Pohjola-Norden 1/2009

POHJOLA-NORDEN 

-LEHTI / TIDNINGEN 1/2009 

+ 

Silmiä hivelevä 

Tukholma 

Lofootit - 

Atlantin helminauha 

Alla hittar till 

Kämp 

Pepperkakeutstilling 

i Oslo 

Suomen sota 

Pohjolan synty


-LEHTI / TIDNINGEN 1/2009 

+ 

Silmiä hivelevä 

Tukholma 

Lofootit - 


Alla hittar till 

Kämp 

Pepperkakeutstilling 

i Oslo 

Suomen sota 

Pohjolan synty

BILJETTER: må-fr kl. 12–18 samt 1 h före föreställ. tel. 09-6162 1411 

Grupper vard. 9.30–16 tel. 09-6162 1433 

Lippupiste tel. 0600 900900 1,75/min+lsa Luckan 020 7738 400

PÄÄKIRJOITUS 

& 

LEDARE 

Lisää tietoa 

Alkuvuodesta on ilmestynyt kaksi tutkimusta, jotka koskevat 

suomalaisten suhteita Pohjoismaihin. Molemmat 

ovat sekä rohkaisevia että haasteellisia. 

Tutkimukset ovat hyvin erilaisia. Toinen liittyy suomalaisten 

Norja-käsitykseen ja suhtautumiseen Norjaan. 

Toinen koskee suomenkielisten suomalaisten suhtautumista 

pohjoismaisuuteen ja pohjoismaiseen identiteettiin. 

Norjasta on haastateltu 25 niin sanottua suomalaista 

vaikuttajaa eri aloilta. Tiedot pohjoismaisesta identiteetistä 

käyvät ilmi ruotsinkielisen aivoriihen Magman tilaamasta, 

Taloustutkimuksen suorittamasta laajasta mielipidetiedustelusta 

koskien lähinnä suhtautumista ruotsin 

kieleen ja suomenruotsalaisiin. 

Kukaan tuskin yllättyy tiedosta, että suomalaiset vaikuttajat 

suhtautuvat hyvin myönteisesti Norjaan ja pitävät 

maata läheisenä Pohjoismaana, jonka kanssa on helppo 

olla yhteistyössä. Haasteelliseksi asian tekee se, että 

tiedot Norjan nykyoloista ja kulttuurista eivät vakuuta. 

Aikaisemmat tiedustelut osoittavat samaa: suomalaiset 

pitävät Norjasta ja norjalaisista, mutta tietävät jopa yllättävän 

vähän tästä naapurista. 

Mera kunskap 

Under början av detta år har två undersökningar gällande 

finländarnas inställning till Norden publicerats. Båda 

är både uppmuntrande och utmanande. 

Undersökningarna är mycket olika. Den ena rör finländarnas 

uppfattning och förhållning till Norge. Den andra 

gäller finskspråkiga finländares förhållning till det nordiska 

och nordisk identitet. 

25 så kallade påverkare på olika områden har intervjuats 

om Norge. Uppgifterna om nordisk identitet ingår 

i en bred opinionsmätning, som den finlandssvenska 

tankesmedjan Magma beställt av Taloustutkimus, som 

främst rör inställningen till svenska språket och finlandssvenskar. 

Ingen blir väl överraskad av uppgiften att finländska 

påverkare förhåller sig mycket positivt till Norge och ser 

landet som ett nära nordiskt land som det är lätt att samarbeta 

med. Det utmanande består i att kunskaperna om 

dagens Norge och norsk kultur inte övertygar. Tidigare 

undersökningar visar detsamma, finländarna tycker om 

Norge och norrmän, men vet till och med överraskande 

litet om denna granne. 

Larserik Häggman 

Päätoimittaja / Chefredaktör 

Magman tutkimus vahvistaa tiedot suomalaisten vahvasta 

sitoutumisesta Pohjolaan ja pohjoismaiseen identiteettiin. 

Peräti 93 prosenttia vastaajista on tätä mieltä. 

Suhde Ruotsiin jakaa sen sijaan mielipiteet. Vaikka 74 

prosenttia pitää ruotsalaista perintöä tärkeänä Suomelle, 

kansakuntana melkein yhtä moni – 71 prosenttia – on 

sitä mieltä, että Ruotsi on kuin mikä tahansa Euroopan 

maa. Sen sijaan vain 21 prosenttia kokee Viron ja virolaiset 

Ruotsia ja ruotsalaisia läheisempinä. 

Jos tähän vielä lisätään tieto siitä, että vain 27 prosenttia 

on sitä mieltä, että pitäisi puhua ruotsia eikä englantia 

toisten pohjoismaalaisten kanssa, kuva on melko selvä. 

Näiden kahden erilaisen tutkimuksen merkitys Pohjola-Nordenin 

kannalta on kahdenlainen. Suomalaisten 

suhtautuminen Pohjolaan ja pohjoismaisuuteen on vakuuttavan 

vakaalla pohjalla, mutta tietojen lisääminen 

vaatii jatkuvia ponnisteluja. Meneillään oleva Suomen 

sodan merkkivuosi 1809 tarjoaa samalla hyviä mahdollisuuksia 

valaista Suomen ja Ruotsin välistä erikoissuhdetta. 

Magmas undersökning bekräftar finländarnas starka 

uppbindning till Norden och nordisk identitet. Hela 93 

procent av dem som svarat har denna uppfattning. Förhållningen 

till Sverige delar däremot åsikterna. Trots att 

74 procent anser att det svenska arvet är viktigt för Finland 

som nation, anser nästan lika många – 71 procent 

– att Sverige är som vilket annat land som helst i Europa. 

Däremot anser bara 21 procent att Estland och esterna 

står närmare än Sverige och svenskarna. 

Om till detta ännu läggs uppgiften om att endast 27 

procent är av den åsikten att man bör tala svenska, inte 

engelska, med andra nordbor blir bilden rätt klar. 

Betydelsen av dessa två undersökningar är för Pohjola- 

Nordens del tudelad. Finländarnas förhållning till Norden 

och det nordiska vilar på säker, solid grund men det 

krävs fortsatta ansträngningar för att öka kunskaperna. 

Det pågående märkesåret efter det finska kriget erbjuder 

goda möjligheter att belysa särförhållandet mellan Finland 

och Sverige. 

s i s ä l l y s i n n e h å l l

AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT 

ISSN 1456-7644 

4 Pääkirjoitus / Ledare 

Päätoimittaja / 

Chefredaktör 

8 Ajankohtaista / Aktuellt 

Larserik Häggman 

10 Teemakolumni / Temakolumn: 

Toimitussihteeri / 

Redaktionssekreterare 

Avoimet ovet / Öppna dörrar 

Kaarina Airas 

lehti@pohjola-norden.fi 

13 Täällä / Här är Stockholm 

Osoite / Adress 

14 Tukholman arkkitehtuuria keskiajalta 2000-luvulle 

Sibeliuksenkatu / 

Sibeliusgatan 9 A 

00250 Helsinki / Helsingfors 

16 Arkitektur i Stockholm från medeltid till 2000-tal 

puh. / tfn 09 - 4542 080 

19 Täällä / Här är Oslo 

faksi / fax 09 - 4542 0820 

pohjola-norden@unionimedia.fi 

21 Täällä / Här är Reykjavik 

www.pohjola-norden.fi 

23 Täällä / Här är Köpenhamn 

h1POHJOLA-NORDEN 

Ilmoitusmyynti / 

Annonsförsäljning 

24 Lofootit – Atlantin helminauha 

Kjell Skoglund 

puh. / tfn 09 - 4542 0821 

faksi / fax 09 - 4542 0820 

kjell.skoglund@pohjola-norden.fi 

Ulkoasu ja taitto / 

Layout och ombrytning 

Maarit Kattilakoski 

Mikko Taipale 

Unionimedia 

maarit.kattilakoski@unionimedia.fi 

mikko.taipale@unionimedia.fi 

Paino / Tryckeri 

Auranen Oy 2009 

Painos / Upplaga 

13 000 kpl/st 

Ilmestymisajat / 

Utgivningsdagar 2009 

28 Alla hittar till Kämp 

Nordhumla 

34 Pepperkakeutstillingen 2008 

38 Pohjolan Postia / Norden-nytt 

40 Tulossa / På kommande 

46 Jäsenedut / Medlemsförmåner 

48 Poimintoja verkkopuodista / Axplock ur nätboden 

50 Pohjoismainen Kirjakappa / Nordisk Bokkappe 

1/09 

DL 26.1., 

ilmestyy / utkommer 23.2 

2/09 

DL 20.4., 


3/09 

DL 17.8., 


4/09 

DL 2.11., 


Hinta 20 e / vuosikerta 

Priset 20 e / årgång 

Kansikuva / Omslagsbild 

L-G Nilsson/Skylight

Ajankohtaista 

& 

aktuellt 

Kuopion Islantikokoelma 

20 vuotta 

Pohjois-Savon maakuntakirjaston ylläpitämä Islanti-kokoelma juhli 

20-vuotista historiaansa marraskuussa Kuopiossa. Ahkerasti käytetty 

ja jatkuvasti uudistuva kokoelma pitää sisällään niin islantilaista kuin 

islanniksi käännettyä kirjallisuutta sekä lukuisia lehtiä, esitteitä, karttoja, 

kielenopiskelumateriaalia, elokuvia ja musiikkia. 

Kokoelman ansiosta Kuopio nimettiin vuonna 1988 yhdeksi viidestä 

Pohjoismaisesta kirjallisuuskeskuksesta Suomessa. 

Isländska 

litteratursamlingen 

i Kuopio 20 år 

Den isländska litteratursamlingen i Norra Savolax landskapsbibliotek 

firade i november sitt 20-årsjubileum i Kuopio. Samlingen, som 

ständigt används mycket och förnyas, består av både isländsk och till 

isländska översatt litteratur samt tidskrifter, broschyrer, kartor, studiematerial 

i isländska språket, film och musik. 

Tackvare samlingen utsågs Kuopio 1988 till ett av fem nordiska 

centralbibliotek i Finland. 

Kuvassa vasemmalta / I bilden från vänster Islannin 

suurlähettiläs /Islands ambassadör Hannes Heimisson, kirjakauppias/bokhandlare 

Anna Einarsdóttir, kirjailija/författare 

Kristín Steinsdóttir ja Kuopion kaupungin kaavoituspäällikkö/ 

samt Kuopios stadsplaneringschef Leo Kosonen. 

Kuva/bild: Arja Anttila 

Merkkivuosi 1809 -kalenteri vuodelle 2009 

Leijona ja Kotka - Autonomian aika Suomessa 

1809-1917 -näyttely on Hämeen linnan, 

Olavinlinnan ja Turun linnan yhteishanke, 

joka seuraa Suomen sodan päättymistä sekä 

Suomen myöhempiä vaiheita itsenäiseksi 

valtioksi. Näyttely on esillä Savonlinnan 

maakuntamuseossa 13.3.2009 - 31.1.2010. 

Oulun kaupunginteatteri esittää suurmusikaalia 

Keisarin valssi 14.3. asti. 

Föreläsningsserien Det var en finne, en 

svensk och en ryss – Några författares syn på 

språk, identitet och tillhörighet började den 

19 januari 2009. Serien fortsätter med 

– Bengt Berg och Yrsa Stenius 23.3. kl. 18 

– Leena Lehtolainen och Lena Linderborg 

21.4. kl. 18 och 

– Peter Sandström och Robert Åsbacka 

25.5. kl.18. 

Platsen är Svenska litteratursällskapets 

hus på Riddargatan 5 i Helsingfors. 

Porvoon valtiopäivien tapahtumista ja 

henkilöistä järjestetään näyttely 26.3. –18.10. 

Porvoon museossa. Kulttuuritalo Grandissa 

järjestetään 27.3. musiikkipitoinen 

Big Band Goes Valtiopäivät I –tapahtuma, 

ja 28.3. Raatihuoneentorilla ja Vanhassa 

kaupungissa kaupunkijuhla. 

Turun linnassa on esillä 3.4.-4.10. näyttely 

Keisari Aleksanteri I - Hurmuri ja hallitsija. 

Suomen Kansallismuseossa merkkivuoden 

1809 näyttely on esillä 19.4. asti. Naistenpäivänä 

8.3. järjestetään Naiset sodassa 

-tapahtumapäivä klo 13-16 ja 18.4. tanssiaiset 

ajan henkeen kuuluvine merkkihenkilöineen. 

Mikkelin hallintokaupungin syntymiseen 

keskittyvä Kaksoiskotka kaskimailla 

- Elämää 200 vuoden takaa Mikkelin seudulla 

-näyttely alkaa 15.5. ja on näytteillä 

20.9.2009 saakka Mikkelin taidemuseossa. 

15.5. ovat myös Mikkelin Jalkaväkimuseon 

Suomesta sodittiin -näyttelyn avajaiset. 

26.6. alkaen esitetään Haaparannalla 

Bengt Pohjasen ja Kaj Chydeniuksen Sotaoopperaa. 

Lisää www.krigsoperan.se. 

26.6. saa ensi-iltansa myös musikaalinen 

200-vuotisjuhlanäytelmä Suruaita, riemukaari 

Ähtärin kotiseutumuseolla. 

30.7. esittää West Coast Kokkola Opera oopperansa 

Döbeln 1809 ensi-illan Kokkolassa. 

30.8. järjestetään Suomi marssii rajalta 

rajalle -tempaus. Sauvakävely- ja kävelytapahtuma 

starttaa Niiralasta 30.8. klo 8 ja 

päättyy Haaparannalle 6.9. Kävely (617km) 

toteutetaan non-stopina. Kaikki ovat tervetulleita 

kunnosta riippumatta. Järjestäjinä 

Oulun Latu ja valtioneuvoston Merkkivuosi 

1809 -toimikunta. 

1.9.-31.12. muistaa Helsingin kaupungin 

taidemuseo Meilahdessa merkkivuotta 

näyttelyllään Finlandia 200 - Suomalainen 

muotokuva 1809-2009. 

Suomen sota -näyttely kiertää Pohjola-Nordenin 

piireissä vuoden 2009 aikana. 

Lisätietoja saa piirien verkkosivuilta ja niiden 

toiminnanjohtajilta. 

Merkkivuosi 1809 näkyy YLE Teeman 

kevään 2009 ohjelmistossa. Myös YLEn 

Elävään arkistoon on koottu Suomen sota 

-aiheista videomateriaalia. 

Suomen sodan muistovuosiin liittyvät 

tapahtumat Ruotsissa löytyvät osoitteesta 

www.markesaret1809.se. 

Koonnut: Jesse Piiroinen

Ajankohtaista 

& 

aktuellt 

Merestä nousee maa 

– Islantilainen kulttuuri Vaasassa 16.4.–28.4. 

Ur havet stiger landet 

- Isländsk kultur i Vasa 16.4.–28.4. 

Huhtikuussa vietetään Vaasan seudulla festivaalia, 

jonka tavoitteena on tuoda näkyväksi 

islantilaista nykykulttuuria. ”Merestä nousee 

maa” – Islantilainen kulttuuri tarjoaa löytöretken 

usealle kulttuurin alueelle. 

Festivaaliohjelmaan kuuluu esimerkiksi koko 

perheen näytelmä Sinisen planeetan villit 

lapset Vaasan kaupunginteatterissa, näyttely ja 

sen yhteydessä video-, valo- ja performanssitaiteilija 

Vignir Jóhannssonin performanssi. 

Islantilaisen Stefan Sturla Sigurjónssonin ja 

Lasse Hjeltin dramatisoima teatterisatu Paimenpoika 

ja peikkomuori esitetään Tikanojan 

taidekodilla kolmikielisenä. 

Neuvontapalvelu Haloo Pohjola tiedottaa 

16.4. klo 9-17 kaupunginkirjaston Draamasalissa 

pohjoismaiseen liikkuvuuteen liittyvistä 

asioista (mm. työnhaku, verotus, eläkkeet). 

Ohessa poimintoja festivaalin ohjelmasta. 

Päivitetyt ohjelmatiedot www.pohjola-norden.org. 

18.4.-18.6. Dreams of Sublime and Nowhere 

– islantilaista maisemaa etsimässä – sökandet 

efter isländskt landskap. Islantilaisen nykytaiteen 

katselmus – Isländsk nutidskonst 

19.4. Performans: Vignir Johansson + Brunch 

vid Kuntsi från kl. 13.00. 

Huhtikuu: näyttely, Vignir Jóhannsson. 

Vaasan kaupunginteatteri. 

April: Vernissage, Vignir Jóhannsson i Vasa 

Stadsteaterns foajé. 

Vignir Jóhannssonin taide 

esittäytyy festivaaleilla. 

Huhtikuu: islantilainen kirjallisuus Vaasan 

kaupunginkirjastossa 

April: Isländsk litteratur vid Vasa Stadsbibliotek 

18-19.4. Baltasar Kormákur i Vasa. Den isländske 

filmregissören Baltasar Kormákur 

besöker Vasa för att visa sina filmer och berätta 

om sitt filmskapande. Arrangörer är Walhalla 

rf, Nifin och Filmcentrum Botnia i samarbete 

med Stefán Sturla. Fritt inträde. 

17.4.-18.4. Elina Lindroos luennoi islantilaisesta 

elokuvasta ja sen historiasta Seinäjoella 

(17.4.) ja Vaasassa (18.4.), Vaasan kaupunginkirjaston 

Draama-sali. Vapaa sisäänpääsy. 

20.4. kl. 18.-18.30 grundundervisning i 

konst, förevisning med temat Island i stadsbibliotekets 

Drama-sal; taiteen perusopetus, teemana 

Islanti, kaupunginkirjaston Draama-sali 

21.4. klo 10-10.30 taiteen perusopetus, koululaisesitys 

kaupunginkirjaston Draama-salissa; 

grundundervisning i konst, skolförevisning 

i stadsbibliotekets Drama-sal 

16.4 kl. 9-17 Presentation av Hallå Norden 

om nordisk mobilitet vid Vasa Stadsbibliotek, 

Drama-sal; Haloo Pohjolan tietoisku pohjoismaisesta 

liikkuvuudesta. Vaasan kaupunginkirjasto, 

Draama-sali. 

21.4.-2.5. Restaurang Central, isländska 

veckor; Ravintola Central, Islannin viikot. 

17.-18.4: Sinisen planeetan villit lapset, Andri 

Snær Magnason. Ohjaus: Stefán Sturla Sigurjónsson. 

Vaasan kaupunginteatteri. 

21.4. kl. 23 Ernst Underbar-kväll med 

Björks musik som tema, Wasallen. 

April: Leikfélag Akureyri, Stadsteatern i 

Akureyri, gästspelar på Wasa teater. 

23.4. klo/ kl 19.00 Sinfonisesti Caput Symfoniskt 

Caput. Vaasan kaupungintalo/Vasa 

stadshus. Vaasan kaupunginorkesteri/Vasa 

stadsorkester & Caput. 

25.4 klo/ kl. 19.00.: Caput & Vaasan kaupunginorkesterin 

jouset/Vasa stadsorkesters 

stråkar 

April. Utställning: Isländska energilösningar.Islands 

ambassad. Tritonia. Fritt inträde. 

Näyttely: Islantilaiset energiaratkaisut. Islannin 

suurlähetystö. Tritonia. Vapaa sisäänpääsy. 

Pohjolan pidot 

maaliskuussa 

Pohjolan päivän, eli 23.3.1962 virallistetun pohjoismaisen yhteistyön 

vuosipäivän aikoihin Pohjola-Nordenin ja muiden maiden Nordenyhdistysten 

jäsenet kokoontuvat ns. Pohjolan pitoihin. 

Tänä vuonna monet järjestäjät huomioivat ”uusi pohjoismainen 

ruoka” -teeman. Paikallisyhdistykset ja piirit voivat tilata maksutta 

liitosta ruokasanastoja ja pitojulisteita. 

Nordiskt 

gästabud i mars 

Vid tidpunkten för Nordens dag den 23 mars som firas för att manifestera 

det officiella nordiska samarbetet, vilket stadsfästes genom det 

s.k. Helsingforsavtalet 23.3.1962, samlas Nordenmedlemmar Norden 

runt till Nordiskt gästabud. 

I år tar många arrangörer fasta på temat ”ny nordisk mat”. Lokalföreningarna 

och distrikten kan från förbundet gratis rekvirera matordlistor 

och gästabudsaffischer. 

Pohjoismainen 

talvipäivä Hanasaaressa 

7.3. 

Perinteinen koko perheen tapahtuma, Pohjoismainen 

talvipäivä, järjestetään maaliskuun 

alussa Hanasaaren kulttuurikeskuksessa 

Espoossa. Puuhapäivää on tuttuun tapaan 

järjestämässä Hanasaaren lisäksi Helsingin 

ja Espoon Pohjola-Norden -yhdistykset, 

Pohjola-Nordenin Uudenmaan piiri, Nifin, 

pohjoismaiset suurlähetystöt Helsingissä 

sekä pohjoismaiset ystävyysseurat. 

Ohjelmassa on toimintaa niin sisällä kuin 

ulkonakin; rekiajelua sekä ratsastusta, teatteria, 

kokkausta, kasvomaalausta, sadunkerrontaa, 

näyttelyitä sekä tietysti herkkuja eri 

puolilta Pohjolaa.

1808–1809 Teemakolumni /Temakolumn 1/2009 

Anders Ljunggren 

Minister/ministeri 

Sveriges ambassad/Ruotsin suurlähetystö 

Helsingfors/Helsinki 

Avoimet ovet 

HORACE ENGDAHL, Ruotsin Akatemian pysyvä sihteeri, totesi tärkeän 

asian Merkkivuoden 1809 virallisissa avajaisissa alueella, joka 

oli aikoinaan yhteisen valtakunnan länsiosa. 

– Mitään Ruotsia ei ollut olemassa ennen yhtymistä Suomeen, mitään 

Suomea ei ollut olemassa ennen yhtymistä Ruotsiin. Valtakunnanmuodostus 

ja valtion rakennustyö tapahtuivat yhdessä. 

Juuri näin on asia. Mutta luemme niin mielellämme historiaa taaksepäin. 

On aivan liian helppoa seurata ajatuksenjuoksua, jota leimaa 

varttuminen kansanvaltaisissa maissa ja kehittyneissä hyvinvointivaltioissa 

tarkasteltaessa kuningaskeskeisiä valtoja. 

VASTAANOTAN VÄLILLÄ VIERAITA Ruotsin suurlähetystössä 

Kauppatorin laidalla Helsingissä. Olemme silloin maan sellaisessa 

osassa, joka oli vuosisatojen ajan huomattavan paljon keskeisempi yhteisessä 

valtakunnassa kuin oma kotiseutuni Smoolannin ylängöllä. 

Sanotaan, että Suomi suurruhtinaskunnan aikana säilytti Ruotsin 

ajan lait ja yhteiskuntarakenteen – asia, jolla on merkityksensä tämän 

päivän yhteiskuntajärjestystä ajatellen. Uskon että ”Ruotsin aika” 

-käsitteen käyttö usein vie ajatukset harhaan. Ainakin Ruotsissa, 

mutta mahdollisesti myös Suomessa, moni kytkee käsitteen ”Ruotsin” 

Ruotsiin maana sekä ruotsin kieleen. 

Mutta kyseessä olivat yhteisen valtakunnan lait ja yhteiskuntarakenne, 

joita säilytettiin Haminan rauhan jälkeen muodostetussa Suomessa. 

Kyse ei ollut valtakunnan länsiosasta tulleesta tuontitavarasta. 

Suomalaisten vaikutus vuotta 1809 edeltävinä vuosisatoina luotuun 

yhteiskuntajärjestykseen oli suurempi kuin sen Smoolanti-nimisen 

provinssin vaikutus, josta minä olen kotoisin. 

SUOMEN YSTÄVÄ STIG RAMEL vertasi kerran Ruotsin ja Suomen 

historiaa kerrostaloon, jossa yhdeksäs kerrostasanne lukuisten 

henkilöiden toimesta nyt on valmistunut. Ensimmäiset kuusi, tai pikemminkin 

kuusi ja puoli kerrosta, joista jokainen vastaa vuosisataa, 

ovat yhteisiä. Kaksi seuraavaa kerrosta, joita on rakennettu vuoden 

1809 jälkeen rakentuvat alemmille kerroksille, ne sijaitsevat vierekkäin 

ja niiden välillä on paljon yhteyksiä. 

Ovet Ruotsin ja Suomen välillä ovat auki. Me päätämme nyt itse 

sen, kuinka tiheät yhteydet meillä tulee olla tulevaisuudessa sekä siitä, 

mitä voimme ja haluamme tehdä yhdessä. Kukaan ulkopuolinen 

ei rajoita sitä, mitä voimme tehdä. Molemminpuolinen halumme ratkaisee. 

Tässä haasteemme ja tulevaisuuden toiveemme. 

Öppna dörrar 

HORACE ENGDAHL, ständig sekreterare i Svenska Akademien, gjorde 

ett viktigt uttalande när officiella aktiviteter under Märkesåret 

1809 inleddes i vad som en gång var den västra riksdelen i ett gemensamt 

rike: 

”Det fanns inget Sverige före föreningen med Finland, det fanns 

inget Finland före föreningen med Sverige. Riksbildningen och uppbyggandet 

av en stat skedde gemensamt.” 

Precis så är det. Men vi läser så gärna historien baklänges. Det är 

allt för lätt att tillämpa tankemönster präglade av uppväxt i demokratier 

och utvecklade välfärdsstater på välden med kungar som centralpersoner. 

JAG TAR IBLAND EMOT GÄSTER i Sveriges ambassad vid Salutorget 

i Helsingfors. Vi är då i en landsdel som under århundraden varit 

väsentligt mera central i det gemensamma riket än vad som gäller 

för min hembygd på Smålands högland. 

Det sägs att Finland under storfurstendömets tid, och med betydelse 

för samhällsordningen än idag, behöll lag och samhällsstrukturer 

från ”den svenska tiden”. Jag tror att användningen av begreppet 

”svenska tiden” inte sällan leder tanken fel. I varje fall i Sverige, 

men kanske också bland många i Finland, knyts begreppet ”svensk” 

till Sverige (landet) och svenska språket. 

Med det var det gemensamma rikets lagar och samhällsstrukturer 

som behölls i det Finland som formades efter freden i Fredrikshamn. 

Det rörde sig inte alls om något importgods från västra riksdelen. Jämfört 

med den småländska provins som jag kommer ifrån var finländarnas 

bidrag till den samhällsordning som skapats under århundradena 

fram till 1809 större. 

FINLANDSVÄNNEN STIG RAMEL skildrade en gång Sveriges och 

Finlands historia som ett höghus vars nionde våningsplan nu färdigställs 

genom många människors insatser. De sex, eller snarare sex 

och ett halvt, första våningsplanen, som vart och ett motsvarar ett sekel, 

är gemensamma. De två våningsplan som tillkommit efter 1809 

bygger vidare på de sex underliggande, de ligger sida vid sida och där 

finns många förbindelser. 

Dörrarna mellan Sverige och Finland står öppna. Vi avgör nu hur 

täta förbindelserna ska vara i framtiden och vad vi kan och vill göra 

tillsammans. Ingen utomstående sätter gräns för vad som kan göras. 

Vår ömsesidiga vilja avgör. Häri ligger vår utmaning och vårt hopp 

inför framtiden. 

10

YLI 70 000 JÄSENTÄ POHJOISMAISSA – TULE MUKAAN! 

o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN JÄSENEKSI. 

Maksan 14 euron suuruisen jäsenmaksun vuosittain. Jäsenenä saan 

Pohjola-Nordenin jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin 

ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden. 

o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN PERHEJÄSENEKSI, 

sillä taloudessani on Pohjola-Nordenin jäsen. Maksan jäsenmaksua 

vuosittain 6 euroa. Saan perhejäsenenä Pohjola-Nordenin 

jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin. 

o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITON JÄSENEKSI. 

Jäsenenä saan Pohjola-Nordenin ja Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton 

jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin sekä neljä kertaa vuodessa 

ilmestyvän jäsenlehden. Lisätietoa www.pnn.fi. 

Effective 

Business Reach 

with 

Nordicum Magazine 

Nimi 

__________________________________________________________________ 

Osoite 

____________________________________________________________________ 

Postinumero ja -toimipaikka 

____________________________________________________________________ 

Sähköposti 

____________________________________________________________________ 

Syntymävuosi 

____________________________________________________________________ 

Minua kiinnostaa Pohjola-Nordenin 

o kulttuuritoiminta 

o koulutoiminta 

o elinkeinoelämän toiminta 

o matkat 

o Nuorisoliitto ja/tai Nordjobb 

o muu, mikä? ____________________________________________________ 

o Osoitteeni on muuttunut, entinen osoite: 

___________________________________________________________________ 

____________________________________________________________________ 

Introducing: 

Otaniemi NANO 

NORDICUM.com 

NORDICUM 

NORDICUM4-5 scandinavian business magazine 

• 2008 

Baltic Princess 

LAUNCHED 

NORDICUM.com 

DKK 42,00 

EUR 6,60 

NOK 47,00 

SEK 49,00 

DKK 42,00 

EUR 6,60 

NOK 47,00 

SEK 49,00 

Cruise & 

Shipping 

SPECIAL REPORT 

Energy & 

Environmental 

Nano & 

Biotechnology 

Wonderwall 

The Age of 

Oasis is here 

SPECIAL REPORTS 

Technopolis 

Ventures: 

Conquering 

Square One 

Fazer’s Karsten Slotte: 

Blue is Back 

Outokumpu Boosting 

Energy Efficiency 

Yhteystietoja käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin omaan 

tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille. 

Päiväys ja allekirjoitus _______________________________________________ 

ÖVER 70 000 MEDLEMMAR I NORDEN – KOM MED! 

o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN, 

genom att årligen betala en medlemsavgift på 14 euro. 

Som medlem får jag ett medlemskort som berättigar till 

Pohjola-Nordens medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år. 

o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN SOM 

FAMILJEMEDLEM, eftersom det redan finns en medlem i min familj. 

Den årliga medlemsavgiften är 6 euro. Som familjemedlem får jag 

ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens medlemsförmåner. 

o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDENS 

UNGDOMSFÖRBUND. Som medlem får jag ett medlemskort som 

berättigar till Pohjola-Nordens och Pohjola-Nordens Ungdomsförbunds 

medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år. Mer information www.pnu.fi. 

Namn 

___________________________________________________________________ 

Adress 

____________________________________________________________________ 

Postnummer och -anstalt 

____________________________________________________________________ 

E-post 

____________________________________________________________________ 

Födelseår 

____________________________________________________________________ 

Jag är intresserad av Pohjola-Nordens 

o kulturaktiviteter 

o skolverksamhet 

o verksamhet inom näringslivet 

o resor 

o Ungdomsförbundet och/eller Nordjobb 

o annat, vad? ____________________________________________________ 

& 

o Mina adressuppgifter har ändrats, gamla adressen: 

____________________________________________________________________ 

____________________________________________________________________ 

Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens 

interna information och ges inte ut till utomstående. 

Datum och underskrift _______________________________________________ 

LEIKKAA IRTI JA POSTITA, OSOITETIEDOT VASTAKKAISELLA PUOLELLA 11

Taita ja niittaa tästä 

Föreningar NORDEN Yhdistykset 

Pohjola-Norden 

maksaa 

postimaksun 


betalar portot 


Vastauslähetys 

Sopimus 5005877 

00003 Helsinki 

Foreningene Nordens Forbund 

Norra Vallgatan 16, 2 tr., SE-211 25 Malmö 

puh./tfn +46 (0)40 238 610 

faksi/fax +46 (0)40 238 410 

fnf@norden.se, www.fhf.se 

Föreningen Norden, Sverige 

Box 12707, SE-112 94 Stockholm 

puh./tfn +46 8 5061 1300 

faksi/fax +46 8 5061 1320 

foreningen@norden.se, www.norden.se 

Foreningen Norden, Danmark 

Malmøgade 3, DK-2100 København Ø 

puh./tfn +45 3542 6325 

faksi/fax +45 3542 8088 

landskontoret@foreningen-norden.dk 

www.foreningen-norden.dk 

Foreningen Norden, Norge 

Abbediengen hovedgård 

Harbitzalléen 24, NO-0275 Oslo 

puh./tfn +47 22 516 760 

faksi/fax +47 22 516 761 

foreningen@norden.no, www.norden.no 

Föreningen Norden på Åland 

Storagatan 9, AX-22100 Mariehamn 

puh./tfn & faksi/fax (018)172 79 

norden@aland.net, www.norden.ax 

Norrøna Felagid i Føroyum 

J. Paturssonargøta 24, FO-100 Tórshavn 

puh./tfn +298 315 319 

faksi/fax +298 315 727, hogni@kringvarp.fo 

Norræna Felagid, Island 

Odinsgata 7, IS-101 Reykjavik 

puh./tfn +354 551 0165 

faksi/fax +354 562 8296 

norden@norden.is, www.norden.is 

Föreningen Norden på Grønland 

N.A.P.A, Skibshavnsvej 21, 

Postboks 770, GL-3900 Nuuk 

Eesti Põhjala Ühing 

Lai 29,EE-10133 Tallinn 

puh./tfn +372 627 3100 

faksi/fax +372 627 3110 

info@norden.ee, www.norden.ee/norden 

Biedriba Norden Latvija 

BOX 217, LV-1024 Riga 

puh./tfn.+371 7529409 

pj./ordf: elsberga@hotmail.com 

12 

& 

Föreningen Norden i Litauen 

Isganytojo 4, LT-2001 Vilnius 

puh./tfn: +370 222 021

Två vägar till ny trygghet 

Det är verkligen ett märkesår i år. För 200 

år sedan tvingades Sverige inse att landet en 

gång för alla mist sin ställning som regional 

stormakt. 

Men förändringen var ännu större för den 

forna östra rikshalvan. Finland och Sverige 

hade varit som siamesiska tvillingar, som 

Svenska Akademiens ständige sekreterare 

Horace Engdahl sade i sitt tal i Sveriges Riksdag 

när det svenska märkesåret inleddes. 

Tvillingarna skildes åt i två parallella steg. 

Det första i mars 1809 då Finland vid lantdagen 

i Borgå av kejsar Alexander hade ”upphöjts 

bland nationernas antal”. Landet blev 

ett eget storfurstendöme, med betydande 

självstyre. 

Samtidigt avskaffades enväldet i Sverige, 

då kung Gustaf IV Adolf avsattes. 

Andra steget togs ett par, tre år senare. Den 

gamle gustavianen Gustaf Mauritz Armfeldt 

lyckades med konststycket att få tsaren att 

återupprätta Finlands gräns från före 1721. 

Och att ärenden rörande Finland skulle tas 

upp direkt med tsaren, utan att blandas in i 

den ryska förvaltningsdjungeln. 

I det nu krympta Sverige etablerade tronföljaren 

Karl Johan, marskalk Bernadotte, 

1812 års fredspolitik med Ryssland. Fördraget 

gjorde slut på de ständiga krigen. 

Sverige undslapp en katastrof, Polens delning 

var ju bara något årtionde gammal, erinrade 

Horace Engdahl om i sitt tal. Finland 

fick ett oväntat självstyre. 

Våra historier har löpt väldigt olika sedan 

dess. Neutral avskildhet mot kamp för överlevnad. 

När de svenska historiedagarna hålls i Vasa 

nu i september och samtidigt nordiska forskardagar 

i Umeå sker det mot bakgrund av 

kriget 1808–1809. Det var ju i Österbotten 

och Västerbotten som de stora slagen stod. 

Men nu kan blicken riktas framåt. 

Vi har båda måst skapa förtroende i omvärlden 

för att kunna skapa dagens trygghet. 

Nu gäller det att sprida erfarenheten utåt av 

att bygga förtroende och fred. 

Kaksi tietä uuteen turvallisuuteen 

Tämä vuosi on todellakin merkkivuosi. Kaksisataa 

vuotta sitten Ruotsi pakotettiin ymmärtämään, 

että maa oli kerta kaikkiaan menettänyt 

asemansa suurvaltana. 

Muutos oli kuitenkin vielä suurempi valtakunnan 

itäiselle osalle. Suomi ja Ruotsi olivat 

olleet kuin siamilaiset kaksoset, kuten Ruotsin 

Akatemian pysyvä sihteeri Horace Engdahl 

totesi puheessaan Ruotsin eduskunnassa 

juhlavuoden alkajaisiksi. 

Kaksoset erotettiin toisistaan kahdella samansuuntaisella 

askeleella. Ensimmäinen 

otettiin maaliskuussa 1809 Porvoon maapäivillä, 

kun keisari Aleksanteri kohotti Suomen 

”kansakunnaksi kansakuntien joukkoon”. 

Maasta tuli suurruhtinaskunta, jolla 

oli merkittävä itsehallinto. 

Samalla yksinvaltius Ruotsissa purkautui, 

kun Kustaa IV Aadolf syrjäytettiin. 

Toinen askel otettiin pari kolme vuotta 

myöhemmin. Vanha kustavilainen Gustaf 

Mauritz Armfeldt onnistui taidonnäytteessä, 

jolla tsaari palautti Suomen rajan ennen 

vuotta 1721 vallinneeseen tilanteeseen. Hän 

sai läpi esityksen, että Suomea koskevat asiat 

käsiteltiin suoraan tsaarin kanssa ilman, 

että ne piti kierrättää venäläisen hallintoviidakon 

kautta. 

Kutistuneen Ruotsin hallitsija Kaarle Juhana, 

marsalkka Bernadotte, aloitti Venäjän 

kanssa rauhanpolitiikan, joka teki lopun alituisista 

sodista. 

Ruotsi vältti katastrofin, Puolan jako oli 

vain muutaman vuosikymmenen takainen, 

Horace Engdahl muistutti puheessaan. Suomi 

sai odottamattoman itsehallinnon. 

Historiamme ovat sen jälkeen poikenneet 

toisistaan melkoisesti. Puolueeton eristyneisyys 

ja eloonjäämiskamppailu toistensa vastapuolina. 

Ruotsin historiapäivät Vaasassa syyskuussa 

ja pohjoismaiset tutkijapäivät Uumajassa 

järjestetään vuoden 1808–09 sodan merkeissä. 

Suurimmat taisteluthan käytiin juuri 

Pohjanmaalla ja Västerbottenissa. Nyt katseet 

voidaan kuitenkin luoda eteenpäin. 

Molempien maiden on täytynyt rakentaa 

luottamusta ympäröivään maailmaan, jotta 

nykyinen turvallisuus on saatu luotua. Nyt 

meidän on tärkeätä levittää kokemuksiamme 

luottamuksen ja rauhan rakentamisesta. 

HÄR ÄR 

TÄÄLLÄ 

Olof Kleberg 

Frilansjournalist 

Vapaa toimittaja 

STOCKHOLM 

Johannes Jansson/norden.org 

13

1700-luvun saksalaistyyliset rakennukset reunustavat Vanhan kaupungin Kornhamnin toria. 

Kornhamnstorg i Gamla stan med 1700-talsbyggnader i tysk stil. 

Tukholman arkkitehtuuria 

keskiajalta 2000-luvulle 

Tukholma on kasvanut kallioisista saarista 

erääksi maailman kauneimmista kaupungeista. 

14

Kuja Vanhassa kaupungissa. 

En gränd i Gamla stan. 

1700-luvun rakennuksia, 

Mäster Mikaels Gata, Söder. 

1700-talsbebyggelse på 

Mäster Mikaels Gata på Söder. 

Kuusituhatta vuotta sitten Mälaren-järvi oli 

syvä lahti Itämeressä. Nykyisen Tukholman 

paikka oli suurin piirtein samannäköinen 

kuin Kökaria ympäröivä karikkoinen Ahvenanmaan 

saaristo. Tukholman vanhimmat 

kivikauden aikaiset asuinpaikat ovat peräisin 

tuolta ajalta. 

Viikinkien aikana rakennettiin pääkaupunki 

Birka eräälle Mälarin saarelle ja hiukan 

myöhemmin Sigtunan kaupunki erääseen 

Mälarin lahteen. 

Kivikauden jälkeen maa kohosi puolisen 

metriä sadassa vuodessa, ja 1100-luvulla kulkuväylä 

Mälariin kapeni jatkuvasti. Keskellä 

väylää oli saari, jota alettiin kutsua Stockholmiksi. 

Saaren kummallakin puolella oli kapeat 

vesivirrat Mälarin ja Itämeren välissä. 

Karjalaisten merirosvojen hyökättyä Sigtunaan 

vuonna 1187 Birger Jaarli rakennutti 

linnan Stockholmin saarelle rajoittamaan 

pääsyä Mälarille. Linnan ympärille kehittyi 

vähitellen yhdyskunta, joka sai vuonna 1252 

kaupunkioikeudet,ja sen nimeksi tuli Stockholm, 

Tukholma. 

Tärkeä 

kauppakeskus 

Hansakaudella Tukholmaan muutti paljon 

saksalaisia kauppamiehiä. Kaupungin asukasluku 

kasvoi ja siitä tuli Keski-Ruotsista 

15

Arkitektur i Stockholm 

från medeltid till 2000-tal 

För sextusen år sedan var sjön Mälaren en djup vik 

av Östersjön, och den plats där Stockholm nu ligger såg ut 

ungefär som den åländska skärgården kring Kökar, 

med sina kobbar och skär. Från denna tid finns Stockholms 

äldsta lämningar av stenåldersboplatser. 

Under Vikingatiden byggdes huvudstaden 

Birka på en ö i Mälaren och något senare staden 

Sigtuna vid en av Mälarens vikar. 

Efter istiden höjdes landet med ungefär en 

halv meter vart hundrade år och under 1100- 

talet blev inloppet till Mälaren allt trängre. 

Mitt i inloppet fanns en ö som vi kan kalla 

för Stockholmen. På norra och södra sidan 

av denna holme rann smala vattenströmmar 

mellan Mälaren och Östersjön. 

Efter att karelska pirater härjat i Sigtuna år 

1187, låt Birger Jarl bygga en borg på Stockholmen 

som ett lås för Mälaren. Kring borgen 

byggdes småningom ett samhälle upp, 

och 1252 fick det stadsrättigheter under namnet 

Stockholm. 

Stockholm kallas 

också Staden på 

vattnet, Mälarens 

drottning eller Nordens 

Venedig. 

Tukholman lempinimiä 

ovat kaupunki 

vetten päällä, Mälarin 

kuningatar ja 

Pohjolan Venetsia. 

Viktig omlastningsplats 

för handelsvaror 

Under hansatiden flyttade många tyska handelsmän 

till Stockholm och staden växte i invånarantal 

och blev en viktig omlastningsplats 

för varor till och från Mellansverige. 

Arkitekturen påverkades av de tyska invånarna 

och Stockholm liknade nu många andra 

hansastäder, såsom Lübeck, Visby, Tallinn 

och Riga. 

Stadsbebyggelsen var under många hundra 

år begränsad till Stadsholmen, som i dag 

kallas Gamla stan. Norr och söder om Stadsholmen, 

på Norrmalm och Södermalm, fanns 

bara lantlig bebyggelse med åkrar, ängar och 

betande boskap. 

I slutet av 1500-talet hade Stockholm 

kring 9 000 innevånare. 7 000 av dem bodde 

på Stadsholmen. Under 1600-talet växte invånarantalet 

till 50 000 och Norrmalm började 

byggas ut, medan Södermalm fortfarande 

var landsbygd. Under 1800-talet med 200 

000 invånare i Stockholm började också Södermalm 

att få stadskaraktär. 

De flesta som bodde på Söder tillhörde 

den fattiga arbetarklassen. De som hade det 

bättre ekonomiskt ställt bosatte sig helst på 

Norrmalm eller Östermalm. 

Under 1900-talet växte arkitekturens årsringar 

ut från stadens centrum med allt modernare 

bebyggelse. Under mitten av 1900-talet 

började också saneringen av innerstaden, 

då många av de gamla byggnaderna ersattes 

lähtevien ja sinne tulevien tuotteiden tärkeä 

kuljetuspaikka. Saksalaisten vaikutus tuntui 

arkkitehtuurissa ja Tukholma alkoi muistuttaa 

useita muita hansakaupunkeja kuten Lyypekkiä, 

Visbytä, Tallinnaa ja Riikaa. 

Asutus oli usean vuosisadan ajan rajoittunut 

Kaupunkisaarelle, jota nykyisin kutsutaan 

Vanhaksi kaupungiksi. Kaupunkisaaren 

pohjois- ja eteläpuolella, Norrmalmissa 

ja Södermalmissa, oli vain maaseutuasutusta, 

peltoja, niittyjä ja karjaa. 

1500-luvun lopulla Tukholmassa oli noin 

9 000 asukasta, joista 7 000 asui Kaupunkisaarella. 

1600-luvulla asukasmäärä oli 50 000, 

ja kaupunkiasutus alkoi levitä myös Norrmalmiin. 

1800-luvulla Tukholmassa oli asukkaita 

200 000, ja myös Södermalm alkoi kaupungistua. 

Eteläpuolen asukkaat olivat lähinnä 

köyhiä työläisiä. Varakkaampi väestö asettui 

mieluummin Norrmalmin tai Östermalmin 

alueille. 

1900-luvulla arkkitehtuurin vuosirenkaat 

levisivät kaupungin keskustasta ja rakennuskanta 

nykyaikaistui. 1900-luvun puolivälissä 

käynnistyi kaupungin sisäosien saneeraus, ja 

vanhojen rakennusten tilalle tuli uudempaa 

rakennuskantaa. 

1950- ja 1960-lukujen nousukauden aikana 

kävi niin kuin monissa muissakin kaupungeissa: 

kaivinkoneet ruoppasivat ja kaupungin 

keskustaan pystytettiin pilvenpiirtäjiä, 

liikekeskuksia ja pysäköintitaloja. Vanhan 

köyhyyden jälkiä yritettiin hävittää ja hyvinvointikaupunkia 

rakentaa joskus kenties liiankin 

innokkaasti. Onneksi Vanhan kaupungin 

hävittäminen jäi pelkäksi suunnitelmaksi. 

Nykyään Tukholmassa on vielä jälkiä vanhasta 

asutuksesta, kuten punaiset puutalot 

kaupungin keskeisissä osissa. Samalla nykyaikainen 

rakennustyyli on levinnyt, ja uusia 

16

Några böcker om Stockholm 

Tukholma-aiheisia kirjoja 

Stockholm av Helena Friman och Göran Söderström 

(Wahlström & Widstrands förlag) 

Stadens historia i kartor och bilder 

Dokument Stockholm av Erik G Svensson, Roger Turesson 

och Jeppe Wikström (Bokförlaget Max Ström) 

Ett digert verk med tusen bilder av Stockholms byggnader 

av modernare. 

Under 1950- och 60-talens optimistiska 

tillväxt gick man, som i många andra städer, 

hårt fram med grävskoporna för att omvandla 

innerstaden till en modern stad med skyskrapor, 

affärscentrum och parkeringshus. 

Ibland gick man kanske lite för långt i sin 

iver att utplåna spåren av den gamla fattigdomen 

och skapa en ny välfärdsstad. Som tur 

var lyckades man stoppa planerna på att riva 

hela Gamla stan och bygga nytt. 

I dag har Stockholm kvar mycket av sin 

gamla byggnadskaraktär med medeltidshus 

och en del lantliga röda trähus i de centrala 

delarna. Samtidigt har modern byggnadsstil 

brett ut sig och det kommer ständigt nya arkitektoniska 

idéer på både gott och ont, precis 

som det ska vara i en storstad, där både 

historien och framtiden är levande. 

Stockholm började byggas på en holme 

där Mälaren möter havet. Staden växte på 

urberget och de skogsklädda åsarna runt 

omkring till en av världens vackraste städer. 

Välkommen till staden på vattnet, Mälarens 

drottning, Nordens Venedig! 

Staden av Jeppe Wikström (DN förlaget) 

En fin bok med vackra stockholmsbilder 

Mina drömmars stad, Barn av sin stad, Minns du den stad, 

I en förvandlad stad, Stad i världen av Per Anders Fogelström 

En skönlitterär bokserie som berättar om Stockholm och några 

av dess invånare under tiden 1860-1968 

Text och foto: L-G Nilsson/Skylight 

arkkitehtonisia ideoita, sekä hyviä että huonoja, 

syntyy jatkuvasti. Näin pitää ollakin. 

Suurkaupungissa elävät historia ja tulevaisuus 

rinnakkain. 

Tukholma syntyi saarelle, paikkaan, jossa 

Mälaren ja Itämeri kohtaavat. Se kasvoi peruskalliolle 

ja ympäröiville metsien peittämille 

harjuille yhdeksi maailman kauneimmista 

kaupungeista, jonka lempinimiä ovat 

kaupunki vetten päällä, Mälarin kuningatar 

ja Pohjolan Venetsia. 

Teksti ja kuvat: L-G Nilsson/Skylight 

1950-talsbebyggelse på Gärdet (som förr kallades Ladugårdsgärdet) i nordöstra Stockholm. 

1950-luvun rakennuksia Gärdetissä (entinen Ladugårdsgärdet) Tukholman koillisosassa. 

17

Työnantaja, 

tarvitsetko 

kesätyöntekijöitä? 

Kesätyöohjelma Nordjobb on ilmainen 

ja vaivaton rekrytointikanava. Ohjelman 

tavoitteena on antaa työnantajille mahdollisuus 

palkata nuoria pohjoismaisia 

kesätyöntekijöitä. Vuodesta 1986 toiminut 

Nordjobb on tähän mennessä välittänyt 

lähes 20 000 työpaikkaa ympäri 

Pohjolaa. 

Kesätyöntekijät voivat toimia tärkeänä lisäresurssina 

työnantajalle. Nordjobb on tästä 

hyvä esimerkki. Ohjelmaan hakevat 18- 

28-vuotiaat pohjoismaalaiset nuoret ovat 

motivoituneita, innokkaita ja kielitaitoisia. 

Projektilla on Suomessa useita monivuotisia 

työnantajia. Rekrytointiprosessi on vaivaton: 

· Työnantaja voi ilmoittaa työpaikan 

verkkosivun www.nordjobb.net kautta 

· Nordjobb etsii sopivia ehdokkaita 

· Työnantajaa valitsee haluamansa 

kesätyöntekijän 

Nordjobb järjestää työntekijälle verokortin, 

asunnon ja vapaa-ajan ohjelmaa. 

Arbetsgivare, 

behöver du 

sommararbetare? 

Sommarjobbsprogrammet Nordjobb är 

en gratis och enkel rekryteringskanal. 

Målet med programmet är ge arbetsgivare 

möjligheten att anställa nordiska 

sommararbetare. Nordjobb har sedan 

starten år 1986 förmedlat nästan 20 000 

arbetsplatser runtom i Norden. 

Sommararbetarna kan utgöra en viktig 

tilläggsresurs för arbetsgivaren. Detta 

är Nordjobb ett gott exempel på. De nordiska 

ungdomar i åldern 18-28 år som 

söker Nordjobb är motiverade, ivriga och 

språkkunniga. Projektet har i Finland flertalet 

mångåriga arbetsgivare. Rekryteringsprocessen 

är enkel: 

· Arbetsgivaren anmäler arbetsplatsen via 

webbplatsen www.nordjobb.net 

· Nordjobb söker fram lämpliga kandidater 

· Arbetsgivaren besluter vem som anställs 

Nordjobb ordnar skattekort, bostad och 

fritidsprogram för arbetstagaren. 

Oletko kiinnostunut? Ota yhteyttä! 

Intresserad? Kontakta oss! 

finland@nordjobb.net 

(09) 4542 0824, 044 333 8965 

www.nordjobb.net 

Ohjelmaa rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto sekä opetusministeriö ja sitä hallinnoi Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto. 

Nordjobb fi nansieras av Nordiska ministerrådet samt undervisningsministeriet och administreras av Pohjola-Nordens Ungdomsförbund. 

18

Vårt daglige brød 

“Vårt dagliga bröd gif oss i dag”, heter det i 

Herrens Bønn. Dette tar vi nordmenn bokstavlig 

– hver eneste dag. Folkeslagene i Norden 

er like i mangt og meget, men når det 

gjelder matvaner finnes klare ulikheter. Og 

vi i Norge er store brødetere, i langt større 

grad enn øvrige nordboere. 

Gjennomsnittsnordmannen – tannløse 

babyer og oldinger statistisk inkludert – fortærer 

henimot to kilo brød og andre kornprodukter 

i uken, og konsumet har faktisk 

øket de seneste par decennier. Skjønt tilbudet 

av nye og ofte eksotiske matretter øker, holder 

brødet stand også blant ungdom. Stort 

sett spiser den oppvoksende slekt nøyaktig 

som sine foreldre. 

I Norge er det ikke vanlig med varm mat 

til lunsj - bortsett fra i møter med forretningsforbindelser 

eller på konferanser. Større 

virksomheter har egne kantiner, men ofte 

bare med brød og salat - sjelden med et 

utvalg varmretter. Ordninger med lunsjkuponger 

og denslags eksisterer ikke i Norge. 

Mat betraktes som arbeidstagerens eller studentens 

egen sak å sørge for. Til daglig består 

80 prosent av norske lunsjer av brødskiver, 

gjerne fra en hjemmesmurt matpakke. 

Jokapäiväinen leipämme 

Dette forrvirrer ofte nordiske besøkende. 

Tidlig på 1980-tallet rapporterte en venstreradikal 

svensk radiokorrespondent i Oslo om 

hvordan den konservative norske regjering 

på tross av oljerikdommen pinte og plaget 

vanlig folk. Hun var oppbragt over at barna 

hennes ikke fikk varm mat i barnehagen, 

og øynet vel et politisk poeng. Daværende 

statsminister Kåre Willoch følte seg forurettet, 

og gav til beste en dose voksenopplæring 

om norske matvaner. Han ville ikke at kollegene 

Olof Palme og Kalevi Sorsa skulle tro 

at han var en slem politiker. Selv spiste han 

alltid brød til lunsj, hvis det var mulig. I parlaments- 

og regjeringskantinene kjøpte han 

bare kaffe og melk - og tok fram matpakken 

han hadde med hjemmefra. 

Nordmenn flest spiser brød tre ganger om 

dagen, til frokost, aftens - og til lunsj, som 

nevnt. Og det er faktisk to prosent som pleier 

å spise brød til middag også - og som altså ikke 

har noen varme måltider i det hele tatt. 

Brødmatens helt dominerende rolle i 

norsk kosthold går åtti-nitti år tilbake i tid. 

I tiden etter første verdenskrig forsvant den 

gamle grøt- og velling-tradisjonen, og ble erstattet 

av smørbrød. Om dette store konsum 

av karbohydrater er gunstig, tviler kostholdsekspertene 

på – men tre av fire nordmenn 

tar avstand fra tvilerne. Nesten halvparten av 

oss er ikke engang enig i at brød er fetende. 

Spredte politiske forsøk på å innføre varm 

lunsj i skoler og barnehager, blir i opinionen 

gjerne avfeid som uinteressante. 

For vi nordmenn er faste i troen på at det 

daglige brød er sunt, i alle fall hvis brødet 

er grovt. Og det er det, i økende grad. Sånn 

sett skjer det likevel en endring i nordmenns 

matvaner. 

HÄR ÄR 

TÄÄLLÄ 

OSLO 

Mikael Risedal/norden.org 

”Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme”, 

sanotaan Isä meidän -rukouksessa. Me 

norjalaiset otamme tämän kirjaimellisesti – 

joka ainoa päivä. Pohjolan kansat ovat monessa 

suhteessa samanlaisia, mutta ruokailutottumuksissa 

löytyy suuria eroja. Norjalaiset 

ovat suuria leivänsyöjiä, leipää kuluu paljon 

enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. 

Keskivertonorjalainen – hampaattomat 

lapset ja vanhukset sisältyvät tilastoihin – 

kuluttaa melkein kaksi kiloa leipää ja muita 

viljatuotteita viikossa, ja kulutus on vain lisääntynyt 

parin viimeisen vuosikymmenen 

aikana. Vaikka uusien ja usein eksoottisten 

ruokalajien tarjonta lisääntyy, leipä pitää pintansa 

myös nuorison keskuudessa. Kasvava 

polvi syö oikeastaan täsmälleen kuten vanhempansa. 

Lämmin lounas ei ole tavallinen ateria 

Norjassa – paitsi liikeneuvottelujen tai konferenssien 

yhteydessä. Suurilla yrityksillä on 

omat kanttiininsa, mutta tarjoilla on usein 

vain leipää ja salaattia – lämpimiä ruokia vain 

harvoin. Lounasseteleitä tai vastaavia järjestelyjä 

Norjassa ei tunneta. Ruokaa pidetään 

asiana, josta työntekijöiden ja opiskelijoiden 

on huolehdittava itse. 

Norjalaisten päivittäisistä lounaista 80 

Einar Aaraas 

Politisk redaktör 

Poliittinen toimittaja 

prosenttia koostuu leivistä, jotka useimmiten 

on koottu kotona. Tämä hämmentää 

usein pohjoismaisia vierailijoita. 1980-luvun 

alussa vasemmistoradikaali ruotsalaiskirjeenvaihtaja 

raportoi Oslosta, miten Norjan 

konservatiivinen hallitus piinaa ja kiusaa 

tavallista kansaa. Hän oli kiihtynyt siitä, 

etteivät hänen lapsensa saaneet lämmintä 

ruokaa päiväkodissa, ja oli näkevinään mahdollisen 

poliittisen pisteen. Tuolloinen pääministeri 

Kåre Willoch tunsi itsensä loukatuksi 

ja antoi oppitunnin norjalaisista ruokatottumuksista. 

Hän ei halunnut, että kollegat 

Olof Palme ja Kalevi Sorsa pitäisivät häntä 

ilkeänä poliitikkona. Itse hän söi aina leipää 

lounaaksi, mikäli se oli mahdollista. Eduskunnan 

ja hallituksen kanttiinista hän osti 

ainoastaan kahvia ja maitoa – ja kaivoi esiin 

kotoa tuomansa leipäpaketin. 

Useimmat norjalaiset syövät leipää kolme 

kertaa päivässä: aamiaiseksi, iltapalaksi 

ja lounaaksi, kuten jo tuli mainittua. Ja kaksi 

prosenttia syö leipää myös päivälliseksi, eli 

he eivät syö oikeastaan lainkaan lämmintä 

ruokaa. 

Leivän hallitseva rooli norjalaisten ravinnossa 

juontaa juurensa kahdeksan-yhdeksänkymmenen 

vuoden taakse. Ensimmäisen 

maailmansodan jälkeisenä aikana vanha 

puuro- ja velliperinne katosi ja korvautui 

voileivillä. Ravitsemusasiantuntijat epäilevät, 

ettei tällainen valtava hiilihydraattien saanti 

ole hyväksi, mutta kolme neljästä norjalaisesta 

ottaa etäisyyttä epäilijöihin. Melkein 

puolet meistä uskoo, ettei leipä lihota. Poliittiset 

yritykset saada lämmin lounas kouluihin 

ja päiväkoteihin hylätään mielipidemittauksissa. 

Me norjalaiset siis uskomme vahvasti jokapäiväisen 

leipämme terveellisyyteen, ainakin 

jos se on täysjyväleipää, ja niin se yhä 

useammin onkin. Tästä näkökulmasta norjalaisten 

ruokailutottumukset ovat sittenkin 

muuttumassa. 

19

Ei erikoisuuden tavoittelijoille, ihan vaan 

HEDELMÄISEN RAIKKAAN 

VEHNÄ LAGERIN YSTÄVILLE. 

UUTUUS! 

20 

UUSI MUKAVASTI SOLJUVA VEHNÄ LAGER TÄYDENSI 

NIKOLAIN LAGER-OLUIDEN VÄRISUORAN.

Ironiske krisevittigheder 

Hvorfor sidder ejendomsmæglere ikke længere 

og kigger ud gennem vinduet om formiddagen? 

Svar: For at de skal have noget at lave 

om eftermiddagen. Dette er en af de såkaldte 

krisevittigheder der nu fortælles i Island. Årsagen 

dertil er at hele vores samfund blev meget 

hårdt ramt nu i efteråret og det ser ud til at det 

ingen ende får. Og under katastrofale tilstande 

forsvarer man sig gerne ved hjælp af ironi 

og galgenhumor. 

Denne gang er det ejendomsmæglerne der 

er de udsatte, dem som blomstrede i opgangstiderne 

i Island, men nybyggerier skød da også 

op som paddehatte overalt i landet. Nu sidder 

ejendomsmæglerne med hænderne i skødet 

og mange af dem har tilbageleveret deres 

licenser og taget fat på noget andet hvis der så 

har været noget at give sig til. 

Indtil for nylig drømte mange unge om 

at opnå topstillinger/ i de islandske banker 

og man så dem ofte i fjernsynet nyvaskede i 

fint jakkesæt og stivede skjorter, med et betydningsfuldt 

udtryk. Nu er bankerne blevet 

overtaget af staten og mange af de tidligere 

ansatte er uden arbejde. Forretnigerne averterer 

som ingenting med jakkesæt til nedsat 

pris og en af krisevittighederne lyder som følgende: 

Hvordan definerer du optimisme i dag? 

Svar: En bankassistent som en søndag står og 

stryger fem skjorter. 

Ironisia kriisivitsejä 

Mikseivät kiinteistövälittäjät enää katso ulos 

ikkunasta aamupäivällä? Vastaus: Jotta heillä 

olisi jotain tekemistä iltapäivällä. Tämä on 

yksi niin sanotuista kriisivitseistä, joita nyt 

kerrotaan Islannissa. Syy tähän on viime vuoden 

loppupuolella yhteiskuntaamme ravistellut 

talouskriisi, eikä loppua ole näkyvissä. 

Ja katastrofien koittaessa ihminen varjelee itseään 

ironian ja hirtehishuumorin avulla. 

Tällä kertaa kohteena ovat kiinteistövälittäjät 

– he, jotka kukoistivat nousukauden aikana, 

mutta tuolloin uudisrakennuksia nousikin 

kaikkialle kuin sieniä sateella. Nyt välittäjät 

istuvat kädet puuskassa ja monet ovat 

luopuneet luvastaan ja ryhtyneet muihin töihin, 

mikäli sellaisia on ollut saatavilla. 

Aivan viime aikoihin asti moni nuori 

uneksi huippupaikoista Islannin pankeissa, 

ja heitä näkikin usein televisiossa puhtoisina 

hienoissa puvuissa ja tärkätyissä paidoissa 

tärkeä ilme kasvoillaan. Nyt pankit ovat 

valtion omistuksessa ja monet aikaisemmista 

työntekijöistä ilman töitä. Liikkeet ilmoittelevat 

alennetuista puvuista, ja eräs kriisivitseistä 

kuuluukin: Miten optimisti nykyään 

määritellään? Vastaus: Pankkivirkailija, joka 

Men bankdirektørerne som bærer den største 

del af skylden for det økonomiske fald får 

ikke mindst deres portion af ironien. Situationen 

i de nu nationaliserede banker bliver beskrevet 

som følgende: Man henvender sig til 

sin bankdirektør og fortæller at man ønsker 

at stifte en mindre virksomhed. Svaret bliver 

noget i den retning at man bare kan købe en 

stor virksomhed og så vente lidt. 

Ja, ærlig talt, i dag har vi usikre tider i Island. 

Virksomheder er blevet tvunget til nedskæringer 

og mange går ledige, mens andre 

har måttet gå betydeligt ned i løn. Der har været 

adskillige demonstrationer med voksende 

aktiv deltagelse. Mange forsøger dog at være 

stortalende og hentyder til hvor godt det gik 

både finnerne og svenskerne at redde sig ud 

af deres økonomiske kriser. 

Kravene om at søge medlemskab indenfor 

EU bliver stadig mere højrøstede mens landmændene 

og fiskerivirksomhederne sætter sig 

imod. Det virker som om hver anden islænding 

er blevet til økonom og har bestemte meninger 

om hvad slog fejl i vores finansverden 

og hvilke løsninger der muligvis findes. 

Center for mundtlig historie ved Islands 

Universitet der blev stiftet for to år siden 

forsøger nu så godt som muligt at få overblik 

over hvilke konsekvenser situationen har haft 

på den islandske folkesjæl. Lederen af projektet 

siger i et avisinterview at straks efter at vi 

blev ramt af krisen interviewede de dem der 

blev ramt og derved fik de en masse oplysinger 

samlet sammen. 

Denslags katastrofer kan fremkalde forandringer 

af sindstilstand og omgangsvaner hos 

individer så vel som samfundsgrupper. Til 

trods for tydelige symptomer på desperation 

mange steder, kan man stadig gøre nar ad den 

alvorlige situation, men det er da også en velkendt 

udvej til at overleve katastrofer, hvilke 

ikke er et nyt fænomen her i landet. 

HÄR ÄR 

TÄÄLLÄ 

Gudrún Egilsson 

Journalist 

Toimittaja 

silittää sunnuntaina viisi paitaa. 

Mutta myös pankinjohtajat, jotka kantavat 

suurimman syyn talouden syöksystä, saavat 

ainakin oman osuutensa ironiasta. Tilannetta 

nyt kansallistetuissa pankeissa kuvataan 

seuraavasti: Pankinjohtajalta anottaessa lainaa 

pienen yrityksen perustamista varten saa vastaukseksi 

toteamuksen, että ostaa voi vain suuria 

yrityksiä ja sitten vain täytyy odottaa. 

Vakavasti puhuen Islannissa on epävarmat 

ajat. Yritykset ovat joutuneet tekemään leikkauksia, 

jotkut ovat työttömiä, toiset ovat joutuneet 

suostumaan merkittäviin palkanalennuksiin. 

Useita mielenosoituksia on järjestetty, 

ja niihin osallistuvien määrä kasvaa jatkuvasti. 

Useat yrittävät kuitenkin olla myönteisiä 

ja muistelevat, kuinka hyvin Suomi ja Ruotsi 

selviytyivät omista talouskriiseistään. 

EU-jäsenyyden hakemista vaaditaan yhä 

kovaäänisemmin, mutta maanviljelijät ja kalateollisuus 

vastustavat. Vaikuttaa siltä kuin joka 

toisesta islantilaisesta olisi tullut ekonomi, 

jolla on vankka käsitys siitä, mikä meni vikaan 

rahoitusmaailmassa, ja mitä ratkaisuja ongelmiin 

on mahdollista löytää. 

Kaksi vuotta sitten perustettu Islannin yliopiston 

suullisen historian keskus yrittää nyt 

parhaansa mukaan saada käsityksen siitä, miten 

tilanne on vaikuttanut islantilaiseen kansanluonteeseen. 

Projektin johtaja kertoo lehtihaastattelussa, 

että he haastattelivat heti kriisin 

alettua niitä, joita romahdus pahiten koetteli 

ja saivat näin koottua paljon tietoa. Tämänkaltaiset 

katastrofit voivat aiheuttaa muutoksia 

mielentilassa ja seuraelämässä sekä yksityisillä 

ihmisillä että ryhmillä. 

Huolimatta selvistä masennuksen merkeistä 

vaikeasta tilanteesta voidaan yhä tehdä pilaa, 

mikä on hyväksi havaittu keino selvitä katastrofeista, 

jotka eivät todellakaan ole uusi ilmiö 

maassamme. 

REYKJAVIK 


21

Mat och politik 

Ruoka ja politiikka 

– Kerro minulle, mitä syöt, niin sanon, mitä 

poliittista puoluetta äänestät! 

Aikainen aprillipilako? Ei, toteamus on vakavasti 

tarkoitettu, vaikkakin hieman kaukaa 

haettu. Kaksi tanskalaistutkijaa, Marie Fugl 

ja Bent Laursen, ovat kartoittaneet tanskalaisäänestäjien 

ruokailutottumuksia ja ovat 

todenneet, että jos äänestää konservatiiveja, 

pitää äyriäisistä ja entrecotesta, Tanskan kansanpuolueen 

kannattajat valitsevat paistettua 

silavaa persiljakastikkeella, yhtenäisyyslistalaisille 

(äärimmäisenä vasemmalla) äänensä 

antavat kattavat pöytään papusalaattia, hummusta 

ja vihreää teetä. 

Eräs tutkijoiden tekemä johtopäätös on, 

että tanskalainen äänestäjä on irrationaalinen 

laumaeläin, joka ulvoo susien kanssa. Ystävät 

ovat pääasiassa samanmielisiä, heillä on 

samat arvot – he pitävät samanlaisesta ruoasta! 

– ja äänestävät samaa puoluetta. Toisin 

sanoen: Tanska on luokkayhteiskunta, vaikka 

luokat ovat muuttuneet melkoisesti vuosien 

varrella. 

Ja minä, joka valtio-opin opintojeni pohjalta 

olen vuosien ajan uskonut, että ihminen 

on rationaalinen ja pyrkii voiton maksimointiin 

poliittisen puolueen valinnassa. Mutta ei, 

paistettu silava ja vihreä tee ovat yhtä hyviä 

–Säg mig vad du äter och jag ska säga dig vilket 

politiskt parti du röstar på! 

Ett tidigt aprilskämt? Nej,det är allvarligt 

menat, om än något hårddraget. Två forskare 

här i Danmark, Marie Fugl och Bent Laursen, 

har kartlagt de danska väljarna och slår 

fast att om man röstar konservativt tycker 

man om skaldjur och entrecote, håller man 

på Dansk Folkeparti föredrar man stekt fläsk 

med persiljesås, lägger man sin röst på Enhedslisten 

(längst t v ) dukar man gärna fram 

bönsallad, humus och grönt te. 

En av de slutsatser som forskarna drar är 

att en dansk väljare är ett irrationellt flockdjur 

som tjuter med vargarna. Man umgås för 

det mesta med likasinnade, har samma värderingar 

– tycker om samma sorts mat! – och 

röstar på samma parti. Uttryckt på annat sätt: 

Danmark är ett klassamhälle, även om klasserna 

har ändrats en del genom tiderna. 

Och jag som genom åren fört med mig 

kunskapen från studierna i statskunskap att 

människan är rationell, strävar efter vinstmaximering 

i valet av politiska partier. Men 

nej, stekt fläsk och grönt te är lika goda indikatorer… 

Men, men, men. Gäller detta verkligen i 

dansk politik? Visserligen har den nuvarande 

borgerliga regeringen styrt landet sedan 

2001, men stabilt är väl inte ordet man väljer 

när det politiska systemet ska beskrivas. 

Inte mindre än sju nya partier har valts in i 

Folketinget de senaste åren. Senast det som 

först hette Ny Alliance, sedan Liberal Alliance 

(som för övrigt nu sparkat ut partiets grundare.) 

Senaste avknoppningen heter Borgerligt 

Centrum vars framtid verkligen döljs bakom 

stekoset från det danska köket. 

Den politiska matsedeln är alltså högst 

varierad och risken finns att det kommer 

stekt fläsk på bordet i stället för, ja vad? Smörrebröd? 

Som nordbor kan danskarna gardera sig 

med att duka upp ett smörgåsbord, sådana är 

vi ju vana vid i Höga Nord. Dessutom, nog 

tycks det ibland som om politiken, inte bara 

den danska, hämtats från just smörgåsbordet 

där både kalla och varm rätter blandas till något 

som alla kan finna en munsbit i. 

indikaattoreita... 

Mutta, mutta, mutta. Päteekö tämä todellakin 

Tanskan politiikassa? Nykyinen oikeistohallitus 

on tosin hallinnut Tanskaa vuodesta 

2001, mutta vakaa ei ehkä ole se sana, jolla 

poliittista järjestelmää kuvattaisiin. Folktingetiin 

on valittu jäseniä peräti seitsemästä 

uudesta puolueesta viime vuosien aikana. 

Viimeisimpänä tässä joukossa on ensin Uusi 

allianssi -nimisenä, ja sittemmin nimellä 

Liberaali allianssi tunnetuksi tullut puolue 

(joka sitä paitsi on antanut potkut perustajalleen). 

Uusin nuppuvaiheessa oleva puolue 

on Porvarillinen keskusta, jonka tulevaisuus 

on kätkössä tanskalaiskeittiöistä tupruavan 

paistokäryn takana. 

Poliittinen ruokalista on siis todella vaihteleva 

ja vaarana on, että pöytään tulee paistettua 

läskiä eikä, niin mitä? Smörrebrödiä? 

Pohjoismaalaisina tanskalaiset voivat varustautua 

kattamalla seisovan pöydän, sellaisiinhan 

me olemme täällä Pohjolassa tottuneet. 

Sitä paitsi, välillä kyllä tuntuu siltä, että 

politiikan ainekset – eikä pelkästään Tanskassa 

– on noudettu juuri seisovasta pöydästä, 

jossa kylmät ja lämpimät ruoat sekoittuvat 

joksikin, josta kaikki voivat löytää suupalan. 

HÄR ÄR 

TÄÄLLÄ 

Sture Näslund 

Frilansjournalist 

Vapaa toimittaja 

KÖPENHAMN 


23

Lofooteilla meri ei jäädy koskaan. 


Lofootteihin tutustumiseen kannattaa varata aikaa 

Lofooteilla matkailija voi nauttia ainutlaatuisesta 

luonnosta, historiasta ja meren herkuista. 

Monilla on jonkinlainen ennakkokäsitys Lofooteista. 

Me arvelimme, että siellä on ainutlaatuisen 

kaunis luonto, sataa lähes aina ja 

kaikki on järkyttävän kallista. 

Luonnosta siellä tosiaan sai nauttia melkein 

liikaakin. Sadetta tulee silloin tällöin, 

mutta ilma vaihtelee usein ja nopeasti. Jos 

Atlantin puoleisella reunalla sataa, voi Vestfjordenin 

suunnassa vain muutamien kilometrien 

päässä paistaa aurinko. 

Kuin helmet 

nauhassa 

Kaukana Atlantin valtameressä, samalla 

leveysasteella kuin Kaaresuvanto, ovat 

Austvågøy, Gimsøy, Vestvågøy, Flakstadøy ja 

Moskenesøy rivissä kuin helminauha. Moskensøysta 

näkyy Værøy, kun taas Røst on hiukan 

kauempana. Samannimisiä ovat myös 

kunnat, joiden yhteinen nimi on Lofootit. 

Useimmiten Lofooteilla käydään kesäisin, 

yövytään muutama vuorokausi tai ajetaan 

ohi Hurtigruttenilla ja käydään pikavierailulla 

maissa, mutta siellä on myös paljon 

muuta nähtävää ja koettavaa. 

Siellä ei ole talvisinkaan niin kylmää kuin 

luulisi, sillä Golf-virran ansiosta tammikuun 

keskilämpötila pysyy vähintään -5 asteessa. 

Hei hei hei – 

koukkuun tarttui sei! 

Tammikuusta pääsiäiseen asti Lofooteilla 

harjoitetaan turskakalastusta, joka on houkutellut 

kalastajia sekä Pohjois- että Etelä-Norjasta. 

Turistit voivat halutessaan lähteä 

veneen matkaan pyydystämään itselleen 

oman turskan tai sein. Toinen vaihtoehto on 

vuokrata itselleen meri- tai järvikalastukseen 

soveltuva vene. 

Turska on aina ollut ja on edelleen saarten 

tärkein tulolähde. Kalastuskausi alkaa tammikuussa 

ja jatkuu pääsiäisen tienoille asti. 

Jäämeren kuteva turska laskee mätinsä Lofooteille, 

joilla olosuhteet ovat juuri turskalle 

oikeat. On sanomattoman jännittävää lähteä 

mukaan kalastusretkelle ja nähdä, miten kalastaja 

kiskoo näitä jättiläisiä yli sadan metrin 

syvyydestä. 

Turskan kuivaukseen käytettäviä telineitä 

näkee kaikkialla. Lähes jokaisen talon vieressä 

riippuu turskia kuivumassa kotikäyttöön. 

Kuivatus kestää kesäkuun puoliväliin asti. Silloin 

kalat otetaan alas ja lajitellaan, minkä jälkeen 

ne ovat valmiita lähetettäväksi esimerkiksi 

Italiaan, Portugaliin tai Espanjaan. 

Ruotsissa ja Suomessa turskaa käytetään 

perinteiseen jouluruokaan, lipeäkalaan. Ita- 

24

Melojat saapuvat maihin. Taustalla Eggumin kalamaja. 

Kellojen kilinä kuuluu kauas vuorille. 

liassa taas kuivattua kalaa käytetään yli neljänkymmenen 

erilaisen ruokalajin valmistukseen. 

Entisaikaan kalastajat tulivat Lofooteille 

soutaen tai purjehtien. Kalastuskauden aikana 

asuttiin kalamajoissa, joita on nyttemmin 

modernisoitu turistien vaatimuksia vastaaviksi 

vuokramökeiksi. 

Kaikki kalastajat eivät suinkaan selvinneet 

talven myrskyistä, vaan laivoja haaksirikkoutui 

useinkin. Niinpä Lofooteilla on hautakivissä 

paljon enemmän naisten kuin miesten 

nimiä, koska miesten hautana oli melko 

usein meri. 

Maailman parhaat lampaat 

ja pelottomat kotkat 

Huonoina kalastusvuosina Lofoottien asukkaat 

saivat elantonsa pienviljelystä. Nekin, 

jotka eivät omistaneet maata, voivat pitää 

eläimiä, sillä tunturien rinteiltä voi vapaasti 

kerätä rehua. 

Suuremmassa mittakaavassa maanviljelystä 

harjoitetaan lähinnä Vestvågøylla. Lofoottien 

ylimääräiset maataloustuotteet viedään 

muualle Norjaan. Lampaanlihaa kehutaan 

maailman parhaaksi. 1960- ja 70-lukujen 

yhdistelmäviljelyn alamäestä on noustu, 

ja monet nuoret ovat ottaneet vanhan perinteen 

taas käyttöön. 

Linnuista kiinnostuneiden kannattaa ehdottomasti 

käydä Lofooteilla. Merikotkat eivät 

ole yhtä arkoja kuin monella muulla seudulla, 

ja niitä pääsee seuraamaan lähituntumalta. 

Kerrankin me pääsimme täysin suojautumatta 

20 metrin päähän kivellä istuvaa 

kotkaa! Oli upea kokemus seurata, miten se 

kohosi lentoon vetäen keltaiset jalkansa sisään 

kuin suihkukone. 

Merimetsoja, kolmivarpaisia lokkeja ja 

rantaharakoita näkee ja kuulee jatkuvasti. 

Lofooteilla merimetsot eivät ole samalla tavoin 

halveksittuja kuin meillä, sillä kalaa riittää 

sekä ihmisille että eläimille. 

Silli vaeltaa merialueella Lofoottien ympärillä 

joulukuusta helmikuuhun. Silliparvia 

seuraavat miekkavalaat, jotka hyökkäävät niiden 

kimppuun alhaalta päin pakottaen sillit 

nousemaan pintaan. Kotkat puolestaan ahdistelevat 

sillejä ylhäältä. Silliparat! 

Lofooteilla, varsinkin Værøylla ja Røstillä, 

on paljon hienoja lintuvuoria, joilla pesii 

mm. lunni suurina yhdyskuntina. Erilaisia 

linturetkiä järjestää esimerkiksi Reinen kalamajat. 

25

Turskaa on kuivumassa kaikkialla. 

Lofooteilla kaikilla on kalaonnea. 

Kuvassa toinen artikkelin kirjoittajista. 

Kalastajalla on vielä paljon työtä ennen iltaa. 

Taidetta 

matkailijalle 

Ateljeé/Konst on automatkailijoiden usein 

näkemä kyltti. Kesäaikaan on helppoa pistäytyä 

sisään työpajoihin tutustumaan erilaisiin 

käsitöihin. Viktenissä on lasinpuhaltaja 

ja Sundissa seppä. 

Vanskeligt at male dette, vaikea maalattava, 

sanoi taiteilija Christian Krogh Lofooteista, 

mutta monet muut taiteilijat, mm. ruotsalaiset 

Amelin ja X-et Erixon, ovat maalanneet 

aiheita Lofooteilta. Näitä töitä on esillä mm. 

Henningsværissa Lofoottien talossa. 

Svonværissa, Svonøylla on erityinen Taiteilijakeskus, 

jossa on monien eri taiteilijoiden 

teoksia. Gunnar Berg on saanut aivan 

oman huoneen, jossa on esillä kuuluisa taulu 

Trollfjordsslaget. Se kuvaa tapahtumaa vuodelta 

1890, jolloin suuret höyrylaivat tukkivat 

Trollfjorden-vuonon suun pieniltä kalastusveneiltä. 

Kabelvågissa on museo, joka on omistettu 

muun muassa Johan Boijerin romaanin Viimeinen 

viikinki kuvituksesta tunnetulle Kåre 

Espolin Jonssonille. 

Viikinkipäälliköllä ei 

ollut tilasta puute 

Lofoottien historiasta saa seikkaperäistä tietoa 

saarten hienoista museoista. Å:ssa sijaitseva 

kalastusmuseo esittelee kalatuotteiden 

erilaista käyttöä. Turskan maksasta saatavaa 

rasvaa, joka oli tärkeä vientitavara, käytettiin 

lamppuihin sekä nahan parkitsemiseen. 

Nykyihmisen mieleen tulee lähinnä apteekkari 

Peter Möllerin kehittämä kalanmaksaöljy, 

jossa on paljon hyödyllisiä D-vitamiineja 

ja omega 3 -rasvahappoja. Museon 

sisäänpääsymaksuun sisältyy lusikallinen kalanmaksaöljyä, 

ihan vain terveyden vuoksi. 

Borgissa sijaitsevassa Lofotr-viikinkimuseossa 

kävijä saa kuvan siitä, miten viikinkipäällikkö 

ja hänen väkensä elivät. Talo on 83 

metriä pitkä ja yhdeksän metriä leveä. Päällikönsalissa 

vierailija voi istuutua päälliköntuolille 

ja pistää päähänsä aidon viikinkikypärän, 

jossa ei ole sarvia. 

Viikinkialueilta löydetyt keramiikan palaset 

todistavat, että päälliköllä oli yhteyksiä 

sekä Ranskaan että Saksaan. Vastineeksi 

päällikkö tarjosi nahkoja, valaanhampaita 

ja poronlihaa. 

26

Lofoottien kukkarunsaus yllättää kävijän. 

Lunni pyytää kalaa 

Lofooteilla kerrotaan myös viikinkien elämästä. 

Omatoimimatka 

suositeltavin 

Matkatoimistojen bussimatkoihin Lofooteille 

sisältyy useimmiten vain pari yöpymistä 

saarilla. Omatoimimatkat ovatkin suositeltavia. 

Fiskebølistä alkavan ja Å:oon päättyvän 

Lofoottien tien viimeinen osuus valmistui 

vuonna 1963. 

Joulukuussa 2007 vihityn Lofastin ansiosta 

Lofooteille pääsee nyt ilman lauttayhteyksiä. 

Saarten väliset yhteydet hoidetaan tunneleiden 

ja teiden avulla. 

Skutvikin ja Svolværin sekä Bodøn ja Moskenesin 

välillä on lauttayhteys. Jos ei halua 

tehdä matkaa autolla, voi mennä esimerkiksi 

yöjunalla Narvikiin ja sieltä edelleen bussilla 

tai pikalaivalla Svolværiin. Myös lentäminen 

on mahdollista, sillä Svonværissa ja Leknesissä 

on lentokenttä. 

Kiiruna on varteenotettava vaihtoehto. 

Auton voi vuokrata Kiirunasta huomattavasti 

halvemmalla kuin Bodøsta tai Narvikista. 

Lofootteja sanotaan kalliiksi, ja se pitääkin 

paikkansa, jos valitsee jonkun Svolværin 

tai Henningsværin suurista ja kalliista hotelleista. 

Mutta halvemminkin voi asua. Me olemme 

löytäneet erittäin miellyttävän isäntäpariskunnan 

Vonheimin tilalta 20 km:n päässä 

Leknesistä. Rudolf ja Anna Edvinsenin luona 

matkustaja voi asua omassa mökissä. 

Ruokalistalla on maittavia kalaruokia, 

mutta myös lihaa. Isäntäpari kertoo käynnin 

arvoisista nähtävyyksistä ja järjestää halukkaille 

mahdollisuuksia päästä kalastusretkille. 

Kotisivu www.rudolfs-fiskeweekend.com 

kertoo lisää. 

Rudolfin ja Anitan vuokraamassa mökissä 

Eggumissa voi myös asua varsin edullisesti. 

Retkeilymajan isäntinä toimivat tämän artikkelin 

kirjoittajat ja eräs toinen pariskunta 

Hudiksvallin Norden-yhdistyksestä (kotisivu 

www.eggum.nu). 

Tervetuloa 

Lofooteille 

Toivomme, että mahdollisimman monet nordistit 

harkitsisivat matkaa Lofooteille. Olemme 

mielellämme käytettävissä ja annamme 

vihjeitä matkaa suunnitteleville (marianne. 

ersson@mbox.lidnet.se). 

Perusvihjeemme on: varaa aikaa matkallesi. 

Lofooteilla on enemmän nähtävää kuin arvaatkaan. 

Nauti saarten kauneudesta kaikessa 

rauhassa. Kamera ja kiikari mukaan! 

Teksti: Marianne Ersson ja Gösta Lind 

Kuvat: Marianne Ersson 

27

28 

Alla

”Havet, Helsingfors öde, symboliserar frihet, 

drömmar, förbindelser och växelverkan.” 

Så skriver Andreas Augustin i förordet till 

boken om Hotel Kämp, som är en av de mest 

internationella platserna i huvudstaden. 

hittar till 

Kämp 

Hotell Kämp på Norra Esplanaden lockar till 

sig allt från celebriteter till mer vanligt folk. 

Då Carl och Maria Kämp lät bygga hotellet 

år 1887 låg det i centrum för all aktivitet 

i staden. 

Läget vid paradgatan och närheten till 

Salutorget och hamnen betydde mycket. Än 

idag flanerar turisterna gärna på Espen, och 

de tittar kanske in på Kämp. 

– Men visst besöker lokalbefolkningen 

också hotellet. Konferensrummen bokas av 

såväl finländska som utländska företag. Restaurangbesökarna 

representerar flera kategorier, 

berättar skiftledare Anders Sjöblom. 

– Cirka sjuttio procent av våra gäster kommer 

från utlandet, också Norden, så vår prägel 

är på allt sätt internationell. Också vår 

personal kommer från många länder. 

Renovering efter 

gamla ritningar 

Kämp stängdes år 1965 och öppnades på nytt 

för tio år sedan. Dagens Kämp ser till stor det 

ut som det gamla. 

– Hotellet renoverades efter gamla ritningar 

och fotografier och det gamla Kämp bevarades 

i så hög grad som möjligt. En del av hotellrummen 

är nybyggda men de är belägna 

inne i kvarteret och kan inte ses utifrån. All 

teknisk apparatur är givetvis ny. 

Välfungerande teknik behövs i mötesutrymmena, 

men också i Spegelsalen och klubben 

för privata sammankomster. 

– I Spegelsalen och klubben är det rätt ofta 

modevisningar, och då är det viktigt att kunna 

ställa om ljuset och att kunna visa bilder 

på duk. I Spegelsalen visades för övrigt den 

allra första filmen i Helsingfors, säger Anders 

Sjöblom och visar med handen mot spegelytorna 

som kan täckas med en stor duk. 

– Spegelsalen möbleras om nästan dagligen, 

allt efter kundernas önskemål. 

Spegelsalen och Mannerheimsviten är hotellets 

stolthet. 

– Sviten är över 200 m2 stor och har fått 

sitt namn efter president Mannerheim. Då 

han var i Helsingfors bodde och arbetade 

han i den här sviten, och hans skrivbord står 

här ännu. 

Berömda gäster 

i Mannerheimsviten 

Sviten används idag ofta av stora artister som 

är i Helsingfors på turné, till exempel Whit- 

ney Houston, Bruce Springsteen, Cher och 

Elton John. Ibland händer det att de kommer 

tillbaka till Kämp på semesterresa, men 

de väljer då oftast att bo i ett mer ordinärt 

rum. 

Kändisarna fascinerar många gäster. Men 

också inhemska och nordiska konstnärer som 

vistas på hotellet väcker intresse. Kämps anrika 

historia beskrivs väl i boken Hotel Kämp 

Helsinki av Andreas Augustin och Laura Kolbe. 

Boken är utgiven i serien The Most Famous 

Hotels In The World. 

Ingenting går ändå upp mot det självupplevda. 

Då Kämp öppnade på nytt 1999 var det 

många som ville se hotellet. 

– Kön sträckte sig längs flera kvarter. Flera 

tusen personer ville se hotellet, bland annat 

sådana som tidigare hade bott eller arbetat 

här och personer vars föräldrar och farföräldrar 

varit knutna till gamla Kämp. Nuförtiden 

erbjuder vi dagligen rundturer till förbipassande 

och intresserade. 

Text: Anne Lönnqvist 

Bilder: Kämp Hotel 

29

KOE NORJA JA 

HURTIGRUTEN 

KESÄLLÄ 

Norjan rannikko on kaikkein kauneimmillaan keväisin ja kesäisin. 

Matka Hurtigruten-aluksilla voi olla mitä tahansa etelänlomaa paljon eksoottisempi 

ja rentouttavampi kokemus. Matkalla pohjoisen Kirkkoniemestä etelän Bergeniin 

voit ihailla uskomattoman kaunista luontoa ja kokea Nordkappin, Lofoottien, 

Helgelandin rannikon ja suurenmoisen Länsi-Norjan rannikon nähtävyyksiä. 

Lisätietoja Hurtigrutenista saat ottamalla yhteyttä paikalliseen matkatoimistoon, josta voit myös tilata matkoja. 

www.hurtigruten.no 

31

Bienvenido España! 

Tule aistimaan Espanjan lämpö punaisille 

laivoille. Hyvä ja ystävällinen palvelu, 

ruokaravintoloiden ihanat herkut ja 

iltaravintoloiden hehkuva syke 

tarjoavat ikimuistoisia elämyksiä. 

Varmista paikkasi auringossa heti! 

Bienvenido España! 

Njut av varma fläktar från Spanien på 

de Röda båtarna. God och vänlig 

service, härlig mat i restaurangerna 

och ett pulserande nattliv ger 

upplevelser som varar länge. 

Boka din plats i solen nu! 

www.vikingline.fi • 0600-41577 

33

Norges nye nasjonalmuseum i pepperkakedeig 

Pepperkakeutstillin 

I desember åpnet Nasjonalmuseet i Oslo sin årlige 

utstilling av pepperkakehus. Dette året var bakerglade 

fra alle aldersgrupper invitert til å bygge sammen 

sitt eget forslag til hvordan det nye bygget 

til Nasjonalmuseet for kunst, arkitektur og design 

bør se ut. I pepperkakeutgave. 

Plan- og bygningsetaten i Oslo har vedtatt 

å reise et nytt bygg for Nasjonalmuseet for 

kunst, arkitektur og design. Det nye museet 

skal ligge på Vestbanetomten i Oslo, en vakker, 

åpen plass som vender mot Oslofjorden. 

I de nærmeste omgivelsene finnes Aker 

Brygge, en av Oslos sommeridyller og turistmagneter, 

samt Oslo Rådhus og ærverdige 

Akershus festning. Det nye Nasjonalmuseet 

vil bli nærmeste nabo til Nobels Fredssenter, 

som holder hus i Vestbanens fredede 

stasjonsbygning anno 1872. 

I skrivende stund er den aktuelle tomten 

en kombinasjon av parkeringsplass, rivningstomt 

og byggeplass. Det nye Nasjonalmuseet 

er planlagt å stå klart til Norges grunnlovsjubileum 

i 2014, da vi feirer 200 års uavhengighet 

fra våre danske naboer. Tomten slik den 

ser ut i dag ga kanskje ikke så mye inspirasjon 

til entusiastiske pepperkakebakere, men kreativiteten 

kunne flomme desto friere. 

Det er mest nærliggende å tro at arkitekturen 

på det nye Nasjonalmuseet vil harmonere 

med den gamle stasjonsbygningen og resten 

av tomtens stil, men som pepperkakebaker 

fikk man tygge på spørsmål som også utfordret 

denne oppfatningen. 

Arkitektonisk 

kontrast? 

Kanskje kunne det nye bygget være et signalbygg? 

Arkitektonisk, kan det stå i kontrast til 

det eldre og etablerte? Hvor skal hovedinngangen 

være? Det var mange spørsmål unge 

og eldre pepperkakearkitekter måtte ta stilling 

til før modellene kunne bli konstruert. 

Rent bygningsteknisk fikk deltakende skoleelever 

et lynkurs i pepperkakehusbaking fra en 

konditor på Norges Konditorlandslag. 

34

gen 2008 

Det var klare retningslinjer for pepperkakehusbidragene. 

Fremfor alt skulle de være 

bygget i målestokk og være tilpasset tomten 

på Vestbanen. Og selvfølgelig laget av pepperkakedeig… 

De strenge reglene ble fulgt av alle 

deltakerne, helt fra barneklassens 6-åringer 

og opp til de profesjonelle bakerne. 

Alle pepperkakemodellene ble stilt ut i Nasjonalmuseet 

for Arkitektur. Den kreative utstillingen 

ble åpnet 11.desember 2008 og varte 

en hel måned. Men, som seg hør og bør for 

pepperkakehus av enhver form og art – de 

blir til slutt knust og spist. 11. januar var det 

duket for rivningsarbeider. 

Norske barn og voksne er svært trofaste 

mot sine pepperkakehustradisjoner. Hus skal 

limes med knekk eller melisglasur, og pyntes 

med to kjente norske søtsaker: Nonstop 

og Seigmenn. 

Karasteristiske 

Nonstop-pletter 

Pepperkakehus av norsk herkomst vil kunne 

gjenkjennes på sine karakteristiske Nonstoppletter 

i rødt, gult og grønt, helst akkompagnert 

av Laban Seigmenn som smaker av sukkersjokk. 

Seigmannbrigaden var godt representert 

også i årets pepperkakekonkurranse. 

De kanskje var ment til å representere fremtidige 

museumsbesøkende. 

Av de 26 bidragene til utstillingen kom 

flesteparten fra skoleklasser og skoleelever på 

barnetrinnet og i videregående skoler. Men 

også hobbykokker og profesjonelle konditorer 

kunne delta i sine respektive klasser. I klassen 

for profesjonelle bakere stilte Jerome Vincendau 

fra Chocolat i Oslo med et lekkert Nasjonalmuseum 

i moderne stil. 

Den offisielle arkitektkonkurransen for 

det nye Nasjonalmuseet for kunst, arkitektur 

og design vil bli lyst ut når utredningsarbeidet 

er ferdig, tentativt i første halvdel av 2009. 

Både Fornyingsministeren og Kulturministeren 

har gitt sin støtte til forslaget om å legge 

et nytt nasjonalmuseum til Vestbanen. 

Kulturminister Trond Giske uttalte tidligere 

i prosessen at Vestbanen er en tomt som 

legger til rette for å realisere et profilert museumsbygg 

med gode rammevilkår for en høy 

museumsfaglig og teknisk standard. Så gjenstår 

det å se om turister og innbyggere i 2014 

vil finne et Nasjonalmuseum med eller uten 

Seigmenn og Nonstop. 

Janne de Jong 

Foto: Opplysningskontoret for brød og 

korn/Monica Kvaale 

35

Liikematka junalla. 

Aikaa itselle. 

Huolettomimman liikematkan teet junalla. Sopivat aikataulut, väljät tilat ja nopeat matka-ajat tekevät 

matkastasi mukavan. Voit työskennellä tehokkaasti tai rentoutua rauhassa ympäristöystävällisessä junassa. 

Päivittäiset yhteydet myös Pietariin ja Moskovaan. 

Kotimaan junaliput verkkokaupasta, asemalta, matkatoimistoista tai VR Puhelinpalvelusta 0600 41 900.* VR Puhelinpalvelusta varatut liput 

voi lunastaa myös R-kioskilta. Liput Suomen ja Venäjän välisiin juniin puh. 0600 41 905.* Muu kansainvälinen liikenne, puh. 0600 41 906.* 

* ) Puhelun hinta: 1 €/puhelu + pvm. 

Aikataulut ja 

liikennetiedotteet 

mobile.vr.fi 

36

Hertz - edelläkävijä 

myös ympäristöasioissa. 

Vuokraamalla auton 

säästät rahaa ja ympäristöä. 

Tervetuloa nauttimaan liikkumisen helppoudesta ja 

vapaudesta ympäristöystävällisesti. 

Tutustu palveluihimme 

osoitteessa www.hertz.fi 

 

 

 

 

 

37

POHJOLAN POSTIA 

& 

NORDEN-NYTT 

Historian suureen käännekohtaan valaistusta seminaarissa 

Suomen sota 

synnytti Pohjolan 

Ennen Suomen sotaa 1809-1809 

Pohjola oli tuntematon käsite. 

Pohjola-Nordenin Hämeen piiri järjesti yhteistyössä 

Hämeenlinnan Pohjola-Norden 

ry:n ja Museoviraston kanssa syyskuun lopulla 

Suomen sotaa 1808–1809 käsittelevän 

seminaarin Hämeen linnassa. 

Paikallisväriä seminaarille antoivat piirihallituksen 

jäsenen, fil. tri Pekka Koskisen 

esitys Hämeen linnan varustamisesta osana 

valmistautumista Suomen sotaan ja emeritusprofessori 

Viljo Rasilan esitys aiheesta 

”Suomen sota Hämeessä”. 

Pohjola-käsitteen muuttumista vuosisatojen 

kuluessa analysoi fil. tri Torbjörn Eng, 

kansainvälisen ”Nordiska rum” -tutkimusohjelman 

johtaja Tukholman Södertörnin yliopistosta. 

Rauhanteon jälkeistä Venäjän vaikutusta 

suomalaiseen kulttuurin valotti amanuenssi 

Inka-Maria Laitila ja runebergiläistä Suomi - 

kuvaa ”Vänrikki Stoolin tarinoiden” uusimman 

suomennoksen laatinut kääntäjä Juhani 

Lindholm. 

Leena Lilius ja Suomen sodan sotilas. 

Kaupunki siirrettiin 

parempaan paikkaan 

Työt Hämeen linnan puolustuskunnon kohentamiseksi 

alkoivat keväällä 1777. Periaatteena 

oli, että linnoitus olisi 1 000 kyynärän 

eli noin 600 metrin päässä kaupungista, mikä 

etäisyys vastasi silloisen 12-naulaisen tykin 

kantomatkaa. 

Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin linnan 

pohjoispuolelta uudelle paikalle ja sen ympärille 

rakennettiin vallihauta suojaamaan kaupunkilaisia 

sekä sotilaita, jotka oli majoitettu 

kaupunkilaisten koteihin. 

Linnoitustyö aloitettiin ulompien puolustuslaitteiden 

rakentamisella. Rahapula vaikeutti 

jatkuvasti töiden etenemistä. Tästä 

huolimatta ulommat puolustuslaitteet, vallit 

ja vallihaudat sekä kaupungin puolustusjärjestelyt, 

olivat valmiina jo Suomen sodan 

syttyessä. 

Linnoitus antautui 

ilman vastarintaa 

Suomen sota alkoi 21.1.1808 venäläisten ylitettyä 

Kymijoen. Kuningas Kustaa IV Adolfin 

määräyksen mukaan suomalaiset joukot 

eivät saaneet ryhtyä taisteluun, vaan niiden 

tuli perääntyä ja odottaa apuvoimia Ruotsista. 

Linnojen ja linnoitusten merkitys oli tuolloin 

vielä huomattava. Myös Hämeen linna 

olisi kyennyt kestämään varsin pitkääkin piiritystä. 

Tilanne muuttui kuitenkin kenraali 

Wilhelm Mauritz Klingsporin saavuttua 

maaliskuussa Hämeenlinnaan. Uuden ylipäällikön 

käsky mukaan Hämeen linna oli 

jätettävä ilman yhtään laukausta. Yhtenä perusteena 

oli se, että linna ei voisi pysäyttää 

Ruotsalainen luennoitsija Torbjön Eng 

ja piirin puheenjohtaja Martin Lilius 

vaihtoivat ajatuksia lounaalla. 

vihollista, koska linna oli helposti ohitettavissa. 

Kesäkuussa keisari julisti, että Suomi on 

”kaikiksi ajoiksi” liitetty Venäjän valtakuntaan 

ja lupasi samalla pitää pyhinä Suomen 

vanhat lait ja oikeudet. 

Torbjörn Eng käsitteli esityksessään pohjoismaisten 

valtioiden muodostumisprosessin 

yleisiä piirteitä sekä sitä, miten Pohjola 

käsitteenä ymmärretään tänään. Voidaan 

sanoa, että se, mitä kutsutaan uudeksi Pohjolaksi, 

muotoutui 1800-luvun alkupuolella. 

Ennen sitä Pohjola oli monessa suhteessa 

kiinteä osa Eurooppaa. 

Suomen suuriruhtinaskunta, joka oli säilyttänyt 

kustaviaanisen valtiomuodon ja 

Ruotsin lait, suuntautui nyt itään etsimään 

uutta, erityisesti taloudellista asemaa Venäjän 

keisarikunnan sisällä. Suomi oli siihen saakka 

ollut Ruotsin vallan keskiössä. Nyt siitä tuli 

valtavan imperiumin syrjäkulma samalla kun 

Ruotsi kutistui Pohjois-Euroopan periferian 

reunavaltioksi. 

38

POHJOLAN POSTIA 

& 

NORDEN-NYTT 

Suomi ruotsalaistui 

Venäjän kupeessa 

Suomen ja Ruotsin integraatio jatkui kuitenkin 

myös vuoden 1809 jälkeen. Ruotsissa tapahtuneet 

muutokset vaikuttivat myös Suomeen, 

ja esimerkiksi täsmälleen samoja lakeja 

ja määräyksiä, kuten kunnallinen itsemääräämisoikeus, 

otettiin käyttöön myös suuriruhtinaskunnassa. 

Voisi oikeastaan sanoa, että Suomi ei ollut 

koskaan aikaisemmin ollut niin ruotsalainen 

kuin 1800-luvulla. Ja päinvastoin: Ruotsilla 

oli enemmän yhteyksiä Suomeen kuin 

Norjaan, jonka kanssa se sentään oli valtioliitossa. 

Kun Euroopan kartta Napoleonin sotien 

jälkeen piirrettiin uudelleen, syntyi myös uusi 

näkemys käsitteestä Pohjola. 1800-luvulle 

asti Euroopan katsottiin jakautuvan pohjois-eteläsuunnassa. 

Pohjolan katsottiin olevan 

jokseenkin epämääräinen alue Atlantin 

ja Aasian välillä, johon kuuluivat Iso-Britannia, 

Skandinavia, Itä-Eurooppa sekä Venäjä, 

Siperia mukaan lukien. 

Pietari Suurta pidettiin Pohjolan suurena 

hallitsijana, ja esimerkiksi vuonna 1809 

Ruotsin rauhanneuvottelija Venäjän kanssa 

kirjoitti Ahvenanmaan menettämisen mahdollisuudesta, 

että on parempi kuolla ase kädessä 

kuin tehdä rauha, jonka jälkeen ruotsalaisista 

tulisi ”slafva under dessa Nordens 

tyranner”. 

Venäjän rajan aukeaminen merkitsi suomalaisille 

myös ura- ja työmahdollisuuksia. 

Vuonna 1869 Pietarissa asui jo 17 000 suomalaista. 

Teksti: Eeva Tuokko 

Kuvat: Marita Kurki 

Kaksikielisyys 

veti ennätysyleisön 

Ennakkoluulot osoittautuivat vääriksi, kun kaksikielinen kulttuuritilaisuus keräsi 

ennätysyleisönsä suomenkielisellä paikkakunnalla! Kyseessä oli suomenruotsalaisten 

kirjailijoiden Bo Carpelanin ja Lars Huldénin sekä näyttelijä-laulaja Sinikka 

Sokan ja hänen säestäjänsä Eero Ojasen kiertue ”Kaksi ukkoa piparkakkumaasta”. 

Jyväskylässä peräti 250 ihmistä saapui kuuntelemaan maamme huomattavimpia 

suomenruotsalaisia kirjailijoita sekä ruotsiksi laulettuja iskelmiä. 

Taiteilijat ovat Svenska kulturfondenin rahoittamalla kiertueellaan esiintyneet 

myös kaksikielisellä rannikolla sekä Tukholmassa mutta huomattavasti pienemmille 

yleisömäärille. 

Bo Carpelan ja Lars Huldén keskustelivat 

kirjallisesta tuotannostaan sekä lukivat otteita 

teoksistaan. Kirjailijoiden humoristinen ja rento 

ote hurmasi yleisön aivan täysin. 

Carpelan ja Huldén toivat molemmat esille 

sen, että kirjailijaksi tullaan vain lukemalla 

itse paljon kirjallisuutta. He kertoivatkin lapsuudestaan 

ja miten he ahmivat teoksia jo silloin. 

Kirjailijat kertoivat työnsä yksinäisyydestä ja kriittisyydestä omaa tuotantoa 

kohtaan. Carpelan kertoi kirjoittaneensa Kesän varjot -teoksen viisi kertaa alusta 

loppuun ennen kuin hän oli siihen itse tyytyväinen. 

Sinikka Sokka esitti säestäjänsä Eero Ojasen kanssa suomalaisia iskelmiä, jotka 

Lars Huldén oli kääntänyt ruotsiksi. Laulaja ja kääntäjä kävivät mukavaa vuoropuhelua 

käännösten taustoista, mikä helpotti myös laulujen seuraamista. 

Illan suurimmat aplodit keräsi Sinikka Sokan ja Lars Huldénin yhdessä laulama 

Bokvisan. Yhteislauluosuudessa myös yleisö pääsi laulamaan tuttuja kappaleita 

ruotsiksi. 

Yhteistyökumppanit: Pohjola-Norden, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän kaupunki 

Teksti ja kuva: Kirsi Parikka 

Historiaretki Suomenlinnaan 

Joukko Suomen ja Ruotsin historiasta kiinnostuneita Orimattilan Pohjola-Nordenin 

jäseniä suuntasi kesäretkensä Helsinkiin 11. kesäkuuta 2008. Matkan teemana 

oli Suomi kahden suurvallan välissä. 

Aluksi tutustuimme Helsingin kaupunginmuseon Horisontissa Helsinki -näyttelyyn. 

Sederholmin talossa oli parhaillaan menossa näyttely Yhtä juhlaa. Näyttelyt 

olivat mielenkiintoisia ja herättivät vilkkaan keskustelun nauttiessamme aamupäiväkahviamme 

museokahvilan erikoisten leivonnaisten ääressä. 

Matkamme jatkui Kauppatorilta vesibussilla Suomenlinnaan. Muutamat meistä 

olivat ensimmäistä kertaa Suomenlinnassa, joten katseltavaa riitti. Osallistuimme 

opastetulle kierrokselle perehtyäksemme paremmin Suomenlinnan nähtävyyksiin. 

Suomenlinna-museossa katsoimme laajakangasesityksen sekä näyttelyn Antautuminen, 

C.O. Cronstedtin vaikea kevät 1808. Tutustuimme myös Ehrensvärdmuseoon 

ja Lelumuseoon. 

Tuntui siltä, että Suomenlinna oli juuri silloin kauneimmillaan lukuisten sireenien 

loihtiessa aurinkoiseen päivään huumaavaa tuoksuaan. Palatessamme 

vesibussilla saimme vielä ihailla 1700-luvun ruotsalaista purjelaivaa Götheborgia, 

joka oli ankkuroitu Helsingin satamaan. 

Teksti: Anja Mononen 

39

Tulossa 

& 

PÅ KOMMANDE 

Hämeen piiri 

Tiistaina 24.3. “Pohjoismaiset 

sopimukset käytännössä” -seminaari, 

Työväenopisto Sampolan 

auditorio, Tampere. Yhteistyössä 

Pohjola-Nordenin kanssa. 

Torstaina 19.3. kello 18 “Fredrik 

Pacius 200 vuotta” -konsertti 

Tampereen Raatihuoneella. Kapellimestarina 

John Storgårds ja 

konsertin juontajana “äänemme 

Euroopassa” Erkki Toivanen. 

Lauantaina 28.3. kello 19 

Riksteaternin vierailunäytös 

“Syskonbädd (Siskonpeti)” Tampereen 

Työväen Teatterissa. 

Piirin sääntömääräinen kevätkokous 

ja Pohjolan pidot Lahdessa 

lauantaina 18.4. Huom! Aiemmin 

ilmoitetusta muuttunut 

päivämäärä! 

Toukokuussa Nukketeatteri 

Hupilainen ja Hämeen piiri 

järjestävät kaksi näytöstä pohjoismaisesta 

yhteistuotannosta 

“Thorlak – jään ja meren poika” 

tamperelaisille päiväkodeille. Esityspaikkana 

on Lastenkulttuurikeskus 

Rulla. Yhteistyössä Tampereen 

kaupungin kulttuuri- ja 

nuorisopalvelujen kanssa. 

Tapahtumista saa tarkempaa 

tietoa piirin toimistosta (kts. yhteystiedot 

toisaalla lehdessä). 

Tampereen Pohjola-Norden 

ry järjestää järjestää 11.-16.6. 

matkan “Wallanderin jalanjäljillä” 

Ystadiin, Etelä-Ruotsiin. 

Katso lisää www.saunalahti.fi/ 

pntam/ . 

Uudenmaan piiri 

La 7.3. Koko perheen pohjoismainen 

talvipäivä, Hanasaaren 

kulttuurikeskus 

La 21.3. Pohjolan pidot Tuusulassa 

23-26.3. Ruotsalainen historioitsija 

Anders Björnsson alustaa 

Ruotsin näkökulmasta Ruotsin 

valtakunnan hajoamisesta ja 

Suomen liittämisestä Venäjän 

alaisuuteen v. 1809 Vihdissä, 

Tammisaaressa, Hyvinkäällä ja 

Kirkkonummella. 

La 4.4. Piirin kevätkokous 

Tammisaaressa 

La 6.6. Jäsenretki Hiittisten 

Rosalassa olevaan viikinkikylään 

Nylands distrikt 

Lö 7.3 Nordisk vinterdag för hela 

familjen på Hanaholmens kulturcentrum 

Lö 21.3 Nordiskt gästabud i 

Tusby med Pohjola-Nordenmedlemmar 

från hela Nyland 

23-26.3 Svenske historikern 

Anders Björnsson gästar Vichtis, 

Ekenäs, Hyvinge och Kyrkslätt. 

Han ger en svensk aspekt 

på rikssplittringen 1809. 

Lö 4.4 Distriktets vårmöte i 

Ekenäs 

Lö 6.6 Medlemsexkursion till 

vikingabyn i Rosala 

Helsingin piiri 

La 7.3. Koko perheen pohjoismainen 

talvipäivä Hanasaaren 

kulttuurikeskus 

La 21.3. Pohjolan pidot Tuusulassa 

Ti 31.3. Kevätkokous Ahvenanmaan 

Ålandskontoret-edustustossa, 

edustuston aseman ja 

tehtävien esittely 

Ennakkotieto: 28. – 30.8. Pääkaupunkilaiskokous 

Tukholmassa 

Helsingfors distrikt 

Lö 7.3 Nordisk vinterdag för hela 

familjen, Hanaholmens kulturcentrum 

Lö 21.3 Nordiskt gästabud 

i Tusby med Pohjola-Nordenmedlemmar 

från hela Nyland 

Ti 31.3 Vårmöte på Ålandskontoret 

med presentation av 

kontorets ställning och funktion 

Förhandsinfo: 28-30.8 huvudstadsmöte 

i Stockholm 

Pohjanmaan piiri/ 

Österbottens distrikt 

Pohjolan Helmiä näyttely on 

nähtävissä Vaasan kaupunginkirjastossa 

2.3.-13.3. ja musiikkikahvila 

After Eightissä Pietarsaaressa 

16.-28.3. Pohjolan Helmiä 

-valokuvanäyttelyn tuotta- 

ja on Pohjola-Nordenin Kuopion 

piiri. Näyttelyyn kuuluu valikoima 

pohjoismaisia luontokuvia, 

jotka osallistuivat Pohjolan 

Helmiä-valokuvakilpailuun kesällä 

2008. 

Utställningen Pohjolan Helmiä 

finns på Vasa stadsbibliotek 

2.3.-13.3. och vid Musikcafe 

After Eight i Jakobstad 16.-28.3. 

Producenten för Pohjolan Helmiä 

är Pohjola-Nordens distrikt 

i Kuopio. Utställningen presenterar 

ett urval av nordiska naturbilder, 

som deltog i Pohjolan 

Helmiä-fototävling sommaren 

2008. 

11.2. klo 18-20 Luentosarja 

vuosien 1808-1809 sodasta. 

Katkennut side- Ruotsin merkitys 

Suomen kansalliselle identiteetille 

ja suomalaisille erityispiirteille. 

(kirjailija Jörn Donner, 

professori Laura Kolbe) Vasa Arbis, 

Kirkkopuistikko 15 

11.3. klo 18-20 Sverige i finländsk 

historieundervisning 

(akademilektor Tom Gullberg) 

Suuri käännekohta? Jälkiviisauksia 

Suomen sodasta (Prof. Henrik 

Meinander)Att förmedla och 

förstå ett nederlag - finska kriget 

1808-1809 ur ett svenskt perspektiv 

(Fil tri Martin Hårdstedt) 

Luentosarjan toteuttavat yhteistyössä 

Vaasan kaupunki, Vaasan 

kaupunginkirjasto, Pohjanmaan 

museo, Vaasan maakunta-arkisto, 

Åbo Akademi, Suomalais-ruotsalainen 

kulttuurirahasto, 

Pohjanmaan liitto ja Vaasan 

Pohjoismainen tiedotustoimisto. 

11.2. klo 18-20 Föreläsningsserie 

om Finska kriget 1808- 

1809. Katkennut side- Ruotsin 

merkitys Suomen kansalliselle 

identiteetille ja suomalaisille 

erityispiirteille. (författare Jörn 

Donner, professor Laura Kolbe) 

Vasa Arbis, Kyrkoesplanaden 15 

11.3. klo 18-20 Sverige i finländsk 

historieundervisning 

(akademilektor Tom Gullberg) 

Suuri käännekohta? Jälkiviisauksia 

Suomen sodasta (Prof. Henrik 

Meinander)Att förmedla och 

förstå ett nederlag - finska kriget 

1808-1809 ur ett svenskt perspektiv 

(Fil. dr Martin Hårdstedt). 

Föreläsningsserie arrangeras 

i samarbete med Vasa stad, Vasa 

stadsbibliotek, Österbottens museum, 

Vasa landskapsarkivet, Åbo 

Akademi, Kulturfonden för Sverige 

och Finland, Österbottens förbund 

och Nordiskt informationskontor 

i Vasa. 

22.3. Piirin kevätkokous Lapualla, 

Vanhassa Paukussa. Kokous 

alkaa klo 16, sen päätyttyä 

Helena Teräväinen esittelee kiinnostuneille 

Vanhan Paukun tiloja 

opastetulla kierroksella. Kahvitarjoilu 

klo 17.30, minkä jälkeen 

TeppoYlitalon yleisölle avoin luento 

aiheesta 1808-1809 tapahtumat. 

Lisäksi musiikkia ja pieni 

näytelmä. Pohjoisen suunnasta 

järjestetään ilmainen linja-autokuljetus 

vähintään 15 hengelle. 

Sitovat ilmoittautumiset (kokoukseen 

ja linja-autokuljetukseen) 

7.3. mennessä 

Oulun piiri 

Helmikuussa Oulun yliopiston 

Tiedekirjasto Pegasuksessa Sonja 

Siltalan näyttely TUNTURIN 

JA MEREN KANSA- valokuvia 

Pohjois-Norjan kveeneistä. 

Suomalainen valokuvaaja 

(Sonja Siltala s. 1971) on vieraillut 

ja kuvannut kveenejä heidän 

kotiympäristöissään pohjoisnorjalaisissa 

kylissä itäiseltä Paatsjoelta 

läntiseen Jyykeän Markkinaan 

asti vuosina 2001-2007. 

Oulun piirin kevätkokous 

lauantaina 28.3.2009 Kajaanissa, 

ravintola Siriuksen tiloissa 

klo 13:00 alkaen. Kahvitarjoilu. 

Tarkemmat tiedot ohjelmasta, 

paikasta sekä ajasta varsinaisessa 

kutsussa paikallisyhdistyksille 

sekä piirin verkkosivuilla. 

Ruotsalaisen Riksteaternin 

Syskonbädd (Siskonpeti) tyylikäs 

näytelmä vapaudesta, solidaarisuudesta 

ja rakkaudesta 

Oulun kaupunginteatterissa 

torstaina 24.2009 klo 19:00. 

Liput: OULUN LIPPUPISTE, 

Kaarlenväylä 2, teatteritalo. 

Oulun piiri sekä Oulun paikallisyhdistys 

järjestävät retken 

Krigsoperan / Sotaoopperan 

näytökseen kesä-heinäkuun 

vaihteessa. Retki on koko jäsenistölle. 

Ooppera on tornionlaaksolaisen 

kirjailija Bengt Pohjasen ja 

40

Tulossa 

& PÅ KOMMANDE 

suomalaisen säveltäjän Kaj Chydeniuksen 

yhteinen teos. 

Sotaoopperan tapahtumat 

sijoittuvat Pohjois-Suomeen ja 

Pohjois-Ruotsiin 1809 kevättalvella. 

Esityskielenä tullaan käyttämään 

suomea, ruotsia, venäjää 

ja meänkieltä. Sotaoopperan yhteydessä 

pidetään Peräpohjolan 

markkinat. Tarkka päivämäärä 

ja aikataulu piirin verkkosivuilta 

(www.pohjola-norden.fi/piiritoimistot 

>> Oulun piiri) lähiaikoina. 

Kaakkois-Suomen piiri 

Helmi-huhtikuun jäsenetuelokuvat: 

La 21.02. klo 15.00 ”Katseet 

ikkunassa” (Italia, 2004) 

La 07.03. klo 15.00 ”Päivä ilman 

sotaa” (Ranska-Englanti, 

2005) 

La 21.03. klo 15.00 ”The Visitor” 

(USA, 2007) 

La 04.04. klo 15.00 “Ariel”, 

ohj. Aki Kaurismäki, 1988 

Kaikki elokuvat esitetään elokuvateatteri 

Studio 123:ssa, 

Kuusankoski-talolla. 

Ti 10.02. Uuden toimiston tupaantuliaiset, 

esitelmä, tiedotusta, 

kahvitus 

Maaliskuussa: Tiedotusseminaari 

opettajille, maaliskuu, 

Kouvola, Palmenia teemana 

mm. ruotsin kieli yrittäjyyskasvatuksessa 

Ma 23.03. Pohjolan pidot Lappeenrannassa 

To 16.04. Piirin kevätkokous, 

Kotka, esitelmä ystäväkuntatoiminnasta 

Ti 05.05. EU:n innovaatiovuoden 

tapahtuma Haminassa. 

Pohjola sisustaa: tanskalainen 

muotoilu ja sen suosion syitä 

Pe 28.08. Uuden Pohjolan 

Synty -tapahtuma Haminassa: 

seminaari, museokierros ja 

konsertti 

Varsinais-Suomen 

ja Satakunnan piiri 

1-29.3 Hanasaaren 1808-1809 - 

näyttely esillä Huittisissa. 

24.2 klo 18 Raision Pohjola- 

Nordenin kevätkokous. Kokouksen 

jälkeen kuulemme esitelmän 

”Pankkitoiminnan ajankohtaiset 

haasteet ja korttiasiointi Pohjoismaissa”. 

Kokouspaikkana Nordean 

Raision konttori 

21.3 Piirin yhteiset Pohjolan 

pidot Liedon Vanhalinnassa. 

Vanhalinnaan tutustuminen, 

Aalto näyttely, islantilainen näytelmä 

Gudrunin Saga ja tietenkin 

Kartanon pitopöytä. Hinta 

vain 28 e. Ilmoittautumiset piiritoimistolle. 

27.3 Ruotsalaisen Riksteaterin 

näytelmä Syskonbädd Åbo 

Svenska Teaterilla, liput tilataan 

suoraan ÅST:lta 

18.4 Piirin kevätkokous klo 

13.00 Turussa 

18.4 klo 14.00 Loimaan Pohjola-Norden 

järjestää teatteriretken 

Åbo Svenska teatteriin näytelmään 

INGEN ÄR PERFEKT. 

Lähtö Loimaalta Loimaan Seudun 

Osuuspankin luota klo 

12.30. Ilmoittautumiset 3.4 mennessä 

Raimo Saloselle puh. 0500- 

531767 

Nordic Wind Quintet esiintyy 

Raision kaupungintalolla klo 

14.00 ja Huittisten kirjastossa 

klo 19.00 

15.5 kesän kynnyksellä Rauman 

Pohjola-Norden viettää 

jo traditioksi muodostunutta 

HAPANSILAKKAILTAA ruoan, 

juoman ja musisoinnin merkeissä. 

13-14.6 Piirin kesämatka Ahvenanmaalle 

Raision Pohjola-Norden järjestää 

Huhtikuussa esitelmän 

Pohjoismaisista taiteilijasiirtokunnista 

ja Skagenin valosta. Tilaisuus 

on vielä työn alla, ja ajankohdasta 

ja paikasta ilmoitetaan 

myöhemmin. 

Egentliga Finlands 

och Satakunda distrikt 

1-29.3 Hanaholmens 1808- 

1809- utställning visas i Vittis 

21.3 Nordiskt gästabud i 

Vanhalinna i Lundo. Vi bekantar 

oss med gården, Aalto utställning, 

föreställningen Gudruns 

saga (på finska) och givetvis 

Gårdens gästabudsbuffé 

27.3 Riksteaterns gästspel 

Syskonbädd på Åbo Svenska 

Teater 

Biljetter kan bokas hos ÅST 

18.4 Distriktets vårmöte kl. 

13.00 i Åbo 

18.4 klo 14.00, Loimaa Pohjola-Norden 

ordnar en utflykt till 

Åbo Svenska teater för att se pjäsen 

INGEN ÄR PERFEKT. Start 

från Loimaa från Loimaan Seudun 

Osuuspankki kl. 12.30. Anmälningar 

före den 3.4. till Raimo 

Salonen tfn 0500-531767 

2.5 ger Nordic Wind Quintet 

konsert i Reso stadshus kl. 14.00 

och 19.00 i Vittis stadsbibliotek. 

Mjöd och munkservering. 

15.5 ordnar Raumo Pohjola- 

Norden sin traditionella SUR- 

STRÖMMINGSKVÄLL med 

mat dryck och musik. 

13-14.6 Distriktets sommarresa 

till Åland 

Reso Pohjola-Norden ordnar 

i april ett föreläsningstillfälle 

om Nordiska konstnärs och 

Skagens ljus. Plats och tid meddelas 

senare. 

Etelä-Savon piiri 

Pohjolan pidot Puumalan Sahanlahdessa 

la 21.3. klo 13. 

Ilmoittaudu paikallisyhdistyksesi 

aktiiveille tai Marjaanalle 

puh. 040 551 3780 tai etelasavo@pohjola-norden.fi 

Tervetuloa! 

Keski-Suomen piiri 

9.2.-28.2. Suomen sota – kaksi 

näkökulmaa -näyttely Jyväskylän 

kaupunginkirjaston alaaulassa 

(Vapaudenkatu 39-41). 

Mittavassa näyttelyssä on esillä 

valokuvajäljennöksiä ruotsalaisista 

ja suomalaisista taideteoksista, 

jotka kuvaavat Suomen sodan 

1808-1809 aikaisia tapahtumia. 

30.3. Riksteatern Jyväskylässä. 

Näytelmänä Stina Aronsonin 

kirjoittama Syskonbädd (Siskonpeti). 

Esitys alkaa Jyväskylän 

kaupunginteatterissa klo 19.00. 

8.-11.4. Midnordic Extreme 

-bänditaphtuma Jyväskylässä. 

Teemana on heavy-musiikki, 

joka kokoaa Jyväskylään bändejä 

ympäri Keski-Pohjolaa. 

3.5. Nordic Wind Quintet 

(Pohjoismainen puhallinkvintet- 

ti, Sundsvall) pitää iltapäiväkonsertin 

Jyväskylässä. 

Toukokuussa Jyväskylässä 

Galleria Harmoniassa valokuvanäyttely 

Krig och kærlighed – 

Sota ja rakkaus. Kyseessä on tunnetun 

tanskalaisen valokuvaajan 

Henrik Saxgrenin runsaasti 

julkisuutta saavuttanut maahanmuuttajateemainen 

näyttely. 

Kevään Nordisk klubb –illat: 

12.2. Action-henkinen vierailu 

Keski-Suomen pelastuslaitoksella 

klo 18 (Palokunnantie 1). 

19.3. Elokuvaesitys Nyrölän 

kallioplanetaariossa klo 17. 

Etukäteisilmoittautuminen piiritoimistolle. 

21.4. Vierailu rakutaiteilija 

Ritva-Sofia Linnun näyttelytiloihin 

klo 18. Etukäteisilmoittautuminen 

piiritoimistolle. 

Toukokuussa vierailu Kuokkalan 

kartanoon. 

Lapin piiri 

Pohjolan pidot ja piirin kevätkokous 

on Luontokeskus Kellokkaassa, 

Äkäslompolossa 22.3. 

Tilaisuus alkaa kevätkokouksella 

klo 13.00, jonka jälkeen 

Pohjolan pidot klo 14.00. 

Pohjolan pidoissa on Kolarin 

Pohjola-Nordenin järjestämää 

yllätysohjelmaa. Pitojen ruokaan 

kuuluu pohjoisia herkkuja, 3 

ruokalajia, hinta 35 euroa. Tilaisuudessa 

on mahdollisuus tutustua 

luontokeskuksen Meänmaa-näyttelyyn. 

Tjaldur 

Färöisk kurs om språk, kultur 

och samhälle 24.2.-28.4. 2009 

Tjaldurs ordförande Martina 

Huhtamäki håller den färöiskakursen 

i samarbete med Nifin. 

Kursen behandlar grundläggande 

drag i språket och syftar 

till att ge kunskap om kultur 

och samhälle på Färöarna, t.ex. 

musik, litteratur, kvaddans, politik. 

Nordisk vinterdag 2009 för 

hela familjen. Lördagen den 7 

mars 2009 arrangeras Nord- 

41

Juomia 

kaikkialta 

maailmasta. 

Yli tuhat viiniä ja toistasataa 

olutta – tutustu myyjiemme 

opastuksella. 

isk vinterdag kl. 12–16 på Hanaholmens 

kulturcentrum, Esbo. 

DVD non-stop: Färöisk vardagsliv, 

Veggies-animation. Turistbroschyrer 

från Färöarna 

finns framställda. 

Tjaldurs stadgeenliga årsmöte 

Tjaldurs årsmöte hålls måndagen 

den 6 april 2009 kl.18.00 

Plats: Tjaldurs/Pohjola-Nordens 

kontor. Sibeliusgatan 9 A, 

5 vån. 00250 Helsingfors. Program: 

Ordföranden Martina 

Huhtamäki presenterar den pågående 

färöiskakursen. 

FÄRÖFONDEN 

Färöfondens styrelse inbjuder 

en stipendiat från Färöarna 

för en vecka till Helsingfors den 

9-14.11.2009 för att lära känna 

den finländska kulturen och ger 

samtidigt aktuell information 

om Färöarna i samband med 

olika besök och arrangemang i 

Helsingfors och på andra orter. 

Mera om programmet senare. 

Färsaarelainen kurssi kielestä, 

kulttuurista ja yhteiskunnasta 

24.2-28.4.2009 

Tjaldurin puheenjohtaja 

Martina Huhtamäki järjestää 

färsaarelaisen kurssin yhteistyössä 

Nifinin kanssa. Kurssilla 

käsitellään fäärin kielen peruspiirteitä 

ja tarkoituksena on antaa 

tietoa Färsaarten kulttuurista 

ja yhteiskunnasta esim. musiikista, 

kirjallisuudesta, runolaulutanssista, 

politiikasta. 

Lauantaina 7.3.2009 järjestetään 

Pohjoismainen talvipäivä 

klo 12-16 Hanasaaren kulttuurikeskuksessa, 

Espoossa. DVD 

non-stop: Färsaarelaisia tarinoita, 

Veggies-animaatio. Matkaesitteitä 

Färsaarilta on esillä 

tilaisuudessa. 

Tjaldurin vuosikokous pidetään 

maanantaina 6.4.2009 klo 

18.00 Paikka: Tjaldurin / Pohjola-Nordenin 

toimisto, Sibeliuksenkatu 

9 A, 5.krs 00250 

Helsinki. Ohjelma: Puheenjohtaja 

Martina Huhtamäki kertoo 

meneillään olevasta färsaarelaisesta 

kurssista. 

Färsaari-rahaston hallitus 

kutsuu Färsaarilta Helsinkiin 

ajalle 9.-14.11.2009 stipendiaatin, 

jolla on mahdollisuus oppia 

tuntemaan suomalaista kulttuuria 

ja samalla hän voi antaa tietoa 

Färsaarista eri tapahtumien 

yhteydessä sekä Helsingissä että 

muilla paikkakunnilla. Ohjelmasta 

lisää myöhemmin. 

Uppik 

Grönländsk konstutställning 7 - 

15.3. Kristian Olsen aajus Grönländska 

konstutställning öppnas 

på Hanaholmens kulturcentrum 

i Esbo under Nordisk Vinterdag. 

Lördagen den 7 mars 2008 

arrangeras Nordisk vinterdag, 

kl.12-16 på Hanaholmens kulturcentrum. 

Turistbroschyrer från Grönland 

finns framställda. 

Uppiks stadgeenliga årsmöte 

Tid: Måndagen den 30 mars 

kl.18.00 

Plats: Uppiks/Pohjola-Nordens 

kontor, Sibeliusgatan 9 A, 

5 vån, 00250 Helsingfors 

Program: 

Folkomröstning på Grönland 

den 25 november 2008 

ALKO_Kannatusilmot_148x210.indd 3 11.12.2007 10:04:45

PIIRIT 

& 

DISTRIKTEN 

om övergång från Hjemmestyre 

till Självstyrelse. 

Kaj Rönnberg kommer med 

färska hälsningar därifrån. 

Grönlantilainen taidenäyttely 

7 – 15.3.2009 

Kristian Olsen aajun Grönlantilainen 

taidenäyttely Hanasaaren 

kulttuurikeskuksessa Espoossa 

pohjoismaisten Talvipäivien 

aikana. 

Uppikin sääntömääräinen 

vuosikokous 

Aika: Maanantaina 30. maaliskuuta 

2009 klo 18.00 Paikka: 

Uppikin /Pohjola-Nordenin toimisto, 

Sibeliuksenkatu 9 A, 5.krs 


Ohjelma: Kansanäänestys 

Grönlannissa 25. marraskuuta 

2008 Hjemmestyretistä itsehallintoon 

siirtymisestä. Kaj Rönnberg 

kertoo tuoreita terveisiä 

sieltä. 

● 

● 

● 

Lisää tapahtumia / 

Flera evenemang: 

www.pohjola-norden.fi/ 

piiritoimistot 

www.tjaldur.fi 

www.uppik.fi 

Etelä-Savo Södra Savolax 

PL 389 (Kunnanmäki 7) 

50101 Mikkeli 

puh./tfn 040 551 3780 

etela-savo@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Anne Taivalantti 

toim.johtaja Marjaana Kovanen 

Helsinki Helsingfors 

Sibeliuksenkatu/Sibeliusgatan 9 A 

00250 Helsinki/Helsingfors 

puh./tfn (09) 4542 0816 

faksi/fax (09) 4542 0820 

helsinki@pohjola-norden.fi 

helsingfors@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Henrik Stenius 

toim.johtaja Martin Paulig 

Häme Tavastland 

Suvantokatu 13 

33100 Tampere/Tammerfors 

puh./tfn 045 129 4023 

hame@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Martin Lilius 

toiminnanjohtaja Marita Kurki 

Kaakkois-Suomi Sydöstra Finland 

Kouvola-talo, Varuskuntakatu 11 

45100 Kouvola 

puh./tfn 040 867 7940 

faksi/fax 020 615 3056 

kaakkois-suomi@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Leena Ilkka-Salonen 

toim.johtaja Anu Erolin 

Keski-Suomi Mellersta Finland 

Vaasankatu 2, 40100 Jyväskylä 

puh./tfn (014) 615 965 

keski-suomi@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Martti Koskela 

toim.johtaja Maija Keskinen 

(sij. Kirsi Parikka) 

Kuopio Kuopio 

Puijonkatu 22 B4, 70100 Kuopio 

puh./tfn 044 5307 457 

kuopio@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Mauri Repo 

toim.johtaja Anne Tuomainen 

Lappi Lappland 

Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi 

puh./tfn 040 861 4539 

faksi/fax 020 152 5099 

lappi@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Simo Rundgren 

toim.johtaja Kirsi Lantto 

www.pohjola-norden.fi/piiritoimistot 

Oulu Uleåborg 

PL 290, 90101 Oulu 

puh./tfn 050 370 7297 

oulu@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Paula Rossi 

piirisihteeri Mika Pietilä 

Pohjanmaa Österbotten 

Hietasaarenkatu/Sandögatan 6 

65100 Vaasa/Vasa 

puh./tfn (06) 319 5550 

faksi/fax (06) 319 5552 

info.vasa@pohjola-norden.org 

pj./ordf. Helena Teräväinen 

toim.johtaja Susanna Ehrs (sij. Tuula Närvä) 

Pohjois-Karjala Norra Karelen 

Puijonkatu 22 B4, 70100 Kuopio 

puh./tfn 044 5307 457 

pohjois-karjala@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Siv Jouhkimo 

toim.johtaja Anne Tuomainen 

Uusimaa Nyland 

Sibeliuksenkatu/Sibeliusgatan 9 A, 


puh./tfn (09) 4542 0816 

faksi/fax (09) 4542 0820 

uusimaa@pohjola-norden.fi 

nyland@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Marja-Liisa Ala-Pöllänen 

toim.johtaja Martin Paulig 

Varsinais-Suomi ja Satakunta 

Egentliga Finland och Satakunda 

Kulttuurikeskus, Uudenmaankatu/ 

Nylandsgatan 1, 20500 Turku/Åbo 

puh./tfn (02) 233 2920 

varsinais-suomi.satakunta@pohjola-norden.fi 

egentligafinland.satakunda@pohjola-norden.fi 

pj./ordf. Bo Grönholm 

Tjaldur - ystävyysseura/vänskapsförening 

Färsaaret /Färöarna - Suomi/Finland 

Uppik - ystävyysseura/vänskapsförening 

Grönlanti/Grönland - Suomi/Finland 

Sibeliuksenkatu/Sibeliusgatan 9 A 


puh./tfn (09) 4542 0812 

faksi/fax (09) 4542 0820 

toim.johtaja Agnete Sippel 

tjaldur@tjaldur.fi 

uppik@uppik.fi 

pj/ordf. Martina Huhtamäki (Tjaldur) 

pf/ordf. Fredrik Forsberg (Uppik) 

www.tjaldur.fi, www.uppik.fi 

43

WÄRTSILÄ ® is a registered trademark. 

WE NOT ONLY POWER ICEBREAKERS, 

WE MAKE SURE THEY WILL BE NEEDED IN THE FUTURE. 

By integrating ship design, power and service solutions, we’ve 

achieved a uniquely high level of efficiency. Naturally, this cuts 

fuel costs and emissions that cause global warming. This is 

just one example of how Wärtsilä solutions are good for both 

business and nature on land and at sea. Read more about what 

we can do for you and the environment at wartsila.com. 

44

Nifinin kevätohjelma 2009 

Nifins vårprogram 2009 

TAMMIKUU 

21.1. klo 18.00 Kirjailijailta: Marjaneh Bakhtiari, Ruotsi 

HELMIKUU 

2.-27.2. Näyttely: Tarinankertojien jälkeläiset - kirjallisuutta kolmella 

saamen kielellä 

11.2. klo 18.00 Kirjailijailta: Ann-Helen Laestadius & 

Annica Wennström, Ruotsi 

MAALISKUU 

10.3. klo 16-18 Seminaari: Halldór Laxness 

11.3. klo 18.00 Elokuvakeskustelu: Klaus Härö 

18.3. klo 18.00 Kirjailijailta: Gunnar Hoydal, Färsaaret 

HUHTIKUU 

1.4. klo 18.00 Kirjailijailta: Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto 

2009. Helle Helle, Jari Järvelä, Øyvind Rimbereid, 

Andrzej Tichý ja Johan Jönson. 

1.-22.4. Näyttely: En magisk verden 

17.4. klo 9.30-19.00 Elokuvafestivaali ja mediaseminaari 

opettajille (G18) 

18-19.4. Ohjaaja Baltasar Kormákur, Islanti Vaasassa 

22.4. Seminaari: Lastenkirjojen kuvitukset Pohjoismaissa 

24.4. klo 18.00 Musiikki: Catherine Legardh, Tanska 

JANUARI 

21.1 kl. 18.00 Författarkväll: Marjaneh Bakhtiari, Sverige 

FEBRUARI 

2-27.2 Utställning: Sagoberättarnas arv - litteratur på tre 

samiska språk 

11.2 kl. 18.00 Författarkväll: Ann-Helen Laestadius & 

Annica Wennström, Sverige 

MARS 

10.3 kl. 16-18 Seminarium: Halldór Laxness 

11.3 kl. 18.00 Filmdiskussion: Klaus Härö 

18.3 kl. 18.00 Författarkväll: Gunnar Hoydal, Färöarna 

APRIL 

1.4 kl. 18.00 Författarkväll: Nordiska rådets litteraturpris 2009. 

Helle Helle, Jari Järvelä, Øyvind Rimbereid, Andrzej Tichý och 

Johan Jönson. 

1-22.4 Utställning: En magisk verden 

17.4 kl. 9.30-19.00 Filmfestival och medieseminarium för 

lärare (G18) 

18-19.4 Regissören Baltasar Kormákur, Island i Vasa 

22.4 Seminarium: Bilderboksillustrationer i Norden 

24.4 kl. 18.00 Musik: Catherine Legardh, Danmark 

Pohjoismaiden Suomen instituutti 

Kaisaniemenkatu 9, Helsinki 

Puh: (09) 6840 560 

nifin@nifin.helsinki.fi 

www.nifin.helsinki.fi 

Nordens institut i Finland 

Kajsaniemigatan 9, Helsingfors 

Tfn (09) 6840 560 

nifin@nifin.helsinki.fi 

www.nifin.helsinki.fi 

Foto: Thomas Carlgren 

Kontrasterna möts på 

Häringe Slott 

när det gamla anrika möter det nya samtida 

– då skapas spänning och kreativitet! 

låt oss få ta hand om din nästa konferens 

i våra nyrenoverade lokaler. 

Helpension, del i dubbelrum från 2195:- p.p. Offert och 

bokning via telefon eller bokningen@haringeslott.se 

varmt välkomna! 

30 min från stockholm längs väg 73 tel 08-504 204 40 www.haringeslott.se

Lisätietoja: Markkinointipäällikkö Kjell Skoglund, puh. 040 - 560 3922, kjell.skoglund@pohjola-norden.fi, www.pohjola-norden.fi. Norden-yhdistys Islannissa tarjoaa enemmän jäsenetuja kuin tässä esitellään. 

Viking Linen edut Pohjola-Nordenin 

jäsenille 

Edut on tarkoitettu Pohjola-Nordenin jäsenten vapaa-ajan 

matkoille 1.1. – 30.12.2009. Varatessasi kerro tuotetunnus. Varaudu 

esittämään Pohjola-Nordenin jäsenkortti lippuja lunastaessasi. 

Ikärajat: www.vikingline.fi/hyvatietaa. Paikkoja rajoitetusti, 

etu ei koske ryhmämatkoja. Katso kaikki jäsenhinnat ja reitit 

www.vikingline.fi/edut/pohjola-norden 

Hintaesimerkit: 

MATKUSTAMINEN JA MAJOITUS 

Helsinki-Tukholma -risteilyt 

esim. 80 e/B-hytti (norm. 196 e) 

Hintaan sisältyy risteily 2-4 henkilölle. 

Tuotetunnus FKKRY. 

Turku-Tukholma Miniristeilyt 

esim. 44 e/B-hytti (norm. 58 e) 

Hintaan sisältyy Miniristeily 2-4 henkilölle.. 

Tuotetunnus FKKRY. 

Helsinki-Tallinna –reitin matkat 

Piknikristeily M/S Rosella 

alk. 25 e/hlö (norm. 30 e) 

Hintaan sisältyy lounas menomatkalla. 

Tuotetunnus FKKRYP. 

Päiväristeily Viking XPRS 

alk. 18 e/hlö (norm. 25 e) 

Hintaan sisältyy päiväristeily. 

Tuotetunnus FKKRYP. 

Autopaketit 

Helsinki-Tukholma vv. 

esim. 130 e (norm. 160 e) 

Hintaan sisältyy yhdensuuntainen matka 2-4 henkilölle B-hytissä 

sekä henkilöauto. 

Tuotetunnus FKAUTO 

Turku-Tukholma vv. 

esim. 46 e (norm. 55 e) 

Hintaan sisältyy yhdensuuntainen matka 2-4 henkilölle B-hytissä 

sekä henkilöauto. 


Helsinki-Tallinna 

alk. 80 e (norm. 88 e) 

Tallinna-Helsinki 

alk. 60 e (norm. 65 e) 

Hintaan sisältyy yhdensuuntainen matka 2-5 henkilölle sekä 

henkilöauto, ei hyttiä. 


Katso kaikki jäsenhinnat ja reitit www.vikingline.fi/edut/pohjola-norden 

Pidätämme oikeudet muutoksiin. 

Saga Matkat, puh. (09) 6123 355, 

myöntää 5% alennuksen (kuitenkin enint. 

70 e /matka/hlö) kaikista matkaesitteessä 

mainituista matkoista. Varaus tehdään suoraan Saga Matkoilta ja 

tilattaessa tulee mainita Pohjola-Nordenin jäsennumero. Alennus 

ei koske ”äkkilähtöjä”, jotka ovat jo valmiiksi alennettuja. 

www.sagamatkat.fi 

Scandic Hotels, puh. 0800 - 0 - 6969, 

myöntää Pohjola-Nordenin jäsenille 8-30% 

alennuksen hotellien listahinnoista Suomen 

Scandic-hotelleissa. Alennuksen saa varaustunnuksella: 

D000005184. www.scandic-hotels.com 

Hanasaaren kulttuurikeskus Espoossa, 

n. 5 km Helsingin keskustasta), 

puh. (09) 435 020, myöntää 

15% alennuksen majoituksesta 

arkisin jäsenkortin esittäville. 

www.hanaholmen.fi 

Hotelli Reykjavik Reykjavikissa Islannissa, puh. + 354 514 7000, 

myöntää 20% alennuksen majoituksesta ja aamiaisesta. Ei muiden 

alennusten yhteydessä. 

www.hotelreykjavik.is 

Victor’s Hotel & Restaurant Göteborgissa Ruotsissa myöntää 

Pohjola-Nordenin jäsenille 20%:n alennuksen kaikista normaalihinnoista. 

Jäsenyys mainittava tilausta tehdessä. 

www.victors-hotel.com 

JÄSENEDUT 1 / 2009 

Svenskhemmet Voksenåsen Holmenkollenilla Norjassa, n. 15 

km Oslon keskustasta, puh. + 47 - 2214 3090 myöntää 20 %:n 

alennuksen yöpymisestä ja aamiaisesta. 

www.voksenaasen.no 

Eckerö Line, puh. (09) 2288 544, 

myöntää Pohjola-Nordenin jäsenille 

vuonna 2009 seuraavat sopimushinnat, voimassa ma-su lähdöillä. 

2.1.-30.6.2009 ja 10.8.-31.12.2009 

Päiväristeily 

19 e/hlö, su-pe 


25 e/hlö, la 

A2-hytti päiväristeilyllä 32 e joka päivä 

A2 –hytti 

27 e/suunta 

1.7.-9.8.2009 


25 e/hlö 

A2-hytti päiväristeilyllä 32 e 

A2 –hytti 

27 e/suunta 

Varauksen yhteydessä tulee mainita tuotekoodi PONOC 

(päiväristeily). Nettimyymälässä aloita varaus syöttämällä tuotekoodi 

kenttään “syötä tuotekoodi”. Alennus on talouskohtainen 

ja alennuksen edellytyksenä on voimassa oleva jäsenkortti. 

Sopimushintaiset matkatuotteet voidaan myöntää vain Eckerö 

Linen omista Suomen myyntipisteistä, vähintään 1 vrk ennen 

lähtöä maksetuista matkoista. Alennusta ei voida myöntää 

jälkikäteen eikä sitä voi yhdistää muihin alennuksiin, paketteihin 

tai tarjoushintoihin. Mikäli matka maksetaan satamassa ennen 

lähtöä, peritään matkasta normaali listahinta. Peruutusehdot ovat 

Eckerö Linen pääesitteen mukaiset. 

www.eckeroline.fi 

Helsingin keskustassa sijaitseva Hotelli Helka 

tarjoaa Pohjola-Nordenin jäsenille vuonna 2009 

seuraavat sopimushinnat. 

1 h huone arkisin 106 e/vrk, viikonloppuna pe-su 80 e/vrk (listahinnat 

136 e ja 90 e/vrk) 

2 h huone arkisin 134 e/vrk, viikonloppuna pe-su 104 e/vrk 

(listahinnat 171 e ja 112 e/vrk) 

Varaukset: Reservations@helka.fi tai puhelimitse ilmaiseen 

varausnumeroon, puh. 0800 169 069. Mainitse varatessasi 

jäsenyydestäsi. www.helka.fi 

Pohjola-Nordenin jäsenet saavat alennuksen Choice-hotellien 

normaaleista viikkohinnoista (su-pe) Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa 

ja Suomessa. Viikonloppuina sekä kesäaikaan voimassa 

ovat hotellin normaalit viikonloppuhinnat, mikäli nämä alittavat 

sopimushinnat. Hinta kattaa, mikäli toisin ei ole mainittu, 

yöpymisen standardiluokan yhden hengen ja kahden hengen 

huoneessa. Aamiainen ei kuulu hintaan Kööpenhaminan hotelleissa. 

Varausta tehdessä mainittava jäsenyydestä. www. 

choice.se 

Suomen retkeilymajajärjestö, puh. (09) 5657 150, 

myöntää SRM:n jäsenjärjestöjen henkilöjäsenille 

kotimaan SRM-hostelleissa 2,50 e/henkilö/vuorokausi 

alennusta normaalista majoitushinnasta. 

SRM-ketjuun kuuluu 80 hostellia eri puolella Suomea. 

Tietoja muista eduista info@srm.fi, www.hostellit.fi 

Hertz Autovuokraamo, puh. 0200 11 

22 33, myöntää kiinteät erikoishinnat 

Pohjola-Nordenin jäsenille Suomessa, 

Pohjoismaissa ja Euroopassa. Nämä 

hinnat saa ilmoittamalla alennustunnuksen: CDP 622011 autoa 

varattaessa. www.hertz.fi ja www.hertz.com 

Avis autonvuokraamo, puh: + 354 591 4000, myöntää Islannissa 

25 % alennuksen normaalihinnoista. 

www.avis.is 

ALP autonvuokraamo, puh: + 354 5626 060, myöntää Islannissa 

20 % alennuksen normaalihinnoista. 

www.alp.is 

Oy Teboil Ab, Korttipalvelut, puh. 020 

- 4700 911, myöntää P-N:n jäsenille 

tankkauksen yhteydessä alennusta 2,2 senttiä/litra (bensiini ja 

diesel), voiteluaineista 10% ja nestekaasusta 5% maksettaessa 

Teboilin maksuaikakortilla. Tilinhoitomaksu on 1,35 euroa ja se 

peritään vain, jos on laskutettavaa. Hakemuksia saa Pohjola- 

Nordenista tai Teboil-huoltamoilta. www.teboil.fi 

MUUTA MUKAVAA 

Rovaniemen Teatteri - Lapin Alueteatteri 

myöntää jäsenkortin näyttäville 

2 lippua yhden hinnalla. Etu koskee teatterin omien tuotantojen 

normaalihintaisia lippuja (ei vierailunäytöksiä). Liput voi 

varata esityspäivänä lippukassalta, puh. 0400 282 484. www. 

rovaniementeatteri.fi 

Åbo Svenska teater, puh. (02) 2777 377, myöntää 

jäsenkorttiaan näyttäville jäsenille yhden ilmaisen 

ohjelmavihon kaikkiin teatterin omiin esityksiin. 

Ohjelman saa lippukassalta lipun oston yhteydessä. 

Edun 1 ohjelma/jäsenkortti voi hyödyntää useita kertoja. www. 

abosvenskateater.fi 

Turun Kaupunginteatteri, puh. (02) 2620 080 / (02) 

262 0030, myöntää P-N:n jäsenille teatterilippuja 

opiskelijahintaan eli n. 20-35% alennuksella normaalista 

lipun hinnasta. Jäsenyydestä tulee mainita 

lippuja tilatessa. www.turku.fi/teatteri 

Pohjola-Nordenin jäsenet saavat 2 euron alennuksen 

perushintaisesta lipusta kaikkiin Espoon Kaupunginteatterin 

esityksiin. Alennus on aina henkilökohtainen. 

Varausta tehdessä mainittava alennuksesta 

ja lippujen lunastuksen yhteydessä esitettävä Pohjola- 

Nordenin jäsenkortti. www.espoonteatteri.fi 

Wasa Teater, puh. (06) 3209 

330 tarjoaa kaksi lippua yhden 

hinnalla teatterin omiin 

esityksiin suurella näyttämöllä ja studionäyttämöllä ti-to (ei koske 

ensi-iltoja). Jäsenkortti tulee näyttää lippuja lunastettaessa. www. 

wasateater.fi 

Mikkelin Teatteri, puh. (015) 4110 440, myöntää 

jäsenille 1 euron alennuksen lipun hinnasta. 

Alennuksen saa vain jäsenkorttia näyttämällä 

ja se koskee vain teatterin omia esityksiä. www. 

mikkelinteatteri.fi 

Joensuun Kaupunginteatteri, puh. (013) 267 

5222, myöntää jäsenkorttia näyttävälle 2 teatterilippua 

yhden hinnalla. Etu koskee lippuja 

esityspäivän näytäntöihin, jos katsomossa on 

tilaa. Alennus koskee teatterin omaa tuotantoa. 

Lippuja voi ostaa Carelicumista, Koskikatu 5 tai tuntia ennen esityksiä 

teatterin ovilipunmyynnistä, kaupungintalolta, Rantakatu 

20. www.jns.fi/kaupunginteatteri 

Suomen Kansallisoopperan edut Pohjola-Nordenin 

jäsenille käyvät ilmi lehdessä 1/2009 

olevasta Oopperan ilmoituksesta s.6. Puh. (09) 4030 2211 tai: 

liput@operafin.fi. www.ooppera.fi 

Kustannusosakeyhtiö Tammi, puh. (09) 6937 

6235, myöntää jäsenkorttia vastaan 20% 

alennuksen kirjaostoksista Tammen kirjamyy 

mälässä,Korkeavuorenkatu 37, Helsinki. www. 

tammi.fi 

Hufvudstadsbladet, puh. (09) 1253 500, 

myöntää P-N:n jäsenille 10% alennuksen 

kaikista määräaikaistilauksista (ulkomaantilauksiin 

lisätään postimaksu). Vaihtoehtoina 

ovat päivittäis-, viikonloppu- ja sunnuntaitilaus. Tarjous on voimassa 

31.12.2009 asti ja koskee uusia tilaajia, joille ei ole 

tullut lehteä viimeisen kuuden kk:N aikana. Ilmoita koodi PN 

ja jäsennumerosi. www.hbl.fi 

Forever kuntoklubi & Day Spa Töölö, p. 09 

477 7040, myöntää yhden veloituksettoman 

tutustumiskäynnin kuntoklubille. Day Span yli 

tunnin kestävien hoitojen yhteydess äväri- ja 

aromaterapeuttinen kylpy veloituksetta. www. 

foreverclub.fi, www.foreverdayspa.com 

Lækjarbrekka-ravintola Islannissa, puh:+ 354 5514 430, 10% 

alennus à la carte -listalta, ei voimassa muiden alennusten kanssa 

eikä koske juomista. Näyttäkää jäsenkortti tilatessanne. www. 

laekjarbrekka.is 

Rammagerðin, puh: + 354 5511 122, myöntää 10% alennuksen 

matkamuistoista. www.icelandgiftstore.com 

12 Tónar, puh: + 354 511 5656, myöntää 10% alennuksen cdlevyistä. 

www.12tonar.is 

46

MEDLEMSFÖRMÅNER 1 / 2009 

Viking Lines förmåner för Pohjola-Nordens 

medlemmar: Förmånerna 

är avsedda för Pohjola-Nordens medlemmar och gäller 

på medlemmarnas fritidsresor under tiden 1.1 – 30.12.2009. 

Vänligen ange produktkod vid bokning. Var beredd att visa Pohjola-Nordens 

medlemskort vid incheckningen. Åldersgrånser: 

www.vikingline.fi/braattveta. 

Begränsat antal platser, gäller ej grupper. Se alla förmånspriser 

och rutter på adressen www.vikingline.fi/edut/pohjola-norden 

Exempelpriser: 

Helsingfors-Stockholm –kryssningar 

t.ex. 80 e/B-hytt (norm. 196 e) 

I priset ingår kryssning för 2-4 personer. 

Produktkod FKKRY. 

Åbo-Stockholm Minikryssningar 

t.ex. 44 e/B-hytt (norm. 58 e) 

I priset ingår Minikryssning för 2-4 personer. 

Produktkod FKKRY. 

Helsingfors-Tallinn –ruttens resor 

Picknick-kryssning med M/S Rosella 

från 25 e/person (norm. 30 e) 

I priset ingår lunch på utresan. 

Produktkod FKKRYP. 

Dagskryssning med Viking XPRS 

Från 18 e/person (norm. 25 e) 

I priset ingår dagskryssning. 

Produktkod FKKRYP. 

Bilpaket 

Helsingfors-Stockholm vv. 

t.ex. 130 e (norm. 160 e) 

I priset ingår enkel resa för 2-4 personer 

i B-hytt samt personbil. 

Produktkod FKAUTO 

Åbo-Stockholm vv. 

t.ex. 46 e (norm. 55 e) 


i B-hytt samt personbil. 


Helsingfors-Tallinn 

från 80 e (norm. 88 e) 

Tallinn-Helsingfors 

från 60 e (norm. 65 e) 


samt personbil, utan hytt. 


Se alla förmånspriser och rutter 

på adressen www.vikingline.fi/edut/pohjola-norden 

Vi förbehåller oss rätten till ändringar. 

Saga Matkat, tfn (09) 6123 355, beviljar 

5% rabatt (dock högst 70 e/resa/person) 

på alla sina resor i resebroschyren. Resorna bör bokas från Saga 

Matkat. Vid bokning bör Pohjola-Nordens medlemsnummer 

uppges. Medlemsrabatten gäller inte för ”sista minuten resor” 

som färdigt är till 

specialpris. www.sagamatkat.fi 

Scandic Hotels, tfn 0800-0-6969, erhåller 

P-N-medlemmar en rabatt på 8-30% på 

listprisen på Scandic Hotel i Finland. För att 

erhålla rabatten bör koden D000005184 uppges. 

www.scandic-hotels.com 

Hanaholmens kulturcentrum (i 

Esbo 5 km utanför Helsingfors 

centrum), tfn (09) 435 020, beviljar 

15% rabatt vid inkvartering 

under vardagar mot uppvisande av medlemskort. www.hanaholmen.fi 

Victor’s Hotel & Restaurant i Göteborg, beviljar 20% på alla 

ordinarie priser: Uppge medlemskapet i Föreningen Norden. 

www.victors-hotel.com 

Svenskhemmet Voksenåsen (på Holmenkollen ca 15km utanför 

Oslo centrum), tfn + 47 - 2214 30 90, beviljar 20% rabatt på 

övernattning och frukost. www.voksenaasen.no 

RESOR OCH LOGI 

Hotel Reykjavik, tfn +354 5626 250, beviljar 20% rabatt av 

övernattning med frukost. Erbjudandet gäller inte med andra 

erbjudanden. www.hotelreykjavik.is 

Eckerö Line, tel. (09) 2288 544, beviljar 

Pohjola-Nordens medlemmar 2009 

följande avtalspriser på avgångar mån-sön, 

2.1-30.6.2009 och 10.8-31.12.2009 

Dagkryssning 

19 e/pers., sön-fre 

Dagkryssning 

25 e/pers., lör 

A2–hytt på dagtur 32 e 

A2–hytt 

27 e/riktning 

1.7-9.8.2009 

Dagkryssning 

25 e/pers. 

A2–hytt på dagkryssning 32 e 

A2–hytt 

27 e/riktning 

I samband med bokning bör produktkoden PONOC (dagkryssning) 

nämnas. Börja bokning över nätet med att uppge 

produktkoden. Rabatten gäller per hushåll och förutsätter giltigt 

medlemskort. Rabatterade resprodukter beviljas endast av 

Eckerö Lines försäljningskontor i Finland minst ett dygn före 

betald avresa. Rabatt beviljas inte i efterskott och kan heller 

inte kombineras med övriga rabatter, paket eller erbjudanden. 

Om resan betalas i hamnen före avresan, debiteras normalpris. 

Annulleringsvillkor i enlighet med Eckerö Lines huvudbroschyr. 

www.eckeroline.fi 

h ö r 

Hotel Helka i Helsingfors centrum erbjuder 

Pohjola-Nordens medlemmar 2009 följande 

avtalspriser: 

1 pers rum vardagar 106 e/natt, veckoslut fre-sön 80 e/natt (listtariffer 

136 e och 90 e/natt) 

2 pers rum vardagar 134 e/natt, veckoslut fre-sön 104 e/natt 

(listtariffer 171 e och 112 e/natt) 

Bokningar till reservations@helka.fi eller tfn 0800 169 069 

(avgiftsfri). Meddela om medlemskap i samband med bokning. 

Mer information: tfn 0800 169 069. www.helka.fi 

Pohjola-Nordens medlemmar erbjuds rabatterade priser på 

Choice-hotellens normala veckopriser (söndag till fredag) i 

Sverige, Norge, Danmark och Finland. Under helg- och sommarperiod 

gäller hotellens ordinarie weekendpriser i de fall dessa 

understiger avtalade priser. Priset för hotellövernattning gäller, 

där inget annat finns angivet, standard enkel- och dubbelrum. 

Frukost är inte inkluderat i priset på hotell i Köpenhamn. Samtliga 

priser inkluderar för stunden gällande skatter och pålagor. Vid 

bokning av rum ska Pohjola-Nordens medlemskap meddelas. 

www.choice.se 

Hostels i Finland, tfn (09) 5657 150, (Suomen 

Retkeilymajajärjestö - SRM ry, Finlands vandrarhemsorganisation 

SRM) beviljar i Finland medlemmar 

av SRM:s medlemsorganisationer en rabatt på 2,50 

e/person/dgn på normalt logipris. Till SRM-kedjan 

8 0 hostell landet runt. 

Information om övriga förmåner info@srm.fi, www.hostellit.fi 

Hertz Biluthyrning, tfn. 0200 11 22 33. 

Hertz beviljar fasta specialpriser i Finland, 

i Norden och i Europa. För att erhålla rabatten 

bör koden: CDP 622011 uppges när 

man bokar bilen. www.hertz.fi och www.hertz.com 

Avis biluthyrning, tfn: + 354 5914 000, 25% rabatt av normalpriser 

på Island. www.avis.is 

ALP biluthyrning, tfn: + 354 5626 060, 20% rabatt av normalpriser 

på Island. www.alp.is 

Oy Teboil Ab Korttjänst, tfn 020 - 4700 911 

beviljar P-N-medlemmar, då man tankar, 

rabatt om 2,2 cent/liter (bensin och diesel), för smörjmedel 10% 

och för flytgas 5% då man betalar med Teboils betalningskort. 

Kontoskötseldebiteringen är 1,35 e och det debiteras enbart vid 

fakturering. Ansökningsblanketter fås från Pohjola-Norden eller 

från Teboil-servicestationer. www.teboil.fi 

ANNAT TREVLIGT 

Rovaniemen Teatteri - Lapin Alueteatteri 

beviljar 2 biljetter för 

en för uppvisade medlemskort. Rabatten gäller teaterns egen 

produktion. Förmånen gäller till föreställningar med normalt 

pris (inte gästspelningar). Biljetter kan bokas samma dag som 

föreställningen äger rum från biljettförsäljningen. tfn. 0400 282 

484. www.rovaniementeatteri.fi 

Åbo Svenska Teater, tfn (02) 2777 377, beviljar mot 

uppvisande av medlemskort ett gratis programblad till 

alla egna produktioner. Programbladet fås i biljettkassan 

i samband med biljettköp. Förmånen 1 programblad/medlemskort, 

kan användas så många gånger man vill. 

www.abosvenskateater.fi 

Åbo Stadsteater, tfn (02) 2620 080 / (02) 2620 030, 

beviljar teaterbiljetter till studentpris d.v.s. ca. 20- 

35 % rabatt på normalprisbiljetter. Medlemskap i 

Pohjola-Norden ska meddelas då biljetterna bokas. 

www.turku.fi/teatteri 

Pohjola-Nordens medlemmar får 2 euro rabatt per 

biljett till alla Esbo Stadsteaters föreställningar till 

normalpris. Rabatten är alltid personlig. Rabatten bör 

nämnas i samband med bokning och medlemskortet 

uppvisas vid kassan. www.espoonteatteri.fi 

Wasa Teater, tfn (06) 320 

9 330, erbjuder 2 biljetter 

till priset av en till teaters 

egna föreställningar på stora scenen och studioscenen tisdagar 

till torsdagar (gäller icke premiärer). Pohjola-Nordens medlemskort 

bör visas upp i samband med att biljetten löses ut. www. 

wasateater.fi 

Mikkelin Teatteri, tfn (015) 4110 440, beviljar 

teaterbiljetter 1 euros rabatt på normalprisbiljetter. 

Rabatter gäller enbart teaterns egen produktion. 

Medlemskort bör uppvisas vid betalning. Biljetter 

kan beställas från biljettkassan. www.mikkelinteatteri.fi 

Joensuun Kaupunginteatteri, tfn (013) 2675 

222, beviljar mot uppvisande av Pohjola-Nordens 

medlemskort 2 biljetter till priset av en. 

Rabatter gäller biljetter som köps samma dag 

som föreställningen äger rum, om det finns plats. 

Rabatter gäller enbart teaterns egen produktion. Teaterbiljetterna 

kan köpas från Carelicum, Koskikatu 5 eller en timme 

före föreställningen från teaterns biljettförsäljning. www.jns. 

fi/kaupunginteatteri 

Finlands Nationalopera erbjuder förmåner 

i enlighet med Operans annons i tidning 

1/2009 s.6. Tfn.(09) 4030 2211 eller liput@operafin.fi www. 

ooppera.fi 

Tammi Bokförlag, tfn (09) 6937 62 35, beviljar 

mot uppvisande av medlemskort 20 % rabatt 

vid inköp av böcker i bokhandeln på Högbergsgatan 

37, Helsingfors. www.tammi.fi 

Hufvudstadsbladet, tfn (09) 1253 500, beviljar 

10% rabatt på samtliga tidsbundna prenumerationer 

(för utlandsprenumerationer 

tillkommer postavgift). Alternativen är sjudagars-, 

weekend- eller söndagsprenumeration. Erbjudandet är i 

kraft t.o.m. 31.12.2009 och gäller nya prenumeranter som inte 

haft tidningen under det senaste halvåret. Uppge kod PN och 

medlemsnummer. www.hbl.fi 

Forever Gymet & Day Spa Tölö, tfn 09 477 7040, 

beviljar ett gratis besök på gymet. I samband med 

över en timme långa behandlingar vid Day Spa ett 

färg- och aromaterapeutiskt bad gratis. Nämn om 

medlemskapet i samband med förmånerna. www. 

foreverclub.fi, www.foreverdayspa.com 

Lækjarbrekka-restaurang på Island, tfn + 354 5514 430,10% 

rabatt av à la carte-menu, gäller inte med andra rabatt eller 

om dryck. Vänligen visa medlemskortet vid beställning. www. 

laekjarbrekka.is 

Rammagerðin, tfn: + 354 5511 122, 10% rabatt av souvenirer. 

www.icelandgiftstore.com 

12 Tónar, tfn: + 354 5115 656, 10% rabatt av cd-skivor. 

www.12tonar.is 

Mer info: Marknadsföringschef Kjell Skoglund, tfn 040 - 560 3922, kjell.skoglund@pohjola-norden.fi, www.pohjola-norden.fi. Norden-föreningen i Island erbjuder flera medlemsförmåner än det presenteras här. 

47

Poimintoja verkkopuodista 

SUOMI-ISLANTI- 

SUOMI -sanakirja 

Ensimmäinen moderni Suomi-islanti-suomi 

sanakirja sisältää 37 000 hakusanaa ja ilmausta 

sekä arkikielestä että erikoisaloilta. 

Teos on hyvä apuneuvo kielten opiskeluun 

mutta myös vaativaan ammattikäyttöön kuten 

kääntämiseen. Sanakirja on hyödyllinen 

myös matkailijoille 

ja muille 

maiden kulttuureista 

kiinnostuneille. 

Tekijä FK Tuomas 

Järvelä, Gaudeamus 

2008. 

ISBN 978-952- 

495-028-2 

35e 

TYGVÄSKA 

KANGASKASSI 

Luonnonvalkoinen kangaskassi 

Pohjola-Nordenin logolla. 

Naturvit tygväska med Pohjola- 

Nordens logo. 

BARENTS 

- ett gränsland i Norden 

Föreningen Nordens årsbok 2008. Föreningen Norden i 

Sverige har låtit 13 författare, var och en expert på sitt respektive 

område, beskriva Barentsregionen och det samarbete 

som håller på 

att växa fram i denna 

mycket dynamiska region 

i norr. 

Redaktör 

Torsten Hallberg, 

Föreningen 

Norden i Sverige. 

1,5e 22e 

TILAAN JAG BESTÄLLER 

VASTAANOTTAJA 

MAKSAA 

POSTI- 

MAKSUN 

ILMAISMATERIAALIT - AVGIFTSFRITT MATERIAL 

(Merkitse kappalemäärä ruutuun) 

(Ange antal i rutan) 

Juliste, Linné (A2) 

Juliste, uusi P-N (A3) 

Kortti, uusi P-N (A6) 

Juliste, ”lippunaamat” (A1) 

Juliste, ”lippunaamat” (A2) 

Yleisesite 

Miksi ruotsia - siksi ruotsia -esite 

Pohjola-tutuksi -kartta 

Pohjola tutuksi -työkirja päiväkodeille 

Haloo Pohjola -esite 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

Plansch, Linné (A2) 

Planch, ny P-N (A3) 

Kort, ny P-N (A6) 

Plansch med ”flaggansikten” (A1) 

Plansch med ”flaggansikten” (A2) 

Broschyr 

Broschyr Miksi ruotsia - siksi ruotsia 

Lär känna Norden-karta 

Lär känna Norden-arbetsbok för daghem 

Hallå Norden-broschyr 

48 

MUUT MATERIAALIT JA KIRJAT - ANNAT MATERIAL OCH BÖCKER 

Logollinen kangaskassi 1,5 e 

Viiden Pohjoismaan paperiliput 5 e 

Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan paperiliput 

1 e kpl, alue: _______________ 

Lipputarra-arkki 0,9 e kpl 

P-N-logotarra-arkki, 0,6 e st 

Kaikkien Pohjoismaiden liput (18,5x31 cm) 

n. 5 m pitkässä siimassa, 20 e 

P-N-kuulakärkikynä 1,3 e 

Viiri 16,8 e 

Muki 4 e 

Pohjola-Norden-reppu, 10 e 

Pohjolan luonnon helmiä, 12 e 

Jäämerestä syntynyt - Varangin karunkaunis vuono 

/ Juha Höykinpuro, 22 e 

Eskimot / Ernest S. Burch Jr., 15 e 

Pohjolan kartta (5 e, jäsenille 3 e) 

Ihmisten maa - Inuit nunaat / Timo Malmi, 13,5 e 

Inughuit / Tiina Itkonen, 35 e 

Sankarimatkailijan Färsaaret / Taipale&von Bonsdorff, 20 e 

Purjehdus Pohjanlahdella, 28 e 

Suomi-norja-suomi-sanakirja, 50 e 

Suomi Pohjoismaana -antologia / Finland i Norden, 10 e 

Suomi-islanti-suomi-sanakirja, 35 e 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• • 

• • 

• • 

• • 

• • 

• • 

• • 

• • 

• • 

• • 

• • 

Tygväska med logo, 1,5 e 

Fem Nordiska ländernas pappersflaggor, 5 e 

Färöarnas, Grönlands och Ålands pappersflaggor 

1 e st, område: ___________________ 

Klistermärken med flaggor, ett ark, 0,9 e st 

Klistermärken med P-N-logo, ett ark, 0,6 e st 

Alla nordiska flaggor (18,5x31 cm) 

på en c. 5 m lina, 20 e 

P-N bläckpenna 1,3 e 

Standar 16,8 e 

Mugg 4 e 

Pohjola-Norden-ryggsäck, 10 e 

Natur i nord, 12 e 

Nordens Tidning, 

Sveriges Norden-föreningens tidning vsk/årgång, 17 e 

Fångstkultur i Västnorden / Hjörvar&Kruse, 25 e 

Nordenkarta (5 e, för medlemmar 3 e) 

Folk i fest / Jan Öjvind Swahn, 28 e 

Danmark - mer än ”kroer”, 32 e 

Författarmiljöer i Stockholm, 15 e 

Äventyr med Måsen, 20 e 

Karelen - ett gränsland i Norden, 22 e 

Barents - ett gränsland i Norden, 22 e 

Två stora blev fem små / Kahdesta suuresta viisi pientä, 10 e 

Nimi/Namn _______________________________________________________________ 

Postiosoite/Postadress _______________________________________________________ 

__________________________________________________________________________ 

S-posti tai puhelinnumero/E-post eller telefonnummer ___________________________ 

__________________________________________________________________________ 

Jäsennumero / Medlemsnummer _____________________________________________ 





Tilauksen voi myös 

tehdä kotisivuillamme: 

Beställningen kan också 

göras på våra hemsidor: 

www.pohjola-norden.fi 

Faksi/fax: 09-4542 0820 

Hintoihin lisätään postikulut 

Porto tillkommer

AXPLOCK UR NÄTBODEN 

KAHDESTA SUURESTA 

VIISI PIENTÄ 

200 vuotta Suomen sodasta 

TVÅ STORA BLEV FEM SMÅ 

200 år sedan Finska kriget 

10e 

SANKARIMATKAILIJAN 

FÄRSAARET 

Färsaarten upea luonto kätkee syliinsä 

48 000 asukkaan mikroyhteiskunnan. 

Siihen kuuluvat kiinteästi kalastus, 

jalkapallo, uskonnolliset veljeskunnat, 

itsenäisyysliike, valaanpyynti 

ja öljyn etsintä. Pilvi Riikka Taipale 

on kirjoittanut teoksen matkaopasosuuden 

ja suomentanut mukaan 

Johan von Bonsdorffin Atlantin 

cowboyt -kirjan, joka kertoo ikivanhojen 

elinkeinojen kamppailusta 

modernissa maailmassa. 

Teksti Pilvi Riikka Taipale 

& Johan von Bonsdorff. 

LIKE 2006. ISBN 951-581-104-X 

Pohjola-Nordenin julkaisu Suomen 

sodasta ja siihen liittyvistä 

laajemmista puitteista. 

Pohjola-Nordens publikation 

om Finska kriget och de vidare 

omständigheter som sammanhänger 

med det. 

Toim./Red. Alexandra Ramsay 

Kieli/Språk suomi/svenska 

ISBN 978-951-98205-9-0 

20e 

Mare Botnicum 

PURJEHDUS 

POHJANLAHDELLA 

Pohjoisen saaristolaiselämää 

”Avatessasi tämän kirjan kannet nouset samalla lähes 80-vuotiaan 

Måsen-kosterini kannelle. Måsenilla purjehtien minäkin ryhdyin tutkimaan 

Pohjanlahden ja Merenkurkun saaristoa, tuota huimaavan 

kaunista luontoa ja elävää rannikkokulttuuria, jossa rakennetaan yhä 

veneitä ja harjoitetaan kalastusta, hylkeenmetsästystä ja salakuljetusta 

kuten satoja vuosia sitten. Kirjani on seikkailu jännittävien ja dramaattisten 

tarinoiden valtakuntaan.” 

Mare Botnicum 

ÄVENTYR MED MÅSEN 

Möten med människor och skärgårdsliv 

i Bottenviken och Kvarken 

Boris Erssonin komea kirja Pohjanlahden 

saaristoalueista perustuu hänen 20 

vuoden aikana tekemiinsä purjehdusreissuihin. 

Schildts 2007. 

ISBN 951-50-1626-6. ovh 44 e. 

28e 

”När du öppnar pärmarna till den här boken kliver du ombord på 

min nästan 80 år gamla koster Måsen. Med Måsen började jag upptäcka 

Bottenvikens och Kvarkens skärgårdar, en svindlande vacker 

natur och en kustkultur med traditioner inom båtbyggeri, fiske, säljakt 

och smuggling som sträcker sig långt tillbaka i tiden.” Så beskriver 

boken Boris Ersson, som är filmare, fotograf, författare och seglare. 

Tillsammans med Sven Wollter seglade han i smugglarnas skärgård 

mellan Sverige och Finland. 

Boris Ersson, Föreningen Norden och Nautiska förlaget. 

Språk: svenska, 288 sidor. 

20e 

SUOMI-NORJA-SUOMI 

-sanakirja 

Ensimmäinen suuri sanakirja 

suomen ja norjan välillä. Kirja 

sisältää yli 100 000 hakusanaa ja 

esimerkkilausetta, maantieteellisiä 

nimiä sekä kielioppitietoa. 

Julkaisija Henna-Maiju 

Askim, Nordilex 2008. 

ISBN 978-82-996822-1-3 

50e 

KARELEN - ett gränsland i Norden 

I Föreningen Nordens årsbok 2007 

berättar olika aktörer, forskare och 

journalister om Karelen - det Karelen 

som en gång var och om det Karelen 

som är idag. 

Redaktör Torsten Hallberg, 

Föreningen Norden i Sverige. 

Språk: svenska, 226 sidor. 

ISBN 91-85276-11320 

22e 

49

POHJOISMAINEN KIRJAKAPPA 1 / 2009 

1808-1809 - muutakin 

kuin sotatapahtumia 

Vuoden ensimmäiseen Kirjakappaan on koottu Pohjola-Nordenin 

vuoden teeman ”Uuden Pohjolan synty – Suomen sodan merkkivuodet” 

mukaisia teoksia. Valitut kirjat ovat paitsi kiinnostavaa luettavaa 

ja tutkittavaa, myös oivaa materiaalia Pohjola-Nordenin paikallisyhdistysten 

teematapahtumia ajatellen. 

Mikäli tilaat vähintään kolme kirjaa, emme veloita postituskuluja. 

Muilta kuin Pohjola-Nordenin jäseniltä laskutamme kirjoista täyden 

ovh-hinnan. Ilmoitathan siis jäsennumerosi tilauksen yhteydessä. 

1808-09 - annat 

än krigshändelser 

Årets första Bokkappe innehåller böcker med anknytning till Pohjola-Nordens 

tema i år ”Det nya Nordens uppkomst – Finska krigets 

märkesår”. De valda böckerna utgör både intressant läsning och utmärkt 

material inför lokalföreningarnas olika evenemang i anslutning 

till temaåret. 

Vid beställning av minst tre böcker tillkommer inget porto. Ickemedlemmar 

betalar fullt riktpris. Kom alltså i håg att uppge ditt medlemsnummer. 

40e 15e 21e 

Suomen sodan 

historia 1808-1809 

Jussi T. Lappalainen, 

Lars Ericson Wolke 

ja Ali Pylkkänen 

Suomen sodan syttymisestä tulee tänä vuonna 

kuluneeksi 200 vuotta. Suomen sodan 

historia 1808–1809 on havainnollisin ja 

monipuolisin yleisesitys sodasta, joka katkaisi 

Suomen monisatavuotisen yhteyden vanhaan 

emämaahan Ruotsiin ja synnytti lopulta 

autonomisen Suomen. 

Teos sisältää autenttiset aikalaiskartat sodan 

kaikista taisteluista ja yhteenotoista sekä 

kirjaa varten laadittuja rintamaliikkeitä kuvaavia 

karttoja. Otteet ajan teksteistä ja asiakirjoista 

luovat vahvaa ajankuvaa paitsi sotatoimista 

ja politiikasta, myös sotilaiden ja 

siviilien arjesta sodan oloissa. 

Teoksen kirjoittajat ovat eturivin sotahistorian 

tutkijoita. 

ISBN 978-952-222-018-9 

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2008 

Dagbok från 

fälttåget i 

Österbotten 1808 

Eric Gustaf Ehrström 

Den unge studenten Eric Gustaf Ehrström 

kom av en stundens ingivelse att anta sysslan 

som kommissarie vid Savolax Regemente 

under pågående krig i juli 1808. Under de fyra 

månader han följde regementet under fälttåget 

i Österbotten blev han vittne till slagen 

vid Lappo, Kauhava och Oravais, erfarenheter 

som gav honom en inblick i krigets grymhet. 

I dagboken återger han sina upplevelser 

dag för dag, han umgås med officerare och 

kommenterar deras ofta nog så burdusa uppträdande, 

han skildrar livligt sina strapatsrika 

provianteringsresor, han beskriver gårdarna 

och gårdsfolket där han inkvarteras och han 

återger oförskönat de slag han bevittnar. 

ISBN 978-951-583-156-9 

Svenska litteratursällskapet 

i Finland 2008 

Eliten, riket 

och riksdelningen 

Sociala nätverk och 

geografisk mobilitet 

mellan Sverige 

och Finland 1720-1820 

Jan Samuelson 

I Eliten, riket och riksdelningen undersöker 

historikern Jan Samuelson den svenska 

och finländska samhällselitens sociala nätverk 

och rörlighet över Bottniska viken under 

perioden ca 1720-1820. 

Samuelson belyser dessa frågor genom detaljerade 

undersökningar av sociala nätverk 

och flyttningsmönster bland officerare, högre 

civilämbetsmän och präster före och efter 

1809. 

ISBN 978-951-583-158-3 


i Finland 2008 

Kappahinta 40 € 

(ovh 50 €) 

Kappepris 15 € 

(norm. 22 €) 


(norm. 32 €) 

50

NORDISK BOKKAPPE 1 / 2009 

23e 20e 15e 

Louhisaaren linnan 

talousreseptit 

(n. 1770-1850) 

Jouni Kuurne 

Louhisaaren linnan arkistossa säilyneessä talousreseptikirjassa 

on lähes 200 reseptiä ja ohjetta 

ruoanvalmistukseen, sairauksien hoitoon ja 

yleiseen taloudenpitoon. Kirjasen sivuilla annetaan 

moninaisia ohjeita anjovisten säilönnästä 

sianpääsyltyn valmistukseen ja viinanpoltosta 

kankaiden värjäämiseen. 

Reseptikokoelmaa elävöittää aikalaisgrafiikasta 

ja maalauksista koostuva kuvitus. 

ISBN 978-952-222-039-4 

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2008 

Kappahinta 23 e 

(ovh 28 €) 

Pohjoinen suurvalta 

Ruotsi ja Suomi 

1521-1809 

Petri Karonen 

Suomen ja Ruotsin yhteinen historia 1520- 

luvulta vuoteen 1809 on merkittävä eurooppalainen 

menestystarina. 

Pohjoinen suurvalta tarkastelee Ruotsin ja 

Suomen yhteistä valtiota valtakunnallisena, 

Pohjanlahden ylittävänä kokonaisuutena. 

Petri Karonen on Jyväskylän yliopiston 

historian ja etnologian laitoksen Suomen 

historian professori. 

ISBN 978-951-0-34713-3 

WSOY 2008 (täydennetty ja päivitetty 

laitos, pokkari) 

Kappahinta 20 € 

(ovh 32 €) 

Skildring af 

krigshändelserna 

i Öster- och 

Västerbotten 

1808-1809 

Carl Johan Ljunggren 

Med färgstarka beskrivningar skildrar fänriken 

C.J. Ljunggren sina upplevelser under 

slagen vid bl.a. Vörå, Oravais och Kalajoki 

i Österbotten samt Sävar och Ratan i Västerbotten. 

Han berättar även livfullt om de 

bygder som trupperna passerar, om människorna 

han möter och om livet i fält. Boken 

är en faksimil av Reinhold Hausens utgåva 

från 1903. 

ISBN 951-583-140-7 


i Finland 2006 [1903] 


(norm. 22 €) 

POHJOISMAINEN KIRJAKAPPA -TILAUSLOMAKE 

Palautettava viimeistään 

Returneras senast 

15.3.2009! 

Kirjalähetyksen mukana seuraa lasku. 

Hintoihin lisätään postikulut. 

Räkning medföljer boksändelsen. 

Postavgifterna tilläggs i priserna. 

HUOM! Vähintään kolmen kirjan 

ostoksesta ei peritä postikuluja! 

OBS! Inga postavgifter om 

du beställer minst tre böcker! 

Tilaukset myös / Beställningar även: 

pn@pohjola-norden.fi 

Allekirjoittanut tilaa seuraavat Pohjoismaisen kirjakapan kirjat: 

Undertecknad beställer följande böcker från Nordisk Bokkappe: 

KPL/ST: 

• Pohjoinen suurvalta 

• Dagbok från fälttåget i Österbotten 1808 

• Eliten, riket och riksdelningen 

• Skildring af krigshändelserna i Öster- och Västerbotten 

• Louhisaaren linnan talousreseptit 

• Suomen sodan historia 1808-1809 

• Olen/Yhteisömme on Pohjola-Nordenin jäsen. 

Jag/Vårt samfund är medlem av Pohjola-Norden. 

Jäsennumero / Medlemsnummer: 

_______________________________ 

Nimi/Namn ______________________________________________________________________________________ 

Postiosoite/Postadress___________________________________________________________________________ 

_____________________________________________________________________________________________ 

S-posti tai puhelinnumero/E-post eller telefonnummer_______________________________________________ 

VASTAANOTTAJA 

MAKSAA 

POSTI- 

MAKSUN 





51

www.fram.fi 

Anna 

painotyösi 

KUKOISTAA! 

www.fram.fi 

Ihmisen käsitys luonnon väreistä pohjautuu aistihavaintoon. Kirjapainossa 

aistihavainto muuttuu digitaalisen aineiston kautta ykkösiksi ja nolliksi 

sekä värien numeroarvoiksi, kunnes se lopulta siirtyy väriseoksena 

painotuotteen pintaan. Framin tarkka henkilökunta osaa hoitaa asiat niin, 

että muutos alusta lopputulokseen vastaa odotuksiasi – ja painotyösi 

kukoistaa! 

Fram on lähes 100-vuotias vaasalainen kirjapaino. Framin 30 ammattilaista, 

painotyöperinne ja nykyaikainen painotekniikka muodostavat yhdessä 

lujan perustan laadulle. Palvelemme painotyön alusta loppuun, aina 

reprotöistä jälkikäsittelyyn. Toteutamme kirjasi, lehtesi, esitteesi, 

vuosikertomuksesi, kirjelomakkeesi, kirjekuoresi, käynti- ja postikorttisi tai 

julisteesi. 

Pyydä tarjous! 

52 

Oy Fram Ab 

Korsholmanpuistikko 37, 65100 Vaasa 

puh. (06) 320 9600 | info@fram.fi

Pohjola-Norden 1/2009

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?