Prospektiivinen, randomoitu työ semitendinosus

Prospektiivinen, randomoitu työ 

semitendinosus- ja gracilissiirteillä (STG) 

tehdyn polven eturistisiteen repeämän 

korjausleikkauksen kiinnitystavan 

vertailemiseksi. 

Elimistössä liukenevat poikkitangot 

vs. ”ekspansiopultti” vs. liukeneva interferenssiruuvi. 

Arsi Harilainen, Jerker Sandelin 

Sairaala ORTON 

Purpose: To find out if there is a different clinical outcome after either cross-pin 

or absorbable interference screw fixation in the femur and after either expansion 

bolt or absorbable interference screw fixation in the tibia in anterior cruciate ligament 

(ACL) reconstruction with hamstring tendons. 

Type of Study: Prospective randomized clinical follow-up study. 

Methods: 120 patients were randomized into 4 different groups as follows: femoral 

RIGIDfix® cross-pin (“RIGIDfix”) and tibial expansion bolt (Intrafix, n=30) or 

RIGIDfix and interference screw femoral fixation (“BioScrew “, n=30) or BioScrew 

femoral and Intrafix tibial fixation (n=30) or BioScrew fixation into both tunnels 

(n=30) in ACL reconstruction with hamstring tendons. The evaluation methods 

were clinical examination, CA 4000 laxity and Lido isokinetic muscle torque 

measurements as well as IKDC, Tegner activity level, Lysholm knee and Kujala 

patellofemoral scores. 

Results: There was a higher preoperative Tegner activity level in the RIGIDfix / 

Intrafix group and the isokinetic flexion torque at 180˚/sec was better in the 

groups with BioScrew/Intrafix and BioScrew/ BioScrew fixation, but otherwise 

no differences between the study groups were observed preoperatively. For the 

2-years follow-up 107 patients were present (89 %). The evaluation methods 

disclosed no statistical differences between the groups at the 1- or 2-year followup 

examinations. At the two years follow-up all but two patients in the RIGIDfix/Intrafix 

and RIGIDfix/ BioScrew groups, respectively, were classified into IKDC 

A or B categories. There were 4 graft failures, two in RIGIDfix/Intrafix, and one in 

RIGIDfix/ BioScrew and BioScrew/ BioScrew groups, respectively. 

Conclusions: There were no statistically or clinically relevant differences in the 

results 1 or 2 years postoperatively and all four techniques seemed to improve 

patients’ performance. 

Key Words: Anterior cruciate ligament reconstruction, Prospective, Randomized, 

Hamstring tendons, Interference screw, Cross-pin, Rigidfix, Intrafix, Bioscrew 

354 SOT 3•2007 

Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol. 30

Eturistisiteen repeämän korjauksessa ovat koukistajajännesiirteet 

vakiinnuttaneet asemansa ojentajajännesiirteen 

käytön jäädessä vähemmälle. Syinä ovat vähäisempi 

postoperatiivinen polven etuosan kipuoireilu, 

pienempi kudostrauma ja moninaisemmat siirteen 

kiinnittämismahdollisuudet. Lisäksi on voitu todeta, 

että nelinkertainen koukistajajännesiirre on vahvempi 

siirremateriaali kuin ojentajajännesiirre (1). Heikoin 

lenkki koukistajajännesiirteellä tehdyssä rekonstruktiossa 

on sen kiinnitys porakanaviin ja tämä rajoittaa 

kuntoutuksen läpivientiä. Siirteen kiinnityksen tulee 

olla riittävän vahva sekä jäykkä, jotta se ei venyisi tai 

irtoaisi ja kestää syklisen kuormituksen (2). 

Jännesiirteen kiinnitystapoja on useita, joista metalliruuvikiinnitys 

(”interferenssiruuvi”) on ollut tavallisin 

tapa. Etenkin koukistajajännesiirrettä käytettäessä 

ruuvikiinnitys saattaa olla epäluotettava varsinkin 

sääriluun puolella, jossa luuaines on pehmeämpää. 

Siksi on kehitetty muita menetelmiä, kuten ripustus 

porakanavan ulkopuolelle käännettävän metallilevyn 

varaan (“Endobutton”) sekä uusimpana menetelmänä 

poikittaiset kiinnitystangot, joko metallista tai elimistössä 

sulavista materiaaleista valmistettuja. Jännesiirteen 

kiinnittäminen poikkitangolla on kuvattu kirjallisuudessa 

(3, 4) ja kliinisiä seurantatutkimuksia on 

julkaistu (5–8). 

Poikkitankoperiaatteella tehtyjä femurin puolen 

ACL siirteen kiinnitysmenetelmiä on verrattu laboratorio-olosuhteissa 

yhden tai useamman muun eri menetelmän 

kanssa (9–13). Tuloksissa on ollut vaihtelua 

niin, että poikkitankokiinnitys on ollut parempi kuin 

interferenssiruuvilla tehty (13) tai olennaisesti yhtä 

hyvä (9, 12). Toisaalta verrattaessa RIGIDfix-kiinnitystä 

BioTransFix- tai Endobutton-tekniikkaan olivat 

jälkimmäiset parempia (10). 

Myös sääriluun puolella on ruuvikiinnitystä korvaavaa 

tekniikkaa pyritty kehittämään ja säärenkin 

puolella voidaan käyttää poikkitankokiinnitystä. Uudenlainen 

kiinnitysmenetelmä on “laajennushylsy” 

(Intrafix), jonka avulla interferenssiperiaatetta on voitu 

tehostaa kiertämällä ruuvi laajentuvan hylsyn sisään. 

Menetelmästä on julkaistu biomekaanisia tutkimustuloksia 

(14–16), mutta ne eivät ole olleet yhdensuuntaisia. 

Caborn ym. (15) vertasivat nelinkertaisen koukistajajänteen 

kiinnitystä kadaveritibiassa liukenevalla 

interferenssiruuvilla ja Intrafix-kiinnittimellä. Heidän 

mukaansa Intrafix oli ominaisuuksiltaan heikompi 

(“displacement at failure”). Coleridge ja Amis (16) 

käyttivät vasikan tibiassa nelinkertaista koukistajajännesiirrettä, 

kiinnittiminä Intrafix ja 4 muuta implanttia. 

Venyvyyden suhteen ei ollut merkittäviä eroja ja 

kaikkien ominaisuudet riittivät normaalissa käytössä 

esiintyvän syklisen kuormituksen vaatimuksiin. Kousa 

ym. (14) vertasivat kuutta koukistajajänteen kiinnitysmenetelmää 

tibiassa ja tulosten mukaan Intrafix kiinnittimen 

ominaisuudet olivat parhaat. 

Kiinnittimiä valmistetaan metallista ja muovista 

sekä koko ajan enemmän elimistössä liukenevasta materiaalista. 

Viimeksi mainittujen etuna on, että niiden 

poisto ei ole tarpeen ja mahdollinen uusintaleikkaus 

olisi teknisesti helpompi, kunhan kiinnitin on ehtinyt 

liueta. Parasta mahdollista kiinnitystapaa on etsitty, 

mutta toistaiseksi sellaista ei ole voitu todentaa. Randomoituja 

prospektiivisia, kontrolloituja tutkimuksia 

tehdään, jotta tästä saataisiin selvyys. 

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata 

prospektiivisesti randomoidussa tutkimusasetelmassa 

koukistajajännesiirteellä tehtyjä polven eturistisiteen 

repeämän korjauksia kun kiinnityksessä käytettiin neljää 

eri menetelmää. Tutkimushypoteesi oli, että kaikki 

neljä menetelmää antavat yhtä hyviä tuloksia polven 

stabiiliuden palauttamisessa. 

Potilaat ja menetelmät 

Kiinnitystavoiksi ja satunnaistamisen perustaksi olimme 

valinneet seuraavat kiinnitysvälineet: 

RIGIDfix - femurin puolen kiinnityksessä (Mitek 

Products, Division of ETHICON, Inc, Westwood, 

MA, USA), kaksi samansuuntaisesti asennettavaa 

elimistössä sulavasta materiaalista valmistettua 

poikkitankoa (3.3 mm halkaisijaltaan ja pituudeltaan 

42 mm). Intrafix –tibian puolen kiinnityksessä 

(Innovative Devices, Inc., Marlborough, MA, 

USA), polyeteenistä valmistettu laajennushylsy ja ruuvi 

sekä BioScrew® Bio-Absorbable Interference Screw 

(PLLA), reisi- tai sääriluun porakanavassa (Linvatec, 

Largo, FL, USA), elimistössä sulava ruuvi. Taulukossa 

1 on esitetty jakautuminen neljään ryhmään kiinnitystavan 

mukaisesti. 

Tutkimukseen mukaanottokriteerinä oli vain toisen 

polven tuore tai vanha (< 5 vuotta) eturistisiteen 

täydellinen repeämä liikuntaa harrastavilla aktiivisilla 

henkilöillä. Ristisiteen repeämän diagnoosi tehtiin 

kliinisesti, tarvittaessa käytettiin magneettitutkimusta 

ja diagnoosi varmistettiin lopullisesti polven tähystyksessä. 

Liitännäisvammoina sai olla komplisoitumaton 

nivelkierukan vaurio ja vähäinen rustovaurio. Iältään 

tutkittavat saivat olla 18–50 vuotta, miehiä tai naisia. 

Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol. 30 3•2007 SOT 355

Poissulkukriteereinä olivat: vammasta on aikaa yli 

5 vuotta, eturistisiteen repeämän uusintaleikkaukset, 

molempien polvien eturistisiderepeämä sekä muiden 

nivelsiteiden vauriot (osittaiset tai täydelliset) sekä 

uudelleenkiinnitystä vaativat kierukkarepeämät. Lisäksi 

vaikeat rustovauriot ja nivelrikko sulkivat pois 

tutkimuksesta. Tavoitteena oli saada vähintään 30 potilasta 

kuhunkin ryhmään. Randomisaatio tapahtui 

numeroituja ja suljettuja kirjekuoria käyttäen. Kirjekuori 

sisälsi tietokoneohjelmalla tuotetun ryhmäjaon 

käyttämällä “block randomization” -periaatetta, jotta 

ryhmiin jakautuminen tapahtuisi tasapuolisesti. Kirjekuori 

avattiin vasta leikkaussalissa jännesiirteen ottamisen 

jälkeen. Tutkimussuunnitelma sai HUS alueen 

eettisen toimikunnan luvan ja jokaiselta potilaalta 

pyydettiin kirjallisesti suostumus tutkimukseen osallistumiselle. 

Leikkaustekniikka 

Diagnostisen artroskopian ja mahdollisen kierukkaresektion 

ja muun pienen toimenpiteen jälkeen otettiin 

sekä gracilis että semitendinosus jänteet siirteiksi 

tuberositas tibiaen mediaali puolelle tehdystä lyhyestä 

vertikaalisesta avauksesta. Käytettiin Linvatec® (Largo, 

Fl., USA) jänteen irroitusinstrumenttia ja siirteet valmistettiin 

kiinnitysmenetelmän mukaisesti: 

RIGIDfix kiinnitystapaa varten semitendinosus ja 

gracilis jänteet liitettiin toisiinsa nro 1 sulavalla langalla 

(Vicryl®) valmistajan ohjeiden mukaisesti. Jänteiden 

vapaisiin distaalisiin päihin (4 kpl) ommeltiin nro 1 

sulavalla langalla (Vicryl®) vetolangat (”whip stitch”) 

tibian kiinnitystä varten. Jännesiirteen paksuus vaihteli 

7-10 mm välillä. 

Käytettiin menetelmään kuuluvaa transtibiaalista 

ohjainta, jolla lateraaliseen femurkondyyliin porattiin 

mahdollisimman horisontaalisesti 30-40 mm syvyinen 

porakanava. RIGIDfix instrumentation avulla 

porattiin kaksi poikittaista porakanavaa lateraalisen femurkondyylin 

läpi kiinnitystankoja varten. Jännesiirre 

vedettiin paikoilleen sen sisään jätetyn vetolangan 

avulla. Sen jälkeen poikittaisiin porakanaviin jätettyjen 

onttojen ohjainten läpi lyötiin RIGIDfix implantit 

siirteen läpi ja edelleen porakanavan mediaalipuolelle 

luuhun. 

Intrafix tibiakiinnitystä varten jännesiirteen neljään 

“häntään” ommeltiin vetolangat, joiden avulla 

siirteen osat voitiin asemoida kiinnityshylsyn ympärille 

omiin neljänneksiinsä. Varsinainen kiinnitysruuvi 

kierrettiin sitten hylsyn sisään ja aiheutettiin siirteen 

komprimoituminen hylsyn ja porakanavan seinämän 

väliin. 

BioScrew® -tekniikassa femurin porakanava tehtiin 

”outside-in” käyttäen siihen tarkoitettua ohjainta 

(“rear-entry guide” Linvatec®). Ruuvi kierrettiin eksentrisesti 

porakanavan ja siirteen väliin. Siirteen osat 

oli sitä ennen liitetty yhteen nro 1 sulavalla langalla 

(Vicryl®). Porakanavasta ulos jääneisiin vetolankoihin 

kiinnitettiin sulava “nappi”, jolla kiinnitys varmistettiin. 

Mikäli siirre jäi niin pitkäksi, että jännemateriaalia 

oli porakanavan ulkopuolellakin varmistettiin kiinnitys 

metallihakasella (Richards). 

Kaikissa ryhmissä siirre kiristettiin käsivaraisesti 

noin 40N voimalla ja mahdollinen löysyys saatiin pois 

tekemällä ekstensio-fleksio liikettä muutamia kertoja. 

Sen jälkeen tehtiin distaalinen kiinnitys ryhmäjaon 

mukaisesti pitäen polvessa noin 30 asteen fleksiokulma. 

Kuntoutus 

Postoperatiivisesti ei käytetty polvitukea. Liikeharjoittelu 

aloitettiin välittömästi. 2 viikon ajan käytettiin 

kyynärsauvoja ja sinä aikana sallittiin osavaraus. Sen 

jälkeen oli lupa jättää sauvat pois ja kuormittaa täydellä 

painolla. Aktiivinen quadriceps-lihaksen harjoittelu 

aloitettiin 3-4 viikkoa postoperatiivisesti. Fysioterapeutti 

ohjeisti “suljetun kineettisen ketjun” mukaisen 

lihasvoimien kuntoutuksen. Paluu urheiluun tapahtui 

vähitellen, yleensä 6–12 kuukauden kuluttua täysipainoisesti. 

Pre- ja postoperatiivinen arviointi 

Liikunnallisen aktiiviustason arvioinnissa käytettiin 

Tegnerin aktiiviuslukua (0–10) ja subjektiivinen arvio 

polven tilasta tapahtui potilaan itsensä täyttämän 

Lysholmin pisteytyksen (0–100) mukaisesti (17). Lisäksi 

käytettiin polvilumpionivelen oireita mittaavaa 

Kujalan pisteytystä (18) “patellofemoral score” (KPS 

0–100, Taulukko 2). Tehtiin myös IKDC luokitus ilman 

subjektiivista arviota (2000 IKDC KNEE EXA- 

MINATION) sekä laskettiin subjektiivinen “IKDC 

score” (19). 

Polven stabiilius arvioitiin Lachman-testillä kolmeen 

luokkaan jaettuna. Polvi tulkittiin stabiiliksi 

(Lachman -), jos siinä oli tiukka ”end point” ja puoliero 

toiseen polveen verrattuna oli alle 3 mm. Lachman-testi 

merkittiin lievästi positiiviseksi (+), jos puoliero 

toiseen polven verrattaessa oli 3 ja 5 mm välillä. 

356 SOT 3•2007 


Selvä positiivinen (++) löydös oli jos arvioitu puoliero 

ylitti 5 mm. Pivot shift -testi arvioitiin samalla jaotuksella 

kolmeen luokkaan. Pivot-testi oli negatiivinen 

(-), jos minkäänlaista liukumista testin yhteydessä ei 

ollut ja tila oli samanlainen terveessä polvessa. Lievästi 

positiiviseksi pivot-testi (+) arvioitiin silloin kun se 

tuli liukuvasti esiin ja selvästi positiiviseksi (++) kun 

sen suorittamisessa todettiin selvä ”kiertomuljahdus”. 

Kliinisen stabiiliusarvion lisäksi tehtiin väljyysmittaukset 

KT2000 laitteistolla (MEDmetric Corporation, 

San Diego, Ca., USA). Rekisteröitiin puoliero 

toisen polven mittaukseen sekä 35 lb että ”manuaali 

maksimi” kuormituksilla. Lisäksi mitattiin alaraajojen 

ojennus- ja koukistusvoimat isokineettisesti (Lido 

MultiJoint II, West Sacramento, Ca., USA) käyttämällä 

sekä 60°/sec ja 180°/sec kulmanopeuksia. 

Tilastomenetelmät 

Tulosten tilastomatemaattisessa analyysissa käytettiin 

BMDP-ohjelmistoa (Statistical Solutions Ltd., Cork, 

Ireland). Jatkuvien muuttujien analyysissa ryhmien 

välillä käytettiin varianssianalyysia. Ei-parametriset 

muuttujat analysoitiin X2 -testillä (erot ryhmien välillä) 

ja toistomittausten osalta käytettiin McNemarin tai 

Sign -testejä. Tilastollisesti merkitsevänä eroa pidettiin 

kun P

Taulukko 2. Tegnerin aktiiviustaso, Lysholmin, IKDC ja patellofemoraalinen pisteytys preoperatiivisesti 

neljässä randomisatioryhmässä. 

Tegner I (M) 

- range 

Tegner II (M) 

- range 

Lysholm II (M) 

- range 

IKDC score II (M) 

- range 

KPS II (M) 

- range 

RIGIDfix / 

Intrafix 

7 

5-10 

4 

1-6 

75 

56-100 

59,7 

46-83 

81 

47-95 

RIGIDfix / 

BioScrew 

7 

4-10 

3 

0-6 

77 

36-92 

47,2 

31-78 

76,5 

44-93 

(M) Mediaani, I ennen vammaa, II preoperatiivisesti 

BioScrew / 

Intrafix 

7 

4-10 

3 

1-4 

75 

53-89 

55,2 

33-76 

79 

38-91 

BioScrew / 

BioScrew 

6 

3-10 NS 

Merkitsevyys 

3 

1-7 0,0240 

78 

33-95 NS 

55,1 

29-88 NS 

79 

42-98 NS 

Taulukko 3. Taustamuuttujat koukistajajänteillä tehdyissä ACL rekonstruktioissa kiinnitystavan 

mukaisesti. 

RIGIDfix / 

Intrafix 

RIGIDfix / 

BioScrew 

BioScrew / 

Intrafix 

BioScrew / 

BioScrew 

Merkitsevyys 

Ikä (M) 

- vaihteluväli 

31 

(18-50 v.) 

29 

(18-50 v.) 

35 

(20-48 v.) 

32 

(18-49 v.) NS 

Naisia/Miehiä 11/19 11/19 12/18 10/20 NS 

Aika vammasta leikkaushoitoon 

(M) 


Mediaali/lateraali 

kierukan resektio 

Mediaali/lateraali 

kierukan kiinnitys 

(M) Mediaani 

4 kk 

1 vk – 

1v 10kk 

4 kk 

1 vk – 

2v 8kk 

Taulukko 4. 1 ja 2 vuoden jälkitarkastuksiin 

osallistuneet. 

RIGIDfix/ 

Intrafix 

3,5 kk 

1 vk – 

2v 11kk 

3 kk 

1 vk – 

8v 3kk 

5/2 8/3 7/4 7/3 NS 

RIGIDfix/ 

BioScrew 

Bio- 

Screw/ 

Intrafix 

Bio- 

Screw/ 

BioScrew 

Randomoidut 

30 30 30 30 

1-v. 

tarkastus 28 26 28 25 

2-v. 

tarkastus 28 25 29 25 

NS 

/1 NS 

358 SOT 3•2007 


Taulukko 5. 1 ja 2 vuoden postoperatiivinen stabiiliusarvio neljässä randomisaatioryhmässä. 

Lachman - + ++ X 2 

1-vuosi post.op. RIGIDfix/ Intrafix 23 4 1 

RIGIDfix/ BioScrew 23 3 0 

BioScrew/Intrafix 23 4 1 

BioScrew/ BioScrew 19 5 1 

2-vuotta post.op. RIGIDfix/ Intrafix 25 1 2 




0.9321 

0.3848 

Pivot Shift - + ++ X 2 

1-vuosi post.op. RIGIDfix/ Intrafix 27 0 0 0.4160 




2-vuotta post.op. RIGIDfix/ Intrafix 26 0 2 0.0506 




Taulukko 6. AP-väljyyden puoliero KT2000-mittauksessa 35 lb:n ja manuaali maksimi voimilla mitattuna 

(vamma - terve polvi, ka±SD) preoperatiivisesti ja 1- sekä 2 vuotta postoperatiivisesti neljässä 

randomisaatioryhmässä. 

RIGIDfix/ 

Intrafix 

RIGIDfix/ 

BioScrew 

BioScrew/ 

Intrafix 

BioScrew/ 

BioScrew 

Merkitsevyys 

ryhmien 

välillä 

Preoperatiivinen 

35 lb 

man. maks. 

3.0±2.8mm 

4.4±2.5mm 

3.6±2.4mm 

4.7±2.0mm 

4.0±3.0mm 

5.3±2.8mm 

2.7±2.9mm 

4.9±3.6mm 

NS 

1-vuosi post.op. 

35 lb 

man. maks. 

1.7±2.9mm 

1.6±2.2mm 

2.2±1.7mm 

2.3±2.1mm 

2.2±2.2mm 

2.3±1.8mm 

2.7±3.2mm 

3.3±2.0mm 

NS 

2-vuotta post.op. 

35 lb force 

man. maks. 

1.2±2.5mm 

1.4±2.2mm 

2.0±2.0mm 

2.2±2.2mm 

2.9±1.7mm 

2.7±2.0mm 

1.4±2.3mm 

2.2±2.4mm 

NS 


sessa väheni 4.4 mm:stä 1.4 mm:iin kahden vuoden 

seurannassa. Vastaavat lukemat RIGIDfix/ BioScrew 

ryhmässä olivat 4.7 mm:stä 2.2 mm:iin, BioScrew/ 

Intrafix ryhmässä 5.3 mm:stä 2.7 mm:iin ja BioScrew/ 

BioScrew ryhmässä 4.9 mm:stä 2.2 mm:iin. Ryhmien 

välillä ei ollut tilastollista eroa preoperatiivisen tai 1 ja 

2 vuoden tarkastuksen mittauksessa (Taulukko 6). 

Polvipisteytykset 

Ryhmien välillä ei ollut eroja 1 tai 2 vuoden kohdalla 

Tegnerin aktiiviusluvun, Lysholmin polvipisteytyksen, 

Kujalan polvilumpiopisteytyksen tai IKDC pisteytyksen 

suhteen (Taulukko 7). 

IKDC-luokitus 

Ryhmien välillä ei ollut eroja IKDC luokituksessa 1 

tai 2 vuoden seurannassa. Kahden vuoden kohdalla 

kaikki paitsi 2 tapausta sekä RIGIDfix/ Intrafix että 

RIGIDfix/ BioScrew ryhmissä kuuluivat IKDC A ja B 

luokkiin (Taulukko 8) 

Isokineettinen lihasvoima 

Todettiin tilastollisesti merkitsevä ero isokineettisessä 

lihasvoimamittauksessa preoperatiivisesti (peak 

torque). BioScrew/Intrafix ja BioScrew/ BioScrew rymissä 

oli parempi koukistusvoima 180˚/sec kulmanopeudella 

kuin kahdessa muussa ryhmässä (p=0.0316). 

Tämä taipumus parempaan suorituskykyyn säilyi 1 ja 

2 vuotta postoperatiivisesti (Taulukko 9). 

Komplikaatiot 

Tapahtui yksi tekninen komplikaatio RIGIDfix/Intrafix 

ryhmssä, jossa reisiluun porakanava oli liian takana 

ja aiheutui ” posterior blow out”. Tässä tapauksessa 

kiinnitys vaihdettiin Richards-hakasella ”over the 

top”-tyyppiseksi. Todettiin kahdessa tapauksessa infektio, 

joista toinen hoidettiin antibiooteilla ja toistuvilla 

puhdistustähystyksillä (BioScrew/ BioScrew ryhmässä). 

Infektio parani eikä vaikuttanut lopputulokseen 

(stabiili polvi). Toinen infektio oli BioScrew/ Intrafix 

ryhmässä tibian porakanavan suulla. Infektio parani 

puhdistusleikkauksen jälkeen, mutta polveen jäi instabiiliutta 

mahdollisesti infektion heikentämän tibian 

kiinnityksen vuoksi. Yhdessä tapauksessa (BioScrew/ 

Intrafix ryhmässä) todettiin syvä laskimotukos, johon 

aloitettiin trombolyyttinen hoito. 

Pohdinta 

Biomekaanisten mittausten mukaan uudet kiinnitysmenetelmät 

(RIGIDfix ja Intrafix) eivät ole oleellisesti 

poikenneet muista kiinnitysmenetelmistä ja kaikkien 

ominaisuudet ovat olleet riittävät in vivo (20) esiintyvissä 

kuormituksissa. 

Kliinisiä seurantatutkimuksia poikkitankokiinnityksestä 

(TransFix) on esitetty ja tulokset ovat olleet 

lyhyen seurannan perusteella hyviä (5). Transfix kiinnitystä 

on verrattu myös randomoidusti interferenssiruuvilla 

tehtyyn kiinnitykseen eikä niissäkään ole 

saatu merkittäviä eroja (6,21). Musil ym. (8) olivat 

verranneet patellajännesiirrettä RIGIDfix kiinnityksellä 

tehtyihin koukistajajännerekonstruktioihin eikä 

tuloksissa ollut olennaisia eroja. 

Tässä työssä haluttiin verrata uusia kiinnitysmenetelmiä, 

sulavia poikkitankoja ja muovista laajennushylsyä 

tavallisimmin käytössä olevaan interferenssiruuviin. 

Sen sijaan, että olisimme verranneet vain 

kahdessa ryhmässä RIGIDfix/Intrafix kiinnitystä ruuvikiinnitykseen 

halusimme saada selville josko mahdollinen 

ero tulisi proksimaalisesta tai distaalisesta 

kiinnityksestä. Tämän vuoksi randomisaatio tehtiin 

neljään ryhmään sekoittaen uudemmat kiinnitystavat 

ruuvikiinnityksen kanssa. Tutkimuksen perusteella 

voimme sanoa, että merkittäviä eroja eri kiinnitystapojen 

välillä ei ollut. Lähes merkitsevä tilastollinen ero 

(p=0.0506) ryhmien välille tuli 2 vuotta postoperatiivisesti 

pivot shift -testissä koska RIGIDfix/Intrafix 

ryhmään sattui kaksi ++ pivot-positiivista ja RIGIDfix/ 

BioScrew ryhmään kolme + pivot shift -positiivista, 

ilmeisiä siirteen pettämisiä tai venymisiä joko kiinnityksestä 

johtuen tai sitten siirteen nekroosin vuoksi. 

Tulos on viitteellinen siihen, että RIGIDfix kiinnitystapa 

saattaa olla huonompi kuin interferenssiruuvi femurin 

porakanavassa. Sen sijaan polvipisteytyksissä 

(Lysholm, Tegner, Kujala score, IKDC score) ei saatu 

ryhmien välille eroja ja kaikissa ryhmissä voitiin todeta 

merkittävä kohentuminen verrattuna preoperatiiviseen 

tilaan. 

Uusien kiinnitysmenetelmien vertailu vakiintuneessa 

käytössä oleviin kiinnitystapoihin on tarpeen, 

jotta niiden käytettävyys selviää mahdollisimman 

pian. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan 

sanoa, että RIGIDfix- ja Intrafix-kiinnitys antaa 

yhtä hyviä tuloksia kuin interferenssiruuvikiinnitys. 

360 SOT 3•2007 


Taulukko 7. Tegnerin aktiiviustaso, Lysholmin, IKDC ja patellofemoraalinen pisteytys preoperatiivisesti neljässä 

randomisaatioryhmässä 1 ja 2 vuotta postoperatiivisesti. 

1-vuosi post.op. 

RIGIDfix/ 

Intrafix 

RIGIDfix/ 

BioScrew 

BioScrew/ 

Intrafix 

BioScrew/ 

BioScrew 

Merkitsevyys 

Tegner (M) 

-vaihteluväli 

6 

3-10 

6 

3-10 

6 

3-9 

6 

3-10 

NS 

Lysholm (M) 


94 

79-100 

94 

94-100 

92,5 

65-100 

95 

73-100 NS 

KPS (M) 


96 

84-100 

95 

95-100 

94 

94-100 

94 

94-100 NS 

IKDC score 


89 

70-100 

90 

67-96 

88 

60-100 

87 

67-100 NS 

2-vuotta 

post.op. 

RIGIDfix/ 

Intrafix 

RIGIDfix/ 

BioScrew 

BioScrew/ 

Intrafix 

BioScrew/ 

BioScrew 

Merkitsevyys 

Tegner (M) 


6 

3-9 

7 

3-10 

6 

3-9 

7 

3-9 

NS 

Lysholm (M) 


94,5 

65-100 

94 

60-100 

94 

46-100 

95 

83-100 NS 

KPS (M) 


98 

82-100 

95 

95-100 

95 

95-100 

96 

96-100 NS 

IKDC score 


91 

59-100 

91 

63-100 

91 

71-100 

90 

70-100 NS 

M) Mediaani 


Taulukko 8. IKDC-luokitus ilman subjektiivista arviota 

preoperatiivisesti sekä 1 ja 2 vuotta postoperatiivisesti 

neljässä randomisaatioryhmässä. 

IKDC A B C D Merkitsevyys (a) 

preoperatiivinen 

RIGIDfix/ Intrafix 1 25 2 




1-vuosi post. op. 

RIGIDfix/ Intrafix 13 15 4 0 

RIGIDfix/ BioScrew 14 12 0 0 

BioScrew/Intrafix 19 6 2 1 

BioScrew/ BioScrew 11 13 1 0 

2-vuotta post. op. 

RIGIDfix/ Intrafix 20 6 2 0 

RIGIDfix/ BioScrew 17 7 2 0 

BioScrew/Intrafix 14 15 0 0 

BioScrew/ BioScrew 15 10 0 0 

(a) 

X 2 ryhmien välillä 

0.6896 

0.1916 

0.1395 

Taulukko 9. Isokineettisen lihasvoiman mittaus (ka±SD) preoperatiivisesti sekä 1 ja 2 vuotta 

postoperatiivisesti neljässä randomisaatioryhmässä. Prosenttiosuus vammapuoli / terve. 

Isokineettinen lihasvoima 

RIGIDfix / 

Intrafix 

RIGIDfix / 

BioScrew 

BioScrew / 

Intrafix 

BioScrew / 

BioScrew 

Merkitsevyys 

Preoperatiivinen 60˚/sec 

extensio 

flexio 

80,6±13,9 

89,3±17,2 

86,4±20,2 

90,1±13,6 

81,6±24,5 

98,0±17,8 

76,5±18,9 

100,2±13,1 

0,5576 

0,1329 

Preoperatiivinen 180˚/sec 

extensio 

flexio 

86,9±13,1 

94,1±12,8 

89,6±16,5 

92,3±12,6 

83,2±18,4 

101,9±11,5 

87,4±14,9 

103,8±13,6 

0,7195 

0,0316 

1-vuosi post. op. 60˚/sec 

extensio 

flexio 

88,5±13,3 

86,9±12,8 

88,5±14,8 

86,6±11,8 

80,8±17,5 

91,9±11,9 

80,9±20,0 

95,6 ±19,1 

0,1549 

0,0837 

1- vuosi post. op. 180˚/sec 

extensio 

flexio 

87,8±12,4 

86,9±12,6 

89,1±14,2 

90,7±12,5 

83,7±13,3 

91,9±12,0 

90,3±10,8 

94,1±12,5 

0,2839 

0,2438 

2- vuotta post. op. 60˚/sec 

extensio 

flexio 

96,6±11,4 

95,4±9,9 

96,1±13,2 

89,9±12,4 

94,5±13,4 

99,1±13,4 

92,9±13,2 

99,6±11.8 

0,7361 

0,0223 

2- vuotta post. op. 180˚/sec 

extensio 

flexio 

94,6±10,2 

88,4±11,2 

94,8±14,7 

90,1±10,9 

95,5±9,6 

96,1±14,9 

94,7±10,6 

97,9±14,4 

0,9919 

0,0292 


Kirjallisuus 

1. Hamner DL, Brown CH Jr, Steiner ME, Hecker AT and Hayes 

WC: Hamstring tendon grafts for reconstruction of the anterior 

cruciate ligament: Biomechanical evaluation of the use of 

multiple strands and tensioning techniques. J Bone Joint Surg 

Am 1999; 81-A:549-557. 

2. Ferretti A, Conteduca F, Labianca L, Monaco E, De Carli A: 

Evolgate fixation of doubled flexor graft in anterior cruciate 

ligament reconstruction: biomechanical evaluation with cyclic 

loading. Am J Sports Med 2005;33(4):574-582. 

3. Wolf EM: Semitendinosis and gracilis anterior cruciate ligament 

reconstruction using the TransFix technique. Techniques 

in Orthopaedics 1998;13:329-336. 

4. Randall RL, Wolf EM, Heilman MR, Lotz J: Comparison of 

Bone-Patellar Tendon-Bone interference screw fixation and 

hamstring transfemoral screw fixation in anterior cruciate 

ligament reconstruction. Orthopedics 1999;22:587-591. 

5. Clark R, Olsen RE, Larson BJ, Goble EM, Farrer RP: Cross-pin 

femoral fixation: A new technique for hamstring anterior 

cruciate ligament reconstruction of the knee. Arthroscopy 

1998;14:258-267. 

6. Harilainen A, Sandelin J, Jansson K: Cross-pin femoral 

fixation versus metal interference screw fixation in anterior 

cruciate ligament reconstruction with hamstring tendons: 

Results of a controlled prospective, randomized study with 

2-year follow-up. Arthroscopy 2005;21:25-33. 

7. Asik M, Sen C, Tuncay I, Erdil M, Avci C, Taser OF: The mid- to 

long-term results of the anterior cruciate ligament reconstruction 

with hamstring tendons using Transfix technique. Knee 

Surg Sports Traumatol Arthrosc 2007;15: 65–972. 

8. Musil D, Sadovský P, Filip L, Vodicka Z, Stehlík J: Reconstruction 

of the anterior cruciate ligament: comparison of patellar 

bone-tendon-bone and hamstring tendon graft methods. 

Part 2. Short-term evaluation of the hamstring tendon graft 

technique with use of the Rigidfix system. Acta Chir Orthop 

Traumatol Cech. 2005;(4):239-245. 

9. Camillieri G, McFarland EG, Jasper LE, Belkoff SM, Kim TK, 

Rauh PB, ym: A Biomechanical Evaluation of Transcondylar 

Femoral Fixation of Anterior Cruciate Ligament Grafts. Am J 

Sports Med 2004;32:950-955. 

10. Ahmad CS, Gardner TR, Groh M, Arnouk J, Levine WN: 

Mechanical Properties of Soft Tissue Femoral Fixation Devices 

for Anterior Cruciate Ligament Reconstruction. Am J Sports 

Med 2004;32:635-640. 

11. Kousa P, Järvinen TLN, Vihavainen M, Kannus P, Järvinen M: 

The fixation strength of six hamstring graft fixation devices in 

anterior cruciate ligament reconstruction. Part I: Femoral site. 

Am J Sports Med 2003;31:174-181. 

12. Zantop T, Weimann A, Rummler M, Hassenpflug J, Petersen 

W: Initial fixation strength of two bioabsorbable pins for the 

fixation of hamstring grafts compared to interference screw 

fixation: single cycle and cyclic loading. Am J Sports Med. 

2004;32(3):641-649. 

13. Zantop T, Weimann A, Wolle K, Musahl V, Langer M, Petersen 

W: Initial and 6 weeks postoperative structural properties 

of soft tissue anterior cruciate ligament reconstructions with 

cross-pin or interference screw fixation: an in vivo study in 

sheep. Arthroscopy. 2007;23(1):14-20. 

14. Kousa P, Jarvinen TL, Vihavainen M, Kannus P, Jarvinen M: 

The fixation strength of six hamstring tendon graft fixation 

devices in anterior cruciate ligament reconstruction. Part II: 

tibial site. Am J Sports Med. 2003;31(2):182-188. 

15. Caborn DN, Brand JC Jr, Nyland J, Kocabey Y: A biomechanical 

comparison of initial soft tissue tibial fixation 

devices: the Intrafix versus a tapered 35-mm bioabsorbable 

interference screw. Am J Sports Med. 2004;32(4):956-961. 

16. Coleridge SD, Amis AA: A comparison of five tibial-fixation 

systems in hamstring-graft anterior cruciate ligament 

reconstruction. Knee Surg Sports Traumatol Arthrosc. 

2004;12(5):391-397. 

17. Tegner Y, Lysholm J: Rating systems in the evaluation of 

knee ligament injuries. Clin Orthop Relat Res 1985;198:43-49. 

18. Kujala UM, Jaakkola LH, Koskinen SK, Taimela S, Hurme M, 

Nelimarkka O: Scoring of patellofemoral disorders. Arthroscopy 

1993;9:159-163. 

19. Irrgang JJ, Anderson AF, Boland AL, Harner CD, Kurosaka 

M, Neyret P, ym: Development and validation of the International 

Knee Documentation Committee Subjective Knee Form. 

Am J Sports Med 2001;29:600-613. 

20. Noyes FR, Butler DL, Grood ES, Zernicke RF, Hefzy MS: 

Biomechanical analysis of human ligament grafts used in 

knee-ligament repairs and reconstruction. J Bone Joint Surg 

Am 1984;66-A:344-352. 

21. Rose T, Hepp P, Venus J, Stockmar C, Josten C, Lill H: 

Prospective randomized clinical comparison of femoral 

transfixation versus bioscrew fixation in hamstring tendon 

ACL reconstruction - a preliminary report. Knee Surg Sports 

Traumatol Arthrosc. 2006;14(8):730-738. 

364 SOT 3•2007

Prospektiivinen, randomoitu työ semitendinosus

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?