Sisukas - henkilöstölehti N:o 1/2012 - AGCO Power

Edessä edelleen isot haasteet | sivut 3-5
Diesel
- tulevaisuuden voimanlähde
| sivut 6-7
Ennustettu emissiolainsäädäntö maittain vuonna 2017
HENKILÖSTÖLEHTI
N:o 1/2012
ISSN 1459-7047
Kasvun haasteet säteilevät myös luottamusmiesten
toimenkuviin | sivut 8-9
Kuva: Martti Vaalahti/ TMP Advertising Oy
Jorma Heikkilän "saappaisiin" astui uusi
myynti-insinööri Petri Salminen | sivu 10
1 N:o 1/2012 | maaliskuu

HENKILÖSTÖLEHTI | n:o 1/2012
Sisällys
3 - 5
HUIPPUVUOSI 2011
- Edessä edelleen isot haasteet
Melkoinen
ponnistus!
6 - 7
Diesel
- tulevaisuuden voimanlähde
12
Jatkuva Parantaminen
- mahdollisuus tutustumisiin
Hyvä työ -Pidempi työura
AGCO kouluttaa
Sisulaiset opiskelevat ja kehittävät osaamistaan
13
APS
8 - 9
Kasvun haasteet säteilevät myös
luottamusmiesten toimenkuviin
14
Laatunurkka
Yli 60 vuotta sisukkuutta
Tulta päin Rapidex -ruiskuin
Vieraita tehtaalla
Laskiaisyllätys
Kiitokset
10
Takana ensimmäinen vuosi GenPowexilla:
"Asiantuntijuus näkyy kaikessa tekemisessä"
15
Kunniamerkkejä ansioituneille sisulaisille
Sisukas Salhoja voitti vaikeudet
11
Terveydeksi
- Entäpä jos lopettaisin!
16
Uutta väkeä, tehtävänvaihdoksia
ja eläkkeelle jääneitä
Sisua on se....
HENKILÖSTÖLEHTI
2

HUIPPUVUOSI
Edessä edelleen isot haasteet
Teksti: Ulla Aurio
AGCO SISU POWERin Linnavuoren tehtaalla valmistettiin viime vuonna
ennätysmäärä moottoreita. Myytyjä moottoreita kirjattiin kaikkiaan
33 338 kappaletta. Se on toistaiseksi kaikkien aikojen huippuluku.
Vuonna 2011 Sisussa saavutettiin myös tehtaan historian suurin liikevaihto,
joka oli 275 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 24 %.
Moottoritehtaan talousjohtajan Seija Saarisen mukaan menneen vuoden
aikana AGCO SISU POWERissa ylitettiin kirkkaasti sekä rahalliset että
määrälliset ennusteet.
– Mennyt loppuvuosi oli jokaisella
tehtaamme osastolla jännittävä.
Ns. varastomoottoreiden
aiheuttama paine säteili
kaikkialle.
– Usko ihmisiin, usko sisulaisiin
ja usko tekijöihimme oli kyllä
vahva, mutta silti on myönnettävä,
että välillä hirvitti. Varmasti
monia. Kysymys oli siitä,
miten selvitämme juuri ne lukuisat
käytännön haasteet, jotka
oli ylitettävä ja miten toimittajat
pysyvät aikatauluvaatimuksissamme
ja pystyvät selviytymään
omista komponenttitoimituksistaan.
Haasteemme olivat
suuret ja vaativat, toteaa talousjohtaja.
– Mutta me onnistuimme.
Miten ja miksi Siihen kysymykseen
on yksiselitteinen vastaus:
Onnistumisen mahdollistivat SI-
TOUTUNEET SISULAISET. Asetettujen
tavoitteiden saavuttaminen
ja jopa niiden ylittäminen
perustui siihen, että kaikilla tasoilla
ja osastoilla sisulaiset tekivät
parhaansa, sanoo Seija Saarinen
painokkaasti. Hän myöntää,
että linnavuorelaiseen onnistumiseen
liittyviä lukuja on ollut
ilo esitellä myös konsernin johdolle.
– Olemme toiminnallamme
lunastaneet paikkamme, olleet
sanamme mittaisia ja tehneet
sen, minkä lupasimme. Sitä arvostetaan
luonnollisesti konsernin
johdossakin korkealle, kertoo
talousjohtaja.
Näkemisen vaikeus
Vaikka vuosi on vaihtunut ja uusi
alkanut, ei AGCO SISU POWE-
RIssa mikään mennyt Seija Saarisen
mukaan kuitenkaan poikki. -
Viime vuoden kysyntä on kantanut
budjetoitua kovemman kiireen
myös tämän vuoden puolelle.
Onnistumishaasteemme
ovat siis edelleen kovat. Kaikista
suurin haaste on kuitenkin se,
miten nähdä pitemmälle tulevaan
tilanteessa, jossa yksi analyytikko
ennustaa yhtä, toinen
toista ja vielä kolmas kolmatta.
Globaalin kehityksen arvioiminen
on tällä hetkellä erityisen
haastavaa, tietää Saarinen.
Seija Saarisen mukaan AG-
CO SISU POWERIssa on nyt kuitenkin
varauduttu aikaisempia
vuosia huomattavasti paremmin
myös mahdolliseen taantumaan.
– Teimme ennen joululomalle
jäämistä konsernin talousjohtajien
kanssa yhdessä suunnitelmat
ja laskelmat sen varalle,
että maailman talous kääntyy
laskuun ja myyntivolyymimme
putoavat. Toisin sanoen olemme
ottaneet opiksi vuodesta
2009, jolloin varasuunnitelmia
ei ollut. Silloinkin olimme
tosin Sisussa edelläkävijöitä ja
ryhdyimme taantuman yllätettyä
toimenpiteisiin monia muita
huomattavasti aikaisemmin.
Parhaimmillaan alkanut vuosi
eli vuosi 2012 näyttää Seija
Saarisen mukaan Linnavuoressa
erittäin positiiviselle.
– On varsin mahdollista, että
saavutamme toisen hyvän vuoden
heti perään. Olemme budjetoineet
tälle vuodelle 31 000
moottoria. Kun otetaan huomioon,
että meillä oli viime
vuonna tuotannossa 5 000 varastomoottoria,
on tämän vuoden
luku todellisuudessa muutama
tuhat moottoria enemmän
kuin viime vuonna.
– Kuluvan vuoden tahti on
tehtaassa kuitenkin – niin uskon
– tasaisempaa ja normaalimpaa
kuin viime vuonna. Ei
myöskään niin kuristavaa ja raskasta,
uskoo Seija Saarinen. Silti
hän "lupaa" tulevillekin vuosille
uusia varastomoottoreiden
aiheuttamia piikkejä.
– Päästövaatimusten muuttuessa
me tulemme olemaan
muutoksessa mukana, talousjohtaja
sanoo.
Lähdemme seuraavilla sivuilla
kierrokselle, jossa kuulemme
moottoritehtaan eri osastojen
johtajien kommentteja menneen
vuoden huippuhetkistä ja
saavutuksista sekä heidän näkemyksiään
alkaneen vuoden
haasteista.
Jatkuu seuraavalla sivulla
3 N:o 1/2012 | maaliskuu

EERO TOMI
Toimitusjohtaja
Melkoinen
ponnistus!
Jatkoa edelliseltä sivulta
1. Mikä oli vuoden 2011 merkittävin onnistuminen/
asia/tapahtuma osastollasi
2. Kenelle kuuluu kiitos
3. Mikä on osastosi tai edustamasi toimintaalueen
suurin haaste vuodelle 2012
Koko tehdasta ajatellen parasta 2011 oli, että pystyimme
yhdessä toimittajiemme kanssa nostamaan tuotannon
syksyn aikana hetkellisesti jopa hieman yli virallisen kapasiteettimme.
Tämä oli melkoinen ponnistus erityisesti
tuotannossa, kunnossapidossa ja logistiikassa. Monenlaista
erityistä toimenpidettä sen toteuttamiseksi piti tehdä
mutta siinä onnistuttiin. Jälleen kerran pystyimme toteuttamaan
asiakkaidemme toiveet ja siten mahdollistamaan
heidän ja sitä kautta omistajamme AGCO:n menestyksen.
KARI AALTONEN
Johtaja
Moottoreiden tuotekehitys
PETRI LAAKKONEN
Johtaja
Henkilöstö
V12
Tuotekehitys
1. Vuonna 2011 merkittävin tapahtuma oli
ensimmäisten V12- moottoreiden toimitus
asiakkaalle.
2. Kiitos kuuluu suunnitteluosastolle sekä
moottoriasentajille.
3. Suurin haaste vuonna 2012 ovat Tier 4Final
-protomoottorit (valmistus, testaus ja toimitus).
HANNU LAUTAMÄKI
Johtaja
GenPowex & Liiketoiminnan
kehittäminen
1. Loppuvuonna Genpowexin kauppa
alkoi kaydä. Samoin APS –tietoisuus alkoi
levitä organisaatiossa.
2. Henkilöstölle ja APS -asiaan vihkiytyneelle
joukkueelle.
3. Tuottavuuden ja kapasiteetin nosto
koko henkilöstön avulla APS-työkaluilla.
Viime vuonna Kiinan
Genpowex -tehdas
käynnistyi ja teki
positiivisen taloudellisen
tuloksen.
GenPowex
164
Henkilöstö
1. 164 uutta tuntipalkkaista työntekijää
palkattu vuonna 2011
valmistamaan moottoreita ja
tekemään niihin osia.
2. Kaikille ja erityisesti Kristiina
Revolle.
3. Vahvistaa olemassa olevia ja
kehittää uusia prosesseja, joilla
esimiehet voivat varmistaa
joukkueensa hyvän työsuorituksen.
HENKILÖSTÖLEHTI
4

KARI LYYTIKÄINEN
Johtaja
Moottori-, osaja
hammas-
pyörä-
valmistus
Toimituspiikki
toteutui
Valmistus
1. Syksyn 2011 varastomoottorien toimituspiikin
toteutus ja merkittävä yhteishengen kohoaminen.
2. Kaikille tuotannon sisukkaille työntekijöille.
3. APS -toimintamallin täydellinen käyttöönotto.
TEUVO MEHTÄNEN
Johtaja
Hankinnat ja logistiikka
1. Vuoden 2011 merkittävimpiä onnistumisia
olivat suuren moottorimäärän ja uusien
tuotteiden toimitukset. Lisäksi vuonna
2011tehtiin lukuisia kustannusten
alentamisprojekteja, joilla vahvistetaan
moottoreiden kilpailukykyä.
2. Kiitos kuuluu kaikille Logistiikan,
Oston, Tuotannon ja Tuotekehityksen
henkilöstölle, sekä tietenkin toimittajille,
jotka mahdollistivat uusien
tuotteiden ja moottoreiden ennätysmäärän
toimittamisen meidän
asiakkaillemme.
Moottorimäärät
ja uusien
tuotteiden
toimitukset!
Hankinnat
3. Vuoden 2012 suurin haaste on valmistautuminen vuoden 2013 volyymin
kasvuun.
MIKA MOISIO
Johtaja
Laatu
Asiakkaiden laadun
paraneminen
Laatu
1. Merkittävintä laadunkehityksessä oli kahden
suurimman asiakkaan parantunut laatutaso.
2. Kiitos kuuluu koko tehtaan henkilöstölle.
3. Suurin haaste on Beauvaisin tehtaan lisääntyvät
moottorimäärät. Nykyinen, viimevuosina parantunut
laatutaso ei vieläkään riitä. Erityisesti
Ranskaan Beauvaisin tehtaalle menevien moottoreiden
laadun kehittämiseksi täytyy ponnistella
jatkuvasti.
JUHA TERVALA
Johtaja
Moottoreiden myynti ja
markkinointi
1. Ennustimme mielestäni hyvin
vuoden 2011 volyymit ja kustannukset,
jotka osaltaan edesauttoivat
hyvän tuloksen saavuttamiseen.
Haastavista tilanteista huolimatta
saimme pidettyä asiakkaittemme
rattaat pyörimässä ja toimitettua
ennätysmäärän moottoreita
maailmalle.
2. Minun tytöille ja pojille. Yli osastorajojen
haluaisin kyllä vielä kiittää
tuotantoa loppuvuoden uskomattomista
saavutuksista.
Loppuvuoden
2011 moottorivolyymista
esimakua
tulevien vuosien
haasteille
3. Tier 4 Final -asiakasprojektien menestyksellinen johtaminen.
Kiinaan laajentuvan moottorituotantomme tukeminen.
JUKKA VAPPULA
Johtaja
Jälkimarkkinointi: moottorit, varaosat, huolto- ja takuuasiat
Kaksinumeroinen
prosentuaalinen
kasvu
Jälkimarkkinointi
1. Jälkimarkkinoiden moottorien liikevaihdon kasvu oli 21 % edellisvuodesta ja AGCOn ulkopuolisen
varaosamyynnin kasvu 10 % huolimatta pienenevästä moottorikannasta.
Tulokset ovat loistavia erityisesti, kun tiedetään, minkälaiset haasteet meillä oli sisäisesti (esim.
osien saatavuus) ja ulkoisesti (mm. varaosakaupan rakennemuutos) voitettavinamme.
2. Tavoitteet ovat meidän yhteisiä ja kaikilla Jälkimarkkinoinnissa on osansa näiden tulosten
saavuttamisessa. Jonkin osa-alueen puuttuessa tulokset eivät vuosi toisensa perään paranisi.
3. Haasteena on jatkaa olevien ja tulevien muutoksien hallittua läpivientiä, jotta voimme yhä kehittää
ja kasvattaa liiketoimintaamme sekä tarjota edelleen positiivisia kokemuksia jakeluketjuumme
ja asiakkaillemme.
5 N:o 1/2012 | maaliskuu

Teksti: Ismo Hämäläinen
Diesel – tulevaisuu
Henkilöautoissa hybridikäyttöjen vähitellen yleistyessä on noussut esiin kysymys
myös maatalouskoneiden tulevaisuuden voimanlähteestä sekä sen kehityksestä.
Tämä pitää sisällään myös kysymyksen siitä, onko diesel jatkossakin
työkoneiden energialähde vai korvaantuuko se jollain muulla, kilpailukykyisemmällä
vaihtoehdolla. Eri työkonevalmistajilla on meneillään tutkimusprojekteja,
joissa pyritään selvittämään, mikä on työkoneisiin parhaiten soveltuva
voimanlähde tulevaisuudessa.
Teimme projektin, jossa selvitettiin mahdollisia vaihtoehtoja
tulevaisuuden voimanlähteeksi sekä millainen
seuraavan sukupolven tuoteperhe voisi olla.
Samalla tehtiin katsaus globaalin päästölainsäädännön
kehitykseen sekä kilpailijoidemme strategioihin.
Juuri valmistuneen selvityksen mukaan dieselmoottori
pitää edelleen pintansa seuraavien kahdenkymmenen
(20) vuoden aikana maatalouskoneiden
pääasiallisena voimanlähteenä. Tämä ei liene kovinkaan
suuri yllätys, kun ottaa huomioon maatalous-
ja työkoneiden toiminnan ja moottorin kuormituksen.
Dieselin etuna on ehdottomasti suuri energiatiheys.
Vaihtoehtoina on puhuttu ajoneuvojen sähköistyksestä,
maa- tai nestekaasun sekä vedyn käytöstä
polttoaineena. Liikkuvien työkoneiden sähköistyksen
esteenä on akkuteknologian rajallisuus. Akkujen
paino ja hinta nousevat huomattavan suuriksi
kun on tarve varastoida energiaa riittävän toiminta-ajan
ja – säteen turvaamiseksi.
Myöskin kaasut soveltuvat varsin huonosti korkeasti
kuormitettujen maatalouskoneiden energialähteeksi.
Kuten kuvasta 2. nähdään, varsinkin vety
tarvitsee moninkertaisen tilavuuden verrattuna dieselpolttoaineeseen.
Raakaöljyn riittävyydestä on käyty keskustelua jo
vuosikymmeniä ja sama spekulointi jatkuu edelleen.
Nykytietämykseen pohjautuvat ennustukset antavat
ymmärtää, että raakaöljyä riittäisi ainakin tämän
vuosisadan loppuun. Tämän takia öljy-yhtiöt ovat kehittäneet
synteettisiä dieselpolttoaineita. On luontevaa
kehitystä, että synteettisen dieselin käyttö kasvaa
koko ajan. Ennustetaankin, että 50 vuoden ku-
"Onko diesel jatkossakin
työkoneiden energialähde
vai korvaantuuko se jollain
muulla"
Kuva 1. Tarvittava massa yhtä kilowattituntia vastaavaa energiasisältöä
kohti. Diesel 0.08 kg, suklaa 0,17 kg, litium-ioni akku 4 kg.
HENKILÖSTÖLEHTI
6

den voimanlähde
"On luontevaa kehitystä, että synteettisen dieselin käyttö kasvaa koko ajan."
luttua tieliikenteen käyttämästä energiasta 50 % tulee
biopohjaisista polttoaineista. Tuohon arvioon sisältyy
myös maatalouskoneiden käyttämä energia.
Euroopan ja Pohjois-Amerikan osalta emissiolainsäädäntö
ei tällä tietoa ole tiukkenemassa vuoden
2015 jälkeen typen oksidien suhteen. Partikkelipäästöjen
osalta on keskusteltu partikkelien lukumäärän
rajoittamisesta. Tämä vaatimus tulee tieliikennepuolelle
Euro VI:n myötä vuoden 2013 alussa. Käytännössä
se tarkoittaa sitä, että DPF:stä eli hiukkassuodattimesta
tulee pakollinen osa pakokaasun jälkikäsittelylaitteistoa.
Muu maailma seuraa eurooppalaista emissiolainsäädäntöä,
mutta viiveellä. Mm. Brasilia on ilmoittanut
vaativansa Stage 3A -tasoisen hyväksynnän vuoden
2017 alusta yli 130 kW:n teholuokassa.
Kuva 2. Tarvittava neste- tai kaasutilavuus kilowattituntia kohti
Kuva 3. Ennustettu emissiolainsäädäntö maittain vuonna 2017
7 N:o 1/2012 | maaliskuu

Teksti: Ulla Aurio
Uusia, mutta eivät untuvikkoja
Kasvun haasteet säteilevät myös
luottamusmiesten toimenkuviin
Mika Ovaskainen on yli 400 Metalliliittoon kuuluvan
sisulaisen työntekijän pääluottamusmies. Janne
Ojala on AGCO SISU POWERin noin 90 toimihenkilön
luottamusmies. Ja Ville Yli-Jama on moottoritehtaan
ylempien toimihenkilöiden luottamusmies.
Ylempiä toimihenkilöitä on Linnavuoressa noin 100.
Nämä kaikki luottamusmiehet ovat suhteellisen uusia
tehtävässään, mutta eivät silti mitään untuvikkoja.
Sekä Mikalla, Jannella että Villellä on ollut mahdollisuus
harjaantua tuleviin ja vaativiin haasteisiinsa
ennakkoon edeltäjiensä rinnalla tai muissa aikaisemmissa
luottamustehtävissä.
Mika Ovaskaiseen, Janne Ojalaan ja Ville Yli-Jamaan siis luotetaan.
Heidän kunkin työkaverit ovat antaneet miehille valinnallaan valtuutuksen
valvoa työlainsäädännön ja työehtosopimusten sekä muiden
työnantajan ja työntekijöiden välisten sopimusten noudattamista työpaikalla,
heillä on tehtävänsä kautta oikeutus edustaa työntekijöitä
yhteistoimintaneuvotteluissa ja työpaikkakohtaisessa paikallisessa
sopimisessa ja heillä on muun muassa velvoite tiedottaa jäsenille
ammattiliiton toiminnasta.
Minkälaisia miehiä olette omasta mielestänne
Yli-Jaman Ville pitää itseään avoimena, sosiaalisena ja rehellisenä miehenä,
joka pystyy puhumaan asioista suoraan. Ovaskaisen Mika sanoo
olevansa omasta mielestään sosiaalinen, avoin ja rehellinen suomalainen
mies. Ojalan Janne sanoo hänkin olevansa sosiaalinen, myös
oikeudenmukainen ja oikeudentuntoinen. Jokainen miehistä on sitä
mieltä, että he tarvitsevat tehtävissään usein jämäkkyyttä ja rohkeutta.
Ja nämäkin ominaisuudet miehissä ilmiselvästi asuvat.
HENKILÖSTÖLEHTI
8

Miten te, Mika, Janne ja Ville haluatte
toimia, jotta olisitte saamanne luottamuksen
arvoisia
Mika: Haluan toimia lakia ja
säädöksiä noudattamalla, tasapuolisesti
ja tasavertaisesti
kaikkia kohtaan. Pidän tärkeänä,
että toiminta on avointa
ja rehellistä.
Janne: Siitä lähdetään, että lakia ja sopimuksia
noudatetaan. Olen ehkä jossakin
mielessä eräänlainen
kontrolleri. Itselläni on,
ja pitääkin olla mielenkiintoa
ja halua ottaa asioista
selvää, kouluttautua ja tietää
sisällöt. Haluan pitää
itseni jyvällä asioista.
Ville: Pidän tärkeänä, että edustamallani
henkilöstöryhmällä on tunne, että he voivat
kaikki tulla esittämään mielipiteitään ja ehdotuksiaan
minulle. Toivon, että he luottavat
myös siihen, että toimin
aktiivisesti asioiden edistäjänä
ja paikallisena sopijana sekä
osallistun tiiviisti niihin projekteihin,
ryhmiin ja neuvottelukuntiin,
joihin minut on tehtävääni
liittyen kutsuttu.
Avoimuutta, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä
voi lisätä jokainen sisulainen
omalta osaltaan, mutta miten
Janne: Mieleeni tulee väistämättä
sanonta "kohtele toista
niin kuin haluaisit, että sinua itseäsi
kohdellaan".
Ville: Ja kun opimme puhumaan
me-muodossa ja
olemaan kiinnostuneita toistemme
tekemisestä ja antamaan
arvostuksen muidenkin
työlle, olemme jo pitkällä.
Mika: Heikomman huomioon
ottaminen on välttämätöntä
hyvän yhteisön rakentamisessa.
Toisesta välittäminen,
kaverin jeesaaminen
ja olkapään tarjoaminen
oikeaan aikaa voi
olla juuri se tapa, jolla estetään
lähimmäisen masentuminen, vakavampi
ahdistus, lamaantuminen tai muu sairastuminen.
Työkaverin tilan huomaamisesta
voi olla hänelle arvaamaton hyöty.
Mitä luottamushenkilön työ
käytännössä on
Mika: Olen eräänlainen äänitorvi johdon
suuntaan. Tehtaalla pyrin kiertämään mahdollisimman
paljon työntekijöiden joukossa,
kuuntelen ja kyselen sekä ohjaan ihmisiä asioineen
omien osastojensa luottamusmiesten
puheille. Se on se oikea marssijärjestys. Osastojen
"luottojen" kanssa tapaamme
kuukausittain kokouksissamme,
mutta myös muuten. Päätökset
teemme yleensä porukalla.
Vuorovaikutuksemme on hyvin
aktiivista. Keskusteluyhteys on
myös erittäin hyvä ja aktiivinen talon johdon
suuntaan. Tässä tehtaassa voi puhua hyvästä
vuorovaikutuskulttuurista.
Janne: Koska olen toiminut tehtävässäni
vasta vuoden alusta, hakee toimintamme
luonnollisesti vielä uomiaan,
mutta erittäin hyvässä hengessä on lähdetty
liikkeelle. Tarkoitus on lisätä vuorovaikutusta
toimihenkilöryhmän
kanssa ja kannustaa kaikkia asioiden
aktiiviseen esille ottamiseen.
Ville: Jatkamme Peltolan Raijan ja Hämäläisen
Ismon perinnöksi jättämää tapaa pitää
tiiviisti ja aktiivisesti yhteyttä sekä jäsenistöön
että johtoryhmään päin, se kulttuuri
siis jatkuu. Toimin myös yhteistyössä
ylempien toimihenkilöiden
oman yhdistyksen Sidit ry:n
hallituksen kanssa.
Miten te luottamusmiehet jatkatte
lausetta: "Meidän moottorimme
ovat..."
Mika: ...maailman parhaita maatalouskäyttöön
tarkoitettuja dieselmoottoreita.
Ja kun vielä ajattelemme, miten
monen ihmisen, perheen,
alihankkijan ja heidän perheittensä
ja monen muun
leivästä tässä on kysymys,
niin puhumme todellakin
merkittävästä kokonaisuudesta.
Ville: …huippusuunnittelun
ja maailman parhaan tuotannon
tuloksia, ydinosaamisemme
ylpeydenaiheita.
Janne: …maailman
parhaita, nyt ja
tulevaisuudessa!
Päätehtävänne nyt ja lähitulevaisuudessa
Ville: Koska viime vuosi oli niin kova, toivon,
että pääsemme käymään mahdollisimman
pian entistä syvällisempää keskustelua johdon
kanssa siitä, mitä viime vuoden suurilla
uhrauksilla saavutettiin ja miten tämä alkanut
vuosi jatkuu.
Omalta osaltani haluan lisäksi madaltaa
kynnystä tulla keskustelemaan ja ottaa yhteyttä
minuun niin edunvalvontakysymyksissä
kuin muissakin
asioissa. Pyrkimykseni on
valottaa omaa toimenkuvaani
ulospäin ja lisätä kaikella tavalla
läpinäkyvyyttä.
Janne: Kyllä, kasvukivut ovat todella
nähtävissä. Isossa talossa on
myös tärkeää, että hyvä keskusteluyhteys
eri osastojen ja hallien
välillä saadaan toimivaksi.
Itseni tutuksi tekeminen on
yksi lähiaikojen tehtävistäni.
Mutta tärkeintä kaikesta on
pohtia, miten ihmiset jaksavat
tässä tahdissa, sillä tuskin tämä meno
tästä tulevaisuudessakaan pehmenee. Jaksaminen
on olennainen kysymys.
Mika: Olen samaa mieltä.
Kuormitus on ollut viime vuoden
lopulla huolestuttavan
kova ja jaksaminen näin ollen
on suuri haaste tätä vuotta
ajatellen.
Haluan myös tehdä kaikkeni
avoimen kulttuurin lisäämiseksi,
yhteistyön kasvattamiseksi joka
tasolla ja hallien välisen tasavertaisuuden
vahvistamiseksi. Siinä meillä on vielä
paljon haastetta.
Kuin yhdestä suusta nämä moottoritehtaan
luottamushenkilöjärjestelmän ykkösmiehet
toivovat, että vanhat ja väärät asenteet suhteessa
luottamusmiestoimintaan olisivat jo
kertakaikkisesti ohi.
– Vastakkaisuuksien aika on mennyttä, he
toteavat.
– Yhteistyössä ja yhdessä tekeminen on tätä
päivää, Ville, Mika ja Janne painottavat.
– Emme ole sellaisia ay-äänitorvia, jotka
yrittävät viekkaudella tai vääryydellä vedättää
asioita oman mielemme mukaisesti ja yhden
ryhmän eduksi. Maailma on muuttunut ja
me toimimme tässä muuttuneessa maailmassa
yhteisiä pelisääntöjä noudattaen ja kaikkinaiseen
hyvään työtyytyväisyyteen tähdäten.
9 N:o 1/2012 | maaliskuu

Teksti ja kuvat: Martti Vaalahti/ TMP Advertising Oy
Petri Salminen myy tuotteita,
joihin voi itsekin luottaa.
Takana ensimmäinen vuosi GenPowexilla:
”Asiantuntijuus näkyy kaikessa tekemisessä!”
Myynti-insinööri Petri Salminen, 30,
aloitti työnsä GenPowexilla alkuvuodesta
2011. Vanhat konkarit perehdyttävät
uuden osaajasukupolven palvelemaan
asiakkaita entistäkin paremmin.
Jorma Heikkilän jäädessä eläkkeelle GenPowexiin
tarvittiin uutta voimaa. Alkuvuodesta
2011 ”Jorman saappaisiin” astui uusi myynti-insinööri
Petri Salminen. Oulusta kotoisin oleva
Petri työskenteli aiemmin Stora Enson projektityöntekijänä.
Insinööriksi hän valmistui vuonna
2009. Petri on opiskellut Tampereella, joten
kaupunki on tuttu jo entuudestaan.
– Tätä väliä on tullut sahattua kerran jos toisenkin.
Monesti saavuin töihin suoraan yöjunasta,
Petri muistelee. Luonnossa liikkuminen
ja liikunnallisuus lienee jaksamisen salaisuus.
– Päädyin GenPowexille hakiessani kiinnostavaa
ja haasteellista sähköalan työtä. Olen tyytyväinen
tehtävääni, sillä työnkuvaani kuuluvat
paitsi projektit, myös myynti ja osaltaan suunnittelutyö.
Monipuolisuus ruokkii kiinnostusta,
Petri toteaa.
Uusi ura alkoi Heikkilän perehdytyksessä
vaativan armeijaprojektin parissa. Petrin työnkuvaan
kuuluvat myös merikoneiden ja niin
sanottujen perusprojektien myynti OEM- ja
pumppukoneita lukuunottamatta.
– Myös myynti lähtee pikku hiljaa vauhtiin,
kun omat projektit ovat lähteneet pyörimään,
Petri jatkaa.
Positiivinen vuosi
– Kuluneiden kuukausien aikana jo talon tuotteisiin
tutustuminen on ollut kiinnostavaa. Sähköpuoli
on entuudestaan tuttua asiaa, mutta
moottoreista riittää paljon uutta opittavaa.
Myyntityön ja laskennan opettelu on antoisaa,
Petri kertoo.
– Olen vakuuttunut GenPowexin osaamisesta.
Asiantuntemus näkyy kaikessa tekemisessä,
tuotteet ovat hyviä ja niitä osataan tehdä kohteeseen
kuin kohteeseen, hän toteaa. Kaikkea
tätä tarvitaan, sillä GenPowexin asiakaskunta
on erittäin laaja koostuen sekä julkisesta että
yksityisestä sektorista.
Entä miten talossa on suhtauduttu uuteen
työntekijään
– Porukka on ottanut minut hienosti vastaan;
yhteishenki on hyvä ja nuoria huomioidaan.
Vanhat osaajat ovat esitelleet uudet kasvot asiakkaalle
ja näin pitkän linjan kontaktit saavat
luontevaa jatkoa, Petri kiittelee.
Asiakkaille Petri toivottaa hyvää syksyä ja
terveiset: – Ottakaa rohkeasti yhteyttä. Myyn
mielelläni tuotteita, joiden laatuun luotan täysin!
(Haastattelu on julkaistu aikaisemmin GenPowexin
asiakaslehdessä, jonka sisällöstä ja ulkoasusta vastaa
TMP Advertising Oy)
HENKILÖSTÖLEHTI
10

Entäpä jos lopettaisin! Tätä ajatusta on hautonut epäilemättä
mielessään lähes jokainen tupakoitsija, kuka päivittäin,
kuka kuukausittain, kuka useammin, kuka harvemmin.
Jokainen tupakoitsija tietää, että polttaminen on terveysriski
ja useimmat tupakoitsijat tuntevat riskit konkreettisesti
kehossaan.
Kaikilla sauhuttelijoilla on tiedossaan sekin, että ympäristömme
ei suinkaan aina tunne suurta riemua savun
sekaan joutuessaan tai tumppien tuoksua haistellessaan.
Entäpä siis, jos lopettaisin nyt!
Tupakoinnin lopettaminen kannattaa. Se on tieteellisesti
todistettu ja asian allekirjoittavat myös
AGCO SISU POWERin terveysaseman lääkäri ja sairaanhoitajat.
He kaikki lupaavat omalta osaltaan tukea ja antaa apuansa
kaikille niille sisulaisille, jotka päättävät lähteä savuttomalle
matkalle.
Ohessa kahden suomalaisen
asiantuntijan näkemyksiä tupakoinnista
ja tupakoinnin
lopettamisesta:
Lopettaminen kannattaa
Tupakointi on yleisin estettävissä oleva kuolleisuuden
aiheuttaja länsimaissa. Tupakointi vaikuttaa
koko elimistöön ja lisää vaaraa sairastua mm.
sydän- ja verisuonitauteihin, keuhkoahtaumaan,
erilaisiin syöpiin ja osteoporoosiin. Joka toinen
tupakoija kuolee ennenaikaisesti tupakan aiheuttamiin
sairauksiin, ja kaikista kuolemista noin
14 % johtuu tupakasta. Tupakointi laskee odotettavissa
olevaa keski-ikää jopa 10 vuodella.
Tupakoinnin lopettamisen jälkeen nikotiinin kohottama
verenpaine ja sydämen syke alkavat normaalistua
nopeasti. Häkäkaasun hävittyä elimistöstä
keuhkoputkien supistustila alkaa laueta muutamassa
päivässä. Verenkierto alkaa parantua joidenkin
viikkojen kuluttua, ja yskä ja hengitysvaikeudet
vähenevät 3–9 kuukauden kuluttua. Tupakoinnin
lopettaminen vähentää koettua stressiä, ja
lopettamisen jälkeen unen laatu paranee ja määrä
kasvaa. Sydänveritulpan vaara puolittuu vuodessa
ja keuhkosyövän kymmenessä vuodessa lopettamisen
jälkeen.
Keuhkoahtauman eteneminen hidastuu ja taudin
ennuste paranee.
Lopettamiseen liittyvät ongelmat
Tupakoinnin lopettaminen aiheuttaa useimmille
vieroitusoireita, jotka voivat olla fysiologisia, psykologisia,
käyttäytymiseen liittyviä tai sosiaalisia
vaikutuksia.
Vieroitusoireita voi hoitaa lääkkeillä, joista yksinkertaisin
on nikotiinikorvaushoito. Nikotiinin lisäksi
vieroitushoidon tueksi on saatavilla muita lääkkeitä.
Tupakoinnin lopettaminen voi vähentää energian
tarvetta 150–200 kilokaloria vuorokaudessa.
Jos ruokatottumukset pysyvät ennallaan, alkaa lisäkiloja
kertyä vähitellen Siksi lopettamiseen on
tärkeää liittää myös ruoan säännöstely ja liikunnan
lisääminen.
(Lääkärikirja Duodecim,
yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma)
Tupakka tuhoaa keuhkokudosta
Tunnetuin tupakkasairaus on varmasti
keuhkosyöpä. Se onkin syöpätaudeista
tärkein ehkäistävissä oleva syöpämuoto,
sillä 90 % keuhkosyövistä aiheutuu tupakoinnista.
Keuhkosyöpä on Suomessa
miesten tauti, vajaa kolmasosa todetaan
naisilla. Naisten tupakointi alkoi
yleistyä 1970-luvulla, ja nyt keuhkosyöpä
on yleistymässä.
Vuosittain keuhkosyöpään sairastuu
1 600 miestä ja 670 naista.
Toinen tupakan aiheuttama tauti on
keuhkoahtaumatauti Keuhkojen pienet
rakkulat alkavat rikkoutua ja syntyy laajentuneita
keuhkorakkuloita, jotka johtavat
keuhkolaajentumaan. Keuhkojen
kimmovoima pienenee, ja hengitysliike
alkaa huonontua. Sille tyypillisiä piirteitä
ovat hitaasti etenevä, pääosin korjaantumaton
hengitysteiden ahtauma
ja keuhkojen hidastunut uloshengitysvirtaus.
Lähes kaikki tupakoijat kärsivät keuhkoputkien
ärsytystilasta, kroonisesta
keuhkoputkitulehduksesta. Se aiheutuu
tupakansavun ärsytyksestä keuhkoputkessa
ja keuhkokudoksessa. Tupakoijat
tuntevat taudin nimellä tupakkayskä.
Tupakka lisää sydämen kuormaa
Tupakoinnin vaikutukset sydän- ja verenkiertoelinten
sairauksiin on tunnettu jo yli
30 vuotta. Joka vuosi arviolta 1 600 miestä
kuolee tupakan aiheuttamaan sydämen
ja verisuonten sairauteen.
Tupakka vahingoittaa
kaikkia elimiä
Tupakointi vaikuttaa koko kehoon. Tupakoinnin
vähemmän tunnettuja terveyshaittoja
ovat hedelmättömyysongelmat,
aikaistuneet vaihdevuodet ja luun haurastuminen.
Iho paljastaa
Tupakan nikotiini supistaa verisuonia.
Se johtaa pitkään tupakoineiden tyypilliseen
harmahtavaan ihonväriin pintaverisuonien
ollessa jatkuvassa supistustilassa.
Tupakoijien ihon rakenne arvioidaan
keski-iässä noin kymmenen vuotta
vanhemmaksi kuin tupakoimattomilla
ikätovereilla.
Tupakointisi vahingoittaa muita
Tupakoivan uloshengittämä savu on luokiteltu
syöpävaaralliseksi aineeksi. Se vahingoittaa
sille altistuvia. Tupakansavulle
altistuneet lapset sairastavat muita
enemmän korvatulehduksia, hengitystieinfektioita
ja astmaa. Päivittäinen altistuminen
tupakansavulle kaksinkertaistaa
tupakoimattoman henkilön sydäninfarktiriskin.
(Lääkärikirja Duodecim,
tupakoinnin asiantuntijalääkäri Kristiina Patja)
TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA!
11 N:o 1/2012 | maaliskuu

Jatkuva Parantaminen -
mahdollisuus tutustumisiin
AGCO SISU POWER:ssa on ollut vuodesta 2009 käytössä Jatkuvan Parantamisen
(JP) -toiminta. Toiminnalla on ollut mahdollista kerätä omalle JPryhmälle
rahaa yhteiseen toimintaan. Hyvä Työ – Pidempi Työura -hankkeen
kyselyssä nousi esiin halu/tarve tutustua erilaisiin työympäristöihin.
Aloitetoimikunta tiedottaa, että JP-ryhmälle kertynyttä rahaa voi käyttää
osaston yhteisen toiminnan kehittämiseen ja edellä mainittuihin tutustumisiin.
Vuosien 2009 ja 2011 välillä on osalle JP-ryhmiä kertynyt huomattava
summa rahaa. Vuosilta 2009 ja 2010 kertynyt raha tulee käyttää
ennen 30.6.2012. Muutoin raha maksetaan veron alaisena tulona ryhmän
päättämällä tavalla.
Ohessa JP-sääntöjen määrittelemät reunaehdot:
• Työnantaja maksaa linja-automatkan kotimaassa.
• Työnantaja maksaa neljän tunnin palkan koulutuksesta.
• Työnantaja maksaa luennoitsijan palkan.
• Koulutuksen virallisen osuuden on oltava vähintään neljä tuntia.
• JP-ryhmän palkkioon oikeutetuista henkilöistä vähintään
puolet osallistuu koulutukseen/matkaan.
Tapahtumasta ja kustannuksista sovitaan työnantajan kanssa etukäteen.
Aloitetoimikunta
Kuvassa osa tekniikan erikoisammattitutkinnon todistuksen
saaneista; Ville Yli-Jama (vas), Jukka Punkari, Henri Äijälä,
Jukka-Pekka Ruusunen ja Kristiina Järvinen.
Sisulaiset opiskelevat ja
kehittävät osaamistaan
AGCO SISU POWERilla pyritään kehittämään henkilöstön
osaamista ja tarjoamaan mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen.
Tässä muutamia esimerkkejä viime aikoina olleista koulutuksista
ja niistä valmistuneista sisulaisista.
AGCO Sisu Powerilla kehitetään työhyvinvointia Työkykytalon mukaisesti.
Malli näkyy nyt myös työntekijöiden kehityskeskustelulomakkeessa.
Esimiestyön tukemista varten esimiehille on annettu monipuolista
koulutusta. Yhtenä koulutustapana ryhmä esimiehiä
ja HR:n asiantuntijoita lähti suorittamaan tekniikan erikoisammattitutkintoa.
Seuraavat suorittivat tekniikan erikoisammattitutkinnon:
Timo Kokko, Henri Äijälä, Timo Kärkkäinen, Ville Yli-Jama,
Jukka Punkari, Juha-Pekka Ruusunen, Rainier Koivunen,
Kristiina Järvinen ja Minna-Maria Hyrylä.
Hyvä työ – Pidempi työura
Muuta ajankohtaista:
• Viestintää kehitetään HR:n esimiehille jatkossa
kuukausittain toimittamalla henkilöstöinfolla.
Henkilöstöinfo käydään läpi osastopalavereissa.
• Työntekijöiden uusi työkykytalon mukaisesti
rakennettu kehityskeskustelulomake on perehdytetty
esimiehille.
• Työntekijöiden osaamiskartoitusten päivitystyö
on aloitettu.
• Hyvä työ – Pidempi työura –hankkeeseen liittyvä
työhyvinvointia mittaava yksilötutka uusitaan
kevään aikana, kannustamme kaikkia vastaamaan!
Viime aikoina on valmistunut myös muita omaehtoisesti
opiskelleita: Mikkolan Juhani suoritti tekniikan erikoisammattitutkinnon
(työteknikko) ja Savolaisen Ari suoritti kone-
ja metallialan työnjohtokoulutuksen.
AGCO SISU POWERilla järjestettiin vuonna 2011 myös
Green Belt –koulutus, josta valmistuivat seuraavat sisulaiset:
Katri Niittymies, Matti Mantere, Timo Kokko, Heikki Kuronen,
Henri Äijälä, Mikko Kaunismäki, Tapio Kirjonen,
Tommi Tuomi, Jukka Tuomisalo, Jaakko Koskela ja Tero
Tenho.
HENKILÖSTÖLEHTI
12

Aloitimme APS -osiossa viime vuonna juttusarjan,
jossa meillä on tarkoitus tehdä ihmisille
tutuksi työkaluja yksinkertaisiin ongelmanratkaisu
toimintoihin. Toisena esittelyvuorossa
on syy-seurauskaavio (kalaruoto).
Syy-seurauskaavio on graafinen työkalu,
jonka tarkoituksena on tunnistaa ja organisoida
kaikki mahdolliset syyt, jotka vaikuttavat
prosessin ulostuloon (mahdollisiin
ongelmiin). Organisointi eri otsikoiden alle
selkiyttää hahmottamaan vaikuttavien
asioiden/menetelmien vaikutusta ongelmaan.
Syy-seurauskaaviossa perusongelma tai
ongelman asetus laitetaan diagrammin oikealle
puolelle ns. ruodon päähän. Keskeiset
ongelman aiheuttajat tai syyt laitetaan
selkäruodosta lähteviin haaroihin. Yleensä
rakenne on seuraava:
Tuotannossa
Hallinnossa
1. Menetelmät 1. Menettelytavat
2. Henkilöstö 2. Prosessit
3. Koneet 3. Ihmiset
4. Materiaalit 4. Paikat
5. Ympäristö
6. Mittaus
Aivoriihitekniikan avulla saadaan
mahdolliset syyt jokaiseen
kategoriaan. Aivoriihi on ongelmanratkaisun
menetelmä, jonka
tavoitteena on kehittää suuri
määrä ideoita turvallisessa ympäristössä
ryhmätyöskentelynä
siten, että kaikki ryhmän jäsenet
osallistuvat.
Kuvassa esimerkki syyseurauskaaviosta.
Viime vuosi saatiin kunnialla päätökseen ja kuluvakin
vuosi on jo hyvällä alulla. Merkittävin
parannus tapahtui kahdella suurimmalla asiakkaalla
hyvään suuntaan kehittyneenä virheellisten
moottoreiden osuutena. Edelliseen vuoteen
verrattuna kahden suurimman asiakkaan
virheet vähenivät viime vuonna lähes viidenneksen.
Myös kustannusmielessä asiakasvirheiden
väheneminen on ollut myönteistä. Asiakkaalla
moottoreiden korjaaminen on kallista. Kaikkein
kalleinta korjaaminen on, jos virhe pääsee
loppukäyttäjälle asti. Pidetään tämä mielessämme.
Virheellisten tuotteiden eteenpäin
menon estämiseksi kannattaa meidän jokaisen
kynnelle kykenevän tehdä kaikkemme, vaikka
se ei suoranaisesti omaan toimenkuvaamme
kuuluisikaan. Vähän samaan tapaan kuin onnettomuustilanteessa,
jossa jokaisen paikalle
osuvan on autettava hätään joutuneita parhaan
taitonsa mukaan, vähintäänkin soittaa
apua paikalle.
Tämä vuosi tuo jälleen kerran uusia haasteita.
Näköpiirissä on jo lähes vakiintuneeksi
muodostunut moottorimäärien kuukausittainen
vaihtelu. Vaihtelun suurimpana vaikuttavana
tekijänä on asiakkaiden varastomoottoritarpeet.
Kokoonpanon haasteena on hallita
poistuvien ja uusien moottorimallien samanaikainen
tekeminen. Uuden opettelu ja suurempi
määrä vanhojen ja uusien osien ollessa tuotannossa,
lisää myös virhemahdollisuuksia.
Tehtaan porttien sisäpuolella tehtävien osien
osuus moottorin virhemahdollisuuksista on
myös merkittävä. Jokaisen sylinteriryhmän,
kannen, putken, kotelon, hammaspyörän ja
muidenkin osien, jotka saapuvat kokoonpanoon,
on oltava hyviä. Osavalmistukseen ja
hammaspyörävalmistukseen liittyy sama periaate
– virhettä ei päästetä eteenpäin.
Yhteen hiileen ja samaan päämäärään pyrkimällä
meillä on mahdollisuus osoittaa olevamme
oikea strateginen valinta AGCOn moottoritehtaaksi.
Asiakkaan tarvitsemat moottorit oikea-aikaisesti
ja virheettöminä varmistaa tehtaamme
kehittämisen pitkälle tulevaisuuteen.
Kesää ja vihreämpiä laitumia odotellessa
muistellaan tosijuttua lapsensuusta kuultuna.
Lapsi kulkee papan kanssa lehmälaitumen ohi
ja äkkiä kysyy papalta: "Onko noi lehmät myytävänä"
Pappa vastaa ihmetellen: "On kai jos
tarpeeksi maksettaisi. Miten niin"
"No kun niillä on hintalaput
korvissa’.
Hyvää pääsiäistä.
13 N:o 1/2012 | maaliskuu

Teksti: Arto Lehtimäki
Vieraita tehtaalla
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto (kesk.) ja liiton
Pirkanmaan aluesihteeri Jan Laine (vas.) vierailivat
helmikuussa Linnavuoren moottoritehtaalla.
Vieraita isännöi pääluottamusmies Mika Ovaskainen.
Yli 60 vuotta
SISUKKUUTTA
Tulta päin Rapidex -ruiskuin
Huomioon ottaen valmistusmäärä, Linnavuoren
tuotteista ehkä vähiten tunnettuja
ovat Rapidex -moottoripaloruiskut. Niitä
käyttivät ensisijaisesti palokunnat, mutta
myös esimerkiksi silloinen TVH tietyömaillaan.
Mikään jokamiehen laite se ei ollut.
Kun ensimmäisen Rapidexin valmistus alkoi
viisikymmentäluvun alkupuoliskolla, oli
monen palokunnan kalustossa kevyemmät
ruiskut vielä käsikäyttöisiä. Tavoitteena olikin
valmistaa helposti siirreltävä ja kuitenkin riittävän
tehokas moottoriruisku - tulen vallan
nujertamiseen jo alkuvaiheessa - kuten Rapidex
esitteessä mainittiin. Tässä onnistuttiin
heti ilmeisen hyvin, sillä Kotimaisen Tuotannon
Laatukilpailussa Suomen Suurmessuilla
vuonna 1955, oli tuloksena kultamitali.
Ensimmäinen malli oli Rapidex 7, moottorinaan
7 hevosvoiman yksisylinterinen 2 -tahtimoottori
103 BT. Sylinterimitat olivat samat
kuin Vire -moottorissa, mutta jäähdytys tapahtui
ilmalla. Moottori/pumppu yhdistelmä
oli kiinnitetty kantokahvoiksi muotoiltuun
putkikehikkoon. Kehikon ollessa perusasennossa
kaksi miestä kantoi välissään 65 kiloa
painavan Rapidexin helposti palopaikalle.
Vaihtoehtoisesti kehikko saatiin käännettyä
aisoiksi ja kantaminen tapahtui nyt peräkkäin,
jolloin taittui kevyemmin pidempikin
matka. Kolmas vaihtoehto oli kiinnittää pyörä
kehikon alalaitaan ja siirrellä ruiskua työntökärryn
tapaan. Siitä selviytyi yksikin mies.
Vuonna 1967 tuli tuotantoon isompi malli,
Rapidex 17, jonka moottorina oli 104 BTR.
Tässä kaksitahtimoottorissa oli 12 mm kasvanut
sylinterin halkaisija ja teho oli 10 hevosvoimaa
suurempi. Keskipakoispumpun tuottama
vesimäärä saatiin näin lähes kaksinkertaiseksi
”seiskaan” verraten. Moottorin teho
oli nyt 17 hv, siinä oli vapaan käyntiasennon
salliva kalvokaasutin ja valaistukseen saatiin
12 voltin vaihtovirtaa häikäisevät 40 W. Jos
lainataan vuorostaan Rapidex 17 esitteestä
lause, jossa todetaan – tehokkaiden tärinänpoistajien
ansiosta käyntivärinä ei siirry alustaan
eikä polttoainesäiliöön – voi asiasta olla
muitakin mielipiteitä. Ainakin tarina kertoo
ruiskumiehen tärisseen moottorin tahdissa
vielä 20 metrin letkun päässä. No, tiedä
tuota.
Eräänlainen kummajainen ruiskujen sarjassa
oli Rapidex 20. Se oli raskas moottoriruisku,
jossa moottorina käytettiin muunneltua
”pikku-valmetin” 4035 -moottoria. Tämän
painoltaan 240 kiloisen ruiskun siirtely ei onnistunut
enää miesvoimin, vaan se oli suunniteltu
kiinnitettäväksi traktorin 3 -piste nostolaiteeseen.
Traktorin avulla ruisku saatiin
vietyä paloautolla saavuttamattomiin kohteisiin.
Moottorissa ei ollut normaaleja sähkölaitteita,
vaan käynnistys tehtiin käsivoimin
veivillä ja magneetto hoiti sytytyskipinän.
Lisävarusteena tarjottiin kyllä käynnistysmoottori
ja liitäntäjohdot, jolloin apuna
käytettiin pumppua siirtelevän traktorin akkua.
Moottorin jäähdytys tapahtui pumpattavan
veden avulla. Tästä mallista ei koskaan
tullut menestystuotetta. Valmistus jäi muutamiin
kappaleisiin. Pulmana saattoi olla palokunnilta
puuttuvat traktorit
Rapidexien markkinoinnin hoiti Sammutin
Oy Helsingissä. Kuitenkin esim. varaosakauppaa
tehtiin palokuntien suuntaan suoraan
tehtaalta Linnavuoresta. Ruiskujen kokonaisvalmistusmäärä
ylitti tuhat kappaletta
ja niistä suurin osa oli tyyppiä Rapidex 17.
LASKIAISYLLÄTYS
Hyvä Työ -hankkeen Tyhy-ryhmä järjesti yllätyksen
tehtaalla laskiaistiistaina 21.2 ja tarjosi hernekeittoa
henkilöstölle.
Kiitokset
Lämmin kiitos
minua muistaneille,
jäädessäni eläkkeelle.
- Mikko Huitula -
Rapidex 7 Rapidex 17 Rapidex 20
Moottori 103 BT 104 BTR 4035 P
Sylinteriluku 1 1 4
Iskutilavuus cm 3 268 370 1400
Sylinterimitat
(halkaisija x isku) 69,87 x 70 82 x 70 75 x 80
Teho hv / r/min 7 / 3000 17 / 4500 25 / 3400
Paino kg 65 68 240
Rapidex 7
Lämpimät kiitokset
kaikille yhteisistä työvuosista ja
muistamisista jäädessäni eläkkeelle.
- Ritva Heinonen -
Kiitokset
merkkipäiväni muistamisesta!
- Lenita -
HENKILÖSTÖLEHTI
14

KUNNIAMERKKEJÄ
ANSIOITUNEILLE SISULAISILLE
Suomen Tasavallan Presidentti on myöntänyt Itsenäisyyspäivänä
6.12.2011 ansioituneille Suomen kansalaisille kunniamerkkejä. Sisulaisista
kunniamerkin saivat: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan
mitalin kultaristein Matti Rinta-Kiikka, työvälinetoimintojen päällikkö,
Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin Arto Lehtimäki,
tekninen toimittaja ja Suomen Valkoisen Ruusun mitalin Mikko
Vanha-aho, työkaluhioja.
Mikko Vanha-aho (vas), Matti Rinta-Kiikka ja Arto Lehtimäki palkittiin
kunniamerkein Itsenäisyyspäivänä.
Sisukas Salhoja voitti vaikeudet
Teksti: Ulla Aurio
Pasi Salhoja on mies, joka pysähdyttää ja toisaalta panee liikkeelle.
Kun tätä miestä kuuntelee ja kun hänen elämäntarinansa äärelle
asettuu, on kuulija ja asettuja ymmärtänyt nopeasti, että vaikeuksien
kautta todellakin voi päästä voittoon. Onpa kuulija käsittänyt
senkin, mitä SISU yksilöominaisuutena parhaimmillaan tarkoittaa.
Pasin asemapaikka moottoritehtaassa
on laatuosasto, jossa hän
toimii laatuinsinöörinä. Hän on
perheellinen mies, kolmen lapsen
isä ja kertakaikkisen monialainen
liikkuja ja urheilija. Sulkapallossa
mies on yltänyt todella valtakunnan
huipputasolle.
Vuonna 1968 syntynyt Pasi Salhoja
aloitti liikuntaharrastuksensa
vasta vuonna 1982 eli 14-vuotiaana.
Sitä ennen poika ei liikkunut
juuri ollenkaan.
– Se johtui siitä, että minulla todettiin
lapsena vakava sydänvika
ja sen vuoksi kaikki rasitus oli kiellettyä.
Urheileminen oli mahdotonta.
– Kun sitten leikkauksen jälkeen
sain luvan liikkumiseen, se olikin
Irlannissa pidetyissä sulkapallon EM-kisoissa Salhoja pelasi
muun muassa espanjalaisia vastaan.
sitten menoa, kertoo Pasi. Ja sitten
hän pääsee vauhtiin, jossa toimittajankin
on vaikea pysyä mukana.
Minimaalisesti liikkuneen nuoren
koordinaatiokyky oli aluksi lähes
olematon ja jokainen laji piti aloittaa
aivan alusta. Ikätoverithan olivat
saaneet tuntuman jo lapsena
moniin lajeihin ja ennen kaikkea
liikkumiseen yleensä.
Sisupussi Salhoja oli kuitenkin
nopea oppimaan ja intohimoinen
liikkumaan. Jo vuonna 1988 hän
voitti penkkipunnerruksen SM-hopean.
Harrastuksiksi tulivat lisäksi
jalkapallo, squash, punttisalit, jääkiekko,
yleisurheilu ja niin edelleen.
Lapsuuden ja varhaisnuoruuden
jättämä liikuntanälkä tarvitsi
ravintoa ja sai.
Opiskeluissaankin
Pasi on ollut hieman
"myöhäisherännyt",
mutta sitten sitäkin
nopeampi ja aikaan
saavampi.
– Peruskoulun jälkeen
valmistuin koneenpiirtäjäksi,
sitten
opiskelin automaalariksi
ja siinä
työssä pilasin silmiäni.
Tein töitä vähän
aikaa vahtimestari/vartijana
Postipankilla,
seuraavaksi
opiskelin CNC ohjelmoijaksi,
tulin Sisulle
töihin ja opiskelin
täällä työn ohessa
koneautomaatioteknikoksi,
ja 2005
valmistuin samanaikaisesti
sekä tuotantotalouden
että koneautomaation
insinööriksi.
vierailin virkavapaalla
myös välillä opettajanhommissa.
Ja tällä hetkellä Salhoja on siis
laatuinsinööri, jota ennen mies on
toiminut moottoritehtaassa mm.
induktiokarkaisijana, pyöröhiojana,
työskennellyt useilla sorveilla
ja vaihteistokokoonpanossa, maalannut
aggregaateissa. Ja paljon
muuta.
– Työn ohessa liikun nykyisin
kuusi kertaa viikossa. Enimmäkseen
liikunta on sulkapalloa, poikani
kanssa harrastamme seinäkiipeilyä
ja uimista sekä kesäisin
golfia ja silloin tällöin käyn salilla,
kertoo Pasi, joka sulkapallossa
on siirtynyt nykyisin lähes pääsääntöisesti
pelaamaan nelinpeliä.
Viime vuonna mies voitti pronssia
Pohjoismaiden mestaruuskisoissa,
EM-tasolla hän on ollut 16 parhaan
joukossa ja SM-tasolla hänet
Pasi Salhojan tavoitteena on vuonna 2012 saavuttaa
sulkapallossa jälleen mahdollisimman korkea
taso, sellainen, jolla pääsee osallistumaan virallisiin
SM-taistoihin.
on rankattu vuosi vuodelta maan
ykkösryhmään ikäluokassaan.
– Sulkapallo on laji, jossa löytyy
aina voittaja. Jos luulet olevasi
hyvä, niin aina löytyy se, jolle et
pärjää ollenkaan. Silti pelin suurin
hohto on siinä, että se sopii kaikille,
sillä lähes jokainen oppii aika nopeasti
pallon verkon yli. Ja peli kovenee,
mitä pitemmälle edetään.
Taktiikalla lajissa on myös merkittävästi
rooli, kertoo Pasi, tietäjä,
taitaja ja taktikko.
Salhoja on saanut paljon palkintoja
urheiluistaan. – Mutta yksi parhaista
palkinnoista on se, että aktiivinen
liikunta pitää ihmisen terveenä.
Flunssaa ei ole juuri ole tarvinnut
sairastella, eikä masennuksia,
sillä urheilu ja siihen liittyvä sosiaalinen
kanssakäyminen pitävät
mielen virkeänä ja antavat sisältöä
elämälle, toteaa Pasi Salhoja.
15 N:o 1/2012 | maaliskuu

Uutta väkeä, tehtävänvaihdoksia
ja eläkkeelle jääneitä
Alkuvuoden aikana ovat AGCO SISU
POWERissa aloittaneet seuraavat
uudet henkilöt:
Tero Niemi on aloittanut talousosastolla Financial
Controllerina ja Annika Heikkilä puolestaan
Controllerina. Mika Möttönen on uusi
ostaja GenPowexilla. Tero Tervalammi ja
Jussi Jokinen ovat aloittaneet tuotekehityksessä
kehitysinsinööreinä. Alette Tyynelä
työskentelee myyntiosastolla myyntiassistenttina.
Osavalmistuksessa ovat Minna Piiroinen,
Markus Vaajanen ja Erkka Ahlfors aloittaneet
koneistajina.
Logistiikassa ovat aloittaneet Ville-Veikko
Vatajaniemi inventoijana sekä Mikko Jukkola
ja Jonna Junnila trukinkuljettajina.
Tuotekehityksessä on aloittanut Tomi Silvo
sähkölaiteasentajana. Kunnossapidossa sähköasentajana
on aloittanut Janne Torvinen
ja Jeppe Vikman puolestaan laitosmiehenä.
Hammaspyörissä ovat koneistajina aloittaneet
Harri Leppänen, Juho Piiroinen, Helena
Palomäki ja Riku Mansikka.
Suuri osa moottorikokoonpanossa aikaisemmin
vuokratyösuhteessa olleista on siirtynyt
Sisun kirjoille. Moottorikokoonpanossa
seuraavat jatkavat työsuhdettaan:
Aalto Tuomas, Alho Paula, Asula Joonas,
Brusi Harri, Fokin Raimo, Hakala Petri, Harju
Antti, Hautakangas Markus, Hatavara Matias,
Helenius Sami, Jämsä Timo, Järvinen
Henriikka, Kalliolepo Hennariikka, Kandell
Jussi, Kangasvieri Marko, Kestinen Kaisa,
Kivi Kimmo, Kivimäki Rauno, Koskela Jukka,
Koskinen Janne, Kuisma Piritta, Käyhkö
Vili, Luoto Tero, Majalahti Niko, Miettinen
Mikko, Murtonen Kimmo, Mustasilta
Toni, Mäenpää Teemu, Mäensivu Matti, Mäki
Henri, Nevala Jarkko, Nännimäinen Teemu,
Ounia Martti, Pullinen Anssi, Rinta-aho
Marko, Räisänen Jussi, Salonen Riku, Seppä
Kati, Silmu Katja, Siltamäki Tommy, Stenman
Mika, Suoniemi Aki, Suontakanen Niki,
Tanninen Aleksi, Tervakari Mirva, Tissari
Arto, Turunen Risto, Viljanen Janne, Viljanen
Marika, Virtanen Valtteri, Viteli Emmi
ja Ylinen Risto
Tehtävänvaihdoksia ja nimityksiä
Harri Hintikka on aloittanut uudessa tehtävässä,
Manager, Strategy & Integration,
AGCO SISU POWER. Harrin vastuualueeseen
kuuluu AGCO SISU POWER Oy:n strategian
valmistelu sekä strategisten hankkeiden tukeminen
ja kehittäminen. Hän raportoi tehtävässään
toimitusjohtaja Eero Tomille.
Muutoksia 1-hallin työnjohdossa:
Hammaspyörien sarjavalmistuksesta vastaa
1.1.2012 alkaen Tomi Heinonen. Tomin alaisuuteen
kuuluu myös hammaspyörien osakokoonpano
ja Tesoman yksikön vaihteistokokoonpano.
Hammasakselien sarjavalmistuksen
vastuu säilyy Hannu Sirolla. Piensarjavalmistuksesta
vastaa 1.1.2012 alkaen Reijo
Plihtari. Reijon alaisuuteen kuuluu myös
rautavarasto.
Muutoksia 5-hallissa:
Timo Koota on siirtynyt moottorikokoonpanossa
tuotannonkehitysinsinööriksi.
Muutoksia tuottavuuden
kehitysosastolla:
Matti Hirvosen jäätyä eläkkeelle, on Tero-
Pekka Tenho siirtynyt hoitamaan kyseistä
tehtävää. Tero työskentelee tuotannon kehittämisasiantuntijana.
Jukka Tuomisalo on
siirtynyt valmistusprosessin kehittäjäksi.
Muutoksia myyntiosastolla:
Heikki Kuronen on siirtynyt laatuosastolta
myyntiosastolle Account Manageriksi.
Muutoksia laatuosastolla:
Päivi Sihvonen on siirtynyt ympäristöinsinöörin
toimesta laatuosastolle laatuinsinööriksi.
Päivi työskentelee laatuinsinööri
Jenni Dörigin äitiysloman ajan toimittajalaatuun
liittyvien tehtävien parissa. Heikki
Kurosen tehtäviä asiakaslaadussa on siirtynyt
hoitamaan Teemu Laamanen. Vesa Setälä
on siirtynyt raskosta laatuosastolle laatuinsinööriksi.
Muutoksia kunnossapidossa:
Ympäristöinsinööri Aija Koivuranta on palannut
äitiyslomalta takaisin ympäristöinsinöörin
toimien pariin.
Muutoksia jälkimarkkinoinnissa:
Jarmo Kallio on siirtynyt tuotekehityksestä
jälkimarkkinointiin. Hänen uusi tehtävänimikkeensä
on Supplier Recovery Manager.
Jarmo tulee työskentelemään huoltopäällikkö
Esa Puntilan alaisuudessa.
Muutoksia GenPowexilla:
GenPowexilla avoinna olleeseen huoltoinsinöörin
tehtävään on siirtynyt Matti Lehtonen
tietohallinnosta. Uudessa tehtävässä
hän vastaa mm. varavoimalaitosten käyttöönotto-
ja huoltotehtävien organisoinnista
sekä toimii huoltoasentajien esimiehenä.
Matti raportoi tehtävässään Jarmo Oksaselle.
Eläkkeelle jääneitä
Alkuvuonna ovat eläkkeelle jääneet pitkän
ja ansiokkaan työuran tehneinä seuraavat:
Koneistaja Vilho Pesonen, ostolaskujen selvittäjä
ja toimihenkilöiden luottamusmies
Raija Peltola, työnjohtaja Risto Haverinen
ja materiaalivalvoja Ritva Heinonen.
SISUA ON SE...
Ei ole olemassa vaikeuksia, on vain haasteita!
Jokainen pettymys on samalla mahdollisuus!
Nuo kaksi yllä olevaa elämänohjetta ja kannustavaa ajatusta
olen saanut sisulaisilta. Muutama viikko sitten. Kantavatko
ne Ketä ne kantavat ja mihin ne mahdollisesti kantavat
Sitä kyselin, kun lauseet lahjaksi sain.
Edessä oleva vaikeushan on usein se, jonka ääressä voimamme
loppuvat. Vaikeus on liian korkea aita ylitettäväksi.
Helposti jätän edes yrittämättä. Ei kannata, putoan kuitenkin.
En pysty, en kykene. Näinhän se alitajunnan ajatus
kulkee.
Olkoon siis, ajattelen, ja siirryn sivuun. Suostun luopujaksi.
Pelkään niin kovasti epäonnistuvani ja siinä pelossani en
edes yritä. Ja usein sen jälkeen: häpeän yrittämättömyyttäni.
Mietin omassa olossani, mitä ihmeen väliä sillä on, jos
epäonnistun. Kaikkihan epäonnistuvat. Kuulin juuri johtajasta,
joka työmaallaan kannusti työntekijöitään suorastaan
hankkimaan epäonnistumisia. Ne kun ovat parhaita opettajia
onnistumisiin, hän tiesi.
Siispä toinen vaihtoehto on, että yritän sittenkin ylittää
sen aidan, sen vaikeuden. Silläkin uhalla, että epäonnistun.
Suostun virheitä tekeväksi ihmiseksi. Suostun tapaukseksi,
joka kompuroi, ehkä useinkin, mutta oppii kompuroinneistaan.
Epäonnistuneelle ei loppujen lopuksi kukaan naurakaan.
Yllättävää. Ei naura, vaan moni rinnalla kulkenut ja
mokan nähnyt rohkaistuu ehkä itsekin kokeilemaan ylitystä,
epäonnistumaan ja oppimaan.
Pettymys voi olla mahdollisuus! Totta, siitäkin on tullut
elämässä kokemuksia. Tuossa muutaman sivun päässä tehtaan
terveysväki kannustaa meitä miettimään tupakoinnin
lopettamista. Itse lopetin tupakoinnin vuosia sitten ja olin
neljä vuotta polttamatta.
Sitten sorruin, eräänä juhlailtana. Poltin taas muutaman
vuoden ja kolme kuukautta sitten lopetin tupakoinnin uudelleen.
Petyin silloin itseeni kun sorruin, mutta pettymys tarjosi
uuden mahdollisuuden. En polta nyt. Kolmeen kuukauteen
en ole polttanut. Kokeile Sinäkin. Jos epäonnistut, älä
välitä. Uusi haaste on tarjolla. Jos petyt itseesi, ota se mahdollisuutena.
Ehkä elämässä on juuri tästä kysymys, töissä, kotona ja kylillä:
vaikeuksista, pettymyksistä, epäonnistumisista, haasteista
ja mahdollisuuksista.
Ulla Aurio
SISUKAS-lehden
päätoimittaja
AGCO SISU POWER -henkilöstölehti
n:o 1/2012 | maaliskuu
Seuraava SISUKAS-lehti ilmestyy kesäkuussa 2012.
• Päätoimittaja:
Ulla Aurio
• Taitto: Grafal Oy
Armi Lylykangas
www.grafal.com
• Painopaikka: PK-Paino Oy
www.pkpaino.com
Jos haluat antaa palautetta tämän lehden
sisällöstä, niin kirjoita vapaamuotoinen
palautekirje ja pudota se SISUKASlehden
laatikkoon, joka on sijoitettu pääportin
vieressä olevan postikopin seinään.
Voit lähettää palautetta sähköpostitse:
sisukas.lehti@agcosisupower.com.
HENKILÖSTÖLEHTI
www.agcosisupower.com
16