TÃ¤ssÃ¤hÃ¤n

More documents

Recommendations

Info

SUOMEN ENSIMMÄINEN VALOKUVA Henrik Cajander, Turku 3.11.1842. Antti Vuorimäki, sama paikka kesällä 2010.
IHMISSILMÄN RAKENNE JA MEKAANINEN TOIMINTA Kuten kamerassa, ihmisen silmässä linssijärjestelmä muodostaa todellisen, ylösalaisen kuvan valoherkälle pinnalle. Huomattavin periaatteellinen ero mekaanisessa toiminnassa kameraan nähden on se, ettei tarkentaminen ihmissilmässä tapahdu muuttamalla linssin etäisyyttä valoherkästä pinnasta, vaan muuttamalla linssin taittovoimakkuutta. (Kalat ja sammakkoeläimet sen sijaan tarkentavat kameran tavoin siirtämällä linssiä.) Ensimmäisenä ja voimakkaimpana, kokoavasti taittavana pintana toimii sarveiskalvon ulkopinta. (Sen palloa hieman litistyneempi muoto pienentää pallopoikkeamaa.) Sarveiskalvon ja kammioveden rajapinnassa tapahtuu vain lievä taittuminen, koska taitekerrointen ero on pieni. Kammiovedessä sijaitsee värikalvo, jonka keskellä olevan pyöreän reiän, silmäterän eli pupillin eli mustuaisen kokoa kalvossa olevat lihakset säätelevät. (Pupillin läpimitta voi muuttua välillä 1,5...8 mm säännöstellen silmään tulevaa valovirtaa. Himmentimen tavoin se vaikuttaa myös kuvan terävyyteen: läpimitan ylittäessä 5 mm alkavat pallo- ja väripoikkeama huonontaa kuvaa.) Sipulimaisesti kerrostuneen mykiön eli linssin taittokyky on sarveiskalvoa pienempi, mutta kasvatettavissa mykiön muotoa muuttamalla. (Mykiöaineen taitekerroin on keskellä suurempi kuin reunoilla, mikä vähentää pallopoikkeamaa.) Mykiön muodonmuutoksesta vastaa sädekehässä oleva sädelihas. Lihaksen supistuessa mykiön ripustimet höltyvät ja mykiö kupertuu omaa kimmoisuutaan. Lepotilassa lihas on veltto, ripustimet kireällä ja mykiö litteimmillään. Iän mukana mykiö menettää kimmoisuuttaan eikä pysty kupertumaan niin paljon kuin aikaisemmin. Edellä kuvattua silmän mukautumista katseluetäisyyteen sanotaan akkommodaatioksi. Lähin selvästi nähtävä piste on likipiste (lapsilla 10 cm silmästä). Piste, johon akkommodoitumaton silmä katsoo, on kaukopiste ja se on normaalisti äärettömyydessä. Etäisyyttä, jolla silmä rasittumatta selvimmin kykenee näkemään esineen, sanotaan selvän
Page 1 and 2: FYSIIKKA P4:N LUENNOILLA KEVÄÄLL
Page 3 and 4: SÄHKÖMAGNEETTISTEN AALTOJEN OMINA
Page 5 and 6: REFRAKTOMETREJÄ Kuva: A. Vuorimäk
Page 7 and 8: POLARISAATIO Poikittainen aaltoliik
Page 9 and 10: MIKROAALTOJEN POLARISOINTI Mikroaal
Page 11 and 12: SIRONTAKUVION RIIPPUVUUS HIUKKASEN
Page 13 and 14: HUYGENSIN PERIAATE Aaltorintaman jo
Page 15 and 16: KANGASTUSTYYPPEJÄ Kuva: H. Karttun
Page 17 and 18: MERKKISÄÄNNÖT HEIJASTAVILLE JA T
Page 19 and 20: KUVAUTUMINEN KOVERASSA PALLOPEILISS
Page 21: LINSSITYYPIT 1. koverankupera 2. ta
Page 25 and 26: Silmän osien suomenkielisiä nimi
Page 27 and 28: SUURENNUSLASI Kohteen etäisyys si
Page 29 and 30: MONOKROMAATTISUUS Monokromaattisuu
Page 32: DIFFRAKTIOHILAN SPEKTRI
Page 35: EINSTEININ SUPPEAMMAN SUHTEELLI- SU
Page 38 and 39: BOHRIN VETYATOMIMALLIN OLETUKSET 1.
Page 40 and 41: ELEKTRONIEN LÄHETTÄMÄN JARRUTUS-
Page 43: YDINVOIMA vaikuttaa nukleonien vä

TÃ¤ssÃ¤hÃ¤n

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?