Ihotautitutkimus kuin salapoliisi- tiedettä
Ihotautitutkimus kuin salapoliisi- tiedettä
Ihotautitutkimus kuin salapoliisi- tiedettä
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Professori Annamari Ranki tutkijan ja lääkärin työstä:<br />
Haasteellista ja kiehtovaa<br />
Professori, ylilääkäri Annamari Ranki pitää tutkijan työtä etuoikeutena sekä korostaa kliinisen<br />
työn ja tutkimuksen yhdistämistä. <strong>Ihotautitutkimus</strong> on <strong>kuin</strong> <strong>salapoliisi</strong>työtä. Alan<br />
laaja tutkimuskenttä tekee aiheesta erittäin mielenkiintoisen.<br />
-<br />
Keskeinen kysymys tutkijan<br />
työssä on aina, mitä hyötyä<br />
työstä on käytännössä. Tämä<br />
nousee esiin varsinkin vaikeina hetkinä,<br />
toteaa professori, ylilääkäri Annamari<br />
Ranki kuvaillessaan tutkijan työn luonnetta.<br />
Hänen toisena uravaihtoehtonaan<br />
oli arkkitehdin ura. – Joskus ajattelen,<br />
että arkkitehtina olisin varmaan voinut<br />
jättää ainakin yhden kauniin talon jälkeeni.<br />
Perimmäisenä tutkijan ja lääkärin<br />
työssä on aito pyrkimys saada aikaan<br />
sellaista, mistä olisi hyötyä ja helpotusta<br />
potilaan elämään.<br />
– Opiskelijoille olen korostanut, että<br />
tutkijan työ on etuoikeus, vaikka se<br />
on samalla henkisesti ja fyysisesti rankkaa.<br />
Sairaala on siitä kiitollinen työympäristö,<br />
että kollegoilta saa suurta tukea.<br />
Ranki kertoo, että Iho- ja allergiasairaalan<br />
päiväohjelmaan kuuluu palaveri,<br />
jossa keskustellaan potilaiden hoidosta<br />
ja tutkimukseen liittyvistä asioista. Se<br />
tuo monesti vahvistusta omille näkemyksille<br />
ja kokemusten vaihto on arvokasta.<br />
KIPINÄ<br />
TUTKIMUKSEEN<br />
Pohtiessaan kaunista arkkitehtuuria<br />
vastaavia saavutuksia tutkijana ja lääkärinä,<br />
Ranki selostaa omaa tutkimustaan<br />
ihmisen puolustusjärjestelmän ja immunologian<br />
parissa. Kipinä siihen syttyi<br />
varhain. Ranki aloitti tutkimustyön<br />
jo opiskeluaikana. Hän korostaa innostavan<br />
opettajahahmon merkitystä. Hänen<br />
uransa kannalta tärkeä ja inspiroiva<br />
opettaja oli dosentti Aaro Miettinen, jo-<br />
ka kokosi opiskelijansa immunologian<br />
kurssilla Haartmaninkadun kahvioon.<br />
– Se oli vähän poikkeavaa silloin. Hän<br />
kertoi hyvin innostavasti jännittäviä ja<br />
uusia juttuja immunologiasta. Koin, että<br />
tämä on tulevaisuuden haaste.<br />
Väitöskirjassaan Ranki tutki ihmisen<br />
immuunipuolustusjärjestelmän T- ja<br />
B-lymfosyyttejä. Aineistona hän käytti<br />
Lastenklinikan materiaalia. Tavoitteena<br />
oli luoda uusia diagnostisia menetelmiä,<br />
joilla tutkittaisiin pikkulasten immunopuutos-<br />
ja vajavuustiloja. Oireina<br />
oli epätavallisia, vakavia infektioita,<br />
jotka ilmenivät atopian ja atooppisen<br />
ihottuman kaltaisina iho-oireina, joillakin<br />
hengitystie- ja ripulioireina. Tätä<br />
menetelmäkehitystä Ranki pitää yhtenä<br />
tärkeänä saavutuksenaan tutkijana.<br />
– Koin, että pystyin olemaan hyödyksi<br />
näille potilaille: kehitimme menetelmiä,<br />
joilla saatoimme tyypittää heidän<br />
T-solujensa alaluokat. Saimme selville,<br />
millainen immuunivajavuus heillä oli,<br />
vaikka siinä vaiheessa ei vielä ollut varsinaisia<br />
hoitokeinoja.<br />
Ranki kertoo, että hän erikoistui<br />
ihotauteihin valmistuttuaan sattuman<br />
kautta. Lastentauteihin keskittyminen<br />
olisi kiinnostanut myös, mutta rankka<br />
työ- ja päivystystahti epäilyttivät. Ihotautiklinikan<br />
vuoden sijaisuuden jälkeen<br />
Ranki jäi ihotautien alalle. Hän<br />
on tutkinut ihotauteja immunologiselta<br />
kannalta, mm. mitä muutoksia kudoksessa<br />
tapahtuu ihon tulehdustiloissa.<br />
– Monenlaista olen tutkinut tästä<br />
näkökulmasta, mutta ei mitään vallan<br />
mullistavaa ole löytynyt. Aina kuitenkin<br />
jotakin uutta, esimerkiksi että pälvikaljun<br />
hiustenlähdön syynä oli ns. luonnollisten<br />
tappajasolujen ja T-lymfosyyttien<br />
hyökkäys karvatuppea kohtaan.<br />
HAASTEELLINEN<br />
HI-VIRUS<br />
– Kun HIV-epidemia alkoi, lähdin mukaan<br />
tutkimaan asiaa. Iho- ja sukupuolitautien<br />
erikoislääkäri Sirkka-Liisa<br />
Valle tarvitsi immuunipuutosoireyhtymien<br />
asiantuntijan tutkimuskumppaniksi.<br />
Aluksi ei tiedetty, että kyseessä<br />
oli viruksen aiheuttama sairaus. Haimme<br />
Suomelta Akatemialta rahoitusta sinänsä<br />
erikoisella hakemuksella: mukana<br />
olivat kaikki mahdolliset bakteerit ja<br />
virukset, joita oli tarkoitus tutkia. Rahoitus<br />
saatiin ja tutkimus eteni hyvin.<br />
Ranki toteaa, että Suomi oli ensimmäinen<br />
Euroopan maa, joka sai tulokset.<br />
Yhdysvaltalainen tutkija Robert Gallo<br />
innostui suomalaisesta aineistosta oltuaana<br />
luennoitsijana Sigrid Juselius<br />
-symposiumissa. Hän tutki suomalaisten<br />
potilaiden seeruminäytteet.<br />
– Se oli tosi jännittävää, historiallista<br />
aikaa. Aika eron takia tulokset tulivat<br />
puhelimitse yleensä iltamyöhään: ”021<br />
positiivinen, 022 negatiivinen”. Myöhemmin<br />
saimme tulokset kirjeitse.<br />
Ranki kertoo, että Yhdysvalloissa tutkimus<br />
oli tuolloin eurooppalaisen tutkimuksen<br />
edellä, vaikka Euroopassakin<br />
etsittiin taudin aiheuttavaa retrovirusta.<br />
Gallon vasta-ainetestin avulla voitiin<br />
potilaan seerumista mitata, oliko<br />
hänellä vasta-aineita HI-virusta vastaan.<br />
– Sen jälkeen tutkimme aktiivisesti hivinfektiota.<br />
Teimme monia alkuperäisha-<br />
➔<br />
I h o n A i k a 2 / 2 0 0 4 7