Opinto-opas 2000-2002 - Oulu
Opinto-opas 2000-2002 - Oulu
Opinto-opas 2000-2002 - Oulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Toteutus: <strong>Opinto</strong>jaksoon kuuluu 15 t luentoja<br />
5. periodilla ja demonstraatio 6. periodilla.<br />
Loppuarvosana määräytyy luentotehtävien ja<br />
tentin perusteella. Esitietoina vaaditaan metalliopin<br />
perusteet ja materiaalitekniikka. Suositeltava<br />
suoritusajankohta 3. vsk.<br />
Kurssikirjallisuus: Luennot, luentomoniste ja<br />
luennoilla jaettava lisämateriaali.<br />
Lähdekirjoja: Wranglen, G.: An introduction<br />
to corrosion and protection of metals, Chapman<br />
and Hall Ltd., London 1985; Trethewey, K. R.<br />
and Chamberlain, J.: Corrosion for students of<br />
science and engineering, Longman Grova UK<br />
Limited 1988.<br />
Esitiedot: Materiaalitekniikka<br />
46579S Vaurioanalyysi<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
kl 30 2,0<br />
Opettaja: Prof. P. Karjalainen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa käsitellään perustiedot<br />
eri vauriotyypeistä, niiden syntymekanismeista<br />
ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä vauriotutkimuksen<br />
menetelmistä. Tavoitteena on<br />
antaa opiskelijoille tapahtuneen materiaali- tai<br />
rakennevaurion selvittämiseen tarvittavat perustiedot<br />
ja -valmiudet.<br />
Sisältö: Vaurioselvityksen yleiset periaatteet ja<br />
menettelytavat. Murtumistutkimuksen menetelmät.<br />
Murtumatyypit, murtumamekanismit ja<br />
murtopintojen ominaispiirteet eri tapauksissa.<br />
Materiaalivirheiden vaikutus murtumakäyttäytymiseen.<br />
Esimerkkitapausten käsittelyä.<br />
Toteutus: Luennot 6. periodilla. Osallistuva<br />
luento. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan loppukokeella.<br />
Suositeltava suoritusajankohta 4. vsk.<br />
Kurssikirjallisuus: Lange, G.: Systematische<br />
Beurteilung technischer Schadenfälle, 1983;<br />
Wulpi, D. J.: Understanding How Components<br />
Fail, 1985; Luentomoniste ja luennoilla ilmoitettava<br />
materiaali.<br />
KO 104<br />
46580S Hitsausmetallurgia<br />
Lukukausi<br />
Luentoja ja<br />
seminaareja<br />
Lab.harj.<br />
Laajuus ov.<br />
sl, kl 40 50 5,0<br />
Opettaja: Prof. P. Karjalainen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jakso antaa taustan ja <strong>opas</strong>tuksen<br />
hitsauksen aikana tapahtuvien ilmiöiden<br />
ymmärtämiselle ja siten valmiuden materiaali- ja<br />
menetelmävalintaan, jota tukee virheiden syntymekanismin<br />
ymmärtäminen.<br />
Sisältö: Lämmön jakautuminen hitsiliitoksissa.<br />
Hitsisulan jähmettyminen ja suotautuminen.<br />
Hitsin jäähtymisen aikana tapahtuvat ilmiöt ja<br />
hitsin mikrorakenne. Hitsattavuus: rakenneteräkset,<br />
niukkaseosteiset teräkset, seosteräkset,<br />
musta/ruostumaton, valurauta, alumiiniseokset.<br />
Hitsausvirheet ja hitsattavuuskokeet.<br />
Toteutus: Luentoja ja seminaareja 40 t 2. - 3.<br />
periodilla, seminaarialustus ja harjoitustyö 3. - 6.<br />
periodilla. Loppuarvostelussa on tentin painokerroin<br />
4 ja harjoitustyön 1. <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan<br />
loppukokeella. Suositeltava suoritusajankohta<br />
4. vsk. Esitietona metalliopin perusteet ja<br />
hitsaustekniikka.<br />
Kurssikirjallisuus: Easterling, K.: Introduction<br />
to the Physical Metallurgy of Welding, 1983;<br />
Kou, S.: Welding Metallurgy, 1987; <strong>Opinto</strong>moniste.<br />
46581S Fysikaalinen metallurgia I<br />
Lukukausi Luentoja Laajuus ov.<br />
sl 46 4,0<br />
Opettaja: Prof. P. Karjalainen<br />
Tavoitteet: <strong>Opinto</strong>jaksossa selvitetään dislokaatioteorian<br />
perustaa, dislokaatioiden käyttäytymistä<br />
ja merkitystä metallien rakennetekijänä.<br />
<strong>Opinto</strong>jaksossa pyritään siihen, että opiskelija<br />
tuntee tärkeimmät jännityksen alaisessa metallissa<br />
tapahtuvat ilmiöt ja ymmärtää niiden ja<br />
mikrorakenteen välisen yhteyden.<br />
Sisältö: Pisteviat, dislokaatioteoriaa, erilliskiteen<br />
käyttäytyminen, muokkauslujittuminen,<br />
dislokaatioiden käyttäytyminen seoksissa, raerajat<br />
ja raekoon vaikutus, tekstuuri, väsyminen ja<br />
viruminen, murtumisprosessit.