Sininen aalto Trio.p65 - Sininauhaliitto

More documents

Recommendations

Info

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ Köyhyys, markkinaehtoisuus ja käypähoito diakonisen päihdetyön haasteena Köyhyys ja syrjäytyneisyys kulkevat käsi kädessä. Suomessa niihin liittyvät usein päihteet. Stakesin ylijohtaja, köyhyystutkija Matti Heikkilä on huolissaan vanhusten köyhyydestä. Ikääntyvien köyhyys tarkoittaa usein myös sosiaalista köyhyyttä, jota paetaan alkoholiin. Ikääntyneiden lisääntyneeseen alkoholin käyttöön on suhtauduttu suopeasti elämän tyhjyyteen ja merkityksettömyyteen vedoten. Sininauhaliiton Liika on aina liikaa -hankkeessa etsitään toisenlaisia, toivoa synnyttäviä toimintamalleja alkoholilähtöisen elämän ehkäisemiseksi ja ongelmien korjaamiseksi. Kasvavan köyhyys- ja syrjäytymisuhan rinnalla sosiaalipalveluihin on lanseerattu markkinaehtoista ajattelua kovalla kiireellä. Syrjäytyneille suunnatut palvelut tuotetaan jo lähitulevaisuudessa yrittäjähenkisesti. Tehokkuutta ja tuloksellisuutta haetaan pehmeitä arvoja korostavan järjestönäkökulman sijaan yritystoiminnalla. Palvelut halutaan irrottaa kansalaisjärjestötoiminnasta ja verottaja on pikavauhtia aktivoitunut tutkimaan järjestöjen yleishyödyllisyyttä. Valitettavaa on, että asia on edennyt ilman, että varsinaisia toimijoita eli järjestöjä olisi kuultu. Vaikka uusi tilanne on monella tapaa epäselvä, ei ole syytä hätääntyä. Toivon, että jäsenyhteisömme ovat meihin yhteydessä, mikäli tarvetta ilmenee. Toisenlaisiakin ääniä kuuluu. Äskettäin julkaistut päihdehoidon Käypähoito-suositukset korostavat monella tavalla pehmeitä arvoja. Ne korostavat hoitajan vuorovaikutustaitojen sekä empaattisuuden merkitystä hoidon onnistumisen ja muutosvalmiuden kannalta metodien sekä eri terapia- ja hoitokoulukuntien sijaan. On mielenkiintoista nähdä, miten tulevaisuudessa vuorovaikutustaitoja ja empaattisuutta voidaan päihdehoidon laatukriteerinä mitata. Aikaansa seuraavien päihdetyön kouluttajatahojen tulisi nyt rakentaa koulutuskokonaisuuksia, jotka paneutuvat näiden taitojen hiomiseen. Näiden syksyisten tuulahdusten keskellä pilkahtaa myös muita toivon säteitä. Syksyn aikana yhteiskunnallinen keskustelu köyhyydestä on aktivoitunut. Toiveikkuutta herättää hallituksen köyhyyspaketti, joka takaa pitkäaikaistyöttömille oikeuden kuntoutusrahaan päihdekuntoutuksen aikana. Toivoa ja positiivista odotus- KUVA: ILKKA PARTANEN ta tuovat myös köyhyyspaketin sitoutuminen erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen sekä vankilasta vapautuville suunnattujen erityistoimien vahvistaminen. Tässä ajassa on erityistä kysyntää kristillisille kirkoille ja yhteisöille, joiden toiminnan suunta on käännetty niihin, joita kukaan muu ei auta eikä kohtaa. Syrjäytyneet, köyhät ja päihdeongelmien kanssa taistelevat ja kaikkien palvelujen ulkopuolella jäävät tarvitsevat apua. Tähän yhä kasvavaan diakoniseen tarpeeseen seurakuntayhteisöjen, diakonian ammattilaisten sekä diakonisen kansalaistoiminnan kannattaa priorisoida voimavarojaan. Tästä haasteesta emme voi kieltäytyä! AARNE KIVINIEMI toiminnanjohtaja aarne.kiviniemi@sininauhaliitto.fi Ekodia tarjoaa Sininauhaliiton jäsenille mahdollisuuden yritystoimintaan Osuuskunta on yksi yhteisyrittäjyyden muoto, jonka tavoitteena on tukea jäsentensä toimintaa. Diakoniaosuuskunta Ekodia perustettiin tätä varten vuonna 2000. Se toimii kristilliseltä pohjalta ja sen jäseniksi voivat liittyä Sininauhaliiton jäsenjärjestöt. – Ekodia tarjoaa Sininauhaliiton jäsenille mahdollisuuden harjoittaa yritystoimintaa joustavasti. Sen pe- rusidea on siinä, että jokainen jäsenyhdistys voi harjoittaa osuuskunnan sisällä kaupallista toimintaa. Hallinnolliset kustannukset ovat pienet ja paperisotakin jää pois, toteaa Sininauhaliiton talousjohtaja Ismo Valkoniemi, joka kesällä valittiin myös Ekodian toimitusjohtajaksi. Valkoniemen mukaan yksittäinen jäsen ei ole vastuussa osuuskunnan veloista eikä sitoumuksista vaan jokainen jäsen vastaa oman kustannuspaikkansa alijäämän kattamisesta ja toimii oman kustannuspaikkansa sitoumusten takuuyhteisönä. Diakoniaosuuskunta Ekodian jäsenet hyväksyy osuuskunnan kokous hallituksen esityksestä. OLLI KARINIEMI 22
Järjestöjen asema palvelujen tuottajina on vaikeutumassa KUVA: AAKE HUURRESALO TEKSTI: OLLI KARINIEMI Järjestöt tuottavat noin 20 prosenttia sosiaalipalveluista Suomessa. Niiden palveluksessa on 28 000 palkattua työntekijää ja 250 000 vapaaehtoista, joiden työpanos on arviolta 25 000 henkilötyövuotta. Järjestöillä tarkoitetaan kolmannen sektorin toimijoita eli yhdistyksiä, liittoja ja säätiöitä. Yritykset tuottavat sosiaalipalveluista 6-7 prosenttia ja työllistävät 9000 henkilöä. Suurin osa Suomen 1170 sosiaalija terveysalan järjestöstä on pieniä, ja vajaalla puolella on palveluksessaan vähemmän kuin viisi työntekijää. Heille Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) myöntämä tuki on elinehto. Nyt näitä tuen myöntämisperusteita ollaan muuttamassa, koska sen katsotaan vääristävän alan kilpailua. Sosiaali- ja terveysalalle toivotaan syntyvät uusia yrityksiä ja järjestöjen tarjoamat palvelut nähdään kilpailijoiksi. Uhattuina ovat erityisesti kotipalvelut, palveluasuminen, omaishoidon lomitus ja tilapäishoito, joiden rahoitus on jo osittain loppunut. Verottajan tulkinta järjestöjen yleishyödyllisyydestä on tiukentunut Paine RAY:n uusiin linjauksiin tulee Suomen verottajalta ja EU:n sisämarkkinoilta. EU:ssa tavaroiden ja palvelujen pitää liikkua vapaasti eikä kilpailua saa vääristää. Verohallinnon tiukentuneen tulkinnan mukaan järjestöjen yleishyödyllisyys vaarantuu, jos niiden toiminta on pääosin palvelujen tuottamista. Kun sosiaalija terveyspalveluja ei pidetä enää yleishyödyllisenä vaan elinkeinotoimintana, RAY ei voi maksaa niille tukea. – Verottaja tarkastelee tämän ja ensi vuoden aikana kaikkien yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa uudessa tilanteessa. Se voi lähettää niille esitäytetyn veroilmoituksen. Veroilmoituspyyntöä ei pidä säikähtää vaan se tulee palauttaa verotoimistoon, muistuttaa Sininauhaliiton talouspäällikkö Ismo Valkoniemi. Valkoniemen mukaan veroilmoitukseen on syytä liittää huolellisesti kirjoitettu toimintakertomus kuluneelta vuodelta. Sii- KUVA: ILKKA PARTANEN Ismo Valkoniemi nä tulee kuvata mahdollisimman yksityiskohtaisesti se, mitä yhteistä hyvää yhteisö tuottaa ja kenelle. Yhteisö ei voi olla yleishyödyllinen, jos sen toiminnan tarkoituksena on varojen hankkiminen tai kulujen minimoiminen ja toiminnan henkilöpiiri on pieni ja suljettu. – Minusta voisi olla paikallaan liittää veroilmoitukseen toimintakertomuksen lisäksi myös tavoitesuunnitelma, jossa voi kertoa tulevaisuuden suunnitelmista, Valkoniemi jatkaa. Yleishyödyllistä toimintaa oltava vähintään kolmannes Yhteisö katsotaan yleishyödylliseksi, jos sen toiminnasta löytyy seuraavia pirteitä: yhteisön hyväksi tehdään palkatonta työtä yhteisö tarjoaa ilmaispalveluita tai -hyödykkeitä yhteisö tarjoaa palveluita tai hyödykkeitä alle omakustannushinnan yhteisön toimintaa tuetaan vapaaehtoisin lahjoituksin. Jos yhteisö tarjoaa palveluja, jotka ovat muuta kuin perustoimintaa, voi olla järkevää eriyttää ne omaksi yritystoiminnaksi. Verohallituksen kannan mukaan yleishyödyllistä toimintaa on oltava vähintään kolmannes (1/3) yhteisön kaikesta toiminnasta, jotta sitä olisi perusteltua pitää yleishyödyllisenä. – Palvelujen kohderyhmän erityisyyskään ei enää suojaa yhteisöä, jos sen toiminnassa eivät täyty yleishyödyllisen toiminnan erityispiirteet. Yhteisöllä voi toki olla myös elinkeinotoimintaa, mutta sen tulee tukea yleishyödyllistä toimintaa. Elinkeinotoiminta ei saa olla yhteisön olemassaolon tarkoitus, Valkoniemi muistuttaa. Hänen mukaansa sellaisissa tapauksissa, jossa yhteisö tarjoaa palveluja, jotka ovat muuta kuin perustoimintaa, voi olla järkevämpää eriyttää se omaksi yritystoiminnaksi. Tällaisia palveluja voisivat olla esimerkiksi ulosmyytävistä palveluista mainostoimisto-, kirjanpito- ja tiedotuspalvelut. Näin ei vaaranneta yhteisön muuta yleishyödyllistä toimintaa. – Tämän asian tiimoilta puhelimeni on soinut tiuhaan, sillä asia koskettaa jäsenkenttäämme laajasti. Minulle voi edelleen soittaa, kun tarvetta ilmenee, Valkoniemi toteaa. ● Ismo Valkoniemi puh. (09) 7206 1510, 0400 728 840 ismo.valkoniemi@sininauhaliitto.fi 3
Page 1: 3/2005 SININAUHALIITON TIEDOTUSLEHT
Page 5 and 6: TEKSTI: PAULA VÄLIMÄKI, KUVA: ILK
Page 7 and 8: ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○
Page 9 and 10: suuksia. Asiakkaiksi on rajattu yli
Page 11 and 12: Grafrak Oy Käyntikortit sekä muut
Page 13 and 14: Jyväskylän Katulähetys ry Ensias
Page 15 and 16: Sininauhaliitto valtakunnallinen kr

Sininen aalto Trio.p65 - Sininauhaliitto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?