2 - Nikkemedia.fi

More documents

Recommendations

Info

Eila Kunnari väitteli lukion toimintakulttuurista Eila Kunnarin monivuotinen nuoruuden unelma toteutui karkauspäivänä, 29.2.2008 tohtorinväitöstilaisuuteen Helsingin yliopistolla. Väitöstutkimuksessaan Kunnari käsittelee lukion toimintakulttuurikuvausta ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta. Tuore kasvatustieteen tohtori työskentelee opetuspäällikkönä opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjalla. Rehtorin tehtävistä hänellä on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus. Sitä kertyi ensin Pohjois-Suomen Kolarissa ja vuodesta 1994 Helsingissä, Etu-Töölön lukiossa. Eila Kunnari sai kipinän väitöskirjan tekoon jo nuorena, mutta hän asetti yhdessäoloajan pienten lastensa kanssa etusijalle. Koulun kehittämisestä Eila on aina ollut kiinnostunut. Uraansa hän kuvailee näin: – Vasta auskultoineena, kahden pienen pojan äitinä aloitin syksyllä 1971 lehtorina Kolarin kunnallisessa keskikoulussa, jossa oli 330 oppilasta ja 14 opettajaa. Ainoana kelpoisena opettajana sain hoitaakseni myös koulun johtajan tehtävät. Seuraavana syksynä keskikoulu ja kansalaiskoulu yhdistyivät peruskoulun yläasteeksi, joten ehdin olla vuoden peruskoulun yläasteen johtajana, ennen kuin syksyllä 1973 siirryin toimintansa aloittavan Kolarin lukion rehtoriksi ja perheeseemme syntyi tytär. – Kolarin lukiossa osallistuin pitkäkestoiseen johtamiskoulutukseen. Sillä oli käänteentekevä vaikutus työyhteisömme kehittymiseen, ja innostuimme hakeutumaan luokattoman lukioon kokeiluun keväällä 1987. Kun kokeilu päättyi ja kun tytärkin oli jo lähtenyt opiskelemaan, hain keväällä 1994 rehtorin virkaa Helsingistä. Helsinkiin Eila hakeutui, sillä hän halusi saada kokemusta ison lukion johtamisesta. Hän ajatteli myös, että yliopistokaupungissa olisi mahdollista jatkaa jatko-opintoja työn ohessa. – Vaikka ensimmäiset vuodet Etu- Töölön lukiossa kuluivat luokattoman lukion ulkoisen raamin rakentamisessa, Helsingin opetusviraston tarjoama monipuolinen täydennyskoulutus ja tuki innostivat lukion pedagogiseen kehittämiseen ja vetivät mukaan monivuotisiin kehittämishankkeisiin. – Jatko-opinnot saivat siis odottaa, kunnes minulle syksyllä 2003 tarjoutui mahdollisuus hakeutua Helsingin yliopistoon jatkokoulutusryhmään. Tämä ryhmä rakentui oppilaitoksen johtamisen tutkimusteeman ympärille. Tilaa keskustelulle ja vuorovaikutukselle Väitöstutkimuksessa käsitellään rehtorin toimintakontekstia sekä hänen arkityötään ohjaavia historiallisia, kulttuurisia ja rakenteellisia tekijöitä. Keskeisestä on lisätä ymmärrystä, mikä tehtävä on lukion toimintakulttuurikuvauksella johtamisen ja ohjauksen näkökulmasta. Toimintakulttuurikuvausta peilataan suhteessa velvoitteeseen luoda lukiosta oppimisen ja osallisuuden mahdollistava ja vuorovaikutteisuutta tukeva opiskeluympäristö. Tutkimusaineistona Eila Kunnarilla on ollut rehtorin toimintakontekstin muutosta koskeva alan kirjallisuus, 1.8.2005 voimaan tulleiden opetussuunnitelmien ohjaustekstit sekä viiden helsinkiläisen lukion toimintakulttuurikuvaukset, toimintakertomukset ja opinto-oppaat, joita johtamis- ja johtajuusnäkökulmasta taustoittaa rehtorihaastatteluaineisto. Jo aikaisemmissa Opetushallituksen selvityksissä oli käynyt ilmi, ettei jo vuoden 1994 opetussuunnitelmiin kirjattu konstruktiivinen oppimiskäsitys ollut toteutunut kaikissa lukioissa eikä aina saman lukion eri aineiden opetuksessa. Konstruktiivisella oppimiskäsityksellä tarkoitetaan sitä, että opiskelija muokkaa tietoa aktiivisesti ja omaehtoisesti ja että opiskelijan aikaisemmat kokemukset vaikuttavat opiskelu-oppimisprosessiin. – Keskeinen tutkimustulos on, että vuoden 2003 opetussuunnitelman perusteiden toimintakulttuuritekstiin on kirjoitettu oppivan organisaation periaatteet, tosin tekstissä ei käytetä sanaa oppiva organisaatio. Velvoittamalla koulut kuvaamaan tavoiteltu toimintakulttuuri ja arvioimaan tavoitellun ja toteutuneen toimintakulttuurin yhtäpitävyyttä on tarkoitus saada koulun toimijat peilaamaan arkikäytäntöjä kuvattuun tavoitetilaan. Tarkoitus on myös saada heidät pohtimaan yhdessä, miten käytäntöjä on muutettava, jos kuvaus ja arjen käytännöt eivät ole yhteneviä. Arjen ja tavoitetilan erojen reflektointi nostaa näkyviin kouluissa usein pitkään vallinneet, syvälle juurtuneet toimintatavat, jotka eivät enää ole riittävän hyviä muuttuneessa ja jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä, Eila Kunnari toteaa. G Eila Kunnari ja valmis väitöskirja. Sivuja siihen kertyi peräti 360. – Oppivalle organisaatiolle tai yhteisölle on tunnusomaista nostaa arjen käytäntö- ja ajattelutapoja yhteiseen keskusteluun ja kyseenalaistaa niitä. Jos näitä ei mietitä yhdessä, mitään muutosta ei tapahdu. Koulun kehittäminen on sitä, että tunnistetaan vallitseva käytäntö ja verrataan sitä tavoitteisiin, Kunnari kiteyttää. Tuore tohtori korostaa, että nykyään vaaditaan yhteisöllisyyttä ja tulevaisuusorientaatiota. Jos yhteisöllisyyttä olisi enemmän, se tukisi myös opettajien jaksamista ja opiskelijoiden oppimista. – Kaikki kehittämisen esteet eivät toki johdu koulujen toimintakulttuurista, vaan myös rakenteellisista seikoista. Usein koulujen toimintatavat ovat oppivan organisaation vision suuntaisia, mutta esimerkiksi yhteissuunniteluun varattu aika on riittämätön. – Koulun työpäivässä pitäisi olla enemmän väljyyttä keskustella ja kyseenalaistaa asioita. Tarvitaan vuorovaikutusta ja aitoa dialogia. Raili Tanhuanpää Eila Kunnarin väitöskirja ”Kohti ulkorajoja – Lukion toimintakulttuurikuvaus ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta” (Towards the outer boundaries: The description of the operational culture in the upper secondary school)on luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis-palvelussa. Väitöskirja on julkaistu Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksen sarjassa Tutkimuksia. Sitä myy Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjasto, http://www.helsinki.fi/behav/kirjasto/palvelut/julkaisumyynti/index.htm Verkkoversio on osoitteessa http:// ethesis. helsinki.fi raili tanhuanpää olli turunen Next Gate -messut jälleen marraskuussa Opetusvirasto järjestää jo perinteiset Next Gate -jatkokoulutusmessut Helsingin Wanhassa Satamassa 25.–27. marraskuuta. Messuille ovat tervetulleita kaikki peruskoulun 8 –10.-luokkalaiset opinto-ohjaajineen ja opettajineen. Tänä vuonna messuille toivotaan mukaan myös mahdollisimman paljon oppilaiden huoltajia, joille kaikille tullaan lähettämään koulujen kautta oma messukutsu. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään maahanmuuttajataustaisten vanhempien saamiseen mukaan messuille. Heille tullaan tarjoamaan opas- tusta messuilla eri kielillä. Huoltajille on luvassa myös erilaisia tietoiskuja eri opiskelumahdollisuuksista. Tiistai 25. marraskuuta on messuilla erityisesti myös huoltajille suunnattu päivä, jolloin messut ovat auki pidempään. Next Gate -messut kannattaa jo nyt merkitä kalenteriin. Edellisten messujen tapaan luvassa on paljon tietoa ja mielenkiintoista ohjelmaa. Messujen teemana on ”Tuunaa oma talenttisi”. Tarkoitus on, että jokainen nuori löytäisi messuilta tietoa itselle parhaiten sopivista opiskelumahdollisuuksista. 14 22008
Fronter viestinnän välineenä Fronterin perustehtävä on toimia oppimisympäristönä, mutta sen voi valjastaa myös koulun sisäisen tiedottamisen ja viestinnän välineeksi. Hyviä esimerkkejä Fronterin hyödyntämisestä kuultiin 21.4. opetusviraston mediakeskuksessa, jossa esiteltiin virtuaalisia opiskelijan ja opettajan huoneita. – Pienen patistelun jälkeen saimme vietyä materiaalin Fronteriin. Mitään erityistä muutosvastarintaa meillä ei ole ollut. Opettajat osaavat käyttää Fronteria. Nykyään myös ryhmänohjaustiedotteet ovat Fronterissa, kun ne aiemmin lähettiin sähköpostilla. Boxi ja Fronterin käyttö ryhmänohjauksessa Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen (Hesote) ratkaisuja esitteli opettaja Jarmo Ikälä. Opiskelijoille sivuiltakin. – Olemme miettineet, pitäisikö meidän luopua intranetista ja keskittää tieto Fronteriin, Jarmo Ikälä sanoi. Fronteria voi käyttää myös ryhmänohjauksen välineenä, kertoivat Lea Huuppola ja Mari Pohjanpelto Helsingin palvelualojen oppilaitoksesta (Helpa). Ideana on, että jokainen ryhmänohjaaja perustaa Fronteriin ryhmänohjaushuoneen, joita on suunniteltu ja toteutettu Helpan Fronter-pajoissa. Helpassa Fron- kentanut koulun tietotiimi. Sisältöä voivat tuottaa kaikki. – Meillä on paljon yhteistä Ressun lukion kanssa, koska toimimme samassa rakennuksessa. Fronter on auttanut koulujen välistä tiedonkulkua. Se on parempi kuin sähköposti, kertoi Eila Sauna-aho Helsingin Aikuislukiosta. Opettajanhuonetta esitteli myös tilaisuuden viimeinen esiintyjä, opettaja Ulla Mäkilä Kallion lukiosta. Heillä koulun viikkotiedote lähettiin aiem- jäänyt juuri mitään sähköpostin varaan, Ulla Mäkilä kertoi. Lähes jokaisen oppilaitoksen kohdalla tuli esiin se, millä tavalla Fronter on muuttanut sisäistä tiedottamista. Osassa kouluista on luovuttu kokonaan muusta tiedottamisesta, osa välittää tietoa vielä jonkin verran esim. paperilla. Yhteisesti todettiin, että sähköpostista voidaan Fronterin myötä jopa luopua tai ainakin sitä voidaan vähentää. Keskeistä Fronterin hyödyntämisessä on johdon roo- Alppilan lukiossa Fronteriin on rakennettu virtuaalinen opettajien huone työyhteisön sisäiseksi yhteistyö- ja tiedotuskanavaksi. Alppilassa toimii myös opiskelijan huone, jossa opiskelijoille tiedotetaan ajankohtaisista, lukion sisäisistä asioista. Opiskelijan huoneesta löytyvät mm. ajankohtaistiedot, opinto-ohjaajan sivut, opinto-opas ja tukitoimet (terveydenhoito, erityisopetus ym.). Siellä on myös virtuaalikanslia, jonne on koottu tärkeimpiä lomakkeita. Opiskelijan huoneessa on tiedotusta jokaiselle vuositasolle. – Tämä on ollut iso prosessi ja olemme tästä ylpeitä, iloitsivat Alppilan lukion opettajat Annukka Kosonen ja Tarja Tolvanen esitellessään koulunsa Fronter-aikaansaannoksia. Alppilan lukio lähti mukaan Fronterin käyttöönottoon jo ensimmäisessä aallossa eli vuonna 2004 ja nykyään sitä hyödynnetään jo moneen tarkoitukseen. – Ihan kaikkea muuta tiedotusta emme ole Fronterin myötä jättäneet pois, Kosonen ja Tolvanen kertovat. – Eikä tämä ole koskaan valmis, vaan prosessi jatkuu ja haasteita riittää. Myös Kuvataidelukiossa on Fronteriin rakennettu opiskelijoiden huone. Heidän Fronter-ratkaisuistaan kertoivat pääkäyttäjinä toimivat opettajat Matti Kuosmanen ja Tarja Väntti: on Fronterissa oma Boxi-huone, josta löytyy opiskeluun liittyviä ohjeita ja materiaaleja. Henkilökunnalla on sinne tallennusoikeus ja opiskelijoilla lukuoikeus. Boxissa ei ole päivittäistietoa, vaan sisältö on ajateltu lukukausittain vaihtuvaksi. Oppilaitoksella on käytössä myös pieni intranet ja moni tieto (mm. opinto-oppaat) löytyy koulun www- ter on jo laajassa käytössä muutenkin, mm. tiimeissä ja työryhmissä. Opettajanhuone verkossa Koulussa, jossa on paljon tuntiopettajia, opettajanhuoneella on suuri merkitys. Helsingin Aikuislukion opettajanhuoneessa Fronterissa on ajankohtaisia asioita, keskusteluja, tiedotteita, ohjeita (mm. koulun käytänteet), tärkeät asiakirjat (mm. pelastussuunnitelma), lomakkeita, lukujärjestykset, henkilöiden kalenterit ja koulutukset. Opettajanhuoneen on Fronteriin ramin sähköpostilla, mutta nykyään se on Fronterissa. Fronterissa on yhteisesti työstettäviä asiakirjoja ja siellä keskustellaan ja kommentoidaan. Rehtorilla ja apulaisrehtorilla on asiakirjoja varten omat kansionsa, ja huoneesta löytyy tietoa opekokouksista ja turvallisuudesta. Myös Kalliossa Fronteria hyödynnetään ryhmänohjauksessa. Näiden lisäksi kukin opettaja työstää oman oppiaineensa osalta ”Vinkkejä opiskeluun” -asiakirjaa. – Ideoita Fronteriin on tullut johdolta ja opettajilta, Aija Viita ja minä vastaamme kokonaisuudesta ja jokainen vie sinne aineistoa. Meillä ei ole anssi keränen li, se miten Fronterin käyttöönotto ja toiminta ohjeistetaan. Tilaisuuden lopuksi mediakeskuksen johtava konsultti Kaija Fredrikson kehotti kouluja ja oppilaitoksia ottamaan mediakeskukseen rohkeasti yhteyttä, jolloin koululle voidaan tarjota koulutusta ja tukea Fronteriin liittyen. Raili Tanhuanpää Lisätietoja Fronterista löydät Skolenetista: http://intranet.edu.hel.fi > Mediakeskus > Fronter-käyttöönotto. Nuorten työpajoille valtakunnallinen tunnustuspalkinto Helsingin kaupungin opetusviraston Nuorten työpajat on valittu vuoden 2008 Työpajaorganisaatioksi. Perusteena on ansiokas yhteistyö oppilaitosten kanssa. Valinta tehtiin valtakunnallisilla Työpajapäivillä Lappeenrannassa 16.4.2008. Tunnustuspalkinnon myönsivät Suomen Kuntaliitto ja Valtakunnallinen Työpajayhdistys ry. Nuorten työpajojen toiminta käynnistettiin Helsingin kaupungissa jo vuonna 1993. Vuonna 2001 työpajatoiminta organisoitiin opetusvirastoon ja vuonna 2003 toiminta vakinaistettiin. Työpajatoimintaa on kehitetty opetusvirastossa systemaattisesti, ja se on muodostunut vakiintuneeksi toimintamuodoksi ammatillisten oppilaitosten yhteyteen auttamaan niitä nuoria, jotka eivät sijoitu perusasteen jälkeen toiselle asteelle tai keskeyttävät sen. Jatkossa pajatoimintaa tullaan suuntaamaan aloille, joilla on tarjota nuorille koulutusta ja työtä. Suuntaamisessa hyödynnetään ammatillisen koulutuksen ennakointitietoa. Osoituksena työpajatoiminnan ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyön toimivuudesta on vuosittain sidosryhmille tehtävän asiakastyytyväisyys kyselyn tulokset. Kyselyssä tarkastellaan sidosryhmien tyytyväisyyttä asteikolla 1–5 muun muassa henkilöstön asiantuntevuuteen ja tavoitettavuuteen sekä pajan kykyyn auttaa nuoria kouluttautumis- ja työllistymisvalmiuksien parantamisessa. Vuoden 2007 sidosryhmien asiakastyytyväisyys-kyselyn tulosten keskiarvo oli 4,29 (vuonna 2006 keskiarvo oli 3,98). 22008 15
Page 1 and 2: 22008 Näin perustimme yrityksen He
Page 3 and 4: 22008 22008 Teemana yrittäjyys Tou
Page 5 and 6: 22008 Raili Tanhuanpää kuvat pert
Page 7 and 8: Fresh Imagination NY Kalenteribisne
Page 9 and 10: 22008 Tiina Sandberg pert ti nisone
Page 11 and 12: 22008 rin kokousten päätöksillä
Page 13: 22008 Ung företagsamhet n Ung för
Page 17 and 18: Suomen vanhin oppisopimustoimisto j
Page 19 and 20: 22008 Pariisi valloitti tarjonnalla
Page 21 and 22: 22008 Oppilaitosjohdon peruskoulutu
Page 23 and 24: 22008 Saksittua: Kevätpörriäinen

2 - Nikkemedia.fi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?