TOIMINTAKERTOMUS - The Baltic Institute of Finland
TOIMINTAKERTOMUS - The Baltic Institute of Finland
TOIMINTAKERTOMUS - The Baltic Institute of Finland
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
4.4. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä<br />
Instituutin toiminta ja sen rahoitus muodostuu lähes pelkästään projekteista. Instituutin hankkeisiin<br />
sitomattoman perusrahoituksen osuus oli vuonna 2011 vain 5,8 % (140 000 euroa) instituutin<br />
kokonaistuotoista. Instituutin lähiaikojen keskeisin haaste on instituutin kannattavuuden,<br />
vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden vahvistaminen hankkeisiin sitomattoman perusrahoituksen ja<br />
asiantuntijapalveluiden myynnistä saatavan tulorahoituksen merkittävän kasvattamisen kautta.<br />
Vuonna 2012 instituutin kaikista henkilöstökuluista lähes 100 % oli hankerahoituksen piirissä. Yleisen<br />
johtamisen ja hallinnon tehtäviin kohdistuvan hankkeisiin sitomattoman palkkarahoituksen määrää on<br />
kyettävä kasvattamaan merkittävästi lähivuosina.<br />
Instituutin omiin hankekuluihinsa saamasta hankerahoituksesta merkittävä osuus tulee instituutin<br />
hankkeiden partnereilta ns. shared costs -osuuksina. Mikäli jokin partneriorganisaatio esimerkiksi<br />
taloudellisten vaikeuksien vuoksi joutuu vetäytymään hankkeesta, voi tästä aiheutua instituutille myös<br />
mahdollinen taloudellinen riski shared cost -osuuksien menettämisen kautta. Nämä riskit eivät ole<br />
onneksi realisoituneet.<br />
Instituutin hankkeet ja erityisesti instituutin rooli niissä on henkilöresurssipainotteista.<br />
Henkilöstökuluista aiheutuvat hallinto- ja toimistokulut (esim. vuokrat, puhelin, tietoliikenne) ovat<br />
olennainen osa instituutin hankebudjetteja. Instituutin hankkeiden tärkein rahoitusohjelma, EU:n<br />
Itämeren ohjelma, otti vuonna 2012 aiempaa tiukemman linjan hallintokulujen hyväksymiseen liittyen.<br />
Kun lähes kaikki instituutin työntekijät toimivat useassa hankkeessa, osoittautui hallintokulujen<br />
hyväksyttävä raportoituminen (erillisten hankekohtaisten laskujen tai laskuliitteiden saanti) hankalaksi<br />
rahoittajan uusien tiukempien ohjeiden mukaisesti. Instituutti joutui vuoden aikana muuttamaan<br />
raportointikäytäntöjään yhdessä hallintopalveluiden tarjoajien (laskuttajien) kanssa ja myös jonkin<br />
verran lisäämään itse rahoitettavien hallintokulujen määrää Itämeren ohjelman hankkeissa.<br />
Raportoituja hallintokuluja myös hylättiin. Tämän osalta tilalle parane huomattavasti tulevalla<br />
ohjelmakaudella, kun EU-ohjelmissa otetaan käyttöön hallintokulujen osalta ns. flat rate –malli, jossa<br />
hallintokuluja saadaan automaattisesti noin 15% hyväksytyistä muista kuluista - hallintokuluja erikseen<br />
raportoimatta. Jo tällä hetkellä flat rate –malli on onneksi käytössä kolmessa instituutin hankkeessa.<br />
Instituutin kasanvirranhallintaan liittyvä haasteena on nykyisen EU:n ohjelmakauden loppupuolella<br />
havaittavissa ollut maksatushakemusten käsittelyaikojen pidentyminen rahoittajien puolella. Ero on<br />
ollut merkittävä esimerkiksi vuosiin 2009–2010 verrattuna. Ajallisesti ja laadullisesti tarkan<br />
hankeraportointinsa ansiosta instituutille ei kuitenkaan ole toistaiseksi aiheutunut suurempia ongelmia<br />
maksatushakemusten käsittelyaikojen pidentymisestä.<br />
EU:n rahoitusohjelmien uusi vuonna 2014 alkava ohjelmakausi on instituutille pitkällä tähtäimellä<br />
merkittävä mahdollisuus. Lyhyemmällä tähtäimellä nykyisen rahoituskauden päättyminen aiheuttaa<br />
kuitenkin haasteita instituutin hankerahoituksen osalta. Useissa rahoitusohjelmissa viimeiset<br />
hankehaut on jo toteutettu. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että instituutti osallistuu aktiivisesti ja<br />
menestyy hyvin ohjelmakauden jäljellä olevissa hankehauissa. Ohjelmakausien vaihtumisesta johtuva<br />
hankehakujen suvantovaihe korostaa edelleen instituutin asiantuntijapalveluiden kehittämisen ja<br />
toimeksiantorahoituksen hankkimisen merkitystä.<br />
Venäjä-yhteistyö on yksi instituutin keskeisistä vahvuusalueista. Venäjä-hankkeiden rahoitusnäkymiin<br />
myös EU:n tulevalla ohjelmakaudella liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä. Instituutille viime vuosien<br />
tärkein Venäjä-yhteistyön rahoituslähde, lähialueyhteistyörahoitus, on päättynyt nykymuodossaan.<br />
Instituutti on Suomen johtavia lähialueyhteistyötoimijoita, ja se on nykyisellä ohjelmakaudella ollut<br />
rahoitusmahdollisuuksien osalta huomattavasti heikommassa asemassa itäisen ja eteläisen Suomen<br />
Venäjä-toimijoihin nähden Pirkanmaan ollessa EU:n naapuruusohjelmien ohjelma-alueiden<br />
ulkopuolella. Tilanne jatkunee samanlaisena myös uudella ohjelmakaudella. Instituutille onkin jatkossa<br />
10
Change language