Sininen aalto Trio.p65 - Sininauhaliitto

More documents

Recommendations

Info

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ Talous- ja velkaneuvonnan tarve lisääntyy hyvinvointi Suomessa TEKSTI JA KUVA: OLLI KARINIEMI oloa on voitu lääkitä keinoilla, jotka ovat tarjonneet hetkellistä unohdusta ongelmaan. – Nuoret ovat lipsahtaneet väärille raiteille aikuistumishuumassaan ja heidän velkahistoriansa on yleensä alle viisi vuotta. Velat muodostuvat maksamattomista opintolainoista, vuokraveloista, puhelinlaskuista, vahingonkorvauksista ja oikeudenkäyntikuluista. – Velallisissa on aina myös hyväuskoisia, joita on höynäytetty ja hyväksikäytetty. Vajaa puolet Niinimaan asiakkaista on vapautunut velkavankeudesta ja19 asiakasta palannut työelämään. 4 Ylivelkaantuneiden tukipisteeseen voivat ottaa yhteyttä Hämeenlinnan kaupungin asukkaat. Hämeenlinnan Sininauha ry:n uudessa toimintakeskuksessa Sinimäellä on tänä syksynä avattu ylivelkaantuneiden tukipalvelupiste. Tukipalveluohjaajana työskentelee Kauko Niinimaa, joka on viidentoista vuoden ajan auttanut velkaantuneita saamaan elämästään uudestaan kiinni. Olen menossa haastattelemaan häntä, joten perehdyn aihepiiriin ennakolta. Avaan tietokoneeni ja etsiydyn tiedon lähteille ”googlaamalla”. Päädyn muutaman hyvän yrityksen jälkeen Kuluttajaviraston sivuille, jolle talous- ja velkaneuvonnan johtaminen ja valvominen Suomessa näyttää kuuluvan. Laki talous- ja velkaneuvonnasta on ollut voimassa Suomessa tasan viisi vuotta. Talous- ja velkaneuvojien tehtävänä on kartoittaa velallisen talousongelmien ratkaisumahdollisuudet, tukea sovinnon tekemisessä velkojiensa kanssa sekä auttaa velkajärjestelyhakemuksen ja muiden yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain edellyttämien selvitysten ja asiakirjojen laatimisessa. Apu on asiakkaille maksuton ja sitä saa 129 toimipisteessa eri puolilla maata. Talous- ja velkaneuvonnan tarve kasvaa hyvinvointi Suomessa. Viime vuonna talous- ja velkaneuvojien luona kävi yli 38 000 asiakasta, mikä on noin 1 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Apua joutuu myös jonottamaan, sillä joka viidennessä yksikössä jonotusaika oli yli sata päivää. Pitkät jonotusajat keskittyvät yleensä suurimpiin asutuskeskuksiin. Matalan kynnyksen velkaneuvontaa Hämeenlinnassa Siirryn tietokoneeni äärestä Sinimäelle. Etsiydyn Niinimaan huoneeseen ja ovella törmään suureen mappirivistöön. Jokainen mapeista sisältää yhden velkaantuneen ihmisen tarinan. Niinimaahan on oltu yhteydessä yli 350 kertaa, joista yli kaksi sataa on ollut tai on edelleen hänen asiakkaanaan. – Puoleeni kääntyvät sellaiset ihmiset, jotka eivät halua, osaa tai voi päästä virallisen avun piiriin. Monien velkaantuminen on alkanut elämän muutoksesta kuten avioerosta, konkurssista tai työttömyydestä. Lasku laskulta kierre on pahentunut. Pahaa Yksinkertaistaminen antaa velkamöykylle hahmon Niinimaalla itsellään on omakohtaisia kokemuksia velkavankeudesta. Hän velkaantui 1990-luvun alussa kavalluksen seurauksena pahasti ja muun muassa asunto pakkohuutokaupattiin. Reilun kymmenen vuoden aikana velan määrä on moninkertaistunut eikä hän usko pääsevänsä niistä eroon vielä pitkään aikaan. Omakohtaiset kokemukset helpottavat auttamista. Kun asiakas sopii tapaamisesta, Niinimaa pyytää heitä lähettämään etukäteen sekä ulosottohistorian että aktiiviulosottolistan. Ulosottohistoria on tietokonetuloste, joista pisin on ollut yli puolen kilometrin mittainen. – Kun asiakas tulee ensimmäisen kerran luokseni, pyydän häntä ensin kertomaan tarinansa. Käytän tarinaa siinä yhteydessä, kun olen yhteydessä velkojiin. Velkojat eivät voi tuntea velallisen taustaa, sillä velat on voitu myydä eteenpäin jollekin perintätoimistolle. – Tämän jälkeen esittelen velalliselle tekemäni yksinkertaistuksen ulosottohistoriasta. Se on sellainen A-nelosmoniste, johon on koottu kaikki velat. Koosteen tarkoituksena on tehdä velkamöykky ymmärrettäväksi. Koostetta katsoessaan velal- Sivulle 10
TEKSTI: PAULA VÄLIMÄKI, KUVA: ILKKA PARTANEN KUVA: KAIJA TAIVAL. Kuvan henkilöt eivät liity jutun aiheeseen. Palvelujen tuotteistamisella on merkitystä Järjestökentällä on kuluvan vuoden aikana käyty huolestuneen sävyistä keskustelua monesta järjestötoimijoita hämmentävästä aiheesta. Vuoden 2006 alussa voimaan tulevaksi kaavaillun hankintalain uudistus ja siihen liittyen kuntien uudet palvelujen tuottamis- ja hankintatavat, kilpailutus, tuotteistamisen vaatimus, työvoimahallinnon rakenteellinen uudistus, työmarkkinatuen aktivointi ja Raha-automaattiyhdistyksen vetäytyminen aiemmin tukemiensa palveluiden rahoittamisesta puhuttavat. Myös verohallinto on käynnistänyt yleishyödyllisyyden purkuoperaation etsimällä rajojaan ennakkotapausten avulla. Muutos- ja kehittämiskaruselli on pyörähtänyt käyntiin ja se on saanut sosiaali- ja terveyssektorin järjestöt ja niiden jäsenyhdistykset, nuo monista palveluista syrjäytetyistä, heikoimmista kansalaisten ryhmistä huolta pitäneet pienet toimijat, kysymään, mitä tapahtuu. Yhdistyksissä on pohdittu, missä sitten olisi mahdollisuuksia jos omalle kohdalle se kaikkein kauhein tapahtuisi eli että yhdistyskin putoaisi turvaverkkojen lävitse. Kaikesta muutosten virrasta huolimatta hyvinvointi- ja sosiaalialan kolmannen sektorin toimijoiden on jatkettava arkipäiväänsä ja ihmisten lähellä tehtävää arvokasta työtään. Ei voi pysähtyä odottamaan viimeistä pisteen sulkemaa lausetta. Sen vuoksi haluan avata näkymiä ja taustaa sellaisiin välineisiin, joihin nyt varautumalla ja tarttumalla muutosten virrassa on mahdollisuus löytää roolinsa ja selvitä myös huomisessa päivässä. Julkinen sektori kilpailuttaa Julkinen sektori etsii tänä päivänä vaihtoehtoja omalle palveluiden tuotannolleen. Monessa kunnassa ollaan jo rakentamassa tilaaja-tuottaja -mallia, jossa kunnat keskittyisivät omassa tuotannossaan peruspalveluihin ja täydentäviä palveluita se voisi avointen tarjouskilpailujen kautta ostaa muilta palvelun tuottajilta, mm. erityispalveluja tuottavalta kolmannelta sektoril- Tekeillä on muun muassa merkittävä työvoimapalvelun rakenteellinen uudistus, jossa työnvälitys ja vaikeasti työllistyvien palvelut eriytetään. Vaikeimmin työllistyvien palvelut ja resurssit kootaan työvoiman palvelukeskuksiin. ta. Kunnan tuottajayksiköt osallistuvat myös kilpailuun. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että kunnat tulevat laatimaan budjettinsa niin, että siinä osoitettaisiin määrärahat palvelujen tilaajille so. tilaajalautakunnille, jotka sitten maksavat hankkimistaan palveluista tuottajille – esim. yritys tai yhdistys – palvelusopimuksen mukaisesti. Ostajan ja kilpailussa valitun palvelun tuottajan kesken tehdään palvelusopimus, jossa määritellään muun muassa tilattavien palveluiden määrä, hinnat ja laatu. Tuotteistamista on siis tehty jo tilaajan toimesta, samat asiat tulisi näkyä myös palvelujen kilpailutukseen osallistuneen tuottajan tekemässä tarjouksessa. Kauppa- ja teollisuusministeriö valmisteli kevään 2005 aikana lakiesityksen uudeksi hankintalaiksi. Lakiesitys on tällä syyskaudella eduskunnan käsittelyssä ja lain olisi tarkoitus astua voimaan vuoden Seuraavalle sivulle 5
Page 1 and 2: 3/2005 SININAUHALIITON TIEDOTUSLEHT
Page 3: Järjestöjen asema palvelujen tuot
Page 7 and 8: ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○
Page 9 and 10: suuksia. Asiakkaiksi on rajattu yli
Page 11 and 12: Grafrak Oy Käyntikortit sekä muut
Page 13 and 14: Jyväskylän Katulähetys ry Ensias
Page 15 and 16: Sininauhaliitto valtakunnallinen kr

Sininen aalto Trio.p65 - Sininauhaliitto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?