Toimintalinjat ja kehittämisohjelma - Jyväskylän kaupunki
01.01.2015 • Views
Share Embed Flag

Toimintalinjat ja kehittämisohjelma - Jyväskylän kaupunki

Toimintalinjat ja kehittämisohjelma - Jyväskylän kaupunki

Toimintalinjat ja kehittämisohjelma - Jyväskylän kaupunki

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
jyvaskyla.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

Jyväskylän seudun<br />

liikenne 2025<br />

TOIMINTALINJAT JA<br />

KEHITTÄMISOHJELMA<br />

Keski-Suomen ELY-keskus<br />

Keski-Suomen liitto<br />

Jyväskylän <strong>kaupunki</strong><br />

Laukaan kunta<br />

Muuramen kunta<br />

3/2011

SISÄLTÖ<br />

ALKUSANAT 3<br />

LÄHTÖKOHDAT 4<br />

1. LIIKENNEPOLITIIKAN PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET 6<br />

2. YHDYSKUNTARAKENNE 7<br />

2.1 Yhdyskuntarakenteen kehittämisen toimintalin<strong>ja</strong>t 7<br />

3. LIIKENTEEN HALLINTA JA LIIKKUMISEN OHJAUS 9<br />

3.1 Liikenteen hallinnan <strong>ja</strong> liikkumisen oh<strong>ja</strong>uksen toimintalin<strong>ja</strong>t 9<br />

3.2 Liikenteen hallinnan toimenpiteet 9<br />

3.3 Liikkumisen oh<strong>ja</strong>uksen toimenpiteet 10<br />

4. JOUKKOLIIKENNE 12<br />

4.1 Joukkoliikenteen kehittämisen visio <strong>ja</strong> toimintalin<strong>ja</strong>t 12<br />

4.2 Kehittämistoimenpiteet 12<br />

4.3 Joukkoliikenteen kehittämisen vaikutukset 16<br />

5. KÄVELY JA PYÖRÄILY 17<br />

5.1 Kävely <strong>ja</strong> pyöräilyn kehittämisen toimintalin<strong>ja</strong>t 17<br />

5.2 Toimenpiteet 17<br />

6. JYVÄSKYLÄN KESKUSTA 19<br />

6.1 Jyväskylän keskustan kehittämisen toimintalin<strong>ja</strong>t 19<br />

7. LIIKENNEVERKKOJEN KEHITTÄMINEN 20<br />

7.1 Liikenneverkkojen kehittämisen toimintalin<strong>ja</strong>t 20<br />

7.2 Toimenpiteet 20<br />

7.3 Liikenneverkkojen kehittämisen vaikutukset 24<br />

8. LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖN ORGANISOINTI 25<br />

9. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN RAHOITUS JA AIESOPIMUS 26

ALKUSANAT<br />

Jyväskylän seudun liikenne 2025- työssä käsitellään<br />

liikennejärjestelmän nykytilaa <strong>ja</strong> kehitystrendejä,<br />

tulevaisuuden tavoitteita, toimintalinjo<strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong> kehittämistoimenpiteitä. Työn rinnalla<br />

on laadittu <strong>kaupunki</strong>seudun maankäytön<br />

rakennemalli – Rakennemalli 20X0, mikä on<br />

luonut erinomaiset edellytykset liikenteen <strong>ja</strong><br />

maankäytön vuorovaikutuksen testaamiseen <strong>ja</strong><br />

yhteisten johtopäätösten tuottamiseen.<br />

Liikennejärjestelmän kehittämisohjelma on<br />

laadittu kuntien <strong>ja</strong> muiden toimijoiden keväällä<br />

2010 hyväksymän ”Liikennejärjestelmän tavoitteet<br />

<strong>ja</strong> toimintalin<strong>ja</strong>t -selonteko” raportin lin<strong>ja</strong>usten<br />

perusteella. Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>seudun<br />

liikkumisen <strong>ja</strong> liikenteen nykytila on selvitetty<br />

<strong>ja</strong> raportoitu syksyllä 2009 tehdyn liikennetutkimuksen<br />

yhteydessä. Joukkoliikenteestä, tieverkkotarkasteluista<br />

sekä liikenteen <strong>ja</strong> liikkumisen<br />

hallinnasta on laadittu erilliset osaraportit.<br />

Liikennejärjestelmäsuunnitelma käsittää <strong>kaupunki</strong>seudun<br />

ydinalueen Jyväskylä, Laukaa <strong>ja</strong><br />

Muurame. Rakennemallityössä ovat lisäksi olleet<br />

mukana Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka<br />

<strong>ja</strong> Uurainen. Liikennejärjestelmätyössä on tehty<br />

maankäytön rakennemallien liikenteellinen<br />

vaikutusarvio koko rakennemallityön alueelle.<br />

Jyväskylän seudun kokonaisväestönkehitys on<br />

ollut vuodesta 1980 lähtien tasaisesti nouseva.<br />

Jos nykyinen kasvukehitys <strong>ja</strong>tkuu, saavutetaan<br />

rakennemallin väestötavoite 200 000 asukasta<br />

hieman ennen vuotta 2030.<br />

Yhdyskuntarakenteen <strong>ja</strong> liikennejärjestelmän<br />

vuorovaikutteiselle kehittämiselle asettavat<br />

uusia vaatimuksia mm. ilmastotavoitteet,<br />

energian hinnan nousu <strong>ja</strong> tierahoituksen riittämättömyys.<br />

Myös liikennejärjestelmäa<strong>ja</strong>ttelussa<br />

<strong>ja</strong> liikennepolitiikassa on tapahtunut<br />

merkittäviä muutoksia. Muutosten myötä<br />

liikennejärjestelmätyössä korostetaan aiempaa<br />

voimakkaammin kestävän liikenteen kehittämisen<br />

vaatimuksia. Liikennejärjestelmän<br />

suunnittelussa <strong>ja</strong> toteuttamisessa sovelletaan<br />

ns. neliporrasperiaatetta, jossa painotetaan<br />

vaikuttamista liikennetarpeeseen, nykyisen<br />

liikenneverkon käytön tehostamista <strong>ja</strong> pieniä,<br />

tarkasti kohdennettu<strong>ja</strong> parantamistoimenpiteitä.<br />

Neliporrasperiaate ei sulje pois suuriakaan<br />

väyläinvestointe<strong>ja</strong>, joihin on suunnitelmissa<br />

syytä ainakin varautua. Liikennepolitiikan painopiste<br />

on siirtymässä kehittämisestä ylläpidon<br />

suuntaan. Liikennejärjestelmätyön tulee olla<br />

<strong>ja</strong>tkuvaa, jotta toimintalin<strong>ja</strong>usten pitävyys<br />

varmistetaan <strong>ja</strong> asetetut tavoitteet saavutetaan.<br />

Suunnitelman toteutusta oh<strong>ja</strong>taan viiden vuoden<br />

<strong>ja</strong>ksolle ulottuvalla aiesopimuksella, jonka<br />

osapuolet hyväksyvät erikseen.<br />

Työtä on oh<strong>ja</strong>nnut JYSELI 2025- projektiryhmä:<br />

Seppo Kosonen Keski-Suomen ELYkeskus,<br />

pj.<br />

Hannu Keralampi Keski-Suomen ELYkeskus<br />

Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELYkeskus<br />

Pekka Kokki Keski-Suomen liitto<br />

Leena Rossi Jyväskylän Kaupunki<br />

Kari Ström Jyväskylän Kaupunki<br />

Jorma Lipponen Jyväskylän Kaupunki<br />

Kalevi Virtanen Laukaan kunta<br />

Tapio Jauhiainen Muuramen kunta<br />

Ar<strong>ja</strong> Aalto Liikennevirasto<br />

Suunnittelutyön konsulttina on ollut Strafica<br />

Oy, jossa työn projektipäällikkönä on toiminut<br />

DI Markku Kivari. Liikennemallin laatimisesta <strong>ja</strong><br />

tieverkkotarkasteluista on vastannut DI Miikka<br />

Niinikoski <strong>ja</strong> liikenteen <strong>ja</strong> liikkumisen hallinnan<br />

asiantunti<strong>ja</strong>na DI Tomi Laine Strafica Oy:stä.<br />

Joukkoliikenteen kehittämisohjelman laatimisesta<br />

on vastannut DI Henriikka Weiste Waystep<br />

Consulting Oy:stä.

TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA<br />

LÄHTÖKOHDAT<br />

Kehityssuunnan muuttaminen<br />

Liikkumisessa <strong>ja</strong> osittain myös maankäytössä<br />

toteutunut kehitys on ollut ristiriidassa asetettujen<br />

liikennepoliittisten <strong>ja</strong> ilmastotavoitteiden<br />

kanssa. Henkilöautoliikenteen osuus liikenteestä<br />

on kasvanut yli 10 % -yksikköä viimeisten 20-<br />

vuoden aikana. Kehityksen suunnan muuttaminen<br />

edellyttää seudun kunnilta <strong>ja</strong> muilta<br />

toimijoilta johdonmukaista yhdyskuntarakenteen<br />

<strong>ja</strong> liikennejärjestelmän kehittämistä sekä<br />

aktiivista vaikuttamista ihmisten <strong>ja</strong> elinkeinoelämän<br />

toimijoiden valintoihin. Keinoina liikenneasenteiden<br />

<strong>ja</strong> – käyttäytymisen muuttamiseen<br />

käytetään liikkumisen oh<strong>ja</strong>usta sekä<br />

taloudellisia <strong>ja</strong> muita suoria oh<strong>ja</strong>uskeino<strong>ja</strong><br />

Toimintamallien muuttaminen<br />

Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu<br />

läheisessä vuorovaikutuksessa <strong>kaupunki</strong>seudun<br />

maankäytön rakennemallityön kanssa. Oleellinen<br />

vuorovaikutuksen keino on ollut liikenteellisten<br />

vaikutusten arviointi, käsittely <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>aminen<br />

maankäyttöprosessissa.<br />

Tulevaisuudessa julkinen sektori ei yksin pysty<br />

vastaamaan liikennejärjestelmää <strong>ja</strong> yhdyskuntarakennetta<br />

koskevien tavoitteiden saavuttamisesta.<br />

Siihen tarvitaan myös ihmisten sekä<br />

yritysten <strong>ja</strong> muiden organisaatioiden tietämyksen<br />

lisäämistä toimintansa liikennevaikutuksista<br />

sekä selkeää asenteiden <strong>ja</strong> toimintamallien<br />

muutosta. Ihmisten asumisen <strong>ja</strong> liikkumisen<br />

valintoihin sekä yritysten sijoittumispäätöksiin<br />

tulee pyrkiä vaikuttamaan huomattavasti nykyistä<br />

enemmän. Tehokkainta on pyrkiä vaikuttamaan<br />

asuinpaikan <strong>ja</strong> toimintojen sijoittamiseen.<br />

Liikenneyhteyksien toimivuus<br />

Hyvät kaukoliikenteen yhteydet ovat Jyväskylän<br />

seudun asukkaille <strong>ja</strong> elinkeinoelämälle ensiarvoisen<br />

tärkeitä. Pää<strong>kaupunki</strong>seudulle <strong>ja</strong><br />

muihin suuriin <strong>kaupunki</strong>keskuksiin tarvitaan<br />

nopeat <strong>ja</strong> tehokkaat yhteydet. Myös Keski-<br />

Eurooppa tulee olla päivämatkalla saavutettavissa.<br />

Kaksoisraide <strong>ja</strong> junaliikenteen edelleen<br />

nopeuttaminen Tampereen radalla sekä sujuvat<br />

liityntälennot pää<strong>kaupunki</strong>seudulle ovat<br />

Jyväskylän seudulle <strong>ja</strong> koko Keski-Suomelle<br />

alueen kehityksen kannalta välttämättömiä.<br />

Pääosa matkoista (75 %) tehdään kuitenkin<br />

<strong>kaupunki</strong>seudun sisällä. Liikkumisen seudulla<br />

on oltava sujuvaa, mutta kestävää. Tämä edellyttää<br />

<strong>kaupunki</strong>rakenteen tiivistämistä <strong>ja</strong> lähipalvelujen<br />

kehittämistä sekä joukkoliikenteen,<br />

kävelyn <strong>ja</strong> pyöräilyn lisäämistä autoliikenteen<br />

kustannuksella.<br />

seudun kuntien<br />

väliset matkat<br />

42 000<br />

muu<br />

91 % 7 %<br />

2 %<br />

Jyväskylän sisäiset<br />

matkat<br />

342 000<br />

muu<br />

22 %<br />

14 % 56 %<br />

5 %<br />

2 %<br />

muiden kuntien<br />

sisäiset matkat<br />

51 000<br />

muu<br />

22 %<br />

10 % 63 %<br />

1 %<br />

4 %<br />

seudun asukkaiden<br />

tekemät matkat<br />

seudun ulkopuolelle<br />

17 000<br />

muu<br />

87 %<br />

5 %<br />

4 %<br />

3 %<br />

Jyväskylän seudulla asuvien arkisin tekemien matkojen<br />

<strong>ja</strong>kautuminen kuntien sisäisiin, kuntien välisiin <strong>ja</strong> seudun<br />

ulkopuolelle suuntautuviin matkoihin (Lähde: Jyväskylän<br />

seudun liikennetutkimus 2009, Osaraportti 1:<br />

Henkilöliikennetutkimus).<br />

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %<br />

1989<br />

28 %<br />

14 %<br />

41 %<br />

8 % 6 %<br />

2009 20 %<br />

13 %<br />

52 %<br />

9 % 4 %<br />

Kulkutapa<strong>ja</strong>kauma Jyväskylässä<br />

vuosina 1989 <strong>ja</strong> 2009<br />

toteutetuissa liikennetutkimuksissa,<br />

18–74‐vuotiaat<br />

asukkaat (Lähde: Jyväskylän<br />

seudun liikennetutkimus<br />

2009, Henkilöliikennetutkimus).<br />

kävely polkupyörä henkilöauto, kuljetta<strong>ja</strong>na henkilöauto, matkusta<strong>ja</strong>na lin<strong>ja</strong>-auto muu<br />

4

Kasvuun varautuminen<br />

Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>seutu on Suomen nopeimmin<br />

kasvavia <strong>kaupunki</strong>seutu<strong>ja</strong>. Kehittämisohjelma<br />

perustuu seudun kasvuun noin<br />

40 000 asukkaalla <strong>ja</strong> 15 000 työpaikalla lähimmän<br />

20 vuoden aikana.<br />

Liikennejärjestelmätyön rinnalla on laadittu<br />

seudun maankäytön rakennemalli, jolla oh<strong>ja</strong>taan<br />

uuden maanäytön sijoittumista.<br />

TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA<br />

Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on arvioitu<br />

rakennemallissa esitettyjen maankäytön kehittämisalueiden<br />

synnyttämiä liikenteellisiä tarpeita<br />

sekä kerrottu maankäyttöalueiden kehittämisessä<br />

<strong>ja</strong> uusien alueiden käyttöönotossa<br />

huomioitavat liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet.<br />

Liikennejärjestelmän kehittämisen<br />

lähtökohta on pystyä vastaanottamaan alueen<br />

maankäytön kasvu ekologisesti, taloudellisesti<br />

<strong>ja</strong> liikenteellisesti kestävällä tavalla.<br />

Kuva:<br />

Rakennemalli 20X0 (Jyväskylän seutu – Rakennemalli 20X0).<br />

Kuva:<br />

Rakennemallissa uudet asukkaat sijoittuvat keskimäärin liikenteellisesti tehokkaammin kuin nykytilanteessa<br />

tai trendikehityksen mukaisessa tilanteessa.<br />

5

TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA<br />

1. LIIKENNEPOLITIIKAN PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET<br />

PÄÄMÄÄRÄ<br />

Jyväskylän seudun keskeisten alueiden saavutettavuus kaikilla kulkutavoilla on hyvä <strong>ja</strong> liikennejärjestelmän<br />

avulla on edistetty toimivan, turvallisen <strong>ja</strong> viihtyisän <strong>kaupunki</strong>rakenteen syntymistä.<br />

Jyväskylän keskusta, aluekeskukset <strong>ja</strong> kuntakeskukset ovat seudun houkuttelevimpia kaupallisten<br />

palvelujen <strong>ja</strong> työpaikkojen sijoittumispaikko<strong>ja</strong>.<br />

Jyväskylän seudun henkilöliikenteen kehittämisen painopiste on siirretty ympäristöä vähemmän<br />

kuormittaviin liikennemuotoihin – kävelyyn, pyöräilyyn <strong>ja</strong> joukkoliikenteeseen. Henkilöautojen<br />

osuus kaikista matkoista on alentunut <strong>ja</strong> kevyt- <strong>ja</strong> joukkoliikenteen osuus <strong>ja</strong> houkuttelevuus on<br />

lisääntynyt.<br />

Seudun ulkoiset yhteydet on parannettu tasolle, joka turvaa Jyväskylän seudun saavutettavuuden<br />

valtakunnantasolla <strong>ja</strong> luo edellytykset elinkeinotoiminnan kehittämiselle alueella.<br />

TAVOITTEET<br />

1. Jyväskylän seudun yhdyskuntarakennetta eheytetään keskusto<strong>ja</strong> kehittämällä sekä tiivistämällä<br />

<strong>ja</strong> täydentämällä nykyistä yhdyskuntarakennetta. Asumisen, työpaikkojen <strong>ja</strong> palvelujen sijoittamisen<br />

tavoitteena on liikennetarpeen vähentäminen sekä joukkoliikenteen, kävelyn <strong>ja</strong><br />

pyöräilyn edellytysten parantaminen. Yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle sijoittuvia kaupan<br />

suuryksiköitä ei toteuta.<br />

2. Jyväskylän seudun toimi<strong>ja</strong>t selvittävät <strong>ja</strong> toteuttavat omista lähtökohdistaan liikkumisen oh<strong>ja</strong>ustoimenpiteitä,<br />

joilla pyritään turvalliseen, terveelliseen <strong>ja</strong> ympäristöystävälliseen liikkumiseen<br />

erityisesti työmatkoilla. Liikenteen hallinnan keinoilla parannetaan liikenteen sujuvuutta<br />

<strong>ja</strong> liikenneturvallisuutta, tiedotetaan liikkujia ongelmista <strong>ja</strong> hallitaan tehokkaasti häiriötilanteita.<br />

Myös joukkoliikenteessä otetaan käyttöön älykkäät järjestelmät <strong>ja</strong> palvelut. Jyväskylän seutu<br />

asettuu maan kärkeen liikkumisen oh<strong>ja</strong>uksen kehittämisessä <strong>ja</strong> käytössä.<br />

3. Seudun asukkaat mieltävät joukkoliikenteen positiivisesti <strong>ja</strong> kynnys joukkoliikenteen käyttöön<br />

madaltuu. Joukkoliikenteellä matkustaminen on helppoa, edullista <strong>ja</strong> turvallista. Korkeatasoinen<br />

joukkoliikenne houkuttelee uusia matkustajia <strong>kaupunki</strong>alueen joukkoliikennekaupungiksi<br />

nimetyllä vyöhykkeellä. Muilla tärkeillä yhteysväleillä joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen<br />

vaihtoehdon useimmille matkoille. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa seudulla nykyisestä<br />

5%:sta 7%:iin (vuonna 1988 osus oli 6 %). Ha<strong>ja</strong>-asutusalueella autottomille asukkaille tarjotaan<br />

kustannustehokkaasti järjestettyjä asiointiyhteyksiä.<br />

4. Kävely <strong>ja</strong> pyöräily nostetaan keskeisiksi liikkumismuodoiksi kaikissa seudun taa<strong>ja</strong>missa. Kävelyn<br />

<strong>ja</strong> pyöräilyn kulkumuoto-osuus kasvaa nykytilanteen 33 %:sta 41 %:iin kaikista matkoista<br />

(vuonna 1989 osuus oli 42 %) Palveluiden saavutettavuus kävellen <strong>ja</strong> pyörällä otetaan niin<br />

maankäytön <strong>ja</strong> palveluverkkojen suunnittelussa kuin kevyen liikenteen verkoston kehittämisessä<br />

keskeiseksi lähtökohdaksi. Etenkin kävelyn lisäämisen kannalta ratkaiseva tekijä ovat riittävän<br />

lyhyet etäisyydet.<br />

5. Jyväskylän keskustaa kehitetään monipuolisena asumisen, palveluiden <strong>ja</strong> työpaikkojen kokonaisuutena.<br />

Tavoitteena on elävä, viihtyisä <strong>ja</strong> kaikilla kulkumuodoilla hyvin saavutettava keskusta.<br />

6. Tie- <strong>ja</strong> katuverkon investoinnit suunnataan ensisi<strong>ja</strong>isesti liikenneturvallisuutta parantaviin sekä<br />

yhdyskuntarakenteen eheytymistavoitetta <strong>ja</strong> elinkeinoelämän kilpailukykyä tukeviin toimiin.<br />

Maankäyttösuunnitelmissa tehdään varaukset tieverkkosuunnitelmassa määriteltäville pääväylille,<br />

mutta ne toteutetaan vasta liikennetarpeen vaatiessa. Energiatehokkaan rautatieliikenteen<br />

kilpailuasemaa parannetaan erityisesti pitkämatkaisessa <strong>kaupunki</strong>seutujen välisessä<br />

henkilöliikenteessä. Rautatie- <strong>ja</strong> vesiliikenteen kilpailukykyä kehitetään niiden kuljetusosuuden<br />

lisäämiseksi.<br />

6

2. YHDYSKUNTARAKENNE<br />

TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA<br />

2.1 Yhdyskuntarakenteen kehittämisen toimintalin<strong>ja</strong>t<br />

Jyväskylän seudun yhdyskuntarakennetta eheytetään keskusto<strong>ja</strong> kehittämällä sekä tiivistämällä <strong>ja</strong><br />

täydentämällä nykyistä yhdyskuntarakennetta. Asumisen, työpaikkojen <strong>ja</strong> palvelujen sijoittamisen<br />

tavoitteena on liikennetarpeen vähentäminen sekä joukkoliikenteen, kävelyn <strong>ja</strong> pyöräilyn edellytysten<br />

parantaminen. Yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle sijoittuvia kaupan suuryksiköitä ei toteuteta.<br />

Jyväskylän seudun nykyistä yhdyskuntarakennetta<br />

eheytetään <strong>ja</strong> tiivistetään nykyisen yhdyskuntarakenteen<br />

kannalta järkevillä alueilla<br />

Seudun keskustaa<strong>ja</strong>mia tiivistetään <strong>ja</strong> kehitetään<br />

monipuolisina palveluiden, asumisen,<br />

työpaikkojen <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>n alueina. Taa<strong>ja</strong>mien<br />

reuna-alueita eheytetään asemakaavoihin perustuvalla<br />

täydennysrakentamisella. Poikkeamis-<br />

<strong>ja</strong> suunnittelutarveratkaisujen käyttöä<br />

rakentamisessa rajoitetaan nykyistä tiukemmin.<br />

Maankäytön kehittämisen tulee perustua<br />

nykyisen palvelurakenteen <strong>ja</strong> liikennejärjestelmän<br />

tehokkaampaan hyödyntämiseen.<br />

Maankäytössä tulee korostaa palveluiden<br />

saavutettavuutta kävellen <strong>ja</strong> pyörällä sekä<br />

kilpailukykyisen joukkoliikenteen edistämistä.<br />

Maankäytön kehittämishankkeista toteutetaan<br />

ensin <strong>ja</strong>lankulkua <strong>ja</strong> pyöräilyä edistävät<br />

hankkeet sekä kilpailukykyiseen<br />

joukkoliikenteen tukeutuvat hankkeet.<br />

Maankäyttöä lisätään alueilla, joilla riittävän<br />

kasvun avulla voidaan luoda edellytyksiä uusien<br />

palvelujen syntymiselle. Keskustojen ulkopuolella<br />

kasvu suunnataan voimakkaiden joukkoliikennekäytävien<br />

varteen. Yhdyskuntarakenteen<br />

ulkopuolelle sijoittuvia kaupan suuryksiköitä ei<br />

toteuteta.<br />

Seudullista yhteistyötä liikenteen <strong>ja</strong> maankäytön<br />

suunnittelussa lisätään<br />

Alue- <strong>ja</strong> yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeet<br />

<strong>ja</strong> -mahdollisuudet arvioidaan seututasolla<br />

kuntien yhteistyönä. Aluerakenteen kehittämistä<br />

oh<strong>ja</strong>taan yhteisesti hyväksytyllä seudullisella<br />

maankäytön rakennemallilla. Seudun<br />

kuntiin laaditaan yhteiset maa- <strong>ja</strong> kaavoituspolitiikan<br />

sekä ha<strong>ja</strong>rakentamisen periaatteet.<br />

Seudun liikennejärjestelmä huomioidaan<br />

maankäytön toteuttamisohjelmien laatimisessa.<br />

Kaavoituksessa otetaan tavoitteeksi edullisten<br />

joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen vyöhykkeiden<br />

aikaansaaminen <strong>ja</strong> vahvistaminen.<br />

Perusta taloudelliselle <strong>ja</strong> kilpailukykyiselle<br />

joukkoliikenteelle luodaan kaavoituksessa, jossa<br />

tavoitteeksi on otettava toimintojen sijoittaminen<br />

hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiiriin.<br />

Liikenteellisten vaikutusten arviointi kytketään<br />

kaikkeen maankäytönsuunnitteluun<br />

Maankäyttöratkaisut vaikuttavat ratkaisevasti<br />

ihmisten liikkumisvalintoihin <strong>ja</strong> autoliikenteen<br />

määrään. Kaikissa maakäytön <strong>ja</strong> palveluiden<br />

kehittämis- <strong>ja</strong> muutoshankkeissa arvioidaan<br />

vaikutukset liikenteelliseen saavutettavuuteen,<br />

liikenneturvallisuuteen <strong>ja</strong> eri kulkumuotojen<br />

käytettävyyteen. Merkittävin kevytliikenteen<br />

käyttöä lisäävä toimenpide on päivittäispalvelujen<br />

sijoittaminen kävelyetäisyydelle asunnoista.<br />

Rakennemalli 20X0-työn tavoitteellisen maankäytön<br />

kehittämismalli tiivistää nykyistä yhdyskuntarakennetta,<br />

mikä luo osaltaan edellytyksiä<br />

kevytliikenteen käyttöä tukevien lähipalvelujen<br />

säilyttämiselle <strong>ja</strong> kehittämiselle sekä<br />

joukkoliikenteen käytön lisääntymiselle.<br />

Liikenteellinen vyöhyke<strong>ja</strong>ottelu<br />

Jyväskylän seudulle on laadittu <strong>kaupunki</strong>seudun<br />

liikenteellinen vyöhyke<strong>ja</strong>ottelu yhdyskuntarakenteen<br />

seurantajärjestelmän perusteella.<br />

Jaottelun laatimisesta on vastannut SYKE <strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong>ottelua on hyödynnetty mm. liikennetutkimusaineiston<br />

havainnollistamisessa.<br />

7

TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA<br />

Kuva:<br />

Kulkutapakohtainen matkustussuorite (kilometriä vuorokaudessa) Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>seudun vyöhykkeillä, muissa<br />

seudun taa<strong>ja</strong>missa, seudun kylissä sekä ha<strong>ja</strong>‐asutusalueilla asuvilla asukkailla.<br />

8

TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA<br />

3. LIIKENTEEN HALLINTA JA LIIKKUMISEN OHJAUS<br />

3.1 Liikenteen hallinnan <strong>ja</strong> liikkumisen oh<strong>ja</strong>uksen toimintalin<strong>ja</strong>t<br />

Jyväskylän seudun toimi<strong>ja</strong>t selvittävät <strong>ja</strong> toteuttavat omista lähtökohdistaan liikkumisen oh<strong>ja</strong>ustoimenpiteitä,<br />

joilla pyritään, turvalliseen, terveelliseen <strong>ja</strong> ympäristöystävälliseen liikkumiseen erityisesti<br />

työmatkoilla. Liikenteen hallinnan keinoilla parannetaan liikenteen sujuvuutta <strong>ja</strong> liikenneturvallisuutta,<br />

tiedotetaan liikkujia ongelmista <strong>ja</strong> hallitaan tehokkaasti häiriötilanteita. Myös joukkoliikenteessä<br />

otetaan käyttöön älykkäät järjestelmät <strong>ja</strong> palvelut. Jyväskylän seutu asettuu maan<br />

kärkeen liikkumisen oh<strong>ja</strong>uksen kehittämisessä.<br />

Määritelmiä:<br />

Liikenteen hallinnalla tarkoitetaan liikenteen<br />

oh<strong>ja</strong>uksen, tiedottamisen <strong>ja</strong> häiriön<br />

hallinnan toimenpiteitä, joilla tehostetaan<br />

liikenneverkon käyttöä, parannetaan turvallisuutta<br />

<strong>ja</strong> parannetaan joukkoliikenteen<br />

kilpailukykyä.<br />

Tieto- <strong>ja</strong> viestintäteknologian käyttöä liikennejärjestelmässä<br />

kutsutaan älykkääksi<br />

liikenteeksi tai älyliikenteeksi.<br />

Liikkumisen oh<strong>ja</strong>uksella (eng. Mobility management)<br />

tarkoitetaan <strong>ja</strong>lankulun, pyöräilyn,<br />

joukkoliikenteen <strong>ja</strong> kestävämmän autoilun<br />

edistämistä tiedollisella <strong>ja</strong> liikennekäyttäytymiseen<br />

suoraan vaikuttavalla oh<strong>ja</strong>uksella,<br />

markkinoinnilla <strong>ja</strong> kehittämällä<br />

eri kulkutapojen käyttöä <strong>ja</strong> yhdistämistä<br />

helpottavia palvelu<strong>ja</strong>. Liikkumisen oh<strong>ja</strong>uksella<br />

pyritään tehokkaasti vaikuttamaan<br />

ihmisten asenteisiin <strong>ja</strong> käyttäytymiseen.<br />

Asennemuutos edellyttää usein kokemuksen<br />

hankkimista vaihtoehtoisesta liikkumisesta.<br />

Liikkumisen oh<strong>ja</strong>uksen ”pehmeät”<br />

keinot tehostavat ”kovien” keinojen vaikuttavuutta<br />

<strong>ja</strong> ne tuleekin kytkeä yhteen. Tyypillisesti<br />

liikkumisen oh<strong>ja</strong>uksen keinot eivät<br />

edellytä suuria investointe<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> niillä on<br />

korkea hyöty-kustannussuhde.<br />

Tieliikenteen hallinnan työkalu<strong>ja</strong> lisätään <strong>ja</strong> yhteistyötä<br />

viranomaisten kesken <strong>ja</strong> kaupallisten<br />

tietopalvelujen suuntaan parannetaan<br />

Joukkoliikenteen kilpailukykyä <strong>ja</strong> käyttöä lisätään<br />

mm. bussivuoro<strong>ja</strong> lisäämällä, lippujen hintaa<br />

alentamalla, joukkoliikenteen kulkua nopeuttamalla<br />

sekä markkinointia <strong>ja</strong> informaatiopalvelu<strong>ja</strong><br />

parantamalla<br />

Liikkumisen hallinta nostetaan osaksi seudun<br />

ylätason liikennestrategiaa, selvitetään sen resursse<strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong> päätetään seudullisesta organisoinnista<br />

3.2 Liikenteen hallinnan toimenpiteet<br />

Kehitetään liikenteen seurantaa<br />

Laajennetaan liikenteen seurantajärjestelmiä,<br />

jotta suunnittelijoiden, palveluntarjoajien <strong>ja</strong><br />

autoilijoiden käyttöön saadaan riittävän korkeatasoiset<br />

liikennetiedot.<br />

liikennevalo-oh<strong>ja</strong>usjärjes-<br />

Nykyaikaistetaan<br />

telmä<br />

Jyväskylän kaupungin liikennevalojärjestelmä<br />

tulee elinkaarensa päähän noin viiden vuoden<br />

sisällä. Järjestelmä uusitaan <strong>ja</strong> samalla siirrytään<br />

avoimeen järjestelmään <strong>ja</strong> tiedonsiirtoon.<br />

Hälytysajoneuvojen valoetuuksia kehitetään<br />

mm. benchmarkaamalla muiden suomalaisten<br />

<strong>kaupunki</strong>en järjestelmät <strong>ja</strong> niiden hyödyt. Tavoitteena<br />

on ajoneuvojen todelliseen paikannukseen<br />

perustuva etuusjärjestely tärkeimmillä<br />

reiteillä.<br />

Vaihtuva oh<strong>ja</strong>uksen lisääminen maanteillä<br />

Vaihtuvien nopeusrajoitusten <strong>ja</strong> kelin seurannan<br />

osalta laaditaan Keski-Suomen alueen kattava<br />

toimenpidesuunnitelma, jossa selvitetään<br />

nykyisten oh<strong>ja</strong>usjärjestelmien teknologian<br />

käyttökelpoisuus, liikenteen <strong>ja</strong> kelin kannalta<br />

ongelmaiset kohteet <strong>ja</strong> edelleen laaditaan toimenpideohjelma<br />

järjestelmien uusimisesta <strong>ja</strong><br />

tarpeen vaatiessa laajentamisesta.<br />

Vaihtuvat nopeusrajoitukset vähentävät henkilövahinko-onnettomuuksia<br />

talvella 10 % <strong>ja</strong> kesällä<br />

6 %. Hil<strong>ja</strong>isen liikenteen aikana <strong>ja</strong> hyvällä<br />

9

TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA<br />

kelillä ne mahdollistavat nopeusrajoituksen<br />

nostamisen. Kelin seurannan kehittäminen<br />

puolestaan parantaa talvihoidon toimenpiteiden<br />

täsmällisyyttä <strong>ja</strong> kelitiedotuksen laatua.<br />

Pysäköinnin oh<strong>ja</strong>uksen kehittäminen<br />

Kehitetään keskustan pysäköinninoh<strong>ja</strong>uksen<br />

järjestelmää siten, että se mahdollistaa tiedon<br />

<strong>ja</strong>kelun ilmaiseksi kaikille halukkaille palveluntarjoajille.<br />

Automaattivalvonnan lisääminen<br />

Laajennetaan yhteistyössä poliisin kanssa risteysten<br />

<strong>ja</strong> ajonopeuksien automaattivalvontaa<br />

(kameravalvontaa) liikenneturvallisuuden parantamiseksi.<br />

Tieliikenteen tiedotuksen kehittäminen<br />

Liikenteen tiedottamis- <strong>ja</strong> navigointipalvelut<br />

yhdistyvät <strong>ja</strong> niitä kehitetään <strong>ja</strong> tarjotaan aiempaa<br />

enemmän kaupallisesti, joten Jyväskylän<br />

seudulla ei ole tarvetta kehittää voimakkaasti<br />

omia tietopalvelu<strong>ja</strong>an. Sen si<strong>ja</strong>an tärkeämpää<br />

on varmistaa, että seudulta on saatavissa<br />

korkeatasoiset lähtötiedot näihin palveluihin.<br />

Kehitetään erityisesti työmaista tiedottamista.<br />

Häiriönhallinta <strong>ja</strong> viranomaisyhteistyön kehittäminen<br />

Varareittien puute nostetaan esiin yleiskaavatasolla<br />

<strong>ja</strong> tarvittavat toimenpiteet on huomioitava<br />

tie- <strong>ja</strong> katuverkkosuunnitelman laadinnassa.<br />

Lentoaseman <strong>ja</strong> rautatieaseman yhteydet<br />

ovat varareittisuunnitelmissa keskeisiä. Liikenneviraston<br />

tieliikenteen hallinnan toimintalinjojen<br />

mukaisesti laaditaan koko ELY:n alueelle<br />

liikenteenhallinta- <strong>ja</strong> häiriönhallintasuunnitelmat.<br />

3.3 Liikkumisen oh<strong>ja</strong>uksen toimenpiteet<br />

Liikkumisen oh<strong>ja</strong>us tulee nähdä a<strong>ja</strong>ttelutapana,<br />

joka on juurrutettava kaikkeen suunnitteluun <strong>ja</strong><br />

päätöksentekoon. Vain kytkemällä liikkumisen<br />

oh<strong>ja</strong>us muuhun liikennejärjestelmän kehittämiseen<br />

se voi olla tehokasta. Liikkumisen oh<strong>ja</strong>uksen<br />

toimenpiteitä tulee toteuttaa työpaikoilla,<br />

kouluissa, uusilla asuinalueilla, joukkoliikennepalvelujen<br />

muuttuessa tai avattaessa kävelytie<strong>ja</strong><br />

pyörätieyhteyksiä.<br />

Liikkumisen oh<strong>ja</strong>uksen toimenpiteistä haetaan<br />

yhteisesti muutama keskeinen toimenpide, <strong>ja</strong><br />

räätälöidään niiden toteutus eri liikku<strong>ja</strong>ryhmiä<br />

varten. Jyväskylään sopivia hankkeita ovat esimerkiksi:<br />

Kestävät työmatkat. Vaikutetaan yritysten<br />

työntekijöiden kulkumuodon valintaan työmatkoilla.<br />

Toiminta sisältää yritysjohdon motivointia,<br />

liikkumissuunnitelmien laadintaa sekä tapaamisia<br />

työntekijöiden kanssa. Työntekijöitä<br />

pitäisi palkita kestävistä valinnoista, koska<br />

myös työnanta<strong>ja</strong> hyötyy niistä paremman terveyden<br />

<strong>ja</strong> työkyvyn sekä esimerkiksi pysäköintipaikkojen<br />

tarpeen vähenemisen kautta.<br />

Liikkumisen tietoisku asuinpaikan vaihtajille.<br />

Pyritään vaikuttamaan kotitalouksien liikkumistottumuksiin<br />

elämän muutoskohdissa, jolloin<br />

ihmiset ovat muutokselle alttiimpia. Jaetaan<br />

kotitalouksiin tietopaketti, jossa on tietoa alueen<br />

joukkoliikenteestä sekä pyöräteistä. Kampan<strong>ja</strong>luontoisesti<br />

annetaan ilmainen kokeilu<strong>ja</strong>kso<br />

joukkoliikenteeseen kahden auton talouksille.<br />

Omatoimiset koulumatkat. Liikkumiskasvatusta<br />

suunnataan koululaisille <strong>ja</strong> heidän vanhemmilleen.<br />

Tavoitteena on vähentää autolla kouluun<br />

tuotavien lapsien määrää. Tämä edellyttää vaarallisten<br />

kohteiden kartoitusta <strong>ja</strong> parantamissuunnitelman<br />

toteutusta sekä vuorovaikutusta<br />

koululaisten <strong>ja</strong> heidän vanhempiensa kanssa<br />

esimerkiksi luokittain.<br />

Vaikutustietojen lisäämiseksi <strong>ja</strong> esimerkin antamiseksi<br />

ehdotetaan, että Jyväskylän seudun<br />

liikennejärjestelmäsuunnitelmaan osallistuvat<br />

toimi<strong>ja</strong>t Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>, Laukaan kunta,<br />

Muuramen kunta, Keski-Suomen ELY-keskus<br />

sekä Keski-Suomen liitto teettävät omiin organisaatioihinsa<br />

liikkumisen oh<strong>ja</strong>uksen suunnitelmat.<br />

Järjestetään Jyväskylän seudun asukkaille<br />

ideakilpailu, jolla haetaan keino<strong>ja</strong> edistää kävelyä,<br />

pyöräilyä <strong>ja</strong> joukkoliikenteen käyttöä seudulla.<br />

Ideakilpailu tuo mahdollisten toimenpide-ehdotusten<br />

lisäksi aihepiirille tarpeellista<br />

näkyvyyttä.<br />

Toteutuksen suunnittelu <strong>ja</strong> sopiminen<br />

Liikkumisen oh<strong>ja</strong>uksen järjestäminen edellyttää<br />

keskeisten paikallisten toimijoiden Jyväskylän<br />

kaupungin <strong>ja</strong> muiden kuntien sekä ELY-<br />

10

keskuksen yhteisen toimintasuunnitelman laatimista.<br />

Suunnitelmassa määritellään koordinointi-<br />

<strong>ja</strong> rahoitusvastuut sekä työn päälin<strong>ja</strong>t<br />

<strong>ja</strong> toteutusorganisaatio.<br />

Käytännöntyössä voidaan hyödyntää myös erilaisia<br />

kansalais- tai muita toimintaryhmiä, kuitenkin<br />

siten että viranomaistahot sopivat toiminnan<br />

tavoitteista <strong>ja</strong> resursseista. Toiminnan<br />

käynnistäminen edellyttää liikkumisen hallintaan<br />

keskittyvän henkilöresurssin järjestämistä<br />

Jyväskylän seudulla sekä riittävää rahoitusta<br />

projekteille <strong>ja</strong> kampanjoille.<br />

Liikennevirasto <strong>ja</strong> LVM ovat myöntäneet kesällä<br />

2010 Jyväskylän kaupungille tukea Älykästä<br />

työmatkaa! –hankkeeseen. Hankkeessa laaditaan<br />

Jyväskylän kaupungin työntekijöille oma<br />

työmatkaliikkumisen oh<strong>ja</strong>usmalli.<br />

Pysäköintipaikkojen määrään <strong>ja</strong> hinnoitteluun<br />

vaikuttaminen<br />

Henkilöautojen pysäköintipaikkojen tarjonta <strong>ja</strong><br />

pysäköinnin hinnoittelu on tehokas liikkumisen<br />

hallinnan keino.<br />

Pysäköintipaikko<strong>ja</strong> on autoilevia asiakkaita varten<br />

oltava keskustassa riittävästi, mutta työpaikkapysäköintiä<br />

on perusteltua rajoittaa.<br />

Keskustassa kaikki pysäköintipaikat ovat maksullisia,<br />

<strong>ja</strong> taksojen avulla vaikutetaan pysäköinnin<br />

kysyntään.<br />

Asuinalueiden pysäköintipaikkojen mitoituksessa<br />

tulee ottaa huomioon alueen joukkoliikenneyhteydet<br />

sekä paikallinen palvelutarjonta.<br />

Autopaikko<strong>ja</strong> tulee olla tarpeeksi, mutta ne<br />

tulisi toteuttaa pääosin vuorokäyttöön <strong>ja</strong> kohdistaa<br />

paikkojen rakentamis- <strong>ja</strong> ylläpitokustannukset<br />

käyttäjille.<br />

Työpaikkojen pysäköintipaikkojen määrä <strong>ja</strong><br />

maksullisuus vaikuttaa tehokkaasti työmatkojen<br />

kulkumuotovalintaan. Tämä keino tulee<br />

ottaa keskusteluun, kun laaditaan yrityksien<br />

liikkumisen oh<strong>ja</strong>ussuunnitelmia.<br />

Laaditaan Jyväskylän kaupungille pysäköintistrategia.<br />

Yhteispysäköintijärjestelmän soveltuvuus<br />

selvitetään <strong>ja</strong> toteutuksesta päätetään<br />

aina kaupungin tiiviiden asuin- <strong>ja</strong> työpaikkaalueiden<br />

suunnittelun alkuvaiheessa.<br />

TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA<br />

11

TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA<br />

4. JOUKKOLIIKENNE<br />

4.1 Joukkoliikenteen kehittämisen visio <strong>ja</strong> toimintalin<strong>ja</strong>t<br />

Seudun asukkaat mieltävät joukkoliikenteen positiivisesti <strong>ja</strong> kynnys joukkoliikenteen käyttöön madaltuu.<br />

Joukkoliikenteellä matkustaminen on helppoa, edullista <strong>ja</strong> turvallista. Korkeatasoinen joukkoliikenne<br />

houkuttelee uusia matkustajia <strong>kaupunki</strong>alueen joukkoliikennekaupungiksi nimetyllä<br />

vyöhykkeellä. Muilla tärkeillä yhteysväleillä joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen vaihtoehdon<br />

useimmille matkoille. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa seudulla nykyisestä 5%:sta 7 %:iin.<br />

Ha<strong>ja</strong>-asutusalueella autottomille asukkaille tarjotaan kustannustehokkaasti järjestettyjä asiointiyhteyksiä.<br />

Kaupunkiseudun sisällä joukkoliikenne <strong>ja</strong> muut<br />

henkilökuljetukset ovat voimakkaasti yhteiskunnan<br />

tukemia, <strong>ja</strong> kunnat <strong>ja</strong> valtio pystyvät<br />

vaikuttamaan suoraan liikennepalvelujen tarjontaan.<br />

Joukkoliikenne elää muutosten aikaa, koska<br />

uuden joukkoliikennelain myötä <strong>kaupunki</strong>seuduilla<br />

on käytettävissään uusia keino<strong>ja</strong> joukkoliikenteen<br />

järjestämiseen. Kaukoliikenteen tarjonnan<br />

(juna-, lento- <strong>ja</strong> bussiliikenne) sen si<strong>ja</strong>an<br />

oletetaan syntyvän markkinaehtoisesti, jolloin<br />

yhteiskunnan tehtäväksi jää kaukoliikenteen<br />

toimintaympäristön kehittäminen <strong>ja</strong> erilaiset<br />

muut tukitoimet kuten esimerkiksi markkinointikampan<strong>ja</strong>t.<br />

Valtakunnallisesti tavoitteeksi on asetettu<br />

joukkoliikenteen käytön lisääminen keskeisillä<br />

<strong>kaupunki</strong>seuduilla <strong>ja</strong> niiden välisessä liikenteessä<br />

sekä peruspalvelutasoisten joukkoliikennepalvelujen<br />

turvaaminen koko maassa. Joukkoliikennelaki<br />

uudistui 3.12.2009. Uuden lain siirtymäa<strong>ja</strong>n<br />

päättymisen jälkeen kaupungin mahdollisuudet<br />

vaikuttaa joukkoliikenteen palvelutasoon<br />

paranevat. Samalla joukkoliikenteen<br />

hoitoon liittyvät tehtävät <strong>ja</strong> vastuu kasvavat.<br />

4.2 Kehittämistoimenpiteet<br />

Organisointi<br />

Perustetaan Jyvässeudun yhteinen joukkoliikenneviranomainen,<br />

joka vastaa paikallisliikennealueen<br />

liikenteellisestä kokonaisuudesta<br />

(Jyväskylän sisäinen liikenne sekä Jyväskylä-<br />

Muurame <strong>ja</strong> Jyväskylä-Laukaa liikenne). Toiminta<br />

organisoidaan vastuukuntamallilla <strong>ja</strong> toteutetaan<br />

perustamalla kaupungin organisaatioon<br />

joukkoliikennelautakunta, jossa on edustus<br />

seudun kunnista. Valmistelu- <strong>ja</strong> täytäntöönpanoyksikkönä<br />

toimii seudun joukkoliikenne-<br />

<strong>ja</strong> henkilökuljetusyksikkö. Se valmistelee<br />

yhdessä kuntien edustajista muodostuvan<br />

seutuliikennetyöryhmän kanssa joukkoliikennettä<br />

koskevat päätösesitykset joukkoliikenne<strong>ja</strong>ostolle<br />

Paikallisliikenteen kokonaisuuden keskittäminen<br />

yhdellä viranomaiselle mahdollistaa joukkoliikenteen<br />

yhtenäisen suunnittelun <strong>ja</strong> hankinnan<br />

<strong>ja</strong> antaa yhdessä henkilökuljetusten<br />

seudullisen yhteistyön kanssa parhaat valmiudet<br />

kuljetusjärjestelmän tehostamiselle <strong>ja</strong> kehittämiselle.<br />

Kaupunkiseudun yhteinen joukkoliikenneviranomainen<br />

mahdollistaa nykyistä<br />

paremman yhteenkytkennän seudun maankäytön<br />

suunnittelun <strong>ja</strong> joukkoliikenteen suunnittelun<br />

välillä. Myös seudun henkilökuljetusten<br />

hoidon <strong>ja</strong> joukkoliikenteen hoidon yhteenkytkentä<br />

paranee.<br />

Joukkoliikenteen järjestämistapa (hoitomalli)<br />

Joukkoliikennelain toteuttamisen siirtymäaika<br />

päättyy <strong>kaupunki</strong>alueella 30.6.2014, siihen<br />

saakka ovat voimassa viranomaisten <strong>ja</strong> liikenteenharjoittajien<br />

väliset siirtymäa<strong>ja</strong>n liikennöintisopimukset.<br />

Siirtymäa<strong>ja</strong>n jälkeisen liikenteen<br />

järjestämistavan, mm. hoitomallin, päättää<br />

joukkoliikenneviranomainen.<br />

Esityksenä on siirtyminen käyttöoikeussopimusmalliin<br />

ainakin tiheävuoroisen liikenteen<br />

osalta. Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>seudun joukkoliikenne-<br />

<strong>ja</strong> henkilökuljetusyksikkö aloittaa kilpailutuksen<br />

valmistelun yhdessä ELY-keskuksen<br />

kanssa. Valmisteluun kuuluu kilpailuttamisstrategian<br />

määrittely, tavoitetilan kilpailutta-<br />

12

TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA<br />

miskokonaisuuksien suunnittelu sekä välivaiheiden<br />

<strong>ja</strong> etenemispolun suunnittelu.<br />

Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamiseen<br />

tähtäävä palvelutaso<br />

Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen<br />

edellyttää vuorotarjonnan lisäämistä<br />

<strong>ja</strong> lipun hintojen alentamista. Palvelutasoa parannetaan<br />

erityisesti parhailla joukkoliikennealueilla,<br />

joilla on eniten matkusta<strong>ja</strong>potentiaalia.<br />

Jyväskylän seudulle on laadittu viisiportainen<br />

palvelutasoluokitus. Palvelutaso pyritään toteuttamaan<br />

vuoden 2014 kilpailuttamisen<br />

yhteydessä. Sitä ennen laaditaan tarkentava<br />

palvelutaso- <strong>ja</strong> lin<strong>ja</strong>stosuunnitelma.<br />

Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamiseen<br />

tähtäävä palvelutaso edellyttäisi<br />

vuorotarjonnan lisäämistä noin 15 prosentilla<br />

nykytasosta. Liikennetarjonnan lisääminen kasvattaisi<br />

joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta<br />

laskennallisesti noin 0,5 %-yksikköä. Lisäys<br />

kohdentuisi<br />

ensisi<strong>ja</strong>isesti<br />

joukkoliikennekaupungin alueelle. Lisäksi Laukaasta,<br />

Muuramesta <strong>ja</strong> Muuratsalosta<br />

ajettavaa liikennettä (seutuliikenteen laatukäytävät)<br />

tulisi lisätä muutamalla vuorolla varhaisaamun,<br />

alkuillan <strong>ja</strong> kesäa<strong>ja</strong>n liikenteessä.<br />

Myös ha<strong>ja</strong>-asutusalueen kutsu- <strong>ja</strong> palveluliikenteitä<br />

tulisi kehittää <strong>ja</strong> tarjontaa lisätä. Lipputulojen<br />

kasvu huomioon ottaen vuorotarjonnan<br />

lisäämisen kustannuksiksi muodostuisi noin<br />

miljoona euroa.<br />

Jos liikennetarjonnan lisäämisen ohella päätetään<br />

alentaa kaikkien nykyisin kuntien <strong>ja</strong> valtion<br />

tukemien lippujen asiakashinto<strong>ja</strong> esimerkiksi<br />

30 prosentilla, kasvaisi joukkoliikenteen<br />

matkamäärä laskennallisesti noin viidellä prosentilla.<br />

Yhteiskunnan lipputukikustannukset<br />

kasvaisivat arviolta noin 1,5 M€. Lipunhintojen<br />

alentamisen laskennallinen vaikutus joukkoliikenteen<br />

kulkumuoto-osuuteen olisi 0,3 %-<br />

yksikköä, jos oletetaan, että uudet tuetuilla<br />

lipuilla tehdyt matkat ovat uusien joukkoliikennekäyttäjien<br />

tekemiä.<br />

Paikallis- <strong>ja</strong> seutuliikenteen kehittäminen<br />

Joukkoliikenteen lin<strong>ja</strong>stoa selkeytetään minimoimalla<br />

poikkeuslinjojen määrä, poikkeavat<br />

lähtöa<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> reittien kiertely (koulukuljetusreittejä<br />

lukuunottamatta).<br />

Joukkoliikennekaupungin (palvelutasoluokka<br />

1) alueelle pyritään keskittämään<br />

maankäyttö. Tavoitteena on joukkoliikennekäytävien<br />

ympärille rakentuva tiivis<br />

<strong>ja</strong> nauhamainen maankäyttö- <strong>ja</strong> palvelurakenne.<br />

Taa<strong>ja</strong>mien päivittäispalvelut pyritään<br />

sijoittamaan kävelyetäisyydelle asutuksesta.<br />

<br />

<br />

<br />

Seutuliikenteen laatukäytävien (palvelutasoluokka<br />

2) varret <strong>ja</strong> erityisesti jo olevat<br />

vahvat taa<strong>ja</strong>mat niillä muodostavat joukkoliikenteen<br />

toimintaedellytysten kannalta<br />

parhaat maankäyttöalueet <strong>kaupunki</strong>alueen<br />

ulkopuolella. Tälle alueelle <strong>ja</strong> muille joukkoliikenteen<br />

hyvin palvelemille vyöhykkeille<br />

(palvelutasoluokka 3) voi lisätä<br />

maankäyttöä harkiten <strong>ja</strong> tapauskohtaisesti<br />

liikenteen palvelumahdollisuudet selvittäen.<br />

Kaukoliikenteen laatukäytävien varsilla<br />

(palvelutasoluokka 4) voi lisätä maankäyttöä<br />

tapauskohtaisesti harkiten. Maakäyttö<br />

tulee keskittää linjojen vaikutuspiirissä jo<br />

olevien voimakkaimpien taa<strong>ja</strong>mien yhteyteen.<br />

Maankäytön suunnittelun yhteydessä<br />

tulee ottaa huomioon yhteydet liityntäpysäkeille<br />

pääteiden varressa. Kehitettäviä<br />

liityntäpysäkkipaikko<strong>ja</strong> voidaan määrittään<br />

maankäytön mukaan.<br />

Säännöllisen joukkoliikenteen ulkopuolella<br />

oleville alueille (luokka 5) ei lisätä<br />

maankäyttöä.<br />

Vuorotarjontaa lisätään parhailla paikallisliikenteen<br />

linjoilla yhdellä vuorolla tunnissa paitsi<br />

myöhäisiltoina. Tämän lisäksi Laukaan, Muuramen<br />

<strong>ja</strong> Muuratsalon liikenteeseen lisätään<br />

arkipäivisin kaksi aamu- <strong>ja</strong> iltapäivävuoroa.<br />

Nykyistä lin<strong>ja</strong>a 5 kehitetään aluksi kokeiluna<br />

Oulun Cityliikenteen tyyppiseksi liikenteeksi.<br />

Lin<strong>ja</strong>n vuorotiheys (20 minuuttia) on nykyisellään<br />

jo riittävä, mutta liikennöintiaikaa tulee<br />

mahdollisesti <strong>ja</strong>tkaa arki-iltaisin sekä reittiä<br />

tarkistaa. Oleellista on, että cityliikenteen reitti<br />

täydentää muuta paikallisliikennettä lyhyillä,<br />

keskustan liepeillä tehtävillä matkoilla.<br />

13

TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA<br />

Kuva:<br />

Joukkoliikenteen palvelutasovyöhykkeet.<br />

14

TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA<br />

Peruspalvelutasoinen joukkoliikenne <strong>ja</strong> henkilökuljetukset<br />

Seutuyhteistyötä hallintokuntien kuljetuksissa<br />

<strong>ja</strong> peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen järjestämisessä<br />

lisätään seudullisen joukkoliikenne<strong>ja</strong><br />

henkilökuljetusyksikön avulla.<br />

Runko-, täydentäviä <strong>ja</strong> nopeita linjo<strong>ja</strong> täydennetään<br />

hil<strong>ja</strong>isilla alueilla kutsuliikenteenä tarpeen<br />

mukaan liikennöitävällä liikenteellä.<br />

Selvitetään matkojenyhdistelyn käyttöönoton<br />

erilaisia mahdollisuuksia, vaikutuksia palveluihin<br />

<strong>ja</strong> kuljetusten järjestämisen kustannuksiin<br />

sekä perustetaan matkapalvelukeskus <strong>ja</strong> käynnistetään<br />

matkojenyhdistelytoiminta, jotta sosiaalitoimen<br />

kuljetuskustannukset saadaan<br />

kohtuullistettua. Kuntien kuljetusperiaatteet<br />

yhtenäistetään.<br />

Kaukoliikenteen kehittäminen<br />

Kaukoliikenteen tärkein matkakohde on Helsinki,<br />

johon Jyväskylän seudulta on hyvät yhteydet<br />

henkilöautolla, bussilla, junalla <strong>ja</strong> lentäen.<br />

Pitkämatkainen kaukoliikenne toimii markkinaehtoisesti,<br />

joten <strong>kaupunki</strong>seudulla ei ole<br />

tarpeen priorisoida liikennemuoto<strong>ja</strong>.<br />

Kehittämistoimenpiteet kohdistuvat toimintaedellytysten<br />

parantamiseen, missä painopisteenä<br />

on päärataverkon kehittäminen. Kaukojunaliikenteen<br />

yhteyksien nopeuttamista <strong>ja</strong>tketaan<br />

<strong>ja</strong> edistetään voimakkaasti kaksoisraiteiden<br />

toteuttamista pääradoille. Kaukojunien<br />

asemille sekä kaukobussien pääpysäkeille kaukoliikenteen<br />

laatukäytävillä toteutetaan liityntäyhteyksiä,<br />

pysäköintipaikko<strong>ja</strong> sekä tarvittavat<br />

informaatio- <strong>ja</strong> muut palvelut.<br />

Jyväskylän lentoasemaa kehitetään reitti- <strong>ja</strong><br />

charter- liikenteen tarpeiden mukaisesti.<br />

Tiedotus- <strong>ja</strong> markkinointi<br />

Laaditaan joukkoliikenteen markkinointisuunnitelma<br />

yhteistyössä markkinoinnin ammattilaisten<br />

kanssa. Pyritään vaikuttamaan siihen,<br />

että joukkoliikenteeseen liittyvässä viestinnässä<br />

keskitytään joukkoliikenteen vahvuuksiin <strong>ja</strong><br />

positiivisiin asioihin. Lisätään ulkoista viestintää<br />

asiakaspalautteeseen vastaamisesta <strong>ja</strong> julkaistaan<br />

juttu<strong>ja</strong> asiakkaita askarruttavista teemoista.<br />

Tavoitteena on oppia tuntemaan nykyiset <strong>ja</strong><br />

potentiaaliset asiakkaat mahdollisimman hyvin.<br />

Toteutetaan kohderyhmille suunnattua markkinointia<br />

erilaisten kampanjoiden <strong>ja</strong> lipputuotteiden<br />

avulla. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta<br />

esimerkiksi nuorten keskuudessa voidaan<br />

parantaa kytkemällä mainonta erilaisiin<br />

tapahtumiin, joihin joukkoliikenteellä pääsee,<br />

sekä nimeämällä nuorisolle suunnatut lipputuotteet<br />

heihin vetoavalla tavalla. Lisäksi voidaan<br />

toteuttaa kilpailu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> aktivoida matkustajia<br />

myös muutoin.<br />

Liikenneväylät, pysäkit <strong>ja</strong> terminaalit<br />

Laaditaan joukkoliikenteen sujuvuudesta selvitys<br />

<strong>ja</strong> parantamisohjelma, jossa esitetään mm.<br />

liikennevaloetuuksien lisäämistä sekä mahdollisesti<br />

uusia joukkoliikennekaisto<strong>ja</strong> pääväylille.<br />

Tärkeimmät liityntäpysäkit pääreittien (laatukäytävät)<br />

varsilla määritellään. Joukkoliikenteen<br />

laatukäytävien fyysiseen toimintaympäristöön<br />

liittyville toimenpiteille (esimerkiksi pysäkit,<br />

liitynnät, katu- <strong>ja</strong> tieverkostoon liittyvät<br />

sujuvoittamis- <strong>ja</strong> kunnossapitotoimenpiteet)<br />

määritetään kiireellisyysjärjestys.<br />

Tärkeimpiä nousupysäkkejä kehitetään suunnitellusti<br />

pysäkeille <strong>ja</strong> vaihtoalueille asetettujen<br />

palvelutasotavoitteiden mukaisesti. Polkupyörille<br />

<strong>ja</strong> tarvittaessa myös autoille tehdään liityntäjärjestelyjä<br />

(katokset, pyörätelineet, pysäköintipaikat)<br />

muutamille bussipysäkeille. Hankitaan<br />

nousupysäkeille lisää lasikatoksia <strong>ja</strong> aikataulukehikoita<br />

laatutason kohottamiseksi.<br />

Myös muiden maaseudun pääpysäkkien varustelutasoa<br />

kohotetaan katosten <strong>ja</strong> pyöräpysäköinnin<br />

järjestämisen keinoin.<br />

Joukkoliikenteen aikatauluinformaation, seurannan<br />

<strong>ja</strong> etuuksien kehittäminen<br />

Bussien seurannan laatutasoa parannetaan<br />

toteuttamalla hankesuunnitelman (2006) toinen<br />

vaihe, jossa ajoneuvot varustetaan gpsvastaanottimella.<br />

Muutoin järjestelmään ei ole<br />

tarpeen tehdä merkittäviä päivityksiä. Paikannustietojen<br />

tarkentuminen mahdollistaa uudenlaisten<br />

joukkoliikenteen tietopalvelujen<br />

kehittämisen. Paikannustiedot tarjotaan halukkaiden<br />

palvelunkehittäjien käyttöön.<br />

Jyväskylän bussien etuusjärjestelmää laajennetaan<br />

keskustan <strong>ja</strong> sen liepeiden ruuhkaisimpiin<br />

15-30 valoliittymään. Tavoitteena on gpspaikannukseen<br />

perustuva älykäs järjestelmä,<br />

15

TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA<br />

joka antaa etuuden vain myöhässä oleville busseille.<br />

Lähiraideliikenteen mahdollisuudet<br />

Paikallisen henkilöjunaliikenteen käynnistäminen<br />

Jyväskylän seudulla ei ole nykyisillä maankäytön<br />

kasvuennusteilla <strong>ja</strong> liikenteen tuottamistavoilla<br />

taloudellisesti mahdollista. Toteutus<br />

edellyttäisi Jyväskylä-Jämsä- rataosuuden<br />

muuttamista kaksiraiteiseksi. Seudullinen junaliikenne<br />

vaarantaisi todennäköisesti itsekannattavan<br />

markkinaehtoisen pikavuoroliikenteen<br />

toimintaedellytyksiä. Riskinä on, että sekä<br />

junaan että bussiin perustuvan järjestelmän<br />

kustannustehokkuus yhteiskunnan näkökulmasta<br />

heikkenee <strong>ja</strong> matkusta<strong>ja</strong>n kokema kokonaispalvelutaso<br />

laskee.<br />

Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehitysvyöhykkeen<br />

vahvistaminen ei ole ristiriidassa mahdollisen<br />

paikallisen henkilöjunaliikenteen tuottamisen<br />

kanssa pitkällä aikavälillä.<br />

Joukkoliikenteen rahoitustarpeen arvioidaan<br />

alustavasti kasvavan noin kolmanneksella nykytasosta.<br />

Joukkoliikennekaupungin vaikutusalueelle<br />

noin 150-200 metrin säteellä (kävelymatka<br />

pysäkille enintään 250 m) asuu 46 100 asukasta<br />

<strong>ja</strong> si<strong>ja</strong>itsee 23 000 työpaikkaa. Kehittämistoimet<br />

on suunniteltu niin, että uusia joukkoliikenteen<br />

käyttäjiä saadaan ensisi<strong>ja</strong>isesti<br />

henkilöautoilijoista.<br />

Pelkästään joukkoliikennettä kehittämällä kulkumuoto-osuuteen<br />

pystytään vaikuttamaan<br />

vain ra<strong>ja</strong>llisesti <strong>ja</strong> joukkoliikenteen osuuden<br />

kasvattamiseen tavoiteltuun 7 %:iin tarvitaan<br />

myös muita keino<strong>ja</strong>. Tehokkaampia keino<strong>ja</strong><br />

ovat liikkumisen oh<strong>ja</strong>uksen keinot, henkilöautoliikenteen<br />

rajoitukset sekä maankäytön kehittämistoimet.<br />

Joukkoliikenteen näkökulmasta<br />

maankäytön kehittämisen tulee tukeutua määritettyihin<br />

joukkoliikenteen runkoreitteihin.<br />

Seuraavassa on ensin esitetty kärkihankkeiksi nimetyt kuusi kaikista tärkeintä toimenpidettä/toimenpidekokonaisuutta.<br />

Kärkihankkeet eivät ole tärkeysjärjestyksessä.<br />

Maankäytön sijoittaminen pääosin vahvojen joukkoliikennekäytävien varteen<br />

Kaukoliikenteen yhteyksien parantaminen<br />

o kaksoisraide Jyväskylän <strong>ja</strong> Tampereen väliselle rataosalle <strong>ja</strong> liikenteen nopeuttaminen<br />

o sujuvat liityntälennot Helsingistä lähteville ulkomaanlennoille<br />

Henkilökuljetusjärjestelmän tehostaminen<br />

o hallintokuntiin nimetään kuljetusten vastuuhenkilöt<br />

o selvitetään matkojenyhdistelytoiminnan käynnistämistä<br />

o seudullista yhteistyötä lisätään, perustetaan seudun joukkoliikenne- <strong>ja</strong> henkilökuljetustiimi<br />

Lippujärjestelmäuudistus<br />

o vyöhykehinnoittelu, arvokortit <strong>ja</strong> lippujärjestelmän selkeytys<br />

o lipun hintojen alentaminen<br />

Paikallisliikenteen tarjonnan kehittäminen<br />

o runkolinjojen vahvistaminen<br />

Joukkoliikenteen markkinointi<br />

4.3 Joukkoliikenteen kehittämisen vaikutukset<br />

Tässä kehittämisohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä<br />

pystytään lisäämään joukkoliikenteen<br />

käyttöä <strong>kaupunki</strong>alueen keskeisillä osilla joukkoliikennekaupungiksi<br />

nimetyllä alueella. Esitettyjen<br />

toimenpiteiden seurauksena joukkoliikennematkojen<br />

määrän voidaan olettaa kasvavan<br />

va<strong>ja</strong>alla viidenneksellä <strong>ja</strong> joukkoliikenteen<br />

kulkumuoto-osuuden noin prosenttiyksiköllä.<br />

Ha<strong>ja</strong>-asutusalueiden liityntäyhteyksien parantaminen<br />

<strong>ja</strong> liityntäpysäkkien palvelutason kohentaminen<br />

parantavat asukkaiden mahdollisuuksia<br />

hyödyntää hyvätasoisia pääreittien<br />

joukkoliikennepalveluita. Palvelu- <strong>ja</strong> asiointiliikenteen<br />

kehittäminen parantaa asiointimahdollisuuksia<br />

erityisesti niillä, joilla on vaikeuksia<br />

käyttää normaalia joukkoliikennettä. Kuntien<br />

yhteistyötä lisäämällä <strong>ja</strong> aloittamalla matkojenyhdistelytoiminta,<br />

pystytään hillitsemään<br />

kuntien kuljetuskustannusten kasvua.<br />

16

TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA<br />

5. KÄVELY JA PYÖRÄILY<br />

5.1 Kävely <strong>ja</strong> pyöräilyn kehittämisen toimintalin<strong>ja</strong>t<br />

Kävely <strong>ja</strong> pyöräily nostetaan keskeisiksi liikkumismuodoiksi kaikissa seudun taa<strong>ja</strong>missa. Kävelyn <strong>ja</strong><br />

pyöräilyn kulkumuoto-osuus kasvaa nykytilanteen 33 %:sta 41 %:iin kaikista matkoista (vuonna<br />

1989 osuus oli 42 %) Palveluiden saavutettavuus kävellen <strong>ja</strong> pyörällä otetaan niin maankäytön <strong>ja</strong><br />

palveluverkkojen suunnittelussa kuin kevyen liikenteen verkoston kehittämisessä keskeiseksi lähtökohdaksi.<br />

Etenkin kävelyn lisäämisen kannalta ratkaiseva tekijä ovat riittävän lyhyet etäisyydet.<br />

Kevytliikenteen kehittämispanostukset nykytilanteessa<br />

eivät vastaa kevytliikenteen nykyistä<br />

asemaa tai roolia Jyväskylän seudun liikkumisessa.<br />

Myös Rakennemalli 20X0 työssä on ollut<br />

keskeisenä tavoitteena kevytliikenteen käyttöedellytysten<br />

parantaminen.<br />

5.2 Toimenpiteet<br />

Saavutettavuuden parantaminen yhdyskuntarakennetta<br />

eheyttämällä sekä säilyttämällä <strong>ja</strong><br />

vahvistamalla lähipalveluita<br />

Kevytliikenteen kysyntä syntyy maankäytön<br />

toimintojen helpon saavutettavuuden myötä.<br />

Rakennesuunnitelmassa on lähdetty kuntakeskusten<br />

<strong>ja</strong> alakeskusten maankäytön <strong>ja</strong> palvelujen<br />

vahvistamisesta, mikä on keskeinen edellytys<br />

kevytliikenteen käytön lisääntymiselle.<br />

Väylästön, pyöräpysäköinnin <strong>ja</strong> opastuksen<br />

kehittäminen<br />

Liikennejärjestelmällä luodaan kevytliikenteelle<br />

houkutteleva <strong>ja</strong> turvallinen ympäristö suunnittelemalla<br />

<strong>ja</strong> toteuttamalla kevytliikenteen seudullinen<br />

tavoiteverkko <strong>ja</strong> ottamalla huomioon<br />

kevytliikenteen tarpeet keskustaliikenteessä.<br />

Nykyistä kevyen liikenteen verkostoa täydennetään<br />

yhtenäiseksi <strong>ja</strong> kattavaksi. Kävelyn <strong>ja</strong><br />

pyöräilyn erilaiset tarpeet otetaan huomioon<br />

verkoston suunnittelussa. Jyväskylän keskustaa<br />

kehitetään kävelykeskustana. Taa<strong>ja</strong>makeskustoissa<br />

kävely <strong>ja</strong> pyöräily priorisoidaan suhteessa<br />

muihin kulkutapoihin. Ha<strong>ja</strong>-asutusalueilla<br />

pääpaino on koulujen lähialueilla.<br />

Kuva.<br />

Kulkutapa<strong>ja</strong>kauma eri matkan pituusryhmissä.<br />

17

TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA<br />

Määritellään/tarkistetaan kevyen liikenteen<br />

laatukäytävät osana liikennejärjestelmää <strong>ja</strong><br />

seudullista rakennemallia <strong>ja</strong> laaditaan kevytliikenteen<br />

laatukäytävien toteutusohjelma. Kevyen<br />

liikenteen ympäristöjen esteettömyyteen<br />

kiinnitetään erityistä huomiota.<br />

Pyöräpysäköintiä <strong>ja</strong> muita pyöräilyyn liittyviä<br />

palvelu<strong>ja</strong> kehitetään kaikissa seudun kuntakeskuksissa,<br />

merkittävissä joukkoliikenneterminaaleissa<br />

sekä julkisissa <strong>ja</strong> yksityisissä kiinteistöissä.<br />

Keskustassa otetaan käyttöön uusi<br />

pyöräpysäköinnin toteutusmalli, jossa liike- <strong>ja</strong><br />

toimistokiinteistöille tulee asemakaavavelvoite<br />

pyöräpysäköinnin toteuttamiselle omalle tontilleen<br />

<strong>ja</strong> myös yleisille alueille. Kevyen liikenteen<br />

väylien talvihoitoa tehostetaan. Hoidon<br />

tulee olla tasalaatuista <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>ntasaista. Kevyen<br />

liikenteen laatukäytävillä <strong>ja</strong> muilla pääreiteillä<br />

tulee olla yhtenäinen laatutaso koko matkalta.<br />

Kevyen liikenteen käyttöä edistetään myös kevyenliikenteen<br />

tietopalveluiden kehittämisellä<br />

(mm. reaaliaikainen tieto väylien auraustilanteesta)<br />

sekä ottamalla kävelyn <strong>ja</strong> pyöräilyn<br />

edistäminen vahvemmin mukaan kunnalliseen<br />

liikenneturvallisuustyöhön.<br />

Myös kevytliikenteen opastuksen <strong>ja</strong> liikenteen<br />

oh<strong>ja</strong>uksen kehittäminen ovat keskeisiä kevytliikenteen<br />

käyttöolosuhteita parantavia toimenpiteitä.<br />

liikenneverkkojen suunnittelussa ottaa huomioon<br />

eri käyttäjäryhmien tarpeet väylästölle,<br />

pysäköinnille, rakennusten <strong>ja</strong> alueiden tarjoamille<br />

pyöräilypalveluille. Kevytliikenneverkkojen<br />

suunnittelussa voidaan ottaa huomioon<br />

käyttäjille sopivat toteutusmallit mm. risteämiset<br />

autoliikenteen kanssa, liityntäliikenteen<br />

tarpeet, pikapyörätiet, <strong>ja</strong>lankulun <strong>ja</strong> pyöräilyn<br />

erottelu, geometriavaatimukset <strong>ja</strong> pyöräilyyhteydet<br />

erilaisiin kiinteistöihin <strong>ja</strong> palvelukeskittymiin.<br />

Kevytliikenneverkkojen <strong>ja</strong> väylien suunnittelussa<br />

lähtökohtana tulisi olla saavutettavuuden<br />

parantaminen, liikenneturvallisuus <strong>ja</strong> ympäristön<br />

houkuttelevuus. Nämä lähtökohdat toteutuvat<br />

yleensä parhaiten kun väylät voidaan sijoittaa<br />

yhdyskuntarakenteen sisälle, eikä pääliikenneväylien<br />

varteen, joka on muodostunut<br />

nykyiseksi käytännöksi johtuen osin ehkä rahoituksellisista<br />

syistä.<br />

Kevytliikenneauditoinnit<br />

Kevyen liikenteen huomioimista maankäytössä<br />

edistetään ottamalla käyttöön kaavojen kevytliikenneauditointikäytäntö,<br />

jossa valmisteilla<br />

olevat kaavat arvioidaan niiden valmisteluvaiheessa<br />

kevytliikenneasiantunti<strong>ja</strong>n toimesta.<br />

Arvioinnissa otetaan huomioon esimerkiksi:<br />

toimintojen saavutettavuus, väylästön tarve <strong>ja</strong><br />

sijoittaminen sekä käyttöä helpottavat asiat<br />

pyöräpysäköinnin <strong>ja</strong> -säilyttämisen kannalta<br />

(rakentamismääräyksissä), jne.<br />

Kevytliikenteen kehittämisessä on oleellista<br />

tunnistaa eri käyttäjäryhmien tarpeet, esimerkiksi<br />

pyöräilyssä työmatkapyöräilijän, perheen<br />

asiointiin liittyvä pyöräilijän, eläkeläisten <strong>ja</strong><br />

vanhusten, koululaisten <strong>ja</strong> virkistyspyöräilijöiden<br />

tarpeet ovat osin hyvin erilaisia <strong>ja</strong> myös<br />

matkojen suuntautuminen poikkeaa tosistaan.<br />

Suunnittelussa voidaan eri suunnitteluvaiheissa:<br />

kaavoituksessa, rakennussuunnittelussa <strong>ja</strong><br />

18

6. JYVÄSKYLÄN KESKUSTA<br />

TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA<br />

6.1 Jyväskylän keskustan kehittämisen toimintalin<strong>ja</strong>t<br />

Jyväskylän keskustaa kehitetään monipuolisena asumisen, palveluiden <strong>ja</strong> työpaikkojen kokonaisuutena.<br />

Tavoitteena on elävä, viihtyisä <strong>ja</strong> kaikilla kulkumuodoilla hyvin saavutettava keskusta.<br />

Autoliikenne <strong>ja</strong> katuverkko<br />

Tavoitteena on, että keskustaan saapuminen<br />

autolla on <strong>ja</strong>tkossakin helppoa, mutta läpiajo<br />

minimoidaan <strong>ja</strong> ajonopeuksia alennetaan. Autoliikenteen<br />

sujuvuutta parannetaan keskustan<br />

si<strong>ja</strong>sta muun muassa Ra<strong>ja</strong>kadulla <strong>ja</strong> Nisulankadulla<br />

sekä Rantaväylällä. Keskustan pääkatukehän<br />

(Vaasankatu/Cygnaeuksenkatu – Hannikaisenkatu<br />

– Kalevankatu – Yliopistonkatu) sisäpuolen<br />

kadut rauhoitetaan pysäköinti- <strong>ja</strong><br />

huoltoliikenteelle, joka hoidetaan osittain<br />

maanalaisin ajoyhteyksin. Kilpisenkatu säilyy<br />

kuitenkin nykyiseen tapaan läpiajettavana ajokatuna<br />

<strong>ja</strong> Vapaudenkatu joukkoliikennekatuna.<br />

Suurten pysäköintilaitosten ajoyhteydet pyritään<br />

järjestämään pääkaduilta. Kehän sisäpuolisten<br />

katujen ajonopeudeksi tulee korkeintaan<br />

30 km/h. Pyöräilylle, <strong>ja</strong>lankululle, oleskelulle <strong>ja</strong><br />

viherkaistoille annetaan lisää tilaa esimerkiksi<br />

katupysäköintiä vähentämällä. Ydinkeskustan<br />

tärkein lähivuosien hanke on Väinönkadun keskiosan<br />

rakentaminen kävelykaduksi.<br />

Keskustan liikennesuunnitelma laaditaan v.<br />

2011. Työn painopisteitä ovat maanalaisiin<br />

ajoyhteyksiin keskittyvä liikennesuunnitelma<br />

ydinkeskustan alueelta sekä suunnitelmat yläkaupungin<br />

<strong>ja</strong> Ruusupuiston alueen liikenneverkkomuutoksista.<br />

Viimeksi mainitun työn<br />

tavoitteita ovat alueen katuverkon selkeyttäminen<br />

<strong>ja</strong> yksisuuntaisten katujen vähentäminen.<br />

Muiden kuin pääkatujen toteuttamista<br />

pääosin yhteiskäyttötilan (Shared Space-) periaatteella<br />

tutkitaan vaihtoehtona perinteiselle,<br />

<strong>ja</strong>lkakäytävin varustetulle keskustakadulle. Samoin<br />

tarkastellaan mahdollisuuksia <strong>ja</strong> tarvetta<br />

pyöräteiden suunnitteluperiaatteiden muuttamiseen<br />

keskusta-alueella.<br />

Pysäköintipolitiikka<br />

Asiointia palvelevia pysäköintipaikko<strong>ja</strong> toteutetaan<br />

tarvetta vastaavasti <strong>ja</strong> ne keskitetään yleisiin<br />

pysäköintilaitoksiin, joissa vuorokäyttö on<br />

tehokasta. Keskustan työmatkapysäköintiä vähennetään<br />

pysäköintimaksuilla <strong>ja</strong> rajoittamalla<br />

työmatkapysäköinnin rakentamista. Tarkoituksena<br />

on kannustaa kulkemaan työmatkat joukkoliikenteellä,<br />

pyörällä tai kävellen, jotta katuverkon<br />

ruuhkat helpottavat <strong>ja</strong> muut liikenteen<br />

häiriöt vähenevät. Asuntorakentamisen autopaikkavaatimuksia<br />

lievennetään <strong>ja</strong> tutkitaan<br />

voidaanko asuntohankkeita kokeeksi toteuttaa<br />

myös ilman omia pysäköintipaikko<strong>ja</strong>. Maanpäällistä<br />

katu- <strong>ja</strong> aluepysäköintiä vähennetään.<br />

Joukkoliikenteen olosuhteet<br />

Joukkoliikenteellä keskustaan tuloa suositaan<br />

erityisesti työmatkoilla. Bussien kulku joukkoliikenteen<br />

pääreiteillä tehdään sujuvaksi liikenne-etuisuuksin<br />

sekä katu- <strong>ja</strong> pysäkkijärjestelyin.<br />

Parannetaan edelleen pysäkkiympäristöjä <strong>ja</strong> -<br />

varustusta sekä aikatauluinformaatiota.<br />

Pyörätieverkko<br />

Jyväskylän keskustaan toteutetaan kattava <strong>ja</strong><br />

korkeatasoinen pyörätieverkko. Kehän sisäpuoliset<br />

hidaskadut <strong>ja</strong> kävelypainotteiset kadut<br />

toimivat osana pyöräilyverkkoa. Pääreiteillä<br />

kävely <strong>ja</strong> pyöräily erotetaan yleensä toisistaan.<br />

Pyöräpysäköintipaikko<strong>ja</strong> keskustan yleisillä alueilla<br />

lisätään <strong>ja</strong> niiden laatutasoa parannetaan.<br />

Kiinteistöjä velvoitetaan kaavoissa <strong>ja</strong> rakennusjärjestyksessä<br />

toteuttamaan riittävästi pyöräpysäköintiä,<br />

<strong>ja</strong> tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa<br />

osa näistä pyöräpaikoista autojen pysäköintilaitokseen.<br />

Esteettömyys<br />

Keskustan esteettömyyttä parannetaan muun<br />

muassa poistamalla fyysisiä esteitä katuympäristöstä,<br />

katulämmityksellä sekä turvaamalla<br />

liikuntarajoitteisten asiointimahdollisuudet<br />

myös kävelykeskustassa liikenne- <strong>ja</strong> pysäköintijärjestelyin.<br />

19

TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA<br />

7. LIIKENNEVERKKOJEN KEHITTÄMINEN<br />

7.1 Liikenneverkkojen kehittämisen toimintalin<strong>ja</strong>t<br />

Tie- <strong>ja</strong> katuverkon investoinnit suunnataan ensisi<strong>ja</strong>isesti liikenneturvallisuutta parantaviin sekä yhdyskuntarakenteen<br />

eheytymistavoitetta <strong>ja</strong> elinkeinoelämän kilpailukykyä tukeviin toimiin. Maankäyttösuunnitelmissa<br />

tehdään varaukset tieverkkosuunnitelmassa määriteltäville pääväylille, mutta<br />

ne toteutetaan vasta liikennetarpeen vaatiessa. Energiatehokkaan rautatieliikenteen kilpailuasemaa<br />

parannetaan erityisesti pitkämatkaisessa <strong>kaupunki</strong>seutujen välisessä henkilöliikenteessä.<br />

Rautateitä <strong>ja</strong> niiden liikennepalvelu<strong>ja</strong> kehitetään niiden kuljetusosuuden lisäämiseksi.<br />

7.2 Toimenpiteet<br />

Tieliikenteen turvallisuutta parannetaan pääteitä<br />

saneeraamalla, taa<strong>ja</strong>mien liikennejärjestelyin<br />

<strong>ja</strong> liikenneasenteisiin vaikuttamalla<br />

Liikenteen turvallisuutta <strong>ja</strong> sujuvuutta parannetaan<br />

erottamalla paikallinen liikenne pitkämatkaisesta<br />

valtatieliikenteestä, vilkkaiden pääteiden<br />

saneeraustoimenpitein, sään <strong>ja</strong> kelin mukaan<br />

muuttuvien nopeusrajoitusten käyttöä<br />

tehostamalla sekä automaattista nopeusvalvontaa<br />

lisäämällä. Taa<strong>ja</strong>mien <strong>ja</strong> ha<strong>ja</strong>asutusalueiden<br />

liikenneturvallisuutta parannetaan<br />

läpikulkuliikennettä vähentämällä, nopeusrajoituksia<br />

alentamalla sekä niitä tukevilla<br />

rakenteellisilla toimenpiteillä. Ihmisten liikkumisasenteisiin<br />

pyritään vaikuttamaan tiedottamisen<br />

avulla osana kunnissa tehtävää liikenneturvallisuustyötä.<br />

Jyväskylän seudun saavutettavuuden parantaminen<br />

<strong>ja</strong> päätieverkon toimivuuden turvaaminen<br />

Valtatien 4 parantaminen välillä Kirri – Tikkakoski<br />

(osana Jyväskylä – Oulu yhteysväliä)<br />

Tien parantamistarve syntyy nykyisistä liikenteen<br />

toimivuus-, turvallisuus- <strong>ja</strong> meluongelmista<br />

sekä tavoitteesta kaukoliikenteen <strong>ja</strong> paikallisen<br />

liikenteen erottamisesta omille väylilleen.<br />

Liikenteen kasvaessa tielle liittyminen tasoliittymistä<br />

vaikeutuu <strong>ja</strong> aiheuttaa liikenneturvallisuusongelmia.<br />

Tie on maakuntakaavassa <strong>ja</strong> yleiskaavassa<br />

moottoritienä. Yhteysväli on osa maakunnallista<br />

joukkoliikenteen laatukäytävää.<br />

Välistä Kirri-Vehniä on tehty YVA -selvitys<br />

vuonna 2003 <strong>ja</strong> yleissuunnitelma vuonna 2009.<br />

Tiesuunnitelma laaditaan vuoteen 2012 mennessä.<br />

Kohteen toteutusta valmistellaan vuosiksi 2012<br />

– 2015. Hankkeen kustannusarvio on 90 milj.<br />

euroa. Hankkeen hyötykustannussuhde on<br />

1,47. Hankkeen suurimmat hyödyt muodostuvat<br />

aika- <strong>ja</strong> onnettomuuskustannussäästöistä.<br />

Vehniä–Äänekoski-välistä on laadittu mm. toimenpideselvitys<br />

<strong>ja</strong> tieverkollinen selvitys. Yleissuunnitelma<br />

<strong>ja</strong> YVA- selvitys laaditaan lähivuosina.<br />

Parantamissuunnitelman valmistumisen<br />

tavoite on 2012 – 2015.<br />

Vaa<strong>ja</strong>kosken ohitustie (VT 4 moottoritie välillä<br />

Kanavuori – Haapalahti)<br />

Valtakunnallinen päätie kulkee nyt katumaista<br />

yhteyttä pitkin lähes Vaa<strong>ja</strong>kosken keskustan<br />

läpi, mikä aiheuttaa liikenteellisiä että ympäristöllisiä<br />

ongelmia. Liikenteen kasvaessa myös<br />

Vaa<strong>ja</strong>kosken kiertoliittymän ruuhkautuminen<br />

pahenee. Ohitustien avulla saadaan aikaan yhtenäinen,<br />

moottoriväylätasoinen valtatie<strong>ja</strong>kso,<br />

helpotetaan Vaa<strong>ja</strong>kosken sisäistä liikennettä <strong>ja</strong><br />

edistetään maankäytön kehittämistä mm. liikeelämälle.<br />

Hankkeesta on valmistumassa yleissuunnitelma<br />

<strong>ja</strong> YVA-tarkastelu vuoden 2011 aikana. Yleissuunnitelmassa<br />

tutkitaan silta- <strong>ja</strong> tunnelivaihtoehto<strong>ja</strong>.<br />

Yleissuunnitelman valmistuttua<br />

käynnistetään hankkeen tiesuunnittelu.<br />

Tiehallinto on esittänyt hanketta investointiohjelmaan<br />

(hanke on Liikenneviraston TTSkaudella<br />

ns. kehittämisohjelmassa ajoitettu<br />

valmistuvaksi vuonna 2017). Alustavat kustan-<br />

20

TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA<br />

nukset ovat noin 85 M€, jotka tarkentuvat laadittavan<br />

tiesuunnitelman yhteydessä.<br />

Hanke poistaa Vaa<strong>ja</strong>kosken toimivuusongelmat<br />

<strong>ja</strong> vähentää liikenteestä aiheutuvia haitto<strong>ja</strong><br />

Vaa<strong>ja</strong>koskella.<br />

Vt9 Jyväskylä – Muurame (-Jämsä)<br />

Valtatien 9 kehittämisestä nykyisen moottoritien<br />

päästä etelään on tarpeen laatia yhtenäinen<br />

suunnitelma. Alustavana lähtökohtana on<br />

moottoritien <strong>ja</strong>tkaminen Muurameen <strong>ja</strong> liittymä-<br />

<strong>ja</strong> ohituskaistajärjestelyt Muuramesta<br />

Jämsän suuntaan. Yhteysvälin kehittämisen<br />

tavoitteena on liikenteen turvallisuuden <strong>ja</strong> sujuvuuden<br />

parantaminen.<br />

Vt9 välillä Jyväskylä – Muurame (-Jämsä) on jo<br />

nykytilanteessa ajoittain ruuhkautunut.<br />

Läntinen ohikulkutie<br />

Läntisen ohikulkutien varaus on tarpeen siltä<br />

varalta, että seudun maankäytön <strong>ja</strong> liikenteen<br />

kasvu toteutuu ennakoitua suurempana. Tievarauksen<br />

merkitseminen tekeillä olevaan kaupungin<br />

yleiskaavaan välille VT 9 – Ruoke edellyttää<br />

tien yleissuunnitelman <strong>ja</strong> YVA- selvityksen<br />

tekemistä. Esiselvityksissä tien kustannusarvio<br />

on välillä Muurame - Ruoke noin 70 M€ <strong>ja</strong><br />

välillä Ruoke – Lintukangas noin 70 M€.<br />

Liikennekuormitukset Muuramen <strong>ja</strong> valtatien 9<br />

sekä valtatien 18 <strong>ja</strong> valtatien 4 välillä ovat suurempia<br />

kuin keskiosalla. Tien eteläpää palvelisi<br />

yhteytenä Muuramen maankäytöstä valtatielle<br />

9 Jyväskylän suuntaan. Pohjoispää parantaisi<br />

Palokan alueen yhteyksiä valtateille 4 <strong>ja</strong> 18.<br />

Liikenteen siirtymä ohikulkutielle vähentää liikenteen<br />

kuormitusta etenikin Rantaväylällä.<br />

Ohitustien toteutuminen riippuu liikenteen <strong>ja</strong><br />

maankäytön kehityksestä.<br />

Päärataverkon parantaminen<br />

Junaliikenteen kehittämisen tärkein tavoite on<br />

Jyväskylän <strong>ja</strong> Pää<strong>kaupunki</strong>seudun välisen yhteyden<br />

nopeuttaminen <strong>ja</strong> häiriöherkkyyden<br />

vähentäminen. Tämä edellyttää kaksoisraiteen<br />

toteuttamista Jyväskylä-Tampere radalle. Alle<br />

kahden tunnin matka-aikaan Jyväskylän <strong>ja</strong> Helsingin<br />

välillä päästään vain Päijänteen länsi- tai<br />

itäpuolitse lin<strong>ja</strong>ttavalla oikoradalla<br />

Tie- <strong>ja</strong> katuverkon kehittäminen tukemaan<br />

yhdyskuntarakenteen eheytymistä<br />

Seudullisen liikenneverkon kehittämisen keskeiset<br />

toimenpiteet ovat Kuokkalan kehätien<br />

toteuttaminen, Laukaantien parantaminen,<br />

Vaa<strong>ja</strong>koski-Seppälänkangas-Palokka kehätie,<br />

Seppälä-Tourula alueen liikenneverkon kehittäminen<br />

<strong>ja</strong> Rantaväylän parantaminen. Kuokkalan<br />

kehätien toteutus käynnistyy jo vuoden<br />

2011 aikana.<br />

Kuokkalan kehätie<br />

Kehäväylä on osa Kuokkalan <strong>kaupunki</strong>rakennetta<br />

<strong>ja</strong> koko Jyväskylän keskustaa<strong>ja</strong>man eteläistä<br />

liikenneverkkoa. Jyväskylän eteläisten<br />

kaupunginosien sisääntuloreitti valtateiden 9 <strong>ja</strong><br />

18 etelän <strong>ja</strong> lännen suunnasta tai suuntaan on<br />

epä<strong>ja</strong>tkuva <strong>ja</strong> selkeä yhtenäinen kehäyhteys<br />

puuttuu. Nykytilanteessa sisääntuloliikenne<br />

aiheuttaa ympäristöhaitto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> liikenneturvallisuusongelmia<br />

eteenkin Poh<strong>ja</strong>ntiellä.<br />

Suuri osa yhteydestä on jo rakennettu. Hanke<br />

käsittää kehäväylän länsiosan rakentamisen<br />

noin 2,5 km matkalla sekä liittymäjärjestelyt <strong>ja</strong><br />

kevyen liikenteen alikulkukäytävän Viherlandian<br />

kohdalla. Kuokkalan kehäväylän rakentamiskustannukset<br />

ovat noin 12 M€. Lisäksi Ristonmaan<br />

eritasoliittymän parantaminen maksaa<br />

kaikkiaan noin 3 M€, mutta hanke voidaan<br />

toteuttaa vaiheittain<br />

Hanke parantaa Kuokkalan alueen ulkoisia yhteyksiä<br />

<strong>ja</strong> liikenneturvallisuutta. Kevyen liikenteen<br />

ali- <strong>ja</strong> ylikulkukäytävät vähentävät kehäväylän<br />

estevaikutusta. Meluntorjunnan toteuttaminen<br />

<strong>ja</strong> liikenteen siirtyminen nykyiseltä<br />

Poh<strong>ja</strong>ntieltä uudelle kehäväylälle vähentävät<br />

liikenteen meluhaitto<strong>ja</strong>. Parannettuna tie toimii<br />

myös Rantaväylän ongelmakohdat ohittavana<br />

yhteytenä Vaa<strong>ja</strong>kosken <strong>ja</strong> Keljon välillä.<br />

Laukaantien (mt 637) parantaminen Seppäläntie<br />

– Pieleslehdon liittymä<br />

Seudun tavoiterakennemallissa yksi kasvusuunnista<br />

on Laukaantien suunta. Tien lähialueelle<br />

on rakennettu <strong>ja</strong> suunnitteilla liikkeitä <strong>ja</strong><br />

työpaikko<strong>ja</strong>, jotka tuottavat paljon sekä henkilöauto-<br />

että rekkaliikennettä. Alueen tärkein<br />

kehittämishanke on Innoroad Park- logistiikkakeskus.<br />

Alueella on jo nyt ongelmana ruuhkautuminen<br />

sekä pääsy tielle valo-oh<strong>ja</strong>amattomista<br />

katuliittymistä <strong>ja</strong> tonttiliittymistä.<br />

21

TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA<br />

Laukaantien aluevaraus- <strong>ja</strong> kehittämissuunnitelma<br />

on valmistunut 2010 <strong>ja</strong> tiesuunnittelu<br />

alkaa keväällä 2011. Suunnitelmassa esitetään<br />

mm. kaistajärjestelyjä, liittymien vähentämistä<br />

päätieltä <strong>ja</strong> maankäyttöä palvelevien katuyhteyksien<br />

tekemistä sekä eräiden liittymien parantamisjärjestelyjä.<br />

Suunnitelmassa on esitetty<br />

myös periaatteet hankkeen toteuttamisesta<br />

vaiheittain.<br />

Hanke parantaa Laukaantien sujuvuutta <strong>ja</strong> turvallisuutta<br />

sekä alueen maankäytön kehittämisedellytyksiä.<br />

Periaateratkaisu on, että Laukaantieltä<br />

poistetaan suorat tonttiliittymät <strong>ja</strong><br />

maankäyttöliikenne johdetaan rinnakkaiskatu<strong>ja</strong><br />

pitkin harvoihin valo-oh<strong>ja</strong>ttuihin liittymiin <strong>ja</strong><br />

kiertoliittymiin. Laukaantie levennetään nelikaistaiseksi<br />

Kuormaa<strong>ja</strong>ntien liittymään asti.<br />

Laukaantien <strong>ja</strong> siihen liittyvien katujen rakentamisen<br />

arvioidaan maksavan kaikkiaan 12–14<br />

milj. euroa. Hanke toteutetaan vaiheittain.<br />

Vaa<strong>ja</strong>koski-Seppälänkangas-Palokka kehätie<br />

Kehätie on uusi seudullinen tieyhteys, jolla pyritään<br />

vähentämään liikennekuormitusta jo<br />

nykyisin ruuhkaisilta Seppälän <strong>ja</strong> Tourulan alueiden<br />

pääväyliltä sekä parantamaan alueen<br />

kehittyvän maankäytön (mm. Innoroad Park)<br />

yhteyksiä. Lisäksi yhteys vähentää ruuhkia Rantaväylän<br />

liittymissä.<br />

Tievaraus on ollut yleiskaavoissa jo vuodesta<br />

1968 <strong>ja</strong> osin myös asemakaavoissa pitkään.<br />

Tarveselvitys kehätiestä on tehty v. 1998. Jatkosuunnittelun<br />

aloittamisesta ei ole päätetty.<br />

Hankkeen kustanusarvio on noin 13 M€.<br />

Väylän liikenne on pääosin seudullista <strong>ja</strong> Seppälän<br />

alueella synnyttämää, mutta se toimii<br />

erityisesti ruuhka- <strong>ja</strong> häiriötilanteissa myös<br />

päätieverkon varayhteytenä. Kehäväylä päättyy<br />

idässä Haapalahden eritasoliittymään, johon on<br />

siksi Vaa<strong>ja</strong>kosken ohikulkutiehankkeen yhteydessä<br />

rakennettava rampit myös etelän suuntaan.<br />

Rantaväylän parantaminen<br />

Jyväskylän Rantaväylä on osa valtateitä 4 <strong>ja</strong> 9,<br />

jotka ovat osa valtakunnallista päätieverkkoa.<br />

Toisaalta Rantaväylä toimii osana Jyväskylän<br />

<strong>kaupunki</strong>seudun sisäistä liikenneverkkoa <strong>ja</strong> välittää<br />

kaupunginosien välistä liikennettä sekä<br />

toimii merkittävässä roolissa ohikulku- <strong>ja</strong> sisääntulotienä.<br />

Rantaväylällä on nykyisin sekä<br />

turvallisuusongelmia että toimivuusongelmia,<br />

jotka lisääntyvät liikenteen kasvaessa.<br />

Rantaväylän toimivuuden kannalta kriittisiä<br />

ovat valo-oh<strong>ja</strong>tut Mattilanniemen <strong>ja</strong> Satamakadun<br />

liittymät. Katuverkon toimivuuden kannalta<br />

oleellisia liittymiä ovat Tourulantien <strong>ja</strong><br />

Rantaväylän ramppien liittymät sekä Lohikoskentien<br />

<strong>ja</strong> Rantaväylän ramppien liittymät.<br />

Tien parantamisesta on laadittu selvitys vuonna<br />

2005. Suunnitelmassa on esitetty kehittämispolku,<br />

jossa pitkällä aikavälillä korvataan<br />

valo-oh<strong>ja</strong>tut liittymät eritasoliittymillä. Esitetyn<br />

kehittämispolun kustannusarvio on noin 25<br />

M€. Hankkeen toteuttaminen parantaisi Rantaväylän<br />

toimivuutta merkittävästi. Rantaväylän<br />

kehittäminen edellyttää toimenpiteitä<br />

myös ympäröivällä katuverkolla mm. Tourulassa<br />

<strong>ja</strong> Satamakadulla toimivuusongelmien poistamiseksi.<br />

I toteutusluokka tarkoittaa noin a<strong>ja</strong>lla<br />

2011-2016 toteutettavia tai käynnistettäviä<br />

toimenpiteitä. Tällä tarkoitetaan<br />

välttämättömiä toimenpiteitä, joista on jo<br />

toteutuspäätös tai melko varmasti tehdään<br />

toteutuspäätös ko. a<strong>ja</strong>lla.<br />

II toteutusluokka, Ehdottoman tarpeellisena<br />

pidetyt tai tiedossa olevat hankkeet<br />

jotka on tarpeen toteuttaa, mutta joiden<br />

rahoitus- tai toteutuspäätöksistä ei ole<br />

tietoa. Myös toimenpiteet, joiden toteutus<br />

varmuudella ajoittuu vuoden 2016<br />

jälkeen muista syistä. Toimenpiteiden<br />

ajoitus tarkentuu seurannan yhteydessä.<br />

III toteutusluokka tarkoittaa mahdollisesti<br />

tarpeellisia tai pitkällä aikavälillä (myös<br />

yli 2030 ulottuvat) tarvittavia toimenpiteitä,<br />

joiden toteutustarvetta ei tällä hetkellä<br />

varmuudella voida ajoittaa tai osoittaa.<br />

Näiden toimenpiteiden tarvetta tulee seurata<br />

perustettavan seudun liikennejärjestelmätyöryhmän<br />

taholta.<br />

22

TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA<br />

Vaihe M€<br />

Valtakunnalliset hankkeet<br />

Vt 4 Kirri- Tikkakoski (-Äänekoski) 1 90<br />

Vt 4 Vaa<strong>ja</strong>kosken ohitustie 2 85<br />

Vt 9 Jyväskylä-Muurame (Jämsä) 2 suunnittelu<br />

Läntinen ohikulkutie 3 suunnittelu<br />

Seudulliset hankkeet<br />

Kuokkalan kehätie 1 12<br />

Mt 637 Laukaantie Jyväskylässä <strong>ja</strong> Leppäveden kohdalla 1 12<br />

Seppälä - Tourula alueen liikenneverkon kehittäminen 1 suunnittelu<br />

Mt 638 Vihtiälän oikaisu (+eritasoliittymä) 1 4 (10)<br />

Rantaväylän parantaminen 2 40<br />

Vaa<strong>ja</strong>koski-Seppälänkangas-Palokka kehätie 2 20<br />

Pienten liikenneturvallisuushankkeiden toteuttaminen laadittujen<br />

1-3 Suunnittelu<br />

liikenneturvallisuussuunnitelmien <strong>ja</strong> kaupungin suju-<br />

vuusselvityksen poh<strong>ja</strong>lta.<br />

Katuverkon kehittämisen toimenpiteet tapahtuvat kuntien oman 1 - 3 Tarkentuu kaavoituksessa<br />

ohjelmoinnin mukaisesti ottaen huomioon maankäytön kehittämistoimenpiteet<br />

<strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong> ylläpidon vaatimukset<br />

suunnittelussa<br />

Kuva:<br />

Tieverkon kehittämistoimenpiteet <strong>ja</strong> -vaiheet.<br />

23

TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA<br />

7.3 Liikenneverkkojen kehittämisen vaikutukset<br />

Nykyverkolla toimivuusongelmat keskittyvät<br />

seudun pääverkolla lähinnä Rantaväylälle, Seppälän<br />

- Laukaantien alueelle, Vaa<strong>ja</strong>koskelle sekä<br />

Keljon alueelle <strong>ja</strong> joillekin sisääntulokaduille.<br />

Perusverkon (nykyverkko+ vt4 kanavuoresta<br />

etelään) ennustilanteessa nykyiset ongelmakohdat<br />

korostuvat. Potentiaalisia ongelmakohtia<br />

on myös keskustaa ympäröivällä katuverkolla<br />

Ra<strong>ja</strong>kadun-Lohikoskentien, Vesangantien <strong>ja</strong><br />

Keskussairaalantien suunnilla. Nykytilanteeseen<br />

verrattuna ruuhkautuvan tieverkon pituus<br />

kasvaa perusverkolla yli kolminkertaiseksi.<br />

Vaiheen 1 verkolla toteutettavat toimenpiteet<br />

helpottavat toimivuusongelmia lähinnä Tourulan-Seppälän<br />

alueella <strong>ja</strong> Laukaantiellä. Muissa<br />

ongelmakohteissa liikennemäärät <strong>ja</strong> järjestelyt<br />

säilyvät perusverkon mukaisina. Ruuhkautuvan<br />

tieverkon pituus lyhenee noin kolmanneksella<br />

perusverkon tilanteesta.<br />

Vaiheen 2 (Tavoiteverkon) toimenpiteet helpottavat<br />

ongelmia varsinkin Vaa<strong>ja</strong>koskella.<br />

Keskustan kohdalla Rantaväylän ongelmat helpottuvat<br />

olettaen valo-oh<strong>ja</strong>uksien poistuvan<br />

Rantaväylältä. Vaa<strong>ja</strong>koski-Seppälänkangas-<br />

Palokka kehätie keventää Seppälän alueen -<br />

mukaan luettuna Rantaväylän eritasoliittymät -<br />

<strong>ja</strong> Laukaantien kuormitusta. Ruuhkautuvan tieverkon<br />

pituus on lähes nykytilanteen tasolla.<br />

Pitkällä aikavälillä mahdollisesti toteutettava<br />

läntinen kehätie keventää läpikulkuliikenteen<br />

kuormitusta erityisesti Rantaväylällä.<br />

Taulukko:<br />

Tieverkon kehittämisen vaikutukset<br />

Nykytilannverkko<br />

Perus-<br />

Vaihe1 Vaihe2 Vaihe3<br />

Ajosuorite (100milj. km/v) 12.3 15.3 15.4 15.4 15.4<br />

Aikasuorite (milj h/v) 17.5 21.8 21.4 21.1 21.0<br />

Automatkan keskipituus (km) 13.1 13.3 13.3 13.3 13.3<br />

Keskinopeus (km/h) 70.0 70.4 72.0 73.0 73.5<br />

Ruuhkautuva tiepituus (km) 7.2 25.9 17.0 8.0 7.4<br />

24

TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA<br />

8. LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖN ORGANISOINTI<br />

Seudullinen liikennejärjestelmäryhmä<br />

Liikennestrategian toteutumisen edellytys on<br />

saada liikennejärjestelmätyö <strong>ja</strong>tkuvaksi seudun<br />

kehittämistä palvelevaksi prosessiksi <strong>ja</strong> luonnolliseksi<br />

osaksi sopi<strong>ja</strong>osapuolten toimintaa.<br />

Tämän varmistamiseksi nimetään seudullinen<br />

liikennejärjestelmätyöryhmä. Liikennejärjestelmätyön<br />

ylläpidon <strong>ja</strong> sen seurannan toteuttamisesta<br />

sekä työryhmän hallinnosta vastaa<br />

Jyväskylän kaupungin nimeämä työryhmän sihteeri.<br />

Seudullisen liikennejärjestelmätyöryhmän tehtäviä<br />

ovat:<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Toimintaympäristömuutosten arviointi <strong>ja</strong><br />

ennakointi (poliittiset, taloudelliset, alueelliset)<br />

Liikennejärjestelmän tilan seuranta (seurantaindikaattorit<br />

/ tavoitteiden toteutuminen)<br />

<strong>ja</strong> toimenpiteiden toteutuminen<br />

(eteneminen, a<strong>ja</strong>ntasaisuus)<br />

Liikennejärjestelmäyhteistyön toimivuuden<br />

arviointi <strong>ja</strong> kehittäminen (resurssit, organisointi,<br />

toteutuksen esteet, jne.)<br />

Perusteluaineistojen <strong>ja</strong> suunnitelmavalmiuden<br />

parantaminen<br />

Päättäjille suunnattujen tilannekatsausten<br />

valmistelu<br />

Käyttäjätarpeiden seuranta (kansalaiset <strong>ja</strong><br />

elinkeinoelämä).<br />

Liikennejärjestelmätyön tekeminen <strong>ja</strong> koordinointi<br />

seututasolla<br />

Seudullinen liikennejärjestelmäryhmä vastaa<br />

liikennejärjestelmätyön edistämisestä <strong>ja</strong> koordinoinnista<br />

seututasolla. Liikennestrategiaa <strong>ja</strong><br />

aiesopimusta koskevien asioiden ohella kokouksissa<br />

käsitellään maankäytön <strong>ja</strong> liikennejärjestelmän<br />

vuorovaikutusta koskevat asiat,<br />

a<strong>ja</strong>nkohtaiset joukkoliikenteen edistämistä<br />

koskevat asiat, liikenneturvallisuustyötä koskevat<br />

asiat sekä tarpeen mukaan muita liikennejärjestelmään<br />

liittyviä a<strong>ja</strong>nkohtaisia asioita.<br />

Liikennejärjestelmätyöryhmän kokouksissa<br />

seurataan <strong>ja</strong>tkuvasti aiesopimuksen toteutumista<br />

<strong>ja</strong> sovittujen toimenpiteiden edistymistä,<br />

lisäksi laaditaan vuosittain rahoituksen kehittymistä<br />

koskeva yhteenveto, jonka perusteella<br />

päätetään tarvittavista edistämistehtävistä<br />

seuraaville vuosille.<br />

Vuosittaisen tilannekatsauksen perusteella arvioidaan<br />

vastaako aiesopimus edelleen seudun<br />

yhteistä tahtoa <strong>ja</strong> tarvittaessa sovitaan siihen<br />

tehtävistä muutoksista.<br />

Liikennejärjestelmän tilan seuranta edellyttää<br />

monipuolista <strong>ja</strong> systemaattista tietoa liikennejärjestelmän<br />

nykytilasta <strong>ja</strong> toimintaympäristön<br />

(mm. maankäyttö) keskeisten tekijöiden kehittymisestä.<br />

Liikennejärjestelmän tilan arviointi<br />

edellyttää a<strong>ja</strong>ntasaisen analyysitiedon ylläpitämistä<br />

maankäytön <strong>ja</strong> liikenteen tilasta <strong>ja</strong> ennusteista<br />

sekä toimintaympäristön muutoksista.<br />

Liikennejärjestelmäryhmä laatii toimintaohjeen,<br />

jossa kuvataan yksityiskohtaisesti miten<br />

strategioiden, tavoitteiden <strong>ja</strong> toimenpiteiden<br />

toteutumista arvioidaan, mitä tieto<strong>ja</strong> arviointiin<br />

tarvitaan <strong>ja</strong> mistä tiedot saadaan.<br />

Ryhmä kokoontuu vuosittain säännöllisesti asioiden<br />

hoitamisen edellyttämän määrän, kuitenkin<br />

vähintään kerran alkusyksyllä <strong>ja</strong> kerran<br />

vuoden alussa.<br />

Liikenteen <strong>ja</strong> maankäytön suunnittelun vuorovaikutus<br />

Vahvistetaan maankäytön <strong>ja</strong> liikennesuunnittelun<br />

vuorovaikutteisuutta sopimalla toimintamalli,<br />

jolla varmistetaan maankäytön kehittämishankkeiden<br />

kohdalla liikennejärjestelmäsuunnittelussa<br />

sovittujen tavoitteiden <strong>ja</strong> periaatteiden<br />

huomiointi maankäytön suunnitteluprosesseissa.<br />

Vastaavasti liikennehankkeiden<br />

suunnittelussa tulee huolehtia riittävästä kytkennästä<br />

maankäytön suunnitteluun.<br />

Liikenteen <strong>ja</strong> maankäytön vuorovaikutuksen<br />

edistämisestä/toteuttamisesta vastaa maankäytön<br />

asiantuntijoiden ryhmä (ns. Verkkariryhmä<br />

=Verkosto<strong>kaupunki</strong>en maankäyttöasiantunti<strong>ja</strong>ryhmä),<br />

johon nimetään pysyvä edusta<strong>ja</strong><br />

liikennejärjestelmäryhmästä. Vastavuoroisesti<br />

Verkkariryhmästä nimetään pysyvä edusta<strong>ja</strong><br />

liikennejärjestelmätyöryhmään.<br />

25

TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA<br />

9. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN RAHOITUS JA AIESOPIMUS<br />

Seudun eri toimijoiden käytettävissä olevat<br />

rahoitusresurssit muodostavat perustan liikennejärjestelmän<br />

kehittämiselle. Liikennejärjestelmän<br />

kustannukset muodostuvat käytännössä<br />

infrastruktuuri-investoinneista, hoidon <strong>ja</strong><br />

ylläpidon kustannuksista, joukkoliikenteen lipputuesta<br />

<strong>ja</strong> ostoista sekä kuntien järjestämien<br />

henkilökuljetusten kustannuksista.<br />

Liikennejärjestelmän kustannukset kohdistuvat<br />

käytännössä valtiolle <strong>ja</strong> kuntasektorille, Suomessa<br />

ei ole joukkoliikennettä <strong>ja</strong> pysäköintiä<br />

lukuun ottamatta käytössä käyttäjärahoitukseen<br />

perustuvaa liikennejärjestelmän rahoitusinstrumenttia.<br />

Valtiolle kohdistuvat kustannukset<br />

kanavoituvat liikenne- <strong>ja</strong> viestintäministeriölle,<br />

Liikennevirastolle <strong>ja</strong> ELY-keskukselle. Isojen<br />

kehittämishankkeiden rahoituksista päätetään<br />

vuosittain valtion budjetissa ilman alueellista<br />

kokonaistarkastelua.<br />

Suunnittelualueella vuosittain liikennejärjestelmän<br />

kehittämiseen (poislukien suuret kehittämishankkeet)<br />

<strong>ja</strong> ylläpitoon käytettävän rahoituksen<br />

suuruus (muiden kuin eduskunnan päätäntävallassa<br />

olevien kehittämisinvestointien<br />

osalta) on noin 51,0 milj.euroa (kunnat noin<br />

45,0 milj. + ELY noin 6,0 milj.). Pääosa rahoituksesta<br />

on sidottu <strong>ja</strong>tkuviin toimenpiteisiin: nykyisen<br />

infrastruktuurin hoidon <strong>ja</strong> ylläpidon kustannuksiin,<br />

joukkoliikenteen lipputukeen <strong>ja</strong><br />

kuntien henkilökuljetusten järjestämiseen.<br />

Suurin osa kuntien investointirahoituksesta<br />

käytetään maankäyttöhankkeiden <strong>ja</strong> muun<br />

kunnan oma toiminnan edellyttämässä tahdissa,<br />

eikä siihen juurikaan voida vaikuttaa aiesopimuskaudella.<br />

Kokonaisuutena liikennejärjestelmään käytettävissä<br />

oleva rahoitus <strong>ja</strong>kautuu vuositasolla<br />

keskimäärin seuraavasti:<br />

<br />

<br />

<br />

alueellisiin investointeihin (kunnat+ELY) on<br />

käytettävissä noin 21,0 milj. euroa,<br />

väylien hoitoon <strong>ja</strong> ylläpitoon noin 17,7 milj.<br />

euroa,<br />

yksityistieavustuksiin noin 0,9 milj. euroa<br />

Kuntien joukkoliikenteen <strong>ja</strong> henkilökuljetusten<br />

järjestämiseen noin 11,2 milj.<br />

euroa.<br />

26<br />

Sitomatonta, investointeihin aiesopimuksessa<br />

yhteisesti sovittavaa rahoitusta on keskimäärin<br />

vain muutamia miljoonia vuodessa, eli aiesopimuskausi<br />

voidaan realistisesti mitoittaa vain<br />

noin 5-10 milj. euron tasolle. Lisäksi seudun<br />

toimi<strong>ja</strong>t pyrkivät hyödyntämään liikennejärjestelmän<br />

kehittämisessä työllisyys- <strong>ja</strong> aluekehittämisrahoitusta.<br />

Näköpiirissä oleva rahoitus ei mahdollista kehittämisohjelmassa<br />

olevien toimenpiteiden<br />

toteuttamista <strong>ja</strong> uhkaa siten suunnitelmassa<br />

esitettyjen tavoitteiden saavuttamista.<br />

Joukkoliikenteen kehittämisen resurssit<br />

Kaupunkiseudun kunnat rahoittivat vuonna<br />

2009 joukkoliikennettä sekä koulu- <strong>ja</strong> sosiaalitoimen<br />

henkilökuljetuksia yhteensä noin 11,2<br />

miljoonalla eurolla. Lisäksi joukkoliikenteeseen<br />

saatiin valtionapua 1,1 miljoonaa euroa.<br />

Joukkoliikennerahoitus Jyväskylän seudulla<br />

kohdistuu pääosin <strong>kaupunki</strong>- <strong>ja</strong> seutuliikenteen<br />

lippujen hinnanalennuksiin sekä palveluliikenteen<br />

ostamiseen. Jyväskylän paikallisliikenne<br />

toimii lipputuloilla.<br />

Joukkoliikenteen hoitoon varattujen henkilöresurssien<br />

lisääminen raportissa esitetyllä<br />

tavalla mahdollistaa uuden joukkoliikennelain<br />

mukaisten tehtävien hoidon <strong>kaupunki</strong>seudun<br />

kunnissa. Joukkoliikenteen <strong>ja</strong> henkilökuljetusten<br />

hoitoon varattu<strong>ja</strong> resursse<strong>ja</strong> lisäämällä<br />

pystytään entistä tehokkaampaan yhteistyöhön<br />

kuntien <strong>ja</strong> eri hallintokuntien välillä.<br />

Yhteistyön avulla henkilökuljetusjärjestelmää<br />

pystytään tehostamaan.<br />

Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden merkittävä<br />

lisääminen edellyttää nykyiseen<br />

verrattuna 2-3 miljoonan euron/v. lisärahoitusta,<br />

jolla palvelutasoa nostetaan, lippujen<br />

hinto<strong>ja</strong> alennetaan sekä pysäkkivarustusta,<br />

markkinointia <strong>ja</strong> tiedotusta tehostetaan.<br />

Aiesopimus<br />

Tässä suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden<br />

edistämisestä <strong>ja</strong> toteuttamisesta on<br />

laadittu erillinen aiesopimus. Käytettävissä<br />

oleva rahoitustaso <strong>ja</strong> liikennejärjestelmän<br />

kehittämistavoitteet määrittelevät aiesopimuksen<br />

sisällön, aiesopimuksessa ei ole esitetty<br />

kuntien omia yksittäisiä rakentamishankkeita.

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELUN YHTEYDESSÄ ON LAADITTU SEURAA-<br />

VAT SELVITYKSET:<br />

- JYSELI 2025 – Joukkoliikenteen kehittämisohjelma<br />

- JYSELI 2025 – Liikenteen <strong>ja</strong> liikkumisen hallinnan kehittämissuunnitelma 2010‐2020<br />

- JYSELI 2025 - Jyväskylän seudun liikennemalli <strong>ja</strong> tieverkkotarkastelut<br />

Sekä Jyväskylän seudun 2009 liikennetutkimuksen raportit:<br />

- Yhteenvetoraportti Liikenteen nykytila Jyväskylän seudulla<br />

- Osaraportti 2 Ajoneuvoliikenteen tutkimus<br />

- Osaraportti 3 Ajoneuvoliikenteen laskennat<br />

- Osaraportti 4 Kevyen liikenteen laskennat<br />

Raportit <strong>ja</strong> liikennetutkimusaineisto ovat saatavilla Jyväskylän kaupungilta. Liikennetutkimusaineiston<br />

käyttöoikeuksia <strong>ja</strong> työssä laadittua liikennemallia hallinnoi <strong>ja</strong> ylläpitää Jyväskylän seudun liikennejärjestelmätyöryhmä.<br />

Raportit <strong>ja</strong> liikennejärjestelmätyöryhmän yhteystiedot löytyvät Jyväskylän kaupungin internetsivustolta<br />

osoitteessa: http://www.jyvaskyla.fi/kadut/suunnittelu/liikenne<strong>ja</strong>rjestelma.

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!