Suomen Unima ry:n lehti - Unima.nu
Suomen Unima ry:n lehti - Unima.nu
Suomen Unima ry:n lehti - Unima.nu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
10<br />
Nukketeatteri 2/2010<br />
Anne Lihavainen ja Aukusti Paukku eivät jätä <strong>nu</strong>kketeatteriopetusta ainoastaan Porvooseen, vaan suuntaavat matkansa myös Brasiliaan.<br />
Tänä syksynä Aukusti Paukku kertoo lähtevänsä<br />
Lihavaisen kanssa Brasiliaan. Mistään lomamatkasta<br />
ei tietenkään ole Paukun tapauksessa<br />
kysymys vaan Brasiliaan lähdetään<br />
töihin. Siellä kaivataan myös <strong>nu</strong>kketeatteripedagogia.<br />
Paukku ja Lihavainen osallistuivat<br />
jo 2008 Venezuelassa Assitejn Tabu-projektiin<br />
ja Brasilian matka on jatkoa tälle projektille.<br />
Tulevaisuudessa Aukusti suunnittelee valmisjossa<br />
oli alkamassa 3-5-vuotiaiden <strong>ry</strong>hmälle<br />
tarkoitettu taidetunti. Tunnin alkajaisiksi oli<br />
tarjolla esitys Värien matkassa.<br />
Keväällä 2010 Lihavainen ja Sorsa saivat Taiteen<br />
keskustoimikunnalta apurahan jo toiseen<br />
yhteiseen taidekasvatusprojektiinsa. Sen tuloksena<br />
syntyi yhteistyössä Porvoon taidekoulun<br />
kanssa Värien matkassa –niminen varjoteatteriesitys.<br />
Nimensä mukaisesti esityksessä<br />
käydään läpi mistä värit syntyvät ja mitä ainesosia<br />
tarvitaan eri värien valmistamiseen.<br />
Esimerkiksi kauan sitten ihmiset löysivät syvältä<br />
vuoren uumenista ihmeellistä sinistä kiveä,<br />
jota murskaamalla onnistuttiin valmistamaan<br />
kaunista sinistä väriä, koboltin sinistä.<br />
Keltaista väriä puolestaan saatiin uuttamalla<br />
sitä kukasta, keltaliekosta. Purppuraa valmistettiin<br />
simpukasta ja punaista pienistä kirvoista.<br />
Koska ainekset olivat hankalasti hankittavia,<br />
niin ne olivat myös hyvin kalliita.<br />
Paljon tärkeää tietoa siis pienessä paketissa.<br />
Esitykseen liittyy oleellisena osana varjoteatterityöpaja,<br />
jossa lapset pääsevät itse kokemaan<br />
värien synnyn varjokankaalla. Viime<br />
keväänä porvoolaiset koululuokat saivat varata<br />
oman esitys- ja työpajapäivänsä ja tänä<br />
syksynä esitys kuuluu taidekoulun opetussuunnitelmaan<br />
niin, että lähes kaikki <strong>ry</strong>hmät<br />
pääsevät katsomaan sen ja pohtivat sitten näkemäänsä<br />
omissa opetus<strong>ry</strong>hmissään.<br />
Yksinkertaisen tyylikkäille keinoilla ja taidolla<br />
Lihavainen ja Sorsa kuljettavat lapset vuosisatojen<br />
taakse ihailemaan värien syntyä,<br />
niiden loistoa ja hohdetta.<br />
Ja ihmeen hyvin varjoteatteri pitikin katsojan<br />
otteessaan; pikkuiset 3-5-vuotiaatkin jaksoivat<br />
keskittyä hienosti. Tosin eläytyminen<br />
esitykseen oli hieman vauhdikkaampaa kuin<br />
koululaisten <strong>ry</strong>hmissä. Esimerkiksi pikkuinen<br />
Leo-poika, 3-v, innostui kesken esityksen demonstroimaan<br />
hyppimällä kuinka korkeita ne<br />
sinisiä kiviä sisällään pitävät vuoret voivat olla…<br />
Opettaja Paukku<br />
Ja sitten koittaa vihdoin hetki jolloin saan<br />
kohdata kuuluisan Aukusti Paukun. Paukku<br />
kömpii vaatimattoman oloisena ulos rummustaan<br />
ja tervehtii suloisesti. Paukku paukauttaa<br />
rummullaan ensimmäiset <strong>ry</strong>tmit ja lapset<br />
ovat heti juonessa mukana. Kaikki pääsevät<br />
kokeilemaan samaa <strong>ry</strong>tmiä taputtamalla. Ensin<br />
Paukku ja sitten lapset. Paukulla on aikaa<br />
myös jututtaa jokaista lasta erikseen, kysellä<br />
nimiä ja lempivärejä.<br />
Leo suhtautuu aluksi hieman epäilevästi Aukusti<br />
Paukkuun ja on vahvasti sitä mieltä,<br />
että Paukku ei ole elävä. Mutta kun Aukusti<br />
Paukku aloittaa tervehtimiskierroksen, niin<br />
on pian toinen ääni kellossa; Leo tervehtii mitä<br />
innokkaimmin ja kertoo mieluusti lempivärinsä.<br />
Paukku ehdottaa seuraavaksi, että lapset te-<br />
kisivät hänelle esityksen. Ja niin <strong>ry</strong>hdytään<br />
toimeen, minä innosta puhkuen mukana. Nyt<br />
ottaa ohjat käsiinsä <strong>ry</strong>hmän toinen opettaja,<br />
Anne Niskala. Ensin piirretään kalvolle lempivärillä<br />
lempieläin ja sitten se leikataan irti.<br />
Lopuksi kiinnitetään tikut <strong>nu</strong>ken liikuttamista<br />
varten. Sitten Paukku johdattaakin vauhdikkaan<br />
esiintyjäseurueen varjoteatteritilaan ja<br />
niin voi esitys alkaa. Puolitoistatuntinen hujahti<br />
hetkessä ja lapset eivät malttaisi lopettaa<br />
ollenkaan.<br />
Kun lapset ovat hyvästelleet Paukun ja lähteneet<br />
koteihinsa, lupaa Paukku esitellä mi<strong>nu</strong>lle<br />
hieman opetustiloja. Vaatimattomana hän<br />
näyttää mi<strong>nu</strong>lle lasten hänestä tekemiä muotokuvia.<br />
Anne Niskala haluaa ehdottomasti<br />
myös ikuistaa itsensä samaan kuvaan Paukun<br />
kanssa. Lihavainen puolestaan kätkeytyy jättipään<br />
sisään.<br />
Kokonaista hyvää<br />
<strong>nu</strong>kketeatterista!