Sisältää elinkeinoliitteen - Kouvola
08.11.2014 • Views
Share Embed Flag

Sisältää elinkeinoliitteen - Kouvola

Sisältää elinkeinoliitteen - Kouvola

Sisältää elinkeinoliitteen - Kouvola

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
kouvola.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

<strong>Kouvola</strong>n kaupungin tiedotuslehti nro 4 / 1.10.2010<br />

www.kouvola.fi<br />

• Lintukoto<br />

Sammalkorvessa s. 4<br />

• Kotihoidon tuen<br />

<strong>Kouvola</strong>-lisä s. 5<br />

• Kuusankoskitalo täyttää<br />

25 vuotta s.13<br />

<strong>Sisältää</strong><br />

<strong>elinkeinoliitteen</strong><br />

• Sveitsiläiset juustomestarit<br />

<strong>Kouvola</strong>ssa s. 14<br />

• Kulttuurin<br />

tapahtumatarjontaa s. 15<br />

• Liikuntasyksy 2010,<br />

ota talteen s. 16

2<br />

kuva tea salonsaari-eloranta<br />

KETTERÄ KUMPPANI<br />

Voimaa omasta ympäristöstä<br />

<strong>Kouvola</strong>n elinkeinoja kehitetään omin voimavaroin, muun muassa<br />

energia- ja ympäristöaloilla. Esimerkiksi puukerrostalojen<br />

teollista rakentamista käynnistellään E2 -kilpailulla ja tavoitteena<br />

on perustaa puurakentamisen osaamiskeskus <strong>Kouvola</strong>an.<br />

Kehitysyhtiö Kinno valmistelee bioenergiaan liittyviä tutkimusja<br />

koulutushankkeita, joissa edistetään alueen yritysten tuote- ja<br />

palvelukehitystä sekä toimintamahdollisuuksia vientimarkkinoilla.<br />

Myös energiatehokkuuden edistämiseen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen<br />

tähtäävät hankkeet ovat tärkeä osa toimintaa.<br />

Vaikka nämä asiat ovat osittain jo tuttuja, ne eivät ole helppoja,<br />

vaan vaativat pitkäjänteistä kehittämistä sekä rahoitukseen, osaamiseen<br />

ja yhteistyöhön liittyvää panostusta.<br />

Oman lähiympäristön huomioonottaminen on myös muulla tavoin<br />

tärkeää. <strong>Kouvola</strong> on maaseutukaupunki, jonka kehittämisessä<br />

voidaan monipuolisesti hyödyntää alueen omaa osaamista ja<br />

tuotantoa. Tästä on esimerkkinä valmisteilla oleva Ruoka <strong>Kouvola</strong><br />

2020 –ohjelma, jonka avulla lisätään lähiruokatietoisuutta ja edistetään<br />

elintarviketuotannon ja –jakelun kehittymistä.<br />

Nykyaikaisessa maaseutukaupungissa paikallisuus on osattava<br />

yhdistää myös kansainväliseen toimintaympäristöön. Kansainvälisiä<br />

yhteyksiä ja osaamista on jo nyt eri yhteisöillä ja organisaatioilla,<br />

ne on otettava tehokkaaseen käyttöön.<br />

Nykyiset elinkeinojen rakennemuutokset eivät ole mikään yksittäinen<br />

ilmiö, vaan ne ovat osa pysyvää kehitystä. Aktiivinen toiminta,<br />

jolla elinvoimaa rakennetaan omista voimavaroista ja lähtökohdista<br />

käsin, ei ole enää näkyvissä oleva mahdollisuus, vaan<br />

välttämättömyys. <strong>Kouvola</strong>ssa tällaisesta aktiivisesta toiminnasta<br />

voidaan edellä mainittujen esimerkkien lisäksi mainita luontoympäristömme<br />

kestävä hyödyntäminen sekä hyvinvointipalvelujen<br />

tuottaminen.<br />

Myös elinkeinoasioissa täytyy muistaa, että vaikka välillä tuntuu<br />

taivaalle kerääntyvän synkkiä pilviä, silti pitää katsoa luottavaisena<br />

tulevaisuuteen ja uskoa omiin voimiin!<br />

Aimo Ahti<br />

elinkeinotoimen kaupunginjohtaja<br />

Laajennetut palvelulinjat<br />

palvelevat entistä useampia<br />

Korialla uusi palvelu<br />

on otettu tyytyväisenä<br />

vastaan.<br />

<strong>Kouvola</strong>n kaupunki laajensi kesän<br />

alussa palvelulinjatoimintaansa<br />

muun muassa Korialle ja Voikkaalle.<br />

Muutosten myötä entistä useammalla<br />

kuntalaisella on mahdollisuus<br />

käyttää palvelulinjaa. Uudistuneista<br />

palvelulinjoista on järjestetty infotilaisuuksia<br />

eri puolilla <strong>Kouvola</strong>a.<br />

Tilaisuuksissa on saanut esittää kysymyksiä<br />

ja antaa palautetta.Infotilaisuuksissa<br />

on tiedotettu alueella<br />

toimivista palvelulinjojen aikatauluista<br />

ja reiteistä. Tavoitteena on ollut<br />

madaltaa kuntalaisten kynnystä<br />

käyttää palvelulinjaa sekä antaa<br />

tarvittaessa yksilöllistä tietoa siitä,<br />

milloin ja mistä kyytiin pääsee.<br />

Erityisen hyvin uusi palvelumuoto<br />

on löydetty Korialla. Korian Puustellin<br />

toiminnanjohtaja Oili Valkeapää<br />

kertoo, että heidän asiakkaidensa<br />

keskuudessa uusi palvelulinja on<br />

ollut suosittu ja siihen on oltu tyytyväisiä.<br />

Erään toimintaryhmän<br />

osalta on jouduttu jopa miettimään<br />

aikataulun muuttamista, jotta kaikki<br />

halukkaat pystyvät hyödyntämään<br />

palvelulinjaa. Palvelun suuri suosio<br />

juuri Korialla ei ole yllätys, koska<br />

toiveita palvelulinjan saamisesta<br />

Korialle oli esitetty sekä perusturvan<br />

toimialan, että yksityisten kuntalaisten<br />

taholta.<br />

Palvelulinjat ovat kaikille avoin<br />

joukkoliikennepalvelu, joka on<br />

suunniteltu erityisesti ikäihmisten<br />

tarpeita vastaavaksi. Kaikki palvelulinjoja<br />

operoivat autot ovat matalalattiaisia<br />

ja niissä pystyy matkustamaan<br />

myös pyörätuolin ja rollaattorin<br />

sekä muiden apuvälineiden<br />

kanssa. Aikataulut mahdollistavat<br />

pienet reitiltä poikkeamat sekä tavallista<br />

linja-autoa yksilöllisemmän<br />

palvelun. Kaikissa palvelulinja-autoissa<br />

on myös puhelin, joten jos<br />

kyytiin haluaa jostain muualta kuin<br />

merkityn reitin varrelta, voi tästä informoida<br />

kuljettajaa. Matkan hinta<br />

asiakkaalle on linja-autolipun hinta,<br />

maksuvälineenä kelpaa myös<br />

kaupunki-, seutu- ja veteraanilippu.<br />

Kaikkien <strong>Kouvola</strong>n alueella toimivien<br />

palvelulinjojen aikataulut<br />

ja reitit ovat saatavilla kaupungin<br />

yhteispalvelupisteissä sekä Internetissä<br />

osoitteessa www.kouvola.<br />

fi/joukkoliikenne. TR<br />

Kimmokkeena tupakkalain muutos<br />

Ammattiopisto, koulut ja päiväkodit savuttomiksi<br />

Tupakkalaki kiristyy lokakuussa.<br />

Lain tarkoituksena on<br />

vähentää lasten ja nuorten tupakoinnin<br />

aloittamisen edellytyksiä<br />

ja rajoittaa tupakointia heidän<br />

kasvuympäristössään. Tupakkalain<br />

muutos linjaa tupakoinnin<br />

<strong>Kouvola</strong>n kouluissa, päiväkodeissa<br />

sekä ammattiopistossa<br />

kielletyksi. Tupakointikielto koskee<br />

sekä opiskelijoita että henkilökuntaa.<br />

Lieveilmiöt tiedossa<br />

Tupakointi lukioissa ja ammattiopistossa<br />

on puhuttanut jo usean<br />

vuoden ajan niin terveysnäkökulmasta<br />

kuin savuhaittojen ja<br />

roskaamisen vuoksi. Tupakointikielto<br />

koulujen alueella siirtää<br />

ongelman alueen ulkopuolelle.<br />

- Tilannetta seurataan ja pyritään<br />

vaikuttamaan nuoriin valistuksen<br />

keinoin, sanoo palvelujohtaja<br />

Timo Tiainen.<br />

- Sanktiot koulujen alueella tupakoinnin<br />

suhteen on otettu<br />

käyttöön. Toivomme tietysti lain<br />

hengen mukaisesti, että tupakointikielto<br />

johtaisi tupakoinnin<br />

vähenemiseen ja jopa lopettamiseen,<br />

kuten on tapahtunut muissa<br />

savuttomiksi julistautuneissa oppilaitoksissa,<br />

Tiainen sanoo. Puhtaanapitoa<br />

on jo tehostettu mm.<br />

ammattiopistossa.<br />

Lokakuussa voimaan astuva<br />

laki rajoittaa tupakkatuotteiden<br />

esilläpitoa ja saatavuutta lasten<br />

ja nuorten arkielämän piirissä ja<br />

mm. kieltää alaikäiseltä tupakkatuotteiden<br />

hallussapidon. TH<br />

<strong>Kouvola</strong>n seudun bussiaikatauluja<br />

on jaossa Matkahuollossa, kaupungin<br />

yhteispalvelupisteissä sekä<br />

linja-autoissa.<br />

Lisätietoja<br />

palvelulinjoista ja<br />

joukkoliikenteestä<br />

Henkilöliikenteen<br />

logistikko Tero Rämä,<br />

puh. 020 615 6635<br />

www.kouvola.fi/<br />

joukkoliikenne<br />

Kaupunginhallituksen<br />

ja -valtuuston<br />

kokoukset<br />

syyskaudella<br />

Kaupunginvaltuusto<br />

maanantaisin klo 18.00<br />

11.10.2010<br />

15.11.2010<br />

13.12.2010 (klo 12.00)<br />

Kaupunginhallitus<br />

maanantaisin klo 16.00<br />

4.10.2010<br />

18.10.2010<br />

1.11.2010<br />

8.11.2010<br />

22.11.2010<br />

29.11.2010<br />

20.12.2010<br />

Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen<br />

esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan<br />

<strong>Kouvola</strong>n kaupungin kotisivuilla www.<br />

kouvola.fi/päätöksenteko.<br />

Kaupunginvaltuuston kokoukset<br />

ovat julkisia.<br />

<strong>Kouvola</strong>n kaupungin tiedotuslehti 1.10.2010<br />

Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan ilmaisjakeluna koteihin.<br />

Lehteä saa myös kaupungin yhteispalvelutoimistoista.<br />

Vuonna 2010 tiedotuslehti ilmestyy 5 kertaa.<br />

Julkaisija <strong>Kouvola</strong>n kaupunki / Viestintä, Kaupungintalo, PL 10,<br />

45101 <strong>Kouvola</strong>, puh. 020 61 511<br />

Päätoimittaja Yhteyspäällikkö Anne Käki<br />

Toimittajat<br />

Johanna Andersson, Tarja Alamattila, Ulla Askola<br />

Laura Blom, Harry Edelman, Anne Eriksson, Pia Hiltunen,<br />

Tarja Hurtta, Anu Kasnio, Kirsi Laakso, Aija Matero, Laura<br />

Moisio, Eeva-Liisa Paananen, Tero Rämä, Merja Sali, Irma<br />

Suonoja, Tea Salonsaari-Eloranta, Kimmo Seppänen,<br />

Päivi Teräväinen, Vesa Vainio, Reijo Vaurula, Johanna<br />

Vuolasto<br />

Kuvaajat Ulla Askola, Vesa Vainio, Johanna Andersson,<br />

Tarja Hurtta<br />

Kannen kuva Juha Jetsu<br />

Taitto ja painopaikka <strong>Kouvola</strong>n Sanomat/Mainospalvelu<br />

Painos 49 000 kappaletta<br />

• Lehtikanta Oy, <strong>Kouvola</strong><br />

ISSN-L 1798-8330 • ISSN 1789-8403<br />

Palautetta lehdestä voi lähettää sähköpostiin<br />

viestinta@kouvola.fi. :<br />

<strong>Kouvola</strong>-lehti verkossa: www.kouvola.fi/<strong>Kouvola</strong>-Info/kaupunkitiedottaa/Esitteet<br />

ja julkaisut<br />

Seuraava <strong>Kouvola</strong> -tiedotuslehti ilmestyy joulukuussa.<br />

Historialliset<br />

seurakuntavaalit<br />

<strong>Kouvola</strong>ssa<br />

seurakuntavaalit<br />

järjestetään 14.-15.<br />

marraskuuta. 16 vuotta<br />

on ensimmäistä kertaa<br />

äänestysikä.<br />

Marraskuussa kirkko tekee<br />

historiaa, kun 16-vuotiaat pääsevät<br />

äänestämään ensimmäistä kertaa<br />

valtakunnallisissa seurakuntavaaleissa.<br />

Uudistus antaa nuorille<br />

vaikutusmahdollisuuden kirkossa<br />

siinä elämänvaiheessa, kun he muutenkin<br />

ovat aktiivisia seurakunnan<br />

toiminnassa. Uusia mahdollisia äänestäjiä<br />

on melkoinen joukko, kun<br />

16–21 -vuotiaiden ikäluokka pääsee<br />

äänestämään ensimmäistä kertaa.<br />

Äänestä ennakkoon tai<br />

isänpäivänä<br />

Seurakuntavaalit järjestetään <strong>Kouvola</strong>n<br />

seurakunnissa isänpäivänä<br />

14. marraskuuta ja maanantaina<br />

15. marraskuuta. Ennakkoäänestys<br />

on 1.–5. marraskuuta. Ennakkoäänestyspaikkoja<br />

pyritään tuomaan<br />

lähelle seurakuntalaisia esimerkiksi<br />

kirjastoihin ja oppilaitoksiin.<br />

Seurakuntavaalit järjestetään<br />

neljän vuoden välein. Äänestämällä<br />

seurakuntavaaleissa saa oman äänensä<br />

kuuluviin seurakunnan toiminnassa.<br />

Vaaleilla valitaan luottamushenkilöt,<br />

jotka päättävät muun<br />

muassa seurakuntatyön kehittämisestä,<br />

kirkollisverojen käytöstä,<br />

toimitilojen korjaamisesta, työntekijöiden<br />

valinnasta sekä kirkollisen<br />

kulttuuriperinnön vaalimisesta.<br />

<strong>Kouvola</strong>ssa äänestetään<br />

kahdella vaalilipulla<br />

<strong>Kouvola</strong>n seurakuntayhtymän alueella<br />

seurakuntalaiset äänestävät<br />

oman kotiseurakuntansa ehdokkaita<br />

kahteen eri luottamuselimeen.<br />

Vaaleissa käytetään kahta<br />

vaalilippua, joista oranssilla lipulla<br />

äänestetään ehdokasta oman seurakunnan<br />

seurakuntaneuvostoon<br />

ja valkoisella lipulla seurakuntayhtymän<br />

yhteiseen kirkkovaltuustoon.<br />

Yhteiseen kirkkovaltuustoon<br />

<strong>Kouvola</strong>ssa valitaan yhteensä 51<br />

edustajaa. LB<br />

Seurakuntavaalit<br />

2010 <strong>Kouvola</strong>ssa<br />

Ennakkoäänestys 1.-5.11.<br />

ja äänestys 14.-15.11.<br />

www.kouvolanseurakunnat.fi<br />

/seurakuntavaalit<br />

sekä<br />

www.seurakuntavaalit.fi

KETTERÄ KUMPPANI 3<br />

Täystohina päällä Tervaskankaalla<br />

ja <strong>Kouvola</strong>nkadulla<br />

Tänä vuonna rakennetaan<br />

monella miljoonalla eurolla<br />

mm. Tervaskangasta ja<br />

<strong>Kouvola</strong>nkatua.<br />

Työmiehet koneineen painavat<br />

täydellä höyryllä niin Tervaskankaalla<br />

kuin kaupungin keskustassa<br />

<strong>Kouvola</strong>nkadulla. Molemmissa<br />

kohteissa suunnitelmien mukaisesti<br />

valmista pitäisi tulla kaupungin<br />

urakoiden osalta vuoden loppuun<br />

mennessä.<br />

- Tervaskankaan tässä vaiheessa<br />

valmistuu kadut ja vesihuolto. Ensivuonna<br />

jatketaan rakentamalla<br />

mm. Valtatie kuuden alittava silta ja<br />

jatkamalla Tervaskankaankatua aina<br />

Tommolankadulle asti. Vuoden 2012<br />

rakennusurakkaamme kuuluu mm.<br />

kahden kiertoliittymän ja yhden alikulkusillan<br />

rakentaminen Kuusaantielle<br />

luettelee yhdyskuntatekniikan<br />

johtaja Erkki Becker.<br />

Perustustyöt ovat alkaneet sutjakkaasti<br />

osin senkin ansiosta, että niin<br />

kaupungin kuin Keskonkin urakoitsijana<br />

on sama yritys Kuusan Maansiirto<br />

Oy.<br />

Kun kaupankäynti Tervaskankaan<br />

marketalueella syksyllä 2012 alkaa<br />

on kaupungin budjetista alueen rakentamiseen<br />

lohjennut 12,3 miljoonaa<br />

euroa. Becker on toiveikas, että<br />

valtiolta saadaan investointiavustusta<br />

noin 25 % kustannuksista.<br />

<strong>Kouvola</strong>nkadun ykkösvaihe Anttilan<br />

kulmalta kävelykatu Manskille<br />

valmistuu vuoden loppuun mennessä.<br />

- Käyttäjäystävällisempi, tasainen ja<br />

komea <strong>Kouvola</strong>nkatu on varmasti<br />

kulkijoidensa mieleen. Rakentaminen<br />

on saattanut tuntua pitkäpiimäiseltä,<br />

mutta työ viemäreiden,<br />

erilaisten kaapeleiden ja johtojen<br />

viidakossa ei koskaan ole nopeaa,<br />

tietää Becker.<br />

<strong>Kouvola</strong>nkadun toinen rakennusvaihe<br />

alkaa ensivuonna ja jatkuu<br />

Manskilta Pukimon kulmalle. Koko<br />

kahden vuoden urakka on noin 1,2<br />

miljoonaa euroa.<br />

- Kuusaankosken keskustan mittavista<br />

liikennejärjestelyistä saamme<br />

tänä vuonna valmiiksi 75 % ja loput<br />

ensivuonna. Näin keskustan ilme<br />

ja liikennejärjestelyt ovat varmasti<br />

kaupunkilaisille ja ohikulkijoillekin<br />

mieluisat. Mieluisaa on varmasti<br />

myös se, että joka vuosi korjaamme<br />

ja kunnostamme entistä paremmaksi<br />

noin miljoonalla eurolla katuja ja<br />

johtoverkostoja ympäri <strong>Kouvola</strong>a,<br />

kertoo Becker. UA<br />

<strong>Kouvola</strong>nkadulla työmiesten ja –koneiden määrä alkaa pikkuhiljaa vähentyä tältä vuodelta.<br />

Kuva Niina Heikkilä<br />

Maastomittauksissa kiirettä piisaa<br />

Kuvat Niina Heikkilä<br />

Takymetri on Rauno Niskalan tärkein työkalu. Sillä <strong>Kouvola</strong>nkadun mitat<br />

siirtyvät tietokoneelle jatkotyöskentelyä varten.<br />

Tuomo Mäläskä (oikealla) ja Rauno Niskala merkitsevät sentin tarkkuudella rakentamisen kiintopisteitä satelliittiyhteyttä<br />

hyödyntävän GPS-mittalaitteen (tanko vasemmalla) avulla Tervaskankaalla.<br />

Omakotitontille merkkaamaan rajamerkkejä, Tervaskankaalle määrittämään kuinka<br />

paljon maata kuoritaan pois. <strong>Kouvola</strong>nkadulle jalkakäytävän oikea korkeus mittaamaan,<br />

sokkelin paikkaa määrittämään, maaperätutkimuksiin ja niin edelleen.<br />

Rakentaminen on vilkastunut<br />

<strong>Kouvola</strong>ssakin. Se näkyy kiireenä<br />

kaupungin maastotietopalveluiden<br />

maastomittauksissa. Yhden päivän<br />

aikana maastotyöryhmä saattaa<br />

sukkuloida ympäri laajaa <strong>Kouvola</strong>a<br />

toistasataa kilometriä edellä<br />

kuvatunlaisissa mittaustehtävissä.<br />

Yhtään rakennusta, tietä, vesi- tai<br />

viemärijohtoa ei ilman maastomittauksia<br />

saada oikeaan paikkaan.<br />

- Maastotietopalveluiden kolmessa<br />

tukikohdassa Marjoniemessä, Keltakankaalla<br />

ja Kuusankoskella työskentelee<br />

17 henkilöä ajanmukaista<br />

tekniikkaa hyödyntäen. Kaikkiaan<br />

seitsemän GPS-huippumittauslaitetta<br />

on nyt saatu kaikkien mittaryhmien<br />

käyttöön. Nämä satelliittiyhteyttä<br />

ja Vantaan keskusyksikköä<br />

hyödyntävät GPS-laitteet siirtävät<br />

sentin tarkkuudella mittaustulokset<br />

omille mittalaitteillemme, selvittää<br />

mittauspäällikkö Ilkka Liikanen.<br />

Jokaiselle omakoti- ja mökkirakentajallekin<br />

kaupungin maastomittaajat<br />

tulevat tutuksi. Tarvittavia<br />

maastomittauksia tehdään rakentamisen<br />

suunnitteluvaiheessa, ennen<br />

varsinaisen rakentamisen aloittamista<br />

ja rakentamisen edetessäkin.<br />

Rakentamisen tohinassa merkkikepit<br />

saattavat siirtyä, jopa hävitä tai<br />

ilkivaltakin siirtelee tärkeitä mittakeppejä.<br />

Yhdyskuntasuunnittelun ja<br />

rakentamisen monessa vaiheessa<br />

tehtävä maastomittaustyöt ovat<br />

kaupungin ylläpitämän maaperärekisterin<br />

ja kaikessa rakentamisessa<br />

tarvittavan kantakartan perusta.<br />

Kartoista selviää mm. maaperän<br />

laatu ja kantavuus sekä maanalaisten<br />

johtojen sijainnit.<br />

- Kun aletaan rakentaa niin ennen<br />

ensimmäisenkään kuopan kaivua<br />

on maastomittauksen avulla tärkeä<br />

selvittää missä sähköjohdot, vesi-,<br />

viemäri- ja lämpöputket tarkalleen<br />

sijaitsevat. Näin vältytään kalliilta<br />

ja hankalilta putki- ja johtorikoilta,<br />

muistuttaa mittauspäällikkö Liikanen.<br />

- Ennen kuntaliitoksia <strong>Kouvola</strong>ssa<br />

rakennusvalvontamittaus- ja rakennuslupakäytännöt<br />

olivat jokaisessa<br />

kunnassa omanlaisensa. Nyt<br />

<strong>Kouvola</strong>an on saatu luotua toimiva<br />

ja asiakaslähtöinen, yhtenäinen<br />

käytäntö näissäkin asioissa. toteaa<br />

Liikanen. UA

4<br />

KODIKAS KOUVOLA<br />

AsuVa-hankkeella<br />

kunnostettiin 41<br />

ikäihmisten asuntoa<br />

<br />

Kymijoki luo viihtyisyyttä Sammalkorven asuntoalueelle, jossa kaikki talot<br />

ovat pastellin sävyisiä ja punakattoisia. Tuijan, Ari-Pekan ja Eppu-koiran<br />

pihasta viettää rinne rantaan.<br />

Lintukoto<br />

Sammalkorvessa<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

On ilmeikästä mäkistä<br />

maisemaa, on Kymijoen<br />

rantatörmää, luontoa<br />

kauneimmillaan. Ei olla<br />

kuitenkaan korvessa, vaan<br />

Sammalkorvessa.<br />

Viihtyisä Sammalkorven asuntoalue<br />

tuli asemakaavaan jo 1992<br />

omakoti - ja rivitalotonteineen. Pikkuhiljaa<br />

alue alkoi kehittyä ja laajentua<br />

uusien asemakaavojen myötä. Ilmeikäs<br />

ja monipuolinen asuntoalue<br />

lähellä keskustan palveluita on ollut<br />

rakentajien mieleen.<br />

- Tämä on oikea lintukoto. Kaunis<br />

luonto lähellä ja Kuusankosken palvelut<br />

parin kilometrin sekä marketalue<br />

ja uusi Tervaskangas noin viiden<br />

kilometrin päässä. Kymijoki näkyy<br />

ikkunasta muutaman kymmenen<br />

metrin päässä. Täällä meidän perheemme<br />

viihtyy mainiosti, vakuuttaa<br />

talon emäntä Tuija Söderholm.<br />

Touhukas Eppu-koira haluaisi<br />

myös osallistua asuinalueensa kehumiseen,<br />

mutta talon isäntä Ari-<br />

Pekka Purtilo puhuu sen ja omasta<br />

puolestaan.<br />

- Ulkoilumahdollisuudet täällä ovat<br />

mainiot. Niivermäen ulkoilureitti<br />

on lähellä. Kymijoen komeaa rantaa<br />

myötäilee polku. Pyöräteitä risteilee<br />

lenkkeilyäkin varten ihan riittämiin.<br />

Ja jos lenkkeillessä tule kuuma niin<br />

kylmänä virtaavaan Kymijokeen voi<br />

pulahtaa virkistymään. Eppu on virkistynyt<br />

joessa jo vuosia ja kyllä tänä<br />

hellekesänä minä ja Tuijakin uitiin<br />

kotirannan Kymijoen pyörteissä useamman<br />

kerran, kertoo Ari-Pekka.<br />

Kun 2005 uudet 24 tonttia Sammalkorpeen<br />

valmistuivat, mielenkiintoinen<br />

alue herätti heti Kuusankoskelaislähtöisen<br />

Tuijan ja Inkeroisista<br />

lähtöisin olevan Ari-Pekan<br />

kiinnostuksen. Tontti ja talopaketti<br />

hommattiin ja muuttamaan pariskunta<br />

pääsi maaliskuussa 2006.<br />

- Hyvä yhteishenki alueellamme kasvoi<br />

varmasti senkin takia, että suurin<br />

osa rakensi kotiaan samaan aikaan.<br />

Meillä Piisaminpolulla on joka kesä<br />

mukavat perinteiset kalastus- ja urheilukisat.<br />

Jokainen talous tuo kisaan<br />

mm. oman hauskan urheilulajin.<br />

- Naapurin kanssa meillä on rannassa<br />

yhteinen peräprutkullinen vene.<br />

Sillä on mukava putputella ihastelemassa<br />

Kymijokea suluista vapaalla<br />

viiden kilometrin matkalla.<br />

- Rauhallisella alueellamme viihtyy<br />

niin lapsiperheitä kuin eri ikäisiä<br />

tällaisia meidän kaltaisia pienperheitäkin.<br />

Vain kilometrin päässä<br />

on päiväkoti ja Pilkankoulu, joka<br />

remontoidaan entistä ehommaksi.<br />

Niin ja löytyyhän lähistöltä kioskikin,<br />

tosin sen palveluja tulee harvemmin<br />

käytettyä kun keskustaan on niin lyhyt<br />

matka, kertovat lopuksi Tuija ja<br />

Ari-Pekka.<br />

Eppu on parkkeerannut keittiöön<br />

sen merkiksi, että on perheen ruokaaika<br />

ja Sammalkorven lintukodon<br />

aika rauhoittua iltapuuhiin.<br />

Sammalkorvessa on 7 vapaata<br />

tonttia. Lisätietoa osoitteesta www.<br />

kouvola.fi/tontit. Alueen laajennus<br />

eteläpuolelle Niskaanrantaan Kivitörmään<br />

asti on ensi vuonna kaavallisesti<br />

valmiustilassa. Kun kaupungilta<br />

liikenee rahaa, niin uuden<br />

alueen 30 tontille päästään rakentamaan<br />

kunnallistekniikkaa. UA<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Sammalkorven asuinalue Kuusankosken Kymijoen rannassa.<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Jo pienehköillä asunnon<br />

korjaus- ja muutostöillä<br />

saadaan vanhusten<br />

omatoimista kotona<br />

asumista ja hyvinvointia<br />

parannettua.<br />

<strong>Kouvola</strong>ssa on viime ja tämän<br />

vuoden aikana tehty kaikkiaan 41<br />

ikäihmisten asuntoon kunnostusja<br />

muutostöitä AsuVa-hankkeen<br />

puitteissa. Hankkeella kehitettiin ja<br />

avustettiin vanhusten pärjäämistä<br />

Kirjastoverkon<br />

selvitystyö meneillään<br />

Eri toimipisteet on<br />

kierretty. Kirjastojen<br />

vertailut on koottu<br />

selvitysluonnokseen.<br />

Nyt on jo edetty johtopäätösten<br />

ja toimenpide-esitysten pohdintaan.<br />

Jokainen asiasta kiinnostunut<br />

voi osallistua keskusteluun mm.<br />

osoitteessa www.kyyti.fi. Esityksen<br />

kirjastoverkosta on määrä valmistua<br />

vuoden 2010 aikana.<br />

Työtä tehdään kulttuuri- ja kirjastolautakunnasta<br />

ja sivistyksen tuotantojohtokunnasta<br />

sekä virkamiehistä<br />

valitun ohjausryhmän johdolla.<br />

Siinä toimivat lautakunnan pj. Päivi<br />

Kossila ja johtokunnan pj. Aimo<br />

Rautiainen, lautakunnan varapj.<br />

Matti Norppa ja nuorisovaltuuston<br />

edustaja Sirja Berg. Virkamiehistä<br />

ohjausryhmän jäseniä ovat tilaajapäällikkö<br />

Elina Koivisto ja suunnittelija<br />

Riitta Vuorinen sekä sivistys<br />

tuotantojohtaja Vesa Toikka.<br />

Selvitystä tekee virkamiestyöryhmä.<br />

Siinä ovat mukana Elina Koivisto<br />

ja Riitta Vuorinen sekä tuotannosta<br />

kulttuurin ja vapaa-ajan palvelujohtaja<br />

Anne Eriksson, kirjastotoimenjohtaja<br />

Merja Sali ja kirjastotoimen<br />

apulaisjohtaja Selja Kunttu.<br />

Kynnykset ovat usein kompastuskivi vanhusten asunnoissa. AsuVa-hankkeella<br />

kotona asuvien vanhusten asumisturvallisuutta parannettiin mm.<br />

kynnyksiä madaltamalla ja kaideratkaisuilla.<br />

Yhteenveto kirjastoista tehty<br />

Luonnokseen on koottu tiedot <strong>Kouvola</strong>n<br />

kirjastoista verrattuna maan<br />

muiden vastaavien kuntien kirjastopalveluihin.<br />

Yhteenveto pitää sisällään<br />

tilastot täkäläisten kirjastojen<br />

toiminnasta ja kuluista.<br />

- Muuhun maahan verrattuna meillä<br />

on täällä <strong>Kouvola</strong>ssa hyvät, tilavat<br />

kirjastot. Jokaisessa entisessä pääkirjastossa<br />

on paljon pinta-alaa.<br />

Lähikirjastojen koko ja kunto ovat<br />

kirjavampia. Kirjastoja pidetään<br />

myös paljon auki, kertoo nykytilan<br />

kuvauksen kirjoittanut kirjastotoimenjohtaja<br />

Merja Sali ja jatkaa:<br />

- Henkilökuntaa on niin kuin maan<br />

kirjastoissa yleensä. Vakituisia tehtäviä<br />

on 0,9 vakanssia 1000 asukasta<br />

kohti. Päivittäistä kiirettä aiheuttavat<br />

runsaat aukiolot ja samanaikaiset<br />

vaatimukset näyttää ja esitellä<br />

kirjastojen monipuolista aineistoa<br />

ja verkkopalveluja monin uusin tavoin<br />

mahdollisimman monille.<br />

Kirjasto mukana<br />

asukkaiden arjessa ja juhlassa<br />

Opetus- ja kulttuuriministeriössä<br />

on valmisteilla laatusuositus, jossa<br />

ohjataan kuntia tuottamaan asukkailleen<br />

2000-luvun kirjastopalvelut.<br />

- <strong>Kouvola</strong>n kirjastoista saa osin<br />

ministeriön mittapuillakin laatutasoa,<br />

mutta myös kehittämistä<br />

riittää, toteaa Sali.<br />

<strong>Kouvola</strong>n kaupungin oma tuottavuusohjelma<br />

on otettava huomioon<br />

kirjastoverkosta päätettäessä.<br />

Poliitikot ovat sitoutuneet <strong>Kouvola</strong>-sopimukseen.<br />

Kaupungin talous<br />

on saatava tasapainoon.<br />

- <strong>Kouvola</strong>n kirjaston talousarvio<br />

omaehtoisesti mahdollisimman<br />

pitkään kotonaan, joka on vanhuksille<br />

itselleenkin erittäin mieluisa<br />

ratkaisu.<br />

- Hankkeenrahoitus muutostöihin<br />

asunnoissa oli reilut 90.000 euroa,<br />

joista reilut 80.000 saatiin Euroopan<br />

unionin sosiaalirahastolta ja<br />

loput kaupungin kotihoito ja vanhuspalveluilta.<br />

Myös asukkaat itse<br />

osallistuivat muutostöiden rahoittamiseen<br />

yksilöllisen harkinnan ja<br />

taloudellisen tilanteensa mukaan.<br />

Tärkeä yhteistyökumppani hankkeessa<br />

oli Talonrakennusteollisuuden<br />

Lahti-Kymen piiri. Muutostöitä<br />

tehtiin niin kerros-, omakoti- kuin<br />

rivitaloissakin, kertoo kaupungin<br />

ikäihmisten hyvinvointipalvelujen<br />

palvelupäällikkö Kirsi Kiiski.<br />

Yleisimmin korjattiin wc- ja peseytymistiloja,<br />

esim. kylpyammeet<br />

vaihdettiin suihkukaappeihin ja<br />

asennettiin turvakahvoja. Liikkumisturvallisuutta<br />

parannettiin mm.<br />

kynnyksiä madaltamalla, luiskia<br />

rakentamalla ja erilaisilla kaideratkaisuilla.<br />

- Ehdotukset yli 65 -vuotiaille tarkoitetuista<br />

AsuVa-kohteista tulivat<br />

pääasiasiassa kotihoidolta sekä<br />

sosiaalityöntekijöiltä. Hankkeessa<br />

mukana olleet vanhukset olivat erittäin<br />

tyytyväisiä saadessaan pienillä<br />

muutostöillä jatkettua omassa kodissa<br />

asumistaan turvallisesti. Kotihoidon<br />

henkilöstön mielestä tärkeää<br />

oli vanhusten elämänlaadun paraneminen.<br />

Kun liikkuminen sisällä ja<br />

ulkona helpottui, liikkuminen myös<br />

lisääntyi. Se taas pitää yllä toimintakykyä<br />

ja virkistää mieltä, tietää Kiiski<br />

66-99 -vuotiaista AsuVa-hakeeseen<br />

osallistuneista.<br />

Laitoshoidon tarvetta vähentävälle<br />

ja kotona asuvien vanhusten elämänlaatua<br />

parantavalle hankkeelle<br />

toivottaisiin jatkoa, mutta rahoitusta<br />

ei toistaiseksi ole. Tälle vuodelle on<br />

vielä hiukan käytössä määrärahoja<br />

asuntojen muutostöihin. Päätökset<br />

maksimissaan 5000 euron muutostöistä<br />

tekevät hyvinvointipalveluiden<br />

sosiaalityöntekijät. UA<br />

on kokonaisuudessaan viitisen<br />

miljoonaa. Summa ei ole prosenttiakaan<br />

koko kaupungin menoista.<br />

Kirjastotoiminnalle saadaan vakaa<br />

valtionosuus, joka perustuu<br />

toteutuneisiin keskimääräisiin<br />

menoihin. Kirjasto on osa monien<br />

kuntalaisten arkea sekä juhlaa.<br />

Toivon myös päättäjien päätyvän<br />

siihen, että kirjastoverkko on pääosin<br />

OK. Kirjastomme sijaitsevat<br />

siellä, missä valtaosa kuntalaisista<br />

asuu, kommentoi kirjastotoimenjohtaja.<br />

- Jos järjestetään kirjastoautopalvelut<br />

kokonaan uusiksi, voidaan<br />

tarjota edelleen hyvää palvelua,<br />

mikäli kiinteä kirjasto joudutaan<br />

jossain sulkemaan.<br />

Kirjastokeskustelu<br />

netissä avattu<br />

Ohjausryhmä ja virkamiehet ovat<br />

syyskuussa kiertäneet kirjastojen<br />

toimipisteet. Syyskuun lopulla ohjausryhmä<br />

kokoontuu Pilkanmaan<br />

kirjastossa. Loka-marraskuussa<br />

työssä edetään johtopäätöksiin ja<br />

toimenpide-ehdotusten laadintaan.<br />

Lautakunnan pj. Päivi Kossila<br />

on esittänyt toiveen, että lauta- ja<br />

johtokuntien käsittelyyn saataisiin<br />

yksimielinen ehdotus. Hän<br />

on avannut kaikille <strong>Kouvola</strong>n kirjastopalveluiden<br />

järjestämisestä<br />

kiinnostuneille tarkoitetun keskustelun<br />

kirjastojen yhteisellä Kyyti.fisivustolla<br />

www.kyyti.fi. MS

KODIKAS KOUVOLA 5<br />

Rekolan perhepuisto<br />

tuli tarpeeseen<br />

Elokuussa avatun<br />

Rekolan perhepuistoon<br />

ovet ovat avoinna lapsille<br />

ja vanhemmille tulla<br />

yhdessä suunnittelemaan,<br />

tekemään ja<br />

seurustelemaan.<br />

PIENET LAPSET leikkivät äitiensä<br />

kanssa lattialla pehmeällä matolla ja<br />

selvästi nauttivat olostaan. Vastaava<br />

ohjaaja Anja Airaksinen seuraa tyytyväisenä<br />

vierestä, kuinka nämäkin<br />

perheet ovat oivaltaneet elokuussa<br />

avatun Rekolan perhepuiston idean.<br />

Täällä jokainen päivä on avoin<br />

kaikille tulla leikkimään ja seurustelemaan<br />

yhdessä.<br />

Airaksinen kertoo perhepuiston<br />

toimintaperiaatteesta, joka perustuu<br />

yhdessä vanhempien kanssa tehtävään<br />

suunnitteluun ja tekemiseen.<br />

Viikko-ohjelmassa jokainen päivä on<br />

perhepäivä, mutta niin aamu- kuin<br />

iltapäiville on omat teemansa.<br />

Toiminta muotoutuu tarpeen mukaan<br />

ja painotamme sitä tarvittaessa<br />

esimerkiksi vauvatunneilla.<br />

PERHEPUISTO on suunnattu<br />

pääosin alle kouluikäisille, mutta<br />

heidän kanssaan sinne ovat tervetulleita<br />

niin äidit, isät, vaarit kuin<br />

mummit. Toiminta on ilmaista ja<br />

sinne ei tarvitse erikseen ilmoittautua.<br />

Airaksinen kuvailee itseään päältä<br />

katsojaksi ja organisaattoriksi,<br />

joka huolehtii toiminnan suunnitelmallisuudesta,<br />

tavoitteellisuudesta<br />

ja monipuolisuudesta.<br />

Meillä on joustava suunnitelma,<br />

joka elää tilanteiden mukaan ja<br />

missä vain luovuus on rajana.<br />

Eräänä merkittävänä tekijänä<br />

toiminnassa Airaksinen näkee<br />

vanhempien saaman vertaistuen.<br />

Keskustelut, mielipiteiden vaihdot<br />

ja näkemykset muiden kanssa vahvistavat<br />

vanhemmuutta ja omien<br />

ratkaisujen tekemistä sekä luovat<br />

turvallisuuden tunnetta.<br />

KOUVOLASSA toimii kolme perhepuistoa,<br />

jotka ovat osa kaupungin<br />

varhaiskasvatusta. Rekolan lisäksi<br />

jo aiemmin ovat toimineet Kuovin<br />

ja Pentsojan perhepuistot. Tarve<br />

Rekolaan perustetulle puistolle syntyi<br />

pitkälti kahdessa muussa viime<br />

keväänä tehdyn kyselyn pohjalta.<br />

Saatu palaute oli yksiselitteinen:<br />

puistoja tarvitaan lisää ja muualla<br />

kuin vanhassa <strong>Kouvola</strong>ssa.<br />

Kuusankoskella Kiurunkujan<br />

kupeessa kerrostalon alakerrassa<br />

toimivassa puistossa toimi aiemmin<br />

koululaisten iltapäiväkerho<br />

ja sitä ennen leikkikenttä. Niinpä<br />

sisätilojen lisäksi perhepuistolla<br />

on käytössään toimivat ja runsaat<br />

ulkotilat.<br />

Toiminta Rekolassa pantiin pystyyn<br />

nopeassa aikataulussa ja markkinointia<br />

on hoidettu netin, neuvoloiden<br />

ja puskaradion välityksellä.<br />

Airaksinen on hyvillään siitä, että<br />

perheet ovat löytäneet Rekolan ja<br />

uusien asiakkaiden ohella osa on jo<br />

vanhoja tuttuja. VV<br />

Lisätietoja:<br />

www.kouvola.fi/<br />

varhaiskasvatus<br />

Muumipeikko laskemassa mäkeä<br />

Rekolan perhepuistossa. Pikku<br />

Myy seuraa taustalla laskun onnistumista.<br />

Lasten kotihoidontuen <strong>Kouvola</strong>-lisä<br />

kuva tea salonsaari-eloranta<br />

Alle 3-vuotiaiden lasten<br />

vanhemmat voivat jäädä<br />

vanhempainvapaan<br />

jälkeen kotiin hoitamaan<br />

lapsiaan Kelan kautta<br />

maksettavalla kotihoidon<br />

tuella vaihtoehtona<br />

päivähoidolle.<br />

Useat kunnat maksavat kotihoidon<br />

tuen lisäksi kuntalisää, jolla<br />

toivotaan lisäävän lasten kotona tapahtuvaa<br />

hoitoa ja vähentävän päivähoitopaikkojen<br />

tarvetta. Kuntaliitto<br />

selvitti keväällä 2008, kuinka moni<br />

kunta maksaa lasten kotihoidon tuen<br />

ja yksityisen hoidon tuen kuntalisää<br />

ja minkälaisin perustein niitä maksetaan.<br />

Kotihoidon tuen kuntalisää<br />

maksaa 375 vastanneesta kunnasta<br />

79 ja kaikki 79 kuntaa ovat asettaneet<br />

maksamiselle ehtoja. Pohjana kotihoidon<br />

tuen kuntalisän tarkastelussa<br />

käytettiin entisen Valkealan kunnan<br />

kokemuksia kuntalisästä sekä<br />

muiden kuntien esimerkkejä sekä<br />

tutkimuksia aiheesta. Kuntalisästä<br />

tehtiin vanhemmille nettikysely, jonka<br />

avulla pyrittiin selvittämään mm.<br />

maksettavan tuen määrän vaikutusta<br />

vanhempien valintaan. Vastauksissa<br />

kuntalisä nähtiin hyvänä toimenpiteenä<br />

lapsiperheiden tukemiseksi ja<br />

lisävaihtoehtona päivähoidon rinnalla.<br />

PT<br />

Kotihoidon tuen<br />

<strong>Kouvola</strong>-lisän ehdoista<br />

<strong>Kouvola</strong>n kaupungissa on alettu<br />

maksaa lasten kotihoidon tuen <strong>Kouvola</strong>-lisää<br />

1.8.2010 alkaen. <strong>Kouvola</strong>lisää<br />

maksetaan perheelle, jossa<br />

jompikumpi vanhemmista hoitaa<br />

perheen kaikki lapset kotona. Edellisestä<br />

poiketen voi esiopetusikäinen<br />

lapsi olla esiopetuksessa tai erityistä<br />

hoitoa ja kasvatusta tarvitseva lapsi<br />

osapäivähoidossa.<br />

u Kukaan lapsista ei voi olla osa- tai<br />

kokopäivähoidossa, sellainenkaan<br />

<strong>Kouvola</strong>-lisäasioita hoitavat Kristiina Mentula (vas.), Hannele Härkönen<br />

ja Liisa Nieminen.<br />

lapsi, josta <strong>Kouvola</strong>-lisää ei makseta.<br />

Lapsia kotiin hoitamaan jäävän<br />

vanhemman tulee olla oikeutettu kotihoidon<br />

tukeen. Hakemukseen tulee<br />

liittää kopio Kelan lasten kotihoidon<br />

tuen päätöksestä.<br />

u Perheen toisen aikuisen (vanhempi<br />

tai avopuoliso) tulee olla työssä tai<br />

opiskelijana koko kuntalisän maksuajan.<br />

Muutoksista pitää ilmoittaa välittömästi.<br />

Hakemukseen tulee liittää<br />

todistus puolison työsuhteesta tai opiskelutodistus.<br />

Palkansaaja voi toimittaa<br />

työnantajan kirjoittaman todistuksen<br />

työsuhteen voimassaolosta, työsopimuskopion<br />

tai kopion viimeisimmästä<br />

palkkatodistuksestaan. Yrittäjät voivat<br />

toimittaa esim. kopion veroehdotuksestaan.<br />

u <strong>Kouvola</strong>-lisää saavalla vanhemmalla<br />

ei saa olla muuta ansiotuloa<br />

kuin enintään 300 euroa kuukaudessa<br />

(brutto). Kotihoidontukea ei tässä katsota<br />

hakijan tuloksi.<br />

u <strong>Kouvola</strong>-lisää ei makseta, jos vanhempi<br />

on kotona jonkun muun syyn<br />

kuin lasten hoidon vuoksi esim. työttömänä<br />

saaden työttömyyskorvausta,<br />

äitiys- tai vanhempainrahalla,<br />

sairauspäivärahalla tai eläkkeellä.<br />

u <strong>Kouvola</strong>-lisää ei makseta myöskään<br />

4 kuukautta lyhyemmältä ajalta. Jos<br />

maksatusaika jää lyhyemmäksi, peritään<br />

maksetut kuukausierät takaisin.<br />

Poikkeuksena edelliseen on toisen vanhemman<br />

äkillinen työttömyys ennen 4<br />

kuukauden määräajan täyttymistä.<br />

u <strong>Kouvola</strong>-lisän myöntäminen edellyttää,<br />

että lapsella on väestökirjalain<br />

mukainen kotipaikka <strong>Kouvola</strong>n kaupungissa.<br />

u <strong>Kouvola</strong>-lisän määrä on 150 euroa<br />

yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta ja<br />

50 euroa muista alle esiopetusikäisistä<br />

sisaruksista.<br />

u Oikeus <strong>Kouvola</strong>-lisään alkaa vanhempainrahakauden<br />

päätyttyä seuraavan<br />

kuukauden alusta ja päättyy<br />

sen kuukauden lopussa kun lapsi<br />

täyttää kolme vuotta.<br />

u <strong>Kouvola</strong>-lisää maksetaan hakemuksen<br />

jättämisestä seuraavan<br />

kalenterikuukauden alusta lukien<br />

täysiltä kalenterikuukausilta. Puutteelliset<br />

tiedot hakemuksessa viivästyttävät<br />

hakemuksen käsittelyä.<br />

Hakemus käsitellään vasta, kun<br />

tiedot on täydennetty. Takautuvasti<br />

<strong>Kouvola</strong>-lisää ei makseta.<br />

u <strong>Kouvola</strong>-lisästä pidätetään vero<br />

lasta hoitavan vanhemman tulona ja<br />

se maksetaan kuukauden viimeisenä<br />

arkipäivänä. Hakemukseen tulee<br />

liittää kyseistä etuutta varten haettu<br />

muutosverokortti tai sivutuloverokortti<br />

(ei päätuloverokortti).<br />

Hakeminen<br />

<strong>Kouvola</strong>-lisän hakemus on saatavana<br />

<strong>Kouvola</strong>n kaupungin sivuilta<br />

osoitteessa www.kouvola.fi/varhaiskasvatus<br />

tai yhteispalvelupisteistä.<br />

Hakemus palautetaan liitteineen<br />

yhteispalvelupisteisiin tai osoitteella<br />

<strong>Kouvola</strong>n kaupunki, sivistyksen toimiala/<strong>Kouvola</strong>-lisä,<br />

PL 85 (Torikatu<br />

10), 45101 <strong>Kouvola</strong>.<br />

Lisätietoja:<br />

Kristiina Mentula<br />

puh. 020 615 4725<br />

Hannele Härkönen<br />

puh. 020 615 6721<br />

Liisa Nieminen<br />

puh. 020 615 4603<br />

Sähköpostiosoitteet:<br />

etunimi.sukunimi@kouvola.fi.<br />

MyPa - Suomen<br />

huipputason<br />

futista!<br />

Joonas Luoma, 17 v., on paitsi<br />

urheilija myös aktiivinen penkkiurheilija.<br />

Hän on käynyt katsomassa<br />

MyPan pelejä niin kauan kuin muistaa.<br />

Muistoihin kuuluu muun muassa<br />

MyPan Suomen Cupin voitto<br />

2004. Joonaksen MyPa -fanius on<br />

periytyvää lajia, koko perhe käy pelejä<br />

katsomassa ja vanhemmat ovat<br />

kannustaneet MyPaa myös Euroopan<br />

kentillä.<br />

Joonas on tänäkin vuonna käynyt<br />

katsomassa kaikki MyPan kotiottelut<br />

ja vierasotteluissa hän on käynyt<br />

muun muassa Jyväskylässä ja Vaasassa.<br />

Peliä mennään usein seuraamaan<br />

väriä tunnustaen, MyPa -paita<br />

päällä. Pelitunnelma alkaa latautua<br />

jo ennen peliä ja hyvä tunnelma jatkuu<br />

stadionilla, kannustushuudot<br />

kaikuvat ja tunnelma on korkealla<br />

kun vastustajan verkko heilahtaa.<br />

Tällä kaudella Joonasta on ilahduttanut<br />

MyPan hyvin menneet<br />

ottelut Euroopan kentillä. Erityisen<br />

hienona taisteluna mieleen jäi peli<br />

vastaan romanialaista FC Timisoaraa<br />

vastaan. Heitä, jotka eivät vielä<br />

ole käyneet MyPan pelissä, Joonas<br />

kannustaa kokeilemaan urheiluelämystä.<br />

Ehdottomasti kannattaa jokaisen<br />

ainakin kerran MyPan pelissä käydä.<br />

Saviniemessä näkee Suomen<br />

huipputason jalkapalloa!<br />

Myös Joonaksen oma tossu on kulunut<br />

palloa potkiessa 12-vuotiaasta<br />

lähtien. Hän pelaa MyPassion FC:ssä<br />

ja Purhan B-junioreissa, lisäksi hän<br />

valmentaa F7 junioreita. TS-E

6 KETTERÄ KUMPPANI<br />

Aikuisopiskeluun<br />

on monta väylää<br />

Aikuiselle kynnys lähteä opiskelemaan<br />

voi olla usein korkealla. Vaikkei sen tarvitsisi<br />

– nykyään aikuisopiskelu onnistuu yllättävän<br />

helposti ja vaihtoehtoja on valtavasti. Esimerkiksi<br />

ammatillisessa aikuiskoulutuksessa<br />

osaaminen todistetaan tutkintotilaisuuksissa.<br />

Valmistavaan koulutukseen ei välttämättä tarvitse<br />

edes osallistua - alan aiempi osaaminen<br />

määrittelee koulutuksen tarpeen.<br />

- On aivan sama, miten osaamisensa on hankkinut.<br />

Jos asian hallitsee ja sen pystyy todistamaan<br />

tutkintotilaisuudessa, saa tutkintotodistuksen,<br />

kertoo ammattiopiston aikuiskoulutuspäällikkö<br />

Marja Sarante.<br />

Perhepäivähoitajia oppisopimuksella<br />

<strong>Kouvola</strong>n seudun ammattiopisto KSAO ja<br />

<strong>Kouvola</strong>n kaupungin varhaiskasvatus ovat<br />

aloittaneet yhteistyössä perhepäivähoitajan<br />

ammattitutkinnon koulutuksen oppisopimuksena.<br />

Näin pyritään vastaamaan tulevaisuuden<br />

työvoimatarpeeseen ja saamaan uusia hoitajia<br />

kaupungin palvelukseen. Oppisopimuksen<br />

aloitti kahdeksan perhepäivähoitajaa, joista<br />

kuusi on jo aiemmin työskennellyt kaupungin<br />

palveluksessa.<br />

Myllykoskelainen Satu Hietala aloitti oppisopimusopiskelun<br />

syyskuun alussa.<br />

- Kymmenen vuotta sitten suoritin varhaiskasvatuksen<br />

kurssin, joka edellytetään perhepäivähoitajilta.<br />

Nyt työnantaja vinkkasi oppisopimuksen<br />

mahdollisuudesta ja tartuin siihen, Satu kertoo.<br />

Opintojen on määrä kestää noin puolitoista<br />

vuotta. Lähipäiviä opinnoissa on lähes viikoittain<br />

ja välillä myös viikonloppuisin. Opiskelumotiivina<br />

tutkinnon lisäksi on parempi palkka.<br />

- Ammattitutkinnon suorittaminen nostaa palkkaa<br />

– itselleni se on merkittävää, sillä hoidossani<br />

on vain kaksi ulkopuolista lasta, kun omia alle<br />

kouluikäisiä on toiset kaksi, Satu sanoo.<br />

Valinnanvaraa löytyy<br />

KSAO:n eri alojen aikuiskoulutus on vilkastunut<br />

viime vuosina. Tarjolla on monipuolista koulutusta<br />

lyhytkursseista tutkintoon johtavaan koulutukseen<br />

opiskelijoiden tarpeista riippuen.<br />

-Meillä voi suorittaa osatutkintoja, pätevyystodistuksia<br />

ja täsmäkoulutuksia. Ota rohkeasti<br />

yhteyttä, niin etsimme juuri sinulle sopivan ratkaisun,<br />

Marja Sarante rohkaisee. TH<br />

www.ksao.fi/koulutustarjonta<br />

KSAO:n aikuiskoulutuspäällikkö Marja Sarante<br />

rohkaisee aikuisopiskelusta kiinnostuneita<br />

ottamaan rohkeasti yhteyttä. Vaihtoehtoja<br />

on.<br />

Yrittäjyyskasvatuksella<br />

aktivoidaan koulua<br />

<strong>Kouvola</strong>n seudulla koulut toteuttavat<br />

vaihtelevasti peruskoulujen ja lukioiden<br />

opetussuunnitelmissa olevaa yrittäjyyskasvatuksen<br />

velvoitetta. <strong>Kouvola</strong>n seudun YES- keskus<br />

toimii osana valtakunnallista YES- keskusverkostoa<br />

ja on osa <strong>Kouvola</strong>n kaupungin kehitysyhtiö,<br />

<strong>Kouvola</strong> Innovation Oy:n toimintaa<br />

ja koordinoi paikallista yrittäjyyskasvatusta.<br />

YES- keskuksen projektipäällikkönä toimiva<br />

Reijo Vaurula on tyytyväinen, että yrittäjyyskasvatuksen<br />

markkinoinnista kouluille on<br />

siirrytty vähitellen siihen, että opettajat ottavat<br />

yhteyttä ja kysyvät, miten YES- keskus voisi<br />

palvella kouluja.<br />

YES- keskus toimii nyt toista vuottaan ja<br />

viime lukuvuoteen on selkeä muutos. Nyt<br />

kouluilla on käynnistämässä edustamiamme<br />

Nuori Yrittäjyys ry:n opetusohjelmia, projektipäällikkö<br />

Reijo Vaurula kiittelee.<br />

<strong>Kouvola</strong>n seudulla voidaan luetella noin<br />

kuudesta kymmenestä koulusta vajaa parikymmentä,<br />

jotka toteuttavat käytännön tasolla<br />

yrittäjyyskasvatusta jollakin tavoin. Jotkut<br />

koulut ovat aktiivisempia, joillakin on vain yksi<br />

projekti tai teemapäivä lukuvuodessa.<br />

<strong>Kouvola</strong>n seudun lukiot ovat aktivoituneet<br />

perusopetuksen kouluja selkeämmin, myös<br />

<strong>Kouvola</strong>n seudun ammattiopistolla liiketalouden<br />

ja sosiaali- ja terveysalan yksiköissä<br />

on otettu käyttöön Nuori Yrittäjyys ry:n ohjelmia.<br />

Lähitulevaisuudessa YES- keskus<br />

tulee tiivistämään yhteistyötään näiden aktiivisten<br />

koulujen kanssa ja resurssoi niiden kuluja<br />

aiheen toteuttamisessa, projektipäällikkö<br />

Reijo Vaurula lupaa.<br />

Käytännössä kuluja tulee esimerkiksi siitä,<br />

että opettajat tai oppilaat liikkuvat esimerkiksi<br />

yritysvierailuille tai kouluille järjestetään teemapäiviä<br />

ja niihin tarvitaan vierailevia luennoitsijoita.<br />

Reijo Vaurula tähdentää, että yrittäjyyskasvatuksen<br />

tärkeimpänä tehtävänä on tukea<br />

kouluja niiden normaalissa opetustyössä,<br />

saada oppilas luottamaan itseensä, omaan tekemiseensä<br />

ja luoda uskoa tulevaisuuteen.<br />

Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on aktiivinen<br />

ja omatoiminen oppilas, joka ymmärtää<br />

oman panoksensa merkityksen oman tulevaisuutensa<br />

kannalta.<br />

Jostakin tällaisesta aktiivisesta oppilaasta<br />

voi sitten aikanaan tulla vaikkapa yrittäjä.<br />

Käynnissä olevan lukuvuoden aikana YESkeskus<br />

toimii tämän syksyn kaupungin omalla<br />

rahoituksella ja keskittyy toimenpiteissään<br />

erityisesti toisen asteen koulutuksen yrittäjyyskasvatuksen<br />

edistämiseen sekä tammikuussa<br />

pidettävien <strong>Kouvola</strong>n ensimmäisten<br />

koulutusmessujen käytännön toimiin. Vuoden<br />

alusta lähtien <strong>Kouvola</strong>n ja Kotkan YESkeskuksilla<br />

on käytettävissään myös yhteistä<br />

hankerahaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen<br />

myöntämänä.<br />

<strong>Kouvola</strong>n seudun YES- keskus järjestää marraskuussa<br />

maanantai- ja tiistai- iltapäivisin<br />

<strong>Kouvola</strong> Innovation Oy:n tiloissa opettajille<br />

muutaman tunnin perehdyttämiskoulutuksia<br />

NY- ohjelmien käyttöönottoa varten. RV<br />

Tarkempi koulutusaikataulu YES- keskuksen<br />

sivuilta: http://www.yes-keskus.fi<br />

Valkealan lukio on eräs <strong>Kouvola</strong>n seudun<br />

yritteliäimpiä kouluja. Yritteliäisyys ilmenee<br />

monella, jopa hulvattomalla tavalla, kuten<br />

koulun rehtorin kasvoprofiilin käyttö koulun<br />

oman brändin luomisessa. Vasemmalla<br />

KEKE- brändin luoja, abiturientti Taavi Tihkan<br />

ja oikealla malli, rehtori Keijo Hulkkonen.<br />

KSAO:lle merkittävä<br />

hyväksyntä<br />

<strong>Kouvola</strong>n seudun ammattiopiston helikopterihuoltokoulutus<br />

on saanut Liikenteen<br />

turvallisuusviraston myöntämän ilma-aluksen<br />

huoltohenkilöstön koulutusluvan. Hyväksyntä<br />

tarkoittaa, että KSAO:n koulutus täyttää Euroopan<br />

lentoturvallisuusviraston asettamat laatuja<br />

sisältövaatimukset. Koulutuslupa ankkuroi<br />

Suomen ainoan helikopterikoulutuksen vankasti<br />

<strong>Kouvola</strong>an.<br />

Helikopteritekniikkaa<br />

ainoana Suomessa<br />

Aiemmin koulutuksen järjestämisestä kilpailivat<br />

myös muut lentokoneasennuksen peruskoulutusta<br />

antavat tahot. Lupa tuo myös<br />

uusia mahdollisuuksia aikuiskoulutukseen.<br />

Aikuispuolella on kysyntää etenkin lentokoneen<br />

huoltokoulutuksen päivittämisestä helikoptereihin.<br />

- Hyväksyntä on strategisesti erittäin merkittävä<br />

ammattiopistolle sekä koko seutukunnalle,<br />

kun valtakunnallinen helikopteritoiminta on<br />

keskittymässä <strong>Kouvola</strong>an, sanoo KSAO:n johtava<br />

rehtori Timo Olli.<br />

Opiskelijoille näkyvin muutos on, että he<br />

voivat hakea ilma-aluksen huoltohenkilöstön<br />

lupakirjaa, joka on voimassa koko Euroopan<br />

alueella, perustutkinnon suorittamisen ja kahden<br />

vuoden työkokemuksen jälkeen. Aiemmin<br />

lupaan on tarvittu kolmen vuoden työkokemus<br />

sekä erillinen ns. hyvitysraporttijärjestelmä.<br />

Tiukka seula<br />

Ilmailualan koulutus on hyvin tarkasti säädelty<br />

koulutusala ja poikkeaa täysin muusta<br />

Biodieselin valmistusprosessia esittelemässä Juha Solio.<br />

ammatillisesta koulutuksesta. EU-komissio<br />

määrittelee tarkasti vaatimukset niin opetushenkilöstön<br />

kuin koulutusorganisaation<br />

suhteen. Tiukkojen vaatimusten taustalla on<br />

aina lentoturvallisuus, joka näkyy opiskelussa<br />

ensimetreistä lähtien. TH<br />

Koulutuspäällikkö Jussi Pakarisella on syytä<br />

iloon. KSAO:n helikopterihuoltokoulutus<br />

on saanut TraFi:n myöntämän ilma-aluksen<br />

huoltohenkilöstön koulutusluvan.<br />

Energiaa Anjalasta<br />

<strong>Kouvola</strong>n seudun ammattiopiston työkoneet<br />

Anjalassa puksuttelevat puhtaasti biodieselillä.<br />

Biosampo-koulutuskeskus lämpiää<br />

bioenergiasta tuotetulla sähköllä ja lämmöllä.<br />

Bioenergia-alan koulutuksessa hyödynnetään<br />

kaikki alueelle tuotava orgaaninen aine.<br />

KSAO:ssa aloitettiin alan aikuiskoulutus<br />

puolitoista vuotta sitten maanviljelijöille. Tähtäimenä<br />

on löytää kullekin maatilalle sopiva<br />

ratkaisu, jolla saada tila energiaomavaraiseksi<br />

ja jopa sähkön tuottajaksi. Koulutuskeskuksen<br />

idea perustuu CHP-monipolttoteknologiaan.<br />

Saman katon alle on koottu bioenergia-alan<br />

eri teknologioita – uutta on se, että ne kaikki<br />

on voitu yhdistää. Energiaa syntyy siitä raakaaineesta,<br />

mitä käsillä on.<br />

Paistoöljystä polttoainetta<br />

Käytännönläheinen opetusmenetelmä yhdistää<br />

useita uusiutuvia energiamuotoja.<br />

- Kaikki orgaaninen aine, mitä tontille tulee,<br />

muutetaan energiaksi, kertoo projektivastaava<br />

Juha Solio ja jatkaa:<br />

- Puupohjainen aines palaa pihan häkäpöntössä,<br />

öljystä tehdään biodieseliä ja muu orgaaninen<br />

aine mädätetään biokaasulaitoksessa.<br />

Esimerkiksi Pukaron Paronilta saadusta<br />

ruoanvalmistuksessa käytetystä öljystä tuotetaan<br />

puhdasta biodieseliä, jota käytetään<br />

Luonnonvaran toimipisteen työkoneissa ja<br />

sähköntuotantojärjestelmässä, jossa voi polttaa<br />

samanaikaisesti sekä kaasuja että nesteitä.<br />

Prosessista saadaan sähköä toimipisteen tarpeisiin,<br />

ylijäämäsähkö johdetaan valtakunnan<br />

verkkoon. CHP-laitoksessa syntyvä lämpö hyödynnetään<br />

koulutuskeskuksen lämmityksessä<br />

sekä tuotantoprosessissa.<br />

Koulutuskonsepti kiinnostaa<br />

Biosampo-hanke on herättänyt valtavasti<br />

kiinnostusta ulkomaita myöten ja Anjalaan on<br />

saatu vierailijoita Alaskasta asti. Koulutusta pidetään<br />

jopa kansainvälisesti uutena ja monien<br />

maiden oppilaitokset ovat halukkaita rakentamaan<br />

vastaavia kouluja. Kesällä keskukseen<br />

tutustui Kenian metsäministeri seurueineen,<br />

syksyllä toimintaan on jo ehtinyt tutustua kaksi<br />

korkean tason virkamiesdelegaatiota Venäjältä.<br />

Yliopistojen professorit niin Suomesta kuin<br />

ulkomailta ovat tutustuneet teknologiaan.<br />

Sopimus tutkimusyhteistyötä on solmittu Itä-<br />

Suomen yliopiston kanssa. Hanketta rahoittaa<br />

Euroopan aluekeskusrahasto. TH<br />

Biosampo-hanke<br />

EAKR-rahoitteisen Biosampohankkeen<br />

tavoitteena on edistää<br />

maaseudun kilpailukykyä ja Kaakkois-<br />

Suomen ympäristö- ja bioenergia-alan<br />

kehittämistavoitteita. Koulutus lisää mm.<br />

merkittävästi bioenergian käyttöä<br />

maatiloilla ja parantaa maatilojen<br />

kannattavuutta ja energiaomavaraisuutta.<br />

Lisäksi se vähentää<br />

merkittävästi kasvihuonepäästöjä ja<br />

fossiilisten polttoaineiden tuontitarvetta.<br />

Hankkeessa tehdään teknologiayhteistyötä<br />

useiden yliopistojen kanssa.

Elinkeinoliite<br />

www.kinno.fi<br />

<strong>Kouvola</strong> Innovation Oy - KINNO on <strong>Kouvola</strong>n elinkeinoelämän vahva veturi ja yritysten ketterä<br />

kumppani. Se vastaa koko 90 000 asukkaan <strong>Kouvola</strong>n yritys-, kehitys-, matkailu- ja yritystoimitilapalveluista.<br />

Kehittämistyössään Kinno painottaa metsään, energiaan ja ympäristöön,<br />

digitaalisiin sisältöpalveluihin, matkailuun ja vapaa-aikaan sekä <strong>Kouvola</strong>n seudun<br />

logistiikkatoimialaan keskittyvää liiketoimintaa.<br />

• Kehityspalvelut • Yrityspalvelut • Logistiikka • Yritystoimitilat • Matkailupalvelut<br />

Kymenlaakson pk-yritysklinikka<br />

saavutti hyvät tulokset<br />

Toukokuussa päättynyt Kymenlaakson pk-yritysklinikka -hanke<br />

saavutti tavoitteensa hienosti.<br />

Hankkeessa pk-yrityksiä lähestyttiin tiedustelemalla muun<br />

muassa, oliko näillä tavoitteena kehittää toimintaansa, laajentaa,<br />

rekrytoida tai vaihtaa omistajaa. Yrityksille tarjottiin<br />

mahdollisuutta maksuttomaan tilannekartoitukseen, jonka<br />

yhteenvedon ja toimintaehdotuksen yritys sai itselleen.<br />

Tämän jälkeen yritykset saivat halutessaan hankkeen puitteissa,<br />

sen 50-prosenttisella tuella lähteä toteuttamaan itse<br />

valitsemiaan kehittämistoimia.<br />

<strong>Kouvola</strong>n seudulla hanke teki kehittämistarveselvityksen<br />

ja ehdotukset jatkotoimenpiteistä 89 pk-yritykselle. Tuettuihin<br />

kehittämistoimiin ryhtyi 34 yritystä ja 31 ohjattiin<br />

muiden palveluntarjoajien, esimerkiksi ELY-keskuksen,<br />

palvelujen piiriin. Hankkeelta haettiin apua esimerkiksi<br />

liiketoimintasuunnitelmien teossa, brändäyksessä, omistajanvaihdoksessa,<br />

laatujärjestelmien käyttöönotossa,<br />

investointitukien hakemisessa ja uuden yrityksen perustamisessa.<br />

Mukaan lähteneet yritykset edustivat hyvin erilaisia toimialoja.<br />

Mukana oli muun muassa kansainvälisillä markkinoilla<br />

toimiva elektroniikkayritys, saneeraus- ja kivialan yritys,<br />

lääkärikeskus, insinööritoimisto, keittiökalustevalmistaja<br />

sekä rakennus- ja saneerausalan yritys.<br />

Pk-yritysklinikka, <strong>Kouvola</strong>n seutu<br />

•<br />

•<br />

Yhteydenotto 101 yritykseen<br />

Kehittämistarvekeskustelu & kehittämistoimenpide-ehdotus<br />

89 yritykselle<br />

• Kehittämistoimenpiteitä 34 yritykselle, joille<br />

tehtiin 40 erillistä konsultointia tai kehittämistoimenpidettä<br />

• Yhteistyökumppaneille (esim. ELY-keskus)<br />

ohjattiin 31 yritystä<br />

•<br />

Syntyneet uudet työpaikat: 10 kpl<br />

Katriina Lindroos toimi projektipäällikkönä<br />

hyvät tulokset saavuttaneessa pk-yritysklinikka<br />

-hankkeessa ja johtaa nyt kaksivuotista Palveluja<br />

Bisnekseen <strong>Kouvola</strong>n Seutu -hanketta.<br />

Kympk-yritysklinikka –hanke<br />

1.1.2008 – 25.5.2010<br />

Toteuttajat: Pohjois-Kymenlaaksossa Kinnon<br />

kehityspalvelut, Kotkan-Haminan seudulla<br />

Cursor Oy.<br />

Rahoitus: Kymenlaakson liitto, kunnat, hankkeeseen<br />

osallistuneet yritykset.<br />

Hankkeen päätavoite oli tarjota liiketoiminnan<br />

kehittämispalveluja pääsääntöisesti yli<br />

viisi henkilöä työllistävien pk-yritysten vaihteleviin<br />

tarpeisiin ja ohjata kehittämistoimenpiteisiin<br />

60-100 yritystä sekä synnyttää 10 uutta<br />

työpaikkaa.<br />

”Minulle jäi projektista oikein hyvä kuva ja hankkeesta oli<br />

yrityksen kehittämisessä suunnattoman suuri apu. Monelle<br />

yrittäjälle on tyypillistä, että oma ala kyllä osataan,<br />

mutta kun pitäisi osata paljon muutakin. Pk-yritysklinikan<br />

kaltaiset tukipalvelut ovat todella tervetulleita. Hankkeen<br />

työntekijät ottivat meihin yhteyttä ja siitä käynnistyi prosessi,<br />

jonka myötä päämäärämme selkiytyi. Kehitysprojektin<br />

anti mahdollisti myös yhden uuden työntekijän<br />

palkkaamisen.”<br />

Raimo Kajander, toimitusjohtaja,<br />

Insinööritoimisto R. Kajander Oy<br />

”Saimme aikaan ISO9001-laatujärjestelmän oman henkilöstömme<br />

ja ulkopuolisen konsultin voimin. Konsultti<br />

ymmärsi tarpeemme erinomaisesti ja hänellä oli jalat<br />

maassa – ja ne myös pidettiin siellä. Laatujärjestelmä on<br />

yritykselle tärkeä jatkuvan parantamisen työkalu, joka<br />

vaikuttaa myös henkilöstön ajattelutapaan: laatu on<br />

etusijalla kaikessa toiminnassa.”<br />

Risto Vuolle, toimitusjohtaja, Finero Oy<br />

”Yritykseemme syntyi kehittämissuunnitelmien ja –toimenpiteiden<br />

seurauksena yhdestä puoleentoista vuosityöpaikkaa<br />

lisää.”<br />

Ari Toropainen, hallituksen puheenjohtaja,<br />

<strong>Kouvola</strong>n Lääkärikeskus Oy<br />

”Lähtökohta meillä oli, että hankkeen turvin työllistäisimme<br />

ainakin yhden uuden henkilön ja jos sopivaa työpaikkaa<br />

ei olisi, tekisimme sellaisen. Lopulta palkkasimme<br />

neljä uutta henkilöä. ”<br />

Petteri Salminen, yrittäjä, AutoPro<br />

Toimiville yrityksille Palveluja Bisnekseen<br />

Palveluja Bisnekseen, <strong>Kouvola</strong>n seutu<br />

Toteutusaika 1.5.2010 - 30.4.2012<br />

Rahoittajat: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, <strong>Kouvola</strong>n kaupunki,<br />

Iitin kunta ja yritykset<br />

Kenelle?<br />

• Toimintansa vakiinnuttaneille mikro- ja pk-yrityksille<br />

<strong>Kouvola</strong>ssa ja Iitissä<br />

• Kasvu- ja kehittymishaluisille yrityksille, joilta löytyy<br />

halua kehittää liiketoimintaansa tai uusia tuotteita,<br />

palveluita tai toimintatapoja ja jotka työllistävät yli<br />

viisi henkilöä<br />

• Omistajan- tai sukupolvenvaihdosta suunnitteleville<br />

mikro- ja pk-yrityksille, jotka voivat olla myös alle viisi<br />

henkilöä työllistäviä.<br />

Tavoitteet?<br />

• Yli 50 yrityksen saaminen mukaan kehittämistoimiin,<br />

koulutukseen tai yrityskummitoimintaan.<br />

• Selkeät palvelukonseptit toimintansa vakiinnuttaneille<br />

<strong>Kouvola</strong>n seudun mikro- ja pk-yrityksille, muun<br />

muassa yrityskummitoiminta, sähköiset palvelut sekä<br />

yhteistyö viranomaisten, yksityisten palveluntarjoajien<br />

ja rahoittajien kanssa. Omistajanvaihdospalvelut<br />

mukaan lukien tukipalvelut yritystoimintaa jatkavalle,<br />

uudelle yrittäjälle.<br />

Toimintatapa<br />

• Päättyneen Kymenlaakson pk-yritysklinikan konsepti:<br />

Yhteydenotto – tarvekartoitus – yritykselle ehdotukset<br />

toimenpiteistä ja palveluntarjoajista<br />

• Yrityskummiverkostosta sparrausapua kasvu- ja kehittymishaluisille<br />

mikro- ja pk-yrityksille<br />

Lisätietoja:<br />

Katriina Lindroos, projektipäällikkö<br />

<strong>Kouvola</strong> Innovation Oy,<br />

kehityspalvelut<br />

P. 020 615 8135 tai<br />

katriina.lindroos@kinno.fi

2 LIITE<br />

Hyvä <strong>elinkeinoliitteen</strong> lukija,<br />

Bisnesmaraton, vuoden 2008 maaliskuussa<br />

startannut Venäjän kaupan<br />

kehittämishanke, julkaisee<br />

vuodenvaihteessa Venäjä-aiheisen<br />

liiketoimintaoppaan. Opas<br />

sisältää Venäjän kaupan faktoja,<br />

yritysten kokemuksia sekä asiantuntijalausuntoja.<br />

Kymenlaaksolaisten pk-yritysten<br />

tietä Venäjän kauppamarkkinoille<br />

tasoittamaan perustettu<br />

Bisnesmaraton-hanke,<br />

jota yhteistyössä vetävät Kinno<br />

ja Cursor Oy, on kevättalvesta<br />

2008 lähtien rohkaissut<br />

yrityksiä kohti idänkaupan<br />

suomia mahdollisuuksia.<br />

- Olemme tehneet runsaasti<br />

muun muassa perusmarkkinointimateriaalia,<br />

markkinaselvityksiä, kansainvälistymissuunnitelmia,<br />

messumatkoja ja<br />

tutustumiskäyntejä paikallisiin<br />

yrityksiin, kertoo<br />

Aleksandra Airikainen,<br />

Bisnesmaraton-hankkeen<br />

projektipäällikkö<br />

Merja Vainio,<br />

toimitusjohtaja<br />

<strong>Kouvola</strong> Innovation Oy<br />

<strong>Kouvola</strong>n seudun tulevaisuuden haaste on se miten<br />

seutu sopeutuu talouden rakennemuutokseen<br />

ja myös sen tuomien mahdollisuuksien<br />

hyödyntämiseen. Rakennemuutoksessa<br />

onnistuminen edellyttää elinkeinorakenteen<br />

monipuolistumista ja pk-yritysten määrän<br />

kasvua alueella. Palvelusektori kasvaa seudulla<br />

kansainvälisten ja kansallisten trendien mukaisesti<br />

mutta sen lisäksi seudulla on hyvät edellytykset ja<br />

osaamista myös valmistavaan teollisuuteen.<br />

Kehitysyhtiön palveluita käyttää ja<br />

kehityshankkeisiin osallistuu tällä hetkellä<br />

seudulla satoja yrityksiä, yrittäjiä, kuntalaisia<br />

ja tuhansia matkailijoita. Elinkeinoliitteeseen<br />

olemme koonneet muutamia esimerkkejä näistä<br />

kaupungin elinkeinopalvelujen ja -kehittämisen<br />

toiminnoistamme.<br />

Toivotamme liitteemme lukijoille kiinnostavaa<br />

lukuhetkeä ja hyvää syksyä.<br />

<strong>Kouvola</strong> Innovationissa.<br />

Kokonaisuudessaan hanke on aktivoinut<br />

tähän mennessä koko Kymenlaakson<br />

alueella 30 erikokoista yritystä<br />

muun muassa suunnittelun, metallin,<br />

sähkön, logistiikan, teknologian ja<br />

vaatetuksen aloilta.<br />

Maaliskuussa 2011 päättyvän Bisnesmaraton-hankkeen<br />

sadon yksiin kansiin<br />

kokoava liiketoimintaopas esittelee<br />

monipuolisesti Venäjän-kauppaan<br />

liittyviä käytäntöjä.<br />

- Mukana on faktaa Venäjän-kaupasta,<br />

yritysten kokemuksia sekä koottuja<br />

asiantuntijalausuntoja teeman ympäriltä,<br />

kertoo Aleksandra Airikainen.<br />

Bioenergialla ja tuulivoimalla<br />

rakennemuutosta vastaan<br />

Keltakankaan<br />

taajaman<br />

läheisyydessä sijaitseva Ekoparkympäristöyrityspuisto<br />

on jätteiden<br />

käsittelyn ja hyötykäytön keskittymä<br />

Kymenlaaksossa. Nykyisellään puistossa<br />

toimii reilut kymmenen yritystä,<br />

jotka työllistävät noin 75 henkilöä.<br />

Alueella on tilaa uusille yrityksille ja<br />

uudentyyppiselle toiminnalle.<br />

Kinnon EKE-hanke kehittää Ekoparkin<br />

yrityspuistoa entistäkin monipuolisemmaksi<br />

sivuvirtojen hyötykäytön<br />

keskukseksi. Puistossa kiinnitetään<br />

huomiota energiaomavaraisuuteen<br />

ja energiankäyttöön sekä pyritään<br />

jatkossa tuottamaan aiempaa suurempi<br />

osa energiasta uusiutuvalla<br />

energialla.<br />

Kaakon kehittämisyhtiöiden yhteinen<br />

bioenergia- ja tuulivoimaliiketoiminnan<br />

kehittämishanke Kaakosta<br />

Voimaa käynnistyi kuluvan<br />

vuoden alussa.<br />

<strong>Kouvola</strong>n osaprojektissa keskitytään<br />

bioenergialiiketoiminnan kehittämiseen.<br />

Kohderyhmänä ovat<br />

suunnittelu- ja metallialan yritykset,<br />

joiden liiketoiminta on aiemmin<br />

perustunut suurelta osin metsäteollisuuden<br />

toimeksiantoihin.<br />

- Bioenergia-alaan liittyvä suunnittelu,<br />

laitteiden, putkistojen ja koneiden<br />

valmistus sekä asennus- ja<br />

kunnossapitopalvelut on nähty yrityksissä<br />

mielenkiintoisena vaihtoehtona,<br />

kertoo aiheesta ProGradun<br />

Vaasan yliopistolle tehnyt Mikko<br />

Mäntynen.<br />

- Yritykset tarvitsevat lisää tietoa bioenergiasta,<br />

apua kontaktien luomisessa<br />

ja projektien saamisessa. Näissä<br />

asioissa Kinnon Kaakosta Voimaa<br />

-hanke on aktiivisesti auttamassa,<br />

kertoo projektia käynnistämässä ollut<br />

Raili Pallonen.<br />

- Kontaktit muihin alan kehittäjiin<br />

ja alan yrityksiin sekä verkostoihin<br />

Suomessa ovat tärkeitä projektin<br />

onnistumiselle. Uusien asiakaskontaktien<br />

luominen niin Suomessa<br />

kuin muissakin Itämeren maissa on<br />

luonnollisesti tavoitteemme, kertoo<br />

Kaakosta Voimaa -hankkeen projektipäällikkö<br />

Asko Pesonen.<br />

Toteutusaika:1.10.2010-31.12.2011<br />

Rahoittajat: Kymenlaakson liitto,<br />

<strong>Kouvola</strong>n kaupunki, Iitin kunta<br />

Lisätietoja:<br />

Asko Pesonen, projektipäällikkö<br />

<strong>Kouvola</strong> Innovation Oy,<br />

kehityspalvelut<br />

Puh. 020 615 6752<br />

tai asko.pesonen@kinno.fi<br />

Hankkeessa tehdään myös selvityksiä<br />

liittyen jätteiden määriin, uudenlaisiin<br />

käsittelymahdollisuuksiin<br />

ja jalostukseen.<br />

Tavoitteena on saada Ekoparkiin<br />

kolme uutta yritystä ja 15 uutta työpaikkaa<br />

seuraavien kolmen vuoden<br />

aikana.<br />

Toteutusaika: 1.9.2010-28.2.2013<br />

Rahoittajat: Kaakkois-Suomen ELYkeskus,<br />

<strong>Kouvola</strong>n kaupunki, yritykset<br />

Lisätietoja:<br />

Raili Pallonen, projektipäällikkö<br />

<strong>Kouvola</strong> Innovation Oy,<br />

kehityspalvelut<br />

Puh. 020 615 7713<br />

tai raili.pallonen@kinno.fi<br />

Matalampaa kynnystä Venäjänkauppaan<br />

Projektipäällikkö<br />

Aleksanda Airikainen<br />

Vahvuutta Venäjän<br />

verkostoihin<br />

CTS Engtec Oy on lukeutunut Bisnesmaratonin<br />

aktiivijäseniin jo aivan<br />

hankkeen alkutaipaleelta lähtien.<br />

Yhtiöllä on takanaan pitkä 11-vuotinen<br />

kokemus Venäjän markkinoista<br />

ja kolme vuotta siitä on kuljettu yhtä<br />

matkaa maratonin kanssa; Bisnesmaratonin<br />

aikana yhtiön Venäjän<br />

vienti on vahvistunut entisestään ja<br />

muuttunut aiempaa suunnitelmallisemmaksi.<br />

- Näimme hankkeen mahdollisuutena<br />

kehittää olemassa olevia Venäjänkaupan<br />

suuntaviivojamme, ja näin<br />

on ainakin Venäjän liikevaihtomme<br />

kehityksen perusteella tapahtunut,<br />

sanoo CTS Engtecin Venäjän myyntijohtaja<br />

Juha Kemppi.<br />

Venäjän kaupassa henkilökohtainen<br />

läsnäolo ja vahva paikallinen<br />

yhteistyökumppaniverkosto ovat<br />

välttämättömyyksiä. Myös rohkeus,<br />

paineensietokyky sekä hyvä pohjatyö<br />

ovat asioita, joita kaivataan jo<br />

suunnitteluvaiheessa,<br />

jotta onnistuttaisiin Venäjän<br />

markkinoilla, Kemppi summaa.<br />

Lisätietoja:<br />

Aleksandra Airikainen,<br />

projektipäällikkö<br />

<strong>Kouvola</strong> Innovation Oy,<br />

kehityspalvelut .<br />

Puh. 020 615 8140<br />

Bisnesmaraton,<br />

<strong>Kouvola</strong>n osahanke<br />

Toteutusaika: 10.3.2008-10.3.2011<br />

Rahoittajat: Kymenlaakson liitto,<br />

<strong>Kouvola</strong>n kaupunki, yritykset,<br />

Cursor Oy<br />

Kuva ja alkuperäinen, editoitu teksti:<br />

Elina Räihä, Aptual Oy<br />

www.kinno.fi<br />

Sijainti on<br />

<strong>Kouvola</strong>n<br />

a ja o<br />

Kuntaliitoksen myötä Suomen 10:nen–<br />

neksi suurimmaksi kaupungiksi<br />

kasvanut <strong>Kouvola</strong> aikoo jatkossakin<br />

hyödyntää loistavaa logistista sijaintiaan.<br />

Logistiikan toimialajohtaja Isto<br />

Kiviniemi sanoo, että sijainti on kaikki<br />

kaikessa, kun <strong>Kouvola</strong>sta puhutaan.<br />

- <strong>Kouvola</strong> on raideliikenteen keskus ja<br />

samalla maan johtava kuivasatama,<br />

joka palvelee paitsi Kotkan ja Haminan<br />

satamia, myös uutta Vuosaaren<br />

satamaa Helsingissä, Kiviniemi muistuttaa.<br />

Kasvaneen kokonsa ansiosta <strong>Kouvola</strong><br />

kykenee paremmin keskittämään<br />

toimintojaan.<br />

– <strong>Kouvola</strong> pärjää myös kotimaisessa<br />

hintavertailussa ja osaavaa työvoimaa<br />

on tarjolla.<br />

<strong>Kouvola</strong>n seudun logistista infraa<br />

leimaa monimuotoisuus. Tullipalvelut,<br />

erikoisvarastot ja monet muut lisäarvoa<br />

tuottavat palvelut löytyvät samalta<br />

seudulta. Isto Kiviniemi uskookin logistiikan<br />

tulevaisuuden nojaavan pitkälti<br />

kattavaan palveluntarjontaan.<br />

–Tavaroiden kuljettaminen paikasta<br />

toiseen on juttu sinänsä. Paljon tärkempää<br />

on kehittää keinoja, jotka auttavat<br />

asiakasta saavuttamaan paremman<br />

tuloksen. Logistiikkayhtiöt voivat<br />

parhaimmillaan tarjota asiakkailleen<br />

strategista kumppanuutta, sanoo Kiviniemi.<br />

Kasvua autoteollisuudesta<br />

<strong>Kouvola</strong> Innovationissa on käynnissä<br />

hanke, joka pyrkii kehittämään kansainvälisen<br />

autoteollisuuden toimittajaverkostoja.<br />

Visiona on tilanne, jossa<br />

erityisesti Pietarin seudulla sijaitsevaa<br />

autojen kokoonpanoteollisuutta palveltaisiin<br />

Suomesta ja Suomen kautta.<br />

<strong>Kouvola</strong>n seudulle olisi luontevaa<br />

muodostaa suomalaisten ja pohjoismaisten<br />

autoteollisuutta palvelevien<br />

komponenttivalmistajien verkosto ja<br />

jakelukeskus, joka kykenee toimittamaan<br />

osia itärajan yli tehokkaasti ja<br />

täsmällisesti. Lopullisena hyödynsaajana<br />

toimitusten vakauden ja ennustettavuuden<br />

muodossa olisi japanilainen,<br />

eurooppalainen ja amerikkalainen autoteollisuus.<br />

Pietarin ja sen lähialueen ajoneuvoteollisuutta<br />

palvelevan logistiikka- ja<br />

palveluverkoston luominen <strong>Kouvola</strong>an<br />

-hanke päättyy vuoden vaihteessa.<br />

Lisätietoja:<br />

Isto Kiviniemi, logistiikan<br />

toimialajohtaja<br />

<strong>Kouvola</strong> Innovation Oy<br />

Puh. 020 615 8172

www.kinno.fi<br />

LIITE 3<br />

Esittelyssä Kinnon kehityspalvelut.<br />

Kysymyksiin vastaa kehityspalvelupäällikkö<br />

Pasi Miettinen.<br />

Mitä Kinnon kehityspalvelut tekee?<br />

- Kehityspalveluissa keskitytään seudun<br />

elinkeinoelämän kehittymisen kannalta keskeisiksi<br />

tunnistettujen toimialojen palvelemiseen.<br />

<strong>Kouvola</strong>n kaupungin elinkeinostrategian<br />

mukaisesti kehityspalveluissa painotetaan<br />

ensisijaisesti uusiutuvaa metsäteollisuutta,<br />

matkailua, logistiikkatoimialaa sekä tieto- ja<br />

viestintäliiketoimintaa.<br />

- Palveluja kuitenkin tarjotaan aktiivisesti<br />

kasvuhakuisille pk-yrityksille muillakin toimialoilla.<br />

Samalla pyritään tunnistamaan uusien<br />

tuote- tai palveluinnovaatioiden sisältämät<br />

liiketoimintamahdollisuudet yrityksissä ja<br />

auttamaan niitä nostamaan liiketoimintansa<br />

täysin uudelle tasolle.<br />

- Palvelut toteutetaan erilaisten kehityshankkeiden<br />

muodossa. Niillä luodaan edellytyksiä<br />

uuden liiketoiminnan syntymiselle, kehittymiselle<br />

ja kansainvälistymiselle.<br />

- Esimerkki metsäteollisuudesta: Seudulla on<br />

vahva suunnittelu- ja metallialan yritysten<br />

sekä osaamisen keskittymä. Rakennemuutoksen<br />

haasteena on löytää uutta liiketoimintaa<br />

näille yrityksille. Vahvasti kasvavat uusiutuvien<br />

energioiden teknologiat tai vaikkapa ympäristötoimiala<br />

voivat tarjota kokonaan uusia<br />

liiketoimintamahdollisuuksia alan yrityksille.<br />

Kehityspalvelujen tehtävänä on aktiivisesti<br />

etsiä näitä mahdollisuuksia. Se edellyttää<br />

Kinnon kehityspalveluilta monipuolista osaamista,<br />

tiivistä yhteistyötä yrityskentän kanssa<br />

ja kontaktien luomista.<br />

Miten kehityspalvelujen<br />

toiminta rahoitetaan?<br />

- Kehityspalvelujen rahoituksesta suurin osa,<br />

noin 70 % tulee Euroopan unionin rakennerahastoista<br />

ja valtion rahoituksena, joka on<br />

varsin kilpailtua eri seutukuntien kesken. Yksi<br />

kehityspalvelujen tehtävistä onkin seudun ulkopuolelta<br />

tulevan rahoituksen hankkiminen.<br />

Tätä rahoitusta myönnetään erilaisille projekteille,<br />

minkä vuoksi kehityspalvelujen toiminta<br />

näkyy ulospäin usein kirjavana joukkona<br />

hankenimiä. Kaiken kaikkiaan hankkeita on<br />

tällä hetkellä meneillään kolmisenkymmentä,<br />

pienistä markkinaselvityksistä investointikohteiden<br />

suunnitteluun.<br />

- Käynnissä olevissa hankkeissa on mukana yli<br />

500 yritystä ja organisaatiota, jotka useimmiten<br />

osallistuvat myös hankkeiden rahoittamiseen.<br />

Lisäksi <strong>Kouvola</strong>n kaupunki ja Iitin kunta<br />

osarahoittavat hankkeita.<br />

Miksi kehityspalvelujen<br />

toiminta on tärkeää?<br />

- Kehityspalvelujen hankkeiden tulokset näkyvät<br />

esimerkiksi yrityksissä syntyvinä uusina<br />

työpaikkoina, kokonaan uusina yrityksinä,<br />

tuotteina ja palveluina sekä yritysten kasvun,<br />

liikevaihdon ja kannattavuuden myönteisenä<br />

kehityksenä. Tuloksena on kaupungin verotulojen<br />

lisääntyminen, työllisyyden paraneminen<br />

sekä kaupungin vetovoimaisuuden vahvistuminen<br />

asumisen ja yrittämisen paikkana.<br />

Miten projektien tuloksia tarkastellaan?<br />

Saavutettuja tuloksia tarkastellaan erityisesti<br />

tietyn toimialan tai painopistealueen<br />

kehitystä kuvaavilla luvuilla. Esimerkiksi<br />

kaikkien matkailuhankkeiden yhtenä tavoitteena<br />

on alueelle jäävän matkailutulon<br />

kasvattaminen. Hyviä tuloksia on saavutettu,<br />

koska yksittäiset hankkeet toteutetaan<br />

pitäen kokonaistavoitteet mielessä. Hankkeiden<br />

tulokset näkyvät usein hankeaikoja<br />

pidemmällä tähtäimellä erityisesti silloin,<br />

kun rakennetaan pohjaa hyvin uudenlaisen<br />

yritystoiminnan tai jopa toimialan kehittymiselle.<br />

Niin hankkeiden toteutuksessa kuin<br />

toiminnan suuntaamisessa avainasemassa<br />

on asiakkailtamme eli yrityskentältä saatava<br />

palaute ja toimintaan osallistuminen.<br />

Menestyksen luoja Protomo <br />

Promoto yhdistää ihmiset, ideat ja yritykset sekä<br />

synnyttää uusia työpaikkoja ja yrityksiä.<br />

Protomo palvelee yritysideoiden kehittäjiä ja yritysten tuotekehitystarpeita, eri<br />

alojen osaajia ja asiantuntijoita sekä alueen elinkeinoelämän ja osaamisen kehittymistä.<br />

Protomo on ponnahduslauta ammattilaisille, vastavalmistuneille ja<br />

vapailla markkinoilla oleville osaajille koulutustaustasta tai alasta riippumatta.<br />

Protomon perusajatus on koota eri alojen osaajia ja asiantuntijoita tiimeiksi,<br />

jotka kehittävät tuotteiden ja palveluiden prototyyppejä. Kehitysideat saadaan<br />

yrityksiltä, tutkimuslaitoksista ja yksityisiltä innovaattoreilta. Kehitystyön tuloksena<br />

syntyy uusia kaupallistettavia ratkaisuja ja kehitystyöhön osallistuneet saavat<br />

mahdollisuuden edetä urallaan menestysinnovaation kehittäjiksi ja yrittäjiksi.<br />

Kenelle Protomo on tarkoitettu<br />

Tiimiin voi ilmoittautua minkä alan osaaja tahansa ja millä koulutustaustalla tahansa.<br />

Sen kautta esimerkiksi opiskelija tai vastavalmistunut pääsee näyttämään<br />

kyntensä ja saa kallisarvoista työkokemusta. Protomo voi toimia myös ponnahduslautana<br />

uutta uraa havittelevalle tai vanhaa osaamista päivittävälle.<br />

<strong>Kouvola</strong>n Protomon kehityskohteet ovat alussa digipainotteisia, mutta jatkossa<br />

myös muita liiketoiminta-alueita otetaan mukaan. Tämä ei kuitenkaan rajaa<br />

tiimistä pois minkään osaamisalan edustajaa, vaan kaikki ovat tervetulleita.<br />

Mikä Protomon tehtävä on<br />

Protomo on operaattori, joka yhdistää kehitystyön eri osatekijät, tarjoaa sopivat<br />

olosuhteet kehittämiseen ja mahdollistaa valmiin tuotteen viemisen markkinoille.<br />

Se tarjoaa käyttäjilleen välineet ja tilat, yhteisön tuen, asiantuntijoiden neuvot<br />

sekä valmiit mallit sopimuksille.<br />

Lue lisää:<br />

http://www.kinno.fi/kehitys/tietojaviestintaliiketoiminta/protomo.html<br />

Joka kolmas yritysneuvonnan<br />

asiakas perusti yrityksen<br />

Kinnon yrityspalvelut on tarkoitettu<br />

sekä yritystoimintaa suunnitteleville<br />

henkilöille että toimiville yrityksille<br />

<strong>Kouvola</strong>n ja Iitin alueella. Yritysneuvonnan<br />

palvelut ovat maksuttomia.<br />

Tilastot osoittavat, että viime<br />

vuonna noin joka kolmas Kinnon<br />

alkuneuvontaa käyttänyt asiakas<br />

päätyi perustamaan yrityksen. Yritysneuvontaa<br />

ja asiantuntijapalveluita<br />

tarjotaan toimiville yrityksille<br />

erilaisissa kasvu- ja kehittämistilanteissa.<br />

Myös maahanmuuttajille on<br />

järjestetty yritysneuvontaa.<br />

Kinnon yrityspalvelut toimii<br />

yhteistyössä muiden asiantuntijaorganisaatioiden,<br />

esimerkiksi<br />

TE-toimiston, ELY-keskuksen ja<br />

Finnveran kanssa. Yritysneuvojien<br />

työssä apuna ovat internetpohjaiset<br />

tietopalvelut sekä yritys- ja toimitilarekisterit.<br />

<strong>Kouvola</strong>n seudulla syntyi vuosina<br />

2000 - 2009 uusia yrityksiä 2320 kpl<br />

ja näistä seurannan mukaan 1052<br />

perustajaa käytti kuntien ylläpitämää<br />

(Kinnon Yrityspalvelu) maksutonta<br />

yritysneuvontaa. Pelkästään<br />

vuonna 2009 lähes neljästäsadasta<br />

perustetusta uudesta yrityksestä 36<br />

% käynnistyi Kinnon asiantuntijapalvelun<br />

tuella. Palvelu onkin tullut<br />

monelle seudulla asuvalle tutuksi<br />

Yritysneuvonnan palvelut ovat tulleet monelle seudulla asuvalle tutuksi,<br />

sillä 10 vuoden aikana yritysneuvontapalveluita on käyttänyt jo noin 2500<br />

henkilöä, sanoo yrityspalvelupäällikkö Leena Gardemeister. Vieressä yritysneuvoja<br />

Timo Lehmusmetsä.<br />

koska kymmenen vuoden aikana<br />

yritysneuvonnan käyttäjiä on ollut<br />

jo 2500 henkilöä.<br />

Yrityspalvelut toimii osittain hankerahoituksen<br />

turvin. Hankkeiden<br />

kautta palveluita saavat muun muassa<br />

jo toimivat yritykset (ks. etusivu<br />

ja Kymenlaakson pk-yritysklinikka<br />

–hanke), maaseutuyritykset sekä<br />

maahanmuuttajataustaiset henkilöt.<br />

Kinnon yrityspalvelut<br />

Leena Gardemeister,<br />

yrityspalvelupäällikkö<br />

<strong>Kouvola</strong> Innovation Oy<br />

Puh. 020 615 8191<br />

tai leena.gardemeister@ kinno.fi<br />

Paraatikenttä 4, 45100 <strong>Kouvola</strong>

4 LIITE<br />

www.kinno.fi<br />

Dolina reki Kymi – Laakso nimeltä Kymi<br />

Kymijoen varren laaksoalue kokoaa luokseen runsaan<br />

määrän ihania houkutuksia ja mielenkiintoisia<br />

elämyksiä tarjoavia matkailuyrityksiä. Luonteva<br />

kokonaisuus, joka on kuitenkin ollut hyvin pitkälti<br />

hyödyntämätön matkailun markkinoinnissa. Toisaalta<br />

kuitenkin tiedetään, että positiiviset mielikuvat<br />

sekä monipuoliset ja laajat kokonaisuudet<br />

ovat kaiken A ja O, kun tehdään matkailun markkinointia<br />

ulkomaille.<br />

Dolina reki Kymi -Kymijoen Laakso kuulostaa<br />

venäjää taitamattomankin suussa mukavalta ja<br />

positiiviselta, ja on sitä myös venäläisen matkailijan<br />

mielikuvissa. Laakson kolme kaupunkia <strong>Kouvola</strong>,<br />

Kotka ja Hamina tarjoavat jokainen omanlaisiaan<br />

elämyksiä ja tekemistä saapuville matkailijoille.<br />

Talvenajan julkaisu venäjäksi<br />

- Valitse Kymi -hankkeen toimesta on tekeillä parhaillaan<br />

Kymenlaakson alueen joulua, uutta vuotta<br />

ja talvea venäläisille markkinoiva esite. Ulkoasultaan<br />

ja sisällöltään julkaisu tulee olemaan laadukkaan<br />

ja trendikkään aikakauslehden oloinen, jotta<br />

se viipyisi pidemmän tovin lukijan käsissä. Esille<br />

nostettavien teemojen toivotaan houkuttavan<br />

matkailijoita paremmin kuin perinteiset mainokset,<br />

vaikka toki mainokset ovat olennainen osa<br />

kokonaisuutta, toteaa projektipäällikkö Paula<br />

Miettinen.<br />

- Näin mittavaa painosmäärää ei ole otettu aiemmin<br />

mistään vastaavasta venäjänkielisestä julkaisusta<br />

Kymenlaaksossa, kertoo Miettinen.<br />

Julkaisua jaetaan Pietarissa ja Moskovassa yhteensä<br />

40 000 kappaletta: puolet matkatoimistojen,<br />

Pietarin konsulaatin, Vaalimaan rajanylityspisteen<br />

ja erilaisten markkinointitapahtumien kautta.<br />

Toinen puoli painosmäärästä jaetaan kahden pietarilaisen<br />

lehden, Delovoj Peterburgin ja Zhansin,<br />

liitteenä. Suomen puolella <strong>Kouvola</strong>n, Kotkan ja<br />

Haminan toimesta jaettavaksi varataan 10 000<br />

kappaleen painos täällä matkaileville tai asuville<br />

venäläisille. Uutena kohderyhmänä tavoitetaan<br />

Kymenlaaksossa asuvat venäjää puhuvat taloudet,<br />

joita on noin 3300. Lisäksi tehdään sähköistä<br />

markkinointia ja esite laitetaan selattavaan muotoon<br />

visitkouvola.fi- nettisivuille.<br />

Matkailun kehittämiseksi<br />

tarvitaan monialaisuutta,<br />

verkostoja ja yritysvetureita<br />

Matkailun toimiala on kehittämisen kannalta mielenkiintoinen<br />

työsarka. Toimialaa leimaa pientai<br />

mikroyritysvaltaisuus, luovuus ja alueellisen<br />

kilpailun näkökanta. Näissä piirteissään <strong>Kouvola</strong><br />

ei poikkea muusta Suomesta.<br />

Runsautta pikemminkin kun pulaa, kuvaa<br />

listaus alueen vetovoimatekijöistä. Mukana<br />

on mm. pohjoinen järviseutu ja Repoveden<br />

kansallispuisto Aarnikotkan luonnonsuojelualueineen,<br />

Elimäen kartanot ja ruokatuotanto,<br />

Mustila Arboretum, Verlan maailmanperintökohde,<br />

Tykkimäen vapaa-aikakeskus,<br />

Selänpään lentokenttä, lukuisat historialliset<br />

kohteet joista pääosa on edelleen käyttämättä<br />

matkailun kehittämisen lähtökohdista,<br />

upeat vapaa-ajan reitit niin talvi- kun<br />

kesäaktiviteeteille, Kymijoki… lista jatkuu<br />

loputtomiin.<br />

Kohteiden runsaus itsessään ei ole este<br />

kehittämiselle. Toimialan rakenteen mukainen<br />

pienyrityskantaisuus sen sijaan<br />

on. Pieniä on vaikea innostaa mukaan<br />

kehitysinvestointeihin. Yrityksissä perätään<br />

julkisen sektorin kehittämispanosta<br />

samalla kun osallistumista kehittämisen<br />

kannalta keskeisiin toimintoihin vältetään<br />

resurssi- ja aikapulaan vedoten.<br />

Vetureiksi tarvitaankin yrityksiä, jotka<br />

ovat muiden yritysten hyväksymiä roolissaan,<br />

toimivat läpinäkyvyyden periaatteella<br />

ja uskaltavat katsoa toimintaansa<br />

pitkän aikavälin näkökulmasta:<br />

yrityksiä jotka omalla toiminnallaan<br />

vetävät muut yritykset mukaan yhteisen<br />

tekemisen piiriin.<br />

Kehitysinvestointien vaikuttavuus tehostuu<br />

yritysverkostojen avulla. Muodostuu<br />

laajempi palvelunkuva ja yritykset<br />

voivat profiloitua paremmin, jolloin mm.<br />

tuotteistaminen helpottuu. Matkailulle<br />

tyypillinen palveluketju on melkoinen<br />

kokonaisuus hallittavaksi yhdelle yritykselle.<br />

Kaikkien alojen huippuosaajia on<br />

vähän ja siksi on harkittava voiko sellaisia<br />

osia yritysten toimista, jotka eivät kuulu<br />

niiden ydintuotantoon, siirtää toteutettaviksi<br />

verkostossa. Taho, jolla on käytettävissään<br />

laajat kansainväliset kontaktit,<br />

myyjät ja välityskanavat sekä toimialan<br />

markkinointiosaaminen, on usein tehokkaampi<br />

ja myös halvempi tapa täyttää yrityksen<br />

tarpeet.<br />

Matkailijan kannalta olennaista ei ole palvelun<br />

tuottajan nimi, kun taas palvelun toimivuus, laatu<br />

ja ostamisen helppous on. Lomamatkaan sisältyy<br />

monta yksittäiselle yritykselle näkymätöntä osaa,<br />

joiden hinta ja joissa onnistuminen on vaikeaa<br />

hallita ja jotka kuitenkin muodostavat asiakkaalle<br />

mielikuvan tuotteen laadusta. Verkostossa eri osat<br />

on helpompi hioa tukemaan toisiaan. Neuvottelut<br />

esimerkiksi tienpitäjän kanssa ovat helpompia<br />

useiden yritysten painoarvolla. Matkailun vaatimien<br />

rakenteiden kehittämisessä on etuna myös<br />

se että palvelut ja kohteet ovat myös asukkaiden<br />

vapaa-ajan käytössä. Kehityspanostus saa aikaan<br />

alueen viihtyvyyden ja muun virkistyskäytön lisääntymistä,<br />

eivätkä asukkaat kuluttajina poikkea<br />

matkailijoista.<br />

Kaikkiaan <strong>Kouvola</strong> tarjoaa hyvät mahdollisuudet<br />

luontomatkailun, kokous- ja kongressimatkailun,<br />

tapahtumien ja kulttuurisisältöjen kehittämiselle<br />

ja yhteistyölle esim. urheiluseurojen kanssa. Lisäksi<br />

tarvitaan kuitenkin kehitysvetureita.<br />

TYP - Toimialojen yhteiset pelisäännöt -hanke<br />

Lisätietoja: Petri Salmi, kehittämispäällikkö<br />

Puh. 020 615 6070<br />

Toteutusaika: 1.1.2009-31.12.2010<br />

Rahoittajat: Kaakkois-Suomen ELY-keskus<br />

ja <strong>Kouvola</strong>n kaupunki<br />

Odotukset korkealla<br />

- Toivomme lehden ja mittavien markkinointitoimenpiteiden<br />

myötä saavamme mm. joulun ja<br />

uuden vuoden viettoon valmiita kokonaisuuksia<br />

ostavia matkailijoita, jotka viipyvät alueella<br />

pidempään kuin yhden päivän. Meillä on hyvät<br />

yhteistyöverkostot jakelun ja myynnin osalta Pietarissa<br />

ja sieltä suunnalta on osoitettu mukavasti<br />

kiinnostusta erilaisia teemapaketteja kohtaan.<br />

Esimerkiksi viime kevään Muodin Yö -tapahtuman<br />

ympärille rakennettu paketti toi <strong>Kouvola</strong>an bussilastillisen<br />

pietarilaisia naisia ja sama toistui tämän<br />

syksyn Muodin Yö -tapahtumassa, nyt naisia tuli jo<br />

satakunta.<br />

- Tällainen yhteistyö toimii vain, kun yrittäjät ovat<br />

tässä mukana koko sielullaan. Markkinointi on aina<br />

pitkäjänteistä ja jatkuvaa työtä - niin myös Venäjällä.<br />

Mutta pelkkä markkinointi ei auta, jolleivät<br />

tuotekehitys, tuotteiden laatu ja myyntikanavat<br />

ole kunnossa.<br />

Valitse Kymi<br />

(Hallinnoija Kinno, osatoteuttaja Cursor Oy)<br />

Lisätietoja:<br />

Paula Miettinen, projektipäällikkö<br />

<strong>Kouvola</strong> Innovation Oy, kehityspalvelut<br />

Toteutusaika: 1.4.2010 - 31.12.2011<br />

Rahoittajat: Kymenlaakson liitto,<br />

<strong>Kouvola</strong>n kaupunki, Cursor Oy, yritykset.<br />

Paikka Busterille piipahtaa<br />

Inkeroisten Opistonrantaan on valmistunut uusi<br />

laituri pienveneitä varten. Se parantaa puiston virkistyskäyttöä<br />

ja tarjoaa pysähdyspaikan taajamaan<br />

tuleville.<br />

Kymijoen tila on kohentunut menneistä ajoista<br />

huomattavasti ja se on tänä päivänä tärkeää<br />

seudun kalastus- ja matkailualuetta. Kymijoen<br />

virkistyskäyttöä on pyritty edistämään useiden<br />

hankkeiden avulla ja yksi tällainen on vuonna 2007<br />

käynnistynyt ProKymijoki -hanke.<br />

ProKymijoki -hankkeen projektipäällikkö<br />

Vesa Vanninen hyppäsi veneeseen mukaan<br />

viime vuoden kesäkuussa ja on ollut puuhaamassa<br />

Inkeroisiin elokuun lopulla valmistunutta<br />

pienvenelaituria. Opiston rannassa, sillalta<br />

vähän alajuoksulle päin tehdylle T-muotoiselle<br />

laiturille on selkeä käyttötarkoituksensa.<br />

- Se palvelee läheisen puiston virkistyskäyttöä ja<br />

on hyvä pysähdyspaikka Inkeroisiin veneellä tuleville.<br />

Hieman tavallista isomman laiturin pollareihin<br />

pystyvät kiinnittymään Vannisen mukaan normaalit<br />

Buster-tyyppiset veneet.<br />

Laiturin piti alun perin tulla Anjalan Kartanomuseon<br />

rantaan, mutta sinne ei saatu järjestymään<br />

tarvittavia lupia. Tuo paikka olisi Vannisen mukaan<br />

ollut parempaa kala-aluetta kuin Inkeroisten<br />

tienoo.<br />

Tämän vuoden lopussa päättyvä hanke kattaa<br />

17 kilometrin jokimatkan Ankkapurhasta Ahvionkoskelle<br />

asti. Ennen päätösvihellystä Vanninen<br />

ehtii vielä syksyn aikana toteuttaa pari työtä, joista<br />

seuraavana koittaa Ahvion kanoottilaituri.<br />

Pietarilaisia matkatoimistovirkailijoita vierailulla<br />

Elimäen matkailukohteissa.<br />

Marraskuun loppuun<br />

mennessä valmistuvat<br />

niin ikään kaksi taukopaikkaa,<br />

jotka sijaitsevat<br />

Piirteenkosken alapuolella<br />

ja Susikosken<br />

yläpuolella. Taukopaikkojen<br />

varustukseen<br />

tulevat kuulumaan<br />

laavu, tulipaikka, käymälä,<br />

puuvarasto sekä<br />

penkit ja pöydät.<br />

- Ne soveltuvat parhaiten<br />

veneilijöille ja<br />

patikoijille, sillä niihin<br />

ei ole kunnollista tieyhteyttä.<br />

Hankkeen päättyessä<br />

reitti on Vannisen mielestä<br />

oikein hyvässä kunnossa ja<br />

palvelee erityisesti veneilijöitä. Päättyvä hanke on<br />

saanut jo seuraajan, sillä hanke nimeltä Kymijoen<br />

virkistyskäyttö vetovoimatekijäksi on käynnistynyt<br />

viime vuoden lopulla.<br />

Kyseessä on suunnitteluhanke, jonka toivotaan<br />

poikivan myöhemmin toteuttavia toimenpiteitä.<br />

Niin se kuin Pro Kymijoki -hanke ovat EU-rahoitteisia<br />

hankkeita, joita käytännössä koordinoi Kaakkois-Suomen<br />

ELY-keskus.<br />

- Uuden hankkeen tarkoituksena on kartoittaa tauko-<br />

ja veneenlaskupaikat välillä Vuolenkoski–Ahvio<br />

sekä selvittää tarve ja kiinnostus lisätä niitä.<br />

Vannista harmittaa, kun täkäläiset ihmiset epäilevät<br />

edelleen Kymijoen tilaa. Aktiivisena kalaihmisenä<br />

hän tietää, että joki on puhdas ja se on käytettävissä<br />

moninaiseen virkistyskäyttöön. Alueen<br />

osakaskunnat ovat tässä tärkeässä työssä erittäin<br />

hyvin mukana.<br />

Lisätietoja:<br />

Vesa Vanninen, projektipäällikkö<br />

<strong>Kouvola</strong> Innovation Oy, kehityspalvelut<br />

Puh. 020 615 7719<br />

Toteutusaika: 1.10.2007-31.12.2010<br />

Rahoittajat: EAKR, <strong>Kouvola</strong>n kaupunki, Stora Enso<br />

ja Keski-Kymen kalastuskohdeyhdistys ry<br />

Kinno-liite ilmestyy 1.10.2010<br />

<strong>Kouvola</strong>n Sanomien liitteenä.<br />

Ulkoasu ja taitto: <strong>Kouvola</strong>n<br />

Sanomat/Mainospalvelu.<br />

Painopaikka: Lehtikanta Oy<br />

Julkaisija: <strong>Kouvola</strong> Innovation Oy,<br />

Vartiotie 4, 45100 <strong>Kouvola</strong><br />

Päätoimittaja: Merja Vainio, toimitusjohtaja,<br />

<strong>Kouvola</strong> Innovation Oy, puh. 020 615 2710<br />

Toimituskunta (tekstit ja kuvat): Pia Hiltunen,<br />

Kirsi Laakso, Raili Pallonen, Taina Sivonen, Petri Salmi,<br />

Vesa Vainio , Elina Räihä/Aptual Oy

11 KODIKAS KOUVOLA<br />

Kypäränkäyttösopimus<br />

on kova juttu<br />

Pyöräilykypärän käyttöön aktivoidaan<br />

kaupungin, Liikenneturvan ja KooKoonkin<br />

yhteisvoimin.<br />

Jopa 80 % pyöräilykuolemista johtuu päähän<br />

kohdistuneista vammoista. Kymmenet pyöräilykuolemat<br />

ja päävammojen aiheuttamat pysyvät invalidisoitumiset<br />

olisi voitu välttää yksinkertaisesti pyöräilykypärällä.<br />

Muutaman kympin kypärä on halpa henkivakuutus.<br />

Kaupungin Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus<br />

Start onkin kevyen liikenteen turvallisuustyöryhmän<br />

kanssa lähtenyt kampanjoimaan pyöräilykypäröiden<br />

Kuva Anna-Maija Hinkkanen<br />

KooKoon pelaajat Jiri Veistola (varusteissa) ja Mikko<br />

Liukkonen painottivat suojusten tärkeyttä pelissä ja<br />

pyöräilykypärän tärkeyttä liikenteessä Anjalan koululla<br />

pidetyssä Kypäränkäyttösopimusta ja liikenneturvallisuutta<br />

edistävässä tilaisuudessa.<br />

- Työuran alkutaipaleelle tuntui<br />

siltä, että juuri kun oli oppinut talon<br />

tavoille, oli aika etsiä uusi työpaikka.<br />

Siinä tuli muutosta muutoksen<br />

perään. Rankkaa se oli, mutta opettavaista.<br />

Näitä kokemuksia kansalaisopiston<br />

vs. apulaisrehtori, KTM,<br />

Ulla Tommiska on voinut hyödyntää<br />

työskennellessään kaupungin sivistystoimessa;<br />

viime talvena kulttuuritaloilla<br />

ja nyt kansalaisopistossa.<br />

Kansalaisopiston vs. apulaisrehtorina<br />

työskentelevä Ulla Tommiska<br />

on tottunut muutoksiin. Ulla<br />

astui työelämään viime laman kynnyksellä.<br />

Useiden määräaikaisten ja<br />

muutaman vakituisen työsuhteen<br />

myötä monet alueen teollisuusyritykset<br />

tulivat tutuiksi ja kokemusta<br />

karttui erilaisista sekä suomalaisista<br />

että kansainvälisistä organisaatioista,<br />

toimintatavoista ja organisaatiokulttuureista.<br />

Organisaatioissa<br />

tapahtui muutoksia ja organisaatiot<br />

vaihtuivat.<br />

Päivittääkseen osaamistaan ja<br />

varmistaakseen työnsaannin myös<br />

jatkossa, Ulla jäi viisi vuotta sitten<br />

opintovapaalle aloittaakseen opiskelun<br />

Lappeenrannan teknillisessä<br />

yliopistossa. Päätös oli oikea-aikainen,<br />

sillä vuoden opiskelun jälkeen<br />

silloinen työpaikka haettiin konkurssiin,<br />

ja edessä olisi jälleen ollut<br />

uuden työpaikan etsiminen.<br />

Valmistumisen jälkeen töitä<br />

löytyi kaupungilta.<br />

- Työskentely kaupunkiorganisaatiossa<br />

on erilaista kuin yksityisissä<br />

yrityksissä vaikka uskon eron pienenevän<br />

koko ajan. Toiminta on<br />

täällä byrokraattisempaa. Kuntien<br />

yhtenäistymisen myötä organisaatio<br />

on vielä aika myllerryksessä ja<br />

muutoksia organisaation sisällä on<br />

tällä hetkellä vähintään yhtä paljon<br />

kuin lamasta kärsivissä yksityisissä<br />

yrityksissä. Oma aikansa menee varmasti<br />

ennen kuin uudet ohjelmat ja<br />

yhtenäiset toimintatavat on opittu ja<br />

kaikki sujuu yhtä hyvin kuin silloin<br />

ennen tai todennäköisesti vielä paremmin.<br />

Näin isossa organisaatiossa<br />

osaajia on joka lähtöön. Verkostoituminen<br />

ja yhteistyökumppanit organisaation<br />

sisällä sekä kokonaisuuden<br />

huomioiminen organisaation<br />

jokaisella tasolla auttaisivat parantamaan<br />

toiminnan joustavuutta.<br />

Vaikka kuntien yhdistyminen ja<br />

siitä seuranneet muutokset ovat<br />

näyttäneet olevan kova paikka monelle<br />

kaupungissa työskentelevälle,<br />

Ulla näkee, että yhdistyminen on<br />

tuonut mukanaan paljon hyvää. Tilanne<br />

on saanut ihmiset näkemään,<br />

että on monia erilaisia tapoja tehdä<br />

asioita sekä lisännyt yhteistyötä.<br />

Uuden <strong>Kouvola</strong>n Ulla kokee<br />

kiinnostavana ja haasteellisena<br />

käyttöä yhteistyössä Liikenneturvan <strong>Kouvola</strong>n aluetoimiston<br />

ja jääkiekkoseura KooKoon kanssa. Kampanjan<br />

tavoitteena on tehdä koulujen, yritysten ja yhteisöjen<br />

kanssa Kypäränkäyttösopimuksia.<br />

- Allekirjoitettavalla Kypäränkäyttösopimuksella sitoudutaan<br />

käyttämään pyöräilykypärää aina pyöräiltäessä.<br />

Jo Tieliikennelakikin velvoittaa pyöräilykypärän<br />

käyttöön. Meillä Kymenlaaksossa ollaan valitettavasti<br />

tässä asiassa lainrikkojien kärkikaartia. Viime<br />

vuonna täällä vain 24 % pyöräilijöistä käytti kypärää,<br />

kun koko maan keskimääräinen käyttöprosentti oli<br />

32. Pääkaupunkiseudulla hienot 47 %, kertoo Liikenneturvan<br />

Anna-Maija Hinkkanen.<br />

- Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäen keväällä siunaama<br />

pyöräilykypäränkäyttöön sitoutuminen on jo<br />

nyt solmittujen Kypäränkäyttösopimusten muodossa<br />

siirtynyt teoriasta sutjakkaasti käytäntöön, iloitsee<br />

Hinkkanen.<br />

Kypäränkäyttösopimusta on markkinoitu koulujen<br />

rehtoreille, jotta koululuokat yhdessä opettajiensa ja<br />

lasten vanhempien kanssa allekirjoittaisivat kypäränkäyttösopimukset.<br />

Liikenneturvan Hinkkanen,<br />

kevyen liikenteen turvallisuustyöryhmän puheenjohtaja<br />

Noora Airaksinen ja kaksi KooKoon pelaajaa<br />

tekivät 8.9.2010 kypäräsopimusta ja turvallista pyöräilyä<br />

tutuksi Anjalan koulun koululaisille.<br />

Viialan koulu oli vuorossa 22.9. KooKoon pelaajat<br />

ovat hyviä ja kiinnostavia turvallisuusmannekiineja.<br />

He tietävät suojautumisen tärkeyden niin jääkiekossa<br />

kuin pyöräilyssäkin. Joissakin KooKoon tulevissa<br />

kotipeleissä pyöräilykypäräteema on esillä. Lisäksi<br />

KooKoon pelikypäriin tulee mainostarra Suojaa<br />

pääsi!<br />

Opettajailtapäivässä Kymen Paviljongissa 14.9. Kypäränkäyttösopimus<br />

oli myös vahvasti esillä ja 16.9. sitä<br />

esiteltiin yritys- ja järjestöelämälle Turvallisesti töihin<br />

-seminaarissa.<br />

- Turvallinen ajotyyli pyöräilyssäkin on kaiken perusta.<br />

Sen kun vielä kruunaa pyöräilykypärällä ja pitää<br />

näitä asioita ohjenuorana koko perheelle, niin hyvä<br />

tulee, kiteyttää Liikenneturvan Hinkkanen. UA<br />

Elämää muutosten keskellä<br />

Opinto-opas on tärkeä työkalu niin henkilökunnalle kuin opiskelijoillekin.<br />

työpaikkana. Organisaatiossa on<br />

meneillään paljon uusia ja mielenkiintoisia<br />

toiminnan tuottavuuden<br />

ja asiakaspalvelun parantamiseen<br />

sekä organisaation kehittämiseen<br />

liittyviä asioita samaan aikaa. Yksityissektorilta<br />

hankittu työkokemus<br />

auttaa näkemään näiden asioiden<br />

tarpeellisuuden. Kustannustehokas,<br />

kysyntää vastaava palvelutarjonta<br />

mahdollistaa myös jatkossa ei-lakisääteisen,<br />

mutta selkeästi sivistysvaltion<br />

palveluihin kuuluvan vapaan<br />

sivistystyön, jota kansalaisopisto on<br />

tehnyt Pohjois-Kymenlaaksossa jo<br />

yli 90 vuotta.<br />

Kansalaisopiston ohjelmasta Ulla<br />

löysi itselleen ja ekaluokkalaiselle<br />

tyttärelleen mukavan kudontakurssin.<br />

Kurssilla äiti ja lapsi voivat<br />

yhdessä tutustua kangaspuihin ja<br />

kudontaan, koska mummolassa<br />

muinoin olleet kangaspuut ovat<br />

muutosten myötä siirtyneet muualle.<br />

JA<br />

<strong>Kouvola</strong>n<br />

terveyspalveluhanke<br />

Ensiluokkainen<br />

terveydenhuolto<br />

on koko kaupungin<br />

elinvoimaisuuden<br />

avaintekijä.<br />

KoTePa- hankkeen<br />

tausta ja tavoite<br />

<strong>Kouvola</strong>n syntyessä 1.1.2009 kuntaliitoksella<br />

yhdistettiin sosiaali- ja<br />

terveystoimet yhteiseksi perusturvan<br />

toimialaksi. <strong>Kouvola</strong>n haasteina<br />

ovat väestön vanheneminen,<br />

lisääntyvät elintapasairaudet ja<br />

niiden aiheuttama palvelutarpeen<br />

kasvu sekä henkilöstön rekrytointi,<br />

jotka johtavat nopeasti kasvavaan<br />

kustannuskehitykseen.<br />

<strong>Kouvola</strong>n kaupunginhallitus päätti<br />

marraskuussa 2008 käynnistää terveydenhuollon<br />

strategiatyön, jonka<br />

tavoitteena on vahvistaa kaupungin<br />

edellytyksiä vastata toimintaympäristön<br />

muutoksiin, terveydenhuollon<br />

kasvaviin menopaineisiin ja<br />

muuttuvaan lainsäädäntöön.<br />

Poliittinen tahtotila on priorisoida<br />

asiakaslähtöiset terveyspalvelut<br />

ja varmistaa Kuusankosken aluesairaalan<br />

toiminta ja kehittäminen.<br />

Aluesairaalan ja terveyskeskuksen<br />

toiminnan yhdistämisellä haetaan<br />

tulevan terveydenhuoltolain hengessä<br />

potilaslähtöistä ja laadukasta<br />

terveyspalvelua kaupungin väestölle.<br />

Uusi toimintatapa tarkoittaa asiantuntemuksen<br />

ja teknologian kokoamista<br />

potilaan tarpeista lähtien.<br />

Uusilla toimintatavoilla haetaan irtautumista<br />

vanhoista käytännöistä,<br />

jotta työntekijöiden osaaminen olisi<br />

parhaassa mahdollisessa käytössä<br />

esim. päällekkäisiä tutkimuksia välttämällä,<br />

odotusaikoja minimoimalla<br />

ja tiedonkulkua parantamalla.<br />

E2 -puurakentamiskilpailun<br />

ryhmät on valittu<br />

<strong>Kouvola</strong>n kansainväliseen E2<br />

-puurakentamiskilpailuun saapui<br />

26 osallistumishakemusta seitsemästä<br />

maasta. Hakemusten määrä<br />

ylitti järjestäjän odotukset, sillä<br />

ryhmiltä odotettiin monialaista<br />

osaamista sekä suunnittelun että<br />

toteutuksen suhteen.<br />

Korkeatasoisten hakemusten suuri<br />

määrä osoittaa laajaa kansainvälistä<br />

kiinnostusta energiatehokasta ja<br />

ilmastoystävällistä puurakentamista<br />

kohtaan.<br />

Kilpailuun valittiin neljä kansainvälistä<br />

ryhmää, joiden vetäjäyrityksistä<br />

kaksi on Saksasta (Arup<br />

Materials Consulting ja Bauart<br />

Konstruktions GmbH), yksi Tanskasta<br />

(Bjarke Ingels Group BIG) ja<br />

yksi Suomesta (Arkkitehtitoimisto<br />

Studio Suonto Oy).<br />

Valinnassa arvioitiin ryhmien<br />

kokoonpanoa, lähestymistapaa<br />

kilpailuun, avainjäsenten osaamista<br />

ja esimerkkejä aikaisemmasta<br />

kestävään kehitykseen sekä puurakentamiseen<br />

liittyvästä toiminnasta.<br />

Kilpailuun valituilla ryhmillä on<br />

monipuolinen kokemus innovatiivisen<br />

suunnittelun, puurakentamisen<br />

ja niitä tukevien yritystoimintojen<br />

alueilta.<br />

Ryhmien kilpailuehdotuksilta<br />

odotetaan uusia avauksia ja verkostoitumismahdollisuuksia<br />

myös<br />

KOUVOLAN<br />

TERVEYSPALVELUT<br />

KoTePa<br />

Hankkeen eteneminen<br />

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa<br />

työryhmissä on käyty perusteellisesti<br />

läpi konsulttien ehdotus<br />

terveyskeskuksen ja aluesairaalan<br />

toiminnan yhdistämisestä.<br />

Työryhmissä on ollut edustus<br />

<strong>Kouvola</strong>n perusturvasta, Kymenlaakson<br />

sairaanhoitopiiristä,<br />

henkilöstöjärjestöistä sekä asiantuntijoita<br />

mm. sairaanhoitopiirin<br />

liikelaitoksista ja tytäryhtiöistä.<br />

Työryhmien työn tuloksista on<br />

laadittu väliraportti toimenpideehdotuksineen.<br />

Kumppanuussopimus<br />

Kuusankosken aluesairaalan<br />

siirtymisestä <strong>Kouvola</strong>n kaupungin<br />

perusturvaan allekirjoitettiin<br />

9.6.2010.<br />

Hankkeen jatkotyöskentelyssä<br />

selvitetään työryhmien esille nostamat<br />

kysymykset; kiinteistöratkaisut,<br />

tukipalveluiden järjestäminen,<br />

tietojärjestelmäratkaisut sekä<br />

työnjako Kotkan keskussairaalan ja<br />

aluesairaalan välillä.<br />

Osahankkeen toisessa vaiheessa<br />

keskitytään samaan aikaan<br />

rakenteellisia, toiminnallisia, menetelmällisiä<br />

ja tietoteknologisia<br />

ratkaisuja. Tavoitteena on saada<br />

asiakkaalle joustava ja yhtenäinen<br />

palvelukokoisuus.<br />

Hanketyöskentelyä on tehty<br />

tiiviisti. Hektinen työ vaatii myös<br />

vastapainoa. Kesäkuun lopulla<br />

järjestettiin haastesoutu kirkkoveneillä.<br />

Haasteen saivat <strong>Kouvola</strong>n<br />

sosiaalipalvelut, Kuusankosken<br />

aluesairaala, Kymenlaakson keskussairaala<br />

ja Kymenlaakson psykiatrinen<br />

sairaala. Tiukan kisan<br />

voitti <strong>Kouvola</strong>n terveyspalvelut,<br />

toisena <strong>Kouvola</strong>n sosiaalipalvelut<br />

ja kolmantena Kuusankosken<br />

aluesairaala.<br />

IS ja LM<br />

E2<br />

EKOLOGIA + EKONOMIA<br />

PUURAKENTAMISKILPAILU<br />

Ympäristö<br />

E2<br />

<strong>Kouvola</strong>n seudulle perustettavan<br />

WoodInno-keskuksen<br />

E2<br />

toiminnalle.<br />

EKOLOGIA Puurakentamiskilpailun + EKONOMIA järjestää<br />

<strong>Kouvola</strong>n PUURAKENTAMISKILPAILU<br />

kaupunki yhteistyössä<br />

Yhteisö<br />

Metsäteollisuus EKOLOGIA + ry:n, EKONOMIA Sitran, Tekesin,<br />

Suomen PUURAKENTAMISKILPAILU<br />

Metsäsäätiön, KSS<br />

Energian ja Kymenlaakson liiton<br />

kanssa. Suunnittelu- ja toteutuskilpailun<br />

voittajaehdotus<br />

Ympäristö<br />

on tarkoitus<br />

rakentaa <strong>Kouvola</strong>n TalousKuusankoskelle,<br />

Kymijoen rantaan.<br />

Ympäristö<br />

HE<br />

Lisätiedot :<br />

www.kouvola.fi/E2<br />

Yhteisö<br />

Kestävä<br />

rakentaminen Yhteisö

12<br />

KIEHTOVA KAUPUNKI<br />

kuva Sakari Tanttarin valokuvakokoelma<br />

<strong>Kouvola</strong>n aseman siivoojien taukotila – Moikka – 1950-luvulla.<br />

Moikka ja muuta rautatiehistoriaa<br />

<strong>Kouvola</strong>n taidemuseossa<br />

<strong>Kouvola</strong>n taidemuseossa esillä<br />

olevassa Yksipunttiset – naisia rautateillä<br />

-näyttelyssä kerrotaan esinein,<br />

tekstein ja valokuvin naisista<br />

eri ammateissa Suomen rautateillä<br />

eri aikakausina. Näyttely antaa mm.<br />

vastauksia kysymyksiin siitä milloin<br />

ensimmäiset naiset tulivat rautateiden<br />

palvelukseen Suomessa, millaisiin<br />

tehtäviin he pääsivät ja keitä<br />

he olivat. Näyttely on myös katsaus<br />

<strong>Kouvola</strong>n rautatiehistoriaan. Näyttelyn<br />

esineet ovat peräisin <strong>Kouvola</strong>n<br />

kaupunginmuseon ja Suomen Rautatiemuseon<br />

kokoelmista. Esillä on<br />

esineistöä mm. <strong>Kouvola</strong>n vanhalta<br />

rautatieasemalta, joka purettiin<br />

vuonna 1960.<br />

Riihimäki-Pietari-radan valmistumisesta<br />

tuli syyskuussa kuluneeksi<br />

140 vuotta. Rautatiet merkitsivät<br />

kuljetusten ja matkustamisen nopeutumisen<br />

lisäksi naisille pääsyä<br />

työelämään. 1800-luvun puolivälissä<br />

kodin ulkopuolisia työpaikkoja oli<br />

naisille vähän, virkaura oli miesten<br />

yksinoikeus. Suurin osa palkkatyötä<br />

tekevistä naisista työskenteli tehtaissa<br />

ja piikoina, palvelijoina, ompelijoina<br />

ja pesijöinä. 1860-luvulla<br />

valtion virastot alkoivat avautua<br />

naisille ja naisia palkattiin konttoritöihin<br />

ja alimpiin virkoihin postiin,<br />

lennätinlaitokselle ja rautateille.<br />

Naiset ovat toimineet rautateillä<br />

monissa eri ammateissa; sähköttäjinä,<br />

lipunmyyjinä, kirjureina<br />

ja kanslisteina, veräjänvartijoina,<br />

rautatienrakentajina, siivoojina,<br />

asemapäälliköinä, junanlähettäjinä,<br />

tarkastajina ja konduktööreinä ja veturinkuljettajina.<br />

Näitä naisia yhdisti<br />

miehisessä ja hyvin hierarkkisessa<br />

työympäristössä työskentely.<br />

Yksipunttiset – naisia rautateillä<br />

-näyttely on osa Helsingin yliopiston<br />

koulutus- ja kehittämiskeskus<br />

Palmenian Rautatiekulttuurikeskus<br />

REILIA -hanketta, jota rahoittavat<br />

Euroopan Unionin Euroopan aluekehitysrahasto,<br />

Kymenlaakson liitto<br />

ja <strong>Kouvola</strong>n kaupunki. Näyttelyn<br />

järjestäjinä ovat <strong>Kouvola</strong>n kaupunginmuseo<br />

ja Palmenia. AK<br />

Yksipunttiset – naisia<br />

rautateillä 2.9-28.11.2010<br />

<strong>Kouvola</strong>n taidemuseo<br />

<strong>Kouvola</strong>-talo,<br />

Varuskuntakatu 11<br />

avoinna ti,to 11-18, ke 11-19,<br />

pe 10-17, la 11-16, su 12-16<br />

liput 5/3e<br />

yleisöopastukset näyttelyyn<br />

parittomien viikkojen<br />

lauantaisin klo 12<br />

Marianna Uutinen -näyttely<br />

2.9.-21.11.2010<br />

<strong>Kouvola</strong>n taidemuseossa<br />

Marianna Uutinen (s. 1961) kuuluu<br />

suomalaisen nykymaalauksen<br />

tärkeimpiin edustajiin. Kuluvan<br />

vuoden aikana hänen teoksiaan<br />

on ollut esillä Helsingissä Galleria<br />

Kalhama & Piipossa, Lars Bohman<br />

galleriassa Tukholmassa, Carnegie<br />

Art Award –näyttelyssä, Pariisin<br />

Grand Palais’ssa sekä taidemessuilla<br />

ja Savonlinnan oopperajuhlilla.<br />

<strong>Kouvola</strong>n taidemuseo esittelee<br />

ainoana taidemuseona vuonna<br />

2010 Uutisen uutta tuotantoa;<br />

suuria veistoksellisia maalauksia,<br />

jotka hehkuvat intensiivisissä<br />

väreissä. Abstraktit väripinnat<br />

saavat voimansa mustalla värillä<br />

tehdyistä yksityiskohdista ja<br />

kankaan kolmiulotteisista struktuureista.<br />

Uusimmissa maalauksissa<br />

symbolit ovat sulautuneet<br />

kokonaisuuteen ja teosten nimet<br />

muodostavat kiehtovan vihjeen<br />

maalauksen sisällöistä. Maalaukset<br />

tuntuvat siltä, miltä maailma<br />

tuntuu nyt. Alkuvuosien materiaalinen<br />

runsaus on muuntunut<br />

2000-luvulla värikkääksi vähäeleisyydeksi,<br />

jopa hienostuneeksi<br />

pelkistämiseksi.<br />

<strong>Kouvola</strong>-talo, Varuskuntakatu 11,<br />

45100 <strong>Kouvola</strong><br />

Erikoisnäyttelyt<br />

- pääsymaksu 5/3 e<br />

Opastukset Marianna Uutisen<br />

näyttelyyn tilauksesta 30e<br />

puh. 020 615 4654 /<br />

020 615 8332<br />

<strong>Kouvola</strong>-talon kahvila-ravintola<br />

on nyt Sävel Bistro<br />

<strong>Kouvola</strong>-talon Kahvila-Ravintola on saanut uuden yrittäjän.<br />

Ravintolatoimintaa alkoi 6.9.2010 pyörittää Sari Tallgren<br />

(Toiminimi Ammattikokki Sari)<br />

Sävel Bistro on auki maanantaista perjantaihin klo 9-17,<br />

tilauksesta muulloinkin.<br />

Lounasaikaan (klo 11-13) tarjolla on keittolounas ja yksi<br />

lämminruoka sekä salaattivalikoima kylmä- ja lämminbuffetista.<br />

Kahvileivät Sari leipoo<br />

pääsääntöisesti itse.<br />

A-oikeuksia ravintolaan<br />

on myös anottu.<br />

Sävel Bistro,<br />

<strong>Kouvola</strong>-talo,<br />

Varuskuntakatu 11, <strong>Kouvola</strong><br />

puh. 010 666 1023<br />

Rebecca kruunaa teatterin juhlasyksyn<br />

<strong>Kouvola</strong>n Teatterin 50<br />

vuoden menestystarinaan<br />

on mahtunut yli 400<br />

ensi-iltaa ja 2 miljoonaa<br />

katsojaa. Pienen<br />

kaupungin iso investointi<br />

oli aikoinaan hieno<br />

osoitus täkäläisestä<br />

kulttuuritahdosta.<br />

TEATTERINJOHTAJA Henrik Timonen<br />

hykertelee tyytyväisyyttään<br />

kuin pieni kissanpentu konsanaan.<br />

Yksi kolmesta tämän syksyn ensiillasta,<br />

musikaali Rebecca, on saanut<br />

suitsutusta kaikilta mahdollisilta<br />

tahoilta. Katsojat, kriitikot,<br />

tekijöiden edustajat ja oikeuksien<br />

valvojat ovat antaneet todella<br />

myönteistä palautetta.<br />

Vaikka teatterin väellä olisi aihetta<br />

kohottaa rintansa pienelle<br />

rottingille, koputtaa Timonen samalla<br />

puuta. Onnistumisista saa<br />

olla iloinen ja hän korostaa, että<br />

<strong>Kouvola</strong>n Teatterilla on mennyt<br />

aina hyvin, paremmin tai loistavasti.<br />

Ei täällä ole tietääkseni koskaan<br />

ollut taloudellista kriisiä, eikä<br />

yleisö ole teatteria hylännyt.<br />

Timonen näkee teatterin olevan<br />

kaupungille hyvä vetovoimatekijä,<br />

jonka menestys koostuu monista<br />

pienistä asioista. Hän on tyytyväisenä<br />

pannut merkille, että <strong>Kouvola</strong>sta<br />

tullaan hakemaan teatterinautintoja<br />

säännöllisesti myös<br />

kauempaa.<br />

JUHLAVUODEN huipentuma on<br />

22. lokakuuta, jolloin on kulunut<br />

päivälleen 50 vuotta <strong>Kouvola</strong>n<br />

Teatterin ensimmäisestä näytöksestä.<br />

Juhlahetki on Timosen mielestä<br />

hyvä vaihe katsoa taaksepäin,<br />

millainen kehitys teatterilla on ollut.<br />

Tähän pureutuu myös juhlan<br />

kunniaksi julkaistava historiikki.<br />

<strong>Kouvola</strong>n kaupunki on ollut koko<br />

ajan teatterin päävastuullinen rahoittaja<br />

ja Timonen kehuu silloisia<br />

päättäjiä avarakatseisuudesta ja<br />

rohkeudesta.<br />

Se oli aikoinaan hieno osoitus<br />

kaupungin kulttuuritahdosta.<br />

Oman ammattiteatterin rakentaminen<br />

oli iso investointi pieneltä<br />

kaupungilta.<br />

Eikä minkä tahansa tilan rakentaminen,<br />

sillä <strong>Kouvola</strong>n tehtiin<br />

Timosen mukaan kulttuurilaitos,<br />

joka oli heti sekä kaunis että toimiva.<br />

Vastapainoksi kaupunki on<br />

vaatinut tekijöiltä riittävää tuloksellista<br />

tasoa niin taiteellisesti kuin<br />

taloudellisesti.<br />

TÄKSI KAUDEKSI osa teatterin tiloista<br />

koki remontin ja Timonen<br />

kuvailee sitä onnistuneeksi niin<br />

yleisötiloissa kuin salin puolella.<br />

Teatterinjohtaja Henrik Timonen tyytyväisenä <strong>Kouvola</strong>n teatterin uusituissa yleisötiloissa.<br />

kuva jonna savolainen<br />

Edellisestä remontista olikin kulunut<br />

jo 25 vuotta, joten aika oli kypsä<br />

tehdä päivityksiä tiloihin.<br />

Tilat ovat Timosen mielestä nyt<br />

mallillaan lukuun ottamatta verstasta<br />

ja varastotilaa, mitä millään<br />

teatterilla ei ole tarpeeksi omasta<br />

takaa. Lähivuosien toivelistalla on<br />

näyttämön tekninen uudistaminen,<br />

sillä sähkötekniikka on osin<br />

vielä alkuperäistä, eikä sen luotettavuus<br />

enää riitä.<br />

Kyseessä on toteutuessaan iso<br />

remontti, joka ajaa meidät evakkoon<br />

kuukausiksi.<br />

<strong>Kouvola</strong>n Teatteri on elänyt koko<br />

2000-luvun hyvässä nosteessa<br />

ja katsojaluvut ovat olleet huippukausina<br />

tapissaan. Tasainen<br />

näytäntökausien veto ei ole ollut<br />

yhden esityksen varassa, vaan ohjelma<br />

on onnisuttu luomaan tasapainoiseksi.<br />

Timonen ei näe esteitä<br />

buumin jatkumiselle.<br />

Minusta tuntuu, että meillä on vahva<br />

ja positiivinen kontakti meidän<br />

yleisöön. VV

KIEHTOVA KAUPUNKI 13<br />

<strong>Kouvola</strong>n taidemuseo<br />

on nyt POIKILO<br />

kuva pekka nissinen<br />

<strong>Kouvola</strong>n taidemuseo sai<br />

nimen täytettyään 23 vuotta.<br />

<strong>Kouvola</strong>n taidemuseo tunnetaan<br />

jatkossa nimellä Poikilo.<br />

Virallisena nimenä ja kokoelmien<br />

nimittäjänä toimii edelleen<br />

<strong>Kouvola</strong>n taidemuseo.<br />

Museon nimeämisellä pyritään<br />

lisäämään näkyvyyttä<br />

ja kiinnostavuutta. Lisäksi<br />

pyritään löytämään pohjoiskymenlaaksolainen<br />

identiteetti<br />

ja profiloitumaan sen<br />

mukaisesti. Lisäksi pyritään<br />

löytämään oma paikka Suomen<br />

museokentällä. Nimivalinnalla<br />

pyritään helppoon<br />

muistijäljen syntymiseen,<br />

ilon tuottamiseen ja selkeän<br />

omaleimaisen logoaineiston<br />

luomiseen.<br />

Poikilon loi taiteilija Pekka<br />

Nissinen. Poikilo (poikilos<br />

kreik.) tarkoittaa kirjavaa,<br />

värikästä, haluttua asiaa ja<br />

vaihtoa. Poikilolle luotu merkitys<br />

on onnea tuottava vaihtokauppa.<br />

Se on puhtaasti<br />

taide-esine, joka tuotteistettiin<br />

<strong>Kouvola</strong>n taidemuseon<br />

maskotiksi Poikilo-näyttelyn<br />

yhteydessä vuonna 2008.<br />

Poikilo on muodoltaan kahdeksankulmio,<br />

joka viittaa taidemuseon<br />

kulmikkaisiin pylväisiin<br />

ja <strong>Kouvola</strong>-talon arkkitehtuuriin.<br />

Poikilon materiaali<br />

on pohjoiskymen laaksolainen<br />

leppä ja sen tarina sai alkunsa<br />

Kymijoesta.<br />

Nissisen keksimän tarinan<br />

mukaan poika antaa lemmitylleen<br />

lahjaksi puusta veistämänsä<br />

esineen Kymijoen<br />

rannalla, kun rentukat kukkivat.<br />

Jos tyttö ottaa esineen vastaan,<br />

on se myöntävä vastaus<br />

esitettyyn kosintaan. JV<br />

Poikilo on piiloperinne menneisyydestä<br />

jossa joenkansan tukkipojat<br />

veistelivät kapuloita kevään merkkinä<br />

valitsemalleen piikatytölle<br />

He veistivät koverrukset<br />

kaarrellen kuin ujot tunteet<br />

värittivät osan puuta, jättäen<br />

lepänpunaisen näkyviin<br />

Ja se väri oli pitävä, tosi<br />

nuoren rakkauden vala<br />

kirveellä puusta veistetty poikilo<br />

onnesta, jota ilman ei voi elää<br />

Metsänpojat täyttivät rannat<br />

käsissään kukkivat poikilot kirjavina<br />

mielessään toivo kuin tuuli<br />

odottaen myöntävää vastausta<br />

(Pekka Nissinen 2004)<br />

Poikilon tekoa luonnossa.<br />

Kuusankoskitalo juhlii<br />

Tänä syksynä<br />

Kuusankoskitalo<br />

täyttää 25-vuotta ja<br />

järjestää juhlaohjelmaa<br />

kaupunkilaisille.<br />

Vuonna 1985 lokakuussa vihittiin<br />

Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunulan<br />

suunnittelema Kuusankoskitalo<br />

käyttöön ja se on suosittu kaupunkilaisten<br />

kohtaamispaikka. Haave<br />

oman kulttuuritalon rakentamisesta<br />

oli kytenyt jo pitkään.<br />

Kun Kuusankosken kaupunki aikoinaan<br />

teki päätöksen kulttuuritalon<br />

rakentamisesta, se toteutettiin<br />

ilman valtion tukea ja rakennusaikana<br />

pysyttiin budjetissa kuin aikataulussakin.<br />

Talon kustannusarvio oli n.<br />

40 milj. mk. Rakentamisen laadusta<br />

ei ole tingitty ja talo on saanut mm.<br />

Invalidiliiton myöntämän palkinnon<br />

vammaisystävällisestä rakentamisesta.<br />

Uusi Suomi valitsi Kuusankoskitalon<br />

vuoden 1986 miljööksi.<br />

Hienosäätöä talon<br />

sisällä ja ulkona<br />

Talossa olevien istuinten hankkimiseen<br />

on paneuduttu aikoinaan<br />

erityisellä huolellisuudella. Saleihin<br />

suunniteltiin omat tuolimallit ja prototyyppejä<br />

pääsi koeistumaan kaupungintalossa.<br />

Saatujen mielipiteiden<br />

pohjalta alustavaa versiota vielä<br />

parannettiin ja lopulta valmistuivat<br />

1 156 tuolia eri tiloihin Huonekalutehdas<br />

Jouko Mäkinen Oy:ssä.<br />

Talon vaalea keraaminen laatta julkisivun<br />

materiaalina aiheutti epäilyjä.<br />

Kuinka kallis saksalainen laatta kestää<br />

teollisuuspaikkakunnan ilmaston rasitteet.<br />

Vuosien jälkeen voi todeta, että<br />

puolihimmeä kaakeli on edelleen ehjä<br />

ja pinta on pysynyt puhtaana. Laatoitusurakka<br />

on ollut suuri ja seitsemän<br />

miehen ryhmä on suoriutunut 2 700<br />

m² pinnoittamisesta aikataulussa.<br />

Talon julkisivu on mielenkiintoinen ja<br />

se on vaihteleva. Valkoinen moderni<br />

kiinteistö tervehtii Kuusankoskelle tulijaa<br />

ja Kymijoen rannalta katsottuna<br />

Kuusankoskitalon 25 v. juhlakonsertissa 4.10.2010 esiintyy Dallapé.<br />

punainen tiili julkisivussa muistuttaa<br />

kaupunkimme tehdashistoriasta.<br />

Kuusaasali on tehty musiikille<br />

Erityistä kiitosta on saanut Kuusaasalin<br />

akustiikkaa. Talossa käy paljon<br />

eturivin taiteilijoita äänittämässä<br />

musiikkiaan ja maine salin hyvästä<br />

ääniominaisuudesta on tunnettu.<br />

Pelkästään akustiikan suunnittelua<br />

varten tehtiin Kuusaa- ja Voikkaasalista<br />

omat tarkat pienoismallit. Tältä<br />

pohjalta Alpo Halme teki laskelmia<br />

ja testasi salin muodon ja eri materiaalien<br />

vaikutuksia ääneen. Hienoa<br />

käsityötä olevat pienoismallit on<br />

nostettu aulaan yleisön nähtäväksi.<br />

Talossa on esiintynyt useita eturivin<br />

solisteja, orkestereita, kuoroja ja viihdealan<br />

ammattilaisia. Kuusankosken<br />

Teatteri, Studio 123 ja galleria ovat<br />

tärkeitä toimijoita talossa ja lisäävät<br />

käyttäjiä. Lisäksi harrastustilat kokoavat<br />

viikoittain ihmisiä kokemaan<br />

ja tekemään kulttuuria. Haluamme<br />

jatkossakin toivottaa tervetulleiksi<br />

kokous- ja seminaariasiakkaamme<br />

toimiviin tiloihin.<br />

Talon tulevaisuuden kannalta on<br />

tärkeää, että Kuusankoskitalossa on<br />

ajanmukainen valo- ja äänitekniikka<br />

sekä riittävästi henkilökuntaa. Nykyisistä<br />

työntekijöistämme moni on<br />

toiminut talossamme sen alkuajoista<br />

lähtien ja en voi kuin ihailla sitä suurta<br />

sydäntä, millä asenteella he tekevät<br />

parhaansa talon eri tilaisuuksien<br />

onnistumiseksi. Tästä työstä heille<br />

kuuluu suuri kiitos.<br />

Kuusankoskitalon 25 v. juhlakonsertissa<br />

4.10.2010 klo 19.00 esiintyy<br />

Dallapé. Koululaisille tarjotaan yhteistyössä<br />

Kuusankosken Teatterin ja<br />

Studio 123 kanssa Me varpusenpojat<br />

-esitys ja Ice Ace 3 (3D) elokuva. Joulukuun<br />

tapahtumapäivään on kutsuttu<br />

paikallisia kulttuurijärjestöjä mukaan<br />

tuomaan omat esitysterveisensä ja lisäksi<br />

on luvassa kymenlaaksolaislähtöistä<br />

ohjelmaa.<br />

Monenlaiset muistot talosta<br />

Talo on ollut toiminnassa jo yhden<br />

sukupolven ajan ja varmasti sen<br />

historiaan mahtuu kävijöiden monenlaisia<br />

muistoja konserteista,<br />

elokuvista, teatteriesityksistä ja taidenäyttelyistä.<br />

Haluamme haastaa ihmiset muistelemaan<br />

erilaisia elämyksiä, joita<br />

olette talossa kokeneet. Tapahtumat<br />

voivat liittyä henkilön elämänhistoriaan<br />

tai tiettyyn elämänvaiheeseen.<br />

Toivomme teidän kirjoittavan<br />

ja kertovan niistä meille. Muistoja<br />

voi jättää lipunmyyntipisteessä<br />

olevaan laatikoon tai lähettää ne<br />

Anne-Mari Häkkiselle osoitteella<br />

anne-mari.hakkinen@kouvola.fi<br />

tai Kymenlaaksonkatu 1, 45700 Kuusankoski.<br />

Voitte kirjoittaa nimimerkillä, mutta<br />

jos haluatte osallistua palkintojen<br />

arvontaan, toivomme teidän lisäävän<br />

yhteystiedot. Saatuja muistoja<br />

Kuusankosken teatterin näyttelijät<br />

lukevat joulukuun tapahtumapäivässä.<br />

AM<br />

KOUVOLAN KIRJASTOJEN<br />

AUKIOLOAJAT<br />

<strong>Kouvola</strong>n pääkirjasto<br />

ma - pe 10 - 20, la 9-15<br />

Elimäen kirjasto<br />

ma - pe 12 - 19, la 9-15<br />

Haanojan kirjasto<br />

ma-to 10-19, pe 10-16<br />

Huhdasjärven lainausasema<br />

Kirjastoauto parillisen viikon keskiviikkoina:<br />

Hartolan kauppa 10.30–11<br />

Huhdasjärven entinen koulu 11.05–11.35<br />

Inkeroisten kirjasto ma - pe 10 - 19<br />

Jaalan kirjasto<br />

Ma, ke, pe 13 - 19, ti 13 - 16, to 10 - 16<br />

Korian kirjasto<br />

ma, ti, to, pe 12 - 19, ke 10 - 19, la 9-15<br />

Kuusankosken kirjasto<br />

ma - pe 10 - 19, la 9-15<br />

lehtilukusali su 11 - 14<br />

Kääpälän kirjasto<br />

Ti 9.30 - 13.30, to 13.00 - 19.00<br />

Lehdokin kirjasto<br />

ma - to 13 - 19, pe 10 - 16<br />

Myllykosken kirjasto<br />

ma - pe 9 - 19<br />

Pilkanmaan kirjasto<br />

Aukioloajat päivitetään osoitteessa<br />

www.kyyti.fi<br />

Utin kirjasto<br />

ti 12 - 19<br />

Kouluaikoina myös parillisen viikon to klo 9 - 11<br />

Valkealan kirjasto<br />

ma - to 10 - 19, pe 10 - 16, la 9 - 15<br />

Voikkaan kirjasto<br />

ma - pe 11 - 18<br />

Aattoina: 9-15<br />

Kirjastoautojen reitit ja kirjastojen<br />

tapahtumat osoitteessa www.kyyti.fi

14<br />

KIEHTOVA KAUPUNKI<br />

<strong>Kouvola</strong>sta Sveitsinjuuston portti Pietariin<br />

Kuva: Kari Nuolingon kokoelmat<br />

Mikkeliläisen Kari Nuolingon<br />

<strong>Kouvola</strong>n kaupunginmuseon kuvaarkistolle<br />

lainaamien valokuvien<br />

taustoja selvitettäessä kävi ilmi, että<br />

nykyisen <strong>Kouvola</strong>n alue on ollut todellinen<br />

sveitsiläisten juustomestarien<br />

varhaisen invaasion tyyssija.<br />

Kyseiset juustontuottajat perustivat<br />

lisäksi <strong>Kouvola</strong>ssa 19.8.1900 alan<br />

ensimmäisen taustaorganisaation:<br />

Suomen Juustonvalmistajayhdistyksen,<br />

jonka ensimmäinen julkaisu<br />

”Suomen juusto” sisältää paljon<br />

mielenkiintoista täkäläistä historiaa<br />

1850-luvulla alkaneesta sveitsiläisvyörystä.<br />

Kansanomainen juustonvalmistus<br />

on ollut vanhastaan monipuolista,<br />

ja Suomea pidettiinkin jo<br />

1500-luvulla Tukholman maitotaloustuotteiden<br />

varastoaittana. Sveitsiläisten<br />

juustomestareiden tulo Suomeen<br />

taas liittyi sekä kartanoiden<br />

teollistamisen pioneeritoimintaan<br />

että rajattomasti kaikenlaisia maitotaloustuotteita<br />

nielleeseen Pietarin<br />

suurkaupungin imuun.<br />

Sveitsiläiset emmental-juuston<br />

valmistajat olivat jo siitä lähtien,<br />

kun Napoleon 1812 hyökkäsi Venäjälle,<br />

pyrkineet tuotteineen Pietarin<br />

markkinoille. Venäjän kotimaan<br />

markkinoita suojaamaan asettamat<br />

korkeat tuontitullit rajoittivat<br />

kuitenkin vientiä. Tässä suhteessa<br />

Suomi oli erityisasemassa, koska<br />

täältä vienti Pietariin oli tullivapaata.<br />

Toisaalta Venäjälle perustetuissa<br />

juustomeijereissä oli karjanhoito ja<br />

hygienia niin alkeellisella kannalla,<br />

että Sveitsinjuuston valmistajat hakeutuivat<br />

mieluummin Suomeen.<br />

Kangaspuilla kudotaan<br />

valaisevaa kangasta<br />

verhoon tai huonekaluun.<br />

Trendikkään turvaliivin tai<br />

kaulahuivin kudotuista<br />

uumenista löytyy<br />

heijastavaa lankaa. Myös<br />

videonauhat, kahvipaketit<br />

kuin maitotölkitkin<br />

kelpaavat kangaspuille.<br />

Tuota ja paljon muuta on kehitellyt<br />

ja toteuttanut taiteen maisteri,<br />

tekstiilisuunnittelija Riikka Komonen.<br />

Hän on vuoden vuorotteluvapauden<br />

sijaisena Kansalaisopiston<br />

Voikkaan kutomolla tuomassa uusia<br />

tuulia mm. kangaspuilla kutomiseen.<br />

- Funktionaaliset eli ”lisätoiminnon”<br />

sisältävät tekstiilit ovat minun juttuni.<br />

Kangas voi valaista, heijastaa,<br />

kosteuttaa tai vaikkapa hoitaa. Kun<br />

kankaasta tehdään trendikkäitä,<br />

Ensimmäinen sveitsiläinen<br />

juustomestari Rudolf Klossner<br />

(1824–1914) tuli Suomeen vuonna<br />

1855, kun poikkeuksellisen monipuolinen<br />

karjatalouden kehittäjä,<br />

Sippolan kartanon isäntä Alexander<br />

von Daehn kutsui hänet perustamaan<br />

kartanoonsa juustomeijeriä.<br />

Aikalainen sveitsiläinen juustonvalmistaja<br />

Constantin Bernhard<br />

kuvaili suomalaisten luottamuksen<br />

saavuttanutta ja tuleville muuttajille<br />

tietä tasoittanutta Klossneria tähän<br />

tapaan: ”Muistan vielä, kuinka hän<br />

aina hienotunteisesti teroitti mieleeni<br />

velvollisuuden tuntoa. Tämä henkilö,<br />

joka päältäpäin näytti tavalliselta<br />

työntekijältä, joka lujasti tarttuen<br />

kiinni likaisempaankin työhön, hääri<br />

aamusta iltaan hikiotsassa ja paita<br />

märkänä, oli samalla suuri opettaja<br />

ja ammattinsa luoja.”<br />

Sippolan meijerin juusto saavuttikin<br />

legendaarisen maineen niiden<br />

kahden vuosikymmenen aikana, jolloin<br />

Klossner toimi sen mestarina.<br />

Kun Klossner kutsuttiin 1873<br />

valtion meijerihoidon neuvojaksi,<br />

hänen seuraajakseen Sippolan kartanon<br />

juustomestariksi tuli sveitsiläinen<br />

Gottfried Knutti (1847–<br />

1900).<br />

Sippolan ja 1856 Kurkijoen Tervussa<br />

aloitetun juustonvalmistuksen<br />

jälkeen seuraavaksi sveitsiläisiä<br />

juustomestareita kutsuttiin vuosina<br />

1862–1867 yksinomaan af Forsellessuvun<br />

omistamiin Elimäen kartanoihin<br />

ja Iitin Perheniemeen.<br />

Vuonna 1864 aloittivat juustomeijeritoiminnan<br />

Elimäellä Moision<br />

kartanossa muuan Tschabald,<br />

Kuva: <strong>Kouvola</strong>n kaupunginmuseon kuva-arkisto<br />

Myllylän kartano Villikkalassa oli eräs Elimäen tärkeimmistä Sveitsinjuuston<br />

tuottajista.<br />

Mustilassa Johan Bühler, Peippolassa<br />

Samuel Gertsch sekä veljekset<br />

Kristian Stauffer Myllylässä ja Petter<br />

Stauffer Villikkalassa – kaikki Sveitsin<br />

kansalaisia.<br />

Seuraavana vuonna Moisiossa oli<br />

meijeristinä Johan Baumgartner ja<br />

Villikkalassa Melchior Bristschgi.<br />

Vuonna 1867 tuli Moisioon veljessarjan<br />

kolmas lenkki Jakob Stauffer<br />

ja Iitin Perheniemessä aloitti Johan<br />

Treuthardt. Siten yhdestätoista ensimmäisestä<br />

sveitsiläismestarista<br />

peräti yhdeksän sijoittui nykyisen<br />

<strong>Kouvola</strong>n alueen kartanoihin.<br />

Sippolan Hovin ja Elimäen viiden<br />

kartanon: Moision, Peippolan, Mustilan,<br />

Myllylän ja Villikkalan lisäksi<br />

sveitsiläisvetoista juustotuotantoa<br />

harjoitettiin vähän myöhemmin nykyisen<br />

<strong>Kouvola</strong>n alueella myös Anjalan<br />

Rabbelugnissa ja Muhniemellä,<br />

Jaalan Kimolan Ilonojalla sekä Sippolassa<br />

von Daehnien omistamassa<br />

Liikkalan Pekin sivukartanossa.<br />

Sveitsistä Bernin kantonin Simmentalista<br />

lähteneen Staufferin<br />

suvun historiaa on selvitellyt Seppo<br />

Rahkonen. Staufferin perheen viidestä<br />

pojasta kolme: Kristian, Petter<br />

ja Jakob tulivat kaikki juustomestareiksi<br />

Elimäelle. Myös seitsemästä<br />

tyttärestä kolme muutti perheineen<br />

Suomeen. Muutto käynnistyi aikana,<br />

jolloin suuren perheen työnsaanti<br />

katovuosien koettelemassa<br />

Sveitsissä oli vaikeuksissa. Seudun<br />

kirkkoherra oli saanut kirjeen Elimäeltä,<br />

missä jo oli pari juustomestaria<br />

kartanoiden palveluksessa ja nyt<br />

juustonvalmistajia kaivattiin lisää,<br />

sillä juuston menekki Pietariin oli<br />

kovaa.<br />

Kristian ja Petter Stauffer olivat<br />

25- ja 21-vuotiaita isänsä hoitamassa<br />

kylän meijerissä oppinsa saaneita<br />

juustonvalmistajia Suomeen tullessaan.<br />

Vuonna 1867 perässä muuttanut<br />

nuorin veli Jakob Stauffer oli<br />

hänkin muuttaessaan 21-vuotias.<br />

Isä kannusti muuttoon ja kirkkoherran<br />

tarjotessa matkarahat ja reittiohjeet<br />

Staufferin juustomestarien<br />

suku sai alkunsa Elimäellä. Vanhin<br />

pojista avioitui Elimäellä ensimmäisen<br />

Suomeen tulleen sveitsiläismestarin<br />

Rudolf Klossnerin tyttären<br />

kanssa, mutta nuoremmat veljekset<br />

löysivät vaimokseen suomalaiset<br />

talontyttäret.<br />

nuorekkaita ja yksilöllisiä tuotteita<br />

niissä yhdistyy huvi, hyöty ja esteettisyys,<br />

summaa Komonen.<br />

Työt tekstiiliteollisuudessa projektipäällikkönä,<br />

tutkijana, luennoitsijana<br />

ja yrittäjänä ovat viitoittaneet<br />

Komosen taiteellista tietä. Ideoita<br />

häneltä löytyy roppakaupalla muuttaa<br />

toisen jäte toisen raaka-aineeksi.<br />

Vanhoista verhoista, lakanoista,<br />

liinoista, huovista ja vaatteista voi<br />

kutomalla muuttaa omaa ja sukunsa<br />

historiaa uuteen mielekkäämpään<br />

muotoon. Ja kierrätyshän se on päivän<br />

sana kaikessa nykyään.<br />

- Arvostan toki täällä aiemmin kudottuja<br />

perinteisiä kangaspuutöitä<br />

mattoja, poppanoita, pöytäliinoja,<br />

saaleja yms. Nyt haluan saada kutomolle<br />

myös nuorempaa uutta väkeä.<br />

Syksyllä meillä on ohjelmassa mm.<br />

huivit, kassit, reput, ponchot, hihaja<br />

hartiahuivit heijastavalla ja mitä<br />

mielikuvituksellisemmilla materiaaleilla.<br />

Ja tietty kaikki trendikkäästi<br />

ja nuorekkaasti.<br />

Kevääksi on suunnitelmissa riippumattoja,<br />

paneeliverhoja ja sisustustekstiilejä.<br />

- Hiukan syyhyttäisi kokeilla siiman<br />

käyttöä paneeliverhoissa tai ainakin<br />

uudenlaisissa tyylikkäämmissä hyttysverhoissa.<br />

Nykyiset kaupan suihkuverhotkin<br />

kaipaisivat uusia ideoita.<br />

Katsotaan mitä mietintämyssyssä<br />

kehittyy, ideoi Komonen.<br />

Komosen opastuksella ja värikkäillä<br />

ideoilla kangaspuukudonta<br />

soveltuu niin lapsille, nuorille kuin<br />

jo konkarikutojillekin. Tästähän<br />

saattaa syntyä aivan uudenlainen<br />

kutomabuumi, jossa materiaaliksi<br />

kelpaa lähes mikä vaan. UA<br />

Kuvassa on Sippolan Hovin juustomestarina vuosina 1901–1914 toiminut<br />

Johan Jakob Knutti perheineen.<br />

Sveitsiläiset juustomestarit<br />

toimivat aluksi kartanoiden palkkalaisina,<br />

mutta kun Turkin sodan<br />

aikana vuosina 1877–1878 juustonmyynti<br />

tyrehtyi, alkoivat juustomestarit<br />

Jakob Staufferin esimerkkiä<br />

noudattaen vuokrata kartanoiden<br />

meijereitä omissa nimissään itsenäisinä<br />

yrittäjinä.<br />

Vuonna 1888 kaikki Staufferin<br />

kolme veljestä hankkivat Rahkosen<br />

mukaan oman maatilan, jolta saatiin<br />

pääosa juustotuotannon maidosta.<br />

Alkuvaiheessaan 1860–1880-luvuilla<br />

juustomeijeritoiminta keskittyi<br />

Kymenlaakson ohella etenkin<br />

Itä-Uudenmaan ja Karjalan kannaksen<br />

kartanoalueille, mistä oli<br />

helppoa toimittaa juustoja Pietarin<br />

markkinoille.<br />

Alkuvaikeuksien jälkeen sveitsiläisiä<br />

juustomestareita muutti Suomeen<br />

tasaista tahtia niin, että vuosina<br />

1860–1919 tänne sanotaan heitä<br />

tulleen noin 150. Kirjassa ”Suomen<br />

juusto” esitetty juuston vientikehitys<br />

näyttää, kuinka vienti pysyi melko<br />

tasaisena alle 50 000 kilon määrissä<br />

aina 1890-luvun alkuvuosiin<br />

asti, jolloin vientimäärät kaksin- ja<br />

kolminkertaistivat muutamassa<br />

vuodessa. Tasaisemman nousun<br />

jälkeen vientimäärät kohosivat<br />

vuodesta 1903 lähtien yhtäkkisesti<br />

yli 500 000 kilon vuositasolle. KS<br />

Voikkaan kutomolla heijastelee tyylikkäästi<br />

Kuva Johanna Andersson<br />

Kansalaisopiston kutomo<br />

Voikkaan Seuratalolla<br />

maanantaina klo 9–12 tai<br />

17–20. Ilmoittautumiset ja<br />

lisätietoja Riikka Komoselta<br />

puh. 020 615 4076 tai riikka.<br />

komonen@kouvola.fi<br />

Heijastava kaulaliinan loimessa ja kutimessa on valkoista heijastavaa lankaa,<br />

joka näkyy vain pimeässä. Narulla sidottua liinaa höyrytetään mehumaijassa<br />

tunti ja siihen saadaan trendikäs ryppyinen kuosi, kertoo Riikka<br />

Komonen.

Timo Tilaaja<br />

Voimassaoloaika<br />

KIEHTOVA KAUPUNKI 15<br />

Lippujen ennakkomyynti:<br />

<strong>Kouvola</strong>n taidemuseo<br />

Lippujen ennakkomyynti:<br />

<strong>Kouvola</strong>n taidemuseo<br />

Elimäen-Vilppulan nuorisoseurantalo, Koria<br />

Liput 10 €<br />

La 9.10. klo 19.00 Jenkkailtamat<br />

mm. Kymenlaakson pelimannikuoro ja –orkesteri,<br />

Kymenlaakson kansanmusiikkiyhdistyksen<br />

pelimannit, Tsantali, Tanhuseura Kasareikka &<br />

Karela, Paita ja peppu, Vokki-Myyrät, sketsiryhmä<br />

Purhoset<br />

järj. Kymenlaakson kansanmusiikkiyhdistys ry.<br />

ja Elimäen-Vilppulan nuorisoseura r.y.<br />

Pe 1.10. klo 19.00 Jamit<br />

Pe Simo Pe 1.10. 1.10. Helkala Pe klo 1.10. klo 19.00 & klo 19.00 kumppanit Jamit 19.00 Jamit Jamit<br />

Simo <strong>Kouvola</strong>-talon Simo Helkala Simo Helkala Helkala & kahvila & kumppanit<br />

& Sävel Bistro<br />

Vapaa <strong>Kouvola</strong>-talon pääsy kahvila kahvila kahvila Sävel Sävel Bistro Sävel Bistro Bistro<br />

Vapaa La Vapaa 2.10. Vapaa pääsy klo pääsy 17.00 pääsy Kansanmusiikkikurssin<br />

La päätöskonsertti<br />

2.10. La 2.10. La klo 2.10. klo 17.00 klo 17.00 17.00 Kansanmusiikkikurssin<br />

Mauno päätöskonsertti<br />

Järvelä & kumppanit<br />

Mauno järj. Mauno Pohjois-Kymen Mauno Järvelä Järvelä Järvelä & & musiikkiopisto<br />

kumppanit<br />

& Su 10.10. klo 14.00<br />

järj. ja järj. Kymenlaakson järj. Pohjois-Kymen kansanmusiikkiyhdistys musiikkiopisto<br />

ry<br />

Hengellisen<br />

Kuusankoskitalo, ja vapaa pääsy<br />

Su Su 10.10. 10.10. Su klo 10.10. klo 14.00 klo 14.00 14.00<br />

ja ja Kymenlaakson kansanmusiikkiyhdistys ry ry kansanmusiikin ry<br />

konsertti<br />

La 2.10. klo 19.00 Jamit<br />

Hengellisen<br />

Kuusankoskitalo, vapaa vapaa vapaa pääsy pääsy pääsy<br />

Kymenlaakson Pelimannikuoro ja -orkesteri,<br />

Simo Helkala & kumppanit<br />

Vokki, kansanmusiikin<br />

Pohjois-Kymen Suzuki-soittajat<br />

konsertti<br />

La Kuusankoskitalo 2.10. La 2.10. La klo 2.10. klo 19.00 klo 19.00 kahvila Jamit 19.00 Jamit Valkama, Jamit vapaa pääsy<br />

Simo Helkala & järj. Kymenlaakson Kymenlaakson kansanmusiikkiyhdistys Pelimannikuoro ja ja -orkesteri,<br />

ja ry.<br />

Simo Simo Helkala Helkala & & kumppanit<br />

ja Elimäen Vokki, Vokki, Vokki, seurakunnan Pohjois-Kymen lähetystyö<br />

Suzuki-soittajat<br />

Kuusankoskitalo kahvila kahvila kahvila Valkama, vapaa vapaa pääsy vapaa pääsy pääsy<br />

Elimäen järj. järj. järj. seurakuntakeskus<br />

Kymenlaakson kansanmusiikkiyhdistys ry. ry. ry.<br />

Ohjelma ja ja Elimäen ja 5 € Elimäen seurakunnan lähetystyö<br />

Elimäen seurakuntakeskus<br />

Ohjelma 5 € 5 € 5 €<br />

<strong>Kouvola</strong>n kaupunki<br />

kulttuuritapahtumatuotanto<br />

Pe 5.11. klo 19.00<br />

Kansainvälinen illanvietto<br />

International Folklore Festival<br />

Puolalainen ilta<br />

Zespót Piesni i Tanca “ Lubin ”, Lubin<br />

Järj. Aitomäen Nuorisoseura ry.<br />

Aitomäen Nuorisoseurantalo<br />

liput 14 €/ 8 € lapset ja opiskelijat<br />

Pe 8.10. klo 20.00 Tuuppa Kuusaalle -Show<br />

Puhti ja Rymäkkä<br />

Voikkaasali Liput 10 €<br />

Ma 11.10. klo 18.00<br />

Keskustelutilaisuus <strong>Kouvola</strong>n kansanmusiikkitapahtuman<br />

tulevaisuudesta<br />

<strong>Kouvola</strong>-talo, Sävel Bistro Vapaa pääsy<br />

Eero Turkka, Eero Grundström<br />

Pasi Leino, Jouko Kyhälä<br />

Valkealatalo, liput 10 €<br />

Su 10.10. klo 19.00<br />

SVÄNG<br />

Harmonica quartet<br />

Su 3.10. klo 19.00 ROUTA<br />

Esa Kotilainen, Minna Raskinen, Anita Lehtola-<br />

Tollin, Björn Tollin<br />

Kuusankoskitalo, Voikkaasali Liput 10 €<br />

Pe 1.10. klo 19.00 Jamit<br />

Simo Helkala & kumppanit<br />

<strong>Kouvola</strong>-talon kahvila Sävel Bistro<br />

Vapaa pääsy<br />

La 2.10. klo 17.00 Kansanmusiikkikurssin<br />

päätöskonsertti<br />

Mauno Järvelä & kumppanit<br />

järj. Pohjois-Kymen musiikkiopisto<br />

ja Kymenlaakson kansanmusiikkiyhdistys ry<br />

Kuusankoskitalo, vapaa pääsy<br />

La 2.10. klo 19.00 Jamit<br />

Simo Helkala & kumppanit<br />

Kuusankoskitalo kahvila Valkama, vapaa pääsy<br />

Su 10.10. klo 14.00<br />

Hengellisen<br />

kansanmusiikin konsertti<br />

Kymenlaakson Pelimannikuoro ja -orkesteri,<br />

Vokki, Pohjois-Kymen Suzuki-soittajat<br />

järj. Kymenlaakson kansanmusiikkiyhdistys ry.<br />

ja Elimäen seurakunnan lähetystyö<br />

Elimäen seurakuntakeskus<br />

Ohjelma 5 €<br />

Routa<br />

Su 3.10. klo 19.00 ROUTA<br />

Esa Kotilainen, Minna Raskinen, Anita Lehtola- Routa Routa Routa<br />

Su Tollin, Su 3.10. 3.10. Su Björn klo 3.10. klo 19.00 Tollin klo 19.00 19.00 ROUTA ROUTA<br />

Sväng<br />

Esa<br />

Kuusankoskitalo,<br />

Esa Esa Kotilainen, Minna Minna<br />

Voikkaasali<br />

Minna Raskinen, Anita<br />

Liput<br />

Anita 10<br />

Anita Lehtola-<br />

€<br />

Su 10.10. klo 19.00<br />

Tollin, Tollin, Björn Tollin, Björn Tollin Björn Tollin Tollin<br />

SVÄNG<br />

Sväng Sväng Sväng<br />

Kuusankoskitalo, Voikkaasali Liput Liput 10 Liput € 10 € 10 €<br />

Harmonica Su Su 10.10. Su 10.10. 10.10. klo quartet klo 19.00 klo 19.00 19.00<br />

Eero SVÄNG<br />

Turkka, Eero Grundström<br />

Pasi Leino, Jouko Kyhälä<br />

Valkealatalo, Harmonica liput 10 quartet €<br />

Eero Eero Eero Turkka, Turkka, Eero Eero Eero Grundström<br />

Ma Pasi 11.10. Pasi Leino, Pasi klo Leino, 18.00 Leino, Jouko Jouko Jouko Kyhälä Kyhälä Kyhälä<br />

Pe 8.10. klo 20.00 Tuuppa Kuusaalle -Show Keskustelutilaisuus <strong>Kouvola</strong>n kansanmusiikkitapahtuman<br />

tulevaisuudesta<br />

Puhti ja Rymäkkä<br />

Valkealatalo, liput liput 10 liput 10 € € 10 €<br />

Voikkaasali Liput 10 €<br />

<strong>Kouvola</strong>-talo, Ma Ma 11.10. Ma 11.10. klo 11.10. Sävel klo 18.00 klo 18.00 Bistro 18.00Vapaa pääsy<br />

Pe Pe 8.10. 8.10. Pe klo 8.10. klo 20.00 klo 20.00 20.00 Tuuppa Tuuppa Kuusaalle -Show -Show -Show<br />

Puhti ja Pe 5.11.<br />

Keskustelutilaisuus<br />

klo 19.00<br />

<strong>Kouvola</strong>n kansan-<br />

Puhti Puhti ja ja Rymäkkä<br />

Liput 10 €<br />

Kansainvälinen musiikkitapahtuman illanvietto<br />

tulevaisuudesta<br />

Voikkaasali Liput Liput 10 € 10 €<br />

International <strong>Kouvola</strong>-talo, Folklore Sävel Festival Sävel Bistro Sävel Bistro Bistro Vapaa Vapaa Vapaa pääsy pääsy pääsy<br />

Puolalainen ilta<br />

Zespót Pe Pe 5.11. Piesni 5.11. Pe klo 5.11. i klo Tanca 19.00 klo 19.00 “ 19.00 Lubin ”, Lubin<br />

Järj. Aitomäen Kansainvälinen Nuorisoseura illanvietto<br />

ry.<br />

Aitomäen International Nuorisoseurantalo<br />

Folklore Folklore Festival Festival Festival<br />

liput 14 Puolalainen €/ 8 € lapset ilta iltaja ilta opiskelijat<br />

Zespót Zespót Zespót Piesni Piesni i Piesni Tanca i Tanca i “ Tanca Lubin “ Lubin “”, Lubin ”, Lubin ”, Lubin<br />

La 9.10. klo 19.00 Jenkkailtamat<br />

mm. Kymenlaakson pelimannikuoro ja –orkesteri,<br />

Järj. Järj. Järj. Aitomäen Nuorisoseura ry. ry. ry.<br />

Kymenlaakson kansanmusiikkiyhdistyksen<br />

Aitomäen Nuorisoseurantalo<br />

pelimannit, Tsantali, Tanhuseura Kasareikka & liput liput 14 liput €/ 148 €/ 14 € 8 lapset €/ € 8 lapset € lapset ja opiskelijat<br />

La Karela, 9.10. La 9.10. La Paita klo 9.10. klo 19.00 ja peppu, klo 19.00 19.00 Vokki-Myyrät, Jenkkailtamat<br />

sketsiryhmä<br />

mm. Purhoset mm. mm. Kymenlaakson pelimannikuoro ja ja –orkesteri,<br />

ja Rymäkkä<br />

järj. Kymenlaakson kansanmusiikkiyhdistyksen<br />

kansanmusiikkiyhdistys ry.<br />

ja Elimäen-Vilppulan<br />

pelimannit, Tsantali, Tsantali, nuorisoseura<br />

Tanhuseura r.y.<br />

Kasareikka & & &<br />

<strong>Kouvola</strong>n kaupunki<br />

Elimäen-Vilppulan nuorisoseurantalo, Koria<br />

kulttuuritapahtumatuotanto<br />

Karela, Liput Karela, Karela, 10 Paita € Paita ja Paita peppu, ja peppu, ja peppu, Vokki-Myyrät, sketsiryhmä<br />

Purhoset<br />

Rymäkkä<br />

järj. Lippujen järj. järj. Kymenlaakson ennakkomyynti:<br />

kansanmusiikkiyhdistys ry. ry. ry.<br />

ja <strong>Kouvola</strong>n ja Elimäen-Vilppulan ja taidemuseo<br />

nuorisoseura r.y. r.y. r.y.<br />

<strong>Kouvola</strong>n kaupunki<br />

KUUSANKOSKITALO, Elimäen-Vilppulan lipunmyynti<br />

nuorisoseurantalo, Koria Koria Koria<br />

kulttuuritapahtumatuotanto<br />

Liput Liput 10 Liput € 10 € 10 €<br />

Rymäkkä<br />

La 9.10. klo 19.00 Jenkkailtamat<br />

mm. Kymenlaakson pelimannikuoro ja –orkesteri,<br />

Kymenlaakson kansanmusiikkiyhdistyksen<br />

pelimannit, Tsantali, Tanhuseura Kasareikka &<br />

Karela, Paita ja peppu, Vokki-Myyrät, sketsiryhmä<br />

Purhoset<br />

järj. Kymenlaakson kansanmusiikkiyhdistys ry.<br />

ja Elimäen-Vilppulan nuorisoseura r.y.<br />

Elimäen-Vilppulan nuorisoseurantalo, Koria<br />

Liput 10 €<br />

<strong>Kouvola</strong>n kaupunki<br />

kulttuuritapahtumatuotanto<br />

Rymäkkä<br />

Pe 5.11. klo 19.00<br />

Kansainvälinen illanvietto<br />

International Folklore Festival<br />

Puolalainen ilta<br />

Zespót Piesni i Tanca “ Lubin ”, Lubin<br />

Järj. Aitomäen Nuorisoseura ry.<br />

Aitomäen Nuorisoseurantalo<br />

liput 14 €/ 8 € lapset ja opiskelijat<br />

Pe 8.10. klo 20.00 Tuuppa Kuusaalle -Show<br />

Puhti ja Rymäkkä<br />

Voikkaasali Liput 10 €<br />

Ma 11.10. klo 18.00<br />

Keskustelutilaisuus <strong>Kouvola</strong>n kansanmusiikkitapahtuman<br />

tulevaisuudesta<br />

<strong>Kouvola</strong>-talo, Sävel Bistro Vapaa pääsy<br />

Su 10.10. klo 19.00<br />

SVÄNG<br />

Harmonica quartet<br />

Eero Turkka, Eero Grundström<br />

Pasi Leino, Jouko Kyhälä<br />

Valkealatalo, liput 10 €<br />

Sväng<br />

Su 3.10. klo 19.00 ROUTA<br />

Esa Kotilainen, Minna Raskinen, Anita Lehtola-<br />

Tollin, Björn Tollin<br />

Kuusankoskitalo, Voikkaasali Liput 10 €<br />

Sväng<br />

Routa<br />

Routa<br />

Pe 1.10. klo 19.00 Jamit<br />

Simo Helkala & kumppanit<br />

<strong>Kouvola</strong>-talon kahvila Sävel Bistro<br />

Vapaa pääsy<br />

La 2.10. klo 17.00 Kansanmusiikkikurssin<br />

päätöskonsertti<br />

Mauno Järvelä & kumppanit<br />

järj. Pohjois-Kymen musiikkiopisto<br />

ja Kymenlaakson kansanmusiikkiyhdistys ry<br />

Kuusankoskitalo, vapaa pääsy<br />

La 2.10. klo 19.00 Jamit<br />

Simo Helkala & kumppanit<br />

Kuusankoskitalo kahvila Valkama, vapaa pääsy<br />

Su 10.10. klo 14.00<br />

Hengellisen<br />

kansanmusiikin konsertti<br />

Kymenlaakson Pelimannikuoro ja -orkesteri,<br />

Vokki, Pohjois-Kymen Suzuki-soittajat<br />

järj. Kymenlaakson kansanmusiikkiyhdistys ry.<br />

ja Elimäen seurakunnan lähetystyö<br />

Elimäen seurakuntakeskus<br />

Ohjelma 5 €<br />

23.10.2010 KOUVOLAN JÄÄHALLISSA<br />

OVET AUKI KLO 14.00 – SOITTO ALKAA KLO 14.30.<br />

LIPUT 10 € / HENKILÖ TAI PERHELIPPU 30 €<br />

PERHELIPPU KOUVOLAN SANOMIEN KESTOTILAAJAN ETUKORTILLA 25 €<br />

LIPPUJEN ENNAKKOMYYNTI:<br />

KOUVOLA-TALOLLA JA KUUSANKOSKI-TALOLLA.<br />

Kestotilaajan 2010<br />

etukortti<br />

Lippujen ennakkomyynti:<br />

<strong>Kouvola</strong>n taidemuseo<br />

KUUSANKOSKITALO, lipunmyynti<br />

Syksyn 2010 kulttuurisatoa:<br />

2.10. klo 12 Yleisöopastus YKSIPUNTTISET – NAI-<br />

SIA RAUTATEILLÄ –näyelyyn. <strong>Kouvola</strong>n taidemuseo<br />

Poikilo.<br />

2.10. klo 14 VIIMEINEN SIKARI. Esitykset jatkuvat.<br />

<strong>Kouvola</strong>n Teaeri, klubi.<br />

2.10. klo 14 REBECCA. Esitykset jatkuvat. <strong>Kouvola</strong>n<br />

Teaeri, suuri näyämö.<br />

6.10. klo 18 ETNOKLUBI Anna-Kaisa Liedes. Ville<br />

Viinikainen laulaa tekemiään murhaballadeja ja<br />

hengellisiä lauluja. <strong>Kouvola</strong>n taidemuseo Poikilo.<br />

7.10. klo 19 AINOLAN PORTILLA. Kymi Sinfoniea,<br />

kapellimestari Petri Komulainen, kertoja Kari Arffman.<br />

<strong>Kouvola</strong>n kaupungintalo.<br />

10.10. klo 12–17 SANAN MAHTI: sanataidea räpäten,<br />

laulaen, lausuen. Kuusankosken kirjasto.<br />

10.10. klo 18 LOVE’S JOY – LOVE’S SORROW. Jani<br />

Lehtonen, viulu; Jani Aarrevaara, piano. <strong>Kouvola</strong>n<br />

taidemuseo. Järj. Pohjois-Kymen musiikkiopisto.<br />

12.10. klo 18 TUNNE-KLUBI. Musiikkiteaeri, teatterimusiikki.<br />

Teaerin klubi.<br />

13.10. klo 18 SUOMALAIS-VENÄLÄINEN LUKUPIIRI.<br />

Haanojan kirjasto.<br />

13.10. klo 18 KIRJAILIJAVIERAS Pirjo Hassinen. <strong>Kouvola</strong>n<br />

pääkirjasto.<br />

13.10. klo 19 JOUSTEN HEHKUA! Kymi Sinfonietta.<br />

Kapellimestari ja aloviulusolis Lars Anders<br />

Tomter. Kaupungintalo.<br />

15.10. klo 18-19, TAITEILIJALUENTO: Annu Vertanen.<br />

<strong>Kouvola</strong>n taidemuseo Poikilo.<br />

16.10. klo 12 Yleisöopastus YKSIPUNTTISET – NAI-<br />

SIA RAUTATEILLÄ –näyelyyn. <strong>Kouvola</strong>n taidemuseo<br />

Poikilo.<br />

20.10. klo 19 KYMI SINFONIETTAN konser. Yasuo<br />

Shinozaki; Alexander Romanovsky, piano; Jeroen<br />

Berwaerts, trumpe. Kuusankoskitalo.<br />

21.10 10 klo 13 KIRJALLISUUSPIIRI: Elina Hirvonen,<br />

Kauimpana kuolemasta. <strong>Kouvola</strong>n pääkirjasto.<br />

21.10. klo 19 ensi-ilta, ENTÄS NYT VIRTANEN?<br />

<strong>Kouvola</strong>n Teaerin 50-vuosjuhlanäytelmä, suuri<br />

näyämö.<br />

29.10. klo 18-19, TAITEILIJALUENTO: Reea Ahonen.<br />

<strong>Kouvola</strong>n taidemuseo Poikilo.<br />

30.10. klo 12 Yleisöopastus YKSIPUNTTISET – NAI-<br />

SIA RAUTATEILLÄ –näyelyyn. <strong>Kouvola</strong>n taidemuseo<br />

Poikilo.<br />

30.10. klo 14 BABE, Urhea Paimenpossu palaa ohjelmistoon.<br />

<strong>Kouvola</strong>n Teaeri, suuri näyämö.<br />

1.11. klo 18 ETNOKLUBI Aija Puurnen. Jari Uutela<br />

laulaa omia biisejään. <strong>Kouvola</strong>n taidemuseo<br />

Poikilo.<br />

3.11. klo 18 Suomalais-venäläinen LUKUPIIRI.<br />

Haanojan kirjasto.<br />

4.11. klo 19 KYMI SINFONIETTAN konser. Olari<br />

Elts; Karen Wierzba, sopraano. Kaupungintalo.<br />

5.11. klo 19 VIRSIÄ SUURELLA SYDÄMELLÄ. Sami<br />

Kosola ja Katja Kallio. <strong>Kouvola</strong>n Teaerin klubi.<br />

5.-7.11. X KYMI BRASS vaskimusiikkitapahtuma.<br />

Pohjois-Kymen musiikkiopisto.<br />

9.11. klo 18 TUNNE-KLUBI. Afrikka <strong>Kouvola</strong>ssa, näkökulmia<br />

ARS11 valmisteluihin. Järj. Poikilo- <strong>Kouvola</strong>n<br />

taidemuseo. Teaerin klubi.<br />

10.11. klo 19 RAKKAUDEN RIEPOMAT. Konser.<br />

<strong>Kouvola</strong>n Teaerin klubi.<br />

11.11. klo 19 RANSKALAINEN ILTA, Kymi Sinfoniettan<br />

kamarikonser. Raymond Cox, viulu; Javier<br />

Arrebola, piano. Kaupungintalo.<br />

13.11. klo 12 Yleisöopastus YKSIPUNTTISET – NAI-<br />

SIA RAUTATEILLÄ –näyelyyn. <strong>Kouvola</strong>n taidemuseo<br />

Poikilo.<br />

17.11. ja 18.11. klo 19 <strong>Kouvola</strong>n Teaerin ja Kymi<br />

Sinfoniean yhteinen SUURI MUSIKAALIKONSERT-<br />

TI. Solisteina <strong>Kouvola</strong>n Teaerin näyelijöitä &<br />

Sonja Lumme. Kaupungintalo.<br />

18.11. klo 13 KIRJALLISUUSPIIRI: Natalia Kljutsarjova,<br />

Kolmannessa luokassa. <strong>Kouvola</strong>n pääkirjasto.<br />

19.11. klo 19 SUURI MUSIKAALIKONSERTTI. Solisteina<br />

<strong>Kouvola</strong>n Teaerin näyelijöitä & Anu Hälvä.<br />

Kuusankoskitalo.<br />

21.11.–12.12. Pohjois-Kymen musiikkiopiston ooppera:<br />

Manuel de Falla: LA VIDA BREVE & EL AMOR<br />

BRUJO. <strong>Kouvola</strong>-talo.<br />

24.11. klo 19. POETRIO!. Runoja ja musiikkia. <strong>Kouvola</strong>n<br />

Teaerin klubi.<br />

25.11. klo 18 SATAKIELI. Kymi Sinfoniea, Petri Komulainen,<br />

Sinikka Sokka. Kaupungintalo.<br />

27.11. klo 12 Yleisöopastus YKSIPUNTTISET – NAI-<br />

SIA RAUTATEILLÄ –näyelyyn. <strong>Kouvola</strong>n taidemuseo<br />

Poikilo.<br />

29.11.-15.12. LUKUVUODEN PÄÄTÖSKONSERTIT.<br />

Pohjois-Kymen musiikkiopisto.<br />

1.12. klo 19. DARIO FO: JESSUS MIKÄ FARSSI! Jukka<br />

PItkäsen monologi. <strong>Kouvola</strong>n Teaerin klubi.<br />

2.12. klo 19 SCHUMANNIN SINFONIAT JA KYMI<br />

SINFONIETTA. Shinozaki, Andrew Kennedy, tenori.<br />

Kaupungintalo.<br />

15.12. klo 18 SUOMALAIS-VENÄLÄINEN LUKUPIIRI.<br />

Haanojan kirjasto.<br />

16.12. klo 13 Kirjallisuuspiiri: HERTTA MÜLLER, Matala<br />

maa. <strong>Kouvola</strong>n pääkirjasto.<br />

16.12. klo 19 KYMI SINFONIETTAN JOULUKON-<br />

SERTTI. <strong>Kouvola</strong>n Keskuskirkko.<br />

4.1. klo 19 CLAVIER TRIO <strong>Kouvola</strong>n kaupungintalon<br />

juhlasali. Järj. Pohjois-Kymen musiikkiopisto.<br />

Kirjaston tapahtumia:<br />

5.10., 19.10., 2.11., 16.11., 30.11. ja 14.12. klo 10<br />

SATUTUNTI, Lehdokin kirjasto.<br />

5.10.-14.12. klo 18 SATUTUNTI joka istai, <strong>Kouvola</strong>n<br />

pääkirjasto.<br />

6.10., 3.11. ja 1.12. klo 10 SATUTUNTI, Valkealan<br />

kirjasto.<br />

6.10., 27.10. ja 3.11. klo 18 KIRJAVINKKAUS aikuisille,<br />

<strong>Kouvola</strong>n pääkirjasto.<br />

7.10.–9.12. klo 10 SATUTUNTI joka torstai. Kuusankosken<br />

kirjasto.<br />

7.10., 21.10., 4.11., 18.11. ja 2.12. klo 10 SATU-<br />

TUNTI, Korian kirjasto.<br />

12.10., 9.11. ja 7.12. klo 10 SATUTUNTI, Voikkaan<br />

kirjasto.<br />

12.10., 9.11., 23.11. ja 7.12. klo 10 SATUTUNTI, Elimäen<br />

kirjasto.<br />

14.10., 11.11., 25.11. ja 9.12. klo 10 SATUTUNTI,<br />

Haanojan kirjasto.<br />

15.10., 12.11. ja 10.12. klo 10 SATUTUNTI, Jaalan<br />

kirjasto.<br />

5.10., 19,10., 26.10., 9.11., 16.11., 23.11., 30.11. ja<br />

7.12. klo 17.30 KOUVOLAN HISTORIA luentosarja<br />

Sakari Viinikainen. <strong>Kouvola</strong>n pääkirjasto.<br />

20.10., 10.11. ja 8.12. klo 18 LUKUPIIRI kirjallisuuden<br />

ystäville <strong>Kouvola</strong>n pääkirjasto.<br />

25.10. klo 17 VOKKI-MYYRÄT. Myllykosken kirj.<br />

30.10. klo 11 VOKKI-MYYRÄT. Valkealan kirjasto.<br />

30.10. klo 14 VOKKI-MYYRÄT. Korian kirjasto.<br />

Ysiluokkalaiset:<br />

muistaehan<br />

eä K9-kor<br />

käy meillä!<br />

<strong>Kouvola</strong>n kaupungin kulttuuritoimi - kaupunginkirjasto - <strong>Kouvola</strong>n kaupungin museot - <strong>Kouvola</strong>n Teatteri - Kymi Sinfonietta - Pohjois-Kymen musiikkiopisto

16 KETTERÄ KUMPPANI<br />

LIIKUNTASYKSY 2010<br />

<strong>Kouvola</strong>n kaupungin liikuntapalvelut • www.kouvola.fi/liikunnanohjaus<br />

OHJATUT RYHMÄT<br />

Kaikki liikuntaryhmämme löydät liikuntapalvelujen esitteestä,<br />

joita on uimahalleilla, yhteispalvelupisteissä, kirjastoissa ja<br />

liikuntatoimistossa. Esite löytyy myös nettisivuilta<br />

www.kouvola.fi/liikunnanohjaus. Lisätietoja liikunnanohjaajilta.<br />

Seuraavissa ryhmissä on vielä vapaita paikkoja:<br />

KUUSANKOSKI Lisätietoja puh. 020 615 4234<br />

Eläkeläiset ja työttömät<br />

Ma klo 11.00-11.45 lihaskunto, Kalliosuojan palloilusali<br />

Ma klo 13.00-13.45 venyttely, Kalliosuojan peilisali<br />

Ma 15.00-16.30 lentopallo, Urheilutalon palloilusali<br />

Ti 14.00-15.00 Kaukalopallo, <strong>Kouvola</strong>n Jäähalli<br />

Ke klo 11.30 vesiliikunta, uimahalli<br />

Ke klo 12.00 vesiliikunta, uimahalli<br />

Ke klo 13.30-14.15 lihaskunto, Kalliosuojan peilisali<br />

Ke klo 16.30-17.15 äijä-äksön, Kalliosuojan palloilusali<br />

To klo 7.30-8.15 vesijuoksu, uimahalli<br />

To klo 15.00-15.30 vesijuoksu, uimahalli<br />

To klo 14.00-15.00 kaukalopallo, Kuusankosken jäähalli<br />

Työikäiset<br />

Ma klo 16.30 vesiliikunta, uimahalli<br />

Ma klo 20.00 vesiliikunta, uimahalli<br />

Erityisliikunta<br />

To klo 11.45-12.30 Tuolijumppa, Kalliosuojan peilisali<br />

VALKEALA Lisätietoja puh. 020 615 7551<br />

Työikäiset<br />

Ma klo 17.30-18.15 vesiliikunta, Valkealatalon uimahalli<br />

Ke klo 17.30-18.30 ohjattu kuntosali, Valkealatalon kuntosali<br />

To klo 16.00-17.00 omatoimi kuntosali, UttiHalli<br />

Eläkeläiset ja työttömät<br />

Ti klo 13.30-14.15 vesijuoksu, Valkealatalon uimahalli<br />

To klo 11.30-12.15 venyttely, Valkealatalon painisali<br />

To klo 15.15-16 tuolijumppa, Utin koulu<br />

Erityisliikunta<br />

Ke klo 9.30-10.15 tuolijumppa, Valkealatalon disco-tila<br />

To klo 14-14.45 tuolijumppa, Aitomäen nuorisotalo<br />

JAALA Lisätietoja puh. 020 615 7625<br />

Ma tasapainoryhmä 14.45 -15.45<br />

INKEROINEN Lisätietoja puh. 020 615 6067<br />

Eläkeläiset ja työttömät<br />

To klo 9.30-10.15 vesiliikunta<br />

ELIMÄKI Lisätietoja puh. 020 615 6067<br />

Eläkeläiset ja työttömät<br />

To klo 9.30-10.30 kuntosali Mustilan koulu<br />

To klo 11.00-11.45 venyttely Elimäen kunnantalo<br />

KORIA Lisätietoja puh. 020 615 6067<br />

Ke klo 14.15-15.00 Lihaskunto, Monitoimitalo<br />

KOUVOLAN KESKUSTA<br />

Lisätietoja puh. 020 615 8342<br />

Eläkeläiset ja työttömät<br />

Ma klo 14.30-15.15 venyttely, <strong>Kouvola</strong>-talo<br />

Ti klo 12.30-13.15 vesiliikunta, Haanojan Haalin uimahalli<br />

Ti klo 13.00-13.45 venyttely, Lehdokki<br />

Ke klo 9.15-10.00 selkäryhmä, Kuntotalon palloilusali<br />

Ke klo 13.00-13.45 lihaskunto, Lehdokki<br />

To klo 10.00-10.45 tanssijumppa, Kuntotalon palloilusali<br />

To klo 11.00-11.45 venyttely, Kuntotalon palloilusali<br />

To klo 12.30-13.30 kuntosali, Urheilupuiston uimahallin kuntosali<br />

Erityisliikunta<br />

Ma klo 11.00-12.00 tasapainoryhmä, Haalin judosali<br />

Ti klo 9.45-10.15 vesiliikunta, Haanojan Haalin uimahalli<br />

Ti klo 14.00-15.00 mielenterveysryhmä, Kuntotalon palloilusali<br />

Ti klo 15.00-16.00 erityisryhmien palloilu, Kuntotalon palloilusali<br />

Ke klo 16.30-17.30 minimotorit, Sarkolan koulu<br />

Ke klo 17.30-18.30 motorit, Sarkolan koulu<br />

To klo 13.00-13.30 vesiliikunta, Haanojan Haalin uimahalli<br />

To klo 14.00-14.45 tuolijumppa, <strong>Kouvola</strong>-talon tanssisali<br />

Työikäiset<br />

Ma klo 16.30-17.15 lihaskunto, Haanojan Haalin palloilusali<br />

Ti klo 7.00-8.00 aamukuntosali, Lyseon lukion kuntosali<br />

Ke klo 7.45-8.30 vesiliikunta, Haanojan Haalin uimahalli<br />

PERHELIIKUNTA<br />

Liikuntapalvelut järjestää perheliikuntaa yhteistyössä seurojen<br />

kanssa. Perheliikunta mahdollistaa koko perheen liikkumisen<br />

samana päivänä ja kellonaikana, omissa ryhmissään.<br />

Kysy lisää terveysliikunnanohjaajalta puh. 020 615 8342.<br />

VAUHDIKASTA SYYSLOMAOHJELMAA<br />

koululaisille ja perheille viikolla 43<br />

Liikuntapalvelut järjestää syyslomalla mukavaa tekemistä eri<br />

puolilla kaupunkia: vesidiskoja, ulkoilutapahtumia, temppuratoja<br />

jne. Ohjelman valmistuttua se jaetaan kouluille ja löydät<br />

sen myös nettisivuiltamme www.kouvola.fi/liikunnanohjaus.<br />

Seuraa lehti-ilmoittelua!<br />

Lisätietoja terveysliikunnanohjaajalta puh. 020 615 8342.<br />

LAJIOPASTUKSET<br />

Lajiopastukset ovat käynnistyneet jo alkusyksystä eri puolilla<br />

kaupunkia. Syyskaudella opastuskertoja on jäljellä seuraavasti:<br />

Kuntosaliopastukset<br />

Kuntosaliopastuksessa ohjaaja opastaa laitteiden käytössä ja<br />

antaa perustietoa kuntosaliharjoittelusta.<br />

Opastus maksaa kuntosalikäynnin verran.<br />

Keskusta<br />

20.10.2010 klo 17.30-18.30 Urheilupuiston uimah. kuntosali<br />

3.11.2010 klo 17.30-18.30 Haanojan Haalin uimah. kuntosali.<br />

Ilmoittaudu puh . 020 615 8342<br />

Kuusankoski<br />

13.10.2010 klo 17.45-18.45 Kuusankosken uimah. kuntosali<br />

3.11.2010 klo 17.45-18.45 Kuusankosken uimah. kuntosali<br />

8.12.2010 klo 17.45-18.45 Kuusankosken uimah. kuntosali<br />

Ilmoittaudu puh. 020 615 7081<br />

Koria/Elimäki<br />

20.10.2010 klo 16.30-17.30 Korian monitoimitalon kuntosali<br />

Ilmoittaudu puh. 020 615 6067<br />

Vesijuoksuopastukset<br />

Vesijuoksuopastuksessa käydään läpi vesijuoksun perusteet.<br />

Opastus maksaa uimahallimaksun verran.<br />

Keskusta<br />

27.10.2010 klo 17.30-18.15 Urheilupuiston uimahalli<br />

10.11.2010 klo 17.30-18.15 Urheilupuiston uimahalli<br />

Ilmoittaudu puh. 020 615 8342<br />

Kuusankoski<br />

24.11.2010 klo 17.45-18.30 Kuusankosken uimahalli<br />

Ilmoittaudu puh. 020 615 7081<br />

Inkeroinen<br />

4.10.2010 klo 17.45-18.30 Inkeroisten uimahalli<br />

Ilmoittaudu puh. 020 615 6067<br />

Sauvakävelyopastus<br />

Sauvakävelyopastuksessa tutustutaan kävelytekniikkaan,<br />

sauvojen pituuksiin sekä sauvakävelytekniikkaan.<br />

Opastus on maksuton ja avoin kaikille kaupunkilaisille.<br />

20.10.2010 klo 15.15-16.00 Korian monitoimitalon piha<br />

Ilmoittaudu puh. 020 615 6067<br />

Kuntonyrkkeily<br />

Erinomainen kuntoilumuoto kaikenikäisille, naisille sekä miehille.<br />

Kehittää koordinaatiota, tasapainoa sekä kaikkien lihasryhmien<br />

kuntoa tasapuolisesti, erityisesti vartalon ja yläraajan<br />

lihasryhmiä. Sopii erinomaisesti istumatyötä tekeville.<br />

Kuntonyrkkeilyyn tutustuminen maksaa 3e/hlö.<br />

6.10.2010 klo 18.00-19.30 Kuusankosken kalliosuojan<br />

nyrkkeilysali. Ilmoittaudu puh. 020 615 7081<br />

Kahvakuula<br />

Kahvakuulaharjoittelu on koko kansan painonnostoa, joka<br />

sopii sekä naisille että miehille, vanhoille, nuorille ja kaikille<br />

siltä väliltä. Aloittamiseen ei tarvitse hyvää kuntoa tai urheilutaustaa.<br />

Opastus on maksuton ja avoin kaikille kaupunkilaisille.<br />

23.11.2010 klo 16.30-18.00 Lehdokin liikuntasali<br />

Ilmoittaudu puh. 020 615 8342<br />

KÄVELYTESTIT<br />

UKK-kävelytesti on tarkoitettu 20–65 -vuotiaille henkilöille ja<br />

se mittaa hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä eli<br />

hapenottokykyä. Testissä kävellään kaksi kilometriä mahdollisimman<br />

nopeasti. Kävelytestejä järjestetään kauden aikana eri<br />

kaupunginosissa. Asiakkaat saavat vapaasti valita, mihin testiin<br />

osallistuvat. Testi maksaa 6e/hlö.<br />

17.11.2010 klo 17.30 <strong>Kouvola</strong>n keskustan jäähalli<br />

Ilmoittaudu puh. 020 615 8342<br />

Sitovat ilmoittautumiset kävelytestiin ja opastuksiin vähintään<br />

viikkoa aikaisemmin. Opastuksiin ja kävelytestiin minimiosallistujamäärä<br />

on 5 henkilöä ja maksimi 20 henkilöä.<br />

LAJIOPASTUKSET JA KÄVELYTESTIT JATKUVAT<br />

KEVÄTKAUDELLA!<br />

Liikuntapalveluiden KuntoKiertue<br />

Tervetuloa liikuntasyksyn hyväntuulisiin tapahtumiin!<br />

KuntoKiertueella voit liikkua kuntosi mukaan; osallistu<br />

halutessasi kaikkiin neljään jumppaan tai vain yhteen!<br />

Jumpanvetäjinä ovat omat suositut ohjaajamme.<br />

Kiertueen ohjelmassa:<br />

* Tasapainorata ½ h<br />

* Tanssiliikunta ½ h<br />

* Kuntojumppa ½ h<br />

* Venyttely ½ h<br />

KuntoKiertueen ohjelma on maksuton ja kaikille avoin!<br />

TAPAHTUMAPAIKAT:<br />

pe 1.10. Valkealatalo, liikuntasali klo 12-14<br />

pe 8.10. Saviniemen koulun liikuntasali klo 12-14<br />

pe 15.10. Korian Monitoimitalo, liikuntasali klo 12-14<br />

pe 22.10. Jaalan palloiluhalli klo 12-14<br />

Tule mukaan liikkumaan ja tutustumaan toimintaamme!<br />

Vauva-, perhe- ja naperouinti<br />

Vauva-, perhe- ja naperouinnit ovat käynnistyneet <strong>Kouvola</strong>n<br />

uimahalleissa kesätauonjälkeen. Ryhmien vapaita paikkoja voi<br />

tiedustella, sillä kesken kauden on myös mahdollista aloittaa.<br />

Vauvauintiryhmät:<br />

Kuusankosken uimahalli lauantai klo 8.00-10.00, 4 ryhmää<br />

Haanojan Haali<br />

lauantai klo 9.30-11.30, 4 ryhmää<br />

Valkealatalon uimahalli lauantai klo 9.30-11.30, 4 ryhmää<br />

Inkeroisten uimahalli lauantai klo 9.00-10.30, 3 ryhmää<br />

Uintiryhmät ovat kestoltaan 30 min.<br />

Vauvauinti aloitetaan 3-5 kk ikäisenä, painoa tulisi olla 5 kg.<br />

Uusille mukaan tuleville järjestetään pakollinen INFO-tilaisuus.<br />

Infoista ilmoitetaan kaupungin nettisivuilla. Vauvauinnit kestävät<br />

1-1½ ikävuoteen asti.<br />

Perhe- ja naperouintiryhmät:<br />

Kuusankosken uimahalli perjantaisin klo 18.00-19.30, 3 ryhmää<br />

Haanojan Haali lauantaisin klo 11.30-12.30, 2 ryhmää<br />

Valkealatalon uimahalli lauantaisin klo 11.30-12.00, 1 ryhmä<br />

Inkeroisten uimahalli, lauantaisin klo 10.30-11.00, 1 ryhmä<br />

Kuusankosken uimahallissa 45 min. / ryhmä,<br />

ja muissa halleissa 30 min. / ryhmät.<br />

Perhe- ja naperouinti on vauvauinnin jälkeistä aikaa. Ryhmään<br />

tuleminen ei kuitenkaan edellytä vauvauinnissa käymistä. Naperouintiin<br />

voivat osallistua yleisesti 1–3 -vuotiaat, Kuusankosken<br />

uimahallissa 1½-5 vuotiaat. Naperouinnissa on oltava mukana<br />

yksi aikuinen/napero.<br />

Vauva-, perhe- ja naperouintikausi:<br />

syyskausi 14.8.–18.12.2010 ja kevätkausi 8.1.–28.5.2011<br />

aloitus- ja päättymisajat saattavat vaihdella halleittain<br />

Vauva-, perhe- ja naperouintien yhteyshenkilö:<br />

Marja Puolakka, puh. 020 615 4235<br />

UIMAOPETUS<br />

<strong>Kouvola</strong>n kaupungin uimaopettajat huolehtivat<br />

v. 2010-2011 ensisijaisesti koulutoimen uimaopetuksesta<br />

kaupungin 1.–2. vuosiluokkien oppilaille sekä 1.–6.<br />

vuosiluokkien pienryhmille ja erityisluokille, kaikissa<br />

uimahalleissa. Kesäaikana uimaopettajat pitävät sekä<br />

yleisiä uimakouluja että rantauimakouluja.<br />

Yleiset uimakoulut<br />

Syyskaudella 2010-2011 iltapäivä- ja iltauimakouluja<br />

<strong>Kouvola</strong>ssa järjestävät<br />

• Vesiliikunta Virtaus: vesipeuhulat, alkeis-, jatko- ja<br />

tekniikkauimakoulut, aikuisten kurssit,<br />

puh. 050-572 7273 ark. klo 10-15<br />

www.virtaus.net<br />

• Valkealan Kajon voimistelujaosto: alkeis- ja<br />

jatkouimakoulut, puh. 040-834 7004<br />

www.valkealankajo.fi<br />

• <strong>Kouvola</strong>n Uimarit: vesipeuhulat, alkeisvesirallit, vesirallit<br />

ja aikuisten uintitekniikka, puh. 040-770 0356<br />

www.kouvolanuimarit.net<br />

Uimakouluja järjestetään kaikissa kaupungin<br />

uimahalleissa.<br />

VERTAISOHJAAJAKOULUTUS KOUVOLASSA<br />

Perjantaina 5.11. ja 12.11. klo 8-16<br />

Oletko kiinnostunut vertaisohjaamisesta?<br />

Vertaisohjaajat ovat ohjattaviensa ikätovereita, tuntevat heidän<br />

kiinnostuksen kohteensa ja madaltavat ihmisten liikunnan aloittamisen<br />

kynnystä. Vertaisohjaajakurssi on tarkoitettu alkaville<br />

vetäjille sekä liikunnan harrastajille ja kaverien kannustajille.<br />

Tämä kurssi on loistava yhteisen ohjaamisen opinpolun aloitus,<br />

joka kannustaa, antaa vinkkejä ja voimaa ohjaushetkiin.<br />

Vertaisohjaajana toimiminen antaa sinulle uusia ystäviä,<br />

virikettä arkipäivään ja mahdollisuuden oman kunnon hoitoon<br />

yhdessä muiden ryhmäläisten kanssa. Vertaisohjaajakoulutusta<br />

tuetaan jatkossa vuosittaisilla ohjaajien ideapäivillä.<br />

Koulutuksen sisältö:<br />

• Teoriaa liikunnasta<br />

• Tietoa ohjauksesta<br />

• Kuntosaliharjoittelun perusteet<br />

• Alkulämmittelyn ja loppuverryttelyn tärkeys<br />

• Taukoliikunta ja tuolijumppa liikkumismuotona<br />

• Koulutuksesta saat monipuolisia harjoituksia, ohjaustaitoa,<br />

tietoa voima- ja tasapainoliikunnasta sekä ideoita liikuntatuokioihin.<br />

Hinta: 80e/henkilö/2pv, sisältää kirjallisen materiaalin.<br />

Vieraileva luennoitsija Ikäinstituutista Helsingistä.<br />

Kokoontumispaikka: Jäähallin luentosali<br />

Tarvitset mukaan: Muistiinpanovälineet, sisäliikuntavarusteet<br />

sekä -kengät.<br />

Ilmoittautumiset ja lisätiedustelut:<br />

Sirkku Pusa, liikunnanohjaaja puh. 020 615 8436

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!