Bulletiini 2012.indd - Rauma

BULLETIINI
2012 Syksy syksy

2
BULLETIINI
Päätoimittaja
Roni Koivu
Toimittajt
Iida Isotalus
Sonja Heino
Iida-Sofia Laine
Johan Sjövall
Kuvitus
Frida Enlund, valokuvat
Roby Fox, piirokset
Johan Sjövall, hallituksen kuva
Taitto ja ulkoasu
Johan Sjövall
Ohjaavat opettajat
Aulis Tuuna
Tuula Kuusela
pääkirjoitus
kolumni
kouluruokagallup
Ehkä ihmisen koko ei merkitse
Faktoja talveen liittyen
Kioski
Lumihiutale
Enemmän kuin peli
Oppilaskunnan hallitus
3.
4.
5.-6.
7.
7.
8.
8.
9.
10.

Uudistuksia on tehtävä
Suomen koulutusjärjestelmä on pysynyt samana vanhanaikaisena
itsenään jo vuosikymmeniä. Pieniä uudistuksia on välillä
ollut, mutta mitään todella merkitävää edistystä ei ole ikävä
kyllä tapahtunut. Peruskouluamme tullaan muuttamaan hieman nykyaikaisemmaksi
vuonna 2014, mutta myös lukio-opintoihin tulisi tulla
jopa rajuja uudistuksia.Voimme ensinnäkin kyseenalaistaa Gaussin
käyrän soveltuvuuden opiskelijoiden taitojen mittaamiseksi pakottamalla
tulevaisuuden rakentajat kilpailemaan toisiaan vastaan. Onko
nyky-yhteiskuntamme yhteistyötoiminnan mukaista kilpailuttaa joka
ikistä lukiolaista jo ennen todellisten opiskelujen alkua - työelämästä
puhumattakaan? Olisi paljon toimivampaa arvostella yksilön kykyjä
sen sijaan, että opiskelijat opetetaan vertaamaan itseään muihin ja
suhtautumaan kylmän kyynisesti esimerkiksi muiden paikkakuntien
eliittilukioiden opiskeljoihin. Poliitikkojen rakastama kaksiulotteinen
kasvavan talouden diagrammi ja Elinkeinoelämän keskusliiton kilpailukykypuheet
kyllä ohjastavat jokaisen nuoren elämää ja tulevaisuutta,
mutta huomauttaisin, että elämme kolmiulotteisessa maailmassa. Missä
on z-akseli? Miksi meiltä puuttuu taito ymmärtää toimivuuden syvyyttä?
Ei liene sattumaa, että nuoret kärsivät yhä useammin mielenterveysongelmista.
Voimme edelleen miettiä ylioppilaskokeiden toimivuutta opetusvälineenä.
Jokainen opettaja käy tunneillaan läpi asioita, joita aiotaan
kysyä ylioppilaskokeissa. Ne ohjaavat opetusta ja ovat ikävä kyllä
liian usein tärkeämpi asia kuin itse oppiminen ja tiedon soveltaminen.
Koulussamme kuulee päivittäin vinkkejä siitä, mitä tulisi harjoitella,
koska näitä asioita tullaan kysymään lautakunnan järjestämässä kilpailussa.
Eikö olisi paljon mielekkäämpää, järkevämpää ja hyödyllisempää
opettaa elävässä elämässä tarvittavia taitoja nippelitiedon sijaan?
Ei ainakaan minua innosta asioiden oppiminen, jos niitä opiskellaan
korkeakolun jälkeen merkityksettömien papereiden saavuttamiseksi.
Me kaikki tahdomme oppia asioita, jotta voimme hyödyntää tietojamme
ja taitojamme.
3
Jokaiselle Suomen kansalaiselle pakkosyötetään valtion tekemän
muotin mukainen paketti erilaista tietoa, oli hänelle siitä tulavaisuudessa
hyötyä tai ei. Tämä pyhien lehmien piirittämä paketti on laadittu
keskiverto-opiskelijan tai -oppilaan mukaan eikä kenenkään mahdollisia
vaikeuksia tai lahjakkuuksia huomioida juuri lainkaan. Ei sillä ole väliä,
haluaako tulevaisuuden loistotoimittaja oppia derivoimaan lyhyen matematiikan
viitosrivin jälkeen. Hänen on käytävä kyseinen kurssi joka
tapauksessa, voihan hän käydä koulun jälkeen matematiikkapajassa. Eipä
taida kiinnostaa. Miksi pitäisi? Toisaalta epäoleellisille integraaleille ja
jakolaskun derivaatoille naurava matemaatikonalku ei voi tehdä lukiossa
mitään opetussuunnitelman puisevien rivien sanelematonta. Ensimmäinen
ja viimeinen konkreettinen ehdotukseni onkin, että lukioon tulisi
saada oppilaiden eri mieltymyksiä huomioivia kurssimahdollisuuksia pakollisille
kursseille. Esimerkiksi jaettujen kurssien kuvailuihin voisi lisätä
huomiot kurssien eri käsittelynopeuksista, minkä jälkeen jokainen opiskelija
voisi valita itselleen mieluisamman kurssin paremman oppimisensa
takaamiseksi. Tämän valinnan olisi tietenkin pakko perustua opiskelijan
vapaaseen tahtoon. Epätasa-arvoa on varottava edistämästä.
Muutos on aina pelottava vaihe. Haluamme hallita jokaista elämämme
käännekohtaa ja nähdä tulevaisuuden mutkat ennalta. Emme kuitenkaan
paremman tulevaisuuden toteuttamisella voi aiheuttaa pahaa kristallipallon
kadottamisesta huolimatta. Muutoksilla voimme taata selviytymisen
sijasta mukavuuden huomisessa. Tällä keinolla pääsemme vihdoin ansaitsemallemme
parhaan maan korokkeelle Pisa-tutkimuksissa. Vai olisiko se
sittenkään tärkeintä?
Roni Koivu

Joulun syvin olemus?
Vuoden 2012 joulu alkaa jo syyskuun puolessa välissä - ainakin kaupallisesti.
Jouluiset mainokset, tarjoukset ja tuotteet ilmestyvät joka paikkaan, mutta
ne lähinnä vain ärsyttävät ihmisiä. Erityisesti perheenäitejä, sillä suurimman
juhlapyhämme lähestyminen tarkoittaa heille lähinnä vain massiivista työrupeamaa,
kiirettä ja rahanmenoa. Mitä Jeesus-lapsen syntymäjuhla merkitsee tavalliselle lukioikäiselle?
Olemme jo kauan sitten lakanneet uskomasta joulupukkeihin, tonttuihin ja
kenties itse päivänsankariin. Mitä silloin juhlimme?
Joulun uskonnollinen puoli on selkeästi siirtynyt taka-alalle muovikrääsän ja rahan
edestä. Sitä tuskin koskaan saadaan takaisin kirkkaimpaan valokeilaan. Tämä ei tosin
moniakaan haittaa. Nuorelle aikuiselle joulu on täydellistä aikaa bilettämiselle ja unelmatavaroiden
kinuamiselle. Pitkään ja haikeasti haaveiltu kännykkä kiiltää uutuuttaan
omissa käsissä ja kotibilekutsuja satelee joka puolelta: koko vuoden paras juhlasesonki
on alkamassa. Ensin tulevat pikkujoulut (niitäkin on useita riippuen eri kaveriporukoista),
sitten itse joulu, ja vielä hännän huippuna uusivuosi. Siinä on juhlimista kerrakseen,
ja tammikuussa jatkammekin sitten opiskelujamme väsyneinä, mutta monia
hauskoja kokemuksia rikkaampina.
Juomisen, tanssimisen ja lahjojen jaon lisäksi joulu voi olla monelle rentoa lomailua
oman perheen kanssa perinteitä kunnioittaen. Minulle itselleni esimerkiksi aatto
on täynnä joka vuosi toistuvia tapahtumia, joita ilman joulu ei tuntuisi joululta. Ennen
riisipuuron syöntiä saa avata yhden lahjan kuusen alta, joulurauhanjulistuksissa käydään
koko perheellä, joulusaunassa juodaan tietenkin glögiä ja illalla saa valvoa uusien
lahjojen parissa niin pitkään kuin mielii. Olen ehdottomasti joulun ystävä: hoilailen
Rekiretkeä jo kesäkuun lopusta lähtien (lähinnä ärsyttääkseni pikkuveljiäni), rakastan
kynttilöiden luomaa rauhallista tunnelmaa pimeisiin talvi-iltoihin, ja nautin muiden
joululahjatoiveiden toteuttamisesta -mieluiten kutoen, virkaten tai askarrellen omin
sormin näppärin.
Loppujen lopuksi joulun tärkein sanoma taitaa olla yhdessäolo, viettää sen sitten
kavereiden, perheen tai molempien parissa. Vaikka materia vaihtaakin omistajaa juuri
tähän aikaan tiuhaan tahtiin, on silti lahjan perimmäinen tarkoitus ilahduttaa jotakuta.
Joulu yhdistää meitä. Iloista joulua ja rauhallista joulunodotusta kaikille!
4
Iida Isotalus

Kouluruoka ja välipalat - meillä ja muualla
Niin kuin jokainen Rauman lukiolainen omien kokemuksiensa kautta tietääkin, voi C- tai B-ruokailuun mennessä olla jo hirmuinen nälkä. Onneksi ongelmaan
on nopea ratkaisu - rakas tankkauspaikkamme Vesseli vain muutaman kymmenen metrin päässä koulurakennuksesta. Mikäli oppilaskunnan kioskista ei haluamaasi
tuotetta löydy, ehdit aivan hyvin hakemaan toiveidesi välipalan tien toiselta puolen - muistathan käyttää suojatietä. Kouluruokaakin on toki tarjolla, mutta
monelle se ei välttämättä kelpaa. Kumiperunat ja ”ihmemössöt” karkottavat lukiolaisia ruokalasta sen ympäristöön vaihtoehtoisen lounaan hakureissuille. Tässä
kolmen eri vuoden opiskelijan mielipiteitä asiasta:
Kysymykset:
1. Kuinka usein käyt Vesselissä välituntisin? 3. Pidätkö suomalaisesta kouluruuasta?
2. Mitä syöt yleensä välipalaksi? 4. Mikä on lempiruokalajisi lukion ruokalassa?
Malviina Metsänvirta, 12a
1. Vaihtelee, noin kerran viikossa.
2. Jonkun juoman ja pasteijan.
3. No jaa, en ihan kaikesta.
4. Pinaattilätyt ja fetasalaatti.
Riina Varjola, 11g
1. En koskaan.
2. Ruokalassa näkkileivän.
3. En, vain satunnaisista.
4. Puurot ja pastat.
Simo Saari, 10c
1. Yhden kerran viikossa.
2. Suklaapatukoita.
3. Ei yleensä valittamista, mauteiden
itse lisääminen plussaa.
4. Lasagnet.
Mutta toisenlaista on maailmalla. Tästä aiheesta haastattelin myös paria koulustamme vaihdossa ollutta opiskelijaa.
5

Missä olit vaihdossa, Vihtori Viitanen?
-Olin Saksassa, pikkukaupungissa nimeltä Malchen.
Millainen kouluruokailusysteemi täkäläisessä lukiossa oli?
-Ei virallista kouluruokaa, kotoa piti tuoda omat eväät. Koulualueella tosin
oli muutamia kioskeja, joista sai ostettua mm. sämpylöitä ja saksalaista
makkaraa. Lisäksi oli vichy-vesiautomaatti.
Pärjäsikö eväillä koko päivän?
-Tavallisen koulupäivän 8.00-14.00 pärjäsi kyllä, kunhan ensin tottui systeemiin.
Missä olit vaihdossa, Frida Enlund?
-Ranskassa, Malvillessa.
Millainen oli kouluruokailu lukiossasi?
-Savenayssa oli maksullinen ruoka, mutta siihen kuului paljon kaikkea. Joka
päivä tunnin lounastauko alkoi alkusalaattibuffetilla. Pääruoalla oli kolme
kasvis- ja lihavaihtoehtoa, joista sai valita mieluisimman, keittäjät annostelivat
valitsemasi lajit lautaselle. Runsaan pääruuan lisäksi tarjottiin vielä juustoa,
jugurttia ja jälkiruoka tai hedelmä. Yhden päivän ruuat maksoivat 4,5€
ja vuoden aikana siitä kertyi maksettavaksi peräti 500-600 euroa.
Kuinka pitkiä päiviä sinulla oli?
-Puoli yhdeksästä viiteen tai kuuteenkin asti, mutta noilla eväillä ja kavereiden
seurassa jaksoi kyllä loppuun asti. Tosin vapaa-aikaa jäi enää hyvin
niukasti.
6
Iida Isotalus

Ehkä ihmisen koko ei merkitse
Faktoja talveen liittyen
Ehkä ihmisen koko ei merkitse,
ehkä vain hänen sydämensä.
Ehkä ihmistä ei ole luotu ajattelemaan suurta
vaan luomaan pientä.
Ehkä ihminen ei olekaan niin suuri,
eikä muurahainen pieni.
Ihmisen ajatus olkoon suuri,
mutta teko on pieni.
Ihminen olkoon pieni,
ja maailma olkoon suuri.
1.
2.
3.
4.
5.
Tiesitkö, että lumihiutale on kuin sormenjälki.
Jokainen niistä on erilainen.
Osa tutkijoista väittää, ettei revontuliakaan
voi löytää kahta samanlaista.
Ne syntyvät aurinkotuulen varattujen
hiukkasten osumisesta maan ilmakehään.
Amerikassa Hyvää joulua! toivotetaan
sanomalla Merry Christmas!, kun taas
esimerkiksi Australiassa, Bahamalla ja
Uudessa-Seelannissa toivotetaan Happy Christmas!
Pohjoisella pallonpuoliskolla tähtitieteellisen
määritelmän mukaan talvi alkaa
talvipäivänseisauksesta 21. tai 22. joulukuuta
ja päättyy kevätpäivänseisaukseen 20. tai 21.
maaliskuuta.
Monissa maissa joulua vietetään varsinaisesti
vasta 25. päivä joulukuuta.
Iida-Sofia Laine
7
Sonja Heino

Kioski
Keskellä koulua, siellä se on. Ah, niin lyhyen kävelymatkan päässä, ja mitä
kaikkea hyvää sieltä saakaan.
Rauman lukion oppilaskunnan hallitus ylläpitää kioskin toimintaa.
Käydään tukussa, uudistetaan tuotevalikoimaa, toimitaan kassatäteinä ja
siivotaan kioskia. Hallitus ylläpitää myös kioskin vieressä sijaitsevan erittäin
suositun kahvikoneen sekä limsa-automaattien toimintaa, joita on muutama
ympäri koulua.
Meiltä saa vaikka mitä. Suklaapatukat, limsat, energiajuomat, karkkipusseja,
sipsipusseja, nuudeleita, ananasta, tonnikalaa, pillimehuja, teetä,
tikkareita... Sesongin mukaan keväisin lämpimämpien ilmojen saavuttua
myymme myös jäätelöä. You name it, we got it!
Mainittakoon myös, miten edullisesti kioski tuotteitaan myy. Rauman
lukion oppilaskunnan hallitus on järjestö, joka ei saa tehdä voittoa. Tuotteet
hinnoitellaan tukkuhintojen perusteella, mahdollisimman mataliksi. Jos
hallitukselle jää jotain käteen, käytämme ne rahat opiskelijoiden hyväksi
järjestämällä erilaisia tempauksia.
Ja onhan niitä hutejakin… Nacholautanen salsakastikkeella. Hyvä idea,
vaikea toteuttaa käytännössä. Tee. Nuoret eivät tosiaankaan juo teetä. Ainakaan
koulussa. Mustat tikkukaramellit. Ihmiset pitävät vain vihreistä bonboneista,
eikä sille mahda mitään.
Kannattaa siis kipaista pikimmiten vierailulle kioskin luukulle. Iloiset kassaneidit
palvelevat teitä siellä välituntisin.
Sonja Heino
Lumihiutaleen elämä.
Kun synnyn, on kylmä.
Syntymähetkeni on pieni ja olematon.
Meitä syntyy liian monia samaan aikaan.
Kukaan ei kiinnitä huomiota yksilöön.
Osa tuotteista on hittejä, toiset huteja. Jo muutaman vuoden ajan kioskista
on saanut nuudeleita. Ne päihittävät muut tuotteet menekillään. Tänä
vuonna hallitus lisäsi ruokapuolelle myös tonnikalan, joka on kätevä, vatsan
täyttävä lisä nuudelikuppiin, jos kouluruoka ei jostakin syystä maistu. Myös
Power King -energiajuomien suosio on melkoinen. Samoin Ginger Ale -nimistä
limsaa menee paljon. Todettakoon, että myös suklaapatukat, irtokarkkipussit
ja suuri osa limsoista ovat hyvin suosittuja, eikä niitä jää kaappeihin
notkumaan.
Yksin en ole mitään.
Kun meitä on monta,
olemme jotain kaunista,
perheemme valkea.
Elämäni ajan olen kaunis,
minä ja perheeni tuomme valon tähän pimeyteen.
Kun kuolemme, maa muuttuu takaisin mustaksi,
ja koko maailma alkaa odottaa meitä taas.
8
Iida-Sofia Laine

Enemmän kuin peli.
Kuljen sateessa pyörälläni harjoituksiin. Elämäni tuntuu
menevän päin seiniä, enkä jaksaisi enää kulkea eteenpäin.
Silti jaksan raahata itseni kerta toisensa jälkeen harjoituksiin.
Ehkä se on jokin huume, kun tuntee kuuluvansa jonnekin. Ei
ehkä mihinkään tiettyyn lajiin, mutta joukkueeseen. Tuntee
kuuluvansa johonkin suurempaan. Oli sitten katsoja, tuomari
valmentaja, pelaaja tai vaikka valokuvaaja istumassa yksin
nurkassa, niin jokainen tuntee kuuluvansa siihen samaan
kokonaisuuteen. Ilman sitä kuuluvuuden tunnetta on vaikea
pelata kaikella intohimolla. Sen intohimon avulla jokainen
onnistuminen tuntuu loistavalta. Jokainen pienikin asia
saattaa tuntua kuin sisimmässä räjähtäisi raketti. Raketti,
joka levittää hyvää oloa ympäri kehoa ja antaa lisää voimaa
ja uskoa itseen. Onnistumisen tunne säteilee ympäri kehoa,
eikä seuraava asia vain voi mennä pieleen. Tällöin syntyy
onnistumisia onnistumisien perään. Toisaalta, homma toimii
myös toiseen suuntaan; jos jokin ei onnistu, ei synny tunnetta,
jonka avulla voisi onnistua. Jokainen onnistuminen
on yhtä juhlaa. Jokainen epäonnistuminen on surua. Joten
mennään kaikki; onnistutaan yhdessä.
Ida-Sofia Laine
9

Rauman lukion oppilaskunnan hallituksen tavoitteena on parantaa
koulun viihtyisyyttä ja yhteishenkeä
Oppilaskunnan hallitus koostuu tällä hetkellä 15 jäsenestä, joiden
kausi on loppumaisillaan. Hallitus toimii vuoden verran kerrallaan.
Uusi hallitus aloittaa toimintansa vuodenvaihteen jälkeen. Hallitus
kootaan vapaaehtoisista oppilasta, joista äänestetään. Ennen hallituksen
äänestämistä äänestetään puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta.
Äänestykset suorittavat oppilasryhmien luottamusoppilaat.
Nykyisen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja Fanny-Mari Lehtonen,
varapuheenjohtaja ja kioskivastaava Riikka Pasanen, sihteeri
Hanna Salo, Suomen Lukiolaisten Liiton vastaavat Veera Sinervo ja
Henna Karimäki, rahastonhoitaja Aleksi Saustila, kuuluttaja
Loviisa Huuhka, julisteidentekijä Johan Sjövall, kahvikonevastaava
Oskari Parviainen, juhlavastaava ja kioskivastaava Sonja Heino ja
rivijäsenet Roni Koivu, Suvi Koivusalo, Selina Raunio,
Anna Kauno ja Venla Katila.
Oppilaskunnan hallituksen päätehtävänä on parantaa koulun
viihtyisyyttä ja yhteishenkeä. Tapahtumat, kioski ja kahvikone ovat
hallituksen ylläpitämiä palveluita. Nykyinen hallitus on järjestänyt
kautensa aikana useita tapahtumia koulussa ja vapaa-ajalla. Jokaista
tapahtumaa varten on tehty työryhmä joka vastaa tapahtuman järjestelyistä,
jokaisen suuremman tapahtuman työnjaon hoitaa juhlavastaava.
Kioski on monien oppilaiden käyttämä palvelu. Kioskissa
työskentelee moni hallituksen jäsen, pääasiassa työtä tekevät kioskivastaavat.
Kioskivastaavat täyttävät kioskin säännöllisesti myytävillä
tuotteista. Kahvikone on juoma-automaateista hallituksen vastuulla
kokonaan. Kahvikonevastaava huoltaa ja täyttää koneen tarpeen
tullen. Hallitus edustaa oppilaskunnan mielipidettä koulua koskevia
muutoksissa esimerkiksi seiskariviin tulleista muutoksista ja kurssitarjottimen
hyväksymisestä. Hallituksesta lähtee myös edustaja
Suomen Lukiolaisten Liiton kokoontumiseen.
Oppilaskunnan hallitus
Kokoukset ovat hallituksen toimivuuden ydin. Kokouksissa kehitellään tulevia tapahtumia
ja käydään läpi muita kouluun liittyviä asioita. Kokoukseen järjestämisestä vastaa
puheenjohtaja, joka tekee myös asialistan. Sihteerin tehtävänä on kirjata tehtyjä päätöksi.
Yhteydenpito kokouksien välillä on tärkeää. Hallitus on tehnyt itselleen Facebook-ryhmän
jossa jäsenet ottavat yhteyttä toisiinsa, jättävät kysymyksiä ja ideoita, kaikkiin jäseniin
ei välttämättä saada yhteyttä koulupäivän aikana ja siksi ryhmä on tehty. Puhelimella
pidetään myös yhteyttä kiireellisissä asioissa. Puheenjohtaja on lähettänyt ilmoituksen
kokouksista tekstiviestillä, tekstiviesti on todettu tehokkaimmaksi tavaksi ilmoittaa yhteisestä
tapaamisesta.
Yhteydenpito oppilaisiin ja koulunhenkilökunnan välille on tärkeää. Kuuluttamisella,
julisteilla, keltaisilla lapuilla ja Wilma-viestillä hallitus pitää yhteyttä oppilaisiin. Hallituksen
jäseniltä kysytään useasti myös suoraan kasvotusten. Yhteydenpito koulunhenkilökunnan
kanssa hoidetaan yleensä kasvotusten juttelemalla.
Oma kokemikseni hallituksesta
Oma kokemukseni hallituksessa ollessani on ollut mukavat. Hain hallitukseen koska halusin
vaikuttaa kouluni asioihin. Hallituksessa ollessani itseluottamukseni on parantunut.
Suurille väkijoukoille puhuminen ei ole enää niin vaikeaa kuin ennen. Mukavaa oli myös
vastata toisten kysymyksiin, kun tietää asioista. Kioskissa työskentely on ollut kivaa
vaikka se välillä tuntuukin täydeltä työltä. Itselleni kaikista haastavin tehtävä on ollut
bussien tilaaminen. Inhottavinta on ollut lukiobileiden siivoaminen. Elämä oli vain hallitusta
ensimmäisen puolen vuoden aikana. Tuntui siltä, että koulunkäynti ei ollut tärkeää,
vaikka se olikin. Vastuutehtäväni hallituksessa oli julisteiden luominen. Hallituksessa
oleminen vei myös vapaa-aikaani, kun tein julisteita tapahtumia varten. Julisteiden tekeminen
tuntui kyllä itsestäni harrastukselta, vaikka se oli välillä erittäin työlästä. Toivon
jokaiselta hallitukseen hakevalla olevan valmiudet tekemään kaikkea.
10
Johan Sjövall

OPPILASKUNNAN HALLITUS
2012
OPPILASKUNNAN HALLITUS
2013 ALOITTAA KEVÄÄLLÄ!!