,5 5-6 4<br />
52314S Tietoliikenneohjelmistot II 3 4-6 4<br />
52468S Tietämystekniikka 3 4-5 4<br />
52469S Älykkäät järjestelmät 3 5-6 4<br />
52486S Signaalinkäsittelyjärjestelmät 2,5 5-6 4<br />
81108A Projektitoiminnan perusteet 2 4-6 4<br />
SO 204
03023P Tietotekniikan matematiikka 3 1-2 2<br />
52218A Mikroelektroniikan ja -mekaniikan perusteet 2,5 4-5 3<br />
Signaalinkäsittelyn perusmoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
52453A Käyttöjärjestelmät 3 1-2 3<br />
52457A Ohjelmistotekniikka 3 1-3 3<br />
52337A Digitaaliset suodattimet 3 1-2 3<br />
52484S Tilastollinen signaalinkäsittely 3 4-6 3<br />
52486S Signaalinkäsittelyjärjestelmät 2,5 5-6 4<br />
52485S DSP-työt 2 3-4 4<br />
52336S Digitaalinen tiedonsiirto I 4 1-3 4<br />
52467S Digitaalinen kuvankäsittely 3 1-3 4<br />
52404A Digitaalitekniikka II 3 4-5 3<br />
52309S Signaaliteorian jatkokurssi 2,5 5-6 3<br />
Yhteensä 29<br />
Signaalinkäsittelyn jatkomoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Valinnaiset:<br />
52469S Älykkäät järjestelmät 3 5-6 4<br />
52488S Multimediajärjestelmät 3,5 2-3 4<br />
52445S Digitaalitekniikka III 3,5 5-6 4<br />
52331S Suodattimet 2,5 3-4 3<br />
52343S Koodausmenetelmät 2,5 2-3 4<br />
03028S Matemaattinen signaalinkäsittely 4 4-6 4<br />
52354S Puheenkoodaus 2 4-5 4<br />
52468S Tietämystekniikka 3 4-5 4<br />
47462A Säätö- ja systeemitekniikan perusteet II (SK) 4-5 3<br />
47440A Systeemitekniikan laboratoriotyöt 1<br />
Teknillisen matematiikan perusmoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
52404A Digitaalitekniikka II 3 4-5 3<br />
03023P Tietotekniikan matematiikka 3 1-2 2<br />
03025A Optimoinnin perusteet 3<br />
03026A Variaatiomenetelmät 3<br />
52457A Ohjelmistotekniikka 3 1-3 3<br />
52384A Radiotekniikan perusteet 3 1-2 3<br />
52309S Signaaliteorian jatkokurssi 2,5 5-6 3<br />
47462A Säätö- ja systeemitekniikan perusteet II (SK) 3 4-5 3<br />
47440A Systeemitekniikan laboratoriotyöt 1<br />
SO 205
Yhteensä 24,5<br />
VALINNAISMODUULIT<br />
Elektroniikkasuunnittelun valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52443S Analogiapiirit II 3 2-3 3<br />
52404A Digitaalitekniikka II 3 4-5 3<br />
52405A Laitesuunnittelu 3 5-6 3<br />
52331S Suodattimet 2,5 3-4 3<br />
Valinnaiset:<br />
52337A Digitaaliset suodattimet 3 1-2 3<br />
52332S Piirisuunnittelu tietokoneella 2,5 1-3 4<br />
52450S Optoelektroniikka 2,5 3-4 4<br />
52439S EMC-suunnittelu 2,5 6 4<br />
52492S Tuotekehityksen laatu 3 4-6 4<br />
Elektroniikan testaustekniikan valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52167S Elektroniikan testaustekniikka 2 5 4<br />
52438S Mittausjärjestelmät 4 2 4<br />
52439S EMC-suunnittelu 2,5 5 4<br />
52239S EMC-testaus 2 6 4<br />
Valinnaiset:<br />
52443S Analogiapiirit II 3 2-3 3<br />
52404A Digitaalitekniikka II 3 4-5 3<br />
52165S RF-mittaukset 2 4-1 4<br />
52492S Tuotekehityksen laatu 3 4-6 4<br />
52405A Laitesuunnittelu 3 5-6 3<br />
46591S Elektroniikan liittämismenetelmät 2 2-3 4<br />
52238S Optoelektroniset mittaukset 2,5 3 4<br />
52112S Tunnistusjärjestelmät 2 2-3 4<br />
52230S Mikroelektroniikan kokoonpanomenetelmät 3 4-6 4<br />
Optoelektroniikan valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52450S Optoelektroniikka 2,5 3-4 4<br />
52440S Teknillinen optiikka 2,5 4 4<br />
SO 206
52223S Elektroniikan ja optoelektroniikan materiaalit 3 1-3 4<br />
52238S Optoelektroniset mittaukset 2,5 3 4<br />
Valinnaiset:<br />
52467S Digitaalinen kuvankäsittely 3 1-3 4<br />
52229S Puolijohdekomponenttien fysiikka 3 4-6 4<br />
52228S Mikroanturit 2,5 1-3 3<br />
52226S Laserprosessointi 3 1-3 4<br />
Teollisuuden mittaustekniikan valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
52124S Anturit ja mittausmenetelmät 3 1-2 4<br />
52450S Optoelektroniikka 2,5 3-4 4<br />
52238S Optoelektroniset mittaukset 2,5 3 4<br />
52165S RF-mittaukset 2 4 4<br />
Valinnaiset:<br />
52167S Elektroniikan testaustekniikka 1,5 5 4<br />
52438S Mittausjärjestelmät 4 2 4<br />
52127S Ultraäänitekniikka 1,5 6 4<br />
52228S Mikroanturit 2,5 1-3 3<br />
52126S Lääketieteelliset mittaukset 3 4-5 4<br />
52439S EMC-suunnittelu 2,5 6 4<br />
52112S Tunnistusjärjestelmät 2 2-3 4<br />
Lääketieteellisten mittausten valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52126S Lääketieteelliset mittaukset 3 4-5 4<br />
52228S Mikroanturit 2,5 1-3 3<br />
52238S Optoelektroniset mittaukset 2,5 3 4<br />
04302A Anatomian ja fysiologian perusteet (LTK) 4<br />
Valinnaiset:<br />
52127S Ultraäänitekniikka 1,5 6 4<br />
52450S Optoelektroniikka 2,5 3-4 4<br />
52124S Anturit ja mittausmenetelmät 3 1-2 4<br />
52053S Lääketieteen laitteiden tuotevastuu 1<br />
52467S Digitaalinen kuvankäsittely 3 1-3 4<br />
76480S Hermoston tiedonkäsittely 2<br />
76117A Säteilyfysiikka, biologia ja –turvallisuus 2<br />
76439S Lääketieteellinen fysiikka 2<br />
08901A Johdatus lääketieteen tekniikkaan kliinisessä lääketieteessä<br />
4<br />
52337 Digitaaliset suodattimet 3 1-2 3<br />
SO 207
Elektroniikan tuotanto- ja valmistustekniikan valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52230S Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat 3 4-6 4<br />
47464S Elektroniikan tuotantoautomaatio 3<br />
52202S Elektroniikan pakkaustekniikan luotettavuus 2,5 4-6 4<br />
46364S Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka 3 3-6 4<br />
Valinnaiset:<br />
52405A Laitesuunnittelu 3 5-6 3<br />
52167S Elektroniikan testaustekniikka 1,5 5 4<br />
52112S Tunnistusjärjestelmät 2 2-3 4<br />
52492S Tuotekehityksen laatu 3 4-6 4<br />
52438S Mittausjärjestelmät 4 2 4<br />
46591S Elektroniikan liittämismenetelmät 2 2-3 4<br />
46357A Toiminnanohjaus 3 5-6 4<br />
46583A Materiaalitekniikka:<br />
osa Elektroniikan pinnoitusmenetelmät 0,5 2 4<br />
46586A Muovien teknologia: osa Elektroniikan muovit 1 1 4<br />
46365A Muovituotteiden valmistustekniikka 2 3 4<br />
RF-tekniikan valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52384A Radiotekniikan perusteet 3 1-2 3<br />
52237S RF-piirisuunnittelu 2,5 1-2 4<br />
52165S RF-mittaukset 2 4 4<br />
52380S Antennit 2,5 2-3 4<br />
Valinnaiset:<br />
52222S RF-tekniikan komponentit 2,5 1-3 4<br />
52375S Lähetinvastaanottimen suunnittelu 3 4-6 4<br />
52230S Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat 3 4-6 4<br />
52335S Radiotekniikka 3,5 1-3 4<br />
52443S Analogiapiirit II 3 2-3 3<br />
52332S Piirisuunnittelu tietokoneella 2,5 1-3 4<br />
52439S EMC-suunnittelu 2,5 6 4<br />
52382A Mikroaaltotekniikka 4 4-6 3<br />
Radiotietoliikennetekniikan valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52335S Radiotekniikka 3,5 1-3 4<br />
52333S Matkaviestintäjärjestelmät 3 5-6 4<br />
SO 208
52380S Antennit 2,5 2-3 4<br />
52381S Radiokanava tiedonsiirtokanavana 2,5 4-6 3<br />
Valinnaiset:<br />
52372S Hajaspektritekniikka 3 4-6 4<br />
52376S CDMA-tekniikka 2,5 4-6 4<br />
52375S Lähetinvastaanottimen suunnittelu 3 4-6 4<br />
52165S RF-mittaukset 2 4 4<br />
52354S Puheenkoodaus 2 4-5 4<br />
52237S RF-piirisuunnittelu 2,5 1-2 4<br />
52336S Digitaalinen tiedonsiirto I 4 1-3 4<br />
52382A Mikroaaltotekniikka 4 4-6 3<br />
52383S Radiotekniikan sovelluksia 4 3-6 4<br />
Tietoliikennetekniikan valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52340S Datan siirto 2 1-3 4<br />
52336S Digitaalinen tiedonsiirto I 4 1-3 4<br />
52309S Signaaliteorian jatkokurssi 2,5 5-6 3<br />
Valinnaiset:<br />
52313S Tietoliikenneohjelmistot I 3 1-3 4<br />
52354S Puheenkoodaus 2 4-5 4<br />
52333S Matkaviestintäjärjestelmät 3 5-6 4<br />
52343S Koodausmenetelmät 2,5 2-3 4<br />
52374S Tietoliikenneverkot 4 4-6 4<br />
52381S Radiokanava tiedonsiirtokanavana 2,5 4-6 3<br />
52380S Antennit 2,5 2-3 4<br />
52484S Tilastollinen signaalinkäsittely 3 4-6 3<br />
52371S Digitaalinen tiedonsiirto II 4 4-6 4<br />
Digitaalisen siirtotekniikan valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52371S Digitaalinen tiedonsiirto II 4 4-6 4<br />
52372S Hajaspektritekniikka 3 4-6 4<br />
52381S Radiokanava tiedonsiirtokanavana 2,5 4-6 3<br />
Valinnaiset:<br />
52352S Satelliittitietoliikennetekniikka 2 1-3 4<br />
52313S Tietoliikenneohjelmistot I 3 1-3 4<br />
52354S Puheenkoodaus 2 4-5 4<br />
52333S Matkaviestintäjärjestelmät 3 5-6 4<br />
52380S Antennit 2,5 2-3 4<br />
SO 209
Digitaalisen signaalinkäsittelyn valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52337A Digitaaliset suodattimet 3 1-2 3<br />
52485S DSP-työt 2 3-4 4<br />
52484S Tilastollinen signaalinkäsittely 3 4-6 3<br />
52486S Signaalinkäsittelyjärjestelmät 2,5 5-6 4<br />
Valinnaiset:<br />
03028S Matemaattinen signaalinkäsittely 4 4-6 4<br />
52467S Digitaalinen kuvankäsittely 3 1-3 4<br />
52354S Puheenkoodaus 2 4-5 4<br />
Älykkäät järjestelmät -valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52468S Tietämystekniikka 3 4-5 4<br />
52469S Älykkäät järjestelmät 3 5-6 4<br />
52467S Digitaalinen kuvankäsittely 3 1-3 4<br />
Valinnaiset:<br />
46256A Robotiikan perusteet 2 4-5 2<br />
52488S Multimediajärjestelmät 3,5 2-3 4<br />
52464S Reaaliaikaolio-ohjelmointi 2,5 3-4 3<br />
Tietokonetekniikan valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52453A Käyttöjärjestelmät 3 1-2 3<br />
52480S Tietokonearkkitehtuurit 3 1 4<br />
52457A Ohjelmistotekniikka 3 1-3 3<br />
Valinnaiset:<br />
52426A Ohjelmistotekniikan työ 2,5 4-6 3<br />
52475S Rinnakkaistietokoneet 3 5-6 4<br />
52476S Tietokoneverkot 2,5 2-3 4<br />
52423S Sulautettujen järjestelmien työt 3 4-6 4<br />
52404A Digitaalitekniikka II 3 4-5 3<br />
52492S Tietokonegrafiikka 3<br />
SO 210
Ohjelmistotekniikan valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52453A Käyttöjärjestelmät 3 1-2 3<br />
52457A Ohjelmistotekniikka 3 1-3 3<br />
52426A Ohjelmistotekniikan työ 2,5 4-6 3<br />
52492S Tuotekehityksen laatu 3 4-6 4<br />
Valinnaiset:<br />
52313S Tietoliikenneohjelmistot I 3 1-3 4<br />
52314S Tietoliikenneohjelmistot II3 4-6 4<br />
52464S Reaaliaikaolio-ohjelmointi 2,5 3-4 3<br />
52479S Ohjelmistoprojekti 4 4-6 4<br />
Diskreetin matematiikan valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
03029S Graafiteoria 5<br />
Valinnaiset:<br />
52468S Tietämystekniikka 3 4-5 4<br />
03007S Sumeat joukot 2,5<br />
80037A Matemaattinen mallintaminen 5<br />
80054S Automaatit ja formaalit kielet 5<br />
80067S Koodausteoria 5<br />
Matemaattisen signaalinkäsittelyn valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
03028S Matemaattinen signaalinkäsittely 4 4-6 4<br />
52484S Tilastollinen signaalinkäsittely 3 4-6 3<br />
52467S Digitaalinen kuvankäsittely 3 1-3 4<br />
Valinnaiset:<br />
52486S Signaalinkäsittelyjärjestelmät 2,5 5-6 4<br />
52485S DSP-työt 2 3-4 4<br />
52309S Signaaliteorian jatkokurssi 2,5 5-6 3<br />
Numeerisen analyysin valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset<br />
03073S Numeeristen menetelmien jatkokurssi 5<br />
SO 211
03047S Reunaelementtimenetelmän perusteet 4<br />
Valinnaiset:<br />
03072S Renaelementtimenetelmän perusteet, harjoitustyö 1<br />
03048S Tietokoneavusteinen geometria 5<br />
03008S Differentiaaliyhtälöiden jatkokurssi 5<br />
03043S Numeerisen analyysin seminaari 5<br />
03074S Variaatiomenetelmät kuvankäsittelyssä 5<br />
Teollisuustalouden ja markkinoinnin valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
47080A Teollisuustalouden perusteet 3 1-3 2<br />
Valinnaiset:<br />
47081A Tuotantolaitoksen suunnittelu 2 4-6 2<br />
47095A Tuotannon ohjauksen perusteet 2 1-2 3<br />
47089S Tuotannon johtaminen 3 3-4 3<br />
47090S Logistiikka 3 5-6 3<br />
47093S Tuotannon ja logistiikan ohjausmenetelmät 3 4-6 3<br />
72424A Tuotantohyödykkeiden markkinointi 3 4-6 3<br />
47086S Tuotekehitys ja innovaatiot 3 1-3 4<br />
47083S Teollisuustalouden jatkokurssi 3 4-6 4<br />
47092A Laadun peruskurssi 3 4-6 4<br />
03031A Työpsykologian peruskurssi 2 4<br />
Automaatiotekniikan valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
47462A Säätö- ja systeemitekniikan perusteet II (SK) 3 4-5 3<br />
47440A Systeemitekniikan laboratoriotyöt 1<br />
46251S Mekatroniikka 3 4-6 4<br />
46486S Tietoteknisten järjestelmien sovellukset 2 1-2 4<br />
Valinnaiset:<br />
47453S Digitaalinen säätöteoria 3 1-2 4<br />
47464S Elektroniikan tuotantoautomaatio 3 4-5 4<br />
52457A Ohjelmistotekniikka 3 1-3 3<br />
52426A Ohjelmistotekniikan työt 2,5 1-3 3<br />
52453A Käyttöjärjestelmät 3 1-2 3<br />
52124S Anturit ja mittausmenetelmät 3 1-2 4<br />
46256A Robotiikan perusteet 2 4-5 3<br />
47463S Automaatiotekniikan ohjelmistot 3 2 4<br />
46252S Mekatroniikan jatkokurssi 3 1-3<br />
SO 212
6.3.4. Opetussuunnitelmat vuonna <strong>2000</strong> ja 2001 aloittaville opistoinsinööreille<br />
Näitä opetussuunnitelmia noudattavat vuonna <strong>2000</strong> ja 2001 opintonsa aloittavat insinöörit. Opistoinsinöörin,<br />
joka haluaa opiskella jäljempänä esitetyn opinto-ohjelman mukaisesti, on jätettävä opiston<br />
päästötodistus (+ 1 kopio) sähkötekniikan osaston kansliaan. Osastoneuvosto vahvistaa ao. luokittelun<br />
mukaisesti kullekin opistoinsinöörille opetussuunnitelman.<br />
Opetussuunnitelma A:<br />
Opetussuunnitelmaa A noudattavat tietotekniikan, automaatiotekniikan, tietoliikennetekniikan sekä<br />
mittaus- ja säätötekniikan opistoinsinöörit. Opistoinsinöörien ohjelman perustana on kohdassa 7.3.3<br />
kuvattu vuonna <strong>2000</strong>-2001 aloittaville ylioppilaille tarkoitettu ohjelma. Perusopinnoista ja yhteisistä<br />
sähkötekniikan aineopinnoista suoritetaan kuitenkin vain seuraavat kurssit (muut perus- ja yhteisiin<br />
aineopintoihin liittyvät kurssit ovat hyväksiluettuja):<br />
Laajuus<br />
90211P/ Tekniikan englanti 3/ 4<br />
90312P Tekniikan saksa<br />
90108P/ Toinen kotimainen kieli, ruotsi */ 2<br />
90009P Toinen kotimainen kieli, suomi*<br />
03019P Matriisialgebra 2<br />
03018P Kompleksianalyysi 2.5<br />
03020P Matemaattiset apuneuvot 3<br />
03022P Numeeriset menetelmät 3<br />
03021P Tilastomatematiikka 3<br />
52104P Materiaalifysiikan perusteet 2.5<br />
76198A Sähköoppi 3<br />
52306A Piiriteoria II 2<br />
03049A Signaalit ja järjestelmät 3<br />
03024A Satunnaissignaalit 3<br />
52311A Tietoliikenneteoria 3<br />
52205A Puolijohdekomponenttien perusteet 2.5<br />
52432A Analogiapiirit I 3<br />
52419A Tietokonetekniikka II 2.5<br />
52430A Elektroninen mittaustekniikka 3.5<br />
47460A Säätö- ja systeemitekniikan perusteet I 3<br />
Yhteensä 50.5<br />
/48.5*<br />
Tutkinnon kokonaislaajuus on 100 ov + diplomityö 20 ov eli yhteensä 120 ov. Edellä pakollisista kertyy<br />
50.5/48.5 ov, joten tämän lisäksi A-opistoinsinöörin on suoritettava 49.5/51.5* opintoviikkoa.<br />
A-opistoinsinöörien opinnot jatkuvat perus- ja yhteisten aineopintojen jälkeen aivan samalla tavalla<br />
kuin ylioppilasvalinnan kautta tulleilla, ts. kohdassa 7.2.2 esitettyjen periaatteiden mukaisesti.<br />
* Toinen kotimainen kieli katsotaan suoritetuksi AMK:n virkamiestutkinnolla.<br />
SO 213
Opetussuunnitelma B:<br />
Opetussuunnitelmaa B noudattavat muut kuin opetussuunnitelmassa A tarkoitetut sähköinsinöörit<br />
(esim. sähkövoimatekniikan ja koneautomaation insinöörit). B-opistoinsinöörien ohjelman perustana<br />
on kohdassa 7.3.3 kuvattu vuonna <strong>2000</strong> ja 2001 aloittaville ylioppilaille tarkoitettu ohjelma. Perusopinnoista<br />
ja yhteisistä sähkötekniikan aineopinnoista suoritetaan kuitenkin vain seuraavat kurssit<br />
(muut perus- ja yhteisiin aineopintoihin liittyvät kurssit ovat hyväksiluettuja):<br />
Laajuus<br />
90211P/ Tekniikan englanti 3/ 4<br />
90312P Tekniikan saksa<br />
90108P/ Toinen kotimainen kieli, ruotsi* / 2<br />
90009P Toinen kotimainen kieli, suomi*<br />
81122P Johdatus ohjelmointiin 4<br />
03019P Matriisialgebra 2<br />
03018P Kompleksianalyysi 2,5<br />
03020P Matemaattiset apuneuvot 3<br />
03022P Numeeriset menetelmät 3<br />
03021P Tilastomatematiikka 3<br />
52104P Materiaalifysiikan perusteet 2,5<br />
76198A Sähköoppi 3<br />
52302A Piiriteoria I 3<br />
52306A Piiriteoria II 2<br />
03049A Signaalit ja järjestelmät 3<br />
03024A Satunnaissignaalit 3<br />
52311A Tietoliikenneteoria 3<br />
52334P/A Tietoliikennetekniikan perusteet 2<br />
52205A Puolijohdekomponenttien perusteet 2,5<br />
52431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet 2,5<br />
52208A Elektroniikan komponentit 1,5<br />
52432A Analogiapiirit I 3<br />
52413A Digitaalitekniikka I 3,5<br />
52433A Analogiatekniikan työt 1,5<br />
52415A Tietokonetekniikka I 3<br />
52419A Tietokonetekniikka II 2,5<br />
52482A Ohjelmointityö 1,5<br />
52430A Elektroninen mittaustekniikka 3,5<br />
47460A Säätö- ja systeemi tekniikan perusteet I 3<br />
Yhteensä 73/71*<br />
Tutkinnon kokonaislaajuus on 125 ov + diplomityö 20 ov eli yhteensä 145 ov. Edellä pakollisista<br />
kertyy 73/71 ov, joten tämän lisäksi B-opistoinsinöörin on suoritettava 52/54* opintoviikkoa. B-<br />
opistoinsinöörien opinnot jatkuvat perus- ja yhteisten aineopintojen jälkeen aivan samalla tavalla kuin<br />
ylioppilasvalinnan kautta tulleillakin, ts. kohdassa 7.2.2 esitettyjen periaatteiden mukaisesti.<br />
* Toinen kotimainen kieli katsotaan suoritetuksi AMK:n virkamiestutkinnolla.<br />
SO 214
Opetussuunnitelma C:<br />
Opetussuunnitelma C on tarkoitettu muille kuin opetussuunnitelmassa A tai B tarkoitetuille insinööreille<br />
(esimerkiksi rakennus- ja konetekniikan insinöörit). C-opistoinsinöörien ohjelman perustana on<br />
kohdassa 7.3.3 kuvattu vuonna <strong>2000</strong> ja 2001 aloittaville ylioppilaille tarkoitettu ohjelma. Perusopinnoista<br />
ja yhteisistä sähkötekniikan aineopinnoista suoritetaan kuitenkin vain seuraavat kurssit (muut<br />
perus- ja yhteisiin aineopintoihin liittyvät kurssit ovat hyväksiluettuja):<br />
Laajuus<br />
90211P/ Tekniikan englanti 3/ 4<br />
90312P Tekniikan saksa<br />
90108P/ Toinen kotimainen kieli, ruotsi*/ 2<br />
90009P Toinen kotimainen kieli, suomi*<br />
81122P Johdatus ohjelmointiin 4<br />
03019P Matriisialgebra 2<br />
03018P Kompleksianalyysi 2,5<br />
03020P Matemaattiset apuneuvot 3<br />
03022P Numeeriset menetelmät 3<br />
03021P Tilastomatematiikka 3<br />
52104P Materiaalifysiikan perusteet 2,5<br />
76198A Sähköoppi 3<br />
52302A Piiriteoria I 3<br />
52306A Piiriteoria II 2<br />
03049A Signaalit ja järjestelmät 3<br />
03024A Satunnaissignaalit 3<br />
52311A Tietoliikenneteoria 3<br />
52334P/A Tietoliikennetekniikan perusteet 2<br />
52205A Puolijohdekomponenttien perusteet 2,5<br />
52431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet 2,5<br />
52208A Elektroniikan komponentit 1,5<br />
52432A Analogiapiirit I 3<br />
52413A Digitaalitekniikka I 3,5<br />
52433A Analogiatekniikan työt 1,5<br />
52462A Digitaalitekniikan työt 1,5<br />
52415A Tietokonetekniikka I 3<br />
52419A Tietokonetekniikka II 2,5<br />
52482A Ohjelmointityö 1,5<br />
52109A Sähkömittaustekniikan perusteet 3<br />
52430A Elektroninen mittaustekniikka 3,5<br />
47460A Säätö- ja systeemitekniikan perusteet I 3<br />
Yhteensä 77.5/75.5*<br />
Tutkinnon kokonaislaajuus on 130 ov + diplomityö 20 ov eli yhteensä 150 ov. Edellä pakollisista kertyy<br />
77.5/75.5 ov, joten tämän lisäksi C-opistoinsinöörin on suoritettava 52.5/54.5* opintoviikkoa.<br />
C-opistoinsinöörien opinnot jatkuvat perus- ja yhteisten aineopintojen jälkeen aivan samalla tavalla<br />
kuin ylioppilasvalinnan kautta tulleillakin, ts. kohdassa 7.2.2 esitettyjen periaatteiden mukaisesti.<br />
* Toinen kotimainen kieli katsotaan suoritetuksi AMK:n virkamiestutkinnolla.<br />
SO 215
6.4. Tietotekniikan koulutusohjelma<br />
6.4.1. Tietotekniikan koulutusohjelman rakenne<br />
Tietotekniikan koulutusohjelman rakenne on seuraavan kaavion mukainen:<br />
Perusopinnot 49 ov<br />
Yhteiset aineopinnot 50,5 ov<br />
Perusmoduulit<br />
Automaatiotekniikka Informaationkäsittely Sulautetut järjestelmät<br />
Jatkomoduulit<br />
Automaatiotekniikka Informaationkäsittely Sulautetut järjestelmät<br />
Digitaalinen<br />
signaalinkäsittely<br />
Elektroniikan<br />
tuotantoautomaatio<br />
Älykkäät<br />
järjestelmät<br />
Instrumentointijärjestelmät<br />
Diskreetti<br />
matematiikka<br />
Valinnaismoduulit<br />
Numeerinen<br />
analyysi<br />
Tietoverkot ja digitaalinen<br />
mediankäsittely<br />
Sulautetut<br />
ohjelmistot<br />
Teollisuustalous<br />
ja<br />
markkinointi<br />
Teknillinen matematiikka<br />
Tietoverkot ja digitaalinen<br />
mediankäsittely<br />
Automaatiotekniikka<br />
Säätö- ja<br />
systeemitekniikka<br />
Matemaattinen<br />
signaalinkäsittely<br />
Tietokonetekniikka<br />
Ohjelmistotuotanto<br />
Mekatroniikka<br />
Lääketieteen<br />
tekniikka<br />
6.4.2. <strong>Opinto</strong>suuntien kuvaukset<br />
Automaatiotekniikan opintosuunta<br />
Automaatiotekniikkaa tarvitaan koneiden, laitteiden<br />
ja tuotantojärjestelmien automaattiseen<br />
ohjaukseen. Sovellukset vaihtelevat tuotteisiin<br />
sisäänrakennetuista eli sulautetuista älykkäistä<br />
ohjausjärjestelmistä aina laajoihin kokonaisten<br />
tehtaiden tuotannonohjausjärjestelmiin. Metodisesti<br />
automaatiotekniikka nojautuu pitkälti samoihin<br />
menetelmiin kuin prosessinsäätö, ts.<br />
säätö- ja systeemiteoriaan, mutta sen teolliset<br />
sovellukset liittyvät kappaletavarateollisuuden<br />
tuotesuunnittelussa ja tuotantotekniikassa esiintyviin<br />
ohjaus- ja säätötehtäviin. Elektroniikka- ja<br />
sähkölaitetuotanto kasvaa maassamme voimakkaasti,<br />
joten elektroniikan tuotantoautomaatio<br />
on automaatiotekniikan keskeinen sovellusalue.<br />
Automaatiotekniikan toteutuksissa tarvitaan<br />
kehittyneitä antureita ja mittalaitteita sekä toimilaitteita,<br />
joista älykkäintä muotoa edustavat<br />
teollisuusrobotit. Ohjausjärjestelmät perustuvat<br />
pitkälle vietyyn tietokone- ja tietoliikennetekniikan<br />
hyväksikäyttöön, ja tuotantoprosessien ohjausjärjestelmät<br />
ovat samanlaisia kuin prosessiautomaatiossa.<br />
Koneen ja elektronisen ohjausjärjestelmän<br />
liittäminen yhteen jo<br />
suunnitteluvaiheessa nk. mekatroniseksi järjestelmäksi<br />
edellyttää tietoa myös koneensuunnittelu-<br />
ja valmistusmenetelmistä. Tärkeintä ohjauksessa<br />
on kuitenkin varsinaisen ohjausyksikön<br />
älykkyys. Tämän aikaansaamiseksi tarvitaan<br />
riittävästi tietoa vaihtoehtoisista ohjausmenetelmistä<br />
sekä suunnittelutyökaluista, joilla voidaan<br />
tutkia ja testata menetelmien soveltuvuutta.<br />
Automaatiotekniikan perusmoduulin tavoitteena<br />
on antaa koneiden, laitteiden ja tuotantojärjestelmien<br />
automaattisen ohjauksen suunnitteluun<br />
tarvittavat perustiedot. Automaatiotekniikan<br />
jatkomoduulin tavoitteena on syventää<br />
ohjaus- ja säätömenetelmien sekä mekatronisten<br />
koneiden ja laitteiden suunnittelussa vaadittavia<br />
automaatiotekniikan tietoja. Säätö- ja systeemitekniikan<br />
valinnaismoduulin tavoitteena on antaa<br />
suhteellisen laajat tiedot koneiden ja laitteiden<br />
automaattisessa ohjauksessa käytetyistä menetelmistä<br />
ja perustiedot laitetoteutuksista. Automaatiotekniikan<br />
valinnaismoduulin tavoitteena<br />
on antaa koneiden, laitteiden ja tuotantojärjes-<br />
SO 216
telmien automaattisen ohjauksen suunnitteluun<br />
tarvittavat perustiedot.<br />
Signaalin- ja informaationkäsittelyn merkitys on<br />
kasvanut viime vuosina merkittävästi monilla<br />
sovellusalueilla. Käsiteltävä tieto voi olla esimerkiksi<br />
puhetta, kuvaa tai muuta dataa tietoliikenne-<br />
ja multimediajärjestelmissä, erilaisilla<br />
antureilla tuotettua mittaustietoa teollisuusautomaatiossa,<br />
EKG-, EEG- tai sykemittarin signaaleja<br />
biolääketieteessä. Informaationkäsittelyn<br />
tavoitteena voi olla esimerkiksi muokata alkuperäinen<br />
data sovelluksen kannalta käyttökelpoisempaan<br />
muotoon tai kompressoida se nopean<br />
siirron ja vähän muistitilaa vaativan varastoinnin<br />
edellyttämään tiiviiseen muotoon. Monimutkaisemmissa<br />
sovelluksissa tiedonkäsittelyyn liittyy<br />
myös analysointivaihe, jossa tavoitteena voi olla<br />
esimerkiksi puheen tai kuvan tunnistaminen.<br />
Informaationkäsittelyjärjestelmät ovat yleensä<br />
osa laajempaa, valittuun sovellukseen kehitettyä<br />
sulautettua järjestelmää. Näin ollen alan koulutukseen<br />
sisällytetään sulautettujen järjestelmien<br />
ja eri sovellusalojen kursseja.<br />
Informaationkäsittelyn opintosuunnan tavoitteena<br />
on kouluttaa informaationkäsittelyn menetelmiin,<br />
ohjelmistoihin ja järjestelmiin perehtyneitä<br />
diplomi-insinöörejä teollisuuden ja tutkimuslaitosten<br />
tarpeisiin. Informaationkäsittelyn<br />
perusmoduuli perehdyttää opiskelijat informaationkäsittelyn<br />
teoriaan, menetelmiin ja järjestelmiin,<br />
tietoliikenneteoriaan, multimediajärjestelmiin<br />
sekä säätö- ja systeemitekniikkaan. Jatkomoduulin<br />
tavoitteena on syventää erilaisissa<br />
sovelluksissa tarvittavien menetelmien tuntemusta.<br />
Tietoliikennetekniikan valinnaismoduuli<br />
on tärkeä erityisesti niille, jotka ovat kiinnostuneita<br />
DSP-suunnitteluun ja digitaaliseen tiedonsiirtoon<br />
liittyvistä tehtävistä tietoliikenneteollisuudessa.<br />
Digitaalisen signaalinkäsittelyn valinnaismoduuli<br />
sisältää muille opintosuunnille<br />
sopivia signaalinkäsittelyn menetelmiin liittyviä<br />
perus- ja syventäviä kursseja. Älykkäät järjestelmät<br />
-valinnaismoduulia suositellaan mm. niille,<br />
jotka ovat kiinnostuneita tekemään diplomityönsä<br />
sähkötekniikan osaston konenäön ja mediankäsittelyn<br />
ryhmissä.<br />
Informaationkäsittelyn opintosuunta<br />
SO 217<br />
Sulautettujen järjestelmien opintosuunta<br />
Sulautettujen järjestelmien asiantuntijoiden tarve<br />
on kasvanut voimakkaasti viime vuosina matkapuhelinten<br />
ja liikkuvan tietoliikenteen yleistyttyä.<br />
Vankan ohjelmistoteknisen osaamisen lisäksi<br />
alan asiantuntijalla täytyy olla vahva laitteistotuntemus,<br />
koska sulautetut tietokonejärjestelmät<br />
vaativat laiteläheistä ohjelmointia. Sulautettujen<br />
järjestelmien opintosuunnassa tavoitteena on<br />
kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka hallitsevat<br />
sekä tietokonejärjestelmien laitteisto- että ohjelmistotekniikan.<br />
<strong>Opinto</strong>suunta antaa valmiudet<br />
suunnitella muun muassa matkapuhelimissa,<br />
puhelinverkoissa, kodinkoneissa ja viihde-elektroniikassa<br />
tarvittavia sulautettuja järjestelmiä.<br />
Sulautettujen järjestelmien opintosuunnan perusmoduuli<br />
perehdyttää opiskelijat tietokonejärjestelmiin<br />
ja niiden käyttöön sulautettujen järjestelmien<br />
toteuttamisessa. Moduuli antaa hyvän<br />
pohjan tietokonepohjaisten järjestelmien suunnitteluun<br />
ja toteutukseen kattamalla laitearkkitehtuurit,<br />
sulautetun reaaliaikajärjestelmän<br />
suunnittelumenetelmät, tietokoneverkot ja niiden<br />
ohjelmistot, multimedian sekä tuotteen<br />
laadunvarmistuksen. Jatkomoduulin avulla opiskelijat<br />
voivat syventää osaamistaan esimerkiksi<br />
signaalinkäsittelyssä tai älykkäiden tietämysteknisten<br />
järjestelmien kehittämisessä. Lisäksi on<br />
mahdollista lisätä tietämystään sulautettujen<br />
järjestelmien soveltamisesta esimerkiksi erittäin<br />
nopeiden erikoistietokonejärjestelmien tai tietoliikenneprotokollien<br />
kehittämisessä.<br />
Tietoverkot ja digitaalinen mediankäsittely<br />
-opintosuunta<br />
Tietoliikenteen, tietokoneiden ja median yhdentyminen<br />
on tuomassa suuren muutoksen<br />
yhteiskuntaamme ja teollisuuden rakenteeseen.<br />
Tämän päivän internet antaa jo mahdollisuuden<br />
ennakoida millaiselta huomispäivän yhteiskunta<br />
näyttää. Eri puolilla maailmaa sijaitsevien dokumentteja,<br />
kuvia ja muuta dataa sisältävien tieto-
varastojen käyttö sekä tietoverkkoa hyödyntävä<br />
kansainvälinen projekti- ja muu yhteistyö ovat jo<br />
laajalti käytössä. Elektroninen kaupankäynti ja<br />
digitaaliset kirjastot ovat tulossa lähivuosina<br />
hyvin merkittäviksi. Internetin kautta voidaan jo<br />
siirtää elävää kuvaa ja ääntä, jolloin esimerkiksi<br />
pienimuotoinen videoneuvottelujen ja puhelujen<br />
järjestämien verkon kautta on mahdollista.<br />
Optisten kuitujen ja laajakaistaisen langattoman<br />
siirron mahdollistama tähänastista paljon<br />
nopeampi tiedon siirto tulee lähivuosina mahdollistamaan<br />
varsinaisen läpimurron. Tietokoneen,<br />
television ja puhelimen välinen raja tulee<br />
hämäräksi. Mediapalvelujen ja mediasisällön<br />
tuottaminen ovat tulossa merkittäviksi teollisuudenaloiksi.<br />
Ratkaisevaksi kilpailutekijäksi<br />
mm. tietoliikenneteollisuuden kannalta on muodostumassa<br />
se, millaisia palveluja valmistajien<br />
kehittämiin järjestelmiin on saatavilla ja miten<br />
niiden tuottaminen automatisoidaan. Mediapalvelut<br />
ovat jo nyt keskeinen osa tietokone-, ohjelmisto-<br />
ja tietoliikenneyritysten liiketoimintastrategiaa,<br />
ja niiden merkitys on suuresti kasvamassa.<br />
Tyypilliset yritysten asiakassegmentit ja<br />
budjetoidut rahavirrat painottuvat tulevaisuudessa<br />
yhä enemmän palveluorientoituneisiin<br />
tuotteisiin.<br />
<strong>Oulu</strong>ssa teollisuuden kannalta keskeisiä teemoja<br />
ovat lähivuosina mm. kuvan- ja äänenkäsittelyä<br />
soveltavat palvelut seuraavan sukupolven<br />
matkapuhelintekniikkaa käyttäen, tietokoneen ja<br />
puhelimen integrointi, mediapuhelin, tietokoneiden,<br />
tietoverkkojen ja multimedian tekniset<br />
rajapinnat ja niihin liittyvä hajautettu laskenta.<br />
Opetuksen kannalta keskeisessä asemassa ovat<br />
monimutkaisten järjestelmien suunnitteluun<br />
liittyvät ongelmat, internet- ja muu verkkoteknologia,<br />
mediankäsittely- ja siirtotekniikat sekä<br />
tietoliikenneohjelmistot raskaissa verkkoinfrastruktuureissa.<br />
Tietoverkot ja digitaalinen mediankäsittely -<br />
opintosuunnan tavoitteena on näihin teknologioihin<br />
perehtyneiden ohjelmisto- ja järjestelmäsuunnittelijoiden<br />
kouluttaminen. Perustan opetukselle<br />
antaa tietotekniikan koulutusohjelman<br />
kaikille pakollisena kuuluva opetus täydennettynä<br />
mm. tietoliikenneohjelmistoihin, tietokoneverkkoihin<br />
ja signaalin- ja kuvankäsittelyyn<br />
liittyvillä kursseilla. Järjestetelmätason opetusta<br />
annetaan multimediajärjestelmät -kurssissa sekä<br />
mahdollisten lisäresurssien saannin yhteydessä<br />
perustettavassa kahdessa uudessa kurssissa.<br />
<strong>Opinto</strong>suuntaan liittyy muiden opintosuuntien<br />
tapaan aihepiiriin eräitä osa-aloja syventävä<br />
jatkomoduuli.<br />
Teknillisen matematiikan opintosuunta<br />
Teknillisen matematiikan opintosuunnan tavoitteena<br />
on kouluttaa diplomi-insinöörejä, joilla on<br />
laajat valmiudet käyttää ja kehittää tekniikassa<br />
tarvittavia teoreettisia menetelmiä. Koulutus<br />
mahdollistaa sijoittumisen tutkimus- ja koulutustehtäviin<br />
sekä tuotekehittelyyn. Teknillisen<br />
matematiikan opintosuunta sisältää kolme eri<br />
painopistealuetta, joilla on keskeinen asema<br />
modernin teknologian ongelmissa. Teknillisen<br />
matematiikan opintosuunnan valinneet voivat<br />
osallistua uuteen eurooppalaiseen teollisuusmatematiikan<br />
ECMI-koulutusohjelmaan (ECMI =<br />
European Consortium for Mathematics in Industry).<br />
Koulutuksesta saa erillisen ECMI-diplomin,<br />
joka antaa mahdollisuudet toimia teollisuusmatemaatikkona<br />
myös muualla Euro<strong>opas</strong>sa.<br />
6.4.3. Opetussuunnitelma vuonna <strong>2000</strong> ja 2001 aloittaville ylioppilaille<br />
PERUSOPINNOT<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
03001P Opiskelu ja sen suunnittelu 0,5 1<br />
03004P Tiedonhankintakurssi 3<br />
SO 218
90211P Tekniikan englanti 3/ 4 1-6 1-2<br />
90312P Tekniikan saksa<br />
90108P Toinen kotimainen kieli, ruotsi 2 1-6 3<br />
90009P Toinen kotimainen kieli, suomi<br />
81122P Johdatus ohjelmointiin 4 1-3 1<br />
52437P Johdatus sähkö- ja tietotekniikkaan 1 1-2 1<br />
03010P Matematiikan peruskurssi I 3 1-3 1<br />
03011P Matematiikan peruskurssi II 3,5 4-6 1<br />
03012P Analyyttinen geometria 2 1-3 1<br />
03017P Differentiaaliyhtälöt 2,5 4-6 1<br />
03019P Matriisialgebra 2 1-3 1<br />
76193P Fysiikka S 8 1-6 1<br />
03018P Kompleksianalyysi 2,5 1-2 2<br />
03020P Matemaattiset apuneuvot 3 4-6 2<br />
03021P Tilastomatematiikka 3 4-6 2<br />
03023P Tietotekniikan matematiikka 3 1-2 2<br />
03022P Numeeriset menetelmät 3 4-6 3<br />
90011P Kirjallinen ja suullinen viestintä 2 1-6 3<br />
Yhteensä 49<br />
YHTEISET AINEOPINNOT<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
52481A Johdatus työaseman käyttöön 0,5 1 1<br />
52334A Tietoliikennetekniikan perusteet 2 2-3 1<br />
52302A Piiriteoria I 3 5-6 1<br />
52340S Datan siirto 2 1-3 4<br />
03049A Signaalit ja järjestelmät 3 5-6 2<br />
52431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet 2,5 2-3 2<br />
52413A Digitaalitekniikka I 3,5 1-2 2<br />
52462A Digitaalitekniikan työt 1,5 3-4 2<br />
52415A Tietokonetekniikka I 3 3 2<br />
52482A Ohjelmointityö 1,5 1-6 2<br />
52109A Sähkömittaustekniikan perusteet 3 1-3 2<br />
52457A Ohjelmistotekniikka 3 1-3 2<br />
81123A Tietorakenteet 4 4-5 2<br />
52337A Digitaaliset suodattimet 3 1-2 3<br />
52419A Tietokonetekniikka II 2,5 4-6 3<br />
47460A Säätö- ja systeemitekniikan perusteet I 3 1-3 3<br />
52426A Ohjelmistotekniikan työt 2,5 1-3 3<br />
52453A Käyttöjärjestelmät 3 1-2 3<br />
52001A Harjoittelu 4 3,4<br />
Yhteensä 50.5<br />
SO 219
OPINTOSUUNTIIN LIITTYVÄT PERUS- JA JATKOMODUULIT<br />
Informaationkäsittelyn perusmoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
03024A Satunnaissignaalit 3 1-2 3<br />
47440A Systeemitekniikan laboratoriotyöt 1<br />
52311A Tietoliikenneteoria 3 3-4 3<br />
52404A Digitaalitekniikka II 3 4-5 3<br />
52467S Digitaalinen kuvankäsittely 3 1-3 4<br />
52469S Älykkäät järjestelmät 3 5-6 4<br />
52484S Tilastollinen signaalinkäsittely 3 4-6 3<br />
52486S Signaalinkäsittelyjärjestelmät 2,5 5-6 4<br />
52488S Multimediajärjestelmät 3,5 2-3 4<br />
Yhteensä 25<br />
Informaationkäsittelyn jatkomoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52485S DSP-työt 2 3-4 4<br />
Valinnaiset:<br />
03028S Matemaattinen signaalinkäsittely 4 4-6 4<br />
52309S Signaaliteorian jatkokurssi 2,5 5-6 3<br />
52336S Digitaalinen tiedonsiirto I 4 1-3 4<br />
52343S Koodausmenetelmät 2,5 2-3 4<br />
52468S Tietämystekniikka 3 4-5 4<br />
52489S Informaationkäsittelyn tutkimustyö 4 1-6 3,4<br />
47444S Säätötekniikan kehittyneet menetelmät 3,5 2-3 4<br />
47453S Digitaalinen säätöteoria 3 1-2 4<br />
47462A Säätö- ja systeemitekniikan perusteet II (SK) 3 4-5 3<br />
52492S Tietokonegrafiikka 3<br />
SO 220
Sulautettujen järjestelmien perusmoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
52404A Digitaalitekniikka II 3 4-5 3<br />
52476S Tietokoneverkot 2,5 2-3 4<br />
52313S Tietoliikenneohjelmistot I 3 1-3 4<br />
52464S Reaaliaikaolio-ohjelmointi 2,5 3-4 3<br />
52492S Tuotekehityksen laatu 3 4-6 4<br />
52423S Sulautettujen järjestelmien työt 3 4-6 4<br />
52468S Tietämystekniikka 3 4-5 4<br />
52488S Multimediajärjestelmät 3,5 2-3 4<br />
81118A Johdatus tiedonhallintaan 5 4-6 3<br />
Yhteensä 28,5<br />
Sulautettujen järjestelmien jatkomoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52480S Tietokonearkkitehtuurit 3 1 4<br />
52486S Signaalinkäsittelyjärjestelmät 2,5 5-6 4<br />
Valinnaiset:<br />
52314S Tietoliikenneohjelmistot II 3 4-6 4<br />
52475S Rinnakkaistietokoneet 3 5-6 4<br />
52479S Ohjelmistoprojekti 4 4-6 4<br />
81213A Käyttöliittymä 3 4-6 4<br />
81351A Katselmointi ja testaus 3 4-6 4<br />
Automaatiotekniikan perusmoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
52124S Anturit ja mittausmenetelmät 3 1-2 4<br />
47462A Säätö- ja systeemitekniikan perusteet II (SK) 3 4-5 3<br />
47440A Systeemitekniikan laboratoriotyöt 1<br />
46256A Robotiikan perusteet 2 4-5 3<br />
47464S Elektroniikan tuotantoautomaatio 3 4-5 4<br />
46486S Tietoteknisten järjestelmien sovellukset 2 1-2 4<br />
46251S Mekatroniikka 3 4-6 4<br />
52432A Analogiapiirit I 3 4-5 3<br />
47463S Automaatiotekniikan ohjelmistot 3 2 4<br />
47445S Digitaalinen prosessiautomaatio 2,5 5 4<br />
Yhteensä 25,5<br />
SO 221
Automaatiotekniikan jatkomoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
47453S Digitaalinen säätöteoria 3 2-3 4<br />
46461A Luovan työn tekniikka 3<br />
46252S Mekatroniikan jatkokurssi 3<br />
Valinnaiset:<br />
47444S Säätötekniikan kehittyneet menetelmät 3,5 2-3 4<br />
47438S Fuzzy-neuromenetelmät prosessiautomaatiossa 2 5 4<br />
46118A Dynamiikka 3,5<br />
46110A Lujuusopin perusteet I 4<br />
46233A Kone-elimet (luennot + laskuharjoitukset) 3<br />
46235A Mekanismioppi 4<br />
46238A Hienomekaniikka I 2<br />
46352A Valmistustekniikka 2<br />
46485S Tuotesuojaus 2<br />
46244S Tietokoneavusteinen suunnittelu 2<br />
Tietoverkkojen ja digitaalisen mediankäsittelyn perusmoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
52313S Tietoliikenneohjelmistot I 3 1-3 4<br />
52314S Tietoliikenneohjelmistot II 3 4-6 4<br />
52467S Digitaalinen kuvankäsittely 3 1-3 4<br />
52476S Tietokoneverkot 2,5 2-3 4<br />
52486S Signaalinkäsittelyjärjestelmät 2,5 5-6 4<br />
52488S Multimediajärjestelmät 3,5 2-3 4<br />
52490S Interaktiivisten järj. tekniikan suunnittelu 3 5-6 4<br />
52491S Tietokone-puhelin integraatio 2,5 4-5 4<br />
81118A Johdatus tiedonhallintaan 5 4-6 3<br />
Yhteensä 28<br />
Tietoverkkojen ja digitaalisen mediankäsittelyn jatkomoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Valinnaiset:<br />
52464S Reaaliaikaolio-ohjelmointi 2,5 3-4 3<br />
52468S Tietämystekniikka 3 4-5 4<br />
52478S Virtuaalitodellisuustekniikat 3 4-6 4<br />
52479S Ohjelmistoprojekti 4 4-6 4<br />
52489S Informaationkäsittelyn tutkimustyö 4 1-6 3,4<br />
52311A Tietoliikenneteoria 3 3-4 3<br />
52374S Tietoliikenneverkot 3 4-6 4<br />
52340S Datan siirto 2 1-3 4<br />
SO 222
81126S Tietoturvan perusteet 3<br />
80146A Salakirjoitukset 2 3,4<br />
52492S Tietokonegrafiikka 3<br />
Teknillisen matematiikan perusmoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
52404A Digitaalitekniikka II 3 4-5 3<br />
52476S Tietokoneverkot 2,5 2-3 4<br />
03025A Optimoinnin perusteet 3<br />
03026A Variaatiomenetelmät 3<br />
52311A Tietoliikenneteoria 3 3-4 3<br />
52309S Signaaliteorian jatkokurssi 2,5 5-6 3<br />
47462A Säätö- ja systeemitekniikan perusteet II (SK) 3 4-5 3<br />
47440A Systeemitekniikan laboratoriotyöt 1<br />
Yhteensä 21<br />
VALINNAISMODUULIT<br />
Tietoliikennetekniikan valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52340S Datan siirto 2 1-3 4<br />
52311A Tietoliikenneteoria 3 3-4 3<br />
52336S Digitaalinen tiedonsiirto I 4 1-3 4<br />
52309S Signaaliteorian jatkokurssi 2,5 5-6 3<br />
Valinnaiset:<br />
52313S Tietoliikenneohjelmistot I 3 1-3 4<br />
52354S Puheenkoodaus 2 4-5 4<br />
52333S Matkaviestintäjärjestelmät 3 5-6 4<br />
52343S Koodausmenetelmät 2,5 2-3 4<br />
52374S Tietoliikenneverkot 3 4-6 4<br />
52381S Radiokanava tiedonsiirtokanavana 2,5 4-6 3<br />
52380S Antennit 2,5 2-3 4<br />
52384A Radiotekniikan perusteet 3 1-2 3<br />
Digitaalisen signaalinkäsittelyn valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52485S DSP-työt 2 3-4 4<br />
52484S Tilastollinen signaalinkäsittely 3 4-6 3<br />
52486S Signaalinkäsittelyjärjestelmät 2,5 5-6 4<br />
SO 223
Valinnaiset:<br />
03028S Matemaattinen sign. käsittely 4 4-6 4<br />
52309S Signaaliteorian jatkokurssi 2,5 5-6 3<br />
52467S Digitaalinen kuvankäsittely 3 1-3 4<br />
52354S Puheenkoodaus 2 4-5 4<br />
52404A Digitaalitekniikka II 3 4-5 3<br />
52311A Tietoliikenneteoria 3 3-4 3<br />
Älykkäät järjestelmät -valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52468S Tietämystekniikka 3 4-5 4<br />
52469S Älykkäät järjestelmät 3 5-6 4<br />
52467S Digitaalinen kuvankäsittely 3 1-3 4<br />
Valinnaiset:<br />
46256A Robotiikan perusteet 2 4-5 3<br />
47438S Fuzzy-neuromenetelmät prosessiautomaatiossa 2 5 4<br />
52488S Multimediajärjestelmät 3,5 2-3 4<br />
52464S Reaaliaikaolio-ohjelmointi 2,5 3-4 3<br />
52492S Tietokonegrafiikka 3<br />
Tietokonetekniikan valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52480S Tietokonearkkitehtuurit 3 1 4<br />
52475S Rinnakkaistietokoneet 3 5-6 4<br />
52476S Tietokoneverkot 2,5 2-3 4<br />
Valinnaiset:<br />
52423S Sulautettujen järjestelmien työt 3 4-6 4<br />
52404A Digitaalitekniikka II 3 4-5 3<br />
Säätö- ja systeemitekniikan valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
47462A Säätö- ja systeemitekniikan perusteet II (SK) 3 4-5 3<br />
47440A Systeemitekniikan laboratoriotyöt 1 1 4<br />
47463S Automaatiotekniikan ohjelmistot 3 2-3 4<br />
Valinnaiset:<br />
47444S Säätötekniikan kehittyneet menetelmät 3,5 1-2 4<br />
47453S Digitaalinen säätöteoria 3 4-5 4<br />
47445S Digit. prosessiautomaatio 2,5 5 4<br />
46256A Robotiikan perusteet 2 5 4<br />
SO 224
47438S Fuzzy-neuromenetelmät prosessiautomaatiossa 2 5 4<br />
46251S Mekatroniikka 3 4-6 2<br />
Sulautettujen ohjelmistojen valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52313S Tietoliikenneohjelmistot I 3 1-3 4<br />
52464S Reaaliaikaolio-ohjelmointi 2,5 3-4 3<br />
52492S Tuotekehityksen laatu 3 4-6 4<br />
Valinnaiset:<br />
52314S Tietoliikenneohjelmistot II 3 4-6 4<br />
52488S Multimediajärjestelmät 3,5 2-3 4<br />
52479S Ohjelmistoprojekti 4 4-6 4<br />
81118A Johdatus tiedonhallintaan 5 4-6 3<br />
81213A Käyttöliittymä 3 4-6 4<br />
Ohjelmistotuotannon valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
81118A Johdatus tiedonhallintaan 5 4-6 3<br />
81213A Käyttöliittymä 3 4-6 4<br />
Valinnaiset:<br />
52492S Tuotekehityksen laatu 3 4-6 4<br />
81351A Katselmointi ja testaus 3 4-6 4<br />
81129A Johdatus tietojärjestelmien suunnitteluun 3 1-3 3<br />
Mekatroniikan valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
46251S Mekatroniikka 3 4-6 3<br />
46252S Mekatroniikan jatkokurssi 3 1-3 4<br />
46486S Tietoteknisten järjestelmien sovellukset 2 1-2 4<br />
Valinnaiset:<br />
46256A Robotiikan perusteet 2 5 3<br />
46461A Luovan työn tekniikka 3 1-2 4<br />
46118A Dynamiikka 3,5 4-6 4<br />
SO 225
Elektroniikan tuotantoautomaation valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
46256A Robotiikan perusteet 2 4-5 3<br />
47464S Elektroniikan tuotantoautomaatio 3 4-5 4<br />
52218A Mikroelektroniikan ja -mekaniikan perusteet 2,5 4-5 3<br />
Valinnaiset:<br />
46486S Tietoteknisten järjestelmien sovellukset 2 1-2 4<br />
47434S Prosessien säätötekniikka IV 3 3 4<br />
46591S Elektroniikan liittämismenetelmät 2 2-3 4<br />
46365A Muovituotteiden valmistustekniikka 2 3 3<br />
46464A Toimilaitteet 3 2-3 3<br />
Instrumentointijärjestelmien valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
52124S Anturit ja mittausmenetelmät 3 1-2 4<br />
52238S Optoelektroniset mittaukset 2,5 3 4<br />
52438S Mittausjärjestelmät 4 2 4<br />
Valinnaiset:<br />
47433A Johdanto säätötekniikkaan 3 1 3<br />
47445S Digitaalinen prosessiautomaatio 2,5 5 4<br />
47463S Automaatiotekniikan ohjelmistot 3 1 4<br />
Diskreetin matematiikan valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
03029S Graafiteoria 5<br />
Valinnaiset:<br />
52468S Tietämystekniikka 3 4-5 4<br />
03007S Sumeat joukot 2,5<br />
80037A Matemaattinen mallintaminen 5<br />
80054S Automaatit ja formaalit kielet 5<br />
80067S Koodausteoria 5<br />
SO 226
Matemaattisen signaalinkäsittelyn valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
03028S Matemaattinen signaalinkäsittely 4 4-6 4<br />
52484S Tilastollinen signaalinkäsittely 3 4-6 3<br />
52467S Digitaalinen kuvankäsittely 3 1-3 4<br />
Valinnaiset:<br />
52486S Signaalinkäsittelyjärjestelmät 2,5 5-6 4<br />
52485S DSP-työt 2 3-4 4<br />
52311A Tietoliikenneteoria 3 3-4 3<br />
52309S Signaaliteorian jatkokurssi 2,5 5-6 3<br />
Numeerisen analyysin valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
03073S Numeeristen menetelmien jatkokurssi 5<br />
03047S Reunaelementtimenetelmän perusteet 4<br />
Valinnaiset:<br />
03072S Reunaelementtimenetelmän perusteet, harjoitustyö 1<br />
03048S Tietokoneavusteinen geometria 5<br />
03008S Differentiaaliyhtälöiden jatkokurssi 5<br />
03043S Numeerisen analyysin seminaari 5<br />
03074S Variaatiomenetelmät kuvankäsittelyssä 5<br />
Teollisuustalouden ja markkinoinnin valinnaismoduuli<br />
Laajuus<br />
Periodi<br />
Pakolliset:<br />
47080A Teollisuustalouden perusteet 3 1-3 2<br />
Valinnaiset:<br />
47081A Tuotantolaitoksen suunnittelu 2 4-6 2<br />
47095A Tuotannon ohjauksen perusteet 2 1-2 3<br />
47089S Tuotannon johtaminen 3 3-4 3<br />
47090S Logistiikka 3 5-6 3<br />
47093S Tuotannon ja logistiikan ohjausmenetelmät 3 4-6 3<br />
72424A Tuotantohyödykkeiden markkinointi 3 4-6 3<br />
47086S Tuotekehitys ja innovaatiot 3 1-3 4<br />
47083S Teollisuustalouden jatkokurssi 3 4-6 4<br />
47092A Laadun peruskurssi 3 4-6 4<br />
03031A Työpsykologian peruskurssi 2 4<br />
Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
SO 227
Automaatiotekniikan valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
47462A Säätö- ja systeemitekniikan perusteet II (SK) 3 4-5 3<br />
47440A Systeemitekniikan laboratoriotyöt 1<br />
46251S Mekatroniikka 3 4-6 3<br />
46486S Tietoteknisten järjestelmien sovellukset 2 1-2 4<br />
Valinnaiset:<br />
47453S Digitaalinen säätöteoria 3 2-3 4<br />
46464S Elektroniikan tuotantoautomaatio 3 4-5 4<br />
52124S Anturit ja mittausmenetelmät 3 1-2 4<br />
46256A Robotiikan perusteet 2 4-5 3<br />
47463S Automaatiotekniikan ohjelmistot 3 2 4<br />
46252S Mekatroniikan jatkokurssi 3 1-3 4<br />
Lääketieteen tekniikan valinnaismoduuli<br />
Laajuus Periodi Suositeltava<br />
suoritusvsk.<br />
Pakolliset:<br />
04302A Anatomian ja fysiologian perusteet 4<br />
52126S Lääketieteelliset mittaukset 3 4-5 4<br />
Valinnaiset:<br />
52053S Lääketieteen laitteiden tuotevastuu 1<br />
52432A Analogiapiirit I 3 4-5 2<br />
52430A Elektroninen mittaustekniikka 3,5 4-5 3<br />
52127S Ultraäänitekniikka 1,5 6 4<br />
52050S Lääketieteen tekniikan erikoistyö 5<br />
08911A Sovellettu fysiologia 2<br />
08912A Sovellettu biomekaniikka 2<br />
76117A Säteilyfysiikka 1<br />
76433S Lääketieteellinen fysiikka 2<br />
08901A Johdatus lääketieteen tekniikkaan<br />
kliinisessä lääketieteessä 4<br />
52467S Digitaalinen kuvankäsittely 3 1-3 4<br />
52469S Älykkäät järjestelmät 3 5-6 4<br />
51468S Tietämystekniikka 3 4-5 4<br />
52485S DSP-työt 2 3-4 4<br />
52492S Tietokonegrafiikka 3<br />
6.4.4. Opetussuunnitelmat vuonna <strong>2000</strong> ja 2001 aloittaville opistoinsinööreille<br />
Näitä opetussuunnitelmia noudattavat vuonna <strong>2000</strong> ja 2001 opintonsa aloittavat insinöörit. Opistoinsinöörin,<br />
joka haluaa opiskella jäljempänä esitetyn opinto-ohjelman mukaisesti, on jätettävä opiston<br />
SO 228
päästötodistus (+ 1 kopio) sähkötekniikan osaston kansliaan. Osastoneuvosto vahvistaa ao. luokittelun<br />
mukaisesti kullekin opistoinsinöörille opetussuunnitelman.<br />
Opetussuunnitelma A:<br />
Opetussuunnitelmaa A noudattavat tietotekniikan, automaatiotekniikan, tietoliikennetekniikan sekä<br />
mittaus- ja säätötekniikan opistoinsinöörit. Opistoinsinöörien ohjelman perustana on kohdassa 7.4.3<br />
kuvattu vuonna <strong>2000</strong> ja 2001 aloittaville ylioppilaille tarkoitettu ohjelma. Perusopinnoista ja yhteisistä<br />
tietotekniikan aineopinnoista suoritetaan kuitenkin vain seuraavat kurssit (muut perus- ja yhteisiin<br />
aineopintoihin liittyvät kurssit ovat hyväksiluettuja):<br />
Laajuus<br />
90211P/ Tekniikan englanti/ 4<br />
90312P Tekniikan saksa<br />
90108P/ Toinen kotimainen kieli, ruotsi*/ 2<br />
90009P Toinen kotimainen kieli, suomi*<br />
03019P Matriisialgebra 2<br />
03012P Analyyttinen geometria 2<br />
03018P Kompleksianalyysi 2,5<br />
03020P Matemaattiset apuneuvot 3<br />
03022P Numeeriset menetelmät 3<br />
03021P Tilastomatematiikka 3<br />
03023P Tietotekniikan matematiikka 3<br />
03049A Signaalit ja järjestelmät 3<br />
52340S Datan siirto 2<br />
52337A Digitaaliset suodattimet 3<br />
52419A Tietokonetekniikka II 2,5<br />
47460A Säätö- ja systeemitekniikan perusteet I 3<br />
52426A Ohjelmistotekniikan työt 2,5<br />
52453A Käyttöjärjestelmät 3<br />
52457A Ohjelmistotekniikka 3<br />
81123A Tietorakenteet 4<br />
Yhteensä 50.5/48.5*<br />
Tutkinnon kokonaislaajuus on 100 ov + diplomityö 20 ov eli yhteensä 120 ov. Edellä pakollisista kertyy<br />
50.5/48.5 ov, joten tämän lisäksi A-opistoinsinöörin on suoritettava 49.5/51.5* opintoviikkoa.<br />
A-opistoinsinöörien opinnot jatkuvat perus- ja yhteisten aineopintojen jälkeen aivan samalla tavalla<br />
kuin ylioppilasvalinnan kautta tulleillakin, ts. kohdassa 7.2.2 esitettyjen periaatteiden mukaisesti.<br />
* Toinen kotimainen kieli katsotaan suoritetuksi AMK:n virkamiestutkinnolla.<br />
Opetussuunnitelma B:<br />
Opetussuunnitelmaa B noudattavat muut kuin opetussuunnitelmassa A tarkoitetut tietotekniikkainsinöörit<br />
(esim. sähkövoimatekniikan ja koneautomaation insinöörit). B-opistoinsinöörien ohjelman<br />
perustana on kohdassa 7.4.3 kuvattu vuonna <strong>2000</strong> ja 2001 aloittaville ylioppilaille tarkoitettu ohjelma.<br />
Perusopinnoista ja yhteisistä tietotekniikan aineopinnoista suoritetaan kuitenkin vain seuraavat kurssit<br />
(muut perus- ja yhteisiin aineopintoihin liittyvät kurssit ovat hyväksiluettuja):<br />
SO 229
Laajuus<br />
90211P/ Tekniikan englanti/ 4<br />
90312P Tekniikan saksa<br />
90108P/ Toinen kotimainen kieli, ruotsi*/ 2<br />
90009P Toinen kotimainen kieli, suomi*<br />
81122P Johdatus ohjelmointiin 4<br />
03012P Analyyttinen geometria 2<br />
03019P Matriisialgebra 2<br />
03018P Kompleksianalyysi 2,5<br />
03020P Matemaattiset apuneuvot 3<br />
03022P Numeeriset menetelmät 3<br />
03021P Tilastomatematiikka 3<br />
03023P Tietotekniikan matematiikka 3<br />
52481P Johdatus työaseman käyttöön 0,5<br />
52334P Tietoliikennetekniikan perusteet 2<br />
03049A Signaalit ja järjestelmät 3<br />
52340S Datan siirto 2<br />
52337A Digitaaliset suodattimet 3<br />
52431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet 2,5<br />
52413A Digitaalitekniikka I 3,5<br />
52415A Tietokonetekniikka I 3<br />
52419A Tietokonetekniikka II 2,5<br />
52482A Ohjelmointityö 1,5<br />
47460A Säätö- ja systeemitekniikan perusteet I 3<br />
52426A Ohjelmistotekniikan työt 2,5<br />
52453A Käyttöjärjestelmät 3<br />
52457A Ohjelmistotekniikka 3<br />
81123A Tietorakenteet 4<br />
Yhteensä 69/67*<br />
Tutkinnon kokonaislaajuus on 125 ov + diplomityö 20 ov eli yhteensä 145 ov. Edellä pakollisista kertyy<br />
69/67 ov, joten tämän lisäksi B-opistoinsinöörin on suoritettava 56/58* opintoviikkoa. B-opistoinsinöörien<br />
opinnot jatkuvat perus- ja yhteisten aineopintojen jälkeen aivan samalla tavalla kuin ylioppilasvalinnan<br />
kautta tulleillakin, ts. kohdassa 7.2.2 esitettyjen periaatteiden mukaisesti.<br />
* Toinen kotimainen kieli katsotaan suoritetuksi AMK:n virkamiestutkinnolla.<br />
Opetussuunnitelma C:<br />
Opetussuunnitelma C on tarkoitettu muille kuin opetussuunnitelmassa A tai B tarkoitetuille insinööreille<br />
(esimerkiksi rakennus- ja konetekniikan insinöörit). C-opistoinsinöörien ohjelman perustana on<br />
kohdassa 7.4.3 kuvattu vuonna <strong>2000</strong> ja 2001 aloittaville ylioppilaille tarkoitettu ohjelma. Perusopinnoista<br />
ja yhteisistä tietotekniikan aineopinnoista suoritetaan kuitenkin vain seuraavat kurssit (muut<br />
perus- ja yhteisiin aineopintoihin liittyvät kurssit ovat hyväksiluettuja):<br />
SO 230
Laajuus<br />
90211P/ Tekniikan englanti/ 4<br />
90312P Tekniikan saksa<br />
90108P/ Toinen kotimainen kieli, ruotsi*/ 2<br />
90009P Toinen kotimainen kieli, suomi*<br />
81122P Johdatus ohjelmointiin 4<br />
52437P Johdatus sähkö- ja tietotekniikkaan 1<br />
03012P Analyyttinen geometria 2<br />
03019P Matriisialgebra 2<br />
03018P Kompleksianalyysi 2,5<br />
03020P Matemaattiset apuneuvot 3<br />
03022P Numeeriset menetelmät 3<br />
03021P Tilastomatematiikka 3<br />
03023P Tietotekniikan matematiikka 3<br />
52481P Johdatus työaseman käyttöön 0,5<br />
52334P Tietoliikennetekniikan perusteet 2<br />
03049A Signaalit ja järjestelmät 3<br />
52340S Datan siirto 2<br />
52337A Digitaaliset suodattimet 3<br />
52431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet 2,5<br />
52413A Digitaalitekniikka I 3,5<br />
52462A Digitaalitekniikan työt 1,5<br />
52415A Tietokonetekniikka I 3<br />
52419A Tietokonetekniikka II 2,5<br />
52482A Ohjelmointityö 1,5<br />
52109A Sähkömittaustekniikan perusteet 3<br />
47460A Säätö- ja systeemitekniikan perusteet I 3<br />
52426A Ohjelmistotekniikan työt 2,5<br />
52453A Käyttöjärjestelmät 3<br />
52457A Ohjelmistotekniikka 3<br />
81123A Tietorakenteet 4<br />
Yhteensä 74/72*<br />
Tutkinnon kokonaislaajuus on 130 ov + diplomityö 20 ov eli yhteensä 150 ov. Edellä pakollisista kertyy<br />
74/72 ov, joten tämän lisäksi C-opistoinsinöörin on suoritettava 56/58* opintoviikkoa. C-opistoinsinöörien<br />
opinnot jatkuvat perus- ja yhteisten aineopintojen jälkeen aivan samalla tavalla kuin ylioppilasvalinnan<br />
kautta tulleillakin, ts. kohdassa 7.2.2 esitettyjen periaatteiden mukaisesti.<br />
* Toinen kotimainen kieli katsotaan suoritetuksi AMK:n virkamiestutkinnolla<br />
SO 231
6.5. Osastokohtaisia ohjeita<br />
professorin kanssa. Valvojaan tulee ottaa yhteyttä<br />
heti työn alkuvaiheessa. Diplomityön teko-ohjeet<br />
saa työn aloitusvaiheessa sähkötekniikan osaston<br />
kansliasta sekä osaston www-sivuilta.<br />
Lukukaudet<br />
Lukuvuosi on jaettu kuuteen opetusperiodiin,<br />
jotka vuosina <strong>2000</strong>-<strong>2002</strong> ovat seuraavat:<br />
lv. <strong>2000</strong>-2001 lv. 2001-<strong>2002</strong><br />
1. 4.9.-6.10 3.9.-5.10.<br />
2. 9.10.-10.11 8.10.-9.11.<br />
3. 13.11.-15.12 12.11.-14.12.<br />
4. 8.1.-9.2. 7.1.-8.2.<br />
5. 12.2.-23.3. 11.2.-22.3.<br />
6. 26.3.-4.5. 25.3.-3.5.<br />
Muiden osastojen ja tiedekuntien tuottamien<br />
opintojaksojen opetusajankohdissa sovelletaan<br />
niiden ilmoittamia aikatauluja.<br />
Tentit<br />
Osaston tentit järjestetään yleisimmin perjantaisin<br />
klo 14 - 17. Poikkeuksia voivat aiheuttaa<br />
loppuviikolle sattuvat pyhä- ja muut vapaapäivät.<br />
Lukukausien lopussa on ylimääräisiä tenttejä<br />
myös muina viikonpäivinä. Tenttilista julkistetaan<br />
ennen lukukauden alkua osaston ilmoitustaululla.<br />
Tentteihin on ilmoittauduttava viimeistään<br />
kaksi vuorokautta ennen tenttipäivää sähköisesti<br />
osaston www-sivulla olevalla linkillä.<br />
Diplomityö<br />
Diplomityö voidaan aloittaa, kun sen laboratorion,<br />
jossa opiskelija suorittaa diplomityönsä,<br />
diplomityövaatimukset on suoritettu ja muita<br />
tenttejä on jäljellä enää 10 ov:n verran. Diplomityön<br />
aiheen voi antaa sähkötekniikan osastolla<br />
toimiva professori tai dosentti, jolloin aihe liittyy<br />
yleensä osastolla tehtävään tutkimistyöhön.<br />
Opiskelija voi suorittaa diplomityönsä myös<br />
jossakin teollisuuslaitoksessa ottamalla yhteyttä<br />
siihen joko suoraan tai osaston professorin välityksellä<br />
ja sopimalla työn valvonnasta kyseisen<br />
SO 232<br />
6.6. Harjoitteluvaatimukset<br />
Harjoitteluaika on 3 kuukautta ja laajuus 4 opintoviikkoa.<br />
Kuitenkin on suositeltavaa, että opiskelija<br />
mahdollisuuksiensa mukaan pyrkii hankkimaan<br />
enemmän harjoittelukokemusta, joskaan<br />
sitä ei sisällytetä opintoviikkoina tutkintovaatimuksiin.<br />
Opiskelijoille suositellaan harjoittelua mm.<br />
alan teollisuuden ja laitosten tutkimus-, kehitysja<br />
käyttölaboratorioissa. Perusvaatimuksena on,<br />
että harjoittelu on suoritettava työpaikassa, jossa<br />
harjoittelua ohjaa insinööritutkinnon suorittanut<br />
henkilö. Käytännöllisen harjoittelun teknisenä<br />
päämääränä on antaa yleisnäkemys alasta, jolla<br />
harjoittelija loppututkinnon suoritettuaan tulee<br />
työskentelemään, ja tukea ja edistää teoreettista<br />
opiskelua. Samoin harjoittelun tulee tutustuttaa<br />
harjoittelija teollisen tuotannon sosiaalisiin seikkoihin<br />
ja työturvallisuuteen sekä antaa riittävä<br />
kuva erilaisten töiden suorittamisen teknisistä<br />
yksityiskohdista. Lisäksi harjoittelun tulee antaa<br />
yleiskuva yrityksen ja sen tuotannon teknisestä ja<br />
taloudellisesta organisoinnista, hallinnosta ja<br />
työnjohdosta. Opiskelijan tulee harjoittelu- tai<br />
muussa kesätyöpaikassaan valppaasti seurata<br />
kaikkea työelämään ja teolliseen toimintaan<br />
liittyvää sekä kehittää ammattitaitoaan. Harjoittelun<br />
avulla opiskelija voi solmia teollisuuslaitoksiin<br />
kontakteja, joilla on merkitystä sekä diplomityön<br />
valinnan että lopullisen työelämään siirtymisen<br />
kannalta. Harjoitteleminen ulkomailla<br />
on suositeltavaa mm. kielitaidon kohentamisen ja<br />
kansainvälisen kokemuksen hankkimisen takia.<br />
Harjoittelukirja<br />
Harjoittelukirja vaaditaan yhdestä, vähintään 2<br />
kuukautta kestävästä toisen opiskeluvuoden<br />
jälkeen tapahtuvasta harjoittelusta, ja siitä on<br />
saatava hyväksyttävä arvosana. Huomaa kuitenkin,<br />
että harjoitteluaika on 3 kuukautta. Har-
joittelukirjassa on esitettävä yleiskatsaus harjoittelupaikan<br />
toiminnasta. Lisäksi on selvitettävä ne<br />
työt, joihin harjoittelija on osallistunut. Tarkempi<br />
harjoittelukirjan laadintaohje on osaston<br />
ilmoitustaululla.<br />
6.7. Työhön sijoittuminen<br />
Työelämän odotukset<br />
Työelämä odottaa, että valmistuvilla diplomiinsinööreillä<br />
on riittävät tiedot ja asiantuntemus<br />
kyseiseltä tekniikan alalta, riittävä kielitaito kansainvälistä<br />
yhteistyötä ja kauppaa varten sekä<br />
riittävä yleiskoulutus muiden tekniikan alan<br />
asiantuntijoiden kanssa tapahtuvaa kommunikointia<br />
varten. Sähkö- ja tietotekniikkainsinöörit<br />
sijoittuvat hyvin erilaisiin tehtäviin, joille on<br />
ominaista jatkuva uudelleenkouluttautumistarve<br />
tekniikan nopeasti kehittyessä. Usein insinöörin<br />
on luotava oma työpaikkansa itse esimerkiksi<br />
ideoimalla, suunnittelemalla tai valmistamalla<br />
uusia teknisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä<br />
tuotteita.<br />
Sähkö- ja tietotekniikkainsinöörin<br />
tehtävät<br />
Sähkö- ja tietotekniikkainsinöörien tehtäväkenttä<br />
on hyvin laaja. Siihen sisältyy mm.<br />
• elektroniikkateollisuuden tuotekehitys-,<br />
markkinointi-, ohjelmisto-, myynti- ja johtotehtävät<br />
• tietoliikenteen tehtävät<br />
• tietokonealan tehtävät<br />
• prosessiteollisuuden, sairaaloiden jne.<br />
instrumentti-insinöörien tehtävät<br />
• opetus- ja tutkimustyö korkeakouluissa ja<br />
tutkimuslaitoksissa<br />
• teknillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen<br />
opetustehtävät<br />
• elektroniikka-alan itsenäinen yrittäjyys.<br />
Työmarkkinatilanne<br />
Sähkö- ja elektroniikka-alan, etenkin tietoliikenteeseen<br />
liittyvän teollisuuden, kasvu on ollut<br />
nopeaa viime vuosina, ja kasvun ennustetaan<br />
jatkuvan. Alan insinöörejä ei ole tarpeeksi, ja<br />
koulutusmäärien nostaminen alan korkeakouluissa<br />
vaikuttaa vasta vuoden <strong>2000</strong> jälkeen. Suurin<br />
pula on sulautettujen järjestelmien taitajista,<br />
ts. henkilöistä, jotka osaavat yhdistää ohjelmistot<br />
ja laitteistot. Lisäksi tarvitaan lisää piirisuunnittelijoita<br />
(ASIC) erityisesti nopean elektroniikan<br />
ja RF:n alueille, signaalinkäsittelyn ammattilaisia<br />
ja tuotantotekniikan sekä automaation taitajia.<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston sähkötekniikan osastolla<br />
aloitti vuonna 1999 297 uutta opiskelijaa. Näistä<br />
hieman yli puolet on sähkötekniikan koulutusohjelmassa<br />
ja loput tietotekniikan koulutusohjelmassa.<br />
Sähkötekniikan osastolta valmistui vuosina<br />
1998-99 yhteensä 223 diplomi-insinööriä, 20<br />
tekniikan lisensiaattia ja 14 tekniikan tohtoria.<br />
Vuoden 1999 loppuun mennessä osastolta on<br />
valmistunut kaikkiaan 1615 diplomi-insinööriä,<br />
174 tekniikan lisensiaattia ja 77 tekniikan tohtoria,<br />
jotka omalta merkittävältä osaltaan ovat<br />
vaikuttaneet “<strong>Oulu</strong>-ilmiön” syntyyn.<br />
Vuonna 1999 valmistuneiden opiskelijoiden<br />
valmistumisaikojen mediaani oli 5.9 vuotta<br />
SO 233
6.8. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus<br />
Elektroniikan laboratorio<br />
52403A Sähköteknillinen dokumentointi<br />
Periodi Luentoja Harj. Suunn.harj Laajuus<br />
4-6 25 25 1,5<br />
Opettaja: R. Ensomaa<br />
Tavoitteet: Dokumenteilla ja dokumentoinnilla<br />
en erittäin tärkeä merkitys teknillisen informaation<br />
tallennuksessa ja siirrossa eri käyttäjäpiirien<br />
välillä. Jokainen insinööri joutuu jatkuvasti tekemisiin<br />
dokumentoinnin kanssa, joten ainakin<br />
dokumentoinnin perusteiden tunteminen on<br />
välttämätöntä alalla työskentelyn kannalta. Kurssi<br />
antaa aiheesta perustiedot siten, että opitaan<br />
tuntemaan teknillisen dokumentoinnin periaatteet<br />
ja tärkeimpien dokumenttilajien laatimisen<br />
perusteet sekä tärkeimmät piirrosmerkit, opitaan<br />
itse laatimaan yksinkertaisia teknillisiä dokumentteja<br />
ja opitaan ymmärtämään laitteiden<br />
dokumentoinnin perusteet.<br />
Sisältö: Oppijakso jakaantuu sisällöltään seuraaviin,<br />
laajuudeltaan erilaisiin osiin: teknillisen<br />
dokumentoinnin perusteet, teknillisten dokumenttien<br />
järjestelmä, piirustukset, piirilevyt,<br />
kaaviot, elektroniikkalaitteiden dokumentointi,<br />
dokumentointi ja laatu. Näiden lisäksi käsitellään<br />
useita aihepiiriin liittyviä erillisasioita lyhyesti ja<br />
tietoiskumaisesti.<br />
Toteutus: Valtaosa kurssin ajasta käytetään<br />
luentoihin. Harjoitukset ovat yleensä pienimuotoisia,<br />
ja ne jakaantuvat epäsäännöllisesti opintojakson<br />
ajalle luennoilla käsiteltävien asioiden<br />
mukaisesti. Jokin harjoitustyö tehdään mahdollisesti<br />
kotityönä. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste.<br />
52302A Piiriteoria I<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
5-6 30 30 10 3<br />
Opettaja: T. Rahkonen<br />
Tavoitteet: Kurssissa omaksutaan sähköisten<br />
piirien analysointiin tarvittava teoria ja opitaan<br />
analysoimaan yksinkertaisia tasa- ja vaihtojännitepiirejä.<br />
Kurssi muodostaa välttämättömän<br />
pohjan kaikille analogiaelektroniikan kursseille<br />
(Elektroniikkasuunnittelun perusteet, Analogiapiirit<br />
I-III, Suodattimet).<br />
Sisältö: Sähkösuureet, piirielimien yhtälöt,<br />
piirilait, sähköpiirejä kuvaavien yhtälöryhmien<br />
muodostaminen ja ratkaiseminen. Aika- ja taajuusvaste,<br />
osoitinlaskenta.<br />
Toteutus: Luentoja ja laskuharjoituksia yhteensä<br />
6 tuntia viikossa. Piirisimulaattoreiden<br />
käyttöön perehdyttävä harjoitustyö. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla<br />
harjoitustyöllä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste (n. 190 s.).<br />
Oheislukemiseksi soveltuu mm. Nilsson, Riedel:<br />
Electric Circuits (6th ed., Prentice Hall 1996)<br />
luvut 1-11, 16 .<br />
Esitiedot: Matriisialgebra, Differentiaaliyhtälöt.<br />
52306A Piiriteoria II<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
1-3 30 22 2<br />
Opettaja: T. Rahkonen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa annetaan perustiedot<br />
sähköpiirien ja verkkojen analyysistä ja<br />
synteesistä. Kurssin jälkeen opiskelijan tulee<br />
kyetä analysoimaan keskitetyillä komponenteilla<br />
toteutettujen piirien taajuusvasteita.<br />
SO 234
Sisältö: Verkkofunktiot: syöttöpiste- ja siirtofunktiot<br />
ja parametriesitykset. Nolla-napa -<br />
kartta, amplitudi- ja vaihekuvaajat, Boden kuvaaja.<br />
Suodatinprototyyppejä.<br />
Toteutus: Luentoja ja laskuharjoituksia yhteensä<br />
4 tuntia viikossa. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan<br />
loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste (n. 230 s.).<br />
Oheislukemiseksi käy mm. Nilsson, Riedel:<br />
Electric Circuits (6th ed., Prentice Hall 1996),<br />
luvut 12-18 tai Ruston & Bordogna: Electric<br />
networks - functions, filters, analysis (1966).<br />
Esitiedot: Piiriteoria I, Matematiikan peruskurssi<br />
I ja II, Differentiaaliyhtälöt.<br />
52331S Suodattimet<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
3-4 25 25 10 2,5<br />
Opettaja: T. Rahkonen<br />
Tavoitteet: Kurssissa annetaan perustiedot<br />
suodattimien suunnittelusta ja toteutuksesta<br />
aktiivisilla ja passiivisilla rakenteilla.<br />
Sisältö: Erityyppiset siirtofunktiot ja nolla-napa<br />
-kartat. Suodatintyypit ja suodatinapproksimaatiot<br />
ja -muunnokset. Suodatinfunktioiden toteutustavat.<br />
Toteutus keskitetyillä ja jakautuneilla<br />
komponenteilla. Aktiivisuodattimet. Herkkyysanalyysi<br />
ja suodatinasteiden dynamiikan<br />
optimoiminen.<br />
Toteutus: Luentoja ja laskuharjoituksia yhteensä<br />
5 tuntia viikossa. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan<br />
loppukokeella. Vaatimuksiin kuuluu lisäksi suodatinsuunnitteluun<br />
liittyvä harjoitustyö, joka on<br />
suoritettava hyväksytysti.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste (n. 220 s.).<br />
Oheislukemiseksi soveltuvat mm. Van Valkenburg:<br />
Analog Filter Design, 1982, Alasaarela:<br />
Elektroniikan suodattimet, 1952, R. Schauman,<br />
M. Ghausi, K. Laker: Design of Analog Filters<br />
Passive, Active RC, and Switched Capacitor,<br />
1990, G. Temes & J. LaPatra: Introduction to<br />
Circuit Synthesis and Design, 1977, luvut 8-12.<br />
Esitiedot: Piiriteoria I-II, Elektroniikkasuunnittelun<br />
perusteet, Analogiapiirit I.<br />
52431A Elektroniikkasuunnittelun<br />
perusteet<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
2-3 30 15 1,5<br />
Opettaja: J. Kostamovaara<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille<br />
kaikkien sähköinsinöörien tarvitsemat<br />
perustiedot analogiaelektroniikan piiritekniikasta<br />
ja digitaalipiirien sisäisistä rakenteista.<br />
Sisältö: Elektroniset järjestelmät: analogia/digitaalitekniikan<br />
ero, integroitu piiri, vahvistimiin<br />
liittyviä peruskäsitteitä, operaatiovahvistin,<br />
diodit ja diodipiirit, 1-asteiset BJT- ja<br />
MOS/Fet-vahvistimet ja niiden biasointi, piensignaaliparametrien<br />
ja lähdön jännitealueen laskenta,<br />
digitaalipiirien (painottuen CMOSiin)<br />
sisäisiä rakenteita, AD/DA-muunnoksen perusteet.<br />
Toteutus: Luentoja ja harjoituksia yhteensä 5<br />
viikkotuntia. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Sedra, Smith: Microelectronic<br />
Circuits (4th ed.), luvut 1, 3-5, 10.9, 13<br />
ja 14. Luentomoniste.<br />
Esitiedot: Kurssissa tarvitaan perustiedot piiriteoriasta<br />
(Piiriteoria I). Myös puolijohdekomponenttien<br />
toiminnan perusteiden ymmärrys auttaa<br />
(Puolijohdekomponenttien perusteet).<br />
52432A Analogiapiirit I<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4-5 40 20 3<br />
Opettaja: J. Kostamovaara<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on antaa sähkötekniikan<br />
opiskelijoille analogiaelektroniikkasuunnittelun<br />
perustiedot. Kurssi on jatkoa Elektroniikkasuunnittelun<br />
perusteet -kurssille.<br />
SO 235
Sisältö: Moniasteiset vahvistimet, differentiaalivahvistin,<br />
aktiivikuorman käsite, vahvistimen<br />
taajuusvaste, takaisinkytkentä, takaisinkytketyn<br />
vahvistimen stabiilisuus, pääteasteet ja tehovahvistimet,<br />
operaatiovahvistimen epäideaalisuudet,<br />
operaatiovahvistimen sovelluksia, oskillaattorit,<br />
viritetyt vahvistimet.<br />
Toteutus: Kurssiin kuuluu luennot ja laskuharjoitukset.<br />
Kurssiin liittyy Analogiatekniikan<br />
työt -kurssi, jolle osallistuminen edellyttää Analogiapiirit<br />
I -kurssin hyväksytysti suorittamista.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste, Sedra,<br />
Smith: Microelectronic Circuits (4th ed.), (luvut<br />
2, 6 - 12).<br />
Esitiedot: Piiriteoria II, Elektroniikkasuunnittelun<br />
perusteet, Puolijohdekomponenttien<br />
perusteet.<br />
52433A Analogiatekniikan työt<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
2-3 40 1.5<br />
Opettaja: J. Kostamovaara<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on syventää Analogiapiirit<br />
I -kurssin antamia analogiaelektroniikan<br />
tietoja käytännön harjoituksin.<br />
Toteutus: Kurssiin kuuluu pienimuotoinen,<br />
itsenäinen suunnitteluharjoitus.<br />
Esitiedot: Kurssille osallistuminen edellyttää,<br />
että Analogiapiirit I -kurssi on suoritettu hyväksytysti.<br />
52443S Analogiapiirit II<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
2-3 30 20 3<br />
Opettaja: J. Kostamovaara<br />
Tavoitteet: Kurssi syventää opiskelijan ymmärrystä<br />
analogiaelektroniikan rakenteista sekä piiriettä<br />
lohkotasolla. Kurssi antaa myös valmiuksia<br />
integroitavien rakennelohkojen suunnitteluun.<br />
Sisältö: BJ- ja MOS-transistorin mallinnus,<br />
CMOS- ja BJT-rakennelohkot erityisesti ICtoteutuksina,<br />
kohina ja kohinan analyysi, operaatiovahvistimen<br />
sisäinen rakenne ja kriittiset parametrit,<br />
komparaattorit, S/H-piirit, AD/DAmuuntimien<br />
rakenteet ja ominaisuudet.<br />
Toteutus: Kurssiin kuuluu luennot ja laskuharjoitukset.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste, D. A.<br />
Johns & K. Martin: Analog Integrated Circuit<br />
Design, Wiley & Sons 1997, kappaleet 1, 3, 4,<br />
5, 7, osin 8, 11, 12 ja 13<br />
Esitiedot: Analogiapiirit I.<br />
52435S Analogiapiirit III<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
1-3 30 20 40 3.5<br />
Opettaja: J. Kostamovaara<br />
Tavoitteet: Kurssi perehdyttää opiskelijan<br />
integroitujen analogiapiirien suunnitteluun erityisesti<br />
ns. korkeamman tason systeemilohkojen<br />
(suodattimet, muuntimet, vaihelukko) toteutuksen<br />
osalta. Erityisesti keskitytään full custom -<br />
tyyppisten CMOS- ja BiCMOS-piirien ja systeemien<br />
suunnitteluun.<br />
Sisältö: Operaatiovahvistintopologioita ja niiden<br />
vertailua, bandgap- ja PTAT-biaspiirit ja referenssilähteet,<br />
SC-tekniikka suodattimissa ja<br />
muissa analogiarakenteissa, ∆Σ-muunnin, jatkuva-aikaiset<br />
IC-suodatintoteutukset, vaihelukko,<br />
MOS-transistorin lyhytkanavaefektit ja WI-toiminta<br />
sovelluksineen, IC-layoutin suunnittelu.<br />
Toteutus: Kurssiin kuuluu luennot ja laskuharjoitukset<br />
sekä laajahko suunnitteluharjoitus, jossa<br />
tutustutaan mm. IC-suunnittelun CAD-välineisiin<br />
sekä käydään koko IC-suunnitteluketju läpi.<br />
Luennot ja laskuharjoitukset pidetään periodeilla<br />
1 ja 2 ja suunnitteluharjoitus periodilla 3. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti<br />
suoritetulla harjoitustyöllä.<br />
SO 236
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste, D. A.<br />
Johns & K. Martin: Analog Integrated Circuit<br />
Design, Wiley & Sons 1997, kappaleet 6, osin 8,<br />
9, 10, 14, 15 ja 2.<br />
Esitiedot: Mikroelektroniikan ja mekaniikan<br />
perusteet, Suodattimet, Analogiapiirit II.<br />
52332S Piirisuunnittelu tietokoneella<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
1-3 30 20 2.5<br />
Opettaja: T. Rahkonen<br />
Tavoitteet: Kurssissa perehdytään piirisuunnittelussa<br />
käytettävien ohjelmistojen toimintaperiaatteisiin<br />
ja yleisesti käytettyjen analyysimenetelmien<br />
rajoituksiin ja soveltuvuuteen eri ongelmien<br />
analysointiin ja ratkaisemiseen.<br />
Sisältö: Piirisuunnitteluohjelmistojen rakenne.<br />
Verkkoyhtälöiden ratkaiseminen, dc-, ac- ja<br />
transienttianalyysi ja kohinan ja särön analyysi.<br />
Komponenttien mallintamisesta. Sekamuotosimulointi<br />
ja tuotannollisuuden varmistaminen ja<br />
parantaminen. Fyysinen suunnittelu. Esimerkkiohjelmistoina<br />
Spice, Aplac, Switcap ja Mentor.<br />
Toteutus: Luentoja 2 tuntia viikossa. Piirisuunnitteluohjelmien<br />
toimintaan ja käyttöön<br />
liittyviä harjoitustöitä. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan<br />
loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste (n. 170 s.).<br />
Oheislukemiseksi käy J. Vlach: Computer methods<br />
for circuit analysis and design (van Nostrand<br />
1983) tai K. Kundert: The designer’s guide to<br />
Spice and Spectre (Kluwer 1995).<br />
Esitiedot: Piiriteoria I-II, Analogiapiirit I, Numeeriset<br />
menetelmät.<br />
52429S Tietoliikennepiirien suunnittelu<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
5-6 25 15 20 3<br />
Opettaja: T. Rahkonen<br />
Tavoitteet: Kurssissa laajennetaan integroitujen<br />
piirien suunnittelun osaamista rf-alueelle tutustumalla<br />
pääosin rf-taajuisten tietoliikennepiirien<br />
sisäisiin rakenteisiin ja niiden sähköiseen suunnitteluun<br />
vaikuttaviin seikkoihin.<br />
Sisältö: Langallisessa ja langattomassa tietoliikenteessä<br />
tarvittavat piirirakenteet ja niiden<br />
suorituskyvyn mittarit. Valmistusteknologiat ja<br />
komponenttien ominaisuudet. Piiriteknisiä toteutuksia<br />
yleisimmille rakenteille (vahvistimet,<br />
sekoittajat, modulaattorit, demodulaattorit,<br />
oskillaattorit. vaiheensiirtimet, vaihevertailijat ja<br />
nopeat digitaalirakenteet).<br />
Toteutus: Luentoja ja laskuharjoituksia yhteensä<br />
4 viikkotuntia. Suunnitteluharjoitus.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti<br />
suoritetulla harjoitustyöllä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste (220 s.)<br />
Oheislukemiseksi käy mm. B. Razavi: RF Microelectronics<br />
(Prentice Hall 1998).<br />
Esitiedot: Piirisuunnittelu tietokoneella, Analogiapiirit<br />
III.<br />
52413A Digitaalitekniikka I<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
1-2 40 25 3.5<br />
Opettaja: J. Lahti<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on antaa perustiedot<br />
digitaalitekniikan teoriasta, kombinaatio- ja<br />
sekvenssilogiikan rakenneosista sekä analyysi- ja<br />
synteesiperiaatteista ja -menetelmistä.<br />
Sisältö: Boolen algebra, lukujärjestelmistä,<br />
koodit ja pariteetti, kombinaatiologiikan analyysi<br />
ja synteesi, salvat ja kiikut, sekvenssilogiikan<br />
analyysi ja synteesi, sekvenssilogiikan MSI-rakenneosat,<br />
digitaalijärjestelmän suunnitteluperiaatteet,<br />
digitaalipiirien fyysisiä ominaisuuksia.<br />
Toteutus: Kurssiin sisältyy luennot ja laskuharjoitukset.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppuko-<br />
SO 237
keella. Kurssiin liittyy Digitaalitekniikan työt -<br />
kurssi, jolle osallistuminen edellyttää Digitaalitekniikka<br />
I -kurssin sisällön hallintaa.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste, J. F.<br />
Wakerly: Digital design principles and Practices,<br />
3rd Ed., Prentice-Hall, <strong>2000</strong>.<br />
Esitiedot: Piiriteoria I.<br />
52462A Digitaalitekniikan työt<br />
Periodi Luentoja Lab.harj Suunn.harj Laajuus<br />
3-4 40 1.5<br />
Opettaja: J. Lahti<br />
Tavoitteet: Syventää Digitaalitekniikka I -kurssin<br />
antamia digitaalitekniikan perustietoja käytännön<br />
suunnitteluharjoituksella.<br />
Toteutus: Kurssilla suunnitellaan synkroninen<br />
tilakone. Suunnittelutehtävään sisältyy alustava<br />
suunnitteluosuus, CAD-luokassa tehtävä suunnittelun<br />
varmennus simulointiohjelmistolla,<br />
suunnitelman toteutus digitaalilogiikkapiireillä ja<br />
lopuksi toiminnan testaaminen.<br />
Esitiedot: Kurssille osallistuminen edellyttää<br />
Digitaalitekniikka I -kurssin sisällön hallintaa.<br />
52404A Digitaalitekniikka II<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4-5 30 10 20 3<br />
Opettaja: J. Lahti<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija digitaalisissa järjestelmissä<br />
käytettävien synkronisten logiikkapiirien suunnitteluun.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
tuntee synkronisten logiikkapiirien perusarkkitehtuurit<br />
ja arkkitehtuuritason rakennelohkot,<br />
kombinaatio- ja sekvenssilogiikan suunnittelumenetelmät<br />
sekä logiikkapiirin ulkoisten liityntöjen<br />
toteutusperiaatteet.<br />
Sisältö: 1. Digitaaliset järjestelmät, 2. Synkronisen<br />
logiikan toimintaperiaate, 3. Synkronisen<br />
logiikkapiirin perusarkkitehtuuri, 4. Kombinaatiologiikan<br />
suunnittelu, 5. Sekvenssilogiikan<br />
SO 238<br />
suunnittelu, 6. Puolijohdemuistit, 7. Aritmeettisten<br />
osien suunnittelu, 8. Logiikkapiirin kellojärjestelmän<br />
suunnittelu, 9. Logiikkapiirin arkkitehtuurin<br />
suunnittelu, 10. Logiikkapiirin ohjausosan<br />
suunnittelu, 11. Digitaalisten<br />
järjestelmien väliset liitynnät.<br />
Toteutus: Kurssi koostuu luennoista, laskuharjoituksista<br />
ja harjoitustyöstä. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan<br />
loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla<br />
harjoitustyöllä.<br />
Kurssikirjallisuus: J. Lahti: Digitaalitekniikka<br />
II (Digitaalisten järjestelmien logiikkasuunnittelu),<br />
luentomoniste.<br />
Esitiedot: Piiriteoria I, Elektroniikan perusteet,<br />
Digitaalitekniikka I, Tietokonetekniikka I, Signaalit<br />
ja systeemit.<br />
52445S Digitaalitekniikka III<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
5-6 30 30 3.5<br />
Opettaja: J. Lahti<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija digitaalisten piirien ja järjestelmien<br />
suunnittelumenetelmiin ja toteutustapoihin.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
tuntee digitaalisten järjestelmien korkean tason<br />
arkkitehtuurin suunnittelun yleiset periaatteet<br />
sekä hallitsee erikoiskovolla (ASIC- ja FPGApiirit)<br />
toteutettavien järjestelmien osien suunnittelumenetelmät<br />
ja välineet pääpainon ollessa<br />
VHDL-kieleen ja synteesimenetelmiin perustuvassa<br />
suunnittelussa.<br />
Sisältö: 1. Digitaalisten järjestelmien toteutusteknologiat,<br />
2. Digitaalisten järjestelmien kuvaustaso,<br />
3. Digitaalisten piirien ja järjestelmien<br />
kuvaaminen VHDL-kielellä, 4. Järjestelmätason<br />
spesifiointi ja suunnittelu, 5. ASIC-suunnittelu,<br />
6. Korkean tason VHDL-synteesi, 7. Rekisterisiirtotason<br />
VHDL-synteesi, 8. Digitaalisten<br />
piirien ja järjestelmien tuotantotestauksen suunnittelu.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jakso koostuu luennoista ja<br />
harjoitustyöstä. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppu-
kokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste.<br />
Esitiedot: Piiriteoria I, Elektroniikan perusteet,<br />
Digitaalitekniikka I ja II, Tietokonetekniikka I ja<br />
II.<br />
52441S Elektroniikan työ<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
1-6 120 4<br />
Opettaja: A. Kilpelä<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija<br />
itsenäiseen piiri- ja laitesuunnitteluun sekä<br />
elektroniikan suunnittelussa ja toteutuksessa<br />
käytettäviin menetelmiin, ohjelmistoihin ja laitteisiin.<br />
Työ valmistaa samalla opiskelijaa elektroniikan<br />
piiri- ja laitesuunnittelun alueeseen sijoittuvan<br />
diplomityön tekoon.<br />
Toteutus: Kurssiin kuuluu konstruktiivinen<br />
suunnittelutehtävä, jossa suunnitellaan ja toteutetaan<br />
annetun spesifikaation täyttävä laite.<br />
Suunnittelutehtävä voi liittyä teollisuuden tutkimus-<br />
ja/tai tuotekehityshankkeisiin. Ohjaajina<br />
toimivat kokeneet elektroniikkasuunnittelijat.<br />
Työ tehdään joko yksin tai kahden hengen ryhmässä.<br />
Työ arvostellaan työn valvojan antaman<br />
lausunnon ja työn dokumentoinnin mukaan.<br />
Esitiedot: Analogiapiirit II, Digitaalitekniikka<br />
II, Laitesuunnittelu, Suodattimet, Digitaaliset<br />
suodattimet, Tietokonetekniikka II.<br />
52436S Elektroniikan tutkimustyö<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
1-6 60 1.5<br />
Opettaja: J. Kostamovaara<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija<br />
itsenäiseen elektroniikan piiri- ja laite / järjestelmäsuunnittelun<br />
alueella tapahtuvaan tutkimustyöhön<br />
sekä syventää hänen tietämystään<br />
jostakin elektroniikan osa-alueesta.<br />
Toteutus: Kurssiin kuuluu harjoitustyö, jossa<br />
opiskelija elektroniikan laboratorion tutkijoiden<br />
ohjauksessa perehtyy valittuun elektroniikan osaalueeseen<br />
ja tekee aiheesta pienimuotoisen tutkielman.<br />
Perehtyminen tarkoittaa käytännössä<br />
asiaan liittyvän tiedon hankkimista mm. julkaisujen<br />
kautta. Työhön voi kuulua myös käytännön<br />
piirisuunnittelua, simulointeja ja testauksia.<br />
Varsinaista Elektroniikan työn tyyppistä laitekehitystä<br />
tähän työhön ei kuulu. Aiheet liittyvät<br />
elektroniikan laboratorion tutkimushankkeisiin.<br />
Työ valmistaa opiskelijaa diplomityön tekoon.<br />
Tutkimustyö voidaan tehdä aikaisintaan 3:nnella<br />
vuosikurssilla, ja se sopii erityisesti tutkimuksesta<br />
kiinnostuneelle opiskelijalle. Työ arvostellaan<br />
työn valvojan antaman lausunnon ja työn dokumentoinnin<br />
mukaan.<br />
Esitiedot: Tarvittavat esitiedot riippuvat tutkimustyön<br />
aiheesta. Vähimmäisvaatimuksena on<br />
Suodattimet, Digitaaliset suodattimet, Analogiapiirit<br />
II ja Digitaalitekniikka II. IC-suunnitteluun<br />
liittyvissä töissä esitietoina voidaan tarvita mm.<br />
Analogiapiirit III, Digitaalitekniikka III ja Piirisuunnittelu<br />
tietokoneella -kursseja.<br />
52405A Laitesuunnittelu<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
5-6 40 20 3<br />
Opettaja: K. Määttä<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on laajentaa<br />
elektroniikkasuunnittelun osaamista yksittäisten<br />
lohkojen suunnittelusta kokonaisten laitteiden<br />
suunnitteluun.<br />
Sisältö: Elektroniikkalaitteen suunnittelu ja<br />
suunnittelun rajoitukset. Elektronisen toteutustavan<br />
valinta. Signaalien kuljetus, maadoitus ja<br />
tehonsyöttö. Nopean digitaalielektroniikan erityispiirteitä,<br />
häiriösuojaus, elektroniikan luotettavuus<br />
ja terminen suunnittelu.<br />
Toteutus: Luentoja ja laskuharjoituksia yhteensä<br />
6 tuntia viikossa. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan<br />
loppukokeella.<br />
SO 239
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste (n. 200 s.).<br />
Oheislukemiseksi soveltuvat mm. Ott: Noise<br />
reduction techniques, Jääskeläinen: Elektroniikan<br />
luotettavuus, Otakustantamo 1978.<br />
Esitiedot: Analogiapiirit I-II, Digitaalitekniikka<br />
I-II, Radiotekniikan perusteet.<br />
52450S Optoelektroniikka<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
3-4 25 15 2.5<br />
Opettaja: N.N<br />
Tavoitteet: Kurssissa annetaan perustiedot<br />
optoelektroniikan sovelluksissa käytetyistä lähetin-<br />
ja vastaanotinrakenteista ja niiden yhteydessä<br />
tarvittavasta elektroniikasta sekä optisista kuiduista<br />
sovelluksineen.<br />
Sisältö: Geometrinen ja fysikaalinen optiikka,<br />
peruskäsitteitä, optiset kuidut ja niiden ominaisuudet,<br />
valolähteet (mustan kappaleen säteily,<br />
LED- ja laserdiodirakenteet), valoilmaisimet<br />
(valojohtava ilmaisin, valomonistin, PIN- ja APdiodit,<br />
paikkaherkät ilmaisimet), valolähteiden<br />
ohjaus, esivahvistinrakenteet ja niiden kaista/stabiilisuus/kohina-analyysi,<br />
optoelektroniikan<br />
sovelluksiin liittyviä signaalinkäsittelymenetelmiä.<br />
Toteutus: Kurssiin kuuluu luennot ja laskuharjoitukset.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste. Wilson &<br />
Hawkes: Optoelectronics, An Introduction, 2nd<br />
Ed., Prentice-Hall, 1989; J.M. Senior: Optical<br />
Fiber Communications, 2nd Ed., Prentice-Hall,<br />
1992.<br />
Esitiedot: Fysiikka S, Puolijohdekomponenttien<br />
perusteet, Analogiapiirit I.<br />
52020S Tehoelektroniikka I<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
2-3 30 20 3<br />
Opettaja: T. Suntio<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa annetaan teholähdetekniikan<br />
perustiedot, jonka jälkeen opiskelija<br />
tunnistaa teholähteiden perustopologiat ja<br />
pystyy analysoimaan niiden jatkuvan tilan toiminnan<br />
sekä määrittämään eri komponenttien<br />
virta- ja jänniterasitukset.<br />
Sisältö: 1. Johdanto teholähdetekniikkaan, 2.<br />
Tasapainotilan analyysin perusteet, 3. Tasapainotilan<br />
sijaiskytkentä (jatkuva toimintatila), 4.<br />
Tasapainotilan analyysi ja sijaiskytkentä epäjatkuvassa<br />
toimintatilassa, 5. Teholähdetopologiat, 6.<br />
Tehokerroinkorjaus.<br />
Toteutus: Kurssiin kuuluu luennot ja laskuharjoitukset<br />
5 h/viikko (2 periodia). Kurssi suoritetaan<br />
loppukokeella. Suorittamalla kuusi harjoitustehtävää<br />
( á 1 p ), joista saatavat suorituspisteet<br />
luetaan mukaan loppukokeen arvosteluun<br />
korottavasti.<br />
Kurssikirjallisuus: Robert W. Erickson: Fundamentals<br />
of Power Electronics, Chapman &<br />
Hall, 1997. Luvut 1, 2, 3, 5, 6, 15, 16, 17.<br />
Esitiedot: Sähköpiirit tai Piiriteoria I, Piirianalyysi<br />
ja -synteesi tai Piiriteoria II, Analogiapiirit I.<br />
52021S Tehoelektroniikka II<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
2-3 30 20 3<br />
Opettaja: T. Suntio<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa annetaan teholähteiden<br />
ohjaus- ja säätötekniikan perustiedot,<br />
jonka jälkeen opiskelija tunnistaa eri ohjaustekniikat<br />
ja pystyy analysoimaan teholähteen ohjauksen<br />
stabiiliuden sekä dynamiikkaan vaikuttavat<br />
tekijät sekä suorittamaan niiden virityksen.<br />
Sisältö: 1. AC vastinpiirin mallinnus, 2. Teholähteen<br />
siirtofunktiot, 3. Teholähteen säädön<br />
suunnittelu, 4. Epäjatkuvan toimintamuodon<br />
vastinpiirin mallinnus, 5. Virtamuotoinen ohjaus-<br />
ja säätö, 6. PFC ohjaimen ohjaus- ja säätö.<br />
Toteutus: Kurssiin kuuluu luennot ja laskuharjoitukset<br />
5 h/viikko ( 2 periodia ). Kurssi suoritetaan<br />
loppukokeella. Suorittamalla kuusi har-<br />
SO 240
joitustehtävää ( á 1 p ), joista saatavat suorituspisteet<br />
luetaan mukaan loppukokeen arvosteluun<br />
korottavasti.<br />
Kurssikirjallisuus: Robert W. Erickson: Fundamentals<br />
of Power Electronics, Chapman &<br />
Hall, 1997. Luvut 7,8,9,10 ja 11<br />
Esitiedot: Säätötekniikan perusteet, Tehoelektroniikka<br />
I<br />
52022S Magneettipiirien suunnittelu<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
5 10 10 40 1.5<br />
Opettaja: T. Suntio<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa annetaan perustiedot<br />
teholähdetekniikan muuntajien ja kuristimien<br />
mitoituksesta. Kurssin suoritettuaan opiskelija<br />
pystyy mitoittamaan ko. komponentteja annettujen<br />
reunaehtojen puitteissa.<br />
Sisältö: 1. Magneettipiirien perusteoriaa, 2.<br />
Muuntajien suunnittelu, 3. Kuristimien suunnittelu,<br />
4. CAD perustainen magneettipiirien<br />
suunnittelu.<br />
Toteutus: Kurssiin kuuluu luennot ja laskuharjoitukset<br />
4 h/viikko. Kurssi suoritetaan kahdella<br />
henkilökohtaisella harjoitustehtävällä annetun<br />
kytkentätopologian ja spesifikaatioiden mukaisesti.<br />
Arvostelu hyväksytty/hylätty.<br />
Kurssikirjallisuus: Robert W. Erickson: Fundamentals<br />
of Power Electronics, Chapman &<br />
Hall, 1997. Luvut 12,13,14; Opetusmonisteet.<br />
Esitiedot: Sähköpiirit tai Piiriteoria I, Piirianalyysi<br />
ja –synteesi tai Piiriteoria II, Tehoelektroniikka<br />
I.<br />
52023S Tehoelektroniikan komponentit<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4 10 10 40 1.5<br />
Opettaja: T. Suntio<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa annetaan perustiedot<br />
teholähdetekniikan kytkin- ja suodatuskomponenteista<br />
ja niiden mitoituksen perusteista.<br />
Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy<br />
valitsemaan ja mitoittamaan ko. komponentteja<br />
valmistajien datatietojen ja annettujen reunaehtojen<br />
puitteissa.<br />
Sisältö: 1. Tasasuuntausdiodi, 2. FET ja<br />
IGBT kytkimenä, 3. Elektrolyytti-, tantaali- ja<br />
muut kondensaattorit, 4. Vastukset, NTC,<br />
VDR, 5. Lämpösuunnittelun perusteita.<br />
Toteutus: Kurssiin kuuluu luennot ja laskuharjoitukset<br />
4 h/viikko. Kurssi suoritetaan kahdella<br />
henkilökohtaisella harjoitustehtävällä annettujen<br />
topologioiden ja spesifikaatioiden mukaisesti.<br />
Arvostelu hyväksytty/hylätty.<br />
Kurssikirjallisuus: Robert W. Erickson: Fundamentals<br />
of Power Electronics Chapman &<br />
Hall, 1997: Luku 4, luentomonisteet<br />
Esitiedot: Sähköpiirit tai Piiriteoria I, Piirianalyysi<br />
ja –synteesi tai Piiriteoria II, Analogiapiirit<br />
I, Puolijohdekomponenttien perusteet, Elektroniikan<br />
komponentit, Tehoelektroniikka I.<br />
Optoelektroniikan ja mittaustekniikan<br />
laboratorio<br />
52239S EMC-testaus<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
6 20 20 2<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelijat elektroniikkatuotteiden sähkömagneettisen<br />
yhteensopivuuden (EMC) testaamiseen<br />
Sisältö: EU:n EMC-direktiivit ja niihin liittyvät<br />
standardit, EMC-testauslaboratoriot EMC-testit<br />
ja niiden taustat.<br />
Toteutus: Luennot ja laboratorioharjoitukset.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti<br />
suoritetuilla laboratoriotöillä.<br />
SO 241
Kurssikirjallisuus: Luentomateriaali. Kirjallisuutta:<br />
T. Williams: EMC for product Designers<br />
, E. L. Bronaugh, W. S. Lambdin: A Handbook<br />
Series on Electromagnetic Interference and<br />
Compatibility, vol 6, Electromagnetic Interference<br />
Test Methodology and Procedures, EMCstandardit,<br />
EU-EMC-direktiivi<br />
Esitiedot: Mittausjärjestelmät, EMC-suunnittelu,<br />
RF-mittaukset<br />
52109A Sähkömittaustekniikan perusteet<br />
Periodi Luentoja Lab. harj Suunn.harj Laajuus<br />
1-3 25 30 3<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille<br />
käytännöllinen pohja sähkömittaustekniikkaan<br />
ja antaa perustietoja myöhemmille<br />
opintojaksoille sekä oppia käyttämään yleisimpiä<br />
sähkötekniikan mittalaitteita ja tuntemaan niiden<br />
rajoitukset.<br />
Sisältö: Sähköturvallisuus, mittayksiköt ja mittanormaalit,<br />
virheanalyysi, tavallisimmat analogiset<br />
ja digitaaliset mittausmenetelmät ja -laitteet<br />
ja fysikaalisia suureita mittaavat anturit.<br />
Toteutus: Luennot ja laboratoriotyöt. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti<br />
suoritetuilla laboratoriotöillä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste. O. Aumala:<br />
Mittaustekniikan perusteet, Otatieto 1999.<br />
A.D. Helfrich, W.D. Cooper: Modern Electronic<br />
Instrumentation and Measurement Techniques,<br />
Prentice Hall, 1990.<br />
Esitiedot: Matematiikan peruskurssi I ja II,<br />
Fysiikka S.<br />
52430A Elektroninen mittaustekniikka<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on laajentaa<br />
opiskelijoiden näkemystä elektronisen<br />
mittaustekniikan suuntaan, tutustua häiriöongelmiin<br />
ja yksinkertaisiin interface-ratkaisuihin ja<br />
mittaustulosten käsittelyn perusteisiin.<br />
Sisältö: Kalibrointi, mittausvahvistimet, anturien<br />
liitäntä vahvistimiin, spektrianalyysi ja korrelaatiomittaus,<br />
kohina ja häiriöt, maadoitus,<br />
CMR ja mittaustulosten käsittely.<br />
Toteutus: Luennot, laskuharjoitukset ja laboratorioharjoitukset.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan<br />
loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla laboratoriotöillä.<br />
Kurssikirjallisuus: Robert B. Northrop: Introduction<br />
to Instrumentation and Measurements,<br />
chapters 1–3, 8, 9.<br />
Esitiedot: Sähkömittaustekniikan perusteet,<br />
Analogiapiirit I, Digitaalitekniikka I.<br />
52438S Mittausjärjestelmät<br />
Periodi Luentoja Lab. harj Suunn.harj Laajuus<br />
2 25 30 4<br />
Opettaja: K. Kalliomäki<br />
Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on<br />
perehtynyt tavanomaisen mittausjärjestelmän<br />
fyysiseen rakenteeseen, mittausta ohjaavien<br />
ohjelmien perusteisiin, datan tallennuksen erityisnäkökohtiin<br />
ja mittauksen verifiointiin.<br />
Sisältö: Langattomista ja langallisista mittaustiedonsiirtoväylistä,<br />
mittausjärjestelmien fyysinen<br />
toteutus, mittauksen toteutus ohjelmoituna ja<br />
käsimittauksena, tutustuminen toteutettuun<br />
mittausjärjestelmään.<br />
Toteutus: Luennot ja laboratorioharjoitustyöt.<br />
Kurssikirjallisuus: Buchla: Ch 12, 14, 15,<br />
Northrop Ch 11, monistetut luennot.<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Lab.harj. Laajuus<br />
4-5 30 15 40 3.5<br />
Opettaja: K. Kalliomäki<br />
SO 242
52124S Anturit ja mittausmenetelmät<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
1-2 40 10 3<br />
Opettaja: R. Myllylä<br />
Tavoitteet: Kattaa yleisimmät käytännön ratkaisut<br />
fysikaalisten suureiden sähköiseksi mittaamiseksi.<br />
Tarkastelee erikoisesti prosessiteollisuuden<br />
mittausviestien muodostamista.<br />
Sisältö: Siirtymän, nopeuden, kiihtyvyyden,<br />
pinnankorkeuden, paineen, virtauksen kosteuden,<br />
äänen ja lämpötilan mittaus. Säteilyn valosähköinen<br />
mittaus. Ultraäänitekniikan ja ydintekniikan<br />
sovelluksia. Materiaalianalyysi kuten<br />
PH-mittari, kromatografit ja spektrometrit.<br />
Puunjalostustekniikan mittaukset.<br />
Toteutus: Luennot ja laskuharjoitukset. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste.<br />
52126S Lääketieteelliset mittaukset<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4-5 40 10 3<br />
Opettaja: R. Myllylä<br />
Tavoitteet: Kurssissa pyritään antamaan kokonaiskuva<br />
nykyaikaisista sairaalateknisistä laitteista<br />
ja niille asetettavista erityisvaatimuksista. Etusijalla<br />
pidetään laitteiden toiminnallista selostusta.<br />
Tavoitteena on antaa kurssiin osallistujille sellainen<br />
tietomäärä, että he pystyisivät opiskelemaan<br />
sairaalainsinöörin tehtäviin.<br />
Sisältö: Diagnostiikkalaitteet (yleistä teoriaa<br />
lääketieteessä käytettävistä mittalaitteista, mitattavat<br />
suureet, mittausanturit, vahvistimet,<br />
rekisteröintilaitteet sekä potilaiden turvallisuus).<br />
Biosähköisten potentiaalien mittauksiin perustuvat<br />
tutkimusmenetelmät (EKG, EEG, EMG,<br />
EOG, ERG). Verenpaineen ja virtauksen mittaus.<br />
Hengitystoiminnan tutkiminen. Kliinisen<br />
laboratorion mittaukset. Lääketieteelliset kuvausmenetelmät<br />
ja -laitteet. Terapialaitteita,<br />
hoitolaitteita, biosensoreita.<br />
Toteutus: Luennot ja laskuharjoitukset. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste. Webster:<br />
Medical Instrumentation, Application and Design,<br />
John Wiley & Sons, 1998. Ashton: Principles<br />
of Biomedical Instrumentation and Measurement,<br />
Merrill Publishing Company 1990.<br />
52127S Ultraäänitekniikka<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
6 15 10 1.5<br />
Opettaja: R. Myllylä<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelijat ultraäänitekniikkaan ja<br />
erityisesti ultraäänitekniikalla toteutettuihin<br />
mittauksiin.<br />
Sisältö: Ultraäänen generointi ja vastaanotto,<br />
ultraäänianturit, teollisuuden ultraäänimittaukset,<br />
lääketieteellinen ultraäänitekniikka.<br />
Toteutus: Luennot, laskuharjoitukset. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste.<br />
52165S RF-mittaukset<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Lab.harj. Laajuus<br />
4 15 10 15 2<br />
Opettaja: K. Kalliomäki<br />
Tavoitteet: Käsitellään tavallisimmat mittausmenetelmät,<br />
jotka ovat käytössä RF- ja mikroaaltoalueella.<br />
Liittyy läheisesti matkapuhelimiin,<br />
linkkilaitteisiin, tutkiin ym., joiden mittauksiin<br />
opintojakso antaa valmiudet.<br />
Sisältö: Mittanormaalit, tehon, taajuuden ja<br />
impedanssin mittaus, piirianalysaattori, kohinamittaukset,<br />
reflektometria.<br />
Toteutus: Luennot, laskuharjoitukset ja laboratoriotyöt.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppuko-<br />
SO 243
keella ja hyväksytysti suoritetuilla laboratoriotöillä.<br />
Kurssikirjallisuus: AEL/INSKO moniste. RFja<br />
mikroaaltomittaustekniikka 1993.<br />
Esitiedot: Elektroninen mittaustekniikka.<br />
52167S Elektroniikan testaustekniikka<br />
Periodi Luentoja Lab. harj Suunn.harj Laajuus<br />
5 20 20 2<br />
Opettaja: M. Moilanen<br />
Tavoitteet: Kurssissa perehdytään elektroniikkateollisuuden<br />
tuotekehityksen ja tuotannon<br />
testausmenetelmiin ja laitteisiin.<br />
Sisältö: Laatu ja luotettavuus, valmistusprosessin<br />
hallinta testaustulosten avulla, automaattiset<br />
testauslaitteet, testausstrategiat, testattavuuden<br />
suunnittelu, Boundary Scan, BIST.<br />
Toteutus: Luennot ja laboratoriotyöt. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti<br />
suoritetuilla laboratoriotöillä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste. T. L.<br />
Landers, W. D. Brown, E. W. Fant, E. M. Malstrom,<br />
N. M. Schmitt: Electronics Manufacturing<br />
Processes, Chapter 11. D. Buchla, W.<br />
McLachlan: Applied Electronic Instrumentation<br />
and Measurement, Chapter 15. M. Abramovici,<br />
M.A. Breuer, A.D. Friedman: Digital Systems<br />
Testing and Testable Design, Chapter 9, Artikkeleita,<br />
videot ja ohjelmademonstraatiot.<br />
Esitiedot: Elektroninen mittaustekniikka, RFmittaukset,<br />
Antennit.<br />
52237S RF-piirisuunnittelu<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
1-2 25 15 25 2.5<br />
Opettaja: K. Kalliomäki<br />
Tavoitteet: Tietoliikennetekniikkaa palveleva<br />
radiotekniikan jatkokurssi, jolla pyritään antamaan<br />
tiedot alueen 0,5...3 GHz radiopiirien<br />
suunnittelusta.<br />
Sisältö: Alueen 0,5...3 GHz piensignaali- ja<br />
tehovahvistimet, sekoittimet, taajuussyntetisoijat,<br />
tietokoneavusteiset perussuunnittelumenetelmät<br />
(Aplac tai SPICE), epälineaariset ilmiöt.<br />
Toteutus: Luennot, laskuharjoitukset ja harjoitustyö.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella ja<br />
hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.<br />
Kurssikirjallisuus: Lehto & Räisänen: RF- ja<br />
mikroaaltotekniikka, Otatieto 547.<br />
Esitiedot: Analogiapiirit II.<br />
52238S Optoelektroniset mittaukset<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
3 25 10 2.5<br />
Opettaja: R. Myllylä<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija optoelektroniikkaa/optiikkaa soveltaviin<br />
mittauksiin, mittausperiaatteisiin, antureihin<br />
ja laiteratkaisuihin.<br />
Sisältö: Optoelektronisten mittausten perusteita.<br />
Pintojen tarkastus, etäisyys- ja profiilimittaus.<br />
Ainetta rikkomattomat testausmenetelmät.<br />
Optiset mittaukset prosessin ohjauksessa. Materiaalianalyysi<br />
optisin menetelmin. Uusia optoelektronisia<br />
mittausmenetelmiä.<br />
Toteutus: Luennot ja laskuharjoitukset. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste. Cielo:<br />
Optical Techniques for Industrial Inspection,<br />
Academic Press, 1988.<br />
52439S EMC-suunnittelu<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
5 25 15 2.5<br />
Opettaja: K. Kalliomäki<br />
SO 244
Tavoitteet: EMC-direktiiveissä on määrätty<br />
rajat elektroniikkalaitteiden häiriösäteilylle ja<br />
häiriösiedolle. Tämä vaikuttaa oleellisesti sekä<br />
laitteen sähköiseen että mekaaniseen suunnitteluun.<br />
Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on käsitys<br />
laitteelle asetetuista EMC-vaatimuksista sekä<br />
niiden toteuttamistavoista elektroniikkasuunnittelussa.<br />
Sisältö: EMC-standardit säteilylle ja sietoisuudelle,<br />
häiriöiden kytkeytyminen, piirisuunnittelu<br />
ja maadoitus, liitännät, suodatus ja suojaus.<br />
Toteutus: Luennot ja laskuharjoitukset. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Tim Williams: EMC for<br />
Product Designers, BH Newnes, 1994.<br />
Esitiedot: Analogiapiirit I, Digitaalitekniikka I,<br />
Elektroninen mittaustekniikka.<br />
52440S Teknillinen optiikka<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4 30 10 2.5<br />
Opettaja: R. Myllylä<br />
Tavoitteet: Kurssi on optoelektroniikan jatkokurssi.<br />
Kurssin tavoitteena on perehtyä teknilliseen<br />
optiikkaan.<br />
Sisältö: Teknillisen optiikan komponentit ja<br />
suunnitteluperiaatteet, radiometria, linssivirheet,<br />
laseroptiikka, optiikan CAD.<br />
Toteutus: Luennot ja laskuharjoitukset. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Pedrotti & Pedrotti: Introduction<br />
to Optics. Prentice-Hall Inc. 1987, 551<br />
s. OShea, D: Elements of Modern Optical Design,<br />
John Wiley, 1985.<br />
52112S Tunnistusjärjestelmät<br />
Periodi Luentoja Lab.harj Suunn.harj Laajuus<br />
2-3 20 15 2<br />
Opettaja: M. Moilanen<br />
Tavoitteet: Kurssissa perehdytään tavaroiden ja<br />
laitteiden automaattisessa merkitsemisessä ja<br />
tunnistuksessa käytettyihin menetelmiin. Osa<br />
käsitellyistä tekniikoista soveltuu myös ihmisten<br />
elektroniseen tunnistamiseen.<br />
Sisältö: Viivakooditeknologia (CCD-, Laser-,<br />
OCR-tekniikat), elektroninen saattomuistiteknologia<br />
(RF-, mikroaalto-, Saw-tekniikat, RFälykorttitekniikat),<br />
tiedonkeruujärjestelmät, sovellusesimerkkejä.<br />
Toteutus: Luennot ja laboratorioharjoitukset/demonstraatiot.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan<br />
loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla laboratoriotöillä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste. Kirjallisuutta:<br />
R. C. Palmer, The Bar Code Book, J.<br />
Cohen: Automatic Identification and Data Collection<br />
Systems, W. Rank, W. Effing: Smart<br />
Card Handbook, Tom Polizzi: WCCN Wireless<br />
Handbook, RF Terminals & LANs.<br />
Esitiedot: Optoelektroniset mittaukset, RFmittaukset.<br />
52437P Johdatus sähkö- ja tietotekniikkaan<br />
Periodi Luentoja Dem. Suunn.harj Laajuus<br />
1-2 15 1<br />
Opettaja: K. Kalliomäki<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on antaa opiskelijalle<br />
kuva sähkötekniikan ja siihen liittyen elektroniikan<br />
ja tietotekniikan kehityksestä nykypäiviin<br />
asti. <strong>Opinto</strong>jaksossa tutustutaan myös sähkötekniikan<br />
osaston laboratorioihin ja niiden tutkimustoimintaan.<br />
Sisältö: Insinöörityön perusteista, yleisen sähkötekniikan<br />
historiasta, elektroniikan kehityksestä,<br />
tietokoneiden ja tietotekniikan kehityksestä,<br />
laboratorioiden esittely.<br />
Toteutus: Kolmannella periodilla luentoja<br />
insinöörityön perusteista sekä sähkötekniikan<br />
historiasta (10 tuntia), neljännellä periodilla<br />
luennot elektroniikan kehityksestä ja tietokonei-<br />
SO 245
den/tietotekniikan kehityksestä sekä laboratorioiden<br />
esittelyt (5 tuntia). <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan<br />
loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Lindell: Sähkötekniikan<br />
historia, Otatieto 1994, luentomonistetyyppistä<br />
materiaalia.<br />
52053S Lääketieteen laitteiden tuotevastuu<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
5 20 1<br />
Opettaja: H. Sorvoja<br />
Sisältö: Tuotevastuukysymysten huomioonottaminen<br />
lääketieteen laitteiden suunnittelussa,<br />
valmistuksessa ja maailmanlaajuisessa markkinoinnissa.<br />
Erityiskohteena Euroopan yhdentymiseen<br />
liittyvät direktiivit ja standardit.<br />
Toteutus: Luennot, opintojakso suoritetaan<br />
loppukokeella<br />
Kurssikirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali.<br />
Luentojen pohjana käytetään EU-direktiivejä<br />
ja standardeja sekä soveltuvin osin kirjaa<br />
Richard C. Fries, Reliable Design of Medical<br />
Devices, 1997, Marcel Dekker, Inc.<br />
Esitiedot: Ei vaadi esitietoja.<br />
Mikroelektroniikan ja materiaalifysiikan<br />
laboratorio<br />
52104P Materiaalifysiikan perusteet<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4-6 30 30 2.5<br />
Opettaja: V. Lantto<br />
Tavoitteet: Opiskelijalle pyritään antamaan<br />
perusteet elektroniikan komponenteissa esiintyvien<br />
elektroni- ja atomi-ilmiöiden fysikaalisen<br />
luonteen ymmärtämiseen. Ilmiöiden tarkastelussa<br />
korostetaan yhteyksiä kiinteiden aineiden<br />
fysiikan yleisiin periaatteisiin. Aiheet on valittu<br />
opinto-ohjelman myöhempään sisältöön liittyviksi.<br />
Sisältö: Aineen kiderakenne ja sidosvoimat,<br />
kiteessä etenevät aallot ja kidevirheet. Kvanttifysiikan<br />
ja lämpöominaisuuksien käsittelyn perusteita<br />
(statistiikat). Metallien vapaaelektronimalli,<br />
kiteiden energiakaistat ja aaltolukuvyöhykkeet.<br />
Puolijohteiden perusilmiöt ja pn-liitokseen liittyviä<br />
tarkasteluja.<br />
Toteutus: Luentoja ja laskuharjoituksia 2 tuntia<br />
viikossa. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: V. Lantto, luentomoniste,<br />
1996. Vaihtoehtoinen englanninkielinen kurssimateriaali<br />
teoksista: H.M. Rosenberg: The Solid<br />
State, Clarendon Press, Oxford, 1988 ja B.<br />
Streetman, Solid State Electronic Devices, Prentice<br />
Hall, New Jersey, 1995.<br />
Esitiedot: Fysiikan peruskurssi edeltäviltä osin<br />
ja edeltävät matematiikan kurssit.<br />
52201S Elektroniikan ohutkalvojen<br />
tutkimusmenetelmät<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4 20 10 2<br />
Opettaja: J. Levoska<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa perehdytään ohutkalvon<br />
kasvutapahtumaan sekä kalvojen kasvun,<br />
rakenteen ja koostumuksen tutkimusmenetelmiin.<br />
Pääpaino on elektroniikan käyttöön soveltuvissa<br />
ohutkalvomateriaaleissa.<br />
Sisältö: Ohutkalvojen kasvatusmenetelmiä.<br />
Kalvon kasvuprosessi. Epitaksiset kalvot. Kalvojen<br />
rakenteen tutkimusmenetelmiä: elektronimikroskopiat,<br />
diffraktiomenetelmät. Paksuuden<br />
ja pintaprofiilin mittaus. Kalvojen kemiallisen<br />
koostumuksen määritys: röntgenemissio- ja -<br />
absorptiospektroskopia, fotoelektroni- ja Augerelektronispektroskopia,<br />
Rutherford-takaisinsironta<br />
(RBS), sekundääri-ionimassaspektroskopia<br />
(SIMS). Kalvojen ohuudesta johtuvia materiaalin<br />
erityisominaisuuksia.<br />
SO 246
Toteutus: Luennot ja laskuharjoitukset. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
toteutetaan vuorovuosina kurssin Röntgen-<br />
ja elektronispektroskopia kanssa. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: M. Ohring: The materials<br />
science of thin films, Academic Press, 1992,<br />
osia.<br />
Esitiedot: Materiaalifysiikan perusteet.<br />
52202S Elektroniikan pakkaustekniikan<br />
luotettavuus<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4-6 25 2.5<br />
Opettaja: S. Leppävuori<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa annetaan syventävää<br />
opetusta elektroniikan pakkaustekniikan luotettavuudesta<br />
ja testauksesta.<br />
Sisältö: Tilastolliset menetelmät luotettavuuden<br />
ennustamisessa. Ympäristötestaus-, karsinta- ja<br />
laadunvarmistusmenetelmät. Standardit. Kiekko-<br />
, komponentti-, piirilevy- ja pakkaustason testausmenetelmät.<br />
Komponenttien ja pakkausmenetelmien<br />
vikamekanismit ja niiden analyysimenetelmät.<br />
Toteutus: Luennot. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan<br />
loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste ja Advanced<br />
Electronic Packaging. With Emphasis on<br />
Multichip<br />
Modules. (toim.) William D. Brown. The Institute<br />
of Electrical and Electronics Engineers,<br />
Inc., 1999, luvut 11 ja 16.<br />
Esitiedot: Esitietoina suositellaan Mikroelektroniikan<br />
kokoonpanotekniikat -kurssia.<br />
52205A Puolijohdekomponenttien<br />
perusteet<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
1-2 30 30 2.5<br />
Opettaja: S. Leppävuori<br />
SO 247<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakso antaa perustiedot<br />
elektronisissa piireissä käytettävien puolijohdekomponenttien<br />
toiminnasta ja ominaisuuksista.<br />
Sisältö: pn-, metallipuolijohde- ja heteroliitos.<br />
Diodit, bipolaari- ja heterobipolaaritransistorit.<br />
JFET, MESFET, HEMT, MOS-rakenne, CCD ja<br />
MOSFET. Laserit ja kytkinkomponentit.<br />
Toteutus: Luennot ja laskuharjoitukset. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste. Streetman,<br />
B.: Solid State Electronic Devices, Prentice-Hall,<br />
New Jersey, 1995.<br />
52208A Elektroniikan komponentit<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
5-6 16 1.5<br />
Opettaja: V. Lantto<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa<br />
perustietoja elektroniikan passiivisten komponenttien<br />
rakenteesta ja ominaisuuksista sekä<br />
niiden kokoonpanosta ja toiminnoista eri piirirakenteissa.<br />
Sisältö: Elektroniikan passiiviset komponentit<br />
(vastukset, kondensaattorit ja käämityt komponentit),<br />
niiden rakenteet ja ominaisuudet eri<br />
taajuusalueilla (vastinpiirit). Liitostekniikat ja<br />
piirivalmistus piirilevyille (PCB:t ja hybridit).<br />
Parasiittiset sähköiset ja sähkömagneettiset efektit<br />
sekä jakautuneet parametrit suurtaajuuspiireissä.<br />
Luotettavuuden käsite.<br />
Toteutus: Luennot. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan<br />
loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: V. Lantto, luentomoniste.<br />
S. J. Sangwine: Electronic Components and<br />
Technology, Van Nostrand Reinhold (UK),<br />
1987.<br />
Esitiedot: Piiriteoria I, Materiaalifysiikan perusteet<br />
ja Elektroniikkasuunnittelun perusteet.
52218A Mikroelektroniikan ja -mekaniikan<br />
perusteet<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4-5 25 15 2.5<br />
Opettaja: S. Leppävuori<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa<br />
yleistiedot mikropiirien ja mikromekaanisten<br />
rakenteiden valmistusmenetelmistä.<br />
Sisältö: Integroidut piirit: materiaalit, menetelmät,<br />
komponentit ja piiriteknologiat. Paksukalvohybriditekniikka.<br />
Mikromekaanisten rakenteiden<br />
valmistus, sovellusesimerkkejä.<br />
Toteutus: Luennot, demonstraatiot ja yritysvierailut.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste. D. V.<br />
Morgan, K. Board: An Introduction to Semiconductor<br />
Microtechnology, John Wiley & Sons,<br />
New York 1986.<br />
52219S Röntgenmenetelmät<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Lab.harj. Laajuus<br />
5-6 25 10 20 2.5<br />
Opettaja: V. Lantto<br />
Tavoitteet: Kurssin tarkoituksena on antaa<br />
opiskelijoille teoreettiset perustiedot materiaalien<br />
kiderakenteen ja rakennehäiriöiden tutkimuksiin<br />
soveltuvista röntgendiffraktiomenetelmistä<br />
ja perehdyttää kokeelliseen diffraktiotyöhön.<br />
Sisältö: Röntgensäteilyn synty ja ominaisuudet.<br />
Alkuaineanalyysi. Röntgensironnan teorian perusteet.<br />
Tavallisimmat röntgendiffraktiomenetelmät.<br />
Kiderakenteen ja kristallikoon määritys.<br />
Tekstuurin ja jännityksen analyysi. Elektroni- ja<br />
neutronidiffraktio.<br />
Toteutus: Luennot ja laskuharjoitukset. Laboratorioharjoituksina<br />
on 3 ohjattua harjoitustyötä.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti<br />
suoritetuilla laboratoriotöillä. Arvosana<br />
määräytyy tentin (painoarvo 2/3) ja harjoitustöiden<br />
(painoarvo 1/3) perusteella.<br />
Kurssikirjallisuus: Tentittävä kirjallisuus: M.<br />
Korhonen, V. Lindroos: Röntgenmetallografia,<br />
osia. Moniste. Viitekirjallisuus: B. E. Warren:<br />
X-ray Diffraction, osia.<br />
52220S Materiaalifysiikka - Puolijohteet<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4-6 30 30 3<br />
Opettaja: V. Lantto<br />
Tavoitteet: Kurssin tarkoituksena on antaa<br />
opiskelijalle yleiskäsitys kiinteiden aineiden ja<br />
niistä erityisesti puolijohteiden elektronisista ja<br />
optisista ominaisuuksista. Tässä yhteydessä keskitytään<br />
ilmiöihin, joilla on keskeinen merkitys<br />
nykyisten elektroniikan ja optoelektroniikan<br />
komponenttien toiminnalle.<br />
Sisältö: Puolijohteet ja niiden kiderakenne.<br />
Kiteen elektroniteorian perusteita. Puolijohteiden<br />
elektronirakenteet. Kidevirheet ja niiden<br />
merkitys puolijohteiden ominaisuuksiin. Kiinteiden<br />
aineiden ja erityisesti puolijohteiden sähkönjohtavuus.<br />
Kiinteiden aineiden ja erityisesti<br />
puolijohteiden optiset ominaisuudet. Puolijohteiden<br />
pinnoista, liitoksista ja heteroliitoksista.<br />
Toteutus: Viikoittain pidetään 2 tuntia luentoja<br />
ja 2 tuntia laskuharjoituksia. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan<br />
loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: C. M. Wolfe, N. Holonyak,<br />
Jr. and G. E. Stillman: Physical Properties<br />
of Semiconductors, Prentice Hall, 1989,<br />
osia. E. E. Lähteenkorva, Materiaalifysiikka,<br />
Fysiikan Kustannus Oy, 1992, osia. R.E.<br />
Hummel, Electronic Properties of Materials, An<br />
Introduction for Engineers, Springer-Verlag,<br />
1985, osia.<br />
Esitiedot: Materiaalifysiikan perusteet.<br />
52221S Röntgen- ja elektronispektroskopia<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Lab.harj. Laajuus<br />
4 20 15 10 2<br />
SO 248
Opettaja: V. Lantto<br />
Tavoitteet: Kurssin tarkoituksena on antaa<br />
opiskelijalle fysikaaliset perustiedot materiaalitutkimuksissa<br />
käytettävien röntgenmenetelmien<br />
ymmärtämiseksi sekä perehdyttää kemialliseen<br />
röntgenanalyysiin ja yleisiin säteilyn mittausta ja<br />
käyttöä koskeviin kysymyksiin.<br />
Sisältö: Atomifysiikan perusteita. Röntgensäteilyn<br />
aikaansaaminen ja havaitseminen. Säteilyn<br />
absorptio, refraktio ja sironta. Röntgen- ja<br />
elektronispektroskooppisia menetelmiä. Radiografia.<br />
Säteilysuojaus.<br />
Toteutus: Luennot, laskuharjoitukset ja laboratorioharjoituksina<br />
2 ohjattua harjoitustyötä.<br />
Luennoidaan vuorovuosina kurssin Elektroniikan<br />
ohutkalvojen tutkimusmenetelmät kanssa. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti<br />
suoritetuilla laboratoriotöillä. Arvosana määräytyy<br />
tentin perusteella.<br />
Kurssikirjallisuus: Tentittävä kirjallisuus:<br />
Moniste. Viitekirjallisuus: E. P. Bertin: Principles<br />
and Practice of X-Ray Spectrometric Analysis.<br />
Esitiedot: Materiaalifysiikan perusteet suositeltava.<br />
52222S RF-tekniikan komponentit<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
1-3 25 15 2.5<br />
Opettaja: S. Leppävuori<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakso käsittelee RF-tekniikassa<br />
käytettäviä passiivisia ja aktiivisia komponentteja<br />
sekä niiden mallintamista ja malliparametrien<br />
määritystä.<br />
Sisältö: Suurtaajuustekniikassa käytettävien<br />
passiivisten ja aktiivisten komponenttien rakenteet,<br />
ominaisuudet ja mallintaminen (Aplacohjelmisto).<br />
Piirin parasiittisten ominaisuuksien<br />
vaikutus. Aktiiviset komponentit. Pohjalevymateriaalit.<br />
Keraamiset suodattimet ja SAW-komponentit.<br />
RF- ja mikroaaltotekniikan puolijohdekomponentit.<br />
Suurtaajuustekniikan asettamia<br />
erityisvaatimuksia valmistus- ja pakkaustekniikalle.<br />
Toteutus: Luennot ja neljä suunnitteluharjoitustyötä.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella<br />
ja hyväksytysti suoritetuilla harjoitustöillä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste.<br />
Esitiedot: Elektroniikan komponentit.<br />
52223S Elektroniikan ja optoelektroniikan<br />
materiaalit<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
1-3 30 30 10 3<br />
Opettaja: V. Lantto<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa perehdytään elektroniikassa<br />
ja optoelektroniikassa käytettäviin<br />
funktionaalisiin materiaaleihin. Tarkoituksena on<br />
antaa yleiskäsitys näiden materiaalien pääominaisuuksista<br />
ja ilmiöistä, joihin nämä ominaisuudet<br />
perustuvat, sekä niiden käytöstä elektroniikassa.<br />
Sisältö: Funktionaalisten materiaalien merkitys<br />
elektroniikassa. Piirivalmistuksessa (piirilevyille<br />
ja hybridipiireiksi) käytettävät materiaalit. Magneettiset<br />
materiaalit (pehmeät ja kovat) ja niiden<br />
käyttö tiedontallennukseen. Pietso-, pyro- ja<br />
ferrosähköiset sähkökeraamit ja niiden käyttö<br />
informaation energiamuuntimissa (transducers).<br />
Erilaisten näyttöjen rakenteet ja niiden materiaalit<br />
(fosforit ja nestekiteet). Yhdistepuolijohteet,<br />
niiden heteroliitokset ja optiset ominaisuudet<br />
sekä käyttö optoelektroniikassa.<br />
Toteutus: Luentoja ja laskuharjoituksia 2 tuntia<br />
viikossa. Suunnitteluharjoituksia. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla<br />
harjoitustöillä.<br />
Kurssikirjallisuus: V. Lantto, luentomoniste<br />
ja N. Braithwaite and G. Weaver, Electronic<br />
Materials, The Open University, 1990.<br />
52226S Laserprosessointi<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
1-3 25 10 10 3<br />
SO 249
Opettaja: S. Leppävuori<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa perehdytään laserprosessointilaitteisiin,<br />
laservalon ja materiaalien<br />
vuorovaikutusilmiöihin ja laservalon sovelluksiin<br />
mikroelektroniikan ja -mekaniikan valmistustehtävissä.<br />
Sisältö: Lasersäteilyn ominaisuudet, laserlähteet,<br />
laservalon ja aineen vuorovaikutus, lasertyöstö,<br />
laserkemiallinen prosessointi, laserin<br />
sovellukset mikroelektroniikassa, mikromekaniikassa<br />
ja elektroniikan pakkaustekniikassa.<br />
Toteutus: Luennot, laskuharjoitukset ja 2 ohjattua<br />
laboratoriotyötä. <strong>Opinto</strong>jakso toteutetaan<br />
joka toinen vuosi (tarvittaessa joka vuosi). <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti<br />
suoritetuilla harjoitustöillä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste. L. Migliore,<br />
Laser materials processing, Marcel Dekker<br />
Inc., 1996 (osia). D. Bäuerle, Chemical processing<br />
with lasers (osia).<br />
52227S Mikroelektroniikka<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Lab.harj. Laajuus<br />
1-3 25 40 3<br />
Opettaja: S. Leppävuori<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa perehdytään VLSItasoiseen<br />
puolijohdetekniikkaan sekä hybriditekniikan<br />
erikoiskysymyksiin.<br />
Sisältö: VLSI-tasoisten puolijohdepiirien valmistusvaiheet.<br />
Puolijohdeprosessien simulointi.<br />
VLSI-piiriteknologiat. GaAs-komponentit ja -<br />
piirit, hybriditekniikan erikoiskysymyksiä, mikroelektroniikan<br />
kehitystrendit.<br />
Toteutus: Luennot, yritysvierailut ja harjoitustyö.<br />
Kurssi luennoidaan vuorovuosina kurssin<br />
Mikromekaniikka kanssa (tarvittaessa joka vuosi).<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella,<br />
hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä ja demonstraatioilla.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste. S. M. Sze,<br />
Semiconductor Devices, Physics and Technology,<br />
John Wiley & Sons, 1985. S. M. Sze, ULSI<br />
Technology, The McGraw-Hill Companies, Inc.,<br />
1996 (osia). Julkaisuja.<br />
Esitiedot: Mikroelektroniikan ja -mekaniikan<br />
perusteet.<br />
52228S Mikroanturit<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
1-3 30 15 2.5<br />
Opettaja: V. Lantto<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa perehdytään elektronisten<br />
ja optisten mikroantureiden rakenteisiin,<br />
käyttöön ja toiminnan fysikaalisiin perusteisiin<br />
sekä antureiden suunnitteluun ja valmistukseen<br />
mikroteknologisin menetelmin.<br />
Sisältö: Kurssi käsittelee mikroantureita, jotka<br />
yleensä valmistetaan kolmella mikrotekniikalla:<br />
monoliittitekniikka, paksukalvotekniikka ja ohutkalvotekniikka,<br />
joista monoliittitekniikka on lähinnä<br />
piiteknologiaa. Antureilla havaittavat suureet<br />
käsittävät sähkömagneettisen säteilyn eri<br />
aallonpituusalueilla sekä mekaaniset, lämpö-,<br />
kemialliset ja magneettiset suureet. Antureissa<br />
nämä suureet vaikuttavat niiden sähköisiin ominaisuuksiin,<br />
jolloin anturit muuntavat informaatiota<br />
muista energiamuodoista (säteily, lämpö<br />
sekä mekaaninen, kemiallinen ja magneettinen<br />
energia) sähköisiksi signaaleiksi.<br />
Toteutus: Luentoja 2 tuntia viikossa ja laskuharjoituksia<br />
yksi tunti viikossa. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Pekka Kuivalainen, Mikroanturit,<br />
Otatieto, 1992. Julian W. Gardner,<br />
Microsensors, Principles and Applications, John<br />
Wiley & Sons, 1994.<br />
Esitiedot: Puolijohdekomponenttien perusteet.<br />
Mikroelektroniikan ja -mekaniikan perusteet<br />
suositeltava.<br />
SO 250
52229S Puolijohdekomponenttien<br />
VLSI-fysiikka<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4-6 30 15 3<br />
Opettaja: V. Lantto<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakso syventää tietoja puolijohdekomponenttien<br />
toiminnasta, ominaisuuksista<br />
sekä niiden piirirakenteista ja käytöstä.<br />
Sisältö: Syventävää opetusta integroitujen piirien<br />
puolijohdekomponenttien fysiikasta erityisesti<br />
painottaen seuraavia asioita: bipolaaritransistorin<br />
toiminnan rajat ja mallintaminen, heterobipolaritransistori,<br />
MOS-rakenteen<br />
ominaisuudet, MOSFETin kanavan fysiikka,<br />
heikko inversio, lyhytkanavailmiöt, skaalaus,<br />
mallintaminen ja kehitystrendit; GaAs-transistorien<br />
toiminta ja mallintaminen; heteroliitosten<br />
fysiikka ja nopeat komponentit (HEMT).<br />
Toteutus: Luentoja 2 tuntia viikossa ja laskuharjoituksia<br />
yksi tunti viikossa. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Jasprit Singh, Semiconductor<br />
devices, McGraw-Hill, 1994. Müller,<br />
R.S., Kamins, T.I.: Device Electronics for Integrated<br />
Circuits, John Wiley & Sons, New York<br />
1986. Sze, S. M. (Editor): Physics of Semiconductor<br />
Devices, Physics and Technology, John<br />
Wiley, New York 1985. Luentomateriaalia.<br />
52230S Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Lab.harj Laajuus<br />
4-6 25 30 3<br />
Opettaja: S. Leppävuori<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa perehdytään elektroniikan<br />
pakkaus- ja liitäntätekniikoihin.<br />
Sisältö: Standardi- ja ASIC-piirien pakkaustekniikka.<br />
Mikroliittäminen ja bondaus. Fine line -<br />
tekniikat. Monikerrospohjalevyt. Monipalamoduulit:<br />
MCM-L-, -D- ja -C-moduulit. Terminen<br />
suunnittelu. RF- ja mikroaaltotekniikan pakkaussovelluksia.<br />
Toteutus: Luennot, yritysvierailut ja harjoitustyö.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso toteutetaan joka toinen vuosi<br />
(tarvittaessa joka vuosi). <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan<br />
loppukokeella, hyväksytysti suoritetuilla harjoitustöillä<br />
ja demonstraatioilla.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste. M.G.<br />
Pecht, L. T. Nguyen, E. B. Hakim, Plasticencapsulated<br />
microelectronics, John Wiley &<br />
Sons, Inc., 1995, s. 1- 233. Lisäksi osia esim.<br />
kirjasta: R. R. Tummala, E. J. Rymaszewski, A.<br />
G. Klopfenstein: Microelectronics packaging<br />
handbook I-III, Chapman & Hall, 1997. Julkaisuja.<br />
Esitiedot: Mikroelektroniikan ja -mekaniikan<br />
perusteet.<br />
52234S Mikromekaniikka<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4-6 25 2.5<br />
Opettaja: S. Leppävuori<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa perehdytään mikromekaniikan<br />
valmistusmenetelmiin, mikromekaanisiin<br />
rakenteisiin sekä sovellus- ja tutkimusalueisiin.<br />
Sisältö: Mikromekaniikan materiaalit ja valmistusmenetelmät.<br />
Mikromekaanisten rakenteiden<br />
suunnittelu ja toteutus. Tarkkuussiirtimet,<br />
mikroventtiilit ja -pumput, -suuttimet ja -<br />
moottorit, mikro-optiikka, lääketieteen tekniikan<br />
sovellukset, autonomiset mikrojärjestelmät,<br />
mikrorobotiikka, nanotekniikka.<br />
Toteutus: Luennot. <strong>Opinto</strong>jakso toteutetaan<br />
vuorovuosina kurssin Mikroelektroniikka kanssa<br />
(tarvittaessa joka vuosi). <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan<br />
loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste.<br />
Esitiedot: Mikroelektroniikan ja -mekaniikan<br />
perusteet.<br />
SO 251
52235S Elektroniikan materiaalien<br />
tutkimus- ja valmistusmenetelmät<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
1-3 40 2<br />
Opettaja: S. Leppävuori<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on konkretisoida<br />
opiskelijan tietoja elektroniikan materiaalien<br />
ja komponenttien tutkimus- ja valmistusmenetelmistä.<br />
Sisältö: Ohutkalvo- ja paksukalvomenetelmät.<br />
Laserin käyttö IC-piirien ja materiaalien prosessoinnissa.<br />
IC-piirien kontaktointi, pakkaus ja<br />
testaus. Suoravalotusmenetelmä. Mikromekaniikan<br />
komponenttimittauksia. Tunnelointi- ja<br />
atomivoimamikroskopia, profilometria. Porosimetria.<br />
Reometria. Raman-mikroanalyysi.<br />
Röntgenmenetelmät.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jaksoa ei luennoida. Se painottuu<br />
laboratoriotöihin ja demonstraatioihin,<br />
joihin osallistuminen on pakollista. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
toteutetaan joka toinen vuosi, ja siihen liittyvä<br />
kirjallinen materiaali suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste.<br />
Esitiedot: Mikroelektroniikan ja -mekaniikan<br />
perusteet.<br />
52203S Mikromoduulit<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4-6 25 25 3<br />
Opettaja: S. Leppävuori<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelijat RF- ja mikroaaltomoduulien<br />
valmistukseen, suunnitteluun ja testaukseen.<br />
Sisältö: Puolijohdetekniikoiden vertailua mikromoduuliympäristössä<br />
( Si, SiGe, CMOS,<br />
SiBiCMOS ja SiGeBiCMOS, GaAs, HEMT).<br />
Puolijohdekomponenttien pakkausmenetelmien<br />
vertailu (BGA, CSP, DCA, TAB, FC). Edistykselliset<br />
pakkauksen tasot (SOC, SOP). Monikerrospohjalevyjen<br />
vertailu (TF, LTCC, HTCC,<br />
MLM-L, MCM-D, 3-D MCM) ja passiivikomponenttien<br />
integrointi. Sähköinen mallintaminen<br />
ja RF- ja mikroaaltorakenteet (mikroliuska,<br />
stripline, suodattimet, antennit). Valmistusmenetelmien<br />
toleranssit. Sovellusesimerkkejä.<br />
Lämpösuunnittelu sisältäen termomekaanisen<br />
mallinnuksen. Jäähdytysteknologiat. Luotettavuus<br />
ja sen mallintaminen. Testaus.<br />
Toteutus: Luennot ja demonstraatiot. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste.<br />
Esitiedot: Mikroelektroniikan- ja mekaniikan<br />
perusteet. Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat.<br />
52204S Puolijohdeoptiikka ja optiset<br />
komponentit<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
1-3 30 30 4<br />
Opettaja: V. Lantto<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelijat optisen tiedonsiirron ja –<br />
käsittelyn sekä optisen informaation muuntimien<br />
perusteisiin<br />
Sisältö: Aineen ja säteilyn vuorovaikutus yleensä<br />
ja erityisesti puolijohteissa. Optisten puolijohdekomponenttien<br />
ja muuntimien fysikaalisia<br />
perusteita. Epälineaarinen optiikka ja sen informaatiosovellutukset.<br />
Kvantti-informaatio.<br />
Toteutus: Luennot ja laskuharjoitukset. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: C. F. Klingshirn: Semiconductor<br />
Optics (Springer, 1995) asia sekä muu<br />
luentomateriaali<br />
Esitiedot: Materiaalifysiikan perusteet. Puolijohdefysiikka.<br />
SO 252
Tietokonetekniikan laboratorio<br />
52313S Tietoliikenneohjelmistot I<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
1-3 30 9 9 3<br />
Opettaja: T. Pyssysalo<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakso perehdyttää opiskelijan<br />
tietoliikenneohjelmistojen määrittelyn, suunnittelun<br />
ja toteutuksen kuvaustekniikoihin ja<br />
ohjelmistorakenteisiin.<br />
Sisältö: OSI-viitemalli ohjelmistotuotannon<br />
näkökulmasta. Protokollien mallintaminen,<br />
tilakoneet sekä mallinnus- ja kuvauskielet. Sanomamäärittelykieli<br />
ASN.1 ja koodaussäännöt<br />
BER ja PER. SDL-määrittelykieli. Ohjelmiston<br />
kerrosrakenteen suunnittelu, rajapintojen määrittely,<br />
ohjelmistorakenteet ja nimeäminen.<br />
Protokollakehitysympäristöt.<br />
Toteutus: Luennot periodeilla 1-2, laskuharjoitukset<br />
periodilla 2 ja protokollakehitysharjoitukset<br />
työasemaluokassa periodilla 2. Harjoitustyö<br />
2-3 opiskelijan ryhmissä periodeilla 2-3.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti<br />
suoritetulla harjoitustyöllä. Arvosana<br />
määräytyy loppukokeen ja harjoitustyön perusteella.<br />
Kurssikirjallisuus: Osia kirjoista Marshall<br />
Rose: A Practical Perspective on OSI, Prentice<br />
Hall, 1990; Ellsberger Jan et al: SDL-Formal<br />
Object-Oriented Language for Communication<br />
Systems, Prentice Hall, 1996; Larmouth John:<br />
ASN.1 Complete, Morgan Kaufman Publishers,<br />
1999; lisäksi täydentäviä ajankohtaisia otteita<br />
muista teoksista.<br />
Esitiedot: Ohjelmistotekniikka.<br />
52314S Tietoliikenneohjelmistot II<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4-6 30 10 3<br />
Opettaja: T. Pyssysalo<br />
SO 253<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa perehdytään tietoliikenneohjelmistojen<br />
testaus- ja varmistustekniikoihin.<br />
Tavoitteena on luoda opiskelijoille valmiudet<br />
toimia laajoissa tietoliikenneohjelmistojen<br />
kehitysprojekteissa, joissa kehitystyön<br />
rinnakkaisuus ja tulosten oikeellisuus ovat keskeisiä<br />
menestystekijöitä.<br />
Sisältö: Tietoliikenneohjelmistojen tuotantoprosessi,<br />
konformanssitestaus, TTCN-testikuvauskieli.<br />
Testitapausten suunnittelu ja testiaineiston<br />
tuottaminen. Testauksen rinnakkaistaminen.<br />
Testauksen apuvälineet, työkalut ja testiympäristöt.<br />
Formaali verifiointi, LOTOSkuvauskieli,<br />
protokollien verifiointi. Katsaus<br />
televerkkojen kehitysnäkymiin.<br />
Toteutus: Luennot periodeilla 4-5, testausympäristöön<br />
perehdyttäminen työasemaluokassa ja<br />
projektimuotoinen harjoitustyö väli- ja loppukatselmuksineen<br />
periodeilla 5-6. Harjoitusprojektissa<br />
käydään läpi tyypillisen tietoliikenneohjelmiston<br />
kehitys- ja testausprojektin osia toteuttamalla<br />
ja testaamalla erilaisten protokollaohjelmistojen<br />
osia. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan<br />
loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.<br />
Arvosana määräytyy loppukokeen ja<br />
harjoitustyön perusteella.<br />
Kurssikirjallisuus: Baumgarten Bernd et al:<br />
OSI conformance testing and TTCN, North<br />
Holland, 1994; lisäksi täydentäviä ajankohtaisia<br />
otteita muista teoksista.<br />
Esitiedot: Tietoliikenneohjelmistot I.<br />
52415A Tietokonetekniikka I<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
3 30 15 10 3<br />
Opettaja: P. Lappalainen<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on oppia ymmärtämään<br />
tietokoneen perusrakenne ja sen<br />
toiminta sekä ohjelmointi symbolisella konekielellä.<br />
Sisältö: Kurssissa esitetään tiedon esitystavat<br />
sekä formaali kovon toimintojen kuvauskieli,<br />
jonka avulla esitetään yksinkertaisen perusko-
neen toiminnat yksityiskohtaisesti. Lisäksi tarkastellaan<br />
koneen muistihierarkiaa ja sen toteutusta<br />
sekä syöttö/tulostustoimintoja ja niiden<br />
kättelymenettelyjä. Kurssiin kuuluu harjoitustyö,<br />
jossa laaditaan koneen assembly -kielellä ratkaisu<br />
annettuun ongelmaan ja testataan ohjelma mikrotietokoneympäristössä.<br />
Toteutus: Luennoidaan 3. periodin aikana.<br />
Ohjelmointiharjoitustyö järjestetään luentojen<br />
jälkeen ryhmäopetuksena erikseen ilmoitettavana<br />
aikana.<br />
Kurssikirjallisuus: Mano M., Computer System<br />
Architecture. Prentice Hall, Englewood<br />
Cliffs, New Jersey 1993. Kurssissa käsitellään<br />
luvut 3-6, 8, 11 ja 12.<br />
Esitiedot: Digitaalitekniikka I<br />
52419A Tietokonetekniikka II<br />
Periodi Luentoja Lab. harj Suunn.harj Laajuus<br />
4-6 30 8 6 2.5<br />
Opettaja: J. Röning<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on syventää<br />
Tietokonetekniikka I -kurssin antamia tietoja<br />
sulautettujen järjestelmien suunnittelun suuntaan.<br />
Esimerkkilaitteina käytetään Intelin x86-<br />
arkkitehtuurin suorittimia ja oheispiirejä sekä<br />
PC-tietokoneita.<br />
Sisältö: Tietokoneiden perusrakenne ja toiminta.<br />
Digitaalinen I/O. Sarjaliikenne. Keskeytykset.<br />
Prosessorit. Mikrokontrollerit. Väylät.<br />
Massamuistit. HW/SW integraatio. Sulautetun<br />
järjestelmän rakentaminen.<br />
Toteutus: Luennot, vapaaehtoiset suunnitteluharjoitukset,<br />
laboratorioharjoitus ja harjoitustyö.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti<br />
suoritetulla harjoitustyöllä.<br />
Kurssikirjallisuus: William Buchanan: PC<br />
Interfacing, Communications and Windows<br />
Programming, Addison-Wesley, 1998, ISBN:<br />
0201178184, sekä lyhyitä osioita muista teoksista.<br />
SO 254<br />
Esitiedot: Tietokonetekniikka I, Digitaalitekniikka<br />
I, Johdatus ohjelmointiin, Käyttöjärjestelmät.<br />
52476S Tietokoneverkot<br />
Periodi Luentoja Lask.harj Suunn.harj Laajuus<br />
2-3 35 2.5<br />
Opettaja: T. Seppänen<br />
Tavoitteet: Tietokoneverkot kokoavat yhteen<br />
erillisiä tietokonelaitteita antaen käyttäjille kuvan<br />
suuresta ja yhtenäisestä tietojenkäsittelyjärjestelmästä,<br />
joka tarjoaa monipuolisia palveluja.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso antaa perustiedot tällaisten hajautettujen<br />
tietokonejärjestelmien käsitteistä ja<br />
suunnittelusta.<br />
Sisältö: Arkkitehtuurit, verkot ja protokollat,<br />
etäkutsut, tiedosto- ja hakemistopalvelut, jaettu<br />
tieto ja tapahtumat, rinnakkaisuuden hallinta,<br />
turvallisuus.<br />
Toteutus: Luennot. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan<br />
loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Coulouris, G., Dollimore,<br />
J., Kindberg, T.: Distributed Systems: Concepts<br />
and Design, 2nd ed., Addison-Wesley, 1994.<br />
Luentomoniste.<br />
Esitiedot: Käyttöjärjestelmät (suositeltava).<br />
52480S Tietokonearkkitehtuurit<br />
Periodi Luentoja Lask. harj Suunn.harj Laajuus<br />
1 25 15 3<br />
Opettaja: P. Lappalainen<br />
Tavoitteet: Kurssissa luodaan katsaus tietokonearkkitehtuurien<br />
kehitykseen, selvitetään miten<br />
valmistusteknologia on vaikuttanut kehitykseen<br />
parin viime vuosikymmenen aikana ja esitetään<br />
nykyisiä RISC -arkkitehtuureja muistuttava DLX<br />
-arkkitehtuuri, jonka avulla tarkastellaan prosessorien<br />
suorituskykyä ja keinoja sen parantamiseksi.<br />
Sisältö: Tietokoneen suunnittelun perusteet;<br />
käskykanta-arkkitehtuurit esimerkkien valossa;
DLX -arkkitehtuuri; käskyjen pipeline -suoritus,<br />
niiden keskinäisestä riippuvuudesta johtuvat<br />
hasardit sekä niistä aiheutuvien haittojen minimoiminen;<br />
dynaaminen skedulointi ja käskytason<br />
rinnakkaisuus; muistihierarkiat, cache-, työ- ja<br />
virtuaalimuistit, esimerkkinä Alpha AXP 21064<br />
prosessorin muistihierarkia.<br />
Toteutus: Luennoidaan 1. periodin aikana.<br />
Kurssikirjallisuus: Patterson D., Hennessy J.,<br />
Computer Architecture: A Quantitative Approach.<br />
Morgan Kauffman, San Francisco, CA,<br />
1996. Kurssissa käsitellään luvut 1-5.<br />
Esitiedot: Tietokonetekniikka I<br />
52423S Sulautettujen järjestelmien<br />
työt<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4-6 120 3<br />
Opettaja: J. Röning<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelijat nykyaikaisen sulautetun<br />
järjestelmän suunnitteluun ja toteutukseen.<br />
Sisältö: Kurssissa toteutetaan Hitachin H8Smikrokontrolleriin<br />
perustuva yksinkertainen<br />
laite prototyyppiasteelle, ja demonstroidaan sen<br />
toiminta sovelluksessa Hitachin E6000 -emulaattorin<br />
avulla. Suunnittelussa hyödynnetään<br />
moderneja komponentteja ja kehitystyökaluja<br />
(IAR Embedded Workbench, Orcad 9.1).<br />
Toteutus: Kurssi suoritetaan projektiluonteisena<br />
työnä kahden hengen ryhmissä, ja edistymistä<br />
seurataan raportointikokouksissa.<br />
Kurssikirjallisuus: Tehtävänanto, komponenttien<br />
datalehdet, kehitystyökalujen käyttöohjeet.<br />
Esitiedot: Digitaalitekniikka I, Tietokonetekniikka<br />
I ja II. Lisäksi hyödyllisiä kursseja ovat<br />
Ohjelmistotekniikan työ ja Elektroniikkasuunnittelun<br />
perusteet.<br />
52426A Ohjelmistotekniikan työt<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
1-3 100 2.5<br />
Opettaja: T. Pyssysalo<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelijat nykyaikaisiin ohjelmistosuunnittelumenetelmiin<br />
ja ohjelmakehityksen<br />
apuvälineisiin.<br />
Sisältö: Opiskelijat tutustuvat tietokonesovellusten<br />
kehitystyöhön perehtymällä kehitystukivälineisiin<br />
ja järjestelmälliseen laiteläheiseen<br />
ohjelmankehitystyöhön laatimalla sovellusohjelman<br />
suppeassa projektissa.<br />
Toteutus: Suoritetaan projektiluontoisesti 2<br />
hengen opiskelijaryhmissä. <strong>Opinto</strong>jakso sisältää<br />
raportointikokouksia sekä harjoitustyön. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan harjoitustyöllä.<br />
Kurssikirjallisuus: Datalehtiä, monisteita,<br />
käsikirjat.<br />
Esitiedot: Ohjelmistotekniikka, Tietokonetekniikka<br />
I. Lisäksi Käyttöjärjestelmät ja Tietokonetekniikka<br />
II ovat hyödyksi.<br />
52453A Käyttöjärjestelmät<br />
Periodi Luentoja Lab. harj Suunn.harj Laajuus<br />
1-2 30 6 3<br />
Opettaja: J. Röning<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakso antaa opiskelijoille<br />
perustiedot tietokoneiden käyttöjärjestelmien<br />
rakenteesta ja toiminnasta.<br />
Sisältö: Käyttöjärjestelmien perusrakenne ja -<br />
palvelut. Prosessien hallinta. Vuorovaikutteisten<br />
prosessien koordinointi. Lukkiutuminen. Muistin<br />
hallinta. Virtuaalimuisti. Massamuistin hallinta.<br />
Tiedostojärjestelmät. Reaaliaikajärjestelmän<br />
suorituskyvyn arviointi.<br />
Toteutus: Luennot ja laboratorioharjoitus.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti<br />
suoritetulla harjoitustyöllä.<br />
SO 255
Kurssikirjallisuus: Silberschatz, A., Galvin,<br />
P.: Operating System Concepts, 5th edition,<br />
Addision-Wesley Publishing Company, 1997<br />
Esitiedot: Johdatus ohjelmointiin, Tietokonetekniikka<br />
I.<br />
52457A Ohjelmistotekniikka<br />
Periodi Luentoja Lab.harj Suunn.harj Laajuus<br />
1-3 30 6 5 3<br />
Opettaja: J. Röning<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa yleiskuva<br />
reaaliaikajärjestelmiin liittyvien ohjelmistojen<br />
kehittämisestä. Suoritettuaan kurssin hyväksytysti<br />
opiskelija tuntee reaaliaikajärjestelmien<br />
peruskäsitteet, projektihallinnan osaalueet,<br />
kehitystyön vaihejaon, eri vaiheiden<br />
tavoitteet ja tehtävät ja hallitsee rakenteisen<br />
menetelmän käytön järjestelmän määrittelyssä<br />
sekä perusteet oliopohjaiseen suunnitteluun ja<br />
analyysiin.<br />
Sisältö: Ohjelmistokehityksen problematiikka ja<br />
reaaliaikajärjestelmien erityispiirteet tältä kannalta.<br />
Ohjelmistokehitystä tarkastellaan sekä<br />
projektin hallinnan että varsinaisen toteutuksen<br />
suhteen: 1. vaihejakomallit, 2. vaatimusmäärittely,<br />
3. projektin hallinnan perusteet: suunnittelu,<br />
metriikka, riskien hallinta, resursointi,<br />
seuranta, laadunhallinta, tuotteenhallinta, 4.<br />
rakenteinen analyysi ja suunnittelu, 5. ohjelmistojen<br />
testausmenetelmät ja -strategiat, 6.<br />
johdanto oliopohjaiseen analyysiin ja suunnitteluun.<br />
Toteutus: Kurssi koostuu luennoista, laboratorioharjoituksesta<br />
ja suunnittelutehtävästä. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti<br />
suoritetulla harjoitustyöllä.<br />
Kurssikirjallisuus: Pressman, R.: Software<br />
Engineering - a Practitioner's Approach. Mc-<br />
Graw-Hill, 1997 (4th ed., European adaptation),<br />
kappaleet 1- 20.<br />
Esitiedot: Johdatus ohjelmointiin.<br />
52464S Reaaliaikaolio-ohjelmointi<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
3-4 30 6 2.5<br />
Opettaja: T. Pyssysalo<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelijat sulautettujen reaaliaikaisten<br />
järjestelmien ohjelmistojen oliopohjaisiin määrittely-,<br />
suunnittelu- ja testaustekniikoihin.<br />
Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää oliotekniikoiden<br />
edut, rajoitukset ja pätevyysalueen<br />
reaaliaikaistensulautettujen ohjelmistojen kehitystyössä.<br />
Sisältö: Oliopohjainen ohjelmistokehitys, reaaliaikaisuusvaatimusten<br />
huomioonottaminen,<br />
UML-mallinnuskieli. Java-kieli ja sen reaaliaikarakenteet.<br />
Virtuaalikoneet. Rinnakkaisohjelmointi<br />
Java-kielellä.<br />
Toteutus: Luennot periodilla 3, harjoitustyö<br />
periodeilla 3-4. Harjoitustyö tehdään 2-3 hengen<br />
opiskelijaryhmissä. Harjoitustyössä toteutetaan<br />
sulautetun tietoliikenneohjelmiston osia. <strong>Opinto</strong><br />
jako suoritetaan loppukokeella ja harjoitustyöllä.<br />
Ansiokkaalla harjoitustyöllä hyväksyttyä tenttiarvosanaa<br />
voi korottaa.<br />
Kurssikirjallisuus: Douglass Bruce: Doing<br />
Hard Time: Developing Real-Time Systems with<br />
UML, Objects, Framework, Patterns, 1999; Lea<br />
Doug: Concurrent Programming in Java (2.<br />
painos), Addison-Wesley, 1999; täydentäviä<br />
otteita muista teoksista.<br />
Esitiedot: Johdatus ohjelmointiin, Ohjelmistotekniikka.<br />
52475S Rinnakkaistietokoneet<br />
Periodi Luentoja Lask.harj Suunn.harj Laajuus<br />
5-6 30 10 3<br />
Opettaja: P. Lappalainen<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on oppia analysoimaan<br />
algoritmien sisäisiä riippuvuuksia ja<br />
niiden kuvaustekniikoita reaalisiin prosessorirakenteisiin.<br />
SO 256
Sisältö: Kurssissa kuvataan joukko yleisiä algoritmeja<br />
sekä tarkastellaan niiden rinnakkaista<br />
suorittamista. Myös esitetään menetelmiä algoritmien<br />
kuvaamiseksi olemassa oleviin prosessorirakenteisiin<br />
maksimaalisen rinnakkaisuuden<br />
saavuttamiseksi. Lisäksi tarkastellaan moniprosessorirakenteita,<br />
niiden synkronointia, muistin<br />
koherenssia ja konsistenssia sekä prosessorien<br />
välisiä kytkentäverkkoja.<br />
Toteutus: Luennoidaan 5. ja 6. periodin aikana.<br />
Kurssikirjallisuus: Moldovan D. (1992) Parallel<br />
Processing from Applications to Problems.<br />
Morgan Kaufmann, San Francisco. Patterson D.,<br />
Hennessy J. (1996) Computer Architecture: A<br />
Quantitative Approach. Morgan Kaufmann, San<br />
Francisco, CA.<br />
Esitiedot: Tietokonearkkitehtuurit<br />
52492S Tuotekehityksen laatu<br />
Periodi Luentoja Lask.harj Suunn.harj Laajuus<br />
4-6 30 15 3<br />
Opettaja: V. Seppänen<br />
Kurssi korvaa aiemman Laatutekniikat -kurssin.<br />
Tavoitteet: Kurssin tarkoituksena on esitellä<br />
lyhyesti laadun ja laatujohtamisen peruskäsitteet<br />
ja syventyä tarkemmin erilaisiin laatutekniikoihin,<br />
joita käytetään elektroniikkateollisuudessa.<br />
Sisältö: Kurssilla perehdytään tuotekehitystyön<br />
näkökulmasta erilaisiin laatumenettelyihin ja<br />
niitä tukeviin tekniikoihin: 1. laatuajattelu tuotekehitystyössä,<br />
2. projektimuotoisen tuotekehityksen<br />
laatujärjestelmät, 3. tuotteiden kokeellinen<br />
suunnittelu Taguchi -menetelmällä, 4. kokonaisvaltaisen<br />
laatuajattelun perusteet (TQM),<br />
laatupalkinnot, 5. QFD-menetelmä asiakastarvepohjaisessa<br />
tuotekehityksessä, 6. tuotekehityksen<br />
laadun mittaus, esimerkkinä GQM-menetelmä,<br />
7. tilastollisen laadun ohjauksen (SPC) perusteet.<br />
Toteutus: Luennot ja suunnitteluharjoitukset.<br />
Pakolliset harjoitustehtävät on suoritettava kurs-<br />
SO 257<br />
siohjelman mukaisesti ennen tenttiä. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti<br />
suoritetulla harjoitustyöllä. Lopulliseen arvosanaan<br />
vaikuttavat sekä tentti (2/3) että harjoitustyö<br />
(1/3). Kurssikirjallisuus: 1. Eero Karjalainen,<br />
Tuotteen ja prosessin optimointi koesuunnittelulla.<br />
Taguchi -menetelmä. Metalliteollisuuden<br />
Keskusliitto, Tekninen Tiedotus 25/89,<br />
1989, 95s. 2. Ronald G. Day, "Quality Function<br />
Deployment. Linking a Company with Its Customers.".<br />
ASQC Quality Press, Milwaukee,<br />
Wisconsin 1993, 245 s. 3. Hitoshi Kume, Laadun<br />
parantamisentilastolliset menetelmät. MET,<br />
Suomen Laatuyhdistys, 1989, 229 s.<br />
Esitiedot: Kurssi on tarkoitettu teollisuuden<br />
tuotekehitysammattilaisiksi aikoville tai niille,<br />
jotka toimivat yhteistyössä tuotekehityksen kanssa.<br />
Kurssi ei edellytä tietyn tuotekehityksen osaalueen,<br />
kuten ohjelmisto- tai laitesuunnittelun,<br />
erityisosaamista.<br />
52482A Ohjelmointityö<br />
Periodi<br />
Laajuus<br />
1-6 1.5<br />
Opettaja: M. Varpiola<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija olio-ohjelmointiin ikkunoivassa ympäristössä.<br />
Kurssilla tutustutaan nykyaikaisiin ohjelmistotekniikoihin.<br />
Sisältö: Opiskelija tutustuu omatoimisesti Javaohjelmointikielen<br />
perusteisiin, vaihtoehtoisesti<br />
C/C++ -ohjelmointikieleen MS Windows tai<br />
Sun Solaris -ympäristössä.<br />
Toteutus: Jokainen opiskelija toteuttaa itsenäisesti<br />
oman harjoitustyönsä ja siihen liittyvän<br />
työselostuksen.<br />
Kurssikirjallisuus: The Java Tutorial, Object-<br />
Oriented Programming for the Internet (Campione,<br />
Walrath) http://www.javasoft.com/<br />
docs/books/tutorial/index.html.<br />
Kurssin WWW -kotisivu: http://www.ee.<br />
oulu.fi/EE/CompEng.Laboratory/courses/<br />
ohjelmointityo/
Esitiedot: Kohtalainen kirjallinen englannin<br />
kielen osaaminen. Lausekielisen/olio-ohjelmoinnin<br />
perusteet.<br />
52479S Ohjelmistoprojekti<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4-6 160 4<br />
Opettaja: Juha Röning, Veikko Seppänen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija ohjelmistotuotantoprojektin<br />
vaiheisiin, projektityöskentelyyn, aikaisemmilla<br />
opintojaksoilla opitun teorian soveltamiseen sekä<br />
lisätä opiskelijan kokemusta todellisen ohjelmiston<br />
toteuttamisesta ja testauksesta.<br />
Sisältö: Ohjelmistotuotantoprojektin vaiheet:<br />
vaatimusmäärittely, analyysi, suunnittelu, toteutus,<br />
testaus, (ylläpito). Projektityöskentely,<br />
projektin perustaminen, projektin johto, työskentely<br />
sidosryhmien kanssa, projektidokumentaatio.<br />
Projektikohtaiset ohjelmiston toteutustekniikat<br />
ja työkalut, ohjelmiston dokumentointi.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan 3-4 hengen<br />
ryhmissä. Projektin etenemistä valvotaan katselmuksissa,<br />
joissa projektiryhmät esittävät seminaarimuotoisesti<br />
työnsä edistyessä projektisuunnitelman,<br />
ohjelmiston suunnitelman, prototyypin<br />
demonstraation ja toimitettavan järjestelmän<br />
demonstraation. Katselmuksien lisäksi ryhmän<br />
työskentelyä koordinoidaan ohjaajan ja ryhmän<br />
välisissä ohjauspalavereissa. Työskentely-ympäristö<br />
ja työkalut määräytyvät projektikohtaisesti.<br />
Kurssin osallistujamäärä on rajoitettu.<br />
Kurssikirjallisuus: Pressman, R. S. Software<br />
Engineering A Practitioner's approach, 4the<br />
edition, Mc Graw-Hill, 1997; Phillips, D.: The<br />
Software Project Manager's Handbook, IEEE<br />
Computer Society, <strong>2000</strong>; Monisteita (projektiohjeet);<br />
projektikohtaiset oppaat ja käsikirjat.<br />
Esitiedot: Ohjelmistotekniikka, käyttöjärjestelmät,<br />
ohjelmointityö sekä projektikohtaisesti<br />
vaadittavat esitiedot.<br />
Informaationkäsittelyn laboratorio<br />
52481P Johdatus työaseman käyttöön<br />
Periodi Luentoja Lab. harj Suunn.harj Laajuus<br />
1 8 0.5<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Perehdyttää työasematietokoneen<br />
käyttöön. Kurssin jälkeen opiskelijoilla on käyttöoikeus<br />
sähkötekniikan tietokonelaitteisiin.<br />
Sisältö: Unix-käyttöjärjestelmä, sähköposti,<br />
uutiset, www, X-ikkunointi.<br />
Toteutus: Laboratorioharjoituksina. Esitehtävät.<br />
Kurssikirjallisuus: Moniste.<br />
52337A Digitaaliset suodattimet<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
1-2 35 20 20 3<br />
Opettaja: O. Silvén<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot<br />
digitaalisesta signaalinkäsittelystä ja sen<br />
sovelluksista.<br />
Sisältö: 1. Johdanto, 2. Diskreetit muunnokset,<br />
3. Korrelaatio ja konvoluutio, 4. Digitaalisten<br />
suodattimien suunnittelu, 5. FIR-suodattimen<br />
suunnittelu, 6. IIR-suodattimen suunnittelu, 7.<br />
Desimointi, interpolointi, multirate, 8. Adaptiiviset<br />
suodattimet, 9. Signaaliprosessorit, 10.<br />
Sovellusesimerkkejä.<br />
Toteutus: Luennot, laskuharjoitukset ja suunnitteluharjoituksia.<br />
Suunnitteluharjoituksissa tutustutaan<br />
suodattimien suunnitteluun Matlab -<br />
ohjelmiston avulla. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella<br />
ja hyväksytysti suoritetuilla harjoitustöillä.<br />
Kurssikirjallisuus: Ifeachor, E., Jervis, B.:<br />
Digital Signal Processing, A Practical Approach,<br />
Addison-Wesley, 1993.<br />
SO 258
Esitiedot: Signaalit ja järjestelmät, Matemaattiset<br />
apuneuvot.<br />
52467S Digitaalinen kuvankäsittely<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
1-3 30 15 8 3<br />
Opettaja: M. Pietikäinen<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot<br />
digitaalisesta kuvankäsittelystä ja konenäöstä.<br />
Sisältö: 1. Johdanto, 2. Kuvausgeometria, 3.<br />
Kuvamuunnoksia, 4. Kuvan korostus, 5. Entisöinti,<br />
6. Kuvan kompressio, 7. Segmentointi, 8.<br />
Esitystavat ja kuvaukset, 9. Hahmontunnistuksen<br />
perusteet, 10. Valaisu osana konenäköä.<br />
Toteutus: Luennot ja laskuharjoitukset. Laboratorioharjoituksissa<br />
tutustutaan interaktiiviseen<br />
kuvankäsittelyyn MATLAB-kuvankäsittelyohjelmistolla.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella<br />
ja hyväksytysti suoritetuilla harjoitustöillä.<br />
Kurssikirjallisuus: Gonzalez, R. C., Woods,<br />
R. E.: Digital Image Processing, Addison-<br />
Wesley, 1992. Pietikäinen, M.: Konenäkö (artikkeli<br />
kirjasta. Tekoälyn Ensyklopedia, Gaudeamus,<br />
1993, ss. 104-114). Härkönen, A.: Valaisu<br />
osana konenäköä, 17 s. Luentomoniste.<br />
Esitiedot: Matematiikan perusopinnot.<br />
52468S Tietämystekniikka<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4-5 30 10 15 3<br />
Opettaja: M. Pietikäinen<br />
Tavoitteet: Kurssilla tutustutaan tekoälyn,<br />
erityisesti tietämystekniikan peruskäsitteisiin ja<br />
menetelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija<br />
tuntee tärkeimmät tietämyksen esitystavat ja<br />
ongelmanratkaisumenetelmät sekä ymmärtää<br />
tietämystekniikan edut ja rajoitukset sovellusten<br />
kehitystyössä.<br />
Sisältö: 1. Johdanto, 2. Semanttiset verkot ja<br />
kuvauksen sovittaminen, 3. Generoi ja testaa,<br />
SO 259<br />
keino-tulos analyysi, ongelman ositus, 4. Verkot,<br />
haun perusmenetelmät ja optimaalinen<br />
haku, 5. Puut ja vastustajien käsittely, 6. Sääntöpohjaiset<br />
järjestelmät, 7. Kehyspohjaiset järjestelmät,<br />
8. Numeeriset ja symboliset rajoitteet,<br />
9. Logiikka, 10. Riippuvuuden ohjaama peräytys,<br />
11. Suunnittelu, 12. Luokkakuvausten oppiminen<br />
näytteistä, 13.Älykkäät agentit.<br />
Toteutus: Luennot ja laskuharjoitukset. Javaohjelmointiin<br />
perehdyttäviä suunnitteluharjoituksia.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella ja<br />
hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.<br />
Kurssikirjallisuus: Winston, P.: Artificial<br />
Intelligence, Third Edition, Addison-Wesley,<br />
1992. Luento- ja harjoitusmonisteet.<br />
Esitiedot: Jonkin ohjelmointikielen hallitseminen.<br />
52469S Älykkäät järjestelmät<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
6 25 10 15 3<br />
Opettaja: T. Seppänen<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa tietoja<br />
ns. pehmeään laskentaan (soft computing) perustuvien<br />
älykkäiden järjestelmien ja signaalianalyysimenetelmien<br />
suunnittelua varten. <strong>Opinto</strong>jakson<br />
suoritettuaan opiskelija tuntee mm.<br />
hahmontunnistuksen, neurolaskennan ja sumean<br />
logiikan perusmenetelmiä ja sovelluksia.<br />
Sisältö: Hahmontunnistus, neuroverkot, sumea<br />
logiikka, geneettiset algoritmit.<br />
Toteutus: Luennot ja laskuharjoitukset. Neuroverkkoihin<br />
ja sumeaan logiikkaan liittyviä harjoitustöitä<br />
Matlab -ympäristössä. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla<br />
harjoitustyöllä.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan aloitusluennolla.<br />
Esitiedot: Matematiikan perusopinnot. Lisäksi<br />
suositellaan kurssin Tietämystekniikka suorittamista.
52484S Tilastollinen signaalinkäsittely<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4-6 35 20 3<br />
Opettaja: J- Heikkilä<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot<br />
estimointiteoriasta ja sen soveltamisesta<br />
digitaaliseen signaalinkäsittelyyn.<br />
Sisältö: 1. Johdanto, 2. Estimointiongelman<br />
mallintaminen, 3. Pienimmän neliösumman<br />
menetelmät, 4. BLU-estimointi, 5. ML-estimointi,<br />
6. MS-estimointi, 7. MAP-estimointi, 8.<br />
Kalman-suodin, 9. Spektrin estimointi.<br />
Toteutus: Luennot ja laskuharjoitukset. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: J. Mendel: Lessons in<br />
Estimation Theory for Signal Processing, Communications<br />
and Control, Prentice-Hall, 1995.<br />
Luento- ja harjoitusmonisteet.<br />
Esitiedot: Matriisialgebra, Tilastomatematiikka,<br />
Satunnaissignaalit.<br />
52485S DSP-työt<br />
Periodi Luentoja Lab.harj Suunn.harj Laajuus<br />
3-4 10 20 2<br />
Opettaja: A. Metso<br />
Tavoitteet: Kurssissa keskitytään perus-DSPtoimintojen<br />
toteuttamiseen moderneilla ja yleisesti<br />
käytössä olevilla signaaliprosessoreilla.<br />
Sisältö: Näytteenotto, signaalien generointi,<br />
FIR-suodattimen toteutus, IIR-suodattimen toteutus,<br />
FFT, kvantisointikohina, adaptiivisen<br />
suodattimen toteutus, desimointi ja interpolointi.<br />
Toteutus: Luennot ja laboratorioharjoitukset.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti<br />
suoritetulla harjoitustyöllä.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan kurssin alkaessa.<br />
Esitiedot: Digitaaliset suodattimet.<br />
52486S Signaalinkäsittelyjärjestelmät<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
5-6 30 20 2.5<br />
Opettaja: O. Silvén<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot<br />
signaalianalyysin ja -estimoinnin, puheenkäsittelyn,<br />
kuvien ja videosekvenssien prosessointiratkaisuista,<br />
niiden suunnittelusta, verifioinnista,<br />
optimoinnista, testauksesta ja<br />
toteutuksesta.<br />
Sisältö: DSP-ohjelmointimallit; järjestelmäsuunnittelu:<br />
sovelluksen spesifiointi, kohdejärjestelmän<br />
spesifiointi, resurssien estimointi,<br />
reititys ja allokointi; DSP-kovo ja -ohjelmointi;<br />
suunnittelutyökalut; sovellukset: puheen tunnistus,<br />
koodaus ja synteesi, videokoodaus.<br />
Toteutus: Luennot ja suunnitteluharjoitus.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti<br />
suoritetulla harjoitustyöllä.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan kurssin alkaessa.<br />
Esitiedot: Kurssin esitiedoiksi suositellaan<br />
tietokonetekniikan, signaalinkäsittelyn, digitaalitekniikan<br />
ja matematiikan peruskurssit.<br />
52488S Multimediajärjestelmät<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
2-3 40 20 3.5<br />
Opettaja: J. Sauvola<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa syventävät<br />
tiedot multimediajärjestelmistä painottuen<br />
teknisiin ratkaisuihin sekä ihminen/konevuorovaikutteisuuteen<br />
insinöörin näkökannalta.<br />
Sisältö: Perusteet, multimediaelementit: kuva-,<br />
ääni-, video- ja animaatiotekniikat, kompressiomenetelmät,<br />
tallennustekniikat ja -laitteet, multimediakäyttöjärjestelmät<br />
ja tietoliikennekon-<br />
SO 260
septit, synkronointikysymykset, multimedia<br />
dokumentoinnissa, multimediakäyttöliittymät ja<br />
multimediasovellukset.<br />
Toteutus: Luennot ja multimediaan liittyvä<br />
ajankohtainen harjoitustyö. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan<br />
loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla<br />
harjoitustyöllä.<br />
Kurssikirjallisuus: Multimedia: Computing,<br />
Communications and Application. R. Steinmetz<br />
and K. Nahrstedt, Prentice Hall 1995. Liitteet ja<br />
spesifikaatiot.<br />
Esitiedot: Kurssin esitiedoiksi suositellaan<br />
tietokonetekniikan ja matematiikan peruskurssit,<br />
Käyttöjärjestelmät, Digitaalinen kuvankäsittely,<br />
Tietokoneverkot, Ohjelmistotekniikka sekä Tietämystekniikka.<br />
52489S Informaationkäsittelyn tutkimustyö<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
1-6 80 4<br />
Opettaja: T. Ojala, M. Pietikäinen, T. Seppänen,<br />
O. Silvén<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoite on käytännön harjoittelun<br />
kautta kehittää opiskelijan kykyä tehdä<br />
tutkimustyyppistä työtä osana aktiivista projektiryhmää.<br />
Tällaisen ammattitaidon merkitys korostuu<br />
yhä enemmän yliopistojen, tutkimuslaitosten<br />
ja korkean teknologian yritysten tutkimus-<br />
ja tuotekehitystehtävissä. Työ kehittää<br />
oma-aloitteisuutta, luovuutta, teoriatiedon soveltamistaitoa,<br />
ohjelmointitaitoa ja ryhmätyötaitoa.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksossa tehdään informaationkäsittelyn<br />
alaan liittyvä pienimuotoinen tutkimustyö<br />
osana tutkimusryhmän toimintaa. Aiheet<br />
valitaan käynnissä olevien tutkimushankkeiden<br />
tarpeiden mukaisesti. Pääpaino on informaationkäsittelyn<br />
menetelmien kehittämisessä ja soveltamisessa.<br />
Työhön kuuluu yleensä menetelmän<br />
toteuttaminen esimerkiksi Matlab-, C- tai Javaympäristössä.<br />
Toteutus: Työ aloitetaan perehtymällä lyhyesti<br />
tutkimusryhmän tavoitteisiin ja toimintaan sekä<br />
sopimalla ohjaajan kanssa työn sisällön yksityiskohdat.<br />
Työn vaiheistaminen, käytännön toteutus<br />
ja ohjaus sovitaan ennen aloittamista. Tyypillisesti<br />
tehtävään sisältyy teoriaan perehtyminen,<br />
ohjelmointivaihe, testausvaihe, dokumentointivaihe<br />
ja tulosten loppuesittely.<br />
Kurssikirjallisuus: Sisältää kirjallisuutta ja<br />
tieteellisiä artikkeleita tapauskohtaisesti.<br />
Esitiedot: Edellytyksenä kurssin suorittamiselle<br />
vaaditaan hyvä yleinen opintomenestys. Ohjelmointitekniikan<br />
kurssien menestyksekäs suorittaminen<br />
katsotaan eduksi. Lisäehtoja voidaan<br />
asettaa tehtäväkohtaisesti.<br />
52490S Interaktiivisten järjestelmien<br />
tekniikan suunnittelu<br />
Periodi Luentoja Sem.esit. Suunn.harj Laajuus<br />
5-6 20 20 20 3<br />
Opettaja: J. Sauvola<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena oppia interaktiivisten<br />
järjestelmien tekniset suunnitteluperiaatteet,<br />
päästä päähän suunnittelustrategioiden<br />
perusteet ja ihminen-käyttöliittymä-kone-järjestelmä<br />
välisen vuorovaikutuksen tekninen optimointi<br />
eri mallinnusmenetelmiä käyttäen.<br />
Sisältö: Ihminen-kone mallintamismenetelmät,<br />
interaktiivisten tehtävien suunnitteluperiaatteet,<br />
teknologialisäarvopalvelujen (platformien) mallintaminen<br />
(mm. televerkon lisäarvopalvelut,<br />
multimedia - WWW teknologioiden interaktiivisuus,<br />
sähköinen kaupankäynti, informaatiopalvelut,<br />
pääteteknologia-ihminen, esim. matkapuhelin,<br />
PDA), kokonaisjärjestelmien suunnittelu<br />
ja teknologiavalinnat vuorovaikutteisuuden, järjestelmän<br />
ja käyttäjän kannalta. Hajautetun multimediateknologian<br />
mukanaan tuomat kriteerit.<br />
Toteutus: Luentoja 2-4 tuntia viikossa. Luentojen<br />
yhteydessä suunnittelu-toteutus caseja.<br />
Harjoitustyö ajankohtaiseen aiheeseen liittyen.<br />
Arvosana määräytyy tentin ja harjoitustyön perusteella.<br />
SO 261
Kurssikirjallisuus: Newman W. and Lamming<br />
M., Interactive Systems Design, Addison-<br />
Wesley, 1995, 468 s. Case -materiaali, vaihtuu<br />
vuosittain. Teknisiä spesifikaatioita. Muu liitemateriaali,<br />
ilmoitetaan erikseen kurssilla.<br />
Esitiedot: Kurssin esitiedoiksi suositellaan<br />
Ohjelmistotekniikka ja Tietokoneverkot.<br />
vaihtuu vuosittain. Muu liitemateriaali, ilmoitetaan<br />
erikseen kurssilla.<br />
Esitiedot: Kurssin esitiedoiksi suositellaan<br />
Multimediajärjestelmät, Ohjelmistotekniikka ja<br />
Tietokoneverkot.<br />
52493S Tietokonegrafiikka<br />
52491S Tietokone-puhelin integraatio<br />
Periodi Luentoja Sem.esit. Suunn.harj Laajuus<br />
4-5 20 10 25 2.5<br />
Opettaja: J. Sauvola<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on oppia tietokone-puhelin<br />
integraatiotekniikat (Computer<br />
Telephone Integration), teknologiapalvelukonseptit<br />
ja eri teknologioiden ja mallintamismenetelmien<br />
yhdistämisen moderneiksi sekä telekommunikaatiota,<br />
tietoteknologiaa että businessnäkökulmia<br />
hyödyntäviksi informaatiopalveluiksi.<br />
Sisältö: Puhelinverkkojen tuoma lisäarvo, puhelinverkkojen<br />
rakenne CTI:ssä, tietokonetekniikat<br />
CTI:ssä, integraatiotekniikat ja -rajapinnat,<br />
palveluplatformit, uuden sukupolven palveluterminaalit,<br />
ihmisavusteiset automaattiset palvelukonseptit,<br />
eri palveluskenaarioiden suunnittelu<br />
ja toteuttaminen teknologiaa (multimedia,<br />
tietoverkot, modernit tietokoneplatformit, televerkot,<br />
ACD, IVR, CT-serverit ja CTI-tekniikat)<br />
hyödyntäen. State-of-the-art business<br />
caseja teknologianäkökulmasta.<br />
Toteutus: Luentoja 2-4 tuntia viikossa. Opiskelijaseminaareja.<br />
Luentojen yhteydessä suunnittelu-toteutus<br />
caseja. Arvosana määräytyy<br />
tentin perusteella tai kurssin voi suorittaa 1-2<br />
hengen harjoitustyöllä tentin sijasta. Luennoidaan<br />
joka toinen vuosi (seur. kerran keväällä<br />
2001).<br />
Kurssikirjallisuus: Walthers R., CTI in Action,<br />
John Wiley & Sons, 1997, 329 s. Vuosittain<br />
vaihtuva muu materiaali. Case-materiaali,<br />
SO 262<br />
Periodi Luentoja Lab.harj Suunn.harj Laajuus<br />
4-5 30 20 3<br />
Opettaja: K Pulli<br />
Tavoite: Opettaa tärkeimmät menetelmät ja<br />
sovellukset interaktiiviselle 3D tietokonegrafiikalle.<br />
Sisältö: Syöttö- ja näyttölaitteiden perusteet;<br />
graafinen ja interaktiivinen ohjelmointi; grafiikkakirjastot;<br />
2D ja 3D geometriset muunnokset;<br />
mallinnus ja animaatio; värit, valaistus ja heijastusmallit;<br />
grafiikka-algoritmeja; grafiikkakovo.<br />
Toteutus: 5 tuntia luentoja ja harjoituksia viikossa,<br />
kotitehtäviä, ohjelmointiharjoituksia,<br />
loppukoe (pääpaino arvostelussa projekteissa).<br />
Kirjallisuus: artikkeleita, E. Angel: Interactive<br />
Computer Graphics, 2. painos <strong>2000</strong>, G.<br />
Larson ja R. Shakespeare: Rendering with Radiance,<br />
1998.<br />
Esitiedot: hyvä ohjelmointitaito, lineaarialgebra<br />
(analyyttinen geometria ja matriisialgebra)<br />
Tietoliikennelaboratorio<br />
52309S Signaaliteorian jatkokurssi<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Demo harj Laajuus<br />
5-6 25 25 5 2.5<br />
Opettaja: K. Kärkkäinen<br />
Tavoitteet: Syventää tietoliikenneteoriassa ja<br />
signaalinkäsittelyssä tarvittavien matemaattisten<br />
apuvälineiden tuntemusta. Luoda perusteet<br />
digitaalisessa tiedonsiirrossa esille tulevien asioiden<br />
ymmärtämiselle.
Sisältö: Todennäköisyyden peruskäsitteet,<br />
satunnaismuuttujat ja niiden funktiot, kertymäfunktio,<br />
tiheysfunktio, momentit, karakteristiset<br />
funktiot, erilaisia todennäköisyysjakaumia, todennäköisyyden<br />
arviointimenetelmiä, keskeinen<br />
raja-arvolause, stokastiset prosessit, tehotiheysspektri,<br />
lineaarisen järjestelmän vaste, näytteenottoteoreema,<br />
diskreetit stokastiset signaalit ja<br />
järjestelmät, sysklostationaariset prosessit, kaistanpäästösignaalien<br />
ja -järjestelmien esittäminen,<br />
kompleksinen verhokäyrä, vektori- ja signaaliavaruus,<br />
erilaisten modulaatioiden esittäminen<br />
signaaliavaruuden avulla.<br />
Toteutus: Luentoja ja laskuharjoituksia yhteensä<br />
5 tuntia viikossa. Demonstraatioharjoituksia.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: J. G. Proakis: Digital<br />
Communications, 3. painos, 1995, luvut 1, 2 ja<br />
4.1 - 4.3.1.<br />
Esitiedot: Tietoliikenneteoria.<br />
52311A Tietoliikenneteoria<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Demo harj Laajuus<br />
3-4 30 30 5 3<br />
Opettaja: K. Kärkkäinen<br />
Tavoitteet: Luodaan pohja tietoliikennetekniikan<br />
opinnoille. Opitaan analogisten ja digitaalisten<br />
modulaatiomenetelmien perusteet, analogista<br />
signaalinkäsittelyä ja informaatioteorian<br />
alkeita.<br />
Sisältö: Tietoliikennejärjestelmän perusmalli.<br />
Analogiset modulointimenetelmät: lineaariset<br />
modulaatiot ja kulmamodulaatiot. Pulssimodulaatiot<br />
ja kanavointimenetelmät. Vaihelukkotekniikat.<br />
Signaali-kohinasuhteet, kohina ja vaihevirheet<br />
koherenteissa järjestelmissä, kohina ja<br />
kynnysilmiö kulmamodulaatiojärjestelmissä, kohina<br />
pulssimodulaatiossa. Kantataajuinen digitaalinen<br />
datansiirto, digitaaliset kantoaaltomodulaatiot.<br />
Siirto kaistarajoitetussa ja häipyvässä<br />
kanavassa sekä monitie-etenemisestä aiheutuva<br />
häiriö. Informaatioteorian alkeita: informaation<br />
mitta ja kanavan kapasiteetti, Shannonin teoreemat.<br />
Toteutus: Luentoja ja laskuharjoituksia yhteensä<br />
6 tuntia viikossa. Demonstraatioharjoituksia.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: R. E. Ziemer & W. H.<br />
Tranter: Principles of Communications; Systems,<br />
Modulation and Noise, 4. painos, 1995,<br />
luvut 1, 3, 6, 7 ja osittain 10.<br />
Esitiedot: Tietoliikennetekniikan perusteet,<br />
Signaalit ja järjestelmät, Satunnaissignaalit.<br />
52333S Matkaviestintäjärjestelmät<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
5-6 45 15 3<br />
Opettaja: J. Rapeli<br />
Kurssi korvaa aiemmin opinto-ohjelmassa olleen<br />
kurssin Matkapuhelinjärjestelmät.<br />
Tavoitteet: Perehdytään matkapuhelinjärjestelmän<br />
suunnitteluun ja sen suorituskykyyn<br />
vaikuttaviin tekijöihin. Luodaan katsaus nykyisiin<br />
ja kehitteillä oleviin matkapuhelinjärjestelmiin.<br />
Sisältö: Kanavan tilastolliset ominaisuudet.<br />
Kanavamallit. Samakanava- ja viereisen kanavan<br />
häiriö ja häiriöiden poistamismenetelmiä. Erilaisia<br />
toiste- ja yhdistelymenetelmiä. Mikrosolukkojärjestelmän<br />
vaatimukset. Analogisten järjestelmien<br />
suunnittelun perusteet. Liikenneteorian<br />
terminologiaa. Esimerkkejä analogisista ja digitaalisista<br />
järjestelmistä. Analogisten ja digitaalisten<br />
järjestelmien spektrinkäytön tehokkuus.<br />
Matkapuhelinjärjestelmät verkkotasolla. Mikroaaltolinkit<br />
matkapuhelinjärjestelmissä.<br />
Toteutus: Luentoja 3 tuntia viikossa. Suunnitteluharjoitus.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella<br />
ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.<br />
Arvosanaa laskettaessa loppukokeen painoarvo<br />
on 0,75 ja suunnitteluharjoituksen 0,25.<br />
Kurssikirjallisuus: A. Mehrotra: Cellular<br />
Radio, Performance Engineering, 1994, luvut 3,<br />
SO 263
4, 6, 8 ja 10. A. Mehrotra: Cellular Radio, Analog<br />
and Digital Systems, 1994, luvut 1-4 ja 6-9.<br />
Esitiedot: Tietoliikenneteoria, Radiokanava<br />
tiedonsiirtokanavana, Antennit. Lisäksi suositellaan:<br />
Puheenkoodaus.<br />
52334P/A Tietoliikennetekniikan perusteet<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
2-3 25 2<br />
Opettaja: M. Isohookana<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakso antaa yleiskuvan tietoliikennetekniikkaan<br />
ja -järjestelmiin liittyvistä<br />
peruskäsitteistä sekä sähkötekniikan osastolla<br />
annettavasta tietoliikennetekniikan opetuksesta.<br />
Sisältö: Tietoliikennetekniikan historiaa, peruskäsitteitä,<br />
tietoliikenneverkkojen perusrakenne,<br />
tiedonsiirtolinkin rakenne, esimerkkejä tiedonsiirtojärjestelmistä.<br />
Toteutus: Luentoja kaksi tuntia viikossa. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste<br />
52335S Radiotekniikka<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
1-3 30 30 20 3.5<br />
Opettaja: R. Vuohtoniemi<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakso antaa perustiedot<br />
radiovastaanottimen ja -lähettimen yksiköiden<br />
suunnittelusta.<br />
Sisältö: Perustiedot radiolaiteyksiköiden suunnittelusta.<br />
Vahvistimet, oskillaattorit, sekoittajat,<br />
taajuuskertojat, modulaattorit, demodulaattorit,<br />
automaattinen vahvistuksen säätö (AGC), automaattinen<br />
taajuuden korjaus (AFC).<br />
Toteutus: Luentoja ja laskuharjoituksia molempia<br />
2 tuntia viikossa. Lisäksi harjoitustyö HP:n<br />
ADS-simulointiohjelmistolla. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan<br />
loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla<br />
harjoitustyöllä. Arvosanan määräytymisessä<br />
loppukokeen painoarvo on 0,75 ja harjoitustyön<br />
0,25.<br />
Kurssikirjallisuus: H. L. Kraus, C. W. Bostian<br />
& F. H. Raab: Solid State Radio Engineering,<br />
1980. G. Gonzales: Microwave Transistor Amplifiers<br />
Analysis and Design, 1997. L.E. Larson<br />
(toim.): Micro-wave and RF Circuit Design for<br />
Wireless Communications, 1996.<br />
Esitiedot: Tietoliikenneteoria, Radiotekniikan<br />
perusteet.<br />
52336S Digitaalinen tiedonsiirto I<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
1-3 45 30 15 4<br />
Opettaja: J. Iinatti<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa esitetään digitaalisessa<br />
siirtotekniikassa tarvittava perusteoria ja<br />
tarvittavat perustekniikat. Samalla luodaan valmius<br />
yksinkertaisiin tietoliikennevastaanottimien<br />
suunnittelutehtäviin.<br />
Sisältö: Digitaalisen siirtojärjestelmän osat,<br />
digitaaliset modulaatiomenetelmät kuten ASK,<br />
MPSK ja MFSK. Optimivastaanottimet AWGNkanavassa,<br />
tiedonsiirto kaistarajoitetussa kanavassa,<br />
adaptiiviset korjaimet.<br />
Toteutus: Luentoja ja laskuharjoituksia yhteensä<br />
5 tuntia viikossa. Suunnitteluharjoitus<br />
COSSAP-simulointiohjelmistolla. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla<br />
harjoitustyöllä. Arvosanan määräytymisessä<br />
loppukokeen painoarvo on 0,8 ja harjoitustyön<br />
0,2.<br />
Kurssikirjallisuus: J. G. Proakis: Digital<br />
Communications, 3. painos, 1995, luvut 1, 4.3-<br />
4.4, 5, 9-11.<br />
Esitiedot: Signaaliteorian jatkokurssi. Lisäksi<br />
suositellaan: Tilastollinen signaalinkäsittely,<br />
Radiokanava tiedonsiirtokanavana.<br />
SO 264
52340S Datan siirto<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
1-3 30 2<br />
Opettaja: S. Glisic<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa<br />
perustiedot digitaalisten tiedonsiirtojärjestelmien<br />
rakenteesta ja toiminnasta sovitettuna puhelinverkkoon<br />
sekä yleisten langallisten ja langattomien<br />
data- ja lähiverkkojen teknisestä toteutuksesta<br />
ja käyttömahdollisuuksista.<br />
Sisältö: Datalinkin ohjaus, tietoliikenneverkkotekniikoita,<br />
tiedonsiirtoarkkitehtuurit ja protokollat,<br />
piirikytkentäinen verkko, pakettikytkentäinen<br />
verkko, langattomat tiedonsiirtoverkot,<br />
LAN, ATM ja ISDN.<br />
Toteutus: Luentoja on kaksi tuntia viikossa.<br />
Luennointi tapahtuu englannin kielellä. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: W. Stallings: Data and<br />
Computer Communications, Prentice Hall<br />
1997, luvut 6, 8-18 ja otteita eri lähteistä<br />
Esitiedot: Tietoliikenneteoria.<br />
52343S Koodausmenetelmät<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
2-3 30 30 2.5<br />
Opettaja: T. Kokkonen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa syvennytään digitaalisessa<br />
tietoliikenteessä käytettäviin virheitä<br />
havaitseviin ja korjaaviin koodeihin.<br />
Sisältö: Informaatioteorian perusteet, diskreetit<br />
siirtokanavat, lähteen koodaus, lohkokoodit,<br />
sykliset koodit, virheryöppyjä korjaavat koodit,<br />
lohkokoodien virheenkorjausominaisuudet,<br />
konvoluutiokoodit, Viterbi-algoritmi, ketjukoodit<br />
sekä johdatus turbokoodaukseen ja koodattuun<br />
modulaatioon.<br />
Toteutus: Luentoja ja laskuharjoituksia yhteensä<br />
6 tuntia viikossa. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan<br />
loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: S. Benedetto and E. Biglieri:<br />
Principles of Digital Transmission with<br />
Wireless Applications, 1999, luvut 1, 3, 10, 11<br />
ja 12.<br />
Esitiedot: Tietoliikenneteoria. Lisäksi suositellaan:<br />
Digitaalinen tiedonsiirto I.<br />
52350S Tietoliikenne- ja radiotekniikan<br />
seminaari<br />
Periodi Sem.esit Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
1-6 20 1<br />
Opettaja: J. Iinatti<br />
Tavoitteet: Diplomityön vaatimuksiin perehtyminen<br />
sekä suullisen esitelmän valmisteluun ja<br />
pitämiseen harjaantuminen. Samalla opiskelija<br />
tutustuu ajankohtaisiin tutkimus- ja tuotekehityssuuntauksiin.<br />
Sisältö: Seminaariesitelmiä kulloinkin valmistuvista<br />
diplomitöistä sekä muista ajankohtaisista<br />
tutkimusaiheista.<br />
Toteutus: Neljännellä vuosikurssilla opiskelijan<br />
on osallistuttava vähintään 7 seminaaritilaisuuteen,<br />
joissa yhdessä opiskelijan on pidettävä<br />
seminaariesitelmä valmistumassa olevasta diplomityöstään.<br />
Kurssikirjallisuus: Sähkötekniikan osaston<br />
diplomityön teko-ohjeet. Lisäksi suositellaan: I.<br />
Kauranen, P. Ropponen & M. Aaltonen: Tutkimusraportin<br />
kirjoittamisen <strong>opas</strong>, 1993 ja K.<br />
Tirronen: Teknisen kirjoituksen laatiminen,<br />
1987.<br />
52352S Satelliittitietoliikennetekniikka<br />
Periodi Luentoja Sem.esit Suunn.harj Laajuus<br />
1-3 30 5 2<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa tutustutaan satelliittien<br />
välityksellä tapahtuvaan tiedonsiirtoon,<br />
tarkastellaan satelliittitietoliikennetekniikan osa-<br />
SO 265
alueita ja luodaan kokonaiskäsitystä satelliittitietoliikennejärjestelmistä.<br />
Sisältö: Satelliittitietoliikennejärjestelmien<br />
erityispiirteitä, tiedonsiirtokanava satelliittiyhteyksissä,<br />
satelliittilinkin analysoiminen, lähetinvastaanotinelektroniikka,<br />
monikäyttömenetelmät,<br />
signaalinkäsittely satelliiteissa, tiedonsiirto<br />
satelliittien välillä, esimerkkejä satelliittitietoliikennejärjestelmistä.<br />
Toteutus: Luennoidaan joka toinen vuosi. Seuraavan<br />
kerran syksyllä <strong>2000</strong>. Luentoja 2 tuntia<br />
viikossa. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella.<br />
Lisäksi pidettävä seminaariesitelmä. Esitelmä<br />
arvostellaan joko hyväksytyksi tai hylätyksi.<br />
Kurssikirjallisuus: R. M. Gagliardi: Satellite<br />
Communications, 2. painos, 1991, luvut 1, 3-7,<br />
9-11.<br />
Esitiedot: Digitaalinen tiedonsiirto I.<br />
52354S Puheenkoodaus<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4-5 30 2<br />
Opettaja: P. Kunnari.<br />
Tavoitteet: Tutustutaan puheteknologian perusteisiin<br />
ja perehdytään digitaalisessa puheensiirrossa<br />
käytettäviin puheenkoodausmenetelmiin.<br />
Sisältö: Puheen tuottaminen ja mallintaminen.<br />
Digitaalinen puheentuottomalli. Psykoakustiikan<br />
perusteita. Näytteenotto ja kvantisointi. Aaltomuotokoodaus<br />
ja differentiaalinen aaltomuotokoodaus.<br />
Puhesignaalin analyysi ja puheen ominaisuuksien<br />
mallintaminen. Lineaarinen ennustaminen<br />
ja parametrien kvantisointi. Synteesianalyysiin<br />
perustuvat puheenkoodausmenetelmät<br />
etenkin koodiherätteiset lineaariset ennustusmenetelmät.<br />
Puheenkoodausstandardit. Algoritmeihin<br />
kohdistuvat vaatimukset ja algoritmien<br />
toteuttaminen. Siirtovirheiden kompensointi ja<br />
kätkeminen. Epäjatkuva lähetys ja puheenlaatu<br />
puheensiirtojärjestelmissä.<br />
SO 266<br />
Toteutus: Luentoja 3 tuntia viikossa. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: A. M. Kondoz: Digital<br />
Speech, Coding for Low Bit Rate Communications<br />
Systems, 1995. Lisäksi osia kirjoista: J. R.<br />
Deller, J. G. Proakis & J. H. L. Hansen: Discrete-Time<br />
Processing of Speech Signals, 1993 ja<br />
N. S. Jayant & P. Noll: Digital Coding of Waveforms,<br />
1984.<br />
Esitiedot: Tietoliikenneteoria. Lisäksi suositellaan:<br />
Digitaalinen tiedonsiirto I, Koodausmenetelmät<br />
ja Tilastollinen signaalinkäsittely.<br />
52375S Lähetinvastaanottimen<br />
suunnittelu<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4-6 40 25 3<br />
Opettaja: R. Vuohtoniemi<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakso antaa valmiudet radiolähetinvastaanottimen<br />
suunnitteluun järjestelmätasolla.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
tietää, mitä on otettava huomioon, kun lähetinvastaanottimen<br />
toiminnalliset osat liitetään<br />
toisiinsa siten, että suorituskyvylle asetetut vaatimukset<br />
täyttyvät.<br />
Sisältö: Radiolähetinvastaanotin järjestelmänä.<br />
Toimintaa rajoittavat tekijät. Epälineaariset<br />
ominaisuudet. Suorituskykyä kuvaavat käsitteet.<br />
RF- ja IF-osien suunnittelu. A/D-raja-pinta.<br />
Taajuussynteesi. Lähetinvastaanottimen suunnittelu-<br />
ja toteutusesimerkkejä.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitustyö HP-Eesoffin<br />
OMNISYS-simulointiohjelmistolla. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla<br />
harjoitustyöllä. Arvosanan määräytymisessä<br />
loppukokeen painoarvo on 0,75 ja harjoitustyön<br />
0,25.<br />
Kurssikirjallisuus: S. J. Erst: Receiving Systems<br />
Design, 1984. U. L. Rohde, J. C.<br />
Whitaker & T. T. N. Bucher: Communications<br />
Receivers: Principles and Design, 1997. M. E.<br />
Frerking: Digital Signal Processing in Communication<br />
Systems, 1994. V. Manassewitsch: Fre-
quency Synthesizers, Theory and Design, 1987.<br />
R. C. Dixon: Radio Receiver Design, 1998.<br />
Esitiedot: Radiotekniikka<br />
52378A Tietoliikennetekniikan laboratoriotyöt<br />
Periodi Luentoja Lab.harj Suunn.harj Laajuus<br />
1-6 25 2<br />
Opettaja: N.N.<br />
Tavoitteet: Tutustuttaa opiskelija eräisiin tietoliikennetekniikan<br />
mittauksiin ja tulosten dokumentointiin.<br />
Mittauksilla ja simuloinneilla annetaan<br />
tietoa tiedonsiirtojärjestelmistä, järjestelmien<br />
osa-alueista ja järjestelmien asettamista<br />
vaatimuksista.<br />
Sisältö: GSM-tukiasemamittauksia, analogisen ja<br />
digitaalisen tiedonsiirtojärjestelmien mittauksia<br />
demonstraatiolaitteilla ja tiedonsiirtojärjestelmien<br />
simulointi.<br />
Toteutus: Laboratorioharjoituksia. Työt sisältävät<br />
esitehtäviä, mittauksia ja raportin laadinnan.<br />
Työt arvostellaan.<br />
Kurssikirjallisuus: Työmoniste.<br />
Esitiedot: Digitaalinen tiedonsiirto I, Koodausmenetelmät.<br />
Lisäksi suositellaan: Matkaviestintäjärjestelmät<br />
ja RF-mittaukset.<br />
52371S Digitaalinen tiedonsiirto II<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4-6 30 20 30 4<br />
Opettaja: J. Iinatti<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa syvennetään eräiden<br />
digitaalisen siirtotekniikan osa-alueiden osaamista<br />
ja tarkastellaan kehittyneitä tiedonsiirtomenetelmiä.<br />
Samalla luodaan kokonaiskäsitystä<br />
digitaalisista tiedonsiirtojärjestelmistä.<br />
Sisältö: Kantoaalto- ja symbolisynkronointimenetelmät,<br />
monikanava- ja monikantoaaltojärjestelmät<br />
ja tiedonsiirto häipyvässä monitiekanavassa.<br />
Toteutus: Luentoja ja laskuharjoituksia yhteensä<br />
4 tuntia viikossa. Suunnitteluharjoitus<br />
COSSAP-simulointiohjelmistolla. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla<br />
harjoitustyöllä. Arvosanan määräytymisessä<br />
loppukokeen painoarvo on 0,75 ja harjoitustyön<br />
0,25.<br />
Kurssikirjallisuus: J. G. Proakis: Digital<br />
Communications, 3. painos, 1995, luvut 6, 12 ja<br />
14; B. Sklar: Rayleigh fading channels in mobile<br />
digital communication systems - Part I: Characterization;<br />
IEEE Communication Magazine, vol.<br />
35, no. 9, pp. 136-146, September 1997; B.<br />
Sklar: Rayleigh fading channels in mobile digital<br />
communication systems - Part II: Mitigation.<br />
IEEE Communication Magazine, vol. 35, no. 9,<br />
pp. 148-155, September 1997; A. J. Paulraj &<br />
C.B. Papadias: Space-time processing for wireless<br />
communications. IEEE Signal Processing<br />
Magazine, vol. 14, no. 6, pp. 49-83, November<br />
1997 (Osittain); H. Meyer, M. Moeneclaey & S.<br />
A. Fechtel, Digital Communication Receivers:<br />
Synchronization, Channel, Estimation and Signal<br />
Processing. John Wiley, 1998 (Osia).<br />
Esitiedot: Digitaalinen tiedonsiirto I, Tilastollinen<br />
signaalinkäsittely. Suositellaan: Radiokanava<br />
tiedonsiirtokanavana.<br />
52372S Hajaspektritekniikka<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4-6 30 30 3<br />
Opettaja: S. Glisic<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa perehdytään erilaisiin<br />
hajaspektritekniikoihin, niiden erityispiirteisiin<br />
ja niillä saavutettaviin etuihin kapeakaistaisiin<br />
järjestelmiin verrattuna.<br />
Sisältö: Hajaspektritekniikoiden esittely, hajotuskoodit<br />
ja niiden ominaisuudet, koodiseuranta,<br />
koodin etsintä, hajaspektritekniikoiden suorituskyky<br />
häiriöllisissä olosuhteissa, kanavakoodaus<br />
hajaspektrijärjestelmissä, monen käyttäjän vastaanottimet.<br />
SO 267
Toteutus: Luentoja ja laskuharjoituksia yhteensä<br />
4 tuntia viikossa. Luennointi tapahtuu<br />
englannin kielellä. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: S. Glisic, B. Vucetic:<br />
Spread spectrum CDMA systems for wireless<br />
communications, Artech House, 1997, Boston<br />
(Mass.).<br />
Esitiedot: Digitaalinen tiedonsiirto I. Lisäksi<br />
suositellaan: Digitaalinen tiedonsiirto II.<br />
52374S Tietoliikenneverkot<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4-6 30 15 15 4<br />
Opettaja: S. Glisic<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on auttaa<br />
opiskelijaa ymmärtämään tietoliikenneverkkojen<br />
periaatteet perehdyttämällä hänet olemassa oleviin<br />
verkkoihin ja verkkojen analysoimisessa<br />
tarvittaviin menetelmiin. Kuvailevaa materiaalia<br />
käytetään valottamaan menetelmiä ja analyyttistä<br />
materiaalia käytetään syventämään menetelmien<br />
ymmärtämistä.<br />
Sisältö: Kerrosmalli, Point-to-Point-protokollat<br />
ja linkit, viivemallit, kanavanvarausprotokollat,<br />
reititys, vuon ohjaus, johdatus jonoteoriaan, yksinkertaiset<br />
Markovin jonomallit.<br />
Toteutus: Luentoja ja laskuharjoituksia yhteensä<br />
4 tuntia viikossa. Suunnitteluharjoitus<br />
OPNET simulointiohjelmistolla. Luennointi<br />
tapahtuu englannin kielellä. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan<br />
loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: D. Bertsekas & R. Gallager:<br />
Data Networks, toinen painos, 1992. D.<br />
Gross & W.M. Harris: Fundamentals of Queuing<br />
Theory, kolmas painos, 1998, luvut 1-2.<br />
Esitiedot: Datan siirto.<br />
52376S CDMA-tekniikka<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4-6 30 25 2.5<br />
Opettaja: M. Isohookana<br />
Tavoitteet: Perehdyttää CDMA-lähetinvastaanottimen<br />
suunnittelun erityispiirteisiin järjestelmätasolla.<br />
Sisältö: Käsitellään ja syvennetään kurssissa<br />
Lähetinvastaanottimen suunnittelu tarkasteltuja<br />
asioita CDMA-sovelluksen kannalta. Hajaspektrilähettimet<br />
ja -vastaanottimet sekä niiden suunnittelun<br />
perusteet ja erityispiirteet. Hajaspektrilähettimissä<br />
ja -vastaanottimissa käytettyjä komponentteja.<br />
Suunnitteluesimerkkejä. CDMAvastaanottimen<br />
testaus.<br />
Toteutus: Luennoidaan joka toinen vuosi, seuraavan<br />
kerran keväällä <strong>2002</strong>. Luentoja 2 tuntia<br />
viikossa ja harjoitustyö HP-Eesoffin OMNISYSsimulointiohjelmistolla.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan<br />
loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.<br />
Arvosanan määräytymisessä loppukokeen<br />
painoarvo on 0,75 ja harjoitustyön 0,25.<br />
Kurssikirjallisuus: Määritellään luennoilla.<br />
Oheiskirjallisuutta: R. C. Dixon: Spread Spectrum<br />
Systems, 1994. U. L. Rohde, J. C.<br />
Whitaker & T. T. N. Bucher: Communications<br />
Receivers, Principles and Design, 1997. S. J.<br />
Erst: Receiving Systems Design, 1984.<br />
Esitiedot: Radiotekniikka, RF-piirisuunnittelu,<br />
Hajaspektritekniikka. Lisäksi suositellaan: Lähetinvastaanottimen<br />
suunnittelu.<br />
52380S Antennit<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
2-3 25 15 20 2.5<br />
Opettaja: E. Salonen, S. Karhu<br />
Tavoitteet: Kurssilla perehdytään antenniteoriaan.<br />
Lisäksi kurssi antaa yleiskuvan erilaisista<br />
antenneista ja niiden suunnittelusta.<br />
Sisältö: Antenniteoria, säteilijärakenteiden<br />
analyysi- ja synteesimenetelmiä. Käytännön<br />
antennit, vastaanottoantennit, aukkosäteilijät,<br />
antenniryhmät, kulkuaaltoantennit, lanka-antennit,<br />
peili- ja linssiantennit, laajakaista-antennit,<br />
matkapuhelinantennit, tukiasema-antennit.<br />
SO 268
Toteutus: Luennot ja laskuharjoitukset. Lisäksi<br />
opintojaksoon kuuluu harjoitustyö simulointiohjelmistolla.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella<br />
ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.<br />
Arvosanan määräämisessä loppukokeen painoarvo<br />
on 0,75 ja harjoitustyön 0,25.<br />
Kurssikirjallisuus: I. V. Lindell: Antenniteoria,<br />
3. painos, 1995. P-S Kildal: Foundations of<br />
Antennas – A unified Approach, <strong>2000</strong>.<br />
Esitiedot: Radiotekniikan perusteet.<br />
52381S Radiokanava tiedonsiirtokanavana<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4-6 25 15 25 2.5<br />
Opettaja: E. Salonen<br />
Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija<br />
hallitsee radioaaltojen etenemisen perusteet sekä<br />
maanpäällisillä että satelliittiyhteyksillä, ymmärtää<br />
etenemismallien muodostumisen ja merkityksen<br />
sekä hallitsee niiden soveltamisen. Pääpaino<br />
kurssissa on liikkuvan tietoliikenteen radiokanavissa.<br />
Sisältö: Sähkömagneettisen säteilyn perusteet ja<br />
radioaaltojen etenemismekanismit: absorptio,<br />
sironta, heijastus, taittuminen ja difraktio. Antennien<br />
vaikutus radiokanavaan. Etenemismallinnuksen<br />
periaatteet. Radiokanava kiinteillä linkkiyhteyksillä.<br />
Radioaaltojen eteneminen satelliittiyhteyksillä.<br />
Radiokanavan mallinnus solukkojärjestelmissä.<br />
Monitie-eteneminen. Laajakaistaiset<br />
kanavat. Radioaaltojen eteneminen sisätiloissa<br />
sekä sisä- ja ulkotilojen välillä, Diversiteettijärjestelmät.<br />
Kanavamallien simulointi.<br />
Toteutus: Luentoja 2 tuntia viikossa, laskuharjoitukset<br />
ja MATLAB -simulointiohjelmistolla<br />
suoritettavat harjoitustyöt. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan<br />
loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla<br />
harjoitustyöllä. Arvosanan määräämisessä loppukokeen<br />
painoarvo on 0,75 ja harjoitustöiden<br />
0,25.<br />
Kurssikirjallisuus: S. R. Saunders: Antennas<br />
and propagation for wireless communication<br />
systems, 1999. Opetusmoniste.<br />
Esitiedot: Radiotekniikan perusteet, Satunnaissignaalit.<br />
52382A Mikroaaltotekniikka<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
4-6 30 30 20 4<br />
Opettaja: E. Salonen<br />
Kurssi korvaa aiemmin opinto-ohjelmassa olleen<br />
kurssin Kenttä- ja aaltoteoria.<br />
Tavoitteet: Kurssissa perehdytään sähkömagneettisten<br />
kenttien teoriaan sekä sovelletaan<br />
kenttäteoriaa mikroaaltotekniikkaan. Lisäksi<br />
kurssi perehdyttää mikroaaltotekniikan komponentteihin<br />
ja niiden suunnittelumenetelmiin.<br />
Sisältö: Vektorianalyysin kertausta. Maxwellin<br />
yhtälöt. Faradayn laki, aikaharmoniset kentät,<br />
pyörrevirrat. Sähkömagneettiset aallot vapaassa<br />
tilassa. Sähkömagneettiset kentät aaltojohdoissa.<br />
Resonaattorit, suodattimet. Vahvistimet, oskillaattorit,<br />
sekoittajat ja taajuuskertojat. Mikroaaltopiirien<br />
suunnittelumenetelmiä.<br />
Toteutus: Luennot ja laskuharjoitukset. Lisäksi<br />
opintojaksoon kuuluu mikroaaltotekniikan suunnittelutyö.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella<br />
ja hyväksytysti suoritetulla suunnittelutyöllä.<br />
Arvosanan määräämisessä loppukokeen<br />
painoarvo on 0,75 ja suunnittelutyön 0,25.<br />
Kurssikirjallisuus: Määritetään luentojen<br />
alussa. Oheiskirjallisuutta: D M Pozar: Microwave<br />
Engineering, 1997, R E Collin, Foundations<br />
for microwave engineering, 1992, Sihvola -<br />
Lindell: Dynaaminen kenttäteoria, 1996, Nikoskinen-Lindell:<br />
Aaltojohtoteoria, 1997.<br />
52384A Radiotekniikan perusteet<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Suunn.harj Laajuus<br />
1-2 30 25 3<br />
Opettaja: E. Salonen<br />
SO 269
Tavoitteet: Kurssissa annetaan perustiedot<br />
radiotekniikasta. Kurssi luo pohjaa RF-tekniikan<br />
opinnoille ja antaa yleiskuvan radiotekniikasta<br />
mm. elektroniikan ja tietoliikennetekniikan<br />
opiskelijoille.<br />
Sisältö: Sähkömagneettisten aaltojen perusteet.<br />
Aaltojohdot. Sovitus aaltojohtoon. Mikroaaltokomponentit,<br />
antennit, radioaaltojen eteneminen,<br />
radiolähettimet ja -vastaanottimet. Radiotekniikan<br />
sovelluksia. Radiosäteilyn biologiset<br />
vaikutukset.<br />
Toteutus: Luennot ja laskuharjoitukset. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella.<br />
Kurssikirjallisuus: Räisänen, Lehto: Radiotekniikka,<br />
Otatieto, 1996. Louhi, Lehto: Radiotekniikan<br />
harjoituksia, Otatieto, 1996.<br />
52383S Radiotekniikan sovelluksia<br />
Periodi Luentoja Sem.esit Suunn.harj Laajuus<br />
3-6 15 25 4<br />
Opettaja: E. Salonen<br />
Tavoitteet: Kurssi perehdyttää radioaaltojen<br />
sovellusmahdollisuuksiin erilaisissa mittauksissa<br />
ja ympäristön tilan monitoroinnissa. Tutkielmaseminaari<br />
harjaannuttaa opiskelijan omaehtoiseen<br />
tiedonhankintaan ja kehittää esiintymisvalmiutta.<br />
Sisältö: Radioaaltojen mittaus- ja tehosovelluksia<br />
teollisuudessa ja lääketieteessä. Mikroaaltokaukokartoituksen<br />
sovellusalueita ja menetelmiä.<br />
Tutkasovellukset. Radionavigointi. Radioastronomian<br />
mittausmenetelmien perusteet. Uudet<br />
radiotietoliikennesovellukset.<br />
Toteutus: Luennot ja seminaariesitelmät. Kukin<br />
opiskelija perehtyy johonkin sovellukseen ja<br />
tekee aiheesta tutkielman sekä pitää siitä seminaariesitelmän.<br />
Arvosana määräytyy tutkielman<br />
ja tenttiarvosanan keskiarvona. Kurssi pidetään<br />
parillisina vuosina.<br />
Kurssikirjallisuus: Sovitaan kurssin alussa.<br />
Esitiedot: Radiotekniikan perusteet.<br />
SO 270
7. Tuotantotalouden koulutusohjelma<br />
Linnanmaa, PL 4610, 90014 OULUN YLIOPISTO, vaihde 08-553 1011<br />
Tuotantotalouden yksikön kanslia, puh. 553 2936, fax 553 2904. Käyntiosoite: Tutkijantie 2 D, 2. krs.<br />
Taloustieteiden tiedekunnan kanslia, puh. 553 2905, fax 553 2906<br />
Kansliat avoinna klo 8 - 15.45.<br />
7.1. Tuotantotalouden yksikkö<br />
Tuotantotalouden koulutusohjelman hallinnoinnista<br />
vastaa tuotantotalouden yksikkö ja koulutusohjelmaan<br />
liittyvät asiat käsitellään tuotantotalouden<br />
koordinaatioryhmässä. Tuotantotalouden<br />
koulutusohjelmaan ja tuotantotalouden<br />
opetukseen liittyvissä asioissa ota yhteyttä tuotantotalouden<br />
yksikön kansliaan. Kauppatieteitä<br />
koskevissa asioissa käänny taloustieteiden tiedekunnan<br />
kanslian puoleen.<br />
Tuotantotalouden yksikön toiminta-ajatuksena<br />
on kouluttaa Suomen, erityisesti Pohjois-<br />
Suomen, elinkeinoelämälle ja sen sidosryhmille<br />
tekniikkaan ja teollisuusyritysten toimintoihin<br />
perehtyneitä diplomi-insinöörejä. Yksikössä<br />
tehtävän tutkimuksen tavoite on tuottaa mainituille<br />
kohderyhmille kansainvälisesti arvokasta<br />
tutkimusta.<br />
Tuotantotalouden yksikkö antaa yritys- ja erityisesti<br />
tuotantotoimintaa koskevaa koulutusta<br />
koko yliopiston koulutusohjelmien opiskelijoille.<br />
7.1.1. Tuotantotalouden yksikön<br />
henkilökunta<br />
Yksikön johtaja:<br />
HAAPASALO, Harri, TkL, teollisuustalous,<br />
puh. 5532931.<br />
Kanslia:<br />
LUMIJÄRVI, Marita, toimistosihteeri, tuotantotalouden<br />
koulutusohjelma, puh. 553 2936, fax<br />
553 2904<br />
<strong>Opinto</strong>neuvoja:<br />
AUVINEN, Aila, DI, tuotantotalouden koulutusohjelma,<br />
puh. 553 2933<br />
Professorit:<br />
KESS, Pekka, TkT, tuotantotalous, puh.<br />
5532932<br />
HAAPASALO, Harri, TkL, teollisuustalous,<br />
puh. 5532931<br />
Yliassistentti:<br />
LEHTINEN, Ulla, TkL, teollisuustalous, puh.<br />
553 2934<br />
Lehtori:<br />
AUVINEN, Aila, DI, teollisuustalous, puh. 553<br />
2933<br />
Assistentit:<br />
BÄFVER, Urpo, DI, teollisuustalous, puh. 553<br />
2942<br />
LUKKARI, Olli, DI, teollisuustalous, puh. 553<br />
2930, vv.<br />
Yksikön kaikilla henkilöillä on sähköpostiosoite.<br />
Se on muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi.<br />
7.2. Koulutusohjelmakohtaisia<br />
ohjeita<br />
Ilmoitustaulut<br />
Tuotantotalouden yksikön ilmoitustaulu on<br />
prosessi- ja ympäristötekniikan osaston käytävällä.<br />
Ilmoitustaululla on esitetty koulutusohjelmaa<br />
koskevat yleiset asiat, kuten esimerkiksi<br />
TUTA 271
lukujärjestykset. Ilmoitustaululla on myös kaikki<br />
tuotantotalouden opetusta koskeva informaatio.<br />
Tekniikan opintojaksoista paras informaatio<br />
löytyy ko. opintojakson tuottajan ilmoitustauluilta.<br />
Kauppatieteellisen koulutuksen ilmoitustaulu<br />
on taloustieteiden tiedekunnan käytävällä.<br />
Yrittäjyyskoulutuksen ilmoitustaulu on Linnanmaan<br />
pääaulassa vahtimestarien vastaanottotilaa<br />
vastapäätä.<br />
Kirjasto<br />
Tuotantotalouden koulutusohjelmaa varten<br />
tilatut kirjat ja kausijulkaisut löytyvät pääasiassa<br />
prosessi- ja sähkötekniikan osaston kirjastosta.<br />
Konetekniikan osaston kirjastossa ja pääkirjastossa<br />
on myös runsaasti tuotantotalouden alaan<br />
liittyvää kirjallisuutta. Kurssikirjat ovat pääkirjaston<br />
kurssikirjastossa. Informaatikko (puh.<br />
5532017) ja kaukopalvelu (puh. 5532007) palvelevat<br />
opiskelijoita tiedonhakuun liittyvissä<br />
kysymyksissä.<br />
Kirjastot avoinna: ma - to klo 8 - 18, pe klo 8<br />
- 16, la klo 10 - 13. Kesäaikoina ma - pe klo 8 -<br />
15, la suljettu.<br />
Laina-aika: Kirjat 28 vrk., kausijulkaisut 14<br />
vrk., kuluvan vuoden lehtiä saa vain yö- ja viikonloppulainaksi.<br />
Tentit ja niihin ilmoittautuminen<br />
Kustakin pidetystä opintojaksoista järjestetään<br />
kolme tenttiä. Tuotantotalouden yleinen tenttipäivä<br />
on torstaisin klo 8.00 – 12. Tentteihin<br />
tulee ilmoittautua viimeistään tenttipäivää edeltävänä<br />
maanantaina. Ilmoittautuminen tapahtuu<br />
ilmoitustaulujen vieressä olevaan kansioon.<br />
Mahdollisista luentotenteistä kerrotaan tarkemmin<br />
luennoilla.<br />
<strong>Opinto</strong>neuvonta<br />
Tuotantotalouden koulutusohjelman opintoneuvoja<br />
<strong>opas</strong>taa opiskelijoita tuotantotalouden opetusta<br />
ja tuotantotalouden koulutusohjelmaa<br />
koskevissa kysymyksissä. Taloustieteen tiedekunnan<br />
suunnittelija neuvoo kauppatieteisiin<br />
liittyvissä asioissa. <strong>Opinto</strong>jaksojen opettajat<br />
vastaavat myös mielellään opiskelijoiden kysymyksiin.<br />
7.3. Taloustieteiden tiedekunnan<br />
koulutusohjelmat<br />
Taloustieteiden tiedekunnassa on kolme koulutusohjelmaa:<br />
kansantaloustiede, laskentatoimi ja<br />
markkinointi. Näiden koulutusohjelmien opetussuunnitelmien<br />
sisällöt ja opintojaksojen kuvaukset<br />
on esitetty taloustieteiden tiedekunnan opinto-oppaassa.<br />
Tässä oppaassa esitetään taloustieteiden tiedekunnan<br />
kaikille <strong>Oulu</strong>n yliopiston opiskelijoille<br />
tarjoamat valinnaismoduulit. <strong>Opinto</strong>jaksoista<br />
esitetään vain tuotantotalouden koulutusohjelmaan<br />
pakollisina kuuluvien kauppatieteiden<br />
opintojaksojen kuvaukset sekä yrittäjyyskoulutuksen<br />
opintojaksojen kuvaukset.<br />
7.4. Tuotantotalouden koulutusohjelma<br />
7.4.1. Ammatillinen tehtäväalue<br />
Tuotantotalouden koulutusohjelma antaa valmistuville<br />
diplomi-insinööreille monipuolisen<br />
teknistaloudellisen koulutuksen. Valmistuvat<br />
diplomi-insinöörit sijoittuvat pääosin elektroniikka-<br />
ja metalliteollisuuden palvelukseen erilaisiin<br />
tuotannon kehittämistehtäviin, tekniikan<br />
osaamista vaativiin osto- ja markkinointitehtäviin,<br />
projektitehtäviin sekä laadun kehittämistehtäviin.<br />
Koulutusohjelmasta voi saada hyvät<br />
valmiudet myös tuotekehitystehtäviin eri tekniikan<br />
aloilta.<br />
TUTA 272
7.4.2. Koulutusohjelman rakenne ja sisältö<br />
Tuotantotalouden koulutusohjelma rakentuu perusopinnoista, koulutusohjelman yhteisistä opinnoista,<br />
tekniikan perusmoduulista ja siihen liittyvästä tekniikan valinnaismoduulista sekä erilaisista valinnaismoduuleista<br />
ja vapaasti valittavista opinnoista seuraavan kaavion mukaisesti.<br />
Perusopinnot 47,5 ov<br />
Koulutusohjelman yhteiset opinnot 39,5 ov<br />
Tekniikan perusmoduuli 29 ov (vähintään)<br />
Kone-, prosessi-, sähkö-, tieto- tai ympäristötekniikka<br />
Pakollinen tekniikan valinnaismoduuli 15 ov (vähintään)<br />
Valittava samalta alalta kuin tekniikan perusmoduuli<br />
Valinnaismoduulit 29,5 ov<br />
Diplomityö 20 ov<br />
<strong>Opinto</strong>jen kokonaislaajuudeksi on kaikissa valintatilanteissa tultava 180 opintoviikkoa, mistä diplomityön<br />
osuus on 20 opintoviikkoa ja harjoittelun osuus 4 opintoviikkoa.<br />
Perusopinnot<br />
Perusopinnot sisältävät lähinnä matematiikkaa,<br />
fysiikkaa ja muita tekniikan perusopintoja. Myös<br />
tuotantotalouden, kansantaloustieteen ja työpsykologian<br />
peruskurssit sekä kaikille pakolliset<br />
kielten opinnot kuuluvat perusopintoihin.<br />
Tekniikan opinnot<br />
Tekniikkaan suuntautuminen tapahtuu tekniikan<br />
perus- ja valinnaismoduuleissa. Tuotantotalouden<br />
opiskelija voi suorittaa tekniikan opintonsa<br />
miltä tahansa <strong>Oulu</strong>n yliopistossa opetettavalta<br />
tekniikan alalta. Jos opiskelija haluaa suorittaa<br />
tekniikan opintonsa kone-, sähkö- tai tietotekniikan<br />
alalta, näitä varten on olemassa valmis suunnitelma.<br />
Muilta tekniikan aloilta hänelle suunnitellaan<br />
henkilökohtainen opintosuunnitelma<br />
saman rakenteen mukaisesti.<br />
Tekniikan perusmoduuli sisältää lähinnä vastaavan<br />
koulutusohjelman aineopintoja. Opiskelija<br />
valitsee suuntautumisensa ensimmäisen opiskeluvuoden<br />
jälkeen. Opiskelijan on tekniikan perusmoduulin<br />
opintojaksoja suorittaessaan otettava<br />
huomioon, että hän saa tarvittavat esitiedot<br />
tulevia tekniikan valinnaismoduuleja varten.<br />
Syventyminen johonkin tekniikan alaan tapahtuu<br />
pakollisessa tekniikan valinnaismoduulissa.<br />
Opiskelija voi valita tekniikan valinnaismoduulinsa<br />
opinnot minkä tahansa hänen valitsemaansa<br />
tekniikan perusmoduulia vastaavan koulutusohjelman<br />
opintosuunnitelmassa esitetyn<br />
opintosuunnan perus- ja jatkomoduulin tai eri<br />
tekniikan valinnaismoduulien sisältä.<br />
Tekniikan perusmoduulin laajuus on vähintään<br />
29 opintoviikkoa ja pakollisen tekniikan<br />
valinnaismoduulin laajuus vähintään 15 opintoviikkoa.<br />
Tuotantotalouden opinnot<br />
Koulutusohjelman yhteiset opinnot sisältävät<br />
kaikille koulutusohjelman opiskelijoille pakollisia<br />
tuotantotalouden ja taloustieteiden opintoja sekä<br />
harjoittelun. Ko. opintokokonaisuuteen kuuluvien<br />
aineopintojen laajuus on 17 opintoviikkoa,<br />
syventävien opintojen laajuus 18 opintoviikkoa ja<br />
harjoittelun 4 opintoviikkoa.<br />
Perehtyminen tuotantotalouteen tapahtuu<br />
tuotantotalouden yksikön tuottamissa opintojaksoissa.<br />
Eri opintojaksoissa opiskellaan mm. tuotannon<br />
johtamiseen, logistiikkaan, laatuun, tuotantolaitoksen<br />
suunnitteluun, tuotekehitykseen<br />
ja innovaatiotoimintaan sekä teollisuusyrityksen<br />
johtamiseen ja riskien hallintaan liittyviä asioita.<br />
Opiskelija voi syventää tuotantotalouden opintojaan<br />
haluamaansa suuntaan (esim. logistiikka,<br />
tuotannon ohjausjärjestelmät, laatu) seminaareilla<br />
ja erikoistöillä, joiden aihealue määritellään<br />
aina tapauskohtaisesti. Erikoistuminen voi tapahtua<br />
myös valinnaismoduulien kautta (esim.<br />
laatu, logistiikka).<br />
TUTA 273
<strong>Opinto</strong>jaksojen harjoitustöiden tarkoituksena<br />
on täydentää annettua opetusta. Tästä syystä osa<br />
harjoitustöistä tehdään suoraan teollisuusyrityksiin<br />
liittyen johonkin tuotantotalouden osa-alueeseen.<br />
Myös tutustumiskäynnit lähialueen teollisuusyrityksiin<br />
kuuluvat osana opetukseen.<br />
Kielten opinnot<br />
Tuotantotalouden koulutusohjelman tutkintovaatimuksiin<br />
kuuluu 8 opintoviikkoa vieraita<br />
kieliä ja toisen kotimaisen kielen opinnot. Lisäksi<br />
opiskelija suorittaa 2 opintoviikkoa kirjallista ja<br />
suullista viestintää.<br />
Tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijoille<br />
vieraiden kielten merkitystä voidaan korostaa<br />
vieläkin enemmän kuin muille tekniikan<br />
alan opiskelijoille. <strong>Oulu</strong>n yliopistossa on hyvät<br />
mahdollisuudet opiskella useita vieraita kieliä.<br />
Myös kansainväliset opiskelijavaihto-ohjelmat<br />
tarjoavat hyvän mahdollisuuden sekä kielten,<br />
erilaisten kulttuurien että oman opintoalan opiskeluun<br />
ulkomailla. Tämän lisäksi tuotantotalouden<br />
opiskelijoita suositellaan kesäaikana hakeutumaan<br />
harjoittelijoiksi ulkomaille.<br />
Valinnaiset opinnot<br />
Pakollisten perusopintojen, koulutusohjelman<br />
yhteisten opintojen ja tekniikan perus- ja valinnaismoduulien<br />
lisäksi opiskelija voi valita 1 - 2<br />
laajuudeltaan 10 - 20 opintoviikkoa olevaa valinnaismoduulia<br />
minkä tahansa teknillisen tiedekunnan<br />
osaston tai taloustieteiden tiedekunnan<br />
esittämistä valinnaismoduuleista. Näitä valinnaisia<br />
opintoja voi suorittaa myös muissa <strong>Oulu</strong>n<br />
yliopiston tiedekunnissa tai muissa yliopistoissa.<br />
Näin opiskelija voi halutessaan suunnata opintojaan<br />
enemmän esim. tekniikkaan, laatuun, logistiikkaan,<br />
laskentatoimeen, markkinointiin, yritysjuridiikkaan,<br />
työtieteeseen jne.<br />
Täysin vapaasti valittavia opintoja opiskelijalle<br />
jää 10 opintoviikkoa. Opiskelija voi käyttää vapaasti<br />
valittavat opintojaksot<br />
23. laatimalla henkilökohtaisen valinnaismoduulin<br />
24. laajentamalla valitsemiaan perus- tai valinnaismoduuleita<br />
tai<br />
25. valitsemalla jonkin eri opetussuunnitelmissa<br />
esitetyistä valinnaismoduuleista.<br />
TUTA 274<br />
Vapaasti valittaviin opintoihin voidaan sisällyttää<br />
aine- ja syventäviä opintojaksoja. Kielten<br />
opintoja voi vapaasti valittavista opinnoista olla<br />
enintään 2 opintoviikkoa.<br />
Opiskelijan on esitettävä vapaasti valittavien<br />
opintojen yhdistelmä hyväksyttäväksi tuotantotalouden<br />
koordinaatioryhmässä, mikäli ne eivät<br />
kokonaisuudessaan sisälly johonkin teknillisen<br />
tiedekunnan tai taloustieteiden tiedekunnan<br />
esittämään perus-, jatko- tai valinnaismoduuliin.<br />
Samansisältöisiä opintojaksoja hyväksytään<br />
diplomi-insinöörin tutkintoon vain yhden kerran.<br />
Opiskelijan on syytä ottaa tämä huomioon<br />
suunnitellessaan eri moduulien ja vapaasti valittavien<br />
opintojen sisältöjä.<br />
Opiskelija voi sisällyttää valinnaismoduuleihinsa<br />
toisen koulutusohjelman tai tiedekunnan<br />
opintoja, mikäli ne tukevat hänen opintojaan.<br />
Näistä muutoksista opiskelijan on esitettävä<br />
suunnitelma hyväksyttäväksi tuotantotalouden<br />
koordinaatioryhmässä..<br />
Harjoittelu<br />
Koulutusohjelmaan sisältyy harjoittelua 4 opintoviikkoa<br />
eli 3 kuukautta. Harjoittelun päämääränä<br />
on antaa yleisnäkemys alasta, jolla harjoittelija<br />
loppututkinnon suoritettuaan tulee työskentelemään,<br />
sekä tukea ja edistää teoreettista opiskelua.<br />
Suositeltavaa olisi, että harjoittelu tapahtuisi<br />
teollisuusympäristössä ja osa harjoittelusta<br />
suoritettaisiin ulkomailla.<br />
Harjoittelun hyväksymisen edellytyksenä on,<br />
että opiskelija laatii kirjallisen raportin kolmannen<br />
ja neljännen vuoden välisestä harjoittelutyöpaikastaan.<br />
Kunkin opiskelijan harjoittelusuoritukset tarkistetaan<br />
ennen diplomityön aloittamista. Jotta<br />
harjoittelu voitaisiin hyväksyä, tulee harjoittelutodistuksesta<br />
käydä ilmi tarkka harjoitteluaika<br />
sekä työn laatu niin eriteltynä, että sen soveltuvuutta<br />
harjoitteluksi voidaan arvioida.<br />
Diplomityö<br />
Diplomityössä perehdytään perusteellisesti yhteen<br />
tai useampaan tuotantotalouden osa-alueeseen.<br />
Diplomityö kestää 6 - 8 kuukautta ja se<br />
tehdään yleensä teollisuuteen.<br />
Teollisuuden ongelmiin pyritään löytämään<br />
ratkaisuja mm. seuraavilta osa-alueilta: tuotan-
non ohjaus, ohjattavuusanalyysit, hankinta- ja<br />
lähtölogistiikan kehittäminen, kunnossapito,<br />
laadunohjaus ja laatujärjestelmien kehittäminen,<br />
tehdassuunnittelun eri osa-alueet, projektitoiminta,<br />
projektivienti, kansainvälistymiseen liittyvät<br />
selvitykset, tuotekehitys, erilaiset taloudellisia<br />
laskelmia vaativat tarkastelut, teollisuusyrityksen<br />
perustamisen suunnittelu, erilaiset yritystoiminnan<br />
tietojärjestelmiin liittyvät kysymykset<br />
ja suunnittelutehtävät jne. Viime aikoina<br />
sähköiseen liiketoimintaan liittyvät kysymykset<br />
ovat myös nousseet voimakkaasti esille. Diplomityön<br />
aihe voi painottua myös tekniikkaan.<br />
7.4.3. Opetussuunnitelma vuonna <strong>2000</strong> ja 2001 aloittaville ylioppilaille<br />
PERUSOPINNOT<br />
Laajuus Vsk/periodit<br />
ov<br />
03001P Opiskelu ja sen suunnittelu 8 0,5 1/1-3<br />
03004P Tiedonhankintakurssi 1-2/1-6<br />
03010P Matematiikan peruskurssi I 3,0 1/1-3<br />
03011P Matematiikan peruskurssi II 3,5 1/4-6<br />
03017P Differentiaaliyhtälöt 2,5 1/4-6<br />
03019P Matriisialgebra 2,0 1/1-3<br />
03021P Tilastomatematiikka 3,0 2/4-6<br />
90209P Tekniikan englanti 1 9 4,0 1,2/1-6<br />
90310P Tekniikan saksa 1 3<br />
90454P Tekniikan venäjä 1 3<br />
90406P Tekniikan ranska 1 3<br />
90010P Kirjallinen ja suullinen viestintä 2,0 1-4/1-6<br />
76194P Fysiikka T 9,0 1/1-6<br />
90211P Tekniikan englanti 3 10 4,0 3,4/1-6<br />
90312P Tekniikan saksa 3 4<br />
90108P Toinen kotimainen kieli Ruotsi 2,0 3/1-6<br />
Toinen kotimainen kieli Suomi<br />
81122P Johdatus ohjelmointiin 4,0 1/1-3<br />
72210P Kansantaloustieteen perusteet 3,0 1/1-3<br />
03031P Työpsykologian peruskurssi 2,0 3/2-3<br />
55101P Tuotantotalouden perusteet 3,0 1/1-3<br />
Yhteensä 47,5<br />
8<br />
<strong>Opinto</strong>jakso sisältää yhteisiä informaatiotilaisuuksia lukukauden alussa sekä pienryhmäohjausta syyslukukauden<br />
aikana. <strong>Opinto</strong>jaksoon kuuluu myös kirjallisen henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen.<br />
9<br />
Opiskelija valitsee sen kielen, josta hänellä on lukion lyhyen kielen oppimäärän tiedot tai aloittaa<br />
uuden kielen alkeista.<br />
10<br />
Opiskelija valitsee sen kielen, josta hänellä on lukion pitkän oppimäärän tiedot tai hän jatkaa 1. vuosikurssilla<br />
aloittamaansa kieltä.<br />
TUTA 275
KOULUTUSOHJELMAN YHTEISET OPINNOT<br />
Tuotantotalouden aineopinnot<br />
Laajuus<br />
ov<br />
Vsk /<br />
periodit<br />
55102A Tuotantolaitoksen suunnittelu 2,0 1/4-6<br />
55103A Tuotantolaitoksen suunnittelun harjoitustyöt 1,0 2/1-3<br />
55104A Tuotannon ohjauksen perusteet 2,0 2/1-2<br />
55105A Laadun peruskurssi 3,0 3/4-6<br />
72424A Business to business -markkinointi 3,0 1/5-6<br />
72172A Johdon laskentatoimi 3,0 2/5-6<br />
72510A Organisaatiot ja johtaminen 3,0 3/1-3<br />
Yhteensä 17,0<br />
Tuotantotalouden syventävät opinnot<br />
Laajuus<br />
ov<br />
Vsk /<br />
periodit<br />
55107S Tuotannon johtaminen 3,0 3/5-6<br />
55106S Logistiikka 3,0 3/3-4<br />
55108S Tuotannon ja logistiikan ohjausmenetelmät 3,0 4/1-3<br />
55110S Tuotantoyrityksen johtaminen 3,0 4/4-6<br />
55109S Tuotekehitys ja innovaatiot 3,0 4/1-3<br />
55111S Tuotantotalouden seminaari 11 3,0 4/1-6<br />
55112S Tuotantotalouden erikoistyö 5 3,0 4/1-6<br />
Yhteensä 18,0<br />
Harjoittelu 4,0<br />
Yhteensä 39,0<br />
TEKNIIKAN PERUSMODUULIT<br />
Konetekniikan perusmoduuli (laajuus vähintään 29 ov)<br />
Laajuus Vsk / P/V<br />
ov periodit<br />
51090A Statiikka 2,5 2/1-3 P<br />
46352A Valmistustekniikka 3,0 2/4-5 P<br />
46586A Muovien teknologia 2,0 2/1 V<br />
46465A Sähkötekniikka 2,0 3/5-6 V<br />
46118A Dynamiikka 3,5 2/4-6 P<br />
46110A Lujuusoppi I 4,0 2/4-6 P<br />
46571A Metalliopin perusteet 3,0 3/4-5 V<br />
46353A Tuotantotekniikka 1 3,0 3/4-6 P<br />
46249A Koneenpiirustus ja CAD 4,0 2/1-3 P<br />
46583A Materiaalitekniikka 3,0 3/1-2 V<br />
11<br />
Vaihtoehtoisia. Opiskelija voi suorittaa tässä kohdassa vaihtoehtoisesti myös opintojaksot 55121S,<br />
55122S, 55132S tai 55133S.<br />
TUTA 276
46464A Toimilaitteet 3,0 3/2-3 V<br />
46233A Kone-elimet 6,0 3/2-6 V<br />
03037A Koneturvallisuus ja ergonomia 3,0 4/4-6 V<br />
46461A Luovan työn tekniikka 3,0 4/1-2 V<br />
46355A Tuotantotekniikka 2, luennot 3,0 4/2-3 V<br />
46485A Tuotesuojaus 2,0 4/1 V<br />
46098A Kunnossapitotekniikka 3,0 3/6 V<br />
Yhteensä vähintään 29,0<br />
Sähkötekniikan perusmoduuli (laajuus vähintään 29 ov)<br />
Laajuus Vsk / P/V<br />
ov periodit<br />
03020A Matemaattiset apuneuvot 3,0 2/4-6 P<br />
52302A Piiriteoria I 3,0 1/5-6 P<br />
52306A Piiriteoria II 2,0 2/1-3 P<br />
52334A Tietoliikennetekniikan perusteet 2,0 2/1-2 V<br />
03049A Signaalit ja järjestelmät 3,0 2/5-6 V<br />
03024A Satunnaissignaalit 3,0 3/1-2 V<br />
52311A Tietoliikenneteoria 3,0 3/4-6 V<br />
52432A Analogiapiirit I 3,0 2/4-5 V<br />
52431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet 2,5 2/2-3 P<br />
52413A Digitaalitekniikka I 3,5 2/1-2 P<br />
52462A Digitaalitekniikan työt 1,5 2/3-4 P<br />
52481A Johdatus työaseman käyttöön 0,5 2/1 P<br />
52415A Tietokonetekniikka I 3,0 2/3-4 P<br />
52419A Tietokonetekniikka II 2,5 3/4-6 V<br />
52482A Ohjelmointityö 1,5 2/1-6 V<br />
52109A Mittaustekniikan perusteet 3,0 2/1-3 V<br />
52205A Puolijohdekomponenttien perusteet 2,5 2/1-2 V<br />
52218A Mikroelektroniikan ja mekaniikan perusteet 2,5 3/4-5 V<br />
52337A Digitaaliset suodattimet 3,0 3/1-2 V<br />
52331S Suodattimet 2,5 3/3-4 V<br />
52404A Digitaalitekniikka II 3,0 3/4-5 V<br />
52443S Analogiapiirit II 3,0 3/2-3 V<br />
47460A Säätö- ja systeemitekniikan perusteet 3,0 3/2-3 V<br />
03018A Kompleksianalyysi 2,5 2/1-2 V<br />
03022A Numeeriset menetelmät 3,0 2/4-6 V<br />
52104A Materiaalifysiikan perusteet 2,5 2/4-6 V<br />
52433A Analogiatekniikan työt 1,5 3/2-3 V<br />
52405A Laitesuunnittelu 3,0 3/5-6 V<br />
Yhteensä vähintään 29,0<br />
Tietotekniikan perusmoduuli (laajuus vähintään 29 ov)<br />
Laajuus Vsk / P/V<br />
ov periodit<br />
03020A Matemaattiset apuneuvot 3,0 2/4-6 P<br />
52302A Piiriteoria I 3,0 1/5-6 V<br />
52306A Piiriteoria II 2,0 2/1-3 V<br />
52334A Tietoliikennetekniikan perusteet 2,0 2/1-2 V<br />
TUTA 277
03049A Signaalit ja järjestelmät 3,0 2/5-6 P<br />
03024A Satunnaissignaalit 3,0 3/1-2 V<br />
52311A Tietoliikenneteoria 3,0 3/4-6 V<br />
52432A Analogiapiirit I 3,0 2/4-5 V<br />
52431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet 2,5 2/2-3 V<br />
52413A Digitaalitekniikka I 3,5 2/1-2 P<br />
52462A Digitaalitekniikan työt 1,5 2/3-4 V<br />
52481A Johdatus työaseman käyttöön 0,5 2/1 P<br />
52415A Tietokonetekniikka I 3,0 2/3-4 P<br />
52419A Tietokonetekniikka II 2,5 3/4-6 V<br />
52482A Ohjelmointityö 1,5 2/1-6 P<br />
52109A Mittaustekniikan perusteet 3,0 2/1-3 V<br />
52337A Digitaaliset suodattimet 3,0 3/1-2 V<br />
52404A Digitaalitekniikka II 3,0 3/4-5 V<br />
47460A Säätö- ja systeemitekniikan perusteet 3,0 3/2-3 V<br />
03018A Kompleksianalyysi 2,5 2/1-2 V<br />
03022A Numeeriset menetelmät 3,0 2/4-6 V<br />
52109A Ohjelmistotekniikka 3,0 2/1-3 P<br />
52453A Käyttöjärjestelmät 3,0 3/1-2 P<br />
81123A Tietorakenteet 4,0 2/4-6 V<br />
52426A Ohjelmistotekniikan työt 2,5 3/4-6 V<br />
52476S Tietokoneverkot 2,5 4/2-3 V<br />
52313S Tietoliikenneohjelmistot I 3,0 4/1-3 V<br />
Yhteensä vähintään 29,0<br />
TEKNIIKAN VALINNAISMO-<br />
DUULI (laajuus vähintään 15 ov)<br />
Pakollisen tekniikan valinnaismoduulin tulee olla<br />
samalta tekniikan alalta kuin tekniikan perusmoduuli.<br />
Opiskelija voi suorittaa tekniikan valinnaismoduulinsa<br />
opintojaksot minkä tahansa tekniikan<br />
perusmoduulia vastaavan koulutusohjelman<br />
opintosuunnan perus- ja jatkomoduulin tai<br />
ko. koulutusohjelman tekniikan valinnaismoduulin<br />
sisältä. Jos esim. opiskelija suorittaa sähkötekniikan<br />
perusmoduulin ja hän haluaa opiskella<br />
tietoliikennetekniikkaa, hän voi suorittaa tekniikan<br />
valinnaismoduulin opinnot joko sähkötekniikan<br />
koulutusohjelman tietoliikennetekniikan<br />
perus- ja jatkomoduulista tai ko. koulutusohjelman<br />
tietoliikennetekniikan valinnaismoduulista.<br />
MUUT VALINNAISMODUULIT JA<br />
VAPAASTI VALITTAVAT<br />
OPINNOT<br />
TUTA 278<br />
Opiskelija voi valita 1-2 laajuudeltaan 10-15<br />
opintoviikkoa olevan valinnaismoduulin opintojaksot<br />
minkä tahansa teknillisen tiedekunnan<br />
osaston tai minkä tahansa taloustieteiden tiedekunnan<br />
yksikön esittämistä valinnaismoduulipaketeista.<br />
Valinnaismoduulit voivat olla myös<br />
muista <strong>Oulu</strong>n yliopiston tiedekunnista tai muista<br />
yliopistoista. Muualla suoritetut opinnot on<br />
hyväksytettävä erikseen tuotantotalouden koulutusohjelman<br />
koordinaatioryhmässä.<br />
Edellä olevan lisäksi opiskelija voi suunnitella<br />
vapaasti valittavat opinnot (enintään 10 opintoviikkoa)<br />
aiemmin esitetyllä tavalla.<br />
7.4.4. Opetussuunnitelma ennen<br />
vuotta <strong>2000</strong> aloittaneille ylioppilaille<br />
Ennen vuotta <strong>2000</strong> aloittaneet opiskelijat noudattavat<br />
heille vahvistettua ja päivitettyä opetussuunnitelmaa.<br />
Päivitettyä opetussuunnitelmaa saa<br />
tuotantotalouden yksikön kansliasta, ja koulutusohjelman<br />
opintoneuvoja neuvoo tehdyistä muutoksista<br />
syyslukukauden alussa. Päivitetyt opintosuunnitelmat<br />
on kerätty myös kansioon kiltahuoneelle.
7.4.5. Opisto- ja ammattikorkeakouluinsinöörien<br />
opinto-ohjelma<br />
Opistoinsinöörien tai ammattikorkeakoulusta<br />
valmistuneiden insinöörien opinto-ohjelma vaihtelee<br />
riippuen insinööriopintojen koulutusalasta.<br />
Heille voidaan lukea hyväksi insinööritutkinnosta<br />
50-60 ov. Hyväksiluennassa insinööriopintojen<br />
osalta sovelletaan koulutusalan koulutusohjelmien<br />
hyväksilukukäytäntöä. Anomus insinööritutkinnon<br />
perusteella hyväksiluettavien opintojaksojen<br />
yhdistelmästä on esitettävä tuotantotalouden<br />
koordinaatioryhmän hyväksyttäväksi.<br />
TUTA 279
7.5. Tuotantotalouden opintojaksojen<br />
kuvaus<br />
Tuotantotalouden yksikkö<br />
55101P Tuotantotalouden perusteet<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Sl 36 30 3,0<br />
Opettaja: Teollisuustalouden lehtori<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on, että<br />
opiskelija kykenee ymmärtämään ne seikat, jotka<br />
vaikuttavat teollisuusyritysten taloudelliseen<br />
toimintaan, ymmärtää talousasioihin liittyvää<br />
terminologiaa ja yrityksen laskentatoimeen liittyvää<br />
problematiikkaa, pystyy lukemaan ja laatimaan<br />
laskelmia sekä tekemään niistä johtopäätöksiä.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen kaikille<br />
tuotantotalouden, prosessi- ja konetekniikan<br />
koulutusohjelmien opiskelijoille.<br />
Esitiedot: -<br />
Sisältö: Teollisuusyrityksen tehtävät ja asema<br />
yhteiskunnassa. Yrityksen sidostyhmät. Yrityksen<br />
organisaatio ja johtaminen. Yrityksen perustaminen,<br />
eri yritysmuodot. Teollisuusyrityksen<br />
perustoiminnot; hankinta, tuotanto ja markkinointi.<br />
Laskentatoimi teollisuusyrityksen päätöksenteon<br />
apuna; kustannus- ja investointilaskenta,<br />
analyyttinen tuloslaskenta, kirjanpito ja tilinpäätös,<br />
budjetointi.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jakson luennot ja harjoitukset<br />
järjestetään periodeilla 1, 2 ja 3. Suoritus lopputentillä.<br />
Kurssikirjallisuus: Tentittävä kirjallisuus:<br />
Luennot ja harjoitukset; Krajewski, L. J. & Rizman,<br />
L. P. Operations Management Strategy and<br />
Analysis. 5. p. Addison Wesley. 1999. 880 s., S.<br />
1-66, 87-244, 841-852.; Uusi-Rauva, E., Haverila,<br />
M., Kouri, I., Teollisuustalous. Infacs Johtamistekniikka<br />
Oy. Tampere 1993. 464 s.; Muu<br />
luennoilla ilmoitettava materiaali; Muuta kirjallisuutta:<br />
Neilimo, K. & Uusi-Rauva, E., Johdon<br />
laskentatoimi. Oy Edita Ab. Helsinki 1999. 338<br />
s.; Tersine, R,.J., Production/Operations Management:<br />
Concepts, Structure and Analysis. 2.<br />
p. New York 1985. 752 s. S. 2-112.;<br />
55102A Tuotantolaitoksen suunnittelu<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Kl 24 20 2,0<br />
Opettaja: Teollisuustalouden lehtori<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa<br />
opiskelijoille kokonaiskuva tuotantolaitoksen<br />
suunnittelu-, päätös- ja toteutusprosessista.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija tietää<br />
tuotantolaitoksen suunnittelun vaiheet ja periaatteet<br />
eri teollisuuden aloilla sekä ymmärtää sen<br />
aseman osana teollisuusyrityksen liiketoiminnan<br />
kehittämistä. Lisäksi opiskelija tuntee projektityöskentelyn<br />
periaatteet.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen kaikille<br />
tuotantotalouden, prosessi- ja konetekniikan<br />
koulutusohjelmien opiskelijoille.<br />
Esitiedot: Tuotantotalouden perusteet<br />
(55101P) tai vastaavat tiedot.<br />
Sisältö: Teollisuusyritysten liiketoiminnan<br />
kehittäminen. Tuotantolaitos osana teollisuusyrityksen<br />
liiketoimintaa. Tuotantolaitosinvestoinnin<br />
perustelut, kannattavuus ja päätösprosessi.<br />
Tuotantolaitosprojektiin liittyvä lainsäädäntö,<br />
luvat ja viranomaisten määräykset. Tuotantolaitoksen<br />
suunnitteluprosessin sisältö.<br />
Tuotantolinjan tasapainotus. Projektitoiminnan<br />
perusteet ja projektin hallinta.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jakson luennot ja harjoitukset<br />
järjestetään periodeilla 4, 5 ja 6. Suoritus lopputentillä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennot ja harjoitukset;<br />
Pelin, R., Projektin suunnittelun ja valvonnan<br />
menetelmät. Helsinki 1991. 2. p. 174 s.; Uusi-<br />
Rauva, E., Haverila, M., Kouri, I., Teollisuustalous.<br />
Infacs Johtamistekniikka Oy. Tampere<br />
1993. 464 s., S. 178-192, 324-360.; Krajewski,<br />
L. J. & Rizman, L. P. Operations Management<br />
Strategy and Analysis. 5. p. Addison Wesley.<br />
TUTA 280
1999. 880 s., S. 25-86, 299-452, 795-840.; RT<br />
10-10387. Talonrakennushankkeen kulku. Rakennustietokortisto.<br />
Rakennustietosäätiö 1989.<br />
24 s.; Muu luennoilla ilmoitettava materiaali.<br />
Muuta kirjallisuutta: Tersine, R,.J., Production/Operations<br />
Management: Concepts, Structure<br />
and Analysis. 2. p. New York 1985. 752 s.,<br />
S. 225-380.<br />
55103A Tuotantolaitoksen suunnittelun<br />
harjoitustyöt<br />
Lukukausi Suun.harj. Laajuus ov.<br />
Sl/Kl 40 1,0<br />
Opettaja: Teollisuustalouden assistentti<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija harjoitustyön muodossa<br />
tuotantolaitoksen suunnitteluprosessiin. Lisäksi<br />
tutustutaan suunnittelussa tarvittaviin sovellusohjelmiin<br />
ja niiden käyttöön.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen tuotantotalouden<br />
koulutusohjelman ja prosessi- ja konetekniikan<br />
koulutusohjelmien tuotantotalouden<br />
opintosuunnan opiskelijoille.<br />
Esitiedot: Tuotantotalouden perusteet (55101P),<br />
Tuotantolaitoksen suunnittelu (55102A).<br />
Sisältö: Tuotantoprosessin suunnittelu, taloudelliset<br />
laskelmat, layoutin laatiminen. Kirjallisen<br />
hankesuunnitelman laatiminen.<br />
Toteutus: Harjoitustyöt tehdään pienryhmissä<br />
mieluimmin 2. tai 3. vuosikurssin syys- tai kevätlukukaudella.<br />
Harjoitusten alkamisesta tiedotetaan<br />
tarkemmin tuotantotalouden ilmoitustaululla.<br />
Kurssikirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jaksojen Tuotantotalouden<br />
perusteet ja Tuotantolaitoksen suunnittelu<br />
materiaali sekä harjoituksissa esitetty<br />
lisämateriaali.<br />
55104A Tuotannon ohjauksen perusteet<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
Sl 24 15 2,0<br />
Opettaja: Teollisuustalouden professori<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija teollisuusyrityksen tuotantotoiminnan<br />
peruskäsitteisiin, tuotannonohjauksen<br />
perusongelmiin ja erilaisiin ohjausmalleihin.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen tuotantotalouden<br />
koulutusohjelman ja kone- ja prosessitekniikan<br />
koulutusohjelmien tuotantotalouden<br />
opintosuunnan opiskelijoille.<br />
Esitiedot: Tuotantotalouden perusteet (55101P),<br />
Tuotantolaitoksen suunnittelu (55102A).<br />
Sisältö: Tuotantotoiminnan peruskäsitteet;<br />
markkinoiden vaikutus tuotantoon, tuotannon<br />
suunnittelu ja ohjaus, materiaalivirtojen suunnittelu<br />
ja ohjaus, varastojen valvonta, laadun<br />
ohjaus ja kunnossapidon ohjaus.<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset järjestetään<br />
1. ja 2. periodilla. Harjoitukset kurssiaikataulun<br />
mukaisesti. Suoritus lopputentillä.<br />
Kurssikirjallisuus: Tentittävä kirjallisuus: Luentomateriaali;<br />
Krajewski, L. J. & Rizman, L. P.<br />
Operations Management Strategy and Analysis.<br />
5. p. Addison Wesley. 1999. 453 - 794; Miettinen,<br />
P., Tuotannonohjaus ja logistiikka. Painatuskeskus<br />
Oy, Helsinki 1993. 102 s. Muu kirjallisuus:<br />
Tersine, R., J. Production/Operations<br />
Management: Concepts, Structure and Analysis.<br />
2. p. New York 1985. 752 s. S. 113-224, 252-<br />
280, 414-752; Peltonen, A., Tuottava tehdas.<br />
Opetushallitus. Helsinki 1997. 207 s.<br />
55105A Laadun peruskurssi<br />
Lukukausi<br />
Luentoja Laskuharj Suun.<br />
harj.<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
Kl 30 15 30 3,0<br />
Opettaja: Teollisuustalouden professori<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija kokonaisvaltaiseen laatujohtamiseen<br />
ja laadunohjaukseen. <strong>Opinto</strong>jakso antaa<br />
opiskelijalle valmiudet jäljittää ja ratkaista yrityksen<br />
laatuongelmia ja osallistua laadun kehittämiseen.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen tuotantotalouden<br />
koulutusohjelman sekä kone- ja prosessitekniikan<br />
koulutusohjelmien tuotantotalouden<br />
TUTA 281
opintosuunnan opiskelijoille. Kurssi sisältyy<br />
pakollisena laadun valinnaismoduuliin.<br />
Esitiedot: Tuotantotalouden perusteet<br />
(55101P) tai vastaavat tiedot sekä perehtyneisyys<br />
teollisuusyrityksen toimintaan.<br />
Sisältö: Laatuajattelun kehitys ja kokonaisvaltaisen<br />
laatujohtamisen (TQM) käsite ja sisältö.<br />
Tuotteiden laadun ja yrityksen kannattavuuden ja<br />
laatukustannusten välinen yhteys. Valmistuksen<br />
laadunohjaus, laadunvarmistus ja tilastolliset<br />
menetelmät (SPC). Yritysten laatujärjestelmän<br />
kehittämisen mahdollisuuksia.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jakson luennot ja harjoitukset<br />
järjestetään periodeilla 4, 5 ja 6. Pakolliset harjoitustehtävät<br />
on suoritettava kurssiohjelman<br />
mukaisesti ennen tenttiä. Suoritus lopputentillä.<br />
Lopulliseen arvosanaan vaikuttavat sekä tentti<br />
(2/3) että harjoitustyö (1/3).<br />
Kurssikirjallisuus: Tentittävä kirjallisuus:<br />
Luento- ja harjoitusmateriaali; Kume, H., Laadun<br />
parantamisen tilastolliset menetelmät. Metalliteollisuuden<br />
Keskusliitto, Mänttä 1989. 229<br />
s.; Silén, T. Laatujohtaminen- menetelmiä kilpailukyvyn<br />
vahvistamiseksi. Ekonomia-sarja.<br />
WSOY. 1998. 157 s.; Muu kirjallisuus: Lillrank,<br />
P., Laatumaa. Gummerus 1990. 277 s.<br />
55106S Logistiikka<br />
Lukukausi Luentoja Seminaarit Laajuus ov.<br />
Sl/Kl 30 20 3,0<br />
Opettaja: Teollisuustalouden professori<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija teollisuusyritysten logistiikan<br />
strategiseen suunnitteluun ja ohjaukseen.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen tuotantotalouden<br />
koulutusohjelman ja prosessi- ja konetekniikan<br />
koulutusohjelmien tuotantotalouden<br />
opintosuunnan opiskelijoille.<br />
Esitiedot: Tuotantotalouden perusteet<br />
(55101P), Tuotannon ohjauksen perusteet<br />
(55104A).<br />
Sisältö: Teollisuusyritysten logististen toimintojen<br />
strateginen suunnittelu ja taloudellinen<br />
toteutus. Hankintojen suunnittelu, ajoitus ja<br />
valvonta. Varastoinnin suunnittelu ja valvonta.<br />
Jakelu- ja kierrätyslogistiikka. Yritysten sisäiset ja<br />
ulkoiset kuljetukset. Huolto ja kunnossapito.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jakson luennot järjestetään<br />
periodeilla 3 ja 4. Kurssiin kuuluu pakollinen<br />
seminaarityö, joka tehdään kurssin aikana. Suoritus<br />
lopputentillä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomateriaali ja muu<br />
luennoilla määritelty materiaali.; Sakki, J. Logistinen<br />
prosessi: ohjaus – yhteistyö – lisäarvo.<br />
Espoo 1997, Jouni Sakki Oy. 196 s.; Johnson, J.<br />
C. & Wood, D. F. Contemporary Logistics.<br />
Prentice Hall 1996. 6th edition. 622 s.; Karrus,<br />
K. 1998. Logistiikka. WSOY, Profit. 319 s.<br />
55107S Tuotannon johtaminen<br />
Lukukausi Luentoja Caseharj. Laajuus ov.<br />
Kl 30 15 3,0<br />
Opettaja: Teollisuustalouden professori<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on syventää<br />
tuotannon ohjauksen ja johtamisen periaatteita<br />
sekä perehdyttää tuotannon analysointija<br />
kehittämismenetelmiin. Lisäksi tavoitteena on<br />
ohjata itsenäiseen ongelman ratkaisuun tuotannon<br />
johtamisen tehtävissä.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen tuotantotalouden<br />
koulutusohjelman sekä prosessi- ja konetekniikan<br />
koulutusohjelmien tuotantotalouden<br />
opintosuunnan opiskelijoille.<br />
Esitiedot: Tuotantotalouden perusteet<br />
(55101P), Tuotannon ohjauksen perusteet<br />
(55104A).<br />
Sisältö: Tuotannon analysointi ja kehittäminen.<br />
Ohjattavuusanalyysi. Muutoksen hallinta. Johtaminen<br />
ja tuotannon tietojärjestelmät. Massaräätälöinti.<br />
Toteutus: Luennot järjestetään periodeilla 5 ja<br />
6. <strong>Opinto</strong>jaksoon liittyy pakollisia yrityksiin<br />
tehtäviä excursioita ja caseharjoituksia, jotka on<br />
tehtävä kurssiohjelman mukaisesti ennen lopputenttiä.<br />
Suoritus lopputentillä.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomateriaali ja muu<br />
luennoilla esitetty materiaali; Burbidge, J. L.<br />
Production Flow Analysis for Planning Group<br />
TUTA 282
Technology. Clarendon Press, Oxford 1989.<br />
179 s.; Anderson, D. M. Agile product development<br />
for mass customization: How to develop<br />
and deliver products for mass customization,<br />
niche markets, JIT, Build-to-order and flexible<br />
manufacturing. Chigago 1997, IRWIN Professional<br />
Publishing. 293 s.; Verstaan tuotannonohjausjärjestelmän<br />
suunnittelu ja valinta. Suomen<br />
metalliteollisuuden keskusliitto, Helsinki<br />
1988. Teknillinen tiedotus 22/88. 64 s.<br />
55108S Tuotannon ja logistiikan<br />
ohjausmenetelmät<br />
Harj.<br />
työt<br />
Lukukausi<br />
Luentoja<br />
Laskuharj<br />
Caseharj.<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
Sl 10 30 40 15 3,0<br />
Opettaja: Teollisuustalouden professori<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija teollisuusyrityksen toimintojen<br />
ohjauksessa tarvittaviin suunnittelu- , päätöksenteko-<br />
ja laskentamenetelmiin.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen tuotantotalouden<br />
koulutusohjelman ja prosessi- ja konetekniikan<br />
koulutusohjelmien tuotantotalouden<br />
opintosuunnan opiskelijoille.<br />
Esitiedot: Teollisuustalouden perusteet<br />
(55101P), Tuotannon ohjauksen perusteet<br />
(55104A), Logistiikka (55106S), Tuotannon<br />
johtaminen (55107S).<br />
Sisältö: Kurssi sisältää aiemmissa kursseissa<br />
käytyjen teemojen lyhyitä kertaus-<br />
/johdantojaksoja ja omakohtaista työskentelyä<br />
harjoitusten ja case-toimintojen kautta.<br />
Toteutus: Kurssi järjestetään periodeilla 1, 2 ja<br />
3. Pakolliset tutkimus- ja harjoitustyöt on tehtävä<br />
kurssiohjelman mukaisesti. Suoritus tapahtuu<br />
harjoitustehtävillä, -töillä ja/tai lopputentillä.<br />
Kurssikirjallisuus: Kontio, J., Tuotannon ja<br />
logistiikan ohjausmenetelmät. <strong>Oulu</strong> 1998. Industrial<br />
and Engineering Management Laboratory.<br />
<strong>Opinto</strong>moniste 5/1998. 110 s. Stevenson,<br />
W.J. Production/operations management. 5. tai<br />
uudempi painos. Chigago 1996. IRWIN Professional<br />
Publishing. 897 s.; Lisämateriaali ilmoitetaan<br />
johdantoluentojen yhteydessä.; Muu kirjalli-<br />
TUTA 283<br />
suus: Tuotannon ohjauksen perusteet -, Tuotannon<br />
johtaminen - ja Logistiikka -kurssien materiaalit.<br />
55109S Tuotekehitys ja innovaatiot<br />
Lukukausi Luentoja Harj.työ ja<br />
seminaarit<br />
Laajuus ov.<br />
Sl 30 60 3,0<br />
Opettaja: Tuotantotalouden professori<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija liiketoiminnan kehittämiseen<br />
tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan avulla.<br />
Erityisesti perehdytään teollisuusyrityksen tuoteprosessin<br />
hallintaan sekä tuotekehityksen ja<br />
teknologian kehittämisen merkitykseen teollisuusyrityksen<br />
menestymisessä.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen tuotantotalouden<br />
koulutusohjelman sekä prosessi- ja konetekniikan<br />
koulutusohjelmien tuotantotalouden<br />
opintosuunnan opiskelijoille.<br />
Esitiedot: Tuotantotalouden perusteet<br />
(55101P), Business to business -markkinointi<br />
(72424A).<br />
Sisältö: Tuotteet teollisuusyritysten toiminnassa.<br />
Tuotekehityksen paradigma. Tuotekehityksen<br />
toteutus, innovaatiotoiminnan johtaminen<br />
ja tuotekehityksen onnistumiseen vaikuttavat<br />
tekijät. Kansallinen teollisuusstrategia – teolliset<br />
klusterit. Toimialan kilpailuun vaikuttavat innovatiiviset<br />
tekijät. Teknologian hankinta ja suojaus.<br />
Tuotekehitystoiminnan rahoituksesta.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jakso sisältää luennot, seminaarit<br />
sekä laajahkon harjoitustyön, joka käsittää<br />
yritysten kehittämishaasteisiin paneutumisen.<br />
Luennot, seminaarit ja harjoitustyöt pidetään<br />
periodeilla 1, 2 ja 3. Seminaareihin osallistuminen<br />
kuuluu pakollisena opintojaksoon. Harjoitustyöt<br />
on tehtävä kurssiohjelman mukaisesti<br />
ennen tenttiä. Suoritus lopputentillä tai vaihtoehtoisesti<br />
luentopäiväkirjalla. Harjoitustyö vaikuttaa<br />
arvosanaan painokertoimella 0.5.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennot ja harjoitukset.<br />
Tentittävä kirjallisuus määritellään kurssin yhteydessä.<br />
Muu kirjallisuutta: Jaakkola, J., ja<br />
Tunkelo, E., Tuotekehitys -ideoista markkinoille.<br />
Weilin & Göös 1987. 250 s.; Porter, M.,
E., Strategia kilpailutilanteessa. Rastor-julkaisut.,<br />
Strategia-sarja. 3.p. Helsinki 1993, 430 s.;<br />
Yip, George S., Total Global Strategy, Englewood<br />
Cliffs, NJ, Prentice Hall, 1992, 430 s.<br />
Peters T., The Circle of Innovation, Coronet<br />
Books, 1997. 518 s.<br />
Luentoja<br />
55110S Tuotantoyrityksen johtaminen<br />
Lukukausi<br />
Harjoitustyö<br />
Seminaarit<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
Kl 30 50 10 3,0<br />
Opettaja: Tuotantotalouden professori<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija tuotannollisen liiketoimintayksikön<br />
strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen tuotantotalouden<br />
koulutusohjelman ja prosessi- ja konetekniikan<br />
koulutusohjelmien tuotantotalouden<br />
opintosuunnan opiskelijoille. Kurssi korvaa<br />
aiemman opintojakson Tulosyksikön johtaminen.<br />
Esitiedot: Tuotantotalouden perusteet<br />
(55101P), Tuotannonohjauksen perusteet<br />
(55104A), Tuotekehitys ja innovaatiot (55109S).<br />
Sisältö: Johtajat ja johtaminen. Johtamisteorioiden<br />
kehittyminen. Tuotannollisen organisaation<br />
toimintaympäristöt. Johtaminen ja päätöksen<br />
teko. Suunnittelu ja strateginen ajattelu. Organisaatiorakenteet.<br />
Organisaatiokulttuurikysymyksiä.<br />
Henkilöstöjohtaminen. Motivointi. Leadership.<br />
Ryhmä- ja tiimityö. Operatiivinen johtaminen<br />
Toteutus: Luennot ja harjoitukset järjestetään<br />
periodeilla 4, 5 ja 6. Pakolliset tutkimus- ja<br />
harjoitustyöt on tehtävä kurssiohjelman mukaisesti<br />
kevätlukukaudella ennen tenttiä. Suoritus<br />
lopputentillä. Harjoitustyö vaikuttaa arvosanaan<br />
painokertoimella 0.5.<br />
Kurssikirjallisuus: Luento- ja harjoitusmateriaali;<br />
Muu tentittävä kirjallisuus määritellään<br />
kurssin yhteydessä. Muuta kirjallisuutta: Virtanen,<br />
K., Tulosyksikköorganisaation ohjaus.<br />
Helsinki 1984. 125 s.; Teknologiastrategia - mitä<br />
se merkitsee yritykselle?, Metalliteollisuuden<br />
keskusliitto, 1991.; Hannus, J., Prosessijohtami-<br />
TUTA 284<br />
nen. Espoo 1993. HM & V Research. 2. uud. p.,<br />
368 s.; Lockett, M., Spear,R., Organization as<br />
Systems. Margate 1980. Open University Press;<br />
Soveri, P., Yrityksen taloudellinen ohjaus. Espoo<br />
1983. 109 s.; Yritystutkimuksen analyysimenetelmät.<br />
Yritystutkimusneuvottelukunta. Jyväskylä<br />
1983. 59 s.; Näsi, J., Liikkeenjohdon viisastenkivet.<br />
Espoo 1987. 261 s.; Katzenbach, J.<br />
R., Smith, D. K., Tiimit ja tuloksekas yritys.<br />
Espoo 1993. Weilin + Göös. 309 s. Jones G.R.,<br />
George J.M & Hill C.W.L., Contemporary<br />
Management. McGraw-Hill, 1998. 672 s.<br />
Luentoja<br />
55111S Tuotantotalouden seminaari<br />
Lukukausi<br />
Seminaarityö<br />
Seminaari<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
Sl/Kl 6 80 20 3,0<br />
Opettajat: Tuotantotalouden, laatujohtamisen<br />
ja logistiikan professorit<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on syventyä<br />
tuotantotalouden erityiskysymyksiin ja<br />
tutkimustyön tekemiseen. Opiskelija voi syventää<br />
opintojaan haluamaansa suuntaan tekemällä<br />
aihealueesta esimerkiksi teollisuustalouden seminaarin<br />
ja erikoistyön.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on vaihtoehtoinen tuotantotalouden<br />
koulutusohjelman ja prosessitekniikan<br />
koulutusohjelman tuotantotalouden opintosuunnan<br />
opiskelijoille.<br />
Sisältö: Kussakin seminaarissa käsitellään tiettyä<br />
tuotantotalouden aihealuetta syvällisesti. Aihealue<br />
määritellään seminaariin osallistuvien opiskelijoiden<br />
erikoistumistoiveiden mukaan. Työskentelyyn<br />
kuuluu luentojen lisäksi henkilökohtaisen<br />
tutkimusraportin suunnittelu, laatiminen,<br />
esittäminen ja keskusteluun osallistuminen.<br />
Toteutus: Seminaarin voi suorittaa joko syystai<br />
kevätlukukaudella joko 3. tai 4. vuosikurssilla.<br />
Opiskelijoita pyydetään aktiivisesti esittämään<br />
toiveita seminaarien aihealueiksi. Seminaarityö<br />
ja opetustilaisuuksiin osallistuminen on<br />
pakollista.<br />
Kurssikirjallisuus: Määritellään seminaarikohtaisesti.
55112S Tuotantotalouden erikoistyö<br />
Lukukausi Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
Sl/Kl 120 3,0<br />
Opettaja: Teollisuustalouden yliassistentti<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa tarjotaan opiskelijalle<br />
mahdollisuus opintojen loppuvaiheessa<br />
yhdistää ja soveltaa aiemmissa opinnoissa hankittuja<br />
tuotantotalouden tietoja harjoitustyön<br />
muodossa. <strong>Opinto</strong>jaksossa opiskelija perehtyy<br />
tutkimustyön tekemiseen ja tulosten raportointiin.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen konetekniikan<br />
koulutusohjelman tuotantotalouden opintosuunnan<br />
opiskelijoille ja vaihtoehtoinen tuotantotalouden<br />
koulutusohjelman ja prosessitekniikan<br />
koulutusohjelman tuotantotalouden opintosuunnan<br />
opiskelijoille.<br />
Sisältö: Työt vaihtelevat sekä aiheensa että<br />
tyyppinsä puolesta. Harjoitustyö tehdään yleensä<br />
yrityksen antamasta aiheesta, jossa perehdytään<br />
todellisen ongelman ratkaisuun.<br />
Toteutus: Työn suorituksesta sovitaan yksilöllisesti<br />
työn ohjaajan kanssa. Hyväksytyn suorituksen<br />
edellytyksenä on tutkimussuunnitelman<br />
laatiminen, aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen<br />
tutustuminen, ongelman ratkaisun esittäminen<br />
sekä siihen kirjallinen raportti. Tuotantotalouden<br />
opiskelijoita suositellaan tekemään tuotantotalouden<br />
seminaari ja erikoistyö samaan aihepiiriin<br />
liittyen.<br />
Kurssikirjallisuus: Tarvittava kirjallisuus<br />
määräytyy työn aiheen mukaan.<br />
55120S Logistiikan jatkokurssi<br />
Lukukausi Luentoja Seminaarit Laajuus ov.<br />
Kl 20 15 3,0<br />
Opettaja: Logistiikan professori<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on syventää<br />
opiskelijan tietämystä logistiikan periaatteista<br />
ja käytännöistä.<br />
Asema: Pakollinen logistiikan valinnaismoduulissa.<br />
Esitiedot: Tuotannon ohjauksen perusteet<br />
(55104A) ja Logistiikka (55106S).<br />
Sisältö: Logistiikan kehittäminen, logistiikkastrategiat,<br />
arvoketjuajattelu ja EDI -järjestelmät.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jakson luennot ja seminaarit<br />
järjestetään 5. ja 6. periodilla. Lopulliseen arvosanaan<br />
vaikuttavien suoritusten painoarvot ilm.<br />
kurssin alussa. Suoritukseen vaaditaan 100 %<br />
läsnäolo seminaareissa.<br />
Kurssikirjallisuus: Tentittävä kirjallisuus<br />
ilmoitetaan kurssin alussa.<br />
55121S Logistiikan seminaari<br />
Luentoja<br />
Lukukausi<br />
Seminaarityö<br />
Seminaari<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
Sl/Kl 6 80 20 3,0<br />
Opettajat: Tuotantotalouden ja logistiikan<br />
professorit<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on syventyä<br />
logistiikan erityiskysymyksiin ja tutkimustyön<br />
tekemiseen.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on vaihtoehtoinen tuotantotalouden<br />
koulutusohjelman opiskelijoille.<br />
Esitiedot: Tuotannon ohjauksen perusteet<br />
(55104A) ja Logistiikka (55106S).<br />
Sisältö: Kussakin seminaarissa käsitellään tiettyä<br />
logistiikan aihealuetta syvällisesti. Aihealue määritellään<br />
seminaariin osallistuvien opiskelijoiden<br />
erikoistumistoiveiden mukaan. Työskentelyyn<br />
kuuluu luentojen lisäksi henkilökohtaisen tutkimusraportin<br />
suunnittelu, laatiminen, esittäminen<br />
ja keskusteluun osallistuminen.<br />
Toteutus: Seminaarin voi suorittaa joko syystai<br />
kevätlukukaudella joko 3. tai 4. vuosikurssilla.<br />
Opiskelijoita pyydetään aktiivisesti esittämään<br />
toiveita seminaarien aihealueiksi. Seminaarityö<br />
ja opetustilaisuuksiin osallistuminen on<br />
pakollista.<br />
Kurssikirjallisuus: Määritellään seminaarikohtaisesti.<br />
TUTA 285
55122S Logistiikan erikoistyö<br />
Lukukausi Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
Sl/Kl 120 3,0<br />
Opettaja: Teollisuustalouden yliassistentti<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa tarjotaan opiskelijalle<br />
mahdollisuus opintojen loppuvaiheessa<br />
yhdistää ja soveltaa aiemmissa opinnoissa hankittuja<br />
logistiikan tietoja harjoitustyön muodossa.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksossa opiskelija perehtyy tutkimustyön<br />
tekemiseen ja tulosten raportointiin.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on vaihtoehtoinen tuotantotalouden<br />
koulutusohjelman opiskelijoille.<br />
Esitiedot: Tuotannon ohjauksen perusteet<br />
(55104A) ja Logistiikka (55106S).<br />
Sisältö: Työt vaihtelevat sekä aiheensa että<br />
tyyppinsä puolesta. Harjoitustyö tehdään yleensä<br />
yrityksen antamasta aiheesta, jossa perehdytään<br />
todellisen ongelman ratkaisuun.<br />
Toteutus: Työn suorituksesta sovitaan yksilöllisesti<br />
työn ohjaajan kanssa. Hyväksytyn suorituksen<br />
edellytyksenä on tutkimussuunnitelman<br />
laatiminen, aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen<br />
tutustuminen, ongelman ratkaisun esittäminen<br />
sekä siihen kirjallinen raportti.<br />
Kurssikirjallisuus: Tarvittava kirjallisuus<br />
määräytyy työn aiheen mukaan.<br />
55132S Laadun seminaari<br />
Luentoja<br />
Lukukausi<br />
Seminaarityö<br />
Seminaari<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
Sl/Kl 6 80 20 3,0<br />
TUTA 286<br />
Opettajat: Laatujohtamisen ja tuotantotalouden<br />
professorit<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on syventyä<br />
laatujohtamisen erityiskysymyksiin ja<br />
tutkimustyön tekemiseen.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on vaihtoehtoinen tuotantotalouden<br />
koulutusohjelman opiskelijoille.<br />
Esitiedot: Laadun peruskurssi (55105A)<br />
Sisältö: Kussakin seminaarissa käsitellään tiettyä<br />
laatujohtamisen aihealuetta syvällisesti. Aihealue<br />
määritellään seminaariin osallistuvien opiskelijoiden<br />
erikoistumistoiveiden mukaan. Työskentelyyn<br />
kuuluu luentojen lisäksi henkilökohtaisen<br />
tutkimusraportin suunnittelu, laatiminen, esittäminen<br />
ja keskusteluun osallistuminen.<br />
Toteutus: Seminaarin voi suorittaa joko syystai<br />
kevätlukukaudella joko 3. tai 4. vuosikurssilla.<br />
Opiskelijoita pyydetään aktiivisesti esittämään<br />
toiveita seminaarien aihealueiksi. Seminaarityö<br />
ja opetustilaisuuksiin osallistuminen on<br />
pakollista.<br />
Kurssikirjallisuus: Määritellään seminaarikohtaisesti.<br />
55133S Laadun erikoistyö<br />
Lukukausi Suunn.harj. Laajuus ov.<br />
Sl/Kl 120 3,0<br />
Opettaja: Teollisuustalouden yliassistentti<br />
Tavoitteet. <strong>Opinto</strong>jaksossa tarjotaan opiskelijalle<br />
mahdollisuus opintojen loppuvaiheessa<br />
yhdistää ja soveltaa aiemmissa opinnoissa hankittuja<br />
tietoja harjoitustyön muodossa. <strong>Opinto</strong>jaksossa<br />
opiskelija perehtyy tutkimustyön tekemiseen<br />
ja tulosten raportointiin.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on vaihtoehtoinen tuotantotalouden<br />
koulutusohjelman opiskelijoille.<br />
Esitiedot: Laadun peruskurssi (55105A)<br />
Sisältö: Työt vaihtelevat sekä aiheensa että<br />
tyyppinsä puolesta. Harjoitustyö tehdään yleensä<br />
yrityksen antamasta aiheesta, jossa perehdytään<br />
todellisen ongelman ratkaisuun<br />
Toteutus: Työn suorituksesta sovitaan yksilöllisesti<br />
työn ohjaajan kanssa. Hyväksytyn suorituksen<br />
edellytyksenä on tutkimussuunnitelman<br />
laatiminen, aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen<br />
tutustuminen, ongelman ratkaisun esittäminen<br />
sekä kirjallinen raportti.<br />
Kurssikirjallisuus: Tarvittava kirjallisuus<br />
määräytyy työn aiheen mukaan.<br />
55140P Yritys reaaliprosessina<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
Sl 20 3,0<br />
Opettaja: Tuotantotalouden professori
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on, että<br />
opiskelija ymmärtää tuotannollisen toiminnan<br />
periaatteet sekä palvelu- että tavaratuotannossa.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso kuuluu osana taloustieteen<br />
15 opintoviikon perusopintokokonaisuuteen.<br />
Esitiedot: -<br />
Sisältö: Yrityksen prosessit. Tuotannon määrittely.<br />
Tuotteen määrittely – variointi - modifiointi.<br />
Kysynnän vaihtelut. Tuotantomuodot ja<br />
prosessien tyypitys. Yrityksen arvoketju. Logistiikka.<br />
Varastointi. Kuljetukset.. Tuotannonohjaus.<br />
Tuotannon tunnusluvut. Toimitusehdot.<br />
Käytettävyys. Esimerkkejä tuotannollisesta toiminnasta.<br />
Toteutus: Luennot järjestetään syyslukukaudella.<br />
Suoritus lopputentillä tai viikkotehtävillä.<br />
55141A Projektitoiminta<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
Sl 16 1,0<br />
Opettaja: Tuntiopettaja<br />
Tavoitteet. Kurssin tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija projektitoimintaan ja sen yleisiin käytäntöihin.<br />
Asema. Kurssi on valinnainen.<br />
Esitiedot: -<br />
Sisältö: Projektitoiminnan määrittelyt. Projektin<br />
ohjaus. Projektin organisointi. Projektin<br />
osittaminen. Aikataulusuunnittelu. Resurssisuunnittelu.<br />
Projektin talouden suunnittelu.<br />
Projektin johtaminen. Moniprojektiympäristöt.<br />
Toteutus: Luennot syyslukukaudella.<br />
Kurssikirjallisuus: Pelin R., Projektihallinnan<br />
käsikirja, 1996, Pelin R., Projektin aika- ja resurssisuunnittelun<br />
menetelmät, 1984, Pelin R.,<br />
Projektin suunnittelu ja ohjaus : käsikirja 1990,<br />
Pelin R., projektin suunnittelun ja valvonnan<br />
menetelmät. 1991.<br />
55142A Projektinhallinta<br />
Lukukausi Luentoja Seminaarit Laajuus ov.<br />
Kl 20 10 3,0<br />
Opettaja: Tuntiopettaja<br />
Tavoitteet. Kurssin tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija projektitoimintaan ja sen yleisiin käytäntöihin.<br />
Asema. Kurssi on valinnainen.<br />
Esitiedot: -<br />
Sisältö: Projektitoiminnan hallinnoinnin ja<br />
johtamisen menetelmät. Projektitoiminnan laatu.<br />
Projektien riskien hallinta.<br />
Toteutus: Luennot kevätlukukaudella. Harjoitustyönä<br />
toteutetaan projektisuunnitelman teko.<br />
Arvosana määräytyy tentin ja harjoitustyön perusteella.<br />
Kurssikirjallisuus: Pelin R., Projektihallinnan<br />
käsikirja, 1996, Pelin R., Projektin aika- ja resurssisuunnittelun<br />
menetelmät, 1984, Pelin R.,<br />
Projektin suunnittelu ja ohjaus : käsikirja 1990,<br />
Pelin R., projektin suunnittelun ja valvonnan<br />
menetelmät. 1991. Chapman, C. & Word, S..<br />
Project Risk Management - Processes, Techniques<br />
and Insights. 1997. Thomsett Rob. Third<br />
Wave Project Management. A handbook for<br />
managing the complex information systems for<br />
the 1990s, 1993.<br />
Luentoja<br />
55150S Tuotantotalouden jatkokurssi<br />
Lukukausi<br />
Harjoitustyö<br />
Seminaarit<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
Kl 10 50 10 3,0<br />
Opettaja: Tuotantotalouden professori<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija tuotantotalouden ajankohtaiseen<br />
aihealueeseen.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on suunniteltu tuotantotalouden<br />
jatko-opiskelijoille, mutta se soveltuu<br />
valinnaisena opintojaksona myös tuotantotalouden<br />
koulutusohjelman ja prosessitekniikan ja<br />
konetekniikan koulutusohjelman tuotantotalouden<br />
opintosuunnan opiskelijoille.<br />
Esitiedot: Tuotantotalouden perusteet<br />
(55101P), Tuotannon ohjauksen perusteet<br />
(55104A), Tuotekehitys ja innovaatiot (55109S),<br />
Tuotantoyrityksen johtaminen (55110S)<br />
TUTA 287
Sisältö: Kurssilla käsitellään tiettyä tuotantotalouden<br />
aihealuetta syvällisesti. Aihealue pyritään<br />
valitsemaan tuotantotalouden kulloinkin ajankohtaisista<br />
teemoista. Työskentelyyn kuuluu<br />
luentojen lisäksi henkilökohtaisen tutkimusraportin/seminaarityön<br />
suunnittelu, laatiminen,<br />
esittäminen ja keskusteluun osallistuminen.<br />
Toteutus: Luennot ja asiantuntijaluennot sekä<br />
seminaarityöskentely.<br />
Kurssikirjallisuus: Määritellään kurssin yhteydessä<br />
Laadun johtaminen<br />
55130S Laadun jatkokurssi<br />
Lukukausi Luentoja Seminaarit Laajuus ov.<br />
Sl 16 10 3,0<br />
Opettaja: Laatujohtamisen professori<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on syventää<br />
opiskelijan tietämystä laatujohtamisen<br />
periaatteista ja käytännöistä.<br />
Asema: Pakollinen laadun valinnaismoduulissa.<br />
Esitiedot: Laadun peruskurssi (55105A).<br />
Sisältö: Laadun kehittäminen ja laatustrategiat.<br />
Luennot + seminaari/harjoitustyö.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jakson luennot ja seminaarit<br />
järjestetään periodeilla 1 - 3. Suoritus lopputentillä.<br />
Lopulliseen arvosanaan vaikuttavat sekä<br />
tentti (2/3) että seminaari/harjoitustyö (1/3).<br />
Suoritukseen vaaditaan 100 % läsnäolo seminaareissa.<br />
Kurssikirjallisuus: Tentittävä kirjallisuus:<br />
Dale, B. G.: Managing Quality. Third. Ed.<br />
1999. Blackwell Publishers Inc. 471 s.; Muu<br />
kirjallisuus: Costin, H. I.: Strategies for Quality<br />
Improvement. Second Ed. 1999. The Dryden<br />
Press.; Muu materiaali osoitetaan kurssilla.<br />
55131S Laadun syventävä kurssi<br />
Lukukausi Luentoja Harjoitustyö<br />
ja seminaarit<br />
Laajuus ov.<br />
Kl 12 24 3,0<br />
TUTA 288<br />
Opettaja: Laatujohtamisen professori<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa<br />
opiskelijalle valmiuksia laatujohtamisen analysointiin<br />
ja arviointiin.<br />
Asema: Vapaaehtoinen kurssi, jonka voi liittää<br />
laadun valinnaismoduuliin.<br />
Esitiedot: Laadun peruskurssi (55105A), Laadun<br />
jatkokurssi (55130S).<br />
Sisältö: Laatukilpailukyvyn kehittämisen mallit<br />
ja soveltaminen.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jakson luennot ja seminaarit<br />
järjestetään 4., 5. ja 6. periodilla. Lopulliseen<br />
arvosanaan vaikuttavien suoritusten painoarvot<br />
ilm. kurssin alussa. Suoritukseen vaaditaan 100<br />
% läsnäolo seminaareissa.<br />
Kurssikirjallisuus: Tentittävä kirjallisuus<br />
ilmoitetaan kurssin alussa. Muu kirjallisuus:<br />
Oakland, J. S. 1997. Total Quality Management.<br />
Butterworth-Heinemann. 370 s.<br />
Yrittäjyys<br />
72801A Johdatus yrittäjyyteen<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
Sl/Kl 40 3,0<br />
Opettaja: Lehtori Markku Pulkkinen<br />
Tavoitteet: Antaa perustiedot sisäisestä ja ulkoisesta<br />
yrittäjyydestä ja luoda perusvalmius<br />
yrittäjyyden ymmärtämiselle.<br />
Asema: Vapaavalintainen aineopinto kaikissa<br />
koulutusohjelmissa.<br />
Sisältö: Yrittämiseen liittyvien henkisten ominaisuuksien<br />
läpikäynti sekä liiketoiminnan suhteet<br />
ja niiden kehittäminen, liikeidea, yrityksen<br />
perustamiseen liittyvät näkökohdat, toiminnan<br />
suunnittelu ja liiketoiminnan perustamis- ja<br />
käynnistämistoimet.<br />
Toteutus: Luennot, harjoitustyöt ja aktiivinen<br />
osallistuminen luennoille. Kurssi voidaan suorittaa<br />
vaihtoehtoisesti myös monimuoto -opetuksena.<br />
Kirjallisuus: Ilmoitetaan luennoilla.
72802A Liiketoimintavalmiuksien<br />
kehittäminen<br />
Lukukausi Luentoja ja harjoituksia Laajuus ov.<br />
Sl/Kl 100 9,0<br />
Opettaja: Lehtori Markku Pulkkinen<br />
Tavoitteet: Antaa opiskelijalle yrittäjyyteen<br />
liittyvät perusvalmiudet liiketoiminnan eri osaalueilla.<br />
Asema: Vapaavalintainen aineopinto kaikissa<br />
koulutusohjelmissa.<br />
Esitiedot: Ennen tätä opintojaksoa on suoritettava<br />
kurssi A72801.<br />
Sisältö: Yritystoiminnan osa-alueet: strategia,<br />
ympäristö, markkinat, asiakkaat, tuote, teknologiat,<br />
talous, organisaatio.<br />
Toteutus: Luennot, harjoitukset, yritysesimerkit.<br />
Kirjallisuus: Ilmoitetaan luennoilla.<br />
72803A Yrittäjyyden erikoistyö<br />
Lukukausi<br />
Luentoja, harjoituksia<br />
ja harj.työ<br />
Laajuus ov.<br />
Sl/Kl 80 - 100 2,5 - 5,0<br />
Opettaja: Lehtori Markku Pulkkinen<br />
Tavoitteet: Antaa opiskelijalle mahdollisuus<br />
perehtyä johonkin yksittäiseen yrittämisen erikoisalueeseen.<br />
Asema: Vapaavalintainen aineopinto kaikissa<br />
koulutusohjelmissa.<br />
Toteutus: Luentoja, kirjallisuutta, case-tapauksia,<br />
projektitoimintaa tai harjoitustöitä. Kurssin<br />
laajuus voi vaihdella 2-5 ov.<br />
Esitiedot: Ennen tätä opintojaksoa on suoritettava<br />
kurssi A72801.<br />
72805A Liiketoimintaseminaari<br />
Lukukausi<br />
Seminaari ja<br />
harjoitustyö<br />
Laajuus ov.<br />
Sl/Kl 120 3,0<br />
Opettaja: Lehtori Markku Pulkkinen<br />
Tavoitteet: Antaa opiskelijalle valmiudet liiketoiminnan<br />
suunnitteluun ja arviointiin.<br />
TUTA 289<br />
Asema: Vapaavalintainen aineopinto kaikissa<br />
koulutusohjelmissa<br />
Toteutus: Opiskelija tekee liiketoimintasuunnitelman<br />
valitsemastaan yrityksestä tai yritysideasta,<br />
osallistuu seminaarityöskentelyyn ja esittelee<br />
liiketoimintasuunnitelmansa seminaarissa.<br />
Esitiedot: Ennen tätä opintojaksoa on suoritettava<br />
kurssit A72801 ja A72802.<br />
Tuotantotalouden koulutusohjelman<br />
pakolliset kauppatieteiden<br />
opinnot<br />
72210A Kansantaloustieteen perusteet<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
Sl 40 3,0<br />
Opettaja: Prof. Rauli Svento<br />
Tavoite ja sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson tarkoituksena<br />
on esitellä kansantaloustieteen peruskäsitteitä ja<br />
niiden käyttöä taloudellisten ilmiöiden selittämisessä.<br />
Jaksossa perehdytään markkinamekanismin<br />
toimintaan, kuten hinnanmuodostukseen ja<br />
hintojen merkitykseen kansantalouden voimavarojen<br />
suuntaamisessa, sekä kuluttajien, yritysten<br />
ja julkisen vallan rooliin markkinataloudessa.<br />
Opetus- ja työmuodot: 40 h luentoja ja omakohtainen<br />
perehtyminen kirjallisuuteen.<br />
Suoritustapa: Luento- ja kirjallisuuskuulustelu.<br />
Kurssikirjallisuus: Begg, David et al.: Economics,<br />
5 ed., London 1997 ja muu luennolla<br />
ilmoitettava materiaali.<br />
72172A Johdon laskentatoimi<br />
Lukukausi Luentoja Harjoituksia Laajuus ov.<br />
Kl 30 30 3,0<br />
Opettaja: Laskentatoimen yliassistentti<br />
Tavoite ja sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson tarkoituksena<br />
on antaa opiskelijalle perustiedot ja -valmiudet<br />
johdon laskentatoimen alueella. <strong>Opinto</strong>jaksolla<br />
perehdytään kustannuspaikkaperusteiseen kaksivaiheiseen<br />
kustannuslaskentaan sekä toimintolas-
kentaan. Lisäksi käsitellään budjetoinnin ja operatiivisen<br />
valvonnan perusteita.<br />
Opetus- ja työmuodot: 30 h luentoja, 30 h<br />
harjoituksia sekä omakohtainen perehtyminen<br />
kirjallisuuteen.<br />
Suoritustapa: Luento- ja kirjallisuuskuulustelu.<br />
Kirjallisuus: Gayle – Rayburn: Cost Accounting:<br />
Using a Cost Management Approach, 6 ed.<br />
IRWIN 1996. luvut 1-15. Riistama - Jyrkkiö:<br />
Operatiivinen laskentatoimi: perusteet ja hyväksikäyttö.<br />
12. painos tai uudempi. Ekonomia<br />
sarja 1991 (tai uudempi). Lumijärvi - Kiiskinen -<br />
Särkilahti: Toimintolaskenta käytännössä, Ekonomia<br />
-sarja 1995.<br />
72424A Business to business –markkinointi<br />
Lukukausi Luentoja Case-harj. Laajuus ov.<br />
Kl 20 12 3,0<br />
Opettaja: Markkinoinnin lehtori<br />
Tavoite ja sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena<br />
on hahmotella teollisuusyrityksen markkinoinnin<br />
ja johtamisen problematiikkaa. <strong>Opinto</strong>jakson<br />
suoritettuaan opiskelijalla on yleiskuva organisaatioiden<br />
välisen liiketoiminnan monimuotoisesta<br />
ilmiökentästä ja Business to Business -<br />
markkinoinnin teorioista, joilla ko. ilmiöitä<br />
pyritään ymmärtämään ja johtamaan.<br />
Organisaatioiden välinen vaihdanta ja Business to<br />
Business -markkinointi. Tuotantohyödykkeet ja<br />
niiden markkinat. Teollisuusyrityksen markkinointi<br />
ja johtaminen liikesuhde- ja verkostonäkökulmasta.<br />
Organisaatioteorian perusteet. Teolliseen<br />
markkinointiin liittyvät kansainväliset operaatiot.<br />
Tuotantohyödykkeiden myynnin johtaminen.<br />
Opetus- ja työmuodot: Luennot ja pakolliset<br />
case-harjoitukset järjestetään kevätlukukaudella.<br />
Omakohtainen perehtyminen kirjallisuuteen.<br />
Suoritustapa: Luento- ja kirjallisuuskuulustelu.<br />
Kirjallisuus: Ford, D. Et al.: Managing Business<br />
Relationships, Wiley 1998, luennoitsijan<br />
ilmoittamin osin; Hutt, M. D. & Speh, T. W.:<br />
Business Marketing Management, Strategic View<br />
of Industrial and Organizational Markets, 4. ed.,<br />
1991, luennoitsijan ilmoittamin osin; Luentomoniste<br />
ja artikkelikokoelma.<br />
72510A Organisaatiot ja johtaminen<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
Sl n. 24 3,0<br />
Opettaja: Laatujohtamisen professori<br />
Tavoitteet ja sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena<br />
on perehdyttää opiskelija johtamisajattelun<br />
kehittymiseen, eri organisaatio- ja johtamistutkimuksen<br />
koulukuntiin ja näkökulmiin. Organisaatio-<br />
ja johtamisajattelun kehittyminen. Johtajuus.<br />
Strateginen johtaminen. Yrityskulttuuri.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen teollisuusyrityksen<br />
johtaminen –moduulissa.<br />
Esitiedot: Suositellaan kurssia yritys organisaationa<br />
P/A72509<br />
Ajoitus: 1 ja 2 periodi.<br />
Toteutus: Luennot sekä luento- ja kirjallisuuskuulustelu,<br />
harjoitustyö.<br />
Kurssikirjallisuus: Morgan, G.: Images of<br />
Organization, 1986 tai uudempi, Sage Publications.<br />
Laukkanen, M., Vanhala, S. ja Koskinen, A.:<br />
Liiketoiminta ja johtaminen, Luvut 6-7, 2. uud.p.,<br />
KY-palvelu, 1997. Greenberg, J.: Managing Behavior<br />
in Organizations: Science in Service to<br />
Practice, 2. uud.p., 1999, Prentice-Hall.<br />
7.6. Taloustieteiden tiedekunnan tarjoamat valinnaismoduulit<br />
Laadun valinnaismoduuli<br />
55105A Laadun peruskurssi 3,0 P<br />
55130S Laadun jatkokurssi 3,0 P<br />
TUTA 290
55131S Laadun syventävä kurssi 3,0<br />
46362S Tuotannon laatu 2,0<br />
52477S Tuotekehityksen laatu 3,0<br />
55132S Laadun seminaari 3,0<br />
55133S Laadun erikoistyö 3,0<br />
Opiskelija voi suorittaa laadun valinnaismoduuliin myös muissa koulutusohjelmissa esitettyjä laatukursseja.<br />
Logistiikan valinnaismoduuli<br />
55101A Tuotantotalouden perusteet 3,0 P<br />
55104A Tuotannon ohjauksen perusteet 2,0 P<br />
55106S Logistiikka 3,0 P<br />
55107S Tuotannon johtaminen 3,0<br />
55108S Tuot. ja log. ohj. menetelmät 3,0<br />
55120S Logistiikan jatkokurssi 3,0<br />
55121S Logistiikan seminaari 3,0<br />
55122S Logistiikan erikoistyö 3,0<br />
72425A Marketing and logistics 2,0<br />
Tuotantotalouden valinnaismoduuli<br />
55101A Tuotantotalouden perusteet 3,0 P<br />
55102A Tuotantolaitoksen suunnittelu 2,0<br />
55104A Tuotannon ohjauksen perusteet 2,0<br />
55107S Tuotannon johtaminen 3,0<br />
55106S Logistiikka 3,0<br />
55108S Tuotannon ja logistiikan ohjausmenetelmät 3,0<br />
72424A Business to business -markkinointi 3,0<br />
55105A Laadun peruskurssi 3,0 P<br />
55130S Laadun jatkokurssi 3,0<br />
03031A Työpsykologian peruskurssi 2,0<br />
Yrittäjyyden valinnaismoduuli<br />
72801A Johdatus yrittäjyyteen 3,0<br />
72802A Liiketoimintavalmiuksien kehittäminen 9,0<br />
72805A Liiketoimintaseminaari 3,0<br />
72803A Yrittäjyyden erikoistyö 2-5<br />
Taloustieteen perusopintokokonaisuus, 15 ov<br />
72209A Yritys ja kansantalous 3,0<br />
72169A Yritys rahaprosessina 3,0<br />
55140A Yritys reaaliprosessina 3,0<br />
72409A Yritys ja verkostosuhteet 3,0<br />
72509A Yritys organisaationa 2,0<br />
72804A Yritys ja yrittäjyys 1,0<br />
TUTA 291
Kansantaloustieteen perusopintokokonaisuus, 15 ov<br />
72209A Yritys ja kansantalous 3,0 P<br />
72210A Kansantaloustieteen perusteet 3,0 P<br />
72115A Raha- ja pankkiteoria 3,0 P<br />
72211A Taloustilastot 3,0 P<br />
72237A Kaupunki- ja aluetalous 3,0<br />
72313A Kansantaloustieteen oppihistoria 3,0<br />
72229A Yhteiskunnallinen vaikutusanalyysi 3,0<br />
Laskentatoimen perusopintokokonaisuus, 15 ov<br />
72169A Yritys rahaprosessina 3,0<br />
72171A Kirjanpidon perusteet 3,0<br />
72172A Johdon laskentatoimi 3,0<br />
72178A Investointi- ja rahoitussuunnittelu 3,0<br />
72181A Yritysverotus 3,0<br />
Markkinoinnin perusopintokokonaisuus, 15 ov<br />
72409A Yritys ja verkostosuhteet 3,0<br />
72424A Business to business -markkinointi 3,0<br />
72419A Kuluttajakäyttäytyminen 2,0<br />
72412A Tuote- ja markkinastrategiat 2,0<br />
72413A Teollisuuden asiakassuhteet 3,0<br />
72414A Teollisuusyritysten ostokäyttäytyminen 2,0<br />
Teollisuusyrityksen johtaminen, perusopintokokonaisuus, 15 ov<br />
72509A Yritys organisaationa 2,0 P<br />
72510A Organisaatiot ja johtaminen 3,0 P<br />
72183A Strateginen johtaminen 3,0 P<br />
55105A Laadun peruskurssi 3,0 P<br />
55104A Tuotannon ohjauksen perusteet 2,0<br />
72173A PK-yritysten menestystekijät 2,0<br />
72175A Yrityspeli 2,0<br />
55107S Tuotannon johtaminen 3,0<br />
55106S Logistiikka 3,0<br />
55130S Laadun jatkokurssi 3,0<br />
Yritysjuridiikka<br />
72610A Sopimus- ja yhteisöoikeus 4,0<br />
72611A Vero-oikeus 4,0<br />
72420A Markkinointioikeus 4,0<br />
72614A Työoikeus 4,0<br />
72612A Law and Economics (Lapin yo) 2,0<br />
72613A Kulutusverotus (Lapin yo) 4,0<br />
TUTA 292
8. Eri koulutusohjelmille yhteiset opintojaksot ja<br />
toisista tiedekunnista saatava opetus<br />
03001P Opiskelu ja sen suunnittelu<br />
Lukukausi Luentoja Esittelyjä ja pienryhmä-ohjausta<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
sl 12 10 kertaa á 1h 0,5<br />
Järjestäjä: Tiedekunnan suunnittelijat, osastojen<br />
opintoneuvojat, opiskelijapalvelut, kirjasto<br />
Tavoitteet: Yliopistoon ja koulutusohjelmaan<br />
perehdyttäminen, opintojen suunnittelun helpottaminen.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen kaikille<br />
uusille opiskelijoille.<br />
Sisältö: Opiskelun aloittamiseen liittyvät asiat.<br />
Korkeakoulun, opiskelijajärjestöjen ja yhteiskunnan<br />
opiskelijoille tarjoamat palvelut (mm.<br />
opintotuki-, liikunta- ja terveydenhoitopalvelut).<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopisto ja teknillinen tiedekunta, yliopiston<br />
hallinto. Tutkinnot ja opiskelu teknillisessä<br />
tiedekunnassa. Diplomi-insinööri ja arkkitehdin<br />
ammattikuva ja työtilanne. <strong>Opinto</strong>jen<br />
suunnittelu ja opiskelutekniikka.<br />
Toteutus: 1. Tiedekunnan kaikille opiskelijoille<br />
yhteinen informaatiopäivä. 2. Osastokohtaiset<br />
informaatiotilaisuudet. 3. Pienryhmäohjaus syyslukukaudella.<br />
Ryhmiin jako tapahtuu koulutusohjelmakohtaisen<br />
informaatiotilaisuuden yhteydessä.<br />
4. <strong>Opinto</strong>suuntia koskeva neuvontatilaisuus<br />
2.:lla tai 3.:lla vuosikurssilla.<br />
Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista<br />
kohtiin 1 ja 2 ja vähintään viisi kertaa pienryhmäohjaukseen.<br />
03004P Tiedonhankintakurssi<br />
Lukukausi Luentoja Harjoitustyö<br />
sl/kl 3 3<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija<br />
tuntee tärkeimmät tekniikan alan tiedonlähteet<br />
ja tiedonhankintatavat.<br />
Asema: Pakollinen kaikille konetekniikan, prosessitekniikan<br />
ja sähkötekniikan osastojen opiskelijoille.<br />
Sisältö: Kurssi sisältää seuraavat aiheet:<br />
26. kirjaston tarjoamat palvelut ja tiedonlähteet<br />
27. tärkeimmät tekniikan tiedonlähteet ja tiedonhankintatavat<br />
28. tiedonhakudemoja<br />
29. tiedonhakuharjoituksia<br />
Toteutus: Kurssin suoritus edellyttää läsnäoloa<br />
luennolla ja siellä tehtävien harjoitusten tekemisen.<br />
Tenttiä ei ole.<br />
Matematiikan jaos<br />
Matematiikan opintojaksojen tavoitteet:<br />
Matematiikan peruskurssit ovat luonteeltaan<br />
lähinnä matematiikan peruskäsitteisiin ja muiden<br />
kurssien opiskeluun johdattelevia kursseja. Analyyttisen<br />
geometrian, differentiaaliyhtälöiden,<br />
kompleksianalyysin sekä matriisialgebran kurssien<br />
tarkoituksena on perehdyttää opiskelija<br />
tarkemmin matemaattiseen käsitteistöön ja menetelmiin<br />
mahdollistaen sovelletun matematiikan<br />
sekä ammattiaineiden opiskelun. Matemaattisten<br />
apuneuvojen kurssin tavoitteena taas on opettaa<br />
ammattiaineissa tarvittavia menetelmiä. Numeeristen<br />
menetelmien ja tilastomatematiikan kursseissa<br />
käsitellään sovelletun matematiikan menetelmiä,<br />
jotka nykyään katsotaan kuuluvan<br />
teknillisen ajattelutavan pysyväiseen perustaan.<br />
Signaalit ja järjestelmät sekä satunnaissignaalit<br />
muodostavat pohjan modernille signaalinkäsittelylle.<br />
Matematiikan jaoksen kurssit voidaan suorittaa<br />
väli- tai loppukokeilla.<br />
Teknillisen matematiikan opintosuunnan valinneilla<br />
on mahdollisuus osallistua uuteen eurooppalaiseen<br />
teollisuusmatemaatikon eli ECMIkoulutusohjelmaan<br />
(ECMI = European Consortium<br />
for Mathematics in Industry). Ko. koulutuksesta<br />
saa erillisen ECMI-diplomin, joka antaa<br />
293
mahdollisuudet toimia teollisuusmatemaatikkona<br />
myös muualla Euro<strong>opas</strong>sa. Lisätietoja antaa<br />
ECMI-yhdyshenkilö leht. Keijo Ruotsalainen.<br />
03010P Matematiikan peruskurssi I<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
1,2,3 57 24 3<br />
Opettaja: M. Peltola<br />
Asema: Ei vaadi esitietoja.<br />
Sisältö: Yhden muuttujan funktioiden raja-arvo<br />
ja jatkuvuus. Vektorimuuttujan funktioiden<br />
perusominaisuudet. Differentiaali- ja integraalilaskentaa.<br />
Määrätyn integraalin sovelluksia.<br />
Kompleksiluvut.<br />
Toteutus: Lukukausikurssi. Luentoja 5h/v.<br />
Kurssikirjallisuus: Grossman S.I.: Calculus of<br />
One Variable; Grossman S.I.: Multivariable<br />
Calculus, Linear Algebra, and Differential Equations<br />
(luvut 2, 3 ja 4 osittain, Liite 3).<br />
03011P Matematiikan peruskurssi II<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
4,5,6 64 26 3,5<br />
Opettaja: I. Lusikka<br />
Asema: Suositeltavat esitiedot: Matematiikan<br />
peruskurssi I.<br />
Sisältö: Lukujonot, sarjat, potenssisarjat, Fourierin<br />
sarjat. Usean muuttujan funktioiden differentiaali-<br />
ja integraalilaskentaa.<br />
Toteutus: Lukukausikurssi. Luentoja 5h/v.<br />
Kurssikirjallisuus: Kreyszig, E: Advanced<br />
Engineering Mathematics; Grossman S.I.: Multivariable<br />
Calculus, Linear Algebra, and Differential<br />
Equations.<br />
03012P Analyyttinen geometria<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
1,2,3 39 26 2<br />
Opettaja: K. Ruotsalainen<br />
Asema: Ei vaadi esitietoja.<br />
Sisältö: Vektorialgebraa. Suorat ja tasot avaruudessa.<br />
Toisen asteen käyrät ja pinnat. Tietokonegrafiikan<br />
geometrisia perusteita.<br />
Toteutus: Lukukausikurssi. Luentoja 3h/v.<br />
Kurssikirjallisuus: Salenius: Matematiikan<br />
lyhyen peruskurssin analyyttinen geometria;<br />
Kivelä, S: Algebra ja geometria.<br />
03013A A-matematiikka<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
4,5,6 26 26 2<br />
Opettaja: K. Ruotsalainen<br />
Tavoitteet: Kurssissa perehdytetään opiskelija<br />
ammattiaineissa tarvittaviin matemaattisiin käsitteisiin<br />
sekä arkkitehdin yleissivistykseen kuuluviin<br />
tilastollisiin menetelmiin<br />
Asema: Esitietoina vaaditaan lukion matematiikan<br />
lyhyen oppimäärän tiedot. <strong>Opinto</strong>jakso on<br />
puolestaan välttämätön pohja jatko-opinnoissa tai<br />
myöhemmässä itseopiskelussa.<br />
Sisältö: Vektorilaskentaa. Suorat, tasot ja toisen<br />
asteen käyrät. Trigonometriaa. Symmetria.<br />
Ornamentit. Kaakeloinnit tasossa.<br />
Toteutus: Lukukausikurssi.<br />
Kurssikirjallisuus: Kivelä, S: Algebra ja geometria.<br />
Weyl, H: Symmetria.<br />
03017P Differentiaaliyhtälöt<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
4,5,6 45 30 2,5<br />
Opettaja: M. Hamina<br />
Asema: Suositeltavat esitiedot: Matematiikan<br />
peruskurssi I.<br />
Sisältö: Ensimmäisen ja korkeamman kertaluvun<br />
tavalliset differentiaaliyhtälöt. Laplacemuunnos<br />
ja sen sovellukset differentiaaliyhtälöiden<br />
ratkaisemiseen.<br />
Toteutus: Lukukausikurssi. Luentoja 3h/v.<br />
Kurssikirjallisuus: Rikkonen: Matematiikan<br />
pitkä peruskurssi IV; Kreyszig: Advanced Engineering<br />
Mathematics, 7. edition tai uudempi;<br />
294
Salenius: Matematiikan lyhyen peruskurssin<br />
differentiaaliyhtälöt; Väisälä: Laplace-muunnos;<br />
Juhani Pitkäranta: Integraalimuunnokset.<br />
03018P Kompleksianalyysi<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
1,2 40 26 2,5<br />
Opettaja: S. Seikkala<br />
Asema: Suositeltavat esitiedot: Peruskurssi I ja<br />
II.<br />
Sisältö: Kompleksiluvut, diskreetti systeemi.<br />
Taajuusvastefunktio, amplitudivaste ja vaihevaste.<br />
Kompleksifunktiot ja niiden kuvausominaisuudet.<br />
Kompleksifunktion derivaatta, analyyttinen<br />
funktio, konformikuvaus, harmoniset<br />
funktiot. Sarjat. Kompleksinen käyräintegraali,<br />
Cauchyn kaava, navat, residy, Rouchen lause.<br />
Möbius-muunnos, sovellutus signaalikäsittelyssä.<br />
Stabiilisuus.<br />
Kurssikirjallisuus: Kreyszig: Advanced Engineering<br />
Mathematics; Spiegel: Complex Variables;<br />
Lang: Complex Analysis.<br />
03019P Matriisialgebra<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
1,2,3 40 26 2<br />
Opettaja: S. Seikkala<br />
Asema: Ei vaadi esitietoja.<br />
Sisältö: Vektorit ja matriisit. Lineaarisen yhtälöryhmän<br />
ratkaisu. Gaussin eliminointimenetelmä.<br />
Matriisihajotelmia. Vektoriavaruus. Lineaarikuvaus<br />
ja sen matriisi. Matriisin aste, determinantti,<br />
ominaisarvot ja –vektorit, diagonalisointi.<br />
Differentiaaliyhtälöryhmän ratkaiseminen. Lineaarinen<br />
diskreetti (digitaalinen) systeemi ja matriisit.<br />
Lineaarisen yhtälöryhmän numeerisesta<br />
ratkaisemisesta. Jacobin ja Gauss-Seidelin menetelmät.<br />
Ylideterminoitu tehtävä, pienimmän<br />
neliösumman menetelmä. Matriisifunktioista.<br />
MatLab.<br />
Toteutus: Lukukausikurssi. Luentoja 4h/v.<br />
Kurssikirjallisuus: Kivelä: Matriisilasku ja<br />
lineaarialgebra; Grossman, S.I: Elementary<br />
Linear Algebra.<br />
03020P Matemaattiset apuneuvot<br />
(Prosessi- ja sähkötekniikan<br />
osastot)<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
4,5,6 45 30 3<br />
Opettaja: J. Nieminen<br />
Asema: Suositeltavat esitiedot: Matematiikan<br />
peruskurssit ja differentiaaliyhtälöt.<br />
Sisältö: Fourier´n sarjat, osittaisdifferentiaaliyhtälöt,<br />
integraalimuunnokset ja Z-muunnos.<br />
Toteutus: Lukukausikurssi. Luentoja 3h/v.<br />
Kurssikirjallisuus: G. James: Advanced Modern<br />
Engineering Mathematics; Pitkäranta: Integraalimuunnokset;<br />
Jouko Virkkunen: Säätötekniikan<br />
matematiikkaa.<br />
03021P Tilastomatematiikka<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
4,5,6 45 30 3<br />
Opettaja: J. Nieminen<br />
Asema: Suositeltavat esitiedot: Matematiikan<br />
peruskurssit.<br />
Sisältö: Todennäköisyyslaskennan peruskäsitteet.<br />
Estimointi ja hypoteesin testaus. Regressianalyysi.<br />
Toteutus: Lukukausikurssi. Luentoja 3h/v.<br />
Kurssikirjallisuus: Laininen: Sovellettu todennäköisyyslasku.<br />
03022P Numeeriset menetelmät<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
4,5,6 45 30 3<br />
Opettaja: K. Ruotsalainen<br />
Asema: Suositeltavat esitiedot: Perustiedot<br />
ohjelmoinnista sekä Matematiikan peruskurssit I<br />
ja II, differentiaaliyhtälöt ja matriisialgebra.<br />
295
Sisältö: Yhtälöryhmän ratkaisu. Funktion approksimointi.<br />
Numeerinen integrointi. Algebrallisten<br />
yhtälöiden ja differentiaaliyhtälöiden<br />
numeerinen ratkaiseminen. Algoritmeja ja ohjelmia.<br />
Toteutus: Lukukausikurssi. Luentoja 4h/v.<br />
Kurssikirjallisuus: Mäkelä – Nevalinna –<br />
Virkkunen: Numeerinen matematiikka; Atkinson,<br />
K.E: An Introduction to Numerical Analysis;<br />
Faires and Burden : Numerical Methods.<br />
03023P Tietotekniikan matematiikka<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
1,2 40 26 3<br />
Opettaja: J. Nieminen<br />
Asema: Ei vaadi esitietoja.<br />
Sisältö: Logiikan alkeita, induktio, rekursio,<br />
otteita Boolen algebrasta, joukko-opista, automaateista<br />
ja formaaleista kielistä.<br />
Kurssikirjallisuus: K. H. Rosen: Discrete<br />
Mathematics and Its Applications; J. L. Gersting:<br />
Mathematical Structures for Computer Science.<br />
03024A Satunnaissignaalit<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
1,2 40 26 3<br />
Opettaja: S. Seikkala<br />
Asema: Suositeltavat esitiedot: Tilastomatematiikka,<br />
matemaattiset apuneuvot.<br />
Sisältö: Satunnaismuuttuja. Stokastinen prosessi.<br />
Stationaarisuus, ergodisuus, autokorrelaatio.<br />
Tehotiheysspektri. Kohina. Autoregressiiviset,<br />
Markovin, Gaussin, Poissonin prosessit,<br />
raekohina jne. Wiener- ja Kalman –suodattimet.<br />
Markovin ketjut. Estimointi. Ilmaisu.<br />
Kurssikirjallisuus: Papoulis: Probability,<br />
Random Variables and Stochastic Processes; P.Z.<br />
Peebles Jr.: Probability . Random Variables and<br />
Random Signal Principles (1987); K.S. Shanmugan<br />
and A.M. Breipohl: Random Signals,<br />
Detection, Estimation and Data Analysis (1988).<br />
03025A Optimoinnin perusteet<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
1,2,3 39 26 3<br />
Opettaja: K. Ruotsalainen<br />
Esitiedot: Matriisialgebra, analyyttinen geometria.<br />
Sisältö: Lineaarista optimointia, simplex-algoritmi,<br />
primaali- ja duaalitehtävä, duaalinen simplex-algomitri,<br />
herkkyysanalyysi, klassinen kuljetusongelma,<br />
simplex-algoritmi ja verkot, peliteorian<br />
sovellutuksia, kokonaisluku-optimointia,<br />
epälineaarista optimointia. Topologinen optimointi<br />
Kurssikirjallisuus: L. Collatz – W. Wetterling:<br />
Optimization problems; C.B. Dantzing:<br />
Lineare Programmierung und Erweiterungen;<br />
Osmo Kaleva: Optimointi I; G. V. Reklaitis, A.<br />
Ravindran, K. M. Ragsdell: Engineering Optimization<br />
– Methods and Applications.<br />
03026A Variaatiomenetelmät<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
1,2,3 39 26 3<br />
Opettaja: K. Ruotsalainen<br />
Asema: Suositeltavat esitiedot. Differentiaaliyhtälöt.<br />
Sisältö: Hilbert avaruus. Kvadraattisen funktionaalin<br />
minimointi. Ritzin menetelmät. Galerkinin<br />
menetelmä. Sobolev-avaruudet. Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden<br />
reuna-arvotehtävien variaatioformulointi<br />
ja ratkaisu. Ominaisarvotehtävät.<br />
Variaatiomenetelmät kuvankäsittelyssä.<br />
Toteutus: Lukukausikurssi. Luennoidaan sopimuksen<br />
mukaan.<br />
Kurssikirjallisuus: K. Rektorys: Variational<br />
Methods in Mathematics, Science and Engineering.<br />
Gelfand-Fomin: Calculus of Variations.<br />
03028S Matemaattinen signaalinkäsittely<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
4,5,6 45 30 4<br />
296
Opettaja: S. Seikkala<br />
Asema: Suositeltavat esitiedot: Kompleksianalyysi,<br />
matemaattiset apuneuvot, tilastomatematiikka,<br />
stokastiset prosessit, signaalit ja järjestelmät.<br />
Sisältö: Aallokkeet (wavelets). Monidimensionaalista<br />
Fourier-analyysiä, sovellutuksia kuvankäsittelyyn.<br />
Kuvankäsittelyn matematiikkaa. Monikanavaiset<br />
ja monidimensionaaliset LSI-systeemit.<br />
Kaksidimensionaalinen spektrin estimointi.<br />
Monikanavainen spektrin estimointi. Parametriset<br />
mallit. Adaptiivisia menetelmiä.<br />
Toteutus: Lukukausikurssi (luennoidaan sopimuksen<br />
mukaan). Luentoja 4h/v.<br />
Kurssikirjallisuus: Marple: Digital Spectral<br />
Analysis with Applications; Gonzalez and Wintz:<br />
Digital Image Processing, 2. ed. (1987).<br />
03029S Graafiteoria<br />
Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
45 30 5<br />
Opettaja: J. Nieminen<br />
Asema: Suositeltavat esitiedot: tietotekniikan<br />
matematiikka.<br />
Sisältö: Graafin määritelmä, erityisiä graafeja,<br />
Mengerin teoreema, väritysongelma, keskeisyysongelmista,<br />
planaarisuus, sovellutuksia.<br />
Toteutus: Luennoidaan sopimuksen mukaan.<br />
Kurssikirjallisuus: Harary: Graph Theory;<br />
Berge: Graphs and hypergraphs.<br />
03047S Reunaelementtimenetelmän<br />
perusteet<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
1,2 40 20 4<br />
Opettaja: M. Hamina<br />
Asema: Suositeltavat esitiedot: Differentiaaliyhtälöt,<br />
numeeriset menetelmät.<br />
Sisältö: Differentiaaliyhtälöiden ja integraaliyhtälöiden<br />
välisiä yhteyksiä. Reuna-arvotehtävän<br />
klassinen vahva muoto, variationaalinen heikko<br />
muoto sekä minimikarakterisointi. Potentiaaliyhtälön<br />
reuna-arvotehtävän palauttaminen reunaintegraaliyhtälöksi.<br />
Reunaintegraaliyhtälön numeerinen<br />
ratkaiseminen. Spline interpolaatiota.<br />
Numeerista integrointia. Funktionaalianalyyttistä<br />
taustaa. Lax-Milgramin lause. Differenssi, elementti-<br />
ja reunaelementtimenetelmän vertailua.<br />
Konvergenssituloksia.<br />
Tavoite: Kurssin suorittanut opiskelija osaa itse<br />
ohjelmoida reunaelementtimenetelmällä potentiaaliyhtälön<br />
reuna-arvotehtävän ratkaisualgoritmin.<br />
Toteutus: Lukukausikurssi. Luennoidaan sopimuksen<br />
mukaan.<br />
Kurssikirjallisuus: Chen, G., Zhou,<br />
J.:Boundary Element Methods. Hackbush, W.:<br />
Integralgleichungen. Brebbia, C.A., Dominguez,<br />
J.: Boundary Elements. An Introductory Course.<br />
03071A Reuna-arvotehtävät, malleja<br />
ja ratkaisuperiaatteita<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
3,4 45 30 3<br />
Opettaja: M. Hamina<br />
Asema: Suositeltavat esitiedot: Matematiikan<br />
peruskurssit, differentiaaliyhtälöt.<br />
Sisältö: Fourierin sarjat. Ortogonaalikehitelmät.<br />
Elliptiset, paraboliset ja hyperboliset reunaja<br />
alkuarvotehtävät ja niiden ratkaisumenetelmiä.<br />
Muuttujien erottaminen. Koordinaatistomuunnos<br />
osittaisdifferentiaaliyhtälössä. Sturmin-Liouvillen<br />
reuna-arvotehtävä. Laplacen operaattorin<br />
ominaisarvotehtävä. Palkin ja laatan poikittaisvärähtelyt.<br />
Klassista variaatiolaskentaa. Reunaarvotehtävän<br />
klassinen vahva muoto, variaationaalinen<br />
heikko muoto sekä minimikarakterisointi.<br />
Ritzin ja Galerkinin menetelmä. Laplacen<br />
muunnos. Fourierin muunnos.<br />
Toteutus: Lukukausikurssi.<br />
Kurssikirjallisuus: Kreyszig: Advanced Engineering<br />
Mathematics, 7. edition tai uudempi;<br />
Powers: Boundary Value Problems; Zauderer:<br />
Partial Differential Equations of Applied Mathematics.<br />
297
03049A Signaalit ja järjestelmät<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
5,6 40 26 3<br />
Opettaja: S. Seikkala<br />
Asema: Suositeltavat esitiedot: Kompleksianalyysi,<br />
matemaattiset apuneuvot.<br />
Sisältö: Signaalit, luokittelu, taajuus. Ortogonaalikehitelmistä.<br />
Fourier-analyysiä, analoginen<br />
ja digitaalinen signaali, nopea Fourier-muunnos.<br />
Ikkunointi (windowing) ja ekstrapolointi. Analoginen<br />
LTI-systeemi, stabiilisuus, särötön siirto,<br />
alipäästö- ym. suodattimet, Hilbert-suodatin,<br />
amplitudimodulointi, signaalin rekonstruointi<br />
näytteistä, analogisen systeemin digitaalinen<br />
simulointi. Diskreetti LTI-systeemi, FIR- ja IIRsuodattimet,<br />
systeemin identifointi. Tila-avaruusanalyysi,<br />
diskreetin LTI-systeemin toteutus,<br />
tilamalli, diagonalisointi.<br />
Kurssikirjallisuus: Proakis-Manolakis: Introduction<br />
to Digital Signal Processing.<br />
03073S Numeeristen menetelmien<br />
jatkokurssi<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
sl 45 30 5<br />
298<br />
Opettaja: N.N.<br />
Asema: Suositeltavat esitiedot: Differentiaaliyhtälöt,<br />
numeeriset menetelmät.<br />
Sisältö: Peruskäsitteistöä: lineaariavaruudet,<br />
normit, Banachin ja Hilbertin avaruudet, operaattoriformalismi,<br />
differentiaalilaskentaa tasossa<br />
ja kolmiulotteisessa avaruudessa. Approksimointiteoriaa:<br />
polynomi-interpolaatio, spline interpolaatio,<br />
’paras’ approksimaatio, useamman<br />
muuttujan funktioiden approksimointi. Numeerista<br />
integrointia. Lineaaristen operaattoriyhtälöiden<br />
likimääräinen ratkaiseminen: ehtoluku,<br />
residuaalin minimointi, least squares, Galerkinin<br />
menetelmä, stabiilisuus, konsistenssi ja konvergenssi.<br />
Epälineaarisen analyysin alkeita: kiintopistelause<br />
ja Picardin menetelmä, operaattorin<br />
derivointi, Newtonin menetelmä, funktionaalien<br />
minimointi. Elementtimenetelmä: operaattoriyhtälön<br />
variaatioformulointi ja Galerkin menetelmä,<br />
elementtiavaruuksia, konvergenssituloksia.<br />
Tavoite: Kurssin suorittanut opiskelija osaa<br />
soveltaa operaattoritekniikkaa algoritmien suunnittelussa<br />
ja analysoinnissa.<br />
Toteutus: Lukukausikurssi. Luennoidaan sopimuksen<br />
mukaan.<br />
Kurssikirjallisuus: Linz P.: Theoretical Numerical<br />
Analysis. Eriksson K ., Estep D., Hansbo<br />
P., Johnson C.: Computational Differential<br />
Equations.<br />
03072S Reunaelementtimenetelmän<br />
perusteet, harjoitustyö<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
sl 1<br />
Opettaja: M. Hamina<br />
Asema: Suositeltavat esitiedot: Reunaelementtimenetelmän<br />
perusteet.<br />
Sisältö: Reunaelementtimenetelmän perusteet<br />
kurssin aihepiiriin liittyvä harjoitustyö, joka voi<br />
olla joko kirjallisuustyö tai algoritmin ohjelmointityö<br />
(C-, MATLAB, Fortran, tms.). Hyväksytyltä<br />
harjoitustyöltä edellytetään kunnollinen<br />
dokumentointi. Pelkkä toimiva ohjelma ja<br />
ohjelmalistaus ei ole riittävä.<br />
Tavoite: Harjoitustyö syventää opiskelijan näkemystä<br />
matemaattisen algoritmin toteuttamista.<br />
Lukukausi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
03074S Variaatiomenetelmät kuvankäsittelyssä<br />
tarvittaessa<br />
45 0-30 5<br />
Opettaja: K. Ruotsalainen<br />
Asema: Suositeltavia esitietoja: Variaatiomenetelmät,<br />
matemaattiset apuneuvot, numeeriset<br />
menetelmät, analyyttinen geometria<br />
Sisältö: Kuvankäsittelyn heuristisia malleja,<br />
geometrinen mittateoria, Hausdorffin mitta,<br />
suoristuvat ja säännölliset joukot, säännöllisen<br />
joukon tangentti, tiheysominaisuudet, Hausdorff-mitan<br />
jatkuvuus, Mumdorf-Shah’n seg-
mentointimalli, Mumdorf-Shah energia, M-<br />
ominaisuus, Minimin olemassaolo ja säännöllisyystuloksia,<br />
optimaalisen segmentoinnin reunakäyrän<br />
ominaisuuksia, multiskaala-analyysi, lineaarinen<br />
diffuusiomalli (Hildeth-Marr, Cannyalgoritmi),<br />
anisotooppinen diffuusiomalli (Perona-Malik,<br />
Shokki-Filtterit, reunan havainnointi),<br />
nopeita numeerisia ratkaisumenetelmiä<br />
(keskikaarevuusalgoritmit)<br />
Kurssikirjallisuus: J-M. Morel, S. Solimini:<br />
Variational Methods in Image Segmentation; K.<br />
Falconer: The Geometry of Fractal Sets; L.<br />
Alvarez, L. Mazorra: Signal and Image Restoration<br />
by Using the Shock Filters and an Isotropic<br />
Diffusion; P. Mattila: Geometry of Sets and<br />
Measures in Euclidean Spaces.<br />
varmistaa työvälineiden ja tuotteiden riittävä<br />
käyttäjä-keskeinen suunnittelu.<br />
Huom. Työtieteen laboratorion vastuulla<br />
prosessitekniikan koulutusohjelmassa on turvallisuuden,<br />
ergonomian ja tehdaspalvelun opintosuunta.<br />
<strong>Opinto</strong>suunnan opetusohjelma on opinto-oppaassa<br />
prosessi- ja ympäristötekniikan osaston<br />
kohdalla!<br />
Huom. Useat työtieteen laboratorion opintojaksot<br />
liittyvät soveltuvin osin v. 2001 todennäköisesti<br />
aloittavan valtakunnallisen verkostoyliopiston<br />
kognitiotieteen ja kognitiivisen teknologian<br />
verkosto-opetuskokonaisuuteen.<br />
Lisätietoja antaa työtieteen laboratorion lehtori<br />
N.N.<br />
Työtieteen laboratorio<br />
Nykyihminen hyödyntää laajasti teknologiaa<br />
työssään ja yleensä elämässään. Ihminen-teknologia<br />
–järjestelmän sekä työympäristön, -välineiden<br />
ja –toiminnan tavoitteellisen kehittämisen<br />
pohjaksi tarvitaan yhä enemmän tieteellistä tutkimusta<br />
ja siihen tukeutuvaa opetusta. Työtiede<br />
tuottaa ja välittää tietoa ihmisen huomioon otosta<br />
tavara- ja palvelutuotannossa sekä tuotteiden tai<br />
järjestelmien suunnittelussa.<br />
Tavara- ja palvelutuotanto perustuu vuorovaikutteiseen,<br />
organisoituun kokonaisuuteen,<br />
jossa henkilöstö ja teknologia toimivat johdetusti<br />
yhdessä. Tämän kokonaisuuden osatekijöiden ja<br />
niiden vuorovaikutuksen parantaminen edistää<br />
tärkeältä osaltaan hyvää, tasapainoista toiminnanja<br />
riskienhallintaa.<br />
Eri aloilla puhutaan yhä enemmän tuotteiden<br />
ja yleensä teknologian hyvästä käytettävyydestä.<br />
Tätä kehittävä erikoisala on muotoutumassa<br />
käytettävyystekniikaksi. Tärkeä tavoite on myös<br />
työskentelyn, järjestelmien ja tuotteiden turvallisuus.<br />
Turvallisuusteknisillä ratkaisuilla, työn<br />
organisoinnilla ja johtamisella sekä yksilön toiminnalla<br />
on osuutensa työsuojelullisten, ympäristönsuojelullisten<br />
ja muiden vahinko- ja liikeriskien<br />
hallinnassa.<br />
Kuvan 1 opintojaksojen tavoite on auttaa kokonaisvaltaista<br />
työtoiminnan hallintaa, edistää<br />
työterveyttä, -tyytyväisyyttä, turvallisuutta, sekä<br />
299
PERUS- JA AINEOPINNOT<br />
Työtieteen<br />
peruskurssi<br />
(2 ov)<br />
Työsuojelun<br />
peruskurssi<br />
(2 ov)<br />
Työpsykologian<br />
peruskurssi<br />
(2 ov)<br />
Tekniikka, yhteiskunta<br />
ja työ<br />
(1,5 ov)<br />
Kemialliset ja fysikaaliset<br />
työympäristötekijät<br />
(2 ov)<br />
Koneturvallisuus ja<br />
ergonomia<br />
(3 ov)<br />
Organisaatio, henkilöstö<br />
ja kehittäminen<br />
(3 ov)<br />
SYVENTÄVÄT OPINNOT<br />
Työpsykologian<br />
jatkokurssi<br />
(2,5 ov)<br />
Prosessiteollisuuden<br />
turvallisuus<br />
(3 ov)<br />
Ergonomia<br />
(2,5 ov)<br />
Työtieteen ja tehdaspalvelun<br />
erikoistyö<br />
(2/2,5 ov)<br />
JATKO-OPINNOT<br />
Teknillisen tiedekunnan<br />
yleinen lisensiaattiseminaari<br />
(4 ov)<br />
Ergonomian<br />
jatko-opintoseminaari<br />
(3 ov)<br />
Kuva 1. Työtieteen laboratorion opintojaksot<br />
300
Työtieteen laboratorio<br />
PERUSOPINNOT<br />
03040P Työtieteen peruskurssi<br />
Lukukausi Luentoja Semin. Laajuus ov.<br />
Sl 24 12 2<br />
Opettaja: Työtieteen lehtori ja/tai yliassistentti<br />
Tavoitteet: Johdattaa opiskelija työtieteen<br />
alueeseen ja opintoihin sekä perehdyttää työtieteen<br />
kokonaisuuteen ja työelämän peruskysymyksiin.<br />
Asema: Yksi työtieteen alan peruskursseista.<br />
Integroi ammatillisia ja/tai perusopintoja työtoimintaan<br />
sekä tekniikan ja yhteiskunnan kehittämiseen.<br />
Sisältö: Työn, tekniikan, tuotantomuotojen ja<br />
yhteiskunnan kehitys ja vuorovaikutus. Ihmisen<br />
ja työyhteisön toiminnan sekä työolojen kuvaaminen.<br />
Työtoiminnan hallinta, ammattitaito ja<br />
pätevyydet (kvalifikaatiot) ja niiden jäsentäminen<br />
eri näkökulmista. Tuotannollinen ja luova toiminta,<br />
organisaation oppiminen ja kokemus.<br />
Ihminen ja työyhteisö tiedon tuottajina ja käsittelijöinä.<br />
Työn ja organisaation tutkimisen ja<br />
kehittämisen lähestymistapoja ja mahdollisuuksia.<br />
Teollisuuden ja muun työelämän historia ja<br />
nykypäivä. Informaatioteknologian rooli. Nykypäivän<br />
ja tulevaisuuden informaatioyhteiskunnan<br />
työ ja työvälineet. Tietotyö.<br />
Toteutus: Luennot, keskustelut, seminaarit ja<br />
harjoitustyöt.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan opintojakson<br />
alussa.<br />
03039P Tekniikka, yhteiskunta ja<br />
työ<br />
Lukukausi Luentoja Semin. Laajuus ov.<br />
Kl 28 10 1,5<br />
Opettaja: Työtieteen lehtori ja/tai yliassistentti<br />
301<br />
Tavoitteet: Perehdyttää työn ja tekniikan olemukseen<br />
ja merkitykseen yhteiskunnan kehityksessä,<br />
teknisen sivistyneistön ammattikuvaan ja<br />
sen kehittymiseen. Tutustuttaa tuotannon ja<br />
hallinnon päätöksentekoon, antaa tietoa työmarkkinakäytännöistä.<br />
Antaa tietoa tekniikan ja<br />
ympäristövaikutusten arvioinnista ja ympäristöjohtamisesta,<br />
arvoista ja kansainvälisistä ulottuvuuksista.<br />
Antaa tietoa tekniikan historiasta.<br />
Asema: Lukeutuu konetekniikan koulutusohjelman<br />
perusopintoihin. Vapaasti valittava tai<br />
suositeltava muissa koulutusohjelmissa.<br />
Sisältö: Tekniikan yhteiskunnallinen olemus ja<br />
vaikutukset; STS (Science Technology Society),<br />
jossa tarkastelukulmina ovat: tiede, tekniikka,<br />
yhteiskunta ja kansainvälisyys; tekniikan ja ympäristövaikutusten<br />
arviointi; ympäristöjohtaminen,<br />
työmarkkinapolitiikka ja työelämän koulutus;<br />
tekniikan vastuullisuus, etiikka, historia ja filosofia.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jaksoon kuuluu luentoja ja<br />
teematilaisuuksia.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan opintojakson<br />
alussa.<br />
AINEOPINNOT<br />
03031A Työpsykologian peruskurssi<br />
Lukukausi Luentoja Harj. dem. Semin. Laajuus ov.<br />
Sl 14 10 22 2<br />
Opettaja: Työtieteen lehtori ja/tai yliassistentti<br />
Tavoitteet: Johdattaa opiskelija työpsykologian<br />
perusteisiin, antaa hänelle työpsykologista tietoa<br />
ihmisestä ja työtoiminnasta, perehdyttää työpsykologisen<br />
tiedon hankintaan, tuottamiseen ja<br />
soveltamiseen sekä johdattaa työpsykologiseen<br />
työprosessin, organisaation ja tuotteen arviointiin<br />
ja kehittämiseen.<br />
Asema: Sisältyy prosessitekniikan koulutusohjelmassa<br />
turvallisuuden, ergonomian ja tehdaspalvelun<br />
opintosuuntakohtaiseen perusmoduuliin<br />
ja tuotantotalouden koulutusohjelmassa<br />
perusopintoihin. Eräissä muissa koulutusohjelmissa<br />
valinnainen. Suositellaan kaikille työpsykologista<br />
perustietoa tarvitseville.
Sisältö: Psykologian ihmiskuvat. Työpsykologian<br />
alue, tavoite ja näkökulma organisaatioon.<br />
Työ-prosessin ja organisaation psykologiset rakenteet.<br />
Työtoiminnan rakenne ja säätely, oppiminen,<br />
motivaatio, vuorovaikutus, hyvinvointi<br />
työssä, työn laatu. Työpsykologinen tutkimus,<br />
arviointi ja kehittäminen.<br />
Toteutus: Luennot, demonstraatiot ja perehtyminen<br />
kurssilla ilmoitettavaan kirjallisuuteen.<br />
Kurssikirjallisuus: Luoma, J. (toim.). Johdatus<br />
työpsykologiaan, 1990/-97; Muu opintojakson<br />
alussa ilmoitettava kirjallisuus.<br />
03033A Organisaatio, henkilöstö ja<br />
kehittäminen<br />
Lukukausi Luentoja Harj. dem. Laajuus ov.<br />
Sl 30 30 3<br />
Opettaja: Työtieteen lehtori ja/tai yliassistentti<br />
Tavoitteet: Antaa tietoa organisaatioista, henkilöstöasioista<br />
sekä organisaation suunnittelusta<br />
ja kehittämisestä. Ohjata organisaation ja henkilöstön<br />
suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen.<br />
Asema: Kuuluu prosessitekniikan koulutusohjelmassa<br />
turvallisuuden, ergonomian ja tehdaspalvelun<br />
opintosuunnan perusmoduuliin ja<br />
konetekniikan koulutusohjelmassa perusopintoihin<br />
sekä eräisiin muiden koulutusohjelmien<br />
moduuleihin. Suositellaan erityisesti henkilöstötehtäviin<br />
tai tuotannon johtamistehtäviin aikoville.<br />
Sisältö: Organisaation tehtävät ja toiminnot.<br />
Klassiset ja modernit organisaatioteoriat (erityisesti<br />
avoin, oppiva organisaatio). Organisaatiokulttuuri.<br />
Johtaminen (erityisesti henkilöjohtaminen).<br />
Henkilöstöön ja asiakkaaseen liittyvä<br />
oikeudellinen perustieto. Henkilöstöasioiden<br />
hoito organisaatiossa. Organisaation kehittäminen.<br />
Toteutus: Luennot, ekskursiot ja harjoitukset,<br />
omatoiminen työskentely. Perehtyminen opintojaksolla<br />
ilmoitettavaan kirjallisuuteen.<br />
Kurssikirjallisuus: Vartiainen, M. Työn muutoksen<br />
työvälineet. Otatieto OY, 1994; Muu<br />
opinto-jakson alussa ilmoitettava kirjallisuus.<br />
302<br />
03034A Työsuojelun peruskurssi<br />
Lukukausi Luentoja Semin. Harj. työt Laajuus ov.<br />
Kl 20 8 20 2(3)<br />
Opettaja: Prof. S. Väyrynen ja muut opettajat<br />
Huom. ympäristötekniikan opintoja varten kurssista<br />
on 3 ov:n versio johtuen lääketieteellisestä<br />
tiedekunnasta tulevasta lisäopetusaineistosta.<br />
Tavoitteet: Tuntea ja ymmärtää työsuojelun<br />
merkitys työvoiman terveyttä turvaavana ja<br />
edistävänä sekä viihtyisyyttä, töiden kehittävyyttä<br />
sekä kokonaisvaltaista tehokkuutta lisäävänä<br />
toimintana. Tuntea ja ymmärtää erilaisten vaara-<br />
, haitta- ja rasitustekijöiden yleiset torjuntaperiaatteet.<br />
Nähdä työsuojelu muuhun insinöörityöhön<br />
integroituna, välttämättömänä ja edullisena,<br />
myös laatua ja tuottavuutta sekä organisaatiota<br />
kehittävänä toimintana.<br />
Asema: Lukeutuu prosessitekniikan ja ympäristötekniikan<br />
koulutusohjelmissa perusopintoihin.<br />
Vapaasti valittava arkkitehtuurin koulutusohjelmassa.<br />
Sisältö: Työsuojelun sisältö, merkitys ja hyöty.<br />
Linjaorganisaation mahdollisuudet, vastuut ja<br />
turvallisuusjohtaminen. Ihmisen resurssit ja erot<br />
koneeseen verrattuna. Tapaturmat, ammattitaudit<br />
ja sairastavuus. Suomalaisen ja yleiseurooppalaisen<br />
lainsäädännön ja normien perusteet.<br />
Työsuojelu työpaikalla; työsuojeluyhteistoiminta,<br />
-valvonta sekä työterveyshuolto ja<br />
työkykyä edistävä toiminta. Erilaiset vaaratekijät<br />
(mekaaniset, kemialliset, fysiologiset, psyykkiset,<br />
melu, tärinä jne.) ja niiden tekninen ja toiminnallinen<br />
torjunta. Työsuojelun kehittäminen<br />
yhdessä työn-, tuote- ja tuotannonsuunnittelun<br />
sekä organisoinnin kehittämisen kanssa. Työsuojelun<br />
kansainvälisyys.<br />
Toteutus: Kurssi on samalla johdanto turvallisuuden,<br />
ergonomian ja tehdaspalvelun opintosuunnan<br />
eräille keskeisille aihealueille. Harjoitukset<br />
tehdään pääosin pienryhmätyönä tai harjoitustehtävinä<br />
sekä käsitellään osin<br />
seminaareissa.<br />
Kurssikirjallisuus: Työsuojelun peruskurssi.<br />
Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus, mieluiten<br />
7. painos, 1999; Muu kurssilla ilmoitettava<br />
kirjallisuus.
03036A Kemialliset ja fysikaaliset<br />
työympäristötekijät<br />
Lukukausi Luentoja Semin. Laajuus ov.<br />
Kl 2<br />
Opettaja: Työtieteen lehtori ja/tai yliassistentti<br />
Tavoitteet: Perehtyä teollisuuden kemialliseen,<br />
fysikaaliseen ja biologiseen työympäristöön.<br />
Antaa valmius vaaratekijöiden ja terveyshaittojen<br />
selvittämiseen. Perehtyä torjuntamahdollisuuksiin<br />
ja - periaatteisiin.<br />
Asema: Työympäristötekniikan jatkokurssi.<br />
Suositellaan etenkin prosessitekniikan, biofysiikan<br />
ja kemian opiskelijoille.<br />
Sisältö: Työympäristössä esiintyvien terveydelle<br />
vaarallisten aineiden ja energioiden (melu, säteilyt<br />
jne.) esiintyminen, tunnistaminen ja vaikutus<br />
ihmiseen. EU-normit. Hyvän valaistuksen piirteet.<br />
Jatkuva altistuminen, poikkeukselliset<br />
olosuhteet; torjunta; ammattitaudit; työhygieeniset<br />
mittaukset; työterveyshuolto; turvallisuusjohtaminen<br />
ja riskien arviointi siltä osin kuin ne<br />
liittyvät kurssin painopisteisiin.<br />
Toteutus: Lyhyt luento-osuus, kirjatentti,<br />
mittausdemonstraatioita.<br />
Kurssikirjallisuus: Työhygienia - työolot ja<br />
niiden parantaminen. Työterveyslaitos, 1992.<br />
430 s; Työympäristön kemiallisten ja fysikaalisten<br />
riskien arviointi ja hallinta. Työterveyslaitos,<br />
Helsinki, 1999, 101 s.; Muu erikseen ilmoitettava<br />
materiaali.<br />
Lab.<br />
harj.<br />
Suunn.<br />
harj.<br />
Semin.<br />
03037A Koneturvallisuus ja ergonomia<br />
Lukukausi<br />
Luentoja<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
Kl 20 10 45 20 3<br />
Opettaja: Prof. S. Väyrynen<br />
Tavoitteet: Kurssin keskeisenä tavoitteena on<br />
perehdyttää opiskelijat EU-alueella voimassaoleviin<br />
koneiden ja laitteiden suunnittelua ja<br />
käyttöä koskeviin määräyksiin sekä määräyksiä<br />
tulkitseviin EN -standardeihin. Lisäksi tarkastellaan<br />
turvallisuusanalyysejä ja yrityksen turvallisuuskulttuurin<br />
merkitystä. Kurssi perehdyttää<br />
keskeisiin suunnitteluperiaatteisiin, jotka liittyvät<br />
koneiden ja laitteiden ergonomiaan, käytettävyyteen<br />
ja kunnossapidettävyyteen.<br />
Asema: Erikoiskurssi, joka on tarkoitettu erityisesti<br />
konetekniikan osastolle ja tuotantotalouden<br />
koulutusohjelmaan.<br />
Sisältö: Kurssilla opiskelijat perehdytetään EUalueella<br />
voimassaoleviin koneita ja laitteita koskeviin<br />
määräyksiin sekä määräyksiä tulkitseviin<br />
EN -standardeihin. Lisäksi tarkastellaan soveltuvin<br />
osin myös maailmalaajuiseen tekniseen kauppaan<br />
liittyviä määräyksiä ja standardeja. Tarkastelunäkökulmina<br />
ovat koneiden valmistajille<br />
asetetut vaatimukset, mutta myös koneiden<br />
käyttäjille asetettuja vaatimuksia tarkastellaan<br />
soveltuvin osin. Konetapaturmat ja tapaturmatilastot.<br />
Ihmistä koskevan tiedon liittäminen tuotantoteknologiseen<br />
ja tuotesuunnitteluun. Ergonomisen<br />
koneensuunnittelun periaatteet; ihmisen<br />
ja koneen välinen toimintoallokointi; käyttöliittymät;<br />
ergonomia ja käytettävyys myyntivalttina;<br />
suunnittelun apuvälineet; osallistuva<br />
suunnittelu; käytettävyystutkimukset; liittyvyydet<br />
tuottavuus- ja laatutavoitteisiin.<br />
Toteutus: Luennot, ryhmä- ja yksilöharjoitustyöt,<br />
artikkelien, tietokoneohjelmien, internetin<br />
tai laboratoriodemonstraatioiden pohjalta ja<br />
koneturvallisuusseminaari.<br />
Kurssikirjallisuus: Koneturvallisuus - säädökset<br />
ja soveltaminen. Työsuojeluhallinto, Tampere,<br />
1997; Koneturvallisuus: turvalaitteiden<br />
valinta ja asennus. Tapaturmavakuutuslaitosten<br />
liitto, Työ-ministeriö, 1996; Työvälineiden<br />
turvallinen käyttö – soveltamissuosituksia. Työsuojelujulkaisuja<br />
32, Sosiaali- ja terveysministeriö,<br />
Työsuojeluosasto, 1999; Väyrynen, S.<br />
Suunnittelijan ergonomia, Soveltavan ergonomian<br />
laboratorio, 1996.<br />
Oheiskirjallisuus: Konedirektiivin soveltaminen<br />
ja kansallinen lainsäädäntö (Integraatiotiedote<br />
24, 4. painos). Metalliteollisuuden keskusliitto<br />
(MET), 1997; Tarvainen, H. Koneiden<br />
hankinta, käyttöönotto ja turvallisuus. TT-Kustannustieto,<br />
1995; Väyrynen, S. & Hietala, J.<br />
(toim.). Turvallisuus-johtamisen ja –analyysien<br />
perusteita ja esimerkkejä, <strong>Oulu</strong>n yliopistopaino,<br />
1998.<br />
303
SYVENTÄVÄT OPINNOT<br />
03032S Työpsykologian jatkokurssi<br />
Lukukausi Luentoja Dem.<br />
harj.<br />
Semin.<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
Kl 20 30 10 2,5<br />
Opettaja: Työtieteen lehtori ja/tai yliassistentti<br />
Tavoitteet: Syventää ja laajentaa työpsykologian<br />
peruskurssin teoreettisia teemoja ja ohjaa teoriatiedon<br />
käytännön sovelluksiin.<br />
Asema: Edellytyksenä työpsykologian peruskurssin<br />
suorittaminen. Sisältyy prosessitekniikan<br />
koulutusohjelmassa turvallisuuden, ergonomian<br />
ja tehdaspalvelun opintosuunnan jatkomoduuliin<br />
ja valinnaismoduuleihin eri koulutusohjelmissa.<br />
Sisältö: Työpsykologian eri sovellusalueet.<br />
Erityisesti motivaation ja työn hallinnan ylläpito<br />
ja kehittäminen, työnohjaus- ja konsultointi,<br />
ryhmätyö, organisaatioviestintä, välineiden ja<br />
tuotteiden/palvelujen kehittäminen sekä ympäristöpsykologiset<br />
sovellukset. Sisältö määräytyy<br />
osittain kurssilaisten koostumuksen ja kiinnostuksen<br />
sekä vuosittain vaihtuvien ajankohtaisteemojen<br />
mukaan.<br />
Toteutus: Luennot, harjoitustyö, ryhmätyöskentely<br />
ja seminaari.<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan opintojakson<br />
alussa.<br />
03041S Työtieteen ja tehdaspalvelun<br />
erikoistyö<br />
Lukukausi Luentoja Semin Harj. Laajuus ov.<br />
Sl, kl 5 15 80 2,5(2,0)<br />
Opettaja: Prof. S. Väyrynen ja muut opettajat<br />
Tavoitteet: Perehtyä syvällisesti jonkin työtieteen<br />
osa-alueen tai tehdaspalvelun erityiskysymykseen.<br />
Oppia alan menetelmiä ja soveltaa<br />
niitä käytännön tilanteissa.<br />
Asema: Pakollinen turvallisuuden, ergonomian<br />
ja tehdaspalvelun opintosuunnassa prosessitekniikan<br />
koulutusohjelmassa. <strong>Opinto</strong>jakso sopii<br />
myös muiden yksiköiden syventäviin opintojaksokokonaisuuksiin.<br />
Sisältö: Opiskelijat perehtyvät alan kirjallisuuteen,<br />
muihin lähteisiin, tietokoneavusteisiin<br />
menetelmiin (ohjelmistot, internet), laboratoriomenetelmiin<br />
ja kenttätutkimuksen menetelmiin;<br />
työn aihe voi painottua käytännön kehittämishankkeisiin<br />
tai tutkimuksellisiin ja menetelmällisiin<br />
asioihin. Luovan työn tekniikoita ja<br />
tehtävän projektointia hyödynnetään.<br />
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jaksoon kuuluu lyhyt luentoosuus.<br />
Pääosin opintojakso koostuu opiskelijan<br />
yksin tai ryhmässä tekemästä ohjatusta harjoitustyöstä<br />
josta raportoidaan laajasti kirjallisesti;<br />
työtä käsitellään myös seminaaritilaisuudessa.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso on mahdollista suorittaa myös 2,0<br />
opintoviikon laajuisena. Silloin sisältöä supistetaan<br />
itsenäisen seminaarityöskentelyn osalta<br />
(suluissa olevat vaatimukset).<br />
Kurssikirjallisuus: Ilmoitetaan opintojakson<br />
alussa.<br />
03042S Prosessiteollisuuden turvallisuus<br />
Lukukausi Luentoja Suunn.<br />
harj.<br />
Semin.<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
Sl 25 50 25 3<br />
Opettaja: Prof. S. Väyrynen ja muut opettajat<br />
Tavoitteet: Integroida prosessiteollisuuden<br />
häiriöttömyyden ja turvallisuuden periaatteet<br />
teknisiin ja organisatorisiin ratkaisuihin sekä<br />
insinöörityöhön ja -tekniikoihin.<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on pakollinen prosessitekniikan<br />
opiskelijoille. <strong>Opinto</strong>jakso antaa tietoja<br />
turvallisuusriskien, ympäristöriskien ja muiden<br />
riskitekijöiden hallintaan.<br />
Sisältö: Järjestelmien ja laitosten käyttöturvallisuus;<br />
teoriat ja käytäntö. Lainsäädäntö ja standardit.<br />
Henkilöstön ominaisuuksien ja tietotaidon<br />
huomioon otto prosessinohjauksessa. Häiriö-,<br />
vika-, virhe- ja tapaturmamahdollisuuksien<br />
ja seurausten tunnistaminen ja arviointi. Vaarat ja<br />
riskit. Turvallisuusanalyysit elinkaaren eri vaiheissa.<br />
Turvallistamistoimenpiteiden valinta;<br />
suunnittelu EU -Suomessa ja turvallisuus; turvallinen<br />
tekniikka ja turvalaitteet; turvallisuuskulttuuri<br />
yrityksessä; koulutus; valvonta- ja hälytysjärjestelmät;<br />
tapahtuneet onnettomuudet ja<br />
304
niihin liittyvät vahingot, onnettomuuksien mallintaminen<br />
ja tutkinta; turvallisuustarkastukset;<br />
vakuuttaminen; kunnossapidon, luotettavuuden<br />
ja riskienhallinnan yhteydet; tehdaspalvelu; turvallisuusohjelmat<br />
ja –ohjeet; yritysten yhteistyö,<br />
kuten alihankinta; pk-sektorin erityispiirteet.<br />
Toteutus: Luennot ja teollisista aiheista tehtävät<br />
harjoitustyöt. Toteutuksessa korostetaan empiirisiä<br />
tapauksia ja tilanteita, joiden kautta tutustutaan<br />
myös teoreettisiin ja muihin kirjallisiin<br />
lähteisiin. Painotetaan kytkentöjä myös prosessisuunnitteluun,<br />
prosessinohjaukseen, automaatioon,<br />
ohjelmistoihin sekä kunnossapitoon.<br />
Kurssikirjallisuus: Riskienhallinta kemianteollisuudessa.<br />
Kemian keskusliitto, 1991; Väyrynen,<br />
S. & Hietala, J. (toim.). Turvallisuusjohtamisen<br />
ja -analyysien perusteita ja esimerkkejä.<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopistopaino, 1998; Berg, K-E. Teollisuuden<br />
riskienhallinta, 2.painos. (osia), 1994;<br />
Alarisku, M., Mattila, M., Uusitalo, T., Kivistö-<br />
Rahnasto, J. Riskin arviointi työolojen parantamisessa,<br />
nro 121, Työministeriö; Ohjelmoitavien<br />
turvallisuuteen liittyvien ohjausjärjestelmien<br />
arviointiohjeet. Teknillinen tarkastuskeskus,<br />
1994; Turvallisuus investointihankkeen toteutuksessa.<br />
Teollisuusvakuutus, 1997; Moniste,<br />
jossa käsitellään harjoitustöissä esillä olleita asioita.<br />
Oheiskirjallisuus: Roland, H.E. & Moriarty,<br />
B. System safety engineering and management,<br />
1990.; Harms-Ringdahl, L. Säkerhetsanalys i<br />
skyddsarbetet. Folksam, 1987; Ivergård, T.<br />
Handbook of control room design and ergonomics.<br />
Taylor & Francis, 1989; Lees, F. P. Loss<br />
prevention in the process industries, Vol. 1 ja 2,<br />
Butterworths, 1980; VTT:n raportteja.<br />
03043S Ergonomia<br />
Lukukausi Luentoja Lab.harj. Semin. Laajuus ov.<br />
Sl 20 50 10 2,5<br />
Opettaja: Prof. S. Väyrynen<br />
Tavoite: Perehdyttää opiskelijat ergonomiaan ja<br />
sen teoreettisiin perusteisiin. Antaa opiskelijoille<br />
tuotantoteknologian, teknisen ympäristön, työtehtävien,<br />
menetelmien ja tuotteiden suunnittelussa<br />
tarvittava keskeinen ihmisen fyysisiä,<br />
psyykkisiä ja sosiaalisia ominaisuuksia koskeva<br />
305<br />
tietous. Päästä harjoittelemaan tulevaisuudessa<br />
yhä tärkeämpää eri alojen suunnittelijoiden vuorovaikutusta<br />
ergonomisessa kehittämisessä. Perehdyttää<br />
ergonomian mittaus- ja suunnittelumenetelmiin<br />
ja -apuvälineisiin (mm. CAD, simulointi<br />
ja ns. osallistuva suunnittelu).<br />
Asema: <strong>Opinto</strong>jakso on tarkoitettu lähinnä<br />
prosessitekniikan, arkkitehtuurin, sähkötekniikan,<br />
tietotekniikan, konetekniikan ja tietojenkäsittelytieteiden<br />
koulutusohjelmien opinnoissaan<br />
"pitkälle ehtineille" opiskelijoille.<br />
Sisältö: Ergonomian määrittely tieteellisesti ja<br />
käytännöllisesti. Ergonominen kriteeristö ja sen<br />
monitieteiset teoreettiset perusteet. Hyötyarvoanalyysi<br />
ja muut tuotearvioinnin menetelmät<br />
käytettävyystekniikassa. Ergonomiakriteeristön<br />
suhteutus tuotteen tai järjestelmän ominaisuusvaatimusten<br />
kokonaisuuteen. Tuotteiden ja<br />
työvälineiden sovittaminen ihmisen fysiologisiin<br />
ja kognitiivisiin ominaisuuksiin. Ergonomian<br />
vaikutus tuotteiden ja järjestelmien (hardware ja<br />
software) asiakaslähtöiseen kilpailukykykyyn ja<br />
laatuun. Käytettävyyden selvittäminen kokeellisesti<br />
ja heuristisesti. Suomen ja Euroopan talousalueen<br />
lainsäädäntö ja normit ergonomian kannalta.<br />
Ihmisen ja teknologian välinen toimintoallokointi.<br />
Esimerkkisovellukset liittyvät mm.<br />
koneisiin, tuotteisiin, informaatioteknologiaan,<br />
rakennettuun ympäristöön, työpisteisiin, tuotantosoluihin,<br />
pääsyteihin, käyttöliittymiin,<br />
hallintalaitteisiin, näyttö- ja mittalaitteisiin,<br />
ohjaamoihin, valvomoihin, kunnossapitoon,<br />
nostoihin ja geronteknologiaan (yhteistyössä<br />
Soveltavan ergonomian ja geronteknologian<br />
laboratorion kanssa).<br />
Toteutus: Harjoitustöillä on merkittävä paino<br />
kurssin suorittamisessa; se sisältää harjoitustöissä<br />
selkeän painotusmahdollisuuden yleiseen suunnitteluergonomiaan<br />
(esim. teollisen muotoilun ja<br />
konetekniikan osaston opiskelijat) tai tietotekniikan<br />
ja automaation ergonomiaan (esim. prosessija<br />
sähkötekniikan tai tietojenkäsittelytieteiden<br />
osaston opiskelijat). Painotusmahdollisuus voidaan<br />
suunnata myös lääketieteen tekniikan alueelle<br />
tai eri tieteen- ja ammattialoja edustavien<br />
opiskelijoiden tarpeisiin.
Kurssikirjallisuus: Väyrynen, S. Suunnittelijan<br />
ergonomia. Soveltavan ergonomian laboratorio,<br />
1996.<br />
Oheiskirjallisuus: Sanders, M.S. & McCormick,<br />
E.J. Human factors in engineering and<br />
design, 6th edition tai 7th edition. McGraw Hill,<br />
1987 tai 1993; Nielsen, J. Usability engineering,<br />
Academic Press, 1993; Ivergård, T. Handbook<br />
of control room design and ergonomics. Taylor<br />
& Francis, 1989; Scherrer, J. Työn fysiologia.<br />
WSOY, 1988; Teollisuusergonomia-käsikirja<br />
suunnitteluun. Eastman Kodak Company &<br />
Työterveyslaitos, 1992; Grandjean, E. Fitting<br />
the task to the man. 4th edition. Taylor & Francis,<br />
1988; Monisteet.<br />
Ergonomian jatko-opintoseminaari<br />
Lukukausi Luentoja Semin. Laajuus ov.<br />
Sl, kl 3<br />
Opettaja: Professori Seppo Väyrynen<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on perehdyttää jatkoopiskelijat<br />
syvällisesti erikseen sovittaviin ergonomian<br />
osa-alueisiin ja tutkimusmenetelmiin.<br />
Toteutus: Monimuoto-opetus, monitieteinen<br />
osanotto mahdollista, käytännön toteutuksesta ja<br />
ajan-kohdasta ilmoitetaan erikseen.<br />
Kirjallisuus: Kansainväliset oppikirjat, aikakauslehdet<br />
ja konferenssikirjat.<br />
Teknillisen tiedekunnan<br />
yleinen lisensiaattiseminaari<br />
(jatko-opiskelijaseminaari)<br />
tieteelliset yleisopinnot<br />
Lukukausi Luentoja Semin. Laajuus ov.<br />
Sl, kl 4<br />
Opettaja: Yliassistentti ja/tai työtieteen lehtori<br />
Tavoitteet: Perehtyä tekniikan yleistieteellisiin,<br />
yhteiskuntatieteellisiin ja kulttuurihistoriallisiin<br />
ulottuvuuksiin (vrt. tutkintosääntö), soveltaa<br />
kriittisesti tieteellisiä menetelmiä, perehtyä<br />
tieteenteoriaan ja pääalan yhteiskunnalliseen<br />
merkitykseen.<br />
Asema: Kaikille osastoille tarkoitettu jatkoopiskelijoiden<br />
tieteellisiin yleisopintoihin liittyvä<br />
seminaari, tarkoitettu lisensiaatin ja suoraan<br />
tekniikan tohtorin tutkintoihin tähtääville opiskelijoille.<br />
Teknillisen tiedekunnan päätöksen<br />
mukaisesti toteutetaan työtieteen laboratorion<br />
toimesta yhdessä aate- ja oppihistorian oppituolin<br />
ja osastojen kanssa.<br />
Sisältö: Tekniikan tieteelliset, tutkimukselliset,<br />
tieteenfilosofiset ja yhteiskunnalliset (Science,<br />
Technlogy, Society) ulottuvuudet. Tiede ja<br />
yhteiskunta tai tekniikan historian osiot.<br />
Toteutus: Seminaarin käytännön järjestelyistä<br />
huolehtii työtieteen laboratorio, jonne halukkaat<br />
voivat ilmoittautua, ja josta saa lähempiä tietoja.<br />
Toteutuksesta ilmoitetaan tarkemmin lukuvuoden<br />
alussa. Seminaarin ohjelma on yleensä neliosainen:<br />
1. Oman työn esittely eli seminaariesitelmä.<br />
2. Osallistuminen luentokokonaisuuksiin<br />
ja asiantuntijoiden alustuksella käytävään seminaarikeskusteluun.<br />
3. Arviointi seminaarin työstä.<br />
4. Tutustuminen tieteenfilosofiseen, tutkimusmetodiseen<br />
ja tieteentutkimuksen kirjallisuuteen.<br />
Fysikaalisten tieteiden laitos<br />
Fysiikka<br />
76190P Fysiikka K<br />
Periodi Luentoja Laskuharj.<br />
sl+kl 12+<br />
92<br />
Lab.harj.<br />
0+34 20+<br />
24<br />
Laajuus<br />
ov.<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on antaa kuva fysiikasta<br />
luonnontieteenä korostaen niitä peruslakeja,<br />
jotka vallitsevat fysiikan eri osa-alueilla. Fysikaalisten<br />
suureiden matemaattiseen määrittelyyn<br />
sekä teorian sovelluksiin kiinnitetään erityistä<br />
huomiota.<br />
Asema: Pakollinen konetekniikan koulutusohjelmassa.<br />
Sisältö: Osia opintokokonaisuudesta Fysiikan<br />
peruskurssi: Fysikaaliset mittaukset I, Sähkö- ja<br />
magnetismioppi, Yleinen aaltoliikeoppi sekä<br />
8<br />
306
Atomi- ja ydinfysiikka. Laboratoriotyöt supistettuina<br />
ja muutettuina.<br />
Toteutus: Opetus Fysiikan peruskurssin puitteissa.<br />
Sl: Fysikaaliset mittaukset I (76121P), 12 h l., 20<br />
h lab., päätekuulustelu<br />
Kl: Sähkö- ja magnetismioppi (76103P), 32 h l.,<br />
12 h dem., päätekuulustelu<br />
Yleinen aaltoliikeoppi (76104P), 32 h l., 12 h<br />
dem., päätekuulustelu<br />
Atomi- ja ydinfysiikka (76105P), 28 h l., 10 h<br />
dem., päätekuulustelu.<br />
Lisäksi 24 h laboratoriotöitä.<br />
Kurssikirjallisuus: Oppikirjaksi suositellaan<br />
soveltuvin osin: H. Benson: University physics,<br />
John Wiley & Sons.<br />
76191P Fysiikka P<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Lab.harj. Laajuus<br />
ov.<br />
sl+kl 44+<br />
64/<br />
60<br />
16+<br />
24/<br />
22<br />
20+<br />
20<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on antaa kuva fysiikasta<br />
luonnontieteenä korostaen niitä peruslakeja,<br />
jotka vallitsevat fysiikan eri osa-alueilla. Fysikaalisten<br />
suureiden matemaattiseen määrittelyyn<br />
sekä teorian sovelluksiin kiinnitetään erityistä<br />
huomiota.<br />
Asema: Pakollinen prosessitekniikan koulutusohjelmassa.<br />
Sisältö: Osia opintokokonaisuudesta Fysiikan<br />
peruskurssi: Fysikaaliset mittaukset I, Perusmekaniikka,<br />
Sähkö- ja magnetismioppi ja joko Yleinen<br />
aaltoliikeoppi tai Atomi- ja ydinfysiikka.<br />
Laboratoriotyöt supistettuina ja muutettuina.<br />
Toteutus: Opetus Fysiikan peruskurssin puitteissa.<br />
Sl: Fysikaaliset mittaukset I (76121P), 12 h l., 20<br />
h lab., päätekuulustelu<br />
Perusmekaniikka (76101P), 32 h l., 16 h dem.,<br />
päätekuulustelu.<br />
8<br />
Kl: Sähkö- ja magnetismioppi (76103P), 32 h l.,<br />
12 h dem., päätekuulustelu.<br />
Joko Yleinen aaltoliikeoppi (76104P), 32 h l., 12<br />
h dem., päätekuulustelu<br />
tai Atomi- ja ydinfysiikka (76105P), 28 h l., 10 h<br />
dem., päätekuulustelu.<br />
Lisäksi 20 h laboratoriotöitä.<br />
Kurssikirjallisuus: Oppikirjaksi suositellaan<br />
soveltuvin osin: H. Benson: University physics,<br />
John Wiley & Sons.<br />
76199P Fysiikka Y<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Lab.harj. Laajuus<br />
ov.<br />
sl+kl 44+<br />
32<br />
16+<br />
12<br />
20+<br />
20<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on antaa kuva fysiikasta<br />
luonnontieteenä korostaen niitä peruslakeja,<br />
jotka vallitsevat fysiikan eri osa-alueilla. Fysikaalisten<br />
suureiden matemaattiseen määrittelyyn<br />
sekä teorian sovelluksiin kiinnitetään erityistä<br />
huomiota.<br />
Asema: Pakollinen ympäristötekniikan koulutusohjelmassa.<br />
Sisältö: Osia opintokokonaisuudesta Fysiikan<br />
peruskurssi: Fysikaaliset mittaukset I, Perusmekaniikka<br />
ja Sähkö- ja magnetismioppi. Laboratoriotyöt<br />
supistettuina ja muutettuina.<br />
Toteutus: Opetus Fysiikan peruskurssin puitteissa.<br />
Sl: Fysikaaliset mittaukset I (76121P), 12 h l., 20<br />
h lab., päätekuulustelu<br />
Perusmekaniikka (76101P), 32 h l., 16 h dem.,<br />
päätekuulustelu.<br />
Kl: Sähkö- ja magnetismioppi (76103P), 32 h l.,<br />
12 h dem., päätekuulustelu.<br />
Lisäksi 20 h laboratoriotöitä.<br />
Kurssikirjallisuus: Oppikirjaksi suositellaan<br />
soveltuvin osin: H. Benson: University physics,<br />
John Wiley & Sons.<br />
6<br />
307
76193P Fysiikka S<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Lab.harj. Laajuus<br />
ov.<br />
sl+kl 48+<br />
76<br />
24+<br />
24<br />
20 8<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on antaa kuva fysiikasta<br />
luonnontieteenä korostaen niitä peruslakeja,<br />
jotka vallitsevat fysiikan eri osa-alueilla. Fysikaalisten<br />
suureiden matemaattiseen määrittelyyn<br />
sekä teorian sovelluksiin kiinnitetään erityistä<br />
huomiota.<br />
Asema: Pakollinen sähkötekniikan ja tietotekniikan<br />
koulutusohjelmissa.<br />
Sisältö: Osia opintokokonaisuudesta Fysiikan<br />
peruskurssi: Fysikaaliset mittaukset I, Perusmekaniikka,<br />
Lämpöoppi, Sähkö- ja magnetismioppi<br />
ja Yleinen aaltoliikeoppi.<br />
Toteutus: Opetus Fysiikan peruskurssin puitteissa.<br />
Sl: Perusmekaniikka (76101P), 32 h l., 16 h<br />
dem., päätekuulustelu.<br />
Lämpöoppi (76102P), 16 h l., 8 h dem., päätekuulustelu.<br />
Kl: Fysikaaliset mittaukset I (76121P), 12 h l.,<br />
20 h lab., päätekuulustelu<br />
Sähkö- ja magnetismioppi (76103P), 32 h l., 12<br />
h dem., päätekuulustelu.<br />
Yleinen aaltoliikeoppi (76104P), 32 h l., 12 h<br />
dem., päätekuulustelu<br />
Kurssikirjallisuus: Oppikirjaksi suositellaan<br />
soveltuvin osin: H. Benson: University physics,<br />
John Wiley & Sons.<br />
76194P Fysiikka T<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Lab.harj. Laajuus<br />
ov.<br />
sl+kl 44+<br />
92<br />
16+<br />
34<br />
20+<br />
12<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on antaa kuva fysiikasta<br />
luonnontieteenä korostaen niitä peruslakeja,<br />
jotka vallitsevat fysiikan eri osa-alueilla. Fysikaalisten<br />
suureiden matemaattiseen määrittelyyn<br />
sekä teorian sovelluksiin kiinnitetään erityistä<br />
huomiota.<br />
9<br />
308<br />
Asema: Pakollinen tuotantotalouden koulutusohjelmassa.<br />
Sisältö: Osia opintokokonaisuudesta Fysiikan<br />
peruskurssi: Fysikaaliset mittaukset I, Perusmekaniikka,<br />
Sähkö- ja magnetismioppi, Yleinen<br />
aaltoliikeoppi ja Atomi- ja ydinfysiikka. Laboratoriotyöt<br />
supistettuina ja muutettuina.<br />
Toteutus: Opetus Fysiikan peruskurssin puitteissa.<br />
Sl: Fysikaaliset mittaukset I (76121P), 12 h l., 20<br />
h lab., päätekuulustelu<br />
Perusmekaniikka (76101P), 32 h l., 16 h dem.,<br />
päätekuulustelu.<br />
Kl: Sähkö- ja magnetismioppi (76103P), 32 h l.,<br />
12 h dem., päätekuulustelu.<br />
Yleinen aaltoliikeoppi (76104P), 32 h l., 12 h<br />
dem., päätekuulustelu<br />
Atomi- ja ydinfysiikka (76105P), 28 h l., 10 h<br />
dem., päätekuulustelu.<br />
Lisäksi 12 h laboratoriotöitä.<br />
Kurssikirjallisuus: Oppikirjaksi suositellaan<br />
soveltuvin osin: H. Benson: University physics,<br />
John Wiley & Sons.<br />
76196A Mekaniikka<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
sl 46 24 3<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija<br />
klassisen mekaniikan perusteisiin.<br />
Asema: Vapaasti valittava mikroelektroniikan ja<br />
materiaalifysiikan suuntautumisvaihtoehdossa.<br />
Sisältö: Massapisteiden mekaniikka: liikeopin<br />
perusteet, kinematiikka, mekaniikan peruslait,<br />
gravitaatio, harmoninen liike, kitka, työ, teho,<br />
energia, liikemäärä. Partikkelisysteemin liike.<br />
Jäykkien kappaleiden mekaniikka: statiikka,<br />
pyörimisliike, relativistinen liike. Lagrangen ja<br />
Hamiltonin liikeyhtälöt.<br />
Toteutus: Sama kuin LuTK:n opintojakso<br />
76123A Mekaniikka, jonka voi suorittaa kahdella<br />
välikuulustelulla tai loppukuulustelulla.
Kurssikirjallisuus: M. Alonso & E.J. Finn:<br />
Fundamental University Physics, I. Mechanics;<br />
M. Spiegel: Theoretical Mechanics, 1980.<br />
76197A Termofysiikka<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
sl 32 16 2<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa termofysiikan perusperiaatteista<br />
pyritään antamaan mahdollisimman<br />
selkeä ja fysikaalisesti ymmärrettävä kuva<br />
käyttäen statistisen fysiikan menetelmiä. Pyrkimyksenä<br />
on selvittää, miten makroskooppisen<br />
systeemin ominaisuudet (esim. tilanyhtälö) ovat<br />
johdettavissa systeemin mikroskooppisista perusominaisuuksista<br />
(esim. molekyylien käyttäytymisestä).<br />
Asema: Pakollinen sähkötekniikan koulutusohjelman<br />
materiaalifysiikan syventymiskohteessa.<br />
Suositeltava suoritusajankohta 3. tai 4. vsk.<br />
Sisältö: Peruskäsitteitä. Termodynamiikan<br />
ensimmäinen pääsääntö. Systeemin entropia.<br />
Boltzmannin jakautumafunktio. Toinen pääsääntö.<br />
Termodynaamiset potentiaalit. Kolmas<br />
pääsääntö. Klassillinen ideaalikaasu: partitiofunktio,<br />
tilanyhtälö, lämpökapasiteetti. Energian<br />
tasan jakautumisen periaate. Avoimet systeemit.<br />
Kvantti-ideaalikaasu: fotonien partitiofunktio,<br />
Planckin laki, Fermi-Dirac- ja Bose-Einsteinjakautumafunktiot,<br />
metallien elektronikaasumalli.<br />
Toteutus: Sama kuin LuTK:n opintojakso<br />
76128A Termofysiikka, jonka voi suorittaa kahdella<br />
välikuulustelulla tai loppukuulustelulla.<br />
Kurssikirjallisuus: F. Mandl: Statistical Physics,<br />
2nd ed., John Wiley & Sons, 1988.<br />
76198A Sähköoppi<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
kl 46 24 3<br />
Tavoitteet: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija<br />
sähköisten ja magneettisten kenttien sekä<br />
sähkömagneettisten aaltojen perusteisiin.<br />
Asema: Pakollinen tietoliikennetekniikan, mikroelektroniikan<br />
ja materiaalifysiikan suuntautumisvaihtoehdoissa.<br />
309<br />
Sisältö: Sähkö- ja magneettikenttien synty ja<br />
ominaisuudet, sähköstaattiset laskentamenetelmät,<br />
materian sähköiset ja magneettiset ominaisuudet,<br />
sähkömagneettinen induktio, Maxwellin<br />
yhtälöt, sähkömagneettiset aallot ja niiden<br />
synty, sähkömagneettisten aaltojen energia,<br />
vaihtovirrat ja tasaantumisilmiöt.<br />
Toteutus: Sama kuin LuTK:n opintojakso<br />
76124A Sähköoppi. <strong>Opinto</strong>jakson voi suorittaa<br />
joko kahdella välikuulustelulla tai loppukuulustelulla.<br />
Kurssikirjallisuus: I. S. Grant & W.R. Phillips:<br />
Electromagnetism, Second edition.<br />
76152A Johdatus avaruusfysiikkaan<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
kl 30 20 3<br />
Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa yleiskuva<br />
avaruusfysiikan kohteina olevista ilmiöistä ja<br />
fysikaalisista perusteista.<br />
Asema: Vapaasti valittava. Ei edellytä aiempia<br />
opintoja. Suositellaan kaikille avaruustutkimuksesta<br />
kiinnostuneille, erityisesti 1. tai 2. vsk:lla<br />
oleville avaruusfysiikkaan suuntautuville.<br />
Sisältö: Auringon energiantuotto, rakenne,<br />
säteily ja aktiivisuus, aurinkotuuli, planeettojen<br />
välinen magneettikenttä, Maan magneettikenttä,<br />
magneettikentän vaihtelu ja magneettinen aktiivisuus,<br />
Maan magnetosfääri, plasmafysiikan<br />
perusteet ja plasmaehdot, varatun hiukkasen<br />
kulkeutusmisliike, adiabaattiset invariantit, ionosfäärin<br />
rakenne ja synty.<br />
Toteutus: Luennot, laskuharjoitukset, loppukuulustelu.<br />
Loppukuulusteluun osallistumiseen<br />
vaaditaan kolmasosa laskuharjoituksista.<br />
Kurssikirjallisuus: Luentomoniste ja muu<br />
luennoilla ilmoitettava kirjallisuus.<br />
Biofysiikka<br />
Opetusohjelmaan kuuluvat mm. seuraavat<br />
opintojaksot:<br />
76462A Johdatus biofysiikkaan 3,0 ov<br />
76464A Biosysteemien analyysi 2,0 ov<br />
76469A Lääkintälaitekniikka 2,0 ov<br />
76431S Bioprosessien dynamiikka 2,0 ov
76460S Bioelektroniikka 3,0 ov<br />
76468S Biosysteemien simulointi 2,0 ov<br />
76480S Hermoston tiedonkäsittely 2,0 ov<br />
<strong>Opinto</strong>jaksojen kuvaukset ovat nähtävissä luonnontieteellisen<br />
tiedekunnan opinto-oppaassa.<br />
Teoreettinen fysiikka<br />
Opetusohjelmaan kuuluvat mm. seuraavat<br />
opintojaksot:<br />
76312A Kvanttimekaniikka I 5,0 ov<br />
76313A Kvanttimekaniikka II 5,0 ov<br />
76315A ATK II Numeerinen mallintaminen<br />
2,0 ov<br />
76316S ATK IV Numeerinen 4,0 ov<br />
ohjelmointi<br />
76320S Statistinen fysiikka 5,0 ov<br />
76328S Kondensoidun materian 5,0 ov<br />
fysiikka<br />
76341S ATK III Tieteellinen ohjelmointi<br />
3,0 ov<br />
76343S Supranesteisyys 3,0 ov<br />
76345S Suprajohtavuus 3,0 ov<br />
76394S Materiaalifysiikan menetelmät<br />
3,0 ov<br />
<strong>Opinto</strong>jaksojen kuvaukset ovat nähtävissä luonnontieteellisen<br />
tiedekunnan opinto-oppaassa.<br />
Kemian laitos<br />
78008P Orgaanisen kemian peruskurssi<br />
Periodi Luentoja Laajuus ov.<br />
kl 30 2<br />
Opettaja: Orgaanisen kemian yliassistentti<br />
Tavoitteet: Tutustuttaa opiskelija orgaanisen<br />
kemian perusteisiin.<br />
Asema: Pakollinen prosessitekniikan koulutusohjelmassa<br />
ja ympäristötekniikan koulutusohjelmassa<br />
paitsi ympäristönsuojelutekniikan opintosuunta.<br />
Sisältö: Yhdisteluokat, nimistö, rakenne, ominaisuudet,<br />
reaktioita sovellutuksineen.<br />
Toteutus: Luennot pidetään kevätlukukaudella.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson voi suorittaa joko kahdella välikokeella,<br />
joita ei voi uusia, tai loppukokeella,<br />
josta on kaksi uusintaa.<br />
Kurssikirjallisuus: Hart, H.: Organic Chemistry:<br />
A Short Course, 10. tai vanhempi painos,<br />
Houghton Mifflin, Boston, 1999; Hart, H. ja<br />
Hart, D.: Study Guide & Solutions Book, Organic<br />
Chemistry: A Short Course, 10. tai vanhempi<br />
painos, Houghton Mifflin, Boston, 1999.<br />
78026A Johdatus polymeerikemiaan<br />
Periodi Luentoja Laajuus ov.<br />
kl 20 1<br />
Opettaja: Prof. Osmo Hormi<br />
Esitiedot: 78003P Johdatus orgaaniseen kemiaan<br />
tai 78008P Orgaanisen kemian peruskurssi.<br />
Tavoitteet: Antaa opiskelijalle yleiskuva muoveista<br />
ja muovien perusrunkona käytetyistä polymeereistä<br />
sekä polymeerimateriaalien teollisista<br />
sovellutuksista sekä perehdyttää opiskelija<br />
yksityiskohtaisesti tärkeimpiin polymeraatioreaktioihin.<br />
Asema: Pakollinen prosessitekniikan koulutusohjelmassa<br />
ja ympäristötekniikan koulutusohjelmassa<br />
paitsi ympäristönsuojelutekniikan opintosuunta.<br />
Sisältö: Perusasiat, Tg, ristisillottaminen, blendit,<br />
stabiliteetti, lisäaineet, vinyyliyhdisteiden<br />
polymerointi (radikaali, ioni, Ziegler-Natta), ei<br />
vinyyliset (polyeetterit, polyesterit, polyamidit,<br />
polyureat, fenoli-formaldehydi, urea-formaldehydi),<br />
silaanit, luonnontuotteet (kumi, selluloosa<br />
ja tärkkelys).<br />
Toteutus: Luennot pidetään kevätlukukaudella.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella, josta on<br />
kaksi uusintaa.<br />
Kurssikirjallisuus: Stevens, M.P.: Polymer<br />
Chemistry; An Introduction, 2. painos, Oxford<br />
University Press, Oxford, 1990.<br />
78022P Kemian ryhmätyöt<br />
Periodi Lab.harj Laajuus ov.<br />
sl,kl 48 2<br />
Asema: Pakollinen prosessitekniikan koulutusohjelmassa<br />
ja ympäristötekniikan koulutusohjel-<br />
310
massa paitsi ympäristönsuojelutekniikan opintosuunta.<br />
Töihinpääsyehto: Osallistuminen opintojaksolle<br />
78053P Yleinen ja epäorgaaninen kemia.<br />
Sisältö: Työturvallisuus. Bunsenlamppu. Vaaka.<br />
Mitta-astiat; Gravimetria. Raudan määritys;<br />
Gravimetria. Nikkelin määritys; Happo-emäsitraus.<br />
Rikkihapon määritys; Titrauskäyrät. Happo-emäsindikaattorit.<br />
Puskuriliuokset. Saostustitraus.<br />
Natriumsulfaatin määritys; Epäorgaaninen<br />
synteesi. Hapetus-pelkistystitraus, Rautaoksalaatin<br />
valmistus ja analysointi; Ioninvaihto.<br />
Natriumsulfaatin määritys; Absorptiometrinen<br />
analyysi. Raudan määritys; Asetyylisalisyylihapon<br />
valmistus. Kofeiinin eristäminen teestä. Levykromatografia,<br />
Asetyylisalisyylihapon ja kofeiinin<br />
analysointi.<br />
Toteutus: Työt (4 h/vko) tehdään syyslukukaudella<br />
tai kevätlukukaudella. Töistä on loppukuulustelu.<br />
Kurssikirjallisuus: Työmoniste.<br />
78053P Yleinen ja epäorgaaninen<br />
kemia<br />
Periodi Luentoja Laskuharj Laajuus ov.<br />
sl 54 14 4<br />
Opettaja: Lehtori L. Kaila<br />
Tavoitteet: Epäorgaanisen kemian, yleisen<br />
kemian ja fysikaalisen kemian perustietojen antaminen.<br />
Asema: Pakollinen prosessitekniikan koulutusohjelmassa<br />
ja ympäristötekniikan koulutusohjelmassa<br />
paitsi ympäristönsuojelutekniikan opintosuunta.<br />
Sisältö: Kemian peruskäsitteet, stoikiometria,<br />
kaasut, termodynamiikka, atomien rakenne,<br />
kemiallinen sidos, hapettumis- ja pelkistymisreaktiot,<br />
faasitasapainot, hapot ja emäkset, sähkökemia<br />
ja sen sovellutukset, jaksollinen järjestelmä:<br />
katsaus alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksiin<br />
järjestelmän mukaisessa järjestyksessä,<br />
siirtymäalkuaineet, metallikompleksit<br />
Toteutus: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään<br />
syyslukukaudella. <strong>Opinto</strong>jakson voi suo-<br />
311<br />
rittaa joko kahdella välikokeella, joita ei voi<br />
uusia, tai loppukokeella, josta on kaksi uusintaa.<br />
Kurssikirjallisuus: Laitinen, R. ja Toivonen,<br />
J.: Yleinen ja epäorgaaninen kemia, 13. painos,<br />
Otakustantamo, Espoo, 1999 ja Zumdahl, S.S. ja<br />
Zumdahl, S.: Chemistry, Alternate Edition, 5.<br />
painos, Houghton Mifflin Company, Boston,<br />
<strong>2000</strong>.<br />
78009P Kemian perusteet<br />
Periodi Luentoja Laajuus ov.<br />
sl 36 1,5<br />
Opettaja: Lehtori L. Kaila<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelija:<br />
1) tuntee yleisen ja epäorgaanisen kemian<br />
peruskäsitteitä ja määritelmiä, 2) osaa ratkaista<br />
kemian laskutehtäviä.<br />
Asema: Pakollinen konetekniikan koulutusohjelman<br />
opiskelijoille.<br />
Sisältö: Valitut kohdat opintojaksosta 78053P<br />
Yleinen ja epäorgaaninen kemia; Kemian peruskäsitteet,<br />
stoikiometria, kaasut, termodynamiikka,<br />
hapettuminen ja pelkistyminen, kemiallinen<br />
tasapaino, happo-emäs-tasapaino, puskuriliuokset,<br />
happo-emästitraus, tasapainot niukkaliukoisten<br />
suolojen vesiliuoksissa, sähkökemia, korroosio,<br />
vedenpuhdistus, rakennusaineet, metallikompleksit.<br />
Toteutus: Luennot järjestetään syyslukukaudella<br />
(6 h/vko). <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella,<br />
josta on kaksi uusintaa.<br />
Kurssikirjallisuus: Laitinen, R. ja Toivonen,<br />
J.: Yleinen ja epäorgaaninen kemia, 13. Painos.<br />
Otakustantamo, Espoo, 1999.<br />
78010A Analyyttinen kemia I<br />
Periodi Luentoja Sovell. Laajuus ov.<br />
kl 40 10 3<br />
Opettajat: Prof.. P. Perämäki ja dos. J. Jalonen<br />
Esitiedot: <strong>Opinto</strong>jakso 78053P Yleinen ja epäorgaaninen<br />
kemia.<br />
Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää<br />
opiskelija analyyttisen kemian keskeisiin perus-
teisiin sekä klassisiin analyysimenetelmiin ja<br />
kromatografiaan. Kurssilla perehdytään seikkoihin,<br />
joiden ymmärtäminen on välttämätöntä<br />
luotettavien analyysitulosten saamiseksi.<br />
Asema: Vapaasti valittava prosessitekniikan<br />
koulutusohjelmassa ja ympäristötekniikan koulutusohjelmassa.<br />
Sisältö: Analyysin eri vaiheet, tulosten käsittely,<br />
gravimetria, titrimetria, spektrofotometria, kromatografiset<br />
menetelmät.<br />
Toteutus: Luennot (4 h/vko) järjestetään yhden<br />
lukukauden aikana, 2. välikoetta.<br />
Kurssikirjallisuus: Saarinen, H. ja Lajunen,<br />
L.H.J.: Analyyttisen kemian perusteet, Kemian<br />
kustannus Oy, Helsinki, 1992. Skoog, D.A.,<br />
West, D.M. ja Holler, F.J.: Fundamentals of<br />
Analytical Chemistry, Saunders College Publishing,<br />
1992.<br />
78045A Fysikaalinen kemia I (TTK)<br />
Periodi Luentoja Sovell. Laajuus ov.<br />
sl 25 11 1,5<br />
Opettaja: Professori J. Pursiainen<br />
Esitiedot: 78053P Yleinen ja epäorgaaninen<br />
kemia.<br />
Tavoitteet: Perehdytään termodynamiikan ja<br />
kemiallisen tasapainon keskeisimpiin asioihin.<br />
Termodynamiikan 1. ja 2. Pääsäännöt sovellutuksineen<br />
antavat perustan ymmärtää kemiallinen<br />
tasapaino, joka muodostaa kurssin tärkeimmän<br />
sisällön.<br />
Asema: Pakollinen prosessitekniikan koulutusohjelmassa<br />
ja ympäristötekniikan koulutusohjelmassa.<br />
Sisältö: Kaasujen ominaisuudet, termodynamiikan<br />
1. ja 2. pääsääntö, puhtaiden aineiden ja<br />
yksinkertaisten seosten tilanmuutokset , faasidiagrammit<br />
ja kemiallinen tasapaino mukaan lukien<br />
sähkökemiallinen tasapaino.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella, josta 2<br />
uusintakuulustelua.<br />
Kurssikirjallisuus: Atkins, P.W., Physical<br />
Chemistry, Oxford University Press, Oxford-<br />
312<br />
Melbourne-Tokio, 1994, 5. painos tai 6. painos,<br />
1998, osittain luvut 0-10. Kuulustelu luentojen<br />
perusteella.<br />
78046A Fysikaalinen kemia II (TTK)<br />
Periodi Luentoja Sovell. Laajuus ov.<br />
sl 25 11 1,5<br />
Opettaja: Professori Kari Laasonen<br />
Esitiedot: Fysikaalinen kemia I (TTK)<br />
Tavoite: Tärkein tavoite on perehtyminen<br />
dynaamisten ja epätasapainossa olevien systeemien<br />
ominaisuuksiin. Nämä ovat keskeisiä asioita<br />
monissa kemian käytännön sovellutuksissa.<br />
Asema: Pakollinen prosessitekniikan koulutusohjelmassa<br />
ja ympäristötekniikan koulutusohjelmassa.<br />
Sisältö: Molekyylien ja ionien liike (kaasu- ja<br />
nestefaasi), kemiallisten reaktioiden nopeudet,<br />
monimutkaisten reaktioiden kinetiikka, molekulaarinen<br />
reaktiodynamiikka, pintojen ominaisuuksia<br />
ja dynaamista sähkökemiaa. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan loppukokeella, josta 2 uusintakuulustelua.<br />
Kurssikirjallisuus: Atkins, P.W., Physical<br />
Chemistry, Oxford University Press, Oxford-<br />
Melbourne-Tokio, 1994, 5. painos tai 6. painos,<br />
luvut 19-28 soveltuvin osin. Kuulustelu luentojen<br />
perusteella.<br />
78060A Ympäristökemia ja ongelmajätteet<br />
Periodi Luentoja Laajuus ov.<br />
kl 40 3<br />
Opettaja: Yliassistentti Hannu Rönkkömäki<br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>jaksossa perehdytään alkuaineiden<br />
ja kemiallisten yhdisteiden kiertokulkuun<br />
luonnossa sekä elinympäristön kemikalisoituminen<br />
siihen aiheuttamiin muutoksiin.<br />
Asema: Vapaasti valittava prosessitekniikan<br />
koulutusohjelmassa ja valinnainen tai vapaasti<br />
valittava ympäristötekniikan koulutusohjelmassa.<br />
Sisältö: Kemian peruskäsitteet ympäristökemian<br />
kannalta, maaperän, veden ja ilmakehän ympä-
istökemiaa, kemiallisten yhdisteiden kiertokulku<br />
luonnossa, kemikaalipäästöt ja ympäristömyrkyt<br />
sekä muut ympäristölle haitalliset yhdisteet,<br />
ympäristöanalytiikkaa ja fysikaalisten mittausten<br />
perusteet, jätteiden hävittäminen ja<br />
hyödyntäminen, ongelmajätteet.<br />
Toteutus: Luennot (3 h/vko) pidetään kevätlukukaudella.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella,<br />
josta on kaksi uusintaa.<br />
Kurssikirjallisuus: O’Neill, P.: Environmental<br />
Chemistry, Chapman & Hall, 1991.<br />
Manahan, S.E.: Environmental Chemistry,<br />
Lewis Publishers, Inc., 1991, soveltuvin osin.<br />
78087A Orgaaninen kemia I (AO)<br />
Periodi Luentoja Laajuus ov.<br />
sl 50 3<br />
Opettaja: Prof. Osmo Hormi<br />
Esitiedot: 78003P Johdatus orgaaniseen kemiaan<br />
tai 78008P Orgaanisen kemian peruskurssi,<br />
78045A Fysikaalinen kemia I (TTK)<br />
Asema: Vapaasti valittava prosessitekniikan<br />
koulutusohjelman tuotantotekniikan ja prosessikehityksen<br />
opintosuunnalla.<br />
Tavoite: Antaa opiskelijalle syvällinen yleiskuva<br />
reaktiomekanismien kineettisestä taustasta ja<br />
orgaanisten yhdisteiden orbitaalitason sidosteoriasta<br />
tarkoituksena luoda kuulijalle se vankka<br />
teoreettinen tietopohja, jota tarvitaan paneuduttaessa<br />
hiidiyhdisteiden reaktioihin.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson 78085A Orgaaninen<br />
kemia I luennot: Kemiallinen sidos, stereokemia,<br />
konformaatioanalyysi, reaktiomekanismeista,<br />
nukleofiilinen subsituutio.<br />
Suorittaminen: Edellyttää osallistumista opintojakson<br />
78085A Orgaaninen kemia I luentoopetukseen.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson voi suorittaa kahdella<br />
välikokeella tai loppukokeella, josta 2 uusintakuulustelua.<br />
Kurssikirjallisuus: Carey, F.A, Sundberg,<br />
R.J.: Advanced Organic Chemistry. Part A:<br />
Structure and Mechanisms, 3. Painos, Plenum<br />
Press, New York 1990.<br />
78088A Orgaaninen kemia II (AO)<br />
Periodi Luentoja Harj. Laajuus ov.<br />
sl 30 6 3<br />
Opettaja: Prof. Marja Lajunen<br />
Esitiedot: 78087A Orgaaninen kemia I (AO)<br />
Asema: Vapaasti valittava prosessitekniikan<br />
koulutusohjelman tuotantotekniikan ja prosessikehityksen<br />
opintosuunnalla.<br />
Tavoite: Perehdyttää opiskelija reaktiomekanismeihin<br />
ja orgaanisten reaktioiden sovellutuksiin.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson 78085A Orgaaninen<br />
kemia II luennot: Polaariset additio- ja eliminaatioreaktiot,<br />
hiilinukeofiilit, karbonyylikemia,<br />
aromaattisuus ja aromaattisten yhdisteiden reaktiot,<br />
yhtäaikaisreaktiot, synteettisen kemian<br />
strategiasta.<br />
Suorittaminen: Edellyttää osallistumista opintojakson<br />
78086A Orgaaninen kemia II luentoopetukseen.<br />
<strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella,<br />
josta on 2 uusintakuulustelua.<br />
Kurssikirjallisuus: Carey, F.A, Sundberg,<br />
R.J.: Advanced Organic Chemistry. Part A:<br />
Structure and Mechanisms, 3. Painos, Plenum<br />
Press, New York 1990.<br />
78082A Fysikaalisen kemian laboratorioharjoitukset<br />
(TTK)<br />
Periodi Lab.harj Laajuus ov.<br />
sl 80 2<br />
Tavoitteet: Perehdyttää fysikaalisen kemian<br />
keskeisimpiin sovellutuksiin ja työmenetelmiin.<br />
Asema: Pakollinen prosessitekniikan ja ympäristötekniikan<br />
koulutusohjelman opiskelijoille,<br />
vapaasti valittava konetekniikan koulutusohjelman<br />
opiskelijoille.<br />
Sisältö (saattaa muuttua): Liuoskalorimetrinen<br />
tutkimus, jakaantumislaki, nesteen höyrynpaine,<br />
nesteseoksen tislaus, tasapainovakion määrittäminen<br />
potentiometrisesti, tasapainovakion määrittäminen<br />
spektrofotometrisesti ja adsorptio<br />
liuoksesta.<br />
313
Toteutus: Alkukuulustelu, 7 laboratorioharjoitustyötä<br />
(työaika harjoitustyöosaston aukioloajan<br />
puitteissa).<br />
Kurssikirjallisuus: Työmoniste Fysikaalisen<br />
kemian laboratorioharjoitukset (TTK).<br />
Opetusohjelmaan kuuluvat lisäksi mm.<br />
seuraavat opintojaksot (kts. tarkemmin<br />
luonnontieteellisen tiedekunnan opinto-<strong>opas</strong>):<br />
78221S Katalyysi 2 ov<br />
78222S Supramolekulaarinen kemia 2 ov<br />
78226S Ilmakehän kemia 2 ov<br />
78227S Kemiallisia sovellutuksia 2 ov<br />
ongelmajätehuollossa ja<br />
ympäristöteknologiassa<br />
78319S Puukemia 2 ov<br />
78320S Polymeerikemia 2 ov<br />
78333S Liimakemia 2 ov<br />
78335S Maalien ja pinnoitt. kemia 2 ov<br />
78336S Polymeerikemia materiaalitieteessä<br />
2 ov<br />
78338S Paperikemia 2 ov<br />
Tietojenkäsittelytieteiden laitos<br />
Opetusohjelmaan kuuluvat mm. seuraavat opintojaksot:<br />
81118 Johdatus tiedonhallintaan, 5 ov<br />
Toteutus: luentoja 40 h, harjoituksia 18 h,<br />
demonstraatioita 18 h, laboratorioharjoituksia,<br />
loppukuulustelu, toteutetaan kevätlukukaudella.<br />
81119 Ohjelmoinnin perusteet, 2 ov<br />
Toteutus: luentoja 20 h, harjoituksia 14 h,<br />
harjoitustyö, loppukuulustelu, toteutetaan kevätlukukaudella.<br />
81122 Johdatus ohjelmointiin, 4 ov<br />
Toteutus: luentoja 48 h, harjoituksia 24 h, harjoitustyö,<br />
loppukuulustelu, luennoidaan syyslukukaudella.<br />
81123 Tietorakenteet, 4 ov<br />
Toteutus: luentoja 40 h, harjoituksia 24 h,<br />
harjoitustyö, loppukuulustelu, toteutetaan kevätlukukaudella.<br />
81129 Johdatus tietojärjestelmien<br />
suunnitteluun, 3 ov<br />
Toteutus: luentoja 30 h, harjoituksia 30 h,<br />
loppukuulustelu, toteutetaan kevätlukukaudella.<br />
81213 Käyttöliittymä, 3 ov<br />
Toteutus: luentoja 30 h, harjoituksia 20, harjoitustyö,<br />
toteutetaan kevätlukukaudella.<br />
81126 Tietoturvan perusteet, 3 ov<br />
Toteutus: luentoja 39 h, kotityöt 20 h, tentti,<br />
toteutetaan syyslukukaudella.<br />
81351 Katselmointi ja testaus, 3 ov<br />
Toteutus: luentoja 30 h, harjoituksia 30 h,<br />
kotityöt 60 h, toteutetaan kevätlukukaudella.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksojen tarkemmat kuvaukset ovat nähtävissä<br />
luonnontieteellisen tiedekunnan opintooppaassa.<br />
314
9. <strong>Oulu</strong>n yliopiston teknillisen tiedekunnan tekniikan<br />
alan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset<br />
(päivitetty 5.5.<strong>2000</strong>)<br />
2 luku.<br />
1 luku.<br />
Yleistä<br />
1 §<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston teknillisen tiedekunnan tehtävänä<br />
on edistää vapaata tieteellistä tutkimusta,<br />
antaa siihen perustuvaa ylintä tekniikan ja arkkitehtuurin<br />
opetusta sekä muutoinkin edistää teknillistieteellistä<br />
kehitystä.<br />
Koulutus jakaantuu perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen.<br />
2 §<br />
Teknillisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa<br />
ylempinä korkeakoulututkintoina (jäljempänä<br />
perustutkinnot) diplomi-insinöörin tutkinto ja<br />
arkkitehdin tutkinto sekä jatkotutkintona tekniikan<br />
lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinto<br />
siten kuin teknillis-tieteellisistä tutkinnoista<br />
17.2.1995 annetussa asetuksessa (215/95), jota<br />
jäljempänä kutsutaan tutkintoasetukseksi sekä<br />
näissä pysyväismääräyksissä on säädetty ja määrätty.<br />
Lisäksi tiedekunnassa voidaan suorittaa filosofian<br />
tohtorin tutkinto siten kuin filosofian tohtorin<br />
tutkinnosta annetussa asetuksessa (1279/91) on<br />
säädetty.<br />
Tutkinnon suorittaminen oikeuttaa vastaavasti<br />
diplomi-insinöörin, arkkitehdin, tekniikan lisensiaatin,<br />
tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin<br />
arvoon.<br />
Tiedekunnassa voidaan myös suorittaa tutkintoihin<br />
kuulumattomia erillisiä opintoja.<br />
Teknillistieteellinen perustutkinto<br />
Koulutusohjelma<br />
3 §<br />
Perustutkintoon johtava koulutus suunnitellaan<br />
ja järjestetään koulutusohjelmina. Koulutusohjelma<br />
on tiedekunnan ja yliopiston eri yksiköiden<br />
yhteistyössä suunnittelema ja järjestämä<br />
tavoitteellinen monitieteinen opintokokonaisuus,<br />
joka suuntautuu johonkin teknillistieteellistä<br />
asiantuntemusta edellyttävään tehtävä-alueeseen<br />
ja sen kehittämiseen.<br />
Koulutusohjelma voi sisältää opintosuuntia silloin,<br />
kun sen perustana olevalla tehtäväalueella<br />
on riittävän laajoja osa-alueita.<br />
Kokonaan uusi koulutusohjelma voidaan esittää<br />
perustettavaksi, jos tietyllä teknillis-tieteellisellä<br />
tehtäväalueella on niin suuri ja pitkäaikainen<br />
yhteiskunnallinen koulutustarve, ettei jo olemassa<br />
oleva koulutusohjelma tai opintosuunta<br />
riitä vastaamaan koulutustarvetta.<br />
Koulutusohjelman yleiset tavoitteet<br />
4 §<br />
Teknillistieteelliseen perustutkintoon johtavassa<br />
koulutuksessa tavoitteena on antaa opiskelijalle<br />
asianomaisen koulutusohjelman perustana olevalla<br />
ammatillisella tehtäväalueella yleinen valmius<br />
teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin<br />
tehtäviin. Samalla opiskelijan tulee<br />
saavuttaa valmius jatkokoulutukseen ja jatkuvaan<br />
opiskeluun.<br />
Opiskelijan tulee tutkinnossaan saavuttaa:<br />
1) valmiudet teknillistieteelliseen toimintaan,<br />
erityisesti itsenäiseen tieteellisen tiedon hankintaan<br />
ja arviointiin sekä ongelmien ratkaisemiseen;<br />
315
2) valmiudet ammatilliseen toimintaan, erityisesti<br />
valmius perehtyä teknillisiin ongelmiin,<br />
tehdä perusteltuja ratkaisuja tekniikkaa koskevissa<br />
yleisissä kysymyksissä, suorittaa tavallisimpia<br />
tehtäviä koulutusohjelman perustana olevalla<br />
ammatillisella tehtäväalueella ja kehittää tätä<br />
tehtäväaluetta;<br />
3) kokonaiskuva tieteen ja teknologian yhteiskunnallisista<br />
tehtävistä, asemasta ja vaikutuksista,<br />
yhteiskunnan, teknillistieteellisen kehityksen ja<br />
luonnonvarojen käytön välisistä riippuvuuksista<br />
sekä teknillisten ratkaisujen vaikutuksista työolosuhteisiin,<br />
ympäristöön, sosiaalisiin rakenteisiin,<br />
taloudelliseen toimintaan ja koko yhteis-kuntaan;<br />
sekä<br />
4) valmiudet yhteistyöhön ja viestintään.<br />
Arkkitehtuurin ja yhdyskuntasuunnittelun tehtäväalueille<br />
suuntautuvassa koulutuksessa kehitetään<br />
lisäksi valmiuksia ympäristön laatuun, käyttöön<br />
ja rakentamiseen liittyviin suunnittelu-,<br />
tutkimus- ja hallintotehtäviin. Samalla annetaan<br />
kokonaiskuva taiteen ja arkkitehtuurin yhteiskunnallisesta<br />
asemasta ja vaikutuksesta.<br />
5 §<br />
Koulutusohjelmia suunniteltaessa ja järjestettäessä<br />
noudatetaan seuraavia koulutuksellisia<br />
periaatteita:<br />
1) koulutuksen perustaksi otetaan ammatillisen<br />
tehtäväalueen kannalta keskeiset ongelmat, joita<br />
pyritään lähestymään samanaikaisesti useiden<br />
tieteenalojen näkö-kulmasta samalla edistäen<br />
opiskelijan monipuolista kehittymistä;<br />
2) koulutuksen tulee antaa systemaattista tietoa<br />
tieteenaloista, jotka ovat tarpeellisia 1) kohdassa<br />
tarkoitettujen ongelmien ratkaisemiseksi;<br />
3) koulutuksen tulee painottaa yleisiä teoreettisia<br />
ja metodologisia valmiuksia, kykyä hallita kokonaisuuksia,<br />
kykyä luoda uutta tietoa ja ratkaista<br />
ongelmia; ja<br />
4) opetus ja opiskelu suunnitellaan tiedekunnassa<br />
tapahtuvaan tieteelliseen tutkimukseen liittyväksi.<br />
Koulutusohjelman mitoitus<br />
6 §<br />
Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon<br />
laajuus on 180 opintoviikkoa. Koulutus järjestetään<br />
siten, että opiskelija voi suorittaa perustutkinnon<br />
viidessä lukuvuodessa.<br />
<strong>Opinto</strong>jen mitoituksen peruste on opintoviikko.<br />
<strong>Opinto</strong>viikoilla tarkoitetaan opiskelijan keskimääräistä<br />
40 tunnin työpanosta asetettujen tavoitteiden<br />
saavuttamiseksi.<br />
Opiskelijan työpanokseen luetaan kaikki opiskeluun<br />
käytetty aika siten, että yksi työviikko vastaa<br />
yhtä opintoviikkoa. Harjoittelu kuitenkin<br />
muutetaan opintoviikoiksi siten, että kolme<br />
työviikkoa vastaa yhtä opintoviikkoa.<br />
Koulutusohjelman opetussuunnitelma<br />
7 §<br />
Opetussuunnitelma on opetuksen ja opintojen<br />
suunnittelun väline. Sen avulla opetuksesta<br />
pyritään muodostamaan hallittu ja ehjä kokonaisuus,<br />
poistamaan päällekkäisyyksiä sekä osoittamaan<br />
eri opintojen välisiä yhteyksiä. Opetussuunnitelmaa<br />
kehitetään opetuksen jatkuvan<br />
arvioinnin avulla ottaen huomioon myös valmistuneiden<br />
sijoittuminen työmarkkinoille.<br />
Opetussuunnitelmassa määrätään kunkin opintojakson<br />
nimi, tavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus,<br />
laajuus opintoviikkoina, tarvittavat<br />
esitiedot, opetus- ja työmuodot, opetuksen ja<br />
harjoittelun määrä, vaadittavat suoritukset, niiden<br />
sisältö ja arviointitavat, ajoitus sekä opintojakson<br />
tuottamisesta vastaava yksikkö tai vastaavat<br />
yksiköt. Koulutusohjelman opetussuunnitelmaan<br />
voidaan sisällyttää myös muussa<br />
tiedekunnassa, korkeakoulussa ja ammatillisissa<br />
oppilaitoksissa suoritettavia opintoja. Opetussuunnitelma<br />
voidaan hyväksyä myös useammaksi<br />
lukuvuodeksi.<br />
Tiedekuntaneuvosto hyväksyy opetussuunnitelmien<br />
rakenteet ja yleiset osat mukaan lukien<br />
opintojaksojen nimet ja laajuudet maaliskuun<br />
loppuun mennessä. Osastoneuvosto hyväksyy<br />
opetussuunnitelmien opintojaksokohtaiset osat<br />
huhtikuun loppuun mennessä.<br />
Opiskelija on suorittanut tutkinnon, kun hän on<br />
suorittanut vahvistetun opetussuunnitelmansa<br />
316
edellyttämät tietyn koulutusohjelman mukaisesti<br />
määräytyvät opintojaksot.<br />
Koulutusohjelman rakenne<br />
8 §<br />
Koulutusohjelman opinnot koostuvat perusopinnoista,<br />
aineopinnoista, syventävistä opinnoista<br />
ja harjoittelusta, jotka ajoitetaan siten, että<br />
ne ovat tarpeellisessa vuorovaikutuksessa keskenään.<br />
Perusopinnot, aineopinnot, syventävät opinnot<br />
ja harjoittelu koostuvat opintojaksoista. <strong>Opinto</strong>jaksot<br />
ovat pakollisia tai vaihtoehtoisia tai<br />
vapaasti valittavia.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksot ryhmitellään perusopintoihin,<br />
koulutusohjelman yhteisiin aineopintoihin, opintosuunnan<br />
perus- ja jatkomoduuliin, diplomityöhön<br />
sekä valinnaismoduuliin, joita voi olla<br />
yksi tai useampia.<br />
Harjoittelu kuuluu koulutusohjelman yhteisiin<br />
aineopintoihin. <strong>Opinto</strong>suunnan perus- ja jatkomoduuli<br />
sekä valinnaismoduulit koostuvat aineja<br />
syventävistä opinnoista.<br />
Diplomityö kuuluu syventäviin opintoihin.<br />
Perus- ja jatkomoduuli sekä valinnaismoduuli voi<br />
pitää sisällään vaihtoehtoisuutta. Tutkintoon<br />
tulee sisältyä vähintään 10 opintoviikkoa vapaasti<br />
valittavia opintoja.<br />
Tiedekunta päättää tutkintorakenteesta tarkemmin<br />
erillispäätöksin.<br />
Perusopintoihin kuuluvia aineita voidaan käsitellä<br />
myös aineopintojen ja syventävien opintojen<br />
yhteydessä.<br />
Vapaasti valittavat opinnot voidaan suorittaa<br />
tutkinnon kokonaislaajuuden puitteissa seuraavasti:<br />
-sisällyttämällä perus-, jatko- tai valinnaismoduuleihin<br />
moduulien yhteydessä erikseen mainittuja,<br />
moduulikohtaisia valinnaisia opintojaksoja,<br />
-ja/tai laatimalla henkilökohtainen valinnaismoduuli,<br />
-ja/tai sisällyttämällä opintoihin vapaasti valittavia<br />
erillisiä opintojaksoja.<br />
Vapaasti valittaviin opintoihin hyväksytään mikä<br />
tahansa yliopistossa suoritettu vähintään aineopintotasoinen<br />
suoritus tietyin rajoituksin (katso<br />
10 §). Opiskelijan on esitettävä osaston hyväksyttäväksi<br />
vapaasti valittavien opintojaksojensa<br />
yhdistelmä.<br />
<strong>Opinto</strong>jen eri tasojen luonnehdinta<br />
9 §<br />
Perusopintojen tavoitteena on:<br />
1) perehdyttää opiskelija korkeakoululaitokseen<br />
ja opintojensa suunnitteluun;<br />
2) perehdyttää opiskelija tieteellisen tutkimuksen<br />
perusteisiin;<br />
3) antaa opiskelijalle yleiskuva tekniikan yleisistä<br />
matemaattis-luonnontieteellisistä ja luovan suunnittelun<br />
perusteista sekä tutkinnon kannalta<br />
keskeisten tieteenalojen metodologisista perusteista;<br />
4) antaa opiskelijalle yleiskuva yhteiskunnasta,<br />
ihmisen, luonnon, tuotannon ja yhteiskunnan<br />
vuorovaikutuksesta ja kulttuurin kehityksestä,<br />
tekniikan yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta<br />
merkityksestä sekä arkkitehtuurin koulutusohjelmassa<br />
lisäksi taiteen ja arkkitehtuurin yhteiskunnallisesta<br />
merkityksestä; sekä<br />
5) perehdyttää opiskelija viestinnän perusteisiin<br />
ja antaa hänelle 10 §:ssä tarkoitettu kielitaito.<br />
Perusopinnoissa opetetaan eri tieteenalojen<br />
keskeisiä perusteita. Sen lisäksi perusopintoihin<br />
kuuluu yleistiedollisia opintojaksoja.<br />
Kieliopinnoissa pääpaino on ammattikirjallisuuden<br />
kirjoittamis- ja lukemistaidon, puheen ymmärtämistaidon<br />
sekä puhetaidon kehittämisessä<br />
erilaisissa ammattiin liittyvissä tilanteissa.<br />
10 §<br />
Perusopintoihin sisältyvissä kieliopinnoissa opiskelijan<br />
tulee saavuttaa:<br />
1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka<br />
vastaa valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta<br />
annetun lain (149/22) nojalla kaksikielisellä<br />
virka-alueella toimivalta korkeakoulututkinnon<br />
suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa<br />
kielitaitoa ja joka ammatin<br />
harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kan-<br />
317
nalta on tarpeellinen. Toisen kotimaisen kielen<br />
taidon osoittamisessa noudatetaan siitä annettua<br />
asetusta (442/87); sekä<br />
2) sellainen yhden tai kahden vieraan kielen<br />
luetun tekstin ymmärtämistaito ja suullinen<br />
taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen<br />
kehityksen kannalta on tarpeellinen. Toisen<br />
kotimaisen kielen opintojen laajuus on vähintään<br />
kaksi opintoviikkoa.<br />
Vieraan kielen taitojen kehittämiseksi jokainen<br />
opiskelija suorittaa vähintään neljän opintoviikon<br />
laajuiset opinnot yhdessä vieraassa kielessä.<br />
Tutkinnon minimilaajuuteen voidaan hyväksyä<br />
yhteensä enintään 12 opintoviikon kieliopinnot<br />
mahdollisesti vapaasti valittavina opintoina suoritettavat<br />
kieliopinnot mukaan lukien.<br />
Dekaani päättää muulla kuin suomen tai ruotsin<br />
kielellä tai ulkomailla pohjakoulutuksensa saaneelta<br />
vaadittavasta kielitaidosta.<br />
Ulkomaalaiselta opiskelijalta, joka muutoin täyttää<br />
valintaedellytykset, vaaditaan ennen opiskelun<br />
aloittamista sellainen kielitaito, että hän<br />
pystyy osallistumaan opetukseen.<br />
11 §<br />
Aineopinnot ovat koulutusohjelman keskeinen<br />
osa ja niihin sijoittuu koulutusohjelman keskeisin<br />
ammatillinen ja tieteellinen aines.<br />
Aineopintojen keskeisiä aihepiirejä ovat:<br />
1) koulutusohjelman ytimen muodostavat tieteenalat:<br />
käsitteet, teoriat, tutkimusmenetelmät,<br />
soveltaminen;<br />
2) ammatillinen käytäntö: diplomi-insinöörin ja<br />
arkkitehdin työn kohteet, erilaiset työprosessit<br />
vaiheineen (tavoitteiden määrittäminen, työvälineiden<br />
valitseminen, työn suunnittelu, työn<br />
toteutus, ohjaus ja säätely), tehtävien kehittäminen;<br />
sekä<br />
3) tieteellisten tutkimustulosten soveltaminen<br />
käytäntöön.<br />
Ammatillisen tehtäväalueen käytäntöön perehdytään<br />
ohjatuilla tutustumiskäynneillä, opintomatkoilla<br />
sekä harjoittelutyöpaikoissa.<br />
12 §<br />
Syventävissä opinnoissa opiskelija keskittää opintonsa<br />
johonkin asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen<br />
kannalta keskeiseen, tieteellisesti ja<br />
yhteiskunnallisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen.<br />
Tavoitteena syventävissä opinnoissa on antaa<br />
opiskelijalle:<br />
1) valmius itsenäisesti hankkia tieteellistä tietoa<br />
sekä tunnistaa, eritellä ja ratkaista tieteellisiä ja<br />
ammatillisia ongelmia myös uusissa tilanteissa ja<br />
muutenkin soveltaa tieteellistä tietoa käytäntöön;<br />
2) syventää tietoa opintojen kannalta keskeisistä<br />
tieteellisistä teorioista, arkkitehtuurin tehtäväalueelle<br />
suuntautuvassa koulutuksessa myös<br />
taiteen teorioista, sekä tutkimus-, ongelmanratkaisu-<br />
ja suunnittelumenetelmistä; sekä<br />
3) perusteelliset tiedot opintojen kohteena<br />
olevasta ongelmakokonaisuudesta.<br />
Opiskelu syventävissä opinnoissa on olennaiselta<br />
osin tutkimusluontoista tai luovaan suunnitteluun<br />
keskittyvää ongelmakeskeistä opiskelua,<br />
johon sisältyy diplomityön tekeminen ja johon<br />
voidaan liittää harjoittelua. Syventäviin opintoihin<br />
voi sisältyä myös projektiluontoista ryhmätyöskentelyä.<br />
Diplomityö on tutkimustyön luonteinen opintojakso,<br />
jonka laajuus on 20 opintoviikkoa. Diplomityö<br />
laaditaan pääsääntöisesti suomen tai ruotsin<br />
kielellä. Osasto voi kuitenkin diplomityön<br />
tekijän perustellusta anomuksesta hyväksyä diplomityön<br />
tekemisen myös jollakin vieraalla kielellä.<br />
Diplomityöhön liittyvistä yksityiskohdista määrätään<br />
osastokohtaisissa diplomityöohjeissa.<br />
13 §<br />
<strong>Opinto</strong>ihin sisältyvään harjoitteluun kuuluu<br />
työympäristöharjoittelua ja ammattiharjoittelua.<br />
Työympäristöharjoittelu perehdyttää opiskelijan<br />
tulevan ammattialansa fyysiseen ja sosiaaliseen<br />
ympäristöön, perinteisiin, kieleen, ongelmiin ja<br />
niiden ratkaisumalleihin. Ammattiharjoittelu<br />
harjaannuttaa opiskelijan soveltamaan teoreettisia<br />
tietoja käytännön tehtävissä. Harjoittelu suunnitellaan<br />
kuhunkin koulutusohjelmaan liittyväksi<br />
opintojaksoksi, jolle määritellään opetussuunni-<br />
318
telmassa yksityiskohtaiset tavoitteet, laajuus, sisältö-<br />
ja suoritustapavaatimukset.<br />
Osasto vastaa harjoittelun valvonnasta. Harjoittelun<br />
osuus tutkinnon kokonaislaajuudesta on 4-<br />
10 opintoviikkoa.<br />
Tiedekunnassa pyritään ohjattuun harjoitteluun.<br />
Harjoittelupaikkoja järjestetään yhteistyössä<br />
opiskelijajärjestöjen kanssa.<br />
Tutkintovaatimukset<br />
14 §<br />
Teknillistieteellisen perustutkinnon suorittamiseksi<br />
opiskelijan on:<br />
1) osallistuttava koulutusohjelmaan kuuluvaan<br />
opetukseen ja harjoitteluun opetussuunnitelman<br />
edellyttämällä tavalla;<br />
2) osoitettava saavuttaneensa 4, 5 ja 9-13 §:ssä<br />
tarkoitetut valmiudet suorittamalla koulutusohjelman<br />
opetussuunnitelman mukaiset opintojaksot.<br />
Tutkinnon ja opintojaksojen tavoitteiden<br />
saavuttamista arvioidaan mm. kuulusteluilla ja<br />
harjoitustöiden arvostelulla. Opetussuunnitelmassa<br />
voidaan määrätä opintojaksojen suoritusjärjestys;<br />
3) suoritettava kirjallinen kypsyysnäyte, joka<br />
osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä<br />
perehtyneisyyttä 12 §:n 1 momentissa tarkoitettuun<br />
ongelmakokonaisuuteen.<br />
Ulkomaalaisen opiskelijan ei tarvitse kypsyysnäytteessä<br />
kuitenkaan osoittaa suomen tai ruotsin<br />
kielen taitoa.<br />
Tutkinnon hyväksyy tiedekunta koulutusohjelmasta<br />
vastaavan osaston esityksestä.<br />
<strong>Opinto</strong>jen hyväksilukeminen ja korvaaminen<br />
15 §<br />
Tiedekuntaneuvosto päättää muussa kotimaisessa<br />
tai ulkomaisessa yliopistossa tai muussa oppilaitoksessa<br />
suoritettujen opintojen hyväksilukemisen<br />
perusteista sekä opetussuunnitelmaan kuuluvien<br />
opintojen korvaamisesta mikäli näistä ei ole<br />
erikseen säädetty. Kunkin opiskelijan kohdalla<br />
hyväksilukemis- / korvaamispäätöksen tekee tiedekunta,<br />
osasto tai opintojaksosta vastaava opettaja.<br />
Tiedekunta antaa asiasta tarkemmat ohjeet.<br />
Opiskelijavalinta<br />
16 §<br />
Perustutkintoa varten opiskelijat valitaan johonkin<br />
21 §:ssä mainittuun koulutusohjelmaan<br />
noudattaen, mitä opiskelijoiden valinnasta on<br />
erikseen säädetty tai määrätty.<br />
Koulutusohjelmaan kuuluvien opintosuuntien<br />
valinta suoritetaan koulutusohjelmasta vastaavan<br />
osaston määräämällä tavalla pääsääntöisesti toisen<br />
opintovuoden jälkeen.<br />
Osasto vahvistaa valinnan ottaen huomioon opiskelijoiden<br />
tarkoituksenmukaisen jakautumisen<br />
eri opintosuuntien välillä. Valinnan hyväksymisen<br />
perusteita ovat opintomenestys ja alalla<br />
hankittu kokemus.<br />
Opiskelija voi osaston suostumuksella opintojensa<br />
kestäessä hakemuksesta vaihtaa opintosuuntaa.<br />
17 §<br />
Opiskelijalla on mahdollisuus hakemuksesta<br />
vaihtaa koulutusohjelmaa. Vaihtomahdollisuus ei<br />
kuitenkaan koske arkkitehtuurin koulutusohjelmaa<br />
eikä tiedekunnan kauppatieteellistä alaa.<br />
Koulutusohjelman vaihdon hyväksyy dekaani.<br />
Koulutusohjelman vaihdon perusteena käytetään<br />
mm. opiskelijavalinnassa saavutettua pistemäärää<br />
ja opintomenestystä. Koulutusohjelman vaihdon<br />
yksityiskohtaiset perusteet hyväksyy dekaani<br />
valintatoimikunnan esityksestä.<br />
<strong>Opinto</strong>suoritusten arvostelu<br />
18 §<br />
Hyväksytyt opintosuoritukset arvostellaan pääsääntöisesti<br />
arvosanoilla tyydyttävä, erittäin<br />
tyydyttävä, hyvä, erittäin hyvä ja kiitettävä.<br />
Hyväksytyistä opintosuorituksista pidetään opiskelijakohtaista<br />
rekisteriä.<br />
Muualla kuin omassa yliopistossa suoritetut<br />
opinnot arvostellaan asteikolla hyväksytty, hylätty<br />
ja ne merkitään tutkintotodistukseen kokonaisuuksina.<br />
319
Tutkintotodistus<br />
19 §<br />
Dekaani antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan<br />
tutkinnosta tutkintotodistuksen.<br />
Teknillistieteellisestä perustutkinnosta annettavassa<br />
todistuksessa mainitaan tutkinnon lisäksi<br />
koulutusohjelma, opintosuunta, koulutusohjelman<br />
keskeinen sisältö, opintosuoritusten arvostelu<br />
ja muut tarpeelliseksi katsottavat seikat.<br />
Voidakseen saada tutkintotodistuksen teknillisestä<br />
tiedekunnasta opiskelijan on suoritettava<br />
tiedekunnassa opintoja vähintään 60 opintoviikkoa<br />
sisältäen diplomityön ellei dekaani erityisestä<br />
syystä päätä toisin.<br />
Tutkintotodistukseen voidaan merkitä maininta<br />
"oivallisesti", mikäli diplomityössä on osoitettu<br />
erityistä kypsyneisyyttä ja tutkinto on muutoinkin<br />
suoritettu erityisen hyvin. Tiedekunta päättää<br />
tarkemmista kriteereistä erillispäätöksin.<br />
Opiskelijalla on oikeus opintojensa kestäessä<br />
saada todistus suorittamistaan opinnoista.<br />
Yhteistyöhankkeet<br />
20 §<br />
Korkeakoulujen välisenä yhteistyönä toteutettavassa<br />
koulutuksessa voidaan tiedekunnan erillispäätöksellä<br />
käytännöllisistä syistä poiketa yksittäisistä<br />
tämän tutkintosäännön määräyksistä<br />
kuten esim. koulutusohjelman opetussuunnitelmaan<br />
liittyvistä määräyksistä sekä opiskelijavalintaa<br />
koskevista yleismääräyksistä.<br />
3 luku<br />
Perustutkintoon johtavat koulutusohjelmat<br />
21 §<br />
Diplomi-insinöörin tutkintoon johtavat konetekniikan,<br />
prosessitekniikan, rakentamistekniikan,<br />
sähkötekniikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden<br />
koulutusohjelmat.<br />
Arkkitehdin tutkintoon johtaa arkkitehtuurin<br />
koulutusohjelma.<br />
22 §<br />
Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa on rakennusja<br />
yhdyskuntasuunnittelun, rakennussuunnittelun<br />
ja teollisen muotoilun sekä korjausrakentamisen<br />
opintosuunta.<br />
Konetekniikan koulutusohjelmassa on koneensuunnittelun,<br />
materiaalitekniikan, mekatroniikan,<br />
teknillisen mekaniikan, tuotantotekniikan ja<br />
tuotantotalouden opintosuunta.<br />
Prosessitekniikan koulutusohjelmassa on automaatio-<br />
ja tietotekniikan, prosessimetallurgian,<br />
tuotantotalouden, tuotantotekniikan ja prosessikehityksen<br />
sekä turvallisuuden, ergonomian ja<br />
tehdaspalvelun opintosuunta.<br />
Rakentamistekniikan koulutusohjelmassa on<br />
rakennetekniikan, rakentamistalouden ja kiinteistöjohtamisen,<br />
yhdyskuntatekniikan sekä<br />
ympäristönsuojelutekniikan opintosuunta.<br />
Sähkötekniikan koulutusohjelmassa on elektroniikan,<br />
eletroniikan materiaalien sekä komponentti-<br />
ja optofysiikan, eletroniikan valmistus- ja<br />
tuotantotekniikan, optoelektroniikan ja mittaustekniikan,<br />
radiotekniikan, signaalinkäsittelyn,<br />
sulautettujen järjestelmien, teknillisen matematiikan<br />
sekä tietoliikennetekniikan opintosuunta.<br />
Tietotekniikan koulutusohjelmassa on automaatiotekniikan,<br />
informaationkäsittelyn, sulautettujen<br />
järjestelmien, teknillisen matematiikan sekä<br />
tietoverkkojen ja digitaalisen mediankäsittelyn<br />
opintosuunta.<br />
Koulutusohjelmien ammatilliset ja<br />
tieteelliset tavoitteet<br />
23 §<br />
Arkkitehtuurin koulutusohjelman tavoitteena on<br />
kouluttaa arkkitehteja toimimaan suunnittelijana<br />
ja muotoilijana julkisen hallinnon, suunnittelutoimistojen<br />
ja rakennustuotannon palveluksessa<br />
sekä johto-, ohjelmointi-, tutkimus-, valvonta- ja<br />
toteuttamistehtävissä maankäyttösuunnittelun,<br />
320
uudisrakennusten ja korjausrakennushankkeiden<br />
sekä teollisen muotoilun piirissä.<br />
Koulutusohjelman suorittaneella arkkitehdilla on<br />
valmius luovaan työhön arkkitehtuurin ja yhdyskuntasuunnittelun<br />
tai teollisen muotoilun eri<br />
osa-alueilla, laaja-alainen teoreettisten tietojen<br />
perusta, joka antaa valmiuden hankkia ja muokata<br />
tietoja ja arvioida niiden käyttökelpoisuutta,<br />
valmius ratkaista ongelmia itsenäisesti sekä taito<br />
ilmaista ajatuksensa kuvallisesti, suullisesti ja<br />
kirjallisesti.<br />
Lisäksi arkkitehdillä on riittävät tiedot arkkitehdin<br />
ammattialaa sivuavista tieteen, taiteen ja<br />
tekniikan alojen metodiikasta ja käsitteistöstä.<br />
24 §<br />
Konetekniikan koulutusohjelman ammatillisena<br />
tavoitteena on kouluttaa diplomi-insinöörejä<br />
tutkimus-, kehitys-, suunnittelu-, laskenta-,<br />
tuotannonjohto- sekä kunnossapitotehtäviin.<br />
Ohjelman tarkoituksena on antaa myös valmiudet<br />
toimintaan alan hallinto-, myynti- ja koulutustehtävissä.<br />
Koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri<br />
hallitsee tekniikan matemaattis-luonnontieteelliset<br />
perusteet, mekaniikan ja lujuusopin sovellutukset<br />
sekä koneensuunnittelun, valmistustekniikan,<br />
mekatroniikan ja materiaalitekniikan käytön<br />
ongelmien ratkaisussa. Hän tuntee myöskin<br />
teollisuuden toimintaan liittyvät taloudelliset<br />
lainalaisuudet, automaattisen tietojenkäsittelyn<br />
käytön, ympäristönsuojelun ja työsuojelun perusteet<br />
ja viestinnän alkeet.<br />
25 §<br />
Prosessitekniikan koulutusohjelman tavoitteena<br />
on kouluttaa diplomi-insinöörejä prosessiteollisuuden,<br />
tutkimus- ja opetuslaitosten, suunnittelutoimistojen<br />
sekä muiden näille läheisten toimialojen<br />
palvelukseen. Ohjelman tarkoituksena on<br />
antaa valmiudet lähinnä tutkimus-, kehitys-,<br />
suunnittelu- ja käyttötehtäviin, mutta myös<br />
toimintaan hallinto-, myynti- ja koulutustehtävissä<br />
edellä mainituilla toimialoilla.<br />
Koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri<br />
hallitsee tekniikan matemaattisluonnontieteelliset<br />
perusteet ja prosessiteollisuudessa yleisimpien<br />
kemiallisten, fysikaalisten ja mekaanisten<br />
prosessien toimintaan vaikuttavat tekijät ja toimintamallit<br />
sekä tuntee niiden säätöön ja optimointiin<br />
liittyvät menetelmät ja tekniikan. Hän<br />
tuntee myöskin teollisuuden toimintaan liittyvät<br />
taloudelliset lainalaisuudet, prosessien ympäristövaikutukset<br />
sekä osaa kehittää tekniikan<br />
turvallisuutta ja ergonomiaa. Hän omaa perusvalmiuden<br />
soveltaa tietojaan myös muihin systeemeihin<br />
kuin prosesseihin.<br />
26 §<br />
Rakentamistekniikan koulutusohjelman tavoitteena<br />
on kouluttaa diplomi-insinöörejä tutkimus-<br />
, kehitys-, koulutus-, suunnittelu-, rakentamis-,<br />
rakennuttamis-, käyttö- ja kunnossapitotehtäviin.<br />
Ohjelman tarkoituksena on antaa myös valmiuksia<br />
toimia alan yritys-, vienti-, markkinointi- ja<br />
hallintotehtävissä.<br />
Koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri<br />
hallitsee tekniikan matemaattisluonnontieteelliset<br />
perusteet ja pystyy soveltamaan tietojaan ja<br />
taitojaan rakennusalan erilaisiin tehtäviin. Tietojen<br />
ja taitojen soveltamisessa painotetaan erityisesti<br />
rakennetun infrastruktuurin ylläpitämisessä,<br />
korjausrakentamisessa ja kylmän ilmanalan rakentamisessa<br />
tarvittavia valmiuksia. Lisäksi<br />
koulutusohjelman suorittaneella on tieto ja taito<br />
rakentamisen ympäristövaikutusten huomioon<br />
ottamiseksi. Opiskelija voi koulutusohjelman<br />
puitteissa myös keskittyä erikoisesti ympäristönsuojelutekniikkaan<br />
suuntautuviin opintoihin.<br />
27 §<br />
Sähkötekniikan koulutusohjelman tavoitteena on<br />
kouluttaa diplomi-insinöörejä teollisuuden,<br />
tutkimuslaitosten, tietoliikenteen ja terveydenhuollon<br />
palvelukseen. Koulutuksessa kiinnitetään<br />
erityistä huomiota elektroniikkateollisuuden<br />
tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja tuotannossa<br />
tarvittavien valmiuksien antamiseen.<br />
Koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri<br />
hallitsee tekniikan matemaattisluonnontieteelliset<br />
perusteet ja pystyy soveltamaan tietojaan ja<br />
taitojaan elektroniikka-, tietokone-, tietoliikenne-<br />
ja mittauslaitteiden ja -järjestelmien<br />
tuotekehitykseen, tuotantoon ja markkinointiin<br />
321
liittyvissä tehtävissä sekä näiden tehtävien johtamisessa.<br />
Opiskelija voi ohjelman puitteissa keskittyä<br />
myös fysikaaliseen elektroniikkaan, materiaalifysiikkaan<br />
tai teknilliseen matematiikkaan<br />
suuntautuviin opintoihin.<br />
28 §<br />
Tietotekniikan koulutusohjelman tavoitteena on<br />
kouluttaa diplomi-insinöörejä tietoliikenne-,<br />
elektroniikka- ja automaatioteollisuuden, tutkimuslaitosten<br />
liike-elämän, tietoliikenteen ja<br />
terveydenhuollon palvelukseen. Koulutuksessa<br />
kiinnitetään erityistä huomiota sulautettujen<br />
tietokonejärjestelmien ja ohjelmistojen suunnitteluun<br />
liittyvien perusvalmiuksien antamiseen<br />
kaikille opiskelijoille.<br />
Koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri<br />
hallitsee tekniikan matemaattisluonnontieteelliset<br />
perusteet ja pystyy soveltamaan tietojaan ja<br />
taitojaan sulautettujen ohjelmistojen ja järjestelmien,<br />
signaalin- ja informaationkäsittelyjärjestelmien<br />
sekä automaatiojärjestelmien kehittämiseen.<br />
Opiskelija voi ohjelman puitteissa<br />
keskittyä myös teknilliseen matematiikkaan.<br />
29 §<br />
Tuotantotalouden koulutusohjelman tavoitteena<br />
on kouluttaa diplomi-insinöörejä, joilla teknillisen<br />
ammattitaidon lisäksi on tuotantoelämän<br />
taloudellisten tekijöiden tuntemus ja johtamiseen<br />
liittyviä valmiuksia niin, että he pystyvät toimimaan<br />
teknillisten tehtävien lisäksi myös tuotannonohjaus-,<br />
tuotekehitys-, markkinointi- sekä<br />
muissa teknillistaloudellisissa insinööritehtävissä.<br />
Tuotantotalouden koulutusohjelman suorittanut<br />
diplomi-insinööri hallitsee tekniikan matemaattisluonnontieteelliset<br />
perusteet, hänellä on valmius<br />
ainakin yhdellä teknillisen ammattitehtävän<br />
keskeisellä osa-alueella, jonka hän saa valita<br />
kone-, prosessi-, sähkö- ja tietotekniikan tai<br />
jonkin muun tiedekunnassa edustettuna olevan<br />
tekniikan alan piiristä sekä perehtyneisyys teollisuuden<br />
laskenta-, tuotannonohjaus-, markkinointi-<br />
ja johtamismenetelmiin sekä uuden teknologian<br />
kansainvälistämiseen liittyvään liiketoimintaan.<br />
29a §<br />
Ympäristötekniikan koulutusohjelman tavoitteena<br />
on kouluttaa asiantuntijoita prosessiteollisuuden,<br />
yhdyskuntien, tutkimus- ja opetuslaitosten,<br />
suunnittelutoimistojen sekä muille näille<br />
aloille läheisten toimintojen palvelukseen. Ohjelman<br />
tarkoituksena on antaa valmiudet tutkimus-,<br />
kehitys-, suunnittelu-, käyttö- ja kunnossapitotehtäviin<br />
sekä myös toimintaan hallinto-,<br />
myynti- ja koulutustehtävissä sekä itsenäisenä<br />
yrittäjänä edellä mainituilla toimialoilla ja pohjoisen<br />
elinkeinoelämän kehittämisessä.<br />
Koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri<br />
hallitsee tekniikan luonnontieteelliset perusteet<br />
sekä prosessiteollisuuden ja ympäristötekniikan<br />
kemiallisten, fysikaalisten ja mekaanisten prosessien<br />
toimintaan vaikuttavat tekijät ja toimintamallit<br />
sekä tuntee niiden suunnitteluun liittyvät<br />
menetelmät ja tekniikat. Hän tuntee myös teollisuuden<br />
toimintaan sekä yhdyskuntien kiinteiden<br />
ja nestemäisten jätteiden käsittelyyn liittyvät<br />
ympäristövaikutukset ja kykenee hallitsemaan<br />
ympäristövaikutuksia eri menetelmiin. Toisaalta<br />
hän osaa käyttää asiantuntemustaan käsitellessään<br />
luonnon omia ja manipuloituja vesiprosesseja<br />
sekä hallitsee uusimman bioteknisen tietämyksen<br />
ja ottaa huomioon nämä ympäristövaurioiden<br />
ennalta ehkäisyssä ja korjaamisessa. Lisäksi hän<br />
tuntee ympäristöasioihin liittyvät oikeudelliset ja<br />
taloudelliset lainalaisuudet sekä hallitsee tekniikan<br />
turvallisuus- ja ergonomianäkökohtia. Tehtävissään<br />
hän kykenee soveltamaan käytäntöön<br />
kestävän kehityksen periaatteita ja monitieteellistä<br />
lähestymistapaa.<br />
4 luku<br />
Jatkotutkinnot<br />
30 §<br />
Oikeus suorittaa tekniikan lisensiaatin tai tohtorin<br />
tutkinto on henkilöllä, joka on suorittanut<br />
teknillistieteellisen perustutkinnon taikka joka on<br />
suorittanut vastaavan-tasoisen kotimaisen tahi<br />
ulkomaisen tutkinnon ja jolla tiedekunta toteaa<br />
olevan muuten riittävät valmiudet.<br />
322
Jatko-opiskelijaksi pyrkivän on haettava jatkoopiskelupaikkaa<br />
joko osastolta tai tiedekunnalta.<br />
Hakemuksesta tulee ilmetä mille tekniikan alalle<br />
pääaineopinnot tulevat suuntautumaan sekä pyrkijän<br />
jatko-opintoedellytyksiä koskevat tiedot.<br />
Jatko-opiskelu on pääsääntöisesti suoritettava<br />
perustutkintoa vastaavalla tieteenalalla, ja jatkoopiskelijaksi<br />
pyrkivän on osoitettava omaavansa<br />
hyvä perehtyneisyys suunniteltujen pääaineopintojen<br />
alalla.<br />
Tiedekunta vahvistaa hakemuksesta jatko-opiskelijan<br />
opintosuunnitelman.<br />
31 §<br />
Opinnoissa tekniikan lisensiaatin tutkintoa varten<br />
opiskelijan tulee saavuttaa:<br />
1) hyvä perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa ja<br />
sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä valmius<br />
sen piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa<br />
tieteellisen tutkimuksen menetelmiä:<br />
2) perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa liittyvien<br />
tieteenalojen historialliseen kehitykseen,<br />
perusongelmiin sekä tutkimus- ja suunnittelumenetelmiin;<br />
sekä<br />
3) perehtyneisyys tieteenteoriaan.<br />
Opinnoissa tekniikan tohtorin tutkintoa varten<br />
opiskelijan tulee saavuttaa syvällinen perehtyneisyys<br />
1 momentissa mainittuihin seikkoihin sekä<br />
valmius itsenäisesti luoda uutta tieteellistä tietoa.<br />
Jatkotutkinnoille asetetut tavoitteet jakaantuvat<br />
kolmeen pääryhmään:<br />
a) pääaineopinnoissa tulee saavuttaa hyvä perehtyneisyys<br />
omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen<br />
merkitykseen. Pääaineopintoihin<br />
sisältyy lisensiaatintyö tai väitöskirja.<br />
b) täydentävissä opinnoissa saavutetaan pääaineopintojen<br />
tutkimusalaan liittyvien muiden alojen<br />
tuntemus.<br />
c) tieteellisissä yleisopinnoissa saavutetaan perehtyneisyys<br />
teknillisten tieteiden sekä arkkitehtuurin<br />
ja yhdyskuntasuunnittelun tehtäväalueella<br />
myös kulttuuritieteiden kehitykseen,<br />
perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin ja lisäksi<br />
yleisen tieteenteorian tuntemus.<br />
32 §<br />
Tekniikan lisensiaatin tutkinnon laajuus on 80<br />
opintoviikkoa, josta lisensiaatintyön osuus on 35<br />
opintoviikkoa.<br />
33 §<br />
Tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi<br />
opiskelijan on:<br />
1) osallistuttava tutkintoa varten järjestettävään<br />
opetukseen tiedekunnan määräämällä tavalla;<br />
2) laadittava lisensiaatintyö; ja<br />
3) suoritettava muut tiedekunnan määräämät<br />
opintosuoritukset, jotka yhdessä osoittavat, että<br />
hänellä on 31 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot<br />
ja valmiudet.<br />
Tutkinnon valvojaksi määrätään pääaineopintoja<br />
edustava professori, apulaisprofessori tai dosentti.<br />
Pääaineopintojen tulee liittyä tiedekunnan koulutusohjelman<br />
johonkin opintosuuntaan. Täydentävien<br />
opintojen tulee liittyä <strong>Oulu</strong>n yliopiston<br />
tai muun korkeakoulun yhden tai useamman<br />
professuurin alaan.<br />
Lisensiaatintyössä on osoitettava kykyä tieteellisten<br />
tutkimusmenetelmien käyttämiseen sekä<br />
kriittistä ja hyvää perehtyneisyyttä työn aihepiiriin.<br />
Lisensiaatin tutkintoon kuuluvia opintoja arvosteltaessa<br />
ovat hyväksyviä arvosanoja: kiittäen<br />
hyväksytty ja hyväksytty.<br />
Henkilö, jonka tekniikan lisensiaatin tutkinnon<br />
tiedekunta on hyväksynyt, on oikeutettu saamaan<br />
tutkintotodistuksen, josta käy ilmi hänen suorittamansa<br />
opinnot, lisensiaatintyön nimi sekä<br />
arvosana.<br />
34 §<br />
Tekniikan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi<br />
opiskelijan on:<br />
1) osallistuttava tutkintoa varten järjestettävään<br />
opetukseen tiedekunnan määräämällä tavalla;<br />
2) laadittava väitöskirja; sekä<br />
3) suoritettava tiedekunnan määräämät muut<br />
suoritukset, jotka yhdessä väitöskirjan kanssa<br />
323
osoittavat, että hänellä on 31 §:n 2 momentissa<br />
tarkoitetut tiedot ja valmiudet.<br />
Tekniikan tohtorin tutkinto koostuu erityisistä<br />
opintosuorituksista ja väitöskirjasta. Erityisinä<br />
opintosuorituksina vaaditaan tekniikan lisensiaatin<br />
tutkinnon edellyttämät opintosuoritukset<br />
ilman lisensiaatintyötä.<br />
Tohtorin tutkinnon suorittajan on annettava<br />
väitöskirjan käsikirjoitus esitarkastusta varten<br />
asianomaiselle osastolle. Kielen, jolla väitöskirja<br />
julkaistaan, hyväksyy osasto.<br />
Väitöskirjaa on puolustettava julkisessa väitöstilaisuudessa.<br />
Väitöstilaisuuteen määrätään yksi<br />
tai kaksi vastaväittäjää sekä kustos, jonka tulee<br />
olla tiedekunnan professori tai apulaisprofessori.<br />
Väitöstilaisuudessa noudatettavista menettelytavoista<br />
määrätään tarkemmin yliopiston asiaa<br />
koskevissa yleisohjeissa.<br />
Sitten kun julkinen tarkastus on toimitettu,<br />
vastaväittäjän tai, jos heitä on kaksi, kummankin,<br />
yhdessä tai erikseen, on viimeistään neljän viikon<br />
kuluttua annettava tiedekunnalle kirjallinen<br />
lausunto väitöskirjasta ja sen puolustuksesta.<br />
Tekijälle on annettava tilaisuus kirjallisesti vastata<br />
muistutuksiin tiedekunnan määräämässä<br />
ajassa.<br />
Väitöskirjaa arvosteltaessa ovat hyväksyviä arvosanoja:<br />
kiittäen hyväksytty ja hyväksytty.<br />
Henkilö, jonka tekniikan tohtorin tutkinnon<br />
tiedekunta on hyväksynyt, on oikeutettu saamaan<br />
tutkintotodistuksen, josta käyvät ilmi hänen<br />
suorittamansa opinnot, väitöskirjan nimi sekä<br />
arvosana.<br />
Tohtorin tutkinnon suorittanut on oikeutettu<br />
osallistumaan juhlalliseen promootioon, jonka<br />
toimeenpanosta tiedekunta päättää.<br />
Tekniikan tohtorin arvon tiedekunnassa saanut<br />
henkilö on oikeutettu tiedekunnan vahvistamiin<br />
arvomerkkeihin.<br />
35 §<br />
Lisensiaatintyöksi ja väitöskirjaksi voidaan hyväksyä<br />
myös useita samaa ongelmakokonaisuutta<br />
käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi<br />
hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu<br />
tiivistelmä, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet,<br />
menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi<br />
kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijällä on<br />
niissä itsenäinen osuus.<br />
36 §<br />
Jatkotutkintoon voi kuulua myös muissa kotimaisissa<br />
tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja<br />
opintoja. Tarkemmat määräykset annetaan<br />
jatkotutkinto-ohjeissa.<br />
5 luku<br />
Erityisiä määräyksiä<br />
37 §<br />
<strong>Opinto</strong>suoritukset ovat voimassa 10 vuotta.<br />
Tämä säännös koskee 1.8.1996 jälkeen opintonsa<br />
aloittavia.<br />
Tutkintojen, koulutusohjelmien ja opintojaksojen<br />
suunnittelu ja järjestäminen sekä jatkuva<br />
kehittäminen tapahtuvat yliopiston eri yksiköiden<br />
sekä oppiaineiden ja tutkimusalojen kiinteänä<br />
yhteistyönä.<br />
Koulutusohjelmien suunnittelemisesta ja jatkuvasta<br />
kehittämisestä vastaa tiedekunta yhdessä<br />
koulutusohjelmista vastaavien osastojen kanssa.<br />
38 §<br />
Mikäli näitä pysyväismääräyksiä joudutaan harkinnanvaraisesti<br />
tulkitsemaan, tulee tulkinnasta<br />
noudattaa yleisiä oikeusturvaperiaatteita: oikeudenmukaisuutta,<br />
kohtuutta ja oikeellisuutta.<br />
Ennen päätöksiä tulee riittävästi kuulla kaikkia<br />
osapuolia ja päätösten tulee perustua hyväksyttyihin<br />
normeihin sekä olla julkisia.<br />
39 §<br />
Teknillistieteellisen perustutkinnon suorittanut<br />
voi täydennyskoulutuksenaan osallistua teknillistieteellisten<br />
tutkintojen opetussuunnitelmien<br />
324
mukaiseen koulutukseen siten kuin tiedekunta<br />
määrää.<br />
Tiedekunta voi järjestää myös erillisiä täydennyskoulutuskursseja.<br />
6 luku<br />
Siirtymä- ja voimaantulomääräykset<br />
40 §<br />
Nämä pysyväismääräykset tulevat voimaan 1.<br />
päivänä elokuuta 1996.<br />
Ennen näiden pysyväismääräysten voimaantuloa<br />
opintonsa aloittaneet saavat 31 päivään heinäkuuta<br />
1999 saakka opiskella siinä järjestyksessä<br />
kuin <strong>Oulu</strong>n yliopiston teknillisen tiedekunnan<br />
1.8.1979 voimaan tulleessa tutkintosäännössä<br />
siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen on<br />
määrätty.<br />
Ennen näiden pysyväismääräysten opintonsa<br />
aloittaneille voidaan hakemuksesta myöntää<br />
oikeus siirtyä opiskelemaan näiden pysyväismääräysten<br />
mukaisesti. Hakemuksen käsittelee<br />
asianomainen osasto, joka myös päättää, miten<br />
opiskelijan aikaisemmat opinnot luetaan hyväksi<br />
tutkintoon. Tiedekunta voi siirtymävaiheessa<br />
myöntää poikkeuksia näihin pysyväismääräyksiin<br />
samoin kuin vahvistaa siirtymäkautta varten<br />
muitakin määräyksiä, joihin säännösten eroavuudet<br />
antavat aihetta.<br />
325
10. Opiskelijajärjestöt tiedekunnassa<br />
Arkkitehtikilta<br />
<strong>Oulu</strong>n Arkkitehtikilta RY on arkkitehtuurin<br />
opiskelijoiden v. 1959 perustama järjestö, joka<br />
ajaa jäsentensä etuja niin opiskelussa kuin vapaaaikanakin.<br />
Toiminnan edellytyksenä on mahdollisimman<br />
monen arkkitehtiopiskelijan osallistuminen<br />
kiltansa toimintaan.<br />
Ympäristöpoliittisen toiminnan korostamista<br />
pidetään tärkeänä jo opiskelualankin perusteella.<br />
Killan tavoitteena on herättää keskustelua muun<br />
muassa <strong>Oulu</strong>n kaupungin suunnittelusta ja hakea<br />
kiltalaisille sopivaa toimintaa opiskelukaupunkimme<br />
rakennetun ympäristön parantamiseksi,<br />
esimerkiksi tukemalla rakennuksien ja alueiden<br />
säilyttämistä yhteistyössä eri kulttuurijärjestöjen<br />
kanssa.<br />
Kilta pyrkii vaikuttamaan koulutuksen epäkohtiin.<br />
Se järjestää osastoiltapäiviä, joissa opettajat<br />
ja opiskelijat yhdessä käsittelevät ajankohtaisia<br />
asioita. Kilta järjestää vuosittaiset Barbaariset<br />
Bakkanaalit sekä perinteikkään pikkujoulun.<br />
Lisäksi toimintaan kuuluvat myös arkkitehtuuria<br />
käsittelevät näyttelyt, luento- ja keskustelutilaisuudet,<br />
retket, ulkomaan excursio sekä osallistuminen<br />
muiden järjestöjen tapahtumiin. Vappuna<br />
julkaisemme vappulehti Ööpisen ja touhuamme<br />
teekkarihengessä muun tupsukansan<br />
mukana<br />
Koko kaupungin hyvin tuntema kiltatalomme<br />
valmistui talkoovoimin Pikisaareen vuonna 1994.<br />
Talon hyvinvointi on kiltalaisten käsissä edelleen.<br />
Killan jäsenyyden luontaisetuna ovat viikoittaiset<br />
saunaillat kiltatalolla.<br />
Killan ylin päättävä elin on yleiskokous, joka<br />
on avoin killan kaikille jäsenille. Vuosittain valitaan<br />
hallitus, joka toimeenpanee päätökset. Varsinainen<br />
killan toiminta syntyy kuitenkin kaikkien<br />
arkkitehtuurin osaston opiskelijoiden osallistumisesta.<br />
Koneinsinöörikilta ry<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston Koneinsinöörikilta ry on yksi<br />
yliopistomme toimivimmista killoista. Tähän<br />
326<br />
emme pääsisi ilman aktiivista ja innokasta jäsenistöämme.<br />
Tavoitteinamme on edistää jäsentemme<br />
opiskeluasioita, ylläpitää yhteyksiä työelämään,<br />
yhteiskuntaan ja muihin opiskelijajärjestöihin.<br />
Merkittävänä osuutena on myös<br />
parantaa jäsentemme viihtyvyyttä järjestämällä<br />
erilaista yhteistoimintaa ja vapaa-ajan harrastuksia.<br />
Jokainen konetekniikan opiskelija voi liittyä<br />
jäseneksemme ja näin päästä vaikuttamaan kiltamme<br />
toimintaan. Killan näkyvimpänä osana on<br />
ollut laskiaisen järjestäminen, mutta olemme<br />
osallistuneet hyvin aktiivisesti myös muuhun<br />
opiskelijatoimintaan ja tukeneet jäsentemme<br />
osallistumista erilaisiin tapahtumiin. Ensimmäinen,<br />
ja yksi fukseille merkittävimmistä tilaisuuksista<br />
on fuksi-info, johon kaikki uudet konetekniikan<br />
opiskelijat kutsutaan. Tilaisuudessa kiltamme<br />
toimintaa ovat esittelemässä kiltamme<br />
aktiivit ja siellä on mukana myös muutama yhteistyökumppani,<br />
jotka sen lisäksi, että kertovat<br />
itsestään, tukevat iltamme viihdepuolta ja saunomista.<br />
Syksyllä fukseille järjestetään myös<br />
excursio johonkin lähialueen teollisuusyritykseen.<br />
Kiltamme aktiiveja on monessa mukana ja hyvin<br />
paljon tapahtumia järjestetään yhteistyössä<br />
muiden opiskelijoiden, varsinkin toisten teekkarien<br />
kanssa. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille<br />
yksi merkittävä taho on <strong>Oulu</strong>n teekkariyhdistyksen<br />
(OTY) fuksijaos, joka järjestää fukseille<br />
kaiken näköistä mukavaa toimintaa, joista ensimmäisenä<br />
vastaan tulevat fuksipassi ja fuksisuunnistus.<br />
Fuksijaoksen tarkoituksena onkin<br />
ohjata ja kasvattaa fuksit ansaitsemaan teekkarin<br />
arvonimen ja lakin. Kiltamme on myös hyvin<br />
aktiivisesti mukana opiskelijapolitiikassa ja sitä<br />
kautta vaikuttamassa meidän opiskelijoiden oloihin.<br />
Killallamme on pitkät ja vahvat perinteet<br />
vaikuttamisesta, joten jos sitä mielit, meillä on<br />
siihen mahdollisuus.<br />
Kiltamme piirissä harrastetaan ja puuhastellaan.<br />
Omistamme muutaman ajoneuvon, joiden<br />
parissa on kaikennäköistä tekemistä. Tunnetuin<br />
ajoneuvoistamme on Ykä, joka on paloauto vuosimallia<br />
–28. Ykä on merkittävä osa <strong>Oulu</strong>n opis-
kelijoiden vappukulkueen perinnettä. Myös<br />
kiltahuoneestamme on tullut aktiivisen jäsenistömme<br />
askarruksen kohde, olemme itse rakentaneet<br />
suurimman osan kalustosta ja vaikka se<br />
kuinka tuntuisi valmiilta, aina joku keksii jotain<br />
uutta. Muut teekkarit eivät ole enää pitkään<br />
aikaan väittäneet jotain toista kiltahuonetta tyylikkäämmäksi<br />
tai paremmaksi. Monet kiltalaiset<br />
harrastavat myös erilaisia liikuntamuotoja ja ovat<br />
joukkueillaan olleet mukana yliopiston eri sarjoissa.<br />
Yhteyksiämme muihin koneteekkareihin hoidetaan<br />
vuosittain Koneteekkarien neuvottelupäivillä<br />
(KTN) ja Wallan miehissä. Nämä tilaisuudet<br />
kiertävät vuorotellen <strong>Oulu</strong>ssa, Otaniemessä,<br />
Lappeenrannassa ja Tampereella. Yhteistyömme<br />
tuloksina on syntynyt mm. valtakunnallinen<br />
koneteekkarien Jakopää lehti, jonka ensimmäinen<br />
numero toimitettiin täällä <strong>Oulu</strong>ssa.<br />
Prosessikilta ry.<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston teknillisen tiedekunnan prosessitekniikan<br />
osaston opiskelijoiden oma ainejärjestö,<br />
prosessikilta, on perinteikäs teekkarihenkinen<br />
yhteisö. Prosessikilta on perustettu<br />
1961 teollisuusinsinöörikillan nimellä ja on maineikkaasti<br />
kantanut Mustaa Nuolta, prosessikillan<br />
”kaikki virtaa” -nimistä logoa alusta lähtien. Musta<br />
Nuoli on kaikkien prosessiteekkareiden mieliä<br />
kohottavana yhtenäisyyden symbolina sekä sananvaltaisena<br />
vaikutuselimenä kaikkialla yliopiston<br />
ja yritysmaailman foorumeissa.<br />
Prosessikiltaan voivat liittyä kaikki prosessitekniikan<br />
osastolla <strong>Oulu</strong>n yliopistossa opiskelevat<br />
teekkarit ja phuksit. Killan toiminnasta riittää<br />
varmasti kaikille halukkaille niin paljon tekemistä<br />
ja virikkeitä kuin vain kukin haluaa ottaa. Virkeän<br />
opiskelijayhteisön hamaan tulevaisuuteen<br />
jatkuvasta toiminnasta vastaa perinteitä kunnioittava,<br />
osaava ja idearikas killan hallitus. Hallitus<br />
valitaan vaalikokouksella syksyisin, jolloin<br />
jokaisella kokouksessa paikalla olevalla kiltalaisella<br />
on äänioikeus hallituksen kuhunkin virkaan<br />
valittavaan henkilöön.<br />
Ensimmäisen vuoden opiskelijat, phuksit,<br />
saavat erikoiskohtelua, jonka tarkoituksena on<br />
herättää kiinnostus killan kaltaiseen instituutioon,<br />
opettaa teekkarihengen sisältöä ja merkitystä.<br />
Tämä siksi että phuksit ensimmäisenä<br />
wappunaan saisivat teekkarin arvon ja lakin sekä<br />
327<br />
aktivoisi ja valmistaisi tulevaisuudessa jatkamaan<br />
killan kunniakasta taivalta. Tähän kaikkeen on<br />
aikojen kuluessa kehittynyt killan esitystilaisuuksia,<br />
saunailtoja, phuksiXqursio, phuksijalkapalloilua<br />
ja tietysti oman killan teekkarihaalarin<br />
hankinta.<br />
Prosessikilta on tunnettu laajalti maamme sisä-<br />
ja ulkopuolellakin paitsi osaavista ja hauskanpidon<br />
taitavista teekkareistaan niin myös<br />
kiltalehdestään Porlesta, neljännen vuosikurssin<br />
ulkomaan Excursion pohjalta kootusta Tupsulehdestä,<br />
<strong>Oulu</strong>n virallisen MallasAppron järjestämisestä,<br />
aika-ajoin <strong>Oulu</strong>ssa järjestettävistä<br />
Prosessipäivistä, sekä wappuna järjestettävistä<br />
jälki-souduista. Kilta tekee vuosittain yli kolme<br />
eri mittaista ja eri puolille maata, teollisuuteen<br />
suuntautuvaa excursiota, hiihtoreissun pohjoisen<br />
eksoottisille rinteille, reippailee talviurheilupäivän<br />
merkeissä, pelaa sählyä ja sulkapalloa ja<br />
rentoutuu aina tarvittaessa.<br />
Prosessikillan henkisen elämän ja operatiivisen<br />
toiminnan ehdoton hermokeskus on oma<br />
tyylikäs ja siisti kiltahuone yliopistolla, prosessitekniikan<br />
osaston tuntumassa. Kätevimmin lisätietoa<br />
ja helpon tilaisuuden liittyä nauttimaan<br />
prosessikillan toiminnasta saa tulemalla kiltahuoneelle<br />
ja esittelemällä siellä reippaasti itsensä<br />
vanhoille konkareille.<br />
Urheilu on lähellä prosessiteekkarin sydäntä,<br />
joten kilta osallistuu kaikkiin palloilusarjoihin ja<br />
järjestää omiakin urheilurientoja.<br />
Tietoja killan toiminnasta ja tempauksista saa<br />
killan ilmoitustaululta ja Porlesta. Liittyä voi<br />
myös killan sähköpostilistalle, pkilta@stekt.oulu.fi,<br />
mistä saa tietoonsa aivan viimeisimmät<br />
tiedot. Kyseiseen osoitteeseen voi kuka tahansa<br />
lähettää tärkeitä viestejään. Killan hallituksen<br />
kokoonpano on nähtävissä killan ilmoitustaululta,<br />
osaston käytävällä. Hallituksen tavoittaa<br />
parhaiten, lähes reaaliajassa, sähköpostitse osoitteesta<br />
prosessi.hallitus@stekt.oulu.fi .<br />
Ympäristörakentajakilta ry<br />
<strong>Oulu</strong>n yliopiston Ympäristörakentajakilta ry on<br />
rakentamis- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden<br />
opiskelijajärjestö. Suurimman osan killan 40-<br />
vuotisesta historiasta Ympäristörakentajakilta eli<br />
tutummin RAKSA on toiminut rakentajateekkareiden<br />
järjestönä, mutta viime vuosina killan<br />
toiminta on suuntautunut ympäristötekniikan
opiskelijoiden pariin. Syynä tähän on opetusministeriön<br />
tekemä lakkautuspäätös rakentamistekniikan<br />
koulutuksenosalta. Killan toiminta ei<br />
kuitenkaan lakkaa; päinvastoin. Toimintaa ohjaavat<br />
nyt ja tulevaisuudessa ympäristötekniikan<br />
opiskelijat. Siksi voidaankin puhua Ympäristörakentajakillasta.<br />
Raksalaiset ovat aina olleet aktiivisia opiskelun<br />
kaikilla osa-alueilla. Värikkäät, sinipunakeltaiset<br />
haalarimme esiintyvät erottuvasti eduksemme<br />
opiskelijatapahtumissa niin <strong>Oulu</strong>ssa kuin<br />
muuallakin Suomessa.<br />
Uudet opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi<br />
syksyn alussa ja samalla hoidetaan perinteiset<br />
rituaalit eli fuksisuunnistus, fuksijalis, kaupunkikierros<br />
jne. Saunailtoja järjestetään ympäri vuoden<br />
ja joulukuun alussa kiltamme järjestää ensimmäisen<br />
vuosikurssin opiskelijoille tarkoitetun<br />
fuksicursion. Keväämmällä lähdetään kiertämään<br />
Suomea Kotimaanpitkän merkeissä.<br />
Vuoden opiskelu huipentuu huhti- toukokuun<br />
vaihteessa Wappuun. Wappuna fuksit vetävät<br />
Raksan upeaa saunaa Wappukulkueessa, saavat<br />
kasteensa Rauhalassa ja viimein Wappuaamuna<br />
ankaran bailaamisen jälkeen fuksit saavat valkoisen<br />
teekkarilakin, joka on kaikkien oululaisten<br />
teekkareiden yhteinen symboli.<br />
Raksan toimintaa ohjaa hallitus, jonka löydät<br />
nettisivultamme<br />
http://www.student.oulu.fi/~rkilta/. Sivultamme<br />
löydät myös Wäinön sekä dokumentteja<br />
raksalaisten touhuista. Lisää raksalaisten touhuista<br />
voit lukea Nakertajasta, kiltamme wirallisesta<br />
äänenkannattajasta, jonka voit noutaa mm.<br />
kiltahuoneeltamme.<br />
TERVETULOA REIPPAITTEN RAKSA-<br />
LAISTEN JOUKKOON!!!<br />
Sähköinsinöörikilta ry<br />
Kilta on suuri "perhe", johon kaikki saman koulutusohjelman<br />
opiskelijat voivat halutessaan liittyä.<br />
Killan tarkoituksena on pitää hyvää huolta<br />
jäsenistään; ajaa jäsenistön etuja päätöksentekoelimissä,<br />
tukea opiskeluja ja järjestää vapaa-ajantoimintaa.<br />
Vuosittain vaalikokouksessa valittava hallitus<br />
hoitaa killan juoksevat asiat ja vastaa perustoiminnasta.<br />
Yliopiston alla on kiltalaisten oma<br />
huone pöytäjääkiekosta, TV:stä, kahvista, opiskelumateriaalista<br />
tai juttuseurasta kiinnostuneille.<br />
Uusista tulokkaista pidetään erityisen hyvää<br />
huolta. Ensimmäisen vuoden opiskelijat jaetaan<br />
ryhmiin, joista huolehtii vanhempi tieteenharjoittaja,<br />
sähköpaimen. Ryhmien tutoreina osaston<br />
henkilökunta auttaa opiskeluun liittyvissä<br />
ongelmissa. Näin apua löytyy kaikilla opiskelijaelämän<br />
alueilla.<br />
Fukseille järjestetään paljon teekkarielämään<br />
tutustumista helpottavia tilaisuuksia, ja aktiivisimmista<br />
kootaan virtapossu-ryhmä, joka auttaa<br />
hallitusta tapahtumien järjestelyssä.<br />
Killan elektroniikkakerho laajenee vuosi vuodelta<br />
ja sai juuri omat tilat. Kerhossa voit tehdä<br />
käytännöllisiä vempeleitä tai koristella haalarisi<br />
kadehdittavan upeiksi ledeillä. Kiltalaisten oma<br />
lehti Sinssi kertoo kaiken tietämisen arvoisen killan<br />
toiminnasta. Sensuuria Sinssi ei tunne, vaikka<br />
toisinaan jutut katoavat taiton tiimellyksessä...<br />
Killan uusi kopiokone auttaa monesta pulasta.<br />
Urheilijat voivat toteuttaa itseään mm. sählykentällä.<br />
Vuosittain kilta osallistuu köydenvetoja<br />
soutukilpailuihin, viime vuosina myös naisten<br />
sarjassa. Näiden lisäksi kilta järjestää excursioita<br />
lähelle ja kauas.<br />
<strong>Oulu</strong>n Tietoteekkarit ry.<br />
OTiT on sähköosaston tietotekniikan koulutusohjelmassa<br />
opiskelevien teekkareiden kilta. Kilta<br />
yhdistää kaikki tietoteekkarit ja fuksit samanhenkiseksi<br />
poppooksi, joka touhuaa keskenään ja<br />
muiden teekkarikiltojen kanssa monenlaista<br />
kivaa.<br />
Kilta järjestää jäsenilleen monenlaista mukavaa<br />
"oheistoimintaa" mm. excursioiden, saunailtojen<br />
yms. muodossa. Kilta toimittaa myös<br />
omaa epämääräisellä frekvenssillä esiintyvää<br />
lehteään Terminaalia, joka on jokaisen kiltalaisen<br />
kanava saada äänensä kuuluviin ja tarinansa jokaisen<br />
kiltalaisen luettavaksi.<br />
Hoitaapa kilta ihan "oikeitakin" asioita, jotka<br />
enemmän tai vähemmän edistävät kiltalaisten<br />
opiskeluja. Kilta ylläpitää kopiokoneita ja kiltalaisten<br />
omaa unix-hirmua Otitsunia, joka nyttemmin<br />
on saanut toverikseen vinhan Otitalfan.<br />
Myös päätehuone "pommari" kuuluu killanylläpidon<br />
kontolle. Pommarin johtoviidakon takaa<br />
löytyy kiltahuone, josta aina löytyy porukkaa<br />
328
kuluttamassa luentojen välistä aikaa. Tietoteekkarin<br />
ei koskaan tarvitse olla yksin!<br />
Killan www-sivuilta löytyvät ajankohtaiset<br />
tapahtumat ja juorut, joskaan ei sovi unohtaa<br />
"ajan tasalla" olevaa tenttiarkistoamme. Lisäksi<br />
killalla on edustajia erilaisissa instansseissa ja<br />
tilaisuuksissa ajamassa kiltalaisten etuja.<br />
Olemme kasvava joukko kiven kovia tietotekniikan<br />
ammattilaisia, vaikka valmistuminen<br />
vasta häämöttää horisontissa. Tämän ovat myös<br />
teollisuuden edustajat huomanneet ja jollei tietoteekkari<br />
pidä varaansa, on hän alta aikayksikön<br />
töissä jossakin teknologiakylän huipputekniikan<br />
yrityksistä.<br />
Me olemme siis OTiT - miehet mustissa.<br />
OPTIEM – <strong>Oulu</strong>n Tuotantotalousteekkarit<br />
ry<br />
Optiem on <strong>Oulu</strong>n yliopiston tuotantotalouden<br />
opiskelijoiden vuonna 1991 perustama kilta.<br />
Optiemin toiminnan ydin on opiskelijoiden keskuudestaan<br />
valitsema killan hallitus, joka vastaa<br />
killan toiminnan järjestelyistä ja organisoinnista.<br />
Optiem ajaa jäsenistönsä etuja myös teknillisen<br />
tiedekunnan, tuotantotalouden koordinaatioryhmän<br />
ja teekkariyhdistyksen kokouksissa edustajiensa<br />
välityksellä. Killan jäseniksi hyväksytään<br />
tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat.<br />
Koulutusohjelman uudet opiskelijat eli fuxit<br />
perehdytetään yliopisto-opiskeluun pienryhmäohjauksen<br />
avulla. Jo varhaisessa vaiheessa fuxit<br />
pääsevät tutustumaan myös kiltamme toimintaan,<br />
sillä perinteinen fuxi-sauna järjestetään<br />
syksyisin heti opiskelujen alettua. Hieman myöhemmin<br />
syksyllä on vuorossa fuxi-excu sekä<br />
muita kiltamme tapahtumia.<br />
Kiltamme pitää aktiivista yhteyttä muihin Euroopan<br />
tuotantotalouden opiskelijoihin. Optiem<br />
on Euroopan tuotantotalouden opiskelijoiden<br />
kattojärjestön, ESTIEM:n jäsen. Killastamme<br />
lähtee edustajat myös kahdesti vuodessa järjestettävään<br />
ESTIEM:n Council Meetingiin. Kiltamme<br />
on solminut EU:n ERASMUS/ SOK-<br />
RATES vaihto-ohjelman puitteissa useita bilateraalisia<br />
vaihto-opiskelijasopimuksia ympäri Eurooppaa.<br />
Tämä antaa opiskelijoille hyvät mahdollisuudet<br />
suorittaa osa tutkinnosta jossain toisessa<br />
eurooppalaisessa yliopistossa tai korkeakoulussa.<br />
Kiltamme on läheisessä yhteistyössä talousalueemme<br />
yrityksiin. Opiskelijamme tekevät useissa<br />
kursseissa harjoitustyöt teollisuuteen. Yhteistyön<br />
muotoja ovat myös excursiot ja yhteiset illanvietot.<br />
Kiltamme pitää aktiivista yhteyttä myös<br />
Suomen muihin tuta-kiltoihin. Toiminnan huipentuma<br />
on vuosittain järjestettävät tutapäivät.<br />
Kiltalaisilleen Optiem tarjoaa myös monipuoliset<br />
mahdollisuudet harjoittaa ruumiin kulttuuria.<br />
Killalla on joukkue yo:n jalkapallo-,<br />
sähly-, kaukalopallo-, hallifutis-, lentopallo-,<br />
koripallo- sekä pesäpallosarjoissa. Kiltamme<br />
menestys urheilun saralla on viime vuosina ollut<br />
vähintään kiitettävää.<br />
Vuosien varrella kiltamme toiminta on laajentunut<br />
siinä määrin, että kiltaamme on perustettu<br />
myös joitakin alajärjestöjä. Näistä Ottiem<br />
tutustuttaa kiltalaisia viinikulttuurin saloihin.<br />
Showtiem viihdyttää esityksillään yleisöä kiltamme<br />
illanvietoissa. Sähliemissä kamppaillaan<br />
syksyisin kiltamme sählymestaruudesta. Kuoriem<br />
taas antaa kiltalaisille mahdollisuudet laulamiseen.<br />
Kiltamme virallinen äänenkannattaja on Laatta,<br />
joka ilmestyy (lentää) neljä kertaa vuodessa.<br />
Laatta iacta est – Laatta on heitetty.<br />
Optiem on teekkarikilloista pienin ja nuorin,<br />
mutta sitäkin aktiivisempi. Kiltamme toimintaan<br />
osallistuu innovatiivisia ja dynaamisia ihmisiä,<br />
joille mikään ei näytä olevan mahdotonta. Kiltamme<br />
jäsenten keskuudessa on hyvä henki ja<br />
kaikki tuntevat toisensa. Vihreät haalarimme<br />
erottuvat aina joukosta. Lisää tietoa Optiemin<br />
toiminnasta saa www-sivuilta osoitteesta:<br />
http://www.optiem.oulu.fi<br />
329
11. Luettelo opintojaksoista<br />
Advanced water chemistry and treatment ....184<br />
Aineen- ja lämmönsiirtotekniikan harjoitustyöt.............................................151<br />
Aineensiirto........................................150<br />
Akustiikka ........................................... 45<br />
Akvaattinen ekologia .............................189<br />
A-matematiikka ...................................294<br />
Analogiapiirit I.....................................235<br />
Analogiapiirit II....................................236<br />
Analogiapiirit III...................................236<br />
Analogiatekniikan työt ...........................236<br />
Analyyttinen geometria ..........................294<br />
Analyyttinen kemia ...............................178<br />
Analyyttinen kemia I .............................311<br />
Antennit ............................................268<br />
Anturit ja mittausmenetelmät ..................243<br />
Arkkitehtuurin ammattikurssi ................... 40<br />
Arkkitehtuurin harjoitustyökurssi............... 39<br />
Arkkitehtuurin historia I.......................... 33<br />
Arkkitehtuurin historia II ......................... 33<br />
Arkkitehtuurin historia III ........................ 33<br />
Arkkitehtuurin historia IV........................ 34<br />
Arkkitehtuurin historia ja teoria V / Arkkitehtuurin<br />
historian vaihtuvasisältöinen syventymiskurssi.....................................<br />
34<br />
Arkkitehtuurin historian ja teorian lisensiaattiseminaari.......................................<br />
37<br />
Arkkitehtuurivalokuvauksen jatkokurssi ....... 41<br />
Arkkitehtuurivalokuvaus.......................... 41<br />
Asuinrakennusten kiinteistöhallinnan kurssi... 52<br />
Automaatiotekniikan ohjelmistot...............158<br />
Autotekniikan perusteet .......................... 92<br />
Biokemia I..........................................174<br />
Biokemia I..........................................183<br />
Biologian perusteet ...............................164<br />
Bioprosessit I.......................................175<br />
Bioprosessit II......................................175<br />
Bioprosessit III.....................................175<br />
Bioprosessitekniikan harjoitustyö ..............176<br />
Bioprosessitekniikan seminaari .................176<br />
Bioteknisten prosessien mallit ja säätö.........176<br />
Business to business –markkinointi ............290<br />
CAID................................................. 58<br />
CDMA-tekniikka..................................268<br />
Datan siirto ........................................265<br />
Differentiaaliyhtälöt ..............................294<br />
330<br />
Diffuusiotekniikan ajankohtaisseminaari ..... 152<br />
Digitaalinen kuvankäsittely ..................... 259<br />
Digitaalinen prosessiautomaatio ............... 157<br />
Digitaalinen säätöteoria ......................... 158<br />
Digitaalinen tiedonsiirto I....................... 264<br />
Digitaalinen tiedonsiirto II...................... 267<br />
Digitaaliset suodattimet ......................... 258<br />
Digitaalitekniikan työt........................... 238<br />
Digitaalitekniikka I............................... 237<br />
Digitaalitekniikka II .............................. 238<br />
Digitaalitekniikka III ............................. 238<br />
DSP-työt........................................... 260<br />
Dynamiikka ......................................... 84<br />
Elektroniikan ja optoelektroniikan<br />
materiaalit.................................... 249<br />
Elektroniikan komponentit..................... 247<br />
Elektroniikan liittämismenetelmät ............ 107<br />
Elektroniikan materiaalien tutkimus- ja valmistusmenetelmät<br />
.............................. 252<br />
Elektroniikan ohutkalvojen tutkimusmenetelmät<br />
.................................. 246<br />
Elektroniikan pakkaustekniikan luotettavuus 247<br />
Elektroniikan testaustekniikka ................. 244<br />
Elektroniikan tuotantoautomaatio............. 159<br />
Elektroniikan tutkimustyö...................... 239<br />
Elektroniikan työ................................. 239<br />
Elektroniikkasuunnittelun perusteet.......... 235<br />
Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka ... 97<br />
Elektroninen mittaustekniikka ................. 242<br />
Elektronioptiikan sovellutukset................ 106<br />
Elementtimenetelmien jatkokurssi.............. 85<br />
Elementtimenetelmät ............................. 83<br />
EMC-suunnittelu................................. 244<br />
EMC-testaus ...................................... 241<br />
Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa. 82<br />
Energiatuotanto-oppi............................ 181<br />
Englanninkielinen arkkitehtuurikurssi (Mo-<br />
NArch) ......................................... 30<br />
Epäorgaaninen ja analyyttinen kemia ......... 178<br />
Epäorgaaninen kemia ............................ 178<br />
Ergonomia........................................... 61<br />
Ergonomia......................................... 305<br />
Ergonomian jatko-opintoseminaari ........... 306<br />
Erityisasuminen..................................... 39<br />
Erotusprosessit ................................... 150
Fuzzy-neuromenetelmät prosessiautomaatiossa......................................155<br />
Fysiikan laboratoriotyöt I ........................178<br />
Fysiikan peruskurssi 2 ............................178<br />
Fysiikan peruskurssi I.............................177<br />
Fysiikka K ..........................................306<br />
Fysiikka P...........................................307<br />
Fysiikka S...........................................308<br />
Fysiikka T ..........................................308<br />
Fysiikka Y ..........................................307<br />
Fysikaalinen kemia I (TTK) .....................312<br />
Fysikaalinen kemia II (TTK) ....................312<br />
Fysikaalinen metallurgia I........................104<br />
Fysikaalinen metallurgia II.......................105<br />
Fysikaalisen kemian laboratorioharjoitukset<br />
(TTK) ..........................313<br />
Geologian peruskurssi............................163<br />
Geomateriaalit ja uusiotuotteet.................168<br />
Geomekaniikka....................................165<br />
Geoympäristön riskien hallinta .................168<br />
Geoympäristön suojaus- ja kunnostustekniikka<br />
......................................167<br />
Geoympäristötekniikka ..........................163<br />
Graafiteoria ........................................297<br />
Haja-asutusalueiden ympäristöongelmat ......184<br />
Hajaspektritekniikka..............................267<br />
Harjoittelu .........................................109<br />
Harjoittelu (PO) ..................................140<br />
Harjoittelu (YMP) ................................141<br />
Hienomekaniikka .................................. 90<br />
Hitsausmetallurgia ................................104<br />
Hitsaustekniikan jatkokurssi.....................108<br />
Hitsaustekniikka...................................103<br />
Hydrobiologia .....................................179<br />
Hydrologian ja hydrauliikan jatkokurssi.......165<br />
Hydrologian ja hydrauliikan peruskurssi ......162<br />
Ilmafysiikka ja -kemia 2 ..........................181<br />
Ilmafysiikka ja -kemia I...........................183<br />
Ilmafysiikka ja -kemia työt (Ilmatyöt 3) .......181<br />
Ilmahygienia I: perusteet ........................180<br />
Ilmahygienia II: Päästöt ja mittaus..............180<br />
Ilmansuojelutekniikat ............................171<br />
Ilmansuojelutekniikka ............................182<br />
Ilmatyöt 2 ..........................................180<br />
Ilmatyöt I...........................................180<br />
Informaationkäsittelyn tutkimustyö............261<br />
Interaktiivisten järjestelmien tekniikan suunnittelu.............................................261<br />
Japanilainen estetiikka............................. 37<br />
Japanilaisen arkkitehtuurin ja kulttuurin seminaari.............................................<br />
37<br />
Johdanto prosessitekniikkaan................... 147<br />
Johdanto säätötekniikkaan ...................... 153<br />
Johdanto tietotekniikkaan ...................... 155<br />
Johdatus analyysiin............................... 177<br />
Johdatus avaruusfysiikkaan ..................... 309<br />
Johdatus Japanin taidehistoriaan ................. 37<br />
Johdatus korkeakouluopintoihin............... 177<br />
Johdatus ohjelmointiin .......................... 314<br />
Johdatus polymeerikemiaan .................... 310<br />
Johdatus sähkö- ja tietotekniikkaan ........... 245<br />
Johdatus tiedonhallintaan ....................... 314<br />
Johdatus tietojärjestelmien suunnitteluun ... 314<br />
Johdatus työaseman käyttöön .................. 258<br />
Johdatus yrittäjyyteen ............................. 61<br />
Johdatus yrittäjyyteen ........................... 288<br />
Johdon laskentatoimi .............................. 61<br />
Johdon laskentatoimi ............................ 289<br />
Joustavan valmistusjärjestelmän suunnittelu... 96<br />
Kansalaiset ja vuorovaikutteinen suunnittelu 187<br />
Kansantaloustieteen perusteet ................. 289<br />
Kantavien rakenteiden optimointi............... 86<br />
Katalyytit ympäristötekniikassa / Environmental<br />
Catalysis ...................................... 170<br />
Katalyyttiset prosessit ........................... 147<br />
Katselmointi ja testaus .......................... 314<br />
Kemiaa biotieteiden opiskelijoille ............. 178<br />
Kemiallinen ympäristöhygienia ................ 182<br />
Kemiallisen prosessitekniikan laboratoriotyöt146<br />
Kemiallisen prosessitekniikan perusteet...... 145<br />
Kemialliset ja fysikaaliset työympäristötekijät303<br />
Kemian perusteet ................................ 311<br />
Kemian ryhmätyöt ............................... 310<br />
Keraamiset materiaalit .......................... 106<br />
Kerrostalosuunnittelun kurssi.................... 43<br />
Kiinteistöalan lainsäädäntö........................ 53<br />
Kiinteistöhallinnan perusteet..................... 51<br />
Kiinteistöhallinta ................................... 51<br />
Kiinteistöjen arvonmuodostus ................... 52<br />
Kiinteistöjohtaminen .............................. 53<br />
Kiinteistötekniikka................................. 56<br />
Kiinteän kontinuumin mekaniikka .............. 86<br />
Kirjallinen ja suullinen viestintä ............... 148<br />
Kompleksianalyysi ............................... 295<br />
Komposiittien mekaniikka........................ 87<br />
Koneautomaation anturitekniikka ............... 90<br />
Kone-elimet......................................... 88<br />
Koneenpiirustus ja CAD .......................... 91<br />
Koneensuunnitteluopin erikoistyö ............ 101<br />
331
Koneensuunnitteluoppi I ......................... 99<br />
Koneensuunnitteluoppi II .......................100<br />
Koneiden kunnon diagnostiikan mittalaitetekniikka<br />
..........................................102<br />
Koneiden kunnon diagnostiikka ................102<br />
Konetekniikan analyysimenetelmät ............110<br />
Konetekniset mittaukset.......................... 84<br />
Koneturvallisuus ja ergonomia..................303<br />
Koodausmenetelmät..............................265<br />
Korjausrakentaminen V / Korjausrakentamisen<br />
vaihtuvasisältöinen syventymiskurssi ...... 50<br />
Korjausrakentamisen ammattikurssi ............ 48<br />
Korjausrakentamisen hankesuunnittelu ........ 48<br />
Korjausrakentamisen perusteet.................. 48<br />
Korjausrakentamishankkeen kulku.............. 49<br />
Korjausrakentamishankkeen logistiikka ........ 52<br />
Korkealämpötilaprosessien rakennemateriaalit<br />
..................................................161<br />
Korroosion teoria.................................103<br />
Kotimaiset polttoaineet ja biomassan jalostus 152<br />
Kunnallistekniikka ................................. 56<br />
Kunnossapitotekniikka ...........................110<br />
Kuntoarviokurssi................................... 49<br />
Kuvausoppi ......................................... 32<br />
Kylmän ilmaston geoympäristö ja geotekniikka<br />
......................................167<br />
Käyttöjärjestelmät ................................255<br />
Käyttöliittymä, 3 ov ..............................314<br />
Laadun erikoistyö .................................286<br />
Laadun jatkokurssi ................................288<br />
Laadun peruskurssi ................................ 61<br />
Laadun peruskurssi ...............................281<br />
Laadun seminaari..................................286<br />
Laadun syventävä kurssi..........................288<br />
Laitesuunnittelu ...................................239<br />
Laserprosessointi..................................249<br />
LDT:n erikoistyö .................................152<br />
Liikennesuunnittelu ............................... 56<br />
Liiketoimintaseminaari...........................289<br />
Liiketoimintavalmiuksien kehittäminen .......289<br />
Liikkeensiirto ......................................149<br />
Limnologian perusteet ...........................189<br />
Lisäharjoittelu (PO) ..............................140<br />
Lisäharjoittelu (YMP) ............................141<br />
Logistiikan erikoistyö.............................286<br />
Logistiikan jatkokurssi............................285<br />
Logistiikan seminaari .............................285<br />
Logistiikka..........................................282<br />
Lujuusoppi I......................................... 82<br />
Lujuusoppi II........................................ 82<br />
Luovan työn tekniikka............................. 98<br />
LVI-tekniikan perusteet........................... 44<br />
Lähetinvastaanottimen suunnittelu............ 266<br />
Lähiökurssi .......................................... 50<br />
Lämmönsiirto..................................... 149<br />
Lääketieteelliset mittaukset.................... 243<br />
Lääketieteen laitteiden suunnittelu.............. 93<br />
Lääketieteen laitteiden tuotevastuu ........... 246<br />
Maaperäekologia I................................ 183<br />
Maaperägeologian kenttäkurssi ................ 188<br />
Maaperägeologian peruskurssi ................. 188<br />
Magneettipiirien suunnittelu ................... 241<br />
Maisemasuunnittelu ............................... 57<br />
Matemaattinen signaalinkäsittely .............. 296<br />
Matemaattiset apuneuvot (Prosessi- ja sähkötekniikan<br />
osastot) ............................... 295<br />
Matematiikan peruskurssi I ..................... 294<br />
Matematiikan peruskurssi II .................... 294<br />
Materiaalifysiikan perusteet .................... 246<br />
Materiaalifysiikka - Puolijohteet ............... 248<br />
Materiaalin tutkimustekniikka ................. 103<br />
Materiaaliopin ja rakennusfysiikan perusteet .. 47<br />
Materiaalitekniikka............................... 105<br />
Materiaaliteknologiat .............................. 59<br />
Matkaviestintäjärjestelmät ...................... 263<br />
Matriisialgebra.................................... 295<br />
Meistotekniikka .................................... 91<br />
Mekaaninen prosessitekniikka I ................ 142<br />
Mekaaninen prosessitekniikka II ............... 142<br />
Mekaaninen prosessitekniikka III .............. 142<br />
Mekaaninen prosessitekniikka IV.............. 143<br />
Mekaanisen prosessitekniikan erikoistyö ..... 144<br />
Mekaanisen prosessitekniikan laboratoriotyöt............................................<br />
143<br />
Mekaniikka ........................................ 308<br />
Mekanismiopin jatkokurssi ....................... 89<br />
Mekanismioppi ..................................... 88<br />
Mekatroniikan jatkokurssi ........................ 89<br />
Mekatroniikka ...................................... 89<br />
Melu II (Meluntorjuntatekniikka) ............. 185<br />
Meluntorjunta: Melu I .......................... 185<br />
Metallien muovaus............................... 108<br />
Metalliopin perusteet............................ 102<br />
Metallurginen termodynamiikka .............. 160<br />
Metallurgiset prosessit .......................... 160<br />
Mikroaaltotekniikka ............................. 269<br />
Mikroanturit ...................................... 250<br />
Mikrobiologia I-II ................................ 174<br />
Mikrobiologia, ympäristömikrobiologia...... 179<br />
332
Mikroelektroniikan ja -mekaniikan<br />
perusteet ......................................248<br />
Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat ....251<br />
Mikroelektroniikka ...............................250<br />
Mikromekaniikka .................................251<br />
Mikromoduulit ....................................252<br />
Mittausjärjestelmät ...............................242<br />
Monikomponenttierotukset.....................151<br />
Monitieteinen seminaari .......................... 38<br />
Moniulotteisen analyysin alkeet ................177<br />
Multimediajärjestelmät ..........................260<br />
Muovien teknologia ..............................105<br />
Muovituotteiden valmistustekniikka............ 97<br />
Murtumismekaniikka.............................. 85<br />
Muutettujen vesien ekologia ....................189<br />
Nestemekaniikka................................... 86<br />
Nordic Design ...................................... 30<br />
Numeeriset menetelmät .........................295<br />
Numeeristen menetelmien jatkokurssi ........298<br />
Nykyaikainen arkkitehtuuri V / Nykyarkkitehtuurin<br />
vaihtuvasisältöinen syventymiskurssi<br />
........................................... 40<br />
Nykyaikainen japanilainen arkkitehtuuri ....... 38<br />
Nykyaikaisen arkkitehtuurin perusteet I ....... 38<br />
Nykyaikaisen arkkitehtuurin perusteet II ...... 38<br />
Nykyaikaisen arkkitehtuurin perusteet III...... 39<br />
Näyttelysuunnittelu ............................... 59<br />
Ohjaus- ja säätötekniikan perusteet ............. 99<br />
Ohjelmatyökalut ..................................110<br />
Ohjelmistoprojekti ...............................258<br />
Ohjelmistotekniikan työt ........................255<br />
Ohjelmistotekniikka..............................256<br />
Ohjelmoinnin perusteet, 2 ov ..................314<br />
Ohjelmointityö....................................257<br />
Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät .........100<br />
Ohutlevytuotteen suunnittelu ................... 97<br />
Ohutlevytuotteiden valmistusautomaatio...... 98<br />
Opiskelu ja sen suunnittelu......................110<br />
Opiskelu ja sen suunnittelu......................293<br />
Optimoinnin perusteet...........................296<br />
Optoelektroniikka ................................240<br />
Optoelektroniset mittaukset ....................244<br />
Orgaaninen kemia I (AO) .......................313<br />
Orgaaninen kemia II (AO) ......................313<br />
Orgaanisen kemian peruskurssi.................310<br />
Organisaatio, henkilöstö ja kehittäminen .....302<br />
Organisaatiot ja johtaminen .....................290<br />
Orientoiva jakso.................................... 31<br />
Paikkatietojärjestelmät ...........................163<br />
Paperin valmistus .................................144<br />
Paperiteollisuuden koneet ...................... 100<br />
Paperiteollisuuden koneet, erikoistyö ........ 101<br />
Pedologia ja ympäristötutkimus ............... 188<br />
Perinteinen japanilainen rakennus- ja puutarhataide.............................................<br />
38<br />
Perinteiset rakenteet .............................. 36<br />
Pienoistutkimus .................................. 185<br />
Piirisuunnittelu tietokoneella .................. 237<br />
Piiriteoria I ........................................ 234<br />
Piiriteoria II ....................................... 234<br />
Pintaliitostekniikka............................... 107<br />
Pintarakenteet ...................................... 83<br />
Plastinen sommittelu I ............................ 60<br />
Plastinen sommittelu II............................ 60<br />
Plastinen sommittelu III........................... 60<br />
Plastinen sommittelu IV .......................... 60<br />
Plastinen sommittelu V ........................... 60<br />
Pohjavesitekniikka ............................... 164<br />
Portfolio ............................................. 31<br />
Projektinhallinta.................................. 287<br />
Projektitoiminta.................................. 287<br />
Prosessiautomaation perusteet................. 157<br />
Prosessien optimointi............................ 154<br />
Prosessien säätötekniikan erikoiskurssi ....... 154<br />
Prosessien säätötekniikan erikoistyö .......... 154<br />
Prosessien säätötekniikan laboratoriotyöt.... 154<br />
Prosessien säätötekniikka I...................... 153<br />
Prosessien säätötekniikka II..................... 153<br />
Prosessikehityksen erikoiskurssi ............... 146<br />
Prosessimetallurgian harjoitustyöt ............ 162<br />
Prosessisuunnittelun erikoiskurssi............. 169<br />
Prosessisuunnittelun erikoistyö................ 169<br />
Prosessisuunnittelun perusteet................. 168<br />
Prosessitekniikan harjoitustyöt................. 162<br />
Prosessitekniikan laboratoriotyöt (YMP) .... 172<br />
Prosessiteollisuuden rakennemateriaalit...... 173<br />
Prosessiteollisuuden turvallisuus .............. 304<br />
Prototyyppitekniikka .............................. 97<br />
Puheenkoodaus ................................... 266<br />
Puolijohdekomponenttien perusteet.......... 247<br />
Puolijohdekomponenttien VLSI-fysiikka ..... 251<br />
Puolijohdeoptiikka ja optiset komponentit .. 252<br />
Puumassan valmistus ............................ 144<br />
Pyrometallurgisten prosessien teoria ......... 161<br />
Radiokanava tiedonsiirtokanavana............. 269<br />
Radiotekniikan perusteet ....................... 269<br />
Radiotekniikan sovelluksia...................... 270<br />
Radiotekniikka.................................... 264<br />
Rakennetekniikan jatkokurssi .................... 47<br />
Rakennetekniikan perusteet...................... 46<br />
333
Rakennusanatominen tutkimus .................. 36<br />
Rakennusfysiikka ja materiaalioppi.............. 50<br />
Rakennusopin jatkokurssi......................... 43<br />
Rakennusopin perusteet .......................... 42<br />
Rakennusoppi V / Rakennusopin vaihtuvasisältöinen<br />
syventymiskurssi ..................... 44<br />
Rakennussuojelu ja rakennetun ympäristön<br />
hoito ............................................ 36<br />
Rakennustalous..................................... 51<br />
Rakennusten runkorakenteet .................... 46<br />
Rakennusten sähköasennukset ................... 45<br />
Reaaliaikaolio-ohjelmointi.......................256<br />
Reaktorianalyysi ja -suunnittelu I...............145<br />
Reaktorianalyysi ja -suunnittelu II..............146<br />
Restaurointi......................................... 36<br />
Reuna-arvotehtävät, malleja ja ratkaisuperiaatteita<br />
............................................297<br />
Reunaelementtimenetelmän perusteet........297<br />
Reunaelementtimenetelmän perusteet, harjoitustyö<br />
..........................................298<br />
RF-mittaukset .....................................243<br />
RF-piirisuunnittelu ...............................244<br />
RF-tekniikan komponentit ......................249<br />
Rinnakkaistietokoneet............................256<br />
Riskinarviointi.....................................185<br />
Robotiikan perusteet .............................. 93<br />
Röntgen- ja elektronispektroskopia............248<br />
Röntgenmenetelmät..............................248<br />
Satelliittitietoliikennetekniikka .................265<br />
Satunnaissignaalit..................................296<br />
Sellu- ja paperitekniikan laboratoriotyöt......144<br />
Signaalinkäsittelyjärjestelmät....................260<br />
Signaalit ja järjestelmät...........................298<br />
Signaaliteorian jatkokurssi .......................262<br />
Simulointi ..........................................154<br />
Sisustussuunnittelu................................. 41<br />
Sisustustaiteen historia / Historialliset<br />
interiöörit...................................... 35<br />
Sovellettu geofysiikka ympäristötutkimuksissa.....................................187<br />
Soveltava biokemia ...............................175<br />
Soveltava mikrobiologia III ......................174<br />
Soveltava mikrobiologia IV......................174<br />
Statiikka ............................................. 84<br />
Studio ................................................ 38<br />
Sulautettujen järjestelmien työt ................255<br />
Suodattimet ........................................235<br />
Systeemitekniikan erikoistyö....................158<br />
Systeemitekniikan laboratoriotyöt .............157<br />
Systeemitekniikan lisensiaattiseminaari........159<br />
Syventävien opintojen tutkimus- ja harjoitustyöjakso<br />
/ Arkkitehtuurin historia ja teoria .. 35<br />
Syventävien opintojen tutkimus- ja harjoitustyöjakso<br />
/ Korjausrakentaminen ............... 51<br />
Syventävien opintojen tutkimus- ja harjoitustyöjakso<br />
/ Nykyaikainen arkkitehtuuri........ 40<br />
Syventävien opintojen tutkimus- ja harjoitustyöjakso<br />
/ Rakennusoppi ........................ 44<br />
Syventävien opintojen tutkimus- ja harjoitustyöjakso<br />
/ Teollinen muotoilu ................. 58<br />
Syventävien opintojen tutkimus- ja harjoitustyöjakso<br />
/ Yhdyskuntasuunnittelu ............. 56<br />
Sähkömittaustekniikan perusteet .............. 242<br />
Sähköoppi ......................................... 309<br />
Sähkötekniikka...................................... 99<br />
Sähköteknillinen dokumentointi............... 234<br />
Säätö- ja systeemitekniikan kehittyneet menetelmät.........................................<br />
157<br />
Säätö- ja systeemitekniikan perusteet I ....... 156<br />
Säätö- ja systeemitekniikan perusteet II (PO) 156<br />
Säätö- ja systeemitekniikan perusteet II (SK) 156<br />
Taidehistoria ........................................ 35<br />
Talotekniikka korjausrakentamisessa............ 49<br />
Tehoelektroniikan komponentit............... 241<br />
Tehoelektroniikka I.............................. 240<br />
Tehoelektroniikka II ............................. 240<br />
Tekniikka, yhteiskunta ja työ................... 301<br />
Teknillinen ohjelmointi I ....................... 109<br />
Teknillinen optiikka ............................. 245<br />
Teknillinen termodynamiikka.................. 111<br />
Teknillisen mekaniikan erikoistyö............... 87<br />
Teknillisen mekaniikan mittaukset .............. 87<br />
Teknillisen mekaniikan seminaari ............... 88<br />
Teknillisen tiedekunnan yleinen lisensiaattiseminaari<br />
(jatko-opiskelijaseminaari) tieteelliset<br />
yleisopinnot............................ 306<br />
Teollinen ekologia ja kierrätystekniikka (Industrial<br />
Ecology and Recycling) .............. 173<br />
Teollinen muotoilu I............................... 57<br />
Teollinen muotoilu II.............................. 57<br />
Teollinen muotoilu III............................. 57<br />
Teollinen muotoilu V / Teollisen muotoilun<br />
vaihtuvasisältöinen syventymiskurssi ...... 58<br />
Teollisuuslaitoksen energiatalous.............. 152<br />
Termofysiikka .................................... 309<br />
Terästen valmistus ja ominaisuudet ........... 106<br />
Terästeollisuuden tulevaisuuden haasteet .... 161<br />
Tiedonhankintakurssi............................ 293<br />
Tietokonearkkitehtuurit ........................ 254<br />
Tietokoneavusteinen suunnittelu................ 32<br />
334
Tietokoneavusteinen suunnittelu................ 91<br />
Tietokoneavusteinen valmistus .................. 95<br />
Tietokoneavusteisen suunnittelun jatkokurssi. 32<br />
Tietokoneavusteisen suunnittelun perusteet .. 31<br />
Tietokonegrafiikka................................262<br />
Tietokone-puhelin integraatio ..................262<br />
Tietokonetekniikka I .............................253<br />
Tietokonetekniikka II.............................254<br />
Tietokoneverkot ..................................254<br />
Tietoliikenne- ja radiotekniikan seminaari....265<br />
Tietoliikenneohjelmistot I .......................253<br />
Tietoliikenneohjelmistot II ......................253<br />
Tietoliikennepiirien suunnittelu................237<br />
Tietoliikennetekniikan laboratoriotyöt........267<br />
Tietoliikennetekniikan perusteet ...............264<br />
Tietoliikenneteoria ...............................263<br />
Tietoliikenneverkot ..............................268<br />
Tietorakenteet, 4 ov..............................314<br />
Tietotekniikan matematiikka....................296<br />
Tietoteknisten järjestelmien sovellukset ......102<br />
Tietoturvan perusteet, 3 ov .....................314<br />
Tietämystekniikka ................................259<br />
Tilastollinen signaalinkäsittely ..................260<br />
Tilastolliset sovellukset prosessiteollisuudessa<br />
.....................................109<br />
Tilastomatematiikka ..............................295<br />
Toimilaitteet........................................ 98<br />
Toiminnanohjaus................................... 95<br />
Toimitilojen kiinteistöhallinnan kurssi ......... 52<br />
Toksikologian ja farmakologian perusteet ....181<br />
Tribologia ........................................... 91<br />
Tunnistusjärjestelmät.............................245<br />
Tuotannon ja logistiikan ohjausmenetelmät ..283<br />
Tuotannon johtaminen...........................282<br />
Tuotannon laatu.................................... 96<br />
Tuotannon ohjauksen perusteet ................281<br />
Tuotantolaitoksen suunnittelu ..................280<br />
Tuotantolaitoksen suunnittelun harjoitust ....281<br />
Tuotantotalouden erikoistyö....................285<br />
Tuotantotalouden jatkokurssi...................287<br />
Tuotantotalouden perusteet.....................280<br />
Tuotantotalouden seminaari ....................284<br />
Tuotantotekniikka I................................ 94<br />
Tuotantotekniikka II............................... 94<br />
Tuotantotekniikka II (luentokurssi)............. 94<br />
Tuotantoyrityksen johtaminen..................284<br />
Tuotekehityksen laatu............................257<br />
Tuotekehitys ja innovaatiot......................283<br />
Tuotesuojaus.......................................101<br />
Tutkimusmetodologia: Opiskelijatutkijakoulutus<br />
...................................... 172<br />
Työpajatekniikka ................................... 59<br />
Työpsykologian jatkokurssi..................... 304<br />
Työpsykologian peruskurssi .................... 301<br />
Työsuojelun peruskurssi ........................ 302<br />
Työtieteen ja tehdaspalvelun erikoistyö ...... 304<br />
Työtieteen peruskurssi .......................... 301<br />
Työtoksikologia (Teollisuustoksikologia) .... 182<br />
Työympäristön suunnittelu....................... 40<br />
Ultraäänitekniikka................................ 243<br />
Uudet tekniikat ympäristöteknologiassa...... 171<br />
Uuniteknologia ................................... 108<br />
Vaihtuvien arkkitehtuuriopintojen kurssit ..... 30<br />
Valaistussuunnittelu ............................... 59<br />
Valimotekniikka .................................... 95<br />
Valmistustekniikka................................. 93<br />
Valssaustekniikan sovellutukset................ 108<br />
Valssaustekniikka................................. 107<br />
Valu ja jähmettyminen .......................... 160<br />
Variaatiomenetelmät ............................ 296<br />
Variaatiomenetelmät kuvankäsittelyssä....... 298<br />
Vaurioanalyysi .................................... 104<br />
Veden, ilman ja maaperän suojelu............. 179<br />
Vesien ja jätevesien käsittely ................... 166<br />
Vesihuollon verkostot ........................... 164<br />
Vesistövesien tilan ja laadun arviointi......... 184<br />
Vesitekniikan seminaari ja erikoistyö ......... 166<br />
Virtausdynamiikka ............................... 151<br />
Voimalaitosautomaatio .......................... 159<br />
Värähtelymekaniikka .............................. 85<br />
Yhdyskuntasuunnittelu I / Kaupunkisuunnittelun<br />
perusteet ....................................... 54<br />
Yhdyskuntasuunnittelu II / Asemakaavaoppi.. 54<br />
Yhdyskuntasuunnittelu III / Asemakaavaopin<br />
ammattikurssi ................................. 54<br />
Yhdyskuntasuunnittelu III / Kaupunkirakennustaide<br />
A .......................................... 54<br />
Yhdyskuntasuunnittelu III / Kaupunkirakennustaide<br />
B .......................................... 55<br />
Yhdyskuntasuunnittelu IV / Kuntasuunnittelun<br />
jatkokurssi ..................................... 55<br />
Yhdyskuntasuunnittelu IV / Kuntasuunnittelun<br />
kurssi............................................ 55<br />
Yhdyskuntasuunnittelu V / Yhdyskuntasuunnittelun<br />
vaihtuvasisältöinen syventymisk..... 55<br />
Yhdyskuntatalous................................... 57<br />
Yhdyskuntien ja teollisuuden jätehuolto...... 166<br />
Yhteiskunnallinen vaikutusanalyysi............ 186<br />
Yleinen ja epäorgaaninen kemia ............... 311<br />
335
Yleinen mikrobiologia............................179<br />
Ympäristö- ja projektijohtaminen ..............186<br />
Ympäristöekologia................................169<br />
Ympäristögeokemia ..............................188<br />
Ympäristöjohtaminen ............................187<br />
Ympäristökemia ja ongelmajätteet .............312<br />
Ympäristölainsäädäntö ...........................164<br />
Ympäristömikrobiologia ja -bioteknologia syv.<br />
opetus .........................................184<br />
Ympäristörakentaminen I........................164<br />
Ympäristörakentaminen II ...................... 167<br />
Ympäristörakentamisen geotekniikka......... 165<br />
Ympäristötaloustieteen perusteet ............. 186<br />
Ympäristötekniikan peruskurssi ................. 61<br />
Ympäristötekniikan peruskurssi ............... 170<br />
Ympäristövaikutusten arviointi ja haittojen vähentäminen<br />
vesivarahankkeissa ........... 166<br />
Yrittäjyyden erikoistyö.......................... 289<br />
Yritys reaaliprosessina........................... 286<br />
Älykkäät järjestelmät ............................ 259<br />
336
Change language