Suvorovin kanavat pdf-raporttina - Museovirasto
Suvorovin kanavat pdf-raporttina - Museovirasto
Suvorovin kanavat pdf-raporttina - Museovirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Saimaan laivaston <strong>kanavat</strong> osana Kaakkois-Suomen linnoitusketjua<br />
Kukonharjun kanavalla oli rakennusaikaan lähes pienen kaupungin veroinen yhdyskunta moninaisine, pääasiassa kesäkäyttöön<br />
tarkoitettuine rakennuksineen. Rakentajina olivat sekä sotilaat, varsinkin Rjasanin rykmentistä että suomalaissyntyiset työmiehet. Yhdyskuntaan<br />
kuului majoitus- ja vartiorakennuksia, saunoja, keittokatoksia, pajoja, kenttäkirkko ja sotilaskaupustelijoiden eli markitenttien<br />
varastoja puoteineen. Rjasanin rykmentin komentajalla majuri Pavel Dolgorukilla oli oma maja (K).<br />
Lauben urakoima rakennustyö ei edennyt suunnitelmien<br />
mukaisesti. Huolimaton työ aiheutti sortumia ja aikataulu<br />
viivästyi. Kustannusarvio ei pitänyt, ja lisärahoitusta<br />
jouduttiin anomaan monta kertaa. Lopulta työn valvojaksi<br />
lähetettiin 1793 eversti Pavel Vasiljevits Dolgorukov ja<br />
rakentajiksi hänen komentamansa Rjasanin rykmentin<br />
sotilaat. Hänen johdollaan aloitettiin työt Kukonharjussa<br />
1794, mutta täyteen vauhtiin päästiin vasta pari vuotta<br />
myöhemmin, kun sopimus Lauben kanssa sanottiin irti.<br />
Kanavista pisimmän ja maaperältään vaikeimman Kukonharjun<br />
vaativa rakentaminen määrättiin useilla <strong>Suvorovin</strong><br />
linnoitustyömailla olleen insinööri-everstiluutnantti<br />
Sergei Lavrovin valvontaan. Kukonharjun kanava<br />
valmistui 1798.<br />
Rakennustyön jälkeen kanaville sijoitettiin pysyvä miehitys:<br />
Kukonharjuun insinööriupseeri, yksi aliupseeri ja<br />
kolme sotilasta, Käyhkään kanavalle tullitarkastaja ja vartiointitehtäviin<br />
Donin kasakat. Kutveleen ja Telataipaleen<br />
kanavilla oli vain tullin vartiomiehiä.<br />
Suomen sodan jälkeen Kaakkois-Suomen linnoitusketju<br />
menetti sotilaallisen merkityksensä. Myös Saimaan<br />
Laivaston toiminta hiipui ja <strong>kanavat</strong> rappeutuivat. Paikalliset<br />
asukkaat eivät rohjenneet kunnostaa edes kanavien<br />
yli johtavia siltoja. Vasta 1820-luvulla sotilasviranomaiset<br />
ilmoittivat, ettei kanavien käytölle ollut rajoituksia. Kutveleen<br />
kanava laajennettiinkin 1900-luvun alussa höyrylaivaliikennettä<br />
ja uittoa varten ja sen alkuperäiset rakenteet<br />
tuhoutuivat kokonaan.<br />
Viitteet<br />
30<br />
1<br />
Kärnäkosken tukikohta jäi luultavasti vain suunnitelmaksi.
Change language