10.01.2015 Views

2/2011

2/2011

2/2011

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Laukaan Peurunkagolf<br />

<strong>2011</strong><br />

1


LPG<br />

2-<strong>2011</strong><br />

22. vuosikerta<br />

Tässä lehdessä<br />

Laukaan Peurunkagolf . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2<br />

Uudistusten edessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7<br />

Mestaruuskilpailut <strong>2011</strong> . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8<br />

Kohtaamisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12<br />

Laukaan Peurunkagolf kiittää kaudesta ja<br />

toivottaa tuloksekasta golfkautta 2012.<br />

Toimitus Eero Paananen, Heikki Hokkanen, Maarit Järvinen<br />

Kuvat Eero Paananen<br />

Paino Jyväskylän Siirto-paino Oy<br />

2


Vieraskenttäpelaamista tuli tänä kesänä harrastettua<br />

harvinaisen vähän. Noistakin vähäisistä<br />

kokemuksista jäi sikäli positiivinen mieli,<br />

että oman kentän arvostus nousi joka kerralla.<br />

Varsinkin viheriöt olivat meillä hyvässä<br />

kunnossa aivan syksyn loppuun asti. Näyttää<br />

uusi ruoholaatu olevan aikaisin valmista keväällä,<br />

mutta myös kestävää koko kesän käytössä.<br />

Loppukesä ei kylläkään ollut suosiollinen<br />

Laukaan maanlaadulle, jatkuva vesisade<br />

pääsi pehmentämään kenttää pahasti. Väylät<br />

tuntuivat joustavan pehmeiltä minunkin<br />

vaatimattoman painoni alla. Heikoimpana<br />

osa-alueena kentällä tänä kesänä pitäisin kuitenkin<br />

bunkkereiden kuntoa; hiekkaa ja rikkaruohoa<br />

niissä oli aivan liikaa. Lisää miehiä<br />

kentänhoitoon tai talkootyö kunniaan. Parille<br />

juniorille muuten erityiskiitos väylien paikkuusta<br />

syksyllä.<br />

Olavi Salla<br />

Kapteeni<br />

Kapteenin kirjoitus syksyllä <strong>2011</strong><br />

Mailat on tuotu klubilta jo kotiin ja<br />

pesty talven varastointia tai harjoituskäyttöä<br />

varten. Itse asiassa paras<br />

ensi kauden peliä parantava juttu taitaisi olla<br />

koko setin vienti grippien vaihtoon. Koko kesänä<br />

en nimittäin pystynyt kuluneiden ja rasvaisten<br />

grippien takia pelaamaan ilman hanskaa.<br />

Takavuosilta muistan yhden kokemuksen<br />

aiheesta, kun vieraskentällä pelatessa maila<br />

lensi lähes yhtä kauas kuin pallokin. Taisi olla<br />

Annilan kenttä Mikkelissä, onneksi vain tuttuja<br />

oli näkemässä. Talvikausi Suomessa onkin<br />

golfin kannalta otollista aikaa huoltotoimille.<br />

Fyysistä kuntoa on myös hyvä hoitaa<br />

mahdollisimman monipuolisesti, iän karttuessa<br />

tuppaa varsinkin selkä oireilemaan pelikierroksilla<br />

kesällä. Toivottavasti pääsemme<br />

myös lyöntiharjoitteluun kunnollisissa olosuhteissa.<br />

Varsinaisissa kapteenin tehtävissä ei menneenä<br />

kesänä mitään raflaavaa tapahtunut. Pari<br />

seuraottelua kävimme kunniakkaasti häviämässä,<br />

kunniakkaasti siksi, että taisto oli tasainen,<br />

mutta hopea jäi käteen. Kummikierroksen<br />

malliin tuppauduin muutaman kerran<br />

pelaamaan aloittelijaryhmään. Alkusäikähdyksen<br />

jälkeen meno kentällä oli käsittääkseni<br />

positiivista, suosittelen muillekin vanhoille<br />

parroille. Oppiminen on varmasti molemminpuolista.<br />

Pelinopeuden (hitauden) takia päädyin<br />

kentälle pari kertaa konsultoimaan;<br />

ongelmia näkyi olleen sekä nuorilla että vanhoilla.<br />

Yleisesti eteneminen kentällä oli kyllä<br />

melko hyvää, johtuen ehkä puuston vähenemisestä<br />

väylien vieriltä. Toivottavasti remontti<br />

etenee suunnitellusti. Kosteusongelmien<br />

poistuminen kentältä varmaan sujuvoittaa<br />

hommia edelleen.<br />

3


Reijo Räsänen<br />

LPG ry:n puheenjohtaja<br />

Puheenjohtajalta<br />

Seuramme 22. pelikautena saimme pelata<br />

ehkä kautta aikain parhaiten hoidetulla<br />

kentällä. Peruskorjaus alkoi maisemointityöllä,<br />

jossa kauniit rantamaisemat<br />

raivattiin riittävän rohkealla tavalla ”järvikentän”<br />

ilmeeseen. Keväällä maisemointia viimeisteltiin<br />

hakkujätteen keräämistalkoilla,<br />

joihin osallistui suuri joukko jäseniä. Arvelen,<br />

että peruskorjaukseen liittyy monenlaista talkoopuuhaa<br />

myös tulevina vuosina, ja kaikille<br />

jäsenille tarjoutuu mahdollisuus antaa osansa<br />

yhteiseksi hyväksi.<br />

Viheriöruohon vaihtaminen yksivuotisesta<br />

kylänurmikasta monivuotiseen juurtonurmikkaan<br />

on kauden aikana aloitettu kaikilla viheriöillä,<br />

mikä alkoi näkyä positiivisesti kesän<br />

loppupuolella. Voitaneen odottaa, että parin<br />

vuoden kuluessa kaikki viheriömme ovat yhtä<br />

mainiota kuin viheriöt 5–7, joissa ruoholaadun<br />

muutos on jo täysin toteutunut. Peruskorjauksessa<br />

voidaan jatkossa keskittyä vahvasti<br />

kentän vedenpoiston kehittämiseen ja<br />

lyöntipaikkojen ehostamiseen.<br />

Seuramme muutama vuosi sitten tehty linjaus<br />

jäsenmäärittelyyn yhdeksi ja yhtäläiseksi<br />

poisti eron jäsenmaksuissa. Aiemmin<br />

osakkeen omistaja oli ”varsinainen jäsen” ja<br />

ei-osakas oli ”ulkojäsen”, joka maksoi kalliimman<br />

jäsenmaksun. Muutos johti kuluneen<br />

syksyn aikana myös verottajan uuteen päätöksen,<br />

jolla seura on palautettu yleishyödyllisenä<br />

yhteisönä arvonlisäverosta vapaaksi.<br />

Päätös tuli voimaan taannehtivasti vuoden<br />

2010 alusta.<br />

Seuran monipuolisella toiminnalla on haluttu<br />

vahvistaa erityisesti jäsenten golftaitojen<br />

kehittymistä, mikä on noteerattu golfliitossakin.<br />

Keski-Suomen alueen seurojen<br />

kokouksessa liiton toiminnanjohtaja kuvasikin<br />

LPG:n toimintaa esimerkilliseksi. Alueella<br />

toimii 24 seuraa, joissa golfin harrastajia on<br />

noin 30 000; se on toiseksi suurin jäsenmäärä<br />

maan kuudesta alueesta. Seuratoiminnan<br />

merkitys tulee entisestään korostumaan golfin<br />

harrastajamäärän kasvun hiipuessa. Suomessa<br />

määrä oli vielä hienoisessa nousussa<br />

tämän kauden aikana - elokuun lopussa golffareita<br />

oli 144 600, nousua oli 2400. Ruotsissa<br />

on jo alkanut varsin voimakas jäsenkato.<br />

Tässä seuroilla on haastetta. Tutkimusten<br />

mukaan herkimmin lopettavat korkealla tasoituksella<br />

pelaavat. Seuramme on tukenut<br />

jäsentensä pelitaitojen kehittymistä kauden<br />

aikana ja myös talviharjoittelumahdollisuutta<br />

etsitään. Paremmat pelitaidot lisäävät pelaamisen<br />

nautintoa ja innostusta lajiin; se pitää<br />

pelaajat kentällä ja hymyn huulilla. Myös<br />

uusien harrastajien peruskoulutus on tärkeä<br />

ja välttämätön tehtävä. Näin on toimittukin ja<br />

sillä linjalla on hyvä jatkaa.<br />

Parhaimmat kiitokseni onnistuneesta vuodesta<br />

seuran jäsenille ja henkilöstölle, joka<br />

tarjosi käyttöömme hyväkuntoisen kentän.<br />

Esitän lämpimät kiitokseni myös pyyteettömästi<br />

vuosien ajan eri toimikunnissa, pelinjohtajina,<br />

kenttävalvonnassa ja muissa tehtävissä<br />

toimineille jäsenille. Kiitos talkootyöstä!<br />

Hyvää joulun ja talven aikaa!<br />

4


Heikki Hokkanen<br />

Toiminnanjohtaja<br />

Tervehdys kaikille<br />

jäsenille ja<br />

osakkeenomistajille!<br />

Kulunut kausi oli monella tavalla mieleenpainuva.<br />

Talvella tehdyt maisemointityöt<br />

onnistuivat hyvin ja pelaajat<br />

olivat uteliaan innokkaita kentän ”uudesta”<br />

ilmeestä. Sitä päästiin testaamaan jo ennen<br />

vappua. Toukokuussa olikin pelilähtöjä ennätysmäärä.<br />

Kenttämme ja varsinkin sen maisema-arvot<br />

noteerattiin myös valtakunnallisesti,<br />

kun pääsimme jälleen osaksi Golf Digestin<br />

DREAM 18 – kenttää. Kentän pelattavuus ja<br />

ennen kaikkea pelinopeus parani huomattavasti,<br />

eikä pahoja ruuhkia päässyt syntymään.<br />

Normaalia oli, että neljän henkilön ryhmätkin<br />

pelasivat kierroksen alle neljään tuntiin.<br />

Historian suurimmat sademäärät hiljensivät<br />

ajoittain kentän kokonaan osin kesällä ja varsinkin<br />

syys- ja lokakuussa. Kentän kunto oli<br />

kuitenkin sademääriin nähden hyvä läpi kauden<br />

ja pelikausi jatkui 8.11. saakka. Näin loppujen<br />

lopuksi pelilähtöjä kirjattiin muutama<br />

sata viime vuotta enemmän. Kaikista pelilähdöistä<br />

(yli 26 000) pelioikeuden haltijoiden<br />

osuus oli edelleen 80 %.<br />

Jäsenmäärämme oli lokakuun lopussa 1653.<br />

Ikäjakauma kehittyy edelleen positiiviseen<br />

suuntaan. Ikäryhmittäin jäsenmäärät ovat:<br />

alle 21-vuotiaat 178 kpl, 22-50 – vuotiaat 746<br />

kpl ja yli 51-vuotiaat 729 kpl. Naisten osuus<br />

koko jäsenmäärästä on jo yli 30 % ylittäen ensimmäisen<br />

kerran 500:n ollen 505 kpl. Eniten<br />

kasvua oli ikäryhmässä alle 21-vuotiaat; kasvua<br />

7,2 %. Aktiivinen ja hyvä junioritoimintamme<br />

ansaitseekin oman kunniamaininnan.<br />

Seuran ja yhtiön talous ovat erittäin vakaalla<br />

pohjalla; yhtiö on tänä päivänä täysin velaton.<br />

Näin ollen kaikki kentän peruskorjaussuunnitelmaan<br />

liittyvät toimenpiteet ovat<br />

oikealla rytmityksellä toivottavasti toteutettavissa<br />

omin varoin. Tulevan kauden suurin<br />

yksittäinen investointi on uuden huoltohallin<br />

rakentaminen. Lisäksi koneistoa tullaan uusimaan.<br />

Jäsenistön talviharjoitteluun tullaan saamaan<br />

kauan odotettu suuri ja positiivinen muutos.<br />

Toivottavasti lehden ilmestyessä ollaan ottamassa<br />

jo ensi svingejä uudessa paikassa, Hutungissa.<br />

Joka tapauksessa uuden harjoittelukeskuksen<br />

palveluista päästään nauttimaan<br />

viimeistään ensi vuoden alusta alkaen.<br />

Kiitokset kaudesta kaikille vapaaehtoisille talkoolaisille,<br />

kilpailunjohtajille ja kenttävalvojille.<br />

Iso kiitos myös sitoutuneelle ja motivoituneelle<br />

henkilökunnalle ja hallituksille sekä<br />

yhteistyökumppaneille.<br />

Sopivan lumirikasta talven aikaa kaikille ja<br />

kohti parempaa….<br />

5


Veijo Hämäläinen<br />

Kenttämestari<br />

Kenttämestarin palsta <strong>2011</strong><br />

23. hoitokausikin on sitten takanapäin.<br />

Kesä meni suunnitelmien mukaan, mitä<br />

nyt muutamat reilut sadekuurot vähän<br />

sotkivat leikkuuaikatauluja. Kevät oli sittenkin<br />

aika haasteellinen. Lopputalvesta oli paljon<br />

lunta ja maa sula, jolloin lunta ei päässyt<br />

koneellisesti poistamaan silloin, kun se olisi<br />

ollut ajankohtaista. Uusilla kylvöillä ja harsoilla<br />

saimme kuitenkin taas ruohon viheriöillekin.<br />

Väylillä piti odotella hieman kauemmin,<br />

mutta tulihan se ruoho sinnekin. Keväällä oli<br />

takaysillä hiekkaa reilusti, mutta sillä saimme<br />

tasoitettua väyliä sekä paremman sateen kestävyyden.<br />

Uusi viheriöheinä sopeutui viheriöillemme<br />

ihan hyvin, ja loppukesästä sen olemassaolon<br />

jo huomasikin. Elokuun alkupuolella kylvimme<br />

viheriöt vielä uudestaan tällä supinalla.<br />

Viheriöt ovat nyt loka-marraskuun vaihteessa<br />

paremmassa kunnossa kuin koskaan ennen<br />

tähän aikaan. Toivotaan, että keväällä olisi<br />

yhtä hyvä tilanne.<br />

Viimetalviset metsien harvennukset näkyivät<br />

parempana kasvuna, varsinkin niillä alueilla,<br />

jotka ennen olivat varjossa. Selvimmin eron<br />

huomasi 10 ja 11 viheriöillä ja 16 lyöntipaikoilla.<br />

6, 9 ja 17 rannoilla käytiin niittämässä<br />

kaislikkoja, näin saatiin myös järvimaisemia<br />

vähän avarammiksi.<br />

Mennyt kesä näytti, että sateiden jälkeen<br />

kenttä pitää saada nopeammin kuivumaan.<br />

Leikkureilla pitäisi päästä kentälle aina kun<br />

on tarvetta, vaikka sataisi enemmänkin vettä.<br />

Siinäpä sitä riittää työmaata.<br />

Syksy näyttää jatkuvan varsin suotuisana ainakin<br />

vielä näin loka-marraskuun vaihteessa.<br />

Ilmastoinnit ja muut kentän syystyöt saadaan<br />

tehtyä kaikessa rauhassa ennen talven tuloa.<br />

6


oikeaan suuntaan. Sen sijaan pelattavuuden<br />

kannalta on kentällä tehtävä parannustöitä.<br />

Näitä kohteita ovat mm. eräiden väylien<br />

kosteusongelmien poistamiset ja pelaamista<br />

haittaavien esteiden minimointi.<br />

Tässä yhteydessä haluan tuoda esille sen,<br />

että me jokainen voimme, jos vain haluamme,<br />

hoitaa ja ylläpitää pelaamisen yhteydessä<br />

kentän kuntoa korjaamalla huolella pallon<br />

alastulojäljet greeneillä ja paikkaamalla lyöntijäljet<br />

väylillä. Meillä on oltava siihen aikaa ja<br />

tahtoa. Näin toimien saamme pelaamisen ja<br />

kentän yleisilmeen miellyttävämmäksi.<br />

Hannu Koskinen<br />

LPG Oy:n hallituksen puheenjohtaja<br />

Uudistusten edessä<br />

Kausi <strong>2011</strong> on tätä kirjoittaessani lopuillaan.<br />

Pian on se hetki, jolloin mailat on<br />

parasta pestä ja laittaa talviteloille.<br />

Kausi oli pelaajan kannalta miellyttävä.<br />

Kenttämme oli koko kauden erinomaisessa<br />

kunnossa, voidaan jopa sanoa, että olemassaolonsa<br />

parhaassa. Kiitos siitä kuuluu<br />

ensisijaisesti kentän kunnosta vastaaville, niin<br />

työntekijöille kuin työnjohdolle ja kenttätoimikunnalle.<br />

Erinomaista työtä.<br />

Tästä huolimatta, kentällämme on runsaasti<br />

parannettavaa. Tavoitteena meillä on edel-<br />

leen, että se olisi arvostettu Suomen kymmenen<br />

parhaan joukkoon. Sitä se ei esim.<br />

Golflehden mukaan vielä ole. Tuntematta<br />

tarkemmin kymmenen parhaan ryhmän ulkopuolelle<br />

jääneiden järjestystä, voi huoletta<br />

uskoa, että monen arviointiosioiden kohdalla<br />

kenttämme on lähellä tavoitettamme.<br />

Viime talven aikana tehdyn maisemointityön<br />

kautta on alueen luontaiset näkymät saatu<br />

avautumaan. Myös greenien ruoholajin vaihtaminen<br />

on osoittautunut oikeaksi. Sen suhteen<br />

olemme ottaneet merkittävän askeleen<br />

Peruskorjauksen kokonaissuunnitelma on<br />

valmistumassa. Sitä tarkistetaan parhaillaan<br />

mm. kuluneen kauden aikana saatujen kokemusten<br />

pohjalta. Joitakin välttämättömimpiä<br />

töitä tehdään jo tulevan talvikauden aikana.<br />

Niistä voidaan mainita mm. 4. ja 8. väylien<br />

entisten ”pusikoiden” tilalle rakennettavat<br />

bunkkerit.<br />

Ehdotus kentän perusparantamisen kokonaisratkaisusta<br />

kustannus- ja rahoitusselvityksineen<br />

on tarkoitus tuoda kevään 2012 yhtiökokoukseen<br />

käsiteltäväksi.<br />

Tulevaa pelikautta odotellessa, pitäkää itsestänne<br />

huolta.<br />

7


Mestaruuskilpailut <strong>2011</strong><br />

Laukaan Peurunkagolfin mestaruuskilpailuja vuonna <strong>2011</strong> värittivät huimat kamppailut ja nuorten pelaajien<br />

vahvistuva ote. Naisten lyöntipelin voittanut Laura Linna on LPG:n historian nuorin yleisen sarjan voittaja,<br />

mutta myös miesten sarjassa nuoret olivat hyvin kärjen tuntumassa. Lyöntipelien pääsarjoissa osallistujia oli<br />

kohtuullisesti, mutta vuoden 2012 mestaruuskilpailuihin valmistautuvilla toimikunnilla on kehitettävää, jotta<br />

seuran mestaruuskilpailut ovat kaikille ja kaikissa sarjoissa kauden paikallinen päätavoite.<br />

Lyöntipelit<br />

Miika Reunaman neljäs<br />

Laura Linnan ensimmäinen<br />

Mestaruuskilpailujen ensimmäisen<br />

päivän parhaan tuloksen 73 pelasi<br />

Joonas Yli-Jaskari. Miika Reunama,<br />

Mikael Turunen, Jani Linna ja Petri Parviainen<br />

pelasi kaikki alle 80 ja olivat vahvasti kiinni<br />

mitalikamppailuissa.<br />

Miika Reunama varmisti neljännen mestaruutensa<br />

toisen päivän parhaalla tuloksella<br />

73. Myös Jani Linnan toinen päivä oli hyvä<br />

ja tulos 74 nosti Janin hopealle. Joonas aloitti<br />

toisen päivän hyvin, mutta perättäiset tuplat<br />

väylillä 5-6 pudottivat Joonaksen lopputuloksissa<br />

kolmanneksi.<br />

Toisen kilpailupäivän ilonaiheita oli nuoren<br />

Anssi Pehkosen vahvan hallittu suoritus. Tulos<br />

77 riitti viidenneksi Petri Parvisen jälkeen<br />

ennen Ville Rasaa.<br />

Naisten kilpailussa Laura Linna ja viime<br />

vuoden mestari Sari Helisniemi aloittivat<br />

hyvin ja jättivät Eliisa Raasakan,<br />

Eija Väliahon ja Vappu Laasanen taistelemaan<br />

kolmannesta sijasta.<br />

Toinen päivä oli Lauran hallinnassa ja ensimmäinen<br />

mestaruus tuli lopulta seitsemän<br />

lyönnin erolla. Sari pelasi tasaisen hyvillä kierroksilla<br />

hopealle ennen Eliisa Raasakkaa.<br />

Miika Reunama<br />

Laura Linna<br />

Lyöntipeli, juniorit<br />

Tuomas Yli-Jaskari<br />

Junioreiden mestaruuskilpaluissa Tuomas<br />

Yli-Jaskari ja Juho Ehrola aloittivat tasaisesti.<br />

Tuomaksen vahva paluu jätti nuoret<br />

haastajat Juhon ja Viljami Pöntysen hopealle<br />

ja pronssille.<br />

Tyttöjen kilpailussa Laura Linna ja Katri Haatainen<br />

aloittivat varovaisesti ja tasaisesti.<br />

Väylällä kuusi Laura sai pienoisen yliotteen,<br />

joka huipentui väylän 9 hienoon birdieen. Paluun<br />

tasatulos varmisti Lauran mestaruuden<br />

<strong>2011</strong>.<br />

8


Lyöntipeli, seniorit<br />

Miesten M55 sarjan mitalit ratkaistiin<br />

toisena päivänä väylällä 14. Ensimmäisen<br />

päivän jälkeen johdossa ollut<br />

Kari Maukonen ohitti kärkeen nousseen Matti<br />

Luhtasen ja pelasi Matin hyvästä loppukiristä<br />

huolimatta mestaruuden kahden lyönnin<br />

erolla. Sama väylä pudotti myös Ilpo Kytölän<br />

lopputuloksissa kolmanneksi.<br />

Miesten M65 sarjaa hallitsi alusta alkaen vakuuttavasti<br />

Pekka Räisänen. Voitto Tuunaisen<br />

hyvä toinen päivä nosti hopealle ennen Heikki<br />

Viinikaista.<br />

Miesten M75 sarjassa tehtiin historiaa. Tuloksella<br />

79 Raimo Chydenius varmisti yhdennentoista<br />

seuran mestaruutensa, joista yhdeksän<br />

viimeistä on tullut perättäisinä vuosina.<br />

Naisten mestaruuskilpailussa oli yllättäen<br />

vain kaksi pelaajaa. Eliisa Raasakka pelasi ensimmäisenä<br />

päivänä selvän johdon, eikä Liisa<br />

Kauppisen toisen päivän hyvä loppukiri riittänyt<br />

uhkaamaan Eliisan mestaruutta.<br />

Eliisa Raasakka<br />

Kari Maukonen<br />

Pekka Räisänen<br />

Raimo Chydenius<br />

9


Reikäpelit<br />

Miesten reikäpelimestaruutta lähti hakemaan<br />

täysi 32 pelaajan ryhmä.<br />

Loppuotteluun pelannut Jani Linna<br />

oli alkukierroksilla hyvässä vireessä, sillä Eino<br />

Asunmaa, Arto Malkamäki, Markku Piiroinen<br />

ja Ville Rasa taipuivat vakuuttavasti. Lähes<br />

yhtä vakuuttavasti loppuotteluun pelasi kahden<br />

viime vuoden mestari Petri Parvianen.<br />

Juho Ehrola, Hannu Viljamaa, Timo Räisänen<br />

ja Joonas Minkkinen eivät kyenneet pysäyttämään<br />

Petrin taivalta.<br />

Markku Trophy <strong>2011</strong><br />

Naisten lähipelimestaruuskilpailussa<br />

Markku Trophy <strong>2011</strong> Laura Linna voitti<br />

kauden kolmannen mestaruutensa.<br />

Elina Rasa ja Eeva-Riitta Rasa pelasivat hopeaa<br />

ja pronssia.<br />

Miesten kilpailussa Tuomas Yli-Jaskari<br />

ja Petri Parviainen lähtivät tasatuloksella<br />

jatkamaan. Ensimmäisellä<br />

reiällä Tuomas pudotti kahden viime vuoden<br />

mestarin Peten hopealle. Juho Ehrola jäi yhden<br />

lyönnin erolla kolmanneksi.<br />

Tasaisen loppuottelun ratkaisi Jani Linna voitokseen<br />

ensimmäisellä uusintareiällä. Pronssiottelussa<br />

Joonas Minkkinen kukisti hyvin<br />

taistelleen Ville Rasan toisella uusintareiällä.<br />

Naisten reikäpelimestaruutta tavoitteli kahdeksan<br />

pelaajaa. Sisko Hietasen matkalla<br />

seuran ensimmäiseen mestaruuteen kaatui<br />

aluksi Laura Linna, välierässä Sanna Nieminen<br />

ja loppuottelussa Eeva Yli-Jaskari.<br />

Senioreiden reikäpelissä oli mukana myös<br />

kahdeksan pelaajaa. Loppuottelussa Hannu<br />

R Koskinen pelasi uudeksi mestariksi voittamalla<br />

Jorma Mustakankaan. Pronssiottelussa<br />

Seppo Hänninen jätti Juha Yli-Jaskarin mitaleilta.<br />

Laura Linna<br />

Jani Linna<br />

Sisko Hietanen<br />

Tuomas Yli-Jaskari<br />

10


Mestaruuskilpailujen tulokset<br />

Lyöntipeli<br />

mestari hopea pronssi<br />

Miehet Reunama Miika Linna Jani Yli-Jaskari Joonas<br />

Naiset Linna Laura Helisniemi Sari Raasakka Eliisa<br />

Juniorit pojat Yli-Jaskari Tuomas Ehrola Juho Pöntynen Viljami<br />

Juniorit tytöt Linna Laura Haatainen Katri<br />

Seniorit M55 Maukonen Kari Luhtanen Matti Kytölä Ilpo<br />

Seniorit M65 Räisänen Pekka Tuunainen Voitto Viinikainen Heikki<br />

Seniorit M75 Chydenius Raimo Säilä Antti Airaksinen Antti<br />

Seniori naiset Raasakka Eliisa Kauppinen Liisa<br />

Reikäpeli<br />

Miehet Karlvik Trophy Linna Jani Parviainen Petri Minkkinen Joonas<br />

Naiset Karlvik Trophy Hietanen Sisko Yli-Jaskari Eeva Asunmaa Roosa<br />

Seniori miehet Koskinen Hannu R Mustakangas Jorma Hänninen Seppo<br />

Lähipelimestaruudet Markku Trophy<br />

Miehet Yli-Jaskari Tuomas Parviainen Petri Ehrola Juho<br />

Naiset Linna Laura Rasa Elina Rasa Eeva-Riitta<br />

Vuoden junioripelaaja Juho Ehrola<br />

11


Kohtaamisia<br />

Kausi <strong>2011</strong> oli helteinen ja sateinen. Sään vaihdellessa perinteiset tapahtumat peluuttivat suuriakin joukkoja<br />

ja kauden suurtapahtuma Senioreiden Aluetourin finaali keräsi Laukaaseen mukavasti 115 pelaajaa.<br />

Toki golfia pelataan muuallakin kuin Laukaassa - jopa Italiassa. Mutta kaikki golfarit tietävät, että Skotlannissa<br />

on pelattu kauan ja erilaisilla kentillä. Molemmissa maissa edustajamme testasivat kenttien nykytilannetta.<br />

Toimitus testasi uuden kentän, mutta minkä<br />

Laukaassa on muutakin kuin golf, mm. Garden Party/ Jazz Happening. Jos Marian Petrescu, vuoden 2009<br />

USA:n jazz-grammy -palkinnon saaja, Keith Hall ja Mihail Petrescu palaavat Karlvikin pihapiiriin kesällä 2012,<br />

kannattaa kalenteriin varata aika, sillä näin tasokasta musiikkia kuulee harvoin livenä.<br />

Ensimmäinen LPG:n askel maailman kentille on otettu, sillä kauden karsintakilpailujen jälkeen Miika Reunama<br />

valittiin Midien maajoukkueeseen.<br />

Finnish Hickory Tour <strong>2011</strong> päättyi laukaalaisittain upeasti - LPG:n Jussi Holmalahti voitti päätöskisan Vanajalla<br />

ja oli kokonaiskisassa kolmas.<br />

Perinteet kunniassa<br />

Perinteiset viime vuosien suuret kilpailut<br />

saivat tälläkin kaudella pelaajat liikkeelle.<br />

Esson jäätyä historiaan nousi<br />

uusiutunut ST1 kauden suurimmaksi henkilökohtaiseksi<br />

kilpailuksi ennen nyt kolmannen<br />

kerran pelattua Deturin kilpailua. JYP Open<br />

ja Viking Line Juhannus kiinnostivat edelleen,<br />

mutta seuran mestaruuskilpailujen nouseminen<br />

osallistujamäärältään suurten kilpailujen<br />

tasolle oli kauden parhaita ilonaiheita.<br />

Golf on myös joukkuepeli. Pekka Räisänen<br />

Open, Panda Open Parikilpailu ja loppukauden<br />

Peurunka Open olivat hetkessä täynnä.<br />

Hämeen Auto naisten haku Volvo Renault<br />

Open sekä kauden avajaiskisa saivat kentän<br />

lähes täyteen.<br />

Kilpailukausi päättyi komeasti, sillä kauden<br />

viimeinen kilpailu Pig Open houkutteli mukavaan<br />

syyspäivään vielä 59 rohkeaa.<br />

ST1:n Pentti Puttonen ja<br />

miesten sarjan voittaja Pertti Raatikka<br />

rummut Keith Hall ja basso Mihail Petrescu<br />

piano ja Marian Petrescu<br />

Garden Party Karlvikissa<br />

12


Aluetourin Finaali 3.9.<strong>2011</strong><br />

Miesten M55 sarjassa JG:n Juha Palmu<br />

ja kotikentällä pelanneet Seppo Väliaho<br />

ja Seppo Patja pelasivat tasatuloksen<br />

ja heistä suurimmalla tasoituksella pelannut<br />

Palmu lunasti sarjavoiton.<br />

Miesten M65 sarjan voitti tasaisen varmasti<br />

pelannut Imatra Golfin Taisto Huttunen teh-<br />

METSO_BRANDPR_CMYK_pc.pdf 21.5.2008 10:21:28<br />

den myös parhaan miesten sarjojen tuloksen.<br />

Naissenioreiden sarjassa Pirkkalan Tuula<br />

Kemppi kukisti Salon Pirjo Kujalan ja Terttu<br />

Närenmaa-Helinin.<br />

Arto Pehkonen ja<br />

Finnish Tour <strong>2011</strong><br />

Keväällä 2010 LPG:n nuori lupaus Arto<br />

Pehkonen asetti itselleen huimat haasteet<br />

seuraavalle kaudelle. Ensimmäinen<br />

tavoite oli pelata paikka Suomen korkeimmalle<br />

sarjatasolle ja vakiinnuttaa paikka<br />

sarjassa, sillä Arto haki menestystä ja hyviä<br />

tuloksia jo ensimmäisenä vuonna.<br />

-Pääsin menneenä kesänä testaamaan taitojani<br />

Suomen korkeimmalla sarjatasolla, mutta<br />

sarja ei omalta osaltani mennyt aivan kaikkien<br />

tavoitteiden mukaisesti. Mukaan tarttui<br />

rutkasti kokemusta kovista peleistä. Tästä esimerkkinä<br />

Pickalassa käyty kilpailu, jossa pelasin<br />

viimeisen päivän Euroopan kiertueellakin<br />

pelanneen Toni Karjalaisen kanssa. Positiivisena<br />

asiana mieleeni painui myös loistokuntoiset<br />

kentät, vai mitä sanotte 12 jalan stimpmeter-<br />

lukemasta.<br />

Vaikkei kausi Finnish tourilla mennyt suunnitelmien<br />

mukaan, sain kuitenkin uusittua osallistumisoikeuteni<br />

tulevalle vuodelle 2012.<br />

Tässä vaiheessa täytyy kiittää seuraa, sillä ilman<br />

seuran tukea ei kilpaileminen täysipainoisesti<br />

olisi mahdollista.<br />

Arto Pehkonen<br />

13


Lauri ja Golf<br />

Lauri Pulkkinen aloitti golfin seitsemänvuotiaana<br />

Jyväskylässä. Kahden vuoden<br />

harjoittelun jälkeen Pulkkiset päättivät<br />

siirtyä LPG:hen.<br />

- Täällä olen saanut uusia kavereita ja paremman<br />

kotikentän. Tykkään golfista, koska se on<br />

hauskaa ja tapaan uusia ihmisiä. Olen syntynyt<br />

vuonna 1999 ja harrastan golfin lisäksi<br />

jääkiekkoa ja salibandya. Koko perheeni harrastaa<br />

myös golfia, mutta yleensä käyn pelaamassa<br />

isin kanssa.<br />

Unelmani olisi päästä golfin huipulle. Hyvä<br />

puoli lyönnissäni on se, että olen aika tarkka,<br />

mutta huono puoli on se, että olen lyhytlyöntinen.<br />

Olen tällä hetkellä 12-vuotias ja tasoitukseni<br />

on 23.<br />

Tavoitteeni olisi tehdä joku päivä holari. Golf<br />

on ehkä nykyään suurin intohimoni ja haluaisin<br />

myös tietää kuinka hyvä olen parhaimmillani.<br />

Välillä vähän harmittaa, jos lyönnit eivät onnistu,<br />

mutta kyllä jokaisella kierroksella ainakin<br />

yksi onnistuminen tulee.<br />

Lauri Pulkkinen<br />

14


Erilainen pelimatka<br />

Aluksi se piti mennä ihan toisin. Päätös<br />

oli mennä pelaamaan heinäkuussa<br />

kuuluisalle ja mielenkiintoisen erilaiselle<br />

kentälle, joka oli noin 70 kilometrin<br />

ajomatkan päässä hotellista. Mutta ei se vaan<br />

niin mennyt, vaimoni luokkakaveri tiesi kentästä,<br />

joka oli vain 12 km päässä. Epäilin, koska<br />

en ollut kuullut kentästä mitään, mutta lyhyt<br />

ajomatka houkutteli katsomaan.<br />

Kenttä oli olemassa. Alue oli laajassa ja loivassa<br />

rinteessä, joka avautui itään ja rajoittui jokeen.<br />

Myöhään illalla istuin kentän kahvilassa<br />

nauttien täydellisestä kiireettömyydestä<br />

ja paikallisten seurallisuudesta. Varasin ajan<br />

seuraavalle aamulle. En voinut heti lähteä,<br />

koska mailat olivat hotellilla. Henkilökunta oli<br />

kiinnostunut kamerastani, joten kerroin kuvaavani<br />

kenttää aamulla pelatessani. Vieraan<br />

kielen käännösvaikeuksien jälkeen ymmärsin<br />

lopulta, että hän varaa kentän kokonaan minulle<br />

pariksi tunniksi, jotta saan pelata ja kuvata<br />

rauhassa ja kiireettömästi. En saanut sanottua<br />

hänen kielellään, ettei tarvitse, joten<br />

palasin hotellille. Matkalla pysähdyin isolle<br />

sillalle kuvaamaan aurinkoa, joka heijastui<br />

jokeen uskomattoman kauniissa maisemassa.<br />

Sillan jälkeen vilkutin valvontakameroille,<br />

joiden tosin epäilin olleen pois käytöstä jo<br />

vuosia.<br />

Aamun peli oli sitten erikoinen. Yksin kameran<br />

kanssa pelaamassa autiolla kentällä. Kenttämiehet<br />

pysyttelivät sivussa vältellen kuvauskohteitani.<br />

Kentällä tunsin siirtyneeni ajassa<br />

ehkä 50 vuotta taaksepäin, lähemmäksi alkuperäistä<br />

golfia. Lyöntipaikat olivat osa väylää,<br />

joten niillä saatiin mukavasti vaihtelua. Viheriöt<br />

olivat vielä tähän aikaa vuodesta hiekkaisia,<br />

mutta pelattavia. Puut olivat pääasiassa<br />

lyhyitä mäntyjä. Ei mitään turhaa, perusgolfia<br />

ilman mitään ylimääräistä. Viihdyin ja nautin<br />

pelaamisesta. Päätös palata tulevina vuosina<br />

syntyi heti. Etäisyyksien arviointi oli minulle<br />

jotenkin vaikeaa ja usein olin 20-50 metriä viheriön<br />

takana etsimässä palloani. Muutama<br />

hieno birdie korvasi kuitenkin uineet ja kadonneet<br />

pallot. Yksityisen varausaikani päätyttyä<br />

yksi kentän omistajista tuli pelaamaan.<br />

- Kentän kehittämissuunnitelmat ovat valmiit.<br />

Kenttä on vuokramaalla ja kentän laajentaminen<br />

on suunnitteilla, mutta ensin maa-alueet<br />

on lunastettava.<br />

Uskomme, että pelaajia riittää ja saamme<br />

kentän pelattavammaksi ja talouden kuntoon.<br />

Kenttä on oikeasti olemassa, mutta missä<br />

Käännösvaikeuksien takia jutussa voi olla<br />

epätarkkuuksia. Ensimmäinen, joka ilmoittaa<br />

kentän nimen spostiosoitteeseen LPGlehti@<br />

gmail.com, saa palkinnoksi 24 H pelioikeuden<br />

kentälle ja lounaan kaupungin edustajan<br />

kanssa.<br />

15


Jussi Holmalahti<br />

Hikkorigolf - mailat puuta,<br />

miehet rautaa<br />

Hikkorigolfin eli vanhoilla puuvartisilla mailoilla pelattavan golfin suosio<br />

on maailmalla vankassa kasvussa. Hikkorigolfia pelataan USA:ssa, Kanadassa,<br />

Brittein saarilla, Saksassa, Ruotsissa ja nykyisin myös Suomessa.<br />

Laukaan Peurunkagolfin Antero ja Jussi Holmalahti, isä ja poika, ovat<br />

myös olleet mukana harrastuksessa.<br />

Antero Holmalahti muistelee ensi kokemustaan<br />

keväältä osallistuttuaan<br />

Finnish Hickory Tourin ensimmäiseen<br />

osakilpailuun Keimolan klubilla:<br />

-Pelaaminen nyt ei ole sen vaikeampaan kuin<br />

nykyisillä titaanilapaisilla ja grafiittivartisilla<br />

mailoilla. Ensin pitää vain voittaa pelko varren<br />

katkeamisesta ja todella ohuesta liukkaasta<br />

gripistä. Hikkoripelaajat ovat svingaajia, pallo<br />

saadaan ilmaan rennolla hitaalla lyönnillä,<br />

ruohon päältä kevyesti sipaisten. Voimalyönnillä<br />

terävä rauta iskee kuin kuokka tantereeseen.<br />

Huonot osumat muistuttavat myös välittömästi,<br />

amalgaamit vain suussa tärisevät<br />

ja pallo ottaa suuntaa vapaasti slaissaten.<br />

Lyönnin ajoituksen merkitys korostuu nykymailoihin<br />

verrattuna.<br />

Antero Holmalahti ajautui hikkorigolfin pariin<br />

poikansa Jussin perässä. Jussi kertoo törmänneensä<br />

ajatukseen vanhoilla mailoilla pelaamisesta<br />

internetissä. Jussin hikkoriharrastus<br />

alkoi kesällä 2010 mailaprojektina:<br />

-Internetin eBay-kauppasivusto on todellinen<br />

aarreaitta mailoista ja yleensä golfhistoriasta<br />

kiinnostuneelle. Ostin ensimmäiset kaksi sekalaista<br />

hikkorisettiä bageineen Englannista<br />

elokuussa 2010; nahkagripit ja punoksiin<br />

tarvittavat vahalangat löytyivät myöhemmin<br />

jenkeistä.<br />

Hikkorimaila on yksinkertainen. Rautamaila<br />

koostuu gripistä, varresta ja niitä liittävästä<br />

tapista. Puumailat koostuvat puuvarresta<br />

ja lavasta, gripistä sekä pohjan aluslevystä ja<br />

lyijypainosta. Parhaimmillaan vuosikymme-<br />

niä puutarhavajassa seisonut maila ei sellaisenaan<br />

lyöntiä juurikaan kestä, joten kunnostamiseen<br />

menee hiukan aikaa.<br />

-Tutkimisen jälkeen purin mailat osiksi. Käyrävartiset<br />

laitoin näyttelyesineiksi. Puuosat<br />

puhdistin kevyesti santapaperilla ja lakkasin<br />

useaan kertaan sellakalla. Rautaosat kiillotettiin<br />

varovasti säilyttäen osan patinasta. Hikkorivarsi<br />

liimattiin modernilla liimalla lapaan<br />

ja kiinnitettiin uudella tapilla. Puumailojen<br />

puhdistettiin vastaavasti, tosin irroittamatta<br />

lapaa ja vartta. Lopuksi mailoihin kierrettiin<br />

nahkagripit ja mailat nyöritettiin vahalangalla.<br />

Ja sitten kokeilemaan lyöntiä.<br />

Ensimmäisellä setillä Jussi pääsi pelaamaan jo<br />

syyskuussa 2010.<br />

-Vaimon kanssa kiersin lyhyttä kotikenttää punaisilta<br />

pelaten. Mailat vaihtuivat vähän väliä,<br />

joitakin hajosi rennossakin lyönnissä. Osa<br />

mailoista oli vaikeita lyödä. Mailojen kantamat<br />

olivat myös usein päällekkäisiä. Vähitellen<br />

löytyivät kuitenkin sopivat mailat, joilla<br />

pääsi pelin makuun. Suurimman ongelman<br />

tuotti kuitenkin sopivien puumailojen löytäminen.<br />

Perinteisten puumailojen svingipaino<br />

vaihtelee varsin laajalla skaalalla.<br />

Valtaosalla maailmalta löytyvistä 1900-luvun<br />

mailoista ei ole juurikaan keräilyarvoa. Normaalin<br />

hikkoripelisettin voi koota kuudella<br />

mailalla: väyläpuulla, putterilla ja neljä rautamailalla.<br />

Jussin ensimmäinen hikkorisetti<br />

koostui kahdesta puusta, driverista ja spoonista<br />

sekä raudoista midironista (r5), mashiesta<br />

(r7), mashie niblickistä (r9) sekä niblicistä<br />

Hickory play set<br />

(wedge). Putterina vaihteli blade-tyyppinen<br />

teräsputteri tai alumiini-mallet. Kesällä <strong>2011</strong><br />

ainoastaan spoon on mukana Jussin setissä,<br />

loppusetti on Anterolla pelattavana.<br />

Talven aikana Jussi innostui amerikkalaisista<br />

hikkorimailoista, joita alkoi kerääntyä Tullipostin<br />

kautta Vantaalle.<br />

-Nykyinen hikkorisetti on toimiva ”moderni”<br />

hikkorisetti. Setti koostuu 20-30-luvun tavallisista<br />

amerikkalaisista mailoista. Raudat ovat<br />

Spaldingin Kro-Flite matched setistä. Kyseessä<br />

on ensimmäisiä numeroituja rautamailasettejä.<br />

Avauksiin on Wilsonin Gene Sarazen<br />

draiveri. Putterina Spaldingin Chikopee-putteri<br />

1920-luvun alusta. Puumailoja olen säätänyt<br />

omalle lyönnille lofteja viilaamalla.<br />

Myös svingipainoja on säädetty lisäämällä<br />

aluslevyn alle tarpeeksi lyijyä. Joitakin wedgejä<br />

on myös taivuteltu paremmin sopiviksi. Nykyisen<br />

kaltaiset hiekkamailat keksittiin vasta<br />

hikkoriaikakauden jälkeen, joten hiekalle pitää<br />

keksiä uudet lyönnit.<br />

Hikkoripeliin tarkoitetut mailat tulee huoltaa<br />

käytön jälkeen ja määrävälein. Mailojen<br />

puuosat puhdistetaan ja käsitellään kevyes-<br />

Antero Holmalahden avauslyönti kohti greeniä<br />

Jussi Holmalahti, Kytäjän toiminnanjohtaja Sari Tani<br />

ja Antero Holmalahti avaustiillä.<br />

16


Kytäjän hikkorikilpailun ryhmäkuva<br />

ti pellavansiemenöljyllä. Vastaavasti metalliosat<br />

hiotaan ja käsitellään sopivalla ruostetta<br />

estävällä aineella. Mikäli peliolosuhteet ovat<br />

suomalaiseen tapaan hieman kosteammat,<br />

on syytä suorittaa kevyt huolto useammin. Lisäksi<br />

ennen kautta ja kauden päätteeksi kannattaa<br />

tehdä hieman perusteellisempi huolto.<br />

Pallona muuten käytetään vain pehmeää<br />

nykyaikaista palloa. Kovien pallojen käyttö<br />

hikkorimailoilla pelattaessa on kielletty kuten<br />

myös lyöntimatolta lyönnit.<br />

Hikkorikilpailut<br />

Kuuden vuoden ajan pelattu Finnish<br />

Hickory Tour <strong>2011</strong> on tapahtumasarja,<br />

missä golf pelataan niin kuin sitä<br />

pelattiin sata vuotta sitten. Oleellista on,<br />

että osallistujat pelaavat aidoilla, puuvartisilla<br />

mailoilla, jotka on tehty ennen vuotta<br />

1935. Turnauksessa on viisi osakilpailua ja finaali.<br />

Osakilpailut pelataan eri puolilla Suomea<br />

kentillä, jotka kaikki on pituudeltaan viritetty<br />

hikkoripeliin sopiviksi, noin 5000-5500<br />

metriin.<br />

Käytettävät kentät ovat vuosien varrella vaihtuneet,<br />

tänä vuonna pelataan Keimolassa,<br />

Kytäjällä, Tuusulassa, Porissa ja Vuosaaressa.<br />

Finaalit pelataan syyskuussa Vanajanlinnassa.<br />

Lisäksi heinäkuussa Suomen Golfhistoriallisen<br />

seuran järjestämänä hikkorigolfin<br />

Suomen mestaruuskisat Pikkalassa. Suomi-<br />

Ruotsi -maaottelu on myös vuosittainen tapahtuma.<br />

Tourin kisat pelataan pistebogina täysin tasoituksin<br />

pelattavan tiin mukaan. Lisäksi jokaisessa<br />

tapahtumassa pelataan parhaasta<br />

lyöntipelituloksesta ilman tasoituksia. Osallistujien<br />

määrä on rajoitettu 40 pelaajaan.<br />

Rajoitteena määrälle on vuokrasettien määrä.<br />

Parhaimmat suomalaiset pelaajat pelaavat<br />

kentän 80 lyönnin tuntumaan.<br />

Golfhousut, kravatti ja<br />

100-vuotiaat mailat<br />

Puuvartisilla mailoilla pelattaessa siirrytään<br />

siis välineiden osalta ajassa taaksepäin<br />

reilut 70 tai jopa sata vuotta.<br />

Hikkorivartisia mailojahan valmistettiin vain<br />

vuoteen 1935 saakka. Tunnelmaa pelissä tai<br />

tapahtumassa lisää tietysti pelaajien pukeutuminen<br />

tuon ajan hengen mukaisesti. Miehet<br />

käyttivät viime vuosisadan alkupuolella<br />

pelatessaan suoria prässihousuja tai ns. golfhousuja<br />

ja niiden kanssa polviin ulottuvia sukkia.<br />

Herrasmiehet pelasivat myös aina solmio<br />

tai rusetti kaulassa. Paitana oli kovakauluksinen<br />

kauluspaita. Paidan päällä pidettiin pikkutakkia,<br />

villapaitaa tai slipoveria. Ja päähineenä<br />

oli yleensä lippalakki. Naiset pääsevät<br />

tänäkin päivänä helposti tunnelmaan pukeutumalla<br />

pitkään hameeseen, puseroon tai villatakkiin<br />

ja pistämällä päähänsä jonkin löysän<br />

päähineen.<br />

Miksi sitten kannattaa käyttää antiikkisia mailoja<br />

ja vielä mahdollisesti pukeutuakin nykyaikaa<br />

ajatellen hassuihin vaatteisiin<br />

Antero Holmalahti perustelee:<br />

-Kyllä kaikkien golfareiden, erityisesti senioreiden,<br />

pitäisi päästä ainakin kerran kokeilemaan<br />

hikkorigolfia. Mailoja kehitetään vuosittain<br />

ja aina esitetään faktoja paremmista<br />

lyönneistä. Kehitys tuntuu tekevän golftaidot<br />

nykyisin lähes tarpeettomiksi, joten paluu<br />

vanhaan on kokeilemisen arvoinen juttu.<br />

Hikkorimailoilla pallon lentorata on matala ja<br />

lyhyempi kuin nykyaikaisilla mailoilla. Paras<br />

ohje tämän päivin golfareille on lyödä hyvin<br />

rauhallisesti, jotta osuma palloon on puhdas.<br />

Itse olen todennut että rauhallisen hikkorisvingin<br />

jälkeen peli sujuu paremmin myös nykymailoilla.<br />

Lisäksi tapahtumissa on välitön ja vapautunut<br />

tunnelma. Tärkeintä on yhdessäolo. Ei ole kiirettä,<br />

edetään hiljalleen ja nautitaan. Tuloksen<br />

tekeminen ei ole päällimmäisenä mielessä.<br />

Kuvat: Antti Paatola, Jussi Holmalahti<br />

17


Miika Reunama<br />

Golfkipinä voi iskeä milloin tahansa.<br />

Golfkipinä iski minuun, kun tätini toi isälleni<br />

mailat Ecuadorista kesällä 1988.<br />

Niitähän piti päästä ehdottomasti kokeilemaan,<br />

ja siinä sai huutia mökin nurmikot<br />

koko kesän. Mummilta ei paljoa kyselty,<br />

kun kukkapenkin viereen rakennettiin ”griini”,<br />

jota sitten leikattiin pienillä puutarhasaksilla<br />

lyhyeksi. Syksyllä sain sitten ensimmäiset<br />

omat mailani, ja sen jälkeen kesiin ei kuulunutkaan<br />

muuta kuin golfia. Alkuvuodet pelasin<br />

ja ”treenasin” Jyväs-Golfissa muiden junnujen<br />

kanssa mm. seuramme pron Peten<br />

kanssa. Aina oli jonkinlaiset vedot pystyssä,<br />

ja pahimmillaan oltiin häviöllä jollekin n. 42<br />

000 suklaaeskimoa. Golfini sai uutta intoa,<br />

kun pääsin pelaamaan ja harjoittelemaan legendaariseen<br />

Team LPG:hen 1996. Siitä porukasta<br />

ei kirittäjiä puuttunut (Jukka Malinen,<br />

Sami Markkanen, Niklas Sohlberg, Ville<br />

Järvinen jne.) ja oppia tuli enemmän kuin käsistä<br />

irtosi. Tai toisin päin se kyllä meni. Perusperiaatteenani<br />

oli tuohon aikaan lyödä<br />

täysillä ja vielä pikkuisen Jorma Kalevia siihen<br />

päälle. Kyllä pallo pakeni jonnekin päin,<br />

mutta tarkkuus oli kuin Rambo elokuvien pahiksilla.<br />

Hemmetisti ammutaan, mutta mihinkään<br />

ei osuta. Pääasia, että sai pitää hauskaa.<br />

Luonnekin oli tuohon aikaan suhtkot temperamenttinen.<br />

Mailat saivat kyytiä vähän väliä,<br />

ja varsia vietiinkin Koskisen Matille korjattavaksi<br />

tasaisin väliajoin, ja löytyypä Pikku Peurungasta<br />

yksi Wilsonin putteri LPG:n mestaruuskisojen<br />

räjähtämisen tiimoilta.<br />

Alkuvuosina tavoitteena oli päästä Finnish<br />

Amateur Tourille ja SM-kilpailuihin. FAT:in<br />

korkkaisin ensimmäisen kerran Turun Ruissalossa<br />

Turun Sanomat Openissa 1996, ja siitä<br />

se rumba sitten alkoi. Aluksi pelasin FAT:ia,<br />

joka laajeni vuosituhannen vaihteessa myös<br />

ammattilaisille Finnish Golf Touriksi, jossa<br />

ammattilaiset ja amatöörit mittelivät keskenään.<br />

Se toimii hyvin myös tänä päivänä, kun<br />

junnut pääsevät haistelemaan suuren maailman<br />

menoa ja keräämään oppia ja kokemusta<br />

tulevaisuuteen.<br />

Lyöntipelin Suomen mestaruuskilpailuja on<br />

tähän mennessä tainnut tulla putkeen ainakin<br />

13. Ne ovat olleet kisoja, joihin innostuu<br />

vaikka lyönti olisikin ollut ”pikkuisen”<br />

hakusessa. Parhaiten on jäänyt mieleen Talman<br />

SM-kisat, joita johdin 27 pelatun reiän<br />

jälkeen tuloksella -3. Loppu onkin kuin Vermon<br />

V5 -lähdön historiaa. Laukka takakaarteessa<br />

ja nippa nappa maaliin kohtuullisella<br />

sijoituksella. Reikäpelin SM-kisoista on jäänyt<br />

taskuun kolme kertaa sijoittuminen kahdeksan<br />

parhaan joukkoon. Hauskimpana muistona<br />

on Oulun RP-SM, jossa voitin ensimmäisen<br />

kierroksen vastustajan 10/8. Ennen 10. reikää<br />

vastustajan caddie ilmoitti, että pelaaja kantaa<br />

sitten bäginsä takaisin klubille, jos häviää<br />

tämänkin reiän. No griinin vieressä iso Tour<br />

18<br />

-bägi sitten rymähti maahan ja caddie lähti<br />

harppomaan rivakkain askelin kohti klubia,<br />

jonne oli matkaa kaksi kilometriä. Bägiin oli<br />

varmaan sullottu kaikki mahdollinen auton<br />

tunkkeja myöten painosta päätellen. Omistan<br />

siis ainakin yhden Suomen ennätyksen,<br />

jota ei tulla ikinä rikkomaan.<br />

Täksi kaudeksi siirryin pelaamaan ”koukkupolvien”<br />

eli MID tourille. Kauden päätavoitteeksi<br />

laitoin viime kesänä pääsyn MID<br />

-maajoukkueeseen kaudelle 2012. Maailma<br />

kuitenkin sumeni joulukuun 15. päivä, kun<br />

selkään tuli välilevyn pullistuma ja paha repeämä.<br />

Siinä menikin 1,5 kuukautta kotona<br />

maaten ja vielä toukokuun alussa oli pelaaminen<br />

epävarmaa. Mutta eipä olisi uskonut,<br />

että golfmailan heiluttelu kuntoututtaisi lihaksia<br />

ja kausi pääsi alkamaan. Kisat menivät<br />

hyvin ja tiistaina 6.9 viimeisen Pickalan kisan<br />

jälkeen tuli soitto Markolta (Marco Willberg,<br />

MID -maajoukkueen kapteeni): Huomenta,<br />

tervetuloa MID maajoukkueeseen”. Päässä<br />

alkoi saman tien soida Johnny Liebkindin kappale<br />

”Voiko ihanammin päivä enää alkaa…”.<br />

Siinä meni 23 vuotta ennen kuin saa pukea<br />

Suomen maajoukkueen paidan päälle, mutta<br />

tulee olemaan sitäkin hienompi hetki. Mopelle<br />

tiedoksi, että Rajamäen tehtaan tuotetta<br />

odotellaan.<br />

Golf on sosiaalinen, peli, jossa kaverit ovat<br />

tärkeitä ja pelin toinen sielu. Hienointa on<br />

tavata kilpailuissa vanhoja kavereita, joita ei<br />

muuten tapaisi talven tai muuna aikana. Huuli<br />

ja puukko lentää ja arjen rutiineista pääsee<br />

hetkeksi irti, eikä kentällä tarvitse miettiä<br />

muuta kuin seuraavaa lyöntiä.<br />

Golfia ei harrasteta ilman tukea ja kannatusta.<br />

Haluan erityisesti kiittää isääni, joka<br />

on tukenut minua kaikki nämä vuodet sekä<br />

vaimoani Terhiä, joka on jaksanut pestä golftavaroitani<br />

jatkuvalla syötöllä ja hoitaa kahta<br />

mahtavaa tytärtäni, Moonaa 10 v. ja Liinua<br />

3v. sillä aikaa, kun olen jossain päin Suomea.<br />

Iso kiitos myös kuuluu JG:lle ja LPG:lle, jotka<br />

ovat tukeneet kilpailujani junnuaikoina sekä<br />

”kypsemmällä” iällä, ja kaikille, jotka ovat jollain<br />

tavoin olleet osallisena harrastuksessani<br />

mukana.<br />

Kuva: Hannu R Koskinen<br />

Miika Reunama


Sirpa ja Esko Klemola<br />

St Andrews -elämyksiä<br />

Syyskuun lopulla teimme juhlamatkan<br />

golfin syntysijoille St.Andrewsiin. Majoituimme<br />

Old Course-hotellissa. Hotellin<br />

ikkunasta saattoi ihailla paitsi upeaa auringonnousua<br />

meren takaa niin myös varhaisia<br />

aamupelaajia kuuluisalla Old Coursen kentällä.<br />

Omien pelien jälkeen ennen illallisaikaa<br />

taas sai seurata golfpallojen ilmestymistä hotellin<br />

nurkan yli kentän 17.väylällä. Hotellin<br />

seinältä löytyivät myös nimet kaikkien British<br />

Open kilpailujen voittajista aina 1800-luvulta<br />

alkaen ja kuvia mestareista mm. tämän vuoden<br />

voittajasta, rennosti hymyilevästä Darren<br />

Clarkesta.<br />

Hieno kokemus oli myös saada pelata näillä<br />

links-kentillä, joissa on järjestetty useita<br />

Open ja European Tourin kilpailuja. Ohjelmaamme<br />

kuuluivat pelit mm. Carnoustien ja<br />

Kingsbarnsin kentillä, joilla viikko matkamme<br />

jälkeen järjestettiin Dunhill Cup. Carnoustien<br />

viimeisellä väylällä tuli kaikkien mieleen väistämättä<br />

Jean van de Velden romahdus British<br />

Openin johtopaikalta vuonna 1999. Maisemiltaan<br />

upein oli Kingsbarnsin kenttä. Sää<br />

oli yllättävänkin aurinkoinen, mutta muutama<br />

kunnon skottilainen sadekuurokin saatiin niskaan.<br />

Tuuli oli sen sijaan koko ajan hyvin voimakas<br />

eikä tuona aikana vielä oppinut, että<br />

myötäinen tuuli voi viedä pallon vaikka yli viheriön<br />

tai että vastatuuleen on putattava todella<br />

lujaa. Links-kentät kuljettivat palloa välillä<br />

huikeankin pitkälle, mikä tuntui hienolta<br />

paitsi silloin, kun vieriminen päätyi bunkkeriin.<br />

Hiekkaesteistä pois tuleminen vaatikin jo<br />

varsinaista taitoa, jota ei tuon yhden matkan<br />

aikana saanut vielä mitenkään haltuunsa.<br />

Matkan aikana järjestettiin kaksipäiväinen<br />

St Andrews Claret Jug Trophy, jossa naisten<br />

sarjan voitti Peurunkagolfin Sirpa Klemola ja<br />

miesten sarjan Aura Golfin Kenneth Löfgren.<br />

Matkan tunnelmaa juhlistivat myös hienot<br />

tervetulo- ja juhlaillalliset sekä skotlantilaisen<br />

whiskyn maistajaiset.<br />

Skotlannin ystävällinen ilmapiiri ja huikean<br />

kauniit maisemat golfin syntysijoilla tekivät<br />

unohtumattoman vaikutuksen. Golf on siellä<br />

yhtä aikaa arvostettu ja jokapäiväinen. Old<br />

Coursen kentälläkin näki kävelijöitä ja kuntoilijoita<br />

ja koiran ulkoiluttajia. Sunnuntaisin Old<br />

Coursella ei pelata vaan se on avoimena puistona,<br />

jossa perheet voivat käydä vaikkapa piknikillä.<br />

Carnoustien avaus<br />

LPG:n Sirpa Klemola ja Aura Golfin Kenneth Löfgren<br />

Esko Klemola Kingsbarnin avauksessa<br />

Sirpa Swilcan Bridgellä<br />

19


Saat K-Plussa-etuja<br />

yli 3000 ostopaikasta.<br />

K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä.<br />

www.plussa.com<br />

Tarjoustakuu K-Plussa-tarjouksissa aina vähintään -10%.<br />

Lisäksi K-Plussa-pisteillä etusi jopa -5%.<br />

20


Petri Parviainen<br />

Koulutustoimikunta<br />

www.golfvalmentaja.com<br />

Koulutusvuosi <strong>2011</strong><br />

Kesä ja kausi tuli ja meni. Takana on<br />

hieno kausi, kenttä uudistui ja kelitkin<br />

suosivat meitä ainakin kohtuullisesti.<br />

Koulutustoiminnan puolella takana on uusi ja<br />

hieman erilainen kesä. Pro Reetu Nieminen<br />

otti vastuun alkeiskursseista, ja se puolestaan<br />

toi itselleni lisää aikaa ja uusia mahdollisuuksia<br />

muun koulutustoiminnan järjestämiseen.<br />

Palaute on ollut hyvää ja rakentavaa, kiitos siitä<br />

kaikille. Pyrin kehittämään sekä jäsenkoulutusta<br />

että muuta toimintaa palautteenne<br />

mukaan, joten erityiskiitos kaikille sitä antaneille.<br />

Tulevana kesänä mukaan tulee taas uusia kujeita<br />

ja mahdollisuuksia. Olen aloittanut opiskelun<br />

Aimpoint-kouluttajaksi, joten ensi keväänä<br />

valmistuessani pystyn tarjoamaan<br />

koulutuspuolella erityisen hienoja juttuja erityisesti<br />

puttiin. Aimpointista voitte lukea lisää<br />

blogistani, päivitän koulutukseni etenemistä<br />

sinne aktiivisesti. Lisäksi kävin Malmössa<br />

Ruotsissa TPI-koulutuksen ja voin nykyään<br />

käyttää myös nimeä TPI golf fitness instructor.<br />

TPI tuo golfin harjoitteluun fyysisten<br />

ominaisuuksien mittaamista ja kehittämistä<br />

golf-swingin kannalta. Myös TPI tuo lisää<br />

mahdollisuuksia koulutustoimintaan. Aimpointin<br />

ja TPI:n mukaan tulo tarkoittaa sitä,<br />

että jäsenkoulutuksen peliopetukset siirtyvät<br />

todennäköisesti Reetun vastuulle. Tämä<br />

on erityisen hieno juttu kaikkien kannalta, sillä<br />

pystymme tarjoamaan jäsenistölle enemmän.<br />

Seuran puolella olemme päättäneet, että jäsenkoulutus<br />

kuuluu edelleen seuran prioriteetteihin<br />

ja jatkuu isona koulutuspakettina<br />

myös tulevina vuosina. Jäsenkoulutuksemme<br />

on noteerattu myös golfliitossa, jossa LPG:tä<br />

käytetään muille seuroille esimerkkinä siitä,<br />

kuinka jäsenistön hyvinvointiin panostetaan.<br />

Saamme siis olla hieman ylpeitä seurastamme.<br />

Tarkemmin ensi kesän kuvioista tulevaisuudessa,<br />

mutta kehotan kaikkia kiinnostuneita<br />

seuraamaan blogiani, sillä sinne päivitän reaaliajassa<br />

uusia kuvioita ja koulutusten edistymistä.<br />

Nyt kehotan kaikkia nauttimaan talvesta, tekemään<br />

ja liikkumaan mahdollisimman paljon.<br />

Näin saamme virtaa ja energiaa, selviämme<br />

pimeästä ajanjaksosta helpommin ja<br />

ensi kesän koittaessa olemme innoissamme<br />

golfin jatkumisesta. Ja karppausta tai ei, muistakaa<br />

syödä jouluna isosti kinkkua, sehän on<br />

vain kerran vuodessa.<br />

Kysymyksiä, ehdotuksia ja kuulumisia otan<br />

mielelläni vastaan, ottakaa siis reippaasti yhteyttä<br />

jos on sellainen fiilis.<br />

21


Pelimatka Sisilian<br />

Donnafugataan<br />

Lokakuussa suuntasin 12 golfarin kanssa<br />

Sisilian Donnafugata Golf Resortiin pelimatkalle.<br />

Donnafugata sijaitsee Etelä-<br />

Sisiliassa ja on 5 tähden kylpylä/golf resort.<br />

Kohteesta löytyy Links- ja Parkland-kentät,<br />

joista Parkland on Gary Playerin suunnittelema<br />

ja Links on toisen hänen toimistossaan<br />

työskentelevän arkkitehdin suunnittelema.<br />

Donnafugatassa pelattiin lisäksi Euroopan<br />

Tourin osakilpailu keväällä, joten olosuhteet<br />

olivat kunnossa. Missään muualla ei minua<br />

ole otettu vastaan matkanjohtajana samalla<br />

tavalla kuin Sisiliassa. Tuli todella sellainen<br />

olo, että ryhmämme läsnäolo on erittäin<br />

tärkeää, ja henkilökunta teki kaikkensa, että<br />

meillä on hyvät oltavat. Ja olihan meillä.<br />

Reissussa pelasimme 3 kertaa Links-kentän<br />

ja 2 kertaa Parklandin. Links oli nimensä veroinen,<br />

aukea, joskin jonkin verran korkeuseroja<br />

sisältävä kenttä ja Parkland hieman<br />

tasaisempi ja puistomaisempi kenttä. Henkiläkohtaisesti<br />

en osaa sanoa, kumpi kenttä<br />

oli parempi, sillä molemmat olivat loistavia<br />

omalla tavallaan ja omilla erityispiirteillään.<br />

Molemmilla kentillä oli meille pohjoisen ihmisille<br />

hieman tuntematonta Bermuda-ruohoa,<br />

joka varsinkin raffissa aiheutti harmaita<br />

hiuksia. Pallo nimittäin teki karheikossa hauskan<br />

”linnunpesän” josta eteenpäin pääseminen<br />

oli haastavaa. Muuten kenttien kunto oli<br />

loistava ja viheriöt erinomaiset.<br />

Matkalla meillä oli myös joka aamu ennen<br />

kierrosta treenit harjoitusalueilla kaikille halukkaille,<br />

ja omaksi ilokseni havaitsin, että<br />

kaikki tulivat treeneihin joka päivä. Harjoitusalueilta<br />

oli varattu joka päivä osa rangea<br />

sekä lähipelialue meidän käyttöömme. Ran-<br />

gella oli lisäksi pallot valmiina meillä ja aina<br />

avulias henkilökunta piti huolen myös siitä,<br />

että niitä riitti. Saimme treeneissä aikaan hyvän<br />

meiningin ja porukka nautti, joten hauskaa<br />

ja mukavaa oli.<br />

Muutenkin asiat olivat kunnossa, mailavaraston<br />

pojat pesivät mailat joka päivä, ruoka oli<br />

hyvää ja puolihoitomme käsitti ruokailua erilaisissa<br />

ravintoloissa, joita hotellista löytyy<br />

neljä. Ei siis päästy kyllästymään samaan ravintolaan<br />

viikon aikana. Muutenkin hotellista<br />

löytyi mm. biljardihuone, viinibaari, elävän<br />

musiikin ravintola, internethuone ja kirjasto<br />

noin muutamia mainitakseni. Kaikki oli niin<br />

hyvin, että harkitsen uuden matkan tekoa samaan<br />

kohteeseen ensi vuonna.<br />

Ragusa<br />

Vapaapäivänä osa porukasta suuntasi Siracusan<br />

kaupunkiin ja itse menin osan kanssa läheiseen<br />

Ragusan kaupunkiin. Ragusan vanha<br />

kaupunkin on Unescon maailmanperintökohde-listalla<br />

ja oli todella hieno kaupunki.<br />

Matkan ainut kommellus sattui vasta poislähtiessä<br />

Catanian lentokentällä, sillä Check-in<br />

tiskillä oli jotain ongelmia, joten sisäänmeno<br />

kesti liian kauan. Lisäksi koko lentokenttä oli<br />

menossa samaan aikaa turvatarkastukseen,<br />

tämä aiheutti melkoisen tivolin ja itse olin<br />

varma, että myöhästyn koneesta. Loppu hyvin<br />

kaikki hyvin, ehdimme koneeseen ja kaikki<br />

pääsivät takaisin Suomeen.<br />

Links<br />

Parkland<br />

22


Suomen perintätoimisto oy<br />

Aidosti maksuton perintäpalvelu.<br />

Suomen Perintätoimisto tarjoaa toimeksiantajalle aidosti maksuttoman<br />

perintäpalvelun. Palvelun käytöstä ei veloiteta vuosimaksuja, toimeksiantokuluja<br />

tai muita piilokustannuksia.<br />

Palveluumme kuuluu niin yritys- kuin kuluttajaperintäkin eri muodoissaan.<br />

Palvelun käyttöönottamiseksi riittää, että toimitatte avoimesta laskusta<br />

tai muusta asiakirjasta kopion asiakaspalveluumme joko faksia tai sähköpostia<br />

käyttäen. Perinteistä kirjepostia varten toimitamme teille tilauksesta<br />

palvelumme palautuskuoria, joissa on postimaksu maksettu valmiiksi.<br />

Suomen Perintätoimisto Oy<br />

puhelin 014 3623 300<br />

fax 014 3623 301<br />

asiakaspalvelu@suomenpt.fi<br />

www.suomenpt.fi<br />

23


Eino Asunmaa<br />

Junioritoimikunta<br />

Takana hyvä kausi<br />

Kesä sujui junioreiltamme pääasiassa samoissa merkeissä kuin aiemmatkin. Harjoituksia, harjoituksia, leirejä<br />

ja jonkin verran kilpailuja. Kilpajuniorimme menestyivät hyvin kauden kisoissaan ja saivat runsaasti kokemusta<br />

kovista kilpailuista. Syksyllä aloitimme myös psyykkisen puolen valmennusta.<br />

Kilpajuniorit<br />

Kilpajunioreiden kauteen mahtui hyviä<br />

yksittäisiä kilpailuja niin aluetourilla,<br />

haastajakiertueella kuin SM-kisoissakin.<br />

Yli-Jaskarin Joonas voitti Asikkalassa<br />

Kanavagolfissa pelatun aluetourin kilpailun<br />

ja veljensä Tuomas oli joukkue SM-kilpailujen<br />

karsintapäivän paras pelaaja Ruuhikoskella.<br />

Pehkosen Arto voitti haastajakiertu-<br />

een kilpailun Peuranmaa Golfissa. Kauden<br />

päätteeksi Joonas saavutti karsintojen kautta<br />

pelioikeuden Finnish Tourille ja Arto säilytti<br />

oman pelioikeutensa FT:llä. Olemme näin<br />

saaneet kahden vuoden aikana kaksi junioriamme<br />

Finnish Tourille, joten olemme hyvällä<br />

tiellä nostamassa pelaajiemme tasoa ja seuran<br />

näkyvyyttä.<br />

Kesän aikana käynnistyi vuoden tauon jälkeen<br />

myös yhteistoimintamme alueiden muiden<br />

seurojen kanssa. Pelasimme kilpailukierrokset<br />

Sippulanniemessä, Muuramessa,<br />

Hankasalmella ja Laukaassa. Sarjoina olivat<br />

lp ( hcp 18,5).<br />

Kaikkien sarjojen voitot tulivat meille, ja seurojen<br />

välisessä kisassa olimme ylivoimaisia<br />

(LPG 383 pist, MGS 159 pist, ReG 103 pist ja<br />

JG 51 pist). Kilpailujen parhaasta kierroksesta<br />

vastasi Pehkosen Arto pelaamalla Revontulen<br />

66 lyönnillä (-6).<br />

Parin vuoden kuluessa nykyisestä ryhmästämme<br />

vanhimmat siirtyvät pois juniorien<br />

kirjoista. Nyt meillä on kasvamassa seuraava<br />

ryhmä, johon kuuluvat junnut ovat tällä<br />

kaudella kehittyneet huimasti. Lisäksi saimme<br />

muutamia uusia kilpailevia junioreita<br />

tänäkin vuonna. Kehittyminen hyväksi kilpapelaajaksi<br />

vaatii vuosien harjoittelun ja sitoutumisen<br />

lajin pariin. Kaikkiaan liiton eri<br />

kilpailuihin osallistui kuluneella kaudella yksitoista<br />

junioripelaajaamme.<br />

Syksyllä toteutimme myös kahden illan koulutuksen<br />

yhdessä MGS:n kanssa. Aiheena oli<br />

golfin psyykkinen lajianalyysi: millaisia ominaisuuksia<br />

golf vaatii urheilijalta ja miten näitä<br />

ominaisuuksia voidaan kehittää. Kouluttajana<br />

meillä oli liikunta- ja urheilupsykologi<br />

Anu Kangasniemi.<br />

Harrastejuniorit<br />

Perinteiset leirit pidettiin kesäkuun ensimmäisillä<br />

viikoilla. Tänä kesänä säät<br />

olivat hyvin vaihtelevat noilla viikoilla.<br />

Pienten leiripäivät kuluivat auringonpaisteessa<br />

hellelukemissa. Kun viikonlopun jälkeen<br />

24


Joonas Yli-Jaskari Finnish Torille<br />

Anssi Pehkonen seuran mestaruuskilpailun viides<br />

aloitimme isompien leirin, niin sää oli muuttunut<br />

täysin. Leirin ensimmäinen päivä jouduttiin<br />

keskeyttämään puolenpäivän aikaan,<br />

koska harjoituspaikat olivat veden vallassa<br />

ja lämpöä oli alle kymmenen astetta. Loppupäivät<br />

sujuivat kuitenkin hyvin ja järjestimme<br />

elokuussa korvaavan tapahtuman tuolle ensimmäiselle<br />

päivälle. Leirien suosio on pysynyt<br />

vuodesta toiseen hyvänä. Pienten leiri oli<br />

jälleen täynnä (36) ja isompien leirillä oli mukana<br />

20 golfaria.<br />

Kesän aikana pidimme kerran viikossa ohjatut<br />

harjoitukset junioreille. Lisäksi Roosa Asunmaa<br />

piti pelkästään tytöille tarkoitettuja harjoituksia.<br />

Kauden päättäjäisiä vietimme lauantaina<br />

11.9. Isommat juniorit pelasivat takalenkin<br />

kahden hengen scramblenä ja pienimmät<br />

kiersivät PAR3 kentän. Tämän jälkeen ruokailimme<br />

Karlvikissa ja jaoimme palkinnot ja stipendit<br />

sekä nautimme Pandan ja Hartwallin<br />

tuotteita.<br />

Jälleen kerran suuret kiitokset toimintaamme<br />

tukeneille sponsoreille. Samoin kiitokset senioreillemme<br />

osallistumisesta pikkujunioreiden<br />

ohjaamiseen leirillä.<br />

Tsemppiä talviharjoitteluun !<br />

Junioreiden toimintaa ovat tällä kaudella tukeneet:<br />

Hartwall<br />

Kannustalo<br />

KSOP<br />

Panda<br />

Rakennusliike Porrassalmi<br />

Tulikivi Studio<br />

25


LPG Kilpailutoimikunnan joulupähkinä<br />

Kaikkien vähintään 7 oikein saaneiden kesken<br />

arvotaan 6 kpl golfaiheisia palkintoja. Vastaukset<br />

voi palauttaa sähköpostilla osoitteeseen<br />

arto.teittinen@golf.fi<br />

Lyöntipelissä pelaaja lyö pallonsa niin, että se<br />

osuu kentän ulkopuolella olevaan sähköpylvääseen,<br />

josta se kimpoaa väylälle.<br />

A Pelaaja voi valita uusiiko lyöntinsä vai jatkaako<br />

peliä väylältä<br />

B Pelaajan on uusittava lyönti ilman rangaistusta<br />

C Pelaajan on uusittava lyönti yhden lyönnin<br />

rangaistuksella<br />

D Pelaaja jatkaa peliä väylältä ilman rangaistuksia<br />

VASTAUS: _____________<br />

Kuinka monta pelin jatkamistapaa pelaajalla<br />

on, kun hän on lyönyt avauslyönnillään pallonsa<br />

väylän reunassa kulkevaan sivuvesiesteeksi<br />

merkittyyn ojaan<br />

A 2<br />

B 3<br />

C 4<br />

D 5<br />

VASTAUS: _____________<br />

Lyöntipeli. Pelaaja chippaa rautakasilla pallonsa<br />

aivan reiän viereen. Pelaaja nostaa lipputangon<br />

reiästä toiseen käteensä ja napauttaa<br />

pallon rautakasillaan reikään pitäen<br />

mailaa vain toisessa kädessä.<br />

A Pelaaja ei saa rangaistusta<br />

B Pelaaja saa yhden lyönnin rangaistuksen<br />

C Pelaaja saa kahden lyönnin rangaistuksen<br />

D Pelaaja saa neljän lyönnin rangaistuksen<br />

VASTAUS: _____________<br />

Pelaaja lyö par-3:lla avauslyöntiään tiiauspaikalta,<br />

mutta ei osu palloon. Pallo kuitenkin tipahtaa<br />

tiiltä ja jää aivan tiin viereen. Sanomatta<br />

mitään pelaaja nostaa pallon takaisin<br />

tiille ja lyö tästä pallonsa reikään. Mikä on<br />

pelaajan tulos tällä väylällä<br />

A 1<br />

B 2<br />

C 3<br />

D 4<br />

VASTAUS: _____________<br />

Lyöntipeli. Antti puttaa palloaan viheriöllä.<br />

Putti menee hieman ohi ja osuu Mikon viheriöllä<br />

olevaan palloon.<br />

A Ei rangaistusta. Mikko siirtää pallonsa takaisin.<br />

B Ei rangaistusta. Antti uusii lyöntinsä ja<br />

Mikko siirtää pallonsa takaisin.<br />

C Antti saa yhden lyönnin rangaistuksen ja<br />

Mikon pallo siirretään takaisin.<br />

D Antti saa kahden lyönnin rangaistuksen ja<br />

Mikon pallo siirretään takaisin.<br />

VASTAUS: _____________<br />

Mikä seuraavista ei ole irrallinen haittatekijä<br />

A Käärme<br />

B Kuollut lintu<br />

C Puusta pudonnut lehti hiekkaesteessä<br />

D Hiekka viheriöllä<br />

VASTAUS: ______________<br />

Reikäpelissä Petri lyö avauslyöntinsä niin, että<br />

se osuu hänen vastustajansa Heikin bägiin.<br />

A Ei rangaistusta, Petri voi uusia lyönnin tai<br />

jatkaa sieltä mihin pallo meni.<br />

B Petri saa yhden lyönnin rangaistuksen<br />

C Heikki saa yhden lyönnin rangaistuksen<br />

D Petri häviää reiän<br />

VASTAUS: _____________<br />

Pelaaja lyö pallonsa lyöntipelikilpailussa hiekkaesteeseen<br />

niin, että se häviää näkyvistä.<br />

Pelaaja kauhoo bunkkeriharavalla hiekkaa<br />

löytääkseen pallonsa ja osuu haravalla palloon,<br />

joka liikkuu 30 senttimetriä. Pelaaja siirtää<br />

pallon takaisin ja hautaa sen takaisin hiekkaan.<br />

A Ei rangaistusta.<br />

B Pelaaja saa yhden lyönnin rangaistuksen.<br />

C Pelaaja saa kahden lyönnin rangaistuksen.<br />

D Pelaaja saa kolmen lyönnin rangaistuksen.<br />

VASTAUS: _____________<br />

Pistebogeykilpailussa pelaaja palauttaa tuloskortin,<br />

jossa on reikäkohtaiset lyöntipelitulokset<br />

ja molemmat allekirjoitukset, mutta reikäkohtaisia<br />

pisteitä ei ole laskettu.<br />

A Pelaajan tuloskortti hyväksytään sellaisenaan.<br />

B Pelaajalta vähennetään neljä pistettä kokonaistuloksesta.<br />

C Pelaajalta vähennetään kaksi pistettä väylältä<br />

yksi ja kaksi pistettä väylältä kaksi.<br />

D Pelaaja suljetaan kilpailusta.<br />

VASTAUS: _____________<br />

Lyöntipelissä pelaaja lyö avauslyöntinsä epähuomiossa<br />

hieman tiimerkkien etupuolelta ja<br />

lyönti osuu pelaajan omaan bägiin ja kimpoaa<br />

ulos kentältä. Pelaaja lyö seuraavan lyöntinsä<br />

tiiauspakalta. Monesko tämä lyönti on<br />

A 2.<br />

B 3.<br />

C 4.<br />

D 5.<br />

VASTAUS: _____________<br />

26


28<br />

Rauhaisaa Joulun aikaa<br />

ja<br />

tuloksellista Uutta Vuotta!

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!