Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille - Rauma

Aluekeskusohjelman verkostojulkaisu 2/2008
Alueelliset työpajat
luovien alojen kehittäjille
Loppuraportti
Timo Parkkola
aluekeskusohjelma
kulttuuriverkosto

Aluekeskusohjelman verkostojulkaisu 2/2008
Kulttuuriverkosto
Humanistinen ammattikorkeakoulu
Kulttuurituotannon yksikkö
Taitto Taina Ståhl
Paino Edita Prima Oy, 2008

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Sisällysluettelo
Lukijalle.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
Tiivistelmä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
1 Johdanto ja tavoitteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
2 Työpajatoiminnan lähtökohdat ja toteutus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
2.1 Aluekeskusohjelman kulttuuriverkosto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
2.2 Luovat toimialat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
2.3 Työpajan toteutustapa ja aineistot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
Tausta-aineisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
Työpajamenetelmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
Ennakkohaastattelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
Luovat alat alueiden strategioissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
3 Yhteenveto alueellisista työpajoista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
3.1 Alueelliset työpajat aihepiireittäin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
Elinkeinoistaminen/yrittäjyyden tukeminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
Luovien alojen rajapinnat (matkailu- ja hyvinvointipalvelut). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
Strategiatyö ja strategian jalkauttaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
Kärkitoimialat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
Yleinen luovien alojen kehittäminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
Yhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
3.2 Alueellisten työpajojen tulokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
Etelä-Pirkanmaan seutukunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
Hämeenlinnan seutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38
Itä-Uusimaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
Joensuun seutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
Jyväskylän kaupunkiseutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40
Kajaanin kaupunkiseutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
Kauhajoen seutu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
Kemi-Tornion alue . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43
Koillis-Suomi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44
Kokkolan seutukunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45
Kotkan-Haminan seutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47
Kuopion seutu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48
Lahden alue . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48
Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50
AKO Länsi-Uusimaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51
Mikkelin seutu ja Savonlinnan seutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
Oulun Eteläinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53
Oulun seutu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54
Pietarsaaren seutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56
Porin seutu ja Rauman seutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Raahen seutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59
Rovaniemen seutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60
Seinäjoen seutu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61
Tampereen kaupunkiseutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
Turun seutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63
Vakka-Suomen seutukunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64
Ylä-Savon talousalue . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66
Yhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66
3.3 Alueiden hyviä käytäntöjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
Etelä-Pirkanmaan seutukunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70
Hämeenlinnan seutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71
Itä-Uusimaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71
Joensuun seutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73
Jyväskylän kaupunkiseutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75
Kajaanin kaupunkiseutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77
Kauhajoen seutu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78
Kemi-Tornion alue . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79
Koillis-Suomi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80
Kokkolan seutu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82
Kotkan-Haminan seutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83
Kuopion seutu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84
Lahden alue . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85
Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86
Mikkelin seutu ja Savonlinnan seutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88
Oulun Eteläinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88
Oulun seutu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89
Pietarsaaren seutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90
Porin seutu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92
Raahen seutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94
Rauman seutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94
Rovaniemen seutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95
Seinäjoen seutu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97
Tampereen kaupunkiseutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99
Turun seutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100
Vakka-Suomen seutukunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102
Ylä-Savon talousalue . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103
Yhteenveto hyvistä käytännöistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104
4 Yhteenveto, johtopäätökset ja kehittämisehdotukset .. . . . . . . . . . . 106
4.1 Alueiden aktiivisuus ja kehittämismahdollisuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106
4.2 Kehittämiskohteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109
Verkostoituminen ja yhteistyön kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110
Yrityspalvelut ja liiketoimintaosaaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111
Tuotteistaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112
Tiedottaminen, viestintä ja imagomarkkinointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113
Koordinaatio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114
Strategiat ja selvitykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115
Muita kehittämistarpeita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116
4.3 Yhteenveto ja kehittämisehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118
Liitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122
Liite 1 Työpaja-aikataulu, työpajojen vetäjät ja aiheet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122
Liite 2 Työpajojen osallistujat alueittain. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Lukijalle
Kulttuurin ja luovuuden sidos aluekehitykseen on muuttunut viime vuosikymmeninä.
Ne ovat viime vuosina tulleet osaksi alueiden ”pehmeää” kehittämistä, joka liittyy
elinympäristön laatuun, kulttuuriin, luovaan ilmapiiriin sekä kulttuuri-, koulutus-
ja vapaa-ajan palveluihin. Näillä tekijöillä on alati kasvava merkitys yritysten ja
osaavan työvoiman sijaintipäätöksissä. Kulttuurin kautta määritellään identiteettiä
ja yhteenkuuluvuutta sekä luodaan uusia epähierarkkisia ja verkostomaisia toimintatapoja.
Luovan toimialan povataan poikivan sekä työpaikkoja että aluetaloutta.
Alueen aitoudesta, identiteetistä ja ilmapiiristä on muodostumassa osa elinkeinopolitiikkaa.
Kaupunkiseuduilla on mahdollisuus hyödyntää luovuutta ja kulttuuria huomattavasti
nykyistä laaja-alaisemmin. Potentiaalia ei kiistä kukaan – monet kaupunkiseudut
koristavat strategiansa luovuuden korulausein – mutta niiden muuttaminen
työpaikoiksi ja uusiksi toimintatavoiksi on suuri haaste.
Kulttuuri ja luovuus eivät ole talkootyötä, vaan niiden muuttaminen osaksi elinkeinopolitiikkaa
edellyttää kulttuurin työstämistä tuotteiksi. Tässä työssä vaaditaan
liiketoiminnan osaamista. Kuten tässä raportissa todetaan, kulttuuria ja luovuutta
alueilta löytyy, mutta sitä ei osata vielä markkinoida eikä myydä. Tänä tarinankerronnan
aikana omia vahvuuksia on tuotava rohkeasti näkyviin. Erottuminen on valttia.
Tästä raportista ei löydy tyhjentävää määrittelyä luoville toimialoille, mutta
raportti tarjoaa tuoreen kuvan siitä, millaista luovien toimialojen kehittäminen 28
erilaisella aluekeskusohjelma-alueella on. Erilaiset sisällöt johtavat myös erilaisiin
toimintamalleihin. Tarkka määrittely ei ole tarpeen, mutta on tärkeää löytää kehittämisen
yhteisiä nimittäjiä ja teemoja, joihin voidaan sekä tarjota tukea kansallisesti
että saada vinkkejä ja ratkaisuja vertaisten kesken.
Työ- ja elinkeinoministeriö kiittää raportin laatijoita ansiokkaasta työstä. Luovien
toimialojen kehittämiselle on tilausta ja potentiaalia. Raportin mukaan jatkossa
tärkeintä on keskeisten toimijoiden tunnistaminen, verkostojen rakentaminen ja
luovien toimialojen linkittäminen muihin strategioihin sekä paikallisella, alueellisella
että kansallisella tasolla. Raportti antaa tälle työlle hyviä eväitä.
Helsingissä 7. elokuuta 2008
Janne Antikainen
Aluekehitysjohtaja
Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittämisyksikkö
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Tiivistelmä
Aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston toimeksiannosta toteutettiin marraskuun
2007 ja huhtikuun 2008 välisenä aikana yhteensä 26 luovien alojen kehittämiseen
liittyvää alueellista työpajaa. Tämän lisäksi kerättiin alueilta luovien alojen kehittämisen
kannalta merkittäviä hyviä käytäntöjä. Työtä taustoitti osaltaan aiemmin
julkaistu selvitys Luovan toimialan kehittäminen aluekeskusohjelmassa. Työpajojen
tavoitteena on ollut kerätä tietoa luovien toimialojen kehittämisen tilasta
aluekeskusohjelma-alueilla ja löytää alueilta näkemyksiä toimialan kehittämisen
tueksi kansallisella tasolla. Toimialaa on tarkasteltu laajasta näkökulmasta, jossa
luovien alojen merkitys nähdään alueellisena vetovoimatekijänä ja arvoketjujensa
kautta merkittävänä liiketoimintana, joka tulevaisuudessa saa entistä suuremman
aseman Suomen kilpailukyvyn edistäjänä. Työpajakierroksen perusteella luovien
alojen merkitys on huomattu ja toimialan kehittämisen tarpeesta vallitsee hyvä
yksimielisyys. Myös luovien alojen käsitteestä vallitsee yksimielisyys, vaikka sitä ei
tarkasti rajata. Toimialan määrittelyssä on pitkälti omaksuttu ns. luovien alojen
kehämalli.
Työpajakierroksen keskeisimpiä tuloksia on huomio kehittämistarpeiden
alueellisuudesta, jolloin sopivaksi toiminta-alueeksi nähdään seutu tai maakunta.
Kehittämistarpeet liittyvät verkostoitumiseen, luovien alojen yrityspalvelujen
kehittämiseen, tuotteistamisosaamisen lisäämiseen, viestintään ja tiedottamiseen,
koordinaation kehittämiseen sekä strategiatyöhön. Kansalliset verkostot nähdään
merkittävänä tukena, mutta palvelujen toivotaan sijaitsevan lähellä. Toimiala
nähdään yleisesti pirstaleisena, minkä vuoksi ensimmäinen tavoite on oman alueen
yhteistyön ja toimintaympäristön kehittäminen. Tämä nähdään myös välttämättömänä
pohjana valtakunnalliselle ja kansainväliselle verkostoitumiselle. Kansalliset
verkostot koetaan tarpeellisiksi erityisesti tiedon välittäjinä ja alueellisten toimintojen
mahdollistajana. Suhtautuminen kansallisiin laajempiin yhteenliittymiin on
sitä suopeampaa, mitä suuremmasta alueesta on kysymys. Suuremmilla alueilla
kehittäminen myös tavallisesti on pidemmällä ja siten myös laajempi verkostoituminen
helpommin toteutettavissa.
Kehittämiskohteista tärkeimmäksi nousevat alueelliset verkostot. Verkostoitumista
ja yhteistyötä kaivataan niin yritysten, julkisen ja yksityisen sektorin
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
kuin eri toimialojen välille. Kansainvälistä verkostoitumista tuodaan esille vain
vähän. Toinen merkittävä kehittämiskohde on yrityspalvelut ja niiden kehittäminen
alueellisesti. Suomessa on tällä hetkellä muutamia alueellisia luovien alojen
yrityspalvelumalleja, joiden käytännöistä on mahdollista luoda toimintakonsepteja
myös niille seuduille, joilla palveluja ei vielä ole.
Keskeisenä ongelmana tulee esille toimialan pirstaleisuus. Pientä yrityskokoa ei
nähdä ongelmana, mutta niiden tueksi kaivataan välittäviä organisaatioita. Ratkaisuiksi
nähdään ohjelmatoimistomaisesti toimivat veturiyritykset, tai toimijoita
yhdistävät tilat. Toimialojen rajapinnat uuden yritystoiminnan alustoina tarjoavat
mahdollisuuksia: erityisesti matkailun, hyvinvointipalvelujen ja perinteisille toimialoille
tarjottavien palvelujen rajapinnoissa syntyy uusia palvelutuotteita.
Alueilta kerätyistä hyvistä käytännöistä nähdään, että luovilla aloilla on toteutettu
ja parhaillaan toteutetaan useita merkittäviä kehittämistoimia. Näissä kehittämistoimissa
aluekeskusohjelmalla on ollut merkittävä ja aktiivinen rooli. Hyvissä
käytännöissä on mukana myös useita vakiintuneita julkisesta rahoituksesta joko
osittain tai kokonaan riippumattomia toimintamalleja.
Työpajojen toteuttamisesta on vastannut Humanistisen ammattikorkeakoulun
kulttuurituotannon yksikkö. Työpajatoiminnasta ja raportin laadinnasta ovat
vastanneet Timo Parkkola, Sanna Honkaniemi, Jari Klemola, Kari Keuru, Annika
Mäkelä ja Sanna Pekkinen.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
1 Johdanto ja tavoitteet
Keskustelu luovista toimialoista ja niiden merkityksestä erilaisten alueiden ja
niiden keskusten vetovoimaisuuden, kiinnostavuuden ja tuottavuuden dynamona
alkoi pitkälti amerikkalaisen taloustieteilijän Richard Floridan teoksen The Rise of
Creative Class ilmestyttyä vuonna 2002. Teoksen suomentaminen vuonna 2005
muutti myös suomalaista ajattelua luovan talouden merkityksestä koko kansantaloudelle.
Luovan talouden merkitys ei kuitenkaan ole lähtöisin kyseisestä teoksesta, vaan
Florida herätti näkemään tilanteen sellaisena kuin se on. Myös Euroopassa luovien
alojen taloudellinen merkitys on kasvanut jatkuvasti. Vuonna 2003 toimialan taloudellinen
arvo oli Euroopassa yli 650 miljardia euroa, mikä nousi suuremmaksi kuin
esimerkiksi autonvalmistusteollisuus. Myös liiketoiminnan kasvu oli nopeampaa
kuin suurella osalla muista aloista. Economy of Culture in Europe -selvityksen
mukaan ala kasvoi Euroopassa 12,3 prosenttia nopeammin kuin muu talous.
Suomessa luovaa taloutta ja sen vaikutuksia on tutkittu paljon. Merkittäviä
tutkimuksia aiheesta ovat tehneet esimerkiksi Markku Wilenius teoksessaan
Luovaan talouteen , Pekka Himanen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle tekemässään
katsauksessa Välittävä, kannustava ja luova Suomi sekä Kimmo Kainulainen
väitöskirjassaan Kunta ja kulttuurin talous . Panoksensa toimialan tutkimukseen
Florida, Richard 2002. The Rise of the Creative Class: and How It’s Transforming Work, Leisure,
Community and Everyday Life. New York: Basic Books.
The Economy of Culture in Europe 2006. http://www.keanet.eu/Ecoculture/ecoculturepage.htm
Wilenius, Markku 2004. Luovaan talouteen. Kulttuuriosaaminen luovuuden voimavarana.
Suomen itsenäisyyden juhlarahaston julkaisu 266. Helsinki: Edita.
Kainulainen, Kimmo 2005. Kunta ja kulttuurin talous. Tulkintoja kulttuuripääoman ja festivaalien
aluetaloudellisista merkityksistä. Tampere: Tampereen yliopisto.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
on antanut Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Mediaryhmä
Olli Hietasen ja Saara Taalaksen vetämissä selvitys-, suunnitelma- ja strategiatutkimuksissa.
Strategista suuntaa toimialan kehittämiselle antaa kauppa- ja teollisuusministeriön
julkaisema Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015 . Aluekeskusohjelman
julkaisussa Luovan toimialan kehittäminen aluekeskusohjelmassa selvitetään
aluekeskusten edellytyksiä luovien alojen yritystoiminnan kehittämiseen. Luovien
alojen yrittäjyyden kehittämisstrategian tavoitteina esitetään suotuisan ja uskaltamiseen
kannustavan toimintaympäristön luominen alojen yrityksille siten, että
liiketoimintaosaamisen kehittymisen kautta yhä useamman yrityksen kasvu ja
kansainvälistyminen tulee mahdolliseksi. Aluekeskusohjelman selvityksen mukaan
sama lähtökohta tulee ottaa keskeiseksi malliksi myös aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston
toiminnassa. Tämä on huomioitu aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston
luovien alojen kehittäjille suunnatussa työpajaprosessissa. Työpajaprosessin
keskeisenä lähtökohtana on ollut toimia aluekeskusohjelman selvityksessä
esitetyn toimintamallin alueellisen toteutuksen kartoittajana ja tukena.
Aluekeskusohjelman selvityksen mukaan luovien alojen alueelliseen kehittämiseen
ei ole olemassa yhtä oikeaa mallia, vaan erilaisia vaihtoehtoja. Joitain keskeisiä
lähtökohtia toiminnalle voidaan kuitenkin tunnistaa. Näitä ovat esimerkiksi:
● Alueellisten vahvuuksien ja toimijoiden määrittäminen
● Koordinoivan tahon löytäminen
● Luovan toimialan nostaminen osaksi alueellisia elinkeinostrategioita
● Alueellisten rahoituskanavien kartoittaminen
● Toiminnan linkittäminen valtakunnalliseen kehittämistyöhön
Mm. näistä lähtökohdista kunkin alueen tulee löytää oma toimintamallinsa
luovien alojen kehittämiseksi. Luovan toimialan kehittäminen perustuu oman
Esim. Hietanen, Olli, Jokinen, Leena, Kirveennummi, Anna, Taalas, Saara L. ja Toivonen, Timo E. 2006.
Luovista toimialoista luovaan talouteen? Varsinais-Suomen luovien toimialojen strategia 2013. Turun
kauppakorkeakoulu, Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B4/2006. Turku: Turun
kauppakorkeakoulu; Heikkilä, Katariina ja Hietanen, Olli 2007. Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan
kehittämissuunnitelma vuosille 2007-2013. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan liitto, kulttuurilautakunta.
Luovien toimialojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015 (2007). Kauppa- ja teollisuusministeriön
elinkeino-osasto. KTM julkaisuja 10/2007.
Kaunisharju, Kirsi 2007. Luovan toimialan kehittäminen aluekeskusohjelmassa. Aluekeskusohjelman
verkostojulkaisu 2/2007. Aluekeskusohjelma, kulttuuriverkosto.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
seudun keskeisten toimijoiden tunnistamiseen ja näiden kokoamiseen koordinoiduksi
verkostoksi sekä toiminnan linkittäminen alueellisiin strategioihin. Luovien
toimialojen kehittämistä ohjaavat seudulliset elinkeinostrategiat sekä luovien
alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia. Tärkeitä strategisia asiakirjoja ovat myös
kulttuuristrategiat sekä maakuntaohjelmat ja -suunnitelmat. Aluekeskusohjelman
kulttuuriverkoston luovien alojen kehittämisen lähtökohdat ovat samansuuntaiset:
alueiden vahvuuksien ja painopisteiden tunnistaminen ja luovien alojen
kehittämistyön tekeminen tavoitteelliseksi ja systemaattiseksi.
Näiden tavoitteiden pohjalta työpajojen tehtäviksi asetettiin alueen toimintaajatuksen
ja tavoitteiden selkeyttäminen, luovien alojen toimintaympäristön vahvuuksien
ja kehittämiskohteiden kartoittaminen, keskeisten toimijoiden kartoittaminen,
strategisten tavoitteiden ja valintojen pohtiminen, strategisten tavoitteiden
toteutumiseksi tarvittavien toimenpiteiden kirjaaminen, yhteistyötahojen ja verkostojen
kartoittaminen sekä kansalliseen toimintaan suuntautuvien odotusten esiin
tuominen. Tavoitteet olivat laajat, joiden lisäksi lähtökohdaksi nostettu alueellinen
suunnittelu toi mukanaan pajojen tavoitteiden muokkaamisen kunkin alueen toivomusten
mukaiseksi. Tämän vuoksi jokaisen työpajan tavoitteet poikkesivat hieman
toisistaan ja keskeiseksi tavoitteeksi tuli, että työpajat tuottavat alueelle käytännöllistä
ja hyödynnettävissä olevaa tietoa luovien toimialojen kehittämiseksi.
Loppuraportti on laadittu 26 työpajasta saadun materiaalin perusteella. Se
sisältää kansallisen yhteenvedon työpajojen tuloksista ja tuo esille luovien alojen
kehittämisen keskeisiä lähtökohtia alueilla. Alueellisesti esitellään sekä kehittämishaasteita
että hyviä käytäntöjä.
Raportti pohjautuu työpajojen osallistujien ajatuksiin, tietoihin ja käsityksiin.
Monipuolisen pajaprosessin yhteenveto on väistämättä yksinkertaistava, eikä voi
sisältää kaikkia ideoita ja ajatuksia, joita eri alueiden työpajojen aktiiviset osallistujat
ovat tuoneet esille. Kokonaisuutena työpajaprosessin aikana alueilta on kerätty
valtaisa määrä tietoa ja kokemuksia, joista suuri osa löytyy alueille luovutetuista
työpajaraporteista. Kansallisessa yhteenvedossa on mukana niistä keskeisimmät
sekä sellaiset, joihin voidaan tarttua kansallisesti. Alueelliset raportit ja kansallinen
yhteenveto auttavat yhdessä sekä aluekohtaisiin tavoitteisiin pääsyssä että kansallisen
kehittämisen edistämisessä.
Kaunisharju, Kirsi 2007. Luovan toimialan kehittäminen aluekeskusohjelmassa. Aluekeskusohjelman
verkostojulkaisu 2/2007. Aluekeskusohjelma, kulttuuriverkosto.
10
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
2 Työpajatoiminnan
lähtökohdat ja toteutus
2.1 Aluekeskusohjelman kulttuuriverkosto
Aluekeskusohjelma (AKO) on valtioneuvoston erityisohjelma. Sen toteutus perustuu
alueiden kehittämislakiin. Ohjelma käynnistyi vuonna 2001 ja sitä toteutetaan
35 kaupunkiseudulla. Aluekeskusohjelman tavoitteena on aluekeskusten vahvuuksien,
erikoistumisen ja yhteistyön kehittäminen kaikki maakunnat kattavan aluekeskusverkoston
vahvistamiseksi. Kulttuuriverkosto on yksi kolmesta aluekeskusohjelman
teemaverkostosta. Sen keskeisenä tehtävänä on aluekeskusohjelman
kansallisten tavoitteiden ja painopisteiden mukaisesti kehittää toimintamalleja
aluekeskusten toimintaympäristön vetovoiman kehittämiseksi ja erityisesti luovien
alojen yritystoiminnan edellytysten parantamiseksi. Verkoston toiminta kytkeytyy
kauppa- ja teollisuusministeriön keväällä 2007 julkaisemaan luovien alojen yritystoiminnan
kansalliseen strategiaan. Kulttuuriverkosto on alueellinen ja alueiden
välinen toimintafoorumi kulttuuri- ja luovan alan toimijoille, aluekehittäjille ja
elinkeinoelämän edustajille. Verkosto tukee toimijoiden ja kehittäjien alueellista
toimintaa ja se välittää tietoa ja hyviä käytäntöjä alueille. Kulttuuriverkoston
tavoitteena on kulttuuritoiminnan ja luovien alojen yritystoiminnan näkyväksi
tekeminen tärkeänä elinvoiman ja kilpailukyvyn lähteenä. Verkosto tarjoaa linkin
kansallisiin ohjelmiin ja kansalliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on aluekehitys- ja
kulttuuritoimijoiden vuorovaikutuksen kehittäminen ja alueellisen luovien toimialojen
kehittämistyön saattaminen tavoitteelliseksi ja systemaattiseksi.
Kulttuuriverkostoa hallinnoi ja koordinoi Rauman seutu. Verkostossa mukana
olevat alueet vuonna 2008 ovat Hämeenlinnan seutu, Itä-Uusimaa, Joensuun seutu,
Jyväskylän seutu, Kajaanin kaupunkiseutu, Kauhajoen seutu, Kemi-Tornion alue,
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
11

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Koillis-Suomi, Kokkolan seutukunta, Kotkan-Haminan seutu, Kuopion seutu,
Lahden seutu, Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu, Mikkelin seutu, Oulun seutu,
Oulun Eteläinen, Pietarsaaren seutu, Porin seutu, Raahen seutu, Rauman seutu,
Rovaniemen seutu, Savonlinnan seutu, Seinäjoen seutu, Tampereen kaupunkiseutu,
Turun seutu, Ylä-Savon talousalue ja kaupunkiohjelmasta AKO Länsi-Uusimaa.
Alueelliset työpajat luovien toimialojen kehittäjille ovat osa tavoitetta saattaa
luovien toimialojen kehittämistyö tavoitteelliseksi ja systemaattiseksi. Työpajat
tukevat aluekeskusohjelman toteutusta ja palvelevat kulttuuriverkoston toiminnan
kehittämistarpeita.
2.2 Luovat toimialat
Luovien toimialojen määrittelyyn ei ole olemassa yhtenäistä kansainvälistä mallia,
sillä eri maat ovat määritelleet alat omista lähtökohdistaan. Tässä raportissa seurataan
pitkälti luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiassa tehtyä matriisimallia
ja määrittelyä.
Teollisuustoimialat
esimerkkejä:
metalliteollisuus
elintarviketeollisuus
elektroniikkateollisuus
Kulttuuri
esimerkkejä:
elokuva
kuvataide
musiikki
teatteri
palvelutoimialat
esimerkkejä:
matkailu
hyvinvointi
kauppa
Muotoilu: tuotemuotoilu, animaatiot, 3D-mallinnus
Mainonta, viestintä
pelit ja sähköinen kustannustoiminta: esim. eOppimistuotteet ja -palvelut
ohjelmistopalvelut
Luova talous
Luovien toimialojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015 (2007). Kauppa- ja teollisuusministeriön
elinkeino-osasto. KTM julkaisuja 10/2007.
12
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Luovien alojen kehittämisstrategiassa luoviin aloihin nostetaan muun muassa
seuraavat toimialat: animaatiotuotanto, arkkitehtipalvelut, elokuva- ja äänitetuotanto,
kuvataide ja taidegalleriat, käsityö, liikunta- ja elämyspalvelut, mainonta ja
markkinointiviestintä, muotoilupalvelut, musiikki ja ohjelmapalvelut, peliala, radioja
äänituotanto, taide- ja antiikkikauppa, tanssi ja teatteri sekä viestintäala. Luettelo
on suuntaa-antava, sillä siihen voi sisällyttää esimerkiksi sanataiteen sekä palvelukonsepteja
kulttuurin ja hyvinvoinnin sekä kulttuurin ja matkailun rajapinnoilta.
Etelä-Savon luovien alojen tutkimus- ja kehittämissuunnitelmassa todetaan, että
toimialasta kiinni saaminen on työlästä, koska se on laveaa, uutta ja monialaista.
Opetusministeriö ja Tilastokeskus ovat laatineet kulttuurin satelliittikirjanpitoa
varten toimialaluokituksen ja siihen sisältyvät lähes kaikki kansainvälisessä
luokituksessa mukana olevat luovat toimialat. Kulttuurin arvo? -julkaisussa pidättäydytään
kuitenkin kulttuuriala-nimitykseen. Siinä ryhmitellään 52 ydintoimialaa
neljään pääryhmään, jotka ovat taide ja kulttuuriperintö, joukkoviestintä,
muotoilu ja mainonta sekä viihde. 10
Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiassa todetaan, että luovien alojen
liiketoiminta liittyy läheisesti lähes kaikkiin teollisuus- ja palvelutoimialoihin,
erityisesti muotoilun, mainonnan ja markkinointiviestinnän sekä animaatioiden
osalta. Myös esimerkiksi musiikki, valokuvaus, luova kirjoittaminen ja kuvataide
ovat osa useimpien perinteisten toimialojen julkista kuvaa. Kaikki nämä
luovat alueet liittyvät omalta osaltaan niihin tekijänoikeuksiin pohjautuviin
tuote- ja palvelukokonaisuuksiin, joita luodaan luovien alojen liiketoiminnan
avulla. Samoin monet perinteiset taidealat ovat jo nyt keskeinen osa esimerkiksi
matkailu- ja hyvinvointialojen palvelukokonaisuuksia. 11
Luovien alojen suoran merkityksen lisäksi, niillä on myös merkittäviä vaikutuksia
yhteiskunnan muille sektoreille. Esimerkiksi kulttuuritapahtuman merkitys
kaupan, liikenteen ja majoituspalvelujen liikevaihdolle on huomattava. Luova talous
on merkittävää liiketoimintaa myös omien arvoketjujensa kautta. 12 Tähän arvoketjuun
kuuluvat 1) luovan tuotoksen synnyttäminen (tekijän- tai teollisoikeudellinen
10 Kainulainen, Kimmo, Puntanen, Pia ja Metsäpelto, Heli 2008. Etelä-Savon luovien alojen tutkimus- ja
kehittämissuunnitelma. Julkaisematon käsikirjoitus 25.3.2008; OPM 2006. Kulttuurin arvo? Kulttuurin
kansantaloudellisia vaikutuksia selvittäneen työryhmän raportti. Opetusministeriön työryhmämuistiota
ja selvityksiä 2006: 35. Helsinki: OPM.
11 Luovien toimialojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015 (2007). Kauppa- ja teollisuusministeriön
elinkeino-osasto. KTM julkaisuja 10/2007.
12 Taalas, Saara 2007. Esitelmä aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston seminaarissa Turussa 29.8.2007.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
13

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
tuotos) 2) luovien tuotosten muokkaus, tuotanto, pakkaaminen, markkinointi,
jakelu ja kulutus sekä 3) luovien tuotosten tuottamisen, pakkaamisen, markkinoinnin,
jakelun ja kulutuksen mahdollistavien tavaroiden ja palvelujen tuotanto.
Luovilla sektoreilla on edellisten melko suorien taloudellisten vaikutusten
lisäksi merkittävä osa viihtyisien ja tuottavien kulttuuriympäristöjen luomisessa.
Richard Floridan 13 mukaan ihmisen luovuus on talouden perusvoimavara. Luovat,
monipuolista kulttuuria tarjoavat kaupunkikeskukset kykenevät houkuttelemaan
luovia ihmisiä. Siksi luova talous ja kulttuuri tulee ymmärtää laajemmin elinvoimaisten
kaupunkikeskusten menestystekijänä.
Mikäli tarkastellaan yritysten sijaintipreferenssejä Suomessa, voidaan havaita
tietty korrelaatio yritysten toiveiden ja kulttuurin sekä luovan talouden välillä.
Yritysten sijaintipreferenssit ovat:
● työvoimatekijät (työvoiman saatavuus, koulutustaso, ammattitaito, .
tuottavuus ja pysyvyys)
● markkinatekijät (asiakkaiden läheisyys, laajentuvat markkinat, .
tonttien saatavuus ym.)
● kustannustekijät (maan hinta, toimitilojen hinta, työvoima-.
kustannusten taso ym.)
● liikennesijainti (kuljetus ja liikenneyhteydet, rautatien läheisyys, .
sataman läheisyys ym.)
● elinympäristö (harrastusmahdollisuudet, kulttuuripalvelut, .
kunnan päivähoitotilanne ym.)
● mahdolliset tuet (kunnan rahoitustuki, hyvät kehitysalue-edut, .
kunnan valmius tarjota toimitiloja ym.)
● tietoympäristö (tutkimuspalvelujen läheisyys, koulutuspalvelujen .
läheisyys, korkeakoulun läheisyys ym.). 14
Edellistä listaa tarkasteltaessa voidaan kulttuuripalvelut nähdä melko korkealla
listauksessa, samoin luovaan talouteen yleisesti liitetty tietoympäristö. Yhtä merkittävää
kuitenkin on se, että työvoimatekijät ja markkinatekijät, jotka ovat listalla
13 Florida, Richard 2005. Luovan luokan esiinmarssi. Helsinki: Talentum.
14 Silander M, Tervo H, Niittykangas H. 1997. Uusi aluepolitiikka ja yritysten sijaintikäyttäytyminen. Keski-
Suomen taloudellisen tutkimuskeskuksen julkaisuja 142. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
14
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
korkeimmalla, ovat omalta osaltaan sidoksissa alueiden viihtyvyystekijöihin, joista
kulttuuri ja luovuus sekä aktiivinen toimintaympäristö ovat keskeisellä sijalla.
Toisaalta luovien alojen merkitys muiden toimialojen yrityksille nousee niistä
palveluista, joilla ne voivat näitä tukea. Tämä on näkyvissä erityisesti animaation,
muotoilun, mainonnan ja viestintäalan tuottamien palveluiden osalta. 15 Toimialojen
rajapinnoilla tapahtuva kehitys on nähty tulevaisuuden trendinä. Ennakointien
tuottamana arviona on, että monet perinteiset taidealat kasvavat merkittäväksi
osaksi esimerkiksi matkailun ja hyvinvoinnin uusia palvelutuotteita. 16
Jotain kertoo myös suuryritysten satsaaminen kulttuuriin juuri liiketoiminnan
kehittämisen lähtökohdista. Esimerkiksi Nokia on palkannut entisen Eurythmicskitaristin
Dave Stewartin osaksi taiteellista neuvottelukuntaa, jonka tehtävänä on
”luoda yhtiön sisälle taiteilijoita ymmärtävä liiketoimintaympäristö”. Neuvottelukunta
toimii aivoriihenä ja arvioi uusia nettisisältöjä esittävän taitelijan kannalta. 17
Merkittävää on luovien alojen tarkastelu alueiden vetovoimaisuuden näkökulmasta.
Luovien alojen kasvulla on ollut selkeä merkitys alueiden kehittymiselle ja
innovaatioympäristöjen rakentumiselle. Useissa Euroopan kaupungeissa on 1980-
luvulta lähtien toteutettu uudistamistoimenpiteitä, joissa kulttuuri on toiminut
keskeisenä lähtökohtana. Myös Suomessa on kunnostettu esimerkiksi vanhoja
tehdaskiinteistöjä vetovoimaisiksi kulttuurikohteiksi ja ryhdytty järjestämään
laajoja kaupunkifestivaaleja. 18
Luovien alojen merkitys on nähtävä laaja-alaisen elinkeinopolitiikan näkökulmasta.
Petra Tarjanteen mukaan luovien alojen kehittyminen vaikuttaa kolmella
tavalla elinkeinosektoriin:
1. Luovan osaamisen perustalle syntyy uutta itsenäistä liiketoimintaa.
2. Luova osaaminen auttaa muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja
palveluitaan.
3. Luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää koko Suomen kilpailukykyä.
19
15 Luovien toimialojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015 (2007). Kauppa- ja teollisuusministeriön
elinkeino-osasto. KTM julkaisuja 10/2007.
16 Leikola, M & Leroux, P. 2006. Kulttuuriviennin liiketoimintamallit. Tekes.
17 Taloussanomat 7.2.2008. http://www.taloussanomat.fi/markkinointi/2008/02/07/Rocklegenda+liittyy+Nokian+joukkoihin/20083784/110?rss=4
18 Kainulainen, Kimmo 2005. Kunta ja kulttuurin talous. Tulkintoja kulttuuripääoman ja festivaalien
aluetaloudellisista merkityksistä. Tampere: Tampereen yliopisto.
19 Petra Tarjanne 2008. http://www.luotu.fi/yleista
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
15

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Tähän listaan tulee lisätä ne lähtökohdat, jotka tekevät alueesta vetovoimaisen
ja kiinnostavan. Kulttuurilla on laaja imagollinen merkitys, se tarjoaa harrastusmahdollisuuksia
ja se tekee alueista virikkeellisiä elinympäristöjä. Asukasviihtyvyyteen
vaikuttavat lähtökohdat ovat myös työvoiman saatavuuden taustalla ja niillä
on merkitystä alueiden kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta.
2.3 Työpajan toteutustapa ja aineistot
Tausta-aineisto
Aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston alueelliset työpajat luovien toimialojen
kehittäjille ovat Luovan toimialan kehittäminen aluekeskusohjelmassa -selvityksessä
20 esitettyjen toimintamallien alueellisia toteutuksia. Kuten selvityksessä
mainitaan, aluekeskusohjelmassa luovan toimialan kehittämisen tulee tähdätä
samoihin päämääriin kuin kansallinen luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia
ja tukea sen toimeenpanoa. Molemmat julkaisut ovat olleet keskeisenä
tausta-aineistona työpajojen suunnittelussa. Suunnittelussa on otettu huomioon
myös opetusministeriön julkaisema raportti Onko kulttuurilla vientiä? ON! 21 ja
siinä kulttuuriviennin kehittämiseksi esitetyt linjaukset. Muuta työpajojen toteuttamisessa
ja raportoinnissa käytettyä aineistoa on esitelty johdannon yhteydessä.
Tausta-aineistona on käytetty myös alueellisia strategisia ohjelmia ja niissä
luovien alojen tukemiseksi esitettyjä linjauksia. Keskeisiä alueellisia aineistoja ovat
olleet maakuntasuunnitelmat ja -ohjelmat, seutu-, elinkeino- ja kulttuuristrategiat
sekä luoville ja kulttuurialoille tehdyt alueelliset selvitykset. Alueellista taustamateriaalia
suunnittelun pohjaksi on tarjonnut myös aluekeskusohjelman toimeksiannosta
toteutettu aluekeskusohjelman teemaverkostojen toimijakartoitus. 22
20 Kaunisharju, Kirsi 2007. Luovan toimialan kehittäminen aluekeskusohjelmassa. Aluekeskusohjelman
verkostojulkaisu 2/2007. Aluekeskusohjelma, kulttuuriverkosto.
21 Onko kulttuurilla vientiä? ON! Esitys Suomen kulttuuriviennin kehittämisohjelmaksi 2007-2011 (2007).
Opetusministeriön julkaisuja 2007:9. Opetusministeriö, Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto.
22 Ruoppila, Sampo 2007. Aluekeskusohjelman teemaverkostojen toimijakartoitus. Innovaatiot ja osaaminen
verkoston koulutusyhteistyön alaverkosto-, hyvinvointi- ja kulttuuriverkostot. Net Effect Oy. http://www.
intermin.fi/intermin/hankkeet/aky/home.nsf/files/ako_toimijakartoitus/$file/ako_toimijakartoitus.pdf
16
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Tausta-aineistoa työpajoille ovat olleet ennen pajoja käydyt alueellisten toimijoiden
haastattelut tai keskustelut. Keskeisin materiaali kansallisen yhteenvedon
osalta on kuitenkin itse työpajoista saatu tieto. Työpajoihin osallistui 28 aluekeskusta.
Työpajoja järjestettiin 26, sillä osa alueista järjesti yhteisen työpajan toisen
alueen kanssa. Kokonaisuudessaan työpajakierrokseen osallistui noin 370 henkilöä,
mitä voi pitää hyvänä otantana toimialan kehittämiseen keskeisesti osallistuvista
henkilöistä eri alueilla. Työpajoihin osallistuneista suuri osa oli julkisella
sektorilla työskenteleviä luovan toimialan tai elinkeinosektorin kehittäjiä, mutta
mukana oli myös taiteilijoita, yrittäjiä ja opiskelijoita. Pajoihin osallistuneiden ikää
ei osallistujalistoissa kysytty, mutta selkeimmin joukosta puuttui nuoria tekijöitä
ja opiskelijoita.
Aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston 26 työpajaa toteutettiin tiiviillä aikataululla
lokakuun 2007 ja huhtikuun 2008 välisenä aikana. 23 Prosessi alkoi Turusta
12.11.2007 ja viimeinen työpaja pidettiin Torniossa 22.4.2008. Työpajojen toteuttamiseen
osallistui useita henkilöitä. Kokonaisuudesta on vastannut Humanistisen
ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon yksikön tutkimus- ja kehityspäällikkö
Timo Parkkola. Työpajatoiminnasta vastasivat Timo Parkkolan ohella lehtorit
Annika Mäkelä, Jari Klemola, Kari Keuru, Sanna Honkaniemi ja Sanna Pekkinen.
Haastatteluista ja taustamateriaalin keräämisestä vastasivat Turun seudun kulttuuriyrittäjyyskeskuksen
harjoittelijat Marjo Tuominen ja Sasu Haapanen. Ruotsinkielisestä
työpajasta Pietarsaaressa ja sen raportoinnista vastasi Mari Virtanen.
Projektin johtajana toimi yliopettaja Pekka Vartiainen. Kulttuuriverkoston koordinaattori
Anu Perttunen osallistui useimpiin työpajoihin ja hän on ollut mukana
loppuraportin työstämisessä.
Kaikista työpajoista on laadittu alueellinen työpajaraportti, joka sisältää alueellisen
kehittämistavoitteiden- ja tarpeiden lisäksi toimialan perusmäärityksiä sekä
aluekeskusohjelman ja aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston esittelyt. Mukana
on myös lyhyt selvitys luovien alojen liittymisestä alueellisiin strategioihin sekä
yhteenveto alueelle tehdyistä ennakkohaastatteluista. Ennakkohaastattelua ei
toteutettu kaikkien työpajojen yhteydessä aikataulullisista syistä.
23 Työpajaprosessin aikataulu ja pajojen vetäjät liitteessä 1.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
17

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Työpajamenetelmät
Työpajat toteutettiin alueiden itsensä toivoman aihepiirin ympärille, minkä vuoksi
työpajojen tulokset eivät ole täysin vertailtavissa keskenään. Työpajoilla haettiin
ensisijaisesti alueellista toimintamallia luovien alojen kehittämiseksi. Alueet eivät
myöskään ole tasavertaisia keskenään. Niiden väestöpohjassa ja luovien alojen
kehittämiseen liittyvässä perinteessä on huomattavia eroja. Samalla tavoin luovien
alojen näkyvyys strategioissa ja kehittämisen tilanne poikkeavat alueilla toisistaan
paljon. Myös alueiden tarpeet ovat erilaisia: pienemmät seudut, joilla on esimerkiksi
matkailusta lähtevä intressi luovaan alaan ja suuret kaupunkiseudut, jotka
kykenevät kokonaisvaltaiseen kaupunkikulttuurin kehittämiseen, ovat ymmärrettävästi
erilaisten haasteiden edessä.
Työpajoissa käytettiin kuitenkin yhteneviä menetelmiä, vaikka niiden aihepiirit
poikkesivat toisistaan. Lähtökohtana kaikissa pajoissa oli vuorovaikutteisuus.
Lyhyistä alustuksista koostuneen alkuvaiheen jälkeen työskenneltiin useimmiten
ryhmäkeskustelujen avulla. Ryhmissä esille saatu tieto vedettiin yhteen, minkä
jälkeen siirryttiin syvemmälle aiheessa uusien ryhmäkeskustelujen kautta. Tavoitteena
oli saada tietoa esiin pajojen osanottajien avulla. Pajan vetäjä ei pyrkinyt
dominoimaan työskentelyä, vaan hän osallistui keskusteluun lähinnä kysymyksin
ja vetämällä keskusteluja yhteen.
Varsinaisen työpajan jälkeen jokaiselle alueelle laadittiin työpajaraportti, jossa
työpajat on raportoitu kolmiosaisena kokonaisuutena. Ensimmäinen osio on
kaikissa raporteissa kartoittava. Aiheesta riippuen on kartoitettu tavallisesti joko
alueella olevia luovan sektorin toimialoja, tai alueella toteutettuja kehittämistoimenpiteitä.
Osassa työpajoja on kartoitettu molempia. Kartoituksen pohjalta esille
nousseet toimialat on luokiteltu merkittävimpiin ja potentiaalisiin. Kehittämistoimenpiteet
puolestaan on lajiteltu toimintakokonaisuuksiksi. Toinen osio raporteissa
sisältää luovien alojen kehittämistä tulevaisuuden näkökulmasta esimerkiksi
tulevaisuuskuvan pohdinnan kautta. Tietoa on kerätty siitä, millaisia kehittämistoimenpiteitä
alueella tulee tehdä, jotta tavoitteisiin on mahdollista päästä.
Kolmannessa vaiheessa keskitytään toimijoiden ja verkostojen kartoittamiseen
sekä esitellään alueen aihepiiriin liittyvää jo olemassa olevaa hyvää käytäntöä.
Työpajan toteutus seurasi työpajaprosessin tavoitteita. Työpajoilla oli verkottava
funktio. Työpajojen osallistujat eivät olleet välttämättä aiemmin tehneet yhteistyötä
ja työpajoissa syntyi sekä verkostoa luovien alojen alueelliseen kehittämiseen
18
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
että uusia yhteistyösuhteita. Työpajoilla oli myös tiedottava funktio. Niiden yhteydessä
jaettiin toimialatietoa, tiedotettiin aluekeskusohjelmaan ja aluekeskusohjelman
kulttuuriverkostoon liittyvistä ajankohtaisista asioista, mutta myös muilla
alueilla toteutetuista kehittämistoimenpiteistä. Lisäksi työpajoissa tiedotettiin
aktiivisesti alueen omista luovan alan kehittämiseen liittyvistä toimista. Useilla
alueilla toiminnan laajuus tuli työpajaan osallistuville yllätyksenä ja työpaja syvensi
alueellista tietoa. Työpajat keräsivät tietoa aluekehitystyön tueksi. Tämä oli pajojen
keskeinen funktio, sillä tavoitteena oli käytännöllinen ja sovellettavissa oleva tieto.
Tiedon siirtyminen käytännön toimenpiteiksi vaatii sekä verkostoitumista että
tiedon siirtoa. Näiltä osin kokonaisuuden onnistuminen vaati kaikkien osa-alueiden
toteutumista. Työpajojen neljäs funktio liittyi aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston
toiminnan kehittämisen tarpeisiin. Kulttuuriverkosto tarvitsee alueellista
tietoa toimintansa tueksi, jotta alueiden lähtökohdista voidaan kohdentaa toimenpiteitä
luovan alan kehittämiseen.
Ennakkohaastattelut
Ennen työpajoja tehtiin alueille ennakkohaastattelut. Haastateltavien määrää ei
rajattu tarkasti, eivätkä haastattelut tavoitelleet varsinaista tilastollista merkittävyyttä,
vaan metodina käytettiin taustoittavaa asiantuntijahaastattelua. Aluekeskuksen
yhteyshenkilö valitsi muutaman alueensa luovien alojen keskeisen toimijan
haastateltavaksi. Haastateltavia alueiden yhteyshenkilöt valitsivat vähimmillään
kaksi ja enimmillään kahdeksan. Suurin osa saatiin haastateltua puhelimitse,
mutta joukossa oli muutama, jota ei onnistuttu saamaan kiinni. Haastateltavien
nimiä ei mainita loppuraportissa, koska osa haastateltavista toivoi voivansa esiintyä
anonyymisti.
Ennakkohaastattelujen kysymykset käsittelivät:
● alueen luovien alojen tilannetta yleensä
● toimialan kehittämisen tavoitteita
● toimenpiteitä, joilla tavoitteisiin voitaisiin päästä
● luovien toimialojen keskeisiä toimijoita alueella
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
19

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
● resursseja, joita luovien toimialojen kehittämistyössä voitaisiin käyttää
● mahdollisia ongelmia ja esteitä, joita luovien toimialojen kehittäminen .
voi kohdata
Lisäksi haastateltaville annettiin mahdollisuus kertoa omia yleisiä ajatuksiaan
luovista aloista tai toiveita työpajoihin liittyen.
Haastattelut tehtiin seuraaviin aluekeskuksiin: Etelä-Pirkanmaa, Hämeenlinnan
seutu, Itä-Uusimaa, Joensuun seutu, Kajaanin seutu, Kauhajoen seutu, Koillis-
Suomi, Kokkolan seutu, Kuopion seutu, Lahden seutu, Mikkelin seutu, Oulun
Eteläinen, Porin seutu, Rauman seutu, Rovaniemen seutu, Savonlinnan seutu,
Tampereen seutu, Vakka-Suomi, Ylä-Savo.
Useimmat alueet näkevät, että tilanne on alueella hajanainen ja pirstaleinen,
kun pyydetään luonnehtimaan luovien alojen tilannetta yleensä. Luovien alojen
toimintaa on, mutta esimerkiksi yrityskoko on pieni ja verkostoitumisen taso on
melko heikkoa. Suuremmilla seuduilla kehittämisen tilannetta luonnehditaan
yleisesti paremmaksi kuin pienemmillä.
Toimialan kehittämisen tavoitteita kartoittaneen kysymyksen vastaukset käsittelevät
melko paljon yrittäjyyttä. Yritysten kasvu, liiketoimintaosaamisen kehittäminen,
verkostoituminen, kansainvälistyminen ja luovan sektorin työpaikkojen
lisääntyminen tulee lähes poikkeuksetta esille. Muita tavoitteita ovat toimialaan
liittyvien vähättelevien asenteiden muuttaminen positiivisemmiksi. Usealla
alueella toivotaan, että kulttuurialan opiskelijat saadaan pysymään paikkakunnalla
sen sijaan, että he valmistuttuaan muuttavat suurempiin kaupunkikeskuksiin.
Tavoitteiden osalta nähdään, että luovat sektorit eivät ole tasa-arvoisia muiden
toimialojen kanssa. Erilaiset investointi- ja kehittämistuet eivät kosketa luovaa
alaa: luovien alojen mahdollisuudet tulee saada samalle tasolle muiden toimialojen
kanssa. Merkittävänä tavoitteena tuodaan esille yhteistyön kehittäminen
luovien alojen ja muiden toimialojen välillä. Erilaisten yrityskartoitusten tarvetta
korostetaan niin ikään usealla alueella. Kehittämispalvelujen, kuten neuvonnan
järjestämistä toivotaan alueellisesti. Luovien alojen ja matkailun sekä hyvinvointipalvelujen
rajapinnoilla olevia mahdollisuuksia korostetaan. Luovat toimialat
nähdään mahdollisuutena, joka tulee ottaa perinteisten toimialojen prosesseihin
mukaan mahdollisimman varhain. Kehittämisen osalta yllättävää vastauksissa on,
että ne painottuvat nimenomaan yritystoiminnan kehittämiseen, mutta yleisen
20
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
kulttuuritoiminnan ja sitä kautta alueellisen viihtyvyyden ja vetovoimaisuuden
lisäämiseen ei haastatteluissa juurikaan viitata.
Kehittämistoimenpiteitä kysyttäessä nousee monessa haastattelussa esiin
koulutuksen merkitys. Koulutusta kaivataan luovien alojen toimijoiden liiketoimintaosaamisen
parantamiseksi, mutta halutaan myös löytää väyliä, joiden kautta
sekä suuri yleisö että päättäjät saavat oikeaa tietoa toimialan merkityksestä.
Myös verkostoituminen ja verkostohankkeet tulevat useassa haastattelussa esille.
Verkostoitumista kaivataan samoilla sektoreilla kuin Luovien alojen yrittäjyyden
kehittämisstrategiassa 2015 on mainittu: luovien alojen yritysten välillä, kehittäjätahojen
ja koko arvoketjun toimijoiden välillä, kansainvälisesti ja toimialarajoja
ylittäen. 24 Kartoituksia ja tutkimusta kaivataan niin ikään. Paitsi, että on tärkeää
kartoittaa luovien alojen yritykset alueittain, on tärkeää kartoittaa myös yritysten
tarpeita ja luoda yritysten tukemisen työkaluja todellisista tarpeista lähtien.
Yrittäjyyden kehittämistarpeita ja niihin kohdistuvia toimenpiteitä tuodaan
myös esille. Näistä keskeisiä ovat alkavien yrittäjien neuvontapalveluiden järjestäminen,
kasvuyrityspalvelut, esihautomot ja hautomopalvelut. Näiden osalta
toivotaan erityisesti, että palvelut ovat paikallisesti saatavissa ja ne yhdistetään
muihin olemassa oleviin yrityspalveluihin. Palvelujen tulee olla luoville aloille
suunnattuja, ja niiden parissa toimivilla henkilöillä on yritysneuvonnan ja tukipalveluiden
osaamisen lisäksi vahva toimialaosaaminen. Yritysten ja koko toimialan
toimintaympäristöä toivotaan kehitettäväksi myös erilaisten tilahankkeiden
kautta: monipuolisia yritys-, kulttuuri-, tekniikka- ja ravintolapalveluja tarjoavia
keskuksia toivotaan, mutta konserttisali- tai teatteritalojen rakentamista ei
nouse esille. Viestintään ja tiedottamiseen liittyvät kehittämistoimet nähdään
tärkeiksi. Kehittämisen osalta toivottaan myös, että hankkeista päästään pitkäjänteiseen
toimintaan ja rahoitusmuotoihin. Tuotteistaminen nousee niin ikään
esille. Erityisesti kulttuurin tuotteistamista muiden toimialojen käyttöön ja sieltä
syntyvää uutta liiketoimintaa kaivataan. Strategiatyön merkitys korostuu myös
ja siihen liittyen ennakointi. Tärkeänä toimintatapana tuodaan esille ajatus, että
luovien alojen edustajien tulee entistä voimakkaammin pyrkiä mukaan päätöksentekoon,
jotta tärkeiksi katsotut kehittämistarpeet saadaan toteutettua ja niille
löytyy tarvittavat resurssit.
24 Luovien toimialojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015 (2007). Kauppa- ja teollisuusministeriön
elinkeino-osasto. KTM julkaisuja 10/2007.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
21

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Luovien alojen toimijoita kartoittavaan kysymykseen saadut vastukset ovat
lähes identtisiä kaikilla haastatelluilla alueilla. Toimijoiksi mainitaan aluekeskusohjelma,
kunnat tai kaupungit (kulttuuri-, elinkeino- ja matkailutoimi), yhdistykset,
koulutusorganisaatiot, maakuntaliitot, taidetoimikunnat, TE-keskukset,
yritykset (luovan alan ja muut), taidejärjestöt, erilaiset kulttuuritilat (etenkin sellaiset,
missä tavataan vapaamuotoisesti), toimialan solmukohdissa työskentelevät
henkilöt (kulttuuri- ja elinkeinotoimijoita mainitaan myös suoraan nimeltä).
Samoin resursseja kartoittava kysymys saa kaikkialta lähes identtisiä vastauksia.
Perinteiset hankerahoittajat (EU, rakennerahastot, kunnat, ministeriöt, maakuntaliitot,
TE-keskukset, säätiöt ym.) nostetaan esille. Usein tuodaan esille, että resursseja
jo on, mutta niitä pitää vapauttaa aikaa vievistä vanhoista toimintamalleista
ja suunnata uudelleen tehokkaammin. Tämä toive koskee lähinnä julkista sektoria
ja siellä työskentelevien henkilöiden työaikaa. Alalle toivotaan samoja rahoitusmalleja
kuin muillekin toimialoille: riskirahaa, prototyyppirahoitusta, investointitukia
tms. Yleinen kanta on, että luovien alojen rahoitus laahaa perässä muihin
toimialoihin verrattuna ja tämä epäsuhta pitää korjata.
Ongelmien osalta tulee keskeisenä huomiona esille, että nousevalla toimialalla
ei ole varaa virheisiin. Ala on kovassa nousussa, ja jos erilaisten hankkeiden
antamat lupaukset osoittautuvat katteettomiksi, menee toimijoiden motivaatio
nopeasti. Jo nyt on huomattavissa seminaariväsymystä ja puheista tulee päästä
todellisiin palveluihin, jotka myös tuottavat tulosta. Toinen keskeinen huomio on
asenneympäristö. Luoviin aloihin suhtaudutaan hymähdellen ja alan toimijoita
pidetään vanhojen taiteilijamyyttien mukaisesti hörhöinä. Negatiivinen suhtautuminen
näkyy niin suuren yleisön, päättäjien, muiden toimialojen yritysten kuin
rahoittajienkin taholla. Tärkeintä on saada yleistä asenneilmastoa muutettua siten,
että luova ala nähdään muiden alojen rinnalla merkittävänä liiketoimintana. Myös
toimijoiden liiketoimintaosaamisen puute nähdään ongelmana, ja monella paikkakunnalla
ongelmat liittyvät sijaintiin ja heikkoihin liikenneyhteyksiin.
Haastattelun tuloksissa on mielenkiintoista se, että haastateltavat lähes poikkeuksetta
ajattelevat luovan alan kehittämistä liiketoiminnan ja yrittäjyyden näkökulmasta,
vaikka haastattelussa ei pyydetty niin tekemään. Tästä voi vetää johtopäätöksen,
että luovat alat käsitetään eri näkökulmasta kuin, mistä kulttuuriala on
perinteisesti käsitetty. Harva haastateltava ajattelee luovaa toimialaa perinteisten
kulttuurikäsitysten kautta. Kuitenkin nähdään, että perinteiset taidesektorit ovat
usein niitä alueita, joista luovan alan yrittäjyys ammentaa ja joilta innovaatiot
22
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
ovat peräisin. Perinteisellä kulttuuripolitiikalla koetaan olevan merkitys alueellisen
viihtyvyyden ja vetovoimaisuuden kannalta. Luovien alojen yrittäjyyden taustalla
on siis luovaa ja taiteellista toimintaa, mitä ei pidä unohtaa, vaan toimialaa tulee
tarkastella laajasta näkökulmasta.
Luovat alat alueiden strategioissa
Työpajaprosessin yhteydessä käytiin läpi alueellisia strategioita, joista keskeisimpiä
ovat aluekeskusohjelma-hakemukset ja toimintasuunnitelmat, maakuntaohjelmat,
kaupunki- ja kuntastrategiat, kulttuuristrategiat ja elinkeinostrategiat. Näiden
osalta tehtiin tarkkarajainen tiivistelmä siitä, kuinka luovat toimialat ovat strategioissa
mukana.
Aluekeskusohjelmatyön osalta luovat alat ovat ainakin jollain tasolla mukana
lähes kaikilla työpajaprosessiin osallistuneilla alueilla. Sama koskee maakuntaohjelmia,
ja niissä luovat toimialat ja kulttuuri on otettu mukaan hyvin monipuolisesti.
Sen sijaan kulttuuristrategiat ottavat yllättävän vähän huomioon luovia
toimialoja elinkeinonäkökulmasta. Kulttuuriyrittäjyys tulee esille joissain strategioissa,
kuten Vakka-Suomen osalta 25 , mutta suurelta osin kulttuuri nähdään
perinteisellä tavalla julkisesti tuettuna taiteen kenttänä.
Elinkeinostrategioissa taas tuodaan kulttuuria tai luovaa taloutta esille yllättävän
paljon. Lahden seudulla elinkeinostrategia nostaa esille muotoilun. 26 Savonlinnan
seudulla nostetaan esille oopperajuhlat ja kulttuurimatkailu. 27 Turun
osaamis- ja elinkeinostrategiassa on nostettu omaksi kehitettäväksi klusterikseen
luovien osaamispalvelujen klusteri, joka sisältää esimerkiksi kulttuurin, median ja
mainonnan yritykset sekä liike-elämän palvelut. 28 Hämeenlinnassa tulevaisuuden
trendeissä nostetaan esille luovat alat, joihin luetaan muotoilu, design ja kulttuuriteollisuus.
Lisäksi Hämeenlinnan elinkeinostrategia nostaa esille Verkatehdas-hankkeen
ja tuo toiminta- ja asuinympäristöjen osalta toiminnan tavoitteiksi
25 Vakka-Suomen kulttuuristrategia 2013.
26 Lahden alueen elinkeinostrategia 2005-2008. http://www.paijatpuntari.fi/Julkaisut/Lakes_strategiaesite.pdf
27 Savonlinan seudun elinkeinostrategia 2008. http://www.savonlinnaseutu.fi/LiiteTiedostoNayta.asb?Doku
menttiID=4542&TauluNimi=Tiedote&NakymaID=1633&TiedoteID=4189
28 Turku – osaamis- ja elinkeinostrategia. http://www.turku.fi/public/download.aspx?ID=30689&GUID={CB
4BE0F3-CA58-4D6C-8EFF-260EC8178CCF}
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
23

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
monipuoliset kulttuuri- ja vapaa-ajan mahdollisuudet. 29 Kokonaisuutena näyttää
siltä, että luovan alan yritystoiminta on paremmin esillä elinkeinostrategioissa
kuin kulttuuristrategioissa, mikä on ehkä yllättävää.
Strategiat tunnistavat luovat alat, mutta eri tavoin. Tavoitteeksi strategiatyön
osalta tulee nostaa luovien toimialojen näkyminen elinkeinopoliittisista lähtökohdista
käsin kaikissa seudullisissa strategioissa. Kuntastrategioiden tulee huomioida
kulttuuri kokonaisuutena, mutta myös luova sektori merkittävänä elinkeinosektorina.
Samalla tavoin elinkeinostrategioissa tulee säilyttää luovan sektorin merkitys
alan yritysten sekä muiden toimialojen mahdollisuuksien näkökulmasta, mutta
lisäksi sinne tulee entistä enemmän lisätä laaja-alaisen elinkeinopolitiikan näkemys
luovista aloista elävien ja vetovoimaisten seutujen dynamona. Haasteellisimmat
strategiat ovat kuitenkin kulttuuristrategiat, joihin tulee saada selkeästi mukaan
kulttuuri ja luovat alat myös yrittäjyyden näkökulmasta. Luovien alojen näkyminen
näissä strategioissa ja maakuntaohjelmissa takaa osaltaan alan kehitystyölle
hyvän poikkisektoraalisen ja poikkihallinnollisen lähtökohdan.
29 Hämeenlinnan seudun Elinkeinostrategia 2005-2010. http://www.kehittamiskeskus.com/attachments/
elinkeinostrategia_23.6.2005.ppt
24
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
3 Yhteenveto alueellisista
työpajoista
3.1 Alueelliset työpajat aihepiireittäin
Alueellisia työpajoja järjestettiin työpajaprosessin aikana yhteensä 26. Työpajat
poikkesivat aihepiireiltään toisistaan, mutta myös samankaltaisuuksia on ja sitä
kautta mahdollisuuksia alueiden väliseen yhteistyöhön. Seuraavassa työpajat on
luokiteltu aihepiirien samankaltaisuuden mukaisesti. Työpajat on myös lyhyesti
esitelty alueittain.
Elinkeinoistaminen/yrittäjyyden tukeminen
Määrällisesti tärkeimpänä aihepiirinä työpajoissa nousee esiin elinkeinoistamiseen
ja yrittäjyyden tukemiseen liittyvät kysymykset. Työpajojen aiheet koskettavat
kuitenkin harvoin puhtaasti yrittäjyyden tukemiseen liittyviä kysymyksiä,
vaan niissä on tavallisesti mukana myös yleisiä toimialan kehittämiseen liittyviä
juonteita.
Porin seutu ja Rauman seutu
Porin ja Rauman seudut järjestivät yhteisen työpajan, jonka teemana oli luovien
alojen elinkeinoistaminen Satakunnassa. Satakunnassa toteutetaan luovien alojen
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
25

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
yritystoiminnan verkostomaista kehittämistyötä seudullisten kehittämisyhtiöiden
kesken ja maakuntaan on palkattu luovien alojen yrityskehittäjä. Pajassa keskityttiin
erityisesti luovien alojen yritystoiminnan kehittämiseen sekä luovan talouden
merkitykseen alueellisena vetovoimatekijänä. Tavoitteena on esimerkiksi löytää
uusia välineitä luovien toimialojen yrittäjyyden tukemiseksi sekä alueen kulttuuritoiminnan
kehittämiseksi.
Itä-Uusimaa
Itä-Uudellamaalla työpajan keskeiseksi kysymykseksi nousi elinkeinoyhteistyön
kehittäminen. Alueella toteutetaan POLTE-ohjelmaa, jonka osatavoitteita ovat
luovien alojen markkinoiden ymmärryksen lisääntyminen sekä ammattilaisten
substanssiosaamisen kehittyminen, elinkeinoelämän, matkailun ja kulttuurialojen
yhteistyön kehittyminen, yritysten myynti- ja markkinointiedellytysten sekä
liiketaloudellisen osaamisen parantuminen ja yritysverkostojen kehittyminen ja
yrityskeskittymien kasvaminen myös uusilla yrityksillä. 30 Työpajan tavoitteena oli
tukea POLTE-ohjelmaa, eli luoda pohjaa luovan toimialan kehittämispalvelujen
määrittelemiseksi ja tuotteistamiseksi siten, että niitä voidaan jatkossa integroida
muuhun elinkeinokehittämiseen. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi yrityshautomotoiminta,
POLTE-yhteistyö, Jalostamo-konsultointi ja hankeklinikat. Tavoitteena
on pureutua luovan toimialan yrityspalveluihin.
Tampereen kaupunkiseutu
Työpajan aiheena oli luovien toimialojen yrityskehitys. Tampere on yksi luovien
alojen yritysneuvonnan edelläkävijöitä LUKE-ohjelman kautta. LUKE on yksi
Luova Tampere -ohjelman kärkihankkeista. Se auttaa luovien toimialojen yrityksiä
neuvonnalla, koulutuksella ja muilla kehittämistoimilla. Työpajan tavoitteena oli
omalta osaltaan tukea LUKE-ohjelman toimintaa. Työpajassa kartoitettiin ohjelman
aikana saatuja kokemuksia sekä odotuksia.
Vakka-Suomen seutukunta
Työpajan aiheena oli luovien alojen yrittäjyyden tukeminen Vakka-Suomessa. Pajassa
aihetta käsiteltiin elinkeinokehittämisen näkökulmasta Vakka-Suomen kulttuu-
30 Kaunisharju, Kirsi 2007. Luovan toimialan kehittäminen aluekeskusohjelmassa. Aluekeskusohjelman
verkostojulkaisu 2/2007. Aluekeskusohjelma, kulttuuriverkosto.
26
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
ristrategian pohjalta. 31 Vakka-Suomen työpajan tavoitteena oli konkretisoida ja kehittää
kulttuuristrategiassa mainittuja luovien alojen yrittäjyyteen liittyviä tavoitteita.
Kauhajoen seutu
Työpajan tavoitteeksi Kauhajoen seudulla määriteltiin luovien alojen kehittäminen
melko laaja-alaisesti. Alueen toivomuksesta työpajan tavoitteista on kuitenkin
rajattu pois huonekaluteollisuuteen liittyvät luovat prosessit. Työpajan perustana
olivat kysymykset konkreettisista toimintamalleista, joilla saadaan alueelle
vaikuttavaa ja työllistävää luovan alan yritystoimintaa. Pajatyöskentelyn toivottiin
antavan eväitä siihen, miten Kauhajoen seudun toimintaympäristöä tulee kehittää
luovalle alalle (kulttuurialalle) suotuisammaksi ja miten luovat yrittäjät ja taiteentekijät
saadaan pysymään seudulla. Samaan asiaan liittyy osittain myös kysymys
siitä, miten nuoret saadaan palaamaan alueelle opiskeluvuosien jälkeen ja kehittämään
luovan alan osaamista edelleen kotiseudullaan.
Mikkelin seutu ja Savonlinnan seutu
Mikkelin ja Savonlinnan seuduille järjestettiin yhteinen työpaja. Lähtökohtana
pajalle asetettiin kysymys luovien alojen yritystoiminnan tukemisesta ja alan kehittämistarpeiden
tunnistamisesta. Keskeinen kysymys oli myös molemmilla seuduilla
käynnistyvä luovien alojen yritysten kartoitustyö, jota pajan toivottiin osittain
tukevan. Pajassa kartoitettiin alustavasti alueella havaittavia luovien alojen alatoimialoja.
Lisäksi tarkasteltiin toimijaverkostoja ja edettiin myös konkreettisten
toimenpiteiden suunnittelun tasolle.
Joensuun seutu
Joensuun työpajan aiheeksi asetettiin luovien alojen kehittämisen organisoinnin ja
liiketoiminnan kehittämisen maakunnalliset tavoitteet sekä tarvittavat toimenpiteet
niiden saavuttamiseksi.
Työpajan teema oli maakunnallinen. Vaikka Joensuu on varsinainen aluekeskus,
ovat sen merkittäviä yhteistoiminta-alueita maakunnan muut seutukunnat, eli
Keski-Karjala ja Pielisen Karjala. Luovien alojen liiketoiminta ja sen kehittämistarpeiden
kartoittaminen ja konkretisointi kuuluivat pajan tavoitteisiin. Joensuussa
31 Vakka-Suomen kulttuuristrategia 2013.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
27

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
on aiemmin toiminut alan hyvänä käytäntönäkin mainittu Reaktori-hanke, joten
luovien alojen kehittäminen on Joensuussa tiedostettu ja siihen on jo aiemmin
suunnattu merkittäviä kehittämistoimenpiteitä. Toisena keskeisenä kysymyksenä
oli luovien alojen kehittämistyön maakunnallinen koordinaatio.
Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu
Työpajan aiheena Lappeenranta-Imatran seudun työpajassa oli maakunnan luovuuden
tuotteistaminen. Alueella on runsaasti vahvoja luovia aloja ja taidetoimialoja,
jotka eivät välttämättä kykene tuottamaan kannattavaa liiketoimintaa,
tai tukemaan riittävästi alueen muita merkittäviä toimialoja, kuten matkailua.
Avuksi tarvitaan liiketoiminta- ja palvelumallien tuotteistamista siten, että luoville
toimialoille voi syntyä enemmän yritystoimintaa ja siten, että kulttuurin ja luovien
alojen toimijat voivat entistä enemmän saada toimeentuloa esimerkiksi matkailun
tai hyvinvointipalvelujen rajapinnoilta.
Edellisten seutujen osalta luovien alojen yrittäjyyden tukeminen ja toimialan
elinkeinoistaminen olivat keskeisenä lähtökohtana työpajalle. Kysymystä käsiteltiin
kuitenkin monin paikoin laajemmassa kontekstissa ja esimerkiksi Vakka-
Suomessa lähtökohtana oli myös kulttuuristrategian jalkauttaminen. Mikkelin ja
Savonlinnan seuduilla lähtökohdat olivat osin strategiatyöhön tähtääviä ja myös
koordinaatiota kartoittavia kuten Joensuun seudulla. Myös Lappeenranta-Imatran
seudulla pyrittiin selkeästi myös laajempaan tavoitteeseen ja sivuttiin osittain
toimialojen rajapintoja.
Luovien alojen rajapinnat
(matkailu- ja hyvinvointipalvelut)
Toinen merkittävä aihealue työpajoissa olivat luovien toimialojen ja niiden lähialojen
rajapinnat. Matkailu nousi esille keskeisesti, mutta myös kulttuurin ja hyvinvoinnin
rajapintaa käsiteltiin. Eri toimialojen rajapintoihin keskittyvien työpajojen
aikana käsiteltiin myös yleisempiä toimialan kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.
Ylä-Savon talousalue
Ylä-Savossa työpajan erityistavoitteeksi valittiin kulttuurin ja matkailun rajapinnat.
Tavoitteena oli tunnistaa rajapinnat ja niillä sijaitsevat eri toimijoiden yhteistyö-
28
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
mahdollisuudet. Tavoitteena oli myös löytää keinoja näiden alueiden elinkeinojen
kehittämiseen. Lisäksi pajassa pyrittiin löytämään sekä alueellisia että laajempia
verkostoja, joiden kautta toimintaa on mahdollista tukea ja joissa syntyvä tieto ja
yhteistyö lisäävät sektorin toimintamahdollisuuksia.
Koillis-Suomi
Koillis-Suomessa pajan tavoitteeksi nostettiin kulttuurimatkailun kehittäminen.
Näkökulmaksi valittiin erityisesti kulttuurin tuotteistaminen: kuinka olemassa
oleva tai uudet kulttuurikohteet, tapahtumat, tai eri toimijoiden toteuttamat kulttuuripalvelut
voidaan tuotteistaa sellaisiksi, että ne hyödyttävät matkailua ja ovat
samalla tuottavaa toimintaa tekijöilleen. Tuotteistamisen merkitys korostuu monestakin
syystä. Alueella on runsaasti matkailupalveluja ja melko runsasta tarjontaa
myös kulttuuripalveluissa, mutta kulttuuriin liittyviä ohjelmapalveluja ostetaan
tästä huolimatta paljon seudun ulkopuolelta. Yhteistyötä matkailu ja kulttuuritoimijoiden
välillä tulee siis tehostaa. Toinen keskeinen kysymyksenasettelu koski
alueella jo olevien kulttuurikohteiden, tapahtumien ja palvelujen koordinaatiota.
Etelä-Pirkanmaan seutukunta
Etelä-Pirkanmaan työpajan lähtökohtana oli laajemman seudullisen, osin matkailuun
painottuvan kulttuurihankkeen suunnittelu ja rajaaminen mahdollisimman konkreettiseksi
toimintakokonaisuudeksi. Tavoitteena oli ideoinnin pohjalta rajata suurempia
hankekokonaisuuksia ja muotoilla niiden pohjalta konkreettisia kehitysehdotuksia.
Lisäksi pajan yhteydessä pyrittiin kartoittamaan alueen keskeisimpiä toimijoita
ja toimintoja, toiminnan resursseja sekä alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä
verkostoja, joilla on merkitystä Etelä-Pirkanmaan luovien alojen kehittämistoimintaan.
Pajan yhteydessä keskeiseksi kysymykseksi muodostui toiminnan koordinaation
järjestäminen.
Kajaanin kaupunkiseutu
Kajaanin seudulla työpajatyöskentelyn lähtökohdaksi valittiin kulttuurin ja
matkailun rajapinnat. Aiheena oli perinteestä nousevat kulttuurituotteet. Pajan tavoitteena
oli kulttuuria ja matkailua yhdistävä, uutta visioiva näkökulma matkailun
palveluprofiiliin sekä verkostoyhteistyön ja asiakkuuksien hallinnasta lähtevät
toimintamallit matkailutuotteiden kehittämisessä. Pajassa etsittiin konkreettisia
kehittämiskeinoja kannattavan liiketoiminnan kasvattamiseen matkailuyrityksissä
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
29

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
ja -klusterissa. Samalla työpaja oli osaltaan tukemassa Kajaanin seudun aluekeskusohjelman
kulttuuriyrittäjyyden kehittämistavoitetta.
Kuopion seutu
Kuopion seudulla työpajatyöskentelyn lähtökohdaksi valittiin kulttuurin ja hyvinvointipalvelujen
rajapinta: Kulttuurin tuotteistaminen ja hyvinvointia edistävä käyttö
Pohjois-Savossa. Pajan yhteydessä kartoitettiin alueella olevia toimintoja, hankkeita
ja hyviä käytäntöjä, keskusteltiin verkostomaisen toimintatavan mahdollisuuksista
ja ideoitiin uusia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseksi.
Vaikka rajapintakysymyksiä käsittelevissä työpajoissa luovien alojen sekä
matkailun tai hyvinvointipalvelujen yhteydet nousivatkin keskeisesti esille, oli
niissä myös selvä juonne, joka käsitteli alan yritystoiminnan tukemista. Tässä
kuten muissakin aihepiireissä elinkeinoistamiseen liittyvät näkökohdat nousivat
esille, joten yrittäjyys ja elinkeinotoiminta voidaan nähdä omalta osaltaan koko
työpajaprosessia läpäisevänä teemana.
Strategiatyö ja strategian jalkauttaminen
Strategiatyöhön liittyvä kokonaisuus oli muita kokonaisuuksia heterogeenisempi
alue ja sitä käsitelleitä pajoja ei ole mahdollista pitää kovin yhteismitallisina. Osa
alueista oli strategiatyön alkuvaiheessa, osassa lähtökohtana oli jo olemassa olevan
strategian päivittäminen, ja osa alueista oli jo tehnyt mittavan strategiatyön, jonka
tuloksia haluttiin pajan kautta konkretisoida käytännön toiminnaksi. Tähän kokonaisuuteen
liittyvistä työpajoista esimerkiksi Turun seutu ja Vakka-Suomi olisivat
voineet liittyä myös elinkeinoistamiseen ja yritystoiminnan tukemiseen tähtääviin
työpajoihin.
Turun seutu
Turun seudulla on valmistettu Turun seudun kehittämiskeskuksen toimeksiannosta
yhteistyössä Turun kulttuuritoimen, matkailutoimen, nuorisotoimen ja
Turku Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2011 -hankkeen kanssa luovien osaamispalveluiden
kehittämisselvitys. Selvityksen toteutuksesta ovat vastanneet Turun
kauppakorkeakoulun Mediaryhmä ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Turun työpajan
ensimmäisenä tavoitteena on tämän selvityksen jalkauttaminen ja siinä esille
30
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
nostettujen kehittämistoimien konkretisoiminen. Tämän tavoitteen osalta keskityttiin
erityisesti luovien alojen elinkeinoistamisen sekä kulttuurin ja elinkeinoelämän
yhteistyömallien käsittelyyn. Toiseksi keskeiseksi lähtökohdaksi työpajoille nostettiin
luovien alojen keskeisimpien alatoimialojen määritteleminen. Kolmas tavoite
oli Turun seudun aluekeskusohjelman tulevien painopistealueiden määrittely.
Rovaniemen seutu
Lapin liitto on toteuttamassa elinkeinolähtöisen kehittämisstrategian Lapin
luovien alojen yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi ja maakunnan vetovoiman
kehittämiseksi. Strategia valmistuu syksyllä 2008. Seudulla järjestetty
työpaja toimi strategiaprosessiin liittyvän työpajatoiminnan ensimmäisenä vaiheena.
Työpajassa haettiin ideoita, vahvuuksia ja tulevaisuudenkuvia Rovaniemen seudun
luovien alojen kehittämiseen.
Kotkan-Haminan seutu
Kotkan-Haminan seudun työpajan lähtökohtana oli alueella alkava Kymenlaakson
kulttuuriohjelmatyö, jonka tavoitteet ovat maakunnallisia. Kulttuuriohjelmatyön
sisältönä on kulttuurista elinkeinoja, hyvinvointia ja vetovoimaa ja sen tarkoitus
on edetä kartoittavasta toiminnasta aina ohjelman jalkauttamiseen alueella toimiviksi
käytännöiksi. Ohjelmatyössä huomioidaan niin kulttuuriyrittäjyys, kolmannen
sektorin toimijat kuin kulttuuripalvelujenkin edustajat. Ohjelman laatiminen
toteutetaan työpajaprosessin kautta ja aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston
työpaja toimi työpajaprosessin ensimmäisenä vaiheena.
Jyväskylän kaupunkiseutu
Jyväskylän työpaja oli teemaltaan Miten luova ala on rakentamassa uutta Jyväskylää?
Pajan tavoitteena oli avata keskustelua siitä, mihin luovien alojen strategiassa tulee
erityisesti keskittyä. Tästä näkökulmasta kartoitettiin alueen luovaa toimialaa yleisesti
ja nostettiin esille sen vahvoja, kehittyviä ja runsaasti yrittäjyyttä sisältäviä
toimialoja. Toisaalta työpajassa keskityttiin niihin tavoitteisiin ja visionäkökulmiin,
joihin strategia voi tähdätä.
Raahen seutu
Työpajan tavoitteena oli selvittää Raahen seudun luovien toimialojen nykytila ja
linjata strategiaa ja toimenpiteitä tulevaisuuteen. Lähtökohtana työpajassa ei ollut
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
31

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
valmiin strategian tekeminen, vaan tavoitteena oli kiinnittää huomiota keskeisiin
seikkoihin, joita lähdetään viemään eteenpäin elinkeinojen kehittämisen näkökulmasta.
Alueen luovaa toimialaa kartoitettiin yleisesti ja nostettiin esille sen vahvoja,
kehittyviä ja runsaasti yrittäjyyttä sisältäviä sektoreita. Työpajassa keskityttiin myös
niihin tavoitteisiin ja visionäkökulmiin, joihin strategisesti voi tähdätä. Tässä työssä
tarvittavia toimenpiteitä nostettiin esille erityisesti luovien toimialojen yrittäjyyden,
alueellisen vetovoimaisuuden ja innovaatiotoiminnan näkökulmista.
Kemi-Tornion alue
Seudulla on aiemmin aloitettu Lapin liiton toimesta luovien alojen strategiaprosessi,
jonka teemoja työpaja osittain seurasi. Yhtenä konkreettisena tavoitteena
oli strategiatyön ja kehittämistoiminnan taustalle koottavan ryhmän löytäminen.
Ryhmää pajassa ei varsinaisesti löydetty, mutta sille löytyi koordinaattori, joka
kyettiin sopimaan yhteisesti.
Strategiatoiminnan osalta on nähtävissä, että kulttuuristrategioista on tai
ollaan selkeästi siirtymässä luovan alan strategioihin. Lähes poikkeuksetta strategiatyössä
otetaan huomioon luovien alojen yrittäjyys ja tätä lähtökohtaa tulee
tukea, jotta luovat alat saadaan sisällytettyä entistä paremmin kulttuuristrategioihin.
Tässä kokonaisuudessa nähdään selkeästi halu saada strategiat todella näkyviin
ja muutettua konkreettiseksi toiminnaksi. Pelkkä paperi ja juhlavat sanat eivät
riitä, vaan halutaan saada aikaan toimintaa.
Kärkitoimialat
Kärkitoimialojen kokonaisuuteen kuuluu alueita, jotka ilmoittivat työpajaprosessin
lähtökohdaksi jonkin melko tarkasti rajatun aihepiirin. Lahdessa lähtökohtana
oli muotoilu, Seinäjoella rytmimusiikki ja Pietarsaaressa tapahtumatuotanto.
Myös kulttuurimatkailuun keskittyneet työpajat olisivat voineet tulla määritetyksi
kärkitoimialatyöpajoiksi.
Lahden alue
Lahden seudulla on määritelty strategisesti merkittäväksi luovien alojen kehittämisalueeksi
teollinen muotoilu tai laajemmin teollisuudelle tarjottavat suunnittelupalvelut.
Näiden osalta lähdettiin pajassa selkeyttämään ja kiteyttämään kehittämis-
32
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
toiminnan tavoitteita ja kartoittamaan käynnissä olevia hankkeita ja prosesseja.
Prosessien osalta pyrittiin lisäksi määrittelemään niitä kehittämistoimintoja, joita
alueella ei toistaiseksi ole, mutta joita tulisi jatkossa luoda. Keskeisenä tavoitteena
työskentelylle asetettiin myös toiminnan koordinaatiosta ja viestinnästä keskustelu,
rahoituskanavien määrittely sekä muotoilun kannalta merkittävien verkostojen
määrittely.
Seinäjoen seutu
Seinäjoen seudulla työpajan ensisijainen lähtökohta oli rytmimusiikin kentän ja
rytmimusiikin kehittämistoimenpiteiden kartoittaminen. Työpajan aihe juontaa kaupungin
strategiasta, jossa eräänä tavoitteena määritellään Seinäjoki kansainvälistyvän
rytmimusiikin keskukseksi. Tavoitteena työpajassa oli selvittää, mitä tämä
visio toimijoille merkitsee, mitä asioita ja toimintoja Seinäjoella tulee olla, jotta
siitä muodostuu vision mukainen kansainvälistyvä rytmimusiikin keskus, miten
tavoitteeseen päästään, miksi sinne pitää päästä ja miten pajan osanottajat voivat
tavoitetta tukea. Myös näkemysten ja ideoiden ääneen sanominen, niiden välittäminen
toisille ja kehittäminen eteenpäin oli pajan yksi tärkeä tavoite.
Pietarsaaren seutu
Pietarsaaren työpajan aiheena oli tapahtumatuotannon uudistaminen. Työpajan
tavoitteena oli etsiä yhteyksiä alueen tapahtumatuotannoille ja löytää yhteisiä
toimintamalleja alueen tapahtumatuotannon kehittämiseksi, tukemiseksi ja synergian
lisäämiseksi.
Yleinen luovien alojen kehittäminen
Muutamalla alueella luovien toimialojen kehittämiseen pureuduttiin melko
laajasta näkökulmasta. Näissä työpajoissa lähtökohtana oli kokonaisvaltainen
aluekehitys ja luovien alojen merkitys alueen vetovoimaisuuden kannalta. Toisaalta
yleisemmin luovien alojen kehittämiseen pureutuneiden alueiden välillä on jonkin
verran eroa olemassa olevan toiminnan suhteen. Esimerkiksi Hämeenlinna on jo
melko pitkällä luovien alojen kehittämisessä, kun Kokkolan seutu, Länsi-Uusimaa
ja Oulun Eteläinen ehkä enemmän hakevat lähtökohtia kehittämistoiminnan saattamiseksi
systemaattiseksi ja muuta aluekehitystyötä tukevaksi toiminnaksi.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
33

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Kokkolan seutukunta
Kokkolan pajan aiheeksi nousi laaja kokonaisuus kulttuuritoiminta ja aluekehitys.
Paja käsitteli keskeisesti taiteen ja aluekehittämisen vuorovaikutusta: miten alue
pystyy tukemaan taiteilijoita, organisaatioita ja kolmannen sektorin toimijoita
alueen taiteellisen toiminnan ja kulttuuripalvelujen kehittämisessä ja miten kulttuuritoimijat
omalla työllään voivat tukea aluekehitystä.
AKO Länsi-Uusimaa
Lähtökohdaksi Länsi-Uudellamaalla otettiin luovien alojen kehittäminen yleisellä
tasolla. Näkökulma oli laaja-alaisessa elinkeinopolitiikassa, joka pyrkii erityisesti
parantamaan alueen vetovoimatekijöitä ja viihtyvyyttä perinteisemmän yrittäjyyteen
ja kilpailukykyyn liittyvien tekijöiden ohella. Tässä myös kulttuuri- ja
vapaa-aikatoiminnalla on merkittävä sijansa. Toinen keskeinen tavoite työpajalle
oli alueen luovien toimialojen rakenteen kartoitus sekä sen painopistealueiden
hakeminen. Merkittävässä roolissa oli myös alueen laajuus sekä kaksikielisyyden
antama lisäarvo alueen kokonaiskulttuurille. Toimialojen rakenteen lisäksi pajassa
kartoitettiin myös erilaisia kehittämistoimenpiteitä, joita alueella on toteutettu
ja pyrittiin tuomaan esille niitä lähtökohtia, joiden pohjalta uusia kehittämistoimenpiteitä
voidaan lähteä suunnittelemaan. Pajalla oli lähtökohtia ja toimialan
kehittämisen mahdollisuuksia kartoittava rooli ja sen toivottiin avaavan uusia
yhteistyömuotoja ja toimintatapoja luovien toimialojen kehittämistyön saattamiseksi
systemaattiseksi koko Länsi-Uudenmaan alueella.
Oulun Eteläinen
Oulun Eteläinen 2015 -sopimuksen strategisia linjauksia mukaillen työpajan
aiheeksi valikoitui luovien alojen kehittäminen ja organisointi alueella, erityisesti
kolmannen sektorin, kulttuuritapahtumien ja luovien alojen yrittäjyyden näkökulmasta.
Tavoitteena oli kartoittaa ne toiminnot, joita alueella on, hahmottaa toiminnan
koordinointia sekä hahmotella alueella olevia verkostoja ja uusien verkostojen
tarvetta.
Oulun seutu
Oulun seudulla ei toteutettu työpajaa, vaan tiedot kerättiin kyselyn avulla.
34
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Hämeenlinnan seutu
Hämeenlinnan seudun työpajan aiheena oli yleisesti luovien alojen kehittäminen
Hämeenlinnan seudulla. Tavoitteeksi asetettiin erityisesti alueen kulttuuritoimijoiden
ja aluekehittäjien yhteistyön lisääminen ja luova talous alueellisena vetovoimatekijänä.
Molemmat nousevat esille myös alueen strategioissa. Työpajassa
haluttiin lisäksi nostaa esille yrittäjyyttä, sillä vaikka strategioissa tuodaan esille
kulttuuriteollisuus, ei yrittäjyyttä mainita kovin paljon. Esimerkiksi Hämeenlinnan
kulttuuristrategiassa yrittäjyyteen vain viitataan tilaaja-tuottaja -mallin kautta.
Koska Hämeenlinnan alueella yksi seudun vetovoimatekijöistä on kulttuuri- ja
kongressikeskus Verkatehdas, on myös sen alueellinen merkitys haluttu nostaa
esille.
Yhteenveto
Eri alueiden työpajojen aihepiirien laajuus kertoo, että luovien alojen kehittäminen
halutaan nähdä laajana kokonaisuutena. Vain harvalla alueella on tehty valintoja
suhteessa kärkitoimialoihin ja työpajoissa tätä aihepiiriä haluttiin tuoda esille vain
osittain. Luovat alat nähdään alueelle merkittävänä kokonaisuutena, jonka osaalueet
tukevat monin tavoin toisiaan.
Kaikkia työpajoja kuitenkin läpäisee elinkeinoistamiseen ja toimialan yrittäjyyden
kehittämiseen liittyvät lähtökohdat. Toimialaa halutaan kehittää laaja-alaisesti
niin, että yrittäjyyden tukeminen nostetaan perinteisempien kulttuurialojen
tukimuotojen rinnalle. Myös tuotteistamiseen ja tuottajuuteen liittyvät aihepiirit
nousevat hyvin vahvasti esille.
Koordinaation ja yhteistyön tarve tulee niin ikään esille työpajoja läpäisevänä
aihepiirinä. Usein katsotaan, että alueilla tulee saada aikaan kuntarajoja ylittävää
yhteistyötä, ja toimialan kehittämisen vastuu pitää saada jollekin määritellylle
taholle, tai vielä useammin toimialan kehittämistä ohjaavalle yhteistyöryhmälle.
Koordinaatioon läheisesti liittyen nousee esille viestintä ja sen kehittäminen.
Myös luovien alojen rajapinnat tulevat esille sellaisissakin työpajoissa, jotka eivät
olleet sitä suoranaisesti aiheekseen määrittäneet. Tällöin kulttuurin ja matkailun
rajapinta on selkeimmin esillä, mutta myös muille toimialoille tarjottavat palvelut
ja niiden kehittäminen nousevat esiin; mm. luovien alojen ja hyvinvointisektorin
rajapinnalla nähdään paljon potentiaalia.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
35

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Yleisesti aluilla nähdään luova toimiala alueen vetovoimatekijänä, jossa suurempien
ja merkittävämpien alatoimialojen lisäksi myös pienimuotoinen, harrastuksiin
ja ruohonjuuritason tekemiseen ankkuroituva toiminta on alueiden viihtyvyyttä
ja elävyyttä lisäävänä toimintana merkittävää. Kärkitoimialan rajaaminen tuntuu
usein vaikealta ja lähes poikkeuksetta esille nousee ajatus siitä, että kärkitoimialojen
esille nostaminen ei saa rajata muita aloja kehittämistoimenpiteiden ulkopuolelle.
Keskittyminen saatetaan nähdä jopa vaaraksi ja luovuutta ja innovatiivisuutta
rajoittavaksi tekijäksi.
Kaiken kaikkiaan työpajojen aihepiirit muodostavat matriisin tai verkon. Lähes
kaikilla seuduilla sivuttiin kokonaisvaltaisesti työpajojen aiheluokittelun mukaisia
alueita. Yritystoiminnan kehittäminen ja toimialan elinkeinoistaminen, rajapinnoilta
löytyvät yhteistyömahdollisuudet, strategiset lähtökohdat, toimialojen
määrittely ja yleisemmän luovien alojen kehittämisen vaikutukset alueen kilpailukyvylle
ja vetovoimaisuudelle nousivat esille kaikissa pajoissa. Kysymyksiin löydetään
vastauksia samantyyppisesti kuin Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiassa
2015 on tuotu esille. Keskeinen lähtökohta suurimmassa osassa pajoista
oli myös yritysneuvonnan ja muiden yrityspalvelujen kehittäminen siten, että
niitä kohdistetaan suoraan luoville toimialoille ja toimialakohtaisten ongelmien
ratkaisuun. Työpajoissa katsottiin, että perinteiset yrityspalvelut kykenevät ratkaisemaan
luovien alojen ongelmia heikosti tai ei lainkaan. Työpajoissa mukana olleet
yrityspalveluiden edustajat esittivät taas omana kantanaan, että luovien alojen
hahmottaminen on vaikeaa ja alaa edustavien ongelmien kohtaamiseen tarvitaan
lisää tukea. Palvelujen tulee olla jatkuvia ja saatavissa suoraan alueilta. Tältä osin
valtakunnalliset hankkeet eivät siis kykene vastaamaan kysyntään, vaan niistä
saatu tieto tulee mieluummin saattaa alueelliseen käyttöön ja rakentaa alueellisten
toimijoiden välisiä kansallisesti koordinoituja verkostoja.
3.2 Alueellisten työpajojen tulokset
Alueiden työpajojen lähtökohdat poikkesivat toisistaan samoin kuin niiden tulokset.
Seuraavassa on esitelty lyhyesti kunkin työpajan keskeisimpiä tuloksia ja
kehitysehdotuksia. Kukin alue on saanut laajemman raportin työpajan tuloksista
käytettäväkseen kehittämistyön tueksi.
36
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Etelä-Pirkanmaan seutukunta
Etelä-Pirkanmaan alueella on runsaasti kulttuuritoimintaa sekä erilaisia tapahtumia
useilla paikkakunnilla. Toiminta on kuitenkin osittain epätasaisesti jakautunut
ja alueella toimivien tahojen mukaan yhteistyössä on kehittämisen mahdollisuuksia.
Alueelle ei ole päässyt muodostumaan riittävää seudullista identiteettiä,
vaikka sitä on yritetty luoda myös hanketoiminnan kautta. Keskeisimmin pajassa
tuli esille jatkuvan yhteistyötä tehostavan koordinaation tarve.
Koordinaation tarve näkyy kaikissa työpajan aikana keskusteluun nousseissa
toimintalinjoissa, joita ovat: Verkostojen luominen ja ylläpito, tiedotus, seudullisen
kulttuurin tuotteistaminen matkailutuotteiksi sekä tapahtumatuotanto, jonka keskiössä
voi olla yksi laaja sateenvarjomainen tapahtuma, joka kokoaa paikalliset tapahtumat
laajemmaksi ”seutufestivaaliksi”.
Mikäli seudullinen yhteistyö halutaan alueen kulttuuri- ja luovaa toimialaa
läpäiseväksi toimintamalliksi, tulee koordinaatioon kiinnittää erityistä huomiota.
Malliksi nostetaan koordinaatiomuoto, jossa esimerkiksi seudullisen yhteishankkeen
kautta palkataan alueelle koordinaattori, jonka keskeisinä toimintakenttinä
ovat verkostojen ja viestinnän kehittäminen ja yhteishankkeen projektipäällikön
tehtävät. Ongelmaksi tässä mallissa koetaan kuitenkin se, että useita
kuntia käsittävällä seudulla koordinaattorin työkenttä tulee helposti liian laajaksi
hallita. Tämän vuoksi hänen avukseen toivotaan perustettavaksi työryhmä, jolla
on perinteisen ohjausryhmätehtävän lisäksi myös toimeenpanevia tehtäviä omien
kuntiensa alueella. Lisäksi ryhmää voi täydentää yrittäjien ja kolmannen sektorin
edustajilla ja aluekehittäjillä, tai rahoittajatahojen edustajilla. Ryhmän jäsenillä
tulee olla sellainen asema omissa kunnissaan, että heillä on mahdollisuus viedä
sovittuja toimintoja käytäntöön.
Edellisten toimintalinjojen, seudun kuntarakenteen ja koordinoivan toiminnan
tarpeen perusteella seudullista laajempaa hanketta voi ehdottaa rakennettavaksi
matriisimaisen mallin puitteissa. Tässä mallissa otetaan huomioon kaikki alueen
kunnat, ja kulttuuri- ja luovien toimialojen kehittämiseen lähdetään melko laajalla
rintamalla kuitenkin siten, että keskiössä ovat kulttuurin ja matkailun rajapinnat,
mutta osittain myös kulttuurin ja hyvinvointipalveluiden yhteiset mahdollisuudet
ja seudun yritykset.
Toinen mahdollisuus on keskittyminen johonkin tiettyyn toimintalinjaan,
esimerkiksi laajemman seutufestivaalin toteuttamiseen tai verkostojen luomiseen.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
37

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Kokonaisuutena näyttää kuitenkin siltä, että matriisiin kirjatut toiminnat tukevat
monilta osin toisiaan, joten niitä voi olla hyödyllistä toteuttaa samanaikaisesti.
Hämeenlinnan seutu
Hämeenlinnan työpajassa oli laaja edustus eri alojen toimijoita, mutta alueella
toivotaan järjestettäväksi alan kehittämisfoorumia myös laajemmalla kokoonpanolla,
jossa on mukana niin taide- ja kulttuurialan henkilöitä kuin yritysmaailman
ja kehittäjätahojen edustajia.
Työpajan osallistujien mukaan Hämeenlinna voidaan nähdä erittäin vireänä
kulttuurikaupunkina, jossa myös luova ala tulee esille sekä julkisen sektorin
että yritystoimijoiden kautta. Perinteisesti Hämeenlinna tunnetaan aktiivisena
lastenkulttuurikaupunkina, mutta myös muun kulttuurinsa kautta. Kulttuurija
kongressikeskus Verkatehdas on tuonut oman merkittävän lisänsä alueen kulttuuritarjontaan
ja on lyhyestä historiastaan huolimatta saanut tunnustusta valtakunnallisesti.
Luovien alojen kehittämisen osalta työpajassa toivottiin alueen strategisten
painopistealueiden määrittelyä. Näiden kautta tulee löytää mahdollisuuksia omaavat
klusterit, joihin myös kehittämistyö suunnattaan. Tärkeintä on löytää alueen
yhteinen tahto ja tehdä yhteinen valinta siitä, mihin suuntaan ollaan menossa.
Strategisten painopistealueiden määrittelyn lisäksi myös muun strategiatyön jatkaminen
nähdään tärkeänä. Kulttuurin visiota tulee kehittää myös kulttuuriyrittäjyyden
visioksi ja kulttuuristrategiaan pitää lisätä kulttuuriyrittäjyys ja luovien alojen
yhteistyö. Luovien alojen yrittäjyyden kehittämiseksi tulee muutenkin kehittää
palvelukonsepteja, joista pajassa otettiin esille ”luovien alojen uusyrityskeskus” ja
yritysneuvojien toimialaosaamisen lisääminen.
Yksi luovien alojen keskeinen ongelma on toimialan rajauksen epäselvyys. On
tärkeää määritellä, mitä kuuluu luoviin aloihin ja mitä on kulttuuriyrittäjyys. Käsitettä
kulttuurialasta pitää avata ja tuoda esiin alan palvelut, yritykset ja toiminta sekä
näiden väliset yhteydet ja toimijat.
Yhteisen avoimen viestinnän kehittäminen nähdään myös tärkeänä. Keskeistä on
saavutuksista kertominen, jotta osaaminen ja innovaatiot saadaan hyödynnettyä.
Viestintäyhteistyön kautta toimijoiden verkostoituminen parantuu ja uusia yhteistyökuvioita
saadaan kehitettyä. Yhteisen viestinnän pitää tähdätä yhteistyön kehit-
38
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
tämiseen muiden toimenpiteiden ohella. Kaikki edellä esitetyt kehittämistarpeet
voidaan kiteyttää osaksi yhteistyön kehittämistä. Työpajan keskeisenä johtopäätöksenä
on yhteisten tapaamisten lisääminen ja toimintakykyisen ja luovia aloja tuntevan
koordinaattorin löytäminen sekä jatkotoimenpiteiden vastuuttaminen yhteen paikkaan.
Itä-Uusimaa
Itä-Uudellamaalla nostetaan tavoitteeksi yhteisen kielen löytäminen luovan alan yrittäjille
ja yrityspalveluiden tarjoajille. Lisäksi toimijoiden tulee oppia tuntemaan
toisiaan sekä rakentaa yhteinen pitkän aikavälin (esim. 2015) yhteistyötavoite.
POLTE-ohjelman rahoitusta voisi käyttää tämän yhteistyöverkoston rakentamiseen
ja eri toimijoiden kohtaamiseen.
Luovan alan yrittäjyyden tulee saada alueella näkyvyyttä, jotta yrittäjyys tulee
helpommin lähestyttäväksi vaihtoehdoksi myös kulttuurialan toimijoiden osalta.
Esimerkiksi luovien alojen yrittäjäesimerkkien ja menestystarinoiden esiin nostaminen
voi toimia asennemuutoksen pohjana ja koulutuksen lähtökohtana. Luovan
alan yrittäjyydestä kiinnostuneille tulee tarjota helppokäyttöiset ja asiakaslähtöiset
yrittäjätukipalvelut, jotka palvelevat nimenomaisen yrittäjän tarpeita. Tässä voidaan
käyttää mallina mm. Finnveran selkeitä, räätälöityjä palvelukokonaisuuksia.
Luovan alan yrittäjien toiminnan kehittäminen on pitkälti jäänyt yrittäjien
oman asiantuntijuuden kehittämiseen. Jatkossa tulee tarjota myös palveluita, jotka
tarkastelevat luovan alan yrittäjän toimintaa liiketaloudellisesta näkökulmasta ja
joiden avulla yrittäjän on helpompi ymmärtää yrityksen taloudellisia edellytyksiä ja
kasvumahdollisuuksia. Liiketoiminnallinen näkemys edesauttaa toiminnan rakentumista
selkeämmiksi tuotekokonaisuuksiksi (palvelupaketit) ja näin liiketoiminta
ei ole enää yhden henkilön osaamisen varassa. Yritystoiminnan perustuminen
selkeille toimintamalleille ja tuotteille tekee myös helpommaksi yritystoiminnan
mahdollisen myymisen ja sukupolvenvaihdokset.
Joensuun seutu
Luovan toimialan kehittämishankkeita on jo aiemmin ollut ja on edelleen alueella
runsaasti. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun suojissa on tois-
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
39

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
takymmentä hanketta joko käynnissä tai vireillä. Muita aktiivisia toimijoita ovat
mm. Joensuun Popmuusikot sekä Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuusyhdistys.
Suurin ongelma luovan toimialan yritystoiminnan kehittämisessä on ollut koordinaation
puute ja hankkeet ovat olleet yksittäisten toimijoiden valmistelemia.
Joensuun seudun keskeisin kehittämistavoite onkin koordinaation järjestäminen.
Jatkossa tarvitaan tiiviimpää alueellista yhteistyötä luovan toimialan liiketoiminnan
ja tuotteistamisen kehittämiseksi.
Alueella tarvitaan poikkitieteellistä ja -taiteellista verkostoitumista (esimerkkeinä
Taitokortteli Joensuussa ja Elokuvakylä Kontiolahdella). Koulutusta tarvitaan lisää
liiketoimintaosaamisessa ja markkinoinnissa. Rahoittajien ymmärrystä ja tietoisuutta
luovien toimialojen mahdollisuuksista tulee lisätä. Tähän tarvitaan puolestaan
tilasto- ja tutkimustietoa luovista toimialoista ja niiden merkityksestä alueella.
Muita kehittämisen painopistealueita ovat mm. yrittäjäosaamisen vahvistaminen
ja kehittäminen, kansainvälistymis- ja vientiosaaminen, tuottaja- ja manageritaitojen
osaaminen, kulttuuri- ja elämyssidonnaisten palvelutoimintojen kehittäminen
sekä kulttuurituotannon ja infrastruktuurin kehittäminen.
Rakenteet luovien toimialojen kehittämisen suhteen ovat kunnossa. Alueella
on vahva kolmas sektori ja media-alalla on paljon pientä yritystoimintaa. Kehittämiseen
tarvittavaa pohjaa ja intoa löytyy. Rahoitukseen tarvitaan yrittäjäystävällisempiä
ja notkeampia instrumentteja sekä hankkeille jatkuvuutta: ei hankkeita
ilman systemaattista suunnittelua.
Työpajassa muotoiltiin alueelliseksi toimintalinjaksi populaarikulttuurin tuotteistaminen
ja kasvuohjelma. Tästä voidaan rakentaa pilottihanke ja se on myös
monistettavissa muualle Suomeen sekä muille luoville toimialoille. Päätoteuttajina
hankkeessa olisivat Joensuun Popmuusikot ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu.
Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Oy:n laatima LUOTO-hankkeesta on
suunniteltu tärkeää luovan toimialan yritystoiminnan kehittämishanketta. Valmistelutyön
rahoitti JOSEK Oy Joensuun seudun aluekeskusohjelmasta.
Jyväskylän kaupunkiseutu
Jyväskylän alueella on paljon luovan alan harrastajia, ammattilaisia, yrittäjiä ja alan
koulutusta. Toimijoita ja ammattitaitoa on runsaasti, mutta niitä ei ole osattu
hallitusti hyödyntää. Luova toimiala ei ole vielä laajasti tunnustettua eikä syste-
40
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
maattisesti johdettu ja koordinoitu. Ala on sirpaleinen ja toimijat ovat omissa
lokeroissaan.
Luovan toimialan kehittämisessä pitää ottaa seuraava askel, joka johtaa luovan
alan strategian laatimiseen ja alan toimijoiden pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Luova ala
kaipaa koordinoijaa, joka vastaa alan toiminnan kehittämisestä. Lisää henkilö- ja
taloudellista resurssia tarvitaan myös. Kehittämistyöhön on saatava sitoutettua
niin harrastajat, ammattilaiset, yrittäjät, oppilaitokset, kaupunki, maakuntaliitto
kuin kehittämisyhtiökin. Erityisesti tulee etsiä kulttuurin ja taiteen rajapintoja
ylittäviä yhteistyömahdollisuuksia esim. matkailun ja hyvinvointipalvelujen aloilta.
Luovien alojen yritysneuvonta on Jyväskylän seudulla järjestetty Jykes Oy:n kautta
osana valtakunnallista Jalostamo-toimintaa.
Luovan alan toimijat tarvitsevat kohtaamispaikkoja, joissa tietoa ja osaamista
voidaan jakaa. Eri alojen ihmiset pitää törmäyttää toisiinsa, sillä siten syntyy innovatiivisia
ja uusia ajatuksia. Jatkossa on saatava saman pöydän ääreen myös luovan
alan yrittäjiä ja rahoittajia.
Kajaanin kaupunkiseutu
Kajaanin seudun työpajan aiheena oli perinteestä nousevan kulttuurintuotteistaminen.
Kainuun maakunnassa ja Kajaanin alueella on jo paljon tuotteistamisosaamista
ja osa toiminnasta on valtakunnallisesti merkittävää. Kajaanin seudulla
on monia mahdollisuuksia, paljon toimijoita ja osaajia. Alueella on totuttu tekemään
yhdessä ja taide koetaan yhteisöllisenä. Myös luovan alan liiketoimintaa on
olemassa. Kainuu on tunnettu kalevalaisuudesta ja kansanperinteen tuotteistamisesta.
Tulevaisuuden kannalta olennaista on kirkastaa ja terävöittää edelleen kalevalaisuuden
ympärillä olevia tuotteita sekä perinteestä nousevia muita tuotteita.
Yksi haaste on myös näiden tuotteiden entistä parempi tunnettavuus matkailuyrittäjien
kesken, jotta alueen suuret matkailukeskittymät (Sotkamo, Vuokatti)
ottaisivat tuotteet ja kohteet osaksi tarjontaansa. Tavoitteena on löytää yhteinen
visio kulttuuri- ja matkailutoimijoille Kainuun perinteestä nouseville matkailutuotteille.
Haasteena on myös tuotteistaa kulttuurimatkailuun monipuolinen alueen
luontoon liittyvä tuoteperhe. Tähän alueella on myös osaamista (esim. ammattikorkeakoulu,
Kajaanin yliopistokeskus, TE-keskus, Intotalo), mutta niiden käyttöä
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
41

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
tulee edelleen tehostaa. Myös alueellisten elinkeinoyhtiöiden mukaan saaminen
luovien alojen kehittämiseen on tärkeää.
Alueen lähiaikojen tarpeita on yrityspalvelujen suuntaaminen luoville aloille
esimerkiksi Jalostamo-hankeklinikoiden mallilla, rahoitusmahdollisuuksien parantaminen
(TEKES-rahoituksen hyödyntäminen) sekä kulttuuri- ja matkailutoimijoiden
yhteisten tapaamisten järjestäminen.
Monia toimenpiteitä on jo tekeillä. Oulun läänin taidetoimikunta jatkaa Tarinakartta-tuotteen
kehittelyä sekä ammattitaiteilijatyön tuotteistamisprojektia.
Tavoitteena on tehdä tuotekuvaukset sekä taitelijoista että heidän töistään asiakkaiden
käyttöön. Taidetoimikunta jatkaa myös yhteistyöverkostojen kasvattamista.
Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailutiimin henkilöstö on nimetty ja työ
pääsee käyntiin. TUTKA-tuotteistamishanke neuvontapalveluineen on kaikkien
alueella toimivien luovan alan toimijoiden käytössä. Lisäksi Kainuuseen pyritään
saamaan lähivuosina valtakunnalliset kotiseutupäivät. Se vahvistaisi alueen profiloitumista
kalevalaisen perinteen matkailukohteena.
Kauhajoen seutu
Kauhajoen seudun luovan alan alueellisen kehittämisen avainsana on yhteistyö.
Halukkuutta yhteistoiminnalle on, mutta luontevia tapoja tavata ja rakentaa
yhdessä toimintaa alueella on vain vähän. Luovan alan yrittäjät kaipaavat yhdessä
tekemisen meininkiä ja viihtyisän toimintaympäristön, jossa kehittää alueen
luovaa toimintaa. Alueella on osaajia ja halukkuutta luovan alan kehittämiseen,
mutta nykyiset toimintamuodot ovat irrallisia ja luovan alan yrittäjien toiminta
hajanaista. Alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksien rakentaminen
on keskeinen keino parantaa alueen luovien alojen yrittäjien toimeentulomahdollisuuksia
sekä yleistä viihtyvyyttä alueella. Kun nykyinen luovan alan
toiminta saadaan toimivaksi, uskotaan sen houkuttelevan myös nuoria jäämään
tai palaamaan seudulle. Tässä keskeiseen asemaan nousee luovien toimialojen yrittäjä-
ja toimijaverkoston kokoaminen.
Julkiselta sektorilta odotetaan tukea verkoston kokoamiseksi. Fyysinen toimitila
auttaa verkoston jäseniä kohtaamaan ja tuntemaan toisensa. Verkoston koordinointiin
on tarpeen nimetä yhdyshenkilö, joka osaa myös konsultoida luovan
alan yrittäjiksi ryhtyviä ja organisoida yhteisiä kokonaisuuksia.
42
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Alueen strategisissa kehittämistavoitteissa yrittäjyyden lisääminen nähdään
tärkeänä osa-alueena ja Kauhajoelle halutaan rakentaa positiivinen maine luovien
alojen kehittäjänä. Yrittäjämäärän kasvu ja Kauhajoen maine luovan alan toiminnan
keskuksena alueella toisi haluttua näkyvyyttä ja verkostoitumismahdollisuuksia
myös alueen nykyisille yrittäjille.
Alueen perinteisiä tapahtumia voidaan kehittää alueen oppilaitosten kanssa,
jolloin opiskelijat tutustuvat alueen yrittäjiin ja oppivat jo opiskeluaikana löytämään
menestyksen mahdollisuuksia omalta alueelta. Alueen tapahtumajärjestäjien
verkottuminen ja erilaisten tapahtumien (joiden kokonaistarjonnassa yhdistyvät
esimerkiksi kulttuuri ja urheilu, tai kulttuurin eri osa-alueet, esimerkiksi tanssi
ja teatteri) laajentaminen eri aloille ulottuvaksi tuo alueen yrittäjille uusia potentiaalisia
asiakaskohtaamisia.
Kemi-Tornion alue
Kemi-Tornion pajan aiheena oli luovien toimialojen kehittäminen yleisesti meneillään
olevaa strategiaprosessia osittain tukien. Työpajassa kartoitettiin alueen
luovien alojen kenttää, joka osoittautui laajaksi ja moniulotteiseksi. Keskeisiä
toimialoja alueella ovat musiikki- ja ohjelmapalvelut, luovien alojen koulutuspalvelut
sekä liikunta- ja elämyspalvelut. Nouseviksi toimialoiksi nostetaan mm.
elokuva- ja TV-tuotanto, peliala, lumeen, jäähän ja talveen liittyvät tuotteet sekä
tapahtumatuotanto. Kaikille näille toimialoille on yhteistä, että niille löydetään
vahvasti alueellinen perustelu ja ne liitetään muuhun alueelliseen toimintaan.
Rajan merkitys ja sen antamat mahdollisuudet tulevat esille ohjelmapalvelujen
sekä tapahtumatuotannon osalta. Myös yrittäjyyttä luovalta toimialoilta löydetään.
Erityisesti esille nousee mainonta ja markkinointiviestintä, viestintäala laajemmin
sekä käsityöyrittäjyys.
Luovan toimialan tilanne nähdään Kemi-Tornion seudulla melko sirpaleisena.
Yhtenäisyyttä puuttuu niin yrityssektorilta kuin kehittämistyöstäkin. Toimintaa
alueella on paljon ja innostunutta sitoutumista työskentelyyn. Tavoitteeksi alueella
asetetaan luovien alojen kehittämisstrategia, jota kaikki toimijat ovat sitoutuneet
toteuttamaan. Tärkeimmäksi strategiseksi tavoitteeksi nostetaan luovien alojen
merkityksen lisääminen alueen elinkeinostrategiassa. Alueellinen luovien alojen strategia
ja toimintasuunnitelma pitää kokonaisuutena sisällään sekä tutkimusta että
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
43

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
strategiatyötä. Alueen luovista aloista ja niiden yrittäjyydestä toivotaan selvitystä,
jonka perusteella internetiin tulee saada portaali, josta löytyvät esimerkiksi alan
rahoituslähteet ja keskeiset ongelmakohdat ja vahvuudet.
Alueellinen ja kansainvälinen verkostoituminen nousee merkittävimmäksi kehittämiskohteeksi.
Alueelle kaivataan verkostoitumistyökalua internetiin sekä aktiivista
verkostotyötä yhteisiin, myös rajan ylittäviin tapahtumiin. Tavoitteena on
verkostoituminen ja yhteistyön vahvistaminen matkailutoimijoiden kanssa. Yritysja
elinkeinoelämän palvelut liittyvät verkostoitumiseen ja ovat verkostorakenteessa
toteutettavia toimintoja. Tarvittavia toimenpiteitä ovat markkinointituki niin
alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti, tuotteistamiseen tähtäävät palvelut
sekä luovien alojen yrityshautomo. Verkostoitumistavoitteisiin kuuluu myös
tilojen ja kohtaamispaikkojen eli infran kehittäminen. Rajalle toivotaan esimerkiksi
kulttuuri- ja kongressikeskusta, joka mahdollistaa laajatkin festivaalit ja voi sisältää
yritys- ja verkostoitumispalveluja.
Toiminnan tehostamisen myötä luovien alojen arvostus nähdään kasvavan
siten, että myös päättäjätahot ymmärtävät sen merkityksen. Jatkossa alueen oma
persoonallisuus ja identiteetti oivalletaan voimavarana, mutta samoin voimavaraksi
nousevat kansainväliset toimijat. Yleisesti peräänkuulutetaan bisnesmäisempää
ajattelutapaa ja konkreettiseksi tavoitteeksi asetetaan yliopistotasoisen koulutuksen
saaminen alueelle ja kulttuurin nouseminen merkittäväksi yritystoiminnaksi
perinteisten toimialojen rinnalle. Koulutus nähdään sekä yrittäjyyskasvatuksena
että luovien alojen koulutuksen lisäämisenä. Yksi keskeinen lähtökohta on talven
ja lumen kulttuuriin ja sen tuotteistamiseen liittyvän koulutuksen aloittaminen
alueella.
Pajassa tuotiin vahvasti esille toiminnan koordinaation merkitys sekä toimijoiden
yhteen saattaminen. Tämän toteuttamisesta ja tarvittavien ryhmien kokoon
kutsumisesta annettiin vastuu alueen kehittämiskeskukselle.
Koillis-Suomi
Koillis-Suomi on merkittävä luontoon ja talviurheiluun liittyvän matkailun kohde.
Monipuolisesti tuotteistettuihin matkailupalveluihin verrattuna kulttuurimatkailulla
on vielä tekemistä, mutta samalla selkeä paikkansa, kun alueesta luodaan
neljänä vuodenaikana toimivaa vetovoimaista matkailualuetta. Toisaalta alueella
44
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
on runsaasti merkittäviä kulttuurimatkailukohteita, jotka liittyvät esimerkiksi
Kalle Päätaloon, alueen uittokulttuuriin, kädentaitoihin, valokuvaukseen ja saamelaiskulttuuriin.
Tavoitteena kulttuurin matkailullisen tuotteistamisen osalta työpajassa nousi
keskeiselle osalle jo olemassa olevan kulttuurin tuotteistaminen. Kulttuuria ei
tarvitse tuoda alueelle, lukuun ottamatta nuorille ja nuorille aikuisille suunnattuja
populaarikulttuuritapahtumia, vaan oma perinne tuotteistettuna ja markkinoituna
on paras lähtökohta. Esimerkiksi olemassa olevista matkailureiteistä tulee
kehittää kokonaisia tarinoita, joiden kautta voitaisiin saada myös yhteismarkkinointietuja
koko alueelle. Olemassa olevien kulttuurikohteiden kautta tulee myös
luoda yksi kärkitapahtuma, jolla on voimakas viestinnällinen ja markkinoinnillinen
merkitys koko alueen kulttuurimatkailulle.
Matkailukauden laajentaminen ympärivuotiseksi entistä tehokkaammin tuli
esille läpi koko työpajan. Myös matkailun laajentaminen suuremmalle alueelle Koillis-Suomessa
kulttuurikohteita tuotteistamalla ja niiden yhteistyötä parantamalla
herättää toiveita. Toisaalta tavoitteisiin nostetaan alueen oman jatkuvan kulttuuritoiminnan
merkitys. Alueellinen vetovoima ei ole vain matkailullista vetovoimaa,
vaan myös kykyä houkutella alueelle asukkaita sekä kykyä pitää myös nuoret alueella
siten, että he palaisivat takaisin opiskeltuaan muualla. Toisaalta korkea-asteen
koulutuksen saamista alueelle pidetään myös tärkeänä etenkin matkailun osalta.
Kehitysehdotuksia tuli pajassa esille useita. Näistä keskeisiä ovat seudullisen
yhteistyön ja koordinaation parantaminen, kulttuurin elinkeinoistaminen sekä tuotteistamisosaamisen
lisääminen. Näiden kehitysehdotusten tavoitteena on sekä
matkailupalvelujen tehostaminen kulttuuria tuotteistamalla että myös alueen
vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistaminen laajalla sektorilla. Tämän osalta
yksin perinne ei riitä, vaan toiseksi lähtökohdaksi pitää ottaa nuorten viihtyvyys ja
nuorille tuotettu kulttuuritarjonta.
Kokkolan seutukunta
Kokkolan seudun tavoitteena on tehdä kulttuurialasta maakunnallinen vetovoimatekijä.
Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tarvittaisiin maakunnallinen kulttuurin
kehittämisorganisaatio, joka pyrkii edistämään kulttuurialan elinkeinoistamista,
lisäämään kulttuurin vientiä ja tuomaan kulttuurin välityksellä hyvinvointia.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
45

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Verkostoitumisella voidaan lisätä toimialan vahvuutta ja näkyvyyttä sekä kehittää
alasta vetovoimatekijä. Yhteinen resurssien koordinointi lisää tehokkuutta ja tuottaa
alueelle henkistä pääomaa ja hyvinvointia. Toimialakohtaiset ”sateenvarjot”
tehostaisivat verkostoitumista ja samankaltaisten toimijoiden yhteistyötä.
Kulttuuri- ja taidealan sekä aluekehitystyön tavoitteeksi nostetaan: 1. Aluekehitysorganisaatiot
tiedostavat ja tunnustavat kulttuuri- ja taidealojen merkityksen
monipuolisena aluekehittämistyökaluna. 2. Aluekehittäjä- ja rahoittajaorganisaatiot
kirjaavat kulttuuri- ja taidealat omiin aluekehittämisasiakirjoihinsa. 3. Organisaatiot
panostavat hankkeisiin ja toimenpiteisiin, joilla edistetään kulttuurin
alueellista hyödyntämistä. 4. Kokkolasta muodostuu kulttuurin ”syväsatama”,
jonka kautta aktiivinen kulttuurielämä virtaa ulos ja sisään Kokkolaan ja koko
maahan. 5. Maakunnassa on kuntien ja aluehallinnon yhteinen kulttuurin kehittämiskeskus,
jossa on pysyviä kokopäiväisiä toimihenkilöitä.
Luovien alojen tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta luodun vision toteuttamisen
keskiössä ovat aluekehittämisorganisaatiot. Tärkeitä toimijoita ovat Keski-Pohjanmaan
maakuntaliitto, Kokkolanseudun Kehitys Oy, TE-keskus, AKO-ohjelma,
opetusministeriö/lääninhallitus sekä näiden lisäksi alueen yrittäjät, oppilaitokset,
kolmas sektori, kulttuurilaitokset sekä kulttuurintuottajat.
Tämän hetkisen tilanteen osalta nähtiin, että aluekehitysorganisaatioilla on
riittävät resurssit ja verkostot, mutta luovien alojen osaaminen puuttuu. Asiantuntemusta
voidaan kehittää esimerkiksi yhteisellä foorumilla, jossa substanssiosaaminen
ja vienti -know-how tulisivat taidelaitoksista ja kolmannen sektorin toimijoilta.
Yhteisellä foorumilla tulisi olla päätoiminen sihteeri. Toimintamahdollisuudet ja
resurssit tulisivat aluekehittämisorganisaatioiden kautta. Hyvänä koordinaattorina
voisi toimia esim. Keski-Pohjanmaan liiton kulttuurijohtaja. Tärkeinä verkostoina
foorumille toimisivat ystävyyskaupungit, AKO-kulttuuriverkosto, Kuntaliitto,
kehittämiskeskusten kv-verkosto, seutukuntaverkosto, naapurikaupungit sekä
kv-vaihtoverkostot.
Tulevaisuudessa aluekehitysresurssien suuntaaminen ja kohteiden valinta pitää
ottaa uudelleen tarkasteluun huomioiden luovien alojen mahdollisuudet. Tämä
vaatii mielipiteisiin vaikuttamista, sillä asenteet ovat vahvat, eikä luovien alojen
potentiaalia tunnisteta tarpeeksi. Argumentteina toimivat alueen kulttuurin- ja
taiteen vaikutus alueellisen vetovoiman nousuun, luovien alojen vientipotentiaali,
kulttuurin monitahoiset vaikutukset hyvinvointiin, elinkeinoelämän kehitykseen
ja alueen imagoon.
46
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Kotkan-Haminan seutu
Työpajan teemana Kotkan-Haminan seudulla oli kulttuurista elinkeinoja, hyvinvointia
ja vetovoimaa. Työpaja oli valtakunnallisen luonteensa lisäksi avaus
Kotkan-Haminan seudun kotiseutu- ja kulttuuripoliittisen ohjelman päivitystyöhön.
Päivitystyö on alkanut jo vuonna 2007 ja jatkuu vuonna 2008 osana
aluekeskusohjelmaa Kotkan-Haminan seudun ja Kouvolan seudun yhteistyönä.
Tästä lähtökohdasta työpaja käsitteli siis koko Kymenlaakson maakunnan kulttuuria
ja sen ilmiöitä.
Kotkan-Haminan seudulla on runsaasti luovien toimialojen toimintaa. Merkittävimmiksi
toimialasektoreiksi todetaan musiikkituotanto, teatteri ja tapahtumatuotannot.
Potentiaalisina ja kasvavina toimialoina nähdään lähialuekulttuuri,
historiaan ja elämyksiin liittyvä matkailu sekä AV-tuotannot. Kulttuurimatkailuun
ladataan odotuksia, joita vielä lisää Venäjältä ja Baltiasta suuntautuva matkailijavirta.
Osittain tämä potentiaali nousee myös alueen tapahtumaosaamisesta. Esille
nostetuista merkittävistä toimialoista tunnistetaan myös yritystoimintaa kuten
myös kulttuurimatkailun parista. Mainonta ja AV-tuotanto tiedetään sektoreiksi,
joilla on runsaasti yritystoimintaa. Myös teatterin alueelta löydetään ainakin yritysmäisesti
toimivia yhdistyksiä.
Myös luovien alojen kehittämistoimia on toteutettu alueella aktiivisesti.
Kotkan-Haminan seudulla luovien alojen kehittämistyössä on erityisen aktiivisesti
toiminut aluekehitysyhtiö Cursor Oy. Tapahtumiin ja kulttuuritiloihin liittyviä
hankkeita on toteutettu paljon. Tapahtumat nähdään myös jatkossa tärkeinä
kehittämiskohteina. Muiksi jatkossa kehitettäviksi alueiksi nousevat matkailu ja
perinne, yrityskehitys sekä yhteistyöverkostot ja tiedotus. Tapahtumiin liittyvien
kehittämistoimien osalta toivotaan resursseja erityisesti tapahtumayhteistyön kehittämiseen.
Matkailun ja perinteen osalta puolestaan nousee keskeiseksi alueen tarinat,
joita toivotaan tuotteistettavaksi myös matkailun käyttöön. Myös matkailuyritysten
ja kulttuurikohteiden yhteistyötä toivotaan. Yrityskehityksen osalta toivotaan
strategisten painopisteiden kartoittamista. Tulee selvittää, mitkä ovat keskeisimpiä
kehittämisen keinoja ja mille alueille kehittämistyötä pitää erityisesti kohdistaa.
Verkostoitumisen ja tiedottamisen osalta keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi
nousee toivomus maakunnallisesta yhteistyöstä. Alueen keskeiseksi osaamisalueeksi
nähdään eri tavoin esiintymisiin ja tapahtumiin liittyvä osaaminen ja tästäkin
lähtökohdasta alueen hyviksi käytännöiksi nostetaan alueen tapahtumat.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
47

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Kuopion seutu
Kuopion alueella on paljon kulttuurialan toimijoita, harrastajia ja osaajia. Kaupungissa
koulutetaan myös luovan alan toimijoita sekä Savonia ammattikorkeakoulussa
että Sibelius Akatemiassa. Alueen toimijat (julkinen, yksityinen ja kolmas
sektori) tekevät paljon yhteistyötä ja toimivia verkostoja on olemassa. EU-tuella
on tehty lukuisia luovan alan kehittämishankkeita. Parhaillaan on hakuvaiheessa
luovan alan sateenvarjohanke SARKA. Uusi ohjelmakausi on tuonut mukanaan
myös muita hankkeita, esimerkiksi VÄLKE-välityömarkkinoiden kehittämishankkeen.
Jatkossa hankkeiden puitteissa aloitettu ja hyväksi todettu toiminta
tulee saada pysyväksi osaksi muun muassa kulttuuriorganisaatioiden toimintaa.
Kuopion seudulla ja Pohjois-Savossa on viime vuosina ollut paljon erilaisia kulttuurin
hyvinvointia edistäviä hankekokonaisuuksia. Valmiita kulttuurituotteita
on paljon ja osa niistä on valtakunnallisesti merkittäviä. Nyt on aika panostaa
suoraan kulttuuritoimintaan.
Luovien alojen kehittäminen vaatii myös asennemuutosta. Päättäjien suuntaan
on tehty paljon perustelu- ja valistustyötä ja se on alkanut näkyä strategiatasolla.
Mutta myös kulttuuriväen on uskottava omaan toimintaansa ja itseensä, jotta
ala kehittyy. Pikkuhiljaa on päästävä pois ajatuksesta, että yhteiskunta, kunta/
kaupunki hoitavat kaikki palvelut. Voidaan ajatella, mitä minä voin itse tehdä tai
mitä kolmas sektori voi tehdä?
Viestintään tulee panostaa lisää. Näin tietoisuus hyvistä käytännöistä ja onnistumisista
leviää laajemmin ja auttaa ihmisiä pysymään luovalla alalla. Myös markkinointimateriaalit
ja tiedottaminen olisi hoidettava ”nykykielellä” ja ammattitaidolla.
Ala on pidettävä vetovoimaisena ja houkuttelevana myös tätä kautta. Lähiaikojen
toimintana luovien alojen yrittäjille tulee järjestää Jalostamo-hankeklinikka.
Samassa yhteydessä voi olla seminaari siitä, mitä muualla päin Suomea luovilla
aloilla on tehty. Hyviä käytäntöjä löydetään mm. Helsingistä ja Tampereelta.
Lahden alue
Lahden alueen tavoitteena on nousta muotoilun merkittävimmäksi keskukseksi
Suomessa ja tulla noteeratuksi myös kansainvälisten muotoilun keskusten
joukossa. Jotta tämä voi toteutua, tarvitaan määrittelyä siitä, mitä muotoilulla
48
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
tarkoitetaan ja mitä on lahtelainen muotoilu. Lahden vastaus tähän on teollinen
muotoilu siten, että muotoilun käsite laajennetaan kokonaisvaltaisiin suunnittelupalveluihin,
joiden tavoitteena on teollisten prosessien kokonaisvaltainen palveleminen.
Muotoilua ei nähdä perinteisesti ”taiteellispohjaisen muodon antamisena
esineille tai tuotteille”, vaan käsite laajenee viestinnän suunnittelun ja mekatroniikan
kaltaisille alueille. Tästä näkökulmasta alalle tulee luoda keskustelua siitä,
mitä ovat muotoilun ja suunnittelun standardit.
Tavoitteiden saavuttamiseksi alueella tarvitaan alan yhteistyön ja verkostoitumisen
voimakasta kehittämistä. Muotoilun tuottajat, ostajat ja kehittäjät tulee saada
saman pöydän ääreen keskustelemaan alan kehityksestä ja yhteistyömuodoista.
Jotta Lahti voi nousta alan merkittävien kansainvälisten keskittymien joukkoon,
tarvitaan yhteinen tahtotila, minkä tulee näkyä yritysten, kehittäjien ja kouluttajien
toimintana yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Toinen kehittämistä vaativa alue on viestintä. Muodostuakseen sekä kansallisesti
että kansainvälisesti merkittäväksi muotoilun keskukseksi tulee Lahden kyetä
viestimään olemassa olevista toiminnoistaan, muotoilun alalla tehdyistä onnistuneista
hankkeista ja tuotteista sekä nostamaan tietoisesti esille muotoilupalveluja
kokonaisvaltaisina suunnittelupalveluina. Muotoilu ja koko luova toimiala tarvitsee
näkyvyyttä sekä paikallisesti, valtakunnallisesti että kansainvälisesti, mutta samalla
Lahtea tulee esitellä laajemmin innovatiivisena, suvaitsevana ja kulttuurisesti kiinnostavana
kaupunkina, joka monipuolisella kulttuuritarjonnallaan houkuttelee
alueelle kansainvälisesti merkittäviä muotoilijoita ja muotoilualan yrityksiä. Viestintää
ja markkinointia tulee kehittää niin sisäisesti kuin ulkoisesti.
Luovien alojen ja etenkin muotoilutoimialalle suunnattavat yrityspalvelut ja
niiden kehittäminen nähdään myös tärkeiksi. Yrityksille tarjottavat neuvonta-,
tuki- ja konsultointipalvelut, luovien alojen yrityshautomo sekä tuottajapalvelut
nousevat keskeisesti esille ja niitä tulee kehittää edelleen. Yrityspalveluihin osittain
liittyvä välittäjäportaan kehittäminen esimerkiksi tuottaja- ja managerikoulutuksen
kautta nähdään liittyvän läheisimmin muotoiluinstituutin osaamiseen, mutta
mahdollisesti yhteistyössä sellaisten koulutusorganisaatioiden kanssa, joilla on jo
kokemusta kulttuurituottajien kouluttamisesta. Tärkeimpänä alan kehittämistoimintana
nähdään kuitenkin bisnesorientoitunut muotoilutoiminta ja muotoilupalvelujen
käyttöönotto mahdollisimman laajasti teollisuudessa. Muotoilun
toimintaympäristön kehittäminen tulee nähdä tämän perustoiminnan toimintamahdollisuuksien
tukemisena ja kehittämisenä.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
49

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu
Ensisijainen tehtävä luovien alojen kehittämisessä Lappeenranta-Imatran seudulla
on luovien alojen tunnistaminen. Taiteen ja kulttuurin, matkailun, teollisen muotoilun
ja hyvinvointipalvelujen rajanpinnoilla on uusia tai vielä tunnistamattomia
mahdollisuuksia elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Etelä-Karjalan kulttuurikentässä
on vahvuuksia erityisesti visuaalisen taiteen, muotoilun, esittävän taiteen
ja tapahtumatuotannon alalla. Tältä kentältä on kyettävä nostamaan esiin ne
elementit, jotka ovat kehityskelpoisimpia luovan talouden näkökulmasta. Tähän
prosessiin on saatava mukaan niin taiteen ja kulttuurin tekijät ja kouluttajat, rajapinnoilla
(kuten matkailun ja hyvinvointipalvelujen piirissä) toimivat vastaavat
toimijat kuin elinkeinotoiminnan edistämisestäkin vastaavat tahot. Samalla on
myös kyettävä huolehtimaan taiteen ammattimaisen tekemisen ja taiteen harrastustoiminnan
perusedellytyksistä, koska vain niiden päälle voidaan rakentaa kestävää
luovaan talouteen perustuvaa elinkeinotoimintaa.
Luovan alan toimijoiden esiin nostamiseen ja toimijaverkoston rakentamiseen
on valittava ensi tilassa asiaa koordinoiva taho. Verkostojen luominen ja niiden
koordinointi mahdollistaa alan järjestelmällisen kehittämisen. Koordinaattorin
tehtävänä on erilaisten toimijoiden ja toimintakulttuurien yhteen saattajana ja
eri sidosryhmien (taiteilijat, kulttuurialan ja muiden alojen yritykset, kunnat,
yrityspalvelut, rahoittajat) välisen keskusteluyhteyden rakentajana ja ylläpitäjänä.
Luovan alan elinkeinotoimintaa kehitettäessä on ratkottava myös työskentely- ja
toimitiloja koskevat tilakysymykset. Keskitetyt luovan alan yrittäjien tilaratkaisut
edistävät sekä toimijoiden verkostoitumista että tuotteiden saatavuutta. Tilakysymysten
ratkaisu edellyttää erityisesti kuntien ja yrityspalveluyhtiöiden toimia.
Keskeinen tehtävä luovan alan kehittämistyössä on luovan talouden arvoketjun
(ideat, tuotekehittely, tuotteistaminen, paketointi, jakelu, kulutus) katkeamattomuuden
turvaaminen. On etsittävä ne ongelmakohdat, joissa alueen luova tuotanto ei etene
parhaalla mahdollisella tavalla luovista ideoista ja tuotannosta asiakasnäkökulmasta
mielekkäästi paketoiduiksi ja saatavilla oleviksi tuotteiksi. Näihin ongelmakohtiin
on suunnattava erityisen painokkaasti kehittämistoimia ja koulutusta.
Muutenkin koulutukseen tulee kiinnittää huomiota. Alueella on runsaasti alan
koulutusta, mutta luovien alojen kokonaisvaltainen kehittäminen hyötyisi koulutusalojen
yhteistyöstä. On käynnistettävä moniammatillisia, koulutusalat yhdistäviä
hankkeita, joissa tutkitaan, kuinka kauppatieteen ja tekniikan osaamista voitaisiin
50
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
hyödyttää esimerkiksi muotoiluosaamisen tuotteistamisessa, ja toisaalta kuinka
tekninen innovaatioiden tuotekehittely voi hyötyä muotoilun tai visuaalisen viestinnän
osaamisesta. Hyvinvointipalvelujen ja kulttuuripalvelujen koulutuksen ja
tuotannon yhteiset mahdollisuudet ovat vasta aukeamassa, mutta hyviä malleja
ja kokemuksia on jo olemassa. Lisääntyvä kulttuurimatkailu edellyttää tiivistä
yhteistyötä kulttuurin ja matkailun koulutuksen välillä.
AKO Länsi-Uusimaa
Länsi-Uudellamaalla on runsaasti aktiivista toimintaa luovien toimialojen ja kulttuurin
alueella. Esille tulleista toimialoista merkittävimpinä nähdään musiikki,
liikuntapalvelut ja kulttuurimatkailu. Potentiaalisiksi tulevaisuuden kehittämiskohteiksi
nostetaan ruokaperinteen hyödyntäminen, elämyspalvelut ja kulttuuriperinnön
laaja hyödyntäminen. Potentiaalisten alojen valinnassa on huomattavaa,
että kaikki alat liittyivät matkailuun. Yrittäjyyttä tunnistetaan erityisesti matkailun,
ruokaperinteen, mainonnan sekä taiteen- ja antiikin alueilta. Alueen merkittävillä,
potentiaalisilla ja runsaasti yritystoimintaa sisältävillä toimialoilla voidaan nähdä
huomattavasti yhteistyö- ja verkostoitumismahdollisuuksia mm. matkailun osalta.
Kehittämistoimenpiteiden osalta toivotaan kaikkien toimintojen taustalle
luovien toimialojen peruskartoituksen toteuttamista. Kartoituksessa toimijat tulee
jakaa toimialoittain ja vahvoille toimialoille tulee luoda omat miniklusterinsa,
joiden osalta pitää vielä selvittää, mitä toimenpiteitä alojen tekijät itse toteuttavat.
Selvityksessä tulee etsiä vastuksia myös siihen, mistä toiminnan rahoitus
ja voimavarat on saatavissa. Kartoituksen osalta on tärkeää, että se muodostuu
selkeästi Länsi-Uudenmaan yhteiseksi hankkeeksi. Yhteistyön tiivistäminen nousee
muutenkin keskeisesti esille. Seutukunnan eri osat ovat fyysisesti toisiaan lähellä,
joten seutukunnallinen yhteismarkkinointi on järjestettävissä ja sen hyödyt konkreettisia.
Alueen brändeihin kannattaisikin kiinnittää huomiota. Markkinointiin
tulee saada toimialabrändit nykyisen paikkakuntakohtaisen markkinoinnin sijasta.
Myös yhteisen luovien alojen strategian työstäminen tulee esille. Yhteisen laajan kulttuurin
kehittämishankeen toteuttamista visioidaan työnimellä ”Länsi-Uudenmaan
taidepolku”, johon yhdistetään yhteistyö Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkihankkeen
kanssa. Kaikessa kehittämistoiminnassa nähdään tärkeäksi Länsi-Uudenmaan
alkuperäinen ja omakohtainen kulttuuri. Iskusanaksi muodostuu aitous.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
51

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Alueelta löytyy runsaasti tahoja, jotka tulee saada mukaan kehittämistoimintaan.
Tältä osin tarvitaan sekä laajempaa yhteistä kohtaamista että koordinaation
rakentamista. Yhtenä vaihtoehtona voi olla laajempi työpaja tai foorumi, johon
kootaan alueen toimijoita rakentamaan alueelle yhteistä tulevaisuusvisiota, tai
työstämään muita toimialan kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Olennaista tässä
toiminnassa kuitenkin on se, että kokoon kutsumisen ottaa vastuulleen jokin
luotettava ja toimintakykyinen taho tai ryhmä. Yksi vaihtoehto voi olla myös
seudun kunnista valittujen henkilöiden ryhmä, joka ottaa kehittämisvastuuta
ohjausryhmän kaltaisena neuvoa-antavana, tai toteuttavanakin ryhmänä. Tärkein
kehittämisehdotus on yhteistyön kehittäminen. Alue voi nostaa profiiliaan yhtenäisenä
Länsi-Uudenmaan seutuna, joka on täynnä aitoja alueen omaan perinteeseen
liittyviä kulttuuri- ja matkailukohteita. Toinen merkittävä yhteinen mahdollisuus
on hyväksi käytännöksikin valittu tapahtumien ympärivuotisuus ja mahdollisuus
tuoda alue esille vahvana festivaali- ja musiikkiseutuna. Tähän antaa mahdollisuuden
ja potentiaalista yleisöpohjaa pääkaupunkiseudun, mutta myös Turun
seudun läheisyys. Yhteistyö kehittäminen vaatii sekä alueen toimijoiden yhteen
saattamista että toiminnan koordinointia esimerkiksi yhteisen strategiatyön
kautta.
Mikkelin seutu ja Savonlinnan seutu
Etelä-Savon työpajaan osallistui kaksi aluekeskusta yhdessä. Työpajan tavoitteena
oli luovien alojen kehittämistarpeiden tunnistaminen alueilla ja toisaalta toimialan
yrittäjyyden tukemisen mahdollisuuksien kartoittaminen. Yksi keskeinen
funktio oli myös pohjustaa sekä Savonlinnan että Mikkelin seuduille suunniteltuun
luovien alojen yrityskartoituksen lähtökohtia. Työpajan tavoitteena oli myös
alueelle tehdyn tutkimus- ja kehityssuunnitelman esittely ja sen jalkauttamisen
mahdollisuuksien arviointi.
Merkittäviksi toimialoiksi kartoituksessa nousevat perinteiset taiteeseen ja
yleisötapahtumiin liittyvät toiminnot. Sen sijaan potentiaalisten nousevien alojen
osalta syntyy aluekeskusten välille hajontaa. Mikkelissä nostetaan esille digitaalinen
sisältötuotanto, tapahtumat sekä käsi- ja taideteollisuus, mikä tuo esille
potentiaalisten alojen laajan kirjon. Savonlinnassa nousevat luovan alan sektorit
sen sijaan ovat huomattavasti selkeämmin kytkeytyneet matkailuun. Tapahtumien
52
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
ja matkailun osalta näkyy kuitenkin yhteistyömahdollisuuksia, sillä molempien
keskusten intresseissä on yhtäläisyyksiä.
Keskeisiä luovien alojen kehittämiskohteita nousevat esille seuraavat: 1) luoville
aloille tehtävä yrityskartoitus, 2) luovan alan yrityspalvelujen kehittäminen, 3) tapahtumien
ja tapahtumatuotantojen kehittäminen, 4) luovien alojen ja matkailun rajapintojen
kehittäminen. Nämä ovat myös hyvin linjassa Etelä-Savon luovien alojen tutkimus-
ja kehityssuunnitelman 32 kanssa. Mahdollisuudet luovien toimialojen
systemaattiseen kehittämiseen ovat alueella olemassa ja keskeiset työkalutkin
on kartoitettu. Keskeisintä on tehdä valinta sen suhteen, mitä todella lähdetään
kehittämään: tuleeko valita joitakin potentiaalisia kärkitoimialoja, vai keskittyä
joihinkin kehittämisen toimintalinjoihin, kuten kartoitustyöhön ja yrityspalvelujen
kehittämiseen.
Oulun Eteläinen
Oulun Eteläinen 2015 -sopimuksessa kulttuurille annetaan alueen kehittämisessä
huomattava rooli. Kulttuuri nähdään tärkeänä vetovoimatekijänä yhdessä
luovan alan rajapintojen, hyvinvointipalvelujen ja matkailun kanssa. Strategiassa
asetettuihin tavoitteisiin voidaan päästä vain verkostoitumalla. Tämä on jo alueen
laajuuden takia välttämätöntä.
Alueella on paljon kulttuuritoimijoita ja valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti
merkittäviä kulttuuritapahtumia. Lisäksi on suuri joukko pienempiä paikallisesti
merkittäviä tapahtumia, joita ei ole mielekästä laajentaa tai nivoa yhteen. Laadukkaat
pienet paikallistapahtumat puoltavat paikkaansa alueen kulttuuritarjonnassa.
Sen sijaan on järkevää luoda alueen tapahtumille yhteinen brändi, jota koordinoidaan
hallitusti. Pienet toimijat/tapahtumat tarvitsevat yhteistä markkinointia
ja tiedotusta. Yleensäkin alueen tapahtumista ja kulttuuriuutisista tulee tiedottaa
näkyvämmin ja kootummin. Tiedottamisessa voidaan käyttää kuntatiedotteita
sekä alueen paikallislehtiä. Myös internet-tiedotusta pitää kehittää.
Oulun Eteläisen kulttuuritoimijoiden käyttöön voidaan luoda ns. resurssipankki,
josta löytyvät esim. lavatekniikasta, valoista ja äänentoistosta, liikennöin-
32 Kainulainen, Kimmo, Puntanen, Pia ja Metsäpelto, Heli 2008. Etelä-Savon luovien alojen tutkimus- ja
kehittämissuunnitelma. Julkaisematon käsikirjoitus 25.3.2008.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
53

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
nistä, tarjoilusta, tallennepalveluista ja majoituksesta vastaavat yritykset. Alueella
on riittävästi alan yrittäjiä, mutta varsinkin uudet kulttuuritoimijat joutuvat hakemaan
yhteystietoja monesta eri lähteestä.
Alueelle tulee luoda yhteisiä toimintafoorumeja, joihin kutsutaan mukaan
myös seutujohtajat, elinkeinojohtajat sekä aluekeskusohjelman vastuuhenkilöt.
Tärkeä jatkotoimenpide on saada kokoontumaan alueellinen kulttuurifoorumi,
ja myös vastuuttaa työpajassa syntyneet ajatukset eri toimijoille. Muutoinkin
on tärkeää, että alueella jo olemassa olevia verkostoja hyödynnetään paremmin
ja tehokkaammin. Esimerkiksi lastenkulttuurin Taikalamppu-verkostoa tulee
hyödyntää enemmän, samoin POEM-elokuva- ja mediasäätiön toimintaa. Oulun
läänin taidetoimikunta ja aluekeskusohjelman kulttuuriverkosto voivat järjestää
alueelle täsmäkoulutusta muun muassa tuotteistamiseen, markkinointiin ja tiedottamiseen
liittyen. Luovien alojen yrittäjien keskinäistä verkostoa tulee tiivistää ja
luoda esimerkiksi mentorointisuhteita aloittavan ja kokeneemman yrittäjän välille.
Alueella on saatavissa monenlaista yritysneuvontaa, mutta uusia neuvojia valittaessa
kannattaa hakea luoviin toimialoihin erikoistunutta henkilöä.
Oulun Eteläisen alueella on EU-rahoituksella toteutettu lukuisia erisisältöisiä
ja -mittaisia kulttuurihankkeita. Hankkeissa syntyneitä hyviä käytäntöjä
kannattaa käydä systemaattisesti läpi ja oppia jo tehdyistä asioista. Esim. Taitajien
tanhuat -hankkeessa on luotu yhteismarkkinointia pienille käsityö- ja matkailuyrittäjille.
Oulun seutu
Oulun seudulla ei järjestetty työpajaa, vaan alueelle tehtiin kysely, jossa tiedusteltiin
Oulun seudulta tunnistettavia luovaan alaan liittyviä toimialoja ja niiden asemaa
suhteessa toisiinsa, luovien alojen tilannetta tällä hetkellä ja niiden tulevaisuuden
tavoitteita sekä aluekehittämistyön tilannetta ja tavoitteita. Kysymykset olivat yleisluontoisia
ja niihin pyydettiin perusteltuja vastauksia. Kyselyn tulokset eivät ole
tyhjentäviä, sillä vastaajia oli vain kaksi: Oulu 15 -hankkeen projektipäällikkö sekä
luovien alojen yritysneuvoja OuluSeutu Yrityspalveluista. Vastaajilla on kuitenkin
huomattavaa asiantuntemusta luovien alojen tilanteesta Oulun seudulla.
Vastausten perusteella Oulussa voidaan nähdä runsaasti toimintaa luovilla
aloilla. Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiassa mainituista toimi-
54
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
aloista kaikki ovat alueella edustettuina ja lisäksi alueelta halutaan nostaa esille
erilaiset mobiileihin päätelaitteisiin suunniteltavat sisältöpalvelut. Toimialoista
näkyvimmiksi vastaajat nostavat arkkitehtipalvelut, elokuva- ja TV-tuotannon
sekä viestintäalan. Arkkitehtuurin osalta Oulun seudulla on noin 90 yritystä ja
merkittävää alan koulutusta. Myös kaupunki on panostanut arkkitehtuuriin.
Elokuvan ja TV-tuotantojen osalta POEM, Pohjoinen elokuva- ja mediakeskus,
kehittää laaja-alaisesti av-tuotantoihin liittyvää yritystoimintaa, verkottaa toimijoita
myös pohjoismaisella tasolla ja kehittää kansallista elokuvakomissioiden
verkostoa. Viestintäalan merkitys näkyy mm. neljänä alueella julkaistavana
sanomalehtenä ja myös luovan sektorin suurin yksityinen yritys löytyy viestintäsektorilta.
Viestintäalalla on lisäksi runsaasti pienempiä yrityksiä ja freelancereita,
jotka ovat sidoksissa suurempiin yrityksiin. Yritysten määrän perusteella
merkittävimpiä aloja ovat arkkitehtuuri, mainonta- ja markkinointiviestintä sekä
elokuva- ja TV-tuotanto. Uusia yrityksiä on odotettavissa esimerkiksi pelialalta
sekä sisältötuotannosta.
Potentiaalisiksi toimialoiksi nostettiin tanssi ja teatteri, muotoilupalvelut sekä
sisältötuotannon yritykset. Erityisesti tanssin alalla on kehitystä ja tanssitaiteen
tukipalveluihin on syntynyt yrityksiä. Muotoilun merkitys on ollut näkyvää mm.
elektroniikkateollisuudessa, mutta alueelle on syntynyt myös uusia elinvoimaisia
muotoilupalveluyrityksiä. Sisältötuotanto on puolestaan kehittynyt erityisesti
mobiilialustoilla. Alalla on myös merkittäviä teknologiapartnereita, mutta toistaiseksi
varsinaista sisältötuotannon läpimurtoa ei ole vielä tapahtunut.
Luovien alojen tilanne seuraa osittain Oulun yleistä vetovoimaisuutta. Alueella
on kuitenkin nähtävissä osaajien muuttoa pääkaupunkiseudulle tai ulkomaille.
Sekä tapahtumat että luovien alojen ammattilaiset näyttävät keskittyvän toimialoille,
joilla on koulutusta alueella. Myös yritystoimintaa näyttää syntyvän sinne,
missä on harrastustoimintaa, koulutusta ja kehittämistoimintaa.
Aluekehittämisen näkökulmasta tilanne on hyvä. Kehittämishankkeita suuntautuu
luoville aloille aiempaa enemmän ja ne pyritään sitomaan toteuttavien
tahojen strategiatyöhön vaikuttavuuden takaamiseksi. Erityisenä haasteena koko
Oulun läänissä ovat suuret välimatkat, mikä vaatii erityisesti yhteyksien ja koordinaation
kehittämistä. Yrittäjyyden näkökulmasta luovat alat ovat Oulussa samalla
tasolla kuin muissakin suuremmissa suomalaisissa kaupungeissa. Yrityksiä on
käytännössä alan kaikilla toimialoilla. Muotoilu ja arkkitehtuuri ovat kansainvälistymisen
vaiheessa ja lisää yritystoimintaa odotetaan peli- ja av-aloille.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
55

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Tulevaisuuden tavoitteena luovilla aloilla nähdään olemassa olevien tuki- ja
rahoituspalvelujen tehokkaamman käytön mahdollistaminen, alueellisten verkostojen
vahvistaminen sekä luovien alojen saattaminen mukaan niiden yritysrahoitusten
piiriin, jotka ovat tähän saakka olleet hankalia tai mahdottomia. Tietoa
luovien alojen merkityksestä pitää lisätä eri sektoreilla, jotta ne saavuttavat tasaarvoisen
aseman perinteisten elinkeinosektoreiden kanssa. Oulun seudulla on
erilaisia luovien alojen kehittämishankkeita meneillään huomattava määrä tai
odottamassa rahoituspäätöstä. Omalta osaltaan kehittämistä koordinoi Oulu
15 – kulttuurin ja luovien alojen kehittämisen sateenvarjohanke.
Luovien alojen kehittämisen tavoitteiden saavuttamiseksi tulee alueella
mahdollisimman pian saattaa tietopohja toimialasta ajantasaiseksi, läpinäkyväksi
ja kansallisia käytäntöjä vastaavaksi. Luovien alojen kehittymistä tukeva
asiantuntijaverkosto tulee kilpailuttaa nopeasti, esimerkiksi osaksi TE-keskusten
subventoituja konsulttipalveluja. Myös kulttuuripalvelujen tuotteistamiseen ja
public-private -mallin kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Jatkossa myös
kansainvälisten asiantuntijapalvelujen saatavuutta tulee helpottaa ja erilaisia
kansainvälistymistyökaluja kehittää. Keskeisimpänä kehittämiskohteena nähdään
tällä hetkellä joko luovien alojen kokonaisuutena tai tiettyjen, sieltä valittujen
painopistealueiden nostamisen seutukehityksen keskipisteeseen sekä tunnustetuksi
osaksi yrityskehittämistä. Toistaiseksi näyttää siltä, että luovien alojen
merkitystä osana alueen vetovoimaa ja kehittymistä ei ole vielä täysimääräisesti
ymmärretty.
Pietarsaaren seutu
Pietarsaaren paja oli melko tiukasti rajattu käsittelemään tapahtumatuotannon
kehittämistä. Tämä on perusteltua, sillä Pietarsaaren seudulla on runsaasti merkittäviä
ja onnistuneita tapahtumia. Alan suurimmiksi alueellisiksi haasteiksi todetaan
yhteistyö toimijoiden välillä sekä tapahtumien tehokas organisointi. Kehittämisehdotuksista
tärkeimmät ovat: riittävän usein järjestettävä 1) yhteistyöfoorumi
kulttuuritoimijoille, jonka kautta toimijoilla on mahdollisuus tutustua toisiinsa
paremmin ja parantaa yhteistyötään sekä 2) tapahtumatoimisto, josta toimijat ja
järjestäjät löytävät tiedot ja avun, joita he tarvitsevat toiminnassaan. Edellisiä
voidaan suositella alueen tapahtumatuotannon kehittämisprojekteiksi.
56
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Kaikki Pietarsaaren seudun kulttuuritoimijat ovat mukana yhteistyöfoorumissa
ja myös elinkeinokehittäjien ja yritysten edustajat kutsutaan mukaan.
Foorumin tavoitteena on pitää yhteisiä, säännöllisiä kokouksia, joissa voidaan
kehittää yhteistyöideoita, tehostaa viestintää toimijoiden välillä, syventää koordinointia,
vaihtaa palveluksia sekä tavata muita alalla olevia ja tutustua uusiin
ihmisiin. Tapahtumatoimiston tulee palkata henkilöstöä, 2–5 henkilöä ja se toimii
vähintään alueellisella tasolla. Tapahtumatoimisto kerää ja jakaa ajankohtaista
alan tietoa alueelta ja toimii tietopankkina kaikille luovan alan kehittämisestä
kiinnostuneille ja alan uusille toimijoille. Se päivittää verkostoaan niin, että tieto
on luotettava ja ajan tasalla. Tehtäviin kuuluvat myös foorumin ja tapaamisten
järjestämiset alueella (yhteistyöfoorumi). Toimisto tarjoaa tapahtumansuunnittelua,
valmiita paketteja ja ehdotuksia kulttuuritoimijoille, ja jakaa tietoa ja
kontakteja sponsorointimaailmasta. Lisäksi tapahtumatoimisto tarjoaa tai välittää
apua tuen tai apurahojen hakemisessa sekä budjetin arvioimisessa, ja auttaa
ammattimaistamaan markkinointia.
Porin seutu ja Rauman seutu
Rauman ja Porin seuduilla on luovien alojen elinkeinoistaminen jo pitkällä. Luovat
alat ovat mukana alueellisissa kehittämisohjelmissa ja kulttuurin- ja taidealojen
merkitys on ymmärretty. Yhteistyö on laajaa ja sitä tehdään monella tasolla.
Selkeitä toimia luovien toimialojen elinkeinoistamisen ja yrittäjyyden tukemiseksi
ovat olleet mm. Rauman seudun aluekeskuksen toiminta AKO-kulttuuriverkoston
koordinoijana sekä Satakunnassa toimiva luovien alojen yrityskehittäjä. Myös
erilaista hanketoimintaa on toteutettu laajan toimijajoukon toimesta. Kehitystyötä
on tehty myös kulttuurin ja matkailun rajapinnassa ja koulutuksen kehittämisessä.
Esimerkiksi yrityskoulutusta on räätälöity luoville aloille. Satakunnasta löytyy
myös useita vireitä kulttuurikeskuksia: Raumalta Pitsikeskus, Kankaanpäästä
Taidekeskus ja lisäksi Poriin suunnitellaan Visuaalista keskusta.
Vaikka kehittämistoiminta on ollut laajaa ja vaikuttavaa, on ongelmaksi noussut
”satakuntalainen vaatimattomuus”: saavutuksia ei ole tuotu riittävästi esille.
Asiaa helpottaa esimerkiksi päätoiminen luovien alojen koordinaattori, jolla on
kokonaisvastuu alan kehittämisestä ja viestinnästä. Koordinaattorin tueksi kaivataan
laaja-alaista alan toimijoista koottua neuvottelukuntaa sekä tulosvastuullista, vaki-
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
57

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
tuista, ammattimaista ja monialaista konseptointitiimiä, joka pyrkii kehittämään
uudenlaisia yhdistelmiä ja verkostoja luovien toimijoiden ja liiketoimintaosaajien
kesken. Konseptointitiimi voi järjestää esim. suunnittelukilpailuja, joilla kehitetään
t&k-alustoja ja mallinnetaan tuotteita, palveluita ja rahoitusmahdollisuuksia.
Luovien alojen liiketoiminta-, tuotteistamis-, markkinointiosaamisen ja manageroinnin
kehittäminen koetaan myös tärkeäksi. Ensimmäisenä askeleena on
toimialarekisterien päivittäminen. Kaupungeilta odotetaan myös selkeitä tukitoimia
erityisesti taiteen tekemisen edellytysten vahvistamiseksi, esim. taideapurahoja
tai taiteenostamisen prosenttiperiaatteen noudattamista julkisissa rakennushankkeissa.
Tulevaisuuden osalta nähdään, että alueen vetovoiman kehittymisen, koulutuksen
erikoistumisen, luovien alojen paremman koordinoinnin, uusien yhteistyöavauksien
ja osaamiskeskittymisen sekä tutkimustiedon lisääntymisen kautta
luovien alojen yrittäjyys vahvistuu tulevaisuudessa. Pienet luovien alojen yritykset
säilyttävät edelleen vahvan asemansa, mutta muutamat kärkiyritykset nostavat
alan arvostusta ja kulttuuri- ja taidealojen yrittäjät nähdään tulevaisuudessa
tasa-arvoisena muun yritystoiminnan kanssa. Satakunnan luovien alojen visio
voidaan muotoilla seuraavasti: Satakunta on sopivan kokoisista keskittymistä
koostuva, avoin, kansainvälinen, suvaitsevainen ja monikulttuurinen ympäristö,
jossa painottuvat eri aikakausiin liittyvä elämystarjonta, merenkäyntikulttuuri
sekä hyvinvointi- ja luontomatkailu. Alueella on hyvät kaupunkimaiset palvelut
ja lyhyet välimatkat.
Vision toteuttamiseksi tarvitaan laaja toimijayhteisö sekä riittävän toimintakykyinen
taho vision toteuttajaksi ja vetäjäksi. Alueella tarvitaan uudenlaista koordinointia.
Satakunnan kehittäminen kaipaa myös ulkopuolista ”kummisetää tai -tätiä”
– maakuntamanageria, jolla on riittävät kansalliset ja kansainväliset verkostot ja
taito käsitellä kokonaisuutta. Luonnollisesti myös taloudellisia lisäresursseja kaivataan.
Nykyiset kehittäjä- ja rahoittajaorganisaatiot toimivat hyvänä pohjana tulevaisuuden
toiminnalle, mutta jatkossa tarvitaan sijoittajia ja riskipääomaa toiminnan
todellisen käynnistämisen tueksi. Alueen luovien alojen toimijoilla, instituutioilla,
organisaatioilla sekä toimijoiden omilla verkostoilla on myös merkittävä asema.
Alueen korkeakoulut ja oppilaitokset on otettava vahvasti mukaan kehittämiseen.
Tarvitaan tutkimusta ja soveltavaa tietojen käyttöä ja ulkopuolista asiantuntemusta
sekä kansainvälistä yhteistyötä.
58
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Raahen seutu
Raahen seudun työpajasta nousi esille yhteinen toivomus seudun vetovoimaisuuden
kehittämisestä. Raahen toivotaan muodostuvan vireäksi kulttuurikaupungiksi,
jossa on niin kulttuuri- ja harrastustoimintaa kuin matkailuakin. Luovien
alojen liiketoiminnan kehittäminen nähdään osana kaupunkikulttuurin ja seudun
vetovoimaisuuden parantamista. Yksi toimintaa mahdollistava kehittämiskohde
voi olla ”luovien toimialojen keskus”. Toimialojen osalta vahvimpana esille nousee
käsityöala, miltä osin näyttää perustellulta, että luovien alojen keskusta rakennetaan
juuri käsityön ympärille myös muut toimialat huomioiden.
Yhteistyön tiivistäminen ja yrittäjäverkoston luominen nähdään Raahessa keskeisenä
toimenpiteenä. Yhteistyötä toivotaan levitettäväksi myös laajemmalle. Jotta
luovien alojen kehittäminen saadaan systemaattiseksi, tulee sitä myös koordinoida
tavalla tai toisella. Yksi tapa tähän voi olla se, että alueelta kutsutaan keskeistä
toimijajoukkoa mukaan suunnittelemaan laajempaa toimijafoorumia, jonka yhteydessä
luovien alojen kehittämistarpeita alueella kartoitetaan esimerkiksi tulevaisuusfoorumin
keinoin. Yhteiseen toimijafoorumiin tulee saada osallistujia myös
muilta sektoreilta, kuten rahoittajien puolelta sekä alueen vetovoimaisuudesta
kiinnostuneista perinteisten toimialojen edustajista.
Alueelle kaivataan luovien alojen yritystoimintaan liittyviä panostuksia. Tällä
hetkellä alueella toimii yrityshautomo, jonka toiminta on saanut positiivista
palautetta. Erityisesti toivotaan myös muuta liiketoimintaosaamisen kasvattamiseen
liittyvää apua tai koulutuksia. Parhaiten aiheet koulutuksiin löytyvät
alan toimijoita kuuntelemalla. Tässä avainasemassa ovat usein yritysneuvojat.
Yksi mahdollisuus luovien alojen liiketoimintaosaamisen lisäämiseksi on myös
luovien alojen erityisosaamiseen liittyvän koulutuksen hankkiminen suoraan
yritysneuvojille.
Jatkossa Raahen seudulla on tärkeää määritellä keskeisimmät kehittämiskohteet
ja strategiset painopistealueet. Toimialan kehittämisen tavoitteissa tulee olla
luovien alojen näkyväksi tekeminen alueellisissa strategioissa. Tärkeintä on, että kehittämistoimenpiteiksi
valitaan sellaisia, joista alueelle saadaan positiivisia tuloksia
ja jotka lisäävät yhteistyötä toimijoiden välillä. Sitä kautta toimijat saadaan pysymään
mukana toiminnassa, jolloin myös pitkäntähtäimen vaikuttavammat tulokset
ovat mahdollisia.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
59

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Rovaniemen seutu
Rovaniemen seudun työpajassa pyrittiin kartoittamaan ensisijaisesti lähtökohtia
luovien alojen elinkeinokehittämisen tueksi. Lapin liitto on toteuttamassa elinkeinolähtöisen
kehittämisstrategian Lapin luovien alojen yritysten toimintaedellytysten
parantamiseksi ja maakunnan vetovoiman kehittämiseksi. Myös työpajan
aihepiirit nousivat strategian tavoitteista.
Rovaniemi on toteuttanut luovien alojen kehittämistyötä merkittävällä tavalla
ja laajasti. Keskeisinä alueina Rovaniemellä ovat olleet kulttuurin ja matkailun
rajapinnat, mutta myös monipuolinen innovaatiotoiminta, jossa luovuus ja perinteinen
teollisuus ovat yhdistäneet voimiaan. Esimerkiksi Lappset Oy:n tuotekehitysprojektit
tai Santa’s Technology Park ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Rovaniemellä on myös merkittävä korkeakoulukeskittymä, jonka yhtenä keskeisenä
osana ovat monipuolisesti taide- ja luovat alat. Rovaniemellä on myös runsaasti
kulttuuritoimintaa ja erilaisia ja erisuuruisia yleisötapahtumia. Elämyspalvelujen
tuotteistamisessa Rovaniemi on yksi edelläkävijöitä ja lisäpotkua kulttuurin ja
luovien alojen kehittämiseen antoi kulttuuripääkaupunkihakuun osallistuminen.
Kaksi toimialan kannalta keskeistä kehittämisen lähtökohtaa nousee esille.
Toimintaympäristön kehittämiseen kuuluvat esimerkiksi yrityksille suunnatut
neuvontapalvelut sekä erilaiset tilakysymykset ja yritysten toimintaedellytyksiä
parantavat toimet, kuten tilaaja-tuottaja -mallin soveltaminen kulttuuripalveluihin.
Toinen kehittämistarve koskee tuotteistamista etenkin kulttuurin ja matkailun
rajapinnoilla. Alueella on erinomaisia tuotteita ja tuotteistamista tuetaan esimerkiksi
tuotteistamiskilpailun avulla, mutta tuotteistaminen ja siihen liittyvät palvelut
tulee nähdä jatkuvana toimintana, jolla alueen kilpailukykyä pidetään yllä.
Merkittävimmäksi kehittämiskohteeksi arvioidaan luovien alojen yrityshautomon
perustaminen. Myös Taiteiden talo nähdään mahdollisuutena yrittäjyyden
kehittämiseen. Sen ympärille on mahdollista luoda liiketoimintaa, jota voi
käyttää laajemminkin alueella ja tukea tätä kautta yritystoiminnan syntymistä.
Tapahtumatoiminnan osalta toivotaan syntyväksi toimintaa tukeva tapahtumatoimisto.
Toimenpide-ehdotuksena voi nähdä hankkeista erillisten pitkäkestoisten,
tai pysyvien tuki- ja palvelutoimintojen synnyttämisen. Tämä koetaan tärkeänä niin
yrityspalvelujen, kulttuuritapahtumiin tai -toimintoihin liittyvien tukimuotojen
kuin yrityksille suunnattujen rahoitusmuotojenkin osalta. Samaan kokonaisuuteen
voi liittää myös hautomopalvelut sekä tuotteistamisen tuen. Eri toimenpi-
60
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
teet tulee nähdä yhtenä kokonaisuutena, joka on näkyvä ja tunnettu koko alueen
luovien alojen toimijoiden keskuudessa, eräänlainen luovien alojen kehittämiskeskus.
Myös toiminnan koordinointi ja priorisointi nähdään alueen kehittymisen
kannalta olennaisena. Tähän toimintalinjaan liitetään koordinoivan yhteistyöryhmän
perustaminen, alan toimijoiden laajemmat tapaamiset sekä viestintään
ja markkinointiin liittyvien toimintojen parantaminen.
Rovaniemen alueella on tällä hetkellä voimakasta halua luovien alojen kehittämiseen
ja toisaalta toimialan kehittäminen on merkittävästi esillä myös valtakunnallisesti.
Tämä antaa kehittämistyölle mahdollisuuksia, joihin Rovaniemellä
on jo monin tavoin tartuttu.
Seinäjoen seutu
Seinäjoen pajan aiheeksi oli valittu rytmimusiikin kehittäminen. Toiminnan visioksi
on mainittu ”Seinäjoki – Rytmimusiikin kansainvälistyvä keskus”. Tältä osin toimintaa
on olemassa jo runsaasti, mistä voidaan nostaa esille esimerkiksi vahva rytmimusiikkiin
liittyvä toimijaverkosto. Erityisen merkittävässä asemassa tällä hetkellä on
Rytmikorjaamo, joka on rytmimusiikin keskus Seinäjoella. Rytmimusiikin kehittämiseen
on niin ikään jo lähdetty voimakkaasti mukaan ja kehittämistoiminnan alueiksi
on valittu koulutus, tutkimus- ja kehitystyö sekä yritystoiminnan kehittäminen. 33
Rytmimusiikkiin liittyvän toiminnan laajuus maakunnassa on työpajassa kerätyn
tiedon valossa erittäin suurta. Kokonaisuutta värittää se, että alueella järjestetään
vuosittain useita suuria musiikkitapahtumia, mutta myös näiden ulkopuolella
oleva rytmimusiikkiin liittyvä toiminta on laajaa ja merkittävää.
Toiminnan kehittämisen osalta nousi esille viisi kokonaisuutta. Yhteistyön
lisääminen esimerkiksi tapahtumayhteistyön kautta ja säännönmukaisesti pari
kertaa vuodessa tapaavan foorumin kautta. Vapaamuotoiset kohtaamiset nähdään
myös tärkeinä ja alueelle ehdotetaan perustettavaksi rytmimusiikkitoimijoiden
verkostoa. Koulutuksen kehittäminen monipuolisesti niin, että se kattaa sekä nuorten
koulutuksen että aikuisille tarjottavan täydennyskoulutuksen. Rytmimusiikin
arvostuksen nostaminen nähdään tärkeäksi tavoitteeksi. Erityisesti toivotaan
33 Ranta. Tommi 2008. Rytmimusiikki. Esitys opetusministeriössä 8.1.2008.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
61

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
paikallisten toimijoiden arvostusta siten, että alueen toimijat käyttäisivät paikallisia
palveluja. Toisaalta nähdään, että ammattitaito lisää toimialan arvostusta ja
positiiviset tulokset, tai merkittävämpi osuus alueen taloudesta tuottaa arvostusta
myös muiden toimialojen edustajien keskuudessa. Liiketoimintaosaamisen kehittämiseen
liitetään mm. manageriosaaminen, yritystoiminnan osaaminen, toiminnan
ammattimaisuuden kehittäminen, juridisen osaamisen kehittäminen (esimerkiksi
sopimuskysymykset), musiikkitoimialan elinkeinoistaminen sekä yritystoiminnan
tukipalvelut kuten neuvonta- ja hautomopalvelut. Tilojen lisääminen/kehittäminen,
missä keskeisenä lähtökohtana nähdään Rytmikorjaamon kehittäminen, nousee
myös esille. Rytmikorjaamosta toivotaan keskusta, josta löytyy monen sektorin
apua ja jossa eri alueille erikoistuneet yritykset voivat toteuttaa yhteistyöllä laajempia
toimintakokonaisuuksia.
Yksi merkittävä huomio on musiikkitoimialan näkeminen kokonaisvaltaisesti.
Erityisesti toimintojen synkronointi ja palveluiden saatavuus läheltä nousee esille.
Merkittävä ajatus on myös yhteisen suuremman tuotantoyhtiön perustaminen
alueen suurten festivaalien ja tärkeimpien yritysten ja yhdistysten toimesta. Riittävän
suurella tuotantoyhtiöllä saattaa olla mahdollisuus oman alueen tuotantojen
ohella tukea myös rytmimusiikin kansainvälistymistä siten, että suomalaisten
kansainvälisille markkinoille päässeiden yhtyeiden ei tarvitse hankkia tekniikkaa
ja tuotanto-osaamista ulkomailta.
Tampereen kaupunkiseutu
Tampereen työpaja keskittyi alueen LUKE – luovien toimialojen yritysneuvontahankkeen
tukemiseen. LUKE auttaa luovien toimialojen yrityksiä neuvonnalla,
koulutuksella ja muilla kehittämistoimilla. Työpajassa kartoitettiin ohjelman
aikana saatuja kokemuksia sekä odotuksia, joita sille on jatkossa.
Toiminnassa nähdään kehitettävää esimerkiksi viestinnän osalta. Hankkeesta
tulee viestiä eri tiedotuskanavien kautta seudulle ja kuntiin entistä tehokkaammin.
Myös henkilökohtaisella tasolla tulee tavata kuntien elinkeinoasiamiehiä ja
kulttuurihenkilöitä. LUKEn yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi toivotaan ihmisten
tapaamista ja eri alojen ammattilaisten ja harrastajien verkottamista toisiinsa.
Tärkeää on saada alueen toimijat itse pohtimaan omia mahdollisuuksiaan kehittää
luovaa toimialaa ja omia tarpeitaan esimerkiksi koulutuksen suhteen. Tähänastiset
62
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
LUKEn järjestämät koulutukset ovat olleet ns. yleistietoa luovan alan yrittäjille.
Jatkossa on tarkoituksenmukaisempaa antaa entistä räätälöidympää neuvontaa,
jotta se vastaa kunkin yrittäjän tarpeita. Toisaalta yleiskoulutuksilla on myös oma
kuulijajoukkonsa.
LUKE-hanke tiedetään hyvin Tampereella ja valtakunnallisestikin, mutta
käytännön tietoisuus eri palvelujen mahdollisuuksista lähikunnissa voi olla vaillinaisempaa.
Ensimetri-toiminnassa mukana oleville on saatava tietoa ”samalla
kielellä” LUKE-hankkeesta ja sen tarjoamista yrittäjyys-, neuvonta- ja koulutusmahdollisuuksista.
Aloittaville yrittäjille saattaa olla apua yrittäjätarinoista ja ns.
valmiista mallipoluista. Myös laajempi toimijatapaaminen on alan kehittämisen
kannalta hyödyllinen. Tavoitteena tämän osalta on saada ympäryskuntien edustajia
runsaammin mukaan.
Turun seutu
Turun alueellisia vahvuuksia luovien toimialojen toimintaympäristössä näyttää
olevan ennen kaikkea monipuolisuus. Vahvoiksi toimialoiksi koetaan kulttuuritutkimus
ja -koulutus, museoala, tapahtumatuotanto, elämystuotanto, matkailu,
kuvataide, arkkitehtuuri, musiikki, kirjallisuus, teatteri, tanssi, kaupunkikulttuuri
(street art, graffiti), lastenkulttuuri, mainostoimistot, KIBS-alat, ruokakulttuuri,
ohjelmapalvelut ja tilasuunnittelu, mutta myös esimerkiksi animaatio ja design.
Rajaaminen osoittautuu kuitenkin toiminnan laajuuden vuoksi vaikeaksi. Potentiaalisia
tulevaisuuden aloja nähtiin olevan esimerkiksi sirkus, nukketeatteri, peliala,
kustannusala ja elokuva-ala. Myös hyvinvointipalvelujen ja luovien alojen rajapinnat
nähdään keskeiseksi kehittämisen kohteeksi.
Toimintaympäristöä tukevien hankkeiden osalta nousee esiin se, että erilaisia
toimintaympäristöä tukevia hankkeita ja tapahtumia on, ja niistä useita voi
pitää hyvinä käytäntöinä. Yksi tärkeä kehittämiskohde voi olla se, että nyt luovalla
toimialalla operoivat hankkeet saadaan saman katon alle. Toteutuessaan tällainen
luovien alojen kehittämiskeskus olisi valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä
toimintakokonaisuus.
Heikkouksina tai puutteina toimintaympäristössä nähdään nykyisen tapahtuma-
ja hankeverkoston katvealueet. Näitä ovat esimerkiksi rahoituspalvelut sekä
yritystukien että apurahojen osalta ja konkreettinen hakemuksissa avustaminen,
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
63

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
yrityshautomotoiminnan puuttuminen, toimitilapalvelut, kansainvälistymispalvelut,
osuuskuntamallit, joissa sisältöosaajien rinnalla työskentelee ammattituottajia
sekä tuottajapalvelu, josta tuottajaosaamista voi ”vuokrata”.
Toimintaympäristön osalta erittäin merkittävään asemaan nousee kulttuuripääkaupunkihanke,
joka nähdään runsaasti mahdollisuuksia tarjoavana vahvuutena.
Kulttuuripääkaupungin ja muiden luovien alojen toimintaympäristöjen kehittämistoimintaa
rahoittavien tahojen toiminta-alueet tulee kuitenkin selkeyttää päällekkäisyyksien
välttämiseksi.
Alueellisesti Turun seudun kannalta merkittävimmät kehittämisehdotukset
ovat 1) luovien alojen tukipalveluverkoston, erityisesti yrityspalvelujen, ylläpitäminen
toimivilta osilta ja toiminnan laajentaminen ja tehostaminen edelleen, 2) luovien alojen
ja elinkeinoelämän laboratoriot ja yhteishankkeet, 3) tuottajaosaamisen lisääminen,
4) tapahtumatuotantojen tukeminen, 5) esittävän taiteen marginaalien tukeminen ja
6) musiikkituotantojen ja musiikkiviennin tukeminen. Näistä osa on selkeästi sellaisia,
joiden toteuttaminen tulee olemaan kulttuuripääkaupunkisäätiön aluetta.
Hyvänä lähtökohtana koko toimialan kehittämiselle on Turkuun luotu poikkihallinnollinen
koordinaatioryhmä, jonka puitteissa Turun seudun kehittämiskeskus
vastaa toimialan kehittämisen koordinaatiosta. Tällä hetkellä ryhmässä
on mukana toimijoita kehittämiskeskuksen lisäksi kulttuuritoimesta, nuorisotoimesta,
Turku 2011 -säätiöstä ja matkailutoimesta sekä osittain kehittämiskeskuksen
ja aluekeskusohjelman rahoittamasta Humanistisen ammattikorkeakoulun
koordinoimasta Turun seudun kulttuuriyrittäjyyskeskuksesta. Uutena jäsenenä
ryhmässä on alkukesästä 2008 aloittanut Turun ammattikorkeakoulun taideakatemia.
Vakka-Suomen seutukunta
Vakka-Suomen alueella on merkittävää kulttuuritoimintaa ja alueella on toteutettu
vaikuttavaa ja tuloksellista luovien alojen kehittämistyötä. Sen sijaan työn
näkyvyys ei aina kaikilta osiltaan ole ollut parasta mahdollista tai toimialaan
kohdistuvaa kehittämistä ja muuta työtä ei ole tuotu esille yhtenäisenä, pitkäjänteisenä
työskentelynä alueen viihtyvyyden ja vetovoimaisuuden näkökulmasta.
Vakka-Suomi näyttää tarvitsevan näkyvän brändäyksen kulttuuriseutukuntana,
jossa on Uudenkaupungin puutaloalueen ja vierasvenesataman lisäksi vireää ja
64
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
monipuolista kulttuuritoimintaa niin tapahtumien kuin pysyväisluonteisen ympärivuotisen
toiminnan osalta.
Vakka-Suomi yhdistää myös monia etenkin matkailun kannalta vetovoimaisia
mahdollisuuksia, kuten kulttuuriperintömaiseman, kaupunkikulttuurin, kirkkokulttuurin
ja merellisen saaristokulttuurin toisiinsa. Tätä kautta kulttuurialan
yrittäjille nousee monipuolisia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi matkailureittien
ja alueen runsaan loma-asutuksen kautta. Liiketoimintamahdollisuudet
ovat usein eri toimialojen rajapinnoilla, joten esimerkiksi kulttuurin ja matkailun
sekä kulttuurin ja hyvinvointipalvelujen yhteistyöhön tulisi kiinnittää erityistä
huomiota.
Vakka-Suomessa on myös paljon perinteistä teollista toimintaa, jonka kilpailukykyä
luovien toimialojen palvelut voivat olla tukemassa. Monipuoliset suunnittelupalvelut,
mainontaan, markkinointiin ja viestintään liittyvät luovat toiminnat
ovat tunnustetusti nykyisessä mielikuvataloudessa yksi yritysten keskeinen kilpailukykytekijä,
mutta yritykset eivät välttämättä osaa riittävästi hakeutua näiden
palvelujen käyttäjiksi.
Toimenpide-ehdotukset ovat seuraavat: Alueen kulttuuristrategian toimeenpanoon
ja siihen tarvittaviin resursseihin, tulee kiinnittää huomiota mahdollisimman
laajasti. Strategiassa on tuotu esille hyviä toimenpide-ehdotuksia kulttuurialan
yrittäjyyteen liittyen. Kulttuuristrategian esittämät lähtökohdat kulttuuriyrittäjyyden
tukemiseen tulee saada mukaan myös elinkeinostrategian toimintalinjoihin.
Seutukunnalla tulee kiinnittää huomiota Vakka-Suomen tuottajamallin 34
toteuttamiseen vaikka osittainkin ja sen tueksi tulee luoda riittävät luovien alojen
yrityspalvelut. Alueella tarvitaan Vakka-Suomi brändiä. Brändin tulee tuoda Vakka-
Suomi esille sellaisena kuin se on: vireänä ja luovana seutukuntana, joka tarjoaa
monipuolisia palveluja asukkaille, loma-asukkaille ja matkailijoille.
Tavoitteiden toteuttamiseksi alueella tarvitaan tehokasta ja koordinoitua yhteistyötä,
jonka puitteissa olemassa oleva toiminta saadaan koottua sellaiseksi klusteriksi,
joka voidaan esittää merkittävänä osana alueen toimintaa ja jota voidaan
kehittää tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti.
34 Vakka-Suomen tuottajamallilla tarkoitetaan tässä osakeyhtiö tai osuuskuntamuotoista yritystä, jonka
kautta alueen luovien alojen toimijoilla on mahdollisuus saada myynti, markkinointi ja tuottajapalveluja.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
65

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Ylä-Savon talousalue
Ylä-Savon yrityskanta on vahvistunut luovilla toimialoilla ja verkottumista on
tapahtunut. Luovilla aloilla ei alueella kuitenkaan ole ollut kokonaisvaltaista
kehittämissuunnitelmaa ja näin työpaja muodostui alueen luovien toimialojen
yhteistyön ensimmäiseksi askeleeksi. Ylä-Savoon on palkattu matkailun ja luovien
toimialojen päällikkö, jolle työpajasta kaivattiin työkaluja toiminnan tueksi.
Luovat toimialat ovat kasvava elinkeinoala alueella ja luovan alan yrityksiä on
tällä hetkellä useita satoja. Ylä-Savossa vahvoja aloja ovat käsityö, elämyspalvelut,
muotoilupalvelut, ohjelmapalvelut, teatteri ja viestintä. Alueen luovan toimialan
tuotteet ovat kuitenkin pienimuotoisia ja yhtä vetovoimaista kohdeveturia alueella
ei ole. Kulttuurin ja matkailun elinkeinokehittämiseksi löydetään runsaasti innovatiivisia
konkreettisia ehdotuksia sekä laajempia toimenpide-ehdotuksia.
Kulttuurin ja matkailun yrittäjyyden tukemiseksi ja tuotteistamiseksi on
alueella annettu jo jonkin verran koulutusta ja neuvontaa. Tukityö ei kuitenkaan
ole ollut systemaattista ja suunnitelmallista. Maakunnalliseen yhteistyöhön
toivotaan parannusta ja säännöllinen koulutus- ja neuvontatoiminta koetaan
tarpeelliseksi. Hanketoimintaa alueella on tehty myös paljon, mutta toiminta
ei ole kaikilta osin ollut riittävän koordinoitua. Hankesuunnitteluun toivotaan
myös yrittäjien panosta ja hankkeille jatkuvuutta myös sen jälkeen kun hankekausi
päättyy.
Yhteistyön konkreettisen käynnistämisen muodoiksi ehdotetaan verkottumista,
oppimista, markkinointia, yrityspalveluja ja tuotteistamista. Nämä tulee sisältyä toimintasuunnitelman
kehitettäviksi asiakokonaisuuksiksi luovilla toimialoilla.
Toimialan kehittämiseen alueella on hyvät mahdollisuudet, sillä kehittämisessä on
alueella tekemisen meininki ja toimiala pyritään nostamaan koko aluetta hyödyttäväksi
elinkeinotoiminnaksi.
Yhteenveto
Alueellisista työpajoista näkee hyvin, miten laaja kirjo toimintoja eri alueilla on
jo toteutettu. Alueet ovat suuntautuneet osittain eri tavoin ja tehdyt kehittämistoimenpiteet
ovat erilaisia ja eri vaiheessa. Luovat toimialat ovat kuitenkin edustettuina
hyvin laajasti lähes kaikilla alueilla. Osa esille tuoduista toimialoista on
66
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
vahvoja ja tältä osin perinteiset kulttuurialat, joiden toiminnasta vastaavat julkisesti
tuetut kulttuurilaitokset, tai joihin on runsaasti koulutusta, näyttivät saavan
alueilla suurimman näkyvyyden. Potentiaalisten tulevaisuuden alojen kirjo sen
sijaan on huomattavasti laajempi. Täältä löytyy marginaalisempia toimintoja, jotka
useimmiten voidaan niputtaa ”street-kulttuurin” nimikkeen alle, mutta mukaan
nousee erilaisia rajapinta-aloja, kuten kulttuurimatkailu, kulttuurin ja hyvinvointialan
rajapinnat ja muille toimialoille tarjottavat luovat palvelut. Myös viestintään,
mainontaan, peliteknologiaan, elämysteollisuuteen, kulttuuriperintöön tms. liittyvät
alat nostetaan laajasti esille. Yritystoimintaa löytyy myös laajalta sektorilta.
Keskeisenä huomiona kaikkien pajojen osalta tulee esille luovien alojen käsitteen
kirkastuminen. Tämä on tavallaan paradoksaalista, koska useissa työpajoissa
ja etenkin työpajatoimintaa edeltäneissä puhelinhaastatteluissa tuodaan esille
toimialan määrittelyn vaikeus. Käytännön pajatyöskentelyssä toimialan sisällöistä
vallitsee kuitenkin laaja yhteisymmärrys. Toimialaan liitetään perinteiset taidealat,
viestintäalat usein arvoketjuineen sekä luovasta työstä nousevat muille toimialoille
tarjottavat palvelut. Luovat toimialat käsitetään hyvin pitkälle luovien toimialojen
kehämallin (kuva seuraavalla sivulla) mukaisesti. Kehämalliin halutaan liittää
myös esimerkiksi internet-sisällöntuotanto, sekä kulttuuritoiminnat, joita voidaan
löytää rajapinnoilta, ja joista tärkeimpinä tulevat esille matkailu, hyvinvointiala ja
liikuntapalvelut. Myös innovaatioympäristöjen, kuten koulutusorganisaatioiden
toiminnan ja luovan sektorin välillä nähdään yhteyksiä.
Toinen luovien alojen määrittelyyn tai käsitteen ymmärtämiseen liittyvä keskeinen
seikka on luovien alojen yritystoiminnan korostuminen. Työpajatoiminnan
lähtökohtana tosin oli, että toimialaa käsitellään hyvin pitkälle elinkeinonäkökulmasta.
Kuitenkin luovien toimialojen taustalta löytyy lähes poikkeuksetta perinteisten
taidealojen lähtökohtia, mutta myös taiteeseen liittyvää radikalismia ja
kokeilunhalua. Yritystoiminnan korostuminen ei tarkoita perinteisen yhteiskunnan
tukeman kulttuurin syrjäyttämistä, vaan päinvastoin. Kuntien kulttuurityölle
toivotaan lisää tukea, koska sen nähdään olevan luovan yrittäjyyden dynamo. Tuotteistamiskelpoiset
ideat tulevat juuri taiteen ja kulttuurin alueilta. Samoin taide
ja kulttuuri esimerkiksi harrastusmahdollisuuksien tuottajana nähdään erittäin
merkittävänä alueiden vetovoima- ja kilpailukykytekijänä. Suhtautuminen kulttuuriin
ja luovuuteen näyttää aikaisempaa avoimemmalta ja moniarvoisemmalta.
Perinteinen kulttuuripolitiikka ja luovien alojen elinkeinonäkökulma eivät ainakaan
työpajoissa olleet ristiriidassa keskenään.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
67

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Kulttuurin & luovien alojen kehämalli (Luovan kentän yritystoiminta 2007, 5.) 35
KEHÄ TOIMIALAT OMINAISPIIRTEET
TAIDEALAT
Kuvataiteet
Käsityö, maalaustaide,
kuvanveisto, valokuvaus
Ei-teollista toimintaa
KULTTUURIALAT
Esittävät taiteet
Kulttuuriperintö
Elokuva ja video
Televisio ja radio
Peliohjelmistot
Musiikki
Kustantaminen
Teatteri, tanssi, sirkustaide
Kirjastot, museot,
taidehuutokauppa ja
antiikkikauppa, arkeologinen
toiminta, arkistot
Äänitteiden myynti – Livemusiikkitoiminta
– Musiikkialan
tekijänoikeusyhdistysten
tuotot
Kirjojen kustantaminen
– Lehtien kustantaminen
Tuotokset tyypillisesti tekijänoikeudellisia
prototyyppejä. Ts. tuotoksiin
itseensä sisältyy paljon luovuuden
elementtejä, jotka oikeuttavat ne
kuuluvaksi tekijänoikeudellisen suojan
piiriin.
Teollista toimintaa, joka perustuu
tuotosten monistettavuuteeen ja
niiden jakeluun laajoille yleisöille
Tuotokset tyypillisesti
tekijänoikeudellisia
LUOVAT
OSAAMISALAT
Muotoilu
Muotisuunnittelu, graafinen
suunnittelu, sisustussuunnittelu,
tuotesuunnittelu
Toiminta voi olla teollista tai se voi
perustua prototyyppien kehittämiseen
Arkkitehtuuri
Vaikka tuotokset pohjautuvat tekijänoikeuteen,
niihin voi sisältyä myös
teollisoikeudellisia elementtejä
Mainonta
Taidealojen ja kulttuurialojen toiminnasta
lähtöisin olevat luovuuden
elementit muodostavat keskeisen
osan luovien osaamisalojen tuotosten
kokonaisuutta
Erilaisia kehittämistavoitteita työpajoissa tuli esille runsaasti, ja niitä käsitellään
tarkemmin kulttuuriverkoston toimintaan liittyvien toimenpide-ehdotusten
osalta. Esille nousee muutamia kehittämiskohteita, jotka huomioidaan lähes
kaikissa työpajoissa. Näitä ovat alueellisesta näkökulmasta luovien alojen yrityspalvelujen
kehittäminen, tiedottamiseen, viestintään ja markkinointiin liittyvät
toimenpiteet, verkostojen ja yhteistyön kehittäminen, tuotteistaminen ja koordinaation
tehostaminen.
35 Luovan kentän yritystoiminta 2007. Turun kauppakorkeakoulun Mediaryhmä. Helsinki: Kauppa- ja
teollisuusministeriö.
68
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Erilaisten verkostojen osalta pajan tulokset jakaantuivat lähes rihmastoksi.
Tärkeäksi koetaan laajan alueellisen verkoston rakentaminen siten, että sitä koordinoi
jokin selkeästi nimetty taho. Tähän verkostoon toivotaan liittyvän sekä
alueellisia että valtakunnallisia ja EU-tahon rahoitusinstrumentteja. Toisaalta
useilla alueilla löydetään hyvin laajoja kansallisia verkostoja ja myös kansainväliset
verkostot nousevat esille. Keskeisimpiä kumppanuuksia on huomattavasti
vaikeampi rajata. Verkostomaisen kokonaisuuden keskiöön toivotaan lähes poikkeuksetta
jotakin selkeästi nimettyä alueellista tahoa, jolla on hallinnassaan koko
laaja verkostojen kokonaisuus. Useimmiten tällaiseksi tahoksi esitetään alueen
kehittämiskeskusta tai kehittämisyhtiötä.
Tärkeä huomio työpajojen osalta on, että luovien toimialojen kehittäminen on
otettu alueilla vakavasti. Alueilla on kiinnostusta kehittämistoimintaan riippumatta
siitä, minkälainen työpajan osanottajien koostumus on ollut. Useimmilla
paikkakunnilla mukaan on saatu sekä elinkeino- että kulttuurisektori, minkä
lisäksi mukana on ollut matkailutoimijoita, sivistystoimen ja koulutusorganisaatioiden
edustajia, nuorisotoimen, rahoittajien ja yrittäjien edustajia. Kaikki nämä
tahot ovat osallistuneet keskusteluun tasa-arvoisesti ja kehittämiskohteista on
vallinnut laaja yksimielisyys. Mahdollisuuksia kehittämiselle on, jos niitä halutaan
käyttää.
3.3 Alueiden hyviä käytäntöjä
Hyvien käytäntöjen levittäminen on otettu yhdeksi tavoitteeksi aluekeskusohjelman
kulttuuriverkoston toiminnassa. Niiden avulla alueilla on mahdollisuus
tehostaa verkostoitumista ja tiedon siirtoa, oppia toteutetuista malleista ja luoda
niiden pohjalta omiin lähtökohtiinsa ja alueellisiin erityispiirteisiin sopivia sovelluksia
tai yhdistelmiä. Onnistuneet käytännöt ja niiden esittely on tärkeä osa
luovan sektorin merkityksestä tiedottamista ja osa motivointityötä.
Yksi aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston järjestämän työpajakokonaisuuden
lähtökohdista oli eri alueilla toteutettujen hyvien käytäntöjen koostaminen.
Tavoite osoittautui työpajaprosessissa haasteelliseksi. Hyviä käytäntöjä kartoitusta
täydennettiin touko- ja kesäkuun 2008 aikana. Toisen kierroksen aikana lähes
kaikilta kulttuuriverkostoon kuuluvilta aluekeskusalueilta saatiin hyviä käytäntöjä
liitettäväksi raporttiin.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
69

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Alueita ohjeistettiin valitsemaan hyviä käytäntöjä seuraavan jaottelun mukaisesti:
Hyvillä käytännöillä tarkoitetaan tässä a) luovien alojen kehittämiseksi toteutettuja
tai meneillään olevia kehittämishankkeita, b) alueilla luovien alojen toimintaa
tukemaan syntyneitä tai suunnitelmallisesti toteutettuja toimintamalleja (esim. strategiat
tai strategiatyö, koordinaatiomallit, yrittäjyyttä tukevat mallit kuten osuuskunnat
tms.), c) muita luovaa taloutta tukevia toimintoja, joilla voidaan nähdä merkitystä
luovien alojen kokonaisvaltaiselle kehittämiselle aluekeskusohjelma-alueella (esim.
tapahtumat, jotka tuottavat ympärilleen muita toimintoja ja toimivat vetureina
alan yrittäjyydelle).
Kultakin alueelta on valittu korkeintaan kolme hyvää käytäntöä tähän julkaisuun.
Alueiden hyvistä käytännöistä julkaistaan laajempi listaus aluekeskusohjelman
kulttuuriverkoston verkkosivuilla (www.kulttuuriverkosto.fi).
Melko suurella osalla esitetyistä käytännöistä on yhteys aluekeskusohjelmaan.
Aluekeskusohjelma näyttää olevan yksi luovien alojen kehittämistä tukevien
toimintojen keskeisiä rahoittajia. Aluekeskusohjelman rahoittamille toiminnoille
on tyypillistä se, että ne ovat sidoksissa joko luovien alojen yrittäjyyteen, erilaisiin
selvityksiin tai toiminnan koordinaatioon.
Etelä-Pirkanmaan seutukunta
Viisikko virittää verkostot
Etelä-Pirkanmaan kulttuuritoimintojen verkostoitumishanke Viisikko virittää verkostot
toteutettiin v. 2006–2007. Hankkeella oli kolme laajaa tavoitetta: 1) kolmannen
sektorin ja muiden toimijoiden sitouttaminen seutuyhteistyöhön, 2) kuntien
kulttuuristen vahvuusalueiden kehittäminen seutukunnan laajuudessa sekä 3) kulttuurikasvatuksen
tärkeyden tunnustaminen ja alueellisuuden ulottaminen kulttuuriopetukseen.
Tuloksia hankkeessa saavutettiin ennen kaikkea kulttuuritoimijoiden
verkottamisen suhteen sekä seutukunnan kulttuurielämän elävöittämisessä. Hankkeen
aikana perustettiin kulttuurialakohtaisia työryhmiä suunnittelemaan tapahtumia ja
kulttuuritoimijoita koulutettiin. Työryhmien ja koulutuksen avulla sitoutettiin kulttuuritoimijoita
seutuyhteistyöhön. Työryhmiä oli kolme: kuvataidetyöryhmä, teatterityöryhmä
sekä työryhmä, joka suunnitteli kesätapahtumaa. Hankkeen puitteissa
toteutettiin useita tapahtumia, toimintoja sekä tutkimusta. Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Akaan kaupunki, rahoittajana ESR ja opetusministeriö.
70
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Hämeenlinnan seutu
Hyvinvointitoimialaryhmä Hämeenlinnan seudulla
Vuoden 2005 lopussa Hämeenlinnan seudun aluekeskusohjelman toteuttamana
syntyi seudullinen Hoiva- ja hyvinvointialan toimijaryhmä kehittämään toimialaa
yhdessä yrittäjyyden näkökulmasta. Ryhmässä toimii TSO ry:n, kuntien, oppilaitosten,
Teknologiakeskus Innopark Oy:n, Sosiaalikehitys Oy:n, TE-keskuksen,
Kehittämiskeskus Oy Hämeen, Uusyrityskeskuksen edustajat sekä yli 20 aktiivista
hoiva-alan yrittäjää seudun eri kunnista.
Ryhmän tavoitteet: kehittää toimialaa yrittäjyyden näkökulmasta, edistää
verkostoitumista ja yhdistää käytettävissä olevat resurssit, tiedottaminen, yhteiset
seminaarit, koulutus-, messu-, ym. tapahtumat, kertoa toimialakohtaisista
hankkeista, hyödyntää opinnäytetöiden tuotoksia, löytää yhdessä uusia ideoita ja
toimintamalleja. Toimijaryhmä on kokoontunut säännöllisesti keskustelemaan
ajankohtaisista asioista ja sen puitteissa on toteutettu esimerkiksi seudullinen
hoivapalveluhakemisto. Lisäksi seudun hoiva-alan toimijoiden verkostoitumisesta
työstetään opinnäytetyötä ja Hämeenlinnan kaupungin hallinnoiman
Tuotteistus, laatu ja kilpailuttaminen -hankkeen puitteissa tuotetaan seudulle
viitekehykset tilaaja-tuottaja -malliin. Luovien alojen kannalta hankkeen merkitys
on hyödyntämismahdollisuuksissa. Toiminta on ollut vaikuttavaa ja se on
sovellettavissa myös luoville aloille. Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho
ja rahoittaja: Hämeenlinnan seudun aluekeskusohjelma.
Itä-Uusimaa
Magnusborgin studiot ja Magnusborg 2010 -hanke
Magnusborgin Studiot on tuotantotalo, jossa toteutetaan elokuvia, musiikkia,
äänitteitä, multimediaa ja mediateoksia. Toiminta on kansainvälistä. Talossa
syntyneet tuotteet leviävät ympäri maailmaa televisioyhtiöissä, elokuvateattereissa,
internetissä, taidemuseoissa, festivaaleilla, tapahtumissa, äänilevyinä ja
kuvatallenteina. Magnusborgin palveluita käyttää vuosittain n. 250–300 sisältötuotantoalan
asiakasta, toimijaa, tuottajaa, taiteilijaa ja tuotantoyhtiötä. Talossa
toimii vakituisesti kymmenen audiovisuaalisen alan, multimedia-alan ja äänitallennealan
yhtiötä. Talon toimintoja pyörittävä Magnusborgin taiteilijayhdis-
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
71

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
tys ry on sisältötuotantoalan mikroyritysten muodostaman verkoston kokoava
voima. Magnusborg on taiteilijoiden ja tekijöiden näköinen paikka, jossa tapahtuu
ja syntyy kulttuuria. Magnusborg 2010 -hankkeen tavoitteena on kehittää ja
synnyttää uutta liiketoimintaa sekä verkottaa Itä-Uudenmaan alueen digitaalisen
sisältötuotannon yrittäjiä. Hankkeeseen osallistuu 12 yritystä, jotka koostuvat
sekä tuotantoyhtiöistä että tuotantopalveluita tarjoavista yrityksistä. Toiminnan
vastuutahoja ovat Magnusborgin taiteilijayhdistys ry ja Culminatum Oy,
Magnusborg 2010 -kehityshanke on osa Polte-ohjelmaa.
EvnemaX, Itä-Uusimaa
EvenemaX är en Infoverkstad där ideella föreningar och organisationer från Sibbo
i väst till Strömfors och Pyttis i öst kan få hjälp med marknadsföringen av sina
evenemang för allmänheten. Infoverkstaden erbjuder grafiskt kunnande och
kontakter till medier och tryckerier. Genom att bli medlem i EvenemaX garanteras
du och din förening fördelaktiga annonspriser i Borgåbladet, Östra Nyland
och Hufvudstadsbladet. I Infoverkstaden kan också elever från Borgå handelsläroverk,
HAAGA-HELIA yrkeshögskola och Borgå Hantverks- och konstindustriskola
ta del av verksamheten genom att aktivt vara med i det dagliga arbetet
som en del av kursverksamheten inom skolorna. EvenemaX är (www.evenemax.
fi) en evenemangskalender på svenska i Östra Nyland. Vi strävar efter att erbjuda
en heltäckande kalender över små och stora evenemang i bygden. Utöver evenemangskalendern
på nätet publiceras också en redigerad version i fredagens
nummer av Borgåbladet och lördagens nummer av Östra Nyland. Medlemmar
i EvenemaX kan själva fylla i sina evenemang och på så sätt nå ett större antal
eventuella besökare – gratis. För att fylla i evenemang i kalendern krävs inget
medlemskap. EvenemaX är Ung Press. Ett projekt som startades av Borgåbladet
och som i dag är känt för tidningens läsare via Ung-sidorna som återkommer
regelbundet. Ung-redaktionen kommer delvis att jobba i Infoverkstaden för att
kunna ta del av den omedelbara kontakten till ungdomar och aktiva föreningsmedlemmar
som Grands centrala läge erbjuder.
72
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Joensuun seutu
D’ART Muotoilun palvelukeskuksen
tuotteistetut palvelupaketit (www.dart.fi)
INNOstudio ®
D’ARTMuotoilun palvelukeskuksella on laaja alueellinen verkosto, vakiintuneita
kanta-asiakkuussuhteita ja aktiivinen projektitoiminta sekä palvelupaketit, joista
erityisesti INNOstudio ® – innovaatioleiri on suunniteltu monialaiseksi foorumiksi
tuote-/palvelu-/organisaatioiden kehittämiseen. Innovaatio-osaamista on kehitetty
D’ART Muotoilun palvelukeskuksessa innovaatioleirien pohjalta vuodesta
2000 lähtien ja vuodesta 2005 lähtien INNOstudio ® kehittämistyö toteutuu eri
kehittämishankkeiden kautta. Innovaatioleirit on palkittu parhaana käytäntönä
Itä-Suomen EU-hankeissa 2000–2004. Vuoden 2008 alussa toimintamalli rekisteröitiin
tavaramerkiksi.
Vaikuttavuustutkimus, joka tehtiin kevään 2008 aikana D’ARTin palveluita
käyttäneille yrityksille ja organisaatioille Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon sekä
Kainuun alueilla osoittaa, että palveluita pidettiin yritysten tarpeita tukevina,
joustavina ja niitä haluttiin käyttää edelleen toiminnan kehittämisessä. Kokonaisarviointi
asteikolla 4–10 oli 9. D’ARTin toiminnassa korostuu käyttäjälähtöiset
tuotekehitysmenetelmät, innovaatioprosessin ideointimenetelmät, tulevaisuuteen
suuntautuvat tuotekehitysmenetelmät sekä innovaatioprosessin tukemiseen liittyvät
tukimenetelmät.
Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu,
D’ARTMuotoilun palvelukeskus, rahoittajana hankekaudella ESR
ja EAKR, jonka jälkeen toiminta on vakinaistunut osaksi PKAMK:n yrityspalvelutoimintaa.
Digitaalisen elokuvateatterikeskuksen kehittäminen -projekti
Digitaalisen elokuvateatterikeskuksen kehittäminen -projekti, DEK toteutettiin
tiiviissä yhteistyössä paikallisen elokuvaesitystoimintaa harjoittavan yrityksen,
Savon Kinot Oy:n kanssa. Savon Kinot Oy on Suomen toiseksi suurin elokuvateatterikeskus
ja toimii seitsemällä paikkakunnalla Itä-Suomen alueella. Vuonna
2004 Savon Kinot Oy aloitti nelisalisen elokuvateatterikeskuksen rakennusprojektin
Joensuun keskustaan. Investoinnin rinnalle käynnistettiin kehittämisprojekti,
jonka päätehtäviin kuului tulevan elokuvateatterikeskuksen palvelukokonaisuuk-
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
73

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
sien kehittäminen, tutkimus ja selvitystyö liittyen elokuvateatteritoimialan digitalisoitumiseen
sekä uusien toimintakonseptien luominen elokuvateatterikeskukseen
yhteistyössä eri yritysten ja yhteisöjen kanssa.
Hankkeen tuloksena elokuvateatterikeskuksen ympärille kehitettiin useita
toimintoja. Hanke loi esimerkiksi digitaalisen elokuvateatterin toimintakonseptin
ja sen myötä alueellinen tietämys digitaalitekniikasta ja sen soveltamisesta elokuvateatteriympäristössä
kasvoi merkittävästi. Hanke perusti toimintansa aikana
Rokumentti Rock Film Festivaalin ja turvasi sen jatkumisen myös tulevina vuosina,
www.rokumentti.com. Toiminnasta vastaa nykyisin Joensuun Popmuusikot ry.
Hankkeen keskeisenä hyötynä alueellisesti on ollut se, että Elokuvateatterikeskus
Tapio on tänä päivänä monimuotoisen toiminnan keskus, jossa kaupallisen
elokuvaesitystoiminnan rinnalla toteutetaan festivaali-, elokuvakerho-, seminaari-,
yritystilaisuus-, yms. toimintaa. Erityisesti elokuvateatterikeskuksen päiväkäytön
konseptointi ja Rokumentti Rock Film -festival ja valtakunnallinen Cinema-tapahtuma
ovat olleet luovan alan toimijoita hyödyntäviä toimenpiteitä. Käytännön
vastuullinen koordinoija/toteuttajataho: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu,
rahoittajana Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, EAKR, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
ja Savon Kinot Oy.
Taitokortteli
Taitokortteli on Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry:n vuoden 2006 toukokuussa
perustama käsityö- ja kulttuurikeskus puutalokorttelissa Joensuun
kaupungin sydämessä. Taitokorttelissa yhdistyvät taito, taide ja tekemisen mahdollisuus.
Korttelikokonaisuuteen kuuluvat Mustosen ja Parviaisen talot, Tiilitalo ja
Piha-aitta. Taitokortteli koostuu pienistä käsityö- ja lahjatavaratuotteita myyvistä
putiikeista ja työpajoista, erilaisista palvelualojen yrityksistä, gallerioista/näyttelytiloista,
Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry:n taitokeskuksesta ja kauppaneuvoksen
kahvilasta. Lisäksi Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry järjestää
ympäri vuoden piha-alueella erilaisia tapahtumia kuten Wanhan kaupungin
päivä, korttelitanssit ja Joulukylä. Taitokortteli luo puitteet erilaisten toimintojen
ylläpitämiselle sekä toimijoiden, kohtaamiselle ja vuorovaikutukselle, ylläpitäen
vanhaa ja luoden uutta kulttuuriperinnettä. Taitokorttelin kohderyhmiä ovat
joensuulaiset, lähikuntien asukkaat sekä kotimaiset että ulkomaiset matkailijat.
Kävijöitä Taitokorttelissa oli vuonna 2007 n. 60 000. Kävijätavoite vuodelle 2010
on 100 000. Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho: Pohjois-Karjalan
74
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
käsi- ja taideteollisuus ry, rahoittajana Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry,
EAKR ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä TE-keskus.
Jyväskylän kaupunkiseutu
Viestinnän verkostot -hanke
Viestintäalalle suunnatussa ESR-rahoitteisessa Viestinnän verkostot -hankkeessa
luotiin YHTEISNÄKYVYYSKONSEPTI, jonka tavoitteena oli tarjota useammalle
yritykselle yhteinen osasto ja valmis osastopaketti erilaisiin tapahtumiin ja seminaareihin
pientä osallistumismaksua vastaan. Yhteisnäkyvyys tarjosi yrityksille
helpon ja edullisen tavan olla mukana tapahtumissa ja uudenlaisen tavan verkostoitua.
Yhteisnäkyvyydet konseptoitiin eri teemojen mukaan eri tapahtumiin.
Esimerkiksi Finngraf-messuille rakennettiin Middle-teeman mukainen yhteisnäkyvyys,
jossa sama visuaalinen ilme näkyi osaston toteutuksessa, vaatetuksessa,
materiaaleissa (mm. Middle-lehti, jonka yritykset tekivät yhteistyössä sekä postikortit,
vesipullot, toimialanews jne). Middle-yhteisnäkyvyys -projektissa oli mukana
yli 40 yritystä. Samoja elementtejä käytettiin eri yhteisnäkyvyyksissä versioituna
tapahtuman/ seminaarin mukaan. Toimialanews-julkaisut olivat yleensä 4-sivuisia
A4-kokoisia lehtiä, joihin koottiin tietoa hankkeesta, ajankohtaisista asioista ja
kyseisen yhteisnäkyvyyden yrityksistä. Yhteisnäkyvyys-projektin koordinoimisen
hoiti Viestinnän verkostot. Yritykset olivat mukana ideoimassa ja toteuttamassa
yhteisnäkyvyyttä. Viestinnän verkostojen toimesta tehtiin myös Opas verkostoitumiseen
-julkaisu. Julkaisun tavoitteena on ollut verkoston rakenteen ja viestintäalan
arvoketjujen kuvaus yleisellä tasolla. Oppaassa on kuvattu lyhyesti myös verkostoitumisen
eri elinkaaren vaiheet ja toiminnan tasot. Oppaaseen on liitetty mukaan
myös perustyökaluja yhteistyön rakentamiseen ja kehittämiseen liittyen. Opasta
on jaettu valtakunnallisesti ja siitä on tehty jo kaksi painosta.
Viestinnän verkostot -hankkeen tavoitteena oli edistää yritysten välisten verkostojen
syntymistä ja kehittymistä sekä mallintaa verkostoitumisen toimintatavat.
Viestinnän verkostot auttoi myös vahvistamaan yrityksissä olevaa ammattiosaamista
organisoimalla alan yrityksille kohdennettua ammatillista koulutusta.
Kohderyhmänä olivat Keski-Suomen ja Ylä-Pirkanmaan alueen graafisen ja viestintäalan
yritykset. Hankkeessa oli mukana 76 yritystä ja 240 osallistujaa. Hanke
toteutettiin ajalla 1.10.2005–31.10.2007. Käytännön vastuullinen koordinoija/
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
75

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
toteuttajataho: Kehittämisyhtiö KeuLink Oy, Keuruu yhteistyössä Jyväskylän
seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kanssa, rahoittajana KeuLink Oy, Jykes Oy,
Oriveden kaupunki, Länsi-Suomen lääninhallitus sekä ESR.
Luova Foorumi -hanke
Luova Foorumi -hankkeen tavoite oli luoda selkeää ja vetovoimaista kokonaiskuvaa
keskisuomalaisesta kulttuurista ja luovasta osaamisesta. Käytännössä tämä
tarkoitti luovien toimialojen edellytysten yleistä kehittämistä, alan näkyvyyden
parantamista, toimialojen yleistä tunnetuksi tekemistä sekä verkottamista ja
verkostoitumista. Toimintamuotoina olivat eritasoiset foorumitapahtumat: verkostoituminen
toimijoiden tasolla, verkostoituminen ja vaikuttaminen toimintaympäristöön,
luovuusfoorumit (creative development) sekä luovan toimialan
T&K-foorumi.
Luovan Foorumin toiminta ei rajoittunut pelkästään luovan alan yrityksiin,
vaan toiminnan piirissä ovat olleet niin yksittäiset toimijat, kolmas sektori kuin
julkinen sektorikin. Tavoitteena oli toteuttaa luovan toiminnan yhteishallinnan
periaatetta, joka turvaisi alan pitkäjänteisen kehittämisen ja toteuttamisen niin
kulttuurin itseisarvoisesta näkökulmasta kuin elinkeino- ja vetovoimakeskeisenä
toimintanakin. Luovan Foorumin tuottamat tärkeimmät toimintatavat ovat keskisuomalaisen
kulttuurin ja luovan alan keskitetty internetportaali www.luovapaja.fi
sekä luovan alan yritystenkehittämistarpeisiin suunnattu vuosittain jaettava
siemenrahoitus. Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho ja rahoittaja:
Keski-Suomen liitto ja EAKR.
Jyväskylän Elävän Musiikin Yhdistys Jelmu ry, Tanssisali Lutakko
Jyväskylän Elävän Musiikin Yhdistys Jelmu ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka
järjestää rock-konsertteja ja ylläpitää harjoitustiloja paikallisille bändeille Tanssisali
Lutakossa. Konsertteja on vuosittain 100-140, ja kävijämäärä n. 38.000 kävijää/vuosi.
Lähes kaikki konsertit ovat ikärajattomia. Jelmu työllistää viisi henkeä,
kaikki muut työntekijät ovat vapaaehtoisia. Tällä hetkellä aktiivisia vapaaehtoistyöntekijöitä
on n. 100. Koko yhdistyksen jäsenmäärä on 2675 henkeä. Jelmun tila,
Tanssisali Lutakko, oli Jyväskylän kaupungin suunnitelmissa määrätty purettavaksi
parkkipaikan tieltä. Jelmun monivuotisen aktiivisen taistelun tuloksena rakennus
säilyi. Jelmu ry kantoi päävastuun rakennuksen n. 2,7 miljoonan euron remonttibudjetista
sekä remontoinnista. Remontista toteutettiin merkittävä osa yhdis-
76
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
tyksen vapaaehtoisvoimin. Tänä päivänä Tanssisali Lutakko on Jyväskylän ylpeys,
ja se on äänestetty useampana vuonna Music&Media -tapahtumassa Suomen
parhaaksi rock-klubiksi. Jelmun ylläpitämät 20 bändiharjoitustilaa turvaavat hyvän
lähtökohdan jyväskyläläisille rock-bändeille, ja erityisesti Jyväskylä tunnetaankin
metallimusiikin kaupunkina. Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho
ja rahoittaja: Jyväskylän Elävän Musiikin Yhdistys Jelmu ry.
Kajaanin kaupunkiseutu
Nature Craft Finland -toimintamalli. Taidekäsityö/design-,
elintarvike- ja kulttuuri/matkailuyritysten verkottumis- ja
kansainvälistymishanke
Toimintamalli kehittää tukipalveluita mikro- ja pk-yritysten yritys- ja tuotekehitykseen,
sähköiseen liiketoimintaan, verkostoitumiseen sekä kansainvälistymiseen.
Kansainvälisiä markkinoita haetaan ensisijaisesti saksankielisestä Euroopasta ja
Ranskasta. Vientimahdollisuuksia näillä markkinoilla kartoitetaan tuotteiden
testauksen ja koemarkkinoinnin avulla teematapahtumissa, messuilla ja designja
myyntinäyttelyissä. Testatuille tuotteille haetaan lisäksi pysyviä jälleenmyyntikontakteja
kohdemarkkinoilta. Toimintamalli tukee pienten yritysten pääsyä
kansainvälisille markkinoille verkostoitumisen ja erikoistumisen kautta. Käytännön
vastuullinen koordinoija/toteuttajataho: Kainuu: Kajaanin Teknologiakeskus
Oy, rahoittaja Kainuun TE-keskuksen työvoimaosasto/ESR.
Juminkeko
Juminkeko on Juminkeko-säätiön ylläpitämä kulttuurikeskus. Sen tehtäviin
kuuluvat Kalevalaan liittyvän kulttuuriperinteen vaaliminen, kulttuurivaihto
Karjalan tasavallan ja Suomen välillä sekä kansainvälinen kulttuurivaihto Kalevalaan
liittyvissä asioissa. Käytännössä toiminta sisältää näyttelyiden ja erilaisten
tilaisuuksien järjestämistä, ei vain Juminkeossa, vaan eri puolilla Suomea ja
Karjalaa. Kirjailijavierailut, kiertävät näyttelyt sekä folklore-ryhmien ja orkesterin
kiertueet ovat toiminnan arkipäivää. Juminkeko-säätiö toteuttaa sekä yksinään
että yhteistyökumppaniensa kanssa erilaisia hankkeita, jotka ulottuvat sisältötuotannosta
ja muusta julkaisutoiminnasta perinteen keruuseen sekä arkistointiin ja
Vienan runokylien elvytystoimintaan asti. Juminkeko toimii myös valtakunnalli-
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
77

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
sena lastenkulttuurikeskuksena perinnekulttuurin alalla. Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Juminkeko-Säätiö.
Kauhajoen seutu
Suupohjan kulttuuriyhdistys ry
Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry on Kauhajoen seudulla, Isojoen, Jurvan, Karijoen
ja Teuvan kunnissa sekä Kauhajoen kaupungissa, toimiva foorumi seudun taiteen
ja kulttuurin harrastajille ja ammattilaisille ja kaikille kulttuurista kiinnostuneille.
Yhdistys on perustettu vuonna 2003 ja sillä on yksi vakituinen työntekijä, kulttuurisihteeri,
joka palvelee seutukunnan asukkaita kulttuuriin liittyvissä asioissa.
Kulttuuriyhdistys toimii yhteistyöhakuisesti: se tekee yhteistyötä seudun koulujen,
kirjastojen, yritysten, harrastajaryhmien, kuntien kulttuuritoimien, hankevetäjien
ja muiden seutukunnallisten organisaatioiden kanssa. Yhdistys antaa
neuvontaa mm. apurahojen hakemisessa ja tapahtumajärjestämisessä sekä pitää
yllä esiintyjärekisteriä ja tapahtumakalenteria. Kulttuuriyhdistys edistää seudullisten
ja alueellisten harrastusryhmien ja tapahtumien toimintaa, joita ovat mm.
Suupohjan teatteriharrastajat, Suupohjan puhallinorkesteri ja Suupohja tanssii
-tapahtuma. Seudun jokaisella kunnalla on yhdistyksen hallituksessa oma edustajansa.
Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho: Suupohjan Kulttuuriyhdistyksen
hallitus.
Avoimet innosolut
Avoin innosolu on Kauhajoen seudulla luotu kokeileva toimintamalli, jossa
mukana olevat toimijaryhmät hyödyntävät virtuaalisuutta innovaatioympäristöjen
tai innovaatiotoiminnan kehittämisen välineenä. Pilotin keskeinen idea on
yhdistää toisiinsa mm. paikallisen kehittämistiimi (=innosolu), sosiaalisen webin
yhteistyöalusta (ning), virtuaaliset neuvotteluhuoneet (Adobe) ja avoimen innovaatiotoiminnan
mahdollisuudet.
Malli voi käytännössä koota toimijoita yhteen etäisyyksistä välittämättä. Sosiaalisen
webin yhteistyöalusta mahdollistaa joustavan yhteistyön, tarkemmat teemakohtaiset
keskusteluryhmät, linkkikirjaston, RSS-syötteet, kalenterin ym. Yhteistyöalustalta
on pääsy virtuaalisiin neuvotteluhuoneisiin, joissa eri puolilla olevat
toimijat voivat tavata, pitää esitelmiä tai suunnitella yhteisiä toteutuksia mm. valko-
78
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
taulun avulla. Innovaatioverkoston pilottia ovat toteuttamassa SEK-Suupohjan
elinkeinotoimen kuntayhtymä, I-Tive Oy, Vaasan yliopiston Levón-instituutti ja
LC logistics Center Oy. Innosolumalli sopii erittäin hyvin luovan alan toimijoille.
Luovan toimialan yritykset ovat usein pieniä ja hajallaan. Innosolumalli voi koota
toimijat helposti yhteen ja tarjota vertaistukea. Sosiaalisen webin yhteistyöalusta ja
virtuaalihuone mahdollistavat luovan alan toimijoille hyvät mahdollisuudet tehdä
yhteistyötä myös visuaalisesti ja mm. videotekniikkaa hyödyntäen. Käytännön
vastuullinen koordinoija/toteuttajataho Kauhajoen seutu/Suupohjan elinkeinotoimen
kuntayhtymä, rahoittaja TEM/AKO sekä pilotissa mukana olevat alueet.
Kemi-Tornion alue
Kemin sarjakuvapäivät / Kemin Sarjakuvakeskus
Kemin Sarjakuvapäiviä on järjestetty vuodesta 1981, ja ne kansainvälistyivät
vuonna 1985. Päivät ovat sekä paikallisesti että kansainvälisesti merkittävä luovien
alojen verkostoitumis- ja kohtaamispaikka. Maailman pohjoisimmilla sarjakuvafestivaaleilla
vierailee kansainvälisiä piirtäjiä, käsikirjoittajia, kriitikkoja ja tutkijoita.
Sarjakuvapäiviin kuuluu sarjakuvakilpailu ja sarjakuvanäyttelyitä. Kemin sarjakuvapäivien
yksi toteuttaja on Taikalamppuverkostoon kuuluva lastenkulttuurikeskus
Sarjis, joka on keskittynyt myös nuorten sarjakuvatoiminnan kehittämiseen.
Sarjakuvakeskus harjoittaa vielä julkaisutoimintaa mm. sarjakuvaoppaiden
muodossa. Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho: Kemin Sarjakuvakeskus
ry, rahoittaja Kemin kaupunki, Kulttuurirahasto ja opetusministeriö,
minkä lisäksi toimintaa rahoitetaan lipputuloilla.
LumiLinna ja Sampo
Perämeren rannalla sijaitseva Kemin LumiLinna on arkkitehtuurinen taidonnäyte
sekä paikallisten lumi- ja jäärakentajien ylpeydenaihe. LumiLinna tarjoaa elämyksiä
niin lapsille kuin aikuisillekin. Lumesta ja jäästä tehtyjen veistosten ja rakennelmien
muotoilua höystävät valo- ja ääniefektit. Lisäksi LumiLinnassa järjestetään
useita tapahtumia ja talven aikana esiintyy erilaisia esiintyjiä.
Pohjoisella Perämerellä toimii maailman ensimmäinen matkailujäänmurtaja
Sampo. Palveltuaan 25 vuotta jäidenmurskaajana arktisilla vesillä alus sai uuden
tehtävän toimia merkittävänä matkailijakohteena – jo 20 vuotta. Matkailijoille
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
79

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
välitetään entisaikojen jäänmurtajien elämää alkuperäisessä kunnossa säilytettyjen
tilojen kautta. Useat esiintyjät ovat tilauksesta esiintyneet kansainvälisille
matkailijoille. Molemmat, sekä LumiLinna että Sampo, ovat alueen merkittävimmät
matkailukohteet, joissa on jo hyödynnetty luovan alan osaajia, ja joihin
tullaan tulevaisuudessa huomioimaan huomattavasti voimakkaammin. Kemin
Matkailu Oy on aktiivisesti mukana Kemi-Tornio alueen luovien alojen strategiatyössä.
Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho: Kemin Matkailu Oy.
Sekä LumiLinna että Sampo ovat suurelta osin omarahoitteisia. Lisäksi LumiLinnaa
rahoittaa osin Kemin kaupunki.
Peräpohjolan markkinat
Peräpohjolan markkinat sijoittuu 1800-luvun alkuun. Tapahtuma toteutetaan
kolmena lauantaina kesä, -heinä- ja elokuussa Torniossa Åströmin kartanon
historiallisessa ympäristössä. Maan suurimpiin kuuluvaan historialliseen
elämystapahtumaan osallistuu n. 100 roolihenkilöä, näyttelijää ja markkinamyyjää
aikakauden puvuissaan. Myös myyntipöydät, markkinakojut, pakkaukset
sekä myyntituotteet soveltuvat aikakauden henkeen. Oheistapahtumiin kuuluvat
mm. Puolipäiwän Saarna Tornion kirkossa. Markkinoilla käy kesän aikana
n. 15 000 kävijää eri puolilta maata ja Ruotsista. Markkinatuotteet ovat pääasiallisesti
Pohjois-Suomen ja -Ruotsin taiteilijoiden ja käsityöläisten tuotteita. Myyjiä
on saapunut eri projektien kautta mm. Barentsin alueelta. Tapahtumaa on toteutettu
jo 10 vuotta. Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho: Tornion
kaupunki, kulttuuripalvelut, rahoittaja Tornion kaupunki.
Koillis-Suomi
Päätalo-instituutti
Päätalo-instituutin tehtävä on vaalia kirjailija Kalle Päätalon kirjallista ja henkistä
perintöä. Instituutti hoitaa Kalle Päätalon arkistoa ja esineistöä sekä satuarkistoa.
Päätalo-instituutti antaa opetussuunnitelman mukaista sanataiteen
perusopetusta Taivalkoskella sekä järjestää valtakunnallista kirjoittajakoulutusta.
Päätalo-instituutin toimintaan kuuluvat myös kulttuurikeskustoiminnan
järjestäminen sekä kulttuurin tuotteistamisen edistäminen. Instituutti osallistuu
erilaisten kulttuuritapahtuminen järjestämiseen esimerkiksi Naperoviikolla
80
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
ja Päätaloviikolla. Instituutti järjestää lisäksi lapsille vuosittain valtakunnallisen
Napero-Finlandia sadunkirjoituskilpailun sekä omakustannekirjailijoille
tarkoitetun Möllärimestarikilpailun. Instituutti valmistelee ja toteuttaa erilaisia
paikallisia ja alueellisia kulttuurihankkeita. Käytännön vastuullinen koordinoija/
toteuttajataho: Kallioniemi-Säätiö, rahoittaja Taivalkosken kunta ja Kallioniemi-
Säätiö.
Hannun Jäljet: Hannu Hautala luontokuvakeskus
Kuusamon kaupungin keskustan tuntumassa Matkailukeskus Karhuntassussa
sijaitseva Hannu Hautala luontokuvakeskus on uusi kansainvälinen matkailuja
kulttuurikohde. Luontokuvakeskus palvelee kaikkia luonnosta, luonnon
valokuvaamisesta ja tutkimisesta kiinnostuneita vierailijoita. Hannu Hautala
luontokuvainstituutti -hankkeen tuloksena syntynyt ainutlaatuinen 150 neliön
näyttelytila on kunnioitus Suomen kuuluisimman luontokuvaajan Hannu Hautalan
elämäntyölle. Hannun jäljet – Hannu Hautala luontokuvakeskuksen Galleriassa
säännöllisesti vaihtuvat klassikkokuvat tuovat yleisön nähtäville taiteilijan
merkittävimmät työt. Luontokuvakeskukseen varta vasten suunnitellut mediaratkaisut,
karttasovellus, Hannun työpöytä ja keinutuoli, tuovat monipuolisesti
esille Hannu Hautalan tuotantoa digitaalisessa muodossa. Kuukkelisali
on varattu eri luontokuvaajien digitaalisessa muodossa esitettäville valokuville
ja videoesityksille.
Luontokuvakeskuksen näyttelyratkaisut toimivat hyvinä esimerkkeinä siitä
kuinka digitaalista kuvaa voidaan hyödyntää monipuolisesti valokuvien ja äänen
esittämisessä. Luontokuvakeskuksen toteuttanut hanke toimii esimerkkinä alueen
ja yliopistojen yhteistyöstä, jossa taiteilija, Kuusamon kaupunki, Pohjois-Suomen
yliopistot ja Metsähallituksen luontopalvelut ovat yhdessä luoneet Suomessa
ainutlaatuisen luontokuvakeskuksen. Kuusamon kansanopiston yhteyteen rakennettu
valokuvauksen oppiympäristö tukee valokuvausalan koulutusta sekä alan
osaamisen kehittymistä.
Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho: Hannu Hautala säätiö,
Hannu Hautala luontokuvainstituutti -hankkeen toteuttaja: Kuusamon kaupunki,
sivistystoimi. Rahoittajana Hannu Hautala säätiö ja Kuusamon kaupunki. Luontokuvainstituuttihankeen
rahoittivat Oulun lääninhallituksen sivistysosasto (EAKR),
Kuusamon kaupunki ja Kuusamon kansanopisto.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
81

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Sirniön seppätapahtuma Posiolla
Sirniön kyläseuran tärkein tehtävä yleisen kyläseuratoiminnan lisäksi on seppäperinteen
ja kylän muun katoavan perinteen vaaliminen ja kehittäminen matkailutuotteeksi.
Vuodesta 1998 lähtien on järjestetty seppätapahtuma juhannuksen
jälkeisellä viikolla. Tapahtuma koostuu harrastelijoille suunnatuista kaiken kansan
seppäkursseista sekä muista oheistoiminnoista tervanpolttoineen, sysimiiluineen ja
savusaunoineen. Sirniön seppäkylä tuottaa myös kylän seppäperinteeseen pohjautuvia
elämyspalveluita. Sirniön seppäkylä on Sirniön kyläseura ry:n ylläpitämä
kokonaisuus.
Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho: Seppätapahtuma on
Sirniön kyläseuran, Posion kansalaisopiston ja Posion kulttuuritoimen yhdessä
organisoima tapahtuma. Rahoittaja Sirniön kyläseura ja Posion kunta, myös ESRrahoitusta.
Kokkolan seutu
Osallistava suunnitteluprosessi kulttuuripoliittisen päätöksenteon
valmistelussa
Kokkolan kaupunki toteutti vuosien 2005 ja 2006 aikana kulttuuripoliittisen strategiaprosessin,
johon hallinto kutsui myös seudun kulttuuritoimijoita, taiteen
ammattilaisia ja järjestöaktiiveja. Kaupungin kulttuuri- ja nuorisotoimen lautakunta
toteutti strategian aineistonkeruun ”Tulevaisuusverstas” -menetelmällä, toimijoiden
yhteisillä seminaareilla sekä työryhmätyöskentelynä. Seminaari- ja työryhmävaiheen
aikana teetti hallinto yksityisellä tutkimuslaitoksella puhelinkyselyn, jolla kartoitettiin
kuntalaisten kulttuuripalvelujen käyttöä ja kulttuuriarvostuksia. Seminaari- ja
työryhmätyön sekä kyselytutkimuksen tulosten pohjalta laati hallinto vuoteen 2015
tähtäävän kulttuuripoliittisen kehittämisasiakirjan, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa.
Strategian osallistava aineistonkeruutapa sai kiitosta niin prosessiin
osallistuneiden taidemaailman kuin hallinnonkin edustajilta. Strategian tavoitteet
ja päämäärät on helpompi kokea omikseen, kun niistä on päässyt keskustelemaan
jo asiakirjan suunnitteluvaiheessa. Prosessi on hallintokeskeistä suunnittelumenetelmää
hitaampi ja raskaampi malli, mutta sen edut tulevat esiin implementointivaiheessa.
Yhteistyö hallinnon ja taiteilijoiden välillä on kehittynyt, eikä jatkotoimenpiteiden
motivointiin tarvita niin paljoa aikaa ja energiaa kuin ehkä tarvittaisiin, jos
82
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
toimijoita ei olisi kuultu suunnitelman laadintavaiheessa. Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Kokkolan kaupunki/Kulttuuripalvelut.
Iltatori
Kokkolan Matkailuoppaat ovat kasvattaneet Kokkolan Iltatorin kymmenessä
vuodessa merkittäväksi kesäiseksi instituutioksi, jossa kohtaavat seudun kulttuuri
ja asukkaat. Iltatorin edulliset myyntipaikkahinnat vetävät paikalle käsityöläisiä
yms. kulttuurituotteiden myyjiä. Monipuolinen tuotevalikoima ja torin kulttuuriohjelma
taas vetävät paikalle yleisöä, joka täyttää torin säännöllisesti jokaisena
kesäkeskiviikkona klo 18–21. Viime vuosina kesäinen Iltatori on toiminut myös
alueellisen identiteetti- ja integrointityön välineenä. Kokkolan seudun kunnat ovat
saaneet torille nimikkoiltojaan, joiden aikana kunnat voivat esitellä kulttuuriosaamistaan
ja tuotteitaan. Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho
ja rahoittaja: Kokkolan Matkailuoppaat.
Kotkan-Haminan seutu
Luovat alat Kotkan-Haminan -ohjelma
Ohjelma käynnistää seudulla kulttuurista pääomaa hyödyntävien luovien alojen
yritysten palvelut, liiketoimintaklinikat, yrityshautomon ja verkostoyhteistyön pilotteja.
Toimintalinjoina ovat esittävät taiteet ja tapahtumatuotanto, visuaaliset taiteet
ja kirjallisuus, arkkitehti- ja suunnittelupalvelut sekä muotoilupalvelut ja käsityö.
Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho: Cursor Oy, rahoittaja Kotkan-
Haminan seudun aluekeskusohjelma, Kouvolan seudun aluekeskusohjelma.
Kymenlaakson kulttuuriohjelma
Kymenlaakson kulttuuriohjelman päivittäminen Kouvolan seudun kanssa yhteishankkeena.
Ohjelman ja luovien alojen kehittämisen leikkauspinnat ovat mm.
tilaaja-tuottajamallit, kärkihankkeet, yhteistoiminta julkisen, yksityisen ja 3. sektorin
kanssa. Kulttuuriohjelma avaa kulttuurin näkökulmia muille yhteiskunnan
sektoreille, mm. elinkeino- ja hyvinvointitoimintaan. Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Cursor Oy/Kotkan-Haminan seudun aluekeskusohjelma,
rahoittaja Kotkan-Haminan seudun aluekeskusohjelma ja Kouvolan seudun
aluekeskusohjelma.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
83

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Merikeskus Vellamo – Kulttuurisatama
Cursor Oy työstää Merikeskus Vellamon liiketoimintasuunnitelmaa sekä museokaupan
ja lanseerausmarkkinoinnin konsepteja. Vellamon ympärille on suunnitteilla
kulttuurisatama: kulttuuri- ja kongressikeskus, monitoimiareena, ravintola,
myymälätiloja, lasten maailma, museo- ja taidenäyttelytiloja, studioita, toimistoja,
hotelli-, kylpylä- ja kokouskeskus. Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho:
Kotkan kaupunki/Skanska Talonrakennus Oy/Cursor Oy.
Kuopion seutu
LuovaSavo
LuovaSavo -sivusto (http://www.luovasavo.fi) kokoaa yhteen Pohjois-Savon ja
Varkauden seudun lastenkulttuurin taitajat. Tekijäpankista opettajat, päivähoidon
työntekijät, kerhonohjaajat ja muut lasten ja nuorten kanssa työskentelevät voivat
löytää yhden tai vaikka kokonaisen ryhmän lastenkulttuurin taitajia vetämään
ryhmälleen työpajaa, pitämään luentoa tai vaikkapa tekemään yhteistä taideteosta
lasten kanssa. Lastenkulttuurin tekijöiden lisäksi sivusto esittelee taideopetusta ja
lastenkulttuurin alalla toimivia organisaatioita sekä käyntikohteita, kuten kulttuurimaisemia
ja leirikeskuksia. Siten tekijäpankista löytävät tietoa myös esimerkiksi
retkikohteiden etsijät ja lapsille harrastusmahdollisuuksia pohtivat vanhemmat
ja perheet. Tekijäpankin tarkoituksena on auttaa kouluja, päiväkoteja ja perheitä
löytämään lastenkulttuuripalveluita ja asiantuntijoita tukemaan taidekasvatusta.
Tavoitteena on myös tuoda lisää näkyvyyttä lastenkulttuurin parissa työskenteleville
taiteilijoille, taidekasvattajille ja muille toimijoille. Tekijäpankki tarjoaa uudenlaisen
mahdollisuuden lastenkulttuurialan yhteistyöprojektien syntymiselle. Käytännön
vastuullinen koordinoija/toteuttajataho: Pohjois-Savon taidetoimikunta, Varkauden
kulttuuritoimisto ja Lastenkulttuurikeskus Lastu. Rahoittaja Taiteen keskustoimikunnan
lastenkulttuurijaosto, Suomen kulttuurirahasto, Taikalamppu-verkosto.
SARKA-verkosto
Sarka-hanke tähtää vuosina 2008–2010 pysyvän, luovien alojen maakunnallisen
osaamisverkoston rakentamiseen. Verkosto koostuu ytimeltään yrittäjistä,
yksinyrittäjistä, julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioista ja niiden työntekijöistä.
Sarka-verkoston toimintamuotoja ovat koulutus, seminaarit, verkottu-
84
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
mistapahtumat, klinikat, tiedotus ja sähköiset palvelut sekä hankepilotit. Ydintoimijoiden
lisäksi toiminta kohdistuu aluekehittäjiin, elinkeinoelämän edustajiin,
kuntaorganisaatioihin (painopiste sivistys- ja terveystoimessa), oppilaitosten
henkilökuntiin. Tärkeitä alueita koulutuksessa ovat sisältöjen tuotteistaminen ja
liiketoimintaosaamisen kehittäminen sekä niissä tukeminen. Päämäärä on saavuttaa
kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen tieto-, taito- ja sisältötasoilla. Konkreettisina
esimerkkeinä Sarka-verkostosta on maakunnallinen kulttuuriyhdyshenkilöverkosto,
joka vastaa tapahtumien, tuotteiden ja palveluiden viemisestä alueille ja
myös sieltä pois (maakunnallinen tuonti- ja vientitoiminta) sekä tilojen hallinnasta.
Toinen esimerkki on taiteilijapankki, joka avaa väylän taiteilijoille esitellä omia
teoksiaan, rakennuttajille etsiä kohteisiinsa taiteilijoita ja tehdä tarjouspyyntöjä.
Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho: Kuopion kaupunki / kulttuuripalvelukeskus,
rahoittaja ESR/Itä-Suomen lääninhallitus, Kuopion kaupunki/
kulttuuripalvelukeskus.
Lahden alue
Muotoilun ja median palvelukeskus
Muotoilun ja median palvelukeskuksessa harjoitetaan dynaamista ja vuorovaikutteista
tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, jonka tulokset siirtyvät
hyödynnettäviksi laaja-alaisesti. Palvelukeskus pyrkii kasvattamaan muotoilun
osuutta tuotekehityksessä, joka vaikuttaa kasvattavasti yritysten liikevaihtoon, ja
osaltaan luo alueelle uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Substanssikohtaisella laboratoriotoiminnalla
(esim. Furniture Lab, Media Lab, Design Lab) kehitetään ja tuetaan
yritysten tuotekehitystoimintaa. Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho:
Lahden teollisuusseura, EAKR-rahoitteinen.
www.luovalahti.fi -verkkopalvelu ja LuovaLahti -tapahtumapäivä
Luovalahti.fi -verkkopalvelun tavoitteena on koota Lahden seudun luovan toimialan
yritykset, koulutus- ja tutkimus sekä yritystuki- ja innovaatiopalvelut samalle
toiminta-alustalle, jonka perusta on yhteisöllisyydessä (Web 2.0). Uusi verkkopalvelu
avataan vuoden 2008 lopussa.
LuovaLahti2008 on päijäthämäläisille yrityksille suunnattu muotoilutapahtuma.
Muotoilu tukee yritysten tuotesuunnittelua, markkinointia ja myyntiä. TE-
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
85

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
keskuksen kokoamassa tapahtumassa on kaikille yhteisen ohjelman lisäksi kolme
yritysklinikkaa, joilla muotoilun ammattilaiset kartoittavat yrityksen muotoilutarpeen
ja ideoivat keinoja tuotemuotoiluun tai graafiseen suunnitteluun. Luova-
Lahti -tapahtuma on yrityksille avoin tilaisuus, jossa klinikkatyöskentelyn lisäksi
on tietoiskuja Lahden seudun muotoilupalveluista, -rahoituksesta ja esimerkkejä
käytännön yhteistyöhankkeista yritysten ja muotoilualan ammattilaisten kesken.
LuovaLahti -tapahtumasta suunnitellaan vuosittaista. Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho ja rahoittaja: Yhteistyössä KTK -hanke, Lahden seudun
aluekeskusohjelma ja TE-keskus.
Kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishanke 2008–2011 /
LAHTI-biennale
Hanke toimii aloitteellisena ja kokoavana tekijänä LAHTI-biennalen järjestämiseksi
vuonna 2009 kansallisena ja 2011 kansainvälisenä teollisen muotoilun
tapahtumana. LAHTI-biennale on näyttelyiden, ja erilaisten tapaamisten, seminaarien
sekä kongressien neljän kuukauden mittainen tapahtumaketju, joka
ensimmäisen kerran touko-syyskuussa 2009 levittäytyy eri puolille kaupunkia.
Tapahtumilla on yhtenäisen visuaalinen ilmeen lisäksi viestintä- ja markkinointiyhteistyötä,
mutta jokainen tapahtumajärjestäjistä vastaa omasta osuudestaan.
Kulttuurilaitosten, Muotoiluinstituutin ja yritysten kanssa yhteistyössä hanke
nostaa vuosittain esille Lahden alueen muotoiluosaamista. Syksyllä 2008 hanke vie
lahtelaisen teollisen muotoilun esittelyn Pietariin. Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho:
Lahden kaupungin sivistystoimiala, EAKR-rahoitteinen.
Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu
Tapahtumatuotannon toimenpideohjelma
Lappeenranta-Imatra -kaupunkiseudun aluekeskuksen aloitteesta ja toimeksiannosta
ryhdyttiin talven 2007–2008 aikana kehittämään alueen tapahtumatuotannon
laatua, osaamistasoa ja vetovoimaisuutta. Hanke toteutettiin kartoittamalla
alueen tapahtumien määrää, toimintavolyymia, kehittymistarpeita ja yhteistyöhalukkuutta.
Näiden pohjalta laadittiin konkreettinen toimenpideohjelma, jota
aletaan toteuttaa syksyllä 2008 alkavassa jatkohankkeessa. Tavoitteena on luoda
tapahtumien osaamis- ja yhteistyöverkosto, järjestää täsmäkoulutusta osaamis-
86
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
tason nostamiseksi, vahvistaa tapahtumien yhteistyötä matkailuelinkeinon ja
kuntien kanssa, kehittää tapahtumien rahoitusta sekä hankkia yhteisiä tila- ja
kalustoresursseja. Kehittämistyössä käytetään kolmitasoista mallia, jonka perustasolla
ovat mukana mahdollisimman laajasti kaikki alueen tapahtumajärjestäjät,
toisella tasolla toimintansa aktiivisesta ja suunnitelmallisesta kehittämisestä
kiinnostuneet tapahtumat ja kolmannella potentiaaliset huipputapahtumat (ns.
sparrausrinki), jotka ovat valmiit sitoutumaan useamman vuoden kestävään
kehittämisprosessiin. Tavoiteltuna tuloksena on alueen tapahtumatuotannon
ammatillisen tason nostaminen, näkyvyyden lisääntyminen ja taloudellisen
pohjan vahvistuminen. Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho:
Humanistisen ammattikorkeakoulun Joutsenon kampus, rahoittaja Lappeenranta-Imatra
-kaupunkiseudun aluekeskusohjelma.
Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku
Metku on koko maakunnan laajuinen verkostomaisesti toimiva lastenkulttuurikeskus.
Sen kattavaan lastenkulttuuritoimijoiden verkostoon kuuluu kuntien
kulttuurilaitosten, koulujen ja päivähoidon yksiköiden lisäksi suuri määrä yhdistyksiä,
yrityksiä ja yksittäisiä taiteilijoita. Metku tarjoaa laadukkaita lastenkulttuuripalveluja,
kuten työpajoja, tapahtumia ja koulutustilaisuuksia kunnille,
kouluille, päiväkodeille, kirjastoille ja muille lastenkulttuuritoimijoille. Kukin
kunta voi valita tarjonnasta omiin tarkoituksiinsa sopivat vaihtoehdot, mutta
palveluja on myös mahdollista räätälöidä kunnan tarpeiden mukaisesti. Kunnat
ja yhdistykset saavat myös käyttöönsä Metkun asiantuntemusta ja apua uusien
yhteistyömuotojen käynnistämiseen. Lastenkulttuurikeskus työllistää maakunnan
omia osaajia ja ammattilaisia. Lisäksi lastenkulttuurikeskus tuottaa maakunnalle
ja kunnille myönteistä julkisuuskuvaa. Samalla kunnat saavat lastenkulttuuritoiminnalleen
ja tapahtumille näkyvyyttä www-sivujen, yhteisten esitteiden
ja muun yhteismarkkinoinnin kautta. Lastenkulttuurikeskus Metku hakeutuu
Taikalamppu-verkoston jäseneksi syksyllä 2008. Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho:
Hankkeen hallinnoijana toimii Imatran kaupunki. Hankkeen
sisällöllisestä ohjauksesta vastaa Etelä-Karjalan kuntien edustajista koottu
verkostotyöryhmä. Rahoittaja Etelä-Karjalan liitto, Kaakkois-Suomen taidetoimikunta
ja Etelä-Karjalan kunnat.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
87

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Mikkelin seutu ja Savonlinnan seutu
Etelä-Savon luovien alojen tutkimus- ja kehittämissuunnitelma,
Mikkelin ja Savonlinnan seudut
Suunnitelman sisällöt ja painopisteet ovat muodostuneet monivaiheisen prosessin
kautta. Aineiston keruu voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin: seudullisten
asiantuntijaryhmien kokoaminen, avainhenkilöhaastattelut, tilastoaineiston
kerääminen ja seudulliset keskustelutilaisuudet. Suunnitelma toteutettiin seudullisissa
kehittämisryhmissä toteutettujen tulevaisuusverstaiden, avainhenkilöhaastattelujen
sekä kattavan tilastoaineiston keruun kautta. Haastattelujen ja
tilastoaineiston perusteella laadittiin luonnos suunnitelmasta, jonka avainteemoja
testattiin ja koeteltiin seudullisissa keskustelutilaisuuksissa, jonne oli
kutsuttu suuri joukko alan toimijoita ja vaikuttajia. Tilaisuuksissa käytettiin
sähköistä Response-palautejärjestelmää, jossa annetuista vaihtoehdoista läsnäolijat
saivat äänestää mieleisiään vaihtoehtoja, jotka liittyivät luovien alojen kehittämistarpeisiin
Etelä-Savossa. Äänestysten tarkoituksena oli virittää keskustelua
ajankohtaisista teemoista. Kaikista seudulliset keskustelutilaisuuksista laadittiin
muistiinpanot, joiden avulla suunnitelmaluonnosta muokattiin ennen lopullista
viimeistelyä. Valmis luovien alojen tutkimus- ja kehittämissuunnitelma luo katsauksen
maakunnan luovien alojen nykytilaan sekä nostaa esille tulevaisuuden
kehittämisvaihtoehtoja. Samalla raportti pureutuu luovien alojen kehittämisen
kansallisiin ja kansainvälisiin kysymyksiin ja ajankohtaisiin keskusteluaiheisiin.
Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho: Mikkelin ammattikorkeakoulu,
Luovan toimialan tutkimusjohtaja -hanke, rahoittaja Mikkelin ammattikorkeakoulu,
ESR ja Etelä-Savon maakuntaliitto.
Oulun Eteläinen
HEREILLÄ JOKILAAKSOISSA!!! Kulttuurikiertokoulu – taide-elämyksiä
alueen joka nuoren ja lapsen koettavaksi
Hanke järjesti taide-elämyksiä ja taidekasvatustapahtumia lapsille ja nuorille
vuosien 2004–2006 aikana Oulun Eteläisen alueella kymmenessä kunnassa
(Haapajärven, Haapaveden, Kalajoen, Nivalan, Pyhäjärven, Oulaisten ja Ylivieskan
kaupungit sekä Kärsämäen, Reisjärven ja Sievin kunnat), joiden yhteenlaskettu
88
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
asukasluku on noin 74 000. Hankkeen merkitys ja vaikutus alueen lasten ja nuorten
kulttuuritarjonnalle oli merkittävä toimintavuosien aikana. Hankkeen lähtökohtana
oli tarjota henkilökohtaisten kokemusten ja elämysten rinnalla perustietämystä
taiteesta ja kulttuurista kullekin ikäasteelle sovitettuna. Kohderyhmät
olivat vauvaikäisistä lapsista toisen asteen opiskelijoihin saakka. Lähtökohtina ja
tavoitteina oli nostaa esille kunkin yksittäisen lapsen ja nuoren henkisen ja yhteisöllisen
kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä mm. oman kulttuurin tuntemuksesta
ja sitä kautta vahvistuvasta identiteetistä; monikulttuurisuudesta ja suvaitsevaisuudesta
sekä kulttuurin, taiteen ja elämän yhteissääntöjen perustuntemuksesta
apuna matkalla aikuisuuteen. Samalla hanke pyrki takaamaan omalta osaltaan
myös taiteen ja kulttuurin läsnäoloa lasten ja nuorten kasvatus- ja koulutussisällöissä.
Toimintamuotoina käytettiin taiteilijoiden ja taidekasvattajien vierailuja
paikallisyksiköissä (kyläkoulut ja muut pien- ja erikoisyksiköt), vierailuja kuntakeskuksissa
(auditoriot, isot salit tai hallit) sekä vierailuja kulttuurin erikoistilassa
(Ylivieskatalo Akustiikka), johon järjestettiin sitten kuljetuksia eri puolilta aluetta.
Vierailujen osalta etusija oli alueelle outojen ja erityisesti kyseiselle ikäryhmälle
soveltuvissa osa-alueissa. Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho: Jokilaaksojen
Tanssitaiteen Tuki ry, rahoittaja hankkeeseen osallistuneet kunnat sekä
Keskipiste-Leader- ja Rieska-Leader -toimintaryhmät.
Oulun seutu
Oulu 15 -hankkeen ja luovien alojen yritysneuvojan
yhteistyö ja verkosto
Oulu 15 on kulttuurin ja luovien alojen kehittämisen sateenvarjohanke. Hanketta
rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Oulun seutu. Hankkeen strategisiksi
tavoitteiksi on määritelty 1) vetovoimaisempi, mielenkiintoisempi, kulttuurisesti
monipuolisempi Oulun seutu, 2) Oulun seudun vetovoiman lisääminen yritystoiminnan,
asumisen ja vapaa-ajan vieton ympäristönä, 3) kulttuuriin liittyvien palvelujen
ja infrastruktuurin parantaminen, 4) uusien palvelukonseptien ja kumppanuusmuotojen
löytäminen, 5) luovien alojen yrittäjyyden tukeminen myös uusien
pilottirahoitusmallien kautta. Oulu15 -hankkeen taustalla on Oulu11 -kulttuuripääkaupunkihanke,
joka toi esille laaja-alaisen kulttuuriin perustuvan kaupunkikehityksen
tilauksen. OuluSeutu Yrityspalveluissa on aloittanut maaliskuun 2008
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
89

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
alusta luovien alojen yritysneuvoja. Keskeistä toiminnassa on yritysneuvojan ja
Oulu 15 -hankkeen yhteistyö ja sitä kautta muodostuva verkosto: Oulu 15 luo
asiakassyötettä, kokoaa kentän (myös heikkoja) signaaleja ja rakentaa strategista
pohjaa, yritysneuvoja tekee perustehtäväänsä yritysneuvonnassa, kokoaa tietopohjaa,
hankkii asiantuntija-palveluita yrityksille. Rahoittaja Pohjois-Pohjanmaan
liitto ja Oulun seutu.
POEM – Pohjoinen elokuva- ja mediakeskus
POEM Säätiö on audiovisuaalisten tuotantojen resurssikeskus, joka myöntää
apurahoja käsikirjoittamiseen sekä korotonta laina- ja investointirahoitusta teosten
kehittämiseen ja tuotantoon. Lisäksi POEM Säätiö ohjaa projektirahoitusta
toimintaympäristön, alan yritystoiminnan ja -palvelujen kehittämiseen. Pohjois-
Suomen elokuvakomissio (NFFC, North Finland Film Commission) on osa POEM
Säätiön toimintaa. Elokuvakomissio tarjoaa tuotantopalveluja kotimaisille ja
kansainvälisille tuotannoille. POEM Säätiö koordinoi elokuva- ja audiovisuaalisen
alan kulttuuritoiminnan kehittämistä Oulun av-verkostossa, johon kuuluvat
Oulun Musiikkivideofestivaalit, Oulun kansainvälinen lastenelokuvien festivaali,
Oulun Elokuvakeskus ry., Nukun elokuvakoulu ja Tiedekeskus Tietomaa. POEM
Säätiö sijaitsee Oulussa Perämeren rannikolla. Säätiöllä on toimistot Kuusamossa
ja Torniossa. Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho: POEM Säätiö,
rahoittaja perustajajäsenet, OPM sekä säätiön omistajat.
Pietarsaaren seutu
Kulttuurikeskus Juthbacka
Juthbacka kulttuurikeskus on historiallisessa kartanossa toimiva osaamiskeskus
ja kulttuuriyrittäjyyden solmukohta. Tavoitteena on, että seudun luovat henkilöt
voivat elättää itsensä osaamisellaan. Verkostossa on yli 150 luovaa toimijaa,
joille tarjotaan kulttuuriyrittäjyyteen liittyvää koulutusta, innostamisluentoja ja
yrittäjävalmennusta. Juthbacka kulttuurikeskuksessa on vuokrattavissa toimitiloja
kulttuuriklusterista. Siten pääsee osalliseksi niin yhteisöllisyydestä, yrityspalveluista
että fyysisistä työtiloista ja varastoista. Verkoston jäsenistä noin 30 %
toimivat ammatillisesti. Parempien toimintaedellytysten luomiseksi nähdään
tarpeelliseksi yksittäisen yrityksen kehittämisen lisäksi myös kehittää luovien
90
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
alojen palvelujen ja tuotteiden koko kenttää. Tässä työssä tehtävänä on informoida
yrityksiä Juthbacka kulttuurikeskuksen ja luovien toimijoidemme tarjoamista
mahdollisuuksista.
Syksyllä 2008 käynnistyy luovien toimijoiden välityspalvelu, jonka keskeisimpänä
kohderyhmänä ovat seudun yritykset. Tässä työssä fokuksessa on luovien
palveluiden tarjonta. Tuotteet (lähinnä sisustustuotteet) kuuluvat keskeisesti
syksyllä 2008 käynnistyvän verkkopohjaisen ostoskeskuksen valikoimiin. Juthbacka
kulttuurikeskus toimii kulttuuriyrityksenä, joka pitkällä tähtäimellä pyrkii
toimimaan niin, että seudullisen kulttuuriprojektin rahoituksen päätyttyä jäljelle
jää pysyvä rakenne ja toimija. Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho:
Juthbacka säätiö, Uusikaarlepyy. Rahoittaja Svenska kulturfonden, opetusministeriö
sekä Pietarsaaren seudun elinkeinokeskus Concordia.
VisioLab
VisioLab-hankkeen tavoitteena on lisätä pk-yritysten osaamista ja mahdollisuuksia
käyttää kulttuurialan palveluja tehostamalla ammattikorkeakoulun ja alueen pkyritysten
yhteistoimintaa. Tavoitteena on myös laajentaa kulttuurialan ammattilaisten
toimintamahdollisuuksia motivoimalla yrityksiä käyttämään luovien alojen
palveluja, erityisesti muotoilu-, media- ja kuvataidepalveluja.
Yritykset haetaan mukaan projektiin, jonka kautta he osallistumismaksua
vastaan saavat käytännön kokemuksia innovatiivisesta ja luovasta lähestymistavasta
yrityksen kehitykseen. Hankkeessa halutaan vahvistaa yrittäjyyskasvatusta
kulttuurialan ruotsinkielisen ammattikorkeakoulun opetuksessa. Ammattikorkeakoulun
opiskelijat ja opettajat osallistuvat yritysprojekteihin. Opetushenkilökunta
ja alan asiantuntijat toimivat projekteissa ohjaajina.
Hanke panostaa lisäksi ammattikorkeakoulun opettajien ohjaukseen yrittäjyyskasvatuksen
sekä projektikeskeisen opetuksen kehittämiseen. Käytännön muodot
rakennetaan kehittämishankkeen avulla, jonka jälkeen se tulee osaksi ammattikorkeakoulun
toimintaa. Yhteiskumppanina toimivat Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun
yksikkö Pietarsaaressa ja Pietarsaaren seudun elinkeinokeskus Concordia
Oy. Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho: Ab Yrkeshögskolan
vid Åbo Akademi, rahoittaja Länsi-Suomen Lääninhallitus, Pietarsaaren seudun
elinkeinokeskus Concordia Oy sekä Svenska Kulturfonden.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
91

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Café Social
Musiikkikahvila After Eight ry toimii nuorten parissa ja nuorten ehdoilla tuottaen
kahvila- ja ravintola- sekä majoituspalveluja nuorten ja vapaaehtoisten remontoimassa
arvokkaassa kiinteistöissä Pietarsaaren keskustassa. Yhdistys tuottaa
myös huomattavan suuria kulttuuri- ja muita tapahtumia ympäri vuoden. Lisäksi
toimintaan osallistuvat nuoret työttömät sekä koulunkäynnin keskeyttäneet
nuoret. After Eight toimii myös toisen asteen ammatillisen koulutusorganisaation
yhteistyökumppanina kouluttaen kulttuuriasentajia, eli tapahtumien järjestäjiä ja
tuottajia. Café Social on seudullisen elinkeinokeskuksen ja yhdistyksen yhteinen
projekti, joka toteuttaa seudulliseen strategiaan kirjattua tavoitetta luoda kansainvälinen
kohtaamispaikka Pietarsaareen. Kahvilaillat joissa eri kulttuurit, musiikki,
tanssi, ruoka, luova toiminta ja ihmiset sekoittuvat, luovat puitteet monikulttuurisille
tapaamisille ja vahvistavat maahan muuttaneiden yhteenkuuluvuutta sekä
antavat mahdollisuuksia tavata seudulla pidempään asuneita. After Eight tuottaa
myös projektipalveluja mm. elinkeinokeskukselle ja toimii EU-rahoittaman UNITE
-projektin toteuttajana. Projektissa suunnitellaan maahanmuuttajien integrointia
edistävää strategiaa. Café Social on uusi toimintatapa joka parhaimmillaan sosiaalisena
innovaationa myös luo uutta taloudellista toimintaa yhdistykselle ja toimii
areenana maahanmuuttajien integroinnille sekä yrittämiselle. (www.aftereight.fi/
café social) Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho: Musiikkikahvila
After Eight, rahoittaja Svenska Kulturfonden, Pietarsaaren seudun elinkeinokeskus,
ESR ja opetusministeriö.
Porin seutu
Creative Business Management -maisteriohjelma
Opiskeluhaku käynnistyy tammi-helmikuussa ja opinnot elokuussa 2009. Maisteriohjelmasta
voi valmistua kauppatieteiden maisteriksi tai taiteen maisteriksi.
CBM-maisteriohjelmassa koulutetaan liiketoiminnan ja designprosessien
asiantuntijoita, jotka kykenevät johtamaan monialaisia ryhmiä. Tulevaisuuden
toimintaympäristössä menestys perustuu innovatiivisuuteen; kykyyn luoda uusia
tuotteita, palveluja ja toimintatapoja. Erityisenä haasteena Suomen kilpailukyvyn
kannalta nähdään luovien alojen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Perinteisten
teollisuus- ja palvelualojen ja luovien alojen rajapinnoilla syntyvän liike-
92
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
toiminnan merkitys kasvaa, sillä tulevaisuudessa tuotteet ovat yhä useammin
tekijänoikeuksiin pohjautuvia tuote- ja palvelukokonaisuuksia, joita kehitetään
luovien alojen liiketoiminnan myötävaikutuksella. Luovat alat tulevat kasvamaan
entistä merkittävimmiksi esimerkiksi matkailun ja hyvinvoinnin uusien palvelukonseptien
tuottajina. CBM-ohjelmasta valmistuvat maisterit työllistyvät luoville
aloille tai muille teollisuuden aloille, esim. tuotekehitykseen, muotoiluun, markkinointiin,
henkilöstöjohtoon tai yrittäjiksi. Ohjelma tarjoaa valmiudet myös
luovan talouden tutkijanuralle. Maisteriohjelma on herättänyt kiinnostusta myös
kansainvälisesti. Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho: CBM-maisteriohjelma
on suunniteltu Porin yliopistokeskuksessa Turun kauppakorkeakoulun
Porin yksikön ja Taideteollisen korkeakoulun Porin taiteen ja median osaston
yhteisessä luovan talouden ja johtamisen Creative Leadership -hankkeessa.
Luovien toimialojen taloudellista merkitystä tutkiva selvitys:
”Luovat alat Satakunnassa 2008”
Kyse on ensimmäisestä valtakunnallisesta selvityksestä, joka sisältää sekä luovien
alojen yrittäjille suunnatun nettikyselyn tuloksia että uusia tilastollisia mittareita
luovien alojen taloudellisen painoarvon laskemiseksi. Selvityksen tavoitteena on
kartoittaa luovan talouden vaikutusta Satakunnan alueella, sen tämänhetkistä
merkitystä alueen talouselämässä ja sen tulevaisuuden näkymiä ja kehitysmahdollisuuksia.
Luovien alojen taloudellisen painoarvon tilastoselvitys tarkastelee
luovien alojen yritysten osuutta liikevaihdosta, henkilöstömäärästä sekä toimipaikoista,
sekä niiden tilastollista riippuvuussuhdetta seitsemän kilpailukykyä
tarkastelevan muuttujan kanssa. Luovien alojen yrittäjille tehty kysely kartoittaa
luovien alojen yrittäjien todellisuutta – keitä he ovat, millaisia yrityksiä heillä on,
millaiseksi he kokevat Satakunnan luovan alan toimintaympäristönä sekä millaisia
kehittämistarpeita heillä on. Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho:
Selvitys on tehty Turun kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun Porin
yksikön Creative Leadership -hankkeessa. Rahoittaja Satakuntaliitto (ESR, EAKR)
ja Porin kaupunki.
Pori Jazz for Professionals -tapahtumatuotannon
ammattilaisseminaari
Pori on muun muassa jazzien, RMJ:n ja SuomiAreenan ansiosta keskeinen ja
kiinnostava tapahtumatuotannon konteksti. Porilla on kaikki mahdollisuudet
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
93

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
kehittyä tapahtumatuotannon valtakunnalliseksi ja kansainväliseksi osaamiskeskittymäksi.
Heinäkuussa jazzien aikaan järjestettävä kaksipäiväinen Pori Jazz
for Professionals -kesäseminaari tarjoaa tapahtuman yhteydessä koulutusta, joka
tukee tätä tavoitetta. Seminaarin tavoitteena on vahvistaa tuottaja- ja manageritehtävissä
toimivien osaamista sekä avata vuoropuhelu eri alojen – mm. kulttuuri,
matkailu, hyvinvointi – toimijoiden välillä. Kesäseminaarin kohderyhmänä
ovat yritykset ja muut elinkeinoelämän toimijat, koulutus- ja kehittäjätahot sekä
kulttuuri- ja taidealojen ammattilaiset ja yhdistykset. Jatkossa kesäseminaarista
visioidaan vuotuista tapahtumatuotannon kansainvälistä ammattilaisseminaaria
ja kesäkoulua. ”Kun samalle areenalle kokoontuu eri alojen taiteilijoita, muotoilijoita,
media- ja liiketoimintaosaajia sekä perinteisiä aloja, kuten matkailu- majoitus-
ja kuljetusalan yrityksiä, syntyy uudenlaisia kulttuurialan liiketoiminnan
konsepteja ja mahdollisuuksia.” Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho:
Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön ja Taideteollisen korkeakoulun
Porin taiteen ja median osaston yhteinen Creative Leadership -hanke.
Raahen seutu
Putte-Possun tuotteistaminen
Tunnettu lastenlaulu Putte-Possun nimipäivät on sävelletty Raahessa. Tästä lähtökohdasta
on Raahen Pekkateatteriin tehty aiheesta näytelmä, jonka esitteessä
sanotaan: ”Putte on Raahessa asuva iloinen possu, jolla on valoisa mieli ja suuri
sydän. Hän on avulias, ystävällinen ja hänellä on paljon eläin ja ihmisystäviä.”
Raahelainen Putte Oy on luonut Putte-Possu -aiheeseen hahmon jonka avulla
Putte-Possusta on tarkoitus tehdä Raahelainen brändi siinä missä Muumeista
on tullut Naantalin kasvot.
Rauman seutu
Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa
Kolmen kehittämisyhtiön (Rauman Seudun Kehitys Oy, Porin Seudun Kehittämiskeskus
Oy ja Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy) verkostoituminen
luovien alojen yritystoiminnan kehittämisessä. Toiminnan avulla erikoistutaan
luovien toimialojen kehittämiseen, muutetaan toimintaympäristöä suotuisam-
94
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
maksi alan yrittäjyydelle ja lisätään alan asiantuntemusta Satakunnassa. Yrityskehittäjän
toimialue on koko Satakunta ja kolmen elinkeinoyhtiön toimintakenttä.
Yrityskehittäjän toimipisteet sijaitsevat RSK:n Euran ja Rauman toimistoissa.
Luovien alojen yrityspalvelut liitetään kiinteästi muihin elinkeinojen kehittämispalveluihin,
sillä seudullisten kehittämisyhtiöiden monipuolista osaamista on
luontevaa käyttää luovien alojen yritystoiminnan kehittämiseen. Myös toiminnan
jatkuvuus saadaan turvattua parhaiten kehittämisyhtiöiden kautta. Ensisijaisina
toimenpiteinä tunnistetaan Satakunnan keskeiset toimijat ja erikoistumisalat
ja kootaan luovan alan toimijat ja sidosryhmät verkostoksi. Valtakunnalliset
luovan alan liiketoiminnan kehittämispalvelut tuodaan alueen yritysten käyttöön.
Toiminnassa otetaan huomioon se, että luovan alan liiketoiminta liittyy
läheisesti lähes kaikkiin teollisuus- ja palvelutoimialoihin. Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Rauman Seudun Kehitys Oy, rahoittaja Rauman
seudun aluekeskusohjelma, Satakuntaliitto sekä Satakunnan kehittämisyhtiöt
(RSK, POSEK Oy, PSKK Oy).
Rauman seudun kulttuuriyhteistyö Laturi
Rauman seudun kulttuuristrategian (2006-2010) toteuttamisesta vastaa seudullinen
kulttuuriyhteistyön projektipäällikkö. Seudullisessa yhteistyössä valitaan
vuosittain teemat, joita kehitetään: vuonna 2008 painopisteinä ovat kulttuuri ja
hyvinvointi-teeman kehittäminen, kulttuurin tuotteistaminen ja markkinointi
sekä lasten ja nuorten seudullisen kulttuuri- ja taidetoiminnan kehittäminen
Rauman seudulla. Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho ja rahoittaja:
Rauman seudun aluekeskusohjelma.
Rovaniemen seutu
Arktiset Helmet -kampanja
Arktiset Helmet on vuosittain toistuva kampanja, jonka tarkoituksena on tukea
ja edistää lappilaisten luovien alojen toimijoiden yrittäjyyttä tarjoamalla vetoapua
uusien ja innovatiivisten ideoiden (palveluiden tai tuotteiden) saamiseksi markkinoille.
Kampanjassa järjestetään kilpailu, jonka avulla etsitään luovilta aloilta
helmiä hiottaviksi eli ideoita jalostukseen. Ideat voivat olla myös eri toimialojen
yhdistelmiä, joissa yhteistyössä on mukana esimerkiksi matkailu tai hyvinvointi.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
95

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Arvostelussa huomioidaan idean uutuusarvo, innovatiivisuus, elämyksellisyys,
toteutuskelpoisuus, toistettavuus, kaupallistamismahdollisuudet sekä osallistujan
kykyä saada idea toteutukseen. Pohjoisen alkuperän näkyminen ja matkailijoiden
huomioiminen ideoissa ovat myös arvosteluperusteita.
Joka vuosi valitaan uusi luova ala: vuonna 2007 se oli käsityö ja muotoilu,
vuonna 2008 estraditaiteesta ohjelmapalvelua. Syksyllä 2008 julkistetaan uusi
kilpailu alkavaksi uusilla teemoilla. Voittaja / voittajat saavat palkinnoksi tietyn
summan edestä apua tuotekehitykseen, markkinoinnin suunnitteluun, liiketoiminnan
käynnistämiseen sekä ohjelmapalvelun näkyvyyteen – riippuen voittaneiden
ehdotusten tarpeista. (www.arktisethelmet.fi) Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho:
Lapin liitto, rahoittaja Lapin maakunnan kehittämisraha
(Lapin liitto).
Lapin luovien alojen strategiavalmistelu,
Rovaniemen seutu
Lapin liiton kulttuurin ja luovien alojen kehittämishankkeessa laaditaan Lapin
luovia aloja koskeva elinkeinolähtöinen kehittämisstrategia (Lapin luovien alojen
kehittämisstrategia 2013) yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi ja alueen
vetovoiman kehittämiseksi. Lappi halutaan pitää sekä kansallisesti että kansainvälisesti
monipuolisena ja menestyvänä maakuntana. Tässä työssä luovilla aloilla
(mm. musiikki, elokuva, teatteri, sisällöntuotanto, kuvataide, tapahtumat, kirjallisuus,
muotoilu, käsityö, tanssi) on suuri merkitys.
Lapin luovien alojen kehittämisstrategia painottuu alan yritystoiminnan
kehittämistavoitteiden ja tarpeiden tunnistamiseen, vision määrittämiseen,
toimintaympäristön muutosten tunnistamiseen sekä konkreettisten kehittämisehdotusten
tekemiseen. Strategiaan kartoitetaan lisäksi alueellisia kärkiyrityksiä
ja -palveluja sekä tuodaan esille lappilaisia menestystarinoita. Siinä tuodaan esille
myös kansainvälistymisen mahdollisuuksia sekä muiden toimialojen yhteistyömahdollisuuksia
luovien alojen kanssa (esim. hyvinvointi ja matkailu). Strategian
aineisto saadaan järjestämällä helmi – toukokuun 2008 aikana Lapin seutukunnissa
keskustelutilaisuuksia, joissa haetaan alueen vahvuuksia, mahdollisuuksia
ja ideoita liiketoiminnalle ja kehittämistyölle. Mukana strategiatyössä ovat
lappilaiset yrittäjät, elinkeinoyhtiöt ja kehittämishankkeet; heiltä tuodaan viestiä
rahoittajille ja aluekehittäjille. Strategiassa näkyvät ne periaatteet, joilla luovia
aloja rahoitetaan ja tuetaan aluekehitystoimin. Siinä huomioidaan valtakunnal-
96
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
liset luovien alojen vastaavat ohjelmat (esim. KTM:n Luovien alojen yrittäjyyden
kehittämisstrategia 2015) ja siihen otetaan mukaan olemassa olevat Lapin
luovien alojen suunnitelmat ja ohjelmat. Strategia on valmis syksyllä 2008.
Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho ja rahoittaja: Lapin liitto.
Elämyskolmio-malli
Elämyskolmio on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen (LEO) tuotekehityspalveluiden
kulmakivi. Elämyskolmiossa on kaksi tarkastelunäkökulmaa:
tuotteen elementit ja asiakkaan kokemus. Jotta tuote olisi elämyksellinen, tulisi
sen sisältää kuusi elementtiä: yksilöllisyys, aitous, tarina, moniaistisuus, kontrasti
ja vuorovaikutus. Näiden myötä asiakkaan kokemus etenee parhaimmillaan eri
kokemisen tasojen (motivaation, fyysinen ja älyllinen taso) kautta kohti elämystä,
jopa muutosta. Elämyskokemusta ei voida taata, mutta liittämällä kuusi avaintekijää
tuotteeseen LEOn asiantuntevalla avustuksella, kyetään luomaan otolliset
puitteet elämyskokemuksille. Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho:
Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO (OSKE, Koordinaattori - Matkailun
ja elämystuotannon osaamisklusteri), rahoittaja OSKE, ESR, EAKR.
Seinäjoen seutu
Rytmimusiikin tutkimusprofessuuri ja
maisterikoulutus
Professori on yksi Epanet verkoston tutkimusprofessoreista, heitä on ollut
parhaimmillaan 15. Professori on koonnut alaisuuteensa tutkimusryhmiä ja -hankkeita,
niiden puitteissa on tehty ja tehdään väitöksiä ja kehittämistoimintaa.
Maisteriohjelma rakentuu tieteellisestä ja taiteellisesta osiosta. Maisterikoulutuskokeilu
on uusi musisoivaa tutkijuutta ja tutkivaa muusikkoutta yhdistävä
kahden yliopiston yhteishanke. (www.rytmimaisteri.fi) Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Professuuri: Epanet, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys,
Sibelius-Akatemia Seinäjoen yksikkö, Maisteriohjelma: Tampereen
yliopisto, Sibelius-Akatemia Seinäjoen yksikkö. Rahoittaja Seinäjoen kaupunki,
E-P liitto, Seamk, E-P musiikkiopisto, Selmu ry, Sibelius-Akatemia sekä OPM ja
Seinäjoen yliopistokeskus.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
97

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Tapahtumat: Provinssirock, Tangomarkkinat ja Vauhtiajot
Seinäjoki on kolmen valtakunnallisen tapahtuman kotipaikka. Ne tuovat kaupunkiin
vuosittain kymmeniä tuhansia vieraita ja ovat alueelle imagollisesti merkittäviä.
Kymmenien vuosien järjestämiskokemus on kasvattanut vahvaa tuotantoosaamista
ja oheispalveluiden tarjoajia alueelle.
Provinssirock on 30-vuotisella urallaan ollut rytmimusiikin keihäänkärkenä:
yhtenä suurimmista Suomen festivaaleista se on kerta toisensa jälkeen esitellyt
tulevaisuuden tähtiä. Provinssirock kuuluu festivaalien Yourope-verkostoon.
Selmu ylläpitää ympärivuotista ruohonjuuritason toimintaa kuten bändikämppiä
ja klubi-iltoja, ja sen konserniin kuuluu studio- ja tarvikeyhtiöitä. Jatkuvuus
takaa osaamisen tason nousun ja osaajien pysymisen alueella.
SpeedPromotion tuo uudenlaista näkökulmaa tapahtuminen järjestämiseen.
Yritys yhdistää mielenkiintoisella tavalla (moottori)urheilua sekä musiikkia.
Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho: Seinäjoen elävän musiikin
yhdistys ry (Selmu), Tangomarkkinat Oy ja SpeedPromotion Oy.
Rytmikorjaamo-hankkeet
Rytmikorjaamo on entinen postiautovarikko Seinäjoen keskustan tuntumassa.
Selmu ry vuokrasi siitä osan pari vuotta sitten. Rytmimusiikin kehittyminen on
lisännyt tilantarvetta valtavasti sekä uskoa alan kehityspotentiaaliin. Rytmikorjaamolla
on toimiva klubi- ja monitoimitila, yhdeksän bändikämppää, Seamkin
opetustila Rytmimusiikkipainotteisille sosiokulttuurin opiskelijoille sekä toimistotilaa,
jossa on mm. Louhimo (Taikalamppuverkoston jäsen). Seinäjoen teknologiakeskus,
Seinäjoen kaupunki ja Selmu ry ostivat kiinteistön ja ovat aloittaneet
määrätietoisen kehittämistyön. Koko alueen koko on kaksi hehtaaria ja
rakennuskantaa alueella on n. 7000 neliötä. Rytmimusiikki on Seinäjoen luovien
alojen aura. Se kyntää sarkaa laveammalle joukolle. Tiloihin tulee sijoittumaan
uusina toimijoina yritystoimintaa, koulutus- ja kehittämistoimintaa sekä muita
alaan liittyviä toimintoja. Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho:
Seinäjoen teknologiakeskus, Seinäjoen kaupunki, Selmu ry, Etelä-Pohjanmaan
liitto.
98
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Tampereen kaupunkiseutu
LUKE – luovien alojen yritysten kehittämisohjelma
Luovien alojen yritysten kehittämisohjelma LUKE tarjoaa luovien alojen tekijöille
neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalveluita Tampereen seudulla. Palvelut
on suunnattu paitsi yrittäjiksi aikoville myös alkaville ja pidempään toimineille
luovien alojen yrityksille. LUKE on osa Luova Tampere –ohjelmaa toteuttaen sen
tavoitetta edistää luovien alojen yrittäjyyttä. LUKE palvelun toteuttaa Tampereen
Seudun Uusyrityskeskus ry, joka mahdollistaa hyvät yhteydet muuhun neuvonta-,
koulutus- ja kehityspalveluihin sekä muilla toimialoilla toimiviin yrityksiin.
Kansallinen yhteistyö on tärkeä osa kehittämisohjelman toimintaa. Syyskuun
2007 – toukokuu 2008 välisenä aikana yli 200 luovan alan eri toimijaa on saanut
LUKE –neuvontaa ja uusia yrityksiä on syntynyt reilusti yli 20. Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Tampereen seudun uusyrityskeskus ry, rahoittaja
Luova Tampere -ohjelma ja Tampereen seudun aluekeskusohjelma.
Klub Tampere – kansainvälistymis- ja vientihanke
Klub Tampere -hankkeen tavoitteena on kulttuurialalla toimivien yritysten
kansainvälistäminen ja viennin edistäminen, kulttuurialan kansainvälistymis- ja
vientiosaamisen ja liiketoimintaedellytysten parantaminen, yritysverkostojen kehittäminen
sekä kulttuurialan ja muun elinkeinoelämän kansallisen ja kansainvälisen
yhteistyön lisääminen. Hankkeen kohdealueina ovat Suomen lähialueet, ensivaiheessa
Moskova ja Pietari. Hankkeen on käynnistänyt Luova Tampere -ohjelma.
Klub Tampere vahvistaa kansainvälistymisestä ja kulttuuriviennistä kiinnostuneiden
kulttuurituottajien verkostoa niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti.
Klub Tampere järjestää luovien alojen ammattilaisille kontaktimatkoja
sekä kaupallisia ja voittoa tuottamattomia näyttelyitä ja konsertteja. Tämän lisäksi
yrityksille tarjotaan tarvelähtöistä kansainvälistymis- ja vientikoulutusta, jonka
avulla kehitetään luovien alojen yritysten liiketoimintaosaamista. Klub Tampereessa
on mukana tamperelaisia musiikki-, taide- ja muotoilualan yrityksiä. Hanke
on laajentunut kansalliselle tasolle Venäjälle suuntautuvaksi vientihankkeeksi, Klub
Tampereen rinnalle on syntynyt Klub Finland -kokonaisuus. Klub Finlandin tavoitteena
on mm. valmistella ja käynnistää musiikki-, taide- ja muotoilualojen vientirenkaita
Venäjällä. Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho: Suomen
Itämeri-instituutti, rahoittaja Luova Tampere -ohjelma ja opetusministeriö.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
99

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Luova Tampere -ohjelma
Luova Tampere -ohjelman tehtävänä on luovien alojen yritystoiminnan vauhdittaminen.
Ohjelman tavoite on 40 miljoonan euron projektisalkun luominen ja noin
100 miljoonan euron vaikutusten aikaansaaminen. Vajaassa kahdessa vuodessa yli
300 projekti-idean joukosta on seuloutunut noin 14 miljoonan euron hankekokonaisuus.
Ohjelman hankkeissa on mukana yli 450 luovan alan yritystä. Luova
Tampere -ohjelma toteutetaan kuuden vuoden aikana vuosina 2006–2011. Tampereen
kaupungin siemenraha on noin 10 miljoonaa euroa.
Ohjelmassa on kolme teema-aluetta. (1) Luovien toimialojen ytimessä ovat
synnytetyt uudet sisällöt. Luova Tampere -ohjelman tavoitteena on vahvistaa
kulttuuriteollisuuden toimijoita ja nostaa kulttuuriteollisuus alueen uudeksi
taloudelliseksi tukijalaksi. (2) Palveluinnovaatiot teema-alueessa tavoitellaan
avointa innovaatioympäristöä, jossa aito avoin yhteistyö yritysten, tutkimus- ja
oppilaitosten sekä tavallisten kansalaisten välillä tarjoaa alustan uusille luoville
ratkaisuille ja erilaisten palvelukonseptien syntymiselle. (3) Luova kaupunki syntyy
luovista kaupunkilaisista virikkeellisessä elinympäristössä. Virikkeellisessä ja avoimessa
kaupunkiympäristössä viihtyvät niin ihmiset kuin yritykset. Luova Tampere
-ohjelma vauhdittaa luovuutta synnyttävien toimintaympäristöjen ja olosuhteiden
kehittymistä. Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho: Tampereen
kaupunki, elinkeinokeskus, rahoittaja Tampereen kaupunki.
Turun seutu
Turun seudun kulttuuriyrittäjyyskeskus
Turun seudun kulttuuriyrittäjyyskeskus on Humanistisen ammattikorkeakoulun
hallinnoima luovien alojen yrityspalvelujen tarjoaja Turun seudulla. Kulttuuriyrittäjyyskeskuksen
toimintaan kuuluu korkea-asteen opiskelijoille yhdessä Nuori
Yrittäjyys ry:n (http://www.nuoriyrittajyys.fi) kanssa tarjottavat luovien alojen
yritysten esihautomopalvelut, koko Varsinais-Suomen alueen luoville yrityksille
tarjottavat kulttuuriverkko-verkostopalvelut (www.kulttuuriverkko.fi) sekä erilaiset
yrityspalvelut ja koulutukset.
Kulttuuriyrittäjyyskeskuksessa on keväällä 2008 aloittanut myös luovien alojen
yritysneuvoja. Hanke on toteutettu tiiviissä yhteistyössä alueellisten yrityspalvelujen
kanssa ja sen puitteissa on tehty luovien alojen erityiskysymyksiin liittyvää
100
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
koulutusta Varsinais-Suomen yritysneuvojille. Keskuksen yhteydessä toimivaan
yritysverkostoon kuuluu toista sataa luovien alojen yritystä ja keskus osallistuu
tiiviisti luovien alojen kehittämiseen koko Varsinais-Suomen alueella. Kulttuuriyrittäjyyskeskuksessa
työskentelee neljä kokopäiväistä työntekijää sekä vaihtuvia
harjoittelijoita. Toiminnan keskeinen tavoite on luovien alojen yrittäjyyden
monipuolinen tukeminen. Yritys-, koulutus ja viestintäpalvelujen lisäksi hanke on
lisännyt merkittävästi luovien alojen yrittäjien ja muiden yrityspalvelujen yhteistyötä,
sillä on ollut oma merkittävä roolinsa alueen korkeakoulujen ja yritysten
yhteistyön kehittämisessä ja sen koulutustoiminta on palkittua.
Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho: Humanistinen ammattikorkeakoulu.
POP-areena – Tuntosarvet Luovuuteen -hanke
Kilpailukyvyn, kulttuurin ja talouden vuorovaikutus on tunnistettu merkittäväksi
tekijäksi uuden luovan verkostoyhteiskunnan synnyssä. Tulevaisuuden haasteena
on etsiä luovien alojen käyttämättömiä mahdollisuuksia. Tuntosarvet Luovuuteen
-hanke yhdistää kolme toimintaympäristöä: populaarialojen yrittäjät, julkiset
toimijat sekä innovatiiviset nuoret. Hanke tarjoaa väylän nuorten harrastetoiminnassa
syntyville ideoille aina vientikelpoiseen tuotantoon asti. Tuntosarvet
Luovuuteen -hankkeen yleiset tavoitteet:
● Luodaan nuorille uusia työmahdollisuuksia musiikki-, media- ja tapahtumaaloilla
● Parannetaan alueella toimivien yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja
luodaan uusia yrityksiä
● Mahdollistetaan uusien vientikelpoisten tuotantojen, tuotteiden ja sisältöjen
synnyttäminen
Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho: Turun kaupunki/nuorisotoimi,
rahoittaja Turun kaupunki/nuorisoasiainkeskus ja Turun Seudun Kehittämiskeskus
sekä Varsinais-Suomen liitto.
Luovikko – Luovien alojen kehittämisverkosto
Toiminnan lähtökohtana on Turun seudun osaamis- ja elinkeinostrategia, jossa
painopistealueiksi on nostettu kulttuuriteollisuus ja yrityspalveluyritykset (kibs).
Näiden pohjalta on lähdetty kehittämään Luovien osaamispalveluiden klusteria
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
101

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
ja vastuu kehittämisestä on annettu Turun seudun kehittämiskeskukselle. Muina
yhteistyötahoina toiminnassa ovat Turun kaupungin kulttuuri- ja nuorisotoimet,
Turku TouRing, Turku2011 -säätiö, Humanistinen ammattikorkeakoulu sekä
Turun ammattikorkeakoulun taideakatemia.
Luovikko-verkosto on ensisijaisesti luovien alojen kehittämistoimenpiteitä
koordinoiva toimija, jonka toiminnan visiona on nostaa Turun seutu kansainvälisesti
kilpailukykyiseksi luovan talouden keskukseksi. Verkoston toimintamallit
tähtäävät luovan alan elinkeinoistamiseen, kulttuurin ja elinkeinoelämän yhteistyömallien
kehittämiseen sekä luovien osaamisalojen näkyvyyden lisäämiseen.
Toiminnan ensimmäisessä vaiheessa painopistetoimialoja ovat musiikki, muotoilu
ja kibs-alat. Kehittäjäverkoston roolina on toimia kehittämistarpeiden selvittäjänä,
yhteistyötahojen verkottajana, toimenpiteiden käynnistäjänä, mahdollisuuksien
lisääjänä ja tiedottavana tahona. Tällä hetkellä Luovikon koordinaation piirissä on
lukuisia toimintoja luovien alojen yrityspalvelujen, musiikkiviennin ja erilaisten
kartoitushankkeiden osalta. Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho:
Turun seudun kehittämiskeskus, rahoittaja Turun seudun aluekeskusohjelma ja
mukana olevat toimijat.
Vakka-Suomen seutukunta
Hankeosaaminen
Vakka-Suomen erityisosaamisalueena voidaan nähdä hankeosaaminen. Osaaminen
läpäisee laajasti kaikki toimijatahot ja saman pöydän ääreen mahtuvat toimijat
yksinyrittäjästä tai yhdistyksestä virkamiehiin. Vakka-Suomessa kaupunkien ja
kuntien virkamiesjohto ja päätöksentekijät ymmärtävät hankerahoituksen merkityksen.
Budjeteissa on varauduttu kuntarahaosuuksiin ja jopa budjettikauden
aikana mahdollisesti tuleviin kuntarahaosuutta vaativiin hankerahoituksiin. Elinkeinojen
kehittämisen parissa työskentelevät henkilöt tuntevat erilaiset rahoitusmahdollisuudet
ja osaavat kohdistaa asiakkaidensa tarpeet eri rahoituslähteiden
tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Kulttuurihallinto tuntee niin ikään erinomaisesti hankemaailman, osaa niiden
hakemisen ja toteuttamisen. Alueen elinkeinotoimintaan, asukasmäärään ja kulttuuriperintöön
nähden vilkas ja monimuotoinen kulttuuritarjonta onkin mahdollistunut
pitkälti hankerahoituksen ansiosta. Samoin elinkeinoelämän, koulutuk-
102
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
sen kuin kulttuurielämän ruohonjuuritason toteuttajat tietävät ja tuntevat erilaiset
hankemahdollisuudet. Hankkeiden kautta erilaisten toimenpiteiden toteuttaminen
on tällä alueella enemmän sääntö kuin poikkeus.
Kulttuuri voimavaraksi -hanke /
Vakka-Suomen kulttuuristrategia 2013
Vuoden 2007 lopussa päättynyt Kulttuuri voimavaraksi -hankkeen puitteissa
laadittiin Vakka-Suomeen kulttuuristrategia. Kulttuuristrategiassa luovien alojen
kehittämisen osalta tuodaan merkittävällä tavalla esille kulttuuriyrittäjyyden
toimintaedellytysten parantaminen. Yhtenä strategian keskeisenä painopistealueena
on: ”Kulttuuriyrittäjyyden toimintaedellytysten parantaminen ja tukeminen
neuvonnan ja koulutuksen avulla sekä maakunnallisen yhteistyön vahvistaminen
kulttuuriyrittäjyyden tukemisessa.” Strategiassa määritellään kulttuuriyrittäjyyteen
liittyvä visio, tavoitteet sekä toimenpiteet niihin pääsemiseksi. Vision lähtökohtana
on kulttuuriyritystoiminnan taloudellisen merkityksen ja työllistävyyden lisääntyminen
Vakka-Suomessa sekä uusien yritysinnovaatioiden, tuotekonseptien ja
toimintamallien syntyminen. Tavoitteeksi nostetaan ajatus, että kulttuurin ammattilaiseksi
pyrkivällä kulttuurintekijällä on Vakka-Suomessa tiedossaan polku, jota
edetä sekä vahvat verkostot ja seutukunnassa ainakin yksi yritysneuvoja, joka on
erikoistunut luovien toimialojen neuvontaan. Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho:
Vakka-Suomen Kehityskeskus Oy, rahoittaja EAKR sekä
seudun kunnat.
Ylä-Savon talousalue
Taidekatu
Lapinlahden keskustassa on Taidekatu, jonka varrella voi tutustua lukuisten
merkittävien taiteilijoiden töihin: Eemil Halonen, Arttu Halonen, Kaarlo Haltia,
Stefan Lindfors, Eeva Ryynänen, Raimo Puustinen ja Kaarina Kaikkonen. Kadun
alkupäässä on 5-tien uudistamisen yhteydessä pystytetty Olli Halosen teos Tähystäjä.
Liikenneympyrästä löytyy nykytaiteilija Stefan Lindforsin Aurinkotuuli, joka
on pystytetty Lapinlahden kunnan 125 vuoden kunniaksi. Kunnanviraston aulassa
puolestaan on 25 vuotta aikaisemmin hankittu professori Raimo Puustisen ”Fuuga
Savonia”. Taidekadulla sijaitsevat myös tori, kirjastotalo sekä arvokas Lapinlahden
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
103

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
puukirkko ja hautausmaat muistomerkkeineen ovat. Lisäksi Taidekadun varrella
on useita niin Halosten taiteilijasuvun kuin nuorempienkin taiteilijoiden teoksia.
http://www.lapinlahti.fi/?page=vapaa-aika.matkailu.kayntikohteet.taidekatu
Yhteenveto hyvistä käytännöistä
Hyvien käytäntöjen osalta voidaan nähdä hyvin laaja kirjo erilaisia luovien alojen
kehittämiseksi toteutettuja toimenpiteitä. Osa näistä on hankkeita, joko meneillään
olevia tai jo loppuneita, mutta osittain mukana on myös sellaisia toimintoja,
joita voidaan pitää pysyvinä toimintamalleina. Vaikka suuri osa hyvistä käytännöistä
on räätälöity tietyn alueen erityisiin tarpeisiin, on käytännöissä runsaasti
sellaisia, joita voidaan soveltaa myös muilla alueilla joko sellaisenaan tai soveltuvin
muutoksin. Etenkin verkostoitumisen ja verkkopalvelujen osalta näyttäisi alueilla
olevan runsaasti tarvetta, mutta myös jo nyt toimivia käytäntöjä.
Rahoituksen osalta perinteiset EU-rahoituskanavat näyttävät olevan merkittäviä
kuntien ja kaupunkien rahoituksen ohella. Yksi keskeisistä toiminnan rahoittajista
on aluekeskusohjelma, jonka vaikutus näkyy selkeästi toimintakokonaisuuksien,
kuten selvitysten ja tutkimusten rahoituksessa ja uusien käytäntöjen pilotoinnissa.
Aluekeskusohjelman rahoitus on merkittävää myös luovien alojen yritysneuvonnan
kehittämisessä mm. Satakunnassa, Turun seudulla, Oulun seudulla, Tampereen
seudulla ja Ylä-Savossa. Aluekeskusohjelma on osaltaan ollut useilla seuduilla
rahoitusmuotona kehittämässä uusia innovaatiotoiminnan toimintamalleja myös
luovilla aloilla.
Hyvien käytäntöjen voidaan nähdä osaltaan olevan tukemassa myös aluekeskusohjelman
ohjelmakauden painopistealueita. Esimerkiksi strategiatyössä
on selkeästi otettu huomioon yrityslähtöinen kehittäminen ja osaamisperustan
vahvistamiseen liittyviä toimia on toteutettu useilla alueilla. Luovien alojen ja
kulttuurin merkitys vetovoimaisten aluekeskusten kehittämisessä on niin ikään
otettu huomioon ja useat hyvinä käytäntöinä mainitut hankkeet ovat sidoksissa
alueiden vetovoimaisuuden kehittämiseen. Innovaatiotoiminnan uusien toimintamallien
synnyttäminen on huomioitu ja osassa hyviä käytäntöjä, kuten Luova
Tampere tai Arktiset Helmet -kampanja, tämä on nostettu vahvasti esille. Innovaatiotoimintaa
edistäviä rahoitusmuotoja ei hyvissä käytännöissä ole runsaasti,
vaikka esimerkiksi Tampereella ja Jyväskylässä siemenrahoitusta on toteutettu.
104
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Myös julkisen ja yksityisen sektorin sekä eri hallinnontasojen kumppanuutta on
hyvissä käytännöissä pyritty kehittämään laajasti, mikä näkyy useisiin käytäntöihin
liitetyissä verkostoitumistavoitteissa. Luovien alojen kehittymiselle on tärkeää,
että samankaltaiset hankkeet voivat jatkossa tehdä entistä enemmän yhteistyötä
keskenään. Myös alueelliseen koordinaatioon tulee panostaa, jotta toiminnasta
saadaan vaikuttavaa ja näkyvää.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
105

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
4 Yhteenveto, johtopäätökset
ja kehittämisehdotukset
4.1 Alueiden aktiivisuus ja
kehittämismahdollisuudet
Työpajoissa korostui kulttuuritoiminta, johon sisältyvät tapahtumat, harrastusmahdollisuudet,
koulutus ja kulttuurilaitokset. Myös yrittäjyyttä kulttuurialalta
löytyy paljon. Alueiden toimialakirjo on laaja ja toimintaa löytyy lähes poikkeuksetta
kaikilta niiltä toimialoilta, mitä esimerkiksi Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiaan
2015 on kirjattu mukaan. Useimmilla alueilla toimialalista laajenee
tästä huomattavastikin. Alueilta löydetään myös monen tasoista toimintaa. Kärkitoimialoina
näyttäytyvät useimmiten perinteiset kulttuurialat, joiden toimintaa
varten on rakennettu erilaisia kulttuuritiloja, kuten teatteri, museot tai kirjasto.
Potentiaaliset alat puolestaan ovat enemmän hajallaan, mutta niiden osalta näkyy
selvää aktivoitumista toteutuneiden tilahankkeiden kautta. Esimerkiksi Seinäjoen
rytmikorjaamo tai Jyväskylän Lutakko on nostanut rytmimusiikin alueellista
merkitystä huomattavasti.
Aktiivinen ja runsas toiminta keskittyy alueiden suurimpiin keskuksiin.
Pienemmillä reuna-alueilla toiminta on vähäisempää. Osittain tämä keskittyminen
nähdään ongelmana ja koetaan, että se vähentää reuna-alueiden vetovoimaisuutta.
Näin varmasti on, sillä vireä luovien alojen toiminta ja kulttuuritoiminta näyttävät
vetävän puoleensa lisää kulttuuria, mutta myös elinkeinotoimintaa. Vastauksena
alueiden sisällä näkyvään epäsuhtaan tuodaan yhteistyön lisääminen ja laajem-
106
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
mat, esimerkiksi maakunnalliset kehittämistoimenpiteet. Sellaiset tahot, jotka
kykenevät hakemaan ja hallinnoimaan kooltaan ja vaikutukseltaan merkittäviä
EU-hankkeita sijaitsevat vetovoimaisemmissa keskuksissa, mikä on omiaan lisäämään
keskittymistä.
Myös reuna-alueilla, joilta löytyy vähemmän aktiivista toimintaa, on kuitenkin
kulttuuri- ja matkailukohteita tai toimialakeskittymiä, jotka on mahdollista nähdä
alueen vetovoiman kannalta keskeisinä. Näyttää siltä, että samalla kun suuremmat
keskuspaikkakunnat erottuvat monipuolisuudellaan, on pienempien paikkakuntien
mahdollisuus erikoistumisessa, jota voidaan tukea alueen sisäisellä yhteistyöllä
ja yhteisellä markkinoinnilla.
Useilta alueilta löytyy runsaasti käyttämätöntä potentiaalia ja merkittävät
kohteet tai toimialakeskittymät jäävät usein mainitsematta, eikä niitä juurikaan
markkinoida. Reuna-alueilta löytyy usein erittäin vireitä, jopa alle tuhannen asukkaan
kuntia, joiden mahdollisuudet perustuvat esimerkiksi loma-asutukseen tai
luontomatkailukohteisiin.
Aluekeskusten koolla on oma merkityksensä toiminnan vireyden kannalta.
Suuret kaupunkiseudut, kuten Tampere tai Turku näyttäytyvät toiminnallisesti
ja myös resursseiltaan aktiivisina alueina. Pääkaupunkiseudun läheisyydellä on
oma merkityksensä alueiden mahdollisuuksille. Tampereen, Oulun ja Turun
osalta merkittävillä luovien alojen hankekokonaisuuksilla on näkyvä vaikutus
aktiivisuuteen. Luova Tampere -ohjelma ja Oulu 15 -hanke kykenevät luomaan
ympärilleen aktiivisuutta ja Turku 2011-kulttuuripääkaupunki -hanke tarjoaa jo
mittasuhteiltaan omaa luokkaansa olevia kehittämismahdollisuuksia. Kulttuuripääkaupungin
tai Luovan Tampereen merkitys on myös niiden kokoavassa funktiossa.
Vaikka Turun kulttuuripääkaupunkihankkeesta ei vielä olekaan rahoitettu
luovien alojen toimintaa, on se selkeästi aktivoinut toimintaa jo nyt ja erilaisia
merkittäviä kehittämishankkeita on syntynyt alueelle. Samantyyppinen aktivoituminen
on näkynyt myös muissa kulttuuripääkaupunkistatusta hakeneissa
kaupungeissa. Hakemusasiakirjojen pohjalta on syntynyt sekä hankkeita että
muuta luovien alojen kehittämiseen tähtäävää toimintaa. Esimerkiksi Oulussa
kulttuuripääkaupunkihakemukselle pohjautuva Oulu 15 -hanke on saanut aikaan
aktiivisuutta luovien alojen yritystoiminnan tukemisessa. Samantyyppinen
kehitys näkyy muissakin mukana olleissa hakijakaupungeissa, Rovaniemellä,
Tampereella ja Lahdessa. Jyväskylässä aktiivisuutta on lisännyt kuntarakenteen
muutos.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
107

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Suurten kaupunkiseutujen mahdollisuudet näkyvät erityisesti kehittämistoimenpiteiden
kautta. Niillä on selkeästi suuremmat resurssit toimia jo olemassa
olevien rakenteiden osalta ja myös kehittämishaasteet ovat osittain erilaisia.
Suurilla kaupunkiseuduilla on paremmat mahdollisuudet satsata kansainvälistymiseen
ja niissä on suhteellisesti enemmän luovien alojen yritystoimintaa. Turussa
ja Tampereella noin 10 % kaikista alkavan yrittäjän neuvontaan tulevista asiakkaista
suunnittelee luovien alojen yrityksen perustamista, mutta prosenttiosuus
pienenee, kun siirrytään pienemmille paikkakunnille. 3635 Luovien alojen koulutus
keskittyy suuremmille paikkakunnille ja korkeakoulujen tarjoamat kehittämispalvelut
ja resurssit sijaitsevat näillä alueilla. Korkeakoulujen sijainnilla on merkitystä
myös yritystoiminnan kannalta, sillä verrattuna muihin toimialoihin, on luovien
alojen yrittäjissä poikkeuksellisen suuri määrä korkeakoulututkinnon suorittaneita
henkilöitä.
Alueiden koko ei kuitenkaan ole ainoa määräävä tekijä, vaan myös useat pienet
seudut ovat erittäin aktiivisia luovien alojen kehittämisessä. Usein taustalla on
määrätietoinen strateginen työ luovien toimialojen edistämiseksi sekä se, että
luovien alojen merkitys elinkeinorakenteen monipuolistajana on huomattu ja
sitä on päätetty tukea. Pienemmillä seuduilla etuna on usein se, että toimijoita
saadaan verkottumaan joustavasti ja monialainen yhteistyö on jo vanhastaan
luontevaa.
Alueiden erilaisuuden vuoksi luovien alojen kehittämistoimenpiteitä tulee
suunnata alueiden mahdollisuuksien ja resurssien mukaisesti. Suurilla kaupunkiseuduilla
on mahdollisuuksia laaja-alaiseen kehittämistoimintaan, joten ne voivat
tukea myös pienempiä alueita esimerkiksi maakuntatasolla. Mahdollisuuksia
löytyy verkostoitumisesta ja yritysneuvonnan kehittämisestä. Pienemmille alueille
voi tiukkarajaisemmasta erikoistumisesta olla enemmän hyötyä. Kärkitoimialojen
tai vetovoimaisten tapahtumien mukanaan tuoman veturivaikutuksen kautta voi
luova toimiala saada uutta kantavuutta laajemminkin. Seudun koosta riippumatta
merkittävää on kuitenkin strategiatyö ja toimialan merkityksen ja mahdollisuuksien
oivaltaminen.
36 Varsinais-Suomen yritysneuvojille syksyllä 2007 tehty kysely. Turun seudun kulttuuriyrittäjyyskeskus.
108
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
4.2 Kehittämiskohteet
Keskeisten kehittämiskohteiden kartoittamiseksi kaikkien kahdenkymmenenkuuden
työpajan raportit on käyty läpi ja listattu niissä esiintyneet erilaiset kehittämistarpeet
ja kehitysehdotukset. Samojen tai samankaltaisten ehdotusten painoarvo
on laskettu sen mukaan, kuinka useassa raportissa tietty kehittämiskohde
on mainittu.
Selkeästi eniten mainintoja tulee alueellisen verkostotyön ja yhteistyön kehittämiseen
liittyvien tarpeiden osalta. Toinen keskeinen kehittämiskohde on luovien
alojen yrityspalvelujen kehittäminen. Molempiin näistä liittyy ainakin implisiittisesti
toive siitä, että toiminnan koordinaatiota tehostetaan. Sen sijaan puhtaasti
koordinaatioon liittyvät kehittämistarpeet eivät tule esille yhtä usein. Kolmas
keskeinen esille nouseva kehittämiskohde on viestintään liittyvät toimenpiteet.
Myös tämän osalta koordinaation tarve mainitaan.
Muut esille nousseet kehittämistarpeet eivät nouse kolmen ensin mainitun
tasolle. Nämä kokonaisuudet ovat sellaisia kuten tuotteistaminen, tuottaja- ja
manageriosaaminen, kulttuurin rajapintojen (etenkin kulttuurimatkailun) kehittäminen,
strategiatyö ja strategisten painopistealueiden määrittely, luovien toimialojen
keskukset (poisluettuna yrityspalveluja tarjoavat ”luovien alojen kehityskeskukset”)
ja muut tilahankkeet sekä koulutus. Huomion arvoista on myös, että
kansainvälistymiseen ja kulttuurivientiin tähtääviä tarpeita tai toimenpideaihioita
nousee esille vain muutamassa työpajassa. Sama seikka koskee myös yksittäiseen
alatoimialaan liittyviä kehittämishankkeita. Alueilla haetaan selkeästi seudullisia
tai maakunnallisia kehittämishankkeita, joiden painopiste on verkostoitumisessa,
yrityspalvelujen monipuolisessa kehittämisessä sekä viestinnässä. Näiden
ohella myös kulttuurimatkailuun, tuotteistamiseen, tapahtumayhteistyöhön ja
kartoittaviin tutkimuksiin liittyvät tarpeet tulevat voimakkaasti esille. Tuotteistamisen
osalta on syytä huomata, että jos huomioidaan kulttuurin ja matkailun
rajapintaan liittyvä kulttuurin matkailunäkökulman tuotteistaminen, muuttuu
sen painoarvo huomattavasti. Vaikka tuotteistamista ei rajapintoihin liittyvissä
tarpeissa aina mainita, on kysymys usein kulttuurituotteiden virtaviivaistamisesta
siten, että niistä saadaan samanaikaisesti matkailutuotteita. Tältä osin kysymys
on tuotteistamisesta tai matkailutuotteen suunnittelusta. Tämän laajennuksen
kautta tuotteistaminen nousee yrityspalvelujen ja liiketoimintaosaamisen rinnalle
keskeiseksi kehittämiskohteeksi.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
109

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Verkostoituminen ja yhteistyön kehittäminen
Verkostoituminen ja yhteistyön kehittäminen nousee eniten esille työpajaraporteissa
esitetyissä tarpeissa ja toimenpide-ehdotuksissa. Verkostoitumisen merkitys
nähdään monitasoisena. Verkostoitumistarpeita on alatoimialojen sisällä,
esimerkiksi käsityöyrittäjien tai kesäteattereiden välillä. Luoville aloille kaivataan
monialaisia verkostoja tuottamaan synergiaa ja liiketoimintaa. Lähtökohtana ja
tavoitteena monialaisessa verkostoitumisessa on, että esimerkiksi jokin julkinen
taho tarjoaa alustan, jonka puitteissa tehdään aktiivista verkostotyötä. Yhteistyömuodot
syntyvät verkostoyhteydessä spontaanisti. Samaan verkostoon kuuluva
vaatesuunnittelija voi suunnitella ja valmistaa esiintyvän taiteilijan esiintymisasut,
ja verkostoon niin ikään kuuluva tapahtumatuottaja tai ohjelmatoimistoyrittäjä
järjestää esiintyvälle taiteilijalle työtilaisuuksia. Näiden verkostojen synnyttäminen
vaatii toimijoiden aktiivista törmäyttämistä.
Verkostoitumista kaivataan kehittäjätahojen ja alan toimijoiden välille. Rahoittajilla,
julkisen sektorin toimijoilla, elinkeinoyhtiöillä ym. on kehittäjäkokemusta
ja ne tuntevat rahoituskanavia ja toimintamalleja, joita luovien alojen substanssin
omaavat toimijat voivat hyödyntää. Myös näiden toimijoiden kesken tulee olla
aktiivista törmäyttämistä. Liian usein seminaarit ja tilaisuudet on suunnattu
tietylle suppealle toimijaryhmälle. Tähän ratkaisuksi nähdään laajalle suunnatut
foorumit, joissa eri toimijatahot voivat yhdessä työstää valittuja aiheita.
Yhteistyötä luovien alojen ja perinteisten teollisuus- ja palvelutoimialojen
välille kaivataan niin ikään. Luovat alat nähdään mahdollisuutena perinteisille
toimialoille ja osin käyttämättömänä resurssina, joka voi toimia mm. innovaattorina,
aktivaattorina, suunnittelun tehostajana, markkinointiapuna, työhyvinvoinnin
ja -viihtyvyyden lisääjänä. Luovien alojen näkökulmasta perinteiset
toimialat puolestaan nähdään potentiaalisena asiakaskuntana. Matkailun ja
hyvinvointipalvelujen osalta erityisesti kulttuuripalvelut nähdään jo sellaisinaan
merkittävän potentiaalina, jota on verkostoitumisen kautta mahdollista hyödyntää
tehokkaammin.
Yksi keskeisistä esille nousseista kehittämistoimista on tapahtumayhteistyön
parantaminen, johon liittyy tiedottamiseen ja koordinaatioon liittyviä tarpeita.
Myös puhtaasti tuotannollinen yhteistyö herättää keskustelua. Eri aikoina toteutettavat
tapahtumat voivat yhdistää voimansa ja hankkia yhteistä kalustoa, tai
kilpailuttaa tukipalveluja yhdessä.
110
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Verkostoitumisen osalta keskeinen huomio on, että toimiakseen verkosto tarvitsee
välittäjän. Malleja tulee esille useita. Verkostopalvelun voi tarjota jokin julkinen
taho, kuten oppilaitos tai kehittämisyhtiö. Verkosto voi olla myös esimerkiksi
osuuskunta, jota vetää aktiivinen tuottaja -orientoitunut henkilö. Verkostopalvelu
voidaan toteuttaa puhtaasti liiketaloudellisista lähtökohdista, vaikka ohjelmatoimistoperiaatteella
tai tuotantoyhtiön kautta. Olennaista on, että verkostoista
saatava hyöty on suurinta silloin, kun verkostoa vetää aktiivinen välittäjätaho.
Pelkkä nettisivu, jonne kerätään nimiä tai yrityksiä ei tuota tulosta, vaan tarvitaan
aktivointia ja muita palveluja verkostoitumisen tukemiseksi.
Verkostoitumisen osalta huomion arvoinen seikka on, että verkostoituminen
nähdään erityisesti seudullisena tai maakunnallisena verkostoitumisena. Luovat
toimialat nähdään hyvin pirstaleisina, joten verkostoitumisen toivotaan alkavan
lähialueilta. Laajempi kansallinen verkostoituminen tulee ajankohtaiseksi vasta,
kun alueiden verkostot ja yhteistyö on muuttunut kiinteämmäksi.
Yrityspalvelut ja liiketoimintaosaaminen
Toinen pajoissa esille noussut kehittämistarve on yrityspalvelujen ja liiketoimintaosaamisen
kokonaisuus. Kuten verkostoitumisen osalta, myös yrityspalvelujen
osalta toivotaan seudullista tai maakunnallista saatavuutta. Luoviin toimialoihin
erikoistuneet yrityspalvelut tulee saada osaksi alueiden pysyvää yrityspalvelujärjestelmää.
Toimintakokonaisuuden parantamiseksi ei tarjota mullistavia
uusia malleja, vaan perinteiset neuvonta-, koulutus-, hautomo- ja rahoituspalvelujen
suuntaaminen luoville aloille nousevat keskeisiksi toimintamalleiksi.
Näihin kuitenkin kaivataan luovien alojen erityisosaamista, joko rekrytoimalla,
tai tarjoamalla nykyiselle henkilökunnalle täydennyskoulutusta.
Keskeinen huomio yrityspalvelujen osalta on niiden sijainti. Erillistä luovien
alojen uusyritys- tai kehittämiskeskusta toivotaan usealla alueella. Lähtökohtana
tälle ajatukselle on, että palvelujen tulee sijaita luovassa ympäristössä. Näin ollen
luovien alojen kehittämiskeskuksia toivotaan perustettaviksi joko jo toimiviin kulttuurialan
toimintakeskuksiin, tai yrityskeskittymiin, tai niitä ehdotetaan osaksi
erilaisia keskus- ja tilahankkeita. Olennaista on, että myös yrityspalvelujen tulee
sijaita siellä, missä on luovaa kuhinaa.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
111

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Tällä hetkellä Suomessa toimii muutamia luoviin aloihin erikoistuneita yrityskehittäjiä
tai -neuvojia, mm. Tampereen LUKE-ohjelmassa, Turun seudun kulttuuriyrittäjyyskeskuksessa
(HUMAK), Rauman Seudun Kehitys Oy:ssä, Oulu-
Seutu Yrityspalveluissa, Yrityspalvelukeskus Luotsissa Jyväskylässä ja Ylä-Savon
Kehitys Oy:ssä. Varsinais-Suomen kulttuuriyritysverkoston kautta on luotu Varsinais-Suomen
seutukunnat kattava yritysneuvojaverkosto, johon on kaikista seutukunnista
valittu luoviin aloihin osittain erikoistuva ja luovien alojen koulutuksiin
ja tapaamisiin osallistuva yritysneuvoja. Aluekeskusohjelma-alueet ovat toimineet
luovien alojen yrityspalvelujen kehittämisessä merkittävänä rahoittajana.
Tuotteistaminen
Tuotteistamiseen liittyviä tarpeita ja toimenpiteitä on vaikea liittää yhteen, sillä
tuotteistamiseen liittyvät tarpeet tulevat melko laajalta sektorilta. Suurin tuotteistamiseen
liittyvä alue on erilaisten tapahtumien toiminnan tehostaminen. Tapahtumia
pitää kehittää tuotteistetumpaan suuntaan, jotta esimeriksi niiden profilointi,
markkinointi ja sijoittaminen muuhun tapahtumakirjoon helpottuvat. Eri
alueilla toimivien tapahtumien osalta toivotaan tuotekokonaisuuksien luomista,
tapahtumien yhteismarkkinointia ja niiden ympärille luotavia palvelupaketteja
oheistapahtumineen sekä majoitus-, ravitsemus- ja kuljetuspalveluineen. Usean
seudun toivomuksena on sateenvarjomaisen brändin kehittäminen useiden alueen
tapahtumien katoksi siten, että tapahtumat nivoutuvat yhteen jonkin alueellisen
ominaispiirteen kautta. Etelä-Pirkanmaalla on suunniteltu elonkorjuu-nimikkeen
alle laajaa seutufestivaali-tapahtumakokonaisuutta, Koillis-Suomessa vastaavaa
kokonaisuutta on suunniteltu elämysfestivaaliajatuksella ja Länsi-Uudellamaalla
yhdeksi mahdollisuudeksi mainitaan musiikkimaakunta brändi, jossa keskeiseksi
nostetaan ympärivuotisesti aktiivinen tapahtumatuotanto.
Toinen keskeinen alue, jossa tuotteistamisen tarve nousee esille, on kulttuurin
matkailullinen tuotteistaminen. Tässä ajatuksessa kulttuurikohteita, tapahtumia,
toimialoja (esim. käsityöt) halutaan tuotteistaa sellaiseen muotoon, että niitä
voidaan entistä tehokkaammin käyttää matkailumarkkinoinnissa. Tavoitteena on
molemminpuolinen hyöty. Lisääntynyt matkailun kannalta sopiva kulttuuritarjonta
houkuttelee uusia matkailijoita, mikä taas tuo kulttuurille uusia yleisöjä ja
kasvavaa kassavirtaa. Tuotteistamisen tarvetta nähdään yleisemminkin kulttuurin
112
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
ja muiden toimialojen rajapinnoilla. Kulttuurituotteiden tuotteistaminen nähdään
ehtona myös sille, että niitä voidaan myydä tehokkaasti teollisille toimialoille.
Tuotteistaminen nähdään pitkälti palvelutuotteistamisena. Luovilta aloilta
puuttuu kuitenkin asiakasosaamista. Alalla on monipuolisia ja korkeatasoisia
tuotteita, joita on vaikea saada markkinoille, koska tuotetta ei osata tuoda markkinoille
asiakkaita kiinnostavalla tavalla. Tarvitaan tuotekehitysprosessien osaamista,
jonka avulla tuote saadaan vastaamaan asiakkaan tarpeita. Tuotteistaminen
nähdään tarpeellisena myös hinnoittelun näkökulmasta. Jos kulttuurituotteella on
selkeä tuotekuvaus, on se helpompi hinnoitella. Tuotteiden osalta tulee määritellä,
mihin tarkoitukseen tuotetta tarjotaan, mikä on sen asiakaskunta, kuinka laajalle
asiakaskunnalle tuote suunnataan, tarjotun tuotteen tai palvelun toteuttamisen
vaativuus, toteutustapa sekä tuotteeseen liittyvien oheispalvelujen tarve. Osaamisen
kehittämiseen tarjotaan ratkaisuksi usein koulutusta, mutta myös ammattituottajille
nähdään tarvetta.
Tuotteistamisen osalta toivotaan monin paikoin selkeää hanketta, tai tuotteistamispalvelun
rakentamista. Näiden osalta korkeakoulut ja erityisesti ammattikorkeakoulut
nostetaan esille sopivina palvelua tarjoavina tahoina.
Tiedottaminen, viestintä ja imagomarkkinointi
Tiedottamisessa, viestinässä ja imagon rakentamisessa nähdään runsaasti kehitettävää
lähes kaikissa työpajoissa. Esille nousee sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen
parantaminen. Esimerkkinä huonosti toimivasta tiedotuksesta ovat samalla
alueella toistuvat päällekkäisyydet tapahtuma-aikatauluissa. Myös asiakastiedottaminen
on usein ontuvaa sopivan tiedotusfoorumin puuttuessa.
Koko alan imagon kannalta tulee myös onnistuneista käytännöistä tiedottaa
enemmän. Sekä hyvään nousukiitoon lähteneet yritykset ja luova toimialat että
hyviä tuloksia saavuttaneet kehittämistoiminnat ja -hankkeet tulee saada sekä
toisten luovan alan toimijoiden että suuren yleisön tietoon. Luovien alojen muita
aloja nopeamman kasvuvauhdin, tai luovien alojen yritystoiminnan liikevaihdon
ja lisäarvon esille tuominen pitää toteuttaa suuren yleisön suuntaan sen sijaan,
että sitä toistetaan mantran tavoin kehittäjäpiireissä. Toimialan arvostusta pitää
nostaa siten, että alalla uskalletaan pitää laajasti ääntä hyvistä saavutuksista.
Toimialan katsotaan tarvitsevan imagon nostoa. Asenteissa luova toimiala koetaan
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
113

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
yhä puuhasteluna, eikä sen todellista arvoa nähdä. Tähänkin onnistumisten esille
tuominen on keskeinen väylä.
Luovat alat ja etenkin kulttuuri nauttivat arvostusta, vaikka niitä ei aina osata
pitää varteenotettavana liiketoimintana. Kulttuurin esilletuominen nähdään
selvästi alueiden vetovoiman lisääjänä. Harrastustoiminnasta tiedottaminen,
kulttuurin näkyminen julkisissa tiloissa ja ulkona, kulttuuritapahtumat ja yleinen
kulttuurinen aktiivisuus alueilla nähdään alueiden profiilia nostavana asiana.
Kulttuuriin ja luoviin toimialoihin ja etenkin niiden näkyvyyteen satsaaminen on
alueellisen markkinoinnin keino. Perinteiset teollisuusyrityksetkin käyttävät luovia
ratkaisuja ja kulttuurista lähestymistapaa esimerkiksi vierailukeskuksissaan. Kulttuuri
vetää yleisöä.
Tiedottamisen ja viestinnän taakse toivotaan entistä parempaa viestintäyhteistyötä
tiedotusvälineiden kanssa. Yksi keskeinen kysymys on, kuinka alueiden tiedotusvälineet
ja etenkin lehdistö saadaan luovan sektorin kanssa yhteisiin hankkeisiin
seutujen profiilin nostamiseksi. Erääksi esteeksi nostetaan esille tiedotusvälineiden
edustajien asenteet. Myös tiedotusvälineet pitävät luovaa liiketoimintaa merkityksettömänä
ja toisaalta kulttuuriorientoituneet toimittajat saattavat vierastaa
kulttuurin valjastamista alueiden vetovoimaisuuden parantamiseen.
Koordinaatio
Kaikki edelliset toimintakokonaisuudet vaativat koordinaation parantamista.
Verkostot eivät toimi ilman koordinaatiota, luovien toimialojen sisällyttäminen
yrityspalvelukenttään vaatii koordinaatiota, tuotekokonaisuuksien ja pakettien
tuotteistaminen sekä tiedottamisen tehostaminen ja keskittäminen vaativat koordinaatiota.
Keskeisiksi malleiksi alueellisen koordinaation toteuttamiseksi nähdään joko
alueellisen koordinaattorin palkkaaminen tai koordinoivan ryhmän perustaminen.
Koordinaattori nähdään usein tehokkaammaksi vaihtoehdoksi, mutta yksittäisen
koordinaattorin taustalle toivotaan perustettavaksi sopivista toimijoista koostuva
ryhmä. Tärkeintä on, että alueilla voidaan osoittaa koordinoiva taho, jolla on riittävästi
resursseja viedä luovien toimialojen kehittämistä eteenpäin.
Mikäli alueelle ehdotetaan luotavaksi erillistä luovia toimialoja eteenpäin vievää
yhteistyöhanketta, nähdään koordinaattorin palkkaaminen hankkeeseen parhaana
114
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
vaihtoehtona. Koordinaattorin avuksi hankkeisiin tarvitaan tässä mallissa toimijaryhmä,
jossa on jäseniä joko kaikilta hankkeeseen liittyviltä alueilta tai toimintasektoreilta.
Näin voidaan taata tiedon paras mahdollinen siirtyminen. Tämä malli
nähdään usein parhaaksi väestöpohjaltaan melko pienillä alueilla.
Mikäli koordinaatiota katsotaan tarvittavan tietyn osa-alueen kehittämistyön
koordinointiin, ehdotetaan toiminnan taustalle keskeisistä toimijoista koostettua
ryhmää. Ryhmän tehokas toiminta vaatii kuitenkin hyvää puheenjohtajaa ja sihteeriä,
joihin toiminta henkilöityy ja joilla on toimintaan liittyvä keskeinen tieto.
Sekä koordinaattori- että koordinoivan ryhmän mallissa nähdään useimmiten
parhaaksi koordinaatiota toteuttavaksi tahoksi seudullinen elinkeinoyhtiö
tai kehittämiskeskus. Koordinoijaksi ehdotetaan myös koulutusorganisaatiota
tai hanketta.
Strategiat ja selvitykset
Näkökulmia strategiatyöhön on kolme. Alueelle kaivataan kulttuuri- tai luovien
alojen strategiaa. Strategia on tehty ja työskentelyä halutaan jatkaa strategian
jalkauttamiseksi, ja sen pohjalta toteutettavien konkreettisten kehittämistoimintojen
määrittelemiseksi. Kolmas strategiatyön lähtökohta on toivomus, jonka
mukaan luovat alat tulee entistä vahvemmin liittää mukaan alueellisiin elinkeinostrategioihin.
Huomionarvoista on, että luovat alat ja myös kulttuurin merkitys
vetovoimatekijänä ovat jo monin paikoin mukana alueellisissa elinkeinostrategioissa,
mutta kulttuuristrategioissa ei useinkaan tuoda esille kulttuuria elinkeinona
tai yritystoimintana. Tästä näkökulmasta perinteisistä taidepoliittisesti painottuneista
kulttuuristrategioista tulisi päästä laaja-alaisiin luovuus- tai luovien alojen
strategioihin. Samalla tarvitaan kulttuuri- ja elinkeinostrategioiden harmonisointia,
sillä samassa linjassa olevat strategiat mahdollistavat kehittämisyhteistyön
useiden kunnallisten hallinnon alojen välillä. Tämä laajentaa samalla käytössä
olevia resursseja.
Strategiatyön taustalle toivotaan luovien alojen toimijoista tehtäviä selvityksiä.
Luovasta toimialasta saatava alueellinen tilasto-, numerotieto on keskeisessä
osassa, kun toimialan merkitystä viedään päättäjien tietoon ja sitä kautta strategioihin.
Selvityksistä saatavia tietoja voidaan käyttää suoraan kehittämistoiminnan
pohjana.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
115

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Yrityskartoitukset alueiden luovien alojen yrityksistä on keskeistä tietoa alueilla.
Selvitysten pohjalta on mahdollista entistä paremmin nostaa esille kehitystoiminnan
strategisia painopistealueita, mutta myös strategisesti tärkeitä kärkitoimialoja,
joita voidaan nostaa luovan alan muita alueita kehittäviksi vetureiksi.
Muita kehittämistarpeita
Edellisten toimintakokonaisuuksien lisäksi esille nousee seuraavia kehittämiskohteita:
● Erilaiset tilahankkeet. Erityisesti kaivataan monipuolisia luovien alojen
keskuksia, joiden toiminta perustuu yritysten ja muiden vapaiden toimijoiden
aikaansaamaan kuhinaan. Perinteisten kulttuurilaitosten, kuten konserttisalien
tai teatterirakennusten kunnostamista, tai rakentamista ei esitetä. Vaikuttaa
siltä, että kulttuuritiloja toivotaan tällä hetkellä otettaviksi käyttöön luovan
monialaisuuden näkökulmasta.
● Koulutus. Koulutuksen osalta toivotaan erityisesti luovien alojen
liiketoimintaan ja tuottajaosaamiseen liittyvän koulutuksen tehostamista
ja näkökulman suuntaamista enemmän elinkeinon kehittämiseen.
Yrittäjyyskasvatus toivotaan osaksi kaikkea luovien alojen koulutusta. .
Myös koulutusorganisaatioiden yhteistyötä toivotaan tehostettavaksi.
Työpajoissa koulutuksen merkitys nousi vähäisemmin esille, mutta
ennakkohaastatteluissa se nähtiin erittäin tärkeänä osana luovien alojen
kehittämistä.
● Tuottaja- ja manageripalvelut. Toimialalle kaivataan enemmän liiketaloudellisesti
toimivia tuottajia. Myös osuuskunnalle palkattava tuottaja nähdään
mahdollisuutena. Tavoitteena on saada alalle enemmän bisnesorientoituneita
tuottajia, jotka mahdollistavat tekijöiden keskittymisen niille alueille, jotka .
he parhaiten osaavat. Eniten tämä tarve korostuu taidealoilla.
● Välittäjäorganisaatioiden syntyminen. Tuottajaosaamiseen liittyen ja .
toisaalta myös verkostoitumista sivuten, toivotaan alalle tuotantoyhtiöitä.
Näiden lähtökohdaksi nostetaan ohjelmatoimistomainen toimintatapa ja .
myös tuotantoyhtiöiden priimusmoottoreiksi nostetaan tuottajat tai .
managerit.
116
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
● Tilaaja-tuottaja -malli. Esille nostetaan, että julkinen sektori ryhtyy
tilaamaan kulttuuripalveluja entistä enemmän yksityisiltä toimijoilta
sen sijaan, että se tuottaa palvelut itse. Tilaaja-tuottaja -mallin parhaana
puolena nähdään bisnesorientoituneiden toimintatapojen juurruttaminen
kentälle ja parantuneen myyntiosaamisen kautta myös uusien markkinoiden
avautuminen.
● Vientiin ja kansainvälisyyteen kiinnitetään vähän huomiota. Eniten
kansainvälisyyttä sivutaan musiikin ja suunnittelupalvelujen osalta. .
Kansainvälistymispalvelut nähdään automaattisesti osana yritys-.
palveluja. Vientihalukkuuden lisääminen on syytä ottaa laajemmin
kehittämistoimintoihin mukaan. Tältä osin myös yrittäjien asenteisiin
vaikuttaminen ja myönteisemmän suhtautumistavan aikaansaaminen .
on tärkeää.
● Erillisistä toimialoista mainitaan lähinnä musiikki, design ja kulttuuriperinnön
laajempi hyödyntäminen. Kokonaisuudessaan näyttää siltä, että luovia
aloja halutaan kehittää ensisijaisesti laajalla sektorilla. Väestöpohjaltaan
suuremmilla alueilla tämä on järkevää, mutta pienemmillä alueilla resurssit
voivat loppua kesken, ja niillä tulee pyrkiä mieluummin keskittymään
muutamaan painopisteeseen, ja hakemaan sitä kautta positiivista nostetta .
ja menestystarinoita.
● Yleisesti toivotaan kehittämistoiminnalta pitkäjänteisyyttä. Hankemaailmasta
toivotaan vähitellen siirryttävän pysyvään toimintaan. Hankkeita tarvitaan,
mutta tarpeelliset toiminnat pitää saada pysyviksi, jottei hankerahoituksen
loputtua hankkeisiin nojanneita toimijoita ja yrittäjiä jää tyhjän päälle.
EU-hankkeet koetaan raskaiksi hallinnoida ja niiltä osin myös resurssien
hukkaamiseksi.
● Tärkeä näkökulma on alueiden vetovoimaisuuden kehittäminen luovuuden
ja kulttuuritoiminnan kautta. Aihetta on sivuttu tiedottamisen, viestinnän ja
imagon rakentamisen yhteydessä, mutta toimialaan satsaaminen tulee nähdä
myös muita toimialoja hyödyttävänä. Alueiden viihtyvyys ja vetovoimaisuus .
on esimerkiksi työvoiman saatavuuden kannalta keskeistä ja työvoiman
saatavuus puolestaan on yritysten tärkein sijoittumispreferenssi. Luovalla
taloudella on merkitystä myös koko talouden kehittymiselle.
● Usein esiin nouseva kehittämistarve on rahoitusmallien lisääminen luovien
alojen yrittäjille, mm. rahoitusmuodot tuotekehitykseen ja riskirahoitus.
Rahoittajien ymmärrystä luovien alojen mahdollisuuksista tulee lisätä.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
117

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
4.3 Yhteenveto ja kehittämisehdotukset
Edellä on esitelty joukko kehittämistarpeita ja toimenpiteitä, jotka ovat nousseet
esiin aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston työpajoissa eri puolilla Suomea.
Keskeiset kehittämistarpeet liittyvät verkostoitumiseen ja yhteistyöhön, luovien
alojen yrityspalvelujen kehittämiseen, tuotteistamisosaamisen lisäämiseen, viestintään
ja tiedottamiseen, koordinaation kehittämiseen sekä strategiatyöhön ja
sen pohjana olevien selvitysten tekemiseen. Kehitysehdotukset ovat ensisijaisesti
seudullisia ja tai maakuntakohtaisia. Sen sijaan kansallisia tavoitteita pajoista ei
juuri noussut.
Kansallisten verkostojen merkitys on alueellisten tarpeiden leikkauspisteissä.
Samantyyppisiä kehittämistarpeita nousee esille alueesta riippumatta, mutta
toimenpiteet halutaan pitää alueellisina. Yksi syy tähän on kokemus toimialan
pirstaleisuudesta. Usealla alueella katsotaan, että ensimmäinen tavoite on oman
alueen yhteistyön ja toimintaympäristön saattaminen riittävän hyvälle tasolle,
jotta valtakunnalliselle tai kansainväliselle verkostoitumiselle on riittävästi pohjaa.
Suhtautuminen kansallisiin laajoihin yhteenliittymiin on sitä suopeampaa, mitä
suurempi alueen väestöpohja on. Suuremmilla alueilla kehittäminen on tavallisesti
pidemmällä ja siten laajempi verkostoituminen helpommin toteutettavissa.
Kansalliset verkostot katsotaan tarpeellisiksi erityisesti tiedon välittämisen
näkökulmasta, alueellisten toimintojen mahdollistajana, toimijoiden/toiminnan
sparraajana ja alueiden välisen yhteistyön lisääjänä. Kansallisten verkostojen tulee
jatkaa aktiivisesti hyvien käytäntöjen levittämistä. Hyvien käytäntöjen tavoittaminen
alueilta ei ole yksinkertaista, mikäli alueiden oma toiminta on hajanaista.
Kansallisten verkostojen tehtävänä on aktiivisesti tukea alueellisten verkostojen
syntymistä. Suomessa on runsaasti esimerkkejä tehokkaasta maakunnallisesta
luovien alojen kehittämisen verkostotoiminnasta. Tätä osaamista tulee edelleen
kehittää ja monistaa muualle Suomeen alueellisiksi verkostoiksi. Alueiden erilaisuuden
ja alueellisesti keskittyneiden tarpeiden vuoksi toimintoja ei voi levittää
sellaisenaan, mutta toimintamalleihin liittyvää tietotaito on levitettävissä. Kun
alueellisille verkostoille on luotu yhteisiä toimintamalleja, voidaan näiden välillä
toteuttaa entistä tehokkaammin kansallista verkostoitumista.
Yrityspalvelujen osalta alueellista verkottumista jo on. Suomessa on muutamia
alueellisia luovien alojen yrityspalvelumalleja. Pisimpään toimineita ovat Tampereen
LUKE-ohjelma, Turun seudun kulttuuriyrittäjyyskeskus ja Rauman seudun/
118
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Satakunnan luovan alan yrityskehittäjä. Kuluvana vuonna on toiminta alkanut
Oulun ja Ylä-Savon seuduilla. Keski-Suomen alueellinen Jalostamo-palvelu on
otettu käyttöön Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:ssä. Näiden olemassa
olevien toimintojen kokemukset ja työkalut tulee koostaa ja palveluille luoda
soveltuvilta osin yhteisiä toimintamalleja monistettavaksi myös muille alueille.
Yrityspalvelujen järjestämistä ja luoviin aloihin liittyvää koulutusta seudullisten
kehittämisyhtiöiden yritysneuvojille voidaan suunnata alueellisten verkostojen
avulla. Alueelliset yrityspalvelut tarvitsevat myös valtakunnallista palvelu- ja
konsultointiverkostoa, jota ollaan toteuttamassa Luotu-hankkeen kautta. Tärkeää
on löytää resurssit sekä alueellisten yrityspalveluiden että kansallisen palvelu- ja
konsultointiverkoston toiminnan vakiinnuttamiseen.
Tuotteistamisen osalta alueiden tarpeet ankkuroituvat alueiden vahvuuksiin.
Keskeisesti tuotteistamista kaivataan kulttuurin ja matkailun rajapinnoissa, tapahtumien
konseptoinnissa ja tuotepakettien suunnittelussa sekä asiakasosaamisessa.
Myös tuotteistamiseen voivat valtakunnalliset verkostot vaikuttaa hyviä levittämällä
käytäntöjä ja luomalla toimintamalleja. Matkailun osaamiskeskusohjelma
voi olla tukemassa kulttuurin matkailullisen tuotteistamisen tarpeita hanketoimintana
ja koulutuksen kautta.
Tiedottaminen ja viestintä näyttävät niin ikään tarvitsevan aktiivisia panostuksia.
Tiedottamisessa kansallisilla verkostoilla on keskeinen rooli ja luovien
alojen merkityksen esillä pitämistä tulee jatkaa. Tämän lisäksi tarvitaan alueellista
viestintää. Tieto toimialan mahdollisuuksista tulee saada läpi kuntatasolla, sekä
laajasti kuntalaisille että aluepäättäjille. Samoin luovien alojen sisäinen viestintä
kaipaa selvästi kehittämistä. Niiltä osin kuin onnistuneita viestintäkäytäntöjä on
olemassa, tulee niistä jakaa tietoa valtakunnallisten verkostojen kautta.
Koordinaation osalta johtopäätökset ovat hyvin samankaltaisia kuin Luovan
toimialan kehittäminen aluekeskusohjelmassa -selvityksessä 3736 esitetyt. Alueilla tulee
voida osoittaa koordinoiva taho, jolla on riittävästi resursseja viedä luovien toimialojen
kehittämistä eteenpäin. Tämä taho voi olla joko koordinaattori, hanke tai
koordinoiva ryhmä, mutta sillä tulee olla laajat kontaktit myös elinkeinosektorille.
Tällä hetkellä alueiden elinkeinokehittämisessä ovat merkittävinä tahoina
mukana ainakin kehittämiskeskukset, TE-keskukset ja maakuntaliitot. Nämä ovat
37 Kaunisharju, Kirsi 2007. Luovan toimialan kehittäminen aluekeskusohjelmassa. Aluekeskusohjelman
verkostojulkaisu 2/2007. Aluekeskusohjelma, kulttuuriverkosto.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
119

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
luontevia tahoja koordinoivaan toimintaan ja näiden kautta koordinaatioon voi
tulla sekä alueellinen, maakunnallinen että valtakunnallinen näkökulma. Koordinoivan
tahon löytäminen on tärkeää myös strategiatyön jatkamiseksi ja toimialan
liittyvien tutkimus- ja kehityshankkeiden resurssien varmistamiseksi.
Toimialan kehittämistä tulee myös miettiä alueiden mahdollisuuksien perusteella.
Usealla pienemmällä seutukunnalla pohditaan, mikä on realistisesti
mahdollista toteuttaa ja mihin on kykyä panostaa. Suurilla kaupunkiseuduilla on
enemmän mahdollisuuksia, joten niiden kanssa tehtävä yhteistyö on pienemmän
alueen kannalta merkittävää. Alueiden kannattaakin toteuttaa kehittämistyötä
”kerroksittain”. Pienempien seutujen kannattaa keskittyä ja erikoistua. Vetureina
toimivat suuremmat kaupunkiseudut kykenevät tekemään laajoja poikkisektoraalisia
hankkeita, joiden tarjoama hyöty tulee pienemmille seuduille verkostoitumisen
ja yhteistyörakenteiden kautta. Yhteistyötä voidaan usein toteuttaa
suurempien keskusten työssäkäyntialueiden sisällä. Lisäämällä lähialueyhteistyötä
myös luovien alojen kehittämisen osalta voidaan toiminnan hyötyjä levittää
laajemmin. Tämä on perusteltua myös siitä näkökulmasta, että alan toimijoiden
asiakaskunta keskittyy vain harvoin ainoastaan yhden seudun sisälle ja etenkin
pienempien seutujen asiakaspotentiaali on harvoin riittävä.
Useilla alueilla nousee esille välittäjäorganisaatioiden tarve, joita ovat mm.
tuotantoyritykset, ohjelmatoimistot, luovien toimialojen tuotteiden vähittäiskaupat
sekä osuuskuntayrittämisen muodot. Sisältöosaamista alueilla on, mutta
myynti ja markkinointi ontuvat. Välittäjien ja tekijöiden välisiin sopimuksiin tulee
kiinnittää huomiota, jotta toiminnasta tulee kannattavaa. Myös kulttuurituotteissa
tulee oppia sopimustentekoon, hyväksyä sopimukset ja se, että tuotetta ei
myydä välittäjän ohi edullisemmin. Välittäjäporras mahdollistaa kannattavan
liiketoiminnan myös tekijöille ja mahdollistaa sen, että tekijät voivat keskittyä
omaan osaamisalaansa. Toimiakseen kannattavasti välittäjien täytyy kuitenkin
peittää omat kulunsa ja tuottaa riittävästi voittoa investointien mahdollistamiseksi.
Tämä ei onnistu, jos tekijät kilpailevat hinnalla omien välittäjäorganisaatioidensa
kautta.
Myös kansainvälistymisen merkitystä tulee jatkossa korostaa. Työpajaprosessin
aikana kansainvälistyminen tuli esille yllättävän harvoin, eikä siihen liittyviä
hankeideoita nostettu esille kuin muutamia. Kansainvälistymiseen liittyvien kysymysten
yhteydessä tulee esiin myös näkemyksiä, joiden mukaan alueella ei ole
mitään tarjottavaa kansainvälisille markkinoille. Mikäli kansainvälisyyttä halutaan
120
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
kehittää, tarvitaan luoville aloille sekä kv-hankkeita että kansainvälisille markkinoille
tähtääviä yrityksiä. Myös tässä ovat välittäjäorganisaatiot avainasemassa.
Suomalainen kulttuurituote on ammattitaitoisesti valmistettu ja myös vientikelpoinen.
Aina ei ole tarkoituksenmukaista, että yrittäjät toimivat viennin parissa itse.
Luovien alojen yritys voi toimia alihankkijana vientiin keskittyvälle organisaatiolle.
Vientiorganisaatioiden syntymistä on mahdollista edesauttaa vientitukien avulla.
Kehitettävää luovilla toimialoilla on, ja työpajojen loppuraporttiin kehittämistarpeita
on otettu esille vain joitakin. Alueellisten raporttien yhteydessä kehittämistarpeita
esitellään enemmän. Toimialan kehittämisen tärkeydestä vallitsee selkeä
yhteisymmärrys. Luovilla toimialoilla nähdään vahvaa kasvupotentiaalia, ja kulttuurin
sekä luovien alojen merkitys vetovoimaisten alueiden kehittämiseksi tulee
monipuolisesti esille. Keskeisenä toimintamallina nähdään koordinoitu alueellinen
verkostoituminen, jossa alueen yksittäiset tekijät, yritystoimijat, kolmas sektori ja
julkiset toimijat kehittävät alueita vapaamuotoisen, organisoitumiseen kannustavan
yhteistyön kautta. 3837
Tärkeä huomio on, että luovien toimialojen käsitteestä vallitsee yllättävän hyvä
yksimielisyys. Käsitteen tarkkarajainen määrittely saattaa tuottaa yhä joitain ongelmia
rajapinnoilla, mutta luovien alojen kehämallin mukainen jäsennys näyttää
muodostavan käsitteen rajauksen. Muutamia lisäyksiä kehämalliin kuitenkin
halutaan tehdä. Esimerkiksi internetympäristöt toivotaan liitettäväksi mukaan
selkeämmin. Matkailun, hyvinvointisektorin sekä myös liikuntapalvelujen rajapinnat
ja kehämallia laajempi tapa nähdä tietointensiiviset yrityspalvelut osana luovaa
taloutta toivotaan liitettäviksi mukaan. Keskustelu luovista aloista on tuonut alalle
yhteisymmärrystä, joka helpottanee myös julkisen sektorin eri hallinnonalojen
välistä keskustelua, mutta myös tekijöiden ja kehittäjien yhteistyötä. Luovien
alojen kehittäminen ei ole alueilla alkutekijöissään, vaan työtä on tehty paljon:
raporttiin liitetyistä hyvistä käytännöistä näkee, että kaikkiin esille nousseisiin
kehittämistarpeisiin on jo alueilla puututtu. Alueilla on huomattavan paljon osaamista
ja tietoa, jota tulee hyödyntää paremmin lisäämällä yhteistyötä ja tiedottamista.
Merkittävää on myös aluekeskusohjelman aktiivinen rooli useissa luovilla
aloilla toteutetuissa kehittämistoimissa.
38 vrt. käsite Organising Context. Ramirez-Pasillas, Marcela 2007. Global Spaces for local Enrepreneurship.
Stretching clusters through networks and international trade fairs. Acta Wexionensia No 129/2007.
Business administration. Gothenburg: Växsjö University. Esim. sivut 42-44.
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
121

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Liitteet
Liite 1
Työpaja-aikataulu, työpajojen vetäjät ja aiheet
Työpajat
Seutu
Pajan vetäjä /
vetäjät
Työpajan aihe
Ajankohta
1. Turun seutu Kari Keuru
Annika Mäkelä
Luovan alan kehittämistoimenpiteiden
konkretisointi
12.11.07
2. Lahden seutu Timo Parkkola Teollisen muotoilun kehittäminen 28.11.07
3. Etelä-Pirkanmaa Timo Parkkola Seudullisen, osin matkailuun
painottuvan, kulttuurihankkeen
suunnittelu ja rajaaminen
mahdollisimman konkreettiseksi
toimintakokonaisuudeksi
14.12.07
4. Seinäjoen seutu Timo Parkkola Rytmimusiikin pyöreä pöytä 9.1.08
5. Oulu Eteläinen Sanna Pekkinen Luovien alojen kehittäminen
ja organisointi alueella,
erityisesti kolmannen sektorin,
kulttuuritapahtumien ja luovien
alojen yrittäjyyden näkökulmasta
6. Joensuun seutu Jari Klemola Luovien alojen kehittämisen
organisoinnin ja liiketoiminnan
kehittämisen maakunnalliset
tavoitteet sekä tarvittavat toimenpiteet
niiden saavuttamiseksi
15.1.08
16.1.08
7. Koillis-Suomi Timo Parkkola Kulttuurimatkailun kehittäminen 28.1.08
8. Pietarsaaren
seutu
Timo Parkkola
Mari Virtanen
Tapahtumatuotannon uudistaminen 29.1.08
9. Kokkolan seutu Kari Keuru Kulttuuritoiminta ja aluekehitys 12.2.08
10. Porin seutu Kari Keuru Luovien alojen elinkeinoistaminen
Satakunnassa
13.2.08
10. Rauman seutu Kari Keuru 13.2.08
122
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
11. Kajaanin seutu Sanna Pekkinen Perinteestä nousevat kulttuurituotteet 15.2.08
12. Ylä-Savo Jari Klemola Kulttuurin ja matkailun rajapinnat 15.2.08
13. Vakka-Suomi Kari Keuru Luovien alojen yrittäjyyden tukeminen
Vakka-Suomessa
14. Kuopion seutu Sanna Pekkinen Kulttuurin tuotteistaminen ja hyvinvointia
edistävä käyttö Pohjois-Savossa
27.2.08
29.2.08
15. Rovaniemen
seutu
Timo Parkkola Strategiatyö 29.2.08
16. Mikkelin seutu Timo Parkkola Luovien alojen yritystoiminnan 5.3.08
16. Savonlinnan
seutu
Timo Parkkola
tukeminen ja alan kehittämistarpeiden
tunnistaminen
5.3.08
17. Hämeenlinnan
seutu
Kari Keuru
Luovien alojen kehittäminen
Hämeenlinnan seudulla
6.3.08
18. Kauhajoen
seutu
Sanna
Honkaniemi
Luovien alojen kehittäminen 11.3.08
19. Kotkan-
Haminan seutu
20. Tampereen
seutu
Timo Parkkola Kymenlaakson kulttuuriohjelmatyö 11.3.08
Sanna Pekkinen Luovien toimialojen yrityskehitys 13.3.08
21. Länsi-Uusimaa Timo Parkkola Luovien alojen kehittäminen 14.3.08
22. Lappeenranta-
Imatran seutu
Jari Klemola
Maakunnan luovuuden
tuotteistaminen
14.3.08
23. Itä-Uusimaa Sanna
Honkaniemi
Elinkeinoyhteistyön kehittäminen 18.3.08
24. Jyväskylän
seutu
Sanna Pekkinen
Miten luova ala on rakentamassa
uutta Jyväskylää?
8.4.08
25. Raahen seutu Timo Parkkola Luovien toimialojen nykytila ja
tulevaisuuden linjaukset
8.4.08
26. Kemi-Tornion
seutu
Timo Parkkola Luovien alojen kehittämien 22.4.08
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
123

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Liite 2
Työpajojen osallistujat alueittain
Etelä-Pirkanmaa
Vetäjä: Timo Parkkola, HUMAK
Liisa Ahokas, Akaan Seudun avustaja
Harri Helminen, teatteri-ilmaisunohjaaja/Valkeakoski-opisto
Riitta Hognerud-Mikkonen, kirjastotoimenjohtaja/
Akaan kki
Marja Ilola, maatilamatkailuyrittäjä/Valkeakoski
Minna Kangas; näyttelijä, teatteri-ilmaisunohj./Akaa
Erkki Kelloniemi, projektipäällikkö/PIRAMK,
Tampere
Jaana Laakso, projektipäällikkö/Akaan kaupunki
Juha Lauhkonen, maaseutuyrittäjä/Kylmäkoski
Harri Salminen; muusikko, graafinen suunnittelija/
Akaa
Irene Suhonen, hankekoordinaattori/seutuhallinto
Laura Uimonen, toiminnanjohtaja
Hämeenlinnan seutu
Vetäjä: Kari Keuru, HUMAK
Jouko Astor, Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas
Oy
Ulla Heinonen, Unicode Oy
Timo Koivu, Hämeenlinnan kaupunki
Pertti Lampinen, Yleisradio Oy
Jukka Ojanen, Hämeen liitto
Anu Perttunen, AKO kulttuuriverkosto
Perttu Pesä, Tomaatteja! Tomaatteja!
Leena Pitkänen, Kehittämiskeskus Oy Häme
Hasse Renfeldt, Tuotanto-Oy Spektaakkeli
Anne Repola, Kehittämiskeskus Oy Häme
Ari Räsänen, Kehittämiskeskus Oy Häme
Taina Saha, Design Office Saha/Suomen Yrittäjäopisto
Maria-Elina Taipale, Suomen Yrittäjäopisto
Sirpa Taulu, ARS-Häme ry
Vesa-Matti Vainio, Vasara Films Oy
Anna Vesen, Hämeen Taidetoimikunta
Itä-Uusimaa
Vetäjä: Sanna Honkaniemi, HUMAK
Päivi Ahvonen, yrittäjä, Peak Press Oy
Johan Dromberg, Haaga-Helia
Janne Ekman, projektipäällikkö, Posintra Oy
Tove Hagman, ohjelmapäällikkö Polte – Culminatum
Ltd Oy
Marikki Hakola, mediataiteilija,
Kroma Productions Oy
Matti Knutar, elinkeinopäällikkö, Loviisa
Simopetteri Muuronen, yrittäjä, Innoform
Essi Niemelä, graafikko, Peak Press Oy
Anne Peisa, projektipäällikkö, Posintra Oy
Timo Rajakaltio, Borgåbladet
Anu Sipilä, Haaga-Helia amk
Maarit Toivanen, Porvoon kauppaopiston yrityspalvelut
Riitta Vesala, AKO, innovaatiojohtaja Itä-Uudenmaan
liitto
Joensuun seutu
Vetäjä: Jari Klemola, HUMAK
Marjo Hallila, Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus
Jarmo Kauppinen, Josek
Veikko Miettinen, PKKY
Raimo Moilanen, PKAMK
Lasse Neuvonen, PKAMK
Anu Perttunen, AKO kulttuuriverkosto
Markku Pyykkönen, Joensuun Popmuusikot
Hanna Repo, PIKES
Satu Sadinkangas, Suomen Filmiteollisuus
Jyväskylän seutu
Vetäjä: Sanna Pekkinen, HUMAK
Elli Alén, Keski-Suomen tanssin keskus, harjoittelija
Matti Eerola, Jyväskylän kaupunki/kulttuuri
Heini Günther, Keski-Suomen TE-keskus
Heikki Hanka, Jyväskylän yliopisto
Carita Harju, Jykes Oy
Tuija Hämäläinen, Keski-Suomen liitto
Hannu Ikonen, JAMK
Sari Ilmola, Keski-Suomen tanssin keskus, tuottaja
Petri Jussila, JAMK
Jouni Juutilainen, Jyväskylän kaupunki
Risto Kinnunen, Jykes Oy
Seija Lemmetti, Jyväskylän mlk/Naissaaren pajahanke
Marketta Mäkinen, Jyväskylän kaupunki/Hallintokeskus,
kv-asiat
Elli Ojaluoto, Jyväskylän kaupunki/kulttuuri
Raija Partanen, Keski-Suomen liitto
Anu Perttunen, AKO Kulttuuriverkosto
Hannu Perälä, JAO
Saila Pulkkinen, Jykes Oy
Outi Raatikainen, Pink Eminence Oy
Päivimarjut Raippalinna, Jyväskylän Taidemuseo
Aki Ruotsala, Jyväskylän mlk/Sivistyspalvelut
Tanja Räty, Jyväskylän mlk/Kulttuuri-nuorisopalvelut
124
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Marja-Leena Schumilov, Jykes Oy
Teppo Turkki, IADE
Heikki Tynkkynen, Jyväskylän mlk/Sivistyspalvelut
Lea Vuorilampi-Kalmari, Jyväskylän mlk/Sivistyspalvelut
Kemi-Tornion seutu
Vetäjä: Timo Parkkola, HUMAK
Matti Alatalo, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus
Rose-Marie Bengtsson, Medborgarskolan Haparanda
Marja-Liisa Forsberg, Aineen taidemuseo
Eila Heinonen, Keminmaahinen
Kari Hiltunen, Meri-lapin näyttämötaiteen tuli ry
Töni Järvinen, Kemin matkailu Oy
Hannu Kalapudas, TE-keskus
Hannele Kauppinen, Freelance/teatterin tekijä
Hilkka Keränen-salmi, Tornion seudun kuvataideseura
Liisa Kivimäki, Tornion kansalaisopisto
Annika Kronqvist, SveFi
Jukka Kujala, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus
Kimmo Laisalmi, Audia Prodution
Kari Lunnas, Visiokonsultit / Kulttuurivoimala
Mikko Manninen, Kemi-Tornio ammattikorkeakoulu
Kimmo Nurmos, Meri-Lapin Startti
Antti Pasanen, Kunnan valtuutettu, Kulttuurilautakunta,
Kemi
Anu Perttunen, AKO Kulttuuriverkosto
Katriina Pietilä-Juntura, Aineen taidemuseo
Eija Rajalin-Ruotsalainen, Kemi-Tornio ammattikorkeakoulu
Martti Ruotsalainen, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus
Susanne Saari, Kemitiimi
Marika Saranne, Peräpohjolan kehitys
Elina Stoor, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus
Pia Suonvieri, Haparanda kommun
Liisa-Maria Tiihonen
Anitta Tikkala, Aineen taidemuseo
Pirja Ponkala-Huntalo
Minna Heljala, Torniolaakson maakuntamuseo
Koillis-Suomi
Vetäjä: Timo Parkkola, HUMAK
Asko Apajalahti, TV- ja elokuvatuottaja
Ville Heiskanen, Jokijärven lomat
Jaakko Kaisto, Jaakot ja Pavunvarsi oy
Esa Kemppainen, matkailuasiamies, Taivalkoski
Kari Miettunen, Naturpolis oy
Anu Perttunen, AKO Kulttuuriverkosto
Elsa Ruokangas, kulttuurisihteeri, Taivalkoski
Outi Saastamoinen, Ruka Kuusamo matkailuyhdistys
Helena Saralampi, kulttuurituottaja, Taivalkoski
Heikki Siikaluoma, Koillisteatteri
Ville Skinnari, Naturpolis oy
Marita Talala
Seija Väisänen, Naturpolis oy
Kajaanin kaupunkiseutu
Vetäjä: Sanna Pekkinen, HUMAK
Helena Aaltonen, maakuntahallinto
Eero Ahonala, Elias Lönnrot -seura, yrittäjä
Satu Hiltunen, läänintaiteilija
Anu Huusko, Kajaanin ammattikorkeakoulu,
matkailututkija
Marko Karvonen, teatteritoimintojen päällikkö,
Bio Rex
Jyri Kokkonen, aluekeskusohjelma
Marika Kurth, projektipäällikkö Seniorpolis,
Ristijärvi
Lasse Lyytikäinen, Elias Lönnrot –seuran pj., projektipäällikkö
Anne Määttä, Kajaanin ammattikorkeakoulu
matkailualan opettaja, TUTKA-hanke
Sinikka Pollari, teknologiakeskus, Nature Craft
Finland
Veijo Rautiainen, Vaala
Anu Perttunen, AKO Kulttuuriverkosto
Kauhajoen seutu
Vetäjä: Sanna Honkaniemi, HUMAK
Matti Voutilainen, Suupohjan koulutuskuntayhtymä
Antti Niemi-Aro, Kauhajoen kaupunginhallitus,
puheenjohtaja
Mikko S. Kamila, Seinäjoen koulutuskeskus, Kauhajoen
palveluoppilaitos
Reetta Sillanpää, Yrittäjä
Reija Iso-Mustajärvi, Seudullinen kulttuurisihteeri
Sini Karjalainen, Suupohjan ammatti-instituutti
Terhi Välisalo, Suupohjan Nuorkauppakamari
Johanna Peltoniemi, Suupohjan elinkeinotoimen
kuntayhtymä
Mika Ahonen, Cossit Ky
Esa Ylikoski, Adeko
Timo Vesiluoma, Suupohjan kehittämisyhdistys ry
Anu Perttunen, AKO Kulttuuriverkosto
Kokkolan seutu
Vetäjä: Kari Keuru, HUMAK
Jaana Erkkilä, Pohjoismainen taidekoulu
Kari Ilmonen, Professori, Kokkolan yliopistokeskus
Ilkka Kangas, Kokkolan kaupunki
Juhana Lassila, Maakunta-asiamies, Suomen
Kulttuurirahasto, Keski-Pohjanmaan rahasto
Anu Perttunen, AKO Kulttuuriverkosto
Sampo Purontaus, kulttuuritoimenjohtaja, Kokkolan
kaupunki
Berit Store, Kokkolan kaupunki
Sakari Sykäräinen, kulttuuri- ja nuorisoltk. pj
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
125

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Irene Välimäki, toiminnanjohtaja, Keski-Pohjanmaan
käsi- ja taideteollisuus ry
Kotkan-Haminan seutu
Vetäjä: Timo Parkkola, HUMAK
Seppo Grönvall, Ohjelmapäällikkö, Kotkan kulttuuriasian
keskus
Katja Harinen, Cursor Oy
Kirsi Herala, Pohjois-Kymen kasvu ry, TAKU ry
Aleksandra Hintsala, Kyminlinna TMT -hanke
Mirkka Kallio, Kuvataidesihteeri, Kotkan kulttuuriasiainkeskus
Noora Kiili, Projektipäällikkö, Cursor Oy
Harri Kivelä, Ohjelmajohtaja, Kouvolan seudun
aluekeskusohjelma
Anja Kiviharju, Miehikkälän kunta, museotoimi
Arto Lavento, Miehikkälän kunta, museotoimi/
Salpakeskus
Marjo Luomi, Projektiasiantuntija, Cursor Oy
Helena Lönnroth, Kotkan kirjasto
Reetaliina Marin, Toiminnanjohtaja, Uuno Klami
-sävellyskilpailu
Timo Mähönen, Kotkan valokuvakeskus
Konstantin Nakov, Sirkuskoulu Bravuuri
Sinikka Nykänen, Suunnittelija, Kotkan kaupunginkirjasto
Eeva Päiviö, Kulttuurisihteeri, Haminan kaupunki
Sari Rasi, Kulttuurisihteeri, Virolahden kunta
Pauliina Sakki, Kulttuurisihteeri, Pyhtään kunta
Harri Setälä, Oy Tempo Music Kotka Ltd
Annmari Sundqvist, Oy Tempo Music Kotka Ltd
Tuija Valkeapää, projektikoordinaattori, Kouvolan
seudun aluekeskusohjelma
Kuopion seutu
Vetäjä: Sanna Pekkinen, HUMAK
Ulla Bovellan, Lapinlahden Lastu lasten aluekeskus
Jonna Forsman, kulttuurikoordinaattori, Kuopion
kaupunki
Johanna Frigård, VB valokuvakeskus
Heidi Huhtilainen, ammattinharjoittaja Kiuruvesi
Petri Kervola, Terve Kuopio hanke
Oili Kinnunen, Kuopion yliopisto
Hanna-Mari Kokkonen, Kuopion kulttuuripalvelut
Kaija Kokkonen, Palvelukeskuksen johtaja, Mänty-
Hanke
Anneli Korhonen, Musiikki- ja Tanssiakatemia
Pauliina Korhonen, Museo Kuopion kaupunki
Paula Kosunen, Sibelius-Akatemian taidehallinto
Vilma Kröger, Virtaa -projekti
Eeva Mäkinen, MUSIKE hanke
Eeri Mäki-Tähkänen, Musiikki- ja Tanssiakatemia
Tero Piippo, Kuopion seutuyhteistyö
Anna Pitkänen, Kuopio Tanssii ja soi
Vilja Ruokolainen, Itäinen tanssin aluekeskus
Ilona Sares, 4 F hanke Kuopion kaupunki
Erno Säisänen, Välke-hanke
Niila Tamminen, taidetoimikunta
Pekka Vähäkangas, Kuopion kulttuuripalvelut
Anu Perttunen, AKO Kulttuuriverkosto
Lahden seutu
Vetäjä: Timo Parkkola, HUMAK
Olli Ilpola, Lahden muotoiluinstituutti
Vesa Iäs, Asumisen osaamiskeskusohjelma
Ari Kalmari, Lahti BSP
Merja Koivula, Päijät-Hämeen liitto
Ari Känkänen, Lahden muotoiluinstituutti
Jorma Lehtonen, Lahden muotoiluinstituutti
Lasse Lyijynen, Lakes
Heini Moisio, Lahden kaupunki
Mika Vihavainen, Fusion Oy
Lappeenranta-Imatran seutu
Vetäjä: Jari Klemola, HUMAK
Markku Heinonen, Lappeenrannan kaupunginkanslia
Juha Iso-Aho, HUMAK
Jorma Kallio, Lappeenrannan kaupunki
Esa Karhu, Etelä-Karjalan Liitto
Aki Keskinen, Imatran seudun kehitysyhtiö Oy
Kari Niemelä, Yrityspalvelut LPR
Virve Niiranen, Kulttuuripalvelu Kaiku ky
Anu Perttunen, AKO Kulttuuriverkosto
Ismo Pöllänen, Imatran seudun kehitysyhtiö Oy
Länsi-Uusimaa
Vetäjä: Timo Parkkola, HUMAK
Annukka Helenius, yrittäjä, kunnanvaltuutettu,
Karjalohja
Kerstin Ilander, Mustion linna
Simo Juva, sivistystoimenjohtaja, Lohja
Ira Kaspi, laulaja, Lohja
Pirkko Mälkiä, Lohja
Kaija Sarparanta, projektisihteeri, Vihti
Kirsti Tamminen, kulttuurisihteeri, Pohja
Minna-Mari Tiihonen, toimistosihteeri, AKO Länsi-
Uusimaa
Hilkka Toivonen, kulttuuriohjaaja, Siuntio
Erja Vaarala, projektipäällikkö, AKO Länsi-Uusimaa
Reija Vanhanen, Hangon kulttuurikeskus, Hanko
Mikkelin seutu ja Savonlinnan seutu
Vetäjä: Timo Parkkola, HUMAK
Kimmo Kainulainen, Mikkelin amk
Laila Kalpio, Savonlinnan seudun kuntayhtymä
Päivi Karhunen, Miset Oy, Mikkeli
Aki Kauranen, Mikkelin kaupunki
126
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Laura Koponen, Nasta Pimu Ay, Savonlinna
Olli Knuut, Sibelius akatemia, Savonlinna
Tuula Kähkönen, Äksy Kissa ry, Ars Nova ry, Savonlinna
Outi Rantasuo, Savonlinnan kaupunki
Paula Ruuttunen, Keraamikko, Mikkeli
Riitta Vahela-Kohonen, Savonlinnan seudun
kuntayhtymä
Janne Viitamies, Kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys,
Mikkeli
Oulu Eteläinen
Vetäjä: Sanna Pekkinen, HUMAK
Tuula Aitto-oja, Haapaveden Opisto
Merja Haukipuro, Oulun Eteläisen aluekeskusohjelma
Johannes Helema, Siikalatvan kehittämiskeskus
Johannes Hyytinen, Piippolan käsi- ja taideteollisuusopisto
Sisko Isokoski, Haapaveden kaupunki/kulttuuritoimi
Päivi Pajala, Oulainen
Anu Perttunen, AKO Kulttuuriverkosto
Riitta Prittinen-Maarala, koulutussuunnittelija
Raudaskylän kr.opisto
Maisa Rajaniemi, Kärsämäki
Ari Saine, Oulun Eteläisen aluekeskusohjelma
Heidi Veikkola, Nivala/Jokilaaksojen musiikkiopisto
Marianne Vuoti, Oulainen
Pietarsaaren seutu
Vetäjät: Timo Parkkola, HUMAK ja Mari Virtanen,
Vitidesign
Linda Blomqvist, Juthbackan kulttuurikeskus/
Luovat yritykset
Eva Forsman, Aspegrenin puutarha
Lars Forsman, After Eight ja Smak & Form
Laura Holm, Kulturmontör-opiskelija
Sandra Konttinen, Kulturmontör-opiskelija
(kulttuurintuottajaopiskelija)
Joel Kronqvist, Kulturmontör-opiskelija
Margita Lukkarinen, Pietarsaaren seudun AKO,
Concordia OY
Maria Nybäck, Pietarsaaren seudun AKO,
Concordia Oy
Sanna Nygård, Kulturmontör-opiskelija
Britt-Marie Storing-Nylund, vt. Kulttuuritoimihenkilö
Carina Wikman, Aspegrenin puutarha
Erica Ås, Kulturmontör-opiskelija
Minna Östman After Eight, hostel Lilja
Porin seutu ja Rauman seutu
Vetäjä: Kari Keuru, HUMAK
Lenita Nieminen, TuKKK/CL-hanke
Tarja Toikka, Taik
Pirkko Siitari, Rauman Seudun Kehitys Oy,
Anu Perttunen, AKO Kulttuuriverkosto
Mari Syren
Henna Paunu, Rauman taidemuseo
Päivi Setälä, Pori
Marko Mikkola, Prizz Oy
Hanna Tuominen, Rauman seudun kehitys Oy
Minna Nore, Posek Oy
Harri Natunen, Rauman teatteri
Markku Seppälä, Rauman Seutu
Maija Santikko, Turun yliopisto
Raahen seutu
Vetäjä: Timo Parkkola, HUMAK
Merja Hammar, yrittäjä, Fanfaari
Minna Kallela, kulttuurituottaja, Pekkateatteri
Auli Kananen, Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto
Tellervo Kivistö, kehittämispäällikkö, Raahen seutukunnan
kehittämiskeskus
Salla Korhonen, kehittämispäällikkö, Raahen seutukunnan
kehittämiskeskus
Lauri Laajala, Ohjelmajohtaja, vt. johtaja, Raahen
seutukunnan kehittämiskeskus
Juha Laakso, taiteilija
Sari Ohinmaa, toimittaja
Hanna Partanen, Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto
Anu Perttunen, AKO Kulttuuriverkosto
Ilkka Pirttikoski, yritysasiamies, Raahen seutukunnan
kehittämiskeskus
Timo Ranz, Projektipäällikkö, Raahen seutukunnan
kehittämiskeskus
Mari Tuhkala, Yrittäjä, Putte Oy
Rovaniemen seutu
Vetäjä: Timo Parkkola, HUMAK
Leena Janhila, Rovaniemen kehitys Oy
Ulla-Maija Kanerva, Lapin kamariorkesteri
Tuija Kautto-Seinäjokinen, Lapin liitto
Sanna Kyyrä, LEO
Paula Kähkönen, Lapin liitto
Marjo Lempiäinen, Ramk Innoakatemia
Timo Löfgren
Elsi Malkki, Rovaniemen Kehitys Oy
Seppo Martikainen
Jouni Piekkari, Lapin yliopisto, TKK
Eeva Repo, Rovaniemen kaupunki
Marja Widenius, Rovaniemen kaupunki
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
127

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti
Seinäjoen seutu
Vetäjät: Timo Parkkola HUMAK, Veikko Rintamäki
Kimmo Ahola, AMS Oy
Micke Björklöv, muusikko, opettaja
Milla Hautala, Profest
Kristian Hyyppä, Soundbros Oy, Suomen Ledivalo Oy
Jouni Jaskari, Rockperry
Jyrki Keskinen, Rehupiikles
Esa Kivimäki, Tatsi ry
Ari Kivistö, Kurikan ammattioppilaitos
Piia Kleemola, Sibelius-Akatemia
Juha Koivisto, Selmu ry
Leena Kråknäs, Seinäjoen kaupunki
Pekka Leinonen, Tangomarkkinat
Mikko Puska, Festivaalipalvelu MP OY
Tommi Ranta, Seinäjoen Teknologiakeskus
Saijaleena Rantanen, Sibelius-Akatemia
Jarkko Salo, Louhimo
Kari Salo, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Suoku Siren, Seinäjoen kaupunki
Mika Virkkala, Sibelius-Akatemia
Petri Välimäki, Kauhajoen evankelinen opisto
Ville Wahlroos, Provinssirock
Tampereen kaupunkiseutu
Vetäjä: Sanna Pekkinen, HUMAK
Ritva Asula-Myllynen, aluekehityskoordinaattori
Kaisa Kirkko-Jaakkola, kulttuuritoimenjohtaja
Nokia
Jouni Koskela, maakunta-asiamies Pirkanmaan liitto
Tuula Martikainen, tilaajapäällikkö Tampere
Jari Myllymäki, LUKE
Päivi Nurminen, seutujohtaja
Timo Palander, kehitysjohtaja Lempäälä
Anu Perttunen, AKO Kulttuuriverkosto
Kai Salonen, osaamiskeskuksen päällikkö TAMK
Talvikki Torppanen Vesilahti, Lempäälä
Turun seutu
Vetäjät: Kari Keuru, HUMAK,
Annika Mäkelä, HUMAK
Tomas Eklund, Turun seudun kehittämiskeskus
Kalle Euro, Turun seudun kehittämiskeskus
Suvi Innilä, Kulttuuripääkaupunki 2011
Hannele Kaijalainen-Tommila, Turun seudun
kehittämiskeskus
Maarit Keto-Seppälä, Turun kaupunki
Nina Luostarinen, Varsinais-Suomen kulttuuriyritysverkosto/HUMAK
Pasi Lyysaari, Turun kaupunki
Heidi Leppimäki, Turun seudun kehittämiskeskus
Timo Parkkola, HUMAK
Paula, Pelkola, Turun seudun kehittämiskeskus
Heidi Pulkkinen, Arsnet
Anita Silanterä, Turun seudun kehittämiskeskus
Jukka Talve, Kulttuuripääkaupunki 2011
Maarit Tontti, Turun seudun kehittämiskeskus
Aino Ukkola, Turun seudun kehittämiskeskus
Ylä-Savon talousalue
Vetäjä: Jari Klemola, HUMAK
Kaarina Astikainen, Iimäen perinnetila
Sirkkaliisa Haapasaari, Taito Yläsavo
Sari Hyttinen, Kiuruveden kunta
Kyösti Kauppinen, Kehypaja
Marja-Leena Kemppainen, Vieremän kunta
Jukka Jaakkola, Kiuruvesi/Ylä-Savon kehitys
Tuula Laatikainen, Iisalmen kaupunki
Petri Lintula, Ylä-Savon Kehitys
Harri-Pekka Luomi, Iisalmen kaupunki/AKO
Marita Lähdesmäki, Jokiniemen lomamökit
Heli Löytynoja, In-teatteri
Jarmo Miettinen, YSMA
Riitta Mäki, Lapinlahden taidemuseo
Eija Pajula, Iisalmen kaupunki
Leena Penttinen, Kiuruveden kunta
Petri Pietiläinen, Ylä-Savon Kehitys
Eero Pitkänen Sonkajärven kunta
Minna Päivärinta, ProAgria
Pentti Sirkka, Naatinnolliset hetket
Elina Sirola, Savonia-AMK
Riitta Topelius, Iisalmen kaupunki
Raija Weissenberg, Luova Puu
Marjatta Voutilainen, Panu ry
Taina Väre, Ylä-Savon Veturi ry/Voipaalan taidekeskus
Vakka-Suomi
Vetäjä: Kari Keuru, HUMAK
Kerttu Aaltonen, Nukketeatteri Piirongin laatikko
Mika Kokko, Onni-pelle
Maritta Lindqvist, Maaseudun kehittämisyhdistys
Ravakka ry
Raija Nokkola, Taiteilija
Raimo Rantanen, Vakka-Suomen kehityskeskus oy
Ninni Rautiainen, Valokuvaaja
Eeva Rintama, Vakka-Suomen kehityskeskus oy
Jukka Vehmas, Laitilan kaupunki
Timo Parkkola, V-S kulttuuriyritysverkosto/
HUMAK
128
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto