05.01.2015 Views

Nimi ovessa –hanke - Asunto ensin

Nimi ovessa –hanke - Asunto ensin

Nimi ovessa –hanke - Asunto ensin

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

<strong>Nimi</strong> <strong>ovessa</strong> –hanke<br />

Verkostotapaamisen muistio<br />

Verkostoryhmä<br />

Jatkoasuttaminen<br />

Erityisteema / kohderyhmä<br />

Vapautuvat vangit<br />

Aika ja paikka Vantaa 14.2.2011<br />

Koordinoija / puheenjohtaja<br />

Aila Törmänen<br />

Pääalustus<br />

Toiminnanjohtaja Sampo Järvelä, Siltavalmennusyhdistys: Vapautuvien vankien asuttaminen,<br />

orientaatiopuheenvuoro<br />

Kommenttipuheenvuorot<br />

Palveluohjaaja Martti Roine, Kuopion aikuissosiaalityön asunnottomien palvelut: Ole<br />

yksinkertainen! Kuopion malli<br />

Toimintakeskusvastaava Jani Heino ja kokemusasiantuntija Aleksi Rantanen , Kris-Tampere ry:<br />

Tuettu asuminen<br />

Sosiaalityöntekijä Eira Toukola, Vantaan sosiaalitoimi: Vantaan palveluohjaus<br />

__________________________________________________________________________________________________________________<br />

Muistio<br />

Integroidu – mutta mihin<br />

Siltavalmennuksen teemaan orientoivassa alustuksessa Sampo Järvelä arvioi asunto <strong>ensin</strong> –ohjelman<br />

periaatteiden toimivuutta lainrikkojien parissa tehtävän työn näkökulmasta.<br />

Asumisen ja palvelujen kohtaaminen samassa hankkeessa tarjoaa mahdollisuuden konkreettisia tuloksia<br />

tuottavalle kehittämistyölle etenkin, jos työskentelyaikaa on vuoteen 2015 asti. Iso kysymys on, miten<br />

saadaan vakuutettua kaikki toimijat tarkastelemaan asunnottomuutta uusintarikollisuuden vähentämisen ja<br />

turvallisuuden lisäämisen näkökulmasta. Edellä mainittu näkökulma on niin sanotun yleisen<br />

hyväksyttävyyden kannalta realistisin silloin, kun halutaan saada laaja-alaista kannatusta rikostaustaisten<br />

ihmisten hyväksi tehtävälle työlle.<br />

<strong>Asunto</strong> <strong>ensin</strong> –ohjelmassa keskeinen valinnanvapauden periaate asettuu ongelmalliseen valaistukseen<br />

silloin, kun on kyse ihmisistä, joiden mieli on kaaoksessa ja elämän suunta hukassa. Onko tällöin<br />

humaanein vaihtoehto auktoriteetin myönteinen käyttö: asiakaslähtöisyys ei tarkoita, että annetaan viuhka<br />

eteen periaatteella valitse siitä. Rajojen määrittely ja reunaehtojen selväksi tekeminen on tärkeää.<br />

Palvelujen pirstaloiminen eri kohderyhmille ja pyrkimykset taloudellisin perustein nopeuttaa<br />

palveluprosesseja eivät tuota kestäviä tuloksia asumisen vakiintumisen näkökulmasta, koska päihde- ja<br />

rikoskierteessä elävän ihmisen kohdalla itsenäisen asumisen onnistuminen merkitsee elämän<br />

kokonaisuuden muutosta.<br />

Kuntouttavan toiminnan ydin on luottamukselle rakentuva vuorovaikutus, jonka kasvualusta on<br />

pitkäkestoinen ja johdonmukainen tukisuhde. Tämä edellyttää vertaistukihenkilöiden ja ammattilaisten<br />

pysyvyyttä. Paras vaihtoehto on se, että tukisuhteet luodaan jo vankilassa. Asiakkuuden hallinta edellyttää<br />

”eläviä ihmisiä”; hallinnolliset ratkaisut eivät riitä. Vuorovaikutustyön vaativuutta lisäävät asiakkaiden<br />

tarpeiden monimuotoisuus ja aidon kuulemisen vaikeus. Kuunteleminen ja kuuleminen ovat


vuorovaikutuksen ydin. Omien viisauksien esittely on pääsääntöisesti ajanhaaskausta. Sen sijaan<br />

työskentelyn taustalla on hyvä olla teoreettinen viitekehys, josta pidetään kiinni ja jota testataan<br />

käytännön työssä.<br />

Lainrikkojen parissa tehtävä asumissosiaalinen työ jäsentyy kolmitasoiseksi: yksilö-, yhteisö- ja<br />

yhteiskuntataso. Mutta mitkä ovat lainrikkojan mahdollisuudet integroitua yhteiskuntaan Mistä löytyvät<br />

oikeasti sellaiset elämänpiirit, joihin vuosia rikos- ja päihdekierteessä eläneet ihmiset voivat integroitua<br />

Tämä on asumisen onnistumisen kannalta ydinkysymys samoin kuin asiakkaiden tilanteen kolmitasoinen<br />

tarkastelu. Rikosseuraamusalan työssä suunta näyttää olevan kohti yleisen sosiaalistyö eetosta siten, että<br />

taitoihin ja ajattelun muutoksiin painottuva ohjelmatyöskentely ei ole enää yksioikoisen hallitsevassa<br />

asemassa. Asiakastyössä tarvitaan monimenetelmällisyyttä, mikä tarkoittaa toiminnallisuuden<br />

hyödyntämistä keskustelupainotteisen työn rinnalla. Jalkautuneen asiakastyön vahvuus on siinä, että<br />

puhuttu pystytään liittämään käytännön tilanteisiin ja tekemiseen. Moninammatillisuus voi toteutua<br />

yhdessä ja samassa työntekijässä, joka osaa tehdä kokonaisarviointia ja jolla on laaja-alainen osaaminen<br />

kohderyhmän parissa työskentelyyn.<br />

Keskustelua käytiin kysymyksestä, onko olemassa sellainen ihmisryhmä kuin vapautuvat vangit<br />

Nostettiin esiin pitkäaikaisen laitosjakson arjen vastuista vieraannuttavat vaikutukset ja vankilaan<br />

päätyvien ihmisten elämänhistoriallinen huono-osaisuus. Yhteiskuntaan integroitumista vaikeuttavat<br />

leimautuminen ja siihen liittyvät torjuvat asenteet niin asuntosektorilla kuin laajemmin yhteiskunnassa.<br />

<strong>Asunto</strong>päätös taskuun!<br />

Kuopion asumispalveluissa ensisijaisena tavoitteena on asunnottomuuden ennalta ehkäisy asumista<br />

tukevien kotikäyntien ja vuokravelkojen hoidon avulla. Toissijaisena tavoitteena on asunnottomuuden<br />

hoitaminen. Toiminnan lähtökohtana on näkemys, jonka mukaan asunnottomuus kuuluu<br />

sosiaaliviranomaisten vastuualueelle ainoastaan siinä tapauksessa, että siihen liittyy tuen tarve.<br />

Martti Roine Kuopion aikuissosiaalityön yksikön asumispalveluista kertoi Kuopiossa 1990-luvulla<br />

aloitetusta vapautuvien vankien asuttamisen mallista. Työryhmässä keskitytään ainoastaan asumiseen ja<br />

siihen osallistuvat asumisen näkökulmasta keskeiset tahot: vanki, jonka asumista käsitellään,<br />

sosiaalitoimi, vuokranantaja (Kuopiossa on yksi iso kunnallinen vuokranantaja, Niiralankulma)<br />

päihdepalvelusäätiö, vankilan sosiaalityöntekijä ja yhdyskuntaseuraamusvirasto<br />

Vankilan työntekijät tarjoavat noin puoli vuotta ennen vapautumista vangille mahdollisuutta viedä<br />

asuntoasiansa asumistyöryhmään. Työryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa vankilaan käsittelemään<br />

parin, kolmen vangin asumista. Kukin osallistuja valmistautuu huolellisesti kokoukseen, jonka aikana<br />

käydään läpi kaikki asumiseen liittyvät dokumentit. Näin päästään selvittämään mahdolliset vuokrarästit<br />

ja häiriöt asumishistoriassa. Vangille painotetaan, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa asumiseensa ja<br />

lähteä kokouksesta asuntopäätöksellä varustettuna. Kokoukseen osallistuvilla toimijoilla on mahdollisuus<br />

tehdä päätös siitä, mistä ja millaisen asunnon vanki saa vapauduttuaan. Mikäli vangilla on vuokravelkoja,<br />

sosiaalitoimi sitoutuu maksamaan ne ja mikäli asumishistoriassa on häiriöitä, sovitaan asumiseen liittyvä<br />

tuki. Kokouksessa vanki itse arvioi tuen tarvettaan.<br />

Kuopiossa vapautuu 150 vankia vuodessa, joista viidennes tulee asumistyöryhmän kautta asutettavaksi.<br />

Tähän mennessä kokouksia on pidetty 150 ja asutetuksi on saatu yli 300 vankia, joista 70 prosenttia on<br />

sijoittunut normaaliin vuokra-asuntoon. Lähes kaikkien kohdalla asuminen on onnistunut niin, ettei ole<br />

tullut oikeuteen johtaneita häätöjä.<br />

Asumiskokouksessa vallitsee juhlava tunnelma, kun vangin asunnosta päätetään ja lopuksi paiskataan<br />

kättä päälle. Tästä johtuen videoneuvottelut eivät tule kyseeseen. Toiminnan vahvuuksia on <strong>ensin</strong>näkin<br />

yksinkertaisuus: keskitytään vain asumiseen. Toiseksi kaikki voittavat: sosiaaalitoimi saa asuntoja<br />

välitettäväksi ja vuokranantaja saa apua häiriötilanteisiin. Lopullinen voittaja on vanki, joka saa<br />

asuntopäätöksen.


Kolmikanta: asiakas, vertaistuki, ammattilaiset<br />

Jani Heino ja Aleksi Rantanen kuvasivat, miten vankilasta vapautuneiden vertaistuki omalta osaltaan<br />

tukee asumisen vakiintumista. Asumisen tuki on osa kokonaisvaltaista vertaistukeen perustuvaa<br />

vapautumisen suunnittelua, joka alkaa jo vankeusaikana. Asumisen tuki alkaa kolmikantaneuvottelulla,<br />

jossa on mukana asiakas, vertaistuen edustaja ja joko sosiaalitoimi tai yhdyskuntaseuraamusvirasto.<br />

Kokemusasiantuntija Aleksi kuvasi, että yhdessä mietitään ongelmat ja mitä pitäisi tehdä. Aleksin<br />

kohdalla neuvottelu oli ollut ”aika hyvä jeesi”, jonka pohjalta saatiin aikaan sellainen suunnitelma, että<br />

vuokrat tuli maksettua ja asunto säilyi. Vertaistukija Jani toimi tulkkina tilanteessa, jossa Aleksin ja<br />

sosiaalityöntekijän välit olivat tulehtuneet.<br />

Vertaistuen kestoksi sovitaan vähintään kolme kuukautta. Tapaamistiheys määrittyy joustavasti sen<br />

mukaan, mitä asiakas tarvitsee. Esimerkiksi, jos asiakas soittaa, että kauppaan lähtö tuntuu hankalalta,<br />

tukihenkilö lähtee mukaan. Ongelmien häpeällisyys hälvenee, kun ne voi jakaa sellaisen ihmisen kanssa,<br />

jolla on samanlainen kokemustausta. Tapaamiset dokumentoidaan, jotta saadaan johdonmukainen käsitys<br />

asiakkaan kuntoutumisesta ja suhteesta päihteisiin. Tämä edesauttaa asiakkaan pääsyä nopeasti<br />

esimerkiksi päihdekuntoutukseen.<br />

Luottamussuhteen rakentamiseen panostetaan paljon. Vertaistuki voi olla se väylä, jonka kautta asiakas<br />

voi kiinnittyä tarvitsemiinsa ammatillisiin palveluihin. Tukihenkilön tehtävänä on löytää oikeat numerot<br />

ja paikat silloin, kun asiakas haluaa niiden tarjoamaa apua. Jani Heino tiivisti asian näin: vertaistuki auttaa<br />

siihen, että ammattilaiset pääsevät auttamaan ihmistä.<br />

Kadulla kodittomana: naisvangit<br />

Vantaan sosiaalitoimen vankityö alkoi puolitoista vuotta sitten. Asiakkaiksi kelpaavat kaikki vantaalaiset,<br />

jotka ovat vapautumassa vankilasta asunnottomiksi. Sosiaalityöntekijä käy tapaamassa vankia ja<br />

haastattelun aikana päätetään asiakkuudesta. Luottamuksen rakentaminen on toimivan asiakassuhteen<br />

edellytys ja sen rakentaminen vie aikaa. Siksi on tärkeää aloittaa työskentely jo vankeusaikana.<br />

Sosiaalityöntekijä antaa jokaiselle vangille niin paljon aikaa kuin tämä tarvitsee. Tästä johtuen<br />

asiakasmäärä on pidettävä rajallisena. Lähes poikkeuksetta asiakkuuteen tulevilla vangeilla on<br />

päihdeongelma ja usein myös mielenterveysongelmia. K-klinikka on tärkeä yhteistyötaho.<br />

Asiakassuhteessa käsitellään asumista ja toimeentuloa, mutta myös lastensuojelulliset kysymykset ovat<br />

vahvasti esillä. Tärkein yhteistyökumppani on Krits, jonka asunnoissa monet asiakkaat asuvat.<br />

Naisia on asiakkaina vain muutamia, mutta heidän asemansa on vielä vaikeampi kuin vankilasta<br />

vapautuneilla miehillä. Asunnottomina vapautuvat naisvangit joutuvat ostamaan asumisen seksillä tai<br />

päihteillä. Sosiaalityöntekijä on joutunut asuttamaan naisasiakkaita kalliisiin majoitusliikkeisiin<br />

saadakseen autetuksi heidät pois kadulta, päihteiden ja hyväksikäytön keskeltä. Sosiaalityöntekijä kertoi<br />

olevansa kaikkein eniten huolissaan naisvangeista. Vanajan vankilan sosiaalityöntekijä täydensi kuvausta<br />

kertomalla, että asunnottomuus voi tulla esteeksi naisvangin koevapaudelle: kaikille Vanajalta<br />

vapautumassa oleville naisille saadaan järjestetyksi jotain toimintaa, mutta ei läheskään aina kotia.<br />

Loppupohdinnat<br />

Keskustelussa nostettiin esiin ratkaisua vaativaksi pulmakohdaksi vapautuvan ja palvelujärjestelmän<br />

kohtaamisen ajoitus ja se miten ohjautuminen palveluihin tapahtuu. Vapautumisen konkreettinen,<br />

molempia tahoja sitouttava suunnittelu on aloitettava vankeusaikana. Riittävän ja tarkoituksenmukaisen<br />

tuen merkitys nousi jälleen keskusteluun: vuokrarästit eivät esimerkiksi Tampereella ole ylitsepääsemätön<br />

este vuokra-asunnon saamiselle, mikäli vapautujalle pystytään järjestämään riittävä tuki. Keskusteltiin<br />

asunnon sijainnin merkityksestä: tuhoisaa yhteisöllisyyttä tuetaan silloin, kun vankilasta vapautuvat<br />

sijoitetaan asumaan alueille, joissa on runsaasti rikollisuutta ja päihdeongelmia. Myös kriisiasuntoja<br />

tarvitaan: pitää olla paikkoja, joihin asukas voi mennä rauhoittumaan silloin, kun asuminen alkaa<br />

vakavasti vaarantua.


Keskustelun loppuvaiheessa korostettiin systemaattisen toiminnan merkitystä: tulee luoda vakiintuneita<br />

käytäntöjä, joiden avulla asunnottomiksi vapautuvat saadaan kartoitetuksi ja vaihtoehdot tarjotuksi.<br />

Kritsin aloitteesta ollaan mahdollisesti rakentamassa lähitulevaisuudessa asuttamisen yhteistyömallia<br />

pääkaupunkiseudun kuntien kanssa.<br />

__________________________________________________________________________________________________________________<br />

Muistion kirjasi Riitta Granfelt<br />

Lämmin kiitos esitelmien pitäjille ja osallistujille!

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!