Teollinen ekologia ja metalliteollisuus: - Oulu
Teollinen ekologia ja metalliteollisuus: - Oulu
Teollinen ekologia ja metalliteollisuus: - Oulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Teollinen</strong> <strong>ekologia</strong> <strong>ja</strong> <strong>metalliteollisuus</strong>:<br />
Har<strong>ja</strong>vallan Suurteollisuuspuisto Teollisena ekosysteeminä<br />
Heino, J. & Koskenkari, T.<br />
<strong>Oulu</strong> 20.10.2003<br />
Sisällysluettelo<br />
Tavoite RESOPT –projektissa .........................................................................................1<br />
Teollisen ekosysteemin määrittely..................................................................................1<br />
Har<strong>ja</strong>vallan Suurteollisuuspuiston synty <strong>ja</strong> kehitys...........................................................2<br />
Har<strong>ja</strong>vallan Suurteollisuuspuiston nykytilanne .................................................................2<br />
Har<strong>ja</strong>vallan Suurteollisuuspuiston onnettomuusriskejä.....................................................3<br />
Har<strong>ja</strong>vallan Suurteollisuuspuiston tulevaisuuden haasteet................................................3<br />
Käytetyt kir<strong>ja</strong>llisuuslähteet.............................................................................................4<br />
Tavoite RESOPT –projektissa<br />
Jyrki Heino <strong>ja</strong> Tuomo Koskenkari tarkastelevat Har<strong>ja</strong>vallan Suurteollisuuspuistoa Teollisena<br />
ekosysteeminä. Kir<strong>ja</strong>llisuuteen <strong>ja</strong> haastatteluihin perustuvaa aineistoa sovelletaan <strong>Oulu</strong>n<br />
alueen teollisiin yhteenliittymiin Ekotehokas yhteiskunta -klusteriin kuuluvassa<br />
tutkimushankkeessa ”A multidisciplinary consortium for resource use optimisation”. Saatua<br />
materiaali käytetään myös J. Heinon väitöskir<strong>ja</strong>työssä sekä Metallurgiset prosessit- <strong>ja</strong><br />
<strong>Teollinen</strong> <strong>ekologia</strong> <strong>ja</strong> kierrätystekniikka –kurssien opetuksessa.<br />
Teollisen ekosysteemin määrittely<br />
Teollisessa <strong>ekologia</strong>ssa pyritään aine- <strong>ja</strong> energiavirtojen tutkimiseen siten, että jäljitellään<br />
luonnon ekosysteemejä lopullisena tavoitteena jätevirtojen eliminointi tai ainakin<br />
minimointi (Szekely 1996). <strong>Teollinen</strong> <strong>ekologia</strong> vaatii sekä sisäistä että ulkoista kierrätystä,<br />
jolloin käytetään yhden teollisuuslaitoksen poistetta joko oman tai toisen laitoksen raakaaineena.<br />
Teollisen <strong>ekologia</strong>n periaatteet voidaan toteuttaa tasavertaisessa yhteistyössä<br />
kaikkien yrityksen toimintaan liittyvien yhteisöjen <strong>ja</strong> kansalaisten kanssa (Allenby 1999).<br />
<strong>Teollinen</strong> <strong>ekologia</strong> tarjoaa parhaimmillaan insinööreille a<strong>ja</strong>ttelun työkalu<strong>ja</strong>, jotka muuttavat<br />
heidän suhtautumistaan omaan tehtäväänsä, yritysten asiakkaisiin <strong>ja</strong> sidosryhmiin sekä<br />
koko yhteiskuntaan. Ne saavat myös insinöörit <strong>ja</strong> suunnitteli<strong>ja</strong>t pohtimaan uudella<br />
tavallaan omaa eettistä vastuutaan (Honkasalo 2001). Työsuojeluun liittyvä<br />
1
suuronnettomuuksien ehkäisy otetaan mukaan, vaikka teollisen <strong>ekologia</strong>n tämän hetkiset<br />
mallit eivät sisällä edes systemaattista työsuojeluongelmien käsittelyä (Honkasalo 2000).<br />
Korhonen (2001) nostaa esille neljä periaatetta tarkasteltaessa teollista ekosysteemiä<br />
luonnon ekosysteemin kaltaisena mallina:<br />
1. Materiaalin <strong>ja</strong> energian kierrätys sekä hyöt ykäyttö,<br />
2. Osakasyrit ysten , niiden vuorovaikutusten <strong>ja</strong> yhteistyön monimuotoisuus<br />
3. Paikallisuus käsittäen paikallisten resurssien <strong>ja</strong> poisteiden hyödyntämisen sekä<br />
yhteistyön ympäröivän yhteiskunnan kanssa,<br />
4. Systeemin monimuotoisuuden vähittäinen kehittäminen koskien myös paikallisten<br />
uudistuvien luonnonvarojen käytön lisäämistä.<br />
Har<strong>ja</strong>vallan Suurteollisuuspuiston synty <strong>ja</strong> kehitys<br />
Har<strong>ja</strong>vallan Suurteollisuuspuisto on syntynyt kupari- <strong>ja</strong> sittemmin nikkelitehtaan ympärille<br />
hyödyntämään malmipoh<strong>ja</strong>isesta metallivalmistuksesta syntyviä sivutuotteita, jotka jossain<br />
muualla voisivat olla <strong>ja</strong> ovatkin joko ympäristöä pilaavia jätteitä tai saasteita.<br />
Sodanjälkeinen sähköpulan siivittämänä pakotti Outokumpu Oy:n kehitti<br />
sähköuunisulatuksen korvanneen rikasteen autogeenisen sulattamisen (Annala 1960, s.<br />
391 – 392). Kuparin liekkisulatusmenetelmän ensimmäinen teollisuusmittakaavainen<br />
prosessi oli siis Outokumpu Oy:n Har<strong>ja</strong>vallassa kehittämä uusi innovaatio, joka valmistui<br />
keväällä 1949 (Heino 2003, s 12 – 13).<br />
Liekkisulatus yleistyi kuparin valmistuksessa 1970-luvulla. Pienen energiankulutuksensa<br />
lisäksi liekkisulatus on hyvin ympäristöystävällinen prosessi, jonka avulla yli 50 %<br />
maailman primäärikuparista <strong>ja</strong> n. 30 % primäärinikkelistä edelleen valmistetaan eri puolilla<br />
maailmaa (Luomala 1999, Särkikoski 1999, s 224 & Heino 2002).<br />
Har<strong>ja</strong>vallan Suurteollisuuspuiston nykytilanne<br />
Har<strong>ja</strong>vallan Suurteollisuuspuisto on suuruudeltaan lähes kolmesataa hehtaaria. Alueella<br />
toimii pysyvästi toistakymmentä yritystä, joissa työskentelee yli tuhat henkilöä. Lisäksi<br />
alueella toimii toistasataa alihankki<strong>ja</strong>yritystä. Suurteollisuuspuiston tärkeimmät osakkaat<br />
ovat Outokumpu Har<strong>ja</strong>valta Metals Oy, OMG Har<strong>ja</strong>valta Nickel Oy, Kemira GrowHow Oy <strong>ja</strong><br />
2
Kemira Chemicals Oy, Porin Lämpövoima Oy, AGA Oy Ab, ABB, Amica, Engel, SOL, Lassila<br />
& Tikano<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> Valtasiirto.<br />
Suurteollisuuspuiston kierrätys- <strong>ja</strong> prosessiteknillisesti merkittävimmät yritykset ovat<br />
Outokumpu Har<strong>ja</strong>valta Metals Oy, OMG Har<strong>ja</strong>valta Nickel Oy, Kemira GrowHow Oy <strong>ja</strong><br />
Kemira Chemicals Oy, Porin Lämpövoima Oy <strong>ja</strong> AGA Oy Ab. Sen lisäksi Har<strong>ja</strong>vallan<br />
kaupungin rooli on tärkeä Suurteollisuuspuiston asiakkaana <strong>ja</strong> myös viranomaisena.<br />
Har<strong>ja</strong>vallan suurteollisuuspuiston yritysten välillä on materiaale<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> energiaa hyödynnetty<br />
teollisen <strong>ekologia</strong>n periaatteiden mukaan. Har<strong>ja</strong>vallan kaupungin käyttämästä<br />
kaukolämmöstä on noin 90 % Suurteollisuuspuiston prosesseista vapautuvaa energiaa.<br />
Har<strong>ja</strong>vallan Suurteollisuuspuiston onnettomuusriskejä<br />
Kuparin liekkisulatusmenetelmässä <strong>ja</strong> sen oheis- <strong>ja</strong> jälkeistoimintojen yhteydessä<br />
Har<strong>ja</strong>vallan Suurteollisuusalueella valmistetaan, käytetään <strong>ja</strong> varastoidaan sekä kuljetetaan<br />
iso<strong>ja</strong> määriä vaarallisia aineita, joista mainittakoon mm. sula kupari <strong>ja</strong> kuona, nestemäinen<br />
happi, teollisuusbensiini, vety, rikkidioksidi, rikkivety, rikkihappo, oleum, rikkitrioksidi <strong>ja</strong><br />
ammoniakki (Turvallisuustiedote 2001).<br />
Turvatekniikan keskuksen mukaan Suomessa on 79 teollisuuslaitosta, joita valvotaan<br />
tehostetusti suuren onnettomuusrikin takia. Koko maata a<strong>ja</strong>tellen eniten riskilaitoksia (7<br />
kpl) on Haminassa, kun taas Porvoossa <strong>ja</strong> <strong>Oulu</strong>ssa on kuusi riskilaitosta. Muita vähintään<br />
kolmen riskilaitoksen paikkakuntaa ovat Har<strong>ja</strong>valta, Kokkola <strong>ja</strong> Raahe. (Repo 2001)<br />
Har<strong>ja</strong>vallan Suurteollisuuspuiston tulevaisuuden haasteet<br />
Suurteollisuusalueen prosesseista saadaan vielä runsaasti matalalämpöistä energiaa. Sitä<br />
olisi vielä tarjolla, mikäli kiinnostuneita taho<strong>ja</strong> löytyy alueen ulkopuolelta. Tehdyn<br />
selvityksen mukaan alueen energiantuotannossa voitaisiin vähentää öljyn käyttöä sekä<br />
lisätä kotimaisten polttoaineiden suhteellista osuutta. (Motiva 2003)<br />
Tulevaisuuden ratkaistavia ongelmia on myös rikastehiekan hyötykäyttö. Toinen iso mutta<br />
rikastehiekan varastointia <strong>ja</strong> hyötykäyttöä pienempi ongelma on rakeisen nikkelikuonan<br />
hyötykäytön edelleen kehittäminen.<br />
3
Käytetyt kir<strong>ja</strong>llisuuslähteet<br />
Allenby, B. Industrial Ecology – Policy Framework and Implementation. New Jersey 1999,<br />
Prentice Hall. 308 s.<br />
Annala, V. Outokummun historia 1910 – 1959. Helsinki 1960, Outokumpu Oy. 502 s.<br />
Heino, J. Har<strong>ja</strong>valta <strong>ja</strong> Outokummun kuparitehdas vuosina 1944 – 2002. <strong>Oulu</strong> 2003. <strong>Oulu</strong>n<br />
yliopisto, Prosessi- <strong>ja</strong> ympäristötekniikan osasto. 46 s.<br />
Heino, J. Nikkelirikasteen suorasulatusmenetelmä (DON) <strong>ja</strong> nikkelin hydrometallurginen<br />
talteenotto. In: Heikkinen, E.-P. & Heino, J. Metallurgin hyvä tietää: Värimetallien<br />
valmistus. <strong>Oulu</strong> 2002. <strong>Oulu</strong>n yliopisto, Prosessi- <strong>ja</strong> ympäristötekniikan osasto, s. 19 – 29.<br />
Honkasalo, A. <strong>Teollinen</strong> <strong>ekologia</strong> – uusi näkökulma insinööritieteisiin. 20.9.2002.<br />
Korhonen, J. Four ecosystem principles for an industrial ecosystem. Journal of Cleaner<br />
Production 9(2001), s. 253 – 259.<br />
Luomala, M. Kuparin liekkisulatusmenetelmä <strong>ja</strong> metallisen kuparin elektrolyyttinen<br />
raffinointi. In: Heikkinen, E.-P. & Heino, J. (toim.) Metallurgin hyvä tietää: Värimetallien<br />
valmistus. <strong>Oulu</strong> 2002. <strong>Oulu</strong>n yliopisto, Prosessi- <strong>ja</strong> ympäristötekniikan osasto, s. 6 – 18.<br />
Motiva. Energiansäästöviikko 6. – 10.10.2003. 15.10.2003<br />
OMG Har<strong>ja</strong>valta Nickel Oy. 6.9.2003.<br />
Repo, H. Hamina on Suomen riskiherkin paikkakunta. Tekniikka & Talous 18.10.2001, s.<br />
12.<br />
Szekely, J. Steelmaking and industrial ecology - Is steel a green material? ISIJ International<br />
36(1996)1, s. 121 - 132.<br />
Särkikoski, T. Tiedon liekki. Helsinki 1999, Outokumpu Oyj <strong>ja</strong> Tekniikan Historian seura ry.<br />
304 s.<br />
Turvallisuustiedote Har<strong>ja</strong>vallan asukkaille. Har<strong>ja</strong>vallan suurteollisuusalue. 2001.<br />
4
Change language