Alueelliset tyÃ¶pajat luovien alojen kehittÃ¤jille - Rauma

More documents

Recommendations

Info

Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti Verkostoituminen ja yhteistyön kehittäminen Verkostoituminen ja yhteistyön kehittäminen nousee eniten esille työpajaraporteissa esitetyissä tarpeissa ja toimenpide-ehdotuksissa. Verkostoitumisen merkitys nähdään monitasoisena. Verkostoitumistarpeita on alatoimialojen sisällä, esimerkiksi käsityöyrittäjien tai kesäteattereiden välillä. Luoville aloille kaivataan monialaisia verkostoja tuottamaan synergiaa ja liiketoimintaa. Lähtökohtana ja tavoitteena monialaisessa verkostoitumisessa on, että esimerkiksi jokin julkinen taho tarjoaa alustan, jonka puitteissa tehdään aktiivista verkostotyötä. Yhteistyömuodot syntyvät verkostoyhteydessä spontaanisti. Samaan verkostoon kuuluva vaatesuunnittelija voi suunnitella ja valmistaa esiintyvän taiteilijan esiintymisasut, ja verkostoon niin ikään kuuluva tapahtumatuottaja tai ohjelmatoimistoyrittäjä järjestää esiintyvälle taiteilijalle työtilaisuuksia. Näiden verkostojen synnyttäminen vaatii toimijoiden aktiivista törmäyttämistä. Verkostoitumista kaivataan kehittäjätahojen ja alan toimijoiden välille. Rahoittajilla, julkisen sektorin toimijoilla, elinkeinoyhtiöillä ym. on kehittäjäkokemusta ja ne tuntevat rahoituskanavia ja toimintamalleja, joita luovien alojen substanssin omaavat toimijat voivat hyödyntää. Myös näiden toimijoiden kesken tulee olla aktiivista törmäyttämistä. Liian usein seminaarit ja tilaisuudet on suunnattu tietylle suppealle toimijaryhmälle. Tähän ratkaisuksi nähdään laajalle suunnatut foorumit, joissa eri toimijatahot voivat yhdessä työstää valittuja aiheita. Yhteistyötä luovien alojen ja perinteisten teollisuus- ja palvelutoimialojen välille kaivataan niin ikään. Luovat alat nähdään mahdollisuutena perinteisille toimialoille ja osin käyttämättömänä resurssina, joka voi toimia mm. innovaattorina, aktivaattorina, suunnittelun tehostajana, markkinointiapuna, työhyvinvoinnin ja -viihtyvyyden lisääjänä. Luovien alojen näkökulmasta perinteiset toimialat puolestaan nähdään potentiaalisena asiakaskuntana. Matkailun ja hyvinvointipalvelujen osalta erityisesti kulttuuripalvelut nähdään jo sellaisinaan merkittävän potentiaalina, jota on verkostoitumisen kautta mahdollista hyödyntää tehokkaammin. Yksi keskeisistä esille nousseista kehittämistoimista on tapahtumayhteistyön parantaminen, johon liittyy tiedottamiseen ja koordinaatioon liittyviä tarpeita. Myös puhtaasti tuotannollinen yhteistyö herättää keskustelua. Eri aikoina toteutettavat tapahtumat voivat yhdistää voimansa ja hankkia yhteistä kalustoa, tai kilpailuttaa tukipalveluja yhdessä. 110 aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto
Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille – Loppuraportti Verkostoitumisen osalta keskeinen huomio on, että toimiakseen verkosto tarvitsee välittäjän. Malleja tulee esille useita. Verkostopalvelun voi tarjota jokin julkinen taho, kuten oppilaitos tai kehittämisyhtiö. Verkosto voi olla myös esimerkiksi osuuskunta, jota vetää aktiivinen tuottaja -orientoitunut henkilö. Verkostopalvelu voidaan toteuttaa puhtaasti liiketaloudellisista lähtökohdista, vaikka ohjelmatoimistoperiaatteella tai tuotantoyhtiön kautta. Olennaista on, että verkostoista saatava hyöty on suurinta silloin, kun verkostoa vetää aktiivinen välittäjätaho. Pelkkä nettisivu, jonne kerätään nimiä tai yrityksiä ei tuota tulosta, vaan tarvitaan aktivointia ja muita palveluja verkostoitumisen tukemiseksi. Verkostoitumisen osalta huomion arvoinen seikka on, että verkostoituminen nähdään erityisesti seudullisena tai maakunnallisena verkostoitumisena. Luovat toimialat nähdään hyvin pirstaleisina, joten verkostoitumisen toivotaan alkavan lähialueilta. Laajempi kansallinen verkostoituminen tulee ajankohtaiseksi vasta, kun alueiden verkostot ja yhteistyö on muuttunut kiinteämmäksi. Yrityspalvelut ja liiketoimintaosaaminen Toinen pajoissa esille noussut kehittämistarve on yrityspalvelujen ja liiketoimintaosaamisen kokonaisuus. Kuten verkostoitumisen osalta, myös yrityspalvelujen osalta toivotaan seudullista tai maakunnallista saatavuutta. Luoviin toimialoihin erikoistuneet yrityspalvelut tulee saada osaksi alueiden pysyvää yrityspalvelujärjestelmää. Toimintakokonaisuuden parantamiseksi ei tarjota mullistavia uusia malleja, vaan perinteiset neuvonta-, koulutus-, hautomo- ja rahoituspalvelujen suuntaaminen luoville aloille nousevat keskeisiksi toimintamalleiksi. Näihin kuitenkin kaivataan luovien alojen erityisosaamista, joko rekrytoimalla, tai tarjoamalla nykyiselle henkilökunnalle täydennyskoulutusta. Keskeinen huomio yrityspalvelujen osalta on niiden sijainti. Erillistä luovien alojen uusyritys- tai kehittämiskeskusta toivotaan usealla alueella. Lähtökohtana tälle ajatukselle on, että palvelujen tulee sijaita luovassa ympäristössä. Näin ollen luovien alojen kehittämiskeskuksia toivotaan perustettaviksi joko jo toimiviin kulttuurialan toimintakeskuksiin, tai yrityskeskittymiin, tai niitä ehdotetaan osaksi erilaisia keskus- ja tilahankkeita. Olennaista on, että myös yrityspalvelujen tulee sijaita siellä, missä on luovaa kuhinaa. aluekeskusohjelma ● kulttuuriverkosto 111
Page 1 and 2:
Aluekeskusohjelman verkostojulkaisu
Page 3 and 4:
Alueelliset työpajat luovien aloje
Page 5 and 6:
Page 7 and 8:
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
Page 49 and 50:
Page 51 and 52:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56:
Page 57 and 58:
Page 59 and 60: Alueelliset työpajat luovien aloje
Page 109: Alueelliset työpajat luovien aloje
show all

Alueelliset tyÃ¶pajat luovien alojen kehittÃ¤jille - Rauma

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?