Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille - Rauma
Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille - Rauma
Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille - Rauma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Alueelliset</strong> työpajat <strong>luovien</strong> <strong>alojen</strong> kehittäjille – Loppuraportti<br />
Tiivistelmä<br />
Aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston toimeksiannosta toteutettiin marraskuun<br />
2007 ja huhtikuun 2008 välisenä aikana yhteensä 26 <strong>luovien</strong> <strong>alojen</strong> kehittämiseen<br />
liittyvää alueellista työpajaa. Tämän lisäksi kerättiin alueilta <strong>luovien</strong> <strong>alojen</strong> kehittämisen<br />
kannalta merkittäviä hyviä käytäntöjä. Työtä taustoitti osaltaan aiemmin<br />
julkaistu selvitys Luovan toimialan kehittäminen aluekeskusohjelmassa. Työpajojen<br />
tavoitteena on ollut kerätä tietoa <strong>luovien</strong> toimi<strong>alojen</strong> kehittämisen tilasta<br />
aluekeskusohjelma-alueilla ja löytää alueilta näkemyksiä toimialan kehittämisen<br />
tueksi kansallisella tasolla. Toimialaa on tarkasteltu laajasta näkökulmasta, jossa<br />
<strong>luovien</strong> <strong>alojen</strong> merkitys nähdään alueellisena vetovoimatekijänä ja arvoketjujensa<br />
kautta merkittävänä liiketoimintana, joka tulevaisuudessa saa entistä suuremman<br />
aseman Suomen kilpailukyvyn edistäjänä. Työpajakierroksen perusteella <strong>luovien</strong><br />
<strong>alojen</strong> merkitys on huomattu ja toimialan kehittämisen tarpeesta vallitsee hyvä<br />
yksimielisyys. Myös <strong>luovien</strong> <strong>alojen</strong> käsitteestä vallitsee yksimielisyys, vaikka sitä ei<br />
tarkasti rajata. Toimialan määrittelyssä on pitkälti omaksuttu ns. <strong>luovien</strong> <strong>alojen</strong><br />
kehämalli.<br />
Työpajakierroksen keskeisimpiä tuloksia on huomio kehittämistarpeiden<br />
alueellisuudesta, jolloin sopivaksi toiminta-alueeksi nähdään seutu tai maakunta.<br />
Kehittämistarpeet liittyvät verkostoitumiseen, <strong>luovien</strong> <strong>alojen</strong> yrityspalvelujen<br />
kehittämiseen, tuotteistamisosaamisen lisäämiseen, viestintään ja tiedottamiseen,<br />
koordinaation kehittämiseen sekä strategiatyöhön. Kansalliset verkostot nähdään<br />
merkittävänä tukena, mutta palvelujen toivotaan sijaitsevan lähellä. Toimiala<br />
nähdään yleisesti pirstaleisena, minkä vuoksi ensimmäinen tavoite on oman alueen<br />
yhteistyön ja toimintaympäristön kehittäminen. Tämä nähdään myös välttämättömänä<br />
pohjana valtakunnalliselle ja kansainväliselle verkostoitumiselle. Kansalliset<br />
verkostot koetaan tarpeellisiksi erityisesti tiedon välittäjinä ja alueellisten toimintojen<br />
mahdollistajana. Suhtautuminen kansallisiin laajempiin yhteenliittymiin on<br />
sitä suopeampaa, mitä suuremmasta alueesta on kysymys. Suuremmilla alueilla<br />
kehittäminen myös tavallisesti on pidemmällä ja siten myös laajempi verkostoituminen<br />
helpommin toteutettavissa.<br />
Kehittämiskohteista tärkeimmäksi nousevat alueelliset verkostot. Verkostoitumista<br />
ja yhteistyötä kaivataan niin yritysten, julkisen ja yksityisen sektorin<br />
<br />
aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto