Vesihuollon kehitt.missuunnitel - Rauma
Vesihuollon kehitt.missuunnitel - Rauma
Vesihuollon kehitt.missuunnitel - Rauma
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
TIIVISTELMÄ<br />
RAUMAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA<br />
Vesihuoltolain mukaisesti kunnan tulee <strong>kehitt</strong>ää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä<br />
vastaavasti lain tavoitteiden toteuttamiseksi. Tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto,<br />
että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin<br />
moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen<br />
viemäröinti.<br />
Lain mukaan kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää<br />
ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon <strong>kehitt</strong>ä<strong>missuunnitel</strong>mat. Kehittä<strong>missuunnitel</strong>ma<br />
ei ole kuntaa tai muita tahoja sitova oikeusvaikutteinen suunnitteluväline, vaan vesihuollon<br />
tavoitteita määrittelevä asiakirja. Se on lain perustelujen mukaisesti tarkoitettu joustavaksi<br />
kunnan vesihuollon suunnittelun välineeksi. Sen sisältö ja tarkkuus riippuvat kunkin kunnan<br />
tarpeista. Suunnitelmassa on tarpeen osoittaa alueet, jotka on tarkoitus sisällyttää vesihuoltolaitosten<br />
toiminta-alueisiin. Suunnitelmasta on siten syytä ilmetä, mitkä kunnan<br />
alueet on tarkoitus saattaa vesihuoltolaitosten vesijohto- ja viemäriverkostojen piiriin sekä<br />
millä aikataululla toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa.<br />
Kehittä<strong>missuunnitel</strong>man tulee kattaa kunnan koko alue. Kehittä<strong>missuunnitel</strong>massa tulee<br />
esittää kunnan aluetta koskevat vesihuoltopalvelujen <strong>kehitt</strong>ämistavoitteet, päämäärät, organisatoriset<br />
linjaukset, <strong>kehitt</strong>ämissuunnittelun kytkeytyminen muuhun suunnitteluun ja<br />
yhdyskuntarakenteen <strong>kehitt</strong>ymiseen. Kehittä<strong>missuunnitel</strong>massa tulee myös tarkastella vesihuoltolaitosten<br />
toiminta-alueiden ulkopuolelle todennäköisesti jäävien hajaasutusalueiden<br />
vesihuollon ongelmia ja <strong>kehitt</strong>ämistarpeita.<br />
<strong>Rauma</strong>n vesihuollon <strong>kehitt</strong>ämisen painopisteet ovat:<br />
• hyvälaatuisen raakaveden saannin turvaaminen<br />
o veden laadun turvaaminen raakavesilähteissä osallistumalla aktiivisesti mm.<br />
SATAVESI-ohjelmaan<br />
o jatketaan Järilänvuoren tekopohjavesihankkeen selvitystä<br />
• veden toimittaminen asukkaille hyvälaatuisena ja mahdollisimman häiriöttömästi<br />
o jatketaan verkoston peruskunnostusta<br />
• vesilaitoksen toimintavarmuuden parantaminen<br />
o säiliötilavuuden lisääminen<br />
o vedenkäsittelylaitoksen ympärivuorokautinen ajo parantaisi käsittelytehoa<br />
• vesilaitoksen toiminta-alueen hallittu laajentaminen<br />
• toiminta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen liittäminen vesijohto- ja viemäriverkostoihin<br />
• puhdistamolle tulevien vuotovesien määrän vähentäminen:<br />
o kiinteistöiltä tulevien perus- ja sadevesien johtaminen hulevesiviemäriin<br />
o hulevesiviemäriverkoston laajentaminen<br />
o jätevesiviemäriverkoston saneeraus<br />
• vesijohtoverkoston hukkaveden määrän pysyttäminen pienenä<br />
• jätevesiviemäriverkon laajentaminen siten, että kaikkien taajasti asuttujen alueiden<br />
jätevedet saadaan puhdistamolle
• jäteveden käsittelystä päättäminen, vaihtoehtoisesti joko<br />
o Maanpäänniemen jäteveden puhdistamon saneeraus ja ympäristöluvan hakeminen<br />
jätevesien johtamiselle mereen (lupa haettava vuoden 2004 loppuun<br />
mennessä) tai<br />
o tehdään päätös yhteispuhdistuksen pysyvästä jatkamisesta metsäteollisuuden<br />
puhdistamolla<br />
• haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen<br />
o asetuksen mukaiset toimenpiteet (ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomaiset)<br />
o kiireellisyys aikataulu selvityksille/toteuttamiselle<br />
o osuuskuntien perustamisen edistäminen<br />
• <strong>Rauma</strong>n seudun kuntien yhteistyö<br />
• valmiussuunnitelmatyön loppuun saattaminen<br />
• kehitetään yhteistyötä kaavoituksen ja muun kunnallisteknisen suunnittelun, ympäristön-<br />
ja terveydensuojelun sekä rakennusvalvonnan kanssa<br />
Lähivuosien tärkeimpiä päätöksiä tulevat olemaan mahdollinen Järilänvuoren tekopohjaveden<br />
käyttöönotto, jätevesien yhteispuhdistuksen muuttaminen pysyväksi metsäteollisuuden<br />
kanssa tai vaihtoehtoisesti oman jätevedenpuhdistamon saneeraus sekä hajaasutusalueiden<br />
taajamien jätevesihuolto. Vesisäiliötilavuuden lisääminen on välttämätöntä<br />
riippumatta siitä mitä raakavettä veden valmistukseen käytetään. Valmiussuunnitelman<br />
päivittäminen on myös lähitulevaisuuden hankkeita.<br />
Vesihuoltoverkostot kaipaavat jatkuvaa saneerausta, jotta vesihuollon palvelutaso kyetään<br />
turvaamaan. Vuosittain on pystyttävä perusparantamaan tietty määrä verkostoa, jotta vältyttäisiin<br />
tilanteelta, jossa liian paljon verkostosta tulee samaan aikaan käyttöikänsä loppupäähän.<br />
Keskitettyjen verkostojen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen jätevesien käsittelyä tulee tehostaa<br />
kesäkuussa 2003 annetun asetuksen (542/2003) mukaisesti. Asetus tuli voimaan<br />
vuoden 2004 alussa, ja siinä on annettu 10 - 14 vuoden siirtymäaikoja vaatimusten toteuttamiselle.<br />
<strong>Rauma</strong>lla on useita viemäriverkoston ulottumattomissa olevia, taajaan rakennettuja<br />
alueita, joilla ympäristöön johdettavat jätevedet aiheuttavat haittaa ja asumisviihtyvyyden<br />
alentumista. Tässä suunnitelmassa on haja-asutuksen kylätaajamia varten<br />
laadittu rakentamisaikataulu, jonka mukaan tiheimmin asutut alueet saavat viemärin asetuksen<br />
siirtymäajan kuluessa. Viemäröinti perustuu paineviemäröintiin, jossa yhden tai<br />
useamman kiinteistön yhteisellä pumppaamolla jätevedet pumpataan paineputkeen ja johdetaan<br />
jätevedenpuhdistamolle. Kustannukset tästä tulevat olemaan yhteensä noin 3,8<br />
milj. euroa, 5 000 euroa/liitettävä kiinteistö. Kiinteistöille tulee lisäksi kustannuksia pumppaamoista<br />
ja kiinteistöllä tehtävistä putkitöistä.<br />
Viemäröinnin ulkopuolelle jäävillä haja-asutusalueilla tulisi toteuttaa jätevesien tehokas<br />
kiinteistökohtainen käsittely. Kaupunki pyrkii edistämään myös vesihuolto-osuuskuntien<br />
perustamista, jotta haja-asutusalueiden ja tiheästi asuttujen kesäasuntoalueiden asukkaat<br />
pääsisivät järjestetyn vesihuollon piiriin.
1. JOHDANTO.....................................................................................................................4<br />
2. VESI- JA VIEMÄRILAITOSTOIMINNAN SYNTYHISTORIA RAUMALLA .....................6<br />
3. YLEISET SUUNNITTELUPERUSTEET ..........................................................................8<br />
3.1 Suunnittelualue ........................................................................................................8<br />
3.2 Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö ......................................................................8<br />
3.2.1 Maakuntakaavoitus..............................................................................................8<br />
3.2.2 Yleiskaavoitus......................................................................................................8<br />
3.2.3 Asemakaavoitus ..................................................................................................9<br />
3.2.4 Ranta-asemakaavoitus ........................................................................................9<br />
3.2.5 Natura-alueet.......................................................................................................9<br />
3.3 Väestönkehitys ja elinkeinot .................................................................................10<br />
4. VESIHUOLLON NYKYTILA ..........................................................................................11<br />
4.1 Hallinto ja organisaatio..........................................................................................11<br />
4.2 Veden hankinta ja jakelu........................................................................................12<br />
4.2.1 Raakaveden hankinta ........................................................................................12<br />
4.2.2 Talousveden valmistus ja laatu..........................................................................12<br />
4.2.3 Vesijohtoverkosto ja vesisäiliö ...........................................................................13<br />
4.2.4 Vedenkulutus.....................................................................................................14<br />
4.2.5 Keskitetyn järjestelmän ulkopuoliset alueet .......................................................14<br />
4.2.6 Ylikunnallinen yhteistyö .....................................................................................16<br />
4.3 Viemäröinti ja jätevesien käsittely ........................................................................16<br />
4.3.1 Jätevesi- ja hulevesiviemäröinti .........................................................................16<br />
4.3.2 Jäteveden puhdistus ja jätevesikuormitus .........................................................17<br />
4.3.3 Keskitetyn järjestelmän ulkopuoliset alueet .......................................................20<br />
4.3.4 Ylikunnallinen yhteistyö .....................................................................................20<br />
4.4 Arvio vesihuollon toimintavarmuudesta ..............................................................21<br />
4.4.1 Raakavesilähteiden riittävyys ja tila ...................................................................21<br />
4.4.2 Talousveden laatu ja valmistus..........................................................................22<br />
4.4.3 Vedenjakelu.......................................................................................................22<br />
4.4.4 Jäte- ja hulevesiviemäröinti ...............................................................................23<br />
4.4.5 Jäteveden puhdistus..........................................................................................23<br />
4.4.6 Varautuminen poikkeustilanteisiin......................................................................24<br />
5. VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET SEKÄ RAHOITUS ......................24<br />
5.1 Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät <strong>Rauma</strong>lla...............................25<br />
5.2 Rahoitus..................................................................................................................26<br />
5.2.1 <strong>Rauma</strong>n Veden oma rahoitus ............................................................................26<br />
5.2.2 Kunnan rahoitus.................................................................................................27<br />
5.2.3 Kiinteistön omistajien oma rahoitus ...................................................................27<br />
5.2.4 Ulkopuolinen rahoitus ........................................................................................27<br />
6. KEHITTÄMISTOIMENPITEET ......................................................................................28<br />
6.1 Uudisrakentaminen ja saneeraus .........................................................................28<br />
6.1.1 Raakaveden hankinta, vedenkäsittelylaitos ja vedenjakelu ...............................28<br />
6.1.2 Yhdysvesijohdot.................................................................................................29<br />
6.1.3 Verkostot, peruskunnostus ................................................................................29<br />
6.1.4 Verkostot <strong>kehitt</strong>ämistarvealueilla .......................................................................29<br />
1
6.1.5 Jätevedenpuhdistamot ja lietteenkäsittely .........................................................34<br />
6.1.6 Tonttituotanto/ uudet asemakaava-alueet..........................................................34<br />
6.2 Toimintaperiaatteet <strong>Rauma</strong>n Veden toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla..34<br />
6.2.1 Mahdollisuus hyödyntää vesihuoltolaitosten verkostoja.....................................35<br />
6.2.2 Kiinteistökohtaiset ratkaisut ...............................................................................35<br />
6.3 Muut palvelut ..........................................................................................................38<br />
6.4 Muut toimenpiteet ..................................................................................................38<br />
6.4.1 Elinkeinoelämän tarpeet ....................................................................................38<br />
6.4.2 Sammutusvesihuolto .........................................................................................38<br />
6.5 Toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin.....................................38<br />
6.5.1 Varautuminen poikkeus- ja häiriötilanteisiin.......................................................38<br />
6.5.2 Valmiussuunnitelmat..........................................................................................39<br />
6.6 Organisaatioiden ja yhteistyön <strong>kehitt</strong>äminen ......................................................39<br />
6.6.1 Yhteistyö kunnan alueella..................................................................................39<br />
6.6.2 Kuntien välinen yhteistyö ...................................................................................39<br />
6.7 <strong>Vesihuollon</strong> <strong>kehitt</strong>ämisratkaisujen vaikuttavuus.................................................39<br />
6.7.1 Kustannukset.....................................................................................................39<br />
6.7.2 Palvelujen saatavuus.........................................................................................40<br />
6.7.3 Talousveden laatu .............................................................................................40<br />
6.7.4 Ympäristö ..........................................................................................................40<br />
6.7.5 Yhdyskuntarakenne ...........................................................................................40<br />
6.7.6 Vaihtoehtojen vertailu ........................................................................................41<br />
7. TOIMENPIDEOHJELMA...............................................................................................41<br />
8. TIEDOTTAMINEN SUUNNITELMASTA .......................................................................41<br />
9. SUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN .............................................................................41<br />
10. YHTEENVETO ............................................................................................................42<br />
LIITTEET: Liite 1: Kehittämistoimenpiteet<br />
Liite 2:<br />
Liite 3:<br />
Kehittämistoimenpiteet, aikataulu<br />
Kehittä<strong>missuunnitel</strong>ma, kartta<br />
ASIAKIRJALINKIT:<br />
http://www.rauma.fi/info/tilastoja<br />
http://www.ymparisto.fi> Ympäristönsuojelu> Vesien suojelu><br />
Haja-asutuksen vesiensuojelu<br />
http://www.kunnat.net> Kuntaliiton asiantuntijapalvelukset> Yhdyskunta,<br />
tekniikka ja ympäristö> Vesihuolto> Haja-asutuksen<br />
jätevedet<br />
http://www.rauma.fi/vesi/<br />
2
SUUNNITTELUTYÖSSÄ ERI ALUEISTA KÄYTETTÄVIÄ NIMITYKSIÄ<br />
suunnittelualue<br />
<strong>kehitt</strong>ämistarvealue<br />
toiminta-alue<br />
vesihuoltoverkoston<br />
tarvealue<br />
haja-asutusalue<br />
alue, jota käsillä oleva suunnitelma koskee = kunnan<br />
koko alue<br />
alue, jolla on ilmennyt selkeä tarve vesihuoltopalveluiden<br />
<strong>kehitt</strong>ämiseen<br />
= suurehkon asukasjoukon tarve<br />
= yleis- tai asemakaava-alue<br />
= alue, jolla ympäristönsuojelumääräyksiä<br />
= pohjavesialue<br />
= muu erikseen mainittu tarve<br />
vesihuoltolain mukainen vesihuoltolaitoksen toiminta-alue<br />
<strong>kehitt</strong>ämistarvealue, jolla vesihuoltolaitos voi hoitaa vesihuoltopalveluiden<br />
tuottamisen<br />
asemakaava-alueen ulkopuolinen alue, joka voi olla <strong>kehitt</strong>ämistarvealuetta<br />
3
1. JOHDANTO<br />
Vesihuoltolain mukaisesti kunnan tulee <strong>kehitt</strong>ää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä<br />
vastaavasti lain tavoitteiden toteuttamiseksi (VHL 5 §). Tavoitteena on turvata sellainen<br />
vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja<br />
muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta<br />
asianmukainen viemäröinti (VHL 1 §).<br />
Lain mukaan kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää<br />
ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon <strong>kehitt</strong>ä<strong>missuunnitel</strong>mat. Kehittä<strong>missuunnitel</strong>mia<br />
laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa (VHL 5 §).<br />
Kunnat voivat sopia myös yhteisten <strong>kehitt</strong>ä<strong>missuunnitel</strong>mien laadinnasta. Kunnan tulisi hyväksyä<br />
vesihuollon <strong>kehitt</strong>ä<strong>missuunnitel</strong>mat 1.3.2004 mennessä.<br />
Kehittä<strong>missuunnitel</strong>ma ei ole kuntaa tai muita tahoja sitova oikeusvaikutteinen suunnitteluväline,<br />
vaan vesihuollon tavoitteita määrittelevä asiakirja. Se on lain perustelujen mukaisesti<br />
tarkoitettu joustavaksi kunnan vesihuollon suunnittelun välineeksi. Sen sisältö ja tarkkuus<br />
riippuvat kunkin kunnan tarpeista. Suunnitelmassa on tarpeen osoittaa alueet, jotka<br />
on tarkoitus sisällyttää vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin. Suunnitelmasta on siten syytä<br />
ilmetä, mitkä kunnan alueet on tarkoitus saattaa vesihuoltolaitosten vesijohto- ja viemäriverkostojen<br />
piiriin sekä millä aikataululla toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa.<br />
Lain perustelujen mukaan erityistä huomiota tulee kiinnittää vesihuollon <strong>kehitt</strong>ämiseen ja<br />
järjestämiseen nykyisten vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden välittömässä läheisyydessä<br />
olevilla alueilla. Näillä alueilla on todennäköisimmin tunnistettavissa mahdollinen suurehkon<br />
asukasjoukon tarve tai ympäristön- tai terveydensuojelulliset syyt, jotka laukaisevat<br />
vesihuoltolaissa tarkoitetun järjestämisvelvollisuuden (VHL 6 §). Lisäksi tulee kiinnittää<br />
erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja<br />
rakennuslaissa tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla yleis- tai asemakaavan laatiminen<br />
on vireillä sekä alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain 19 §:n nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset<br />
(VHL 5 §).<br />
Kehittä<strong>missuunnitel</strong>man tulee kattaa kunnan koko alue. Kehittä<strong>missuunnitel</strong>massa tulee<br />
esittää kunnan aluetta koskevat vesihuoltopalvelujen <strong>kehitt</strong>ämistavoitteet, päämäärät, organisatoriset<br />
linjaukset, <strong>kehitt</strong>ämissuunnittelun kytkeytyminen muuhun suunnitteluun ja<br />
yhdyskuntarakenteen <strong>kehitt</strong>ymiseen. Kehittä<strong>missuunnitel</strong>ma viestii nykyisille ja tuleville<br />
asukkaille, miten kunnassa suhtaudutaan vesihuollon <strong>kehitt</strong>ämiseen ja hoidetaan vesihuoltoasioita.<br />
<strong>Vesihuollon</strong> <strong>kehitt</strong>ä<strong>missuunnitel</strong>man laatiminen tulee sovittaa yhteen kunnan maankäytön<br />
suunnittelun kanssa. Sen laatijoiden tulee olla yhteistyössä terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaisen<br />
sekä kunnan alueella toimivien vesihuolto-osuuskuntien sekä<br />
muiden vesihuoltolaitosten kanssa. Varsinkin vesihuollon toimintavarmuuden ja poikkeustilanteisiin<br />
varautumisen parantamiseksi, pohjavesi- tai tekopohjavesivarojen käytön lisäämiseksi<br />
ja kuntien raja-alueiden vesihuollon <strong>kehitt</strong>ämiseksi yhteydenpito myös naapurikuntien<br />
ja niiden vesihuoltolaitosten kanssa on tarpeen.<br />
Kehittä<strong>missuunnitel</strong>massa tulee myös tarkastella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolelle<br />
todennäköisesti jäävien haja-asutusalueiden vesihuollon ongelmia ja <strong>kehitt</strong>ä-<br />
4
mistarpeita. Vaihtoehdoiksi jäävät usean kiinteistön yhteiset tai kiinteistökohtaiset vesihuoltoratkaisut.<br />
Viime vuosina on kiinnitetty huomiota myös vesihuoltolaitosten organisaatioiden <strong>kehitt</strong>ämiseen<br />
ja laitosten yhteistyön parantamiseen kunnan alueella ja yli kuntarajojen. Tarkasteltavia<br />
asioita olisivat esimerkiksi vesihuolto-osuuskuntien perustamis- ja yhdistämistarpeet<br />
ja niiden liittyminen suurempiin vesihuoltolaitoksiin, kuntien vesihuoltolaitosten yhteistyön<br />
<strong>kehitt</strong>äminen sekä alueellisten vesihuoltoyhtiöiden perustaminen.<br />
Kehittä<strong>missuunnitel</strong>maa laadittaessa on otettava huomioon alueelliset tai seudulliset vesihuollon<br />
yleis- ja <strong>kehitt</strong>ä<strong>missuunnitel</strong>mat, kunnan ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräykset,<br />
kunnan rakennusjärjestys, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat, ympäristövahinkojen<br />
torjuntasuunnitelmat sekä vesihuoltolaitosten nykyiset toiminta-alueet ja kunnan kaavaalueet.<br />
5
2. VESI- JA VIEMÄRILAITOSTOIMINNAN SYNTYHISTORIA RAUMALLA<br />
Monessa maamme kaupungissa pohdittiin vesilaitoksen rakentamista jo 1800-luvun puolivälissä<br />
ja ensimmäinen vesilaitos aloittikin toimintansa Helsingissä vuonna 1876. Vesi- ja<br />
viemärilaitokset syntyivät ensin suurempiin ja vähitellen myös pienempiin kaupunkeihin.<br />
Ennen Suomen itsenäistymistä vesi- ja viemärilaitoksia oli perustettu kuuteentoista kaupunkiin.<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen perustamiseen 28.11.1934 johtivat<br />
edellisten vuosikymmenten aikana alkanut elinympäristön pilaantuminen ja tarve puhtaasta<br />
juomavedestä.<br />
<strong>Rauma</strong> oli tiheään asuttu ja kun likaviemäriä ei ollut, likavedet ja jätteet jäivät omaan pihaan,<br />
yleensä pihan perällä sijaitsevaan avoimeen tarhaan tai ruumaan. Jokirannan asukkaat<br />
johtivat likavetensä kaupungin läpi virtaavaan jokeen; samoin menettelivät myös tehtaat<br />
ja pienemmät verstaat joen yläjuoksulla. Maaperä saastui, kaivot pilaantuivat, joki haisi<br />
ja kulkutaudit levisivät. Asian tilaa ryhtyi parantamaan vuonna 1880 perustettu terveydenhoitolautakunta,<br />
joka alkoi valvoa mm. pihojen ja katujen puhtaanapitoa ja joen yläjuoksulla<br />
sijaitsevien verstaiden likavesien laskua. Lautakunta teki myös useita esityksiä<br />
vesijohdon ja viemärin rakentamisesta. Vuonna 1902 valtuusto viimein päätti terveydenhoitolautakunnan<br />
aloitteesta, että joen likaaminen on lopetettava. Uusi pykälä tuli tosin<br />
voimaan vasta 1906, sillä Sjöblomin Nahkateollisuus Oy teki valtuuston päätöksestä valituksen<br />
Kuvernöörinvirastoon ja asian käsittely kesti vuosia. Sjöblom oli myös esittänyt, että<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupunki ottaisi mallia muista kaupungeista ja ryhtyisi hankkimaan paikkakunnalle<br />
loakkolaitosta (=viemärilaitosta). Maistraatti määräsi nahkatehtaan puhdistus- ja kokoamiskaivoiksi<br />
kolme likakaivoa.<br />
Vuonna 1908 haju oli jo niin paha, että joen läheisyydessä tuskin pystyi hengittämään ja<br />
kirjoittelu lehtien yleisön osastoilla kiihtyi. Maistraatti kehotti terveydenhoitolautakuntaa<br />
puhdistamaan joen viipymättä ja tarkistamaan nahkatehtaan vesien puhdistusta. Vuonna<br />
1909 valtuusto asetti komitean pohtimaan jokikysymystä, mutta tuloksia ei saatu aikaan.<br />
Nahkatehdas hangoitteli vastaan sille asetettuja vaatimuksia ja esitti edelleen, että kaupungin<br />
yhteinen viemärilaitos olisi ainoa oikea ratkaisu.<br />
Maaperä likaantui jatkuvasti ja kaivovesi huononi juomakelvottomaksi. Viipurin kaupungininsinööri<br />
Bernhard Gagneur ehdotti vuonna 1910 kaupungin valtuusmiehille, että <strong>Rauma</strong>lle<br />
rakennettaisiin vesijohtolaitos, joka käyttäisi raakavetenään pohjavettä. Ehdotus ei<br />
kuitenkaan vielä johtanut toimenpiteisiin, vaikka Gagneur lupasi maksaa itse kaikki kustannukset,<br />
jos vesi ei riittäisikään.<br />
Vuonna 1911 eräs kaupunkilainen pyysi sähkeitse lääkintöhallitukselta apua, että haju<br />
joesta saataisiin poistetuksi. Lääkintöhallitus lähetti sähkeen terveydenhoitolautakunnalle<br />
ja velvoitti tätä ryhtymään asiassa tarpeellisiin toimenpiteisiin. Myös kuvernöörin virasto<br />
heräsi asiaan ja huomasi, että kaupungissa ei vielä ollut yleistä viemäriä ja terveydenhoitolautakuntaa<br />
kehotettiin viipymättä ryhtymään toimenpiteisiin likaviemärin hankkimiseksi.<br />
Valtuusto asetti komitean valmistelemaan sekä viemäri- että vesijohtohanketta. Komitea<br />
ryhtyi töihin ja insinööri Gagneurin kanssa tehtiin sopimus pohjavesitutkimuksista. Koepumppauksia<br />
tehtiin Otan kentän seutuvilla vuosina 1912-1914. Vettä ei kuitenkaan saatu<br />
tarpeeksi ja Gagneur joutui itse lupauksensa mukaisesti maksamaan osan kustannuksista.<br />
6
Jätevesiasioitakaan ei saatu kuntoon ja riidat nahkatehtaan kanssa jatkuivat Maistraatissa<br />
ja raastuvanoikeudessa. Ensimmäinen maailmansota käytiin ja vesi- ja viemäriasioita yhä<br />
vatvottiin <strong>Rauma</strong>lla, kaikki olivat nyt kuitenkin yhtä mieltä asian tarpeellisuudesta. Kaupunginjohtaja<br />
Oskar Neron aloitteesta alkoi likavesiviemärisuunnitelma laatiminen vuonna<br />
1923 ja samana vuonna rahatoimikamari ehdotti valtuustolle, että suunnitelma laajennettaisiin<br />
koskemaan myös vesijohtolaitosta. Apuna käytettiin Helsingin vesijohtolaitoksen<br />
johtajan insinööri A. Skogin asiantuntemusta. Hanke osoittautui niin kalliiksi, että taas asia<br />
hautautui muutamaksi vuodeksi.<br />
Helsinkiläinen Yleinen Insinööritoimisto sai vuonna 1926 tehtäväkseen laatia suunnitelman<br />
ja kustannusarvion <strong>Rauma</strong>n viemäri- ja vesijohtolaitosta varten. Helsingin vesilaitoksen<br />
johtaja A. Skog ja insinööri R. Granqvist tarkistivat suunnitelmat ja likaviemärisuunnitelmasta<br />
joutui insinööri Granqvist tekemään uuden ehdotuksen. Tämä suunnitelma valmistui<br />
1928. Kun syksyllä 1932 kaupunginhallitus vihdoin ehdotti valtuustolle, että lopullinen likaviemärilaitoksen<br />
suunnitelma tilattaisiin insinööri Granqvistiltä, valtuusto hylkäsi ehdotuksen<br />
äänin 14 vastaan 13. Asiasta oli tehty puoluekysymys ja väitettiin, että vain varakkaat<br />
kaupunkilaiset hyötyisivät hankkeesta ja lama-aikana työväestö joutuisi raatamaan halvemmilla<br />
palkoilla varakkaampien hyväksi. Vihdoin tammikuussa vuonna 1933 valtuusto<br />
vahvisti Granqvistin ja Neuvotteleva Insinööritoimisto osakeyhtiön (entinen Yleinen Insinööritoimisto)<br />
suunnitelmat ja vesi- ja viemärilaitosta alettiin rakentaa. Vesijohtoa rakennettiin<br />
5,2 km ja viemäriä 4,5 km. Nykyisen valtion virastotalon paikkeille rakennettiin jätevedenpuhdistamo,<br />
Vähämaanpuistoon pumppaamo ja Äyhönjärven rantaan vesilaitos. Vesitorni<br />
nousi paikalle, jossa se nytkin on. Laitokset aloittivat toimintansa 28.11.1934.<br />
(historian tietoja on ammennettu mm. <strong>Rauma</strong>n kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen 50- ja<br />
60-vuotis historiikeista)<br />
7
3. YLEISET SUUNNITTELUPERUSTEET<br />
Suunnittelun lähtötietoina on käytetty kunnasta, Tilastokeskuksesta, Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta<br />
sekä tehdyistä suunnitelmista ja selvityksistä saatuja tietoja.<br />
3.1 Suunnittelualue<br />
Suunnittelualueena on <strong>Rauma</strong>n kaupunki. Naapurikuntia ovat Eurajoki, Lappi, Kodisjoki ja<br />
Pyhäranta.<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungin kokonaispinta-ala on 864 km², josta maa-aluetta 251 km² ja vesialuetta<br />
613 km². Maa-alueesta saariston osuus on 25 km².<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupunki kuuluu Satakuntaliiton, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Länsi-<br />
Suomen ympäristölupaviraston toiminta-alueisiin.<br />
3.2 Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö<br />
3.2.1 Maakuntakaavoitus<br />
Voimassa oleva seutukaava (5) on laadittu Satakuntaliiton toimesta, eikä sitä ole vielä korvattu<br />
maakuntakaavalla. Seutukaava on tarkistettu ja täydennetty 11.01.1999 ja se on<br />
saanut lainvoiman 04.04.2001 (KHO).<br />
Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittaman maakuntasuunnitelman laatiminen käynnistettiin<br />
Satakunnassa vuonna 2001.<br />
3.2.2 Yleiskaavoitus<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungin yleiskaava on oikeusvaikutteeton ja kattaa koko kaupungin alueen.<br />
Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.8.2003, mutta ei ole voimassa koska<br />
valitusprosessi on kesken.<br />
Keskustan osayleiskaava, joka on oikeusvaikutteinen, on myös hyväksytty 25.8.2003,<br />
mutta ei ole voimassa koska valitusprosessi on kesken.<br />
Lisäksi <strong>Rauma</strong>lla on vuonna 2001 hyväksytty oikeusvaikutteiset Keskisaariston osayleiskaava,<br />
joka käsittää <strong>Rauma</strong>n saariston entisen kaupungin alueella ja Eteläisten rantojen<br />
osayleiskaava, joka käsittää <strong>Rauma</strong>n merenrannat Kortelasta etelään. Kaavat ovat voimassa<br />
lukuun ottamatta kiinteistöjä, joiden osalta valitusprosessi on kesken. Vuonna 1999<br />
on hyväksytty oikeusvaikutteinen Pohjoisten rantojen osayleiskaava.<br />
8
Muut hyväksytyt osayleiskaavat ovat oikeusvaikutuksettomia. Näitä ovat Salinkedon, Tiilivuoren,<br />
Koilahdentien, Kollan, Urporadan ja valtatien 12 risteysalueen, Pirttialho-<br />
Kaaronrannan, Tarvolan, Koijärven, Vasaraisten-Soukaisten, Kortelan-Unajan, Ottilan,<br />
Sorkan, Unajan, Vermuntilan, Voiluoto-Anttilan, Kaaron, Kortelan ja Uotilan osayleiskaavat.<br />
Yleiskaavassa on merkitty mahdollisina yhdyskuntarakenteen laajenemisalueina:<br />
• Uotilan alueen eteläpuolelta nk. Nikula1, Nikula 2, Nikula 3 ja Kourula 1<br />
• Kortelan alueen eteläpuolelta nk. Kortela 1<br />
• Pirttialho-Kaaronranta alueet<br />
• Kinno<br />
• kaupungin pohjoispuolelta nk. Haapasaarentie 3, Vanha-Lahti ja Pyytjärven<br />
alue<br />
3.2.3 Asemakaavoitus<br />
Asemakaavoitettua aluetta on n. 3.480 ha, joka on 14 % kaupungin pinta-alasta. Kaavoitusohjelman<br />
mukaan suunnittelun painopiste on keskustan <strong>kehitt</strong>ämisessä. Tärkeimpiä vireillä<br />
olevia kaavahankkeita ovat:<br />
• Keskustan <strong>kehitt</strong>äminen – Radanvarsitie ja Lampolan alue, Vanhan <strong>Rauma</strong>n liikekorttelit<br />
ja tori, Euromarkat (uusi)<br />
• Keskustan asuntorakentaminen – Papinpuisto, Rautatienkatu, Kaivopuistontie (uusi),<br />
Veturiaukio (uusi)<br />
• Tieverkko – VT 12:n jatkaminen satamaan<br />
• Pientaloalueet : Kinno (uusi)<br />
Asemakaavahankkeita on kaikkiaan kolmisenkymmentä.<br />
3.2.4 Ranta-asemakaavoitus<br />
Rantakaavat ovat 1.1.2000 alkaen voimassa asemakaavoina ja niihin sovelletaan rantaasemakaavaa<br />
koskevia säännöksiä.<br />
Ranta-asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Ranta-asemakaavoja on <strong>Rauma</strong>n alueella<br />
18 kpl yhteispinta-alaltaan n. 344 ha. Lisäksi tarpeellisuuspäätös ranta-asemakaavan<br />
laatimisesta on tehty 24:lle alueelle.<br />
3.2.5 Natura-alueet<br />
Natura 2000 – verkostoon kuuluu kaksi aluetta: <strong>Rauma</strong>n diabaasialue Sorkassa ja <strong>Rauma</strong>n<br />
saaristo.<br />
9
3.3 Väestönkehitys ja elinkeinot<br />
<strong>Rauma</strong>n väestömäärä on ollut suurimmillaan 1980- luvun puolivälissä, jolloin asukkaita oli<br />
yli 39.600 henkeä. Tämän jälkeen kaupungin väestömäärän kasvu on kääntynyt laskuun<br />
ollen vuonna 2002 enää 37.034 henkeä. Väestömäärän kehitys ja ennuste on esitetty seuraavassa<br />
taulukossa.<br />
Taulukko 3.1. Väestömäärän kehitys ja ennuste vv. 2002 – 2030<br />
Vuosi 1995 2000 2002 2010 2020 2030<br />
Väestön määrä 38.162 37.190 37.034 35.552 34.364 33.041<br />
Lähde: Tilastokeskus /ALTIKA<br />
<strong>Rauma</strong>n väestö on keskittynyt keskustaajaman alueelle: kolme neljästä raumalaisesta<br />
asuu alle kolmen kilometrin etäisyydellä torista.<br />
Kotitalouksia oli vuonna 2001 yhteensä 17.406 kappaletta. Vuonna 2001 kesäasuntoja<br />
kunnassa oli 1.252 kpl.<br />
<strong>Rauma</strong>n elinkeinorakenteen muutosta vuosien 1995 ja 2000 välisenä aikana voidaan tarkastella<br />
seuraavasta taulukosta. Taulukossa on myös vuoden 2001 ennakkotieto.<br />
Taulukko 3.2. Työpaikat toimialoittain<br />
1995 2000 2001<br />
kpl % kpl % kpl %<br />
Maa- ja metsätalous 272 1,8 211 1,3 180 1,1<br />
Teollisuus 5552 35,9 5548 33,8 5682 34,1<br />
Rakentaminen 1134 7,3 1072 6,5 1089 6,5<br />
Yksityiset palvelut 4496 29,0 5312 32,3 5382 32,4<br />
Julkiset palvelut 3781 24,4 4054 24,7 4051 24,4<br />
Tuntematon 241 1,6 226 1,4 248 1,5<br />
yhteensä 15476 16423 16632<br />
Alkutuotannossa työskentelevien osuus on vähentynyt kyseisellä aikavälillä ja palvelualoilla<br />
sen sijaan lisääntynyt.<br />
10
4. VESIHUOLLON NYKYTILA<br />
4.1 Hallinto ja organisaatio<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungin vesihuollosta vastaa <strong>Rauma</strong>n Vesi, joka on kaupungin omistama liikelaitos.<br />
<strong>Rauma</strong>n Vesi on teknisen lautakunnan alainen organisaatio, jonka johtajana toimii<br />
teknisen toimen johtaja. <strong>Rauma</strong>n Vesi hoitaa toiminta-alueillaan ja osin ulkopuolellakin<br />
talousvesi-, jätevesi- ja hulevesipalvelut.<br />
Toiminta-alue on viimeksi hyväksytty vuonna 1993. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueena<br />
on nykyiset asemakaavoitetut alueet sekä osa haja-asutusaluetta. Vesilaitoksen toimintaalueena<br />
on kaupungin keskusta-alue, Uotilan, Kaaron, Monnan, Unajan, Voiluodon, Anttilan,<br />
Kulamaan ja Vermuntilan taajamat.<br />
Vesilaitoksella on yhteensä 26 kokopäiväistä työntekijää. <strong>Rauma</strong>n Vesi hoitaa myös Säkylän<br />
vesilaskutuksen sekä Hanhisten vesiosuuskunnan laskutuksen.<br />
<strong>Rauma</strong>n Veden organisaatio on kuvattu seuraavassa kaaviokuvassa.<br />
TEKNINEN LAUTAKUNTA<br />
RAUMAN VESI<br />
Teknisen toimen johtaja<br />
Seppo Heikintalo<br />
VVL-TOIMISTO<br />
Toimistonhoitaja<br />
Kanslisti<br />
VERKOSTOT<br />
Verkostoinsinööri<br />
LAITOKSET<br />
Käyttöpäällikkö<br />
Sähkö- ja automaatioteknikko<br />
VERKOSTOT<br />
Mittariasentajat<br />
Putkiasentajat<br />
VESILAITOS<br />
Laboratorion hoitaja<br />
Vesilaitoksen hoitajat<br />
VERKOSTOJEN KARTOI-<br />
TUS<br />
Maanmittausteknikko<br />
Kartoittajat<br />
JÄTEVEDEN PUHDISTAMO<br />
JA PUMPPAAMO<br />
Laboratorion hoitaja<br />
Puhdistamonhoitajat<br />
11
4.2 Veden hankinta ja jakelu<br />
4.2.1 Raakaveden hankinta<br />
<strong>Rauma</strong>n Vesi hankkii raakavettä talousveden valmistukseen kuntalaisille. Teollisuuden<br />
suurimmat vedenkäyttäjät hankkivat itse tarvitsemansa veden. <strong>Rauma</strong>n kaupungilla on<br />
Länsi-Suomen vesioikeuden vuonna 1997 antama lupa johtaa Eurajoesta vettä enintään<br />
0,2 m³/s vuorokausikeskiarvona laskettuna sekä vuonna 1962 saatu lupa ottaa 0,2 m³/s<br />
vettä vesijohtokanavasta, jolla UPM Kymmene Oyj johtaa vettä Eurajoesta.<br />
Raakavesialtaana toimii Äyhönjärvi. Raakavetenään laitos käyttää joko Lapinjoen tai Eurajoen<br />
vettä. Lapinjoen vesi johdetaan Äyhönjärveen UPM-Kymmene Oyj:n omistamaa<br />
kanavaa pitkin raakavesialtaan koillisosaan. Eurajoen ja Lapinjoen välillä on UPM:n raakavesitunneli<br />
mikä mahdollistaa Eurajoen veden johtamisen Lapinjokeen ja siitä edelleen kanavaa<br />
pitkin <strong>Rauma</strong>lle.<br />
Toinen vaihtoehto Eurajoen veden johtamiseksi Äyhönjärveen on pumpata vesi laitoksen<br />
omistamalla pumppausjärjestelmällä raakavesiputkea pitkin altaan luoteisosaan. Pumppausjärjestelmä<br />
käsittää Eurajoen Pappilankoskella olevan pumppaamon, Koivuniemessä<br />
olevan vesisäiliön sekä purkupäässä olevan mittaus- ja venttiiliaseman.<br />
Eurajoen vesi voidaan ottaa raakavesiputkea pitkin myös suoraan laitokselle raakavesiallas<br />
ohittaen. Tämä vaihtoehto on tarkoitettu varajärjestelmäksi niissä tapauksissa että raakavesiallasta<br />
ei voida käyttää.<br />
Raakavettä <strong>Rauma</strong>n Vesi käyttää vuosittain n. 3,0 – 3,2 Mm³. Äyhönjärven käytettävissä<br />
olevien säännöstelyrajojen +2,10 - +3,80 vesitilavuus on 570 000 m³, mikä vastaa noin<br />
kymmenen viikon vedentarvetta <strong>Rauma</strong>lla.<br />
Raakaveden saanti vähävetisinä vuosina on turvattu siten, että Kokemäenjoen ja Köyliönjoen-Eurajoen<br />
välille on rakennettu korvausvesiputki pumppausjärjestelmineen. Järjestelmä<br />
turvaa riittävän virtaaman Eurajoessa myös kuivina kausina.<br />
<strong>Rauma</strong>lla ei ole merkittäviä pohjavesimuodostumia.<br />
4.2.2 Talousveden valmistus ja laatu<br />
Verkostoon pumpattava vesi valmistetaan lähellä Äyhönjärveä olevalla vedenkäsittelylaitoksella.<br />
Laitoksen prosessi on kaksivaiheinen. Ensimmäisenä vaiheena on pystyselkeytyslaitos,<br />
joka on rakennettu vuonna 1966 ja toisena vaiheena on flotaatiolaitos, joka on<br />
rakennettu 1981.<br />
Pystyselkeytyslaitosta ajetaan vakiokuormalla 150 l/s. Saostus tapahtuu pH:ssa 5. Saostuskemikaalina<br />
käytetään rautasulfaattia (PIX 115) ja pH:n säätö suoritetaan kalkilla. Lietteen<br />
laskeuttamisen apuna käytetään polymeeriä. Flotaatiolaitosta ajetaan kulloisenkin<br />
tarpeen mukaan 150 – 200 l/s. Flotaatiossa saostus tapahtuu samassa pH:ssa samoilla<br />
kemikaaleilla kuin pystyselkeytyslaitoksessa. Mangaanin hapetus ja desinfiointi suoritetaan<br />
12
natriumhypokloriitilla. Jälkikäsittelynä on aktiivihiilisuodatus. Hiilisuodattimia on viisi kappaletta<br />
ja kukin suodatin on käytössä 20 kk, jonka jälkeen suodattimen hiilet aktivoidaan.<br />
Laitos on käynnissä klo 6 – 22, jona aikana valmistetaan kuluttajille menevä vesi sekä<br />
nostetaan vesitornin pinta seuraavan yön kulutusta varten. Vuorokaudessa vettä pumpataan<br />
verkostoon keskimäärin 7.300 m³. Vuodessa vettä verkostoon pumpataan n.<br />
2.600.000 m³. Vesi täyttää talousveden laatuvaatimukset ja –suositukset.<br />
Vedenlaatua valvotaan hyväksytyn valvontatutkimusohjelman mukaisesti (valvontatutkimusohjelma<br />
on tarkistettu viimeksi v 2002). <strong>Rauma</strong>n vesilaitoksen toimittama vesimäärä<br />
edellyttää vuodessa otettavaksi ns. jatkuvan valvonnan näytteitä 24 kpl ja jaksottaisen<br />
seurannan näytteitä 3 kpl vuodessa. Näiden lisäksi jatkuvaan valvontaan sisältyvät määritykset<br />
tehdään neljä kertaa vuodessa Haapasaaresta ja verkoston siitä osasta, johon vesi<br />
johdetaan Ropan ottamolta Pyhärannasta. Hanhisten verkoston osasta otetaan vuosittain<br />
kaksi näytettä. Jaksottaisen valvonnan määritykset tehdään vesilaitokselta lähtevästä vedestä<br />
neljä kertaa vuodessa ja vesitornista otetusta näytteestä kerran vuodessa.<br />
Jatkuvanvalvonnan näytteitä otetaan verkostosta 2 kpl kuukaudessa. Verkostonäytepisteet<br />
ovat Uotilan terveyskeskus, Meriristi, Hesburger tori, Voiluodon koulu, Kaaron koulu ja<br />
aluesairaala. Raakavedestä tutkitaan jatkuvan valvonnan määritykset neljä kertaa vuodessa.<br />
Vesilaitoksen omassa käyttölaboratoriossa käyttötarkkailulla määritetään kerran viikossa<br />
tarvittava kemikalointitaso ja varmistetaan, että puhdistettu vesi täyttää asetetut laatuvaatimukset<br />
ja tavoitteet.<br />
4.2.3 Vesijohtoverkosto ja vesisäiliö<br />
Vesijohtoverkosto kattaa erittäin hyvin lähes kaikki vakituisen asumisen käytössä olevat<br />
kiinteistöt. Vielä ilman vesijohtoa olevia alueita löytyy Vasaraisilta Kodisjoen suuntaan ja<br />
Soukaisten kylä. Pienempiä alle kymmenen kiinteistön alueita löytyy muualtakin.<br />
Vesijohtoverkosto on suunniteltu paitsi kaupungin omien asukkaiden käyttöön, myös kriisitilanteista<br />
tai muista syistä johtuvien kuntien välisen vesihuollon tarpeisiin. Kaikkiin naapurikuntiin<br />
on olemassa suora vesijohtoyhteys lukuun ottamatta Kodisjokea, jonne voidaan<br />
toimittaa vettä Pyhärannan kautta.<br />
Vedenjakelujärjestelmään kuuluu yksi ylävesisäiliö, jonka tilavuus on 2.400 m³. Vesilaitos<br />
käyttää tornia verkostopaineen tasaajana ja yökulutuksen vesivarastona. Vesilaitos pumppaa<br />
torniin vettä sovitun määrän työpäivän aikana. Laitoksen pysähdyttyä klo 22 jää puhdasvesipumppu<br />
vielä pumppaamaan verkostoon vettä klo 24:ään asti. Tämän jälkeen vuorokauden<br />
ensimmäiset kuusi tuntia kaupunkilaisten tarvitsema vesi johdetaan verkostoon<br />
vesitornista.<br />
Vesilaitoksella on 3.000 m³ alavesisäiliö, josta vesi pumpataan laitoksen sulkemisen jälkeen.<br />
Myös aamun ensimmäisten tuntien kulutus saadaan alavesisäiliöstä.<br />
13
Jakeluverkon piiriin kuuluu noin 36.500 asukasta, liittymisasteen vesijohtoverkostoon ollessa<br />
98,5 %. Liittyneitä kiinteistöjä verkostossa on noin 7.300 kappaletta. <strong>Rauma</strong>n Veden<br />
hoidossa on vesimittareita yli 6.400 kappaletta.<br />
Jakeluverkoston pituudet putkimateriaaleittain on esitetty seuraavassa taulukossa.<br />
Taulukko 4.1. Putkipituudet materiaaleittain vuonna 2003<br />
materiaali muovi valurauta asbestisementti muut yhteensä<br />
pituus, km 305 100 4 2 411<br />
Vesijohtoverkoston kunto on kohtalainen. Putkirikkoja on vuodessa noin 50 kpl.<br />
4.2.4 Vedenkulutus<br />
Vuonna 2002 vesilaitokselta pumpattiin vettä verkostoon 2.547.920 m³, keskimäärin 6.980<br />
m³/d. Seuraavaan taulukkoon on koottu vedenkulutukset vuosilta 1998-2002.<br />
Taulukko 4.2. Käytetty raakavesi sekä verkostoon pumpattu ja myyty vesimäärä<br />
laitoksen käyttämä<br />
raakavesi<br />
verkostoon pumpattu<br />
vesi<br />
1998 1999 2000 2001 2002<br />
milj.m³ 3,11 3,03 3,16<br />
milj.m³ 2,64 2,70 2,65 2,57 2,55<br />
m³/d 7.233 7.397 7.260 7.041 6.986<br />
laskutettu vesimäärä milj.m³ 2,35 2,45 2,39 2,20 2,41<br />
hukkavesi-% 10,8 % 9,2 % 9,8 % 14,3 % 5,3 %<br />
Laskuttamaton kulutus sisältää mm. vuotovesiä ja verkoston huuhteluvesiä. Pienestä hukkavesimäärästä<br />
voidaan päätellä verkoston kunnon olevan kohtalainen.<br />
4.2.5 Keskitetyn järjestelmän ulkopuoliset alueet<br />
Keskitetyn vedenhankinnan ja –jakelun ulkopuolella asuu vain muutamia satoja henkilöitä.<br />
Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan varassa olevat asukkaat saavat talousvetensä pääosin<br />
omista kaivoista, jotka ovat yleensä rengasrakenteisia kuilukaivoja tai kallioporakaivoja.<br />
Kaivovesien laadusta ei ole tehty tarkempia kartoituksia, mutta Lounais-Suomen<br />
ympäristökeskus on selvityksessään ”Lounais-Suomen vesihuollon <strong>kehitt</strong>ämisstrategia”<br />
todennut, että kiinteistökohtaisen vedenhankinnan varassa toimivan asutuksen talousve-<br />
14
den laatu on selvästi keskimäärin heikompaa kuin keskitetyn verkoston piirissä olevien talouksien.<br />
Noin 50 % oman kaivon varassa olevista kärsii joko huonolaatuisesta vedestä tai<br />
ajoittaisesta veden puutteesta. Yleisimpiä laatuhäiriöitä aiheuttavat maaperäoloista johtuva<br />
veden runsas rauta- ja mangaanipitoisuus, pintavesien pääsystä johtuvat korkeat mikrobija<br />
humuspitoisuudet ja ihmisen toiminnasta johtuva typpiyhdisteiden pitoisuuden nousu.<br />
Porakaivoissa on lisäksi todettu joitakin kallioperästä johtuvia korkeita radon- ja arseenipitoisuuksia.<br />
Talousveden käsittely on melko kallista ja menetelmät työläitä, joten veden käsittely<br />
on kiinteistöillä melko harvinaista.<br />
<strong>Rauma</strong>n terveysvalvonnan mukaan <strong>Rauma</strong>lla yksityisten tutkituttamissa kaivovesinäytteissä<br />
ei ole esiintynyt terveydellistä haittaa aiheuttavia aineita, kuten esim. radon, arseeni ja<br />
fluoridi. Kaivovesien haitat ovat olleet lähinnä esteettisiä, esim. korkeita rauta ja mangaani<br />
määriä.<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungin alueella vesilaitostoiminta-alueen ulkopuolella toimii 14 vesiosuuskuntaa<br />
tai vesijohtokimppaa. Vesiosuuskunnan osakkaat tekevät sopimuksen kaupungin<br />
kanssa ja kaupunki toimittaa veden vahvistettujen taksojen mukaisilla hinnoilla. Liittymismaksua<br />
ei erikseen peritä. Hanhisten ja Kortelantien vesiosuuskunnassa vesi toimitetaan<br />
osuuskunnalle. Kaupunki vastaa vesijohtolinjan käyttökelpoisuudesta veden johtamiseen<br />
suorittamalla mm. tarvittavat verkostohuuhtelut ja korjaamalla hälytysluonteiset putkirikot.<br />
Tällä tavalla talousvetensä saa n. 270 kiinteistöä.<br />
Taulukko 4.3.<br />
<strong>Rauma</strong>lla toimivat vesiosuuskunnat ja vesijohtokimpat, osakasmäärät,<br />
johtopituudet, rakentamisvuodet sekä pääjohdon koko ja<br />
materiaali.<br />
osakasmäärä<br />
pituus rak.vuosi Runkojohto<br />
Koko/laatu<br />
Kortelan vesiosuuskunta 15<br />
Vanhalahden vesiosuuskunta<br />
70 3 700 1993 110 M<br />
- lakkautettu 2004<br />
Rokintien vesiosuuskunta 17 1 750 1994 110 M<br />
Sokertopantien vesiosuuskunta 15 1 300 1994 63 M<br />
Ketunnummentien kiinteistöt 3 730 1996 63 M<br />
Hanhistenniemen vesiosuuskunta 40 4 500 1996 90 M<br />
Hanhisten vesiosuuskunta 27 1 950 1997 90 M<br />
Santperän vesiosuuskunta<br />
20 1 200 1997 110 M<br />
- lakkautettu 2004<br />
Sotkanojantien vesihuoltokunta 5 850 1998 63 M<br />
Voiluodonrannan vesihuoltoyhtymä 12 1 100 1998 63 M<br />
Puulun vesihuolto 19 1 500 1998 63 M<br />
Umpkarin vesihuolto 15 820 1999 63 M<br />
Tarvolantien vesihuolto 8 700 2000 63 M<br />
Kallenmäen vesihuolto 8 950 2004 63 M<br />
15
4.2.6 Ylikunnallinen yhteistyö<br />
Seudullisena yhteistyöhankkeena on vuonna 2003 laadittu perusselvitys seudullisen vesihuoltoyhtiön<br />
perustamisesta. Yhteistyöselvityksessä ovat mukana Eura, Eurajoki, Kiukainen,<br />
Kodisjoki, Köyliö, Lappi, Säkylä ja <strong>Rauma</strong>.<br />
Eurajoki<br />
Eurajoelle on yhdysvesijohto Ø 160, joka turvaa molempien kuntien kriisiajan vedensaantia.<br />
Lappi<br />
Lappiin on yhdysvesijohto Ø 160, joka turvaa molempien kuntien kriisiajan vedensaantia.<br />
Sopimus veden toimittamisesta ja runkovesijohdon rakentamisesta on tehty vuonna 1996.<br />
Pyhäranta<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupunki ostaa talousvettä Pyhärannan kunnalta (Ropan pohjavedenottamo)<br />
Vermuntilan ja Kulamaan taajamiin. Pyhärannan vettä käyttää n. 350 raumalaista.<br />
4.3 Viemäröinti ja jätevesien käsittely<br />
4.3.1 Jätevesi- ja hulevesiviemäröinti<br />
Keskitetyn jätevesiviemäröinnin piiriin kuuluu varsinaisen kaupunkitaajaman lisäksi lähinnä<br />
Uotilan ja Unajan alueet. Jätevesiviemäriverkosto ei kata koko <strong>Rauma</strong>n Veden toimintaaluetta.<br />
Toiminta-alueella on sakokaivoja ja umpisäiliöitä ( 138 kpl), jotka laitos tyhjentää<br />
jätevesimaksulla. Löytyy myös muutamia kymmeniä kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet<br />
jätevesiviemäriin vaikka se olisi mahdollista. He huolehtivat kaivojensa tyhjennyksestä<br />
omalla kustannuksellaan. Jätevesiviemäriverkkoon liittyneiden määrä koko kaupungin alueelta<br />
on noin 92 % vakinaisista asukkaista, liittymiä on noin 6.500 kpl.<br />
Viemäriverkoston kokonaispituus on n. 382 km, josta hulevesiviemäriä n. 120 km. Sekaviemäreitä<br />
ei <strong>Rauma</strong>lla ole. Jätevedenpumppaamoja verkostossa on 55 kpl ja hulevesipumppaamoita<br />
6 kpl. Pumppaamoista 32 kpl on liitetty langattomaan kaukokäyttöjärjestelmään.<br />
Seuraavassa taulukossa on esitetty putkipituudet materiaaleittain.<br />
16
Taulukko 4.4.<br />
Jätevesi- ja hulevesiviemäriverkoston putkipituudet materiaalien<br />
mukaan eriteltynä.<br />
materiaali hulevesiviemäri (m) jätevesiviemäri (m)<br />
muovi 41.000 175.000<br />
betoni 96.000 64.000<br />
muu 500 6.000<br />
yhteensä 137.500 245.000<br />
kaikki yhteensä 382.500 m<br />
Hulevesiviemäriin liittyneitä on noin 2.200 kpl. Hulevesiviemäri on rakennettu vielä pienemmälle<br />
alueelle kuin jätevesiviemäri, hulevedet hoidetaan monin paikoin avo-ojilla. Verkostoon<br />
ei myöskään ole aina liitytty vaikka se olisi mahdollista. Pienentääkseen puhdistamolle<br />
jätevesiviemärin kautta johdetun huleveden määrää, <strong>Rauma</strong>n Vesi on päättänyt,<br />
että kiinteistöjen, joiden on mahdollista liittyä viemäriin, on se tehtävä tai heiltä aletaan periä<br />
korotettua jätevesimaksua. Hulevesiviemäriin liittymisestä ei peritä liittymismaksua<br />
kahden vuoden siirtymäajan aikana.<br />
4.3.2 Jäteveden puhdistus ja jätevesikuormitus<br />
<strong>Rauma</strong>n Vedellä on käytössä yksi puhdistamo, Maanpäänniemen keskuspuhdistamo, jossa<br />
käsitellään lähinnä asumajätevesiä. <strong>Rauma</strong>n metsäteollisuudella on käytössä oma<br />
puhdistamo. Maanpäänniemen puhdistamolle on johdettu <strong>Rauma</strong>n asumajätevesien lisäksi<br />
• Eurajoen kunnan jätevedet vuodesta 1997 alkaen<br />
• Lapin kunnan jätevedet vuodesta 2000 alkaen<br />
• <strong>Rauma</strong>n, Eurajoen, Lapin ja Kodisjoen kuntien yhteisen kaatopaikan valumavedet<br />
• <strong>Rauma</strong>n metsäteollisuuden kaatopaikan valumavedet vuodesta 1993 alkaen<br />
Vuoden 2002 huhtikuusta alkaen Maanpäänniemen puhdistamolle tulevat jätevedet on<br />
pumpattu metsäteollisuuden (Oy Metsä-Botnia Ab ja UPM-Kymmene Oyj) jätevedenpuhdistamolle.<br />
Yhteispuhdistuksen perusideana on hyödyntää yhdyskuntajäteveden sisältämät<br />
ravinteet metsäteollisuuden jäteveden biologisessa pudistusprosessissa ja tuottaa<br />
molempien osapuolten kannalta nykyistä edullisemmin ja ympäristön kannalta parempi<br />
puhdistustulos. Alkuvaiheen seurantajakson ajalta on todettu, että kokonaistyppikuormitus<br />
mereen on kokeilun aikana puolittunut. Levätuotannolle suoraan käyttökelpoinen typpi on<br />
saatu poistetuksi lähes kokonaan. Kokonaisfosforikuormitus ei ole muuttunut oleellisesti.<br />
Ennakoidun lievän kasvun sijasta kuormitus mereen on ollut hieman pienempi kuin aiempi<br />
tavanomainen puhdistamojen yhteenlaskettu kuormitus.<br />
Kaupungin ja metsäteollisuuden välisessä, yhteispuhdistusta koskevassa sopimuksessa<br />
on sovittu viisi vuotta kestävästä koeajasta, minkä jälkeen on päätettävä lopullisesta jätevesien<br />
puhdistusjärjestelmästä.<br />
Maanpäänniemen jäteveden puhdistamolle on johdettu vuosina 2000-2003 seuraavat jätevesimäärät:<br />
17
Taulukko 4.5.<br />
Maanpäänniemen jätevedenpuhdistamo, tuleva vesimäärä<br />
2000 2001 2002 2003<br />
virtaama m³/a 4 076 460 3 925 070 3 848 144 3 784 646<br />
- Eurajoki m³/a 270 185 238 298 225 326 189 224<br />
- Lappi m³/a 145 016 82 060 86 988 142 415<br />
- kaatopaikat m³/a 56 514 33 265 29 023 25 006<br />
- vesilaitos m³/a 124 384 124 038 153 411 163 377<br />
- <strong>Rauma</strong> m³/a 3 480 361 3 447 409 3 353 396 3 264 624<br />
laskutettu jätevesimäärä m³/a 2 135 758 2 334 487 2 234 444 2 009 802<br />
laskuttamaton jätevesimäärä<br />
m³/a 1 344 603 1 112 922 1 118 952 1 254 822<br />
laskuttamaton jätevesimäärä<br />
% 39 32 33 38<br />
Laskuttamattoman jäteveden määrä sisältää jonkin verran vesijohtoverkoston vuotovesiä,<br />
jotka joutuvat jätevesiviemäriin.<br />
Laskuttamattoman jäteveden määrä <strong>Rauma</strong>lla on 32 – 39 % käsitellystä jätevesimäärästä.<br />
Viikkovirtaamia seuraamalla on nähty, että keväällä sulamisvesien aikaan ja syksyn sateiden<br />
aikana virtaamat ovat jopa nelinkertaisia kuivempiin kausiin verrattuna, joten verkostoon<br />
tulee paljon sinne kuulumattomia vesiä.<br />
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston vuonna 2000 antamat puhdistamon lupamääräykset<br />
on esitetty seuraavassa taulukossa. Puhdistustulosta seurattaessa tarkkailutulokset lasketaan<br />
neljännesvuosikeskiarvoina. Suluissa on ennen vuoden 2000 päätöstä voimassa<br />
olleet arvot.<br />
Taulukko 4.6.<br />
Puhdistamon voimassa olevat lupamääräykset<br />
jäännöspitoisuus<br />
poistoteho<br />
BOD 7ATU alle 15 mg O 2 / l (20 mg) yli 90 %<br />
fosfori, P alle 0,7 mg P / l (1,0 mg) yli 90 %<br />
COD CR alle 125 mg O 2 / l yli 75 %<br />
Kiintoaine 35 mg / l yli 90 %<br />
Luvassa on lisäksi maininta, että jos yhteiskäsittely metsäteollisuuden kanssa ei onnistu<br />
vaan jätevedet tullaan puhdistamaan Maanpäänniemen jätevedenpuhdistamolla, niin luvan<br />
saajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin valtioneuvoston päätösten 365/1994 ja 757/1998 mukaisen<br />
typenpoistotuloksen (poistoteho 70%) saavuttamiseksi niin nopeasti kuin se teknisesti<br />
on mahdollista.<br />
Jätevedenpuhdistamon tulokuormitus ja puhdistamon käsittelyteho selviävät seuraavasta<br />
taulukosta. Vuoden 2002 huhtikuusta alkaen jätevedet johdettiin metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle.<br />
18
Taulukko 4.7.<br />
Maanpäänniemen puhdistamolle tulevan jäteveden tulokuormitus<br />
ja puhdistamolta lähtevän jäteveden vesistöön aiheuttaman<br />
kuormitus sekä puhdistamon käsittelyteho vuosina 1999-2001<br />
1999 2000 2001<br />
BOD 7ATU tuleva kg/d 1943 2280 2041<br />
mg/l 207 205 190<br />
lähtevä kg/d 69 88 82<br />
mg/l 6,9 7,9 7,6<br />
puhdistusteho % 96,4 96,1 96,0<br />
fosfori<br />
typpi<br />
tuleva kg/d 57 72 76<br />
mg/l 6,1 6,5 7,1<br />
lähtevä kg/d 3,7 4,6 5,1<br />
mg/l 0,39 0,41 0,47<br />
puhdistusteho % 93,5 93,6 93,3<br />
tuleva kg/d 362 410 413<br />
mg/l 39,5 37 39<br />
lähtevä kg/d 294 313 336<br />
mg/l 30,8 28 31<br />
puhdistusteho % 18,8 23,7 18,6<br />
tuleva<br />
lähtevä<br />
COD CR kg/d 4560 5162 4912<br />
mg/l 490 464 457<br />
kg/d 583 680 675<br />
mg/l 60 61 63<br />
puhdistusteho % 87 87 86<br />
kiintoaine<br />
tuleva kg/d 3272 3478 3280<br />
mg/l 357 312 305<br />
lähtevä kg/d 85 99 92<br />
mg/l 8,3 8,9 8,6<br />
puhdistusteho % 97 97 97<br />
Puhdistamo on täyttänyt vesioikeuden sille asettamat lupamääräykset. Jos puhdistus jatkuisi<br />
Maanpäänniemen jätevedenpuhdistamossa, niin typen osalta ei päästä uuteen vaatimukseen.<br />
Yksityinen yritys on kompostoinut lietteet läheisellä kentällä ja saadun mullan on yritys<br />
markkinoinut viherrakentamiseen maanparannusaineeksi.<br />
19
4.3.3 Keskitetyn järjestelmän ulkopuoliset alueet<br />
Haja-asutuksen jätevesien käsittely<br />
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (273/2002) mukaan kiinteistökohtainen jätevesien<br />
käsittely haja-asutusalueilla on useimmiten hoidettu riittämättömällä tavalla. Valtaosa jäteveden<br />
käsittelylaitteista vaatisi tehostamista laitteiden iän, toimimattomuuden tai ympäristönsuojelullisesti<br />
riittämättömän tehon vuoksi. Näiden toimivuudesta vastaa yleensä kiinteistön<br />
omistaja. Riittämättömät puhdistustulokset johtuvat sekä menetelmien puutteista<br />
että olemassa olevien puhdistamoiden ylläpidon laiminlyönnistä. Haja-asutuksesta tulevien<br />
jätevesien määrä on lisääntynyt asuntojen varustetason myötä. Tähän ovat vaikuttaneet<br />
myös loma-asuntojen ja niissä vietetyn ajan lisääntyminen. Jätevesien viemäröinnissä ja<br />
käsittelyssä on havaittu ongelmia erityisesti, kun kiinteistö on rakennettu rannan läheisyyteen<br />
hyvin pienelle tontille tai kun pohjavesi on lähellä maanpintaa. Alueemme tyypillinen<br />
kallioinen ja savikkoinen maaperä aiheuttaa myös ongelmia kiinteistökohtaisessa jätevesien<br />
käsittelyssä. Haja- ja loma-asutuksen jätevedet ovat maatalouden jälkeen suurimpia<br />
vesistöjen fosforikuormittajia.<br />
Tilanne <strong>Rauma</strong>lla<br />
Keskitetyn järjestelmän ulkopuolella on arviolta 1 000 kiinteistöä, joissa asuu noin 2 500<br />
henkilöä. Viemäriverkoston ulkopuolella on myös suhteellisen taajaan asuttuja kylätaajamia,<br />
jotka voidaan katsoa olevan yhteisen viemäröinnin ja jätevesien käsittelyn tarpeessa.<br />
Osa näistä alueista kuuluu jo vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueeseen.<br />
<strong>Rauma</strong>lla on entisen maalaiskunnan alueella kaupunginvaltuuston 27.9.1993 hyväksymä<br />
asuinjätevesien käsittelyn osayleiskaava, jota on noudatettu kiinteistöjen jätevesien käsittelyssä.<br />
Siinä on alueittain määritelty taso, miten jätevedet on käsiteltävä. Ranta-alueille on<br />
tiukemmat vaatimukset kuin harvaan asutulle sisämaalle. Vesikäymälävedet on pitänyt kerätä<br />
tiiviiseen säiliöön ja ns. harmaat vedet on voitu johtaa ojaan tai maastoon esim. jonkin<br />
maasuotimen läpi. Jätevedet käsitellään haja-asutusalueilla vielä pääsääntöisesti saostuskaivoissa<br />
selkeyttämällä.<br />
Vuoden 2004 alusta on tullut voimaan valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä<br />
vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Uudet määräykset koskevat<br />
uudisrakentamista heti vuoden alusta. Käytössä olevien kiinteistöjen haltijoilla on jätevesijärjestelmien<br />
parantamiselle mahdollisuus pääsääntöisesti kymmenen vuoden siirtymäaikaan.<br />
4.3.4 Ylikunnallinen yhteistyö<br />
<strong>Rauma</strong>n Vesi on tehnyt jätevedenkäsittelyssä yhteistyötä naapurikuntien kesken seuraavasti:<br />
• Eurajoen kunnan jätevedet johdetaan <strong>Rauma</strong>n kaupungin viemäriverkkoon vuonna<br />
1994 laaditun sopimuksen mukaan. Jätevesien johtaminen alkoi vuonna 1997. Eurajoen<br />
jätevesien hydraulisen ja orgaanisen kuorman on arvioitu olevan noin 7-8 %<br />
kaupungin puhdistamon kuormituksesta ja tämän perusteella maksuksi on päätetty<br />
20
67 % laskennallisen taksan mukaisesta käyttömaksusta. Maksu sisältää verkosto-,<br />
pumppaamo- ja puhdistamokulut.<br />
• Lapin kunnan jätevedet johdetaan <strong>Rauma</strong>n kaupungin viemäriverkkoon vuonna<br />
1996 laaditun sopimuksen mukaan. Jätevesien johtaminen alkoi vuonna 2000.<br />
Siirtoviemärissä on yhteensä 11 pumppaamoa, joista 5 on <strong>Rauma</strong>n puolella. Kolmen<br />
vuoden siirtymävaiheen aikana yksikköhinta on 95 % kunnan perimistä käyttömaksuista<br />
ja sen jälkeen kaupunki perii jätevesien johtamisesta ja käsittelemisestä<br />
kaupungin laskennalliseen jätevesimaksutaksaan perustuvan maksun siten,<br />
että yksikköhinta on 67 % laskennallisen taksan mukaisesta käyttömaksusta. Hydraulisen<br />
ja orgaanisen kuorman on arvioitu olevan noin 5 % puhdistamon kuormituksesta<br />
• <strong>Rauma</strong>n, Eurajoen, Lapin ja Kodisjoen yhteiseltä kaatopaikalta sekä samassa yhteydessä<br />
olevalta teollisuuden kaatopaikalta johdetaan saniteetti- ja valumavedet<br />
kaupungin viemäriverkkoon. Tämä sopimus on ollut voimassa vuodesta 1996 asti.<br />
4.4 Arvio vesihuollon toimintavarmuudesta<br />
4.4.1 Raakavesilähteiden riittävyys ja tila<br />
Väestömäärän kehityksen ja yleisen vedenkulutuksen kehityksen perusteella voidaan<br />
päätellä, että raakaveden tarve ei kasva. Jos raakavesilähteiden vesimäärissä ei tapahdu<br />
merkittäviä määrän vähenemisiä, nykyiset raakavesilähteet riittävät tulevaisuudessakin.<br />
<strong>Rauma</strong>lla on vesioikeudelta yhteensä 0,4 m³/s vedenottoluvat, nykyinen tarve on hieman<br />
yli 0,1 m³/s.<br />
Veden hankinnan kannalta merkittävimpien jokien keskivirtaamat ovat:<br />
• Lapinjoki 3 m³/s<br />
• Eurajoki Pappilankoskella 11,4 m³/s<br />
• Kokemäenjoki Harjavallassa 231,1 m³/s<br />
Kokemäenjoen käyttökelpoisuusluokka on tyydyttävä ja Eurajoen ja Lapinjoen käytettävyysluokka<br />
on keskimäärin tyydyttävä johtuen mm. erittäin korkeasta humuspitoisuudesta.<br />
Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisussa nro 20 ”Vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuuden<br />
luokittaminen” on vedet luokiteltu viiteen luokkaan: erinomainen,<br />
hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Tyydyttävä tarkoittaa, että vesialue on jätevesien,<br />
hajakuormituksen tai muun toiminnan lievästi rehevöittämä tai vedenlaatu<br />
on muuten muuttunut. Tähän luokkaan kuuluvat myös luonnostaan huomattavan<br />
rehevät tai erittäin humuspitoiset vedet. Levähaittoja voi esiintyä<br />
toistuvasti. Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä, pohja-aineksessa tai<br />
eliöstössä voivat olla hieman luonnontilaisista arvoista kohonneet. Vesistö soveltuu<br />
yleensä tyydyttävästi useimpiin käyttömuotoihin.<br />
Lounais-Suomen ympäristökeskus, Satakuntaliitto ja Satakunnan TE-keskus ovat vuonna<br />
2002 tehneet aiesopimuksen Satakunnan vesistöjen tilan parantamisesta. Sopimuksen tavoitteita<br />
toteuttamaan käynnistettiin Satakunnan vesistöohjelma SATAVESI vuosille 2002-<br />
21
2006. SATAVESI-ohjelman merkittävin yhteistyö- ja <strong>kehitt</strong>ämistoiminta tapahtuu seitsemässä<br />
eri teemaan keskittyneessä työryhmässä, jotka ideoivat ja suunnittelevat tutkimus-,<br />
selvitys-, suunnittelu- ja kunnostushankkeita. Tavoitteena on ollut käynnistää pitkän tähtäimen<br />
yhteistyöhankkeita, jotka tarkastelevat vesistöjä kokonaisvaltaisesti ja pyrkivät<br />
myös sovittamaan yhteen erilaisia vesistöihin liittyviä intressejä.<br />
Jos raakaveden johtaminen Lapinjoesta ja Eurajoesta jostain syystä estyy, on Äyhönjärvessä<br />
vettä noin kymmeneksi viikoksi. Jos taas Äyhönjärven käyttö estyy, voidaan vettä<br />
johtaa Eurajoesta vesilaitokselle suoraan ohi Äyhönjärven. Mikäli raakavetenä käytetty<br />
pintavesi muuttuisi jostain syystä kokonaan käyttökelvottomaksi, saadaan <strong>Rauma</strong>lle talousvettä<br />
naapurikuntiin rakennettuja yhdysvesijohtoja pitkin. Veden käyttöä jouduttaisiin todennäköisesti<br />
säännöstelemään, sillä vettä ei saataisi määrällisesti riittävästi.<br />
4.4.2 Talousveden laatu ja valmistus<br />
Vesilaitoksella pystytään valmistamaan määräykset täyttävää talousvettä, mikäli raakaveden<br />
laadussa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Vesilaitoksella otetaan tänä vuonna käyttöön<br />
varavoimajärjestelmä, joten sähkökatkos ei lopeta vedenvalmistusta vaan vettä pystytään<br />
pumppaamaan verkostoon.<br />
Vesilaitoksella on oma laboratorio, jossa vedenlaatua seurataan jatkuvasti. Yöaikaan kun<br />
laitos on pysähtyneenä, vesi saadaan vesitornista.<br />
4.4.3 Vedenjakelu<br />
Vesi jaetaan suurimmaksi osaksi pumppaamalla se suoraan verkostoon vesilaitokselta. Illalla<br />
klo 22 jälkeen vettä pumpataan vielä kahden tunnin ajan laitoksen alavesisäiliöstä ja<br />
torni täyttyy yökulutusta varten. Yön tunnit käytetään tornin vettä ja aamulla laitoksen<br />
käynnistyttyä klo 6, aletaan valmistaa uutta vettä ja pumppaamaan sitä kulutukseen. Aamun<br />
hetket, kun vesi säiliöissä on vähimmillään ja uutta vettä ei vielä saada, ovat kriittisimmät<br />
hetket veden jakelun kannalta katsottuna. Suurempi säiliötilavuus antaisi lisäaikaa<br />
toimia mahdollisten häiriötilanteiden aikana.<br />
Vesijohtoverkostoa on yhteensä n. 410 km. Uutta vesijohtoa on rakennettu vuosittain noin<br />
3,5 km ja putkistoa on saneerattu n. 2 km vuodessa. Kovin huonokuntoista vesijohtoa ei<br />
verkostossa enää ole kovin paljoa, vesijohtovuotoja on vuosittain n. 50 kpl. Osa vuodoista<br />
saadaan selville kaupunkilaisten ilmoitusten perusteella, osa omien seurantatietojen perusteella.<br />
Verkostossa on 12 kpl paineenmittauspisteitä, joiden perusteella voidaan nähdä<br />
esim. jonkin alueen paineenlasku verkostossa. Vuotojen paikantamista helpottaisi, jos verkostossa<br />
olisi virtausmittauskaivoja, jotka antaisivat jatkuvaa tietoa virtaamista putkessa.<br />
Vesilaitoksella on yksi ympärivuorokautinen verkostopäivystäjä, joka tarkistaa vuototapaukset<br />
ja tarvittaessa ryhtyy toimiin vuodon korjaamiseksi. Jonkinlaisena rajana on pidetty<br />
sitä, että jos yli 20 kiinteistöä jäisi ilman vettä, niin korjaustoimiin ryhdytään välittömästi,<br />
muuten korjaus tehdään normaalina työaikana.<br />
22
Korkeimmissa kulutuspisteissä Uotilan ja Kollan alueilla on joskus ongelmia paineen riittävyyden<br />
kanssa ja verkostoon onkin suunnitteilla paineenkorotusaseman rakentaminen.<br />
Pitkien johto-osuuksien hännillä on myös esiintynyt laatuongelmia pienen kulutuksen<br />
vuoksi ja joidenkin putkiosuuksien päästä on juoksutettu vettä, jotta vesi vaihtuisi putkessa.<br />
<strong>Rauma</strong>n Vesi hoitaa myös useiden vesiosuuskuntien putkirikot.<br />
4.4.4 Jäte- ja hulevesiviemäröinti<br />
<strong>Rauma</strong>lla on yhteensä viemäriputkea n. 383 km, tästä jätevesiviemäriä n. 245 km. Jätevesiviemäriä<br />
on uusittu betoniputkesta muoviputkeksi, mutta betonista on vielä jäljellä n. 64<br />
km. Myös ensimmäisissä asennetuissa muoviputkissa on ollut ongelmia. Putken alkutäytön<br />
tiivistys on ollut puutteellista ja putket ovat painuneet kasaan. Viemärin uusiminen<br />
on tullut ajankohtaiseksi lähinnä sen vuoksi, että alueelle on tehty hulevesiviemäri. Osin<br />
vanhat putket ovat myös olleet huonokuntoisia. Varsinaisia kapasiteettiongelmia verkostossa<br />
ei ole esiintynyt. Isometsän teollisuusalueen läpi tulevaa putkea, johon on johdettu<br />
myös Eurajoen jätevedet, täytyy kuitenkin seurata aikana, jolloin esiintyy paljon vuotovesiä.<br />
Viemäritukoksia on vuodessa noin 200 kpl, lähinnä tonttijohdoissa. Viemäriverkoston vikapäivystys<br />
on ympärivuorokautinen ja laitoksella on käytössä oma pieni tonttijohtojen aukaisemiseen<br />
soveltuva pesuri.<br />
Vuotovesiä verkostossa on yli 30 % ja ne vievät omalta osaltaan verkoston kapasiteettia<br />
jätevesien johtamiselta. Vuotovedet lisäävät myös pumppaamoiden käyttökustannuksia ja<br />
lisäävät puhdistamon jätevesimäärää.<br />
Pumppaamoiden käytöntarkkailu jätevedenpuhdistamolla olevasta seurannasta toimii hyvin.<br />
Pumppaamoiden huollossa on periaatteena ollut, että jokaisella pumppaamolla käydään<br />
kerran viikossa.<br />
4.4.5 Jäteveden puhdistus<br />
Jätevedet on käsitelty vuoden 2002 huhtikuusta alkaen metsäteollisuuden yhteispuhdistamossa<br />
ja parhaillaan neuvotellaan mahdollisesta sopimuksen jatkamisesta. Puhdistus on<br />
toiminut pääosin hyvin ja kuormitus mereen on ollut pienempi kuin jos molemmat puhdistamot<br />
toimisivat yksinään. Ohijuoksutukseen on jouduttu turvautumaan pari kertaa ja silloin<br />
jätevedet on käsitelty Maanpäänniemessä pelkästään kemiallisesti.<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungin on jätettävä uusi ympäristölupahakemus tämän vuoden loppuun mennessä.<br />
Jos päädytään yhteispuhdistamon sijasta siihen, että jätevedet käsitellään omassa<br />
puhdistamossa, niin puhdistamon laajennuksessa tulee varautua typen poiston tehostamiseen.<br />
23
Yhteispuhdistamon jätevesiliete hävitetään polttamalla. Maanpäänniemen jätevesiliete<br />
kompostoitiin ja komposti meni maanparannusaineeksi. Kompostointia hoiti yksityinen yhtiö.<br />
4.4.6 Varautuminen poikkeustilanteisiin<br />
Erilaisiin poikkeustilanteisiin varautumista ja tarvittavia toimenpiteitä on esitetty lähemmin<br />
<strong>Vesihuollon</strong> valmiussuunnitelmassa, joka on laadittu viimeksi 1993. Uusi valmiussuunnitelma<br />
on valmisteilla. <strong>Rauma</strong>n kaupungin vesilaitoksen valvontatutkimusohjelma, jossa on<br />
esitetty toimenpiteet <strong>Rauma</strong>n talousveden laadun häiriötilanteissa, on viimeksi tarkistettu<br />
vuonna 2002.<br />
5. VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET SEKÄ RAHOITUS<br />
Yhteiskunnan tehtävät vesihuollon <strong>kehitt</strong>ämisessä keskittyvät vedenhankinnan turvaamiseen<br />
kaikissa olosuhteissa. <strong>Vesihuollon</strong> turvaamiseksi on yhteiskunnan kyettävä varmistamaan<br />
vesihuollon tarvitsemat voimavarat, joita ovat mm. kelvollinen raakavesi, ammattitaitoinen<br />
henkilöstö, energiansaanti, riittävät taloudelliset toimintaedellytykset sekä tarvittavat<br />
tutkimusresurssit.<br />
Vesilaitosten <strong>kehitt</strong>ämisessä on yleisesti pyrittävä seuraaviin tavoitteisiin vedenhankinnan<br />
ja –jakelun osalta:<br />
• Yhdyskuntien vedenhankinnan tulee käyttää niin hyvää raakavettä kuin se teknisesti ja<br />
taloudellisesti on mahdollista.<br />
• Kotitalouksien tulee saada vesijohdosta laadultaan kaikkiin tavanomaisiin käyttötarkoituksiin<br />
soveltuvaa vettä, mikä tulee varmistaa riittävän tehokkaalla vedenkäsittelyllä.<br />
• Vedenkäytössä tulee pyrkiä säästäväisyyteen.<br />
• Vedenhankinnan ja –jakelun tulee toimia keskeytyksettä.<br />
• Vesihuoltolaitosten tulee palvella kuluttajia tehokkaasti ja taloudellisesti.<br />
Valtioneuvoston periaatepäätös 19.3.1998 vesien suojelun tavoitteista vuoteen 2005<br />
edellyttää mm. seuraavia asioita:<br />
• Yhdyskuntien jätevesihaittojen vähentämisessä kiinnitetään huomiota erityisesti viemäriverkostojen<br />
parantamiseen, tehokkaaseen ravinteiden poistoon biologisessa jätevedenpuhdistuksessa<br />
sekä purkupaikan valintaan. Jätevedenpuhdistamoiden lietteenkäsittelyä<br />
tehostetaan ja siinä otetaan huomioon lisääntyvä tarve käsitellä haja-asutuksen<br />
jätevesilietteitä.<br />
• Yhdyskuntien viemäriverkostot rakennetaan ja pidetään yllä sekä tarvittaessa kunnostetaan<br />
niin, ettei pohjavesien pilaantumisvaaraa aiheudu.<br />
• Sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, ympäristön kannalta parasta käytäntöä<br />
sekä varovaisuus- ja aiheuttaja maksaa –periaatteita. Luonnonvaroja käytetään säästeliäästi<br />
kestävän käytön periaatteen mukaisesti. Vesien suojelua edistävissä hankkeissa<br />
vesistövaikutusten tarkastelun yhteydessä selvitetään myös hankkeissa muulle<br />
ympäristölle aiheutuvat haitat ja toimet niiden ehkäisemiseksi.<br />
• Vesien suojelussa toteutetaan valuma-alueilla niitä toimia, joilla rehevöitymistä aiheuttavaa<br />
ravinnekuormitusta voidaan tehokkaimmin vähentää. Vesi- ja rantaluonto otetaan<br />
24
huomioon kaiken sitä muuttavan ja kuormittavan toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa<br />
siten, että vesistön tilan sekä veden, pohjasedimentin ja rantojen eliöyhteisöjen<br />
säilyminen turvataan.<br />
Valtioneuvosto on 11.6.2003 antanut asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaotosten<br />
viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetus tuli voimaan 1.1.2004. Asetuksella<br />
säädetään vähimmäisvaatimukset kiinteistökohtaisten talousjätevesien käsittelylle.<br />
Kiinteistön haltijan on jätevesijärjestelmää suunnitellessaan ennakkoon hyvä tietää, onko<br />
viemäriverkko tulevaisuudessa ulottumassa lähelle hänen kiinteistöään ja jos on, niin milloin<br />
tämä tapahtuu. Koska haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevassa asetuksessa<br />
on kymmenen vuoden siirtymäaika vanhoille kiinteistöille, tulee yksittäisen kiinteistön haltijan<br />
saada mahdollisimman nopeasti tietää, ollaanko hänen asuinalueelleen tuomassa<br />
järjestettyä vesihuoltoa tuon mainitun kymmenen vuoden kuluessa.<br />
5.1 Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät <strong>Rauma</strong>lla<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungin vesihuoltopalveluiden parantamisen painopisteet ovat:<br />
• hyvälaatuisen raakaveden saannin turvaaminen<br />
o veden laadun turvaaminen raakavesilähteissä osallistumalla aktiivisesti mm.<br />
SATAVESI-ohjelmaan<br />
o jatketaan Järilänvuoren tekopohjavesihankkeen selvitystä<br />
• veden toimittaminen asukkaille hyvälaatuisena ja mahdollisimman häiriöttömästi<br />
o jatketaan verkoston peruskunnostusta<br />
• vesilaitoksen toimintavarmuuden parantaminen<br />
o säiliötilavuuden lisääminen<br />
o vedenkäsittelylaitoksen ympärivuorokautinen ajo parantaisi käsittelytehoa<br />
• vesilaitoksen toiminta-alueen hallittu laajentaminen<br />
• toiminta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen liittäminen vesijohto- ja viemäriverkostoihin<br />
• puhdistamolle tulevien vuotovesien määrän vähentäminen:<br />
o kiinteistöiltä tulevien perus- ja sadevesien johtaminen hulevesiviemäriin<br />
o hulevesiviemäriverkoston laajentaminen<br />
o jätevesiviemäriverkoston saneeraus<br />
• vesijohtoverkoston hukkaveden määrän pysyttäminen pienenä<br />
• jätevesiviemäriverkon laajentaminen siten, että kaikkien taajasti asuttujen alueiden<br />
jätevedet saadaan puhdistamolle<br />
• jäteveden käsittelystä päättäminen, vaihtoehtoisesti joko<br />
o Maanpäänniemen jäteveden puhdistamon saneeraus ja ympäristöluvan hakeminen<br />
jätevesien johtamiselle mereen (lupa haettava vuoden 2004 loppuun<br />
mennessä) tai<br />
o tehdään päätös yhteispuhdistuksen pysyvästä jatkamisesta metsäteollisuuden<br />
puhdistamolla<br />
• haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen<br />
o asetuksen mukaiset toimenpiteet (ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomaiset)<br />
o kiireellisyys aikataulu selvityksille/toteuttamiselle<br />
o osuuskuntien perustamisen edistäminen<br />
• <strong>Rauma</strong>n seudun kuntien yhteistyö<br />
25
• valmiussuunnitelmatyön loppuun saattaminen<br />
• kehitetään yhteistyötä kaavoituksen ja muun kunnallisteknisen suunnittelun, ympäristön-<br />
ja terveydensuojelun sekä rakennusvalvonnan kanssa<br />
5.2 Rahoitus<br />
Vesihuoltolaissa on edellytetty, että laitokset pystyvät omalla toiminnallaan kattamaan<br />
kaikki perusinvestoinnit ja huolehtimaan tulevaisuuden investointivarauksista, jonka lisäksi<br />
laitoksilla on oikeus enintään kohtuulliseen tuottoon.<br />
Vesihuoltolaitosten toiminta perustuu liittymis- ja käyttömaksuihin, joilla rahoitetaan investoinneista<br />
sekä käytöstä ja huollosta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi voidaan periä perusmaksua<br />
sekä muita maksuja, jotka voivat olla eri alueilla erisuuruisia, jos se on tarpeen<br />
kustannusten oikean kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi taikka<br />
muusta vastaavasta syystä. Maksujen tulisi kuitenkin olla kohtuulliset ja tasapuoliset.<br />
Vesihuoltoa voidaan tukea kunnan, valtion ja Euroopan yhteisön varoista.<br />
5.2.1 <strong>Rauma</strong>n Veden oma rahoitus<br />
<strong>Rauma</strong>n Veden tulot ja menot jakaantuvat v. 2004 talousarviossa seuraavasti:<br />
• tulot 5.167.500<br />
o vesimaksut 2.470.000<br />
o jätevesimaksut 2.510.000<br />
o muut 187.500<br />
• menot 2.885.520<br />
o henkilöstökulut 1.189.860<br />
o ulkopuoliset palvelut 815.780<br />
o aineet ja tarvikkeet 530.710<br />
Liikeylijäämä oli vuonna 2002 n. 1,2 milj.€. Vuosi 2001 oli puolestaan 0,6 milj.€ alijäämäinen.<br />
Taloudellinen tulos vaihtelee suurestikin eri vuosina riippuen eri tekijöistä: vaihteluista<br />
myydyn veden määrässä, talven kylmyydestä tai vuoden kuivuudesta yms.<br />
Investoinnit ovat vuositasolla 2,0 – 2,5 milj.€.<br />
Tuloutus<br />
<strong>Rauma</strong>n Vesi toimii itsenäisenä liikelaitoksena ja sen kirjanpito on eriytetty kaupungin kirjanpidosta.<br />
Valtuusto on asettanut <strong>Rauma</strong>n Veden taloudelliseksi tavoitteeksi, että laitos huolehtii tuloillaan<br />
kaikista käyttö-, investointi- ja lainanhoitomenoista. Tuottovaatimus peruspääomalle<br />
on 336 000 euroa.<br />
26
5.2.2 Kunnan rahoitus<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupunki ei ole varannut määrärahoja kaupungin vesihuollon <strong>kehitt</strong>ämiseen vaan<br />
kaikki investoinnit on katettu <strong>Rauma</strong>n Veden budjetissa.<br />
Jos viemäröinti ulotetaan kaupungin haja-asutusalueiden taajaan asutuille alueille ja joudutaan<br />
rakentamaan pitkiä yhdysjohtoja, sitä ei voida tehdä kannattavasti nykyisen kaltaisella<br />
taksarakenteella. Viemäröinnin parantaminen näillä alueilla vaatii rahoitusjärjestelyjen<br />
uusimista tai taksan korottamista.<br />
5.2.3 Kiinteistön omistajien oma rahoitus<br />
Vesihuoltolain mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön vesihuollosta sen<br />
mukaan kuin vesihuoltolaissa ja muussa laissa säädetään (VHL 6 §). Kiinteistökohtaisen<br />
vesihuollon rahoituksesta huolehtii kiinteistön omistaja. Valtion rahoitustukea voi saada<br />
esim. kaivon tekoon, jos kaivon tarve on ilmeinen.<br />
5.2.4 Ulkopuolinen rahoitus<br />
Vesihuoltohankkeiden toteutukseen on mahdollista saada valtion ja EU:n rahoitusta. Valtion<br />
ja EU:n rakennerahastojen varoista myönnettävän rahoitustuen yhteismäärä saa olla<br />
enintään 75 % kokonaiskustannuksista, mutta käytännössä tukiosuus on yleensä enintään<br />
50 % kokonaiskustannuksista. Tavoitteena on saatavilla olevien tukimuotojen hyödyntäminen<br />
täysimääräisenä ja taloudellisesti järkevällä tavalla.<br />
Valtio voi tukea vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen vesihuoltoavustusta tai sijoittamalla<br />
hankkeen vesihuoltotyöksi. Vesihuoltohankkeiden toteuttamiseen on saatavissa<br />
myös EU-rahoitusta.<br />
Valtion tuen prosentuaalinen osuus kaikista vesihuoltoinvestoinneista on melko vähäinen,<br />
tällä hetkellä vain muutamia prosentteja. Lounais-Suomen ympäristö-keskuksen avustusbudjetti<br />
on tällä hetkellä n. 500 000 € vuodessa koko alueelle. Maa- ja metsätalousministeriön<br />
momentilta myönnettävien avustusten osuus on edellä mainitusta summasta<br />
n. 300 000 – 400 000 €/a ja Ympäristöministeriön momentilta myönnettyjen n. 100 000 –<br />
200 000 €/a.<br />
TE-keskus voi myöntää investointiavustusta vesihuoltohankkeisiin, jos hankkeet liittyvät<br />
oleellisesti muihin suunnitteilla oleviin työllistäviin hankkeisiin ja ovat edellytyksiä tällaisten<br />
hankkeiden rakentamiselle. Avustusten tärkein ehto on hankkeen positiiviset työllisyysvaikutukset.<br />
Hankkeiden rahoitus on poikkeuksellista ja tapauskohtaista.<br />
Avustukset<br />
Vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada valtiolta avustusta sekä työllisyysperusteista<br />
avustusta. Valtion myöntämillä avustuksilla voidaan kattaa enimmillään 50 %<br />
hankkeen investointikustannuksista (normaalisti maksimiavustus on 30 %).<br />
Avustukset myöntää alueellinen ympäristökeskus maa- ja metsätalousministeriön, työministeriön<br />
ja ympäristöministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista.<br />
27
Maa- ja metsätalousministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu yhdyskuntien<br />
vesihuoltotoimenpiteiden toteuttamiseen ja ympäristöministeriön momentilta myönnetyt<br />
avustukset on tarkoitettu yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen.<br />
Valtion vesihuoltotyöt<br />
Valtion vesihuoltotyöt koskevat vesijohto- ja viemärilinjojen rakentamista, joissa valtio tekee<br />
varsinaisen työosuuden ja kunta hankkii putkimateriaalin yms. tarvikkeet. Hankkeet<br />
ovat yleensä mittavia, monesti kuntien välisten vesijohto- ja viemärilinjojen rakennustöitä.<br />
Valtion tuen prosentuaalinen osuus valtion vesihuoltotöissä on merkittävä. Vesihuoltotyön<br />
laskennallinen vaikutus kokonaisinvestoinnin osalta on n. 50 %.<br />
EU-tuet<br />
EU:n tavoite 2-ohjelman puitteissa on mahdollista rahoittaa ympäristön hoitoa ja suojelua<br />
sekä vesi- ja jätehuollon parantamista tarkoittavia hankkeita. <strong>Rauma</strong> kuuluu Länsi-Suomen<br />
tavoite 2-ohjelman alueeseen.<br />
Paitsi ympäristökeskuksen vetämiin töihin, EU-rahaa myönnetään avustuksina kuntien ja<br />
muidenkin vesihuolto- ja ympäristönsuojeluinvestointeihin sekä rakennussuojeluun ja kaavoitukseen.<br />
Tuen osuus voi suurimmillaan olla 50 % hankkeen investointikustannuksista.<br />
6. KEHITTÄMISTOIMENPITEET<br />
6.1 Uudisrakentaminen ja saneeraus<br />
Rakentamiseen perustuvat <strong>kehitt</strong>ämistoimenpiteet kustannusarvioineen on esitetty liitteessä<br />
1 ja näiden hankkeiden aikataulukooste liitteessä 2.<br />
6.1.1 Raakaveden hankinta, vedenkäsittelylaitos ja vedenjakelu<br />
Jatketaan selvitystyötä mahdollisimman hyvän raakaveden hankkimiseksi vesilaitokselle.<br />
Jos päädytään Järilänvuoren tekopohjavesilaitokseen, niin sen toteuttamiskustannukset<br />
runkovesijohtoineen tulevat olemaan noin 10 milj.€.<br />
Lisäämällä alavesisäiliötilavuutta siten, että varastoon saadaan yhden vuorokauden kulutusta<br />
vastaava tarve, saadaan varmuutta ja turvallisuutta veden jakelulle. Kustannusarvio<br />
2 milj.€, toteutus 2006.<br />
Vesilaitoksen ympärivuorokautinen käyttöajo pitää veden tasalaatuisempana ja se voidaan<br />
toteuttaa ilman miehitystä automaattisen valvonnan avulla. Käyttöajo voidaan aloittaa, kun<br />
alavesisäiliöllä saadaan lisää säiliötilavuutta.<br />
28
Vesijohtoverkoston mahdollisia kapasiteetti-, paine- ym. ongelmia voidaan tarkistaa verkostosta<br />
tehtävän verkostomallin avulla. Näin voidaan rakentaa/suurentaa ne yhteydet,<br />
jotka parantavat verkon toimivuutta ja jotka eivät ehkä muilla perusteilla tulisi rakennettaviksi.<br />
6.1.2 Yhdysvesijohdot<br />
Yhdysvesijohto Kodisjoelle varmistaa sekä <strong>Rauma</strong>n että Kodisjoen vesihuoltoa. Kustannusarvio<br />
165 000 €, toteutus 2009.<br />
Vesijohtoverkoston toimintavarmuutta parantaa myös vesijohtolinjojen päiden yhdistäminen<br />
Haapasaaressa ja Sorkan ja Tiilivuoren vesijohtojen yhdistäminen. Toteutukset vuosina<br />
2007 ja 2008, kustannusarvio noin 150 000 €.<br />
6.1.3 Verkostot, peruskunnostus<br />
Vuosittain päätettävän peruskunnostusohjelman mukaan kunnostetaan verkostoa niillä<br />
alueilla, joilla se on tarpeen. Peruskunnostuksessa uusitaan tai rakennetaan jätevesiviemäri,<br />
vesijohto ja hulevesiviemäri. Tarve harkitaan joka kohteessa erikseen. Määrärahaa<br />
varataan 600 000 €/vuosi.<br />
6.1.4 Verkostot <strong>kehitt</strong>ämistarvealueilla<br />
<strong>Rauma</strong>lla on useita taajaan rakennettuja, kaavoittamattomia alueita, joissa jätevedet yleisesti<br />
lasketaan saostuskaivojen jälkeen suoraan avo-ojaan. Tämä jätevesien käsittelymenetelmä<br />
ei enää 1.1.2004 voimaan tulleen Valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaan<br />
ole riittävä. Kiinteistöille annetaan 10 + 4 vuotta aikaa saattaa jätevesien käsittelynsä<br />
asetuksen vaatimalle tasolle. Nämä alueet on <strong>kehitt</strong>ä<strong>missuunnitel</strong>massa nimetty <strong>kehitt</strong>ämistarvealueiksi.<br />
Toteutusvaihtoehdot <strong>kehitt</strong>ämistarvealueille<br />
Koska haja-asutusalueen taajamat <strong>Rauma</strong>lla ovat tiheästi rakennettuja, niin annetun asetuksen<br />
mukaiseen jätevesien käsittelyn tasoon on kiinteistöillä vaikea päästä muulla kuin<br />
hyvin toimivalla pienpuhdistamolla, umpisäiliöratkaisulla tai yleisellä viemäröinnillä. Maaperäimeytykset<br />
ja maasuodattimet eivät sovellu rakennusteknisesti ja ympäristösyistä näin tiheään<br />
asutuille alueille.<br />
Kiinteistön kannalta helpoin ratkaisu olisi yleinen viemäri. Tehdyn selvityksen (Jätevedenkäsittelyn<br />
kustannusvertailu jaettuna 15 vuodelle, Kai Saralehto 2004, Air-Ix Ympäristö<br />
Oy/SYKE/HAMK) mukaan pidemmällä aikavälillä edullisin on muutaman kiinteistön yhteinen<br />
panospuhdistamo. Pienpuhdistamoilla saadaan hyvä puhdistustulos vain, jos sitä hoi-<br />
29
detaan asianmukaisesti. Todennäköistä on, että puhdistamoiden hoitaminen aikaa myöten<br />
heikkenee asukkaiden vaihtuessa tai rakennusten jäädessä tyhjilleen. Tämän vuoksi puhdistamoratkaisua<br />
ei pidetä tiheään asutuissa taajamissa ensisijaisena ratkaisuna.<br />
Jos asetuksen mukaisen jätevesien käsittelytehon saavuttamiseksi vaaditaan tiheimmin<br />
asutuilla alueilla kiinteistöiltä umpikaivot, niin tällöin kiinteistön kustannuksiksi tulee säiliön<br />
hankinta (1 400 €) sekä tyhjennyskustannukset. Tyhjennyskulut vaihtelevat kiinteistön sijainnista<br />
ja jätevesimäärästä riippuen 1 000 – 3000 €/vuosi. Mikäli halutaan varmuus, että<br />
säiliöt todella tyhjennetään asianmukaisesti eikä ylivaluteta ojiin, niin vesi- ja viemärilaitoksen<br />
tulisi huolehtia niiden tyhjennyksestä ja kiinteistöltä perittäisiin normaali jäteveden<br />
käyttömaksu. Laitoksen taksojen mukaan laskettuna tästä aiheutuu laitokselle 2,15 €/m³<br />
nettomeno. Jätevesimäärästä riippuen meno on vähintään noin 200 000 euroa vuodessa.<br />
Yleisesti jätevesien keräämistä umpisäiliöihin ja kuljettamista autoilla puhdistamolle ei pidetä<br />
järkevänä suuremmassa mittakaavassa toteutettuna.<br />
<strong>Rauma</strong>n haja-asutusalueen taajamissa yleinen viemäröinti on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi<br />
paineviemäröintijärjestelmällä siten, että yhden tai useamman kiinteistön yhteisellä<br />
pumppaamolla jätevedet pumpataan paineputkessa yleiseen viemäriverkkoon. Vesi-<br />
ja viemärilaitos rakentaa runkoputket ja linjapumppaamot tiheimmin asutuille alueille ja<br />
kiinteistöt vastaavat liittymäputkien ja kiinteistöpumppaamoiden rakentamisesta ja/tai kustannuksista.<br />
Kiinteistöille tulee tässä vaihtoehdossa kustannuksia:<br />
• laitoksen perimästä liittymismaksusta 1 170 € (voimassa oleva taksa)<br />
• pumppaamosta 625 – 2 500 € (riippuen pumppaamoon liittyneiden kiinteistöjen lukumäärästä,<br />
esim. 1-4 kiinteistöä)<br />
• tarvittavista putkirakennustöistä kiinteistön ja runkoputken välillä<br />
• liittymisen jälkeen perittävistä normaaleista taksan mukaisista käyttömaksuista<br />
• kiinteistöpumppaamoiden käyttö- ja huoltokustannuksista<br />
o energiakustannus 5 – 10 €/vuosi<br />
o vuosittainen huolto (säiliön ja pintakytkimien pesu- ja puhdistus) 25<br />
€/vuosi<br />
o perushuolto (perushuoltoväli 10-15 vuotta) 600 €/ 15 vuotta<br />
Seuraavan sivun taulukossa on kustannus- ja käyttökelpoisuusvertailu <strong>kehitt</strong>ämistarvealueen<br />
jätevesiratkaisuista.<br />
30
KUSTANNUS- JA KÄYTTÖKELPOISUUSVERTAILU KEHITTÄMISTARVEALUEEN JÄTEVESIRATKAISUISTA<br />
- kokonaiskustannukset laskettu <strong>kehitt</strong>ämistarvealueelle (muut, paitsi yleisen viemärin kustannustiedot soveltuvat myös muille haja-asutusalueille)<br />
Rakennuskustannukset<br />
yhteensä<br />
<strong>kehitt</strong>ämistarvealueille<br />
laskettuna<br />
yleinen viemäri pienpuhdistamo umpisäiliö maasuodatin maaperäimeytys kaksoisvesijärjestelmä<br />
*laskelmassa ei ole huomioitu kiinteistöillä jo mahdollisesti olemassa olevia järjestelmiä<br />
Runkoviemäri<br />
yht. 3 789 500 €<br />
4 909 €/kiinteistö<br />
pumppaamot ja kiinteistöjohdot<br />
1 600 000 €<br />
Kiinteistön<br />
investointikustannukset liittymismaksu 1 170 €<br />
pumppaamo 625-2500 €<br />
tarvittavat putkityöt 300-2000<br />
€<br />
3 088 000 –<br />
7 720 000<br />
1 100 000 2 856 000 2 316 000 2 700 000<br />
4 000-10 000 € 1 400 € 3 700 €<br />
5 700 €, jos tehostettu<br />
fosforin poisto<br />
3 000 € 3 500 €<br />
käyttökustannukset<br />
Rahoitus<br />
kiinteistöt<br />
energia 5-10 €/vuosi<br />
huolto 25 €/vuosi<br />
perushuolto 600 €/15 vuotta<br />
rakentaminen runkoputkeen<br />
saakka (sis. Pumppaamo ja<br />
liittymismaksu)<br />
2 000-6 000 €/kiinteistö<br />
150-300 €/vuosi jätevesimäärästä ja<br />
sijainnista riippuen<br />
1 000-3 000 €/vuosi<br />
150-200 €/vuosi 150-200 €/vuosi 500 €/vuosi<br />
4 000-10 000 € 1 400 € 3 700 – 5 700 € 3 000 € 3 500 €<br />
<strong>Rauma</strong>n Vesi yht. 2 851 160 €<br />
237 597 €/vuosi x 12 vuotta<br />
3 700 €/kiinteistö ---<br />
jos laitos tyhjentää<br />
säiliön jätevesimaksulla<br />
nettomeno on<br />
2,15 €/m³<br />
vähintään 200 000<br />
€/vuosi<br />
--- --- ---<br />
Soveltuvuus<br />
- toimintavarma<br />
- vaivaton kiinteistölle rakentamisen<br />
jälkeen<br />
- ympäristöystävällinen<br />
- harvaan asutulle alueelle<br />
kallis ratkaisu<br />
- paras ratkaisu taajamissa<br />
- oikein hoidettuna<br />
toimii hyvin<br />
- ei tiheästi asutuille<br />
alueille, taajamiin<br />
- asiallisesti tyhjennettynä<br />
ympäristöystävällinen<br />
- käyttökustannukset<br />
korkeat<br />
- ei sovellu tiheästi rakennetuille<br />
alueille<br />
- ei sovellu tiheästi rakennetuille<br />
alueille<br />
- vaatii maaperän, johon<br />
voi imeyttää<br />
- imeytys- tai suodatusosa<br />
soveltuu<br />
huonosti tiheästi<br />
asutuille alueille<br />
31
Kehittämistarvealueiden verkostojen rakentaminen<br />
Viemäriverkostoa laajennetaan siten, että taajaan asuttujen kyläkeskustojen jätevedet kerätään<br />
viemärillä ja johdetaan keskuspuhdistamolle. Tämän suunnitelman mukaan kaikki<br />
kylätaajamat on viemäröity vuoteen 2016 mennessä. Seuraavassa taulukossa on aikataulut,<br />
kustannusarviot ja arvio liitettävien kiinteistöjen lukumäärästä.<br />
Taulukko 6.1.<br />
Kehittämistarvealueilta viemäriin liittyvien kiinteistöjen lukumäärä,<br />
kustannusarvio putkiston rakentamisesta ja esitys rakentamisaikatauluksi<br />
liittyvät kiinteistöt kustannusarvio aikataulu<br />
Haapasaari 97 572 000 2006-2007<br />
Sorkka 58 331 500 2008<br />
Voiluoto-Anttila 139 591 500 2009-2010<br />
Vasarainen<br />
152 734 500 2011-2012<br />
- sis. vesijohdon 30:een<br />
kiinteistöön<br />
Vermuntila-Kulamaa 212 877 500 2013-2014<br />
Nihattula-Tarvola 83 500 500 2015-2016<br />
Kortela et. 31 182 000 2017<br />
yhteensä 772 3 789 500<br />
Kustannusarviot ovat suuntaa antavia. Tarvittavat putkimäärät ja liittyvät kiinteistöt on mitattu<br />
ja laskettu kartalta 1:20 000. Periaatteena on käytetty, että viemäri rakennetaan jos<br />
liittyjiä on n. 10 kiinteistöä / kilometri.<br />
Viemäröinti perustuu paineviemäröintijärjestelmään, jossa yhden tai useamman kiinteistön<br />
yhteisellä pumppaamolla jätevedet pumpataan paineputkessa olemassa olevaan viemäriin.<br />
Alustavan tarkastelun perusteella putkikustannukset kiinteistöä kohden vaihtelevat<br />
alueesta riippuen 4 000 – 6 000 €, keskimäärin noin 5 000 €/kiinteistö. Lisäksi kiinteistöille<br />
tulee kustannukset pumppaamosta ja mahdollisesti kiinteistöllä tarvittavista putkitöistä.<br />
Yhden pumppaamon, joka voi olla useamman kiinteistön yhteinenkin, hinta on noin<br />
2 500 €.<br />
Vuositasolla kustannukset <strong>kehitt</strong>ämistarvealueiden viemäröinnistä jakautuisivat seuraavasti.<br />
Vuosi 2005 varataan tarkempaan asian suunnitteluun.<br />
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017<br />
Haapasaari 208 364<br />
Sorkka 331<br />
Voiluoto-Anttila 300 291<br />
Vasarainen 350 384<br />
Vermuntila-Kulamaa 440 437<br />
Nihattula-Tarvola 250 250<br />
Kortela et. 182<br />
kustannukset x 1000 € 208 364 331 300 291 350 384 440 437 250 250 182<br />
32
Kehittämistarvealueiden viemäriverkoston rahoitus<br />
Luvussa 5.2 on käsitelty yleisesti rahoitusta ja selvitetty mitä vesihuoltolaissa säädetään<br />
maksuista ja kustannuksista (VHL 18 – 19 §):<br />
• vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen<br />
investoinnit ja kustannukset, maksuihin saa sisältyä enintään<br />
kohtuullinen tuotto pääomalle<br />
• maksujen tulee olla kohtuulliset ja tasapuoliset<br />
• maksut voivat olla eri alueilla erisuuruisia, jos se on tarpeen kustannusten oikean<br />
kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi taikka muusta vastaavasta<br />
syystä<br />
• vesihuoltoa voidaan tukea kunnan, valtion ja Euroopan yhteisön varoista<br />
• kunta vastaa viimekädessä vesihuoltopalvelujen järjestämisestä, mikäli suurehkon<br />
asukasjoukon tarve, terveydelliset tai ympäristölliset syyt näin edellyttävät (VHL 6 §)<br />
Viemäriverkon rakentaminen kaava-alueilla maksaa keskimäärin noin<br />
2 300 euroa/kiinteistö. Tästä summasta peritään kiinteistön omistajalta liittymismaksu,<br />
jonka suuruus on 1 170 euroa. Erotus, 1 130 euroa, katetaan vesihuoltolaitoksen käyttömaksutuloilla.<br />
Taulukossa on esitetty <strong>kehitt</strong>ämistarvealueiden kustannukset jokaiselta alueelta erikseen<br />
kiinteistöä kohden ja lisäksi nykyisen liittymistaksan mukaan lasketut liittymismaksutulot.<br />
Taulukko 6.2.<br />
Kehittämistarvealueiden kiinteistökohtaiset kustannukset, arvioidut<br />
liittymismaksutulot ja puuttuva rahoitus<br />
kustannukset<br />
€<br />
kustannukset<br />
€/kiinteistö<br />
puuttuva rahoitus<br />
€<br />
Haapasaari 97 572 000 5 897 113 490 458 510<br />
Sorkka 58 331 500 5 716 67 860 263 640<br />
Voiluoto-Anttila 139 591 500 4 255 162 630 428 870<br />
Vasarainen<br />
- sis. vesijohdon<br />
30:een kiinteistöön<br />
152 734 500 4 832 212 940 521 560<br />
liittyvät kiinteistöt<br />
kpl<br />
liittymismaksutulot<br />
€<br />
Vermuntila-<br />
212 877 500 4 139 248 040 629 460<br />
Kulamaa<br />
Nihattula-Tarvola 83 500 500 6 030 97 110 403 390<br />
Kortela et. 31 182 000 5 871 36 270 145 730<br />
yhteensä 772 3 789 500 938 340 2 851 160<br />
Kiinteistöä kohden kustannukset ovat <strong>kehitt</strong>ämistarvealueilla keskimäärin 4 909 € / kiinteistö.<br />
Tämän suunnitelman rakennusaikataulun mukaan viemäriverkko toteutetaan 12 vuoden<br />
aikana, jolloin puuttuva rahoitus on<br />
237 600 € / vuosi.<br />
33
Tämä puuttuva rahoitus voidaan kattaa joko kiinteistön, kaupungin tai vesihuoltolaitoksen<br />
varoin. Rahoitustarve voidaan myös jakaa eri osapuolten kesken. Rakentamiseen<br />
haetaan myös kaikki mahdolliset avustukset.<br />
Kaava-alueiden viemäriliittymiin vesi- ja viemärilaitos sijoittaa 1130 €/kiinteistö ja jos <strong>kehitt</strong>ämistarvealueilla<br />
sijoitus on sama, niin kattamatonta menoa jää yhä 164 900 €/vuosi.<br />
Kiinteistöä kohden vaje on 2 600 €.<br />
Jos <strong>kehitt</strong>ämistarvealueilla ja kaava-alueilla peritään viemäriverkostoon liittymisestä kaikilta<br />
sama maksu, niin vaje jää vesi- ja viemärilaitoksen tai kaupungin rahoitettavaksi. Vesi-<br />
ja viemälaitoksen rahoittamana tämä tarkoittaa 0,08 €/m³ jätevesitaksan korottamista.<br />
Asetuksen mukaiseen puhdistustehoon pääseminen aiheuttaa joka tapauksessa kiinteistöille<br />
kustannuksia. Muutostöiden on asetuksen perustelumuistiossa arvioitu maksavan<br />
kiinteistöä kohden noin 3 000 euroa. <strong>Rauma</strong>lla jää haja-asutusaluetaajamien viemäröinnistä<br />
huolimatta satoja kiinteistöjä, joissa on ryhdyttävä vaadittaviin jätevesijärjestelmien<br />
parantamisiin ja on kustannettava siitä aiheutuvat muutostyöt.<br />
6.1.5 Jätevedenpuhdistamot ja lietteenkäsittely<br />
Maanpäänniemen keskuspuhdistamoa parannetaan tulevan ympäristöluvan lupaehtojen<br />
mukaisesti tai vaihtoehtoisesti jatketaan pysyvästi jätevesien puhdistusta metsäteollisuuden<br />
yhteispuhdistamolla. Jos jätevedet pudistetaan omalla puhdistamolla, tehdään lietteiden<br />
käsittelystä sopimus yrityksen kanssa, joka kompostoi sen maanparannusaineeksi.<br />
Nykyisen jäteveden laskuluvan mukaan kaupungin on jätettävä uusi ympäristölupahakemus<br />
vuoden 2004 loppuun mennessä.<br />
6.1.6 Tonttituotanto/ uudet asemakaava-alueet<br />
Uusien asemakaava-alueiden vesi- ja viemäriverkostojen rakentamiseen on arvioitu tarvittavan<br />
vuosittain noin 0,5 milj.€:n määrärahaa.<br />
6.2 Toimintaperiaatteet <strong>Rauma</strong>n Veden toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla<br />
Edellisessä osassa 6.1 on esitetty ne toiminta-alueiden ulkopuoliset <strong>kehitt</strong>ämistarvealueiksi<br />
määritellyt kaupunginosat, joihin tullaan tämän suunnitelman mukaan rakentamaan viemäriverkosto.<br />
Keskitettyjen verkostojen ulkopuolelle jääneillä kiinteistöillä vesihuolto ratkaistaan<br />
kiinteistökohtaisilla menetelmillä.<br />
Kaupungin ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomainen antaa tietoa kiinteistökohtaisten<br />
vesihuoltojärjestelmien rakentamisesta ja hoidosta.<br />
34
Vesilaitoksen tulee tiedottaa kuntalaisia keskitettyjen verkostojen laajennushankkeista riittävän<br />
aikaisessa vaiheessa, jotta kiinteistöjen omistajat voivat huomioida ne laatiessaan ja<br />
toteuttaessaan omia vesihuoltosuunnitelmiaan.<br />
6.2.1 Mahdollisuus hyödyntää vesihuoltolaitosten verkostoja<br />
<strong>Rauma</strong>n Veden vesijohtoverkosto kattaa melkein koko kaupungin alueen. Vesiosuuskuntien<br />
putkiosuudet täydentävät vesijohtoverkostoa. Vesilaitos voi myydä palveluitaan myös<br />
toiminta-alueensa ulkopuolelle. Palvelujen ostamisesta kiinnostuneen kiinteistönomistajan<br />
on neuvoteltava vesihuoltolaitoksen kanssa verkostoihin liittymisen mahdollisuuksista. Vesiosuuskuntien<br />
perustamista suositaan ja vesiosuuskunnille annetaan teknistä ja taloudellista<br />
neuvontaa esim. avustushakemuksissa. Vesihuolto-osuuskuntia rohkaistaan jatkossa<br />
huolehtimaan myös jätevesiviemäriverkon rakentamisesta aina, kun se on teknisesti ja taloudellisesti<br />
järkevä ratkaisu. Osuuskunnan viemäriverkosta jätevedet voidaan johtaa kunnan<br />
vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon ja jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi.<br />
6.2.2 Kiinteistökohtaiset ratkaisut<br />
Vedenhankinta<br />
Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan piirissä on alle 100 vakituisesti asuttua kiinteistöä.<br />
Kiinteistökohtainen vedenhankinta toteutetaan joko maakaivolla (rengaskaivo tai siiviläputkikaivo)<br />
tai kallioporakaivolla riippuen vallitsevista olosuhteista, mm. kaivon sijainnista ja<br />
maaperäolosuhteista. Kalliopora- ja maakaivot ovat teknisen toimivuuden ja varmuuden<br />
kannalta yhtenevät.<br />
Vedenlaadusta riippuen kaivon yhteyteen voidaan joutua hankkimaan erilaisia vedenkäsittelylaitteita.<br />
Markkinoilla on saatavilla erilaisia ilmastimia ja suodattimia haitta-aineiden<br />
poistoon juomavedestä. Rikkinäisestä rapakivialueesta johtuen kaivovesien haitat ovat lähinnä<br />
esteettisiä rauta ja mangaani haittoja, terveydellistä haittaa aiheuttavia aineita (radon,<br />
arseeni, fluoridi) ei esiinny. Kaivoveden laadusta, näytteidenotosta ja käsittelymenetelmän<br />
kustannuksista vastaa kiinteistön omistaja.<br />
Kiinteistökohtaisessa vedenhankinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota kaivon sijaintiin,<br />
jotta voidaan välttää ympäristöstä aiheutuvat haitat.<br />
Jätevedenkäsittely<br />
Valtioneuvosto on antanut 11.6.2003 asetuksen (542/2003) talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten<br />
viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetuksen tarkoituksena on vähentää<br />
talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista. Asetusta sovelletaan talousjätevesien<br />
käsittelyyn ja johtamiseen sekä jätevesijärjestelmän rakentamiseen ja ylläpitoon.<br />
Lisäksi sitä sovelletaan jätevesistä muodostuviin lietteisiin ja niiden keräilyyn ja käsittelyyn.<br />
Asetus on tullut voimaan 1.1.2004. Asetuksen siirtymäsäännöksissä on annettu<br />
10 – 14 vuoden siirtymäaikoja vaatimusten toteuttamiselle.<br />
35
Jätevesiasetuksessa määrätään käsittelymenetelmien puhdistustehovaatimuksista, suunnittelusta,<br />
rakentamisesta ja valvonnasta. Talousjätevesien yleisenä käsittelyvaatimuksena<br />
on vähentää ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen<br />
verrattuna seuraavassa taulukossa esitettyjen arvojen mukaisesti. Suluissa on esitetty<br />
lievemmät vaatimukset, jotka kunta voi asettaa ympäristönsuojelulain 19 §:n mukaisilla<br />
ympäristönsuojelumääräyksillä sellaisille alueille, joilla asutus on harvassa ja talousjätevesistä<br />
aiheutuva ympäristökuormitus ja –vaikutus on vähäistä eikä alueella ole jätevesien<br />
vaikutuspiirissä herkästi pilaantuvia kohteita.<br />
Taulukko 6.3.<br />
Orgaaninen aine BHK 7<br />
Kokonaisfosfori P KOK<br />
Kokonaistyppi N KOK<br />
Jätevesien puhdistusvaatimukset<br />
max kuormitus<br />
enintään 5 g/asukas vuorokaudessa<br />
(10 g)<br />
enintään 0,33 g/asukas vuorokaudessa<br />
(0,66 g)<br />
enintään 8,4 g/asukas vuorokaudessa<br />
(9,8 g)<br />
poistoteho<br />
90 % (80 %)<br />
85 % (70 %)<br />
40 % (30 %)<br />
Kiinteistökohtaisten järjestelmien yhdistäminen laajemmaksi kokonaisuudeksi on perusteltua,<br />
mikäli järjestelmän rakentamisesta tai hoidosta aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia<br />
tai haittaa yksittäisesti toteutettuna. Järjestelmien yhdistämisistä vastaa kiinteistöjenomistajat.<br />
Kaupungin tulee antaa ohjeita ja neuvoja haja-asutusalueella lähekkäin olevien kiinteistöjen<br />
jätevesien yhteiskäsittelystä. Pienet puhdistusyksiköt toimivat paremmin ja taloudellisimmin<br />
isommilla vesimäärillä.<br />
Kaupunki antaa mahdollisuuksien mukaan suunnittelu ym. apua jätevedenkäsittelyjärjestelmistä<br />
ja hoidosta. Vesihuoltolain mukaan kiinteistön omistaja tai haltija kuitenkin vastaa<br />
kiinteistön vesihuollosta sen mukaan kuin vesihuoltolaissa ja muussa laissa säädetään<br />
(VHL 6 §).<br />
Karttatarkastelun perusteella näyttäsi, että ainakin seuraavilla alueilla on kesäasuntoja niin<br />
tiheästi, että omistajien kannattaisi harkita yhteisen paineviemärijärjestelmän rakentamista<br />
• Voiluodon ranta<br />
• Hanhinen<br />
• Kortelan rannat<br />
• Rokintie<br />
• Otanmaanranta<br />
6.2.3 Kiinteistökohtaisen vesihuollon kustannukset<br />
Asuinkiinteistöissä kiinteistökohtaisten käsittelymenetelmien rakennus-, ja huoltokustannuksista<br />
sekä toimivuudesta vastaa kiinteistön omistaja. Tarvittaessa kiinteistöt voivat tehdä<br />
järjestelmän toimimisen varmistamiseksi huolto- ja korjaussopimukset alan ammattitaitoisilta<br />
yrityksiltä.<br />
36
Seuraavassa taulukossa on esitetty suuntaa antavia investointi- ja käyttökustannuksia<br />
kiinteistökohtaiseen vesihuoltoon. Vanhoissa kiinteistöissä kustannukset jäävät esitettyjä<br />
arvioita jonkin verran alemmiksi, koska esim. sakokaivot ovat jo valmiina. Sivun 30 taulukossa<br />
on vastaavanlaisia tietoja.<br />
Taulukko 6.4.<br />
Arvio kiinteistökohtaisten vesihuoltomenetelmien investointi- ja<br />
käyttökustannuksista.<br />
Vedenhankinta<br />
- maakaivo<br />
- kallioporakaivo<br />
Jätevedenkäsittely<br />
- maaperäimeytys<br />
- maasuodatin<br />
- kaksoisvesijärjestelmä (WC-vedet<br />
umpikaivoon ja harmaat vedet maaperäkäsittelyyn)<br />
- kaikki jätevedet umpikaivoon (5 henkinen<br />
perhe)<br />
- erilaiset pienpuhdistamot<br />
investointikustannukset<br />
2 500 €<br />
3 500 €<br />
3 000 €<br />
3 700 €<br />
3 500 €<br />
1 400 €<br />
4 000 – 10 000 €<br />
vuotuiset käyttökustannukset<br />
100 €<br />
100 €<br />
150 – 200 €<br />
150 – 200 €<br />
500 €<br />
2 000 €<br />
150 – 300 €<br />
(Kustannustietoja on poimittu mm. Suomen Kuntaliiton sähköisestä julkaisusta: Hajaasutuksen<br />
jätevesihuolto ja kunnat)<br />
Puhtaan veden vedenkäsittelylaitteet (esim. suodatin) nostaa vedenhankinnan investointikuluja<br />
n. 2 500 € ja lisää vuotuisia käyttökustannuksia n. 100 €/a.<br />
Jätevesien pienpuhdistamoita valmistaa useat eri valmistajat ja niiden tuote<strong>kehitt</strong>ely on lisääntynyt<br />
uuden asetuksen myötä. Puhdistamovalmistajat yrittävät <strong>kehitt</strong>ää kotitalouksiin<br />
sopivaa, kohtuuhintaista puhdistamoa, jolla päästään asetuksen mukaisiin puhdistusvaatimuksiin.<br />
Valtion vesihuoltoavustusta voidaan myöntää myös haja-asutusalueella sijaitsevalle kiinteistölle,<br />
jota käytetään pysyvään asumiseen. Avustettavia kohteita ovat rakennuksen ulkopuoliset<br />
vesihuoltolaitteet eli kaivot, vesijohdot, pumput, mahdolliset vedenkäsittelylaitteet,<br />
viemärit sekä jätevedenkäsittelylaitteet. Avustus on harkinnanvarainen. Avustusta<br />
voidaan myöntää enintään 30 % hyväksyttävistä kustannuksista. Käytännössä avustus jää<br />
pienemmäksi määrärahojen niukkuuden takia. Avustukset myöntää alueellinen ympäristökeskus.<br />
Myös pienten yksiköiden vesihuollon ratkaisemiseksi on mahdollisuuksia saada erilaisia<br />
avustuksia esimerkiksi EU:lta ja ympäristökeskukselta kohteesta riippuen. Potentiaalisia<br />
37
avustuskohteita ovat erilaiset matkailun <strong>kehitt</strong>ämishankkeet ja ympäristönsuojelun kannalta<br />
merkittävät vesihuoltohankkeet.<br />
6.3 Muut palvelut<br />
<strong>Rauma</strong>n Veden muita palveluita ovat sakokaivolietteen sekä tyhjennettävien jätevesisäiliöiden<br />
jäteveden vastaanotto. Lietteen ja jätevesien vastaanottoasema on todettu käytännössä<br />
hyvin toimivaksi järjestelmäksi. Lisäksi annetaan teknistä neuvontaa.<br />
<strong>Vesihuollon</strong> tekniikan kehityksessä pyritään pysymään ajan tasalla myös hajaasutusalueiden<br />
vesihuoltotekniikan suhteen.<br />
6.4 Muut toimenpiteet<br />
6.4.1 Elinkeinoelämän tarpeet<br />
Maankäytön suunnittelussa ja erilaisten elinkeinotoimintojen sijoittamisessa vesihuolto<br />
otetaan yhdeksi avainasiaksi, jotta ristiriidoilta vältytään. Lisätään yhteistyötä teollisuuden<br />
kanssa.<br />
6.4.2 Sammutusvesihuolto<br />
Pelastuslain (13.6.2003) mukaan kunta huolehtii alueellaan sammutusveden järjestämisestä<br />
alueen pelastustoimen tarpeisiin. Tämä edellyttäisi kunnan ja vesihuoltolaitoksen välillä<br />
sopimusta, jollaista <strong>Rauma</strong>lla ei ole. Toimintojen <strong>kehitt</strong>ämiseksi tulisi tällainen laatia,<br />
vaikka nykyiselläänkään ei ilmeisesti ongelmia ole.<br />
Sammutusveden ottaminen vesijohtoverkostosta on keskitetty palovesiasemiin, joiden sijainti<br />
on sovittu yhdessä palolaitoksen kanssa. Palovesiasemia on rakennettu vuoteen<br />
2003 mennessä 30 kpl. Verkostosaneerauksen edetessä kaikki maapalopostit korvataan<br />
keskitetyillä palovesiasemilla.<br />
Luonnonveden ottopaikkoja on muutamia ja kaupunki pitää ne kunnossa.<br />
6.5 Toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin<br />
6.5.1 Varautuminen poikkeus- ja häiriötilanteisiin<br />
Nykyinen varautumisaste säilytetään. Toimintaohjeet em. tilanteisiin päivitetään määräajoin.<br />
Nykyinen varallaolojärjestelmä pidetään voimassa ja automaatiota lisäämällä pyritään<br />
parempaan toiminnan seurantaan myös työajan ulkopuolella.<br />
38
6.5.2 Valmiussuunnitelmat<br />
Kunnalliseen valmiussuunnitelmaan liittyvä vesi- ja viemärilaitoksen valmiussuunnitelma<br />
päivitetään.<br />
Osallistutaan alueellisten valmiussuunnitelmien ylläpitoon.<br />
6.6 Organisaatioiden ja yhteistyön <strong>kehitt</strong>äminen<br />
6.6.1 Yhteistyö kunnan alueella<br />
Yhteistyö kaupungin eri hallintokuntien ja elinkeinoelämän kanssa sujuu nykyisellään<br />
kohtalaisen hyvin. Kehitystyötä tehdään edelleen yhdessä kunnan muiden toimialojen<br />
kanssa, joita ovat mm. ympäristövirasto, tekninen virasto, <strong>Rauma</strong>n Seudun jätehuoltolaitos,<br />
<strong>Rauma</strong>n Energia Oy ja pelastuslaitos. Vesihuoltolaitoksen toimintaa kehitetään vesihuoltolain<br />
edellyttämällä tavalla kunnallisena liikelaitoksena.<br />
Henkilökunnan ammattitaito ja pysyvyys turvataan asianmukaisella jatko- ja täydennyskoulutuksella.<br />
6.6.2 Kuntien välinen yhteistyö<br />
Kuntien välistä yhteistyötä jatketaan vesihuollon alueellisessa <strong>kehitt</strong>ämisessä pyrkien aikaa<br />
myöten lähes kaikenkattavaan yhteiseen toimintaan.<br />
Lisäksi vesistön yhteistarkkailua merialueella jatketaan kuntien ja teollisuuslaitosten kanssa.<br />
Osallistutaan Lapinjoen ja Eurajoen vesiensuojeluhankkeisiin.<br />
6.7 <strong>Vesihuollon</strong> <strong>kehitt</strong>ämisratkaisujen vaikuttavuus<br />
<strong>Vesihuollon</strong> <strong>kehitt</strong>ämisratkaisuilla voidaan vaikuttaa vesihuoltolaitoksen palvelutasoon<br />
yleensä. Ratkaisuilla voidaan vaikuttaa palvelujen saatavuuteen, toimintavarmuuteen ja<br />
hintaan sekä talousveden laatuun, ympäristön kuormitukseen ym. vesihuoltolaitoksen tavoitteisiin.<br />
6.7.1 Kustannukset<br />
Toimenpideohjelman kustannukset on esitetty liitteessä 1, Kehittämistoimenpiteet.<br />
<strong>Rauma</strong>n Veden vuotuiset investoinnit ovat olleet keskimäärin 2,0 milj.euron luokkaa. Suurimmat<br />
kohteet ovat verkostojen peruskunnostus (n. 0,8 milj. euroa) ja verkoston laajentaminen<br />
(n. 0,5 milj. euroa) sekä uudet kaava-alueet (n. 0,5 milj.euroa). <strong>Vesihuollon</strong> <strong>kehitt</strong>ä-<br />
39
mistoimenpiteiden toteuttaminen edellyttää aiempaa suurempaa varausta vuosibudjetteihin.<br />
Suuret investoinnit, Maanpäänniemen keskuspuhdistamo, alavesisäiliö ja mahd. Järilänvuoren<br />
tekopohjavesihanke, edellyttävät pääoman keräämistä jo ennalta, jotta hankkeet<br />
voitaisiin toteuttaa kohtuullisin vuosibudjetein tai hankkeet rahoitetaan lainarahalla ja kustannukset<br />
kerätään pidemmällä aikavälillä jälkikäteen.<br />
Kehittämistarvealueiden jätevesiratkaisun toteuttaminen merkitsee myös tuntuvaa lisää<br />
vuosittaiseen <strong>Rauma</strong>n Veden investointimäärärahaan 12 vuoden ajan. Lisämäärärahan<br />
tarve <strong>kehitt</strong>ämistarvealueiden osalta merkitsee taksan korottamista 0,08 €/m³.<br />
Kustannuksiksi <strong>kehitt</strong>ämistarvealueiden viemäröinnistä on laskettu tulevan noin 5 000 euroa<br />
/ kiinteistö, josta kiinteistö maksaa liittymismaksuna 1 170 €. Kiinteistön kustannuksiksi<br />
tulevat myös putki- ja pumppaamokustannukset runkoputkeen liittymisestä.<br />
6.7.2 Palvelujen saatavuus<br />
Uudet alueet, jotka tulevat vesihuoltoverkostojen piiriin saavat vesihuoltolaitoksen palvelut.<br />
Viemäriverkon piiriin saadaan noin 700 vakituiseen asumiseen käytettyä kiinteistöä. Viemäriverkkoon<br />
olisi tällöin liittynyt 97 % kaupungin asukkaista.<br />
Verkostosaneerauksien myötä keskeytykset vedenjakelussa ja viemäriverkoston toimivuudessa<br />
vähenevät<br />
6.7.3 Talousveden laatu<br />
Talousveden laatu paranee vedenkäsittelylaitoksen ympärivuorokautisen ajon ja saneeratun<br />
verkoston myötä. Talousveden laatua parantanee myös mahdollinen tekopohjaveden<br />
käyttöönotto.<br />
6.7.4 Ympäristö<br />
<strong>Vesihuollon</strong> tavoitteena on vesihuoltopalvelujen lisäksi ympäristönsuojelu ja ympäristöpäästöjen<br />
vähentäminen päästöehtojen mukaisesti ja teknistaloudellisten edellytysten niin<br />
salliessa. Viemäriverkoston toimivuuden parantuessa ja hulevesiviemäröinnin edetessä<br />
paranevat myös jätevedenpuhdistamon toimintaedellytykset. Jätevedenkäsittelyn tehostamisen<br />
myötä vesistökuormitus vähenee. Viemäriverkoston laajentaminen ja kiinteistökohtaisten<br />
jätevesijärjestelmien tehostaminen vähentää ympäristökuormitusta ja parantaa<br />
asumisviihtyvyyttä.<br />
6.7.5 Yhdyskuntarakenne<br />
Verkostojen rakentaminen uusille alueille ja nykyisen toiminta-alueiden ulkopuolisille taajama-alueille<br />
mahdollistaa yhdyskuntarakentamisen laajentamisen.<br />
40
6.7.6 Vaihtoehtojen vertailu<br />
<strong>Vesihuollon</strong> järjestämisen vertailua joudutaan tekemään ennen kaikkea hajaasutusalueilla.<br />
Vaihtoehtoina ovat kiinteistökohtaiset järjestelyt, useamman kiinteistön yhteiset<br />
ratkaisut, laajemman, esimerkiksi kyläkohtaisen vesihuollon toteuttaminen esimerkiksi<br />
osuuskuntamuotoisena tai pidempien vesijohto- ja viemärilinjojen vetäminen vesihuoltolaitoksen<br />
verkostoihin. Ratkaisut tehdään kiinteistöillä. Kaupunki voi avustaa osuuskuntamuotoisen<br />
vesihuollon järjestämistä, jolloin osuuskunnan kanssa laaditaan yhteistyön<br />
järjestämisestä kirjallinen sopimus.<br />
7. TOIMENPIDEOHJELMA<br />
Luvussa 6.1 esitettyjen suunnittelu- ja rakennushankkeiden toteutuksesta on laadittu toimenpideohjelma,<br />
joka on esitetty liitteessä 1 (yhteistyö- ja <strong>kehitt</strong>ämishankkeita ei ole esitetty).<br />
Hankkeesta on esitetty:<br />
• <strong>kehitt</strong>ämiskohde<br />
• poistettava ongelma<br />
• <strong>kehitt</strong>ämistoimenpide<br />
• vaikutukset<br />
• kustannukset<br />
• aikataulu.<br />
Liitteessä 2 on esitetty toimenpiteiden aikataulu. Toimenpideohjelmaan liittyy liitteenä 3<br />
oleva suunnitelmakartta.<br />
Kustannukset<br />
Rakentamiskustannuksissa on otettu huomioon johtolinjoista ja vesihuoltolaitteista aiheutuvat<br />
kustannukset. Johtolinjojen rakentamiskustannusten arvioimiseen on käytetty karttatarkastelun<br />
pohjalta saatuja johtopituuksia. Laitosten osalta kustannukset perustuvat<br />
olemassa olevaan kustannustietoon toteutetuista laitoksista. Esitetyt kustannusarviot ovat<br />
suuntaa antavia. Budjettien teon yhteydessä on varauduttava tulevien vesihuoltohankkeiden<br />
rahoitukseen.<br />
Toteutusaikataulu<br />
Hankkeiden lopullisen toteutusjärjestyksen määrää käytännössä todellinen viemäröinnin<br />
tarve, vedensiirtojärjestelmän toimivuus sekä kunnan ja valtion rahoitusjärjestelyt.<br />
8. TIEDOTTAMINEN SUUNNITELMASTA<br />
Kehittä<strong>missuunnitel</strong>masta tiedotetaan säädösten mukaan.<br />
9. SUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN<br />
<strong>Vesihuollon</strong> <strong>kehitt</strong>ä<strong>missuunnitel</strong>man toimenpideohjelma ulottuu kahdentoista vuoden päähän<br />
sen hyväksymisestä. Kehittä<strong>missuunnitel</strong>ma ja vesihuollolle asetetut tavoitteet kuitenkin<br />
tarkistetaan neljän vuoden välein (valtuustokausittain), joten tämän ohjelman viimeisille<br />
41
vuosille kirjatut toimenpiteet saattavat muuttua ajantasaistamisen yhteydessä. Tarkoituksena<br />
on, että <strong>kehitt</strong>ä<strong>missuunnitel</strong>ma antaa riittävän kuvan kunnan vesihuollon tilasta ja <strong>kehitt</strong>ämistarpeista<br />
riittävällä tarkkuudella.<br />
10. YHTEENVETO<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungin laajan vesihuoltoverkoston täydentäminen, saneeraus ja kunnossapito,<br />
jätevesien kiristyvät käsittelyvaatimukset, haja-asutusalueiden taajamien jätevesihuolto,<br />
<strong>kehitt</strong>yvä vesihuoltotekniikka ja kiinteistökohtaiseen vesihuoltoon liittyvien ongelmien ratkaiseminen<br />
edellyttävät suunnitelmallista vesihuollon <strong>kehitt</strong>ämistä.<br />
<strong>Rauma</strong>n vesihuolto on pääosin kunnossa. Ylikunnallinen yhteistyö lisää varmuutta vesihuollon<br />
toimivuuteen poikkeustilanteissa. <strong>Rauma</strong>n Vesi tulee jatkamaan tiivistä yhteistyötä<br />
lähikuntien kanssa sitä myös laajentaen. Lähivuosien tärkeimpiä asioita ovat mahdollinen<br />
Järilänvuoren tekopohjaveden käyttöönotto, jätevesien yhteispuhdistuksen muuttaminen<br />
pysyväksi metsäteollisuuden kanssa tai vaihtoehtoisesti oman jätevedenpuhdistamon saneeraus<br />
sekä haja-asutusalueiden taajamien jätevesihuolto.<br />
Vesihuoltoverkostot kaipaavat myös jatkuvaa saneerausta, jotta vesihuollon palvelutaso<br />
kyetään turvaamaan. Vuosittain on pystyttävä perusparantamaan tietty määrä verkostoa,<br />
jotta vältyttäisiin tilanteelta, jossa liian paljon verkostosta tulee samaan aikaan elinkaarensa<br />
päähän.<br />
Keskitettyjen verkostojen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen jätevesien käsittelyä tulee tehostaa<br />
kesäkuussa 2003 annetun asetuksen (542/2003) mukaisesti. Asetus tuli voimaan<br />
vuoden 2004 alussa, ja siinä on annettu 10 - 14 vuoden siirtymäaikoja vaatimusten toteuttamiselle.<br />
<strong>Rauma</strong>lla on useita viemäriverkoston ulottumattomissa olevia, taajaan rakennettuja<br />
alueita, joilla ympäristöön johdettavat jätevedet aiheuttavat haittaa ja asumisviihtyvyyden<br />
alentumista. Haja-asutuksen kylätaajamia varten on laadittu rakentamisaikataulu,<br />
jonka mukaan tiheimmin asutut alueet saavat viemärin asetuksen siirtymäajan kuluessa.<br />
Lopuilla haja-asutusalueilla tulisi toteuttaa jätevesien tehokas kiinteistökohtainen<br />
käsittely. Kunta pyrkii edistämään myös vesihuolto-osuuskuntien perustamista, jotta hajaasutusalueiden<br />
ja tiheästi asuttujen kesäasuntoalueiden asukkaat pääsisivät järjestetyn<br />
vesihuollon piiriin.<br />
Vesihuoltopalveluista vastaavan henkilöstön täydennyskoulutustarpeista ja työkyvystä<br />
huolehditaan, jotta vesihuollon palvelujen taso ei vaarannu.<br />
Kunnan vesihuollon <strong>kehitt</strong>ä<strong>missuunnitel</strong>ma ei ole oikeudellisesti sitova asiakirja, vaan se<br />
toimii viranhaltijoiden ja päättäjien työkaluna kunnan eri toimintoja kehitettäessä ja talousarviovalmistelussa.<br />
Erityisesti on syytä korostaa maankäytön suunnittelun, terveydensuojelun<br />
ja ympäristönsuojelun yhteyttä vesihuollon <strong>kehitt</strong>ämiseen.<br />
Tämä vesihuollon <strong>kehitt</strong>ä<strong>missuunnitel</strong>ma ulottuu 12 vuoden päähän. Suunnitelma päivitetään<br />
neljän vuoden välein ja useamminkin, mikäli tarvetta ilmenee. Suunnitelmassa ei<br />
oteta kantaa hankkeiden rahoitukseen vaan tuodaan esiin eri vaihtoehtoja. Hankkeiden<br />
rahoittaminen kuten toteuttaminenkin päätetään erikseen.<br />
42
RAUMAN KAUPUNKI LIITE 1 Sivu 1/2<br />
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA<br />
KEHITTÄMISTOIMENPITEET 16.06.04<br />
RAKENNUSKOHDE /<br />
TOIMENPIDE<br />
RAAKAVEDEN HANKINTA,<br />
VEDENKÄSITTELYLAITOS<br />
JA VEDENJAKELU<br />
Mahd. Järilänvuoren tekopohjavesilaitos<br />
ja runkojohto<br />
Vesisäiliötilavuuden kasvattamin<br />
Paineenkorotusasema Uotilaan<br />
Vesilaitoksen ympärivuorokautinen<br />
käyttöajo<br />
YHDYSVESIJOHDOT<br />
KOHDE ONGELMA / PERUSTE TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO<br />
1.1 - hyvän raakaveden saannin varmistaminen<br />
- suunnittelu ja rakentaminen - vesihuollon varmistaminen 10 000 000 2010 - 2012 <strong>Rauma</strong>n Vesi<br />
1.2 - vedenjakelun turvaaminen - rakennetaan vesisäiliö - vesihuollon toimintavarmuuden paraneminen<br />
2 000 000 2006 <strong>Rauma</strong>n Vesi<br />
1.3 - ajoittain alhainen verkostopaine - paineenkorotusaseman rakentamien - vesihuollon varmistaminen 2004 <strong>Rauma</strong>n Vesi<br />
1.4 - yön käyttökatkos heikentää puhdistusprosessia<br />
- lisätään yksi työvuoro vesilaitokselle - tasalaatuisempi käyttövesi 10 000 € / a 2007→ <strong>Rauma</strong>n Vesi<br />
Yhdysvesijohto Kodisjoelle 2.1 - poikkeustilanteiden vedenhankinta - rakennetaan yhdysvesijohto - vesihuollon varmistaminen <strong>Rauma</strong>lla ja<br />
Kodisjoella<br />
Haapasaari, vesijohtolinjojen<br />
yhdistäminen<br />
Sorkka-Tiilivuori, vesijohtolinjojen<br />
yhdistäminen<br />
VERKOSTOT<br />
PERUSKUNNOSTUS<br />
Vuosittain peruskunnostusohjelman<br />
mukainen toteutus<br />
165 000 2009 <strong>Rauma</strong>n Vesi<br />
Kodisjoen<br />
kunta<br />
2.2 - vedenjakelun parantaminen - rakennetaan yhdysvesijohto, 2000m - vesihuollon varmistaminen 70 000 2007 <strong>Rauma</strong>n Vesi<br />
2.3 - vedenjakelun parantaminen - rakennetaan yhdysvesijohto, 2500m - vesihuollon varmistaminen 80 000 2008 <strong>Rauma</strong>n Vesi<br />
3.1 tarpeen aiheuttaa esim.:<br />
- puuttuva sadevesiviemäri<br />
- huonokuntoinen jv-viemäri<br />
- huonokuntoinen vesijohto<br />
VERKOSTOT<br />
KEHITTÄMISTARVE ALUEIL-<br />
LA<br />
Haapasaari 4.1 - puutteellinen jätevesien käsittely<br />
- hajuhaitat<br />
- terveydellinen riski<br />
- vesistökuormitus, rehevöityminen<br />
Sorkka 4.2 - puutteellinen jätevesien käsittely<br />
- hajuhaitat<br />
- terveydellinen riski<br />
- vesistökuormitus, rehevöityminen<br />
Nihattula-Tarvola 4.3 - puutteellinen jätevesien käsittely<br />
- hajuhaitat<br />
- terveydellinen riski<br />
- vesistökuormitus, rehevöityminen<br />
Vasarainen-Soukainen 4.4 - puutteellinen jätevesien käsittely<br />
- hajuhaitat<br />
- terveydellinen riski<br />
- vesistökuormitus, rehevöityminen<br />
Voiluoto-Anttila 4.5 - puutteellinen jätevesien käsittely<br />
- hajuhaitat<br />
- terveydellinen riski<br />
- vesistökuormitus, rehevöityminen<br />
- rakennetaan tarvittavat putkiosuudet - vuotovesien vähentäminen<br />
- kunnossapidon säästö<br />
- viemäriverkon rakentaminen - vesihuolto palvelujen lisääminen<br />
- alueen viihtyvyyden parantaminen<br />
- ympäristökuormituksen pieneneminen<br />
- viemäriverkon rakentaminen - vesihuolto palvelujen lisääminen<br />
- alueen viihtyvyyden parantaminen<br />
- ympäristökuormituksen pieneneminen<br />
- viemäriverkon rakentaminen - vesihuolto palvelujen lisääminen<br />
- alueen viihtyvyyden parantaminen<br />
- ympäristökuormituksen pieneneminen<br />
- viemäriverkon rakentaminen - vesihuolto palvelujen lisääminen<br />
- alueen viihtyvyyden parantaminen<br />
- ympäristökuormituksen pieneneminen<br />
- viemäriverkon rakentaminen - vesihuolto palvelujen lisääminen<br />
- alueen viihtyvyyden parantaminen<br />
- ympäristökuormituksen pieneneminen<br />
600 000/a <strong>Rauma</strong>n Vesi<br />
572 000 2006-2007 <strong>Rauma</strong>n Vesi<br />
kiinteistöt<br />
331 500 2008 <strong>Rauma</strong>n Vesi<br />
kiinteistöt<br />
500 500 2015-2016 <strong>Rauma</strong>n Vesi<br />
kiinteistöt<br />
734 500 2011-2012 <strong>Rauma</strong>n Vesi<br />
kiinteistöt<br />
591 500 2009-2010 <strong>Rauma</strong>n Vesi<br />
kiinteistöt
RAUMAN KAUPUNKI LIITE 1 Sivu 2/2<br />
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA<br />
KEHITTÄMISTOIMENPITEET 16.06.04<br />
RAKENNUSKOHDE /<br />
KOHDE ONGELMA / PERUSTE TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO<br />
TOIMENPIDE<br />
Kulamaa-Vermuntila 4.6 - puutteellinen jätevesien käsittely<br />
- hajuhaitat<br />
- viemäriverkon rakentaminen - vesihuolto palvelujen lisääminen<br />
- alueen viihtyvyyden parantaminen<br />
877 500 2013-2014 <strong>Rauma</strong>n Vesi<br />
kiinteistöt<br />
- terveydellinen riski<br />
- vesistökuormitus, rehevöityminen<br />
- ympäristökuormituksen pieneneminen<br />
Kortela et. 4.7 - puutteellinen jätevesien käsittely<br />
- hajuhaitat<br />
- terveydellinen riski<br />
- vesistökuormitus, rehevöityminen<br />
- viemäriverkon rakentaminen - vesihuolto palvelujen lisääminen<br />
- alueen viihtyvyyden parantaminen<br />
- ympäristökuormituksen pieneneminen<br />
149 000 2017 <strong>Rauma</strong>n Vesi<br />
kiinteistöt<br />
TEHOSTETTU KIINTEISTÖ-<br />
KOHTAINEN JÄTEVEDEN<br />
KÄSITTELY<br />
muut haja-asutusalueet<br />
rantojen kesäasutus<br />
Hanhinen, Voiluodon ranta<br />
Kortelan rannat<br />
Otanmaanranta, Rokintie<br />
Saaristo<br />
JÄTEVEDENPUHDISTAMOT<br />
Puhdistamon saneeraus tai<br />
vaihtoehtoisesti jätevedet<br />
johdetaan pysyvästi metsäteollisuuden<br />
yhteispuhdistamolle<br />
TONTTITUOTANTO/UUDET<br />
ASEMAKAAVA-ALUEET<br />
Asemakaavoituksen myötä<br />
rakentuvat asuntoalueet<br />
- puutteellinen jätevesien käsittely<br />
- hajuhaitat<br />
- terveydellinen riski<br />
- puutteellinen jätevesien käsittely<br />
- hajuhaitat<br />
- terveydellinen riski<br />
- vesistökuormitus, rehevöityminen<br />
- puutteellinen jätevesien käsittely<br />
- hajuhaitat<br />
- terveydellinen riski<br />
- viemäriverkon rakentaminen ja/tai<br />
kiinteistökohtainen jätevesien käsittelyn<br />
tehostaminen tai yhteiset pienpuhdistamot<br />
- soveltuvat tiheän rakentamisen vuoksi<br />
paineviemäriverkon rakentamiseen<br />
- kiinteistökohtainen jätevesien käsittelyn<br />
tehostaminen tai jätevesien keräily ja<br />
kuljetus<br />
- kiinteistökohtaisten jätevesien<br />
puhdistusmenetelmien <strong>kehitt</strong>äminen<br />
- alueen viihtyvyyden parantaminen<br />
- ympäristökuormituksen pieneneminen<br />
3 000 – 10 000 € /<br />
kiinteistö<br />
- alueen viihtyvyyden parantaminen<br />
- ympäristökuormituksen pieneneminen 1 098 000<br />
273 000<br />
364 000<br />
- alueen viihtyvyyden parantaminen<br />
- ympäristökuormituksen pieneneminen<br />
5.1 - tiukentuvat puhdistusvaatimukset - puhdistustehon lisääminen - lupamääräysten täyttäminen<br />
- ympäristökuormituksen pieneneminen<br />
- vesijohto-, viemäri- ja hulevesiviemäriverkkojen<br />
rakentaminen<br />
- uuden asemakaava-alueen kunnallistekniikka<br />
3 000 – 10 000 € /<br />
kiinteistö<br />
kiinteistöt<br />
kiinteistöt<br />
kiinteistöt<br />
6 000 000 2007-2008 <strong>Rauma</strong>n Vesi<br />
500 000/vuosi 2005 → <strong>Rauma</strong>n Vesi
RAUMAN KAUPUNKI<br />
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Liite 2<br />
KEHITTÄMISTOIMENPITEET<br />
AIKATAULU<br />
vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017<br />
RAAKAVEDEN HANKINTA, VEDENKÄSITTELYLAITOS<br />
JA VEDENJAKELU<br />
Mahd. Järilänvuoren tekopohjavesilaitos ja runkojohto<br />
Vesisäiliötilavuuden kasvattamin<br />
Paineenkorotusasema Uotilaan 2004<br />
Vesilaitoksen ympärivuorokautinen käyttöajo<br />
YHDYSVESIJOHDOT<br />
Yhdysvesijohto Kodisjoelle<br />
Haapasaari, vesijohtolinjojen yhdistäminen<br />
Sorkka-Tiilivuori, vesijohtolinjojen yhdistäminen<br />
VERKOSTOT, PERUSKUNNOSTUS<br />
Vuosittain peruskunnostusohjelman mukainen toteutus<br />
VERKOSTOT KEHITTÄMISTARVE ALUEILLA suunnittelu 2005<br />
Haapasaari<br />
Sorkka<br />
Volluoto- Anttila<br />
Vasarainen<br />
Vermuntila-Kulamaa<br />
Nihattula-Tarvola<br />
Kortela, et.<br />
TEHOSTETTU KIINTEISTÖKOHTAINEN JÄTEVEDEN<br />
KÄSITTELY<br />
muut haja-asutusalueet<br />
rantojen kesäasutus<br />
Saaristo<br />
JÄTEVEDENPUHDISTAMOT<br />
Puhdistamon saneeraus tai vaihtoehtoisesti jätevedet<br />
johdetaan pysyvästi metsäteollisuuden<br />
yhteispuhdistamolle<br />
TONTTITUOTANTO/UUDET ASEMAKAAVA-ALUEET<br />
Asemakaavoituksen myötä rakentuvat asuntoalueet<br />
16.6.2004
Change language