1/2011 - Väestöliitto
07.11.2014 • Views
Share Embed Flag

1/2011 - Väestöliitto

1/2011 - Väestöliitto

1/2011 - Väestöliitto

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
vaestoliitto.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Pari & Perhe<br />

Väestöliitto 1/<strong>2011</strong><br />

Perheillekö<br />

oma ministeri?<br />

Eduskuntavaalit <strong>2011</strong>:<br />

Perheiden<br />

vaalit<br />

Miten yhdistää<br />

opiskelu ja<br />

vanhemmuus?<br />

Väestöliitto<br />

70 vuotta<br />

- tutustu valokuvanäyttelyyn<br />

Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong> 1

Päätoimittaja<br />

Helena Hiila-O’Brien<br />

toimitusPäällikkö<br />

Ritva Åberg<br />

ulkoasu ja taitto<br />

Otto Paakkanen<br />

toimituksen<br />

osoite<br />

kalevankatu 16 a<br />

Pl 849, 00101 Helsinki<br />

Puh. (09) 228 050<br />

pari.perhe@vaestoliitto.fi<br />

kansikuva<br />

Annaliina Niitamo<br />

kustantaja<br />

väestöliitto ry.<br />

www.vaestoliitto.fi<br />

tilaajaPalvelu<br />

tilaukset ja osoitteenmuutokset:<br />

Kaarina Rautelin (09) 2280 5129<br />

etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi<br />

issn 1796-850X (Painettu)<br />

issn 1796-8518 (verkkolehti)<br />

ilmestyy 4 kertaa vuodessa.<br />

viides vuosikerta.<br />

aikakauslehtien liiton jäsen.<br />

Pari&Perhe-lehti ei vastaa<br />

tilaamattoman aineiston<br />

säilyttämisestä eikä<br />

palauttamisesta.<br />

PainoPaikka<br />

441 612<br />

Painotuote<br />

Seuraava Pari&Perhe-lehti<br />

2/<strong>2011</strong> ilmestyy 17.5.<strong>2011</strong>.<br />

Päätoimittajalta<br />

Helena Hiila-O’Brien<br />

Mistä löytyy<br />

rohkeita perheiden<br />

puolustajia?<br />

n Maa valmistautuu eduskuntavaaleihin. Maahanmuuttopolitiikka ja eläkeikä jakavat<br />

puolueita ja äänestäjiä. Suvivirrestä ja joulukuvaelmasta on noussut suuri huoli. Jotkut<br />

haluavat nähdä maahanmuuttajat koko suomalaisen kulttuurin uhkana. Unohtuu,<br />

että vain muutama vuosikymmen sitten suomalaiset muuttivat työn perässä sankoin<br />

joukoin Ruotsiin. Loukkaannuimme kovasti, kun ruotsalaiset nimittivät viinaan meneviä<br />

maanmiehiämme Finnjäveleiksi. Nyt olemme itse isännän asemassa. Olisi hyvä, että<br />

kansakunnalla olisi vähän pitempi muisti! Suurin osa tänne muuttaneista, peräti 65<br />

prosenttia, tulee perhesyistä. Miten panet rakkaudelle rajat avoimessa maailmassa! Ja<br />

eiköhän lasten saaminen siihen maahan, jossa itse asuu, kuulu ihan ihmisoikeuksiin.<br />

Työuria haluavat kaikki pidentää, mutta kukaan ei halua nostaa eläkeikää.<br />

Alkupäästä sopii ottaa eli juuri nuorilta. Vanhempainvapaat ovat Suomessa muita<br />

Pohjoismaita lyhyempiä ja huonommin korvattuja.<br />

Niitä ei kuitenkaan ole varaa pidentää, koska<br />

työuria on jatkettava. Antaa vain pienten lasten<br />

”Perhepolitiikasta<br />

puhutaan<br />

vaarallisen<br />

vähän. Luullaanko,<br />

että kaikki on<br />

kunnossa?<br />

isien ja äitien uurastaa meidän muidenkin edestä<br />

− ensin työssä, sitten kotona.<br />

Perhepolitiikasta puhutaan vaarallisen vähän.<br />

Luullaanko, että kaikki on kunnossa? Perheiden<br />

etuudet, kuten lapsilisä ja kotihoidon tuki, ovat<br />

jääneet jälkeen ansio- ja hintatason kehityksestä.<br />

Äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan todettiin,<br />

että perusturvan varassa elävät eivät yksinkertaisesti<br />

pysty tulemaan toimeen ensisijaisella turvallaan. Siksi moni lapsiperhe<br />

joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Kaikkein köyhimpiä sakotetaan: lapsilisän<br />

verran leikataan pois, kun tukea määritellään. Samoin lasten kesäansiot vähentävät<br />

perheen toimeentulotukea. Se ei näytä kovin kannustavalta eikä oikeudenmukaiselta.<br />

Perheet tarvitsevat rahaa, palveluja ja aikaa. Palkkatyö on suomalaisvanhempien<br />

ensisijainen tapa rahoittaa perheen menot. OECD on kantanut huolta suomalaisäitien<br />

jäämisestä kotiin perhe-etuuksien varaan. Voimme täältä Väestöliitosta<br />

rauhoittaa OECD:n herroja (sillä miehiä niiden täytyy olla) tiedolla, jonka olemme<br />

koonneet heidän omista tilastoistaan: suomalaisäidit ovat työelämässä enemmän<br />

kuin missään muualla Euroopassa, sitten kun lapsi on täyttänyt kolme vuotta. Kannattaa<br />

myös muistaa, että he tekevät kokopäivätyötä, päinvastoin kuin sisarensa,<br />

vaikkapa Ruotsissa. Valtaosa suomalaisistakin vanhemmista haluaisi enemmän<br />

joustoa työhön perheen hyväksi.<br />

Peruspalveluja on aika ajoin leikattu säästömielessä. Tuloksena on ollut vain<br />

ongelmien ja sitä mukaa myös laskun kasvaminen ja sen siirtyminen muutamalla<br />

vuodella eteenpäin. Väestöliiton tavoitteena näissä vaaleissa on saada eduskuntaan<br />

ja hallitukseen päättäjiä, jotka pitävät rohkeasti lasten, nuorten ja perheiden<br />

puolta. Neuvolan, päivähoidon, terveyskeskuksen ja koulun palveluista ei saa<br />

leikata. Niiden saatavuutta ja laatua on pystyttävä seuraavallakin vaalikaudella<br />

kehittämään.<br />

2 Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong>

1/<strong>2011</strong><br />

Eduskuntavaalit<br />

4 Suomi tarvitsee perheministerin<br />

P erheystävällinen työkulttuuri<br />

on edellytys jaksamiselle.<br />

6 Yksinhuoltajan arki<br />

monen yksinhuoltajan elämä<br />

on loputonta sinnittelyä.<br />

8 Vanhemmaksi opiskelijana?<br />

miten onnistuu opintojen ja<br />

perheen yhteensovittaminen?<br />

10 Huoltajuusriidat yhä rajumpia<br />

vanhemmat taistelevat omista<br />

oikeuksistaan, mihin unohtui<br />

lapsen paras?<br />

12 Äidinkielellä pärjätään koulussa<br />

oman äidinkielen opiskelu tukee<br />

maahanmuuttajien kielitaitoa.<br />

s.<br />

6<br />

Hannele Pirhosen yksinhuoltaja-arkea mutkistavat<br />

vaativa työ ja epäsäännölliset työajat.<br />

ajankohtaista<br />

14 Womento<br />

väestöliitossa on käynnistynyt<br />

koulutettujen maahanmuuttajanaisten<br />

mentoriverkosto.<br />

15 Raisa Cacciatore palkittiin<br />

sanavalmis kasvattaja, lasten ja<br />

nuorten puolustaja.<br />

15 FINFO monipuolistuu<br />

maahanmuuttajien tietopalvelu<br />

neuvoo myös somaliksi ja kiinaksi.<br />

15 Sisaruus-keskustelupalsta<br />

väestöliiton perinnöllisyysklinikan<br />

keskustelupalsta vammaisen<br />

tai pitkäaikaissairaan lapsen<br />

sisaruksille.<br />

16 Väestöliitto 70 vuotta<br />

väestöliiton juhlaseminaari<br />

vanhalla ylioppilastalolla.<br />

20 Valokuvanäyttely<br />

väestöliitto juhlistaa<br />

70-vuotista toimintaansa<br />

arkistovalokuviensa näyttelyllä.<br />

MaailMa ja ME<br />

24 Valistusta Viipurissa<br />

26 Nuorten seksuaalioikeudet<br />

27 Uutisia maailmalta<br />

s.<br />

14<br />

WOMENTO: Rohkeutta koulutettujen<br />

maahanmuuttajanaisten työllistymiseen.<br />

vakiopalstat<br />

19 Kolumni<br />

miila Halonen<br />

30 Uutta<br />

kurssit, koulutus<br />

ja julkaisut.<br />

lapsEt ja nuorEt<br />

28 Tukihenkilö on turvallinen<br />

aikuinen lapsen elämässä<br />

tällä hetkellä erityisesti miehiä<br />

kaivataan tukihenkilöiksi.<br />

s.<br />

20<br />

Väestöliiton historiaa<br />

valokuvanäyttelyssä.<br />

Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong> 3

Lapsiperheiden<br />

perhepoliittiset palvelut<br />

ja tuki<br />

Väestöliiton perhebarometrista käy ilmi,<br />

että alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmat<br />

toivoivat ensisijaisesti tukea lasten kotihoitoon.<br />

Tätä vanhempien lasten perheissä<br />

kaivataan lisää aikaa perheelle ja tämän<br />

takia työelämän joustoja. Samoin toivotaan<br />

hoitovapaaoikeuden ulottamista lasta<br />

hoitaviin lähisukulaisiin.<br />

Äitiys- ja vanhempainvapaalta maksettavat<br />

ansiosidonnaiset päivärahat ovat<br />

Suomessa jääneet jälkeen eurooppalaisesta<br />

tasosta. Vanhempainvapaan pituus<br />

on lyhyempi kuin muissa Pohjoismaissa.<br />

Vanhempainvapaiden kustannukset koh-<br />

Suomi tarvitsee<br />

perheministerin<br />

Teksti Jaana Syrjälä Kuvat Antero Aaltonen<br />

Yhteiskunnan on tuettava perheitä, lapsia ja nuoria. Tässä tärkeimpiä<br />

ovat kaikille kuuluvat ja hyvät peruspalvelut. Niistä ei saa leikata,<br />

vaan säästöjä on etsittävä muualta.<br />

P<br />

erheystävällinen työkulttuuri on<br />

edellytys sille, että työntekijät jaksavat.<br />

Työelämän on mukauduttava<br />

siihen, että työntekijöillä on mahdollisuuksia<br />

ja aikaa hoitaa myös vanhemmuutta<br />

ja parisuhdettaan.<br />

– Perheiden, lasten ja nuorten tukeminen<br />

on nähtävä sijoituksena tulevaisuuteen<br />

eikä kulueränä. Suomella ei ole varaa<br />

yhteenkään koulupudokkaaseen tai<br />

syrjäytyneeseen lapseen tai nuoreen, Väestöliiton<br />

toimitusjohtaja Helena Hiila-<br />

O´Brien viestittää eduskuntavaaleihin<br />

valmistautuville puolueille.<br />

Väestöliiton tavoitteena on edistää perheellistymistä<br />

ja hyvää vanhemmuutta,<br />

tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään<br />

sekä myötävaikuttaa parisuhtei-<br />

den hyvinvointiin ja pysyvyyteen. Hyvinvointivaltion<br />

tärkein tehtävä on turvata<br />

perheiden palvelut ja kohtuullinen toimeentulo.<br />

Perhepalvelut on turvattava kaikissa tilanteissa,<br />

eikä nykyistä budjettivajetta saa<br />

paikata lapsiperheiden kustannuksella.<br />

Väestöliitto ei kannata tuloverojen alentamista.<br />

Se muistuttaa, että välillisten verojen<br />

korotukset heijastuvat helposti voimakkaimpina<br />

pienituloisten lapsiperheiden<br />

talouteen.<br />

Joistakin perhe-etuuksien korotuksista<br />

huolimatta perhepolitiikka ja siihen liittyvä<br />

yhteiskunnan tuki ovat 2000-luvun<br />

ensimmäisen vuosikymmenen lopussa<br />

edelleen alemmalla tasolla kuin 1990-luvun<br />

alkuvuosina. Yhtenä syynä perheiden<br />

tuen vähäiseen kehitykseen on perheasioiden<br />

hajanaisuus hallinnossa. Suomeen pitäisikin<br />

perustaa perheministeriö tai nimetä<br />

ainakin perheministeri seuraavaan<br />

hallitukseen. Näin perheet eivät unohtuisi<br />

päätöksiä tehtäessä.<br />

4 Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong>

distuvat voittopuolisesti naisvaltaisten<br />

alojen työnantajille. Vanhempainvakuutusjärjestelmän<br />

avulla perhevapaista aiheutuvia<br />

työnantajien kustannuksia voitaisiin<br />

tasata eri alojen kesken.<br />

Myös ne vanhemmat, joilla ei ole pitkää<br />

työuraa takanaan, tarvitsevat kohtuullista<br />

vanhempainpäivärahaa. Opiskelu ja<br />

vanhemmuus on voitava yhdistää. Köyhyysrajan<br />

alapuolella elävien lapsiperheiden<br />

määrä on viime vuosina edelleen kasvanut.<br />

Lapsiperheiden köyhyys yhdistyy<br />

monissa tapauksissa kotipalveluiden tarpeeseen.<br />

Kotiavun ja -palvelun järjestäminen<br />

lapsiperheille onkin tärkeää.<br />

Palveluja parien ja nuorten<br />

hyvinvoinnin turvaamiseksi<br />

Vanhempien välinen suhde heijastuu suoraan<br />

lasten hyvinvointiin. Vanhempia on<br />

syytä tukea ja opastaa ylläpitämään keskinäistä<br />

suhdettaan toimivana ja onnellisena.<br />

Jos eroa valmistelevilla pariskunnilla<br />

on lapsia, tulee heidät lainsäädännöllä velvoittaa<br />

osallistumaan asiantuntijan järjestämään<br />

sovitteluun. Sovittelussa tehdään<br />

sopimus, jossa sovitaan muun muassa lasten<br />

huoltajuudesta, asumisesta, tapaamisoikeudesta<br />

ja elatuksesta.<br />

”<br />

Jokainen nuori<br />

ansaitsee kasvuympäristön, jossa<br />

hän voi terveesti, turvallisesti ja<br />

tasapainoisesti kasvaa aikuisuuteen.<br />

Jokainen nuori ansaitsee kasvuympäristön,<br />

jossa hän voi terveesti, turvallisesti<br />

ja tasapainoisesti kasvaa aikuisuuteen.<br />

Vaikka monet nuoret voivat hyvin, syrjäytymisvaarassa<br />

olevien nuorten määrä<br />

on suuri ja heidän riskikäyttäytymisensä<br />

koskee niin päihteiden käyttöä, yhteiskunnan<br />

normien ulkopuolelle joutumista<br />

kuin seksikäyttäytymistäkin. Nuorten<br />

oppilashuoltoon onkin saatava riittävästi<br />

resursseja. Tämä edellyttää sekä kouluterveydenhuollon<br />

että koulupsykologin<br />

ja -kuraattorin palvelujen lisäämistä kouluissa.<br />

Maahanmuutto on<br />

myönteinen voimavara<br />

Hyvin ja onnistuneesti hoidettu maahanmuuttopolitiikka<br />

helpottaa tilannetta,<br />

kun Suomen työvoimaan kuuluva väestö<br />

vähenee tuntuvasti seuraavien kymmenen<br />

vuoden aikana. Maahanmuuttoja<br />

kotouttamispolitiikkaa on kehitettävä<br />

pitkäjänteisesti. Vaikka maahanmuut-<br />

tajia voidaan tarkastella työvoimana, on<br />

tärkeää, että myös heidän tarpeensa perheenjäseninä<br />

ja yksilöinä huomioidaan.<br />

Sopeutuminen uuteen maahan, sosiaalisten<br />

siteiden puuttuminen suomalaisiin<br />

ja aikuisten kielitaidon puute heikentävät<br />

usein vanhemmuutta ja perheiden elämänhallintaa.<br />

Syrjäytymisriskiä lisäävät<br />

myös maahanmuuttajien korkea työttömyys<br />

ja alhainen työllisyysaste. l<br />

Eduskuntavaalit<br />

<strong>2011</strong><br />

Tutustu Väestöliiton eduskuntavaalien<br />

tavoitteisiin: www.vaestoliitto.fi/<br />

vaestoliitto/mita_vaestoliitto_tekee/<br />

vaikuttamistyo/vaalit-<strong>2011</strong>/.<br />

Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong> 5

Teksti ja kuvat Tuula Ainasoja<br />

Yksinhuoltajan<br />

elämä on<br />

sinnittelyä<br />

Hannele<br />

Teksti ja kuvat Tuula Ainasoja<br />

Suomen perhepolitiikan keskiössä on edelleen perinteinen kahden<br />

vanhemman perhemalli vaikka uusperheiden ja yksinhuoltajien määrä<br />

on tasaisesti lisääntynyt. Yhden vanhemman perheitä ei tueta tarpeeksi<br />

ja monen yksinhuoltajaäidin elämä onkin loputonta sinnittelyä.<br />

Jokaisella yksinhuoltajalla on oma<br />

tarinansa ja selviytymiskeinonsa.<br />

Yhteinen kuormittava nimittäjä on<br />

ehkä se, ettei lapsen kasvattamiseen liittyvää<br />

vastuuta voi jakaa kenenkään kanssa.<br />

Harvalla yksinhuoltajalla on niin hyvä<br />

suhde lasten toiseen vanhempaan, että<br />

vastuutaakka kevenisi edes tärkeimmissä<br />

lasta koskevissa päätöksissä.<br />

Osa yksinhuoltajista potee yksinäisyyttä,<br />

sillä yhteydet muihin aikuisiin voivat<br />

olla enemmän tai vähemmän satunnaisia.<br />

Äitiyslomalla tai vanhempainvapaalla<br />

ei ole kontakteja työelämään. Monel-<br />

la ei ole työpaikkaa odottamassa hoitovapaan<br />

jälkeenkään.<br />

Kolmivuotiaan Marianna-tyttären yksinhuoltajaäiti<br />

Hannele Pirhonen ei ole<br />

itse kokenut yksinäisyyttä, mutta ilmiö<br />

on tuttu.<br />

Jos isovanhemmat tai muut läheiset eivät<br />

ole tukemassa, arjen pyörittäminen<br />

saattaa olla yhden vanhemman perheessä<br />

todella rankkaa.<br />

– Lapsi on otettava mukaan joka paikkaan,<br />

joskus tuntuu, että raahattava.<br />

Kauppareissujen lisäksi lapsi kulkee mukana<br />

pankkineuvottelussa, virastoissa ja<br />

Pirhonen on saanut lapselleen vuorohoitopaikan.<br />

Iso ongelma tulee kuitenkin eteen,<br />

kun Marianna-tytär aloittaa koulun. Ekaluokkaisille<br />

löytyy enintään iltapäiväkerhoja.<br />

joskus jopa lääkärissäkin. Vain jos lapsi on<br />

niin sairas, ettei häntä voi kuljettaa ympäri<br />

maita ja mantuja, täytyy yrittää saada<br />

joku hetkeksi hoitamaan, Hannele Pirhonen<br />

kuvailee tilannettaan.<br />

Taloudellinen kurimus kalvaa<br />

– Hoitoavun pyytäminen pitää nöyränä.<br />

Se pitää ajoittaa tilanteisiin, jolloin muuta<br />

vaihtoehtoa ei ole. Lastenhoitopalvelua<br />

ei voi käyttää, kun se on niin kallista,<br />

että yksinhuoltajan pussi ei sitä kestä.<br />

Yksinhuoltajaperheiden taloudellinen<br />

tilanne on heikentynyt viimeisten 15 vuoden<br />

aikana. Vielä 1990-luvun puolivälissä<br />

harvempi kuin joka kymmenes yksinhuoltajaperheistä<br />

eli köyhyydessä. Nykyään<br />

neljäsosa yksinhuoltajaperheistä joutuu<br />

turvautumaan toimeentulotukeen.<br />

Yksinhuoltajien köyhyys on syventynyt<br />

ja pitkäaikaistunut. Myös työttömyysaste<br />

on huomattavasti keskiarvoa korkeampi.<br />

6 Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong>

Väestöliiton viime syksynä julkaiseman<br />

perhebarometrin mukaan yksinhuoltajien<br />

suurimmaksi perhepoliittiseksi<br />

epäkohdaksi nousikin taloudellisen<br />

tuen riittämättömyys. Monen yhden<br />

vanhemman perheen tilannetta vaikeuttaa<br />

se, että lapsilisä lasketaan tuloksi<br />

toimeentulotuen tarvetta määriteltäessä.<br />

Kaikkein pienituloisimmilla perheillä<br />

lapsilisä siis leikkaa toimeentulotukea,<br />

joten lapsilisää vastaava summa jää heiltä<br />

saamatta.<br />

– Käytännössä kaikkien tukitoimien<br />

yhteissummallakaan ei yksinkertaisesti<br />

pärjää. Osa tuista on verotettavia, ja käteen<br />

jää noin 500 euroa kuussa. Kuka<br />

elää tällä summalla nykypäivän Suomessa,<br />

kun tästä on maksettava ruoat, asuminen,<br />

vaipat ja vaatteet, puhelin ja kaikki<br />

muut elämisen kulut?<br />

Hannele Pirhosen mielestä kohtuullisen<br />

toimeentulon kynnys on 1 000 euroa<br />

kuussa, tai yksinhuoltajan osa-aikaisen<br />

työn tekeminen olisi sallittava tuhannen<br />

euron nettotulotasoon saakka. Nykyään<br />

jokainen hoitovapaan aikana palkallisella<br />

työllä ansaittu sentti alentaa tuen loppusummaa,<br />

joten yksinhuoltajaperhe ajautuu<br />

helposti köyhyysloukkuun.<br />

– Taloudelliseen ”kurimukseen” liittyy<br />

minunkin työhön palaamiseni. Sinnikkäästi<br />

yritin olla hoitovapaalla kunnes<br />

lapsi täyttää kolme, mutta viime keväänä<br />

oli pakko aloittaa vauhdikkaasti työt, kun<br />

rahat loppuivat tyystin.<br />

Perhepolitiikka pielessä<br />

Hannele Pirhosen yksinhuoltaja-arkea<br />

mutkistavat vaativa työ ja epäsäännölliset<br />

työajat.<br />

– Teen sairaanhoitajana kolmivuorotyötä.<br />

Se on tosi raskasta siksikin, kun tyttö<br />

on vuorohoitopaikassa. Aluksi tuntui,<br />

että sydän oli ihan vereslihalla, kun piti<br />

jättää kaksi ja puolivuotias lapsi välillä<br />

yöksikin hoitoon.<br />

Suomen perhepolitiikka on Hannele<br />

Pirhosen mielestä pahasti pielessä, kun<br />

koulunsa aloittavilla lapsilla ei ole kokopäiväistä<br />

hoitopaikkaa. Tämän vuoksi<br />

monelle äidille työn ja lastenhoidon yhteensovittaminen<br />

on edelleen vaikeaa. Lisäksi<br />

yksinhuoltajaäiti kaipaa nykyistä<br />

tepsivämpää varhaisen havaitsemisen ja<br />

puuttumisen linjaa perhepolitiikkaan.<br />

– Yhden vanhemman perheet, köyhyys,<br />

sosiaalinen eristyneisyys ja vanhempien<br />

Eduskuntavaalit<br />

<strong>2011</strong><br />

Väestöliiton tavoitteet<br />

8<br />

8<br />

8<br />

Lapsilisää ei pidä ottaa tulona<br />

huomioon toimeentulotukea<br />

määritettäessä.<br />

Lapsilisän yksinhuoltajakorotus<br />

on nostettava 90 euroon.<br />

Kotihoidontuen perusosa on korotettava<br />

vähimmäispäivärahan<br />

tasolle 551 euroon kuukaudessa alle<br />

kaksivuotiaiden lasten huoltajille.<br />

8<br />

Nykyistä hoitovapaakäytäntöä<br />

olisi muutettava joustavammaksi<br />

siten, että oikeus pitää hoitovapaata<br />

ja saada tältä ajalta hoitorahaa koskee<br />

myös äidin tai isän lähisukulaista.<br />

Kunnat on velvoitettava tarjoamaan<br />

maksutonta kotipalvelua<br />

8<br />

sitä tarvitseville lapsiperheille. Kunnallisen<br />

kotipalvelun ohella perheet<br />

voivat vastaanottaa tuen myös palvelusetelin<br />

kautta.<br />

mielenterveysongelmat ovat kaikki lapsen<br />

hyvinvoinnin hälytysmerkkejä, joihin pitäisi<br />

reagoida ajoissa ennen kuin ajaudutaan<br />

esimerkiksi päihdeongelmiin tai lapsen<br />

kaltoinkohteluun.<br />

Yksinhuoltajien uupumista olisi ehkäistävä.<br />

Jatkuvasta väsymyksestä masentuu<br />

kuka hyvänsä.<br />

Sairaanhoitajana työskennellessään Hannele tarvitsee<br />

lapselleen toisinaan myös ilta- ja yöhoitoa<br />

työvuorojensa ajaksi.<br />

– Kun omat paukut alkavat olla vähissä<br />

tai tulee taloudellisesti takapakkia, niin<br />

oma sairastuminen voi olla lähellä. Juuri<br />

sitähän yksinhuoltaja eniten pelkää.<br />

Kaikesta huolimatta…<br />

Hannele arvelee, että yksinhuoltajan tilannetta<br />

ymmärtää vain toinen saman kokenut.<br />

Verkostoitumisen tuomaa tukea<br />

hän etsii Hämeenlinnan Mannerheimin<br />

lastensuojeluliiton yksinhuoltaja-kahvilasta.<br />

Helpotusta hänen arkeensa on tuonut<br />

myös oman äidin tarjoama hoitoapu.<br />

– Nyt kun Marianna on päiväkodissa,<br />

mummin apua ei enää niin paljon tarvita.<br />

Toisekseen mummi asuu sadan kilometrin<br />

päässä. Hänellä on Mariannan serkku<br />

koulupäivinä hoidossa.<br />

Hannelen taakka on myös hieman<br />

huojentunut siksi, että hänellä on nykyään<br />

hyvät välit lapsensa isän kanssa. Tosin<br />

säännöllisestä hoitoon osallistumisesta<br />

ei ole sovittu.<br />

– Hän hoitaa tyttöä, kun työvuoroni<br />

ovat sellaiset, että tämä joutuisi olemaan<br />

lähes pari vuorokautta yhtäjaksoisesti päiväkodissa.<br />

Omaa aikaa Hannelella ei ole ollut moneen<br />

vuoteen. Hän ei ole päässyt lenkille,<br />

elokuviin, eikä jumpalle illanvietoista puhumattakaan.<br />

Lapsen syntymän aikoihin<br />

Hannelen lähipiirissä oli vakavaa sairautta,<br />

joten 43-vuotias epäilee, olisivatko voimavarat<br />

edes riittäneet omiin menoihin.<br />

– Eniten olen kaivannut unta ja mahdollisuutta<br />

levätä ilman keskeytyksiä. Yksikin<br />

yö on juhlaa. Tai että joku ottaisi<br />

tytön joskus pariksi tunniksi, niin voisin<br />

käydä tanssitunnilla tai maksaa vaikka<br />

vain rauhassa laskuja.<br />

Hannele Pirhonen ei kuitenkaan halua<br />

antaa sellaista kuvaa, että elämä yksinhuoltajana<br />

olisi läpeensä aivan kamalaa.<br />

Hän on tavannut paljon muitakin<br />

onnellisia äitejä, jotka haluavat kasvattaa<br />

lapsensa yksin ja pärjäävät ihan hyvin. Ja<br />

onhan kahden vanhemman perheilläkin<br />

ongelmia. Oma asenne on Hannelesta<br />

ratkaisevaa.<br />

– Olen todella onnellinen ja kiitollinen<br />

tästä lapsesta. Asennoidun arkeemme siten,<br />

että tämä on meidän elämäämme ja<br />

haluan ehdottomasti tarjota lapselleni parasta<br />

mahdollista, mihin vain rahkeillani<br />

pystyn. Ja uskon, että pystyn. l<br />

Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong> 7

Tutkimusten mukaan suomalaiset haluaisivat saada lapsia nuorempana<br />

ja entistä enemmän. Miten onnistuu opiskelijaperheessä opintojen ja<br />

perheen yhteensovittaminen? Merkitseekö se opintojen viivästymistä<br />

ja työmarkkinoille siirtymisen hidastumista? Pauliina Kupiainen ja Juha<br />

Haukka ovat Jeminan, 10 kk, onnelliset opiskelijavanhemmat.<br />

p<br />

auliina, 25, opiskelee viidettä vuotta<br />

musiikkikasvatusta Sibelius-Akatemiassa<br />

ja hänen miehensä Juha, 26,<br />

ensimmäistä vuotta tuotantotalousinsinööriksi<br />

Metropolian ammattikorkeakoulussa.<br />

Jemina syntyi huhtikuussa 2010, minkä<br />

jälkeen Pauliina hoiti Jeminaa kotona<br />

Juhan käydessä töissä. Juha aloitti kuitenkin<br />

viime syksynä insinöörinopinnot.<br />

Aiemman ammatin töitä ei ollut tarjolla.<br />

Pauliinalla alkoi myös syyskuussa koulu.<br />

Hän käy kuitenkin vain kahdella luennolla<br />

viikossa ja hoitaa muuten Jeminaa<br />

kotona. Lapsen isoäidit viettävät Pauliinan<br />

luentojen ja musiikkituntien aikana<br />

tärkeää isoäiti-aikaa tytön kanssa. Pauliina<br />

8 Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong><br />

Ei elämää voi loputtomasti<br />

ajoittaa ja suunnitella:<br />

VanhEMMakSi<br />

oPiSkELiJana?<br />

yrittää saada gradunsa tehtyä nyt keväällä,<br />

samalla kun hoitaa lastaan kotona. Kirjoitusaikaa<br />

on iltaisin pikkuneidin mentyä<br />

nukkumaan.<br />

Koulunkäyntiä on vaikea yhdistää lapsen<br />

hoitoon kotona, sillä Sibelius-Akatemian<br />

kursseilla on lähes sataprosenttinen<br />

läsnäolopakko opintojen luonteen takia.<br />

Yliopisto-opiskelijoille sen sijaan koulunkäynti<br />

kotoa on helpompaa, sillä heillä on<br />

suhteellisen hyvät mahdollisuudet tehdä<br />

”<br />

Teksti ja kuva Annaliina Niitamo<br />

kirjatenttejä ja lukea niitä varten kotona.<br />

Pauliinasta tuntuisi kuitenkin mahdottomalta<br />

keskittyä kotona tenttiin lukemiseen,<br />

kun samalla pitää silmällä pientä vipeltävää<br />

vaippahousua.<br />

Jeminalle aletaan etsiä syyskuuksi<br />

hoitopaikkaa, jotta pariskunta voisi<br />

keskittyä koulunkäyntiin. Pauliinasta<br />

on hyvä, että tyttö pääsee leikkimään<br />

samanikäisten lasten kanssa. Muiden<br />

seurasta Jemina nauttiikin valtavasti.<br />

Riemunkiljahduksilla ei ole rajaa, kun<br />

tämä käy kerran viikossa muskarissa.<br />

Muskari on Jeminan viikon kohokohta<br />

ja hän hyrisee onnesta vielä kotonakin.<br />

Ei aikaa työlle<br />

Pauliinan mukaan raha on tiukoilla<br />

koko ajan. Aikaa työn teolle ei juurikaan<br />

Menot vain kasvavat lapsen<br />

synnyttyä, ja opintotuen myötä<br />

tulot laskevat. "

ole. Juha on koulussa aamukahdeksasta<br />

iltaviiteen, jonka jälkeen Pauliina kaipaisi<br />

oman ajan lisäksi isän läsnäoloa.<br />

- Kyllä lapsi tarvitsee isäänsä. On<br />

vaikea kuvitella, että Juha lähtisi vielä<br />

illaksi töihin ja tulisi kotiin vasta Jeminan<br />

mentyä nukkumaan, Pauliina<br />

huokaisee. Tarkoituksena on myös olla<br />

tasavertaisia vanhempia, huolehtia samoista<br />

jutuista ja viettää yhtä paljon<br />

aikaa Jeminan kanssa.<br />

Motivaatio opintoja<br />

kohtaan tallella<br />

Pauliinasta on onni, että hän on opintojensa<br />

loppusuoralla. Hän tuntee olevansa<br />

hyvin motivoitunut opiskelemaan.<br />

Muuten voisi tuntua raskaalta saattaa<br />

opinnot loppuun, kun kotona odottaa<br />

kodinhoidon lisäksi huoli taloudellisesta<br />

tilanteesta. Pauliina on kuitenkin aina<br />

halunnut olla nuori ja energinen äiti.<br />

Lapsen saanti tuntuu taloudellista yltäkylläisyyttä<br />

tärkeämmältä.<br />

-Ei elämää voi loputtomasti ajoittaa ja<br />

suunnitella, Asiat pitää tehdä silloin, kun<br />

ne tuntuvat hyvältä. Syitä lapsen hankkimista<br />

vastaan kuitenkin löytyy aina, kun<br />

oikein miettii, Pauliina pohtii.<br />

Muut tutut lapsiperheet ovat suuri<br />

tuki arjen kokemuksien ja kommelluksien<br />

purkamisessa. Arki on tietenkin<br />

muuttunut täysin, sen jälkeen kun<br />

Jemina syntyi. Pauliina nauttii uudesta<br />

tavasta olla kotona hoitamassa lastaan<br />

ja viettää aikaa täysin tämän ehtojen<br />

mukaan. Pelko siitä, jaksaako ja<br />

ehtiikö hän suorittaa opintoja opintotukeen<br />

vaadittavan määrän, on kuitenkin<br />

alati läsnä.<br />

Opintotukijärjestelmä<br />

rakoilee<br />

Selkeyttä ja kannustavuutta Pauliina toivoisi<br />

opintotukijärjestelmältä enemmän.<br />

Pauliinan ja Juhan opintotuen määrä laski<br />

yli kolmella sadalla eurolla Jeminan<br />

synnyttyä. Lapsensa tai puolisonsa lapsen<br />

kanssa yhdessä asuva opiskelija ei<br />

ole oikeutettu opintotuen asumislisään.<br />

Käytännössä perheellistymisen myötä<br />

on haettava yleistä asumistukea. Juhan<br />

ja Pauliinan kohdalla yleinen asumistuki<br />

on pienempi kuin opintotukeen kuuluva<br />

asumislisä, koska pienetkin tulot ja<br />

opintotuen nostaminen pudottavat yleisen<br />

asumistuen minimiin.<br />

Pauliinasta tuntuu naurettavalta, että<br />

nyt kun tuen tarve olisi Jeminan synnyttyä<br />

suurempi kuin koskaan, asumistuki<br />

putoaa kolmasosaan siitä, mitä se on<br />

ollut. Menot vain kasvavat lapsen synnyttyä,<br />

ja opintotuen myötä tulot laskevat.<br />

Aikaa tehdä ansiotyötä on entistä vähemmän.<br />

n Säännöllisen ja riittävän toimeentulon<br />

turvaamiseksi toisen vanhemman<br />

on useimmiten käytävä ansiotyössä,<br />

kun toinen hoitaa lasta kotona.<br />

Tämä merkitsee opintojen viivästymistä<br />

ja työmarkkinoille siirtymisen<br />

hidastumista. Opiskelijaperheiden<br />

päätoimista opiskelua olisi<br />

tuettava opintorahan keinoin, jotta<br />

työmarkkinoille siirtyminen olisi<br />

nopeaa.<br />

n 1990-luvun laman myötä lakkautettu<br />

opintotuen huoltajakorotus olisi<br />

tärkeä ja kaivattu lisä opiskelijahuoltajan<br />

opintotukeen. Kaikissa muissa<br />

Pohjoismaissa on opintotuessa koro-<br />

Eduskuntavaalit<br />

<strong>2011</strong><br />

Väestöliiton tavoitteet<br />

8 Huoltajakorotus<br />

palautetaan opintotukeen.<br />

8<br />

Osittaisen hoitorahan taso<br />

nostetaan 160 euroon. Osittaisen<br />

kotihoidon ja osa-aikaisen<br />

päivähoidon yhdistävää mallia<br />

kehitetään, niin että yhä useampi<br />

perhe voi halutessaan valita kokoaikaisen<br />

kotihoidon sijaan osaaikatyön<br />

ja osa-aikaisen kotihoidon<br />

ja osa-aikaisen päivähoidon<br />

yhdistelmän.<br />

Huoltajakorotus tulisi Pauliinasta<br />

todellakin tarpeeseen. Opintolainat on<br />

jo kokonaan nostettu, eikä lainanottaminen<br />

tunnu pidemmän päälle järkevältä<br />

vaihtoehdolta. Huoltajakorotuksesta<br />

saatava kuukausittainen raha menisi<br />

tavalliseen elämiseen – ruokaan,<br />

vaippoihin ja vakuutuksiin. Jeminalle<br />

syötettävistä puhtaista luomuruuista<br />

Pauliina ei tahdo luopua.<br />

Opiskelijaperheen talouden pito vaatii<br />

huolellista suunnittelua. Lapsiperheelle<br />

yllättävät menot ovat arkipäivää.<br />

Opintotuen huoltajakorotus ilmaisee<br />

tärkeän viestin siitä, että perheellistymistä<br />

tuetaan ja siihen kannustetaan.<br />

-Kyllä asiat kuitenkin aina järjestyvät.<br />

Mitä nyt ei Jempun takia tekisi? Taloudelliset<br />

huolet unohtuvat nopeasti, kun katsoo<br />

tätä tyyppiä, äiti hehkuu. l<br />

Tutkimusten mukaan suomalaiset haluaisivat<br />

saada lapsia nuorempina ja entistä enemmän.<br />

tus niille opiskelijoille, joilla on huollettavanaan<br />

alaikäisiä lapsia. Huoltajakorotus<br />

on muissa Pohjoismaissa<br />

keskimäärin 90 euroa kuukaudessa.<br />

n Opiskelijavanhemmat saavat pienintä<br />

vanhempainpäivärahaa, saman<br />

verran kuin työttömät ja kuntoutujat.<br />

n Opiskelijaperheen esimerkkitulot:<br />

2 x 298 euroa opintoraha + 170 euroa<br />

yleinen asumistuki + noin 100 euroa<br />

lapsilisä + 2 x 300 euroa opintolaina<br />

+ noin 315 euroa kotihoidon tuki =<br />

yhteensä 1785 euroa/kuukausi. Pois<br />

lukien vanhempainraha, eli opintotuen<br />

nostajalle 22 euroa/päivä, noin<br />

puoli vuotta äitiysvapaan jälkeen.<br />

Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong> 9

Huoltajuusriidat<br />

yhä<br />

rajumpia<br />

Teksti Mia Hemming Kuva Antero Aaltonen<br />

Lapsiperheiden yleistyneet erot ovat johtaneet siihen, että lapsia<br />

koskevien riitojen määrä tuomioistuimissa on jatkuvasti lisääntynyt.<br />

Oikeudessa käydään yhä rajumpia taisteluja, joissa eroavat puolisot<br />

pitävät tiukasti kiinni omista oikeuksistaan ja vaatimuksistaan.<br />

Vanhemmat kilpailevat keskenään ja unohtavat lapsensa tarpeet.<br />

M<br />

uun muassa lapsen huoltoa, asumista,<br />

elatusapua ja tapaamisoikeutta<br />

koskevat asiat ovat käräjäoikeuksissa<br />

käsiteltäviä perheasioita. Puolisot<br />

voivat sopia näistä asioista keskenään<br />

tai kääntyä sosiaaliviranomaisten puoleen<br />

sopimuksen aikaan saamiseksi.<br />

-Käräjäoikeuksissa käsitellään noin viidestä<br />

kymmeneen prosenttia lapsiperheiden<br />

eroista, asianajaja, oikeustieteiden tohtori<br />

Maija Auvinen kertoo.<br />

Oikeusprosessien sanotaan tuhoavan<br />

vanhempien viimeisetkin mahdollisuudet<br />

yhteistyöhön.<br />

-Vaatiessaan oikeutta vanhemmat eivät<br />

aina kykene ymmärtämään ja näkemään<br />

lapsensa haurasta asemaa ja hänen tarpeitaan.<br />

Jos toinen vanhemmista ei kykene takaamaan<br />

lapselle hyvinvointia, toinen on<br />

parempi vanhempi lapselle. Usein vanhemmat<br />

eivät suostu yhtään luopumaan<br />

oikeuksistaan ja vaatimuksistaan. He eivät<br />

lapsenkaan tähden suostu näkemään kriisin<br />

vaatimaa sopeutumisaikaa.<br />

Vanhemmat kilpailevat<br />

keskenään<br />

oikeudessa, eivätkä<br />

yritä täyttää<br />

lapsensa tarpeita.<br />

Lapsiperheiden<br />

yleistyneet erot<br />

ovat johtaneet siihen,<br />

että lapsia<br />

koskevien riitojen<br />

määrä tuomioistuimissa<br />

on jatkuvasti<br />

lisääntynyt.<br />

Vuotuinen kokonaismäärä<br />

on yli<br />

kolminkertaistu-<br />

Eduskuntavaalit<br />

<strong>2011</strong><br />

Väestöliiton tavoitteet<br />

8<br />

nut runsaan 15 viime vuoden aikana.<br />

-Huoltoriidoista on tullut myös rajumpia<br />

viime vuosien aikana. Tieto oikeusperustaisista<br />

vaatimuksista on lisääntynyt.<br />

Huoltoriitojen sovittelua<br />

yritetään helpottaa<br />

Tämän vuoden alusta kokeillaan Pohjois-Karjalan,<br />

Espoon, Helsingin ja Oulun<br />

käräjäoikeuksissa huoltoriitojen sovittelussa<br />

uudenlaista käytäntömallia.<br />

Kokeilussa lapsipsykologi tai sosiaalityöntekijä<br />

avustaa tuomaria sovittelussa.<br />

-Idea asiantuntijan käyttämisestä tuomarin<br />

avustajana on alun perin Norjasta,<br />

mutta Suomen kokeilu on nivottu tuomioistuinsovittelulakiin,<br />

Maija Auvinen<br />

tietää.<br />

Norjassa psykologi valmistelee eroavia<br />

osapuolia jättämään keskinäiset jännitteensä<br />

sivuun, kun ryhdytään sopimaan lapsia<br />

koskevista asioista. Sama tavoite on nyt<br />

myös Suomen kokeilussa.<br />

-Jos sovittelussa<br />

käytetään apuna<br />

Eroaville puolisoille on järjestettävä<br />

uudenlainen lakisääteinen<br />

sovittelu, jossa tehdään sopimus<br />

lapsen huoltajuuteen liittyvistä<br />

asioista. samalla pidetään mielessä<br />

lapsen etu ja hänen oikeutensa säilyttää<br />

suhteet molempiin vanhempiin<br />

sekä muihin hänelle läheisiin ihmisiin,<br />

kuten isovanhempiin.<br />

sosiaalityöntekijää,<br />

hänen täytyy<br />

olla käynyt perheterapia-<br />

tai muun<br />

vastaavan lisäkoulutuksen,<br />

Auvinen<br />

toteaa.<br />

Onko riittävästi<br />

selvitetty ja etsitty<br />

tuomioistuimen<br />

ulkopuolella<br />

tarjolla olevia<br />

palveluja, jotka<br />

voisivat ratkaista<br />

riidat niin, ettei<br />

tarvitsisi men-<br />

10 Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong>

nä lainkaan tuomioistuimeen? Miten<br />

perhesovittelu voisi tässä mielessä toimia<br />

paremmin tai sopimusneuvottelut lastenvalvojan<br />

luona?<br />

Lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun<br />

Keskusliitto ja Väestöliitto ovat ehdottaneet<br />

pohdittavaksi, olisiko kaikille eroaville<br />

vanhemmille hyödyllistä keskustella<br />

asiantuntijan kanssa. Keskustelussa käytäisiin<br />

läpi muun muassa erotilannetta<br />

lapsen kannalta. Järjestöt ovat myös<br />

ehdottaneet punnittavaksi, voitaisiinko<br />

vaatia esimerkiksi sovitteluun osallistumista<br />

ennen lapsiriitojen oikeuteen viemistä.<br />

-Onnistuneen sovittelun välttämätön<br />

edellytys on kuitenkin vapaaehtoisuus. En<br />

usko, että pakko lisäisi sopimusalttiutta. Va-<br />

paaehtoisen neuvonnan ja ohjauksen tarjoamista<br />

sekä sen ajallista kohtaa olisi aiheellista<br />

perusteellisesti selvittää, Auvinen arvioi.<br />

-Huoltoriitojen helpottamiseksi ei ole yhtä<br />

reseptiä. Tarvitaan rinnan eri palveluja. Muualla<br />

maailmassa on esimerkiksi sellaista toimintaa,<br />

että tuomioistuinprosessiin on kytketty<br />

ohjaus-, neuvonta- ja tukipalvelut. Yhdestä<br />

ovesta saa monenlaista tukea. Tukea saa parisuhde-<br />

ja erodynamiikkaan sekä lapsen kasvun<br />

ja kehityksen turvaamiseen. Samoin saa<br />

oikeudellista apua. l<br />

Tutustu lapsiasiavaltuutetun, Lastensuojelun<br />

Keskusliiton ja Väestöliiton aloitteisiin:<br />

Lapsen paras etusijalle eropalveluissa.<br />

Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja<br />

2010:4. pdf-julkaisuna verkossa:<br />

www.lapsiasia.fi/julkaisut<br />

Tuomioistuin ratkaisee kiistat<br />

Ensisijaisesti vanhemmilla itsellään on päätösvalta lastensa elämästä niin avio- kuin<br />

avoeroissakin. Tuomioistuin ratkaisee kiistat. Mikäli kiista menee oikeuteen, tietyin<br />

perustein on mahdollisuus maksuttomaan oikeudenkäyntiin. Asianajajien hintahaitari<br />

palveluista on suuri. Keskimäärin hankala tapaamis- ja huoltajuuskiista<br />

maksaa 3 300–5 000 euroa.<br />

E<br />

rosta<br />

huolimatta lapsella on oikeus<br />

säilyttää suhde myös muualla<br />

asuvaan vanhempaansa. Lapset<br />

voivat olla ainoastaan jommankumman<br />

vanhempansa luona kirjoilla, vaikka lasten<br />

aika jaettaisiin tasan vanhempien kesken.<br />

Se, jonka luona lapset ovat kirjoilla,<br />

on oikeutettu saamaan toiselta vanhemmalta<br />

elatusapua. Sosiaalietuuksia haettaessa<br />

hakijan luona asuvat lapset vaikuttavat<br />

korvausten määrään.<br />

Yhteishuollon ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa<br />

sitä, että lapsen aika jaetaan puoliksi.<br />

Se ei myöskään välttämättä tarkoita sitä,<br />

että vanhemmuus jaettaisiin käytännössä.<br />

Yhteishuollossa olevan lapsen vanhemmat<br />

päättävät yhdessä esimerkiksi lapsensa nimestä,<br />

passista, uskontokunnasta, koulutuksesta<br />

ja terveydenhuollosta. Kummallakin<br />

huoltajalla on oikeus saada tietoja lapsestaan<br />

viranomaisilta, muun muassa päivähoidosta,<br />

lääkäriltä, opettajilta ja poliisilta.<br />

Vanhemmat voivat myös valita sellaisen<br />

yhteishuollon, jossa tuomioistuin on<br />

määrännyt huoltajien työnjaosta. Tällainen<br />

huoltomuoto ei voi olla vain vanhempien<br />

keskinäisen sopimuksen varassa.<br />

Tuomioistuin voi vahvistaa muitakin huoltajia<br />

kuin lapsen biologiset vanhemmat.<br />

Joskus esimerkiksi isovanhempi tai muu läheinen<br />

voi tulla nimetyksi oheishuoltajaksi.<br />

Yksinhuolto ei tarkoita sitä, että lapset eivät<br />

enää vietä aikaansa toisen vanhemman<br />

luona. Tapaamiset voivat olla hyvinkin tiheitä<br />

ja kestoltaan pitkiä. Riitaisissa eroprosesseissa<br />

yksinhuolto osoittaa selkeästi kumman<br />

vanhemman näkökulma toteutuu.<br />

Minkäänlaista ehdotonta lakisääteistä<br />

tapaamiskäytäntöä ei ole olemassa. Noin<br />

puolessa tapauksista tapaamiset jätetään<br />

avoimiksi. Joissakin tilanteissa voidaan<br />

kuitenkin välttää vanhempien välisiä tapaamiskiistoja<br />

yksityiskohtaisella tapaamissopimuksella,<br />

jossa ei ole tilaa tulkinnalle.<br />

Lähihuoltaja ei voi pakottaa tapaajavanhempaa<br />

ottamaan lasta luoksensa, vaikka<br />

olisikin tehty tapaamissopimus. Jos tapaaja<br />

kieltäytyy vastaanottamasta lapsia, lähihuoltaja<br />

voi olla oikeutettu vahingonkorvauksiin.<br />

Näin silloin, jos hänelle on aiheutunut<br />

sopimuksen rikkomisesta ylimääräisiä<br />

kuluja, kuten lastenhoitokuluja. Tai jos hän<br />

on joutunut peruuttamaan maksetun kurssin<br />

tai matkan. Vahingonkorvausta haetaan<br />

käräjäoikeudesta.<br />

Lähde: Yhden Vanhemman Perheiden<br />

Liitto ry, Eroamassa.<br />

Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong> 11

Äidinkielellä<br />

pärjätään koulussa<br />

Teksti Tiina Kirkas Kuva Lehtikuva/Tor Wennström<br />

Euroopassa ajatellaan yhä yleisemmin, että oma äidinkieli eristää<br />

maahanmuuttajat yhteiskunnan valtavirrasta. Ajatellaan, että lapset<br />

eivät opi valtakieltä ja pärjää koulussa, koska oma äidinkieli sekoittaa<br />

heidän ajatuksiaan.<br />

E<br />

simerkiksi<br />

Alankomaat ei enää tarjoa<br />

maahanmuuttajataustaisille lapsille<br />

oman äidinkielen opetusta vaan<br />

panostaa hollannin kieleen. Tanska taas on<br />

rajoittanut peruskouluissaan opetettavien<br />

kielten valikoimaa. Ranska kokee maahanmuuttajien<br />

kielikirjon jo entuudestaan kotoutumisen<br />

esteeksi.<br />

Sirkku Latomaa muistuttaa, että<br />

oma äidinkieli luo perustan ihmisen<br />

identiteetille − ja siten maahanmuuttajan<br />

onnistuneelle kotoutumiselle.<br />

Kuva Tiina Kirkas.<br />

Lehtori Sirkku Latomaa tutkii Tampereen<br />

yliopistossa monikielisyyttä ja seuraa<br />

tiiviisti eurooppalaista kielikeskustelua.<br />

Huolenaiheiden lisäksi hänellä on<br />

esittää myönteisiä esimerkkejä: Isossa-Britanniassa<br />

koulujen kielivalikoima on viime<br />

vuosina laajentunut, kun yritysmaailma<br />

on havainnut maahanmuuttajien monipuolisen<br />

kielitaidon edut.<br />

– Suomessa jo perustuslaki takaa kaikille<br />

oikeuden omaan äidinkieleen ja kulttuuriin.<br />

Virallisesti Suomi tukee myös maahanmuuttajien<br />

kaksikulttuurisuutta, Latomaa<br />

kertoo.<br />

Hän muistuttaa, että oma äidinkieli luo<br />

perustan ihmisen identiteetille – ja siten<br />

maahanmuuttajan onnistuneelle kotoutumiselle.<br />

– Lisäksi tiedetään, että kun lapsi osaa<br />

omaa äidinkieltään, hän oppii toisen kielen<br />

helpommin, nopeammin ja tehokkaammin.<br />

Latomaa viittaa laajaan yhdysvaltalaistutkimukseen,<br />

joka selvittää eri opetusmallien<br />

vaikutusta alakouluikäisten maahanmuuttajalasten<br />

toisen kielen oppimiseen ja<br />

koulumenestykseen.<br />

Tutkimuksen mukaan lapset oppivat<br />

englantia sitä paremmin, mitä enemmän<br />

heidän omaa äidinkieltään tuetaan ja arvostetaan.<br />

Päinvastainen ui tai huku -malli<br />

ei edesauta englannin omaksumista.<br />

Myös kansainvälinen Pisa-vertailu osoittaa,<br />

että maahanmuuttajataustaiset oppilaat<br />

menestyvät parhaiten maissa, joissa<br />

koulujärjestelmä tukee heidän oman äidinkielensä<br />

oppimista. Kanadan ja Australian<br />

rinnalle Latomaa nostaa esimerkiksi Ruot-<br />

12 Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong>

sin, joka Suomen tavoin järjestää maahanmuuttajataustaisille<br />

lapsille oman äidinkielen<br />

opetusta.<br />

Suomessa ajatellaankin, että maahanmuuttajalasten<br />

oman äidinkielen opetus<br />

on myös yhteiskunnan tehtävä.<br />

– Suomi ei voi vaikuttaa kotien ja maahanmuuttajayhteisöjen<br />

itse järjestämän<br />

kieliopetuksen sisältöön. Nyt yhteiskunta<br />

voi varmistaa, että se tukee suomalaista<br />

kouluopetusta. Lisäksi maahanmuuttajalasten<br />

opettajat tuntevat suomalaisen koulujärjestelmän,<br />

Latomaa sanoo.<br />

Äidinkielellä ajatellaan<br />

Tätä nykyä Suomessa 12 000 lasta opiskelee<br />

omana äidinkielenään muuta kuin<br />

suomea tai ruotsia. Kieliä on yhteensä<br />

55. Samalla lapset opiskelevat suomea<br />

tai ruotsia toisena kielenään. Monet saavat<br />

myös vuoden ajan valmistavaa opetusta<br />

ennen kuin siirtyvät suomalaisten pariin<br />

yleisopetukseen.<br />

Lisäksi maahanmuuttajataustaisilla lapsilla<br />

on mahdollisuus omakieliseen tukiopetukseen<br />

eri oppiaineissa. Monille se on<br />

välttämätöntä, sillä akateemisen koulukielen<br />

oppiminen vie 5–7 vuotta.<br />

– Äidinkieli on ajattelun väline, määrittelee<br />

Samran Khezri, joka opettaa kurdinkielisiä<br />

lapsia Turussa.<br />

– Oppilas voi olla lahjakas esimerkiksi<br />

matematiikassa, mutta hän ei ymmärrä<br />

suomenkielisiä sanallisia tehtäviä. Keskeisten<br />

käsitteiden selittäminen omalla äidinkielellä<br />

auttaa häntä ymmärtämään kysymyksen<br />

sisällön, eikä kieli ole sen jälkeen<br />

oppimisen esteenä.<br />

Khezri muistuttaa, että myös suomalaisten<br />

opettajien työ helpottuu, kun<br />

maahanmuuttajataustaiset oppilaat tunnistavat<br />

oppitunnilla ja koulukirjoissa<br />

käytetyt käsitteet.<br />

Latomaan mielestä tärkeintä on rakentaa<br />

jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle lapselle<br />

oma toimiva opinpolku.<br />

– Päiväkodissa lapsilla on aikaa ja mahdollisuuksia<br />

oppia suomen kieltä. Eniten<br />

he tarvitsevat tukea oman äidinkielensä<br />

omaksumiseen.<br />

Mitä myöhemmin lapsi hyppää opintielleen,<br />

sitä enemmän hän tarvitsee tukea<br />

suomen kieleensä, Latomaa korostaa.<br />

– Teini-ikäisenä Suomeen tulleet tarvitsevat<br />

myös omakielistä opetusta, jotta he<br />

pääsisivät samalle viivalle muiden oppilaiden<br />

kanssa.<br />

Hienosäätöä kaivataan<br />

Suomella on kaikki edellytykset tukea<br />

maahanmuuttajataustaisten lasten oman<br />

äidinkielen oppimista ja siten heidän kotoutumistaan<br />

moniosaaviksi suomalaisiksi.<br />

Siitä hyötyisivät kaikki suomalaiset, Sirkku<br />

Latomaa ja Samran Khezri muistuttavat.<br />

Silti suomalainenkin järjestelmä kaipaa<br />

hienosäätöä.<br />

Kiireellisimmin Latomaa ja Khezri kohentaisivat<br />

maahanmuuttajien oman äidinkielen<br />

opetuksen asemaa peruskoulussa.<br />

Nyt sen järjestäminen on kunnille vapaaehtoista,<br />

koska sitä ei ole kirjattu opetussuunnitelman<br />

perusteisiin.<br />

Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi<br />

sitä, että maahanmuuttajataustaiset lapset<br />

opiskelevat omaa äidinkieltään useimmiten<br />

väsyneinä, koulupäivän jälkeen. Myöhäisen<br />

ajankohdan lisäksi opiskelun ”kerhomaisuus”<br />

vähentää lasten motivaatiota,<br />

Khezri tietää.<br />

– Jos oma äidinkieli olisi valinnainen<br />

aine, rehtorit voisivat järjestää sille paikan<br />

koulupäivän aikana. Kaikki lapset olisivat<br />

paikalla, eikä kenelläkään olisi kiire harrastuksiin.<br />

Kaksi viikkotuntia on muutoinkin<br />

liian vähän oman äidinkielen oppimiseen.<br />

Lisäksi Khezri haluaisi antaa oppilailleen<br />

arvosanan peruskoulun päättötodistukseen.<br />

Se kannustaisi heitä opiskelemaan<br />

omaa äidinkieltään nykyistä tehokkaammin,<br />

sillä numero vaikuttaisi kaikkien lukuaineiden<br />

keskiarvoon.<br />

Myös maahanmuuttajataustaiset opettajat<br />

tarvitsevat koulutusta. Nyt heillä ei ole<br />

Suomessa virallista pätevöitymisväylää, ja<br />

aikaisemmasta koulutuksestaan ja kokemuksestaan<br />

huolimatta he joutuvat tyytymään<br />

”epäpätevinä” määräaikaisiin työsuhteisiin.<br />

Eduskuntavaalit<br />

<strong>2011</strong><br />

Väestöliiton tavoitteet<br />

8<br />

Lasten ja nuorten oman äidinkielentaidon<br />

kehitystä on tuettava<br />

kotona, päivähoidossa ja koulussa.<br />

Voimavaroja suomen tai ruotsin<br />

opetukseen on lisättävä sekä kouluissa<br />

että aikuisopinnoissa.<br />

Koulujen, päivähoidon ja neuvoloiden<br />

voimavaroja on vahvis-<br />

8<br />

tettava alueilla, joilla on suhteellisesti<br />

paljon kotouttamisvaiheessa olevia<br />

perheitä. Kotouttavaan toimintaan<br />

sisällytetään tarpeen mukaan myös<br />

psykososiaalista tukea ja vanhemmuutta<br />

vahvistavaa toimintaa, esimerkiksi<br />

vertaistuenryhmiä.<br />

Perheiden kotoutumiseen pitää<br />

8 kiinnittää enemmän huomiota<br />

– unohtamatta perheenjäsenten erilaisia<br />

tarpeita. Maahanmuuton perhehaasteet<br />

ja kahden kulttuurin liittojen<br />

erityiskysymykset täytyy ottaa<br />

huomioon sosiaali- ja terveyspalveluissa,<br />

opetuksessa sekä parisuhdeja<br />

perheterapian tarjonnassa ja koulutuksessa.<br />

Khezri on koulutukseltaan musiikinopettaja<br />

ja on runsaan kymmenen vuoden<br />

aikana täydentänyt Suomessa ammattitaitoaan<br />

erilaisin kurssein.<br />

– Pelkkä oman äidinkielen osaaminen ei<br />

riitä. Opettajalla pitää olla pedagogisia taitoja<br />

ja kykyä yhteistyöhön vanhempien ja<br />

muiden opettajien kanssa.<br />

Tietoa ja tukea tarvitsevat myös maahanmuuttajalasten<br />

vanhemmat, jotta he<br />

osaisivat ja rohkenisivat puhua ja opettaa<br />

omaa äidinkieltään jälkikasvulleen.<br />

– Heitä voi muistuttaa, että kaksikielisyyden<br />

tukeminen on Suomen virallista<br />

politiikkaa. Samalla siitä on hyötyä lasten<br />

työllistymiselle globaalissa maailmassa,<br />

Latomaa sanoo. l<br />

Samran Khezri uskoo, että arvosana<br />

peruskoulun päättötodistuksessa<br />

kannustaisi maahanmuuttajaoppilaita<br />

opiskelemaan omaa äidinkieltään<br />

nykyistä tehokkaammin.<br />

Kuva Tiina Kirkas.<br />

Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong> 13

ajankohtaista<br />

Ihmiset ja ilmiöt<br />

Naisten<br />

mentoriverkosto<br />

s.14<br />

s.15<br />

s.15<br />

Naisten mentoriverkosto<br />

Womento:ssa koulutetut<br />

suomalaiset naiset opastavat ja<br />

tukevat oman ammattialansa<br />

koulutettuja maahanmuuttajanaisia.<br />

Kulttuurirahaston palkinto<br />

Raisa Cacciatorelle<br />

FINFO-palvelu nyt myös<br />

somaliksi ja kiinaksi<br />

maahanmuuttajille suunnattua<br />

neuvontaa on saanut venäjäksi,<br />

suomeksi ja englanniksi.<br />

Tehoa koulutettujen<br />

maahanmuuttajanaisten<br />

työllistymiseen<br />

s.15<br />

s.16<br />

s.19<br />

s.20<br />

Sisaruus -keskustelupalsta<br />

väestöliiton perinnöllisyysklinikka<br />

on avannut keskustelupalstan<br />

vammaisen tai pitkäaikaissairaan<br />

lapsen sisaruksille.<br />

Väestöliitto 70 vuotta<br />

väestöliiton juhlaseminaari<br />

pidettiin vanhalla ylioppilastalolla,<br />

Helsingissä 14.<br />

helmikuuta.<br />

Kolumni | Miila Halonen<br />

nuoren omaa toivetta kuultava<br />

ehkäisymenetelmän valinnassa.<br />

Historiaa valokuvina<br />

väestöliitto juhlistaa 70-vuotista<br />

toimintaansa arkistovalokuviensa<br />

näyttelyllä.<br />

naiset<br />

naisille:<br />

WoMEnTossa<br />

rakennetaan verkostoja<br />

ja luottamusta<br />

Womento_luonnos1.indd 1 15.2.<strong>2011</strong> 13:<br />

Väestöliitossa on käynnistynyt koulutettujen maahanmuuttajanaisten<br />

mentoriverkosto WOMENTO. Se tukee Suomeen muuttaneiden naisten<br />

ammatillista identiteettiä ja luo heille suomalaisia verkostoja. Se myös<br />

syventää suomalaisen työelämän ja sen tapojen tuntemusta.<br />

Väestöl iton kuva-arkisto / Havas, gr afinen s u ni telu Rhinoceros Oy, tulostus PixMi l Oy, Helsinki 20 1<br />

1941 – <strong>2011</strong><br />

Näyttely painottuu Väestöliiton<br />

alkuvuosikymmeniin ja koostuu kahdeksasta<br />

teemasta, jotka sisältävät yhteensä noin 60<br />

valokuvaa.<br />

s<br />

uomeen eri syistä muuttaneiden,<br />

koulutettujen, ammatissaan<br />

pätevien naisten<br />

on vaikea löytää työllisyyspolun<br />

alkuun. Heiltä ehkä puuttuvat<br />

suomalaisilla työmarkkinoilla tuiki<br />

tärkeät verkostot, rohkeus ja sosiaalinen<br />

ja kulttuurinen luottamus.<br />

Koulutetut, työssään pätevöityneet<br />

suomalaiset naiset opastavat<br />

ja tukevat vastaavia oman ammattialansa<br />

koulutettuja maahanmuuttajanaisia.<br />

WOMENTOmentoriverkoston<br />

tarkoitukse-<br />

na on auttaa heitä integroitumaan Suomen<br />

työmarkkinoille, koulutusmaailmaan<br />

ja yhteiskuntaan.<br />

Verkosto perustuu tanskalaisen KVIN-<br />

FO- organisaation kokemuksiin. Vuoden<br />

kestävän pilottihankkeen rahoittaa Sitran<br />

Elinvoima-kehitysohjelma. l<br />

Ensimmäiset mentori-parit ovat jo löytäneet<br />

toisensa. Jos olet kiinnostunut tulemaan<br />

verkostoon mukaan, ota yhteyttä:<br />

projektipäällikkö Ulla Salonen, 040 167<br />

6840, ulla.salonen(at)vaestoliitto.fi<br />

14 Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong>

Suomen kulttuurirahasto<br />

palkitsi lastenpsykiatri<br />

Raisa Cacciatoren<br />

Väestöliiton asiantuntijalääkäri, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Raisa<br />

Cacciatore on saanut Suomen Kulttuurirahaston 30 000 euron palkinnon.<br />

p<br />

alkinto myönnettiin ”sanavalmiille<br />

kasvattajalle, lasten ja nuorten<br />

rohkealle puolustajalle”.<br />

Raisa Cacciatore valmistui lääkäriksi<br />

1985 Helsingin yliopistosta ja erikoistui<br />

lastenpsykiatriksi 1998. Hän on työskennellyt<br />

yli 20 vuotta erityishaasteellisten,<br />

kroonisesti sairaitten ja sijoitettujen lasten<br />

ja nuorten kanssa Auroran sairaalan<br />

ja Folkhälsanin nuorisopoliklinikoilla,<br />

HYKSin<br />

nuorisovastaanotolla ja<br />

Väestöliiton seksuaaliterveysklinikassa.<br />

Raisa Cacciatore on<br />

laaja-alainen ja sanavalmis<br />

tietokirjailija.<br />

Hän on tehnyt tieteellisistä<br />

teorioista konkreettisilla<br />

esimerkeillä<br />

helposti ymmärrettäviä.<br />

Lasten ja nuorten<br />

seksuaalisuuden suojaaminen,<br />

rakentava ja<br />

järkevä aggressiokasvatus,<br />

lapsuuden kehitysvaiheita<br />

seuraava<br />

itsetunnon tukeminen,<br />

UUTTa:<br />

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri<br />

Raisa Cacciatore<br />

Väestöliiton perinnöllisyysklinikka<br />

avasi Sisaruus-keskustelupalstan<br />

n Väestöliiton perinnöllisyysklinikka on<br />

avannut nettisivuillaan keskustelupalstan<br />

vammaisen tai pitkäaikaissairaan<br />

lapsen sisaruksille.<br />

Sisaruus-keskustelupalstalla voi vaihtaa<br />

ajatuksia ja kokemuksia muiden vastaavassa<br />

elämäntilanteessa olevien kanssa.<br />

Myös aikuiset sisarukset ovat tervetulleita<br />

keskustelemaan.<br />

Palsta on tarkoitettu ensisijaisesti vertaistueksi.<br />

Perinnöllisyysklinikan hoitajat<br />

voivat kuitenkin tarvittaessa osallistua<br />

keskusteluun.<br />

Keskustelua voi seurata kuka tahan-<br />

poikien hyvinvointi ja varhainen vuorovaikutus<br />

ovat olleet hänelle tärkeitä.<br />

Hän on kyennyt muokkaamaan monitieteistä,<br />

ennen muuta lääketieteellistä<br />

tutkimustietoa käyttökelpoiseksi<br />

pääomaksi vanhemmille, kasvattajille,<br />

ammattilaisille ja päättäjille. Lisäksi<br />

hän on kehittänyt menetelmiä ja materiaaleja<br />

lasten ja nuorten aggressioja<br />

seksuaalikasvatuksen<br />

tueksi.<br />

Hän on myös ahkera<br />

luennoitsija koulujen<br />

vanhempainilloissa<br />

sekä tekee mediatyötä<br />

televisiossa, radiossa<br />

ja lehdissä. Raisa Cacciatore<br />

saavuttaa erityisesti<br />

koulujen vanhempainilloissa<br />

noin 10 000<br />

ihmistä vuosittain. l<br />

Suomen Kulttuurirahasto<br />

jakoi vuoden <strong>2011</strong> apurahat<br />

ja palkinnot,<br />

yhteensä 20,3 miljoonaa<br />

euroa, vuosijuhlassaan<br />

27.2. Finlandia-talolla.<br />

sa, mutta viestien kirjoittaminen edellyttää<br />

rekisteröitymistä.<br />

Sisaruus-keskustelupalsta löytyy osoitteesta<br />

www.vaestoliitto.fi/perinnollisyys/<br />

sisaruus-keskustelupalsta.<br />

oikaisu:<br />

Pari&Perhe-lehden 4/2010 Maaret<br />

Kallion kolumniin oli jäänyt edellisen<br />

kolumnin tekstinosto. Oikea nosto<br />

olisi kuulunut: ”Tietoinen antautuminen<br />

pienen oppaan matkaan on<br />

avartavaa."<br />

FinFo-palvelu<br />

neuvoo nyt myös<br />

somaliksi ja kiinaksi<br />

Maahanmuuttajille suunnattu,<br />

monikielinen FINFO-neuvontapalvelu<br />

palvelee nyt myös somaliksi ja kiinaksi.<br />

Tähän asti neuvontaa on saanut<br />

venäjäksi, suomeksi ja englanniksi.<br />

n FINFO tarjoaa henkilökohtaista neuvontaa,<br />

joka on suunnattu erityisesti EU:n<br />

ulkopuolelta Suomeen muuttaville. Soittaja<br />

saa neuvoa suoraan tai hänet ohjataan<br />

tarvitsemansa palvelun luo, esimerkiksi<br />

Kelaan, asumispalveluihin<br />

tai oman<br />

alueensa suomen kielen<br />

kursseille.<br />

FinFo-puhelinpalvelu<br />

numerossa 0207 401 160<br />

n venäjä ti–pe 12–15<br />

n somali ma 13–16 ja ti 9–12<br />

n kiina pe klo 14–17<br />

n englanti kaikkina päivystysaikoina<br />

n suomi kaikkina päivystysaikoina<br />

n muilla kielillä mahdollisuus<br />

puhelintulkkaukseen<br />

Puhelinneuvonnan tukena on myös sähköpostineuvonta<br />

finfo@finfonet.fi sekä<br />

nettisivusto www.finfonet.fi<br />

Kaikille maahanmuuttajataustaisten<br />

hekilöiden kanssa asiakastyötä tekeville<br />

löytyy työvälineeksi palveluportaali, joka<br />

sisältää mm. valtakunnallisen palveluhakemiston<br />

sekä tiedotus- ja keskustelualueen.<br />

Kunnat ja muut tahot yhdessä<br />

Väestöliiton kanssa ovat kehittäneet portaalia,<br />

johon kerätään yksityiskohtaista<br />

tietoa eri alueiden palveluista sekä yleisiä<br />

neuvontatyöhön liittyviä tiedotteita.<br />

Palveluportaali osoitteessa: www.vaestoliitto.fi/ammattilaiset/monikulttuurisuus_ja_kotoutumine/palveluportaali/<br />

Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong> 15

Koonnut Ritva Åberg Kuvat Antero Aaltonen<br />

PaLUU JUURiLLE:<br />

Väestöliitto juhli 70-vuotispäiväänsä Vanhalla ylioppilastalolla<br />

Väestöliiton 70-vuotijuhlaseminaari pidettiin Vanhalla ylioppilastalolla, Helsingissä 14. helmikuuta. Paikka oli<br />

sama, missä Väestöliiton syntysanat lausuttiin tasan 70 vuotta sitten 14.2.1941. Juhlaseminaarin teemana oli<br />

”Hyvä elämä alkaa perheestä ja vaikuttaa koko yhteiskuntaan”.<br />

TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS<br />

Väestöliitto perustettiin 14. helmikuuta 1941 välirauhan aikana. Väestöliiton historia<br />

kietoutuu monin tavoin maamme kohtaloon sodan vaurioista selviämisestä aina<br />

kehittymiseen yhdeksi maailman hyvinvoivimmista maista.<br />

Alusta alkaen Väestöliitto on keskittynyt perheiden hyvinvointiin valistamalla kansalaisia ja<br />

vaikuttamalla päättäjiin. Toiminnalle on ollut tunnusomaista käytännön työn ja<br />

tutkimustoiminnan yhdistäminen ja sitä on tehty yhteiskunnan monilla eri sektoreilla.<br />

Väestöliitto tunnetaan myös seksuaaliterveyden esitaistelijana. Nykyään liiton<br />

seksuaaliterveystyö on painottunut erityisesti nuoriin. Jo varhaisessa vaiheessa<br />

Väestöliitto kiinnitti huomiota myös parisuhdeneuvontaan perustamalla ensimmäisen<br />

avioliittoneuvolan vuonna 1947. Muutama vuosikymmen myöhemmin pioneerityö jatkui,<br />

kun Väestöliitto perusti Suomen ensimmäisen yksityisen lapsettomuusklinikan.<br />

Väestöliitto on toiminut myös kansainvälisesti aktiivisesti sekä Euroopassa että<br />

kehitysmaissa. Uskon, että liiton toiminta nuorten seksuaaliterveyden ja<br />

äitiysterveyshuollon puolesta on tärkeää sekä tyttöjen että naisten aseman parantamiseksi<br />

useissa kehitysmaissa. Tämä työ on avainasemassa myös köyhyyden poistamisessa.<br />

Suomalaisen perhepolitiikan historiaa ei voi kirjoittaa mainitsematta Väestöliittoa. Suomi,<br />

enempää kuin muukaan maailma, ei kuitenkaan ole vielä valmis. Lapsiperheiden<br />

köyhyysriski on kasvanut huolestuttavasti. Sen ja yleensäkin tuloerojen kasvun<br />

pysähdyttäminen on yhteiskuntamme suuria haasteita. Lasten ja aikuisten maailma on<br />

yhteinen. Maahanmuuttokeskustelussakin meidän tulee muistaa, että tänne muuttavat<br />

ihmiset eivät ole pelkkää työvoimaa, vaan että heilläkin voi olla perhe, joka tarvitsee<br />

huolenpitoa.<br />

Kiitän Väestöliittoa 70-vuotisesta työstä perheiden ja koko väestön hyväksi. Arvokasta<br />

työtänne tarvitaan edelleen. Haluan toivottaa Väestöliitolle antoisaa juhlavuotta ja<br />

menestystä ponnisteluissa entistäkin paremman yhteiskunnan hyväksi<br />

Tarja Halonen<br />

Tasavallan presidentti<br />

Tasavallan presidentti Tarja Halonen lähetti juhlaseminaariin oman tervehdyksensä.<br />

16 Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong>

isä- ja äitinäkökulmaa<br />

työmarkkinoiden uudistamiseen<br />

”…tarvitsemme lapsivaikutusten arviointia<br />

tehdessämme päätöksiä niin<br />

valtion kuin kunnankin tasolla. Yhteisen<br />

näkemyksen syntyminen lapsi‐ ja<br />

perheystävällisestä Suomesta vaatii uutta<br />

yhteistyötä. Toivon, että yhteisen pöydän<br />

jakavat entistä tiiviimmin erityisesti<br />

valtio, kunnat, työmarkkinajärjestöt, elinkeinoelämä,<br />

kansalaisyhteiskunta, tiedotusvälineet<br />

ja kirkot. Tarvitsemme yhteisiä<br />

tavoitteita ja päämääriä. Tarvitsemme<br />

näiden pohjalta johdonmukaisia päätöksiä.<br />

Oleellista on, että yhteiskuntana hyväksymme<br />

lähtökohdan, ettemme leikkaa<br />

perhe-etuuksista etsiessämme säästö-<br />

kohteita niin valtion kuin<br />

kuntienkin suunnalla. Tähän<br />

lähtökohtaan koko<br />

suomalaisen yhteiskunnan<br />

on sitouduttava. Vain<br />

tälle yhteisymmärrykselle<br />

voidaan rakentaa onnellinen<br />

ja eheä Suomi. Väärä<br />

säästö on huomisen velkaa.<br />

Toisekseen lasten ja<br />

perheiden asiat on tuotava<br />

vahvemmin joskus vielä<br />

kovin miehisiin työmarkkinapöytiin. Työmarkkinoiden<br />

uudistaminen vaatii isä‐ ja<br />

äitinäkökulmaa.” l<br />

Seminaarissa<br />

kuultua<br />

Valtioneuvoston tervehdyksen juhlivalle<br />

Väestöliitolle esittänyt pääministeri Mari<br />

Kiviniemi.<br />

Perheet tarvitsevat ilosanomaa<br />

”Lapset on nähtävä arvona. Mediaähkyssä<br />

lapsi (tai nuori tai kumppani)<br />

ei ylitä uutiskynnystä. Ihminen<br />

kyllästyy pikanautintoihin, mutta ei siihen,<br />

että voi elää arvojensa mukaista elämää.<br />

Sitä pitäisi nostaa esiin! Jos taistelee<br />

arvojensa puolesta, on valmis kestämään<br />

hiukan kärsimystäkin. Lapsille ystävyys,<br />

leikillisyys ja luovuus ovat arvoja; ne olisi<br />

aikuistenkin hyvä sisällyttää myös omaan<br />

arvopalettiinsa. Iloinen koti‐ilmapiiri on<br />

mielenterveyden lautasmallissa tärkein<br />

ravintoaine…<br />

Perheet tarvitsevat ilosanomaa: hupsimista,<br />

höpsimistä, kikattamista ja käkättämistä<br />

rutiinien ja työnteon lomaan.<br />

Silloin kuitenkin isän, äidin, siskon ja<br />

veljen voinnin pitää olla hyvä. Kunnioituksen<br />

kulttuurin viljeleminen on tehokas<br />

ja halpa työkalu itse kullekin taistella<br />

itsetunto‐ongelmia ja väkivaltaa vastaan;<br />

sillä lapsi, joka kohdataan empatialla,<br />

oppii empatiaa; nuori, joka kohdataan<br />

kunnioituksella, oppii kunnioittamaan.”<br />

Väestöliiton lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri<br />

Raisa Cacciatore<br />

Lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatore ja valtioneuvoston vähemmistövaltuutettu<br />

Eva Biaudet käsittelivät puheenvuoroissaan vanhemmuutta ja syrjinnän torjumista<br />

ja ennaltaehkäisyä.<br />

Suomi on aina ollut<br />

monikulttuurinen<br />

”Usein keskusteluissa hyökätään<br />

monikulttuurisuutta vastaan. Mielestäni<br />

siinä on väärä käsitys. Tosiasia<br />

on, että Suomi on aina ollut monikulttuurinen.<br />

Ajatelkaa, meillä on EU:n<br />

ainoa alkuperäiskansa, saamelaiset. Puhumattakaan<br />

muista vähemmistöistä,<br />

romaneista, tataareista, juutalaisista ja<br />

muista islaminuskoisista. Meillä on kaksi<br />

kansalliskieltä. Kulttuuri, ihmiset ja<br />

maat elävät vuorovaikutuksessa. Eristäytyminen<br />

pysäyttää kehittymisen ja luovuuden.<br />

Hyvä kysymys on myös, ovatko maahanmuuttajat<br />

juuri he, jotka ovat vaikuttaneet<br />

monikulttuurisuuteen. Facebookissa<br />

liikkuu tosi hyvä status, jonka tänään<br />

laitoin omaan statukseeni. Se menee<br />

englanniksi näin: Your car is German.<br />

Your vodka is Russian. Your pizza<br />

is Italian. Your kebab is Turkish. Your democracy<br />

is Greek. Your coffee is Brazilian.<br />

Your movies are American. Your tea is Tamil.<br />

Your shirt is Indian. Your oil is Saudi<br />

Arabian. Your electronics are Chinese.<br />

Your numbers Arabic, your letters Latin.<br />

And you complain that your neighbor is<br />

an immigrant?”<br />

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet<br />

EU-maiden perhejärjestöjen<br />

liiton, COFACEn, puheenjohtaja<br />

Yves Roland-Gosselin<br />

toi tervehdyksen juhlivalle<br />

jäsenjärjestölleen.<br />

Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong> 17

Paluu juurille:<br />

Väestöliitto juhli 70-vuotispäiväänsä<br />

Vanhalla ylioppilastalolla<br />

Club for Five toi svengiä<br />

seminaaripäivään.<br />

Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä kohtasi<br />

Väestöliiton entiset puheenjohtajat<br />

professori Aarno Strömmerin ja<br />

professori Kauko Sipposen.<br />

oma ministeri lapsiperheille<br />

”<br />

Perheitten<br />

hyvinvointi koostuu lukuisista eri politiikan<br />

lohkoista ja perhepolitiikka on vain yksi vaikuttava<br />

tekijä. Tästä aiheutuu kaksi ongelmaa. Ensinnäkin<br />

politiikkalohkojen hajanaisuus vaikeuttaa kokonaisvaltaisen<br />

politiikan mahdollisuuksia. Perhepolitiikka<br />

on kuulunut sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen.<br />

Nyt kuitenkin tulevalla hallituskaudella ministeriön hallinnonalalla<br />

tulee tapahtumaan niin suuria muutoksia, että<br />

sekä sosiaali- ja terveysministerin että peruspalveluministerin<br />

työpanos menee näitten uudistusten läpiviemiseen.<br />

Siksi tarvitaankin erityinen perhe- tai lapsiasiainministeri,<br />

joka pystyy kokonaisvaltaisesti paneutumaan lapsiperheitten<br />

asioihin.”<br />

Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Liisa Hyssälä<br />

Väestöliiton puheenjohtaja Reino Hjerppellä ja toimitusjohtaja Helena Hiila-<br />

O’Brienillä riitti keskusteltavaa pääministeri Mari Kiviniemen kanssa.<br />

Helsingin Tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores sai<br />

silmäkulman kostumaan herkällä esiintymisellään.<br />

Väestöliiton entinen puheenjohtaja, professori<br />

Aarno Strömmer ja entinen varapuheenjohtaja,<br />

ministeri Marjatta Väänänen.<br />

18 Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong>

Filosofi Pekka Himanen pohti,<br />

minkälaista on hyvä elämä.<br />

arvonannon kulttuuri<br />

mahdollistaa kätkössä<br />

olevan arvokkaan<br />

”<br />

Eräs 10-vuotias tyttö (lasten filosofiaryhmässä)<br />

kertoi, että hänellä on esimerkki<br />

siitä, mitä arvonanto tarkoittaa.<br />

Kun hänen oma isoäitinsä oli ollut kuolemassa,<br />

hän oli istunut isoäidin sängyn laidalla äidin<br />

kanssa, pitänyt mummoa kädestä ja jutellut<br />

hänelle. Viimeisiä sanoja, joita mummo<br />

kuulee elämässään, on kun hänen lapsenlapsensa<br />

sanoo: ”Minä rakastan sinua mummo.”<br />

On vaikeaa kuvitella voimakkaampaa kuvaa siitä,<br />

mitä arvonanto tarkoittaa. Se mitä itse silloin<br />

mietin, oli että jos tämä vain 10-vuotias tyttö<br />

pystyy tällaiseen arvonannon kykyyn, niin miten<br />

me osoitamme arvonantoa tälle 10-vuotiaalle<br />

tytölle, tai yleensä lapsille meidän yhteiskunnassamme<br />

tai toisille ihmisille. Näistä lasten filosofiaryhmistä<br />

olen saanut muistutuksen: meissä<br />

kaikissa on kätkössä jotakin arvokasta paljon<br />

enemmän kuin, mitä siihen mennessä on päässyt<br />

täysin toteutumaan. Ja sitten toisaalta: kätkössä<br />

olevan arvokkaan esiintulo edellyttää, että se saa<br />

mahdollisuuden, arvonannon kulttuurin ympäristön,<br />

joka antaa mahdollisuuden kätkössä olevalle<br />

arvokkaalle.”<br />

Filosofi Pekka Himanen<br />

kolumni<br />

Miila Halonen | Kirjoittaja on asiantuntijalääkäri,<br />

seksuaalineuvoja, Väestöliiton Nuorten seksuaaliterveyden<br />

osaamiskeskuksesta.<br />

Mistä haluat<br />

maksaa, kunta?<br />

n Tiedän 15-vuotiaan, joka kerää pulloja saadakseen rahaa ehkäisypillereihinsä.<br />

Hänen sitkeytensä ja yritteliäisyytensä on kunnioitettavaa. En voi olla kuitenkaan<br />

miettimättä, mitä tapahtuu, jos hän ei kerran saakaan tarvittavaa summaa kasaan<br />

tai pitkäjänteisyys katkeaa.<br />

Onnistunut raskaudenehkäisy on kiinni useista seikoista. Nuoren on oltava motivoitunut<br />

pitämään itsestään huolta. Jotta voi motivoitua, pitää olla oikeaa tietoa.<br />

Pelkkä tietokaan ei aina riitä, vaan myös taitoja tarvitaan. Kaikkein tärkeintä on<br />

halu huolehtia itsestä ja kumppanista.<br />

Ehkäisymenetelmän valinnassa nuoren omaa toivetta olisi kuultava. Ehkäisyyn<br />

voi liittyä ennakkoluuloja ja usein epärealistisiakin pelkoja. Usein onnistumisen<br />

ratkaisevat käytännön asiat, kuten ehkäisyn hinta.<br />

Osa nuorista saa taloudellista tukea vanhemmiltaan ehkäisyn<br />

maksamiseen. Nuori voi myös maksaa kulut yhdessä<br />

kumppaninsa kanssa. Iso joukko nuoria joutuu hoitamaan<br />

kulut yksin – usein juuri ne nuoret, joilla sosioekonomiset<br />

taustatekijät ovat muutenkin heikoimmat.<br />

Logistiset syyt, kuten vaikeus hankkia kalliita ehkäisyvalmisteita,<br />

ovat kokemukseni mukaan sivuvaikutuksia<br />

yleisempi syy keskeyttää raskauden ehkäisyn<br />

käyttö. Jos nuori lopettaa hormonaalisen ehkäisyn<br />

kesken, suuri todennäköisyys on, että korvaava menetelmä<br />

ei ole yhtä tehokas.<br />

Vuonna 2009 Suomessa tehtiin alle 18-vuotiaille<br />

”<br />

oikeus<br />

raskauden<br />

ehkäisyyn<br />

kuuluu jokaiselle<br />

nuorelle, oli<br />

taloudellinen<br />

tilanne mikä<br />

tahansa.<br />

1 012 raskauden keskeytystä. HUS-piirissä raskaudenkeskeytyksen hinta kunnalle<br />

on toimenpiteen mukaan noin 840−1 460 euroa. Edullisimmat ehkäisypillerit<br />

maksavat käyttäjälle vuodessa 83 euroa. Viiden vuoden luotettavan raskaudenehkäisyn<br />

antavan ehkäisykapselin hinta on 193 euroa.<br />

Raskauden keskeytys on aina potentiaalinen, psykologisen huonovointisuuden<br />

aiheuttaja. Abortista toipumista edistää hyvä psykososiaalinen tuki. Kuitenkin<br />

tiedämme, että kaikkiaan raskausriski suurenee heikoimman sosioekonomisen<br />

statuksen nuorilla, henkilöillä, joilla on jo vanhastaan taustalla<br />

päihdeongelma, mielenterveysongelmia ja aikuisen tuen puutetta. Toipumista<br />

komplisoi yksinäisyys, aikaisemmat psyykeongelmat, painostetuksi tuleminen<br />

ja päätöksenteon vaikeus.<br />

Yksi Väestöliiton tavoitteita tuleviin eduskuntavaaleihin on mahdollisuus<br />

maksuttomaan ehkäisyyn alle 20-vuotiaiden kohdalla. Maksuttomuus koskisi<br />

niin ehkäisypillereitä kuin kondomejakin. Mielestäni kyse on tahdon<br />

asioista – haluammeko yhteiskuntana käyttää rahaa ei-toivottujen raskauksien<br />

ja niiden aiheuttamien seurannaisvaikutusten ehkäisyyn vai keskeytysten<br />

tekemiseen? Kuten niin usein, on ennaltaehkäisy aina edullisempaa<br />

kuin jo tapahtuneiden vahinkojen korjaus.<br />

Vuoden vaihteessa Väestöliitossa syntyi kahden aiemman toiminnon,<br />

NAOn ja Nuskan, fuusio. Uusi Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus<br />

jatkaa Väestöliiton ansiokasta yli kaksikymmenvuotista historiaa<br />

nuorten etujen ajajana. Yksi tavoitteistamme on edelleenkin olla nuorten<br />

seksuaalioikeuksien toteutumisen tukija. Oikeus raskauden ehkäisyyn<br />

kuuluu jokaiselle nuorelle, oli taloudellinen tilanne mikä tahansa.<br />

Kierrätyspulloilla kerätyt rahat voi käyttää vaikka leffalippujen ostoon tai<br />

mopon hankintaan. l<br />

Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong> 19

Väestöliitto juhlistaa<br />

70-vuotista toimintaansa<br />

arkistovalokuviensa näyttelyllä.<br />

Kuvat kertovat Väestöliiton<br />

tarinaa perustamisvuodesta<br />

1941 tähän päivään saakka.<br />

Näyttely painottuu Väestöliiton<br />

alkuvuosikymmeniin ja koostuu<br />

kahdeksasta teemasta, jotka<br />

sisältävät yhteensä noin 60<br />

valokuvaa.<br />

n Valokuvanäyttelyn teemat ovat:<br />

Työtä perheiden puolesta, Apua suurperheille<br />

– vuoteita, possuja suojapukuja,<br />

Toukokuun toinen sunnuntai –<br />

kiitos sulle äitikulta, Abortintorjuntaa<br />

ja tervettä avioelämää, Kotisisarkoulutuksella<br />

arvostettu ammatti, Tapiola<br />

– Suomen ensimmäinen puutarhakaupunki,<br />

Ja hyvä elää tänäänkin,<br />

sekä Väestöliitto vaikuttajana.<br />

Näyttely kiertää tämän kevään<br />

ja syksyn aikana eri puolilla Suomea.<br />

Se on ollut jo esillä Helsingissä<br />

Vanhalla ylioppilastalolla Väestöliiton<br />

syntymäpäivänä 14.2. ja<br />

Vantaalla tiedekeskus Heurekassa<br />

maaliskuun alussa.<br />

Tänä keväänä näyttely<br />

on vielä nähtävissä:<br />

n Sanomatalon galleria,<br />

Helsinki 21.3.–3.4.<br />

n Oulun kaupunginkirjasto,<br />

Oulu 19.4.–8.5.<br />

n Espoon kulttuurikeskus,<br />

Espoo 23.5.–7.6.<br />

Ja syksyllä<br />

n Tampereen kaupungin<br />

pääkirjasto Metso,<br />

Tampere 12.–24.9.<br />

Valokuvanäyttely on<br />

nähtävissä myös netissä:<br />

www.vaestoliitto70.fi.<br />

Väestöliiton kuva-arkisto / Havas, graafinen suunnittelu Rhinoceros Oy, tulostus PixMill Oy, Helsinki <strong>2011</strong><br />

1941 – <strong>2011</strong><br />

Väestöliiton kuva-arkisto/Havas 1944.<br />

TyöTÄ PERHEidEN PuOLESTa.<br />

Väestöliiton toiminnanjohtaja Heikki von Hertzen (vas.), puheenjohtaja, professori<br />

V.J.Sukselainen ja maisteri Aarno Strömmer Väestöliiton Väestöpoliittisella<br />

tutkimuslaitoksella 1957. Väestöliiton kuva-arkisto/ Kolmio 1957.<br />

20 Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong>

aPua SuuRPERHEiLLE – VuOTEiTa, POSSuja, SuOjaPuKuja.<br />

Sylvi ja Toivo Järvenpää lapsineen Parkanossa 1953.<br />

Väestöliiton valokuva-arkisto 1953.<br />

aPua SuuRPERHEiLLE – VuOTEiTa, POSSuja, SuOjaPuKuja.<br />

1940-luvulla maaseudulla oli monin paikoin puutetta vuoteista ja vuodevaatteista.<br />

Väestöliiton kuva-arkisto/Pekka Kyytinen 1947.<br />

Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong> 21

TOuKOKuuN TOiNEN SuNNuNTai – KiiTOS SuLLE ÄiTiKuLTa.<br />

Presidentti Urho Kekkonen ja kunniamerkkiäidit kahvilla 8.5.1977. Väestöliiton kuva-arkisto/Atte Matilainen 1977.<br />

KOTiSiSaRKOuLuTuKSELLa aRVOSTETTu aMMaTTi.<br />

Kotisisarten tarkoitus oli helpottaa kotien työvoimapulaa ja tarjota tytöille mahdollisuus sosiaaliseen nousuun.<br />

Väestöliiton kuva-arkisto/Atte Matilainen 1959.<br />

22 Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong>

TaPiOLa – SuOMEN ENSiMMÄiNEN<br />

PuuTaRHaKauPuNKi.<br />

Tapiolan tunnusmerkit: Arne Ervastin<br />

keskustorni ja taustalla Viljo<br />

Rewellin neljä ”Taskumattia”.<br />

Väestöliiton kuva-arkisto/Teuvo Kanerva.<br />

ja HyVÄ ELÄÄ TÄNÄÄNKiN.<br />

Väestöliitto edistää nuorten seksuaaliterveyttä ja<br />

-kasvatusta sekä nuorten elämänhallintaa.<br />

Väestöliiton kuva-arkisto/Mari Hohtari 2007.<br />

Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong> 23

Maailma ja me<br />

Kehitys ja hyvinvointi<br />

Valentina Smirnova opettaa<br />

seksuaalisuuden portaita<br />

viipurilaisessa koulussa.<br />

АЗБУКА ДЛЯ ДВОИХ<br />

KAHDEN<br />

ABC<br />

искусство общения и основы здорового образа жизни<br />

Hyvinvointikasvatus ja ihmissuhdetaito<br />

-opetusmateriaali peruskoulun yläasteelle<br />

Puhetta seksuaalisuudesta, terveydestä ja tunteista<br />

Elina Korhonen (toim.)<br />

Väestöliiton<br />

hanke<br />

päätökseen:<br />

Teksti ja kuvat Elina Korhonen<br />

ViiPURin nUoRTEn<br />

учебное пособие для преподавателей по сексуальному воспитанию<br />

детей и подростков в Россииской школе<br />

Элина Корхонен (Вяэстолийто, Финляндия)<br />

Venäjälle sopiva seksuaalikasvatuskokonaisuus<br />

Kahden ABC sisältää Väestöliitossa kehitettyyn<br />

Seksuaalisuuden portaat -malliin pohjaavan<br />

teoriaosuuden opettajille.<br />

abortit ja sukupuolitautitartunnat<br />

vähenivät<br />

Väestöliiton seistämän vuotta kestänyt hanke Viipurin kaupungin kanssa<br />

päättyi viime joulukuussa. Hankkeen tavoitteena oli parantaa nuorten ja<br />

nuorten parien seksuaaliterveyttä Viipurin piirissä. Yhteistyö oli hyvin<br />

tuloksellista - sekä Suomen konsulaatti että Viipurin johto lupasivat<br />

mahdolliselle jatkohankkeelle täyden tukensa.<br />

V<br />

äestöliitto ja Viipurin kaupunki<br />

ovat tehneet vuodesta 2003 lähialueyhteistyötä<br />

nuorten seksuaaliterveyden<br />

edistämiseksi Viipurin<br />

piirissä. Toiminta on painottunut<br />

nuorten parissa työskentelevien am-<br />

mattiryhmien kouluttamiseen seksuaaliterveyden<br />

kysymyksissä ja nuorten seksuaalikasvatuksessa.<br />

Näitä ammattiryhmiä<br />

ovat esimerkiksi opettajat, psykologit, ja<br />

lääkärit.<br />

Hankkeen loppuseminaari pidettiin 8.<br />

joulukuuta Viipurissa. Seminaarissa olivat<br />

edustettuina Viipurin kaupunginhallinnon<br />

korkeantason johtajia, Suomen Pietarin<br />

varapääkonsuli Paula Karppinen, koulutuksissa<br />

käyneitä ammattilaisia sekä kahdeksan<br />

väestöliittolaista. Seminaarissa käsiteltiin<br />

Jouni Sirkiän tekemä monipuolinen<br />

evaluaatio hankkeesta. Tämä vahvisti<br />

toiminnan tuloksellisuuden.<br />

Seksuaalikasvatuksen<br />

merkitys tuli viipurilaisille<br />

selväksi<br />

Hankkeessa koulutettiin venäläisiä terveys-<br />

ja kasvatusalan ammattilaisia nuorten<br />

seksuaaliterveyden kysymyksissä. Seksuaalisuus<br />

aiheena on Venäjällä varsin vaiettu.<br />

Neuvostoaikana seksuaalisuudesta<br />

24 Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong>

ei julkisuudessa puhuttu lainkaan.<br />

Tälläkin hetkellä venäläisissä kouluissa<br />

seksuaalikasvatus on yleisesti<br />

lähes olematonta ja siihen liitetään<br />

monenlaisia uhkakuvia, myyttejä ja<br />

väärinkäsityksiä. Hankkeen ensimmäisinä<br />

vuosina painopiste olikin<br />

väärän tiedon korjaamisessa ja ennakkoluuloihin<br />

puuttumisessa. Koulutettavien<br />

kanssa myös etsittiin heille<br />

sopivia tapoja puhua seksuaalisuuteen<br />

liittyvistä teemoista.<br />

-Väestöliiton koulutuksessa keskustelin<br />

henkilökohtaisesti ensimmäistä kertaa<br />

seksuaalisuuteen liittyvistä asioista,<br />

hankkeen toisen pilottikoulun opettaja<br />

Valentina Smirnova muisteli. Nykyisin<br />

hän vetää koulussaan seksuaali- ja ihmissuhdekasvatuskurssia.<br />

-Aihe on ollut vaiettu maassamme.<br />

Aluksi teema tuntui pelottavalta ja vieraalta.<br />

Vähitellen kuitenkin ymmärsin,<br />

että kyse on ihmisen kokonaisvaltaisesta<br />

hyvinvoinnista, itsetunnon tukemisesta ja<br />

nuorten tulevaisuudesta.<br />

Valentina Smirnova oli mukana kehittämässä<br />

hankkeen aikana syntynyttä, Venäjälle<br />

sopivaa seksuaalikasvatuksen kokonaisuutta<br />

Kahden ABC:tä. Kahden ABC sisältää,<br />

Väestöliitossa kehitettyyn Seksuaalisuuden<br />

portaat -malliin pohjaavan teoriaosuuden<br />

opettajille. Mallissa kuvataan lapsen<br />

ja nuoren seksuaalista kehitystä kokonaisvaltaisesti<br />

järjen, tunteen ja biologian<br />

tasolla. Teorian lisäksi Kahden ABC sisältää<br />

14 toiminnallista oppituntia yläasteikäisille<br />

oppilaille. Oppituntien avulla käydään<br />

läpi mm. terveyttä, seksuaalista kehitystä,<br />

ihmissuhteita, tunteita ja turvataitoja.<br />

Kahden ABC hyväksyttiin hankkeen aikana<br />

Viipurin piirin opetushallinnossa viralliseksi<br />

opetusmateriaaliksi.<br />

”<br />

aihe on ollut<br />

vaiettu maassamme. aluksi teema<br />

tuntui pelottavalta ja vieraalta."<br />

yhteistyö ja vuoropuhelu<br />

hyödyttävät kaikkia<br />

Hankkeen ehkä suurin anti oli kaikkien<br />

osapuolien mielestä hyvin toimiva yhteistyö.<br />

Venäläiset kumppanit kehuivat<br />

Väestöliiton työtapaa:<br />

-Te ette tee tätä työtä jäykästi tai muodollisesti,<br />

hankkeen viipurilainen koordinaattori,<br />

Viipurin terveysviraston varajohtaja<br />

Galina Ivanova kiitteli. -Hankkeen<br />

aikana yhteistyölle kehittyi ihan oma<br />

toimintatapansa. Koen, että kyse oli aidosta<br />

dialogista ja molemminpuolisesta<br />

oppimisesta, hän jatkoi.<br />

Yhteistyön merkitystä korosti myös suomalainen<br />

osapuoli. Hankkeessa kouluttaji-<br />

Koulutettavien kanssa<br />

etsittiin sopivia tapoja puhua<br />

seksuaalisuudesta.<br />

na toimineet seksuaaliterveyden asiantuntijat<br />

kokivat saaneensa vahvistusta ammattitaitoonsa<br />

ja esimerkiksi lisää valmiuksia<br />

kohdata maahanmuuttajia asiakastyössä.<br />

Galina Ivanova painotti, että onnistuneella<br />

hankkeella oli näyttää myös määrällisiä<br />

saavutuksia: nuorten abortit ja sukupuolitautitartunnat<br />

ovat vähentyneet<br />

projektin aikana Viipurin piirissä. Positiiviseen<br />

kehitykseen voivat vaikuttaa monet<br />

asiat. Ammattilaisten lisääntynyt tietämys<br />

nuorten seksuaaliterveyden tarpeista<br />

on varmasti ollut osaltaan vahvistamissa<br />

myönteistä muutosta. l<br />

” hankkeessa<br />

koulutettiin<br />

venäläisiä<br />

terveys- ja<br />

kasvatusalan<br />

ammattilaisia<br />

nuorten<br />

seksuaaliterveyden<br />

kysymyksissä.<br />

Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong> 25

Maailma ja me<br />

Kehitys ja hyvinvointi<br />

Mun eläMä – Mun valinta<br />

Salla Nazarenko<br />

nuorten seksuaalioikeudet ja kehitys<br />

S<br />

eksuaalisuus on tärkeä ja arvokas osa ihmisyyttä.<br />

Jokaisella on oikeus nautinnollisiin ja turvallisiin<br />

seksuaalisiin kokemuksiin vapaana pakottamisesta,<br />

riistosta ja väkivallasta. Jotta hyvä seksuaaliterveys<br />

voidaan saavuttaa ja ylläpitää, kaikkien ihmisten seksuaalioikeuksia<br />

tulee arvostaa ja suojata.<br />

Puolet maapallon väestöstä on alle 25-vuotiaita. Heistä<br />

ylivoimaisesti suurin osa asuu kehitysmaissa. Juuri näiden<br />

nuorten valinnoista riippuu se, kuinka paljon ihmisiä<br />

maailmassa on vuonna 2050. Noihin valintoihin vaikuttaa<br />

valtavasti se, miten paljon tietoa nuorilla on omista<br />

seksuaalioikeuksistaan. Väestönkasvun hidastaminen,<br />

äitiyskuolemien vähentäminen ja nuorten hyvinvoinnin<br />

turvaaminen vaativat ennen kaikkea nuorten seksuaalisuuden<br />

ja seksuaalioikeuksien tunnustamista.<br />

Tämä julkaisu valottaa nuorten seksuaalioikeuksia<br />

sekä sitä, mikä merkitys niiden toteutumisella on<br />

koko maailman kehitykselle.<br />

Salla Nazarenko Elina Korhonen (toim.) n Mun elämä – mun valinta – nuorten seksuaalioikeudet ja kehitys<br />

Mun eläMä<br />

Salla Nazarenko<br />

Väestötietosarja 22<br />

Elina Korhonen (toim.)<br />

– mun valinta<br />

nuorten seksuaalioikeudet<br />

ja kehitys<br />

Kannet_NuortenSeksuaalioikeudet.indd 1 21.2.<strong>2011</strong> 9:13:03<br />

*Muista:<br />

- Oikeus luotettavaan palveluun<br />

- Oikeus valita itselle paras ehkäisy<br />

- Oikeus yksityisyyteen<br />

MUn ELÄMÄ<br />

– MUn VaLinTa<br />

Nuorten<br />

seksuaalioikeudet<br />

ja kehitys<br />

Salla Nazarenko<br />

Elina Korhonen<br />

(toim.)<br />

n Julkaisu selvittää<br />

nuorten seksuaali-<br />

oikeuksia sekä sitä,<br />

mikä merkitys niiden<br />

toteutumisella on koko<br />

maailman kehityksel-<br />

le. Julkaisu sisältää<br />

runsaasti esimerkkejä<br />

ja soveltuu esimerkiksi<br />

lukioiden tai ammattikorkeakoulujen kansainvälisyyskasvatuksen<br />

tueksi.<br />

Lisätiedot ja tiedustelut: Riikka Närhi, (09) 2280 5261,<br />

riikka.narhi(at)vaestoliitto.fi<br />

Teksti Elina Korhonen Kuvat Christopher Kean<br />

nuoret antavat maailman<br />

tulevaisuudelle suunnan<br />

Kuva Thomas Hagström<br />

Puolet maailman väestöstä on alle 25-vuotiaita ja 1,8 miljardia nuorta on hedelmällisyysiässä. 85 prosenttia<br />

heistä elää kehitysmaissa. Nuoret ovat ikänsä ja vähäisen elämänkokemuksensa vuoksi erityisen alttiita<br />

monille riskeille. He tarvitsevatkin erityisesti nuorisolle suunnattuja palveluja ja tosiasioihin perustuvaa<br />

seksuaalikasvatusta. Se helpottaa heitä tekemään itselleen myönteisiä päätöksiä ja suojautumaan<br />

ei-toivotuilta raskauksilta sekä taudeilta. Tämä on oleellista koko maailman tulevaisuudelle.<br />

Väestöliitto tekee työtä maailman nuorten puolesta!<br />

Väestöliiton tavoitteet<br />

8<br />

Seksuaaliterveyden ja –oikeuksien edistäminen nähdään<br />

keskeisenä tekijänä muiden kehityskysymysten ratkaisemisessa<br />

ja ne otetaan huomioon läpileikkaavasti Suomen kehityspoliittisessa<br />

ohjelmassa ja kaikilla Suomen kehitysyhteistyön sektoreilla.<br />

Suomen kehitysyhteistyömäärärahoja seksuaaliterveyteen ja<br />

8 -oikeuksiin on lisätty ja rahoitusta on suunnattu nykyistä<br />

monipuolisemmin monenkeskisen ja kahdenvälisen kehitysyhteistyön<br />

sekä kansainvälisten ja kansallisten järjestöjen kautta.<br />

Nuorten ja erityisesti tyttöjen aseman parantaminen ja heidän<br />

8 koulutuksensa, terveytensä ja työnsaantitarpeensa ovat Suomen<br />

kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön keskeisiä tavoitteita.<br />

Monissa maissa seksuaaliterveyspalveluita<br />

ja -menetelmiä on tarjolla vain<br />

perhesuunnitteluklinikoilla, jotka on<br />

tarkoitettu naimisissa oleville. Seksuaalisesti<br />

aktiiviset nuoret jäävät silloin täysin palveluiden<br />

ulkopuolelle. YK:n tekemä selvitys<br />

osoittaakin, että nuorilla on hoitamattomia<br />

ehkäisytarpeita yli kaksi kertaa enemmän<br />

kuin väestöllä yleensä. Vain 17 prosenttia<br />

seksuaalisesti aktiivisista nuorista käyttää<br />

kondomia.<br />

Nuorten seksuaaliterveyden parantamiselle<br />

on oleellista, että nuorille<br />

on tarjolla erityisesti heille suunnattuja<br />

palveluja. Nuoret usein epäröivät<br />

käyttää terveyspalveluja, jos hen-<br />

26 Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong>

Koonnut Minna Penttilä<br />

Maailma ja me<br />

Uutisia maailmalta<br />

kilökuntaa ei ole koulutettu kohtaamaan nuoria. Lisäksi<br />

palvelujen on oltava halpoja ja helposti saatavilla,<br />

jotta ne tavoittaisivat nuoret.<br />

Asiallinen ja faktoihin perustuva seksuaalikasvatus on<br />

oleellista. Näin nuoret pystyisivät suojelemaan omaa ja<br />

toisten terveyttä sekä ehkäisemään ei-toivotut raskaudet.<br />

Tästä huolimatta seksuaalikasvatus on puutteellista<br />

tai olematonta monessa maassa. UNICEFin mukaan<br />

suuri enemmistö maailman nuorista ei esimerkiksi tiedä,<br />

miten hiv tarttuu ja miten siltä voi suojautua. Laadukkaan<br />

ja arvovapaan seksuaalikasvatuksen tulisi olla<br />

jokaisen nuoren perusoikeus.<br />

Nuoret tytöt erityisenä<br />

kohderyhmänä<br />

Erityisesti tyttöjen mahdollisuudet saada tietoa ja<br />

palveluja seksuaalisuutta ja ehkäisyä koskevista kysymyksistä<br />

ovat usein huonot. Ei-toivotut raskaudet,<br />

vaaralliset abortit ja sukupuolitaudit vaarantavat<br />

eniten kaikkein nuorimpien ja köyhimpien tyttöjen<br />

ja naisten terveyden. Tällä hetkellä raskaus ja<br />

synnytys ovat1 5–19-vuotiaiden tyttöjen suurin<br />

yksittäinen kuolinsyy.<br />

Vapaaehtoinen perhesuunnittelu on kaikista<br />

kustannustehokkain tapa parantaa nuorten asemaa<br />

ja saada aikaan säästöjä muilla yhteiskunnan<br />

aloilla, kuten terveydenhoidossa, koulutuksessa ja<br />

asumisessa. Perhesuunnittelu sekä äitiys- ja lapsiterveyden<br />

palvelut koko maapallon väestölle maksavat<br />

noin 25 miljardia dollaria vuodessa, joka<br />

vastaa noin yhden viikon sotilasmenoja maailmassa.<br />

Tällä hetkellä perhesuunnitteluun ja äitiysterveyteen<br />

kohdennetaan vuodessa ainoastaan<br />

noin 12 miljardia dollaria. l<br />

yK:n väestörahaston, uNFPan, uusi johtaja<br />

vieraili Suomessa<br />

n YK:n väestörahaston, UNFPAn, pääjohtajana<br />

vuoden vaihteessa aloittanut<br />

nigerialainen Babatunde Osotimehin<br />

vieraili Suomessa helmikuussa. Osotimehin<br />

tapasi matkallaan presidentti<br />

Tarja Halosen ja ulkomaankauppa- ja<br />

kehitysministeri Paavo Väyrysen. Hän<br />

vieraili myös ulkoministeriössä ja kävi<br />

tapaamassa kansalaisjärjestöjä Väestöliitossa.<br />

Vierailullaan Väestöliitossa Osotimehin<br />

korosti nuorten asemaa ja nuorten tärkeyttä<br />

väestö- ja kehityskysymysten ratkaisuissa.<br />

Nuoria on tällä hetkellä 1,8 miljardia<br />

eli melkein kolmannes maailman väestöstä.<br />

Se on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.<br />

Työskentelemällä nuorten kanssa voidaan todella vaikuttaa<br />

heidän elämäänsä ja saada muutos aikaiseksi. Tämä ei onnistu<br />

UNFPAlta yksinään, vaan tarvitaan yhteistyötä muiden YK-järjestöjen,<br />

ja ennen kaikkea kansalaisyhteiskunnan, kanssa. Kansalaisjärjestöt<br />

tietävät, mitkä ovat toimivia keinoja vaikuttaa. Ne myös tavoittavat<br />

kansalaiset parhaiten. UNFPA ja Väestöliitto ovat pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita.<br />

Teksti ja kuva: Minna Penttilä<br />

Maapallon väestö ylittää 7 miljardia<br />

tänä vuonna<br />

n Myöhemmin tänä vuonna maailman väkiluku ylittää 7 miljardia. 12<br />

vuotta sitten saavutettiin 6 miljardin raja. Maapallon väkiluku oli 100 vuotta<br />

sitten 1,6 miljardia. Ennusteiden mukaan maailman väkiluku saavuttaa<br />

9 miljardia vuonna 2050. Tämän jälkeen se alkaa hiljalleen vähetä. Osa<br />

tutkijoista on sitä mieltä, että maapallon rajalliset resurssit eivät riitä kasvavalle<br />

väestölle. Toisten mielestä ongelma ei ole resurssien rajallisuus,<br />

vaan niiden epätasainen jakautuminen.<br />

Tammikuussa julkaistun ranskalaisen tutkimuksen mukaan maailmassa<br />

on enemmän kuin tarpeeksi ruokaa maailman väestön tarpeisiin.<br />

Tutkimuksen mukaan ongelma ei olekaan väestönkasvu vaan ihmisten<br />

kulutustottumukset: keskivertoamerikkalaisen hiilijalanjälki on 250-kertainen<br />

verrattuna etiopialaisiin. Tutkimuksessa todetaankin, että rikkaiden<br />

pitäisi kuluttaa vähemmän. Kulutustottumusten muuttaminen on<br />

kuitenkin vaikeampaa kuin väestönkasvun rajoittaminen. Siksi voimavarat<br />

suunnataankin siihen.<br />

KaPua <strong>2011</strong> kapuaa apua<br />

Nepalin maaseudulle<br />

L. Hickman, The Guardian (UK) 14.1.<strong>2011</strong><br />

n Tänä vuonna neljättä kertaa toteutettava KAPUA -projekti kerää varoja<br />

Nepalin ihmisten ja luonnon hyväksi. Kampanjassa kerätyt varat ohjataan<br />

Maailman luonnonsäätiön (WWF:n) ja Väestöliiton yhteiselle hankkeelle<br />

Nepalissa. Siellä kestävä luonnonvarojen käyttö ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden<br />

edistäminen yhdistyvät.<br />

KAPUA on projekti, jossa kerätään varoja kehitysmaiden hyväksi kiipeämällä<br />

vuorelle. Tämän vuoden kapuajien tavoitteena on Nepalin korkeimman<br />

vaellushuipun, Mera Peakin, saavuttaminen.<br />

Lisätietoja KAPUAsta: www.kapua.fi<br />

Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong> 27

tai peliharrastukseen, elokuva- ja juttuseuraksi<br />

sekä avuksi läksyjen tekemisessä.<br />

−Ei ole tarkoitus erikseen hakea erityislapset<br />

ja nuoret<br />

Teksti Mia Hemming Kuva Antero Aaltonen<br />

Tukihenkilö<br />

− turvallinen aikuinen lapsen elämässä<br />

Tampereella kaupungin sosiaalipäivystys vastaa lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnasta.<br />

Toiminta on lastensuojelun avohuollon tukipalvelua.<br />

n<br />

ykyään on enemmän sellaisia<br />

lapsia ja nuoria tuen tarpeessa,<br />

joiden perheessä on mielenterveysongelmia.<br />

Useimmilla tuettavista<br />

lapsista ja nuorista on myös yhteys johonkin<br />

muuhun tukitoimintaan. Molemmissa<br />

saattaa olla kyse siitä, että apua<br />

tarjotaan ja sitä pyydetään helpommin,<br />

tukihenkilötoiminnasta vastaava sosiaalityöntekijä<br />

Sirpa Määttä pohtii.<br />

Määttä vielä lisää, että aiemmin sosiaalityön<br />

asiakkaat olivat niin sanottuja huono-osaisia<br />

ja köyhiä. Nyt asiakkaat ovat<br />

kaikista tuloluokista ja hyväosaisiksi luokiteltuja.<br />

Aiemmin lapset ja nuoret joutuivat<br />

joskus odottamaan vuosia itselleen<br />

tukihenkilöä. Nyt se kestää enintään<br />

muutaman kuukauden.<br />

Tavallisia aikuisia<br />

Tällä hetkellä erityisesti miehiä kaivataan<br />

tukihenkilöiksi. Heitä kaipaavat erityisesti<br />

7−17-vuotiaat pojat kaverikseen urheilu-<br />

Tampereen kaupungin tukihenkilötoiminta<br />

aloitettiin noin parikymmentä vuotta sitten.<br />

Sirpa Määttä on ollut siinä mukana lähes<br />

seitsemän vuotta. Kuva Mia Hemming.<br />

tä ajanvietettä. Arkinen tekeminen on tärkeintä.<br />

Tavoitteemme on tarjota lapselle<br />

yksi turvallinen aikuinen, Sirpa Määttä<br />

selvittää.<br />

Tukihenkilön on sitouduttava tehtäväänsä<br />

vähintään vuodeksi. Tapaamisia<br />

tuen tarpeessa olevan lapsen tai nuoren<br />

kanssa on oltava vähintään kerran kuukaudessa.<br />

Tukihenkilöt ovat tavallisia aikuisia,<br />

jotka pärjäävät tehtävässään ihan maalaisjärjellä.<br />

Omat asiat täytyy olla niin<br />

kunnossa, että pystyy tarjoamaan lapselle<br />

tai nuorelle turvallisen ihmissuhteen.<br />

−Meillä on tukihenkilöinä niin opiskelijoita,<br />

työssä käyviä, työttömiä kuin eläkeläisiäkin.<br />

Heidän joukossaan on sekä<br />

perheellisiä että yksineläviä.<br />

Tukihenkilöt saavat tehtäväänsä koulutuksen<br />

tai perehdytyksen, tarvittaessa<br />

ohjausta sekä tukea jaksamiseen. Peruskurssin<br />

jälkeen heille tarjotaan vielä<br />

koulutusta toiveidensa mukaisista kysymyksistä.<br />

Tällaisia voivat olla esimerkiksi<br />

lasten neurologiset ja psykologiset<br />

erityishäiriöt.<br />

28 Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong>

Tunnen itseni tarpeelliseksi<br />

” Tukihenkilöt<br />

ovat tavallisia<br />

aikuisia, jotka<br />

pärjäävät<br />

tehtävässään<br />

ihan maalaisjärjellä."<br />

Tukea monella tapaa<br />

n Kunta voi organisoida tukihenkilöja<br />

tukiperhetoimintaa yksin tai yhteistyössä<br />

seudun muiden kuntien kanssa<br />

tai käyttää esimerkiksi kolmannen<br />

sektorin tuottamia palveluja.<br />

n Kaupunkien tukihenkilötoiminnan<br />

yhteyshenkilön löytää ottamalla yhteyttä<br />

sosiaalipalveluihin.<br />

n Useimmiten tukihenkilötoiminta on<br />

osa lastensuojelupalveluja. Tukihenkilöt<br />

on tarkoitettu silloin lastensuojelun<br />

asiakkaille. Tukihenkilötoimintaa voidaan<br />

kuitenkin järjestää myös ehkäisevän<br />

lastensuojelun palveluna. Silloin<br />

edellytyksenä ei ole lastensuojelun<br />

asiakkuus.<br />

n Tukihenkilönä toimimisesta maksetaan<br />

palkkio ja kulukorvaus.<br />

n Myös monet järjestöt järjestävät tukihenkilötoimintaa.<br />

Lähde: Sosiaaliportti.fi, Lastensuojelun<br />

käsikirja, Tukihenkilö tai tukiperhe.<br />

−Yhä useammalla on Aspergerin oireyhtymään<br />

tai johonkin autismin kirjoon<br />

kuuluva poikkeavuus. Samoin on<br />

ADHD-lapsia. Tukihenkilöt haluavat tietää,<br />

miten heidän olisi otettava tällaiset<br />

erityispiirteet huomioon. l<br />

Anja Eskola näki pari vuotta sitten ilmoituksen, jossa<br />

rohkaistiin tavallisia aikuisia tukihenkilökoulutukseen.<br />

Eskolalla oli eläkeläisenä aikaa, jonka hän halusi mieluummin<br />

käyttää hyvään tarkoitukseen kuin vain kotona<br />

olemiseen.<br />

nja Eskolan ensimmäinen<br />

tuettava oli a<br />

15-vuotias tyttö, jota hän<br />

tapasi kerran viikossa. He<br />

treffasivat aina kaupungilla,<br />

kävivät näyttelyissä<br />

ja valokuvaamassa erilaisia<br />

kohteita.<br />

−Teimme retkiä, ja kerran<br />

olimme kuuntelemassa<br />

AC/DC:n konserttia stadionin<br />

ulkopuolella. Meillä<br />

oli kauhean kiva ilta, joka<br />

huipentui mahtavaan ilotulitukseen.<br />

Lopulta tyttö pääsi<br />

luokseni saunomaankin ja<br />

uimaan. Virallinen tukisuhde<br />

loppui muutama kuukausi<br />

sitten, sillä hän joutui muuttamaan muualle<br />

perheasioidensa vuoksi. Edelleen soittelemme<br />

viikoittain, vaihdamme sähköpostia,<br />

ja hän on viettänyt luonani<br />

viikonlopunkin.<br />

Pian ensimmäisen<br />

tukisuhteen alettua Eskola<br />

ryhtyi myös toisen<br />

lapsen tukihenkilöksi.<br />

Tämä oli kahdeksanvuotias<br />

tyttö. Hänen<br />

kanssaan Eskola vietti<br />

aikaa kotonaan.<br />

−Leikimme, askartelimme,<br />

piirsimme<br />

ja leivoimme. Kävimme<br />

myös ongella, sillä<br />

asun järven rannalla.<br />

Ikävä kyllä tämäkin<br />

suhde päättyi vähän aikaa<br />

sitten lapsen poismuuton<br />

tähden. Lapset<br />

olivat ehtineet kiintyä<br />

minuun ja minä heihin.<br />

Säännöllisten tapaamisten<br />

loppuminen<br />

oli surullista. Mutta tällaista<br />

elämä on.<br />

Anja Eskola saa tukea tehtäväänsä tukihenkilöiden<br />

tapaamisista, joissa käsitellään<br />

mieleen nousseita kysymyksiä. Hän<br />

voi lisäksi tarvittaessa kääntyä sosiaalipäivystyksen<br />

puoleen. Eskola tapaa sosiaalityöntekijää<br />

kerran vuodessa, tai halutessaan<br />

useammin. Kuva Mia Hemming.<br />

Nyt Eskola on tavannut ensimmäistä<br />

kertaa uuden, hänen tukeaan tarvitsevan,<br />

13-vuotiaan tytön:<br />

−Molemmin puolisen luottamuksen rakentaminen<br />

kestää aina oman aikansa.<br />

Mutta palkitsevinta on, kun huomaa luottamussuhteen<br />

syntyneen itsensä ja tukilapsen<br />

välille.<br />

Lasten kiitos lämmittää eniten<br />

Anja Eskola on parhaillaan tukihenkilöille<br />

tarkoitetulla kurssilla, jossa käsitellään lasten<br />

ja nuorten kokemaa kiusaamista. Seuraavaksi<br />

on koulutusta lasten ja nuorten<br />

neurologisista häiriöistä.<br />

−Erilaisia vastaan tulevia tilanteita olisi<br />

myös hyvä käydä läpi. Sellainen voi olla<br />

esimerkiksi, silloin jos yksinhuoltajaäiti<br />

tai –isä ihastuu tukihenkilöön. Tukihenkilön<br />

täytyy kuitenkin tehdä selväksi, että<br />

hän on tehtävässään lasta eikä vanhempaa<br />

varten.<br />

Eskolaa motivoi tukihenkilönä<br />

hyvä mieli,<br />

jonka siitä saa:<br />

−Tunnen itseni<br />

tarpeelliseksi. Lapset<br />

ovat aina odottaneet<br />

minun tapaamistani<br />

kovasti<br />

ja tulevat hymyssä<br />

suin vastaan. Näkee<br />

oikein, miten he<br />

parantavat vauhtia,<br />

kun he näkevät minun<br />

odottavan heitä<br />

sovitussa paikassa.<br />

Näiden lasten tunteet<br />

ovat niin aitoja<br />

minua kohtaan. He<br />

myös osoittavat sen<br />

piirustuksin ja kortein.<br />

l<br />

Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong> 29

uutuudEt<br />

koSkETUkSEn kaiPUU<br />

Kypsän iän seksuaalisuus on vaalimisen arvoinen<br />

vien seksuaalisuutta tunteiden ja parisuhteen,<br />

kehon ja terveystilan muutosten, tutkimuksen<br />

sekä seksuaalisen moninaisuuden<br />

näkökulmista. Kypsän iän seksuaalisuus<br />

on parhaimmillaan myönteinen voimavara,<br />

joka tukee terveyttä, hyvää mieltä<br />

ja myönteistä minäkuvaa.<br />

Ikääntyvän ihmisen fyysiset muutokset<br />

haastavat seksielämän konkreettisella<br />

tasolla ja voivat koetella myös itsetuntoa:<br />

Olenko viehättävä ja haluttava toisen<br />

mielestä? Uskallanko ja kykenenkö? Uuden<br />

suhteen aloittaminen on epävarmuuden<br />

ja ujouden tunteineen samanlaista<br />

ikääntyvällä kuin nuorellakin. Pitkissä<br />

parisuhteissa eroottista latausta voi pitää<br />

yllä leikkimielisyyden ja heittäytymisen<br />

avulla. Parhaassa tapauksessa parisuhteessa<br />

on mukana keskinäistä huolenpitoa<br />

ja huumoria, vahvaa turvallisuuden<br />

tunnetta ja lupa olla avoimesti oma vajavainen<br />

itsensä.<br />

Kosketuksen kaipuu<br />

– kypsän iän seksuaalisuus.<br />

Toim. Anne Leinonen ja Jaana Syrjälä.<br />

Väestöliitto <strong>2011</strong>.<br />

ISBN 978-952-226-061-1.<br />

Tilaukset Väestöliiton nettikaupasta.<br />

Hinta 24 euroa + toimituskulut.<br />

Kuva työryhmä Anne ja Kari<br />

Saaristo ja Tarja Sandberg<br />

30 Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong><br />

Uusi väline perhetyön haasteisiin<br />

n Ikääntyneiden seksuaalisuus on asia, josta<br />

ei paljon puhuta. Yhä edelleen voi törmätä<br />

myyttisiin uskomuksiin, joiden mukaan<br />

ikääntyneet eivät edes tarvitse seksiä.<br />

Ikään kuin seksi olisi vain nuorten juttu,<br />

jota ikäihmisten ei sovi haluta. Läheisyyden<br />

ja hellyyden perusinhimillinen tarve<br />

säilyy kuitenkin läpi ihmiselämän. Vaikka<br />

keho käy läpi muutoksia ja sairaudet voivat<br />

hidastaa tahtia, uskalluksen ja mielikuvituksen<br />

avulla rajoittuneet tai estyneet toiminnot<br />

voi korvata uusilla. Tärkeintä on läheisyydestä<br />

saadun mielihyvän jaettu kokemus.<br />

Seksuaalisella aktiivisuudella on tutkitusti<br />

myös myönteisiä terveysvaikutuksia.<br />

Väestöliiton uusi kirja Kosketuksen kaipuu<br />

kannustaa vaalimaan ja arvostamaan<br />

ikääntyvien ihmisten seksuaalisuutta ja antaa<br />

käytännön vinkkejä seksuaaliseen hyvinvointiin.<br />

Kirjoittajina on kahdeksan seksuaalisuuden<br />

parissa pitkään työskennellyttä<br />

asiantuntijaa. He lähestyvät ikääntyn<br />

Mitä tehdä, kun perhe ei saa ajastaan<br />

otetta, kun arki kelluu, ja asiat jäävät hoitamatta?<br />

Kuinka perhetyöntekijä voi ottaa<br />

puheeksi vaikeita asioita asiakasperheiden<br />

kanssa? Kuinka auttaa arjen ja ajankäytön<br />

hallinnassa?<br />

Väestöliiton vastikään julkaisema Arki<br />

haltuun – sekvenssimenetelmä perhetyössä<br />

-kirja vastaa näihin kysymyksiin.<br />

Se kertoo Väestöliiton vuosina 2007–2010<br />

toteuttamasta Arki Haltuun -hankkeesta.<br />

Arki haltuun -hankkeessa tarkastelun<br />

kohteena oli arjen rakentuminen per-<br />

Stina Fågel, Mona Jonsson, Pirjo Korvela ja Antero Kupiainen (toim.): Arki haltuun –<br />

sekvenssimenetelmä perhetyössä. Helsinki: Väestöliitto <strong>2011</strong>, 228 sivua. Hinta 25 euroa<br />

ja DVD:n kanssa 35 euroa + toimituskulut.<br />

heille ja perheenjäsenille. Siinä työskenneltiin<br />

intensiivisesti 30 perheessä<br />

pääkaupunkiseudulla. Yhdessä perheiden<br />

ja yhteistyökumppaneiden kanssa<br />

kehitettiin perhetyöhön uusi työväline<br />

sekvenssikartta.<br />

Arki haltuun -julkaisu tarjoaa uuden<br />

lähestymistavan ja välineen perhetyöhön.<br />

Se palvelee paitsi perhetyön oppikirjana<br />

myös kokeneita perhetyöntekijöitä<br />

ja kaikkia, joita perhetyön haasteet<br />

kiinnostavat.<br />

Kirjaa samoin kuin sitä täydentävää<br />

opetus-DVD:tä voi tilata Väestöliiton<br />

nettikaupasta www.vaestoliitto.fi/nettikauppa

ÄidikSi Ja iSÄkSi<br />

hedelmöityshoidolla<br />

Uusi tutkimus kertoo<br />

hedelmöityshoitoja saaneiden<br />

odotuksista ja peloista<br />

n Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen<br />

tutkija Anneli Miettinen on selvittänyt hedelmöityshoitoon<br />

hakeutuneiden parien<br />

näkemyksiä hoidoista ja vanhemmuudesta<br />

sekä hoitoon liittyviä pelkoja ja tuen<br />

tarvetta. Kyselyllä etsittiin vastausta siihen,<br />

ovatko lapsettomuus tai hedelmöityshoitoon<br />

hakeutuminen edelleen vaiettuja<br />

asioita. Missä määrin hoitoon hakeutuneet<br />

ovat valmiita kertomaan lapsettomuudesta<br />

ja hoidoista läheisilleen? Entä<br />

haluavatko parit kertoa mahdollisesti hoitojen<br />

avulla syntyvälle lapselle tämän alkuperästä?<br />

Miettisen tuore tutkimusraportti Äidiksi<br />

ja isäksi hedelmöityshoidolla vahvistaa,<br />

että hedelmöityshoitoon hakeutuvilla pareilla<br />

on vahva motivaatio vanhemmuuteen,<br />

mutta ovatko odotukset epärealistisia?<br />

Tutkimus kuvaa myös sitä, miten pel-<br />

ko hoitojen kustannuksista, tiedon puute<br />

tai puolison suhtautuminen heijastuvat<br />

hoitoon hakeutumiseen. Yhteiskunnan<br />

kannalta tärkeää on myös saada tietoa siitä,<br />

mitkä tekijät nousevat esteeksi hoitoon<br />

hakeutumiselle tai niiden jatkamiselle.<br />

Lapsettomuus koskettaa nykyään monia.<br />

Valtaosalle nuoria aikuisia lapsettomuus<br />

on elämäntilanteen sanelemaa lastenhankinnan<br />

siirtämistä ja sopivamman ajankohdan<br />

odottamista. Osa kuitenkin kärsii tahattomasta<br />

lapsettomuudesta, kun toivottua<br />

lasta ei vain kuulu. Hedelmöityshoitojen<br />

kehittyminen on tuonut mahdollisuuden<br />

auttaa tahattomasta lapsettomuudesta<br />

kärsiviä pareja. Lisääntyneen tiedon ja<br />

kehittyvien menetelmien myötä suuri osa<br />

hoitoon hakeutuneista pareista saa tarvitsemansa<br />

avun.<br />

Avustetusti tapahtuvaan lastenhankintaan<br />

ja hedelmöityshoitoihin liittyy kuitenkin<br />

erityiskysymyksiä, joita parit joutuvat<br />

kohtaamaan pohtiessaan hoitojen<br />

aloittamista. Hoitojen kustannukset, niiden<br />

kesto, psyykkinen valmistautuminen<br />

Miettinen, Anneli. <strong>2011</strong>. Äidiksi ja isäksi<br />

hedelmöityshoidolla<br />

Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos.<br />

Katsauksia E 40/<strong>2011</strong> (69 s.)<br />

Tilaukset: www.vaestoliitto.fi/nettikauppa.<br />

Hinta 25 euroa + toimituskulut<br />

pettymyksiin ja hoitojen rankkuuteen, pelko<br />

ystävien ja sukulaisten suhtautumisesta<br />

sekä biologisen vanhemmuuden merkitys<br />

mietityttävät monia.<br />

Kyselytutkimukseen osallistui runsaat<br />

450 naista ja miestä Väestöliiton sekä HU-<br />

Sin sekä OYSin hedelmöityshoitoklinikoilta.<br />

Tilaa pari & perhe-lehti<br />

n Pari & Perhe ilmestyy 4 kertaa vuodessa n Tilaan Pari & Perhe -lehden alkaen ___/___<strong>2011</strong><br />

Kestotilaus, laskutusjakso 12 kk 30 € Määräaikaistilaus (12 kk) 33 €<br />

Itselleni Lahjaksi Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun<br />

n Tilauksen maksaja/Vanha osoite<br />

Sukunimi<br />

Etunimi<br />

n Lahjatilauksen saaja/Uusi osoite___/____<strong>2011</strong> alkaen<br />

Sukunimi<br />

Käytä palvelukorttia, kun<br />

• tilaat lehden<br />

• ilmoitat osoitteentai<br />

nimenmuutoksen<br />

• peruutat tilauksesi<br />

Etunimi<br />

Vastaanottaja<br />

maksaa<br />

postimaksun<br />

Väestöliitto ry<br />

Tunnus 5005241<br />

00003 Vastauslähetys<br />

Jakeluosoite<br />

Jakeluosoite<br />

Postinumero<br />

Postitoimipaikka<br />

Postinumero<br />

Postitoimipaikka<br />

Puhelin<br />

Päiväys ja allekirjoitus<br />

Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong> 31

“Meillä lapsen saamiseen ei riittänyt pelkkä usko,<br />

ei edes toivo eikä rakkaus,<br />

vaan tarvitsimme<br />

Väestöliiton apua.<br />

Kiitos hedelmöityshoitojen,<br />

nyt<br />

meillä asuu Onni.”<br />

Väestöliiton klinikat Oy<br />

on arvostettu ja Suomen<br />

suurin lapsettomuushoitoihin<br />

erikoistunut yritys.<br />

Yksilölliset palvelut ovat<br />

kohtuuhintaisia ja<br />

kaikille avoimia.<br />

32 Pari&Perhe 1/<strong>2011</strong><br />

HELSINKI: Fredrikinkatu 47, puh. 09 616 221<br />

OULU: Kiviharjuntie 11, puh. 08 535 9600<br />

TURKU: Joukahaisenkatu 1, 6 krs, puh. 02 212 0800

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!