Nimi ovessa âhanke - Asunto ensin
Nimi ovessa âhanke - Asunto ensin
Nimi ovessa âhanke - Asunto ensin
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Nimi</strong> <strong>ovessa</strong> –hanke<br />
Verkostotapaamisen muistio<br />
Verkostoryhmä<br />
Jatkoasuttaminen<br />
Erityisteema / kohderyhmä<br />
Vapautuvat vangit<br />
Aika ja paikka Vantaa 14.2.2011<br />
Koordinoija / puheenjohtaja<br />
Aila Törmänen<br />
Pääalustus<br />
Toiminnanjohtaja Sampo Järvelä, Siltavalmennusyhdistys: Vapautuvien vankien asuttaminen,<br />
orientaatiopuheenvuoro<br />
Kommenttipuheenvuorot<br />
Palveluohjaaja Martti Roine, Kuopion aikuissosiaalityön asunnottomien palvelut: Ole<br />
yksinkertainen! Kuopion malli<br />
Toimintakeskusvastaava Jani Heino ja kokemusasiantuntija Aleksi Rantanen , Kris-Tampere ry:<br />
Tuettu asuminen<br />
Sosiaalityöntekijä Eira Toukola, Vantaan sosiaalitoimi: Vantaan palveluohjaus<br />
__________________________________________________________________________________________________________________<br />
Muistio<br />
Integroidu – mutta mihin<br />
Siltavalmennuksen teemaan orientoivassa alustuksessa Sampo Järvelä arvioi asunto <strong>ensin</strong> –ohjelman<br />
periaatteiden toimivuutta lainrikkojien parissa tehtävän työn näkökulmasta.<br />
Asumisen ja palvelujen kohtaaminen samassa hankkeessa tarjoaa mahdollisuuden konkreettisia tuloksia<br />
tuottavalle kehittämistyölle etenkin, jos työskentelyaikaa on vuoteen 2015 asti. Iso kysymys on, miten<br />
saadaan vakuutettua kaikki toimijat tarkastelemaan asunnottomuutta uusintarikollisuuden vähentämisen ja<br />
turvallisuuden lisäämisen näkökulmasta. Edellä mainittu näkökulma on niin sanotun yleisen<br />
hyväksyttävyyden kannalta realistisin silloin, kun halutaan saada laaja-alaista kannatusta rikostaustaisten<br />
ihmisten hyväksi tehtävälle työlle.<br />
<strong>Asunto</strong> <strong>ensin</strong> –ohjelmassa keskeinen valinnanvapauden periaate asettuu ongelmalliseen valaistukseen<br />
silloin, kun on kyse ihmisistä, joiden mieli on kaaoksessa ja elämän suunta hukassa. Onko tällöin<br />
humaanein vaihtoehto auktoriteetin myönteinen käyttö: asiakaslähtöisyys ei tarkoita, että annetaan viuhka<br />
eteen periaatteella valitse siitä. Rajojen määrittely ja reunaehtojen selväksi tekeminen on tärkeää.<br />
Palvelujen pirstaloiminen eri kohderyhmille ja pyrkimykset taloudellisin perustein nopeuttaa<br />
palveluprosesseja eivät tuota kestäviä tuloksia asumisen vakiintumisen näkökulmasta, koska päihde- ja<br />
rikoskierteessä elävän ihmisen kohdalla itsenäisen asumisen onnistuminen merkitsee elämän<br />
kokonaisuuden muutosta.<br />
Kuntouttavan toiminnan ydin on luottamukselle rakentuva vuorovaikutus, jonka kasvualusta on<br />
pitkäkestoinen ja johdonmukainen tukisuhde. Tämä edellyttää vertaistukihenkilöiden ja ammattilaisten<br />
pysyvyyttä. Paras vaihtoehto on se, että tukisuhteet luodaan jo vankilassa. Asiakkuuden hallinta edellyttää<br />
”eläviä ihmisiä”; hallinnolliset ratkaisut eivät riitä. Vuorovaikutustyön vaativuutta lisäävät asiakkaiden<br />
tarpeiden monimuotoisuus ja aidon kuulemisen vaikeus. Kuunteleminen ja kuuleminen ovat
vuorovaikutuksen ydin. Omien viisauksien esittely on pääsääntöisesti ajanhaaskausta. Sen sijaan<br />
työskentelyn taustalla on hyvä olla teoreettinen viitekehys, josta pidetään kiinni ja jota testataan<br />
käytännön työssä.<br />
Lainrikkojen parissa tehtävä asumissosiaalinen työ jäsentyy kolmitasoiseksi: yksilö-, yhteisö- ja<br />
yhteiskuntataso. Mutta mitkä ovat lainrikkojan mahdollisuudet integroitua yhteiskuntaan Mistä löytyvät<br />
oikeasti sellaiset elämänpiirit, joihin vuosia rikos- ja päihdekierteessä eläneet ihmiset voivat integroitua<br />
Tämä on asumisen onnistumisen kannalta ydinkysymys samoin kuin asiakkaiden tilanteen kolmitasoinen<br />
tarkastelu. Rikosseuraamusalan työssä suunta näyttää olevan kohti yleisen sosiaalistyö eetosta siten, että<br />
taitoihin ja ajattelun muutoksiin painottuva ohjelmatyöskentely ei ole enää yksioikoisen hallitsevassa<br />
asemassa. Asiakastyössä tarvitaan monimenetelmällisyyttä, mikä tarkoittaa toiminnallisuuden<br />
hyödyntämistä keskustelupainotteisen työn rinnalla. Jalkautuneen asiakastyön vahvuus on siinä, että<br />
puhuttu pystytään liittämään käytännön tilanteisiin ja tekemiseen. Moninammatillisuus voi toteutua<br />
yhdessä ja samassa työntekijässä, joka osaa tehdä kokonaisarviointia ja jolla on laaja-alainen osaaminen<br />
kohderyhmän parissa työskentelyyn.<br />
Keskustelua käytiin kysymyksestä, onko olemassa sellainen ihmisryhmä kuin vapautuvat vangit<br />
Nostettiin esiin pitkäaikaisen laitosjakson arjen vastuista vieraannuttavat vaikutukset ja vankilaan<br />
päätyvien ihmisten elämänhistoriallinen huono-osaisuus. Yhteiskuntaan integroitumista vaikeuttavat<br />
leimautuminen ja siihen liittyvät torjuvat asenteet niin asuntosektorilla kuin laajemmin yhteiskunnassa.<br />
<strong>Asunto</strong>päätös taskuun!<br />
Kuopion asumispalveluissa ensisijaisena tavoitteena on asunnottomuuden ennalta ehkäisy asumista<br />
tukevien kotikäyntien ja vuokravelkojen hoidon avulla. Toissijaisena tavoitteena on asunnottomuuden<br />
hoitaminen. Toiminnan lähtökohtana on näkemys, jonka mukaan asunnottomuus kuuluu<br />
sosiaaliviranomaisten vastuualueelle ainoastaan siinä tapauksessa, että siihen liittyy tuen tarve.<br />
Martti Roine Kuopion aikuissosiaalityön yksikön asumispalveluista kertoi Kuopiossa 1990-luvulla<br />
aloitetusta vapautuvien vankien asuttamisen mallista. Työryhmässä keskitytään ainoastaan asumiseen ja<br />
siihen osallistuvat asumisen näkökulmasta keskeiset tahot: vanki, jonka asumista käsitellään,<br />
sosiaalitoimi, vuokranantaja (Kuopiossa on yksi iso kunnallinen vuokranantaja, Niiralankulma)<br />
päihdepalvelusäätiö, vankilan sosiaalityöntekijä ja yhdyskuntaseuraamusvirasto<br />
Vankilan työntekijät tarjoavat noin puoli vuotta ennen vapautumista vangille mahdollisuutta viedä<br />
asuntoasiansa asumistyöryhmään. Työryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa vankilaan käsittelemään<br />
parin, kolmen vangin asumista. Kukin osallistuja valmistautuu huolellisesti kokoukseen, jonka aikana<br />
käydään läpi kaikki asumiseen liittyvät dokumentit. Näin päästään selvittämään mahdolliset vuokrarästit<br />
ja häiriöt asumishistoriassa. Vangille painotetaan, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa asumiseensa ja<br />
lähteä kokouksesta asuntopäätöksellä varustettuna. Kokoukseen osallistuvilla toimijoilla on mahdollisuus<br />
tehdä päätös siitä, mistä ja millaisen asunnon vanki saa vapauduttuaan. Mikäli vangilla on vuokravelkoja,<br />
sosiaalitoimi sitoutuu maksamaan ne ja mikäli asumishistoriassa on häiriöitä, sovitaan asumiseen liittyvä<br />
tuki. Kokouksessa vanki itse arvioi tuen tarvettaan.<br />
Kuopiossa vapautuu 150 vankia vuodessa, joista viidennes tulee asumistyöryhmän kautta asutettavaksi.<br />
Tähän mennessä kokouksia on pidetty 150 ja asutetuksi on saatu yli 300 vankia, joista 70 prosenttia on<br />
sijoittunut normaaliin vuokra-asuntoon. Lähes kaikkien kohdalla asuminen on onnistunut niin, ettei ole<br />
tullut oikeuteen johtaneita häätöjä.<br />
Asumiskokouksessa vallitsee juhlava tunnelma, kun vangin asunnosta päätetään ja lopuksi paiskataan<br />
kättä päälle. Tästä johtuen videoneuvottelut eivät tule kyseeseen. Toiminnan vahvuuksia on <strong>ensin</strong>näkin<br />
yksinkertaisuus: keskitytään vain asumiseen. Toiseksi kaikki voittavat: sosiaaalitoimi saa asuntoja<br />
välitettäväksi ja vuokranantaja saa apua häiriötilanteisiin. Lopullinen voittaja on vanki, joka saa<br />
asuntopäätöksen.
Kolmikanta: asiakas, vertaistuki, ammattilaiset<br />
Jani Heino ja Aleksi Rantanen kuvasivat, miten vankilasta vapautuneiden vertaistuki omalta osaltaan<br />
tukee asumisen vakiintumista. Asumisen tuki on osa kokonaisvaltaista vertaistukeen perustuvaa<br />
vapautumisen suunnittelua, joka alkaa jo vankeusaikana. Asumisen tuki alkaa kolmikantaneuvottelulla,<br />
jossa on mukana asiakas, vertaistuen edustaja ja joko sosiaalitoimi tai yhdyskuntaseuraamusvirasto.<br />
Kokemusasiantuntija Aleksi kuvasi, että yhdessä mietitään ongelmat ja mitä pitäisi tehdä. Aleksin<br />
kohdalla neuvottelu oli ollut ”aika hyvä jeesi”, jonka pohjalta saatiin aikaan sellainen suunnitelma, että<br />
vuokrat tuli maksettua ja asunto säilyi. Vertaistukija Jani toimi tulkkina tilanteessa, jossa Aleksin ja<br />
sosiaalityöntekijän välit olivat tulehtuneet.<br />
Vertaistuen kestoksi sovitaan vähintään kolme kuukautta. Tapaamistiheys määrittyy joustavasti sen<br />
mukaan, mitä asiakas tarvitsee. Esimerkiksi, jos asiakas soittaa, että kauppaan lähtö tuntuu hankalalta,<br />
tukihenkilö lähtee mukaan. Ongelmien häpeällisyys hälvenee, kun ne voi jakaa sellaisen ihmisen kanssa,<br />
jolla on samanlainen kokemustausta. Tapaamiset dokumentoidaan, jotta saadaan johdonmukainen käsitys<br />
asiakkaan kuntoutumisesta ja suhteesta päihteisiin. Tämä edesauttaa asiakkaan pääsyä nopeasti<br />
esimerkiksi päihdekuntoutukseen.<br />
Luottamussuhteen rakentamiseen panostetaan paljon. Vertaistuki voi olla se väylä, jonka kautta asiakas<br />
voi kiinnittyä tarvitsemiinsa ammatillisiin palveluihin. Tukihenkilön tehtävänä on löytää oikeat numerot<br />
ja paikat silloin, kun asiakas haluaa niiden tarjoamaa apua. Jani Heino tiivisti asian näin: vertaistuki auttaa<br />
siihen, että ammattilaiset pääsevät auttamaan ihmistä.<br />
Kadulla kodittomana: naisvangit<br />
Vantaan sosiaalitoimen vankityö alkoi puolitoista vuotta sitten. Asiakkaiksi kelpaavat kaikki vantaalaiset,<br />
jotka ovat vapautumassa vankilasta asunnottomiksi. Sosiaalityöntekijä käy tapaamassa vankia ja<br />
haastattelun aikana päätetään asiakkuudesta. Luottamuksen rakentaminen on toimivan asiakassuhteen<br />
edellytys ja sen rakentaminen vie aikaa. Siksi on tärkeää aloittaa työskentely jo vankeusaikana.<br />
Sosiaalityöntekijä antaa jokaiselle vangille niin paljon aikaa kuin tämä tarvitsee. Tästä johtuen<br />
asiakasmäärä on pidettävä rajallisena. Lähes poikkeuksetta asiakkuuteen tulevilla vangeilla on<br />
päihdeongelma ja usein myös mielenterveysongelmia. K-klinikka on tärkeä yhteistyötaho.<br />
Asiakassuhteessa käsitellään asumista ja toimeentuloa, mutta myös lastensuojelulliset kysymykset ovat<br />
vahvasti esillä. Tärkein yhteistyökumppani on Krits, jonka asunnoissa monet asiakkaat asuvat.<br />
Naisia on asiakkaina vain muutamia, mutta heidän asemansa on vielä vaikeampi kuin vankilasta<br />
vapautuneilla miehillä. Asunnottomina vapautuvat naisvangit joutuvat ostamaan asumisen seksillä tai<br />
päihteillä. Sosiaalityöntekijä on joutunut asuttamaan naisasiakkaita kalliisiin majoitusliikkeisiin<br />
saadakseen autetuksi heidät pois kadulta, päihteiden ja hyväksikäytön keskeltä. Sosiaalityöntekijä kertoi<br />
olevansa kaikkein eniten huolissaan naisvangeista. Vanajan vankilan sosiaalityöntekijä täydensi kuvausta<br />
kertomalla, että asunnottomuus voi tulla esteeksi naisvangin koevapaudelle: kaikille Vanajalta<br />
vapautumassa oleville naisille saadaan järjestetyksi jotain toimintaa, mutta ei läheskään aina kotia.<br />
Loppupohdinnat<br />
Keskustelussa nostettiin esiin ratkaisua vaativaksi pulmakohdaksi vapautuvan ja palvelujärjestelmän<br />
kohtaamisen ajoitus ja se miten ohjautuminen palveluihin tapahtuu. Vapautumisen konkreettinen,<br />
molempia tahoja sitouttava suunnittelu on aloitettava vankeusaikana. Riittävän ja tarkoituksenmukaisen<br />
tuen merkitys nousi jälleen keskusteluun: vuokrarästit eivät esimerkiksi Tampereella ole ylitsepääsemätön<br />
este vuokra-asunnon saamiselle, mikäli vapautujalle pystytään järjestämään riittävä tuki. Keskusteltiin<br />
asunnon sijainnin merkityksestä: tuhoisaa yhteisöllisyyttä tuetaan silloin, kun vankilasta vapautuvat<br />
sijoitetaan asumaan alueille, joissa on runsaasti rikollisuutta ja päihdeongelmia. Myös kriisiasuntoja<br />
tarvitaan: pitää olla paikkoja, joihin asukas voi mennä rauhoittumaan silloin, kun asuminen alkaa<br />
vakavasti vaarantua.
Keskustelun loppuvaiheessa korostettiin systemaattisen toiminnan merkitystä: tulee luoda vakiintuneita<br />
käytäntöjä, joiden avulla asunnottomiksi vapautuvat saadaan kartoitetuksi ja vaihtoehdot tarjotuksi.<br />
Kritsin aloitteesta ollaan mahdollisesti rakentamassa lähitulevaisuudessa asuttamisen yhteistyömallia<br />
pääkaupunkiseudun kuntien kanssa.<br />
__________________________________________________________________________________________________________________<br />
Muistion kirjasi Riitta Granfelt<br />
Lämmin kiitos esitelmien pitäjille ja osallistujille!
Change language