1/2011 - VÃ¤estÃ¶liitto

More documents

Recommendations

Info

Äidinkielellä pärjätään koulussa Teksti Tiina Kirkas Kuva Lehtikuva/Tor Wennström Euroopassa ajatellaan yhä yleisemmin, että oma äidinkieli eristää maahanmuuttajat yhteiskunnan valtavirrasta. Ajatellaan, että lapset eivät opi valtakieltä ja pärjää koulussa, koska oma äidinkieli sekoittaa heidän ajatuksiaan. E simerkiksi Alankomaat ei enää tarjoa maahanmuuttajataustaisille lapsille oman äidinkielen opetusta vaan panostaa hollannin kieleen. Tanska taas on rajoittanut peruskouluissaan opetettavien kielten valikoimaa. Ranska kokee maahanmuuttajien kielikirjon jo entuudestaan kotoutumisen esteeksi. Sirkku Latomaa muistuttaa, että oma äidinkieli luo perustan ihmisen identiteetille − ja siten maahanmuuttajan onnistuneelle kotoutumiselle. Kuva Tiina Kirkas. Lehtori Sirkku Latomaa tutkii Tampereen yliopistossa monikielisyyttä ja seuraa tiiviisti eurooppalaista kielikeskustelua. Huolenaiheiden lisäksi hänellä on esittää myönteisiä esimerkkejä: Isossa-Britanniassa koulujen kielivalikoima on viime vuosina laajentunut, kun yritysmaailma on havainnut maahanmuuttajien monipuolisen kielitaidon edut. – Suomessa jo perustuslaki takaa kaikille oikeuden omaan äidinkieleen ja kulttuuriin. Virallisesti Suomi tukee myös maahanmuuttajien kaksikulttuurisuutta, Latomaa kertoo. Hän muistuttaa, että oma äidinkieli luo perustan ihmisen identiteetille – ja siten maahanmuuttajan onnistuneelle kotoutumiselle. – Lisäksi tiedetään, että kun lapsi osaa omaa äidinkieltään, hän oppii toisen kielen helpommin, nopeammin ja tehokkaammin. Latomaa viittaa laajaan yhdysvaltalaistutkimukseen, joka selvittää eri opetusmallien vaikutusta alakouluikäisten maahanmuuttajalasten toisen kielen oppimiseen ja koulumenestykseen. Tutkimuksen mukaan lapset oppivat englantia sitä paremmin, mitä enemmän heidän omaa äidinkieltään tuetaan ja arvostetaan. Päinvastainen ui tai huku -malli ei edesauta englannin omaksumista. Myös kansainvälinen Pisa-vertailu osoittaa, että maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyvät parhaiten maissa, joissa koulujärjestelmä tukee heidän oman äidinkielensä oppimista. Kanadan ja Australian rinnalle Latomaa nostaa esimerkiksi Ruot- 12 Pari&Perhe 1/2011
sin, joka Suomen tavoin järjestää maahanmuuttajataustaisille lapsille oman äidinkielen opetusta. Suomessa ajatellaankin, että maahanmuuttajalasten oman äidinkielen opetus on myös yhteiskunnan tehtävä. – Suomi ei voi vaikuttaa kotien ja maahanmuuttajayhteisöjen itse järjestämän kieliopetuksen sisältöön. Nyt yhteiskunta voi varmistaa, että se tukee suomalaista kouluopetusta. Lisäksi maahanmuuttajalasten opettajat tuntevat suomalaisen koulujärjestelmän, Latomaa sanoo. Äidinkielellä ajatellaan Tätä nykyä Suomessa 12 000 lasta opiskelee omana äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Kieliä on yhteensä 55. Samalla lapset opiskelevat suomea tai ruotsia toisena kielenään. Monet saavat myös vuoden ajan valmistavaa opetusta ennen kuin siirtyvät suomalaisten pariin yleisopetukseen. Lisäksi maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on mahdollisuus omakieliseen tukiopetukseen eri oppiaineissa. Monille se on välttämätöntä, sillä akateemisen koulukielen oppiminen vie 5–7 vuotta. – Äidinkieli on ajattelun väline, määrittelee Samran Khezri, joka opettaa kurdinkielisiä lapsia Turussa. – Oppilas voi olla lahjakas esimerkiksi matematiikassa, mutta hän ei ymmärrä suomenkielisiä sanallisia tehtäviä. Keskeisten käsitteiden selittäminen omalla äidinkielellä auttaa häntä ymmärtämään kysymyksen sisällön, eikä kieli ole sen jälkeen oppimisen esteenä. Khezri muistuttaa, että myös suomalaisten opettajien työ helpottuu, kun maahanmuuttajataustaiset oppilaat tunnistavat oppitunnilla ja koulukirjoissa käytetyt käsitteet. Latomaan mielestä tärkeintä on rakentaa jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle lapselle oma toimiva opinpolku. – Päiväkodissa lapsilla on aikaa ja mahdollisuuksia oppia suomen kieltä. Eniten he tarvitsevat tukea oman äidinkielensä omaksumiseen. Mitä myöhemmin lapsi hyppää opintielleen, sitä enemmän hän tarvitsee tukea suomen kieleensä, Latomaa korostaa. – Teini-ikäisenä Suomeen tulleet tarvitsevat myös omakielistä opetusta, jotta he pääsisivät samalle viivalle muiden oppilaiden kanssa. Hienosäätöä kaivataan Suomella on kaikki edellytykset tukea maahanmuuttajataustaisten lasten oman äidinkielen oppimista ja siten heidän kotoutumistaan moniosaaviksi suomalaisiksi. Siitä hyötyisivät kaikki suomalaiset, Sirkku Latomaa ja Samran Khezri muistuttavat. Silti suomalainenkin järjestelmä kaipaa hienosäätöä. Kiireellisimmin Latomaa ja Khezri kohentaisivat maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksen asemaa peruskoulussa. Nyt sen järjestäminen on kunnille vapaaehtoista, koska sitä ei ole kirjattu opetussuunnitelman perusteisiin. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että maahanmuuttajataustaiset lapset opiskelevat omaa äidinkieltään useimmiten väsyneinä, koulupäivän jälkeen. Myöhäisen ajankohdan lisäksi opiskelun ”kerhomaisuus” vähentää lasten motivaatiota, Khezri tietää. – Jos oma äidinkieli olisi valinnainen aine, rehtorit voisivat järjestää sille paikan koulupäivän aikana. Kaikki lapset olisivat paikalla, eikä kenelläkään olisi kiire harrastuksiin. Kaksi viikkotuntia on muutoinkin liian vähän oman äidinkielen oppimiseen. Lisäksi Khezri haluaisi antaa oppilailleen arvosanan peruskoulun päättötodistukseen. Se kannustaisi heitä opiskelemaan omaa äidinkieltään nykyistä tehokkaammin, sillä numero vaikuttaisi kaikkien lukuaineiden keskiarvoon. Myös maahanmuuttajataustaiset opettajat tarvitsevat koulutusta. Nyt heillä ei ole Suomessa virallista pätevöitymisväylää, ja aikaisemmasta koulutuksestaan ja kokemuksestaan huolimatta he joutuvat tyytymään ”epäpätevinä” määräaikaisiin työsuhteisiin. Eduskuntavaalit 2011 Väestöliiton tavoitteet 8 Lasten ja nuorten oman äidinkielentaidon kehitystä on tuettava kotona, päivähoidossa ja koulussa. Voimavaroja suomen tai ruotsin opetukseen on lisättävä sekä kouluissa että aikuisopinnoissa. Koulujen, päivähoidon ja neuvoloiden voimavaroja on vahvis- 8 tettava alueilla, joilla on suhteellisesti paljon kotouttamisvaiheessa olevia perheitä. Kotouttavaan toimintaan sisällytetään tarpeen mukaan myös psykososiaalista tukea ja vanhemmuutta vahvistavaa toimintaa, esimerkiksi vertaistuenryhmiä. Perheiden kotoutumiseen pitää 8 kiinnittää enemmän huomiota – unohtamatta perheenjäsenten erilaisia tarpeita. Maahanmuuton perhehaasteet ja kahden kulttuurin liittojen erityiskysymykset täytyy ottaa huomioon sosiaali- ja terveyspalveluissa, opetuksessa sekä parisuhdeja perheterapian tarjonnassa ja koulutuksessa. Khezri on koulutukseltaan musiikinopettaja ja on runsaan kymmenen vuoden aikana täydentänyt Suomessa ammattitaitoaan erilaisin kurssein. – Pelkkä oman äidinkielen osaaminen ei riitä. Opettajalla pitää olla pedagogisia taitoja ja kykyä yhteistyöhön vanhempien ja muiden opettajien kanssa. Tietoa ja tukea tarvitsevat myös maahanmuuttajalasten vanhemmat, jotta he osaisivat ja rohkenisivat puhua ja opettaa omaa äidinkieltään jälkikasvulleen. – Heitä voi muistuttaa, että kaksikielisyyden tukeminen on Suomen virallista politiikkaa. Samalla siitä on hyötyä lasten työllistymiselle globaalissa maailmassa, Latomaa sanoo. l Samran Khezri uskoo, että arvosana peruskoulun päättötodistuksessa kannustaisi maahanmuuttajaoppilaita opiskelemaan omaa äidinkieltään nykyistä tehokkaammin. Kuva Tiina Kirkas. Pari&Perhe 1/2011 13
Page 1 and 2: Pari & Perhe Väestöliitto 1/2011
Page 3 and 4: 1/2011 Eduskuntavaalit 4 Suomi tarv
Page 5 and 6: distuvat voittopuolisesti naisvalta
Page 7 and 8: Väestöliiton viime syksynä julka
Page 9 and 10: ole. Juha on koulussa aamukahdeksas
Page 11: nä lainkaan tuomioistuimeen? Miten
Page 15 and 16: Suomen kulttuurirahasto palkitsi la
Page 17 and 18: isä- ja äitinäkökulmaa työmark
Page 19 and 20: Filosofi Pekka Himanen pohti, mink
Page 21 and 22: aPua SuuRPERHEiLLE - VuOTEiTa, POSS
Page 23 and 24: TaPiOLa - SuOMEN ENSiMMÄiNEN PuuTa
Page 25 and 26: ei julkisuudessa puhuttu lainkaan.
Page 27 and 28: Koonnut Minna Penttilä Maailma ja
Page 29 and 30: Tunnen itseni tarpeelliseksi ” Tu
Page 31 and 32: ÄidikSi Ja iSÄkSi hedelmöityshoi

1/2011 - VÃ¤estÃ¶liitto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?