Suvorovin kanavat pdf-raporttina - Museovirasto
Suvorovin kanavat pdf-raporttina - Museovirasto
Suvorovin kanavat pdf-raporttina - Museovirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Suvorovin</strong> kanavien restaurointihanke 2002–2008<br />
Käyhkään kanava<br />
Käyhkään kanava sijaitsee kantatie 62:n varrella<br />
Ruokolahden kunnassa ja yhdistää Polonselän Siitinlahteen.<br />
Kanava on kolmiosainen: keskellä on<br />
kannaksen poikki kaivettu kanava ja sen molemmilla<br />
puolilla ovat suojaiset lahdet puisin aallonmurtajin<br />
varusteltuina. Koko kanava-alueen pituus<br />
on noin 260 metriä. Vanhoja kanavarakenteita on<br />
edelleen selvästi havaittavissa, sillä varsinkin kanavan<br />
lahdelmien päissä olevat hirsiset aallonmurtajat<br />
häämöttävät veden pinnan alla. Kanavan reunapenkereet<br />
ovat osittain luhistuneet, koska kiveystä<br />
on mahdollisesti käytetty muihin tarkoituksiin.<br />
Käyhkään kanavalla on paikallaan tullivalvonta-asema,<br />
Käyhkään hovi, jonka vanhimmat osat<br />
ovat tiettävästi peräisin 1700-luvulta. Se toimii<br />
nykyisin Stora Enson edustus- ja koulutustilana.<br />
Rakennus on remontoitu 2000-luvun vaihteessa.<br />
Stora Enson virkistystilana toimii kanavarantaan<br />
vuonna 1873 rakennettu Suomen vanhin säilynyt<br />
rullatehdasrakennus. Kanavan muista rakennuksista<br />
on enää jäljellä kivijalkoja. Käyhkään kanavan<br />
alueella on jälkiä 1860-luvun höyrysahatoiminnasta.<br />
Läheisestä Pöllösaaresta on löytynyt kivikautinen<br />
asuinpaikka.<br />
Käyhkään kanava vuonna 2003.<br />
16<br />
Telataipaleen kanava<br />
Sulkavan kunnassa sijaitseva Telataipaleen kanava<br />
on <strong>Suvorovin</strong> kanavista pohjoisin. Noin 200 metriä<br />
pitkä kanava yhdistää Lepistönselän Taipaleenselkään.<br />
Kylän nimi viittaa paikalla olleeseen telatiehen.<br />
Kanavan itäosa oli säilynyt lähes alkuperäisessä<br />
asussaan. Rannan suurten koivujen juuret olivat<br />
pudotelleet reunakiviä kanavaan, ja kanavakannakset<br />
olivat kasvaneet umpeen. Pohjoisreunan kiveys<br />
purettiin 1940-luvulla Salpalinjan rakentamisen<br />
yhteydessä, ja tuolta ajalta ovat peräisin<br />
alueen taisteluhaudat, korsujäännökset ja Telalahdelta<br />
löytynyt panssarieste. Kanavan puolivälissä<br />
oleva silta peittää kanavarakenteita. Etelärannalla<br />
on puolestaan jälkiä höyrymyllyn<br />
paikasta.<br />
Nykyisin kanavan yli menee Virmutjoelta Sulkavalle<br />
kulkeva kantatie 438, jonka takia kanavan<br />
yli on rakennettu teräsbetoninen silta vuonna<br />
1962. Useat yksityiset henkilöt omistavat kanavaa<br />
ympäröivät maa-alueet, ja paikka toimii pienenä<br />
kyläkeskuksena vakituisine asukkaineen ja kyläravintoloineen.<br />
Telataipaleen kanavan itäinen pää ennen restaurointitöitä<br />
vuonna 2003.
Change language