Sisältää elinkeinoliitteen - Kouvola
Sisältää elinkeinoliitteen - Kouvola
Sisältää elinkeinoliitteen - Kouvola
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
14<br />
KIEHTOVA KAUPUNKI<br />
<strong>Kouvola</strong>sta Sveitsinjuuston portti Pietariin<br />
Kuva: Kari Nuolingon kokoelmat<br />
Mikkeliläisen Kari Nuolingon<br />
<strong>Kouvola</strong>n kaupunginmuseon kuvaarkistolle<br />
lainaamien valokuvien<br />
taustoja selvitettäessä kävi ilmi, että<br />
nykyisen <strong>Kouvola</strong>n alue on ollut todellinen<br />
sveitsiläisten juustomestarien<br />
varhaisen invaasion tyyssija.<br />
Kyseiset juustontuottajat perustivat<br />
lisäksi <strong>Kouvola</strong>ssa 19.8.1900 alan<br />
ensimmäisen taustaorganisaation:<br />
Suomen Juustonvalmistajayhdistyksen,<br />
jonka ensimmäinen julkaisu<br />
”Suomen juusto” sisältää paljon<br />
mielenkiintoista täkäläistä historiaa<br />
1850-luvulla alkaneesta sveitsiläisvyörystä.<br />
Kansanomainen juustonvalmistus<br />
on ollut vanhastaan monipuolista,<br />
ja Suomea pidettiinkin jo<br />
1500-luvulla Tukholman maitotaloustuotteiden<br />
varastoaittana. Sveitsiläisten<br />
juustomestareiden tulo Suomeen<br />
taas liittyi sekä kartanoiden<br />
teollistamisen pioneeritoimintaan<br />
että rajattomasti kaikenlaisia maitotaloustuotteita<br />
nielleeseen Pietarin<br />
suurkaupungin imuun.<br />
Sveitsiläiset emmental-juuston<br />
valmistajat olivat jo siitä lähtien,<br />
kun Napoleon 1812 hyökkäsi Venäjälle,<br />
pyrkineet tuotteineen Pietarin<br />
markkinoille. Venäjän kotimaan<br />
markkinoita suojaamaan asettamat<br />
korkeat tuontitullit rajoittivat<br />
kuitenkin vientiä. Tässä suhteessa<br />
Suomi oli erityisasemassa, koska<br />
täältä vienti Pietariin oli tullivapaata.<br />
Toisaalta Venäjälle perustetuissa<br />
juustomeijereissä oli karjanhoito ja<br />
hygienia niin alkeellisella kannalla,<br />
että Sveitsinjuuston valmistajat hakeutuivat<br />
mieluummin Suomeen.<br />
Kangaspuilla kudotaan<br />
valaisevaa kangasta<br />
verhoon tai huonekaluun.<br />
Trendikkään turvaliivin tai<br />
kaulahuivin kudotuista<br />
uumenista löytyy<br />
heijastavaa lankaa. Myös<br />
videonauhat, kahvipaketit<br />
kuin maitotölkitkin<br />
kelpaavat kangaspuille.<br />
Tuota ja paljon muuta on kehitellyt<br />
ja toteuttanut taiteen maisteri,<br />
tekstiilisuunnittelija Riikka Komonen.<br />
Hän on vuoden vuorotteluvapauden<br />
sijaisena Kansalaisopiston<br />
Voikkaan kutomolla tuomassa uusia<br />
tuulia mm. kangaspuilla kutomiseen.<br />
- Funktionaaliset eli ”lisätoiminnon”<br />
sisältävät tekstiilit ovat minun juttuni.<br />
Kangas voi valaista, heijastaa,<br />
kosteuttaa tai vaikkapa hoitaa. Kun<br />
kankaasta tehdään trendikkäitä,<br />
Ensimmäinen sveitsiläinen<br />
juustomestari Rudolf Klossner<br />
(1824–1914) tuli Suomeen vuonna<br />
1855, kun poikkeuksellisen monipuolinen<br />
karjatalouden kehittäjä,<br />
Sippolan kartanon isäntä Alexander<br />
von Daehn kutsui hänet perustamaan<br />
kartanoonsa juustomeijeriä.<br />
Aikalainen sveitsiläinen juustonvalmistaja<br />
Constantin Bernhard<br />
kuvaili suomalaisten luottamuksen<br />
saavuttanutta ja tuleville muuttajille<br />
tietä tasoittanutta Klossneria tähän<br />
tapaan: ”Muistan vielä, kuinka hän<br />
aina hienotunteisesti teroitti mieleeni<br />
velvollisuuden tuntoa. Tämä henkilö,<br />
joka päältäpäin näytti tavalliselta<br />
työntekijältä, joka lujasti tarttuen<br />
kiinni likaisempaankin työhön, hääri<br />
aamusta iltaan hikiotsassa ja paita<br />
märkänä, oli samalla suuri opettaja<br />
ja ammattinsa luoja.”<br />
Sippolan meijerin juusto saavuttikin<br />
legendaarisen maineen niiden<br />
kahden vuosikymmenen aikana, jolloin<br />
Klossner toimi sen mestarina.<br />
Kun Klossner kutsuttiin 1873<br />
valtion meijerihoidon neuvojaksi,<br />
hänen seuraajakseen Sippolan kartanon<br />
juustomestariksi tuli sveitsiläinen<br />
Gottfried Knutti (1847–<br />
1900).<br />
Sippolan ja 1856 Kurkijoen Tervussa<br />
aloitetun juustonvalmistuksen<br />
jälkeen seuraavaksi sveitsiläisiä<br />
juustomestareita kutsuttiin vuosina<br />
1862–1867 yksinomaan af Forsellessuvun<br />
omistamiin Elimäen kartanoihin<br />
ja Iitin Perheniemeen.<br />
Vuonna 1864 aloittivat juustomeijeritoiminnan<br />
Elimäellä Moision<br />
kartanossa muuan Tschabald,<br />
Kuva: <strong>Kouvola</strong>n kaupunginmuseon kuva-arkisto<br />
Myllylän kartano Villikkalassa oli eräs Elimäen tärkeimmistä Sveitsinjuuston<br />
tuottajista.<br />
Mustilassa Johan Bühler, Peippolassa<br />
Samuel Gertsch sekä veljekset<br />
Kristian Stauffer Myllylässä ja Petter<br />
Stauffer Villikkalassa – kaikki Sveitsin<br />
kansalaisia.<br />
Seuraavana vuonna Moisiossa oli<br />
meijeristinä Johan Baumgartner ja<br />
Villikkalassa Melchior Bristschgi.<br />
Vuonna 1867 tuli Moisioon veljessarjan<br />
kolmas lenkki Jakob Stauffer<br />
ja Iitin Perheniemessä aloitti Johan<br />
Treuthardt. Siten yhdestätoista ensimmäisestä<br />
sveitsiläismestarista<br />
peräti yhdeksän sijoittui nykyisen<br />
<strong>Kouvola</strong>n alueen kartanoihin.<br />
Sippolan Hovin ja Elimäen viiden<br />
kartanon: Moision, Peippolan, Mustilan,<br />
Myllylän ja Villikkalan lisäksi<br />
sveitsiläisvetoista juustotuotantoa<br />
harjoitettiin vähän myöhemmin nykyisen<br />
<strong>Kouvola</strong>n alueella myös Anjalan<br />
Rabbelugnissa ja Muhniemellä,<br />
Jaalan Kimolan Ilonojalla sekä Sippolassa<br />
von Daehnien omistamassa<br />
Liikkalan Pekin sivukartanossa.<br />
Sveitsistä Bernin kantonin Simmentalista<br />
lähteneen Staufferin<br />
suvun historiaa on selvitellyt Seppo<br />
Rahkonen. Staufferin perheen viidestä<br />
pojasta kolme: Kristian, Petter<br />
ja Jakob tulivat kaikki juustomestareiksi<br />
Elimäelle. Myös seitsemästä<br />
tyttärestä kolme muutti perheineen<br />
Suomeen. Muutto käynnistyi aikana,<br />
jolloin suuren perheen työnsaanti<br />
katovuosien koettelemassa<br />
Sveitsissä oli vaikeuksissa. Seudun<br />
kirkkoherra oli saanut kirjeen Elimäeltä,<br />
missä jo oli pari juustomestaria<br />
kartanoiden palveluksessa ja nyt<br />
juustonvalmistajia kaivattiin lisää,<br />
sillä juuston menekki Pietariin oli<br />
kovaa.<br />
Kristian ja Petter Stauffer olivat<br />
25- ja 21-vuotiaita isänsä hoitamassa<br />
kylän meijerissä oppinsa saaneita<br />
juustonvalmistajia Suomeen tullessaan.<br />
Vuonna 1867 perässä muuttanut<br />
nuorin veli Jakob Stauffer oli<br />
hänkin muuttaessaan 21-vuotias.<br />
Isä kannusti muuttoon ja kirkkoherran<br />
tarjotessa matkarahat ja reittiohjeet<br />
Staufferin juustomestarien<br />
suku sai alkunsa Elimäellä. Vanhin<br />
pojista avioitui Elimäellä ensimmäisen<br />
Suomeen tulleen sveitsiläismestarin<br />
Rudolf Klossnerin tyttären<br />
kanssa, mutta nuoremmat veljekset<br />
löysivät vaimokseen suomalaiset<br />
talontyttäret.<br />
nuorekkaita ja yksilöllisiä tuotteita<br />
niissä yhdistyy huvi, hyöty ja esteettisyys,<br />
summaa Komonen.<br />
Työt tekstiiliteollisuudessa projektipäällikkönä,<br />
tutkijana, luennoitsijana<br />
ja yrittäjänä ovat viitoittaneet<br />
Komosen taiteellista tietä. Ideoita<br />
häneltä löytyy roppakaupalla muuttaa<br />
toisen jäte toisen raaka-aineeksi.<br />
Vanhoista verhoista, lakanoista,<br />
liinoista, huovista ja vaatteista voi<br />
kutomalla muuttaa omaa ja sukunsa<br />
historiaa uuteen mielekkäämpään<br />
muotoon. Ja kierrätyshän se on päivän<br />
sana kaikessa nykyään.<br />
- Arvostan toki täällä aiemmin kudottuja<br />
perinteisiä kangaspuutöitä<br />
mattoja, poppanoita, pöytäliinoja,<br />
saaleja yms. Nyt haluan saada kutomolle<br />
myös nuorempaa uutta väkeä.<br />
Syksyllä meillä on ohjelmassa mm.<br />
huivit, kassit, reput, ponchot, hihaja<br />
hartiahuivit heijastavalla ja mitä<br />
mielikuvituksellisemmilla materiaaleilla.<br />
Ja tietty kaikki trendikkäästi<br />
ja nuorekkaasti.<br />
Kevääksi on suunnitelmissa riippumattoja,<br />
paneeliverhoja ja sisustustekstiilejä.<br />
- Hiukan syyhyttäisi kokeilla siiman<br />
käyttöä paneeliverhoissa tai ainakin<br />
uudenlaisissa tyylikkäämmissä hyttysverhoissa.<br />
Nykyiset kaupan suihkuverhotkin<br />
kaipaisivat uusia ideoita.<br />
Katsotaan mitä mietintämyssyssä<br />
kehittyy, ideoi Komonen.<br />
Komosen opastuksella ja värikkäillä<br />
ideoilla kangaspuukudonta<br />
soveltuu niin lapsille, nuorille kuin<br />
jo konkarikutojillekin. Tästähän<br />
saattaa syntyä aivan uudenlainen<br />
kutomabuumi, jossa materiaaliksi<br />
kelpaa lähes mikä vaan. UA<br />
Kuvassa on Sippolan Hovin juustomestarina vuosina 1901–1914 toiminut<br />
Johan Jakob Knutti perheineen.<br />
Sveitsiläiset juustomestarit<br />
toimivat aluksi kartanoiden palkkalaisina,<br />
mutta kun Turkin sodan<br />
aikana vuosina 1877–1878 juustonmyynti<br />
tyrehtyi, alkoivat juustomestarit<br />
Jakob Staufferin esimerkkiä<br />
noudattaen vuokrata kartanoiden<br />
meijereitä omissa nimissään itsenäisinä<br />
yrittäjinä.<br />
Vuonna 1888 kaikki Staufferin<br />
kolme veljestä hankkivat Rahkosen<br />
mukaan oman maatilan, jolta saatiin<br />
pääosa juustotuotannon maidosta.<br />
Alkuvaiheessaan 1860–1880-luvuilla<br />
juustomeijeritoiminta keskittyi<br />
Kymenlaakson ohella etenkin<br />
Itä-Uudenmaan ja Karjalan kannaksen<br />
kartanoalueille, mistä oli<br />
helppoa toimittaa juustoja Pietarin<br />
markkinoille.<br />
Alkuvaikeuksien jälkeen sveitsiläisiä<br />
juustomestareita muutti Suomeen<br />
tasaista tahtia niin, että vuosina<br />
1860–1919 tänne sanotaan heitä<br />
tulleen noin 150. Kirjassa ”Suomen<br />
juusto” esitetty juuston vientikehitys<br />
näyttää, kuinka vienti pysyi melko<br />
tasaisena alle 50 000 kilon määrissä<br />
aina 1890-luvun alkuvuosiin<br />
asti, jolloin vientimäärät kaksin- ja<br />
kolminkertaistivat muutamassa<br />
vuodessa. Tasaisemman nousun<br />
jälkeen vientimäärät kohosivat<br />
vuodesta 1903 lähtien yhtäkkisesti<br />
yli 500 000 kilon vuositasolle. KS<br />
Voikkaan kutomolla heijastelee tyylikkäästi<br />
Kuva Johanna Andersson<br />
Kansalaisopiston kutomo<br />
Voikkaan Seuratalolla<br />
maanantaina klo 9–12 tai<br />
17–20. Ilmoittautumiset ja<br />
lisätietoja Riikka Komoselta<br />
puh. 020 615 4076 tai riikka.<br />
komonen@kouvola.fi<br />
Heijastava kaulaliinan loimessa ja kutimessa on valkoista heijastavaa lankaa,<br />
joka näkyy vain pimeässä. Narulla sidottua liinaa höyrytetään mehumaijassa<br />
tunti ja siihen saadaan trendikäs ryppyinen kuosi, kertoo Riikka<br />
Komonen.
Change language