Päätös Nro 34/2012/2 Dnro LSSAVI/110/04.09/2010 Annettu ...
Päätös Nro 34/2012/2 Dnro LSSAVI/110/04.09/2010 Annettu ...
Päätös Nro 34/2012/2 Dnro LSSAVI/110/04.09/2010 Annettu ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Päätös<br />
<strong>Nro</strong> <strong>34</strong>/<strong>2012</strong>/2<br />
Länsi- ja Sisä-Suomi <strong>Dnro</strong> <strong>LSSAVI</strong>/<strong>110</strong>/<strong>04.09</strong>/<strong>2010</strong><br />
<strong>Annettu</strong> julkipanon jälkeen<br />
4.6.<strong>2012</strong><br />
ASIA<br />
Niemisjärven alapuolisten koskialueiden ja Kärjenpurun yläosan kunnostus,<br />
Hankasalmi, Laukaa ja Kangasniemi<br />
HAKIJA<br />
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus<br />
HAKEMUS<br />
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on aluehallintovirastoon<br />
8.10.<strong>2010</strong> toimittamassaan sekä 31.8.2011 täydentämässään hakemuksessa<br />
pyytänyt lupaa Niemisjärven alapuolisten koskialueiden ja Kärjenpurun<br />
yläosan kunnostukseen Hankasalmen, Laukaan ja Kangasniemen<br />
kunnassa.<br />
SUUNNITELMA<br />
Hankkeen tarkoitus<br />
Niemisjärven alapuolisten koskialueiden ja Kärjenpurun yläosan virtavesikunnostuksen<br />
ensisijaisena tavoitteena on parantaa virtavesieliöstön,<br />
etenkin virtavesikalaston ja ravun tuotantoedellytyksiä. Hanke vaikuttaa<br />
myönteisesti myös pienten välijärvien kalatalouskäyttöön. Toinen päätavoite<br />
on edistää alueen kulttuurihistoriallisia, maisemallisia, virkistyksellisiä ja<br />
luonnonsuojelullisia arvoja. Toimenpiteillä luodaan myös edellytyksiä Niemisjärven<br />
vesistöalueen yläosan virtavesien ja valuma-alueen jatkokunnostushankkeille.<br />
Vesistötiedot<br />
Yleistä<br />
Hankealue on osa Kymijoen vesistöä ja Leppäveden – Kynsiveden aluetta.<br />
Niemisjärven alapuoliset virtavesialueet (Janholanjoki ja Rusilanjoki) sijaitsevat<br />
Niemisjärven ja Kynsiveden välisellä reittijaksolla. Lisäksi kunnostushankkeeseen<br />
sisältyy Kärjenpurun yläosa, joka virtaa Kärjenjärven ja Niemisjärven<br />
eteläisen lahden välillä. Niemisjärven ja Lievestuoreenjärven vesistöalueet<br />
kuuluvat puolestaan Rautalammin reitin eteläisiin lisävesiin.<br />
Niemisjärven vesistöalueeseen kuuluu runsaasti pieniä koski- ja purovesiä.<br />
Kuivatusperkaukset, uittoväylien rakentaminen, tierakenteet, kalankasvatus<br />
ja vesilaitostoiminta ovat muuttaneet hankealueen vesialueiden kala- ja<br />
luonnontaloutta.<br />
LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO<br />
puh. 0295 018 450<br />
Vaasan päätoimipaikka<br />
fax 06 317 4817<br />
Wolffintie 35<br />
kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
2<br />
Hydrologia<br />
Veden laatu<br />
Kalasto ja kalastus<br />
Niemisjärven vesistöalueen lähin valtakunnallinen vedenkorkeusasteikko<br />
sijaitsee Laukaan Simunankoskessa. Hankasalmen kunta seuraa Kärjenjärven<br />
vedenkorkeuksia liittyen kunnan vedenottamon toimintaan. Hankealueen<br />
keskivaiheilla sijaitsevan Pieni-Kaihlasen vedenkorkeudet on määritetty<br />
erillisen lintuvesikunnostushankkeen yhteydessä. Pieni-Kaihlasen vedenkorkeus-<br />
ja virtaamatietoja:<br />
Vedenkorkeus<br />
Virtaama (m 3 /s)<br />
HW (1/20) 93,97 HQ 10,9<br />
MHW 93,58 MHQ 6,3<br />
MW 92,85 MQ 1,4<br />
MNW 92,58 MNQ 0,23<br />
NW 92,53 NQ 0,16<br />
Janholanjoki kärsii vain harvoin suppojääongelmista eikä suppojäävahingoista<br />
ei ole tietoja.<br />
Niemisjärven vesistöalueen eri osien vedenlaadussa on alueellisia ja vuodenaikaisia<br />
eroja. Hankealueen (Janhola-Rusilanjoki) kesäaikaiselle veden<br />
laadulle on ominaista alhaiset elektrolyyttimäärät, hyvät happiolot, neutraalisuus,<br />
veden lievä ruskeus sekä keskirehevän veden ravinnearvot. Alueen<br />
metsäiset latvavedet poikkeavat keskiarvosta lähinnä suurempien väri- ja<br />
alhaisempien sähkönjohtavuus- ja happamuusarvojen perusteella. Kärjenjärven<br />
veden ravinnepitoisuus on alueen keskitasoa alhaisempi.<br />
Talviarvot poikkeavat kesäarvoista lähinnä korkeampien sähkönjohtavuus-,<br />
väri- ja COD-arvojen sekä matalampien happi- ja pH-arvojen perusteella.<br />
Alusveden happiolot vaikuttavat merkittävästi kerrostuneisuuskausien tilanteeseen.<br />
Rusilanjoki-Huumorjoki vesistöalue on luokiteltu Kymijoen-Suomenlahden<br />
vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa ekologiselta luokaltaan tyydyttäväksi.<br />
Niemisjärven vesistöalueen virtavesissä elää varsinaisten virtavesilajien lisäksi<br />
myös tyypillisiä seisovan veden kalalajeja. Rusilan- ja Janholanjoesta<br />
on ravun ja pikkunahkiaisen lisäksi tavattu ainakin 17 kalalajia, joista osa<br />
on peräisin istutuksista. Lohikaloista esiintyy taimenta, kirjolohta, siikaa,<br />
harjusta ja kuoretta.<br />
Vuonna 2005 tehdyissä Rusilan- ja Janholanjoen sähkökoekalastuksissa<br />
saatiin saaliiksi ravun ja pikkunahkiaisen lisäksi seuraavat kalalajit: kivisimppu,<br />
made, ahven, särki, hauki, kiiski, kirjolohi, kivennuoliainen ja salakka.<br />
Kärjenpurusta saaliiksi saatiin ainoastaan kaksi ahventa.
Niemisjärven reitin taimenesta ja sen esiintymisestä on erittäin vähän kirjallista<br />
tietoa. On todennäköistä, että Rautalammin reitin taimen on päässyt<br />
vaeltamaan alun perin ainakin Rutajärven yläpuolisille alueille saakka.<br />
Vaellukset ovat kuitenkin estyneet Niemisjärven reitin koskivesiin rakennettujen<br />
patorakenteiden seurauksena. Reitin taimen ja muut vaelluskalat ovat<br />
kärsineet padotuksen lisäksi myös perkauksista, ojituksista ja heikentyneestä<br />
veden laadusta. Valtaosa joen tämänhetkisestä taimenkannasta<br />
lienee vaeltamatonta purotaimenta. Tällä hetkellä reitin taimen ei pääse<br />
nousemaan Janholankosken yläpuolisiin vesiin.<br />
Taimenen lisäksi myös Niemisjärven reitin rapukanta on heikko. Rapurutto<br />
todennäköisesti tuhosi kannan 1970–80 -lukujen vaihteessa. Kanta kuitenkin<br />
elpyi pikkuhiljaa kohtalaiseksi, mutta 2000-luvun alkupuolella kanta romahti<br />
jälleen ja nykyään rapuja on alueen vesissä satunnaisesti, mutta ei<br />
pyyntivahvuisena kantana.<br />
Alueen kaavoitus ja suojelualueet<br />
Janholanjoki kuuluu Niemisjärven alueen rantaosayleiskaavaan. Joen pohjoisrannalle<br />
maantiesillan itäpuolelle on osoitettu uusi erillispientalovaltainen<br />
asuntoalue (AO 1), jossa on yksi rakennuspaikka. Muutoin rakentamisen<br />
osalta kaavaan on merkitty olemassa olevan tilanteen mukaiset kaksi<br />
rakennuspaikkaa. Joen alkuosassa on MY-merkintä (maa- ja metsätalousvaltainen<br />
alue, jolla on ympäristöarvoja). Alue on kaavamääräyksen mukaan<br />
tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen, missä<br />
on kuitenkin erityisesti huomioitava alueella olevat ympäristöarvot.<br />
Rusilanjoen ylä- ja alaosa kuuluvat Kynsiveden rantaosayleiskaavaan. Joen<br />
alajuoksulla kaavaan on merkitty rakentamisen osalta olemassa oleva<br />
tilanne, eli rakennettu loma-asunto (RA) ja maatilan talouskeskuksen alue<br />
(MA). Joen yläjuoksulla kaavaan kuuluvat rannat ovat tavallista maa- ja<br />
metsätalousaluetta (M).<br />
Janholanjoen alapuolella sijaitseva Pieni-Kaihlanen on linnustollisesti arvokas<br />
järvi. Se on lintuvesiensuojeluohjelman kohde ja se kuuluu myös Natura<br />
2000 -verkostoon ja suurin osa ranta-alueista on perustettu luonnonsuojelualueiksi.<br />
Suojellut eläin- ja kasvilajit<br />
Rusilanjoella on havaittu vuonna 2006 uhanalaisia kirjojokikorentoja, joiden<br />
lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain<br />
nojalla kielletty. Kesällä 2011 tehdyssä selvityksessä kunnostettavalta<br />
alueelta ei havaittu kirjojokikorennon toukkia.<br />
Sekä Janholan- että Rusilanjoella on merkitystä koskikaran talvehtimissulana.<br />
Janholanjoelta on kirjattu myös havainto pikkutikasta ja sen pesäkolosta.<br />
Jokialueiden pysyvään eläinlajistoon kuuluu myös saukko.<br />
Janholanjoessa on havaittu vuonna 1998 silmälläpidettäväksi luokiteltu virtavesimittari.<br />
3
4<br />
Kunnostustoimenpiteet<br />
Hankkeessa kunnostetaan virtavesialueita kaikkiaan yhteensä noin 0,9<br />
ha:n suuruiselta alalta. Janholanjokea kunnostetaan 200 metrin, Rusilanjokea<br />
600 metrin ja Kärjenpurun yläosaa 150 metrin pituiselta alueelta. Kunnostettavien<br />
alueiden uomaleveys vaihtelee 4,5 ja 22 metrin välillä ja putouskorkeutta<br />
kunnostusalueella on kokonaisuudessaan noin 9 metriä.<br />
Koski- ja nivakunnostukset<br />
Kunnostustoimenpiteet koostuvat perustoimista, jotka toteutetaan käytännöllisesti<br />
katsoen jokaisella koskella sekä erityistoimista, joita tehdään tarpeen<br />
mukaan.<br />
Peruskunnostustoimiin kuuluvat mm. lisääntymisalueiden rakentaminen,<br />
suojapaikkojen luominen, veden ohjauksen tehostaminen sekä piensyvänteiden<br />
kaivaminen.<br />
Lisääntymisalueet<br />
Lisääntymisalueita rakennetaan toimenpidekatoissa esitetyille paikoille ja<br />
mahdollisesti myös muihin, kunnostuksessa syntyviin paikkoihin, joissa lisääntymispaikkavaatimukset<br />
täyttyvät ja joiden läheisyydessä on myös<br />
poikasille sopivaa suojakivikkoa. Kutusoraikkojen yksityiskohtainen sijainti<br />
ratkaistaan kunnostuksen toteutuksen yhteydessä. Taimenille ja harjuksille<br />
käytetään eri soratyyppiä.<br />
Suojapaikkakiveykset<br />
Kivimateriaalina käytetään paikallisesti tyypillistä kiviainesta joko perkausvalleista<br />
tai peltoraunioista. Kiveyksessä huomioidaan tarvittava kokovaihtelu.<br />
Kookkaita kiviä ja asentopaikkalohkareita lukuun ottamatta poikasten<br />
suojakiveyksessä pyritään ilmavaan suojakoloja tarjoavaan kerroskivikkoon<br />
ja niiden riittävään vesitykseen. Yksikerroksisia poikaskivikoita täydennetään<br />
lisäkiveyksellä ja uusia rakennetaan sopiville paikoille. Kutusoraikkojen<br />
alapuolisilla lähialueilla huomioidaan sopiva suojakiveys.<br />
Piensyvänteet- ja montut<br />
Tasaisia ja kaivukelpoisia pohja-alueita monipuolistetaan syventämistoimilla<br />
koko uoman alueella. Syvänteitä rakennetaan myös muihin kuin toimenpidekartoissa<br />
esitettyihin kohtiin. Peilialueita ja syvänteitä kaivettaessa varotaan<br />
tekemästä liian jyrkkäreunaisia syvänteitä joista voisi muodostua<br />
laskeutusaltaita. Syvänteet rakennetaan siten, että virtaus huuhtoo vaimentuneenakin<br />
syvännettä koko sen pituudelta.<br />
Uoman vesitys<br />
Kunnostustoimet tehdään siten, että suvantojen vedenkorkeudet pysyvät<br />
muuttumattomina. Uoman vesitystä parannetaan aukaisemalla padottavia<br />
kiveyksiä, rakentamalla kuoppia sekä käyttämällä erilaisia pohjarakenteita.
Kunnostustoimiin sisältyy vesityksen luonnonmukaistamista mm. aukaisemalla<br />
"saunapatoja", ilmastamalla liettyneitä kivikoita, rakentamalla syvänteitä,<br />
vedenjohtouomia sekä erilaisia pohjarakenteita. Kunnostuksessa vältetään<br />
virtauksen kokonaan pysäyttäviä kohtia tai pitkiä yhtenäisiä suoravirtauksia.<br />
Kiveyksellä ja rantalahdekkeita rakentamalla voidaan uoman sisäistä<br />
virtausta muuttaa niin, että syntyy vaikutelma mutkittelevasta uomasta.<br />
Niillä pyritään järjestämään riittävä vesitys koko vuoden olosuhteisiin.<br />
Virtaus ohjataan myös alivirtausoloissa ranta-alueille. Pohjakynnykset<br />
rakennetaan vaihtelevankorkuisina ja -levyisinä siten, että rakenne liittyy<br />
saumattomasti muuhun kosken rakenteeseen.<br />
Puuston ja pensaston käsittely sekä roskien keräys<br />
Riukumaista, tiheää ja heikkokuntoista pensastoa ja puustoa poistetaan<br />
ja/tai harvennetaan. Siistiminen ja harvennus tehdään ennen varsinaisia<br />
kunnostustoimia. Harvennuksessa pyritään tasapainoiseen, lähellä vesirajaa<br />
kasvavaan ja vaihtelevaan rantapensastoon ja puustoon. Rannan kelopuita<br />
säästetään kääpien ja kolopesijöiden elinpaikoiksi. Rannan raivaukset<br />
suunnitellaan yhdessä suojeluasiantuntijan kanssa. Puuainesta sijoitetaan<br />
kivikon sekaan kaikissa sopivissa paikoissa.<br />
Eroosiosuojaus<br />
Sortuma- tai syöpymäherkkiä ranta- tai saarialueita vahvistetaan kulmikkaalla<br />
luonnonkiviaineksella niin, että rakenne tarjoaa samalla vesieliöille<br />
myös suojapaikkoja. Rantatörmän alla olevia koveroita tms. onkaloita tuetaan<br />
sopivalla kiviaineksella romahtamisen estämiseksi.<br />
Toimenpiteet kohteittain<br />
Kärjenpurun yläosa<br />
Kärjenpuru kunnostetaan noin 150 metrin matkalta. Kunnostuksessa rakennetaan<br />
sorastamalla taimenten, harjusten ja siikojen lisääntymisalueita<br />
soveltuvien poikasalueiden läheisyyteen. Uoman syvyysvaihtelua lisätään<br />
kaivamalla pienikokoisia monttuja ja syvänteitä. Uoman vesitystä parannetaan<br />
aukaisemalla padottavia kiveyksiä, rakentamalla kuoppia sekä käyttämällä<br />
erilaisia pohjarakenteita. Niillä pyritään järjestämään hyvä vesitys<br />
koko vuodeksi. Kunnostustoimet tehdään lisäksi siten, etteivät Kärjenjärven<br />
sekä maantiesillan ylävirranpuoleisen alueen vedenkorkeudet oleellisesti<br />
muutu. Uoman virtausta monipuolistetaan rakentamalla kerroskiveyksiä.<br />
Kunnostuksen yhteydessä paljastuvia rantamaakohtia ja silta-alueen ylävirran<br />
puoleisia rantoja vahvistetaan kivimateriaalilla. Uomaperkauksia tehdään<br />
vanhan tai heikkovirtaisen uoman vesittämiseksi, maisemallisen ilmeen<br />
elävöittämiseksi ja suojapaikka-alueiden elvyttämiseksi. Uomaperkausten<br />
vuoksi pääosa alkuperäisestä vesittyneestä uomasta on nykyisin<br />
kuivana rantamaana. Perkauksessa syntyvä pohja-aines läjitetään sopivaan<br />
painanteeseen ja maisemoidaan.<br />
5
6<br />
Janholanjoki<br />
Kunnostuksen perustavoite on vesiolojen järjestäminen vesieliöille suotuisaksi<br />
ympäri vuoden. Kunnostustoimet tehdään siten, ettei niillä vaikuteta<br />
voimalaitoksen luvanmukaiseen vedensaantiin. Janholanjoessa ei ole<br />
erityisen tulva-alttiita alueita.<br />
Janholankoski kunnostetaan noin 260 metrin matkalta. Hakemuksen liitteenä<br />
olevaa kunnostussuunnitelmaa käytetään ohjeellisena ja esimerkiksi<br />
lisääntymisalueita voidaan rakentaa myös muihin paikkoihin.<br />
Lisääntymissoraikot rakennetaan poikaskivikoiden läheisyyteen. Sahisuvanto-vaihtelua<br />
sekä laajempia syvännealueita säilytetään, voimistetaan<br />
tai lisätään suunnitelmakartassa esitetyillä alueilla. Niiden lisäksi rakennetaan<br />
myös pienimuotoisempia peilejä ja monttuja. Uoman reunoilla olevia<br />
perkuukiviä käytetään koko kunnostusalueella uoman lisäkiveyksiin, tukirakenteisiin,<br />
maisemointiin ja säännöllisyyttä rikkoviin elementteihin. Kosken<br />
yläosan kookkaat luonnonlohkareet ryhmitellään uudelleen. Osa niistä käytetään<br />
välikynnysten rakentamiseen, osaan vedenohjaukseen ja osa yksittäisiksi<br />
asentokiviksi. Alajuoksulla lohkareita sijoitetaan sekä saarekkeiden<br />
näkö- ja tukikiviksi että uomaan asentokiviksi. Alajuoksun lohkareet sijoitetaan<br />
ensisijaisesti tulva-ajan pintakiviksi.<br />
Kiveyksessä säilytetään luonnollinen rytmitys ja maisemallinen eheys. Ravut<br />
huomioidaan rakentamalla monikerroksisia ja ilmavia karikkorakenteita.<br />
Liettyneitä, kuivuneita ja painuneita poikastuotanto- ja raputuotantoalueita<br />
kunnostetaan poistamalla kiintoaines, täydentämällä vaihtelevankokoisella<br />
kivimateriaalilla ja ryhmittämällä kiviaines uudelleen monikerrokselliseksi<br />
kunnostusalueen alaosalla.<br />
Erityishuomiota kiinnitetään myös rantavirtauksen lisäämiseen koko kunnostusalueella.<br />
Hankealueelle rakennetut pohjakynnykset muokataan kaloille<br />
ohituskelpoisiksi kiveämällä ne pidemmällä matkalla. Pohjakynnykset<br />
maisemoidaan ympäristöön sulautuvaksi. Pohjakynnysten oheen tuodaan<br />
täydentävää poikaskiveä sekä kookkaampia maisemakiviä.<br />
Janholanjoen alueella kunnostetaan pääuoman lisäksi voimalan alakanava<br />
ja keskijuoksun puro. Toimenpiteinä ovat lisääntymisalueiden soraistus,<br />
uoman syventäminen, tehostettu veden ohjaus sekä suojakiveys. Voimalan<br />
alakanavan kunnostustoimet tehdään voimalanomistajan suostumuksella<br />
ja muuta kunnostusta harvempana. Keskiosan purouoma kaivetaan kapeaksi<br />
ja syväksi niin, että siihen saadaan ympärivuotinen vesitys.<br />
Joen alkuperäinen uiton vuoksi kivikynnyksellä kuivatettu uoman osa (PL<br />
1+25 – 0+70) rakennetaan sellaiseksi, että tulvavedet pääsevät levittäytymään<br />
tähän uomanosaan ja sitä ympäröivälle tulvitusalueelle. Vanhasta<br />
uomasta ja tulvitusalueelta poistetaan irtonainen, alavirtaan mahdollisesti<br />
huuhtoutuva aines. Uoman alaosaa avataan niin, että sinne joutuneet vesieliöt<br />
pääsevät veden laskiessa takaisin pääuomaan.
Koskikaran talvehtimisolot turvataan välttämällä marras-huhtikuun välistä<br />
työn toteutusta. Tervaleppiä ja vanhoja lehtipuita säästetään rantaviivan<br />
tuntumassa. Erityisesti puuston säästäminen huomioidaan pikkutikan reviirin<br />
alueella. Rantapuuston ja pensaston käsittelyssä poistetaan veteen<br />
haittaavasti kaatuneet rungot sekä virtausoloja selvästi heikentävät alaoksistot.<br />
Ranta-alueen laho- ja pökkelöpuut jätetään linnustoa varten.<br />
Uoman pohjaan lisätään rannoille ja veteen kaatunutta puuainesta siten,<br />
että vettyneet ja tummuneet puunrungot pätkitään noin metrin pituisiksi ja<br />
lisätään uomaan kiveyksen yhteydessä ja vettymätön puuaines ankkuroidaan<br />
pohjaan huolellisesti. Ranta-alueen kääpien ja sammaliston lisäämiseksi<br />
ranta-alueelle jätetään makuulleen muutamia rungonpätkiä.<br />
Janholankoskesta poistetaan metalli-, muovi-, lauta- ja styroksi- yms. jätettä<br />
ennen koneiden ajoa ja varsinaisia kunnostustoimenpiteitä. Janholankoski<br />
kunnostetaan maisemalliset arvot huomioiden.<br />
Syöpymis- ja sortumisriskin vähentämiseksi ranta-alueita vahvistetaan alueilla,<br />
missä virtaus on syövyttänyt rantatörmää. Vahvistukset tehdään siten,<br />
että ne toimivat samalla myös kalojen ja rapujen suojapaikkana. Pienpoikasten<br />
rantakiveys toimii myös omalta osaltaan tulva- ja eroosiosuojana.<br />
Perkausten seurauksena kuivaksi jääneitä uomakohtia kunnostetaan vesittämällä,<br />
liettymien poistolla ja mutkittelun lisäämisellä. Liettymien poistossa<br />
syntyvät perkausmassat sijoitetaan painanteisiin ja maisemoidaan.<br />
Virtausolosuhteiden ja suojapaikkarakenteiden parantamiseksi osa kosken<br />
matalikoista muutetaan ja muotoillaan koskisaareksi tai vahvistetuksi matalikoksi.<br />
Vesityksessä pyritään mahdollisimman monipuoliseen, ympärivuotiseen<br />
ratkaisuun. Saarekkeiden ja matalikkojen vierustoille tuodaan poikastuotantoon<br />
ja ravulle sopivaa kiviainesta.<br />
Olemassa olevat uima- ja pesupaikat kunnostetaan yhteistyössä rannanomistajien<br />
kanssa siten, ettei niiden käyttö esty.<br />
Rusilanjoki<br />
Rusilanjoen Myllykoski ja Mertakoski kunnostetaan kaikkiaan noin 600<br />
metrin mittaiselta alueelta. Kunnostamisen kalataloudellinen painopiste on<br />
taimenen, ravun ja harjuksen lisääntymis- ja poikastuotantomahdollisuuksien<br />
parantamisessa koko uoman pituudelta. Myllykosken uomajärjestelyillä<br />
parannetaan myös reitin vaellusyhteyksiä. Kunnostuksessa kiinnitetään<br />
huomiota myös kalastusta parantaviin seikkoihin. Rusilanjoen kunnostuksellisia<br />
erityiskysymyksiä ovat Myllykosken uomaston tarkoituksenmukaiset<br />
vesijärjestelyt, vanhojen kala-altaiden täytöt, turvallinen tulvitus ja sedimenttimatalikoiden<br />
muotoilu saariksi.<br />
Kunnostuksessa rakennetaan lisääntymisalueina toimivia soraikkoja poikaskivikoineen.<br />
Kaloille rakennetaan suojapaikkoja kiveämällä suurilla lohkareilla<br />
ja kaivamalla pienimuotoisia syvänteitä ja monttuja. Hidasvirtaisilla<br />
peilialueilla vältetään liian tiheää, veden pinnan yläpuolelle nousevaa kive-<br />
7
ystä. Sekä avoimia uomakenttiä että syvännerakenteita täydennetään vaihtelevilla<br />
kivi- ja lohkareryhmillä palauttamalla perattuja kiviä uomaan. Kiveyksessä<br />
säilytetään luonnollinen rytmitys ja maisemallinen eheys. Liettyneitä,<br />
kuivuneita ja painuneita poikastuotanto- ja raputuotantoalueita kunnostetaan<br />
poistamalla kiintoaines, täydentämällä vaihtelevankokoisella kivimateriaalilla<br />
ja ryhmittämällä kiviaines uudelleen monikerrokselliseksi.<br />
Alueelle on rakennettu pohjakynnyksiä uimapaikaksi tai vedenottoa varten.<br />
Pohjakynnykset loivennetaan kiveämällä kaloille ohituskelpoisiksi ja maisemoidaan<br />
ympäristöön sulautuvaksi vedenotto- ja virkistyskäyttö huomioiden.<br />
Pohjakynnysten oheen tuodaan täydentävää poikaskiveä sekä kookkaampia<br />
maisemakiviä.<br />
Rusilanjoen sivu-uomista Ylä-Mertakosken vanha myllyuoma ja Ala-<br />
Mertakosken vanha myllyuoma kunnostetaan lisääntymisalueiden sorastuksella,<br />
syventämisillä, lietteen poistolla, veden ohjauksen tehostamisella<br />
sekä suojakiveyksin. Purot tehdään kapeiksi ja riittävän syviksi jatkuvan<br />
vesityksen turvaamiseksi.<br />
Kunnostettavalla koskialueella on joitakin kohtia, jossa uomien vedensaantia<br />
on vähennettävä toisten uomien hyväksi. Tällaisten tulvauomien suualueet<br />
muotoillaan siten, että tulvavedet pääsevät niihin helposti mutta alivedet<br />
eivät.<br />
Runsaat jokileinikkiesiintymät säästetään. Yläosassa kaikki vanhat haavat,<br />
koivut ja tervalepät jätetään pystyyn. Alempana säästettäviä lehtipuuesiintymiä<br />
on lähinnä vanhan siltapaikan alapuolella, jossa yksittäiset koivut ja<br />
haavikot ovat erityisasemassa. Koskikaran talvehtimisolot turvataan välttämällä<br />
marras-huhtikuun välistä työn toteutusta. Rantapuuston ja pensaston<br />
käsittelyssä poistetaan veteen haittaavasti kaatuneet rungot sekä virtausoloja<br />
selvästi heikentävät alaoksistot. Ranta-alueen laho- ja pökkelöpuut<br />
jätetään linnustoa varten. Rantapuuston tai -pensaston käsittelyä ei<br />
tehdä hoidetussa pihapiirissä.<br />
Uoman varrella on uitosta ja uittorakenteista peräisin olevia runko- tai tukipuita.<br />
Pirstoutumisvaarassa oleva puuaines poistetaan uomasta tai rannoilta.<br />
Vettyneet ja tummuneet puunrungot pätkitään noin metrin pituisiksi ja lisätään<br />
uomaan kiveyksen yhteydessä.<br />
Rusilanjoen ranta-alue siistitään luontoon kuulumattomasta metalli-, muovi-,<br />
lauta- ja styroksi- yms. jätteestä ennen kunnostustoimenpiteitä.<br />
Rusilanjoen ranta-alueet ovat monin paikoin savikkoisia, helposti syöpyviä<br />
ja romahtavia. Tällaisia alueita tuetaan lohkare- ja kiviaineksella, joka toimii<br />
samalla eliöiden suojapaikkana.<br />
Hitaasti virtaavilla alueilla tehdään liettymien poistoa liettyneiden rantojen<br />
aukaisemiseksi, mutkittelun parantamiseksi sekä uoman vesityksen tehostamiseksi.<br />
Perkauksessa syntyvä pohja-aines läjitetään sopivaan painanteeseen<br />
ja maisemoidaan. Osa liettyneistä matalikoista rakennetaan koskisaariksi<br />
ja vahvistetuiksi matalikoiksi.<br />
8
9<br />
Suostumukset<br />
Toimenpidealueiden vesialueiden omistajat ovat antaneet kirjalliset suostumuksensa<br />
hankkeen toteuttamiselle. Janholan pienvesivoimalaitoksen<br />
omistaja on antanut suostumuksensa Janholankosken kunnostamiseen<br />
sellaisella tavalla, että toimenpiteet eivät vaikuta pienvoimalan luvanmukaiseen<br />
toimintaan.<br />
Hankkeen vaikutukset<br />
Vaikutukset veden korkeuksiin ja virtaamiin<br />
Koskialueiden vedenkorkeuksien muutokset ovat ensisijaisesti alueen<br />
luonnontilaan palauttamista. Kunnostustoimenpiteet pyritään tekemään<br />
niin, ettei niillä vaikuteta koskien yläpuolen vallitseviin vedenkorkeuksiin eikä<br />
aiheuteta vettymishaittoja.<br />
Vaikutukset vedenlaatuun ja kalatalouteen<br />
Janhola-Rusilanjoki -virtavesialue muodostaa alueellisesti merkittävän kalataloudellisen<br />
vaellusaluekokonaisuuden. Alueen merkitystä vaelluskalareittinä<br />
vähentävät useat uoman kokonaan tai osittain sulkevat patorakenteet.<br />
Suunnitelluilla kunnostustoimenpiteillä on kala- ja raputaloutta edistävä<br />
vaikutus Niemisjärven ja Rautalammin reitillä lähinnä Kynsivedelle.<br />
Positiivisista vaikutuksista huolimatta kunnostustoimien toteuttaminen aiheuttaa<br />
yleensä kalojen lyhytaikaista karkoittumista sekä kalastuksen tilapäistä<br />
estymistä. Veden laatumuutokset vaikuttavat yleensä eniten rapuihin,<br />
joiden liikuntakyky on kaloja heikompi ja jotka ovat riippuvaisia lietteettömistä<br />
pesäkoloista. Haittojen suuruuteen vaikuttavat mm. toteutusajankohta,<br />
pohjan laatu ja kunnostusalueen sijainti.<br />
Vaikutukset virkistyskäyttöön ja luonnonympäristöön<br />
Kunnostustoimenpiteillä edistetään esimerkiksi asumisviihtyisyyttä, maisemallisia<br />
arvoja sekä kalastus- ja uintimahdollisuuksia. Kunnostushankkeella<br />
ei tuoteta mainittavaa haittaa vakituiselle tai loma-asutukselle tai muulle<br />
vesistön virkistyskäytölle.<br />
Vaikutukset vedenhankintaan, vesivoimaan ja uittoon<br />
Kunnostustoimenpiteistä ei aiheudu pysyviä vaikutuksia hankealueen rantakiinteistöjen<br />
vedenhankinnalle. Kunnostus aiheuttaa lähinnä lyhytaikaista<br />
ja paikallista veden samentumista. Kunnostusalueen uoman pohjan poikki<br />
kulkevien viemäri- ja vesijohtolinjojen tarkka kulku selvitetään ennen kunnostuksen<br />
alkua ja ne huomioidaan kunnostuksen toteutuksessa.<br />
Hankealueen ainoa toiminnassa oleva voimalaitos on Janholankosken sivuun<br />
kaivetussa uomassa sijaitseva. Kunnostustoimet on suunniteltu siten,<br />
ettei niillä vaikuteta vesivoimalaitoksen luvanmukaiseen toimintaan.<br />
Kunnostustoimenpiteillä ei vaikuteta uittoon, koska irtouitto reitillä on loppunut,<br />
uittosääntö on kumottu jo aiemmin ja uittolaitteet on poistettu.
10<br />
HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN<br />
Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 §:ssä säädetyllä tavalla<br />
kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa sekä Hankasalmen, Laukaan<br />
ja Kangasniemen kunnissa 31.10.–30.11.2011 varannut tilaisuuden muistutusten<br />
ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen<br />
johdosta viimeistään 30.11.2011. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi<br />
asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille.<br />
MUISTUTUKSET<br />
1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ilmoittanut,<br />
ettei se anna lausuntoa asiasta, koska ELY-keskus on luvanhakija ja<br />
että kaikki ELY-keskuksen kannanotot on huomioitu hankkeen suunnittelussa.<br />
2) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö<br />
ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että hakemusasia koskee Etelä-Savon<br />
ELY-keskusta vain Kärjenpurun kunnostusta koskevalta osalta ja<br />
huomauttanut, että suunnitelmassa ei ole tarkemmin selvitetty Kärjenjärven<br />
laillista vedenkorkeutta ja nykyisen pohjapadon lainmukaista tilaa. Uudelle<br />
pohjapadolle on hankittava aluehallintoviraston lupa vaikka padon uudistamisella<br />
ei vaikutettaisi vedenpinnan tasoon, koska nykyinenkin pohjapato<br />
lienee laiton. Lisäksi suunnitelmassa ei ole esitetty sitä, voidaanko kunnostustyöt<br />
toteuttaa suunnitellusti siinäkin tapauksessa, mikäli uudelle pohjapadolle<br />
ei myönnetä lupaa. Patoasia olisi hyvä käsitellä samassa yhteydessä<br />
kunnostusasian kanssa.<br />
ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Kärjenpurun kunnostus ei sanottavasti<br />
loukkaa yksityistä etua. Mikäli kunnostukselle myönnetään lupa, ELYkeskus<br />
esittää lupamääräyksiin seuraavaa:<br />
- kunnostustyöt on tehtävä niin, että yläpuolisen Kärjenjärven vedenkorkeudet<br />
ja virtaamat eivät muutu haitallisesti<br />
- Kärjenjärven vedenkorkeutta on havainnoitava vähintään viiden vuoden<br />
ajan kunnostustyön toteuttamisen jälkeen. Havainnointi on aloitettava ennen<br />
töiden aloittamista ja seurantatiedot on säilytettävä ja toimitettava Etelä-Savon<br />
ELY-keskukselle<br />
- kunnostustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, ettei niillä aiheuteta<br />
enempää vahinkoa tai haittaa vesiluonnolle ja muulle ympäristölle kuin töiden<br />
suunnitelman mukainen toteuttaminen vaatii<br />
- veden tarpeetonta samentamista tulee välttää<br />
- kunnostustöiden päätyttyä työskentelyalueet on viimeisteltävä asianmukaiseen<br />
kuntoon<br />
- kunnostustöiden aloittamisesta on ennakolta ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Savon<br />
ELY-keskukselle<br />
- kunnostustöiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti<br />
ELY-keskukselle.<br />
Lausunto perustuu käsitykseen siitä, että uudelle pohjapadolle saadaan<br />
asianmukainen lupa. ELY-keskus ottaa tarpeen mukaan uudelleen kantaa<br />
asiaan pohjapadon lupakäsittelyn yhteydessä.
3) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmällä<br />
ei ole ollut huomautettavaa hankkeeseen.<br />
4) Laukaan kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunta on vaatinut, että<br />
kunnostuksen toteutuksen jälkeiseen seurantaan kiinnitetään riittävästi<br />
huomiota ja suositellut, että kunnostusalue tarkastetaan ja korjataan, mikäli<br />
korjattavaa ilmenee, 1-2 vuotta kunnostuksen päättymisestä. On tarpeen<br />
varautua myös siihen, että korjattavia toimenpiteitä voidaan joutua tekemään<br />
vuosienkin kuluttua.<br />
5) Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole ollut<br />
huomautettavaa hankkeeseen.<br />
11<br />
HAKIJAN SELITYS<br />
Hakija on vastannut Etelä-Savon Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen<br />
ympäristönsuojelu ja vesien hoito -yksikön lausuntoon,<br />
että Kärjenjärven pohjapadon uusiminen on erillinen asia, eikä padon uusiminen<br />
vaikuta nyt käsiteltävänä olevan suunnitelman kunnostustoimiin.<br />
Jatkossa Kärjenjärven laillinen vedenkorkeustilanne on määrä vakiinnuttaa<br />
eikä erillistä lupaa tarvita, sillä vallitsevaa vedenkorkeutta ei ole tarkoitus<br />
muuttaa.<br />
ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU<br />
Luparatkaisu<br />
Aluehallintovirasto myöntää Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle<br />
luvan Kärjenpurun yläosan, Janholanjoen ja Rusilanjoen virtavesialueiden<br />
kunnostukseen 15.6.<strong>2010</strong> päivätyn suunnitelman ja aluehallintovirastoon<br />
31.8.2011 toimitetun täydennyksen mukaisesti Hankasalmen,<br />
Laukaan ja Kangasniemen kunnissa.<br />
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa,<br />
haittaa tai edunmenetystä.<br />
Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.<br />
Lupamääräykset<br />
Toimenpiteet<br />
1. Kärjenpurun yläosa, Janholanjoen alaosa sekä Rusilanjoen Merta- ja<br />
Myllykoski on kunnostettava hakemussuunnitelmassa esitettyjen yleisperiaatteiden<br />
ja hakemussuunnitelman liitteenä 9, 14 ja 18 olevien ohjeellisten<br />
suunnitelmakarttojen mukaisesti.<br />
Kunnostustyöt on tehtävä niin, että kunnostettavien alueiden yläpuolisten<br />
suvanto- ja järvialtaiden vedenkorkeudet eivät sanottavasti muutu ja että<br />
toimenpiteillä ei vaikuteta Janhosen pienvesivoimalan toimintaan heikentävästi.
12<br />
Töiden suorittaminen<br />
2. Työt on kullakin koskiosuudella tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti<br />
ja mahdollisimman vähän vahinkoa tai haittaa aiheuttavia työmenetelmiä<br />
käyttäen. Erityisesti tulee välttää tarpeetonta veden patoamista ja samentamista.<br />
Töiden toteuttamisessa on huomioitava koskikaran talvehtiminen.<br />
3. Yksityisillä teillä ja rannoilla liikkumisesta on sovittava maanomistajien<br />
kanssa ennen töihin ryhtymistä.<br />
4. Kunnostuksessa syntyvät kaivumassat on sijoitettava niille varatuille<br />
maanomistajien kanssa sovituille maa-alueille siten, etteivät ne pääse valumaan<br />
takaisin vesistöön.<br />
5. Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä ja rakennuspaikat<br />
saatettava muutoinkin asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään<br />
kuntoon.<br />
Tarkkailut<br />
6. Luvan saajan on tarkkailtava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen<br />
ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen hyväksymällä<br />
tavalla hankkeen työnaikaisia vaikutuksia vedenlaatuun sekä vaikutuksia<br />
Kärjenjärven, Rusilanjoen ja Janholanjoen vedenkorkeuksiin.<br />
Kunnossapito<br />
Vastuu vahingoista<br />
Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-<br />
ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen<br />
hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Tarkkailuohjelma<br />
on lähetettävä lisäksi tiedoksi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen<br />
ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle.<br />
Tarkkailun tulokset on toimitettava Keski-Suomen ja Etelä-Savon elinkeino-,<br />
liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueille<br />
sekä Laukaan, Hankasalmen ja Kangasniemen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille<br />
hyväksytyssä tarkkailuohjelmassa sanotuin määräajoin.<br />
Tulokset on pyydettäessä annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeus<br />
tai etu voi olla tiedosta riippuvainen.<br />
7. Luvan saajan on pidettävä tämän päätöksen mukaiset rakenteet suunnitelman<br />
mukaisessa kunnossa.<br />
8. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu sellainen<br />
vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole<br />
edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen<br />
viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian<br />
vesilain 2 luvun 27 §:ssä säädetyssä ajassa aluehallintoviraston käsiteltäväksi.
Töiden aloittaminen<br />
Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko ja haitta on tarpeettomitta<br />
viivytyksittä korvattava asianomaisille oikeudenomistajille.<br />
9. Työt on aloitettava neljän vuoden kuluessa ja toteutettava olennaisilta<br />
osin kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun lupapäätös on saanut lainvoiman<br />
uhalla, että lupa raukeaa.<br />
Ilmoitukset 10. Töiden aloittamisesta on vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin ilmoitettava<br />
kirjallisesti Keski-Suomen ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille<br />
sekä Laukaan, Hankasalmen ja Kangasniemen kuntien<br />
ympäristönsuojeluviranomaisille.<br />
11. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti<br />
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle, Keski-Suomen ja Etelä-Savon<br />
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä Laukaan, Hankasalmen ja<br />
Kangasniemen kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle.<br />
13<br />
Perustelut<br />
Hanke parantaa Niemisjärven alapuolisten jokien luonnonympäristön ja kalataloudellista<br />
tilaa sekä edesauttaa niiden virkistyskäyttöä. Erityisesti koskialueiden<br />
kunnostukset lisäävät lohensukuisten kalalajien elin- ja lisääntymisalueita.<br />
Kunnostus kaivinkoneella samentaa vettä ja siten heikentää lähialueen vedenlaatua<br />
töiden aikana. Haitta on kuitenkin lyhytaikainen ja ohimenevä eikä<br />
pysyviä vedenlaatuvaikutuksia aiheudu. Hankkeessa toteutettavat toimenpiteillä<br />
lisäävät alueen virtavesien monimuotoisuutta ja parantavat niiden<br />
ekologista ja hydro-morfologista rakennetta. Toimenpiteet ovat Keski-<br />
Suomen pintavesien toimenpideohjelman mukaisia ja tukevat asetettujen<br />
tilatavoitteiden saavuttamista.<br />
Hakemuksen täydennyksenä toteutetussa kirjojokikorentoselvityksessä ei<br />
havaittu kirjojokikorennon lisääntymisalueita kunnostettavilla alueilla, joten<br />
kunnostuksen seurauksena ei olemassa olevan tiedon perusteella aiheudu<br />
kirjojokikorennon lisääntymis- tai levähdyspaikkojen häviämistä tai heikentymistä.<br />
Hakija on lisäksi esittänyt toimenpiteet alueella havaittujen rauhoitettujen<br />
eläin- ja kasvilajien esiintymien ja elinalueiden suojaamiseksi. Kokonaisuutena<br />
suojeltujen lajien elinolosuhteet parantuvat kunnostuksen<br />
seurauksena.<br />
Hankkeessa toteutettavat toimenpiteet ovat sellaisia, että yläpuolisten suvanto-<br />
ja järvialtaiden vedenkorkeuksiin ei aiheudu muutoksia. Hankkeesta<br />
ei ennalta arvioiden aiheudu tulvariskiä. Hakija on rajannut alkuperäisessä<br />
suunnitelmassa esitetyn Kärjenpurun maantiesillan tierummun kiveämisen<br />
pois toimenpiteistä.<br />
Vesistössä tehtävät toimenpiteet eivät tämän päätöksen lupamääräysten<br />
mukaisesti toteutettuna sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua.<br />
Maa-alueella työskentelystä sovitaan ennen töiden aloittamista maanomis-
tajien kanssa. Kunnostuksessa toteutettavat toimenpiteet eivät ole hankealueella<br />
voimassa olevien kaavamääräysten vastaisia.<br />
Lainkohdat Vesilain (264/1961) 2 luvun 3 § ja 6 §:n 1 momentti sekä 16 luvun 23 a §<br />
Muistutuksiin vastaaminen<br />
Aluehallintovirasto vastaa 1) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen<br />
luonnonsuojeluviranomaisen vaatimukseen Kärjenjärven<br />
laillisen vedenkorkeuden määrittämisestä ennen Kärjenpurun kunnostushakemuksen<br />
ratkaisemista, että Kärjenjärven laillisen vedenkorkeuden<br />
määrittäminen ei tämän asian yhteydessä ole tarpeen, sillä hankkeessa toteutettavilla<br />
toimenpiteillä ei vaikuteta Kärjenjärven vallitseviin vedenkorkeuksiin<br />
eikä järven luusuassa olevaa pohjapatoa muuteta. Hakijan selvityksen<br />
mukaan Kärjenjärven laillinen vedenkorkeus määritetään erillisessä<br />
hankkeessa, eikä Kärjenpurun kunnostushanke estä mahdollista Kärjenjärven<br />
vedenkorkeuden muuttamista jatkossa. Hakija on velvoitettu tarkkailemaan<br />
hankkeen vaikutuksia Kärjenjärven vedenkorkeuteen.<br />
Muilta osin aluehallintovirasto on ottanut huomioon muistutuksissa esitetyt<br />
vaatimukset päätöksestä ja sen lupaehdoista ilmenevällä tavalla.<br />
14<br />
KÄSITTELYMAKSU<br />
Tämän päätöksen käsittelymaksu on 1 830 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin<br />
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.<br />
Kyseessä on aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen<br />
(1145/2009) liitteessä olevassa maksutaulukossa tarkoitetusta<br />
muusta vesilain mukaisesta asiasta perittävän maksun suuruus on 1 220<br />
euroa. Koska hakemus käsittää kolmen toisistaan erillisen alueen kunnostamisen,<br />
jotka olisi voitu käsitellä erillisinä hakemusasioina, taulukon mukaista<br />
maksua on korotettu 50 %.<br />
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN<br />
Päätös<br />
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus<br />
Jäljennös päätöksestä<br />
Laukaan kunta<br />
Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen<br />
Hankasalmen kunta<br />
Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen<br />
Kangasniemen kunta<br />
Kangasniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen<br />
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus /<br />
ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti)<br />
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousryhmä<br />
(sähköisesti)<br />
Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus /<br />
ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti)
15<br />
Ilmoitus päätöksestä<br />
Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousryhmä<br />
(sähköisesti)<br />
Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)<br />
Asianosaiset, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto<br />
Ilmoittaminen ilmoitustauluilla<br />
Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston<br />
ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Hankasalmen, Laukaan<br />
ja Kangasniemen kuntien virallisilla ilmoitustauluilla.
16<br />
MUUTOKSENHAKU<br />
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.<br />
Liite<br />
Valitusosoitus<br />
Lasse Känsälä<br />
Katja Söderlund<br />
Jaakko Tuhkanen<br />
Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Lasse Känsälä ja ympäristölakimies<br />
Katja Söderlund. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Jaakko<br />
Tuhkanen.<br />
JTu/TKa
17<br />
VALITUSOSOITUS<br />
LIITE<br />
Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta<br />
Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä<br />
kuin pääasiasta.<br />
Valitusaika<br />
Valitusoikeus<br />
Valituksen sisältö<br />
Valituksen liitteet<br />
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen<br />
antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 4.7.<strong>2012</strong>.<br />
Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella<br />
ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi<br />
toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-,<br />
liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä<br />
etua valvovat viranomaiset.<br />
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava<br />
- päätös, johon haetaan muutosta<br />
- valittajan nimi ja kotikunta<br />
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset<br />
valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle,<br />
PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)<br />
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta<br />
- mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi<br />
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan<br />
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti<br />
(telekopiolla tai sähköpostilla)<br />
Valituskirjelmään on liitettävä<br />
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu<br />
viranomaiselle<br />
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta<br />
Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle<br />
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen<br />
aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä<br />
ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona<br />
tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän<br />
on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä<br />
määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.<br />
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot<br />
käyntiosoite:<br />
Wolffintie 35,65200 Vaasa<br />
postiosoite:<br />
PL 200, 65101 Vaasa<br />
puhelin: 0295 018 450<br />
telekopio: 06-317 4817<br />
sähköposti:<br />
kirjaamo.lansi@avi.fi<br />
aukioloaika: klo 8 - 16.15<br />
Oikeudenkäyntimaksu<br />
Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90<br />
euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista<br />
annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Change language