toistokatetrointi - Astra Tech

toistokatetrointi sivu 9
“Lykopeeni ja omega-3-rasvahapot suojaavat eturauhassyövältä.”
Toistokatetroinnin myötä infektioalttius ja
virtsankarkailu vähenevät, rakon ylivenyminen
estyy, takaisinvirtauskomplikaatiot
vähenevät sekä päästään eroon kestokatetreista
ja vaipoista ja siten myös hajuhaitoista.
Toistokatetroinnin myötä iho pysyy siistinä
ja terveenä, yöunen laatu paranee ja kaiken
kaikkiaan elämänlaatu paranee.
Toistokatetroinnin edellytyksenä on normaali
virtsaputki ja muu anatomia, se, että
rakon tilavuus on yli 100 ml, sekä potilaan
oma motivaatio ja kyky ymmärtää katetroinnin
tarkoitus ja tekniikka. Jos vanhus
katetroi itse, on edellytyksenä myös käsien
motorinen valmius.
Ennen leikkaushoitoa on syytä
kokeilla fysioterapiaa
Virtsankarkailua voidaan joutua hoitamaan
leikkauksella. Osastonlääkäri Seppo Harjula
kertoi inkontinenssin leikkaushoitomahdollisuuksista.
TVT-leikkaus tuli Seinäjoen
keskussairaalassa käyttöön vuonna 1998 ja
on sen jälkeen syrjäyttänyt muut operaatiotekniikat.
TVT-leikkauksen etuja on se, että
kyseessä on nopea, pieni leikkaus, jonka
vuoksi potilas joutuu olemaan sairaalassa
alle 24 tuntia. Syntyvät kudosvauriot ovat
pieniä ja normaalit aktiviteetit ovat mahdollisia
heti leikkauksen jälkeen.
90–95 % naisista on tyytyväisiä vuoden kuluttua
leikkauksesta ja tyytyväisyysluvut
ovat lähes samat seitsemän vuotta myöhemmin.
TVT-leikkaus on myös kustannuksiltaan
edullisempi, hinta on noin 30 % avoleikkauksen
hinnasta. Harjula kertoi omia
kokemuksiaan TVT-leikkauksista, joita on
tehty Seinäjoella yhteensä noin 1000. Vakavilta
komplikaatioilta on vältytty ja potilaat
ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä.
Vanhuksilla leikkaushoidon tulokset ovat
jonkin verran huonompia kuin nuoremmilla.
Harjulan mukaan iäkkäiden ihmisten
kohdalla leikkaushoito kannattaa, jos
kyseessä on tahaton virtsankarkailu ruumiillisen
ponnistuksen yhteydessä. Ennen
leikkaushoitoa on kuitenkin syytä kiinnittää
huomiota altistaviin tekijöihin, kuten
estrogeenin puutteeseen, ylipainoon, tiettyihin
lääkkeisiin, krooniseen yskään ja
työergonomiaan sekä kokeilla konservatiiviset
keinot eli lääkehoito, lihasharjoittelu,
elektrostimulaatio, vaginakuulat ja inkontinenssi-renkaat.
Olennainen merkitys hoidossa on myös fysioterapialla.
Fysioterapeutti Sari Hepouro
kertoi virtsa- ja ulosteinkontinenssin fysioterapeuttisesta
hoidosta, jonka aluksi tehdään
haastattelu ja tutkimus ongelmien
kartoittamiseksi. Alkukartoituksen jälkeen
tehdään hoitosuunnitelma, ja terapia aloitetaan
eniten haittaavista oireista. Terapiakertoja
kertyy 4–10 ja näiden aikana potilasta
opastetaan kotiharjoittelussa.
Bakteerikasvusto virtsassa
yleistyy iän myötä
Virtsatieinfektiot ovat keskeinen infektioongelma
vanhusten hoidossa. Vanhusten
virtsatieinfektioihin liittyy erityispiirteitä,
niinpä hoitosuosituksissa käsitelläänkin
vanhuksia erikseen. Infektiolääkäri Jukka
Saikun mukaan iäkkäistä naisista 30–50 %:
lla ja miehistä 15–30 %:lla on oireetonta
bakteerikasvua virtsassa. Bakteerikasvua
edistää vanhuksilla mm. estrogeenin puute
ja prostataeritteiden väheneminen. Diabeteksen
kaltaiset perussairaudet vaikuttavat
myös asiaan, ja bakteerikasvu lisääntyy
yleiskunnon heikkenemisen myötä.
Tällaisessa tapauksessa hoidosta ei ole hyötyä,
sillä oireeton bakteerikasvu virtsassa ei
vaurioita munuaisia, pahenna inkontinenssia,
vaikuta kokonaisennusteeseen, eikä hoito
estä uusiutumista. Saikku korostaakin,
että bakteerikasvu virtsassa ei oikeuta virtsatieinfektiodiagnoosiin.
Virtsatieinfektiossa
potilaan virtsaaminen on kivuliasta tai muuten
vaikeutunutta, potilaalla on kuumetta ja
mahdollisesti lisääntynyt virtsaamispakko,
alavatsakipuja, munuaisseudun arkuutta tai
uutena oireena virtsainkontinenssi.
Infektiotilanteessa lääke valitaan aina virtsan
bakteeriviljelyn herkkyysmäärityksen
mukaan. Harkitsemattomalla antibioottien
käytöllä altistetaan sivuvaikutuksille
ja lisätään resistenttien kantojen muodostumista.
Esimerkiksi laitoshoidossa antibiootit
vaikuttavat koko yksikön bakteereihin.
Vanhusten virtsatieinfektioiden estoon on
melko vähän keinoja. Saikun mukaan estolääkitys
on harvoin tarpeen, eikä sitä tulisi
käyttää potilailla, joilla on kestokatetri. Ehkäisyssä
auttaakin kestokatetreista luopuminen
ja runsas juominen, erityisesti karpalomehulla
uskotaan olevan vaikutusta
virtsatieinfektioiden vähenemiseen.
Eturauhassyöpä
– tärkeä on hoitaa, mutta
ylihoitoa tulee välttää
Iäkkään miehen eturauhassyöpää käsittelevässä
esityksessään toiminta-alueen johtaja
Mikael Leppilahti nosti esille mielenkiintoisia
näkökulmia seulontojen vaikutuksesta
sekä osoitti sen, että suomalainenkin mies
voi vaikuttaa eturauhasvaivoihinsa kiinnittämällä
huomiota ruokavalioonsa.
Leppilahden mukaan ihmisiä pelotellaan
eturauhassyöpätapausten lisääntymistä kuvaavilla
käyrillä. Tapausten määrä on noussut,
mutta kuolleisuus on pysynyt samana
1990-luvulta lähtien. Vuonna 2004 eturauhassyöpiä
todettiin 3,5 kertaa enemmän
kuin miesten uusia keuhkosyöpiä. Samana
vuonna kuitenkin keuhkosyöpään kuoli
2 kertaa niin paljon miehiä kuin eturauhassyöpään,
joka ei siis ole vakavin miesten
syövistä, vaikka yleisin onkin.
Leppilahden mukaan eturauhassyöpädiagnooseja
tehdään myös löydöksistä, joista
diagnoosia ei tarvitsisi tehdä. Seulonnassa
havaitaan paljon nimenomaan matalan
riskin tapauksia, joita on valtaosa yli 70-
vuotiaista, joille tehdään diagnoosi. Heillä
diagnoosi ei yleensä johda syöpäsairauteen.
Matalan riskin potilaita on noin 45 % diagnoosin
saaneista. 40 % on keskisuuren riskin
potilaita ja korkean riskin potilaita on 15 %.
Leppilahden mukaan resursseja pitäisi keskittää
korkean riskin potilasryhmän hoitamiseen,
sillä lääkäreiden ammatillinen velvollisuus
on välttää ylihoitoa.
jatkuu