Opinto-opas 2000-2002 - Oulu
Opinto-opas 2000-2002 - Oulu
Opinto-opas 2000-2002 - Oulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Julkisella sektorilla, kuntien ja valtion palveluksessa<br />
toimii arkkitehdeistä noin 30%. Noin<br />
40% toimii yksityisen sektorin yrittäjinä. Perinteisesti<br />
arkkitehtitoimistot ovat olleet yhden<br />
henkilön tai pariskunnan omistamia, mutta nykyisin<br />
usean arkkitehdin yhteiset toimistot ovat<br />
yleistyneet.<br />
Arkkitehdeistä 70% toimii rakennussuunnittelutehtävissä.<br />
"Yleismiehiä”, jotka tilanteen<br />
mukaan harjoittavat joko kaavoitusta tai rakennussuunnittelua,<br />
on noin viidennes. Aiemmin<br />
myös opiskelijat kävivät yleisesti työssä ja tämä<br />
käytäntö on taas lamavuosien jälkeen yleistymässä.<br />
Arkkitehtien alueellinen sijoittuminen on varsin<br />
epätasainen. Runsas 80% on sijoittunut teollisuus-Suomen,<br />
eli linjan Vaasa - Kotka lounaispuolelle<br />
jäävään osaan maatamme. Pääkaupunkiseudulle<br />
on sijoittunut noin 70%<br />
ammattikunnasta. Ammattikunnan osuus pohjoisemmassa<br />
Suomessa on kuitenkin lisääntymässä.<br />
Arkkitehtien työllisyystilanne oli hyvä 1990-<br />
luvun alkupuolelle saakka, jolloin se huononi<br />
romahdusmaisesti taloudellisten suhdanteiden<br />
muuttuessa. Vuoden 1999 lopussa noin 15%<br />
arkkitehdeistä oli työministeriön tilastojen mukaan<br />
vailla työtä. Ala on varsin herkkä suhdannevaihteluille,<br />
ja työttömyys on erityisesti kohdannut<br />
yksityisten toimistojen työntekijöitä ja omistajia.<br />
Nuorten suunnittelijoiden työttömyys on<br />
lyhytaikaista ja johtuu yleensä määräaikaisten<br />
lyhyiden työsuhteiden päättymisestä. Pitkäaikaistyöttömät<br />
arkkitehdit ovat pääasiassa yli 50-<br />
vuotiaita, joiden sijoittuminen työmarkkinoille<br />
on hankalaa.<br />
Arkkitehdit ovat suuntaamassa ammattitoimintaansa<br />
perinteisten suunnittelutehtävien<br />
lisäksi esimerkiksi rakennuttamis- ja hallintotehtäviin.<br />
Samoilla markkinoilla ovat kuitenkin<br />
kilpailemassa myös monet insinöörikunnan edustajat<br />
sekä saman suuntaisen, mutta suppeamman<br />
koulutuksen saaneet rakennusarkkitehdit. Enenevässä<br />
määrin etsitään työtilaisuuksia myös<br />
ulkomailta.<br />
Valtion ja kuntien palveluksessa olevien arkkitehtien<br />
palkka on 11 000 - 22 000 mk tehtävistä<br />
ja palveluajasta riippuen. Yksityisen sektorin<br />
palveluksessa olevien palkkaus vaihtelee<br />
tehtäväkohtaisesti ammattikokemuksen ja vastuun<br />
mukaan. Vastavalmistuneen arkkitehdin<br />
palkka on n. 11 000 mk kuukaudessa, ja useampia<br />
vuosia suunnittelutehtävissä toimineen arkkitehdin<br />
15 000 - 19 000 mk/kk.<br />
SAFA<br />
Korkeakouluarkkitehtien ammatillisena yhteisjärjestönä<br />
toimii Suomen Arkkitehtiliitto -<br />
Finlands Arkitektförbund r.y. SAFA.<br />
Liiton säännöissä määritellään liiton tarkoitus<br />
seuraavasti:<br />
"Liiton tarkoituksena on tukea ja kannustaa jäseniään<br />
toteuttamaan ihmisen ympäristösuhteita eheyttävän<br />
ja yhdyskuntarakenteita parantavan rakennustaiteen<br />
tavoitteita." Liitto on vuodesta 1974 ollut<br />
Akavan jäsen.<br />
Maan korkeakoulututkinnon suorittaneista<br />
arkkitehdeistä kuuluu arkkitehtiliittoon n. 85%.<br />
Liiton jäseneksi voi liittyä jokainen Suomen<br />
kansalainen, joka on suorittanut arkkitehtitutkinnon<br />
suomalaisessa yliopistossa tai korkeakoulussa<br />
tai jolla on sitä vastaava pätevyys. Myös<br />
ulkomaalainen, joka asuu Suomessa ja jolla on<br />
suomalaista tutkintoa vastaava pätevyys, voi olla<br />
SAFA:n jäsen.<br />
Arkkitehtiopiskelijat voivat liittyä SAFA:n<br />
opiskelijajäseniksi, jolloin he voivat hyödyntää<br />
järjestön jäsenetuja ja osallistua ammatilliseen<br />
toimintaan jo opiskeluaikana.<br />
AO 29
Change language