27.03.2015 Views

Seurakunta

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

<strong>Seurakunta</strong><br />

EVANKELISLUTERILAINEN JULKAISU 91. VSK 2/2015<br />

Tuomaan piinaviikko<br />

Evankeliumi pähkinänkuoressa<br />

Mooseksen vaskikäärme<br />

Miksi te etsitte elävää kuolleitten joukosta?


Syyllinen<br />

Ilosanomapiiri toi vanhoja mieleen.<br />

Evankeliumi pähkinänkuoressa<br />

kuva: VELI MÄNNISTÖ<br />

Käsiteltiin efesolaiskirjettä, sen viimeistä lukua, jossa kerrottiin<br />

Jumalan sotavarustuksesta: kupeet totuuteen vyötettyinä,<br />

pukuna vanhurskauden haarniska, kenkinä jaloissa<br />

alttius rauhan evankeliumille, uskon kilpi, joka sammuttaa<br />

kaikki pahan palavat nuolet, pelastuksen kypärä ja Hengen<br />

Miekka, joka on Jumalan sana.<br />

Meillä helsinkiläisnuorilla oli 60-luvulla oma lehti, joka ilmestyi<br />

muutaman kerran. Lehden nimi oli Hengen Miekka!<br />

Eräällä piiriläisistämme oli seurakunnan arkistoon koottuna<br />

muutamia numeroita tallella, ja katselimmekin niitä sitten<br />

tuon kerran lopuksi. Helinä Mänttärin taidokkaasti piirtämät<br />

kansilehdet olivat tietenkin upeita. Sisältönä oli monien<br />

silloisten nuorten kirjoituksia, joita oli kiva lukea. Aah,<br />

nuoruutta! Muutamia omiakin tekeleitä oli, "moderneja"<br />

runonpoikasia. Sovittiin, että voisin laittaa jonkun niistä<br />

seurakuntalehteen:<br />

Syyllinen<br />

Huusitko, ettet ole syyllinen?<br />

Kenen takia sitten<br />

on naulat lyöty Jeesuksen käsiin?<br />

Jos olet syytön,<br />

saat heittää ensimmäisen kiven<br />

syyllistä kohti.<br />

Miksi et heitä?<br />

Epäröit… Et uskalla.<br />

Pudotat kiven ja tunnustat<br />

olevasi syyllinen<br />

viiteen vertavuotavaan<br />

naulanreikään.<br />

mummi<br />

Pälkäneen kunnan Kuohijoen kylässä sijaitsee<br />

<strong>Seurakunta</strong>liiton leiri- ja kurssikeskus<br />

Kukkian Keidas. Sen vanhan rakennuksen<br />

juhlasalin etuseinällä luki joskus toistakymmentä<br />

vuotta sitten erillisistä styroxkirjaimista<br />

muodostettuna Jobin kirjasta<br />

tuntemamme lause: Minä tiedän lunastajani<br />

elävän. Tuo joiltain kesäjuhliltamme<br />

peritty kirjainsarja, 27 veistettyä kirjainta,<br />

ikäänkuin hallitsi koko tilaa, hyvällä tavalla.<br />

Kukaan ei voinut tuossa juhlasalissa edes<br />

piipahtaa sitä huomaamatta.<br />

Lyhyt lause – iankaikkisuuden mittainen<br />

sisältö.<br />

Vuosien saatossa yksi jos toinenkin kirjain<br />

putosi, vioittui ja hajosi. Lause muutti<br />

muotoaan, mutta sisältö säilyi: Tiedän lunastajani<br />

elävän. Lunastajani elää. Lunastaja<br />

elää.<br />

Nyt noita kirjaimia ei enää ole, mutta<br />

niiden viesti on useita tuhansia kertoja eri<br />

silmäparien verkkokalvoille piirtyneenä<br />

edelleen kertomassa elämämme tärkeintä<br />

sanomaa. Sen voi kertoa vieläkin tiiviimmin:<br />

Jeesus elää, tai vain nimellä JEESUS.<br />

Ystävä! Pääsiäisen sanoma ja koko Raamatun<br />

evankeliumi kiteytyy tuohon. Mutta<br />

hyvä se on toki vähän runsaamminkin<br />

lausein sanoittaa. Oppi-isämme Lutherin<br />

tavoin voimme mekin tunnustaa: ”Jeesus<br />

Kristus on minun Herrani, joka minut kadotetun<br />

ja tuomitun ihmisen lunasti synnistä,<br />

kuolemasta ja kadotuksen vallasta,<br />

ei kullalla eikä hopealla, vaan pyhällä kalliilla<br />

verellään, viattomalla kärsimisellään<br />

ja kuolemallaan, että minä hänen omansa<br />

olisin..”<br />

Jeesus itse sanoo näin: Koska minä<br />

elän, niin tekin elätte (Joh.14:19).<br />

Siunattua pääsiäisaikaa!<br />

SEPPO SALO<br />

3<br />

<strong>Seurakunta</strong> 2/2015


Kun kristikansa kautta maailman taas<br />

hiljentyy pääsiäisen viettoon, on meidän<br />

syytä muistaa noiden Raamatussa<br />

kerrottujen historiallisten tapahtumien<br />

yleismaailmallinen, kaikille tarkoitettu ja<br />

kaikkia koskeva luonne. Siksihän kristityt<br />

pääsiäistä viettävät: jotta sen sanoma<br />

tettu. Synnin sulkema taivas oli avattu,<br />

kuolema tehty tyhjäksi ja iankaikkinen<br />

elämä lahjoitettu. Kaiken oli saanut aikaan<br />

Jeesus, juuri ”minun Herrani ja minun<br />

Jumalani”. Tuo Tuomaksen uskontunnustus<br />

sisälsi kaiken sen, mitä mekin<br />

apostolisen uskontunnustuksen sanoilla<br />

seen Kristukseen turvaava ihminen on<br />

oikeutettu soveltamaan sen itseensä. Eikä<br />

se ole uskossa vahvojen etuoikeus, vaan<br />

se on tarkoitettu nimenomaan sinulle,<br />

uskosi häilyvyyttä tuskailevalle, uskossasi<br />

ehkä monestikin haaksirikkoon joutuneelle.<br />

Juuri sellainen kristitty, joka ei<br />

Tuon profetian yksityiskohtiin saakka<br />

menevä tarkkuus vakuuttakoon sydämemme<br />

tänäkin päivänä tunnustamaan<br />

Jumalan kaikkitietävyys ja kaikkivalta<br />

ja ennen kaikkea muuta tunnustamaan<br />

ne profeetan tavoin uskossa ihmetellen:<br />

”Totisesti, meidän sairautemme hän<br />

kohtaisi myös ne ihmiset, jotka eivät sitä<br />

vielä tunne.<br />

Olemme vakuuttuneita siitä, että kristinuskon<br />

sanoma on juuri se, mitä koko<br />

maailma eniten tarvitsee. Se on itse asiassa<br />

koko ihmiskunnan ainoa todellinen<br />

toivo. Tuo vapauttava viesti yleensä etenee<br />

yksityisestä yleiseen, omakohtaisesta<br />

toisia ja lopulta kaikkia koskevaan. Kun<br />

yksi rauhaton sielu pääsee jumalanlasten<br />

vapauteen, kertoo hän onnestaan toiselle.<br />

Sitten kuljetaankin jo yhdessä Vapahtajan<br />

omina, hänen seurakuntanaan, ja<br />

kutsutaan kaikkia Jumalan armon avoimelle<br />

lähteelle.<br />

Minun Herrani ja<br />

minun Jumalani<br />

Noilla sanoilla opetuslapsi Tuomas tunnusti<br />

uskovansa Jeesukseen ihmiseksi<br />

tulleena Jumalan Poikana, Herranaan<br />

ja Vapahtajanaan. Koko Vanhan liiton<br />

odotusaika oli loppunut: lain ankarat<br />

vaatimukset oli täytetty pienintä piirtoa<br />

myöten, ihmiskunnan synti sovitettu,<br />

Jumalan vanhurskas viha lepytetty, profeettojen<br />

Messias-ennustukset toteu-<br />

julki lausumme, erityisen voimakkaasti<br />

painottaen uskontunnustuksemme ensi<br />

sanoja: ”minä uskon”.<br />

Kiirastorstaita, pitkäperjantaita ja<br />

ylösnousemuksen pääsiäistä viettäessämme<br />

tärkeintä meille jokaiselle on se, että<br />

uskomme Jeesukseen omana Vapahtajanamme.<br />

Tässä asiassa saa aivan rauhassa,<br />

Jumalan sanan valtuuttamana uskoa niin<br />

kuin K. V. Tamminen laulussaan sanoo:<br />

”Minun tähteni Herrani Jeesus, menet<br />

kuolohon katkerimpaan. Sinä synnitön<br />

synniksi tehdään, tulit syntien kantajaks’<br />

maan.. Minun tähteni, synteini tähden<br />

veres ristillä virrannut on. Sinun ties’ kävi<br />

kuoleman vaivaan, minun tieni käy nyt<br />

elohon” (SL 39). Ja Pietari Kurvisen laulun<br />

sanoin riemuitsemme: ”Nyt hän elää<br />

ylhäällä kunniassaan ja siis elän myös minäkin.<br />

Ja taivaassa ainiaan laulella saan:<br />

Minut ristillä ostettihin” (SL 53).<br />

Sinun turvasi on<br />

ikiaikojen Jumala<br />

Ensiksi Vanhan liiton Israelille lausuttu<br />

sana kuuluu yhä Jumalan kansalle: kaikille<br />

hänen omilleen. Jokainen Jeesuk-<br />

enää jaksa vaeltaa, saa elää todeksi tuon<br />

sanan: ”..sinua kannattavat iankaikkiset<br />

käsivarret”. Juuri sinun tähtesi Jumalan<br />

Poika tuli ihmiseksi, sovitti sinun syntisi<br />

pyhällä verellään, avasi sinulle taivaan<br />

ja pyhässä kasteessa liitti sinut itseensä,<br />

hänen kuolemansa voiton ja ylösnousemuksensa<br />

perilliseksi. ”Jos ihmisistä<br />

lienet yksi on myöskin varmaa aina se,<br />

on syntis’ tulleet pyyhityksi ja maksetut<br />

on kaikki ne. Kun Jeesus Kristus kuollut<br />

on, niin kärsinyt on rangaistuksen. Sait<br />

täyden anteeksantamuksen ja pääsit alta<br />

tuomion.” (SL 182.)<br />

Hän on haavoitettu<br />

meidän rikkomustemme tähden<br />

Koko Vanhan testamentin keskeisimpiä<br />

lukuja syntiinlankeemuskertomuksen (1.<br />

Moos. 3) ohella on Jesajan kirjan luku<br />

53. Se kertoo heti lankeemuksen jälkeen<br />

annetun lupauksen toteutumisesta, joka<br />

toki vielä oli edessäpäin, mutta joka Jumalan<br />

edessä jo oli valmiina. Se oli lupaus<br />

langenneen ihmissuvun lunastuksesta<br />

”vaimon siemenen”, Messiaan, sovitustyön<br />

kautta.<br />

kantoi, meidän kipumme hän sälytti<br />

päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna,<br />

Jumalan lyömänä ja vaivaamana,<br />

mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme<br />

tähden, runneltu meidän pahain<br />

tekojemme tähden. Rangaistus oli<br />

hänen päällänsä, että meillä rauha olisi,<br />

ja hänen haavainsa kautta me olemme<br />

parannetut.” (Jes. 53: 4–5.)<br />

On suuri asia ja meille pienille ihmisille<br />

äärettömän arvokas, että saamme jakaa<br />

henkilökohtaista uskoamme toisten<br />

samoin uskovien kanssa. Se on kuin käsi<br />

kädessä kulkemista, joskus aivan kirjaimellisestikin.<br />

Tähän uskovien yhteyden<br />

näkemiseen ja kokemiseen Jeesus ohjasi,<br />

kun hän opetti meitä rukoilemaan näin:<br />

”Isä meidän, joka olet taivaissa”. Henkilökohtainen<br />

sydämen usko panee Jumalan<br />

armolapsen mielellään tarttumaan<br />

toisen samoin uskovan käteen toinen<br />

toistaan tukien ja lähimmäisille Kristuksesta<br />

yhdessä todistaen.<br />

Hän on kuollut kaikkien edestä<br />

Apostoli Paavali kirjoittaa: ”Kristuksen<br />

rakkaus vaatii meitä, jotka niin päätäm-<br />

4 5<br />

<strong>Seurakunta</strong> 2/2015


me, että kun yksi on kuollut kaikkien<br />

edestä, niin kuolivat siis kaikki; ja hän<br />

on kuollut kaikkien edestä, jotta ne jotka<br />

elävät, eivät enää eläisi itselleen, vaan hänelle,<br />

joka heidän edestään on kuollut ja<br />

noussut ylös” (2. Kor. 5:14–15).<br />

Oletko ajatellut, miten ratkaiseva totuus<br />

sisältyy tuohon sanaan ”kaikkien<br />

edestä”? Ilman sitä et voisi koskaan olla<br />

täysin varma omasta osastasi. Ja miten<br />

voisit varmuudella tietää, missä seurassa<br />

ja kenelle olisit oikeutettu ilmoittamaan<br />

ja julistamaan evankeliumin armolupaukset?<br />

Mutta Raamatun totuus on yksinkertaisen<br />

turvallinen. Kaikki ovat syntiä<br />

tehneet ja siksi myös Jumalan oikeudenmukaisen<br />

tuomion alla. Mutta kaikki on<br />

myös Jumalan Pojan verellä lunastettu,<br />

kaikkien synnit sovitettu ja siksi jokainen<br />

saa tuon armon ja anteeksiantamuksen<br />

vapaasti omistaa. ”Sillä niin Jumala<br />

rakasti maailmaa, että hän antoi ainosyntyisen<br />

Poikansa, jotta jokaisella, joka häneen<br />

uskoo, olisi iankaikkinen elämä,<br />

eikä yksikään heistä hukkuisi.. Joka uskoo<br />

häneen, sitä ei tuomita; mutta joka<br />

ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei<br />

ole uskonut Jumalan ainosyntyisen Pojan<br />

nimeen.” (Joh. 3:16,18.)<br />

Koko pääsiäisen ydinsanoma kiteytyy<br />

apostoli Johanneksen kautta annettuun<br />

sanaan: ”Jeesus Kristus on sovitus meidän<br />

synneistämme, eikä ainoastaan meidän,<br />

vaan myös koko maailman” (1. Joh. 2:2).<br />

SEPPO SALO<br />

Jeesuksen ylösnousemuspäivä oli ihmeellinen.<br />

Naisten käynti haudalla, heidän<br />

uskomaton uutisensa opetuslapsille,<br />

Pietarin ja Johanneksen juoksu haudalle,<br />

heidän hämmennyksensä, heidän innostuksensa,<br />

heidän uskonsa, Maria Magdalenan<br />

ja Jeesuksen kohtaaminen… Lisäksi<br />

Emmauksen tien tapahtumat, miesten<br />

pohdiskelu, ihmettely ja epäusko, Jeesuksen<br />

ilmestyminen heille, Jeesuksen raamatunselitys,<br />

miesten silmien avautuminen,<br />

heidän ihmetyksensä, heidän juoksunsa<br />

takaisin Jerusalemiin opetuslasten luokse,<br />

heidän vakuuttelunsa Jeesuksen kohtaamisesta…<br />

… Ja Jeesuksen ilmestyminen opetuslasten<br />

keskuuteen suljettujen ovien taakse:<br />

”Jeesus tuli ja seisoi heidän keskellään<br />

ja sanoi heille: Rauha teille!” Siinä Jeesus<br />

sitten yhtäkkiä vain seisoi ja tervehti oppilaitaan.<br />

Hän myös näytti kätensä ja kylkensä.<br />

Suuri riemu valtasi opetuslapset. Se oli<br />

oikeasti totta: Jeesus ei ollut enää haudassa,<br />

Hän oli siinä heidän keskellään. Mikä<br />

suuri riemu!<br />

Mutta Tuomas ei ollut tuolloin paikalla.<br />

Hän kuuli opetuslasten ja Jeesuksen<br />

kohtaamisesta ehkä seuraavana päivänä.<br />

Tuomas oli ehkä kateellinen, mutta ainakin<br />

epäilevä. Hän turvautui siihen keinoon,<br />

johon meistäkin moni sortuu: ”En usko<br />

ellen näe, ellen näe naulojen merkkiä en<br />

ensinkään usko”.<br />

Koko seuraavan viikon Tuomas eli näissä<br />

tunnelmissa. Olisi kai halunnut uskoa,<br />

mutta ei rohjennut eikä ehkä enää voinutkaan,<br />

kun oli muille uhonnut, että ei usko.<br />

Muut opetuslapset riemuitsivat, kertoivat<br />

Tuomaan piinaviikko<br />

tapahtumia, toivoivat Jeesuksen näkemistä<br />

uudelleen, ihmettelivät, ilakoivat. Tuomaan<br />

viikko oli pitkä – eikä hän vielä silloin<br />

edes tiennyt, että tuo piinaviikko päättyy,<br />

että hänkin saisi kohdata Vapahtajansa.<br />

Tuomas kuitenkin pysyi opetuslasten yhteydessä;<br />

hän ei lähtenyt pois.<br />

Mailis Janatuisen Ilosanomapiiri-aineistossa<br />

on Tuomaan piinaviikkoon liittyen<br />

meille hyvä henkilökohtainen kysymys:<br />

”Miten Sinulle kävisi, jos lähtisit pois<br />

uskovien yhteydestä silloin, kun olet epävarmimmillasi,<br />

kun kaipaat vahvistusta ja<br />

Jeesuksen kohtaamista kaikkein eniten?”<br />

Tuomaan epävarmuus päättyi kahdeksan<br />

päivän kuluttua koskettavalla tavalla.<br />

Opetuslapset olivat koolla ja Jeesus ilmestyi<br />

taas lukittujen ovien taakse ja tervehti<br />

taas: ”Rauha teille”. Luulen, että sillä samalla<br />

hetkellä Tuomas uskoi. Hän ei kuitenkaan<br />

ehtinyt tunnustaa uskoaan, kun Jeesus jo<br />

kehotti häntä katsomaan käsiään ja koskettamaan<br />

kylkeään – juuri niillä sanoilla,<br />

joita Tuomas oli käyttänyt viikkoa aiemmin.<br />

Jeesus lisäsi vielä: ”Älä ole epäuskoinen<br />

vaan uskovainen”. Nämä tapahtumat<br />

on kuvattu Johanneksen kirjan luvussa 20.<br />

Tuomaan epävarmuus sai päättyä riemuun.<br />

Hänen uskontunnustuksensa oli<br />

selkeä: ”Minun Herrani ja minun Jumalani”<br />

(Joh. 20:28).<br />

Jeesus oli kertonut aiemmin opetuslapsille<br />

monin eri tavoin olevansa Jumala,<br />

mm. Joh. 14:11: ”Uskokaa minua, että minä<br />

olen Isässä ja Isä minussa…”. Heidän oli kuitenkin<br />

vaikea sitä ymmärtää. Tuomas oli<br />

Mailis Janatuisen mukaan ensimmäinen<br />

ihminen, joka sanoi Jeesusta Jumalaksi.<br />

Tuon toteamuksen sai siis sanoa ensimmäisenä<br />

se – tässä tilanteessa – opetuslapsista<br />

vähäisin, joka pisimpään vastusteli<br />

pääsiäisihmeen uskomista. Onko siinä<br />

meille opittavaa?<br />

6 7<br />

teksti:JOHANNA SALO<br />

kuva:VELI MÄNNISTÖ<br />

<strong>Seurakunta</strong> 2/2015


Miksi te etsitte elävää<br />

kuolleitten joukosta?<br />

Autuaat<br />

Mutta viikon ensimmäisenä päivänä ani varhain he tulivat haudalle, tuoden mukanaan<br />

valmistamansa hyvänhajuiset yrtit. Ja he havaitsivat kiven vieritetyksi pois haudalta. Niin he<br />

menivät sisään, mutta eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista. Ja kun he olivat tästä ymmällä,<br />

niin katso, kaksi miestä seisoi heidän edessään säteilevissä vaatteissa. Ja he peljästyivät<br />

ja kumartuivat kasvoillensa maahan. Niin miehet sanoivat heille: "Miksi te etsitte elävää<br />

kuolleitten joukosta? Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös. Muistakaa, kuinka hän puhui<br />

teille vielä ollessaan Galileassa, sanoen: 'Ihmisen Poika pitää annettaman syntisten ihmisten<br />

käsiin ja ristiinnaulittaman, ja hänen pitää kolmantena päivänä nouseman ylös.'"<br />

Niin he muistivat hänen sanansa. Ja he palasivat haudalta ja veivät sanan tästä kaikesta<br />

niille yhdelletoista ja kaikille muille. Ja ne, jotka kertoivat tämän apostoleille, olivat Maria Magdaleena<br />

ja Johanna ja Maria, Jaakobin äiti, ja muut naiset heidän kanssansa. (Luuk. 24:1–10.)<br />

Enkelin saarna pääsiäisaamuna on todella<br />

vavahduttava. Se ei ole ainoastaan niin<br />

selkeä ja yksinkertainen, että lapsikin voi<br />

sen ymmärtää, vaan se on myös ja nimenomaan<br />

varma totuus. Kaikki evankelistat,<br />

Luukkaan ohella Matteus, Markus ja<br />

Johannes kertovat saman.<br />

Jumala varmisti Jeesuksen ylösnousemuksen<br />

todistuksen vielä aivan erityisellä<br />

tavalla:<br />

Jeesus oli ennen kuolemaansa julistanut<br />

juutalaisten kuullen, että he ristiinnaulitsevat<br />

hänet, mutta hän nousee ylös<br />

kuolleista kolmantena päivänä. Tämän<br />

johdosta juutalaiset pyysivät Pilatusta<br />

varmistamaan haudan ammattisinetillään<br />

ja sen lisäksi vielä panemaan kaksi vartijaa<br />

haudan suulle.<br />

Mutta mitä tapahtuikaan? Jeesus<br />

nousi ylös kuolleista sanansa mukaan<br />

ja tuli kirkastetussa ruumiissaan ulos<br />

haudasta. Vartijatkin olivat niin varmoja<br />

tapahtuneesta, että juutalaisten päämiesten<br />

täytyi lahjoa heidät valehtelemaan<br />

selityksen, että opetuslapset olisivat syyllisiä<br />

petokseen.<br />

Enkelin saarna Jeesuksen tyhjällä haudalla<br />

merkitsee valtavaa lunastuksen ja sovituksen<br />

todistusta. Jumala itse sinetöi Poikansa<br />

Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksella<br />

sen, että hänen ristinkuolemassaan<br />

on kaikille ihmisille lahjoitettu syntien<br />

anteeksiantamus ja iankaikkinen elämä.<br />

Jokainen saa siihen uskoa ja turvata, ja<br />

omistaa siinä ilman mitään omaa ansiota<br />

vapaan pääsyn taivaan iloon.<br />

Surullista on, että monet suhtautuvat<br />

epäillen tähän uskonasioiden keskeisimpään<br />

totuuteen, ja monet vieläpä ehdoin<br />

tahdoin hylkäävät sen pitäen sitä tyhmänä<br />

loruna.<br />

Meillä, jotka Jumalan armosta ja<br />

voimasta turvaamme siihen, on tärkeä ja<br />

vastuunalainen tehtävä. Raamattu ilmaisee<br />

sen sydämellisin sanoin: ei niin, että<br />

tahdomme vallita teidän uskoanne, vaan<br />

me yhdessä autamme teitä teidän iloonne<br />

(2. Kor. 1:24).<br />

teksti:AULIS JALONEN<br />

kuva: LEENA KASKI<br />

“Jos teitä pilkataan Kristuksen nimen<br />

tähden, olette autuaita, sillä kunnian<br />

ja Jumalan Henki lepää päällänne.<br />

He häntä häpäisevät, mutta te häntä<br />

kunnioitatte.” 1. Piet. 4:14.<br />

Ilosanomapiirissä olemme tutustuneet<br />

Pietarin elämään Jeesuksen opetuslapsena<br />

ja apostolina, ja nyt viimeksi hänen<br />

kirjeisiinsä. Tämä jae puhutteli erityisesti,<br />

kun tiedämme, kuinka haavoittuvaisia<br />

itse kukin olemme Pietarin tavoin.<br />

Luonnostamme me ihmiset häpeämme<br />

tunnustaa Jeesusta Herraksemme. Sen<br />

voimme tehdä vain Pyhän Hengen<br />

antaman voiman avulla.<br />

Emme ole autuaita sen tähden, että<br />

meitä pilkataan, emmekä senkään<br />

tähden, että kunnioitamme häntä.<br />

Olemme autuaita sen tähden, että hän<br />

on sovittanut syntimme Golgatan ristillä<br />

omalla pyhällä verellään. Tämän saman<br />

armon perusteella saamme, Pietarin<br />

kanssa, olla autuaita taivaan kansalaisia<br />

jo täällä eläessämme.<br />

VUOKKO SAVOLA<br />

8 9<br />

<strong>Seurakunta</strong> 2/2015


10<br />

Laulut muistuttavat -sarja on ollut ajoittain<br />

tauolla, ei suunnitellusti, mutta<br />

harmillisesti. Toivon, että tätä kirjoitussarjaa<br />

vielä jatkettaisiin. On ollut mielenkiintoista<br />

ja jopa liikuttavaa kuulla eri<br />

ihmisten tarinoita heitä koskettaneista<br />

lauluista. Kun ajattelee hengellistä elämää<br />

– jumalanpalveluksia, seurakunnan<br />

muita tilaisuuksia ja ihmisten arkisia tilanteita<br />

– voi hyvin todeta, että musiikilla<br />

on siinä tärkeä merkitys. Senpä vuoksi<br />

toivon, että jatkamme näiden muistojen<br />

ja kokemusten jakamista.<br />

Helsingin seurakunnan teemaillassa<br />

laulettiin lopuksi iltalaulu ”Sun siivilläsi<br />

suojaa, Oi Jeesus, minua”. Tuo laulu<br />

on aina ollut minulle haikea... enkä ole<br />

oikein tavoittanut miksi. Nyt laulaessamme<br />

muistin hyvin, mihin se liittyy.<br />

Muistin hetken joltain lastenleiriltä<br />

1970-luvulta. Laulu laulettiin illalla tyttöjen<br />

huoneessa. Tuli ikävä kotiin. Hain<br />

turvaa yläpedillä nukkumaan asettuvasta<br />

Päivistä – siksi että hän oli vähän tuttu<br />

ja siksi, että hän oli samanniminen kuin<br />

siskoni Päivi, joka oli kyllä samalla leirillä,<br />

mutta nukkui jossain muualla, koska<br />

oli rippikoululainen. No, uni tuli sinäkin<br />

yönä, ja ehkä helpommin sitten seuraavana,<br />

mutta tuohon lauluun tarttui haikeutta.<br />

Nyt luin laulun sanoja uudelleen: ”…<br />

sä ole kaikkenani, mua neuvo, johda-<br />

Laulut<br />

muistuttavat<br />

ta, mä että joka päivä eläisin armosta.”<br />

Voiko tuon paremmin rukoilla? ”Jeesus,<br />

ole KAIKKENI. Neuvo, johdata. Anna<br />

minun elää joka päivä Sinun armosi varassa.”<br />

Nyt aikuisenakin koen haikeutta<br />

monista asioista. En ehkä pelkoa, kuten<br />

eräs äiti kerran totesi, että ”tämä elämä<br />

on yhtä pelkäämistä”; mutta huolta, haikeutta,<br />

surua. Kun Jeesus on kaikkeni,<br />

voin kokea näitä tunteita ihan rauhassa<br />

ja aina kuitenkin todeta, että Jeesuksen<br />

armon varassa mitään ei tapahdu Hänen<br />

tietämättään. Voin vain jäädä sen armon<br />

varaan, joka kantaa loppuun saakka.<br />

Toinen säkeistö vahvistaa tuon elämäni<br />

kaikkein tärkeimmän suhteen,<br />

suhteen Jeesukseen, Vapahtajaani:<br />

”Suo anteeks kaikki synnit,<br />

mua pese verelläs!<br />

Suo, että vaelluksen<br />

ois pyhä edessäs!<br />

Ja meidät, suuret pienet,<br />

Sun sulje suojaasi,<br />

Ja siunaa taasen yömme,<br />

suo meille rauhasi!”<br />

Mikä laulu koskettaa sinua? Soita minulle<br />

ja kerro – tehdään siitä tarina!<br />

Johanna Salo, puh. 040 417 3344<br />

kuva:LEENA KASKI<br />

Suomen evankelisluterilaisen seurakuntaliiton<br />

90. KESÄJUHLAT 11. – 12.7.2015<br />

Pappilanniemen kurssikeskuksessa, Pappilanniemi 51, Sääksmäki (Valkeakoski)<br />

Juhlat alkavat tulokahveilla lauantaina 11. heinäkuuta 2015.<br />

Sunnuntaina 12. heinäkuuta juhlat jatkuvat jumalanpalveluksella klo 10.00.<br />

Tarkemman ohjelman näet keväällä ja kesän alussa ilmestyvästä <strong>Seurakunta</strong>-lehdestä<br />

sekä nettisivultamme www.seurakuntaliitonkesajuhlat.fi .<br />

Tule virkistäytymään sanan ääreen Pappilanniemen kurssikeskukseen<br />

Sääksmäen upeassa luonnossa.<br />

”… meillä on lunastus hänen verensä kautta, syntien anteeksiantamus,<br />

hänen armonsa rikkauden mukaan.” Ef. 1:7.<br />

Majoitus Pappilanniemessä täysihoidolla<br />

* 2 hh, wc ja suihku huoneessa, omin liinavaattein 68 €/hlö<br />

* 2 hh, wc ja suihku käytävällä, omin liinavaattein 63 €/hlö<br />

* Lisäpatjalla 2 h huoneessa (1 patja/huone) 48 €/hlö<br />

* Lisäpatjalla 2 h huoneessa (1 patja/huone), alle 12-v. 27 €/hlö<br />

* Alle 3-vuotias lapsi ilman omaa sänkyä veloituksetta<br />

* Yhden hengen huonelisä 10 €/vrk<br />

Ruokailut ilman majoitusta lauantai ja sunnuntai<br />

* Aikuinen 43 €/hlö<br />

* Alle 12-vuotiaat 22 €/hlö<br />

* Alle 3-vuotiaat veloituksetta<br />

Yksittäiset ruokailut tarjoiluhinnaston mukaan<br />

Asuntovaunupaikka pysäköintialueella 25 €/vrk<br />

Ilmoittautuminen täysihoitomajoitukseen<br />

Tanja Tikkanen 040 744 1598, e-mail pappilanniemi@evl.fi<br />

Ruokailuilmoittautumiset (ei majoittuvat) ja kaikki lisätiedot Rauha Yli-Vainio 040 569<br />

3389 tai e-mail ruokailuilmoittautumiset@seurakuntaliitonkesajuhlat.fi Muistathan<br />

ilmoittaa ruokailusi, vaikka et majoittuisi. Lapsiperheet voivat saada tarvitessaan<br />

avustusta ruokailukuluihinsa, mikäli sitä etukäteen pyydätte (Rauha Yli-Vainio).<br />

TERVETULOA!<br />

Tampereen vapaa evankelisluterilainen seurakunta


JOBIN KIRJASTA<br />

hän sai neljätoista tuhatta lammasta,<br />

kuusi tuhatta kamelia, tuhat härkäparia<br />

ja tuhat aasintammaa. Ja hän sai seitsemän<br />

poikaa ja kolme tytärtä. Ensimmäiselle<br />

hän antoi nimen Jemima, toiselle<br />

nimen Kesia ja kolmannelle nimen<br />

Keren-Happuk. Eikä ollut koko maassa<br />

niin kauniita naisia kuin Jobin tyttäret;<br />

ja heidän isänsä antoi heille perintöosan<br />

heidän veljiensä rinnalla. Tämän jälkeen<br />

Job eli vielä sataneljäkymmentä vuotta<br />

ja sai nähdä lapsensa ja lastensa lapset<br />

neljänteen polveen asti. Sitten Job kuoli<br />

vanhana ja elämästä kyllänsä saaneena<br />

(Job. 42:9-17).<br />

”Uusin maassa oli mies,<br />

jonka nimi oli Job.<br />

Tämä mies oli nuhteeton ja rehellinen,<br />

pelkäsi Jumalaa ja karttoi pahaa.”<br />

Osa 8<br />

OJENNUS ITSE KULLEKIN<br />

Jobin kirjan päätösluvussa Herra vetää<br />

tämän kolme ystävää tilille siitä, että he<br />

puhuivat väärin Jobia syyttäessään. He<br />

saavat kuulla Jumalan vihan syttyneen<br />

heitä kohtaan.<br />

”Mutta sen jälkeen kuin Herra oli puhunut<br />

Jobille nämä sanat, sanoi Herra<br />

teemanilaiselle Elifaalle: Minun vihani<br />

on syttynyt sinua ja sinun kahta ystävääsi<br />

kohtaan, koska ette ole puhuneet<br />

minusta oikein niin kuin minun palvelijani<br />

Job. Ottakaa siis seitsemän mullikkaa<br />

ja seitsemän oinasta, käykää minun<br />

palvelijani Jobin luo ja uhratkaa puolestanne<br />

polttouhri, ja minun palvelijani<br />

Job rukoilkoon teidän puolestanne.<br />

Tehdäkseni hänelle mieliksi en saata<br />

teitä häpeälliseen rangaistukseen siitä,<br />

ettette puhuneet minusta oikein niin<br />

kuin minun palvelijani Job" (Job. 42:7,8).<br />

Jobin kolmen ystävän ”neuvojen” perusajatuksena<br />

oli ollut ansioajattelu Jumalan<br />

edessä. Jumala tekee tässä selväksi<br />

että hän ei siedä tuollaista väärää oppia<br />

ja opetusta. Heitä ojennetaan nyt lainomaisesta<br />

käsityksestään parempaan<br />

ajatteluun Jumalasta - läksytettävinä on<br />

itse asiassa neljä miestä! Toki Jobkin oli<br />

puhunut Jumalasta taitamattomasti ja<br />

suuressa tuskassaan uhitellut Kaikkivaltiasta<br />

vastaan. Siksi hän edellä (42:6) sanoikin:<br />

”Sen tähden minä peruutan puheeni<br />

ja kadun tomussa ja tuhassa.” Kuitenkin<br />

hän oli Jumalaa vastaan riehuessaankin<br />

pitäytynyt Jumalan lahjavanhurskaudessa,<br />

joka noille toisille oli jäänyt enemmän<br />

tai vähemmän vieraaksi asiaksi. Job oli<br />

koko ajan puhunut perimmältään oikein.<br />

Hänen uskonsa perustuksena oli tuskansa<br />

ja pimeytensä syvimmissäkin vaiheissa<br />

säilynyt yksin Jumalan armo: ”Minä tiedän<br />

lunastajani elävän ja viimeisenä hän on<br />

seisova multien päällä” (19:25).<br />

”Niin teemanilainen Elifas, suuhilainen<br />

Bildad ja naemalainen Soofar menivät ja<br />

tekivät, niin kuin Herra oli heille puhunut;<br />

ja Herra teki Jobille mieliksi. Ja kun<br />

Job rukoili ystäväinsä puolesta, käänsi<br />

Herra Jobin kohtalon, ja Herra antoi<br />

Jobille kaikkea kaksin verroin enemmän,<br />

kuin hänellä ennen oli ollut. Ja kaikki<br />

hänen veljensä ja sisarensa ja kaikki<br />

hänen entiset tuttavansa tulivat hänen<br />

tykönsä ja aterioitsivat hänen kanssaan<br />

hänen talossansa, ja he surkuttelivat ja<br />

lohduttivat häntä kaikesta siitä onnettomuudesta,<br />

jonka Herra oli antanut kohdata<br />

häntä. Ja he antoivat kukin hänelle<br />

yhden kesitan ja yhden kultarenkaan. Ja<br />

Herra siunasi Jobin elämän loppupuolta<br />

vielä enemmän kuin sen alkua, niin että<br />

Job eli siis ehkä noin 200-vuotiaaksi. On<br />

myös sanottu, että elämästä kyllänsä saaminen<br />

ei tässä ole vain raukeaa tyytyväisyyttä,<br />

vaan alakuloinen päätös: annoithan,<br />

Herra, kaiken vaivan jälkeen niin<br />

ajallista kuin hengellistäkin hyvää paljon –<br />

mutta miksi maailma siitä muuttui? Minä,<br />

Job, sain ymmärryksen ja onnen, mutta<br />

jumalaton maailma valtajoukkoineen ei<br />

siitä viisastunut, vaan kaikki jatkaa samaa<br />

turhuutta minun viisautenikaan sille mitään<br />

mahtamatta. Ajatus saattoi hänellä<br />

olla sama kuin Saarnaajan – Srn.2:18,19<br />

- joka ei saamastaan viisaudesta löytänyt<br />

mitään estettä niille, joiden jumalattomuus<br />

ja tyhmyys tulevat maailman<br />

loppuun asti pitämään valtaa.<br />

Toisaalta saattaa olla, että pitkän ja hyvän<br />

elämän elänyt ihminen ei enää löydä<br />

elämältä lisää annettavaa ja siksi nukkuu<br />

pois tyytyväisenä kaikkeen saamaansa.<br />

Jobiin sopii kumpikin.<br />

12 13<br />

PEKKA SOININEN<br />

(Kirjoitussarja päättyy)<br />

<strong>Seurakunta</strong> 2/2015


Mooseksen<br />

vaskikäär-<br />

me<br />

Ja kansa puhui Jumalaa ja Moosesta vastaan:<br />

”Minkätähden te johdatitte meidät pois Egyptistä<br />

kuolemaan erämaahan? Eihän täällä ole<br />

leipää eikä vettä, ja me olemme kyllästyneet<br />

tähän huonoon ruokaan.” Silloin Herra lähetti<br />

kansan sekaan myrkkykäärmeitä, jotka purivat<br />

kansaa, niin että paljon kansaa Israelista kuoli.<br />

Niin kansa tuli Mooseksen luo, ja he sanoivat:<br />

”Me teimme syntiä, kun puhuimme Herraa ja<br />

sinua vastaan. Rukoile Herraa, että hän poistaa<br />

käärmeet meidän kimpustamme.” Ja Mooses<br />

rukoili kansan puolesta. Silloin Herra sanoi Moosekselle:<br />

”Tee itsellesi käärme ja pane se tangon<br />

päähän, niin jokainen purtu, joka siihen katsoo,<br />

jää eloon.” Niin Mooses teki vaskikäärmeen ja<br />

pani sen tangon päähän; jos ketä käärmeet<br />

sitten purivat ja tämä katsoi vaskikäärmeeseen,<br />

niin hän jäi eloon. (4. Moos. 21:5–9.)<br />

Israelin kansa teki syntiä Jumalaa kohtaan,<br />

kun he kapinoivat Moosesta vastaan.<br />

Jumala oli vapauttanut kansansa Egyptin<br />

orjuudesta, ja nyt matkalla kohti luvattua<br />

maata kansa alati valitti ja nurisi.<br />

Synti ja epäusko on sitä, ettei Jumalalle<br />

anneta sitä Kaikkivaltiaan Kuninkaan<br />

kunniaa, mikä hänelle kuuluu. Paavali<br />

kirjoittaa Roomalaiskirjeessä: ”kaikki, mikä<br />

ei ole uskosta, on syntiä” (Room.14:23).<br />

Toisaalla Paavali opettaa tekstimme tapahtumiin<br />

viitaten: “Älkäämme myöskään<br />

kiusatko Herraa, niinkuin useat heistä<br />

kiusasivat ja saivat käärmeitten kautta<br />

surmansa” (1. Kor. 10:13).<br />

Eikö Egyptiin palaamisen ajatus<br />

tarkoittanutkin vain sitä, että he eivät<br />

luottaneet Herran lupauksiin ja huolenpitoon?<br />

Kansa halusi mieluummin takaisin<br />

orjuuteen kuin uskaltautua Herran<br />

armoon ja hänen johtoonsa. Näin he rikkoivat<br />

ensimmäistä käskyä vastaan: ”Minä<br />

olen Herra, sinun Jumalasi, joka vein sinut<br />

pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä.<br />

Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.”<br />

(2. Moos. 20:2–3.)<br />

Aivan samalla tavalla mekin olemme<br />

syyllisiä kapinaan Herraa vastaan, kun<br />

olemme syntiä tehneet. Jo Aadamin lankeemuksen<br />

perillisinä olemme ansainneet<br />

vihan ja Jumalan lain tuomion. Tämä lain<br />

tuomio on iankaikkinen kuolema. Room.<br />

5:12: “Sentähden, niinkuin yhden ihmisen<br />

kautta synti tuli maailmaan, ja synnin<br />

kautta kuolema, niin kuolema tuli kaikkiin<br />

ihmisiin, koska kaikki ovat syntiä tehneet”.<br />

Koko olemuksemme on synnin<br />

läpäisemä, niin että päivittäin rikomme<br />

Jumalaa vastaan ajatuksin, sanoin ja<br />

teoin. Pyhä ja itsessään hyvä laki sulkee<br />

jokaisen ihmisen synnin alle. Mutta juuri<br />

sen tähden, että tunnemme syyllisyytemme,<br />

kelpaa meille Jumalan armo, joka on<br />

ainoa tie taivaaseen: “Mutta Raamattu on<br />

sulkenut kaikki synnin alle, jotta lupaus<br />

annettaisiin uskon kautta Jeesukseen Kristukseen<br />

niille, jotka uskovat” (Gal.3:22).<br />

Juuri sinutkin on Jeesus Kristus synneistäsi<br />

päästänyt verellänsä, kun hän<br />

kuoli edestäsi Golgatan ristillä. Kristuksen<br />

veri on sovittanut sinut Isän kanssa, kun<br />

Jeesus otti velkasi kannettavakseen ja<br />

omakseen kirouksen puuhun naulittuna.<br />

Kristuksen veressä on syyllisyytesi ja kadotustuomiosi<br />

otettu täydellisesti pois: “Sillä<br />

Isä näki hyväksi.. että hän sovittaisi hänen<br />

kauttaan itsensä kanssa kaikki, tehden<br />

rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen<br />

kauttaan kaikki sekä maassa että taivaissa”<br />

(Kol. 1:19,20). Uskon kautta saat tässä ja<br />

nyt, ehdoitta omistaa armon ja anteeksiantamuksen<br />

kaikista synneistä.<br />

Vaskikäärmeen korottamisen kautta me<br />

opimme tuntemaan paremmin myös<br />

Vapahtajamme ristiinnaulitsemisen merkityksen.<br />

Sanassa Pyhä Henki kirkastaa<br />

meille, että Mooseksen vaskikäärme oli<br />

ennakkokuva Jeesuksen Kristuksen sijaiskuolemasta<br />

ristiin naulittuna: “Ja niinkuin<br />

Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää<br />

Ihmisen Poika ylennettämän, jotta jokaisella<br />

häneen uskovalla olisi iankaikkinen elämä.<br />

Sillä niin Jumala rakasti maailmaa, että hän<br />

antoi ainosyntyisen Poikansa, jotta jokaisella,<br />

joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä,<br />

eikä yksikään heistä hukkuisi. Sillä ei Jumala<br />

lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan<br />

maailmaa, vaan että maailma hänen kauttaan<br />

tulisi autuaaksi.” (Joh. 3:14–17.)<br />

Käärmeiden myrkky tuli kansalle<br />

kuolemaksi. Samalla tavalla paratiisissa<br />

luikerrelleen käärmeen, saatanan myrkky<br />

synti on meidät jokaisen myrkyttänyt.<br />

Mutta tästä kuolemasta tuli Jeesuksessa<br />

Kristuksessa meille varma pelastus. Mooses<br />

korotti esikuvallisen käärmeen kuvan<br />

tankoon. Siihen katsomalla kansa parani.<br />

Tämä ennuskuva toteutui, kun laki tuomitsi<br />

Kristuksen maailman sijaiskärsijänä<br />

ja syntitaakan kantajana. Vaskikäärme oli<br />

kuva Kristuksesta, koko maailman edestä<br />

synniksi tehtynä. Selvästi ja voimallisesti<br />

tätä opettaa apostoli Paavali kirjeissään.<br />

“Kristus on ostanut meidät vapaiksi lain<br />

kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi<br />

meidän edestämme, sillä kirjoitettu on:<br />

‘Kirottu on jokainen, joka puussa riippuu’”<br />

(Gal.3.13).<br />

Niin kuin myrkky silti pysyi käärmeen<br />

puremassa israelilaisessa, niin pysyy<br />

meissäkin syntimme kuolemaamme<br />

asti. Mutta sen tuoma kuolema, meidän<br />

rangaistuksemme, on siirretty ihmiseksi<br />

tulleen Jumalan niskaan ristille. Kun<br />

Jeesus kuoli, kuoletettiin myös sinun<br />

kadotusrangaistuksesi. On tärkeää muistaa,<br />

ettemme muutu olemukseltamme<br />

yhtään pyhemmiksi tai synnittömiksi edes<br />

uskossa ollessamme. Kokonaan syntisinä<br />

saamme olla silti samaan aikaan täysin<br />

autuaita, Isän edessä taivaaseen kelpaavia<br />

hänen ainosyntyisen Poikansa Jeesuksen<br />

Kristuksen veren perusteella.<br />

Kristuksessa on synti, saatana ja laki<br />

kirouksineen ristiinnaulittu. Kun laki ja<br />

omatuntomme syyttää meitä tai perkele<br />

kiusaa syntisyydellämme ja piilottamalla<br />

meiltä uskommekin, tulee meidän ohjata<br />

nämä syytökset Jeesuksen ristin luo –<br />

sinne ne kuuluvat. ”Jos sydämemme syyttää<br />

meitä, niin Jumala on suurempi kuin sydämemme<br />

ja tietää kaikki” (1. Joh.3:20).<br />

Kun turvaamme ristin vereen, tiedämme,<br />

että meissä vaikuttaa Pyhä Henki ja<br />

hänen synnyttämänsä pelastava usko.<br />

Epäusko kieltäytyy katsomasta vaskikäärmeeseen,<br />

ja siksi paljon kansaa kuoli, vaikka<br />

pelastusta tarjottiin kaikille. Epäusko<br />

saa monet kieltämään edestänsä ristiinnaulitun<br />

Jumalan Pojan. Usko on sitä,<br />

että omistamme anteeksiantamuksen ja<br />

armon Jeesuksen veressä itsellemme, ja<br />

turvaudumme siihen juuri niin syntisinä<br />

kuin olemme. Tämän uskon lukee Isä meille<br />

vanhurskaudeksi.<br />

Synniksi maailman syntien tähden tehtynä<br />

itsessään synnitön Jeesus Kristus<br />

on meidän sijaiskärsijänämme. Hänet on<br />

ripustettu kirouksen puuhun Golgatan<br />

ristille, jotta meillä olisi uskon kautta<br />

iankaikkinen elämä. Tämä on Raamatun<br />

ilmoittama totuus.<br />

ESA YLI-VAINIO<br />

14 15<br />

<strong>Seurakunta</strong> 2/2015


Henkilöuutisia<br />

seurakuntiemme tilaisuuksia<br />

tilaisuudet löytyvät myös www.seurakuntaliitto.fi<br />

Tuusula<br />

Helsingin itsenäisen evankelisluterilaisen seurakunnan jäsen Kimmo Sakari Laasanen,<br />

joka oli syntynyt 25.8.1976 sai yllättäen kutsun taivaan kotiin 8.1.2015. Kimmo Laasasen<br />

siunaustilaisuus pidettiin Tuusulan vanhassa kirkossa omaisten, sukulaisten ja<br />

laajan ystäväpiirin kesken. Sekä kirkossa että seuranneessa muistojuhlassa suuren surun<br />

ja kaipauksen yllä vallitsi turvallinen luottamus Vapahtajan lupaukseen: “Minä<br />

olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun hän elää vaikka olisi kuollut.”<br />

Siunauksen toimitti pastori Seppo Salo<br />

“Minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä hallitukset, ei nykyiset<br />

eikä tulevat, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi erottaa meitä<br />

Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.”<br />

Kiitos osanotostanne ja tuestanne meille<br />

Kimmon odottamattoman poismenon johdosta.<br />

Hän on nyt kotona odottaen meitä Jeesuksen kanssa.<br />

Ritva ja Jarmo Laasanen perheineen<br />

Hanna Laasanen perheineen<br />

Helsingin seurakunta<br />

Tilaisuudet, Sleyn Luther-sali, Lastenkodinkatu<br />

5. Lisäksi raamattuiltoja viikolla,<br />

kysy. Tiedustelut Sirkka-Liisa Mäkelä,<br />

puh. 040 596 7415.<br />

Toiminnan tuki: IBAN: FI66 2126 2000<br />

1009 00, BIC: NDEAFIHH.<br />

to 2.4. klo 18.30 KiirastorstainJp, S Salo,<br />

<strong>Seurakunta</strong>opisto Amerikanhalli:<br />

Järvenpääntie 640<br />

su 12.4. klo 11 SanaJp, A Jalonen<br />

pe 17.4. klo 18 Teemailta, J ja O Salo,<br />

Pääskyskuja 8 P, Espoo<br />

su 26.4. klo11 Jp, S Salo<br />

pe 8.5. klo 18 Teemailta, S ja V Savola,<br />

Kalamestarintie 1 F, 00430 Tuusula<br />

klo 19 Nuortenilta, H Salo<br />

to 14.5. klo 16 Kevätjuhla, S ja H Salo,<br />

<strong>Seurakunta</strong>opisto<br />

su 24.5. klo11 Jp, S Salo, srk:n vuosikokous<br />

Marttilan seurakunta<br />

Tiedustelut Ulpu Mäkelä, puh. 050 545<br />

8168. Toiminnan tuki: IBAN: FI04<br />

5257 0350 0429 08, BIC: OKOY-<br />

FIHH.<br />

pe 3.4. klo 11 Ristinjuhla, S Salo ja<br />

A Jalonen, Mustajärven leirikeskus,<br />

Parravahantie 331, Mellilä Loimaa<br />

su 19.4. klo 12 Jp, S Salo, Osuuspankin<br />

kerhohuone, Kirkkotie 2 Marttila<br />

su 10.5. klo 17 Jp, S Salo, Osuuspankin<br />

kerhohuone, Kirkkotie 2 Marttila<br />

su 24.5. klo 12 Jp, H Salo,<br />

Mustajärven leirikeskus,<br />

Parravahantie 331, Mellilä Loimaa<br />

Tampereen seurakunta<br />

Tilaisuudet Tampereen seurakuntamajalla,<br />

Tesoman valtatie 26. Seuraa myös<br />

Aamulehdestä Minne tänään -osasto<br />

hengellisiä ilmoituksia. Tiistaisin Raamattukerho<br />

klo 18. Tiedustelut Heikki<br />

Larsen, puh. 040 513 6405. Perheraamis<br />

ja nuortenilta, tiedustelut Heikki<br />

Salo, puh. 044 337 1718.Toiminnan<br />

tuki: IBAN: FI47 4510 0010 0311 72,<br />

BIC:HELSFIHH.<br />

www. seurakuntaliitto.fi/tampere<br />

to 2.4. klo 18.30 KiirastorstainJp, H Salo<br />

ti 7.4. klo 18 Raamattukerho, A Jalonen<br />

pe 10.4. klo 17.30 Lastenkerho,<br />

M Sulkala ja H Salo,<br />

klo19 Nuortenilta, H Salo<br />

su 12.4. klo11 Jp, H Salo<br />

ti 14.4. klo18 Raamattukerho, H Salo<br />

ke 15.4. klo 17.30 Perheraamis, H Salo<br />

su 19.4. klo 17 Jp, S Salo<br />

ti 21.4. klo 18 Raamattukerho, A Jalonen<br />

ke 22.4. klo 17.30 Perheraamis, H Salo<br />

su 26.4. klo 11 SanaJp, A Jalonen<br />

ti 28.4. klo 18 Raamattukerho, A Jalonen<br />

ke 29.4. klo 17.30 Perheraamis, H Salo<br />

su 3.5. klo11 Jp, S Salo<br />

ti 5.5. klo 18 Raamattukerho, A Jalonen<br />

ke 6.5. klo 17.30 Perheraamis, H Salo<br />

su 10.5. klo 11 Jp, H Salo<br />

ti 12.5. klo 18 Raamattukerho, H Salo<br />

pe 15.5. klo 17.30 Lastenkerho, H Salo,<br />

klo 19 Nuortenilta, H Salo<br />

ti 19.5. klo 18 Raamattukerho, A Jalonen<br />

ke 20.5. klo 17.30 Perheraamis, H Salo<br />

su 24.5. klo17 Jp, H Salo<br />

ti 26.5. klo18 Raamattukerho, A Jalonen<br />

Jumalanpalvelusten aikana pyhäkoulu.<br />

17<br />

kuva:LEENA KASKI<br />

<strong>Seurakunta</strong> 2/2015


Karstulan seurakunta<br />

Tiedustelut Reijo Ruuska, puh. 040 573<br />

2120. Toiminnan tuki: IBAN: FI36 1049<br />

3006 1014 43, BIC: NDEAFIHH.<br />

ma 6.4. klo 12 Jp, S Salo<br />

su 26.4. klo 14 Jp, H Salo<br />

su 17.5. klo 14 Jp, S Salo<br />

la 13.6. klo 18 Seurat, M Niemelä ja<br />

S Salo, Karstulan <strong>Seurakunta</strong>majalla<br />

Kaikki muut tilaisuudet Karstulan evankelisella<br />

opistolla.<br />

seurakuntiemme tilaisuuksia<br />

tilaisuudet löytyvät myös www.seurakuntaliitto.fi<br />

Vetelin seurakunta<br />

Toiminnasta tiedot yhteyshenkilöltä. Tilaisuudet<br />

seurakuntamajalla Torpantie<br />

237, ellei muuta ilmoitettu. Tiedustelut<br />

Helinä Päiväniemi, puh. 040 764 0249.<br />

Toiminnan tuki: IBAN: FI43 5512 0050<br />

0270 44, BIC: OKOYFIHH.<br />

su 5.4. klo 11 PääsiäisenJp, S Salo<br />

ti 14.4. klo 18.30 Arpajaiset<br />

su 26.4. klo 10.30 Jp, H Salo<br />

su 17.5. klo 10.30 Jp, S Salo<br />

ti 19.5. klo 18.30 Arpajaiset<br />

pe 12.6. klo 18 Lauluseurat, M Niemelä<br />

ja S Salo<br />

torstai-iltaisin klo 19 ”Nuortenkerho”<br />

kokoontuu vaihtelevasti eri kodeissa ja<br />

Majalla. Kysy tarkemmin Helinältä.<br />

Ilmajoki<br />

ma 6.4. klo 17 kotiseurat, S Salo,<br />

Vuorenmaa, Poutatie 16<br />

<strong>Seurakunta</strong><br />

on Suomen<br />

evankelisluterilaisen<br />

seurakuntaliiton julkaisu.<br />

Vastaava toimittaja:<br />

Seppo Salo<br />

Riihitie 10, 04410 Järvenpää<br />

puh 050 514 1030<br />

seppo.salo@seurakuntaliitto.fi<br />

Toimitussihteeri:<br />

Kaisa Rahkonen<br />

Trillakatu 2c 29, 02610 Espoo<br />

puh 040 300 3318<br />

seurakunta-lehti@seurakuntaliitto.fi<br />

Laskutus ja tilaajarekisteri:<br />

Severi Mäkelä<br />

Kaunistonkulmantie 15, 32620 Rutava<br />

puh 044 517 1891<br />

seurakunta-lehti@seurakuntaliitto.fi<br />

Muut toimittajat: Aulis Jalonen,<br />

Pekka Soininen, Esa Yli-Vainio<br />

Taitto: Varpu Savola<br />

Kannen valokuva: Veli Männistö<br />

Kirjapaino: Saarijärven Offset Oy<br />

Tilaushinnat: Lehden vuosikerta: 35 €,<br />

ulkomaille 40 €. Sisältää 6 lehteä, joista<br />

kaksi kaksoisnumeroa.<br />

Tilinumero: IBAN: FI24 5730 0820 2399 66<br />

BIC: OKOYFIHH Tilaus maksetaan erikseen<br />

lähetettävän laskun mukaisesti. Myös<br />

lahjoitukset ovat tervetulleita.<br />

ISSN 1456-4807<br />

Suomen<br />

evankelisluterilainen<br />

seurakuntaliitto<br />

(<strong>Seurakunta</strong>liitto)<br />

on yksi Suomen luterilaisista<br />

kirkkokunnista<br />

ja se on perustettu jo 1920-luvulla.<br />

Esimies, Pastori Seppo Salo<br />

Riihitie 10, 04410 Järvenpää<br />

puh 050 514 1030<br />

seppo.salo@seurakuntaliitto.fi<br />

Pastori Aulis Jalonen<br />

puh 040 827 4477<br />

aulis.jalonen@seurakuntaliitto.fi<br />

Pastori Heikki Salo<br />

Vanha kirkkotie 21 D 28, 33300 Tampere<br />

heikki.salo@seurakuntaliitto.fi<br />

www.seurakuntaliitto.fi<br />

Tue <strong>Seurakunta</strong>liiton tekemää työtä<br />

<strong>Seurakunta</strong>liiton ja sen seurakuntien toiminta<br />

perustuu vapaaehtoiseen taloudelliseen<br />

tukeen. Sinunkin tukesi on tärkeä ja<br />

tarpeellinen. Jo pienikin kuukausittainen<br />

lahjoitus on merkittävä ollessaan säännöllinen.<br />

Voit kohdistaa lahjoituksesi valitsemalla<br />

toiminta-aluetta vastaavan viitteen. Viitteen<br />

käyttö on suositeltavaa myös pankkien<br />

palvelumaksukäytäntöjen vuoksi.<br />

Toimitus pahoittelee<br />

<strong>Seurakunta</strong>lehden vuoden 2015 ensimmäisen numeron postituksissa sattui inhimillinen<br />

erehdys. Rekisterin pitoon käyttämäni tietokone hajosi ja palautusten yhteydessä otin<br />

erehdyksessä käyttöön kaksi vuotta vanhan rekisterin. Huomasin virheen vasta, kun<br />

osoitteet olivat jo postituksessa, eikä korjausta ehditty näin ollen huomioida. Tästä johtuen<br />

osa tilaajista sai lehtensä myöhässä ja osalle meni lehti, vaikka tilaus oli päättynyt. Osa<br />

tilaajista on voinut saada lehden kahteen kertaan.<br />

Toimitus pahoittelee tapahtunutta ja siitä mahdollisesti aiheutunutta mielipahaa.<br />

Alla olevassa lomakkeessa on <strong>Seurakunta</strong>liiton taloudelliseen tukemiseen tarvittavat<br />

tiedot. Säästä lehti tai leikkaa lomake itsellesi talteen muistilapuksi.<br />

Saajan<br />

tilinumero<br />

Saaja<br />

IBAN<br />

FI34 5228 0320 0117 16<br />

Suomen evankelisluterilainen<br />

seurakuntaliitto<br />

BIC<br />

OKOYFIHH<br />

Valitse tästä lahjoituskohde:<br />

Viite Kohde<br />

2888 Sananjulistustyö<br />

2668 Lapsi-, nuoriso- ja leirityö<br />

2480 Kukkian leirikeskus<br />

Tilaajarekisterivastaava<br />

Severi Mäkelä<br />

Muista ilmoittaa haluamasi kohteen viitenumero maksaessasi.<br />

Säännöllinen lahjoitus varmistaa seurakuntasi<br />

toiminnan myös tulevaisuudessa!<br />

18 19<br />

<strong>Seurakunta</strong> 2/2015


Mutta he vaativat häntä sanoen:<br />

”Jää luoksemme, sillä ilta joutuu<br />

ja päivä on jo päättymässä”. Ja<br />

hän meni sisään olemaan heidän<br />

kanssaan. Ja tapahtui, kun hän<br />

oli aterialla heidän kanssaan, että<br />

hän otti leivän, siunasi, mursi ja<br />

antoi heille. Silloin heidän silmänsä<br />

aukenivat, ja he tunsivat<br />

hänet. Ja hän katosi heidän näkyvistään.<br />

Ja he sanoivat toisilleen:<br />

”Eikö sydämemme ollut palava<br />

meissä, kun hän puhui meille tiellä<br />

ja selitti meille Kirjoitukset?” Ja<br />

he nousivat sillä hetkellä ja palasivat<br />

Jerusalemiin ja tapasivat ne<br />

yksitoista kokoontuneina ja ne,<br />

jotka olivat heidän kanssaan. Ja<br />

he sanoivat: ”Herra on totisesti<br />

noussut ylös.”<br />

Luuk. 24: 29-34

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!