Suvorovin kanavat pdf-raporttina - Museovirasto
Suvorovin kanavat pdf-raporttina - Museovirasto
Suvorovin kanavat pdf-raporttina - Museovirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Suvorovin</strong> kanavien restaurointihanke 2002–2008<br />
Lähiseudun asukkaat kerääntyivät seuraamaan talvisukelluksia.<br />
<strong>Museovirasto</strong>n Soile Tirilä dokumentoi <strong>kanavat</strong> valokuvaamalla,<br />
ja ilmakuvat otti Ilmakuva Vallas Oy. Frank<br />
Hering ja Risto Hamari inventoivat kasvillisuuden. Inventoinnissa<br />
ei löytynyt juurikaan kanavan rakentamisen<br />
aikaan viittaavia kasveja. Kukonharjun kanavalta<br />
löytynyt harvinainen pystyhanhikki (Potentilla recta)<br />
on kuitenkin luultavasti venäläisen sotaväen mukanaan<br />
tuoma uustulokas.<br />
Maria Djakonoff ja Ludmila Spiridonova Pietarista yhdessä<br />
hankkeen vetäjän kanssa tekivät arkistotutkimuksia.<br />
<strong>Museovirasto</strong>n tutkija Ulla-Riitta Kaupin tietämys kanavista<br />
ja Kaakkois-Suomen linnoittamisesta oli suureksi<br />
avuksi. Uutta arkistomateriaalia löytyi Venäjän arkistoista.<br />
Käännetyissä dokumenteissa oli muun muassa kanavaa<br />
käsittelevää kirjeenvaihtoa, jossa yleisiä aiheita olivat<br />
kasvavat kustannukset ja rakennustyömiehien tai -materiaalien<br />
puute. Aiheet ovat tuttuja myös nykypäivän rakennuttamisessa.<br />
Telataipaleen kanavasta tehtiin animaatioita havainnollistamaan<br />
korjattua kanavaa ja osoittamaan erilaisia<br />
uusia siltavaihtoehtoja. Animaatiot toteutti Oliver Walter<br />
ja Studio Rendo.<br />
Toiminnallisuuteen kuuluu venereittejä ja<br />
korotettuja siltoja<br />
Matkailijoiden tarpeita mietittiin useissa tapaamisissa paikallisten<br />
tahojen kanssa. Veneily-yrittäjät toivoivat uutta<br />
venereittiä Saimaalle ja sukeltajat uusia sukelluskohteita,<br />
sillä kanavareitti on kiehtova yhdistelmä luontoa ja historiaa.<br />
Kulttuurihistoriallisille kohteille on tilausta, ja erityi-<br />
sesti suomalaisia ja venäläisiä yhdistävä linnoitushistoria<br />
voisi kiinnostaa venäläisiä matkailijoita. Kanavien kautta<br />
kulkenutta 1790-luvun purjehdusväylää haluttiin kehittää<br />
nykyveneilijöiden tarpeisiin. Reitin syväyksen ja kustannusten<br />
arvioimiseksi reitti harattiin ja luodattiin, mikäli<br />
reittiä päätettäisiin syventää. Etelä-Savon ympäristökeskus<br />
suunnitteli uutta venereittiä myös Kaakkois-Suomen alueella<br />
tehtyjen selvitysten pohjalta.<br />
Sito Oy Kuopiosta teki Telataipaleen ja Käyhkään kanavia<br />
ylittävistä maantiesilloista toimenpideselvitykset.<br />
Selvityksissä esitettiin kustannusarviot ja uusien korotettujen<br />
siltojen vaikutukset ympäristöön. Veneilyreitin<br />
kehittäminen on yhteydessä siltojen uusimiseen, sillä<br />
osaa reitistä ei kannata syventää, ellei veneillä pääse<br />
kulkemaan siltojen alta. Kanavia ylittävät maantiesillat<br />
todettiin hyväkuntoisiksi. Sillan uusimispaineita on ainoastaan<br />
Käyhkään kanavan luona, jossa kapea silta todettiin<br />
vaaralliseksi raskaalle liikenteelle. Siltojen uusimisesta<br />
vastaa Tiehallinto.<br />
Joensuun yliopiston Matkailun tutkimus- ja kehittämiskeskus<br />
teki vuosina 2006 ja 2007 hankkeen, jossa kehitettiin<br />
matkailutuotteita kanaville ja kanavareitin alku- ja<br />
päätepisteille eli Olavinlinnalle ja Lappeenrannan linnoitukselle.<br />
Suvorov-teeman risteilypaketteja testattiin Saimaalla,<br />
ja Olavinlinnassa toteutettiin Suvorov-opastuskierros.<br />
Ohjelmapakettien toteuttaminen jatkossa on haaste;<br />
sopivien tekijöiden löytäminen ei ole helppoa.<br />
Kukonharjun kanavalle suunniteltiin sähköistä opastejärjestelmää,<br />
jossa maastossa olevien kohdeopasteiden sisältö<br />
voidaan kuunnella matkapuhelimen kautta.<br />
25
Change language