RAUMAN KAUPUNGIN IKÃÃNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA JA ...

RAUMAN KAUPUNGIN 

IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA JA 

PALVELURAKENTEEN 

KEHITTÄMISOHJELMA VUOTEEN 2012 

Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 30.1.2006 

Päivitys sosiaali- ja terveyslautakunta 19.5.2009

SISÄLTÖ 

1. JOHDANTO ................................................................................................................. 1 

2. VANHUSTYÖN ARVOT JA EETTISET PERIAATTEET............................................... 2 

3. VÄESTÖN KEHITYS..................................................................................................... 3 

3.1 Palvelutarpeen arviointia väestön ikääntymisen perusteella............................................. 4 

4. VANHUSTYÖTÄ OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ ....................................................... 5 

4.1 Sosiaalihuoltolaki ja -asetus ........................................................................................... 5 

4.2 Kansanterveyslaki ......................................................................................................... 6 

4.3 Erikoissairaanhoitolaki................................................................................................... 6 

5. IKÄIHMISTEN OMAT NÄKEMYKSET......................................................................... 7 

5.1 Yhteenveto tehdystä kyselystä Ikäihmisten Neuvostolle ................................................. 7 

5.2 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit........................................................................................ 8 

6. VANHUSTYÖN PALVELUJEN LAATU..................................................................... 10 

7. HENKILÖSTÖ VANHUSTYÖSSÄ.............................................................................. 11 

7.1 Henkilöstö vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaalassa................................................. 11 

7.2 Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen.................................................................... 11 

8. SEURANTA- JA TILASTOINTIMENETELMÄT.......................................................... 12 

9. TIETOJÄRJESTELMÄT ............................................................................................... 13 

10. KOTIUTUS- JA SIJOITUSTOIMINTA ..................................................................... 14 

10.1 Siirtoviivetoiminta .................................................................................................... 16 

11. KOTIIN ANNETTAVAT PALVELUT...................................................................... 17 

11.1 Kotipalvelu............................................................................................................... 17 

11.2. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat .......................................................................... 17 

11.3 Kotipalvelun tukipalveluasiakkaat .............................................................................. 18 

11.4 Omaishoito .............................................................................................................. 18 

11.5 Lyhytaikaishoito ....................................................................................................... 19 

11.6 Kotisairaanhoito ....................................................................................................... 19 

11.6.1 Kotikäyntityö ........................................................................................................ 19 

11.6.2 Muistipoliklinikka ja muistihoitajan työ osana kotisairaanhoidon toimintaa.............. 20

12. KOTIHOITOA TUKEVAT MUUT PALVELUT........................................................ 20 

12.1 Terveyskeskuksen avoterveydenhuolto...................................................................... 20 

12.2 Kuntoutuksen palveluja ikäihmisille ........................................................................... 21 

12.3 Veteraanipalvelut ..................................................................................................... 21 

12.4 Sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja............................................................. 21 

12.5 Yksityiset palveluseteliyrittäjät................................................................................... 21 

12.6 Seurakunnan palveluja ikäihmisille............................................................................. 22 

12.7 Vapaaehtoistyö ........................................................................................................ 22 

12.8 Kulttuuri- ja vapaa-aika............................................................................................. 23 

12.8.1 Kansalaisopisto...................................................................................................... 24 

12.8.2 Kirjasto................................................................................................................. 24 

12.8.3 Kulttuuripalvelut ................................................................................................... 25 

12.8.4 Liikuntapalvelut..................................................................................................... 25 

12.8.5 Museo .................................................................................................................. 26 

12.8.6 Musiikkiopisto....................................................................................................... 27 

12.8.7 Seudullinen kulttuuriyhteistyö ............................................................................... 27 

12.8.8 Yhdistykset ja järjestöt........................................................................................... 27 

12.9 Liikenne, rakentaminen ja kaavoitus.......................................................................... 28 

12.9.1 Liikenne................................................................................................................ 28 

12.9.2 Rakennukset.......................................................................................................... 28 

12.9.3 Kunnallistekniikka.................................................................................................. 29 

12.9.4 Kaava-asiat............................................................................................................ 29 

13. ASUMISPALVELUT.................................................................................................. 30 

13.1 Tehostettu palveluasuminen...................................................................................... 30 

13.2 Muu palveluasuminen............................................................................................... 30 

14. LAITOSPALVELUT.................................................................................................. 31 

14.1 Vanhainkodit ........................................................................................................... 31 

14.2 Terveyskeskuksen sairaala ......................................................................................... 31 

14.3 Erikoissairaanhoito.................................................................................................... 32 

15. IKÄIHMISTEN PALVELUJEN LAATUSUOSITUS ................................................... 33 

15.1 Sosiaali- ja terveysministeriö: Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (2008)................. 33 

15.2 Laatusuosituksen mukaiset tavoitteet Raumalla.......................................................... 35

16. YHTEENVETO NYKYTILASTA................................................................................ 36 

17. IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA VUOTEEN 2012 .................................. 40 

17.1 Vanhustyön visio...................................................................................................... 40 

17.2 Vanhustyön strategiset tavoitteet .............................................................................. 40 

18. VANHUSTYÖN MENESTYSTEKIJÄT VUOTEEN 2012......................................... 42 

18.1. Ennaltaehkäisevällä työllä ja terveyden edistämisellä myöhennetään palvelujen 

tarvetta ........................................................................................................................ 42 

18.2 Vanhusten sairauksiin reagoidaan nopeasti ................................................................ 43 

18.3 Terveyskeskuksen sairaalan toiminta tukee kotihoitoa................................................ 44 

18.4 Lääkärin ja muun henkilöstön yhteistyö on hyvä ....................................................... 45 

18.5 Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon hoidonporrastus on toimiva............... 45 

18.6 Kotihoidosta vaihtoehto sairaalaan ottamiselle........................................................... 45 

18.7 Tarjolla ovat riittävät ja tarpeen mukaiset kotiin annettavat palvelut .......................... 46 

18.8 Ympärivuorokautinen palveluasuminen ja laitospalvelut turvataan tarvitsijoille ........... 47 

18.9 Palvelut ovat oikein kohdennettuja, laadukkaita ja taloudellisia .................................. 48 

19 VANHUSTYÖN KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOTEEN 2012 JA 

LISÄKUSTANNUKSET VUOSITTAIN............................................................................ 49

1 

1. JOHDANTO 

Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen (STM 2008:3) tavoitteena on lisätä 

ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palvelujen laatua ja 

vaikuttavuutta. Suosituksessa esitetään ikääntyneiden palveluiden laadun 

parantamiseksi linjauksia kolmelle osa-alueelle: 1) hyvinvoinnin ja terveyden 

edistämiseen ja palvelurakenteeseen, 2) henkilöstöön ja johtamiseen, 3) asuin- ja 

hoitoympäristöihin. 

Erilaisilla valinnoilla on erilaiset seuraukset ikäihmisten hyvinvointiin ja 

kustannuksiin. Palvelurakenteen tavoitteellinen muuttaminen lisäämällä kotona 

asumista tukevia palveluja ja vähentämällä laitoshoitoa hillitsee toteutuessaan 

sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvua. Mikäli rakennemuutosta ei 

tehdä, on kustannuksia vaikea hallita tilanteessa, jossa väestön ikärakenne 

muuttuu nopeasti ja palvelutarpeet kasvavat. Suositus on tarkoitettu ikääntyneiden 

palvelujen kehittämisen ja arvioinnin välineeksi kuntien ja yhteistoiminta-alueiden 

päättäjille ja johdolle. Suosituksen avulla kunnat voivat kehittää ikäihmisten 

palveluita pitkäjänteisesti, paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien. Suositus 

korostaa myös julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta ja 

painottaa myös kuntalaisten, asiakkaiden ja omaisten osallistumismahdollisuuksien 

lisäämistä. 

Väestön ikääntymiseen varautumisessa on ikääntyneiden palveluiden ohella 

suunnittelun keskiöön nostettava yhteiskunnan tarve sopeutua entistä iäkkäämmän 

väestön tarpeisiin huomattavasti laajemmin. Kyse on ikääntymisen 

valtavirtaistamisesta kaikkeen toimintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ohella 

merkittäviä ratkaisuja tehdään asumis-, kulttuuri-, liikenne- ja sivistyspalveluiden 

sekä yhdyskuntasuunnittelun alueella, järjestösektorilla ja yksityisissä palveluissa. 

Laatusuosituksessa strategian laadinnan lähtökohtana on kolmatta ja neljättä 

ikäänsä elävien kuntalaisten erilaiset tarpeet ja voimavarat sekä paikalliset olot. 

Strategiassa määritellään visio ja strategiset linjaukset ikäihmisten hyvinvoinnin ja 

palvelujen turvaamiseksi niin, että palveluiden painopiste on lähipalveluissa. 

Strategian seurannassa ja arvioinnissa käytetään yhteisesti sovittuja määrällisiä ja 

laadullisia arviointimenetelmiä ja indikaattoreita sekä vertailutietoa. 

Ikääntymispoliittisen strategian avulla koko kunta on ikääntyneiden asialla mikä 

merkitsee linjan ja painopisteiden valintaa ja asettumista tietyn 

kehittämisvaihtoehdon taakse. 

Rauman kaupungin ensimmäinen vanhuspoliittinen strategia ja palvelurakenteen 

kehittämisohjelma vuoteen 2010 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 30.1.2006. 

Tämän strategian ja kehittämisohjelman päivittäminen vuoteen 2012 saakka on 

tapahtunut siten, että sosiaali-, terveys-, liikunta-, kulttuuri-, ja tekninen toimi sekä 

muut yhteistyökumppanit ovat tarkistaneet omat nykytilansa, tavoitteensa ja 

toimenpide-ehdotuksensa. Myös ikäihmisten omia näkemyksiä on kartoitettu siten, 

että kesällä 2007 lähetettiin 14 eläkeläisjärjestölle kysely ikäihmisten palveluista 

Raumalla. Vastauksia saatiin kahdeksalta järjestöltä. Kyselyssä käytettiin samaa 

lomakkeistoa kuin edellisen strategian laadinnan yhteydessä.

2. VANHUSTYÖN ARVOT JA EETTISET PERIAATTEET 

2 

Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja 

ihmisoikeuksien toteutuminen mukaan lukien oikeus yhdenvertaisuuteen ja 

välttämättömään huolenpitoon. Ihmisarvoinen vanhuus edellyttää tietoisia 

arvovalintoja, jotka konkretisoidaan kehittämissuunnitelmissa ja talousarvioissa 

palveluiden määrällisiksi ja laadullisiksi tavoitteiksi. 

Keskeinen perusarvo on ihmisarvon kunnioittaminen. Jokaiselle on turvattava 

oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ja hyvään kohteluun asuin- ja hoitopaikasta ja 

hoidon ja palvelun tarpeesta riippumatta. 

Ihmisarvoisen elämän turvaavia eettisiä periaatteita ovat: 

- itsemääräämisoikeus, jonka toteutuminen edellyttää, että ikääntynyt ihminen 

pystyy tekemään tietoisia valintoja ja että hän saa päätöksentekoaan varten tietoa 

ja muuta tukea 

- oikeudenmukaisuus, joka liittyy inhimillisten tarpeiden tyydyttämiseen ja 

hyvinvointiin. Palvelujen oikeudenmukainen kohdentaminen edellyttää ikäihmisten 

yhdenvertaisuuden turvaavaa palvelutarpeen arviointia ja palveluiden yhtenäisiä 

myöntämisperusteita. 

- osallisuus, jota voidaan tarkastella sekä yksilön että laajemmin koko 

yhteiskunnan tasolla. Yksilön tasolla kyse on osallisuuden periaatteen tekemisestä 

näkyväksi ikääntyneiden palveluissa, sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja 

vahvistamisesta sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden turvaamisesta niin, että 

ihminen on iäkkäänäkin yhteisönsä täysivaltainen jäsen. 

- yksilöllisyys, joka korostaa ihmisen näkemistä ainutlaatuisena, yksilöllisenä 

persoonana. Yksilöllisyys on vapautta ja valinnanmahdollisuuksia, mutta myös 

vastuunottoa omasta elämästä. 

- turvallisuus, joka tarkoittaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden 

luomista. 

Ensimmäisen vanhuspoliittisen strategiatyön alussa kysyttiin kaikilta silloisen 

ohjausryhmän jäseniltä mitkä arvot ja periaatteet tulisi asettaa etusijalle 

vanhustyössä. Vastauksissa tuli esille vanhusten kunnioittaminen ja arvostaminen, 

itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja vanhusten oikeus hyvään elämään. 

Vastauksissa korostuivat palveluiden järjestämisessä kotihoidon ensisijaisuus, 

ennaltaehkäisevä työ ja kuntouttava työote. Nämä arvot ja periaatteet ovat 

edelleen ensisijaisen tärkeitä. 

Ikäihmisten Neuvoston jäsenille keväällä 2004 tehdyssä kyselyssä nousivat esille 

kotona asuminen ja sen tukeminen mahdollisimman pitkään, liikkumisen 

mahdollistaminen ja tiedonsaanti. Kesällä 2007 tehdyssä kyselyssä nousivat 

erityisesti esille sairaala- ja terveyskeskuspalvelut. Lähes kaikissa vastauksissa tuli 

selkeästi esille, että terveyspalveluja ei saa siirtää pois Raumalta.

3 

3. VÄESTÖN KEHITYS 

Vanhusten ikäennuste Raumalla 2008 - 2025 

12000 

10000 

8000 

6000 

4000 

2000 

0 

2008 2009 2010 2012 2015 2020 2025 

65-74 3962 4048 4208 4676 5258 5724 5064 

75-84 2662 2677 2729 2840 2939 3365 4345 

85- 907 931 971 1058 1176 1317 1524 

yhteensä 7531 7656 7908 8574 9373 10406 10933 

lisäys 125 252 666 799 1033 527 

Taulukossa mukaan on laskettu myös vuoden 2008 osalta Lapin kunnan väestö. 

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaiset ikäryhmien prosentuaaliset 

osuudet Suomessa ja Raumalla vuoteen 2025 asti tarkasteltuna: 

2008 2009 2010 2012 2015 2020 2025 

65-74 8,9 % 9,1 % 9,5 % 10,5 % 11,9 % 13,0 % 12,2 % 

v.Suomi 

Rauma 10,0 % 10,1 % 10,5 % 11,7 % 13,2 % 14,5 % 12,9 % 

75-84 5,9 % 5,9 % 6,0 % 6,1 % 6,3 % 7,2 % 9,4 % 

v.Suomi 

Rauma 6,7 % 6,7 % 6,8 % 7,1 % 7,4 % 8,5 % 11,1 % 

85- 1,9 % 2,0 % 2,1 % 2,3 % 2,5 % 2,8 % 3,3 % 

Suom 

i 

Rauma 2,3 % 2,3 % 2,4 % 2,6 % 3,0 % 3,3 % 3,9 %

3.1 Palvelutarpeen arviointia väestön ikääntymisen perusteella 

4 

Kansallisten ja kansainvälisten arvioiden mukaan päivittäistä avuntarvetta esiintyy 

kotona asuvista henkilöistä 

• joka kolmannella tai neljännellä yli 75-vuotiaalla (25- 30 %) 

• joka toisella yli 85-vuotiaalla (50 %) 

vuosi 2008 2009 2010 2012 2015 2020 2025 

75-84 v.yht. 2662 2677 2729 2840 2939 3365 4345 

25-30% 665-799 669-803 682-819 710-852 735-882 841-1009 1086-1303 

yli 85-v.yht. 907 931 971 1058 1176 1317 1524 

50% 454 465 486 529 588 658 762 

yhteensä 1119-1253 1134-1268 1168-1305 1239-1381 1323-1470 1499-1667 1848-2065 

lisäys ed. +15-15 +34-37 +71-76 +84-89 +176-197 +349-398 

Päivittäistä apua tarvitsevia voidaan arvioida olevan vuodesta 2009 vuoteen 2012 

mennessä iän perusteella 105 - 113 henkilöä ja vuoteen 2025 mennessä 714 - 797 

henkilöä enemmän kuin vuonna 2009. Vuosittain apua tarvitsevien määrä kasvaa 

keskimäärin 3 %. 

Dementia on yksi tärkeimmistä tarveindikaattoreista. Dementoivat sairaudet 

johtavat yleisesti toimintakyvyn alenemiseen ja ensin avopalvelujen ja myöhemmin 

laitoshoidon tarpeeseen. Suomessa noin 7 % yli 65-vuotiaista ja 35 % yli 85- 

vuotiaista kärsii vähintään keskivaikeasta dementiasta. (Stakes, Raportteja 259, 

Helsinki 2001) Raumalla dementiaa sairastavia on vuonna 2000 ollut 537, 

ennusteiden mukaan v. 2010 654 henkilöä ja v. 2020 ennusteen mukaan 822 

henkilöä. (Dementiaselvitys Raumalla, 2001)

5 

4. VANHUSTYÖTÄ OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ 

4.1 Sosiaalihuoltolaki ja -asetus 

Sosiaalihuoltolaki (§ 17) ja - asetus (§ 13) velvoittavat kunnan huolehtimaan 

sosiaalipalvelujen järjestämisestä asukkailleen. Kunnan on huolehdittava 

seuraavien ikäihmisten palvelujen järjestämisestä (§ 17): 

1) sosiaalityö 

2) kasvatus- ja perhetoiminta 

3) kotipalvelut 

4) asumispalvelut 

5) laitoshuolto 

6) perhehoito 

7) omaishoidon tuki sekä 

8) vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten 

henkilöiden työtoiminta 

Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja 

huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja 

totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä 

avustamista. Kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, 

rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn 

perusteella. 

Asumispalveluilla tarkoitetaan palveluja tukiasumisen järjestämistä. 

Asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai 

tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. 

Laitoshuollolla tarkoitetaan hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan 

järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä. 

Laitoshuoltoa annetaan henkilölle, joka tarvitsee apua, hoitoa tai muuta 

huolenpitoa, jota ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista järjestää hänen omassa 

kodissaan muita sosiaalipalveluja hyväksi käyttäen. 

Omaishoidon tuella (Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937) tarkoitetaan 

vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun 

huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja, jotka 

määritellään hoidettavan hoitoja palvelusuunnitelmassa.

6 

4.2 Kansanterveyslaki 

Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön ja hänen elinympäristöön kohdistuvaa 

terveyden edistämistä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien sekä 

yksilön sairaanhoitoa. 

Kansanterveyslain mukaan tulee kunnan mm. järjestää asukkaiden sairaanhoito, 

johon luetaan lääkärin suorittama tutkimus ja hänen antamansa tai valvomansa 

hoito ja lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen kuntoutukseen luetaan 

kuntouttavien hoitotoimenpiteiden lisäksi kuuluvaksi neuvonta, kuntoutustarvetta ja 

–mahdollisuuksia selvittävä tutkimus, apuvälinehuolto sekä sopeutumisvalmennusja 

ohjaustoiminta ja muut näihin rinnastettavat toiminnat. 

Terveyskeskuksen tulee järjestää toimintansa siten, että potilas voi saada 

arkipäivisin 

virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen. Terveydenhuollon 

ammattihenkilön tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena 

arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole 

voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. 

Terveyskeskuksen sairaansijalle on ensisijaisesti otettava hoidettavaksi potilas, 

jota sairauden laatu sekä tutkimuksen, hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen tarve 

taikka toipilasaste huomioon ottaen voidaan siellä tarkoituksenmukaisimmin hoitaa. 

Kiireellisen laitoksessa järjestettävän sairaanhoidon tarpeessa oleva henkilö on 

aina otettava terveyskeskuksen sairaansijalle hoidettavaksi tai, mikäli siellä ei 

voida järjestää tarvittavaa tutkimusta tai hoitoa, ohjattava tai toimitettava 

asianmukaiseen sairaanhoitolaitokseen. Terveyskeskuksen vastaava lääkäri 

päättää siitä, järjestetäänkö potilaan sairaanhoito avosairaanhoitona, 

kotisairaanhoito mukaan luettuna, vai ottamalla potilas terveyskeskuksen 

sairaansijalle hoidettavaksi. Niin ikään hän päättää potilaan siirrosta toiseen 

sairaanhoitolaitokseen. 

Kunnan tulee suunnitellessaan ja kehittäessään kansanterveystyötä olla 

yhteistyössä asianomaisen sairaanhoitopiirin kanssa siten, että kansanterveystyö 

ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. 

4.3 Erikoissairaanhoitolaki 

Erikoissairaanhoidolla tarkoitetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen 

erikoisalojen mukaisia sairauden ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, lääkinnälliseen 

pelastustoimintaan sekä lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon 

palveluja. 

Kunnan on huolehdittava siitä, että henkilö saa tarpeellisen erikoissairaanhoidon. 

Tämän velvoitteen mukaisen erikoissairaanhoidon järjestämiseksi kunnan on 

kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. 

Valmisteilla on uudistus, jossa hallitusohjelman mukaan perusterveydenhuollon ja 

erikoissairaanhoidon raja-aitojen madaltamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi 

kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään terveydenhuoltolaiksi.

5. IKÄIHMISTEN OMAT NÄKEMYKSET 

7 

Ikäihmisten Neuvosto on perustettu Raumalle vuonna 2001. Neuvostoon nimeää 

jokainen raumalainen eläkeläis- ja vanhusjärjestö yhden jäsenen ja hänelle 

henkilökohtaisen varajäsenen. Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta, tekninen 

lautakunta, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta sekä Rauman seurakunnan 

kirkkoneuvosto nimeää alaisensa viranhaltijan asiantuntijajäseneksi. 

Kaupunginhallitus nimeää neuvostoon oman edustajansa ja hänen 

varaedustajansa. Neuvoston toimikausi on valtuuston nelivuotiskausi. Neuvoston 

sihteerinä toimii sosiaalikeskuksen viranhaltija ja puheenjohtajana vuoden 

kerrallaan järjestöjen edustajista valittu henkilö. 

Ikäihmisten Neuvoston tehtäviä ovat: 

- seurata yhteiskunnallista kehitystä vanhuksia ja eläkeläisiä koskevissa 

asioissa 

- järjestää keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia 

- tehdä esityksiä ja aloitteita 

- tehdä esityksiä järjestöjen vuosiavustusten jakoperusteista 

- antaa lausuntoja suunnitelmista, aloitteista ja esityksistä 

Neuvosto kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. 

5.1 Yhteenveto tehdystä kyselystä Ikäihmisten Neuvostolle 

Ikäihmisten neuvoston jäsenille tehtiin kesällä 2007 kysely, jossa saatiin selville 

ikäihmisten omia kommentteja, mielipiteitä ja toimintaehdotuksia. Kysely lähetettiin 

14 yhdistykselle, ja vastauksia saatiin yhteensä kahdeksan kappaletta. 

Ensimmäisenä väitteenä oli, että ”Rauma on mielestäni ikäihmisille hyvä kaupunki”. 

Täysin samaa mieltä oli yksi vastaajista, jonka mielestä kaupungin koko on 

toistaiseksi sopiva. Suurin osa oli jokseenkin samaa mieltä ja perusteluja 

tyytyväisyydelle oli myös kaupungin koko ja se, että palvelut ovat lähellä ja 

välimatkat pieniä. Myös yksi vastaaja oli täysin eri mieltä väitteen kanssa, koska 

vastustaa sairaalan toimintojen siirtämistä Poriin. 

Seuraavassa kysymyksessä pyydettiin mainitsemaan hyviä peruspalveluja 

Raumalla ja peruspalveluihin useimmat olivatkin tyytyväisiä. Hyviä peruspalveluja 

kerrottiin olevan muun muassa kotihoito, taksipalvelu, ruokapalvelu, liikuntapalvelu 

sekä siivouspalvelu. 

Palveluja, joita vastaajien mielestä tulisi parantaa, on ainakin omaishoitotilanne, 

terveyspalvelut ja kotipalvelut. Mainittiin myös, että kuljetuspalveluiden pitäisi 

kattaa kaikki matkat eli myös lääkärissäkäynnit, eikä pelkästään virkistysmatkoja. 

Myös tuotiin esille ehdotuksia, miten palveluita voitaisiin parantaa. Esitettiin, että 

yksinäisiä vanhuksia pitäisi käydä katsomassa ja auttamassa enemmän, koska 

kaikki eivät välttämättä osaa hakea itse apua. Henkilökuntaa ja ammattitaitoa 

kaivataan lisää kotipalveluun, hoitolaitoksiin ja sairaalaan. Myös maksuttomia 

palveluita tarvitaan lisää, koska monella vanhuksella ei ole varaa edes tavallisiin 

peruspalveluihin.

8 

Valtaosa vastaajista oli myös sitä mieltä, että ikäihmisiä koskevista asioista saa 

riittävästi tietoa. Kuitenkin parannettavaa tässäkin asiassa on. Kaupungin 

tiedotuslehteä pidetään hyvänä, mutta uskotaan, että se ei ole tarpeeksi 

kiinnostava, jotta sitä luettaisiin. Kehotettiin laittamaan enemmän tiedotusasioita 

paikallisiin lehtiin, koska sieltä vanhukset eniten lukevat heitä koskevia asioita. 

Mainittiin myös, että asiat pitää kertoa tiedotteissa tarpeeksi selvästi, jotta asiat 

menisivät perille 

Asunto-asioissa vastaajien mukaan olisi parantamisen varaa siten, että vanhuksille 

olisi paremmat ja kodintuntuisemmat asumismahdollisuudet. Myös sairaala- ja 

terveyskeskuspalvelut tulivat esiin tässäkin kohdassa. Kuljetuspalveluita tulisi 

parantaa esimerkiksi sillä, että paikallisliikenne kiertäisi nykyistä useimmilla 

reiteillä. Toivottiin myös, että paikallisliikenne toimisi myös kesä-viikonloppuisin 

muun muassa kulttuuritapahtumien ja kirkossa käymisten takia. Lisäksi 

hälytysrannekkeita toivottiin jokaiselle. 

Viimeisenä oli mahdollisuus kertoa muita kommentteja, ideoita ja mielipiteitä ja 

kuusi vastaajaa kahdeksasta ehdotti seuraavia asioita: 

• sairaalapalvelut on pysyttävä Raumalla 

• liikuntatiloja ja toimintaa päiväsaikaan vanhuksille 

• kaupunki voisi järjestää juhlavuoden kunniaksi vanhuksille juhlan, jossa olisi 

esitelmöimässä terveydenalan, sosiaalitoimen ja seurakunnan edustajia. 

Ehdotettiin myös, että kaupunki palkkaisi työttömiä tekemään pieniä askareita 

vanhuksille, jotka eivät niihin itse pysty. Tällaisia voisivat olla siivous, pyykinpesu, 

ulkoilu ja kaupassa käynti. 

Tärkeimmäksi asiaksi tässä kyselyssä nousi siis sairaala- ja terveyskeskuspalvelut. 

Lähes kaikilla vastaajilla oli jyrkkä mielipide, että erikoissairaanhoidon palveluja ei 

saa siirtää Poriin. Kommenteissa korostettiin sitä, että on hyvin tärkeää pitää 

palvelut Raumalla vanhusten takia. Ensiapua tarvitaan ehdottomasti Raumalla 

jatkossakin, myös sairaalaan ja terveyskeskukseen kaivataan lisää ammattitaitoista 

henkilökuntaa, eikä suinkaan koko palvelua pois. Vedottiin myös siihen seikkaan, 

että kaikilla vanhusten omaisilla ei välttämättä ole mahdollisuutta mennä Poriin 

katsomaan heitä tarpeeksi usein. Nähtiin myös että dementia – yksikön paikkoihin 

tulee tulevaisuudessa olemaan lisää tarvetta. 

5.2 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 

Raumalla aloitettiin ehkäisevät kotikäynnit ikäihmisille syksyllä 2002. Kotikäynnit 

kohdennettiin kaikille 1922 syntyneille raumalaisille, jotka eivät olleet kunnallisen 

kotipalvelun asiakkaina tai laitoshoidossa. Kutsukirje lähetettiin 183:lle, joista 

haastatteluun osallistui 135 vanhusta. Suurin osa (65 %) heistä oli naisia. 

Kotikäynnit teki sosiaalitoimen toimintaterapeutti ja ne toteutettiin 1.10. 2002– 

18.12.2003 välisenä aikana. 

Ehkäisevien kotikäyntien tarkoituksena oli kartoittaa ikäihmisten kotona 

selviytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli saada tietoa heidän 

toimintakyvystä ja terveydentilasta, asumisolosuhteista sekä ennakoida 

mahdollista avun ja palvelujen tarvetta. Kotikäyntien tavoitteena oli tiedon

9 

jakaminen ajankohtaisista asioista ja palveluista sekä turvallisuuden tunteen 

lisääntyminen. Tavoitteena oli, että tiedon saanti ja oikea-aikainen palveluiden 

käyttö sekä turvallisuuden tunne lisäävät ikääntyvien mahdollisuuksia asua 

pidempään kotona. 

Kotikäynnit dokumentoitiin Suomen Kuntaliiton Ehkäisevät kotikäynnit vanhuksille - 

hanketta varten kehitetylle haastattelulomakkeelle. Saatu aineisto analysoitiin 

tilastollisesti ja laadullista sisällön analyysiä käyttämällä. Raportti kotikäynneistä on 

valmistunut Satakunnan ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijan päättötyönä. 

Kotikäynneillä havaittiin tiettyjä asioita, jotka erityisesti kiinnostivat ikääntyneitä. 

Tällaisia asioita olivat muistin heikkenemiseen ja dementiaan liittyvät asiat, 

henkilökohtainen turvallisuus sekä kodin turvallisuus, apuvälineet (tietämättömyys 

perusapuvälineistä, hankintapaikoista ym. apuvälineisiin liittyvistä asioista), 

asunnon muutostyöt, kotihoidon palvelut ja toimeentuloon liittyvät asiat. 

Tulosten mukaan 80-vuotiaat raumalaiset kokivat terveydentilansa ja 

toimintakykynsä suhteellisen hyväksi. Yli puolet koki terveydentilansa tyydyttäväksi 

ja vajaa kolmannes melko hyväksi. Lähes kaikki ikäihmiset kokivat selviytyvänsä 

päivittäisistä perustoiminnoista itsenäisesti. Eniten tuotti vaikeuksia raskaista 

kotitöistä (siivous, ikkunoiden pesu) selviytyminen. Suurin osa ei selviytynyt näistä 

toimista itsenäisesti. Kevyemmistä arkipäivän askareista (ruuanlaitto, tiskaus, 

pyykinpesu) enemmistö ikäihmisistä selviytyi omin voimin. 

Kotonaan 80-vuotiaat raumalaiset selviytyivät joko itsenäisesti tai läheistensä 

antaman avun turvin. Avuntarpeista selvimmin tuli esille siivousavun tarve. 

Asioiden hoitamiseen osa ikäihmisistä tarvitsi kuljetusapua. Avun he saivat 

enimmäkseen puolisolta tai lapsilta. Kunnan ja yksityisten tarjoamia palveluja 

ikäihmiset käyttivät vähän kotona selviytymisen tukena. 

Suurin osa raumalaisista ikäihmisistä asui yksin. Puolet heistä asui 

kerrostaloasunnossa ja valtaosassa näistä taloista oli hissi. Asunnot olivat 

varustelutasoltaan hyviä. Suurin osa ikäihmisistä koki, ettei tarvinnut kotona 

selviytymistä tukevia muutostöitä asuntoonsa. Asuinympäristöön he olivat yleisesti 

tyytyväisiä. Kaunis ja rauhallinen ympäristö, palvelut lähellä ja hyvät naapurit 

tekivät ikäihmisten mielestä asuinympäristön hyväksi asua. Vaikeutena koettiin 

huonot kulkuyhteydet ja hissittömät kerrostalot. Vastausten mukaan lähes kaikki 

haluaisivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. 

Ikäihmiset olivat enimmäkseen tyytyväisiä elämäntilanteeseensa. Elämäntilannetta 

heikentävinä tekijöinä tuli esille yksinäisyys ja suru läheisen kuolemasta tai 

sairaudesta. Murhetta tuotti myös huoli omasta terveydentilasta ja toimeentulosta. 

Ehkäisevät kotikäynnit jatkuivat Länsi-Suomen lääninhallituksen ja kaupungin 

puoliksi rahoittamassa 3-vuotisessa Kotihoitoasema Metso-hankkeessa vuosina 

2004-2006. Tämän hankkeen tavoitteena oli kehittää Raumalle toimintamalli, joka 

mahdollistaa ikääntyvien kuntalaisten, omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa 

sekä dementoituvien ja heidän läheistensä selviytymisen kodeissaan turvallisesti ja 

toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään.

10 

Hankkeessa oli kolme osa-aluetta: 

1. Ehkäisevän työn malli kotihoitoa tukemassa 

2. Palvelusetelikokeilu omaishoidossa 

3. Dementiaan liittyvän osaamisen turvaaminen seudullisena palveluna 

Ehkäisevä työ toteutettiin pilottialueella (Rauman pohjoinen kotipalvelun alue): 

a) kotipalvelun ohjaajan tekeminä ennaltaehkäisevinä kotikäynteinä alueen 83- 

vuotiaille ja vanhemmille ikäluokille niin, että kotikäyntien kokonaismäärä oli noin 

100 vuodessa. Heille annettiin myös mahdollisuus osallistua sairaanhoitajan 

tekemään ikäkausi-tarkastukseen. 

b) kotisairaanhoidon sairaanhoitajan ikäkausitarkastuksena 77-vuotiaille, jotka 

halutessaan saivat kotipalvelun ohjaajan tekemän ehkäisevän kotikäynnin. 

Sairaanhoitajat antoivat lisäksi terveysneuvontaa ja ohjausta avoimena 

vastaanottona. 

Kaikilla oli lisäksi mahdollisuus toimintaterapeutin tekemään kotikäyntiin. Lisäksi 

toimintaterapeutti teki uusintakäynnin koko kaupungin alueella 1922 syntyneille, 

joille oli tehty ennaltaehkäisevä kotikäynti vuosien 2002 – 2003 aikana. 

Hankkeen päättymisen jälkeen oli tarkoitus laajentaa toiminta koko kaupunkia 

koskevaksi vakiintuneeksi toiminnaksi. Resurssipulan vuoksi toiminnan jatkuminen 

on kuitenkin viivästynyt niin, että ehkäisevä työ on käynnistetty vuonna 2008. 

Hankkeen tuloksena saatiin sosiaali- ja terveystoimen ehkäisevä yhteistyömalli 

siirrettäväksi muille Rauman kotipalvelualueille. 

Hankkeen loppuarvioinnissa päädyttiin siihen, että hyvän ja tuloksekkaan 

yhteistyön perusedellytys on sosiaali- ja terveystoimen työntekijöiden toimiminen 

samoissa tiloissa. Suunnittelu, toteutus ja asiakkaan parhaaksi tehtävä työ on 

tällöin sujuvaa. Myös vaikeissa tilanteissa on helpompi löytää ratkaisut, kun ajan 

tasalla olevan tiedonkulun ja moniammatillisen asiantuntemuksen hyödyntäminen 

on mahdollista. 

6. VANHUSTYÖN PALVELUJEN LAATU 

Sosiaalitoimen vanhustyössä toteutettiin vv. 2003-2005 koko kotipalvelun, 

asumispalvelut ja laitoshoidon kattava laatuhanke, jonka tavoitteena oli edistää 

yksiköissä hoidon ja palvelun laadunhallintaa. Hankkeen aikana kaikkiin yksiköihin 

luotiin toiminnan ohjausjärjestelmä, joka dokumentoitiin laatukäsikirjaksi. 

Laatukäsikirjat tarkistetaan ja päivitetään vuosittain. Laatukäsikirjassa kuvataan 

yksikön toiminta-ajatus, arvot ja toiminta-periaatteet, hoidon ja palvelun sisältö ja 

pääprosessit sekä toiminnan suunnittelu, arviointi ja kehittäminen. Laatuhankkeen 

myötä koko vanhustyöhön luotiin asiakaspalautejärjestelmä, johon sisältyvät mm. 

joka toinen vuosi toteutettavat asiakastyytyväisyyskyselyt. 

Kotipalvelu on ollut mukana valtakunnallisessa kotipalvelu ja kotihoito osana 

kuntien palvelujärjestelmää - hankkeessa vuosina 2004 – 2007. Hankkeen 

päätavoitteena oli saada pysyviä parannuksia kotipalvelun palveluissa. 

Kotipalvelun sisältöä, laatua ja vaikuttavuutta lähdettiin kehittämään ottamalla

11 

huomioon asiakkaan kokema laatu, ammatillisen työn laatu, johtamisen laatu, 

sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö ja palveluketjujen toimivuus sekä toiminnan 

vaikuttavuus ja taloudellisuus. Näiden arvioimiseksi kehitettiin kuntien käyttöön 

käytännönläheinen kotihoidon arviointikriteeristö. Nämä kotihoidon laadun 

itsearvioinnin kriteerit on otettu käyttöön kotipalvelussa. 

7. HENKILÖSTÖ VANHUSTYÖSSÄ 

7.1 Henkilöstö vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaalassa 

Ympärivuorokautisen hoidon kehittämisen tavoitteena on turvata hyvä hoito, jonka 

laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan. Valtakunnallinen suositus ympärivuorokautisen 

hoidon henkilöstön vähimmäismääräksi on 0,5 - 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta 

kohden vuorokaudessa. Hyvä henkilöstön mitoitus on 0,7 - 0,8. Mikäli 

lääketieteellistä hoitoa vaativia asiakkaita on pitkäaikaishoidossa terveyskeskuksen 

vuodeosastoilla, vähimmäismitoitus on 0,6 - 0,7 ja hyvä mitoitus 0,8 

hoitotyöntekijää asiakasta kohden. 

( STM 2008:3; Ikäihmisten palvelujen laatusuositus) 

Vanhainkodeissa oli vuonna 2008 yhteensä vakinaista henkilökuntaa 144.5 

työntekijää (paikkoja Kaunisjärvellä, Uudellalahdella ja Marttilanmäellä yhteensä 

207). Lisäksi on ollut lupa palkata edelleen työllistämistuella/ tilapäisellä 

rahoituksella 9 hoitajaa, joten henkilöstön kokonaismäärä on 153.5. Lisäksi 

Kaunisjärven osalta siivoustyöntekijät ovat teknisen viraston työntekijöitä eivätkä 

siis ole em. luvussa. Myös Uudenlahden vanhainkodin neljä siivoustyötä tekevää 

osastoapulaista ovat vuoden 2009 alusta lukien kaupungin puhtauspalvelun 

työntekijöitä. 

Rauman vanhainkodeissa hoitotyöntekijöiden mitoitus asukasta kohti on 0.60. 

Pitkäaikaishoidon palveluissa mitoitus kuitenkin vaihtelee myös vanhainkotien 

osastoilla ja lisäksi Kaunisjärven dementiaosastolla ja lyhytaikaishoidon osastolla 

mitoitus on hieman korkeampi. 

Terveyskeskussairaalassa on käytössä 108 sairaansijaa. Henkilöstön muodostaa 

106 vakinaista työntekijää vuoden 2008 alusta lukien. Hoitohenkilöstöstä 79,25 

osallistuu välittömään hoitotyöhön, jolloin hoitajamitoitus terveyskeskussairaalassa 

on potilasta kohti 0,73. 

7.2 Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen 

Vanhustyö edellyttää työntekijöiltään hyvin laajaa ja monipuolista osaamista. 

Ajan tasalla olevan ammattitaidon ylläpitäminen vaatii jatkuvaa tietojen päivitystä ja 

uuden tiedon oppimista. Lakisääteinen täydennyskoulutusvelvoite koskee kaikkia 

hoitotyöntekijöitä. 

Vanhustyötä tekevän henkilöstön keski-ikä on korkea, joten monilla ammattiin 

valmistumisesta on jo kulunut pitkä aika ja näin ollen täydennyskoulutuksen tarve 

korostuu. Kaupungin vanhainkotien henkilöstön keski-ikä 2008 oli 46 vuotta ja

12 

kotipalveluhenkilöstön keski-ikä 47 vuotta. Terveyskeskuksen koko henkilöstön 

keski-ikä oli 2008 45 v 5 kk. Sairaalahenkilöstön keski-ikä oli 48 v 7 kk. 

Henkilöstön koulutustasoa on jo menneinä vuosina nostettu, mutta 

tulevaisuudessa eläkkeelle siirtymisten myötä on vielä mahdollisuus tarvittaessa 

miettiä toimien pätevyysvaatimuksia. 

8. SEURANTA- JA TILASTOINTIMENETELMÄT 

RAVA -toimintakykymittari on työkalu, jota voidaan käyttää ikääntyvän asiakkaan 

toimintakyvyn ja päivittäisen avun tarpeen arvioinnin välineenä. Toimintakykyä 

arvioidaan seuraavien toimintojen avulla: näkö, kuulo, puhe, liikkuminen, rakon 

toiminta, suolen toiminta, syöminen, lääkitys, pukeutuminen, peseytyminen, muisti 

ja psyyke. Mittarin avulla asiakkaalle lasketaan RAVA -indeksi, jota voidaan 

hyödyntää: 

1) Yksittäisen henkilön 

- avuntarpeen ja toimintakyvyn arviointiin 

- hoidon, hoivan ja palvelun tarpeen suunnitteluun ja arviointiin (hoitoja 

palvelusuunnitelma) 

- muutosten seuranta 

- palveluun tai hoitoon liittyvien asioiden todentamiseen, perusteluihin ja 

valintoihin 

2) Toimintayksikön kehittämisessä ja arvioinnissa 

- voidaan tehdä vertailuja eri yksiköiden, osastojen ja tiimien välillä 

- vahvistaa johtamista ja käyttää apuvälineenä henkilöstötarpeen arviointiin, 

resurssisuunnitteluun ja kustannusten arviointiin 

- määritellä asiakas- ja palvelumaksuja 

3) Kunnan ja valtakunnan tasolla 

- omaishoidon tuen määrittämisessä 

- palveluiden arvioinnissa ja päätöksenteossa 

- palvelurakenteen ohjauksessa ja arvioinnissa 

- valtakunnallisissa poikkileikkaustutkimuksissa 

MMSE (Mini-Mental State Examination) sisältää kysymyksiä orientoitumisesta 

aikaan ja paikkaan sekä lyhyitä esimerkkejä muistia, keskittymistä ja 

hahmottamista arvioivia tehtäviä. MMSE:lla saadaan karkea yleiskäsitys potilaan 

mahdollisesta kognitiivisesta eli älyllisestä heikentymisestä. 

CERAD testistöä suositellaan käytettäväksi dementian varhaisvaiheen 

tutkimuksissa. Siinä tehtävät arvioidaan sekä välitöntä että viivästettyä muistia, 

nimeämistä, hahmottamista ja toiminnan ohjausta sekä kielellistä sujuvuutta. 

Tehtäväsarja ottaa huomioon ne keskeiset kognition osa-alueet, jotka heikentävät 

erityisesti dementioiden alkuvaiheissa.

13 

CERAD-tehtäväsarja lyhyesti 

- testaa kielellistä sujuvuutta 

- ja nimeämistä 

- sisältää Mini-Mental State Examination –testin 

- mittaa sanaluettelon mieleen painamista, välitöntä mieleen palauttamista/ 

viivästettyä mieleenpalautusta 

- arvioi piirroksien kopiointia 

- ja piirrosten viivästettyä mieleenpalautusta 

- testaa kellotaulun piirtämistä 

Cerad testistö on käytössä perusterveydenhuollossa, MMSE-testiä käytetään 

kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. 

Valtakunnallisesti käytössä on HILMO eli hoitoilmoitusrekisteröinti. Tilastosta 

saadaan muun muassa asiakkaiden ikä-, sukupuoli- ja hoidettavuustietoja sekä 

vertailutietoja koko maan tasolla. Stakes kerää vuosittain terveydenhuollon 

palveluntuottajilta hoitoilmoitukset päättyneistä hoitojaksoista, kaikista 

vuodeosastoilta poistetuista potilaista sekä päiväkirurgian potilaiden 

poliklinikkakäynneistä. Lisäksi vuoden viimeisenä päivänä sairaalassa olevista 

potilaista tehdään potilaslaskenta, johon kerätään perustietolomakkeelta kaikki 

muut tiedot paitsi poistumistiedot. Stakes kerää tiedot myös vanhainkotien ja 

tehostetun palveluasumisyksikköjen päättyneistä hoitojaksoista sekä vuoden 

viimeisen päivän asukastilanteista. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon osalta 

asiakastietoja kerätään joka vuoden marraskuun viimeisen päivän tilanteen 

mukaan. 

9. TIETOJÄRJESTELMÄT 

Sosiaalitoimen vanhustyön tulosalueen tietojärjestelmät ovat olleet lähinnä 

laskutusohjelmia ja uusien järjestelmien tarve on ollut mitä ilmeisin. Rauman 

kansanterveystyön kuntayhtymä otti käyttöön TietoEnatorin Healthcare & Wellfare 

Oy:n toimittaman Potilas- ja asiakastietojärjestelmä Effican porrastetusti vuoden 

2006 alusta alkaen. 

Sosiaalitoimen vanhustyössä tehtiin hankintapäätös uuden tietojärjestelmän 

hankinnasta vuoden 2007 alussa. Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän 

kanssa yhteensopiva sähköinen potilaskertomusjärjestelmä saatiin 

kotisairaanhoidossa ja kotipalvelussa käyttöön vuoden 2007 aikana ja 

vanhainkodeissa vuoden 2008 keväällä. 

Sosiaalitoimi käyttää Effica-tietojärjestelmää terveyskeskuksen Effica-palvelimella 

samassa tietoverkossa ja käyttää kuntayhtymän Efficaan syntyneitä asiakastietoja 

sovittujen käyttöoikeuksien rajoissa. Tähän liittyy myös sosiaalikeskuksen 

taloushallinnon liittymän vaihto.

14 

Tietojärjestelmän avulla saavutettava hyöty: 

• Kaikille toiminnoille yhteinen asiakastietojärjestelmä ja 

terveyskertomus 

• Mahdollistavat saumattomat hoitoketjut ja nopean 

tiedonvälityksen 

• Mahdollistaa tilastoinnin, kotihoidon laskutuksen ja johdon 

raportoinnin kehittämisen 

• Mahdollistaa vanhainkotien tilastoinnin, laskutuksen ja johdon 

raportoinnin kehittämisen 

Effica Kotihoidon käyttöönoton aiheuttama muutos työtavoissa on koskenut 

sosiaalikeskuksessa noin 110 henkilön jokapäiväistä työtä ja noin 20 henkilön työtä 

terveyskeskuksen kotisairaanhoidossa. Effica Osastonhallinnan käyttöönoton 

aiheuttama muutos työtavoissa puolestaan koskee vanhainkotien osastoilla noin 

140 henkilön jokapäiväistä työtä. 

Käyttöönoton valmistelu aloitettiin syksyllä 2006 koko sosiaalikeskuksen 

vanhustyön henkilökunnan ATK-osaamiskartoituksella sekä laajamittaisella ATKkoulutuksella. 

Kaikkiaan tähän koulutukseen osallistui 122 työntekijää. 

Varsinaiseen Effica-tietojärjestelmän vaatimaan viiden päivän koulutukseen ovat 

osallistuneet kotipalvelun ja kotisairaanhoidon pää- ja vastuukäyttäjät sekä neljän 

päivän koulutukseen kaikki peruskäyttäjät. 

Vanhainkodeissa ohjelman koulutuspäiviä on ollut jokaiselle hoitotyöntekijälle 

kaksi. 

10. KOTIUTUS- JA SIJOITUSTOIMINTA 

Sosiaalitoimessa käynnistettiin 1.3.2005 uusi toimintamalli, jonka tarkoituksena oli 

vauhdittaa kotiutustoimintaa sairaaloista sekä tehostaa jatkosijoituksia. Tähän 

tehtävään nimettiin yksi vanhustyön johtaja, joka ryhtyi toteuttamaan 

kotiutuskoordinaattorin toimenkuvaa. Kotiutuskoordinaattorin toimenkuvaan kuuluu 

asiakkaan edustajana toimiminen tiiviissä yhteistyössä yli organisaatiorajojen. 

Yhteistyötahoja ovat erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen 

yksiköt sekä yksityiset palveluntuottajat. Toimintaa vauhditti vielä helmikuussa 

2006 voimaan tullut erikoissairaanhoidon siirtoviivemaksu, joka pakotti 

perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehostamaan ja nopeuttamaan 

toimintaansa, jotta ”sakkomaksuilta” vältyttäisiin. Tuolloin siirrettiin yksi 

sairaanhoitaja myös terveyskeskussairaalan hoitotyöstä 50 % 

kotiutuskoordinaattorin tehtäviin. Kotiutuskoordinaattorin tehtävä muutettiin 

kokoaikaiseksi keväällä 2009 

Nykyisin terveyskeskussairaalan toiminnan tehostamiseksi on pyritty potilaiden yhä 

suunnitelmallisempaan, mahdollisimman varhaiseen ja hallitumpaan 

kotiuttamiseen järjestämällä laajoja hoitokokouksia. Näissä kokouksissa tiimi arvioi 

yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa hoidon- ja palvelutarpeen sekä 

suunnittelee tarvittavat avut kotiin, jotta asiakas pystyy mahdollisimman pitkään 

asumaan omassa kodissaan yksin ja/tai läheistensä tuella. Käytettävissä olevia

15 

keinoja ovat erilaiset tukipalvelut (mm. ateria-, turvapuhelin-, kauppa-asiointi-, 

saunotus- ja pyykinkuljetuspalvelut sekä päiväkeskustoiminta), kotisairaanhoidon 

ja kotipalvelun palvelut, yöpartiokäynnit, kotipalvelun ostopalvelusetelit, 

intervallihoitojaksot, kuljetuspalvelu, apuvälineiden järjestäminen ja mahdollisesti 

asunnon muutostöiden toteuttaminen. Lisäksi informoidaan vapaaehtoistoimijoista, 

joilta on mahdollisuus saada asiointi-, ulkoilu- ja saattoapua. 

Terveyskeskussairaalan hoitojaksot ovat lyhentyneet edellä mainittuja keinoja 

käyttäen kaikilla sairaalan osastoilla. Keskimääräiset hoitoajat vuonna 2008 ovat 

pääasiassa päivystyksestä potilaita vastaanottavalla akuuttiosastoilla 16 päivää ja 

pitempiaikaista hoitoa ja kuntoutusta tarjoavilla osastoilla 40 päivää. 

Mikäli kotona selviytyminen nähdään mahdottomana, ohjataan vanhusta tai hänen 

asioidensa hoitajaa tekemään SAS-työryhmälle (Selvitä-Arvioi-Sijoita) hakemus 

tehostettuun palveluasumiseen / vanhainkotiin. SAS-työryhmä, johon kuuluvat 

terveyskeskuksesta lääkäri ja kotisairaanhoidon terveydenhoitaja sekä 

sosiaalitoimesta kotiutuskoordinaattori ja toimintaterapeutti, kokoontuu kerran 

viikossa käsittelemään hakemukset. Hakemuksen perustietojen lisäksi liitteenä 

pitää olla lääkärinlausunto, hoitajien sanallinen arvio päivittäisten toimintojen 

sujumisesta, RAVA-indeksi ja MMSE-testi. 

Toimintakyvyn arvioinnissa työvälineenä on käytetty RAVA-indeksiä ja sen 

viitteellisinä suositusrajoina seuraavia: 

RAVA Viitteellinen suositus 

1.50 – 2.00 Kotihoito 

2.00 – 3.00 Tehostettu palveluasuminen 

3.00 – Laitospalvelut /vanhainkoti, terveyskeskussairaala 

SAS-työryhmä tekee joko myönteisen tai kielteisen päätöksen ja myönteisessä 

päätöksessään arvioi, mikä sijoituspaikka on tarkoituksenmukainen. Sosiaalitoimen 

kotiutuskoordinaattori tekee SAS-työryhmän kirjalliset päätökset ja lähettää 

päätöksestä kirjallisen vastauksen hakijalle tai hänen asioiden hoitajalle. 

Päätöksen yhteydessä SAS-työryhmä arvioi myös miten ja missä vanhus odottaa 

vapautuvaa hoitopaikkaa. Asiakasta pyritään ohjaamaan mahdollisuuksien mukaan 

odottamaan paikkaa kotiin yksilöllisesti suunniteltujen apujen turvin tai 

vuorohoitoon kotiin ja lyhytaikaishoidon yksikköön. Vain todella huonokuntoiset tai 

vaikeasti dementoituneet vanhukset jäävät sairaalaan odottamaan vapautuvaa 

paikkaa.

SAS-työryhmän päätösten määrä: 

koko vuosi kielteiset päätökset 

v. 2004 206 päätöstä 50 

v. 2005 123 päätöstä 30 

v. 2006 118 päätöstä 14 

v. 2007 124 päätöstä 12 

v. 2008 162 päätöstä 12 

16 

Asiakkaiden ja omaisten ohjauksessa ja informoinnissa on onnistuttu, koska enää 

ei tule hakemuksia ”varmuuden vuoksi”. 

SAS-työryhmän pitkäaikaiset sijoitukset: 

vanhainkotiin teh.palv.asuntoon yhteensä 

v. 2004 58 38 96 

v. 2005 63 32 95 

v. 2006 55 32 87 

v. 2007 65 38 103 

v. 2008 72 42 114, lisäksi sijoitettu yksityisiin palveluihin 

11 

10.1 Siirtoviivetoiminta 

Kotiutuskoordinaattorit vastaanottavat kaikkina arkipäivinä siirtoviiveilmoituksia 

erikoissairaanhoidosta. He kiertävät aluesairaalan osastot kaksi kertaa viikossa ja 

tuolloin sieltä saadaan tiedot potilaista, jotka eivät enää tarvitse 

erikoissairaanhoidon palveluja, vaan ovat ns. siirtovalmiita. Lääkärien ja 

hoitohenkilökunnan kanssa keskustellaan potilaan tilasta ja arvioidaan, 

minkälainen jatkosijoitus on tarpeen. Tavallisimmat jatkosijoituspaikat ovat 

terveyskeskuksen sairaala tai lyhytaikaishoidon kunnallinen tai yksityinen paikka. 

Toisinaan jatkohoidon tarve voi täyttyä kotiin annettavien palvelujen turvin. Tässä 

vaiheessa siirtoaikataulu on tiukka, koska siirtoviivemaksua aletaan periä jo 

toisesta päivästä lähtien ilmoituksen antamisesta (eli järjestelyaikaa on yksi 

kokonainen välipäivä). Näin ollen kotipalvelujen suunnittelu ja järjestäminen jääkin 

usein toteutettavaksi terveyskeskuksen sairaalassa tai lyhytaikaishoidon yksikössä 

Kaunisjärvellä. Päivystyksen tarkkailusta otetaan myös yhteyttä 

kotiutuskoordinaattoreihin, kun on kyseessä potilas, joka ei tarvitse sairaalatason 

jatkohoitoa, mutta joka pärjäisi mahdollisesti kotona tukipalvelujen turvin tai joka 

tarvitsisi mahdollisesti lyhytaikaista intervallijaksoa hoitolaitoksessa tai 

vanhainkodissa. Tällöin arvioidaan ja selvitetään lyhytaikaishoitojakson 

mahdollisuus jatkohoidoksi tai mikäli entuudestaan on jo suhde kotipalveluun, 

mietitään ovatko ne palvelut riittävät vai pitääkö niitä tilapäisesti tai pysyvästi lisätä 

niin, että potilas voidaan kotiuttaa. Käytössä on myös kotipalvelun tilapäinen 

ostopalveluseteli, joka voidaan nopeasti myöntää määräajaksi asiakkaalle ja sen 

avulla hän voi ostaa tarvitsemansa palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta. 

Siirtoviiveilmoituksia raumalaisista potilaista tuli vuonna 2008 yhteensä 537, joista 

Rauman aluesairaalasta 284 ja Satakunnan Keskussairaalasta 253. Sijoituksia 

tehtiin lukumääräisesti eniten terveyskeskukseen (390) ja intervallihoitoon (25). 

Toimenpiteitä ei aiheutunut 107 tapauksessa (kotiin 43, peruttu 53 ja exitus 11). 

Siirtoviivevuorokausia oli yhteensä 239 vuorokautta.

17 

Vuodelta 2006 kertyi siirtoviivemaksuja yhteensä 112 280 €, vuonna 2007 

yhteensä 

25 000 € ja vuonna 2008 119 828 €. Siirtoviivemaksuna sairaanhoitopiiri perii 

kaupungilta hoitopäivämaksun kaksinkertaisena. 

11. KOTIIN ANNETTAVAT PALVELUT 

11.1 Kotipalvelu 

Kaupunki on jaettu kahteen kotipalvelun alueeseen, joissa kummassakin toimii 

kaksi kotipalvelun tiimiä. Tiimien tilat sijaitsevat Kaunisjärven vanhainkodin tiloissa, 

Tarvolantiellä, Metsotiellä ja Valtakadulla. Kotipalvelusta vastaa kaksi 

kotipalvelunohjaajaa ja neljä tiimivastaavaa huolehtii päivittäisen asiakastyön 

sujumisesta. Sinisaaren palvelukeskus muodostaa oman kotipalvelualueensa, 

jonka toiminnasta vastaa palvelukeskuksen johtaja. Kotipalveluja on saatavilla 

viikon jokaisena päivänä aamu seitsemästä ilta kymmeneen. Yöllä tarvittavat 

palvelut ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. 

Kotipalvelussa otettiin käyttöön palveluseteli keväällä 2006. Palvelusetelillä asiakas 

voi kaupungin kotipalvelun sijaan ostaa yksityisen hoiva-alan yrittäjän palveluja. 

Tällaisia yrittäjiä on tällä hetkellä 13. 

Kotipalvelun henkilöstöön kuuluu myös toimintaterapeutti, jonka toimenkuvaan 

kuuluvat arviointikäynnit asiakkaiden luokse, lausunnot apuvälineiden ja asunnon 

muutostyötarpeista sekä kotipalvelun erilaiset projektiluonteiset tehtävät. 

Kotipalvelussa on kaikkiaan 80 työntekijää. Kenttätyössä oleva henkilöstö (76) 

jakaantuu koulutuksensa perusteella seuraavasti: 

Hoitajia 34 (lähihoitajat, perushoitajat, apuhoitajat) 

Kodinhoitajia 29 

Kotiavustajia 13 

Vuoden 2009 alusta Lapin kunnan kanssa tapahtuneen kuntaliitoksen myötä 

henkilöstön määrä lisääntyi yhdeksällä henkilöllä, mikä on mukana em. luvuissa. 

11.2. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 

Kotipalvelun asiakkaita oli vuonna 2008 kaikkiaan 597 (vuonna 2007 asiakkaita oli 

563). Palveluseteliasiakkaiden osuus oli 14,1 % (84 asiakasta, vuonna 2007 12,6 

% eli 71 asiakasta). Yli 65-vuotiaista asiakkaista 250 oli yhteisiä asiakkaita 

kotisairaanhoidon kanssa.

18 

Yli 65-vuotiaat asiakkaat jakaantuivat seuraavasti: 

2006 2007 2008 

65 - 74-vuotiaita 79 78 50 

yli 75-vuotiaita 365 426 431 

yhteensä 444 504 481 

Vuoden 2008 aikana yli 75-vuotiaita oli kaikkiaan säännöllisen kotipalvelun piirissä 

431 (tehty hoitoja palvelusuunnitelma), mikä on 12,08 % yli 75-vuotiaiden 

määrästä. 30.11.2008 tehdyssä valtakunnallisessa poikkileikkauslaskennassa 

(Stakes) yli 75-vuotiaiden osuus oli 11,3 %. 

Raumalla ja Lapissa säännöllisen kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelun 

piirissä oli 30.11.2008 asiakkaita kaikkiaan 494, joista yli 75-vuotiaita oli 398 

henkilöä (11,5 %). 

11.3 Kotipalvelun tukipalveluasiakkaat 

Kotipalvelun tukipalvelujen asiakkaita oli vuonna 2008 kaikkiaan 925 (vuonna 2007 

780 asiakasta). Suurimmat palveluryhmät olivat ateriapalvelu, jonka asiakkaita oli 

646 (vuonna 2007 572 asiakasta), ja turvapuhelinpalvelu, jonka asiakkaita oli 394 

(vuonna 2007 360 asiakasta). Muita tukipalveluja olivat kuljetus-, vaatehuolto-, 

kylvetys-, kauppa-asiointi- ja päivätoimintapalvelut. 

Palvelutarvearvioinnissa tehdään yhteistyötä kotisairaanhoidon kanssa. 

Tukipalveluja on voitu myöntää lähes tarvetta vastaavasti. Turvapuhelin- ja sen 

hoivakäyntipalvelujen kilpailutus suoritettiin v. 2007 siten, että uusi yrittäjä on 

aloittanut 1.4.2008. 

Tukipalveluasiakkaista vuonna 2008 oli 65 -74-vuotiaita 107 (vuonna 2007 99 

asiakasta) ja yli 75-vuotiaita asiakkaita oli 756 (vuonna 2007 619 asiakasta). 

Tukipalvelujen piirissä yli 75-vuotiaasta väestöstä on 21,2 %. 

11.4 Omaishoito 

Omaishoidon tuella hoidettuja yli 65-vuotiaita asiakkaita oli Raumalla ja Lapissa 

vuonna 2008 kaikkiaan 182, joista yli 75-vuotiaita oli138. Kattavuus yli 75- 

vuotiaasta väestöstä on 3,9 %. 

Omaishoidon asiat on keskitetty yhdelle kotipalvelun ohjaajalle. Omaishoidon tuen 

myöntämiseksi ohjaaja yhdessä kotisairaanhoitajan kanssa tekee kotikäynnin 

jonka aikana kartoitetaan hoidettavan avuntarve ja hoidon sitovuus. Myös 

omaishoitajan vapaapäivistä sovitaan. Omaishoidossa on ollut käytössä 

palveluseteli vuodesta 2003. Omaishoidossa voidaan valita joko hoitopalkkio tai 

sen sijasta tai osa siitä palvelusetelinä, jolla voi ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta 

kotipalveluja ja sen tukipalveluja. Tällä hetkellä toimii 36 sosiaali/sosiaali- ja 

terveyslautakunnan hyväksymää palveluseteliyrittäjää.

19 

Vuonna 2007 ja vuonna 2008 on voitu myöntää omaishoidon tukea kriteerit 

täyttäville. Keväällä 2007 palkattiin omaishoitoon kotiin menevä sairaanhoitaja, jolla 

haluttiin kokeilla omaishoitajien jaksamisen tukemista vuoden loppuun. Hyvien 

kokemusten perusteella hoitajan toimi on vakinaistettu1.1.2008 lähtien. 

11.5 Lyhytaikaishoito 

Kaunisjärven vanhainkodissa on varattu lyhytaikaishoitoon 14 paikkaa, joista 

lyhytaikaishoidon yksikössä on 12 paikkaa ja yksi kriisipaikka sekä dementoituville 

tarkoitetussa Kaislakodissa yksi paikka. Vuoden 2009 alusta Lapin kunnan kanssa 

tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen lyhytaikaishoitoon varattuja paikkoja 

vanhainkodeissa on 16 ja tehostetussa palveluasumisessa kaksi paikkaa. 

Näiden paikkojen lisäksi lyhytaikaista tehostettua palveluasumista on ostettu 

yksityisiltä palveluntuottajilta Ruissalo säätiön Saga-seniorikeskuksesta, Hoitokoti 

Linnanneidosta ja Hoitokoti Elinasta yhteensä keskimäärin 2-3 paikkaa. Kaikkiaan 

lyhytaikaishoitoon on siten varattu 21 paikkaa, jotka ovat yleensä varattuja jo 

pitkäksi aikaa eteenpäin. Omaishoidettavat ja säännöllisesti vuorohoidossa olevat 

asiakkaat ovat suurimmat käyttäjäryhmät. 

11.6 Kotisairaanhoito 

11.6.1 Kotikäyntityö 

Kotona tapahtuvan sairaanhoidollisen työn päätavoitteena on tukea asiakasta 

selviytymään omassa kodissaan mahdollisimman pitkään mahdollisimman 

omatoimisena. Kotisairaanhoitajien tehtävänä on tarjota sairaanhoidolliset palvelut 

potilaan kotona. Näitä palveluja ovat mm. haavanhoidot, laboratorionäytteiden 

ottaminen, injektioiden antaminen sekä potilaan tilan kartoittaminen kulloisessakin 

sairauden ja hoidon vaiheessa. 

Terveyskeskuksen kotisairaanhoidossa työskentelee 14 sairaanhoitajaa, yksi 

perushoitaja ja yksi kuntohoitaja, jotka tekevät kotikäyntejä, sekä muistipoliklinikalla 

toimiva yksi sairaanhoitaja. Yhdellä kotikäyntejä tekevällä hoitajalla on keskimäärin 

40 säännöllisen palvelun piirissä olevaa asiakasta. Päivittäin hoitaja tekee 7-12 

kotikäyntiä. Viikonloppuisin kotikäyntejä tehdään keskimäärin 11–14 

potilaan/asiakkaan luona päivässä. 

Seuraavassa vuonna 2007 ja 2008 kotisairaanhoidon asiakkaat ikäryhmittäin 

(peittävyysluvut). Luku muodostuu asiakkaat/väestö. 

2007 2008 

alle 65 v 14.4 % 3,5 % 

65-74 v 21.6 % 8,8 % 

75-84 v 39.8 % 31,9 % 

yli 85 v 69.5 % 78,8 % 

Vuonna 2008 kotisairaanhoidossa pilotoitiin kotona asuvien ikäihmisten tarpeita ja 

käsityksiä (N=12) ehkäisevistä kotikäynneistä. Kartoitukseen osallistuneista neljän 

haastateltavan kohdalla interventio johti jatkotoimenpiteisiin. 

Kaatumisvaarakartoitusten tulosten mukaan kaatumistapaturmia oli lähes 75 %

20 

kartoitukseen osallistuneista. Kotona asuvalla ikäihmisellä kaatumisvaaraa 

lisääväksi tekijäksi osoittautui ikäihmisen toimintakyvyn heikkeneminen, jota 

ennustaviksi tekijöiksi haastateltavien mukaan voitiin nimetä masennus, 

yksipuolinen ravinto ja liikkumattomuus. 

11.6.2 Muistipoliklinikka ja muistihoitajan työ osana kotisairaanhoidon toimintaa 

Kuntayhtymän kotisairaanhoitoon perustettiin uusi sairaanhoitajan toimi vuoden 

2006 alussa. Perustelut uuden muistihoitajan toimen saamiselle liittyivät 31.3.2006 

päättyneeseen Metso-hankkeeseen ja sitä edeltäneeseen 31.3 2004 

päättyneeseen ”Saumaton neuvonta ja palveluketju muistihäiriöisille, 

dementoituville sekä heidän läheisilleen” -projektiin. Molemmat hankkeet olivat 

Rauman kaupungin hallinnoimia hankkeita. 

Muistihoitaja aloitti työnsä pääterveysasemalla 1.4.2006. Geriatrijohtoinen 

muistipoliklinikka käynnistettiin lokakuussa 2006. Tällä hetkellä muistipoliklinikka 

toimii ajanvarauksella joka viikko. Ennen lääkärille menoa potilaat käyvät 

muistihoitajan vastaanotolla perusmuistitutkimuksissa. Muistihoitajan testauksen 

jälkeen, mikäli potilas tarvitsee jatkotutkimuksia, ne ohjelmoidaan erikseen sovitun 

käytännön mukaan hänelle. Muistipoliklinikka hoitaa potilaita yhdeksän kuukautta 

diagnoosin saamisen jälkeen. Tämän jälkeen potilas palaa hoitavan lääkärin 

hoitoon. 

Vuonna 2008 muistihoitajalla käyntejä oli 452, puhelinkontakteja 866 ja lääkärin 

vastaanotolla käyntejä kirjattiin 267. Uusi Alzheimer-diagnoosi tehtiin 63 henkilölle. 

12. KOTIHOITOA TUKEVAT MUUT PALVELUT 

12.1 Terveyskeskuksen avoterveydenhuolto 

Lääkärien vastaanotoilta on lääkärivajeen takia jouduttu purkamaan väestövastuuja 

omalääkärijärjestelmä. Pitkäaikaissairaiden pysyvät hoitosuhteet pyritään 

säilyttämään nimeämällä potilaalle hoitava lääkäri, jos se on potilaan sairaus tai 

muu peruste huomioiden tarpeellista. 75 – 84-vuotiaista terveyskeskuslääkärin 

vastaanotoilla kävi 68% ikäluokasta ja yli 85-vuotiaista 72% (v. 2008). Toiminnassa 

tavoitellaan yksilötasolla mahdollisimman suurta terveyshyötyä ja väestötasolla 

kansantautien ehkäisyä. Haasteena tulevaisuudessa on erityisesti ylipainon 

lisääntymisestä johtuva tyypin 2 diabeteksen ja sen liitännäissairauksien voimakas 

lisääntyminen. Ylipainoisuus tulee lisäämään myös iän myötä ilmaantuvien 

kuluma- ja rappeumasairauksien esiintymistä. 

Hoitajien vastaanottojen tavoitteena on akuuttien sairauksien hoidon ohella 

erityisesti iän mukana lisääntyvien kansantautien ehkäisy ja sairauksien 

puhkeamisen siirtäminen myöhemmälle iälle. Lisäksi hoitajien vastaanotoilla 

hoidetaan pitkäaikaissairaita kuten diabetesta, sydän- ja verenkiertoelimistön 

sairauksia, keuhkosairauksia ja reumaa sairastavia potilaita. 

Erityisesti väestötasolla hoitajien vastaanotoilla pyritään vaikuttamaan 

ylipainoisuuden vähenemistä edistävästi ja ohjaamalla väestöä ottamaan entistä 

enemmän vastuuta omista terveyteen vaikuttavista elintavoista.

21 

12.2 Kuntoutuksen palveluja ikäihmisille 

Terveyskeskuksen fysioterapiaosaston palveluihin kuuluvat kuntoutumista ja 

kuntoutuspalveluja koskeva neuvonta ja ohjaus, apuvälinepalvelut, fysioterapia 

yksilöllisesti ja/tai ryhmässä sekä toimintaterapia. Apuvälinelainaamon kaikista 

asiakkaista oli vuonna 2006 yli 65-vuotiaita raumalaisia 30,4 % (36 % vuonna 

2003). Kaikista omana toimintana hoidetuista yksilöfysioterapiakäynneistä oli yli 

65-vuotiaiden raumalaisten käyntejä 40,2 % (41,3 % vuonna 2003). 

Vanhainkotien kuntoutushenkilöstö pitää viikoittaista jumpparyhmää 

Metsolinnassa, jossa kävijöitä on viikoittain noin 15. 

12.3 Veteraanipalvelut 

Veteraanien tukiprojekti (RAVETU) välittää apua pientä maksua vastaan sotiemme 

veteraaneille, heidän puolisoilleen ja leskilleen. Apu voi olla piha- ja ulkotyöapua, 

asioimis- ja ulkoiluapua, pyykki- ruuanlaittoapua jne. 

Raumalaisille veteraaneille on tarjolla myös kuntoutuspalveluja. Veteraaneille ja 

heidän puolisoilleen voidaan antaa lääkärinlausunnon perusteella joko laitos- tai 

avokuntoutusta. 

Kaupunki maksaa veteraanien puolesta terveyskeskuksen vuosimaksut sekä 

mahdolliset päivystysmaksut. Veteraaneilla ja heidän puolisoillaan on myös 

ilmainen pääsy uimahalliin. 

Kansallisena veteraanipäivänä 27.4. kaupunki järjestää joka vuosi veteraanijuhlan. 

Seurakunta puolestaan kutsuu veteraanit vuotuiseen joulujuhlaan. Lisäksi tarjolla 

on retkiä ja teatteriesityksiä, joihin veteraanit puolisoineen ovat tervetulleita. 

12.4 Sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja 

Vanhainkotien askarteluohjaajien työn painopistettä on siirretty avopalveluiden 

suuntaan ja siten laajennettu vanhusten osallistumismahdollisuuksia. Ohjaajien 

vetämät vanhusten kerhot kokoontuvat viikoittain Iltatuulessa, Metsolinnassa, 

Kortelassa ja Sinisaaressa. Askartelun ohjaajat yhteistyössä kulttuuritoimen 

kanssa järjestävät kaikille raumalaisille ikäihmisille tapahtumia, joista merkittävin 

on syksyiset Ikäihmisten kulttuuripäivät. 

12.5 Yksityiset palveluseteliyrittäjät 

Raumalla on sosiaalilautakunnan hyväksymiä yksityisiä palveluseteliyrittäjiä 

kaikkiaan 36, joista hoiva- ja huolenpitoalan yrittäjiä 13. Kotipalvelun ohjaaja voi 

myöntää asiakkaalle joko tilapäisen kotipalvelun tai säännöllisen, jatkuvan 

kotipalvelun palvelusetelin. Asiakas valitsee itse palveluntuottajan 

sosiaalilautakunnan hyväksymien yrittäjien joukosta. Asiakas maksaa yrittäjälle 

tämän taksan ja palvelusetelin arvon erotuksen. Palvelusetelin arvo määräytyy 

säännöllisessä kotipalvelussa asiakkaan tulojen mukaan ja tilapäisessä

22 

kotipalvelussa se on lautakunnan vahvistama tasamaksu. Kotipalveluissa 

palveluseteliä voidaan käyttää vain hoiva-hoitopalvelun ostoon. 

Omaishoidossa asiakas voi ottaa hoitopalkkion tai sen osan sijaan palvelusetelin, 

jolla hän voi hankkia hoiva-hoitopalveluja mutta myös tukipalveluja. 

12.6 Seurakunnan palveluja ikäihmisille 

Vanhuspolitiikan tavoitteina pidetyt ikääntyneen väestön mahdollisimman korkean 

hyvinvoinnin ja elämisenlaadun turvaaminen ovat yhteistä arvopohjaa eri 

yhteistyötahoilla. Seurakunta korostaa omalta osaltaan vanhusten kunnioittamisen 

ja arvostamisen periaatteita ja oikeutta hyvään ja tasapainoiseen elämään. Koska 

ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, hengellisen näkökulman huomioiminen on 

oleellista. Varsinkin vanhuusiässä spiritualiteetin tarve korostuu. Voimien 

väheneminen, sairaudet ja luopumiset vievät perimmäisten kysymysten äärelle. 

Seurakunnan tehtävänä on erityisesti vanhusten sielunhoidon huomioiminen. 

Sanasta ja sakramenteista osalliseksi pääseminen, seurakuntayhteyden 

kokeminen sekä kuulluksi tulemisen mahdollisuus ovat välttämättömiä hengellisen 

hyvinvoinnin takaamiseksi. Tämä osio on erityisesti koko kirkon ja diakoniatyön 

erityisaluetta. 

Diakoniatyö sisältää ajanvarauksella sovittuja vastaanottoja, kotikäyntejä ja muita 

tapaamisia mm. laitoksissa mahdollisuuksien mukaan. 

Ryhmämuotoisessa toiminnassa toimivat diakoniapiirit, yhdistetyt diakonia- ja 

lähimmäispiirit, eläkeläisryhmät sekä sururyhmät omaisensa menettäneille. 

Muita ryhmiä ovat vammaisryhmät, ihmissuhderyhmät sekä päihdetyön ryhmä. 

Leirit liikuntaesteisille vanhuksille, eläkeläisleirit sekä invalidien leirit, joissa suurin 

osa on yli 65-vuotiaita. Näitä toimintoja ei voida enää jatkossa lisätä enempää. 

12.7 Vapaaehtoistyö 

Raumalla vapaaehtoistyötä tekevät useat eläkeläis-, potilas- ja muut järjestöt. 

Vapaaehtoistoiminnan perusta on vapaaehtoisen elämänkokemuksen, tietojen ja 

taitojen käyttäminen kanssaihmisten tukena ja apuna. Edellisen vanhuspoliittisen 

strategian laadinnan yhteydessä sai alkunsa myös vapaaehtoistyön 

yhteistyötoiminnan kehittäminen niin, että Raumalle perustettiin vuoden 2005 

lopulla vapaaehtoistyön kehittämistyöryhmä vapaaehtoistoiminnan aktivoimiseksi 

Rauman seudulla. Tämän työryhmän tarkoituksena on tehdä vapaaehtoistoimintaa 

tunnetuksi Rauman seudulla sekä saada lisää toimijoita vapaaehtoistyön piiriin. 

Liikkeelle kehittämisessä on lähdetty siitä, että vapaaehtoisjärjestöt voisivat 

verkostoitua entistä paremmin ja verkostoitumisen avulla esimerkiksi omaan 

kohderyhmään kuulumaton asiakas osattaisiin ohjata oikealle taholle. 

Verkostoitumisen edellytyksenä on puolestaan riittävä tieto ja tuntemus muiden 

vapaaehtoisjärjestöjen toiminnasta.

Yhteistyöryhmään kuuluvat tällä hetkellä seuraavat yhteisöt: 

- Rauman Seudun Katulähetys ry. 

- Rauman Seudun Mielenterveysseura ry. Rauman Kriisikeskus Ankkurpaik 

- Rauman Mielenterveysyhdistys Friski Tuult ry 

- Rauman Seudun Nuorisoasema ry., Walkers 

- Suomen Punainen Risti / Rauman osasto 

- Omaiset Mielenterveystyön Tukena Satakunnan yhdistys ry. 

- Rauman Seurakunnan Diakoniatyö 

- Turun seudun Lihastautiyhdistys ry. /Avustajakeskus 

- Pro Seniori-kummit 

Työryhmässä on myös kaupungin sosiaalitoimen edustaja 

23 

Vapaaehtoistyön kehittämistyöryhmä on kokoontunut Avustajakeskuksen johdolla 

säännöllisesti. Työryhmä on laatinut yhteisen esitteen ja toimintaa on esitelty muun 

muassa Silakkamarkkinoilla ja kaupungintalon Pyyrmannissa. Yhdessä 

kansalaisopiston kanssa on järjestetty vapaaehtoistoiminnan viisi luentoa käsittävä 

kurssi, johon osallistui 10 – 20 henkilöä/luento. 

Yhteistyöryhmässä toimineet järjestöt ovat kokeneet, että vapaaehtoistyö on 

saanut näkyvyyttä ja että hyvin alkanutta yhteistyötä tulee edelleen jatkaa. 

12.8 Kulttuuri- ja vapaa-aika 

1.1.2008 aloittanut Rauman kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus yhdistää 

useita myös ikäihmisiä palvelevia yksikköjä. Hallinnon uudistuksen voidaan olettaa 

tuovan uusia toimintamalleja vanhusväestön tarpeisiin vastaamiseksi. 

Oikeiden toimintamuotojen löytäminen ja vanhusten toiveiden kartoituksen 

tekeminen olisi suotavaa. Raumalla toteutetuissa kyselyissä kulttuuritoimelle ei ole 

asetettu erityisiä toiveita. Voidaan kuitenkin olettaa, että kulttuuripalvelujen kysyntä 

kasvaa tulevaisuudessa eläkeläisten koulutustason noustessa ja erilaisten 

tiedollisten ja taidollisten valmiuksien kasvaessa. Samanaikaisesti ikäihmisten 

aikaisempi elämänpiiri ja arvomaailma ovat paljon laaja-alaisempia kuin menneillä 

vuosikymmenillä. Kulttuuripalveluista etsitään henkisen kasvun mahdollisuuksia ja 

niistä ollaan jatkossa valmiit myös maksamaan. 

Jatkossa huomiota tulisi kiinnittää päivällä järjestettävien tilaisuuksien lisäämiseen, 

koska illalla ja varsinkin pimeään vuodenaikaan kynnys lähteä liikkeelle on 

erityisen korkea. Vanhusten lukumäärän lisääntyessä yleisöä riittäisi myös päivällä 

järjestettäviin teatteriesityksiin, konsertteihin, elokuvaesityksiin, matineoihin ja 

luentotilaisuuksiin. 

Raumalla tulisi myös aloittaa ns. ikäihmisten yliopisto. Viime vuosina järjestetyt 

Henkisen akatemian ja Neljännen luokan luentotilaisuudet vetivät salit täyteen 

ikäihmisiä mielenkiintoisia alustuksia kuuntelemaan. Elinikäisen oppimisen 

mahdollisuus on turvattava. Ikäihmisten erityistarpeet huomioivaa tiedot päivittävää 

opetustoimintaa tulee harjoittaa entistä enemmän jatkossa. 

Kulttuurin saralla ikääntyneet ihmiset eivät ole kuitenkaan vain vastaanottajia vaan 

myös aktiivisia tuottajia ja tekijöitä. Ikääntyvien kulttuurinen merkitys 

elämänkokemuksen ja perinteen siirtäjänä on korvaamaton.

24 

Joissakin kunnissa toteutettu vapaamuotoinen päivätoiminta saattaisi myös 

menestyä Raumalla. Liikkumaan pystyville Ikäihmisille tulisi olla yhteinen tila, jossa 

voisi piipahtaa ja tavata ihmisiä ilman sitoutumista. Toiminta voisi pulputa 

viihtyisästä tilasta, yhdessäolosta, keskusteluista, lukemisesta ja pienimuotoisesta 

ohjelmasta. Ikäihmisten sosiaalisten verkostojen vahvistajina on sijansa myös 

asukasyhdistyksillä. Ainoa henkilökohtainen päivittäinen kontakti kaupan myyjän tai 

pankin virkailijan kanssa ei ole riittävä. 

Vanhusväestön lisääntyessä tulisi Raumalle luoda myös kulttuuripuolelle 

yhteistyöorganisaatio. Kulttuuritoimeen tulisi palkata osa-aikainen henkilö 

koordinoimaan toimintaa ja luomaan yhteyksiä niin kulttuuritoimintaa järjestäviin 

kuin palvelua tarvitseviin tahoihin. Eläkeläisjärjestöjen kulttuurivastaavaverkosto 

auttaisi yhteistyön sujumista. 

12.8.1 Kansalaisopisto 

Rauman kaupungin kansalaisopiston opinnot on tarkoitettu kaikille Rauman 

seudun asukkaille, niin aikuisille kuin nuorillekin. Opinto-ohjelmaa suunnitellaan 

yhteistyössä monien eri tahojen kanssa vastaamaan asukkaiden tarpeita. 

Ohjelmassa on myös erityisesti ikäihmisille suunnattuja kursseja (mm. liikunta-, 

kotitalous-, kieli-, tietotekniikkakursseja, keskustelu- ja lauluryhmiä sekä luentoja). 

Koska ikäihmiset haluavat mieluummin osallistua opetukseen päiväaikaan, 

tavoitteena on lisätä päivällä annettavaa opetusta. Lisäksi kansalaisopisto voi 

järjestää tilauskoulutusta huomioiden opiskelijoiden toiveet ajasta ja paikasta 

(esim. päivisin palvelutaloissa). 

12.8.2 Kirjasto 

Kirjastossa ikääntyneiden ihmisten palveluun on kiinnitetty jossakin määrin 

erityishuomiota. Kirjastoon on hankittu erikoisaineistoa heikkonäköisille mm. 

isotekstisiä kirjoja ja äänikirjoja ja lisäksi kirjastossa on mikrotietokone 

suurennusohjelmineen. Liikuntaesteisillä on mahdollisuus käyttää kaikkia 

kaupunginkirjaston toimipisteitä (ei kynnyksiä, uudessa pääkirjastossa hissi). 

Kirjasto harjoittaa myös kotipalvelutoimintaa eli vie kirjastoaineistoa kotiin 

henkilöille, jotka eivät pääse itse kirjastoon. Palvelun piirissä on vuosittain noin 25 

henkilöä. Lisäksi kaupungin alueella toimivissa vanhainkodeissa ja palvelutaloissa 

on vaihdettavia siirtokirjakokoelmia tai vaihtoehtoisesti kirjastoauto käy aikataulun 

mukaisesti pihalla. Kirjasto on järjestänyt myös joitakin vuosia sitten 

vanhainkodeissa ikäihmisten lukutuokioita. 

Kokemuksia on saatu myös kirjallisuusluentojen järjestämisestä ikäihmisille ja 

eläkeläisyhdistyksille suunnatuista mikrotietokoneiden käyttöopetuksesta 

pääkirjaston opetustilassa. Kumpikin toimintamuoto on saanut myönteistä 

vastakaikua.

25 

Rauman kaupunginkirjastosta on vuonna 2006 lainannut kirjastoaineistoa yhteensä 

1 100 yli 65-vuotiasta henkilöä ja kirjastokortti on yhteensä 2 800 henkilöllä. 

Ikäihmiset lainasivat yhteensä 42 000 kirjaa / äänitettä. 

12.8.3 Kulttuuripalvelut 

Ikäihmisten kulttuuripalvelut ovat osa kulttuuri ja hyvinvointi -keskustelua, jossa on 

tuotu esille kulttuurin merkitys aktiivisen kansalaisuuden tukemisessa ja 

syrjäytymisen ennaltaehkäisemisessä. 

Eläkeikäisistä kulttuuripalvelujen suurin käyttäjäryhmä on itsenäistä elämää 

viettävät ikäihmiset, koska he pääsevät liikkumaan ja osallistumaan tilaisuuksiin. 

Kulttuuritoimintaan osallistuminen antaa uusia elämyksiä sekä ylläpitää 

toimintakykyä, jolloin kulttuuripalvelut voidaan nähdä ennaltaehkäisevänä 

työmuotona. Palvelujen ja tuen varassa eläville sekä laitoshoidossa oleville 

ikäihmisille kulttuuripalvelut lisäävät elämänlaatua, mutta palvelujen 

saavutettavuus vaatii moniammatillista yhteistyötä. 

Yksilöllisen vanhenemisen huomioiminen yhteiskunnassamme lisääntyy. Rauman 

kaupungin kulttuuritoimi edistää kulttuuritoiminnan edellytyksiä sekä järjestää 

kulttuuritilaisuuksia ja – tapahtumia. Ikäihmisten osallistumismahdollisuuksia 

lisätään ajoittamalla kulttuuritilaisuuksia myös päiväsaikaan ja tiedottamalla 

tapahtumista yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. 

Vuodesta 2006 alkaen kulttuuritoimi on järjestänyt yhteistyössä sosiaalitoimen 

kanssa senioreiden kulttuuriviikon, jonka idea perustuu yhteisölliselle toiminta- ja 

osallistumismahdollisuudelle. Mukana järjestelyissä on useita paikallisia 

kulttuurialan toimijoita. Senioreiden kulttuuriviikon järjestämistä jatketaan ja 

lisätään ikäihmisille soveltuvia, yksittäisiä tilaisuuksia vuoden mittaan. 

12.8.4 Liikuntapalvelut 

Ikäihmisten terveysliikunnan tärkeimpänä tavoitteena on lisätä ikääntyvän väestön 

itsenäisyyttä sekä terveiden ja toimintakykyisten vuosien määrää. Terveysliikunnan 

avulla pyritään parantamaan ikäihmisten elämänlaatua ja täysivaltaista 

osallistumista elämään. Terveyttä edistää usein toistuva, säännöllisesti jatkuva 

sekä riittävästi ja kohtuullisesti kuormittava liikunta, joka toteutuu helposti 

tavanomaisissa liikuntamuodoissa ja arjen askareissa. 

Moni ikäihminen kokee, että ryhmiin ja liikuntapaikoille kulkeminen on hankalaa, 

sopivien liikuntaryhmien tarjonta ei ole riittävää ja toisaalta tarjonta keskittyy liiaksi 

kaupungin keskustaan. Myös erilaiset sairaudet ja vaivat koetaan vievän 

voimavarat, eikä näin ollen jakseta enää osallistua mihinkään. 

Liikuntatoimen tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ja 

ylläpitäminen sekä palveluketjun aikaansaaminen terveydenhuollosta vapaa-ajan 

liikuntaan. Terveyttä edistävä liikunta tuleekin sisällyttää Rauman 

hyvinvointistrategioihin. Lisäksi tavoitteena on monipuolisen, laadukkaan ja 

ammattitaitoisesti ohjatun sekä kaikkien ikäihmisten saavutettavissa olevan 

liikunnan järjestäminen ja liikuntaneuvonnan kehittäminen osaksi 

ennaltaehkäisevää työtä sekä tiedon välittäminen terveysliikunnan merkityksestä ja

26 

toteutusmahdollisuuksista. Tavoitteiden saavuttamiseksi liikuntatoimeen on saatu 

vuonna 2008 erityisryhmien liikunnanohjaaja. 

Raumalla sopivia tiloja ei ole riittävästi, tarvitaan arki- ja lähiliikuntapaikkoja sekä 

mm. terveysliikuntasaleja, jotka palvelevat ikäihmisiä sekä muita erityisryhmien 

liikunnan harrastajia. Kaikissa liikuntapaikoissa ei ole kuitenkaan riittävästi 

huomioitu esteetöntä liikkumista. Samoin turvallinen liikkuminen tulee huomioida 

asuin- ja elinympäristön suunnittelussa ja rakentamisessa. Arki- ja 

lähiliikuntapaikkojen sijoittamisen määrittely ja rakentaminen sekä tavoiteaikataulut 

sisällytetään erityisenä painopistealueena liikunta- ja nuorisopoliittiseen ohjelmaan 

niin, että lähiliikuntapaikat palvelisivat myös ikäihmisiä. 

Koulutettujen ohjaajien kartoittamista varten tulisi perustaa ohjaajapankki eri 

yhteistyö-kumppanien kanssa. Kehittäminen on tärkeää, sillä eri toiminta- ja 

hallinnonalojen yhteistyöllä voidaan vähemmilläkin taloudellisilla resursseilla saada 

tuloksia aikaan. 

Liikuntatoimelle kuuluu liikuntaneuvonnan antaminen myös ikäihmisille. 

Kokemusten mukaan osalle ryhmiin ja liikuntapaikoille kulkeminen on hankalaa ja 

toisaalta eritasoisten liikuntaryhmien tarjonta ei ole riittävää. 

Raumalla on kysyntää ikäihmisten liikuntapaikoille, mutta mahdollisuus ikääntyvien 

omatoimiselle liikkumiselle ja sosiaaliselle kanssakäymiselle pitää huomioida myös 

kaupunkisuunnittelussa levähdyspaikkojen ja kulkuväylien avulla. 

Lähiliikuntapaikkana toimii koko kaupunkialue. 

Ohjaajapankki-lomake on lähetetty seurakirjeenä järjestöille – kahdesti – ja myös 

muille tahoille. Tavoitteena on saada kokonaisvaltainen lista ohjaajista, jotka ovat 

käytettävissä ryhmäliikuntaohjauksissa. Ohjaajapankin tietoja päivitetään 

jatkuvasti. Toistaiseksi ilmoittautuminen on ollut hyvin vähäistä. 

Terveysliikunnan yhteistyöelin on perustettu seuraamaan ja kehittämään 

ikäihmisten liikuntapalveluja. Yhteistyöelimen jäseninä ovat edustajat 

liikuntatoimesta, terveyskeskuksesta, sosiaalitoimesta sekä Ikäihmisten 

neuvostosta. 

12.8.5 Museo 

Museosta on käyty pitämässä aina haluttaessa esitelmiä mm. paikallishistoriasta ja 

vanhoista tavoista. Museo on ollut myös ns. ”saava” osapuoli eli museon 

henkilöstö on haastattelut ikäihmisiä ja tallentanut tietoa menneistä ajoista tuleville 

sukupolville. Vanhuksilta on myös saatu arvokasta tietoa mm. valokuvien 

tunnistamisessa. Myös näyttelytoiminnassa ikääntyneet raumalaiset ovat olleet 

korvaamaton apuvoima, kun on tutkittu ja kartoitettu esim. jotain erityistä elämäntai 

työn aluetta. 

Meneillään oleva veteraaniprojekti tukeutuu kokonaisuudessaan ikäihmisten 

(sotaveteraanit ja Lotat) haastatteluille ja tällä projektilla tulemme palvelemaan 

myös ikääntyvää väestöä. Projektin tuloksen syntyy DVD-materiaalia (4 

videoelokuvaa) sekä kirja ja mahdollinen tilapäis- (museon tiloihin) tai

27 

pysyväisnäyttely (nk. perinnehuone) ”Raumalaiset sodassa”. Sotiemme 

veteraaneilla on museoihimme veteraanikorttia vastaan vapaa sisäänpääsy. 

Valitettavasti museon kohteet ovat vaikeasti saavutettavia muun muassa 

pyörätuoliasiakkaille ja muille liikuntaesteisille. Rappuset, korkeat kynnykset ja 

sokkeloiset tilat eivät ole helposti kuljettavia. Tämä asia on tiedossa ja museon 

tulevaisuuden pohdintalistoilla. 

12.8.6 Musiikkiopisto 

Musiikki on voimavara vauvasta vaariin, erityisesti ikäihmisille taiteen ja 

kulttuurisen osallistumisen merkitys on tärkeää. Monien aivo- ja 

hyvinvointitutkimusten mukaan musiikin kuuntelu parantaa hyvinvointia, auttaa 

monin tavoin esimerkiksi muistia. Lisäksi musiikkiopisto osaltaan voi vaikuttaa 

sukupolvienvälisen vuorovaikutuksen lisäämiseen. 

Musiikkiopiston oppilaat esiintyvät aina tarvittaessa erilaisissa tilaisuuksissa, niin 

vanhainkodeissa kuin yhteistyössä tuotetuissa ikäihmisten tilaisuuksissa eri puolilla 

kaupunkia. Musiikkiopisto on osallistunut Senioreiden kulttuuriviikon järjestelyihin 

tuottamalla päiväkonsertin erityisesti ikäihmisiä ajatellen. 

Musiikkiopiston konserttitarjonta palvelee raumalaisia ympäri vuoden laajasti ja 

yksi tärkeimmistä toiminnan lähtökohdista on yhteistyö ja toiminnallisuus eri 

sidosryhmien kanssa. 

12.8.7 Seudullinen kulttuuriyhteistyö 

Osana aluekeskusohjelmatyötä Rauman seudulla ja Satakunnassa on saatu 

liikkeelle vuoden 2008 alusta poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö- ja 

toimintamalli, jolla edistetään muun muassa ikäihmisille tarjottavaa kulttuuriin ja 

hyvinvointiin liittyvää toimintaa. Yhteistyötä tehdään laajemminkin koko 

Satakunnan alueella. Tavoitteena on, että kukin Satakunnan seutu laatii oman 

toimintasuunnitelmansa, jotka käytännön työssä verkottuvat kiinteästi toistensa 

kanssa. 

Lähtökohtana on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen kulttuuripalveluiden 

tuotteistaminen hyvinvointisektorille. Tavoitteena on luoda taidetyöpajoja ja tuoda 

kulttuurituokioita ikäihmisten avohuollon ja asumispalveluyksiköiden tarpeisiin. 

Yhteistyötä tehdään laajasti kulttuuri- ja luovan sektorin, sosiaali- ja terveyssektorin 

ja yritysten kanssa. 

12.8.8 Yhdistykset ja järjestöt 

Kulttuuripalveluja tarjoavat ikäihmisille lisäksi mm. eläkeläisjärjestöt, seurakunta, 

pankit sekä monet muut yhdistykset ja seurat. Kulttuuritoimi vuokraa tiloja mm. 

eläkeläisjärjestöille ja antaa apua tilaisuuksien järjestämisessä. Toiveita otetaan 

vastaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. 

Ikäihmisten neuvosto antaa palautetta ja ideoita yhteistyön kehittämiseksi.

28 

12.9 Liikenne, rakentaminen ja kaavoitus 

12.9.1 Liikenne 

Ikäihmiset käyttävät tavallisia joukkoliikennepalveluja tavalliseen hintaan. Kaupunki 

ostaa paikallisliikenteen palveluja (6 päivänä viikossa ja sunnuntaisin kutsusta). 

Päälinjoilla on ½ tunnin vuorovälit ja liikenne loppuu klo 17.30 

Palveluliikenne on tarkoitettu parantamaan iäkkäiden ja liikuntaesteisten 

henkilöiden kulkemismahdollisuuksia. Liikennettä hoidetaan 14-paikkaisella, 

matalalattiaisella pikkubussilla, jossa on tilaa pyörätuoleille ja rollaattoreille. 

Palveluliikennebussi liikennöi pääasiallisesti taajama-alueella, jossa asuu yli puolet 

65 vuotta täyttäneistä asukkaista. Palveluliikenne täydentää nykyistä 

joukkoliikennereitistöä. Haja-asutusalueen liikenne hoidetaan jatkossakin 

taksiliikenteenä. Aamun ja iltapäivän tunteina auto ajaa erityisryhmien kuljetuksia. 

Liikenne on kutsuohjattua, eli asiakas tilaa tarvittaessa kuljetuksen vaikkapa 

samana päivänä kotiovelleen soittamalla palveluliikennebussin puhelinnumeroon. 

Palveluliikenteen käyttäminen ei vähennä vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain 

nojalla myönnettyjä matkoja. 

Taksiliikenteessä vanhuksilla ei ole omaa järjestelmää, mutta sosiaalihuoltolain 

perusteella voidaan myöntää 4 matkaa ja vammaispalvelulain perusteella 

vaikeavammaisille 18 matkaa/kuukaudessa. 

Liikkumisen kannalta ongelmallisia ovat erityisesti haja-asutusalueet, joissa 

palvelujen kysyntä on vähäistä ja jotka eivät kuulu palveluliikenteen eivätkä julkisen 

liikenteen piiriin. 

12.9.2 Rakennukset 

Julkisissa rakennuksissa on ikäihmiset ja liikuntarajoitteiset otettu hyvin huomioon; 

laki määrää liikuntaesteisille mahdollisuudet päästä julkisiin rakennuksiin. Julkisen 

hallinnon omistuksessa oleviin rakennuksiin voidaan vaikuttaa 

rakentamismääräyskokoelman kautta, joissa määrätään esteettömyydestä 

(kynnykset, ulko-ovet, ovien leveys). 

Yksityisiin rakennuksiin kunnalla on pienet mahdollisuudet vaikuttaa; lähinnä vain 

rakennusvalvonnan ja korjausavustusten kautta. Rakentamismääräyskokoelman 

kautta määrätään esteettömyydestä yksityisasunnoissa (kynnykset, ulko-ovet, 

ovien leveys). 

Yksityisen omistuksessa olevissa rakennuksissa on tapauskohtaisesti arvioitava 

mahdollisuudet tehdä korjauksia tai ohjata muutostöitä. Korjausavustukset 

edellyttävät vammaisuutta ja/tai pienituloisuutta. Ikäihmisten kotona asumista ja 

ennen kaikkea turvallista kotiympäristöä voitaisiin tukea pienillä 

korjaustoimenpiteillä. Ikäihmiset 

tarvitsevat apua ja neuvontaa myös työn suunnittelussa ja teettämisessä.

29 

Kaupungin lähtökohtana on esteettömyys. Ongelmana ovat vanhat rakennukset. 

Korjausten yhteydessä ovet levennetään ja kynnykset madalletaan sekä tuodaan 

tekniikkaa, joka helpottaa vanhusten elämää. 

12.9.3 Kunnallistekniikka 

Katujen rakenteissa huomioitavia asioita ovat mm. reunakivet (kallistetut reunakivet 

suojateiden kohdilla), katupinnoite (tasainen pinta, jotta myös liikuntarajoitteisen on 

helppo liikkua esimerkiksi apuvälineen avulla), kaltevuus, pinnoitekuvioinnit 

(harkittavia, koska ovat näkövammaiselle vaikeita) sekä yhdistetyt jalkakäytävät ja 

pyörätiet (ovat vaarallisia). Katujen kunnossapito on pääosin hyvin hoidettu. 

12.9.4 Kaava-asiat 

Kaavoituksella voidaan vaikuttaa palveluiden sijoittumiseen ja saavutettavuuteen. 

Ikäihmiset otetaan huomioon hyvissä kaavoitusperiaatteissa, sillä hyvät yhteydet, 

palvelujen saavutettavuus, sekoittunut ja tiivis kaupunkirakenne ovat kaikki 

ikääntyneidenkin kannalta hyviä asioita. Tavoitteena on, että ikäihmisillekin sopivia, 

erikokoisia asuntoja on tarjolla palvelujen lähellä. Palveluiden pitää olla saatavilla 

ja saavutettavissa ja reittien, erityisesti kevyenliikenteen väylien tulee olla sujuvia ja 

turvallisia. Myös virkistystoiminnot ja viheralueiden sijainti vaikuttavat 

elinympäristön laatuun. 

Asumisessa kaupunkirakenteen tiivistäminen ja asuntojen täydennysrakentaminen 

parantavat myös ikäihmisten olosuhteita. Ikäihmisten asumiseen ei osoiteta erillisiä 

alueita, vaan tavoitteena on palveluiden ja erilaisten asumismuotojen sekä eriikäisten 

asukkaiden sekoittuminen. 

Palvelutarjonnassa tavoitteena on keskustan palveluiden säilyminen ja 

kehittäminen; tiivistyvä ja täydentyvä keskusta parantaa palvelujen 

saavutettavuutta ja saatavuutta. Uusissa asemakaavoissa ja asemakaavan 

muutoksissa mahdollistetaan esimerkiksi asuintonttien käyttö lähipalveluihin, eli 

esimerkiksi pieninä päiväkeskuksina tai muina pienimuotoisina palvelukeskuksina 

tai ”neuvoloina”. 

Liikenneasioissa keskustan kehittäminen, liikenneverkon ja erityisesti kevyen 

liikenteen reittien kehittäminen lisäävät liikenneturvallisuutta ja parantavat 

ikäihmisten liikkumismahdollisuuksia. 

Virkistysalueita on osoitettu eripuolilta kaupunkia ja niiden saavutettavuuteen 

kiinnitetään huomiota. 

Kaavoitus pyrkii tiedottamaan kaavahankkeista laajasti. Kaavat asetetaan 

nähtäville sekä kaavoitusosastolle että kaupungintalon yhteispalvelupisteeseen, 

jotta kynnys olisi mahdollisimman matala. Tietoa kaavoista saa myös internetistä. 

Tiedottaminen palvelee kaikkia kuntalaisia, mutta helpottaa myös ikäihmisten 

tiedonsaantia.

30 

13. ASUMISPALVELUT 

13.1 Tehostettu palveluasuminen 

Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan asumista sellaisessa asumisyksikössä, 

jossa henkilökuntaa on paikalla myös yöaikaan. Asukasvalinnat 

pitkäaikaisasumiseen tehdään viikoittain kokoontuvassa sosiaali- ja terveystoimen 

työryhmässä (SAS- työryhmä). 

Tällaisia yksiköitä ovat Kotikaari Sinisaaressa (47 asuntoa) ja Ripi Marttilanmäellä 

(8 asuntoa). Kaupungilla on lisäksi ostopalvelusopimus Palvelukoti Kokkilan 

kanssa (47 asuntoa/ 55 asukasta) ja Saga Care Finlandin kanssa 

dementiaryhmäkotien osalta (32 asuntoa). Lapin kuntaliitoksen myötä tuli 

tehostetun palveluasumisen paikkoja lisää 24-26 (Kirsikka 16 ja Kuunlilja 8-10). 

Vähintään 20 % sotainvalideille kaupunki on ostanut yksityiseltä palveluntuottajalta 

tehostettua palveluasumista tarpeen mukaan (4 paikkaa vuonna 2008) . Lisäksi 

kaupunki ostaa 7 tehostetun palveluasumisen paikkaa Raumalta ja lähikunnista. 

Kaikkiaan tehostetun palveluasumisen paikkoja on Raumalla 177-179, mikä on 5,0 

% yli 75- vuotiaiden ikäluokasta. 

13.2 Muu palveluasuminen 

Muulla palveluasumisella tarkoitetaan asumista sellaisessa asumisyksikössä, jossa 

on henkilökuntaa paikalla päiväaikaan ja yleensä klo 7-22. Yöllä tarvittava apu on 

järjestetty yöpartion kautta. Kaupungin omiin asuntoihin asukasvalinnat tehdään 

sosiaali- ja terveystoimen työryhmässä. Sinisaaren asukkaat kuitenkin valitsee 

kaupungin isännöinti tehden sosiaalitoimen kanssa yhteistyötä. Tällaisia 

kaupungin omia asumisyksiköitä ovat Marttilan palvelutalo Marttilanmäellä (12 

asuntoa) Lehtihaka Kortelassa (12 asuntoa) sekä Sinisaaren palvelukeskus (noin 

100 asuntoa vanhusten käytössä). 

Lisäksi Raumalla palveluasumista tarjoavat yksityinen Saga Care Finlandin Saga 

Seniorikeskus (85 asuntoa) ja Sotainvalidien Veljessäätiön Palvelutalo Iltatuuli (41 

asuntoa). Rauman mlk:n vanhustenkotiyhdistyksellä on 16 asuntoa Uotilassa ja 

Lapin vanhustenkotiyhdistyksellä on 30 asuntoa. (Ursulassa 8 asuntoa ja 

Linnavuoren palvelukeskuksen pihapiirissä 22 asuntoa). 

Kun on kysymyksessä pelkästään asuminen, on asuntotilanne vanhusten kohdalla 

yleisesti ottaen hyvä.

31 

14. LAITOSPALVELUT 

Sosiaalihuoltoasetus (§ 11) säätää, että laitoshuoltoa toteutettaessa on henkilölle 

järjestettävä hänen ikänsä ja kuntonsa mukainen tarpeellinen kuntoutus, hoito ja 

huolenpito. Hänelle on lisäksi pyrittävä järjestämään turvallinen, kodinomainen ja 

virikkeitä antava elinympäristö, joka antaa mahdollisuuden yksityisyyteen ja edistää 

hänen kuntoutumistaan, omatoimisuuttaan ja toimintakykyään. Laitoshuoltoa 

järjestetään mm. vanhainkodeissa. Laitoshoito voidaan järjestää lyhytaikaisena tai 

jatkuvana päivä- tai yöhoitona tahi ympärivuorokautisena hoitona. Laitoksessa 

voidaan lisäksi järjestää itsenäistä asumista tukevaa sekä kuntouttavaa toimintaa. 

Kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolait puolestaan antavat kaupungille 

velvoitteen järjestää sairauden vuoksi tarpeellinen sairaalahoito. 

14.1 Vanhainkodit 

Rauman kolmessa vanhainkodissa Kaunisjärvellä (118), Uudellalahdella (51) ja 

Marttilanmäellä (38) on yhteensä paikkoja 207, joista lyhytaikaishoidonpaikkoja on 

14 Kaunisjärvellä. Lapin kuntaliitoksen myötä tuli vanhainkotipaikkoja lisää 26, 

joista 2 lyhytaikaishoidonpaikkaa. Lisäksi Rauman kaupungilla on Laitilan 

Kaukolankodissa 3 paikkaa. Yhteensä paikkoja on 236 (pitkäaikaispaikkoja 220 ja 

lyhytaikaispaikkoja 16) eli 6,5 % yli 75-vuotiaista. Pitkäaikaisasukkaat 

vanhainkoteihin tulevat sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöryhmän (SAS-ryhmä) 

kautta. Vanhainkotiasukkaiden keski-ikä on noin 86 vuotta ja valtaosalla heistä on 

myös muistiin liittyvää sairautta. Uudenlahden osalta on tehty päätös, että se siirtyy 

pois vanhainkotikäytöstä ja korvaavat paikat järjestetään tehostettuna 

palveluasumisena. 

14.2 Terveyskeskuksen sairaala 

Terveyskeskussairaalan toiminta on painottumassa vanhusten akuuttien 

sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen (lonkkamurtumat) ja akuutin toimintakyvyn 

laskun syyn selvittelyyn. Potilaiden omatoimisuuden tukeminen ja ns. kuntouttava 

työote ovat keskeisiä keinoja, jotta akuuttitilanteesta selviytymisen jälkeen potilas 

voisi palata siihen ympäristöön, josta hän sairaalaan joutui tulemaan. 

Tavoitteena on nopea ja oikea-aikainen hoitoon pääsy, tehokas hoito ja 

laitostumisen estäminen. Lisäksi potilaan elämänlaatu ja toimintakyky pyritään 

saamaan hänen sairautensa huomioiden maksimaalisen hyväksi. 

Vuodesta 2006 alkaen sairaalan potilaspaikkojen määrää vähennettiin 116 

paikasta osastojen profiloitumisen myötä 108 paikkaan. Sairaalassa toimii kaksi 

akuuttiosastoa 

(12 ja 14), jotka vastaanottavat kaikki päivystyksestä ja lääkärien ja hoitajien 

vastaanotolta siirtyvät potilaat sekä mahdollisuuksien mukaan myös 

erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon siirtyviä potilaita. Osastot 11 ja 13 toimivat 

kuntoutusosastoina, jotka vastaanottavat lähes kaikki erikoissairaanhoidosta 

jatkohoitoon siirtyvät potilaat sekä lisäksi akuuttiosastoilta siirtyvät, pitempiaikaista

32 

kuntoutusta vaativat potilaat. Terveyskeskuspaikoista noin 30 vievät perushoivaa 

tarvitsevat potilaat, joilla ei ole enää lääketieteellistä hoidon tarvetta, ja jotka 

odottavat pääsyä heille suunniteltuun jatkohoitopaikkaan. Eurajoen käytössä olleet, 

keskimäärin kahdeksan paikkaa on saatu vuoden 2009 alusta raumalaisten 

käyttöön. 

Keväällä 2007 tehtiin päätös, jonka mukaan aiemmin sairaalan osastoilla hoidetut 

alkoholiongelmaiset katkaisuhoitoa tarvitsevat hoidetaan Porin A-klinikan 

katkaisuyksikössä ostopalveluna. Ratkaisusta hyötyivät sekä päihdeongelmaiset 

että sairaalan osastot, jotka saivat muutaman vuodepaikan 

tarkoituksenmukaisempaan käyttöön. Tosin sairaalassa hoidetaan edelleen ne 

katkaisuhoitopotilaat, joilla on jokin lääketieteellistä hoitoa vaativa sairaus. 

14.3 Erikoissairaanhoito 

Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoitoa vaativat iäkkäät 

raumalaiset hoidetaan sairauden mukaisella poliklinikalla tai osastolla. Potilaat 

saavat lähetteen erikoissairaanhoitoon useimmiten terveyskeskuksesta. Kiireellistä 

hoitoa vaativat iäkkäät potilaat ohjautuvat myös suoraan ensiapupoliklinikoille 

Poriin ja Raumalle. Ajoittain Rauman Aluesairaalassa on ollut siirtoa odottavia 

potilaita (ks. 10.1) Sairaalahoidon jälkeistä tai muuta erityistason kuntoutusta 

vaativat iäkkäät potilaat hoidetaan toistaiseksi Satalinnan sairaalan 

kuntoutusyksikössä. Psykiatrista hoitoa vaativat hoidetaan Harjavallan sairaalan 

vanhuspsykiatrian osastoilla tai poliklinikalla. 

Geriatrian yksikössä tutkitaan, hoidetaan ja kuntoutetaan iäkkäitä, varsinkin 

monisairaita ja/tai moniongelmaisia. Geriatrisia erityisongelmia ovat esimerkiksi 

muistin heikkeneminen, kaatuilu, huimailu, kotona pärjäämättömyys monesta eri 

syystä, monien lääkkeiden yhtäaikainen käyttö tai iäkkäillä vältettävien lääkkeiden 

käyttö, moninainen oireilu. Geriatrian arvioinnin lisäksi voidaan tutkimusosastolla (2 

paikkaa, viikko-osasto) tutkia ja arvioida geriatrisen potilaan sairauksia ja ongelmia. 

Geriatrin arvio, tutkimukset ja konsultaatiot pyritään hoitamaan lyhyellä ajalla. 

Geriatrian kuntoutus (5 paikkaa) tapahtuu Satalinnan sairaalan 

kuntoutusyksikössä. Geriatrisen erityistason kuntoutuksen aiheita ovat esimerkiksi 

iäkkäiden aivohalvaus, lonkkamurtuma, liikuntavaikeudet, kaatuilu, kiputilat, silloin 

kun tarvitaan erityistyöntekijöitä (toimintaterapeutti), erityisen intensiivistä 

kuntoutusta tai iäkäs on monisairas ja /tai muistiongelmainen. Geriatrisen 

toiminnan tavoitteena on kotona selviytymisen mahdollistaminen edelleenkin. 

Toimintatapa on moniammatillinen ja lähtökohtana sairaus- ja 

toimintakykykeskeinen lähestyminen. Yhteydet kotiympäristöön ja 

terveyskeskuksiin ovat toiminnan perusta. Yhteistyö geriatrian ja psykogeriatrian 

yksiköiden kesken on tapahtunut sujuvasti. Yksiköiden järjestämässä 

muistihoitaja/psykogeriatrian erityisosaaja koulutuksessa on mukana Rauman 

muistihoitaja. Tavoitteena on muodostaa toimiva osaajaverkosto Satakuntaan 

dementia ja psykogeriatristen iäkkäiden potilaiden hoidossa.

33 

15. IKÄIHMISTEN PALVELUJEN LAATUSUOSITUS 

15.1 Sosiaali- ja terveysministeriö: Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (2008) 

Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaan tavoitteena on, että ehkäisevää 

toimintaa ja palveluja lisätään, monipuolistetaan ja uudistetaan kunnissa tukemaan 

ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Kotihoidon kattavuutta on nostettava 

lähemmäksi tutkimusten osoittamaa tarvetta. Säännöllisen kotihoidon ja 

omaishoidon tuen palveluja lisäämällä voidaan lisätä erityisesti dementiaoireisten 

ja mielenterveysongelmaisten henkilöiden kotona asumisen mahdollisuuksia. 

Ikääntyneiden asuinolojen koheneminen ja kotihoidon laajentuminen vähentävät 

tavallisen palveluasumisen tarvetta, jolloin palveluasumisen tarve painottuu entistä 

enemmän tehostettuun palveluasumiseen. 

Riittävä kotihoito ja tehostettu palveluasuminen sekä uudentyyppisten 

hoivapalvelujen kehittäminen mahdollistavat pitkäaikaisen laitoshoidon osuuden 

vähentämisen kunnissa. 

Laatusuosituksen valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 mennessä 

esitetään, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 

- 91-92 % asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin 

perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja 

terveyspalvelujen turvin 

- 13-14 % saa säännöllistä kotihoitoa 

- 5-6 % saa omaishoidon tukea 

- 5-6% on tehostetun palveluasumisen piirissä 

- enintään 3% on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa 

terveyskeskuksen vuodeosastoilla

34 

Seuraavassa taulukossa esitetään edellä mainittujen tavoitteiden mukaiset 

tavoitteet Raumalla. 

NYKYTILA JA LAATUSUOSITUKSEN MUKAISET TAVOITTEET RAUMALLA 

vuosi 2008 2009 2012 2015 2020 2025 

yli 75-v. 3 569 3 608 3 898 4 115 4 682 5 869 

KOTIPALVELU+KOTISH/asiakkaita poikkileikkauspäivänä 30.11. 

tavoite Raumalla 14% 500 505 546 576 655 822 

kotipalvelu 300 

kotisairaanhoito 98 

asiakkaita 30.11.2008 398/11,5% 

kasvu 107 148 178 257 424 

OMAISHOITO/asiakkaita 


asiakkaita 138 /3,9% 

kasvu 78 96 109 143 214 

TEHOSTETTU 

PALVELUASUMINEN/paikkoja 


paikkoja 177-179 / 5,0% 177-179/5,0% 230 / 5,9% 230 /5,6% 230 / 4,9% 230 / 3,9% 

lisätarve 37 4 17 51 122 

LAITOSASUMINEN/paikkoja 


paikkoja 250 / 7,0% 255 /7,1% 136/3,5% 136/3,3% 136/2,9% 136 / 2,3% 

lisätarve 4 40 

TEHOSTETTU + LAITOSASUMINEN YHTEENSÄ 

Tavoite 9% 321 325 351 370 421 528 

paikkoja Raumalla 427-429 434 366 366 366 366 

lisätarve 4 55 162 

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhteinen luku on otettu valtakunnallisesta 

kotihoitolaskennan tilastosta (Hilmo), joka tehdään poikkileikkauksena vuosittain 

30.11. 

Tehostettuun palveluasumiseen (henkilöstö paikalla myös yöaikaan) on laskettu 

paikkoja kaikkiaan 177-179. Paikkoja on Kokkilassa 55, Dementiaryhmäkodeissa 

32, Ripissä 8 paikkaa, Kotikaaressa 47, Lapissa 24-26 ja lisäksi ostopalveluina 11 

paikkaa. 

Pitkäaikaishoidon vanhainkotipaikkoja on kaikkiaan 236, joista Kaunisjärvellä 

118, Uudellalahdella 51, Marttilanmäellä 38, Lapin Linnavuorella 26, lisäksi Laitilan 

Kaukolakodissa on 3 paikkaa. Lyhytaikaishoitoon on varattu 16 paikkaa, joten 

laskelmaan on otettu 220 paikkaa. Lisäksi vuodesta 2009 eteenpäin luvuissa on 5 

ostopalveluina järjestettyä paikkaa. Tässä laskelmassa on otettu huomioon 

vuosina 2008-2009 terveyskeskuksen vuodeosastoilla olevat 30 paikkaa.

35 

Vuoteen 2012 mennessä Uudenlahden 51 paikkaa muutetaan tehostetun 

palveluasumisen paikoiksi ja 38 vanhainkodin pitkäaikaispaikkaa 

lyhytaikaispalvelu-paikoiksi eikä terveyskeskuksen 30 paikkaa oteta huomioon, 

joten pitkäaikaispaikkoja on vuonna 2012 yhteensä 136. 

15.2 Laatusuosituksen mukaiset tavoitteet Raumalla 

Seuraavassa taulukossa kuvataan palvelujen nykytila ja suosituksen mukaiset 

tavoitteet Raumalla vuoteen 2025. 

Tässä strategiassa Rauman kaupungin asettamiksi tavoitteiksi esitetään, että 75- 

vuotta täyttäneistä henkilöistä: 

- 3,7 % on päiväkeskustoiminnan piirissä kalenterivuoden aikana 

- 1,5 % :lle on lyhytaikaispalvelujen paikkoja 

- 10 %:lle on muun palveluasumisen asuntoja 

NYKYTILA 

vuosi 

2008 2009 2012 2015 2020 2025 

yli 75-v. 3 569 3 608 3 898 4 115 4 682 5 869 

PÄIVÄKESKUS/asiakk. 

tavoite Raumalla 114/3,2 % 144/3,7 % 152/3,7 % 173/3,7 % 217/3,7 % 

asiakkaita 

84/2,4 % 

kasvu 

30 60 68 89 133 

LYHYTAIKAISPALV./ 

paikkoja 

tavoite Raumalla 1,5 % 53 27/0,7 % 59/1,5 % 62/1,5 % 70/1,5 % 88/1,5 % 

paikkoja/lisätarve 21/0,6 % 21/6 59/0 59/3 59/11 59/29 

MUU PALV.ASUMINEN/ 

asuntoja 

tavoite Raumalla 10 % 357 342 390/10 % 411/10 % 468/10 % 587/10 % 

asuntoja 

lisätarve 

296/8,3 % 

46 94 115 172 291 

Lyhytaikaispaikkoja on 21 paikkaa (Rauman 14, kolme ostopalvelupaikkaa ja 

Lapin kaksi laitospaikkaa ja kaksi tehostetun palveluasumisen paikkaa). Vuoteen 

2012 mennessä laitospaikoista muutetaan 38 paikkaa lyhytaikaispaikoiksi. 

Muuhun palveluasumiseen (yht. 296 asuntoa) on laskettu mukaan Marttilan 12 

asuntoa, Sinisaaren 100, Iltatuulen 41, Uotilan 16, Kortelan 12, Sagan 85 sekä 

Lapin Ursulan 8 ja Linnavuoren pihapiirin rivitaloasunnot 22. 

Tavoitteiden saavuttaminen ja palvelujen laadun sekä vaikuttavuuden turvaaminen 

edellyttää toimivia palveluketjuja. Ikääntyneiden kotona asumisen ja arjen 

sujuvuuden tueksi tarvitaan yhteistä palvelunäkemystä, jossa sosiaalitoimi, 

perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito sekä muut palveluja tuottavat tahot 

toimivat saumattomasti.

36 

16. YHTEENVETO NYKYTILASTA 

Rauman väestöstä (sisältää v.2009 alusta tapahtuneen kuntaliitoksen myötä Lapin 

kunnan asukkaat) yli 65-vuotiaiden osuus ennusteen mukaan on vuonna 2010 

19,7 % kun vastaava luku koko Suomessa on 17,6 %. Vuonna 2012 ennusteen 

perusteella vastaavat luvut ovat Raumalla 21,4 % (v.2015 osuus 23,6 %) ja koko 

Suomessa 18,9 % (v. 2015 osuus 20,7 % ). Raumalla yli 75-vuotiaiden ikäihmisten 

määrä kasvaa vuodesta 2008 vuoteen 2015 mennessä 546 henkilöllä. Päivittäistä 

palvelutarvetta voidaan arvioida heistä olevan noin 137-164 henkilöllä. 

Väestön ikääntyminen tuo mukanaan haasteita kaikille hallintokunnille ja toimijoille 

niin, että kaikessa toiminnassa rakennetaan, kukin osaltaan hyvän elämän 

edellytyksiä myös iäkkäille kuntalaisille. Sosiaali- ja terveystoimella on puolestaan 

erityinen vastuu siitä, että iäkkäät henkilöt saavat tarvitsemansa hoidon ja palvelun 

ammattitaitoisesti ja hyvin. Kaiken toiminnan tavoitteena on ikäihmisten kotona 

selviytyminen mahdollisimman pitkään. Ennaltaehkäisevä toiminta liittyen kaikkiin 

elämän eri alueisiin on ensiarvoisessa asemassa. Turvallisuus ja mielekäs elämä 

kantavat pitkälle. Ikäihmisten arvostaminen ja itsemääräämisoikeuden 

kunnioittaminen sekä kuntoutumista edistävä huolenpito mahdollistavat hyvän 

vanhuuden. Palvelujen järjestämisessä tavoitteena on antaa oikeaa palvelua 

oikeassa paikassa oikeaan aikaan. 

Ikäihmisten liikuntapalvelut 

Tällä hetkellä liikuntatoimella on kohtuullisesti vanhuksille suunnattuja ja ohjattuja 

liikuntaryhmiä. Muita keskeisiä vanhuksille liikuntaa järjestäviä tahoja ovat 

eläkeläis- ja vammaisjärjestöt, terveyskeskuksen fysioterapiaosasto, urheiluseurat, 

kansalaisopisto, vanhainkodit, palvelukeskukset ja -talot. 

Vaikka vanhuksille suunnattua liikuntatoimintaa Raumalla on kohtuullisesti, tarve 

uusien ryhmien perustamiseen on suuri. Ongelmana ovat erityisesti sellaiset 

kotona asuvat vanhukset, joiden on hankala lähteä mukaan liikuntaryhmiin. Heidän 

kohdallaan toimintakyvyn ylläpitämisen tärkeys esimerkiksi kotivoimistelun avulla 

korostuu. Nykyisestä tiedottamisesta huolimatta kaikki eivät saa tietoa tarjolla 

olevista liikuntapalveluista, minkä vuoksi monet vanhukset eivät osallistu heille 

suunnattuihin liikuntaryhmiin. Lisäksi koulutettuja ohjaajia ja sopivia tiloja ei ole 

riittävästi. Raumalla tarvitaan arki- ja lähiliikuntapaikkoja sekä mm. 

terveysliikuntasaleja, jotka palvelevat vanhuksia sekä muita erityisryhmien 

liikunnan harrastajia. Kaikissa liikuntapaikoissa ei ole riittävästi huomioitu 

esteetöntä liikkumista. 

Terveysliikunnan yhteistyöelin on perustettu seuraamaan ja kehittämään 

vanhusten liikuntapalveluja.

37 

Ikäihmisten kulttuuripalvelut 

Kulttuuritoiminnoilla on suuri merkitys henkisen hyvinvoinnin edistämisessä. Se tuo 

uusia virikkeitä ja antaa elämyksiä. Joidenkin tutkimusten mukaan kulttuuripalvelut 

ylläpitävät terveyttä parhaiten ja pitävät samalla aivosolut liikkeellä. Yksinasuville 

vanhuksille ”kulttuurituokiot” saattavat muodostaa tuiki tärkeän kontaktipinnan 

muihin ihmisiin. 

Rauman kaupungin kulttuuritoimi edistää kulttuuritoiminnan edellytyksiä sekä 

järjestää kulttuuritilaisuuksia ja – tapahtumia. Ikäihmisten 

osallistumismahdollisuuksia lisätään ajoittamalla kulttuuritilaisuuksia myös 

päiväsaikaan ja tiedottamalla tapahtumista yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. 

Kotiin annettavat hoiva- ja hoitopalvelut 

Kotipalvelu toimii kaikkina viikonpäivinä klo 7-22, yöllä annettava palvelu ostetaan 

yksityiseltä palveluntuottajalta. Yöllä palveluja tarvitsevia on ollut keskimäärin 16 

asiakasta kuukaudessa. Kotipalvelussa on ollut käytössä sekä säännöllisen että 

tilapäisen kotipalvelun palveluseteli vuodesta 2006. 

Kotisairaanhoito toimii arkisin klo 8-16 ja viikonloppuisin ennalta suunniteltuja 

kotikäyntejä tekee yksi työntekijä klo 7-15 välisenä aikana. 

Raumalla ja Lapissa säännöllisen kotipalvelun ja kotisairaanhoidon 

poikkileikkauslaskennan (valtakunnallinen laskenta tehdään joka vuosi 30.11.) 

mukaan säännöllistä palvelua saavia asiakkaita oli vuonna 2008 yhteensä 464, 

joista yli 75-vuotiaita oli 398 henkilöä. Kattavuusprosentti on 11,5 %, kun 

valtakunnallisen laatusuosituksen mukainen tavoite on 13 – 14 prosenttia. 

Tavoitteen mukainen määrä on 507 -546 asiakasta vuonna 2012. 

Kotipalvelun tukipalvelut 

Kotipalvelun tukipalveluasiakkaita oli vuonna 2008 kaikkiaan 925. Suurimmat 

asiakasryhmät ovat ateriapalvelun ja turvapalvelun asiakkaat. Kotipalvelu ostaa 

tukipalveluateriat kaupungin ruokahuoltoyksiköltä ja myy ne kuljetettuina edelleen 

asiakkailleen. Vuonna 2008 tukipalveluaterioitten valmistus on siirtynyt 

Marttilanmäeltä Steniuksen keittiöön. Päiväkeskustoiminta on toteutettu Uotilan 

palvelukeskuksen tiloissa. Tarvetta päivätoiminnalle on enemmän kuin on voitu 

tarjota ja vuoden 2008 budjetissa olikin määrärahaa päivätoimintapalvelujen 

ostamiseksi yksityisiltä palveluntuottajilta. Yli 75-vuotiaita tukipalvelun asiakkaita oli 

kaikkiaan 756, mikä on 21,2 % 75 -vuotta täyttäneestä väestön osasta. 

Omaishoito 

Omaishoidossa hoidetaan runsaasti huolenpitoa tarvitsevia. Omaishoidon 

asiakkaita oli vuonna 2008 Raumalla ja Lapissa kaikkiaan 182. Heistä yli 75- 

vuotiaita omaishoidettavia oli 138, mikä on 3.9 % yli 75-vuotiaiden ikäluokasta. 

Laatusuosituksen mukainen kattavuustavoite vuodelle 2012 on 5-6 %. Tämän 

tavoitteen mukainen yli 75-vuotiaiden asiakkaiden määrä on 195 – 234 vuonna 

2012.

38 

Lyhytaikaishoidon palvelut 

Kaunisjärven vanhainkodissa on 14 lyhytaikaishoidon paikkaa ja Lapin kunnassa 

kaksi paikkaa vanhainkodissa ja kaksi paikkaa tehostetussa palveluasumisessa, 

joten yhteensä paikkoja on 18. Näiden lisäksi lyhytaikaishoidon palveluja ostetaan 

yksityisiltä palveluntuottajilta 2-3 paikkaa. Omaishoidettavat ja säännöllisesti 

vuorohoidossa olevat asiakkaat ovat suurimmat käyttäjäryhmät. Lyhytaikaishoidon 

paikat ovat yleensä varattuja pitkäksi aikaa eteenpäin. 

Asumispalvelut 

Tehostetun palveluasumisen (henkilöstöä paikalla myös yöllä) paikkoja on 

Raumalla 177-179, mikä on 5,0 % yli 75-vuotiaiden ikäluokasta. Laatusuosituksen 

mukainen tavoite vuoteen 2012 on 5 – 6 % ja tämän tavoitteen mukainen 

paikkamäärä Raumalla 195 – 234. Uudenlahden 51 vanhainkotipaikan 

korvaaminen tehostetun palveluasumisen paikoilla vuonna 2011 muuttaa 

kattavuusprosenttia siten, että se on 5.9 % vuonna 2012. 

Muun palveluasumisen asuntoja on kaikkiaan 296. Näissä yksiköissä henkilöstöä 

on paikalla päivä - ja ilta-aikaan ja yöpalvelut saadaan ostopalveluna. 

Ikäihmisten yleinen asuntotilanne on ollut Raumalla hyvä. SAS-työryhmän (Selvitä- 

Arvioi-Sijoita) vaikeutena toimintakyvyltään heikentyneille vanhuksille, jotka eivät 

enää kotihoidossa selviä, hoitopaikkaa hakiessaan on ollut tehostetun 

palveluasumisen paikkojen puute. Tehostetun paikkojen puutteen vuoksi 

vanhainkoteihin on sijoittunut asiakkaita, joille tarkoituksenmukaisempi paikka olisi 

ollut muu asumisen muoto. 

Laitospalvelut 

Rauman vanhustyön palvelurakenteen on todettu tilastoissa ja tehdyissä 

selvityksissä olevan laitospainotteinen. Laitospaikkoja on kuitenkin vähennetty 

muutaman vuoden sisällä kaikkiaan 25 paikalla. Uudenlahden vanhainkodista 

irrotettiin 5 paikkaa vaikeavammaisten asumispalveluyksikkö Puhdin 

perustamiseksi tammikuussa 2001. Vuoden 2003 alusta lukien vähennettiin 

Uudeltalahdelta 10 ja Kaunisjärveltä 2 paikkaa ja vuoden 2004 syyskuussa 

Uudeltalahdelta on edelleen vähennetty 8 paikkaa. 

Laitospaikkojen tilastoinnissa lasketaan yhteen kunnan pitkäaikaiskäytössä olevat 

vanhainkoti- ja terveyskeskussairaalan paikat, mikä suhteutetaan yli 75- 

vuotiaaseen väestöön. Terveyskeskuksen sairaalassa hoidetaan 20 - 30 

pitkäaikaishoidossa olevaa potilasta. Nämä paikat on nyt huomioitu laskettaessa 

paikkoja 2008 ja 2009, mutta siitä eteenpäin nämä paikat eivät enää sisälly 

lukuihin. Jatkossa terveyskeskuksen sairaalassa ei hoideta enää potilaita, jotka 

eivät tarvitse sairaalatasoista palvelua. Laskelmissa on huomioitu Rauman 

pitkäaikaiskäytössä olevat vanhainkotipaikat, yhteensä 220 paikkaa sekä 

ostopalveluina hankitut 5 paikkaa. 

Paikkojen kattavuus yli 75-vuotiaiden ikäluokasta on nyt 7,0 %. Valtakunnallinen 

tavoite vuoteen 2012 on, että kattavuus on 3 prosenttia. Tämän 

kattavuustavoitteen mukainen paikkamäärä on 117 paikkaa vuonna 2012. 

Uudenlahden vanhainkodin paikkojen korvaaminen tehostetun palveluasumisen

39 

paikoilla vuonna 2011 muuttaa prosenttilukua siten, että vuonna 2012 

vanhainkotien paikkamäärä on 3.5 % yli 75-vuotiaiden ikäluokasta. Tämä tarkoittaa 

19 vanhainkotipaikkaa yli tavoitemäärän. 

Terveyskeskuksen sairaalan osastot 

Aluesairaalan potilaspaikkojen väheneminen vaikuttaa merkittävästi 

terveyskeskuksen sairaalan toimintaan nyt ja tulevaisuudessa. Terveyskeskuksen 

sairaalassa on neljä osastoa. Sairaalan potilaspaikkaluku on 108. 

Potilaat tulevat terveyskeskuksen osastoille suoraan päivystyksestä, lääkärien ja 

hoitajien vastaanotolta, sairaalasiirtona jatkohoitoon erikoissairaanhoidosta tai 

joskus myös etukäteen sovitulle hoitojaksolle kotoa. 

Sairaalan toiminta on painottumassa vanhusten akuuttien sairauksien hoitoon ja 

kuntoutukseen (lonkkamurtumat) ja akuutin toimintakyvyn laskun syyn selvittelyyn. 

Potilaiden omatoimisuuden tukeminen ja ns. kuntouttava työote ovat keskeisiä 

keinoja, jotta akuuttitilanteesta selviytymisen jälkeen potilas voisi palata siihen 

ympäristöön, josta hän sairaalaan joutui tulemaan. 

Erikoissairaanhoito 

Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoitoa vaativat raumalaiset 

potilaat hoidetaan sairauden mukaisella poliklinikalla tai osastolla. Sairaalahoidon 

jälkeistä tai muuta erityistason kuntoutusta vaativat iäkkäät potilaat hoidetaan 

toistaiseksi Satalinnan sairaalan kuntoutusyksikössä. Psykiatrista hoitoa vaativat 

hoidetaan Harjavallan sairaalan vanhuspsykiatrian osastoilla tai poliklinikalla. 

Geriatrian yksikössä tutkitaan, hoidetaan ja kuntoutetaan iäkkäitä, varsinkin 

monisairaita ja/tai moniongelmaisia. Geriatrian arviointi ja tutkimusosastolla (2 

paikkaa, viikko-osasto) voidaan tutkia ja arvioida geriatrisen potilaan sairauksia ja 

ongelmia, jolloin arvio, tutkimukset ja konsultaatiot pyritään hoitamaan lyhyellä 

ajalla. Geriatrian kuntoutus (5 paikkaa) tapahtuu Satalinnan sairaalan 

kuntoutusyksikössä. Geriatrisen toiminnan tavoitteena on kotona selviytymisen 

mahdollistaminen edelleenkin.

40 

17. IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA VUOTEEN 

2012 

17.1 Vanhustyön visio 

Vanhustyön visiona vuoteen 2012 on, että raumalaiset ikäihmiset asuvat 

itsenäisesti kodeissaan, jonne heillä on mahdollisuus saada tarvitsemansa 

palvelut. Niille ikäihmisille, jotka eivät kykene selviytymään kotona, varataan 

riittävästi asumispalveluja ja pitkäaikaista laitoshoitoa. Vanhustyön palveluissa 

korostuvat ikäihmisten oikeus hyvään elämään sekä kuntouttavan ja ehkäisevän 

työn periaatteet. Raumalla ikäihmisten on turvallista asua, liikkua ja osallistua. 

17.2 Vanhustyön strategiset tavoitteet 

Vuoteen 2012 tavoitteena on, että yli 75-vuotiaista raumalaisista 

91 % asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin 

perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja 

terveyspalvelujen turvin 

Toimenpiteet 

- lisätään päivätoimintapalveluja siten, että vuosittainen 

asiakasmäärä nousee nykyisestä 2,4 prosentista 3,7 prosenttiin yli 

75-vuotiaista kalenterivuoden aikana, mikä tarkoittaa 

päivätoiminnan piirissä olevien asiakkaiden määrän kasvua 60 

asiakkaalla nykyisestä 84 asiakkaasta. 

- lisätään säännöllisiä (vähintään kerran viikossa tapahtuva) 

kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) palveluja niin, että 

asiakkaiden määrä aina vuosittain 30.11. tehtävässä 

valtakunnallisessa asiakaslaskennassa nousee nykyisestä 11,5 

prosentista 14,0 prosenttiin yli 75- vuotiaista. Tämä tarkoittaa 

asiakasmäärän kasvua 148 asiakkaalla nykyisestä 398 

asiakkaasta. 

- nostetaan omaishoidontuella hoidettujen määrää nykyisestä 3,9 

prosentista 6,0 prosenttiin yli 75-vuotiaista kalenterivuoden aikana. 

Tämä tarkoittaa omaishoidon piirissä olevien asiakkaiden määrän 

kasvua 96 asiakkaalla nykyisestä 138 asiakkaasta. 

- nostetaan lyhytaikaishoidon paikkojen määrää nykyisestä 0,6 

prosentista 1,5 prosenttiin yli 75-vuotiaiden määrästä. Tämä 

tarkoittaa paikkojen lisäämistä 38 paikalla nykyisten 21 paikan 

lisäksi. 

- lisätään muun (ei-tehostetun) palveluasumisen asuntoja nykyisestä 

8,3 prosentista 10,0 prosenttiin yli 75-vuotiaiden määrästä. Tämä 

tarkoittaa 94 asunnon lisätarvetta kun asuntoja on nyt 296.

41 


6 % asuu tehostetussa palveluasumisessa 

Toimenpiteet 

- lisätään tehostetun palveluasumisen paikkoja nykyisestä 5,0 

prosentista 6,0 prosenttiin yli 75-vuotiaiden määrästä. Tämä 

tarkoittaa paikkojen lisäämistä 57-59 paikalla nykyisten 177-179 

paikan lisäksi. 

- Uudenlahden vanhainkodin toiminnan päätyttyä sen 51 paikkaa 

korvataan tehostetun asumisen paikoilla, joten tavoitteen 

saavuttamiseksi riittää, että lisäksi järjestetään 4 paikkaa 

ostopalveluna/palvelusetelinä 


enintään 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa 

terveyskeskuksen vuodeosastoilla 

Toimenpiteet 

- pitkäaikaishoidon laitospaikkoja on nyt 7,0 prosentille 75 -vuotta 

täyttäneistä henkilöistä joten laitospaikkoja ei lisätä eikä 

terveyskeskuksen sairaalassa hoideta pelkästään perushoivaa 

tarvitsevia asiakkaita. Terveyskeskuksen sairaalassa nyt 

pitkäaikaisasiakkaiden käytössä olevia paikkoja ei näin ollen ole 

otettu tähän laskelmaan enää vuonna 2012 

- Uudenlahden vanhainkodin toiminnan päättyessä sen 51 paikkaa 

korvataan vastaavalla määrällä tehostetun palveluasumisen 

paikkoja. 

- pitkäaikaishoidon paikoista muutetaan 38 

lyhytaikaishoidonpaikoiksi 

- Näiden toimenpiteiden jälkeen pitkäaikaisen laitosasumisen 

paikkoja jää edelleen 136 mikä on 3,5 % yli 75-vuotiaiden määrästä 

(vuonna 2015 3,3 % ja vuonna 2020 2,9 %) 

Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää voimakasta panostusta 

ennaltaehkäisevään työhön, akuuttiin sairaanhoitoon ja kuntouttavaan hoitoon, 

kotihoitoon, tehostettuun palveluasumiseen sekä palveluihin ohjaukseen. 

Tavoitteiden saavuttamisen edellytyksenä on myös, että vanhustyössä ja sitä 

tukevissa palveluissa on riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa ja että toimitilat 

ovat tarkoituksen mukaiset.

42 

18. VANHUSTYÖN MENESTYSTEKIJÄT VUOTEEN 2012 

Strategisten tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan sekä nuorempien seniori-ikäisten 

että iäkkäämpien vanhusten näkökulman huomioonottamista eri hallintokuntien 

suunnitelmissa ja käytännön toimissa. 

18.1. Ennaltaehkäisevällä työllä ja terveyden edistämisellä myöhennetään palvelujen 

tarvetta 

Väestön ikääntyminen huomioidaan elinympäristön, asuinalueiden ja esimerkiksi 

julkisen liikenteen suunnittelussa pitkän aikavälin ehkäisevänä toimintana. 

Ikäihmisten toimintakykyä tuetaan yhteisöllisillä toiminta- ja 

osallistumismahdollisuuksilla sekä yksilölliseen tarpeeseen suunnitelluilla 

huolenpito- ja hoitopalveluilla. 

Tehdään yhteistyötä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa ja luodaan mahdollisuuksia 

ikäihmisten omaehtoiseen toimintaan. Uuteen vanhusten- ja vammaisten 

palvelukeskukseen suunnitellaan tiloja myös vapaaehtoisjärjestöille. Näissä, kuten 

myös Kaunisjärven tiloissa, on mahdollisuuksia järjestöille ylläpitää yhteistä 

tietonurkkaa ja järjestää tilaisuuksia. Vapaaehtoisjärjestöjen läsnäolo 

palvelukeskuksessa lähentää järjestöjen ja julkisen palvelutuottajien yhteistyötä. 

Kaunisjärven alakerran tilat ja suunnitteilla oleva uusi palvelukeskus muodostavat 

kokonaisuuden, jossa yksityiset palvelut, kolmas sektori ja kunnallinen palvelu 

kohtaavat. Uuden rakennuksen myötä tavoitteena on, että ikäihmiset löytävät sieltä 

tietoa, palveluja ja osallistumisen mahdollisuuksia. 

Kulttuuri - ja liikuntapalveluja kohdistetaan myös erityisesti seniori-ikäisille. 

Vanhustyö tekee yhteistyötä kulttuuri- ja liikuntatoimen kanssa tuoden oman 

vanhustyön osaamisensa toimintojen suunnitteluun ja käytännön toteutukseen. 

Näitä ovat esimerkiksi Kunnossa Kaiken Ikää - toiminta, kuntosalitoiminta ja 

senioreille syksyisin järjestettävä kulttuuriviikko. Liikuntatoimeen on palkattu 

erityisliikunnan ohjaaja vuonna 2008 suunnittelemaan, kehittämään ja 

toteuttamaan myös ikäihmisten liikuntaa. 

Ikäihmisten omatoimista liikkumista asiointiin, harrastuksiin ja sosiaaliseen 

kanssakäymiseen parannetaan lisäämällä palveluliikenteen kapasiteettia nykyisen 

yhden auton lisäksi toisella autolla. 

Kotihoidon henkilöstö on ollut ehkäisevän työn koulutuksessa niin, että kaikessa 

kotihoitotyössä henkilöstöllä on valmiudet ehkäisevään työotteeseen. Varsinaisia 

ehkäiseviä kotikäyntejä ja terveystarkastuksia ovat vuoden 2008 keväällä 

aloittaneet omilla tahoillaan sekä kotipalvelu että kotisairaanhoito. 

Kotisairaanhoidon kohderyhmänä ovat olleet kaikkein iäkkäimmät vanhukset, jotka 

asuvat kotona ja jotka eivät ole vuoteen käyttäneet terveyspalveluita sekä 

kotihoidon kaatumisriskissä olevat asiakkaat. 

Kotipalvelun kohderyhmänä ovat olleet turvapuhelinasiakkaat, joilla ei ole muita 

kotihoidon palveluja. Terveystarkastusten osalta kotipalvelu on tehnyt yhteistyötä 

Satakunnan ammattikorkeakoulun ”Soteekki”- palveluyksikön kanssa, jossa 

loppuvaiheen terveydenhoitaja- ja sairaanhoitajaopiskelijat ovat suorittaneet 

terveystarkastuksia.

43 

Yhteistyötä ”Soteekin” kanssa jatketaan. Näin saadaan myös tehtyä vanhustyötä 

tunnetuksi opiskelijoiden keskuudessa. 

Kotihoidon ehkäisevillä kotikäynneillä on selvitetty ikäihmisten terveydentilaa ja 

fyysistä, psyykkistä sekä sosiaalista toimintakykyä. Näin on pyritty löytämään 

hoitoa vaativat sairaudet ja räätälöimään tarvittava kotisairaanhoito ja/tai 

kotipalvelu sekä muut tukipalvelut. Toimintakykyä ja kotona selviytymistä on 

kartoitettu kotioloihin soveltuvalla tasapainotestillä, apuvälinekartoituksella, 

kaatumisvaaran arvioimislomakkeella, arvioimalla tasapainon varmuutta 

päivittäisissä toiminnoissa sekä täyttämällä yhdessä asiakkaan kanssa 

toimintaympäristön arviointilomakkeen ja kaatumisen seurantalomakkeen. 

Ehkäisevien kotikäyntien suunnittelua jatketaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon 

yhteistyönä saatujen kokemusten pohjalta. Valtakunnallisten tavoitteiden 

mukaisesti ehkäisevät kotikäynnit tulee kohdistaa riskiryhmiin. Tavoitteena on 

varhainen puuttuminen terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen, 

sairauksien tehokas hoito ja kuntoutus. Varhainen puuttuminen edellyttää erilaisten 

ehkäisevien ja kuntouttavien työmenetelmien ja palvelujen käyttöönottoa ja 

lisäämistä. 

Uuteen, Kaunisjärven vanhainkodin kiinteään yhteyteen sijoittuvaan vanhusten- ja 

vammaisten palvelukeskukseen suunnitellaan tilat myös seniorineuvolalle, josta 

käsin ehkäisevää työtä voidaan suunnitella ja toteuttaa. Vuonna 2009 

kohderyhmänä ovat tukipalveluasiakkaat, joilla ei ole muita säännöllisiä palveluja. 

Vuodesta 2010 lukien ehkäisevät kotikäynnit suunnataan tietylle ikäryhmälle. 

Myös vanhainkotien fysioterapeuttien työpanosta suunnataan enenevässä määrin 

kotihoidon asiakkaille. 

18.2 Vanhusten sairauksiin reagoidaan nopeasti 

Vanhusten terveydentilan heikentymisen syyt selvitetään nopeasti, jotta itsenäinen 

selviytyminen ja kotona asuminen onnistuisivat mahdollisimman pitkään. 

Suomalaisten yleisimpään sairausryhmään kuuluvien sydän- ja 

verisuonisairauksien ennusteet ovat muuttuneet paremmiksi. Näiden, kuten 

muidenkin vakavien erikoissairaanhoidon piiriin kuuluvien sairauksien hoito kuuluu 

lääketieteellisin perustein kaiken ikäisille ihmisille. Lääketieteelliset syyt 

ratkaisevat, kenelle hoito voidaan antaa ja missä. 

Erityisen tärkeää on havaita vanhuksen muistihäiriöt ja aloittaa Alzheimerin taudin 

lääkitys dementiaan oikea-aikaisesti. Tavoitteena on, että terveyskeskuksessa 

toimii geriatrivetoinen muistipoliklinikka, jossa työskentelee kaksi lääkäriä ja yksi 

muistihoitaja. Lääkärityöpanos on tällä hetkellä ¼ työvuotta, tavoitteena on nostaa 

työpanos ½ työvuoteen. Jotta liian pitkää jonoa ei syntyisi muistiongelmien 

tutkimisessa ja hoidon toteuttamisessa, tulee vuonna 2010 palkata toinen 

muistihoitaja.

18.3 Terveyskeskuksen sairaalan toiminta tukee kotihoitoa 

44 

Terveyskeskuksen sairaalan tavoitteena on nopea ja oikea-aikainen hoitoon pääsy, 

tehokas hoito ja potilaiden laitostumisen estäminen. Lisäksi potilaan elämän laatu 

ja toimintakyky pyritään saamaan hänen sairautensa huomioiden maksimaalisen 

hyväksi. 

Ikäihmisten sairaanhoidossa potilaan akuutissa tilanteessa on olennaista nopea, 

oikea-aikainen tautien havaitseminen sekä kroonisten sairauksien laadukas ja 

tehokas hoito ja tarkoituksenmukainen hoitopaikka, joka yleensä on ihmisen oma 

koti. Lääkehoidossa noudatetaan Turvallinen lääkehoito – oppaan ja Vanhusten 

turvallinen lääkehoito – kuntatiedotteen ohjeistusta. 

Iäkkään potilaan akuutti taudinkuva (esim. infektion, elinvaurion tai akuutin 

vamman yhteydessä) ei useinkaan noudata samaa kulkua kuin nuoren aikuisen. 

Kohdeoireet ovat vähäisempiä (paikalliset tulehdus- tai kipuoireet) ja toisaalta 

yleisoireet, kuten väsymys, lihasvoiman puute, tasapainon hallinnan 

heikkeneminen ja sekavuus vallitsevat. Näitä iäkkään henkilön yleisoireita 

nimitetään tyypillisesti yleistilan laskuksi. Usein potilas saapuu päivystykseen 

yleistilan laskun nimikkeellä, eikä ole pystytty selvittämään alkuperäistä usein 

paikallista syytä oireistoon. Syy ei aina edes ole somaattinen, vaan voi liittyä 

potilaan ajankohtaisiin elämänkokemuksiin. 

Iäkkään potilaan siirtyessä osastolle saattaa diagnostinen selvittely olla vielä 

kesken. Varsinaiset syyt yleisoireiden lisääntymiselle selviävät vasta muutamana 

ensimmäisenä 

hoitopäivänä. Nämä muodostavatkin tärkeän jakson, johon liittyy intensiivistä 

selvitys-, arviointi- ja tutkimustyötä. Selvityksiin sisältyy tiedonkeruuta 

aikaisemmasta sairastamisesta, toimintakyvystä, elämänkulusta, 

persoonallisuudesta ja läheissuhteista. Tärkeitä ovat myös tiedot aikaisemmin 

arkielämän selviytymisessä tarvitusta avusta ja tuesta. Lääketieteelliseen 

tutkimukseen kuuluvat sisätauti-, neurologinen, psyykkinen ja kognitiivinen status 

ja liikuntakyvyn ja sen esteiden selvittäminen mahdollisimman tarkasti. Vaikka 

lähestyminen on laaja-alaista, on samalla tehtävä priorisointia, mihin puututaan 

ensin ja mihin on tärkeintä vaikuttaa. Priorisointi koskee myös iäkkään potilaan 

tutkimussuunnitelmaa, jota tulee aikatauluttaa riittävän väljäksi, ettei siitä aiheudu 

lisästressiä. Osa vähemmän kiireellisistä tutkimuksista voidaan siirtää 

osastohoidon jälkeiseen aikaan ja potilas käy niissä esim. kotoa käsin. Akuutin 

sairauden oikein valittu, ajoitettu ja kohdennettu hoito on aloitettava välittömästi ja 

oireita lievittävää hoitoa on annettava jo ennen diagnoosin selviämistä. 

Kuntoutuspalvelujen sisällön kehittäminen tapaturmien ennaltaehkäisyyn, 

itsenäisen suoriutumisen ja turvallisuuden tukemiseen kotona on käynnistetty 

terveyskeskussairaalan osastoilla. Akuuttihoidon jälkeen nopeasti käynnistyvällä 

kuntoutuksella ja kuntouttavalla hoitotyöllä estetään tehokkaasti pitkäaikaiseen 

laitoshoitoon joutumista. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja 

sosiaalitoimen tiiviillä yhteistyöllä parannetaan kuntoutusketjun toimivuutta. 

Terveyskeskussairaalassa ei jatkossa hoideta perushoivaa tarvitsevia potilaita, 

joita on nyt noin 30 (heinäkuu 2008), vaan akuuttihoidon tarpeessa olevia 

päivystyksestä ja erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon tulevia potilaita.

45 

Terveyskeskussairaalassa lisätään henkilöstöä siten, että hoitohenkilöstömitoitus 

on STM:n laatusuosituksen mukaisesti hyvä 0,8/potilas. Tämä merkitsee 7 

sairaanhoitajan lisäystä vuonna 2009. Lisäksi erityisesti aivohalvauspotilaiden ja 

lonkkamurtumapotilaiden kuntoutukseen tarvitaan yksi fysioterapeutti. 

Vuonna 2008 terveyskeskussairaalassa hoitohenkilömitoitus sairaansijaa kohti oli 

0,73. 

Tavoitteena on saada terveyskeskukseen oma geriatri tai vaihtoehtoisesti ostaa 

riittävä työpanos erikoissairaanhoidosta. Tällä hetkellä Satakunnan 

sairaanhoitopiirin geriatri toimii terveyskeskuksessa yhtenä päivänä viikossa. 

18.4 Lääkärin ja muun henkilöstön yhteistyö on hyvä 

Lääkäri ja sairaanhoitaja ovat avainhenkilöitä vanhuksen uuden sairauden 

toteamisessa sekä jo olemassa olevien tautien hoitamisessa. On tavallista, että 

osa kansantaudeistamme (kuten masennus, muistihäiriöt ja diabetes) ilmaantuu ja 

esiintyy nimenomaan väestön ikääntyessä. Hyvään hoitotulokseen tarvitaan 

hoitohenkilökunnan ja lääkärin yhteistyötä. 

18.5 Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon hoidonporrastus on toimiva 

Toimiva hoidon porrastus ja konsultaatiomahdollisuus erikoissairaanhoidon, 

erityisesti Rauman Aluesairaalan ja terveyskeskuksen välillä on tärkeää. Tärkeää 

on myös palvelujen toimivuus ja saatavuus fysioterapia-, laboratorio- ja 

kuvantamisyksiköistä sekä lääkehuollosta. Akuutissa tilanteessa tehdään potilaalle 

nopeasti diagnoosi ja hoitopäätös ja aloitetaan hoito sen mukaisesti. Monien 

vakavien sairauksien lääke- ja leikkaushoito on kehittynyt niin, että sairaus on joko 

parannettavissa tai potilaan oireita voidaan merkittävästi lievittää ja toimintakykyä 

parantaa. 

18.6 Kotihoidosta vaihtoehto sairaalaan ottamiselle 

Lääkärin vastaanotolle, etenkin päivystykseen, tulee toistuvasti ikäihmisiä, joiden 

toimintakyky on tilapäisesti alentunut. Vallitsevaksi käytännöksi koko maassa on 

muodostunut tapa ottaa potilas sairaalahoitoon, koska se on usein helpompaa kuin 

välittömästi tarvittavan kotihoidon organisointi. Sairaalaosaston laitosolot eivät ole 

omiaan tukemaan iäkkään potilaan haurasta autonomiaa, vaan yleisoireet 

saattavat edelleen osastohoidon aikana lisääntyä. Tämä johtuu yleensä 

sairaalaoloissa monista tekijöistä: keskeytymättömän unen puute, ravinnon oton 

muuttuminen, sairaalassa toteutetut rutiinit (jotka toisaalta pyrkivät hyvään ja 

tukevat hoitoa): virtsakatetri, iv-infuusio, seurantalaitteet, kaiteet vuoteen ympärillä, 

lepositeet jne. Varsinainen sairaus kyllä hoidolla korjaantuu, mutta yleisoireet 

saattavat lisääntyä ja potilas menettää toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumista 

siinä määrin, ettei hoidon jälkeen enää kotiudu. Iäkkään henkilön autonomian 

menetykseen liittyy myös omasta tahdosta luopuminen: potilas ei enää pysty 

muodostamaan realistista mielipidettä tilanteessaan, kertomaan tahtoaan ja omia 

toiveitaan. Myös oma koti ja siellä asuminen vaipuu mielen pohjalle, ellei sitä

46 

pidetä jatkuvasti yllä ja mielessä. Jotta kotihoidosta tulee toimiva vaihtoehto 

sairaalaan ottamiselle, on kaikissa terveyskeskuksen yksiköissä oltava 

mahdollisuus selvittää toimintakyvyn alenemisen takana oleva tauti ja suunnitella 

tarvittava hoito ja tukitoimenpiteet. Kotihoidossa tarvittavat ja toteutettavat palvelut 

suunnitellaan kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhteistyönä. Aina kun on 

mahdollista, kotihoidon palvelujen suunnittelussa ovat mukana myös asiakas ja 

hänen läheisensä. Terveyskeskuksen kotiutuskoordinaattori toimii 

kotisairaanhoidon järjestelijänä ja kotipalvelun ohjaajat ja tiimivastaavat 

kotipalvelun järjestelijöinä. 

Tehostettuun kotisairaanhoitoon sopivia potilaita ovat erilaisia infektioita sairastavat 

(virtsatieinfektio, pyelopnefriitti, ruusutulehdus), laskimotukospotilaat, 

haavapotilaat, keuhkoahtaumataudin tai astman pahenemisvaiheesta kärsivät, 

laaja-alaiset ihosairauspotilaat ja saattohoitopotilaat. Tällöin tarvittavat 

”konetutkimukset” on tehty päivystyksessä tai osastolla, diagnoosi on selvitetty ja 

hoito suunniteltu. Myös diabeteksen tai sydämen vajaatoiminnan tasapainotus voi 

tapahtua potilaan kotona tehostetun kotisairaanhoidon turvin. Tehostettuun 

kotisairaanhoitoon voidaan ottaa myös erikoissairaanhoidosta kotiutuva potilas, 

joka vielä tarvitsee esim. suonen- tai lihaksensisäistä lääkitystä tai tavanomaista 

tiiviimpää seurantaa ja mobilisaatiota tai saattohoitoa. Tehostetussa 

kotisairaanhoidossa voidaan toteuttaa potilaan kotona sellaisia hoitoja, jotka 

tavallisesti vaativat sairaalassaoloa, kuten punasolusiirrot, ascitespunktiot sekä 

vaativat kivun- ja haavanhoidot. Tehostettu kotisairaanhoito voidaan toteuttaa 

myös palveluasunnossa tai vanhainkodissa, näiden ollessa potilaan koti. 

18.7 Tarjolla ovat riittävät ja tarpeen mukaiset kotiin annettavat palvelut 

Kotihoidon asiakkaiden toimintakyky- ja palvelutarvearvioinnit tehdään kattavasti ja 

moniammatillisesti kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhteistyönä. Kotipalvelun 

toimintaterapeutin ja terveyskeskuksen sekä vanhainkotien kuntoutushenkilöstön 

asiantuntemusta käytetään tarvittaessa arvioinnissa. 

Muistihäiriöiden seulomiseksi tutkitaan uusien asiakkaiden muistitoimintaa testistön 

(MMSE) avulla. Lisäksi heidän muuta toimintakykyä ja palvelun tarvetta arvioidaan. 

Arvioinnissa käytetään toimintakykymittareita sekä erilaisia tasapaino- ja 

kaatumisriskitestejä. 

Kotihoidon henkilöstöä lisätään vuosittain yhdellä 

sairaanhoitajalla/terveydenhoitajalla ja kahdeksalla lähihoitajalla. Vaihtoehtoisesti 

lisätään määrärahaa palveluseteleihin. 

Kotihoidon koordinoinnin, moniammatillisen osaamisen ja tarkoituksenmukaisen 

työnjaon saattamiseksi kotiin annettaviin palveluihin tavoitteena on kotihoito, jossa 

kotisairaanhoito ja kotipalvelu toimivat tiiviissä yhteistyössä. 

Kotisairaalatoiminnan suunnittelutyö käynnistetään. Sairaanhoidollisen palvelun 

saaminen kaikkina vuorokaudenaikoina pyritään järjestämään. 

Lyhytaikaishoidon palveluja lisätään kotona selviytymistä tukemaan siten, että 

nykyisten 21 hoitopaikan lisäksi järjestetään 38 uutta paikkaa siirtämällä 

vanhainkotien pitkäaikaishoidon paikkoja lyhytaikaiskäyttöön.

47 

Omaishoitoa kehitetään osana vanhustyön avopalvelupainotteisuuteen tähtäävää 

palvelurakennetta valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti ja laajennetaan vuosittain 

noin 25 asiakkaalla, jolloin palvelun piirissä on vuonna 2012 tavoitteen mukaisesti 

6 % yli 75-vuotiaista. 

Päiväkeskustoimintaa on laajennettu ja monipuolistettu vuonna 2008 ostamalla 

palveluja yksityiseltä palvelutuottajalta. Myös omaa palvelua Uotilan 

palvelukeskuksessa on lisätty vuonna 2009. Uuden vanhusten- ja vammaisten 

palvelukeskuksen rakentamisen yhteydessä suunnitellaan päivätoiminnan tilat 

Kaunisjärven vanhainkotiin. Asiakkaiden määrää lisätään 60:llä, jolloin vuonna 

2012 palvelujen piirissä on 3.7 % yli 75-vuotiaista. (2008 palveluissa 84 eli 2,4 %) 

Palveluasumista, jossa henkilöstöä on paikalla päivä- ja ilta-aikaan lisätään. Nyt 

tällaisia asuntoja on 296 ja lisätarve vuoteen 2012 on 94 asuntoa. 

18.8 Ympärivuorokautinen palveluasuminen ja laitospalvelut turvataan tarvitsijoille 

Tehostettua palveluasumista (yöllä henkilöstö paikalla) varataan 6 prosentille yli 

75-vuotiaiden ikäluokasta. Tavoitteeseen pääsemiseksi tehostetun 

palveluasumisen paikkoja tulee lisätä vuoteen 2012 mennessä 57-55 paikalla. 

Uudenlahden vanhainkoti poistuu vanhainkotikäytöstä uuden palvelukeskuksen 

valmistuttua vuonna 2011 ja samasta ajankohdasta lähtien käytöstä poistuvat 51 

paikkaa järjestetään tehostettuna palveluasumisena. Tavoitteeseen pääsemiseksi 

loput 4 paikkaa järjestetään ostopalveluna tai palvelusetelinä. ( Lisätarve vuoteen 

2015 on 13 paikkaa ja vuoteen 2020 34 paikkaa). 

Palvelutalo Iltatuuleen (asuntoja 41) lisätään palveluja asukkaiden tarvetta 

vastaavasti siten, että palvelut kehittyvät kohti tehostettua palveluasumista. 

Vanhainkotien pitkäaikaista laitosasumista varataan 3 prosentille yli 75-vuotiaiden 

ikäluokasta. Raumalla vuonna 2009 Lapin kuntaliitoksen jälkeen on 225 

laitospaikkaa kun suosituksen mukainen 3 %:n paikkamäärä on 108. Kun 

Uudenlahden vanhainkotipaikat korvataan tehostettuna palveluasumisena ja 

vanhainkotien pitkäaikaishoidon paikoista 38 muutetaan lyhytaikaishoidon 

paikoiksi, on laitospaikkojen määrä vuonna 2012 3,5 % yli 75-vuotiaista ja vuonna 

2020 prosenttiluku on 2,9 %. 

Vanhainkodeissa lisätään vuonna 2009 henkilöstöä niin, että hoitotyötä tekevien 

vakituisten työntekijöiden mitoitus on 0.60 ja hieman korkeampi Kaunisjärven 

lyhytaikaishoidon osastolla ja dementiaosastolla. 

Vuonna 2009 alkupuoliskolla on vielä käytetty työllistämistuella/ 

tilapäisrahoituksella palkattuja hoitotyöntekijöitä niin, että mitoitus on 0.60 /asukas 

(laatusuosituksen vähimmäismitoitus on 0.50 - 0.60)

48 

18.9 Palvelut ovat oikein kohdennettuja, laadukkaita ja taloudellisia 

Toimivalla palveluohjauksella ja palvelurakenteella varmistetaan se, että asiakkaat 

hoidetaan oikeissa paikoissa oikeaan aikaan. Eri palvelumuodoissa käytetään 

sisäänottokriteereitä ja mittareita, jotka sovitaan ja yhtenäistetään 2009. 

Erikoissairaanhoidon siirtoviivemaksut pidetään minimissä. Vuodelta 2006 

maksuja oli 112 280 euroa, vuodelta 2007 maksuja oli 25 000 euroa sekä 

vuodelta 2008 119 828 euroa. 

Terveyskeskuksessa ja sosiaalitoimen vanhustyössä on käytössä sama 

asiakastietojärjestelmä, jonka avulla tiedonvälitystä edelleen kehitetään. 

Ikäihmisten tiedon saannista huolehditaan pitämällä palveluesitteet ajan tasalla. 

Vuonna 2009 valmistuu laajennettu vanhustyön paperipalveluesite. Tavoitteena on 

päivittää esite joka toinen vuosi. Huolehditaan myös siitä, että kaupungin 

vanhustyön nettikotisivut ovat ajantasaiset. 

Vanhustyön palveluissa arvioidaan ja seurataan säännöllisesti palvelujen laatua ja 

asiakastyytyväisyyttä. Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan joka toinen vuosi. 

Varmistetaan henkilöstön osaaminen riittävällä koulutuksella ja uusien 

työntekijöiden perehdyttämisellä. 

Tuotettujen palvelujen kustannuksia verrataan vertailukaupunkien vastaaviin 

hintoihin. 

Jatketaan vuosittaisia yhteistyötilaisuuksia yksityisten palveluseteliyrittäjien kanssa 

ja kehitetään toimintaa 

Otetaan käyttöön palveluseteli tehostetussa palveluasumisessa

49 

19 VANHUSTYÖN KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOTEEN 2012 JA LISÄKUSTANNUKSET 

VUOSITTAIN 

YHT. TA 2009 2 010 2 011 2 012 

EHKÄISEVÄ TYÖ 

Muistihoitaja 37 000 37 000 

Kotipalvelun työntekijä 35 000 35 000 

Kotisairaanhoidon työntekijä 37 000 37 000 

Palveluliikenne 70 000 70 000 

Päivätoiminta 50 000 10 000 35 000 5 000 

Lyhytaikaishoito 70 000 70 000 

Yhteensä 299 000 70 000 152 000 72 000 5 000 

KOTIIN ANNETTAVAT PALVELUT 

Depressiohoitaja 37 000 37 000 

Kotipalvelun työntekijöitä 8 työntekijää/vuosi tai palvelusetelimääräraha 920 000 80 000 280 000 280 000 280 000 

Omaishoito, 25 asiakasta/vuosi 640 000 100 000 180 000 180 000 180 000 

Fysioterapeutti 37 000 37 000 

Yhteensä 1 634 000 180 000 534 000 460 000 460 000 

TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN 

Palvelukoti Kokkila, 4 työntekijää/2009 140 000 66 000 74 000 

- " - 2 työntekijä/2010 70 000 70 000 

- " - 1 työntekijä/2011 35 000 35 000 

Tehostettu palveluasuminen, ostopalvelut 6 paikkaa 155 000 155 000 

Kotikaari, 2 työntekijää 2009, 1 työntekijä 2012 105 000 30 000 40 000 35 000 

Palvelutalo Iltatuuli, 1 työntekijä/2011, 2 työntekijää 2012 105 000 35 000 70 000 

Yhteensä 610 000 96 000 184 000 225 000 105 000 

VANHAINKODIT 

Hoitajia 14 1.8.2009 alkaen 546 000 210 000 336 000 

Yhteensä 546 000 210 000 336 000 0 0 

TERVEYSKESKUSSAIRAALA JA KOTISAIRAANHOITO 

Sairaanhoitaja/Terveydenhoitaja, tehostettu ksh 5, sairaala 5, yht 10 370 000 185 000 185 000 

Fysioterapeutti 37 000 37 000 

Yhteensä 407 000 37 000 185 000 185 000 0 

KAIKKI YHTEENSÄ 3 496 000 593 000 1 391 000 942 000 570 000

RAUMAN KAUPUNGIN IKÃÃNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA JA ...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?

RAUMAN KAUPUNGIN IKÃÃNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA JA ...