toistokatetrointi - Astra Tech

More documents

Recommendations

Info

Lääkärin strategiana tulisikin Leppilahden mukaan olla matalan riskin potilaiden tunnistaminen ja heidän kohdallaan välittömän hoidon välttäminen, sillä kymmenen vuoden seurannassa ei radikaalihoidosta ole hyötyä heidän kohdallaan. Tämä asia olisi Leppilahden mukaan syytä kertoa potilaalle, joka altistetaan hoidoille. Viivästetty radikaalihoito ei myöskään näillä matalan riskin potilailla heikennä ennustetta, joten heidän hoidossaan tulisikin panostaa ensisijaisesti seurantaan. Tomaatti ja kala apuna ennaltaehkäisyssä Hoitojen lisäksi on syytä kiinnittää huomiota ennaltaehkäisyyn, sillä elintavoilla on erittäin suuri merkitys eturauhassyövän kehittymiselle. Skandinaviassa eturauhassyövän ilmaantuvuus on 10-kertainen Japaniin verrattuna, ja kuolleisuus on Skandinaviassa 6-kertainen Japaniin verrattuna. Myös Välimeren maissa eturauhassyöpäkuolleisuus on puolet pienempi kuin Skandinaviassa. Tutkimusten mukaan 50-vuotiailla yhdysvaltalaisilla ja japanilaisilla on yhtä paljon muutoksia, mutta Japanissa muutokset kehittyvät harvemmin syöväksi. Kyse on geenien sijaan nimenomaan elintavoista, sillä Yhdysvaltoihin muuttaneilla japanilaisilla riski nousee nopeasti paikalliselle tasolle. Useissa terveystutkimuksissa on todettu mm. tomaattien sisältävän lykopeenin sekä kalan syönnin suojaavan eturauhassyövältä. Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA-E) estävät syöpäsolujen kasvua, mutta useat suomalaiset eivät saa tarpeeksi näitä rasvahappoja. Leppilahti muistuttaa, että ravitsemusmuutosten lisäksi myös liikunta ja painonhallinta vaikuttavat merkittävästi eturauhassyövän etenemiseen. Milloinkaan ei ole myöhäistä aloittaa terveempiä elämäntapoja. Tietyt edut tulevat heti ilmi, esimerkiksi tupakoinnin lopettamisesta on välitöntä hyötyä. Suurimmat hyödyt saavutetaan kuitenkin pitkällä aikajänteellä. Leppilahden mukaan liikunnan, tomaattien ja kalan syönnin tuomat hyödyt tulevat esille noin viiden vuoden kuluttua elämäntapamuutoksesta. Urologisen hoidon organisointiin on panostettu Virtsaamisvaivoista kärsivän on hyvä asua Seinäjoella Monilla paikkakunnilla tuskaillaan pitkien hoitojonojen ja hoidon organisoinnin kanssa. Miten organisoida hoito niin, että se olisi kustannustehokasta ja potilaan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla toteutettua? Seinäjoella on onnistuttu löytämään vastauksia näihin kysymyksiin. Hoitojonot urologian puolella ovat lyhyet ja kokopäiväinen uroterapeutin vastaanotto madaltaa kynnystä kääntyä hoitohenkilökunnan puoleen kysymyksiä herättävissä tilanteissa. REPORTAASI ”Meillä Seinäjoella on jo 1990-luvun puolivälistä lähtien pyritty systemaattisesti arvioimaan väestön urologinen hoitotarve kokonaisuudessaan. Olemme miettineet, miten paljon erilaisia toimenpiteitä tarvitaan ja millaisia resursseja niiden järjestäminen vaatii. Analysoimme jatkuvasti mm. lähetteiden määrää, poliklinikkakäyntejä, leikkausten määrää sekä sitä, paljonko lääkäreitä tarvitaan”, toiminta-aluejohtaja, ylilääkäri Mikael Leppilahti kertoo. ”Kysynnän ja tarjonnan tasapaino on jo pitkään ollut kohtuullinen. Meidän ei tarvitse toimia palokuntamentaliteetilla niin, että hoidamme vain päälle kaatuvat tapaukset. Tasapaino on mahdollistanut sen, että pystymme pysähtymään miettimään pulmakohtia”, Leppilahti jatkaa. Urologien tuki on tärkeää uroterapeuttitoiminnalle Yksi toiminnan osa-alue, jonka roolia ja organisointia on mietitty Seinäjoella, on uroterapeutin vastaanotto. Kirsti Toivosen hoitamasta kokopäiväisestä uroterapeutin vastaanotosta on positiivisia kokemuksia. ”Kävin uroterapeuttikoulutuksen vuonna 2002, ja seuraavana vuonna aloitettiin uroterapeuttitoiminta. Aluksi vastaanotto oli kahtena päivänä viikossa, ja siitä toiminta laajeni vähitellen kokopäiväiseksi. Toiminta oli aluksi urologian osaston alaista, mutta viime vuoden alusta lähtien se on ollut hallinnollisesti kirurgian poliklinikan alaisuudessa”, uroterapeutti Kirsti Toivonen kertoo ja toteaa, että toimintaa oli helppo lähteä pyörittämään, kun taustalla oli urologien tuki. ”Pidän uroterapeutin panosta todella tärkeänä, koska lääkäreillä ei ole resursseja, eikä myöskään osaamista moniin hyvin tärkeisiin asioihin. Potilaat tarvitsevat informaatiota, jonka he ymmärtävät, ja kärsivällistä neuvontaa. Me lääkärit saatamme olla toisinaan liian lääke- ja temppukeskeisiä. Onkin iso riski, että vuorovaikutus potilaan kanssa jää riittämättömäksi ja keskitymme liiaksi johonkin elimeen. Uroterapeutti tuo olennaista inhimillisyyttä tähän toimintaan”, Leppilahti toteaa. Vastaanotolla näkyy eturauhassyöpäpotilaiden lisääntyminen Toivonen muistelee, että silloin kun uroterapeuttitoimintaa käynnistettiin, eniten ohjausta tarvitsivat radikaali prostatektomia leikkaukseen tulevat potilaat. Potilasmäärät ovat kasvaneet toiminnan lisääntymisen myötä ja eturauhassyöpäpotilaat ovat yhä suurin uroterapeuttia työllistävä potilasryhmä. ”Meillä on sellainen käytäntö, että kun potilas on saanut tiedon eturauhassyövästä, lääkärit ohjaavat hänet vastaanotolleni hoidonohjauskäynnille. Vastaanottotoiminnan
toistokatetrointi sivu 11 lisäksi järjestämme eturauhassyöpäpotilaille ensitietopäiviä vastaavia kuntoutuspäiviä. Alueellisia ja paikallisia koulutuksia on järjestetty myös muille potilasryhmille”, Toivonen kertoo ja muistuttaa kirjallisten töiden vievän myös oman aikansa. Toiminnan seuraamiseksi myös uroterapeutin toiminnasta laaditaan vuosittain toimintakertomus, jossa on eritelty potilaskäynnit. Motivointi on katetrointiopetuksen A ja O Toiseksi suureksi potilasryhmäksi Toivonen mainitsee toistokatetrointiopetukset, jotka tapahtuvat hänen vastaanotollaan, jos tiedetään, että se on potilaan tilanne huomioiden mahdollista polikliinisella käynnillä. Jos potilas ikänsä tai sairauksiensa takia tarvitsee pidemmän harjoittelujakson toistokatetrointia opetellessa tai hän asuu kaukana sairaalasta, otetaan potilas osastolle harjoittelemaan. ”Motivointi on tärkeää toistokatetroinnin opetuksessa ja siitä lähdetäänkin liikkeelle. Jos potilas epäröi toistokatetrointia, yritän perustella hyötynäkökohtia ja kertoa, ettei se ole yhtä hankalaa kuin moni potilas aluksi ajattelee. Useat epäillen suhtautuneet ovatkin kokeilun jälkeen sitä mieltä, ettei katetrointi ole lainkaan paha juttu. On myös paljon niitä, jotka suhtautuvat valmiiksi myönteisesti ja tietävätkin jonkin verran toistokatetroinnista. Tällaisia ovat usein esimerkiksi MS-potilaat”, Toivonen kertoo ja jatkaa: ”Osa iäkkäistä ihmisistä saattaa pitää kestokatetria helpompana, kun sille ei tarvitse tehdä mitään. Toistokatetrointia on kuitenkin opetettu 80-vuotiaillekin. Monille katetroinnin tarjoama vapaus toimii tärkeänä motivaattorina. Katetrointiopetuksen jälkeen potilaat voivat soittaa, jos mieleen tulee kysyttävää. Monet heistä soittavatkin jäännösvirtsamääristä, katetrointitiheydestä tms.”. Toivonen käy opettamassa katetrointia myös Seinäjoen keskussairaalan osastoilla, erityisesti kirurgisilla ja sisätautiosastoilla. Pääasiassa opetettavat ovat aikuisia, mutta myös muutamia alle 10-vuotiaita on ollut opetettavana. Lapsipotilaita on kuitenkin vähän, ja iso osa heistä hoidetaan Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, missä hoidetaan myös katetrointiopetus. Potilaan lähdettyä vastaanotolta Toivonen soittaa aina hoitotarvikejakeluun ja varmistaa, että potilaalle on saatavilla katetreja. Toivonen vastaa mielellään myös hoitotarvikejakelusta ja kotisairaanhoidosta tuleviin esimerkiksi katetrointia koskeviin kysymyksiin. ”Niitä tulee kuitenkin hyvin vähän. Ehkä kynnys soittaa ja kysyä ei ole kovin matala. Kyse ei ole siitä, etteikö tiedontarvetta olisi. Kerrankin toistokatetroiva potilas soitti varmistaakseen, miten asia on, kun hoitaja oli hänelle sanonut, että samaa katetria voi käyttää neljäkin kertaa, kun sen pesee katetrointikertojen välissä”. Osaamisen keskittämisestä on hyötyä Seinäjoen kokemukset kokopäiväisestä uroterapeutin vastaanotosta ovat positiivisia. Asiantuntemuksen keskittyminen on hyvä asia, sillä on niin potilaille kuin hoitohenkilökunnallekin helpotus, kun on yksi taho, jonka puoleen voi kääntyä. Uroterapeutti Kirsi Toivonen ”Organisoinnin kannalta on tärkeää, että toiminnan taustalla on työnantajan tuki. Toiminnan käynnistäminen ja kehittäminen on ollut helppoa, kun tämänkaltainen uroterapeuttitoiminta on ollut urologeista lähtevää”, Toivonen kertoo ja kiittelee Seinäjoen nuorta urologikaartia. Esimerkiksi toistokatetroinnin opetuksen on todettu toimivan parhainten paikkakunnilla, joissa yksi ihminen vastaa siitä. Toivonen on samaa mieltä siitä, kuinka tärkeää toistokatetrointiopetuksen keskittäminen on. ”Osastolla saattaa olla sijaistyövoimaa, jolle opetus voi olla ihan uusi tilanne, ja tällöin monet asiat saattavat jäädä huomioimatta. Kun olin osastolla töissä, pahimmillaan oli neljä opetettavaa yhtä aikaa kaiken muun osastotyön ohessa. Siinä tulee kiireen tuntu, kun tietää, kuinka paljon muita töitä on vielä tekemättä. Aikaa ei voinut varata toistokatetrointiopetukseen niin paljon kuin nyt, ja se näkyi mm. potilaiden motivoinnissa. Nyt voin tehdä opetuksen kaikessa rauhassa ja huomioida potilaan yksilönä”, Toivonen kertoo. ”Minulta kysytään aika paljon apuvälineistä, esimerkiksi urinaaleista, inkontinenssisuojista ja katetripusseista. Uroterapeuttikoulutuksen myötä olen saanut sellaista tietoa, joka ei ole vielä tavoittanut osastojen henkilökuntaa”, Toivonen jatkaa. ”Potilailla on turvallisempi olo, kun on tietty tuttu henkilö, jolta voi kysyä asioita. Tällöin kynnys ottaa yhteyttä on mahdollisimman matala. Kokopäiväinen uroterapeutti tuo vakautta toimintaan. Pyrimme myös siihen, että hoitava lääkäri pysyisi samana kontrollikäynnillä, mutta valitettavasti niin ei ole. Onneksi on kuitenkin tuttu uroterapeutti, jonka puoleen kääntyä”, Leppilahti korostaa.
Page 1 and 2: toistokatetrointi sivu 1 Nro 14 Tam
Page 3 and 4: toistokatetrointi sivu 3 Pyörätuo
Page 5 and 6: toistokatetrointi sivu 5 sa liikunt
Page 7 and 8: toistokatetrointi sivu 7 Mistä tie
Page 9: toistokatetrointi sivu 9 “Lykopee
Page 13 and 14: toistokatetrointi sivu 13 nyt oivan
Page 15 and 16: toistokatetrointi sivu 15 lopputuot

toistokatetrointi - Astra Tech

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?