Suomen Unima ry:n lehti - Unima.nu
Suomen Unima ry:n lehti - Unima.nu
Suomen Unima ry:n lehti - Unima.nu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
28<br />
Nukketeatteri 2/2010<br />
Yllättävä kohtaaminen (kuva: Ida Hledikova).<br />
Retrospektiivinen ja erittäin subjektiivinen<br />
MATKAPÄIVÄKIRJA<br />
Hollannin Dordrecht 19.-24.6.2010<br />
Päivää! Olen tulossa UNIMA:n<br />
välikokoukseen sinne Dordrechtiin,<br />
mi<strong>nu</strong>lle on varattu laivamajoitus.<br />
Miten löydän majapaikkani<br />
Mene rekisteröintitoimistoon, Spuiboulevard<br />
99.<br />
Kiitos vastauksestanne, mutta ennakkotietojen<br />
mukaan rekisteröintitoimisto<br />
ei ole enää auki, kun junani<br />
saapuu Amsterdamista. Menisin<br />
mielelläni suoraan laivaan, mikähän<br />
sen osoite mahtaa olla<br />
No se on tuolla Riedijkshaven-satamassa.<br />
Ahaa, no miten löydän oikean laivan<br />
Tule festivaalitoimistoon, Aardappelmarkt<br />
9, tämä on ihan lähellä kaikkea<br />
niin kuin kaikki paikat täällä.<br />
Kiitos avustanne, mutta löydän<br />
kyllä itsekin laivan jos saan tarkat<br />
tiedot..<br />
Ei kun tulet tänne festivaalitoimistoon.<br />
Vastaanotto<br />
Syön kiltisti eteeni kannettua kylmää makaronia,<br />
mikä on vaikeaa ympärillä istuvan henkilökunnan<br />
tuijotuksen takia. Johtaja puhuu<br />
hollanniksi jotain, työntekijät vilkaisevat<br />
häntä ja sitten taas tuijottavat mi<strong>nu</strong>n syömistäni.<br />
En lainkaan ymmärrä, miksi olen tässä<br />
Ottaakseni jollakin tavalla kiinni tilanteesta<br />
ojennan johtajalle lentokentältä ostamani<br />
tuliaisen, mutta ilmeisesti ele ei ole oikea:<br />
johtaja vaivaantuu silminnähden. Hän kokoaa<br />
itsensä ja alkaa lopultakin puhua majoituksestani.<br />
Mi<strong>nu</strong>lle on järjestetty todella harvinaislaatuinen<br />
tilaisuus yöpyä yksityislaivassa.<br />
Monet hollantilaiset voivat vain unelmoida<br />
laivakodista, ja nyt minä olen niin onnekas,<br />
että saan maistaa tällaista iha<strong>nu</strong>utta, vieläpä<br />
vauvaa odottavan pariskunnan luona.<br />
Mi<strong>nu</strong>t saatetaan laivaan, joka on ankkuroitu<br />
kolmanteen riviin kanavan reunasta lukien.<br />
Hypimme sateessa märältä kannelta toiselle<br />
painavan matkalaukkuni kanssa, ja sitten<br />
saattajatyttö avaa luukun ja osoittaa: tuonne.<br />
Omistajat eivät ole kotona, eikä tyttö tiedä<br />
heidän paluustaan mitään. Jos he sattuvat<br />
tulemaan juuri kun olen vaihtamassa yöpukua,<br />
he eivät kuulemma ole moksiskaan. Jos<br />
punkka on liian lyhyt, voin kuulemma avata<br />
jalkopäässä olevan luukun ja pitää jalkojani<br />
toisella puolella olevalla jakkaralla.<br />
Sataa, istun laivassa, on kylmä vaikka suljin<br />
ikkunat. Katson kaihoisasti rantapubia, jonne<br />
en mene, koska en halua pudota kanavaan kotiin<br />
tullessa. Yht’äkkiä valtava hahmo alkaa<br />
kohota vedestä aivan ikkunani takana: pää,<br />
kämmenet, jalkaterät. Olento nousee hitaasti<br />
koko vaikuttavaan mittaansa, sehän on viiksekäs<br />
mies! Girovago e Rondella –teatterin tervetulotoivotus.<br />
Ihmisiä etsimässä<br />
Sun<strong>nu</strong>ntai, herään puolittaisesta horroksesta<br />
ja huomaan tulleeni lukituksi kajuuttaan. Ei<br />
auta, isäntäväki on herätettävä. Nopeat aamutoimet,<br />
sitten määräystä noudattaen aamiaiselle<br />
festaritoimistoon. Syöminen keskellä<br />
hiljaista henkilökuntapalaveria ei onnistu<br />
sen paremmin kuin eilenkään, joten vaihdan<br />
lopulta pöytää jollain tekosyyllä. Kuppi kahvia<br />
ja pala haperoa paahtoleipää margariinin<br />
kera – maksamani summa yhden hengen hytistä<br />
aamiaisineen ei lainkaan vastaa tätä todellisuutta.<br />
Henkilökunta puhuu mi<strong>nu</strong>sta pitkät<br />
pätkät, kuulen nimeni mainittavan moneen<br />
kertaan (silloin mi<strong>nu</strong>a myös aina vilkaistaan),<br />
mutta kukaan ei kerro mi<strong>nu</strong>lle mitään.<br />
Odottamisen ja tiedustelujeni tuloksena saan<br />
lopulta selville, että oikea laivani lipuu satamaan<br />
vasta kahdelta iltapäivällä, joten mi<strong>nu</strong>lla<br />
on runsaasti aikaa tutustua kaupunkiin.<br />
Tyhjät sateiset kadut, ei ristin sielua missään.<br />
Odotan kahviloiden aukeamista, odotan näköpiiriini<br />
ylipäätään jotain elämän merkkejä.<br />
Otan kaupunkia haltuun kävellen, ja sitten,<br />
oi iha<strong>nu</strong>utta, rekisteröintitoimisto avautuu ja<br />
oikea laivamajoituskin järjestyy (vaikka nimeäni<br />
ei löydy listoilta), joten menen iloisena<br />
tutkimuskomission kokoukseen.<br />
Tästä se lähtee.<br />
Tun<strong>nu</strong>stelua<br />
Ensimmäinen välikokouspäivä eli maanantai<br />
alkaa pääsihteeri Jacques Trudeaun raportilla<br />
koskien vuosia 2008-2010. Kuulemme, et-