Innovointi ja julkinen hankinta - Motivan hankintapalvelu
Innovointi ja julkinen hankinta - Motivan hankintapalvelu
Innovointi ja julkinen hankinta - Motivan hankintapalvelu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
1.3 Kehityshankkeiden<br />
moni-ilmeisyys<br />
Kehityshankkeet ovat keskenään hyvin erilaisia.<br />
Niille on tyypillistä jonkin asteinen kumppanuus<br />
<strong>ja</strong> yhteinen tavoitteenasettelu <strong>hankinta</strong>yksikön <strong>ja</strong><br />
yksityissektorin toimi<strong>ja</strong>n kesken sekä tietty innovatiivinen,<br />
yleensä julkisen palvelun tuottamistapoihin<br />
liittyvä kehityselementti.<br />
Kehityshanke voi lähteä liikkeelle tuotekehityshankkeena<br />
ilman olennaista <strong>hankinta</strong>an liittyvää<br />
elementtiä. Tuotekehityshankkeen voidaan<br />
katsoa eroavan julkisesta hankinnasta siinä, että<br />
tuotekehityshankkeessa tavalla tai toisella mukana<br />
oleva <strong>hankinta</strong>yksikkö ei hanki vastiketta vastaan<br />
tuotetta tai palvelua. Julkiselle hankinnalle <strong>ja</strong><br />
siten <strong>hankinta</strong>lainsäädännön soveltamisedellytysten<br />
täyttymiselle puolestaan on olennaista tuotteen<br />
tai palvelun vastikkeellinen ostaminen, vuokraaminen<br />
tai hankkiminen muulla tavoin ulkopuoliselta<br />
toimi<strong>ja</strong>lta.<br />
Yhdeltä kokonaisuudelta näyttävä projekti saattaa<br />
todellisuudessa muodostua (juridisessa merkityksessä)<br />
useammasta täysin erillisestä projektista.<br />
Kyseessä voi olla tuotekehityshankkeen, hankinnan<br />
<strong>ja</strong> viranomaisen sisäisen kehityshankkeen<br />
muodostama kokonaisuus. Tällöin ei ole tarvetta<br />
arvioida kokonaisuutta <strong>hankinta</strong>lainsäädännön<br />
näkökulmasta, vaan saattaa riittää, että vain osaan<br />
siitä sovelletaan <strong>hankinta</strong>normistoa. Viranomaisen<br />
kaikki rahankäyttö projektiin ei siten välttämättä<br />
ole <strong>hankinta</strong>lain tarkoittamaa <strong>hankinta</strong>a:<br />
kyseessä voi olla kehityshankkeen muu rahoitus.<br />
Tämän vuoksi on tärkeää analysoida projekti tapauskohtaisesti.<br />
Oikeuskäytännössä on lisäksi vakiintunut<br />
tulkinta, että jos hanke pääosin on muuta<br />
kuin <strong>julkinen</strong> <strong>hankinta</strong>, ei hankkeeseen välttämättä<br />
lainkaan tarvitse soveltaa <strong>hankinta</strong>normistoa.<br />
Yhdeltä möhkäleeltä näyttävä hanke saattaa todellisuudessa<br />
muodostua seuraavista elementeistä:<br />
a. Yrityksen kehityshanke<br />
b. Hankintayksikön kehityshanke<br />
c. Julkinen <strong>hankinta</strong>.<br />
Julkisten palvelujen kehittämistyön voidaan uskoa<br />
vahvistuvan yksityiseltä sektorilta tulevien<br />
sekä palvelukonseptien <strong>ja</strong> teknologioiden käyttöön<br />
liittyvien aloitteiden seurauksena. Tässä<br />
mielessä vahva yhteiskunnallinen intressi on tukea<br />
tällaisten yksityisten aloitteiden esiintuloa.<br />
Käytännössä se tarkoittaa aloitteisiin liittyvien liikeideoiden<br />
suo<strong>ja</strong>amista myös siinä vaiheessa, kun<br />
niitä esitellään <strong>hankinta</strong>yksikölle. Tämä koskee<br />
erityisesti näiden yksityisten aloitteiden (liikesalaisuus)<br />
salassapitoa tilanteessa, joissa <strong>hankinta</strong>yksikkö<br />
päätyy kilpailuttamaan kehityshankkeeseen<br />
osallistumisen. Yrityksille tulisi antaa<br />
mahdollisuus keskustella ideoistaan <strong>ja</strong> testata<br />
niitä <strong>hankinta</strong>yksiköiden kanssa ilman pelkoa niiden<br />
oikeudettomasta <strong>ja</strong> vastikkeettomasta hyväksikäytöstä<br />
<strong>ja</strong> vuotamisesta julkisuuteen. Missään<br />
tapauksessa <strong>hankinta</strong>yksikkö ei saa ilman suostumusta<br />
käyttää mahdollisessa tarjouspyynnössään/<strong>hankinta</strong>ilmoituksessaan<br />
yksityisen toimi<strong>ja</strong>n<br />
sille antamia liikesalaisuuksia.<br />
Yksityisen yrityksen tai muun vastaavan aloitteeseen<br />
perustuva hanke on kaikkein haastavin määriteltäväksi<br />
<strong>hankinta</strong>lainsäädännön näkökulmasta.<br />
Siihenkin pätee edellä sanottu: niin kauan kuin<br />
<strong>hankinta</strong>yksikkö ei hanki tuotetta/palvelua/tuotekehitystyötä<br />
yksityiseltä osapuolelta vastiketta<br />
vastaan (vaan osapuolet kattavat kustannuksensa<br />
itse), kyseessä ei ole <strong>julkinen</strong> <strong>hankinta</strong>. Tästä on<br />
säännös <strong>hankinta</strong>lain 8 §:n 6 kohdassa. Heti kun<br />
<strong>hankinta</strong>yksikkö maksaa vastiketta työstä, se voi<br />
muuttua ainakin periaatteessa palveluhankinnaksi.<br />
Hankintalainsäädäntö on hyvin kategorinen<br />
tässä suhteessa.<br />
Hankintayksiköllä on hyvä syy julkaista mahdollisimman<br />
aikaisessa vaiheessa mahdolliseen palvelutuotantoon<br />
johtavaa kehityshanketta koskeva<br />
<strong>hankinta</strong>ilmoitus ainakin niissä tilanteissa, joissa<br />
<strong>hankinta</strong>yksikkö itse on ideoinut uuden palvelutuotantokonseptin<br />
<strong>ja</strong> etsii siihen kehitystyön partnereita.<br />
Tällöin <strong>hankinta</strong>yksiköllä ei ole mitään<br />
”lo<strong>ja</strong>alisuusvelvoitteita” ketään yksityistä tahoa<br />
kohtaan. Tällöin <strong>hankinta</strong>yksiköllä on suuri intressi<br />
kartoittaa markkinat mielenkiintoisimpien<br />
kehitystyöpartnereiden löytämiseksi. Avoimuu-<br />
5
Change language