Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta - Terveyskirjasto
Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta - Terveyskirjasto
Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta - Terveyskirjasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
aina riittämättömät. On esitetty, että niiden<br />
opettamisesta lääkärikoulutuksessa luovuttaisiin<br />
[50].<br />
Koneelliset tutkimukset<br />
Koneellisia tutkimuksia tarvitaan silloin, kun pitää<br />
selvittää kirurgisen hoidon mahdollisuuksia<br />
[41,51,52], mutta toistaiseksi ei ole olemassa<br />
mitään tieteellistä näyttöä siitä, että nämä tutkimukset<br />
johtaisivat parantuneisiin hoitotuloksiin<br />
(syynä mahdollisesti puutteellinen leikkaustekniikka).<br />
Koneelliset tutkimukset tehdään erikoissairaanhoidossa.<br />
Kaikututkimuksessa laskimovirtaus voidaan<br />
kuulla (kynädoppler) tai laskimo ja sen sisällä<br />
tapahtuva virtaus voidaan kuulla, nähdä ja<br />
kvantifioida (dupleksi- ja väridopplertutkimus).<br />
Näiden tutkimusten ongelmana on se, että niiden<br />
luotettavuus riippuu suuresti tutkijan kokemuksesta<br />
ja ammattitaidosta.<br />
Kynädopplerlaite. Mukana kannettava kynädopplerlaite<br />
osoittaa punasolujen liikkeen eli<br />
esimerkiksi laskimovirtauksen. Kokeneissa käsissä<br />
se on herkkä, erityisesti pintalaskimotutkimuksissa,<br />
mutta tutkimuksen spesifisyys on huono<br />
[53,54]. Sitä suositellaan lähinnä seulontaan.<br />
Dupleksi/väridopplerkuvausta pidetään nykyään<br />
luotettavimpina menetelminä <strong>laskimoiden</strong><br />
<strong>vajaatoiminta</strong>a arvioitaessa [68-71](C),<br />
[41,51,52]. Dupleksitutkimuksessa saadaan<br />
kaksi kuvaa. B-kuvan avulla pystytään näkemään<br />
laskimon rakenne ja kulku ja määrittämään<br />
sen läpimitta. Toisessa eli virtauskuvassa<br />
on virtauksen osoittava käyrä, niin sanottu<br />
dopplerspektri, josta voidaan laskea esimerkiksi<br />
takaisinvirtausaika ja virtausnopeuksien jakauma<br />
ajan funktiona. Lisäksi kone antaa äänisignaalin,<br />
kun suonessa tapahtuu virtausta. Väridopplerkuvassa<br />
suonen sisällä alaspäin suuntautuva<br />
virtaus nähdään punaisena ja ylöspäin<br />
suuntautuva sinisenä. Näiden tutkimusten käyttöä<br />
tulisi harkita ainakin silloin, kun suunnitellaan<br />
leikkausta ja kynädopplertutkimuksen löydös<br />
on epäselvä. Näitä suositellaan tehtäväksi<br />
aina, kun suunnitellaan leikkausta uusiutuneen<br />
taudin takia tai kun epäillään vena saphena parvan<br />
<strong>vajaatoiminta</strong>a [51,72].<br />
Dupleksitutkimuksen etu kynädoppleriin nähden<br />
on, että sen avulla voidaan arvioida sekä<br />
syvää että pinnallista <strong>vajaatoiminta</strong>a ja paikantaa<br />
täsmällisesti <strong>vajaatoiminta</strong>iset alueet ja mitata<br />
suonten läpimitta ja virtausspektri. On suositeltavaa<br />
käyttää väriä (väridoppler- eli tripleksitutkimus),<br />
koska tällöin <strong>laskimoiden</strong> paikantaminen<br />
on helpompaa ja nopeampaa.<br />
Poikkeavana löydöksenä voidaan pitää takaisinvirtausta,<br />
joka kestää vähintään yhden sekunnin.<br />
Laskimoläppien sulkeutumisaikojen summan<br />
mittausta on alustavasti kokeiltu arvioitaessa<br />
vajaatoiminnan vaikeusastetta [73-77]<br />
(C). Syvän ja pinnallisen vajaatoiminnan hemodynaamista<br />
merkitystä voidaan dupleksitutkimuksen<br />
lisäksi arvioida kajoavalla painemittauksella<br />
(ks. kohta Varjoainekuvaukset).<br />
Varjoainekuvaukset. Dupleksitutkimusten<br />
yleistyttyä ovat varjoainekuvaukset jääneet yhä<br />
vähemmälle. Nivus- tai polvitaivepunktion kautta<br />
tehtävällä laskevalla flebografialla selvitellään<br />
refluksin reittejä ja laajuutta sekä syvien läppien<br />
kuntoa. Sitä käytetään lähinnä täydentävänä<br />
preoperatiivisena tutkimuksena takaisinvirtausreittien<br />
paikantamiseen ja syvien läppien sijainnin<br />
ja morfologian selvittämiseen erityisesti<br />
niillä potilailla, joille suunnitellaan syvien <strong>laskimoiden</strong><br />
korjaavaa leikkausta ja joskus myös ongelmallisissa<br />
uusiutumistapauksissa ennen uusintaleikkausta.<br />
Nousevaa flebografiaa pitäisi<br />
käyttää vain diagnostisena apuvälineenä posttromboottisen<br />
tilanteen tarkistamiseen lähinnä<br />
obstruktion toteamiseksi. Yhdys<strong>laskimoiden</strong> vajaatoiminnan<br />
selvittelyssä dupleksitutkimus on<br />
ensisijainen menetelmä, koska se paljastaa virtaussuunnan<br />
ja -häiriön. Sen luotettavuus on vähintään<br />
verrannollinen nousevaan flebografiaan<br />
[78-80](C) eikä sen käyttöön sisälly säderasitusta<br />
eikä varjoainereaktion [81](A) tai postflebografisten<br />
tromboottisten reaktioiden mahdollisuutta<br />
[82-85](B).<br />
Varikografialla, jossa ruiskutetaan varjoainetta<br />
suonikohjuihin, voidaan joskus selvitellä esimerkiksi<br />
vena saphena parvan proksimaalisen<br />
osan poikkeuksellisen hankalaa anatomiaa tai<br />
reiden alueen yhdyslaskimoja. Se saattaa olla<br />
erittäin hyödyllinen selvitettäessä pinta<strong>laskimoiden</strong><br />
uusiutuneen vajaatoiminnan topografiaa.<br />
<strong>Alaraajojen</strong> <strong>laskimoiden</strong> <strong>vajaatoiminta</strong><br />
563
Change language