Köysirata Kruunuvuorenranta – Helsingin kantakaupunki - HSL

21
Kuva 8.
Havainnekuva kaupunkiköysiradan esteettömyydestä (Doppelmayr)
Erityiskysymyksiä Kruunuvuorenranta – kantakaupunki -köysiradalla
Alustavan arvion mukaan Helsingin tarpeeseen voidaan valita pienillä muutoksilla joku standardiasemaratkaisuista
(koko, sisätilojen layout, laituripituudet jne.). Sen sijaan asemarakennusten
arkkitehtuuriin on kiinnitettävä erityistä huomiota kaupunkiympäristössä.
Korien valaistus ja lämmitys (mahdollisesti ilmastointi) on ratkaistava, koska järjestelmä tulee joukkoliikennekäyttöön
ja siltä on edellytettävä riittävää matkustusmukavuutta. Valaistus- ja lämmityskysymykset
on ratkaistava yhteistyössä laitetoimittajan kanssa toteutussuunnitteluvaiheessa (esim.
akut, kondensaattoritekniikka, lataus asemilla ja varastolla tms.). Singaporen ”luksusradalla” sähköistys
on ratkaistu teknisesti akuin, mutta järjestelmä on asennettu vain yhteen VIP-koriin.
Korin mitoituksessa on varauduttava riittävään väljyyteen. Edellä esitetty esimerkki korimitoista ei
välttämättä takaa riittävää matkustusmukavuutta ja istuinpaikkojen riittävyyttä joukkoliikennekäytössä.
Korien sisustuksen ja materiaalien on oltava ilkivaltaa kestäviä, helposti puhdistettavia ja
korjattavia.
Laitetoimittajan mukaan maailmalla käytössä olevissa köysiradoissa ei ole ollut erityisiä ongelmia
pyörätuoleilla kulkevien tai muiden liikuntarajoitteisten osalta.
3.3 Käyttö, ylläpito ja huoltotarve
Energiankulutus
Köysiratajärjestelmät on arvioitu melko energiatehokkaiksi suhteessa saavutettavaan kuljetuskapasiteettiin
ja vaihtoehtoisiin kulkumuotoihin. Raskaammilla köysiradoilla on käytössä noin 500–1 000
kilowatin sähkömoottoreita.
Tarvittava henkilökunta
Operointi vaatii minimissään yhden henkilön / asema ja heidän lisäkseen koneenkäyttäjän.