Seurakunta-2/2020

Seurakunta 

EVANKELISLUTERILAINEN JULKAISU 96. VSK 2/2020 

Pääsiäisen suunta on ylöspäin! 

Pääsiäisen kaksi kuvaa 

Paaston ja katumuksen aika

Sukelsin autolla tiheään, mustanharmaaseen 

sumupilveen. Piti oikein hiljentää vauhtia. 

Mieleeni tuli äskettäin ilosanomapiirissä 

käsittelemämme teksti: Pilvestä kuului ääni: 

”Tämä on minun rakas Poikani, johon olen 

mielistynyt!“ 

Sitten tuli mieleeni tulenpatsas, jossa Herran 

enkeli ilmestyi Moosekselle. Mooses lähestyi 

ihmetellen tulessa palavaa pensasta. Yhtäkkiä 

hän kuulee, että Jumala kutsuu häntä 

nimeltä. “Älä tule tänne. Riisu kengät jaloistasi, 

sillä maa, jolla seisot on pyhää maata! ” 

Siitä sitten kuljin seuraavaan ajatukseen, 

Pekka Simojoen lauluun. Aloin hyräillä laulua 

ja yritin muistella sanoja. Mieleeni tuli 

ensimmäiseksi kohta Tuomaasta, joka ei ollut 

paikalla kun Jeesus ilmestyi ylösnousseena 

opetuslapsilleen ensimmäisen kerran. “Rauha 

teille”, Jeesus sanoi. Kun toiset opetuslapset 

kertoivat Tuomakselle nähneensä Herran, ei 

hän uskonut, vaan sanoi: ”Ellen näe naulojen 

jälkiä ja pistä sormea hänen kylkeensä, en 

usko!” 

Viikon kuluttua Jeesus taas ilmestyi ovien 

ollessa lukittuna. Silloin Tuomaskin oli paikalla. 

“Rauha teille! Ojenna sormesi, pistä se kylkeeni, 

älä ole epäuskoinen, vaan uskovainen! “ 

Tuomas tunnustaa uskonsa vakuuttavasti: 

”Minun Herrani ja minun Jumalani!” 

Se säkeistö, joka kirvoitti mieleeni tämän 

tekstin, kuuluu: “Kun kaatuvat vanhat kaavat, 

Tuomas Mestarin nähdä saa, tarttuu käteen 

ja tuntee haavat, silloin Pyhä koskettaa. “ 

Mekin olemme saaneet saman Sanan: 

“Rauha teille! “ 

Vaikka emme voikaan painaa sormea 

Jeesuksen kylkeen, emmekä voineet nähdä 

kuinka Jeesus varmasti rakastaen katsoi Tuomakseen, 

voimme Tuomaksen tavoin uskoen 

sanoa: 

“Minun Herrani ja minun Jumalani!” 

 

“Ja hän otti luoksensa ne kaksitoista ja sanoi 

heille: ’Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, 

ja kaikki on loppuun asti täytettävä, 

mitä profeettain kautta on kirjoitettu Ihmisen 

Pojasta. Sillä hänet annetaan pakanain 

käsiin, ja häntä pilkataan, häpäistään ja syljetään; 

ja ruoskittuaan he tappavat hänet, 

ja kolmantena päivänä hän nousee ylös.’ Ja 

he eivät ymmärtäneet tästä mitään, ja tämä 

puhe oli heiltä niin salattu, etteivät he käsittäneet, 

mitä sanottiin.” Luuk. 18:31-34 

Galilean miesten vaellus kotiseutuaan 

lähes tuhat metriä korkeammalla olevaan 

pääkaupunkiin antoi heille aikaa moniin, ristiriitaisiinkin 

mietelmiin. He olivat saaneet 

useita todistuksia Jeesuksen jumalallisesta 

voimasta ja vallasta niin luonnonvoimien, 

sairauksien kuin henkivaltojenkin yli. Ja Pyhän 

Hengen antamalla ymmärryksellä he 

olivat saaneet yhtyä Pietarin tunnustukseen: 

“Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.” 

Kuitenkin opetuslapsille Jeesuksen ilmoitus 

tulevasta jäi vielä tuossa vaiheessa 

täysin käsittämättömäksi. Eihän se heidän 

ajatuksissaan mitenkään sopinut siihen 

voittoisan Messiaan odotukseen, joka heidänkin 

mieliään yhä hallitsi. Profeettain hyvinkin 

suorasanaiset ilmoitukset luvatusta

Pääsiäisen suunta on ylöspäin! 

Messias-kuninkaasta Herran kärsivänä palvelijana 

(ks. Jes. 53) oli työnnetty taka-alalle 

hänen voimallisten tekojensa hurmaamien 

opetuslasten toiveissa. Niinpä Golgatan tapahtumat 

ja Messias-kuninkaan hautaaminen 

merkitsivätkin noiden unelmien surkeaa 

loppua. Suurin toivein ylös Jerusalemiin 

nousseet Jeesuksen seuraajat putosivat 

epätoivon syvimpään alhoon. 

Ylös Jerusalemiin 

- ylös uuden liiton pääsiäiseen! 

Israelin kokoontuminen Jerusalemiin Vanhan 

liiton pääsiäisjuhlaan oli Jumalan nimenomainen 

määräys. Ja sen varsinaisena 

kohteena oli Jerusalemin temppeli. Sen Jumala 

itse oli säätänyt nimensä asuinpaikaksi 

ja paikaksi, jossa säädetyt uhrit uhrataan 

(Ks. esim. 5 Moos. luku 12). 

Tämä oli kyllä opetuslapsillekin selvää. 

Mutta sitä he eivät vielä voineet ymmärtää, 

että tämä juhla tulisi olemaan koko Vanhan 

liiton viimeinen pääsiäisjuhla, Vanhan liiton 

ja myös sen temppelin päätös. He eivät vielä 

voineet ymmärtää että tämä nouseminen 

ylös Jerusalemiin merkitsisi myös Jeesuksen 

nousemista ristille uhrikaritsaksi, joka ottaa 

pois maailman synnin. Vielä he eivät ymmärtäneet, 

että Jeesuksen ruumiin ja veren 

uhri Golgatalla merkitsi koko Vanhan liiton 

ennakoivien uhrien täyttymystä ja temppelin 

ja sen uhrien käymistä tarpeettomiksi. 

Tarvittiin vielä Jeesuksen ruumiin temppelin 

nouseminen ylös haudasta kuoleman 

voittajana ja astuminen taivaalliseen Jerusalemiin. 

Sitten opetuslapsetkin olivat Pyhän 

Hengen voimasta ja Herransa lähettäminä 

valmiit julistamaan: “Mutta kun Kristus tuli 

tulevaisen hyvän ylimmäiseksi papiksi, niin 

hän suuremman ja täydellisemmän majan 

kautta, joka ei ole käsillä tehty, se on: joka ei 

ole tätä luomakuntaa, meni, ei kauristen ja 

vasikkain veren kautta, vaan oman verensä 

kautta kerta kaikkiaan kaikkeinpyhimpään 

ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen... Sillä 

Kristus ei mennyt käsillä tehtyyn kaikkeinpyhimpään, 

joka on vain sen oikean kuva, 

vaan itse taivaaseen, nyt ilmestyäkseen Jumalan 

kasvojen eteen meidän hyväksemme” 

Hepr. 9:11-12, 24 (Kr-38). 

Siksi meidänkin pääsiäisemme suunta 

on ylöspäin! 

SEPPO SALO 

3 

Seurakunta 2/2020

Pääsiäisen 

kaksi kuvaa 

Jesaja 53 

Pitkäperjantain ja pääsiäisen tekstit piirtävät 

meidän silmiemme eteen kaksi Raamatun 

keskeistä opetusta ja kuvaa: kuvan 

Jeesuksesta ristillä ja kuvan Jeesuksesta 

ylösnousseena. Jesajan teksti puhuu enimmäkseen 

Jeesuksesta ristillä ja siitä, mitä 

se merkitsi. Mutta Jesaja viittasi lyhyesti 

myös Jeesuksen ylösnousemukseen, joka 

on pääsiäisen suuri ilosanoma ja jonka varassa 

meidänkin ylösnousemisemme toivo 

lepää. 

4 

Jeesus ristillä 

Mitä me näemme mielessämme, kun 

luemme Raamatun sanaa Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta? 

Tai kun me näemme 

krusifiksin kirkossa tai ristiinnaulitsemiskohtauksen 

elokuvassa? Ehkä jotain 

sellaista, mistä Jesaja kirjoitti: ”Hän oli 

ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen 

mies ja sairauden tuttava, jota emme minään 

pitäneet.” 

Mitä meidän sitten tulisi ajatella kärsivästä 

Jeesuksesta ristillä? Pitäisikö meidän 

hiljaisuudessa ja kaikessa hartaudessa pyrkiä 

sitä kohti, että itkisimme tämän maailman 

syntisyyttä ja sitä, että on ihmisiä, 

jotka ovat valmiita sortamaan muita ja 

jopa tappamaan viattoman miehen oman 

etunsa tähden? 

Toisaalta ei tarvitse olla edes kristitty 

huomatakseen, ettei omasta peilistämmekään 

ihan viaton ihminen katso. Mutta 

– enhän minä nyt niin paha ole, vai mitä? 

Jeesus oli viaton mies, jonka ystävät 

pettivät. Hänet tuomittiin, häntä kidutettiin, 

häntä syljettiin, hänelle naurettiin, 

hänet naulattiin ristiin ja tapettiin Mutta 

– enhän minä nyt sentään niin paha ole… 

Kun murhamies Barabbas oli vapautettu 

ja Jeesus joutui kantamaan ristiään

kohti Golgataa, niin muistamme, mitä 

Jeesus sanoi naisille, jotka kulkivat hänen 

perässään ja itkivät ja valittivat hänen 

kohtaloaan. Jeesus sanoi: ”Jerusalemin 

tyttäret, älkää itkekö minua, vaan itkekää 

itseänne ja lapsianne. – Sillä jos tämä tehdään 

tuoreelle puulle, mitä tapahtuukaan 

kuivalle?” Luuk. 23:28, 31 

Meidän syntiemme tähden 

Luther kirjoittaa: ”Mikä kohdanneekaan 

syntisiä, kun rakkainta lasta näin lyödään?” 

Tätä pohtimalla meille selviää se, 

mitä Raamattu opettaa ristillä riippuvasta 

ja Jumalan vihaa kärsivästä Jeesuksesta. 

Ristiinnaulittu Jeesus on sellainen peili, 

johon katsomalla jokainen voi nähdä ja 

oppia tuntemaan oman syntisyytensä syvyyden. 

Jesaja kirjoittaa: ”Mutta totisesti, 

meidän sairautemme hän kantoi, meidän 

kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme 

häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä 

ja vaivaamana, mutta hän on haavoitettu 

meidän rikkomustemme tähden, runneltu 

meidän pahain tekojemme tähden” 

(Jes. 53) 

Pietarin juutalaisille esittämä, kauhua 

herättävä syytös osuu myös meihin: 

“Te ristiinnaulitsitte ja tapoitte hänet!” 

(Apt. 2) Luther kirjoittaa: “Nähdessäsi siis 

naulojen lävistävän hänen kätensä, usko 

että ne ovat sinun tekosi, nähdessäsi hänen 

orjantappurakruununsa, usko, että se 

on sinun pahat ajatuksesi.” 

Jumalan tuomiovalta 

Yhdelläkään ihmisellä ei kuitenkaan ollut 

valtaa riistää Jeesukselta henkeä, vaan se 

valta mitä he käyttivät, annettiin ylhäältä, 

kuten Jesaja kirjoittaa: ”Mutta Herra 

näki hyväksi runnella häntä, lyödä hänet 

sairaudella. Jos sinä panet hänen sielunsa 

vikauhriksi, saa hän nähdä jälkeläisiä ja 

elää kauan, ja Herran tahto toteutuu hänen 

kauttansa.” (Jes. 53) 

Minkätähden Jumala antoi vallan tuomita 

Poikansa? Minkätähden Jeesus antoi 

itsensä vihamiestensä käsiin? Johannes kirjoittaa: 

“Kenelläkään ei ole sen suurempaa 

rakkautta kuin että joku antaa henkensä 

ystäviensä edestä.” Joh. 15:13 

Tämähän on suurinta rakkautta mitä 

me saatamme ajatella. Mutta entäpä, jos 

joku antaa henkensä vihamiestensä edestä? 

Nimittäin ennen kuin evankeliumi 

syntien sovituksesta ensimmäistä kertaa 

ilmoitettiin ihmisille, Aadamille ja Eevalle, 

he olivat Jumalan vihollisia. Syntiinlankeemuksen 

jälkeen Jumalalla ei ollut 

yhtäkään ystävää maan päällä. Hän julisti 

evankeliumin vihamiehilleen. Evankeliumin 

vaimon siemenestä, joka polkee 

rikki käärmeen pään ja näin päästää sorretut 

vapauteen. Tätä on Jumalan rakkaus. 

Ja samalla tavalla on ollut kaikkina aikoina 

ja on vielä tänäänkin. 

Aadamin perillisistä 

Jumalan lapsiksi 

Jokainen meistä on Aadamin ja Eevan 

jälkeläisenä syntynyt tähän maailmaan 

Jumalan viholliseksi. Ja ilman minkäänlaista 

myötävaikuttamista meidän osaltamme, 

Jeesus on ottanut meidät syliinsä 

jo vanhempiemme rukouksissa ja Pyhässä 

kasteessa, jossa hän on pessyt meidät puhtaaksi 

kaikesta synnistä ja ottanut meidät 

omikseen. Tämän jälkeen me emme ole 

vain ystäviä, vaan me olemme taivaan Isän 

rakkaita lapsia Jeesuksen veren kautta! Ja 

tämä on sellaista rakkautta, joka ei ihmismieleen 

nouse, vaan jonka ainoastaan Jumala 

ilmoittaa, tarjoaa ja lahjoittaa meille 

evankeliumin sanassa ja sakramenteissa. 

Ristiinnaulittu Jeesus osoittaa siis 

5 


meille meidän syntiemme syvyyden ja 

vakavuuden. Ristillä näemme oman tuomiomme. 

Samalla Jeesus ristillä on meille 

vakuutus siitä, että koska Hän on kärsinyt 

tuomion meidän synneistämme, niin silloin 

pitää paikkansa myös se, mitä Paavali 

kirjoittaa: “Ei ole yhtään kadotustuomiota 

niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.” 

Room. 8:1 

Jeesus ylösnousseena 

Sunnuntaiaamuna, eli juutalaisen ajanlaskutavan 

mukaan kolmantena päivänä, 

kaksi naista kävelee haudalle eivätkä löydä 

Jeesuksen ruumista mistään. Siellä he 

tapaavat Herran enkelin, joka loistaa niin 

kuin salama; ja hän ilmoittaa naisille sen, 

minkä Jeesus oli jo ennalta puhunut: ”Älkää 

pelätkö; sillä minä tiedän teidän etsivän 

Jeesusta, joka oli ristiinnaulittu. Ei 

hän ole täällä, sillä hän on noussut ylös, 

niin kuin hän sanoi.” Matt. 28:5-6 

Hetki tämän jälkeen, kun naiset lähtevät 

juosten kertomaan muille siitä, mitä 

he näkivät ja kuulivat, Jeesus käveleekin 

heitä vastaan ja tervehtii heitä; ja he tarttuvat 

hänen jalkoihinsa ja rukoilevat häntä. 

Matt. 28:9 

Mitä naiset näkevät, kun he näkevät 

Jeesuksen ylösnousseena? Luther kirjoittaa: 

”Hänessä sinä et näe haavoja, et mitään 

tuskia, toisin sanoen, et mitään, joka 

todistaa synnistä.” 

Mitä me näemme ylösnousseessa Kristuksessa? 

Eikö niin, että me näemme virheettömän 

ja puhtaan Vapahtajamme; 

vanhurskaan ja kirkkaan Jumalan Pojan, 

joka on täydellinen, niin kuin Hänen taivaallinen 

Isänsäkin on täydellinen? 

Tämä on se toinen kuva, kuva Jeesuksesta 

ylösnousseena. 

6

Kaksi kuvaa ja myös kaksi peiliä 

Tämä on myös se toinen peili, jonka Jumala 

evankeliumin sanassa asettaa meidän 

eteemme, niin että me tämän peilin, ylösnousseen 

Jeesuksen, kautta katselisimme 

itseämme. Eli samoin kuin me näemme 

oman syntisyytemme Jeesuksessa ristillä, 

niin samalla tavoin me saamme nähdä 

myös oman puhtautemme ja pyhyytemme 

Jeesuksessa ylösnousseena. Ja toinen 

peili on aivan yhtä todellinen kuin toinenkin. 

Miten ihmeessä tämä voi pitää paikkansa, 

kun me tunnemme edelleen joka 

päivä itsessämme kaikenlaista syntiä ja 

puutetta, joka väkisin tulee esiin, niin 

kuin Paavali kirjoittaa: ”pahuus riippuu 

minussa kiinni.” Room. 7:21 Me emme 

vain pääse siitä eroon! Vähän niin kuin 

lasten laululeikissä sanotaan: ”Sitä ei voi 

ylittää, sitä ei voi alittaa, sitä ei voi kiertää…” 

Totuuden nimissä me emme voi muuta 

kuin myöntää sen tosiasian, että ”pahuus 

riippuu minussa kiinni”. Samalla 

meidän tulee kuitenkin ymmärtää se, että 

niin todellista kuin meidän syntisyytemme 

on, niin aivan yhtä todellista on se, 

että ”Jumalan Pojan veri puhdistaa kaikesta 

synnistä” 1. Joh. 1:7 Jos meillä olisi 

vain kuviteltuja syntejä, niin silloin meillä 

olisi myös kuviteltu Vapahtaja! 

Koska toinen Raamatun sana on aivan 

yhtä totta kuin toinenkin, meidän on 

yksinkertaisesti uskottava se, mitä evankeliumin 

sanassa meistä Jumalan lapsista 

sanotaan! Paavali kirjoittaa galatalaisille: 

“Sillä niin monta kuin teitä on Kristukseen 

kastettu, te olette Kristuksen päällenne 

pukeneet.” Gal. 3:27 Eli samalla 

tavoin kuin ei ole kadotustuomiota niille, 

jotka Jeesuksessa Kristuksessa ovat, niin 

ei myöskään ole pienintäkään ryppyä, 

virhettä tai tahraa niissä, jotka ovat Kristuksen 

päällensä pukeneet. (Ef. 5:25-26.) 

Tämä on uskon todellisuus ja se on jotain 

vielä todellisempaa kuin se, mitä me omin 

luonnollisin silmin näemme. 

Avoin lähde 

syntiä ja saastaisuutta vastaan 

Profeetta Sakarja kirjoittaa syntien sovituksesta: 

“Sinä päivänä on...oleva avoin 

lähde syntiä ja saastaisuutta vastaan. ” Sak. 

13:1 Jeesuksen ristillä lävistetystä kyljestä 

vuosi se vesi ja veri, jossa meidät kasteessa 

pestiin puhtaaksi ja jonka me saamme 

jatkuvasti ehtoollisella nauttia syntien anteeksiantamiseksi. 

Siinä vihollisista tehtiin 

Jumalan lapsia, kuten Johannes kirjoittaa: 

“Siinä rakkaus on, ei että me rakastimme 

Jumalaa, vaan että hän rakasti meitä ja 

lähetti Poikansa sovitukseksi meidän synneistämme.” 

1. Joh. 4:10 

Kun siis Jumala on näin rakastanut 

meitä, samoin mekin saamme rakastaa 

toisiamme ja rukoilla niidenkin puolesta, 

jotka meitä halveksivat, tai meitä vihaavat, 

tai meille nauravat. 

Pitäkäämme mielessä nämä kaksi kuvaa, 

joiden kautta Jumalan sana meille 

puhuu uuden liiton pääsiäisestä, jossa 

meidät kaikki syntiset päästettiin vapauteen 

synnin orjuudesta ja meille lahjoitettiin 

Jumalan lapsen oikeus. Me saamme 

siis iloita ja elää hyvällä omallatunnolla, 

sillä me tiedämme Jumalan sanasta, että: 

“Hänet on annettu kuolemaan meidän 

rikostemme tähden ja herätetty kuolleista 

meidän vanhurskauttamisemme tähden.” 

Room. 4:25 

tekstiDANIEL SALO 

kuvatTIMO SULKALA 

7 


Koditon sai kodin 

eikä pelästynyt tarjolla olevaa tehtävää 

Seurakunta-lehden vuoden 2020 ensimmäisen numeron myötä 

toimitussihteerinä aloitti Sinivuokko Salo; nuori perheenäiti, 

teologian opiskelija, seurakunta-aktiivi ja äitiyslomalainen. 

Saamme nyt tutustua Sinivuokkoon vähän tarkemmin. Mielenkiintoista. 

8 

Mistä olet kotoisin? 

Kyyjärveltä, pohjoisesta Keski-Suomesta. 

Miten olet oppinut tuntemaan Jeesuksen? 

Jo lapsuudenkodissani sain oppia, että 

taivaaseen pääsee vain Jeesuksen veren 

kautta. Aikuisiällä minulle on erityisesti 

tuonut rauhaa Jumalan sanan lupaukset 

siitä, että olen saanut tuon taivaspääsyn 

omakseni jo kasteessa silloin pikkuvauvana, 

kun en vielä mistään mitään 

tietänyt. Pelastukseni on yhtä varma kuin 

se tosiasia, että minut on kastettu. Siihen 

armoon saan turvata läpi elämän.

Miten tiesi on kulkenut Kyyjärven 

takametsistä Helsinkiin ja Helsingin 

itsenäiseen ev.lut. Seurakuntaan? 

Kirjaimellisesti siellä Kyyjärven Kumpulan 

kylän takametsissä hiihdellessäni sain 

aikanaan idean pääkaupunkiseudulle 

lähdöstä, mikä sitten muuttikin elämääni 

aika suuresti monella tapaa. Olin kouluttautunut 

eräoppaaksi ja niitä töitä jonkin 

aikaa tehnyt, kun aloin kaivata muuta 

tekemistä. Kevään 2012 vietin kotimaisemissa 

vanhempieni luona pohdiskellen 

elämälleni uutta suuntaa. Niiden pohdintojen 

seurauksena päädyin Raamattuopistolle 

Kauniaisiin teologian opintojen 

pariin. Sieltä löytyikin sitten kiinnostavien 

opintojen lisäksi rakas mieheni 

Daniel, ja opintojemme myötä olemme 

nyt Helsingissä asustelleet ja perhettämme 

kasvatelleet. 

Jumalan hyvää huolenpitoa oli myös 

se, että sain tutustua ja liittyä Helsingin 

seurakuntaan. Seurakunnallisesti koditon 

sai viimein kodin. Muistattehan kiittää 

Taivaan Isää te, jotka olette saaneet jo 

pienestä pitäen kasvaa Raamattuun 

pitäytyvän seurakunnan keskellä. Se on 

harvinaista! 

Miten päädyit toimitussihteerin 

tehtävään? 

Oli tehtävä vailla tekijää. Alun perin en 

edes oikein harkinnut koko asiaa, kun se 

ei tuntunut omalta hommalta. Mutta kun 

päätoimittaja Seppo tehtävän luonnetta 

vähän avasi, aloin miettiä että josko minä 

sittenkin voisin olla avuksi. Ja kun lehden 

taittaja Varpu sitten yhdyskuntakokouksessa 

ehdotti minulle kyseistä pestiä, niin 

uskaltauduin lopulta ottamaan homman 

vastaan. Ja kun on kokenut lehtitiimi ympärillä, 

niin hyvähän tässä on opetella. :) 

Mitä toimitussihteerin tehtäviin 

kuuluu? 

Mitä tähän mennessä olen ymmärtänyt, 

niin tehtäväni on ensisijaisesti saada 

lehdenteko rullaamaan: Huolehtia päivämääristä 

ja aineistosta: että aineistoa on 

oikeassa paikassa oikeaan aikaan. 

Mitä ajatuksia sinulla on tehtävästä? 

Toivon ja rukoilen, että voisin tehtäväni 

hyvin hoitaa, ja että lehdessä saisi kirkkaasti 

kaikua se ilosanoma Jeesuksesta, 

minkä tähden seurakunta on olemassa ja 

mistä se elää. 

Millaista apua ja tukea toivot tehtävääsi? 

Ensinnä toivon rukoustukea niin lehden 

lukijoille kuin tekijöillekin. Se on parasta 

mitä voimme toistemme hyväksi tehdä. 

Toiseksi: lukekaa ja levittäkää lehteä! 

Niin hyvä lehti ja sanoma meillä on, että 

sitä kehtaa muillekin luettavaksi tarjota. 

Kolmanneksi: Kaikenlainen palaute, 

ideat ja aineisto on aina tervetullutta! Oli 

se sitten kuva, teksti tai vaikka piirros, 

joka kertoo seurakunnastamme ja sen 

sanomasta, niin lähetä ihmeessä toimitukselle! 

Sinivuokko innostaa meitä rukoilemaan, 

lukemaan, levittämään ja osallistumaan. 

Tuon oman osuutemme tehdessämme 

olemme tueksi sekä toimitussihteerille 

että koko lehden toimitukselle. Taivaan 

Isä Sinivuokkoa tehtävässään siunatkoon 

ja tärkeälle työlle annetun ajan palkitkoon. 

SINIVUOKKOA haastatteli JOHANNA SALO 

kuvaDANIEL SALO kuvassa:Sinivuokko, Eeli ja Aatu 

9 


10 

Jotta tietäisitte 

– uskon varmuus 

Tämän olen kirjoittanut teille, jotta tietäisitte, 

että teillä on iankaikkinen elämä, 

teillä, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen. 

1. Joh. 5:13 

Näin Johannes kirjoittaa – näin Jumala 

apostolinsa kautta meille omassa sanassaan 

ilmoittaa. Ja Jumalan sana on meidän 

jalkaimme lamppu, valkeus meidän 

tiellämme, kuten psalmissa 119 sanotaan. 

Kun Jumala sanoo, niin silloin se on jo tapahtunutta 

tosiasiaa: ”Tulkoon valkeus”. 

Ja valkeus tuli. 

Tulkaa siis tänne ja kuulkaa Herran, 

teidän Jumalanne sanat, kuten Joosua sanoi 

Israelin kansalle Jordanin virran rannalla. 

Lukekaa mitä Johannes kirjoittaa, 

sillä se pitää paikkansa. Johannes ilmoittaa 

meille evankeliumin Jeesuksesta Kristuksesta, 

ihmiseksi tulleesta Jumalasta. 

Jumala on Jeesuksen kautta luonut 

meille tämän maailman, jotta me sen ihanuudesta 

saisimme nauttia (Kol. 1:16,17, 

Ps. 33:13-15, Saarn. 3:11). Hän on kuollut 

Golgatan ristillä meidän pelastukseksemme 

ja hänen sovitusverensä puhdistaa 

meidät kaikesta synnistä (1. Joh. 1:7). Tämän 

kaiken saat omistaa uskolla, joka on 

lahja Jumalan armosta (Ef. 2:8-10). 

Tämän lahjan Jumala on lähettänyt 

luoksesi sanassaan, jonka hän haluaa jakaa 

sinulle päivittäin luettuna rukouksen 

kanssa. Jumala kutsuu sinua ottamaan hänen 

sanansa vastaan seurakunnassa: julistettuna, 

puhein ja lauluin, sekä erityisesti 

jo kasteessa yhdellä kertaa koko elämäsi 

turvaksi ja vielä ehtoollisella yhä uudestaan 

ja uudestaan julistaen Herran kuolemaa 

aina siihen asti, kunnes hän tulee 

takaisin (1. Kor.11:26). 

Tämä on kirjoitettu, jotta te tietäisitte, 

että teillä on iankaikkinen elämä. Näin Johannes 

kirjoittaa. Sen voi tietää. Siitä saa 

olla varmuus. Sinä saat omistaa iankaikkisen 

elämän, kun uskot Jeesukseen Kristukseen. 

Armosta. Lahjana. 

tekstiHEIKKI SALO 

kuvaAURORA SALO

Seurakuntalaiset 

kiittävät 

paimentaan 

Kirjoitettu on. 

Niin olet siis saanut 

kaikki syntisi anteeksi. 

Päivät, jotka edessäsi ovat, 

tulevat luoksesi autuuden päivinä. 

Jeesus Kristus on sama eilen, 

tänään ja iankaikkisesti. 

Kirjoitettu on: Hän on sovinto 

meidän synnneistämme. 

(Aira Kokki) 

Koinoniakeskuksessa 1.3.2020: 

Helsingin seurakuntalaiset kiittivät paimentaan 

Seppo Saloa jumalanpalveluksen yhteydessä 

kuluneista vuosista Sepon siirryttyä 

virallisesti eläkepäiviä viettämään. 

Jaakko Salo ja Sirkka-Liisa Mäkelä toivottivat 

Sepolle seurakuntalaisten puolesta 

reippaita eläkepäiviä ja Taivaan Isän siunausta 

tulevaan aikaan. 

11 


Paaston 

ja katumuksen aika 

12 

“Jeesus sanoo: ‘Kun paastoatte, älkää olko 

synkän näköisiä niin kuin tekopyhät. 

He muuttavat muotonsa surkeaksi, jotta 

kaikki varmasti huomaisivat heidän paastoavan. 

Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. 

Kun sinä paastoat, voitele hiuksesi ja 

pese kasvosi. Silloin sinun paastoasi eivät 

näe ihmiset, vaan Isäsi, joka on salassa. 

Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, 

palkitsee sinut. Älkää kootko itsellenne 

aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja 

ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat 

sisään ja varastavat. Kootkaa itsellenne 

aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste 

tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään 

ja varasta. Missä on aarteesi, siellä on 

myös sydämesi.’” Matt.6:16-21 

On huomattava, että Jeesus esittää paaston 

luonnollisena osana kristityn elämää. 

Hän sanoo: ”Kun paastoatte”, ei ”Jos 

paastoatte.” Tarkoittaako tämä, että kristityn 

tulee omalla katumisellaan ja itsensä 

nöyryyttämisellä hankkia armoa Jumalan 

edessä? Ei toki, sehän olisi Jumalan armon 

perustamista omaan katumukseen ja sen 

harjoittamiseen. Ei Jumalan edessä omisteta 

armoa ja syntien anteeksiantamista 

mitenkään muuten, kuin uskon kautta 

hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen vereen. 

Jeesuksen opetus paastosta on sen sijaan 

suunnattu tekopyhiä vastaan, jotka paastoavat 

vain ulkokultaisuuttaan. ”Älkää 

olko synkän näköisiä niin kuin tekopyhät.” 

Kaikissa meissä asuu pieni, mutta 

kiivas, tekopyhä fariseus. Tekopyhät tekevät 

vaivansa ja taistelunsa suuriksi, jotta 

heidät nähtäisiin. Tällaisille näyttelijöille 

kuuluu lain sana, joka osoittaa jokaisen 

synnin alaiseksi. Se lain sana kuuluu myös 

meille. 

Onko sinun paastosi vain ulkonaista pään 

riiputtamista? Sellaiseen paastoon me kyllä 

kykenemme, mutta kukaan meistä ei 

luonnostaan toteuta sitä paastoa, mistä

Jumala Jesajan kirjassa puhuu: “Toisenlaista 

paastoa minä odotan: että vapautat 

syyttömät kahleista, irrotat ikeen hihnat 

ja vapautat sorretut, että murskaat kaikki 

ikeet, murrat leipää nälkäiselle, avaat kotisi 

kodittomalle, vaatetat alastoman, kun 

hänet näet, etkä karttele apua tarvitsevaa 

veljeäsi. Silloin sinun valosi puhkeaa näkyviin 

kuin aamunkoi ja hetkessä sinun 

haavasi kasvavat umpeen. Vanhurskaus 

itse kulkee sinun edelläsi ja Herran kirkkaus 

seuraa suojanasi. Ja Herra vastaa, 

kun kutsut häntä, kun huudat apua, hän 

sanoo: “Tässä minä olen.” Jes. 58:6-9 Kadutko 

syntejäsi vain ihmisten vai Jumalan 

edessä? 

Suuren paastopäivän evankeliumi 

Paastoon sisältyy myös suuri evankeliumin 

sana: Vanha testamentti ei määrännyt Israelin 

kansalle mitään muita paastopäiviä 

vuodessa kuin yhden ainoan. ”Teidän on 

aina noudatettava tätä määräystä: seitsemännen 

kuun kymmenentenä päivänä 

teidän tulee paastota, eikä kukaan teistä, 

ei myöskään keskuuteenne asumaan asettunut 

siirtolainen, saa silloin tehdä mitään 

työtä, sillä sinä päivänä toimitetaan teidän 

syntienne sovitus ja te tulette jälleen 

Herran edessä puhtaiksi kaikista synneistänne. 

Se olkoon teille sapatti, pyhä lepopäivä, 

ja silloin teidän on paastottava. 

Tämä määräys on ikuisesti voimassa.” 3. 

Moos.16:29-31 Tämä päivä oli Suuri Sovituspäivä 

(hepr. Yom Kippur). 

Huomaa, ettei kansa paastollaan ansainnut 

syntien sovitusta. Kun ylimmäinen pappi 

temppelin kaikkein pyhimmässä suoritti 

heidän syntiensä sovituksen, silloin koko 

kansa päinvastoin oli tekemättä mitään. 

Kenelläkään heistä ei ollut mitään osuutta 

syntiensä sovittamiseen, vaan he olivat ainoastaan 

Jumalan armollisen teon kohde. 

Paasto ohjaa meidät sovituksen äärelle. 

Se muistuttaa, että meillä ei ole yhtään 

13 


14 

mitään ansiota tai omaa rakkautta, joilla 

voisimme omat syntimme sovittaa –vain 

Jumalan armo ja uhri meidän puolestamme 

syntiemme sovitukseksi. 

Huomaa, että paastoon sisältyy lain lisäksi 

suuri evankeliumin armojulistus: 

Koko kansan synnit – siis myös sinun 

– sovitetaan. Puolestasi kuolee Jumalan 

lain edessä uhri, Jumalan Karitsa, jonka 

päällä on kaikkien synnit. Kun syntisi on 

sovitettu, on Jumala sinulle armollinen ja 

julistaa anteeksiantamuksen kaikista synneistä. 

Jeesuksen tähden sinä saat kuulla 

tuon Jesajan kirjassa julistetun lupauksen: 

“Vanhurskaus itse kulkee sinun edelläsi ja 

Herran kirkkaus seuraa suojanasi. Ja Herra 

vastaa, kun kutsut häntä, kun huudat 

apua, hän sanoo: ‘Tässä minä olen.’ “ 

Ulkokultaisten palkka on se huomio ja 

ihailu, mitä he saavat ihmisiltä tässä ajassa. 

Jumalan armoa he eivät kuitenkaan 

tällaisella ansaitse. Paaston ideana ei nimittäin 

ole itsensä kiusaaminen tai omavanhurskas 

teeskentely, vaan todellinen 

katumus, joka on Jumalan lain edessä syntien 

tunnustamista, ja luottamista syntien 

anteeksiantamukseen Kristuksen veressä. 

”Säkissä ja tuhkassa katuminen” ei ole 

paaston ydin, vaan ainoastaan todellisen 

katumuksen ulkoinen merkki. Katumus 

ei ole armonväline, sillä emme saa itsellemme 

armoa. Mutta laki synnyttää katumuksen, 

jotta meille riittäisi yksin Kristus 

ja Jumalan armo, ja evankeliumin sana, 

jonka omistamme uskon kautta. Aina on 

pääasiana armo ja usko. Laki ja katumus 

ovat vain tähän tähtääviä asioita: ”opettajia 

Kristukseen.” Kun Kristus sinulle riittää, 

on laki ja katumus tehnyt tehtävänsä. 

Kun haluat turvata Jumalan edessä vain 

Kristukseen edestäsi ristiinnaulittuna, on 

sinulla tosi usko. 

Paaston tavoitteena 

on lohdutus syntiselle 

Jeesus opettaa paastosta meille ”Kun sinä 

paastoat, voitele hiuksesi ja pese kasvosi. 

Silloin sinun paastoasi eivät näe ihmiset, 

vaan Isäsi, joka on salassa.” Nämä Jeesuksen 

antamat ohjeet ovat tavalliseen hygieniaan 

liittyviä. On siis sama, jos hän 

sanoisi: Kun paastoatte, muistakaa käydä 

suihkussa, pestä hampaat, kammata hiukset, 

pukea puhtaat vaatteet ylle ja tavata 

muitakin ihmisiä. Sinun ei tarvitse esittää. 

Kun sydämessäsi on ilo, saa se kasvoilta 

näkyä ja muodostua paaston aikana kiitosrukoukseksi 

Herran armosta. 

Jos sitten sydämessä on suru, ei sitäkään 

tarvitse peittää, vaan saat itkeä paaston 

aikana rukouksessa Jumalalle surusi ja 

turvata siihen, että hän on valmistanut 

sinulle tulevaisuuden ja toivon, ja tarjoaa 

lohdun sanassaan. Tämä ei tarkoita sitä, 

että jos sydämessä on suuria tuskia, jopa 

epätoivon hätää synnin tähden, etteikö 

se saisi näkyä ja etteikö siitä tulisi puhua 

sielunhoitajalle. Päinvastoin! Laki ja paasto 

on juuri silloin tehnyt tehtävänsä, kun 

syntinen haluaa saada lohdun ahdistukseensa, 

sekä anteeksiantamuksen ja armon 

synnintuskaa vastaan. 

Laki on annettu kovasydämisille ja fariseuksille, 

ei niille, jotka haluavat saada anteeksi 

rikoksensa. Laki on annettu meille 

sitä varten, että se herättäisi synnintunnon 

ja me tulisimme tuntemaan sen, että 

tarvitsemme armahtajaa ja pelastajaa. Älä 

jää lain kohdatessa rypemään surkeuteesi, 

vaan anna evankeliumin saavuttaa sydämesi. 

Usko omiksesi apostoli Paavalin 

sanat Timoteukselle, kun hän kirjoittaa: 

”Varma on se sana ja kaiken vastaanot-

tamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on 

tullut maailmaan syntisiä vapahtamaan, 

joista minä olen suurin.” 1.Tim.1:15 Ymmärtäessämme 

tämän tajuamme oikein 

myös paaston merkityksen. Sinä saat paastota 

kuulemalla lain sanan ja uskomalla 

evankeliumin; tunnustaa olevasi syntinen 

mutta turvaten syntien anteeksiantamukseen 

Kristuksen veressä. Tällainen paasto 

on meille jokaiselle hyödyksi. 

Armopalkkana 

iankaikkisen elämän aarre 

Jeesus opettaa, että Jumalalla on taivaassa 

sinun varallesi palkka, aarre. ”Isäsi, joka 

näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee 

sinut … Missä on aarteesi, siellä on 

myös sydämesi.” Jumalan palkka on se, 

jonka hän haluaa antaa armostaan niille, 

jotka häneen syntisinä uskossa turvaavat 

– siis syntien anteeksiantamus, rauha ja 

autuus Jeesuksen veressä. Tavoittele sitä 

Jumalan armopalkkaa, jonka hän sinulle 

haluaa Kristuksen tähden lahjoittaa, ja on 

jo kasteessasi sinulle lahjoittanut. Se ei ole 

ansaittavissa tai ostettavissa, vaan vapaasti 

uskottavissa, kun se sanassa omistetaan. 

Tästä Jeesus puhuu taivaan aarteena, ja 

kehottaa meitä siihen kiinnittämään sydämemme. 

Kun näin teemme, tulee meidän 

myös ammentaa tästä Jumalan armosta 

voimaa ja rakkautta, että ahkeroisimme 

lähimmäisen parhaaksi täällä ajassa. Sellaiseen 

paastoon meitä Raamattukin kehottaa. 

tekstiESA YLI-VAINIO 

kuvaLEENA KASKI 

viereinen kuvaTIMO SULKALA 

Haudan äärellä 

Minun kyyneleeni 

ovat minun suruni 

Jaksanko eteenpäin 

onko toivoa enää 

Kun kyyneleet samentavat silmäni 

näen hämärästi enkelien siipien värinää 

Ja kun kyynel- pisaraa tipahtaa korva-aukostani 

sen alasimelle 

Kuulen Jeesuksen sanovan 

”Lapseni, mitä sinä itket” 

Niin riemu täyttää sisimpäni 

ihanat ovat nämä kyyneleet 

Lunastukseni sinetti 

Taivaan puutarhaan 

Erkki Poikonen 

15 


Jeesus on elämän leipä 

Mikä leipä sinusta on parasta? Ruisleipä 

juuston ja tomaatin kanssa vai 

kinkkusämpylä? Minä syön mielelläni 

leipää aamupalalla, päiväkahvilla ja 

iltapalalla. 

Raamatussa Jeesus sanoo: “Minä 

olen se elävä leipä, joka on tullut alas 

taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän 

elää iankaikkisesti.” Joh. 6:51 Jeesus 

tarkoittaa, että jos me uskomme 

Häneen, me pääsemme taivaaseen 

ja voimme elää siellä ikuisesti Hänen 

kanssaan. Jeesus myös lupaa, että sellaisen, 

joka tulee Hänen luokseen ja 

uskoo Häneen, ei tule koskaan nälkä 

eikä jano. 

Jeesus tuli maailmaan, jotta me 

syömällä tätä leipää eli uskomalla 

Häneen saisimme elää iankaikkisesti 

taivaassa. 

tekstiMIRJA SULKALA

Kiirastorstaina 

Jeesus oli pääsiäisaterialla opetuslastensa 

kanssa. Silloin hän siunasi, 

mursi leivän ja jakoi sen ystävilleen 

syötäväksi ja sanoi: "Tämä 

on minun ruumiini." Sitten Jeesus 

otti maljan ja kertoi sen olevan 

hänen verensä. Kyllä opetuslapset 

ihmettelivät mitä Jeesus nyt mahtoi 

tarkoittaa. 

Näin Jeesus opetti ystävilleen millainen 

on seurakunnan yhteinen 

ateria. Tällä tavalla he voisivat olla 

yhdessä hänen kanssaan, vaikka 

hän joutuisikin lähtemään pois. 

Jeesus oli kertonut ystävilleen 

että hänen täytyy kuolla ja mennä 

Isän luo Taivaaseen. Opetuslapset 

olivat siitä hyvin surullisia ja vähän 

vihaisiakin. Miksi kaiken piti aina 

olla niin vaikeaa? 

Jeesus lohdutti ystäviään: "Te pääsette 

luokseni kun järjestän ensin 

kaiken valmiiksi. Veri on se hinta 

joka minun on maksettava, että 

saan teidät jälleen luokseni. 

Tulettehan sitten? 

Kertokaa kaikille muillekin ja tulkaa 

yhdessä. Siellä on niin paljon 

tilaa ettei se lopu kesken. 

Ja sitten pidetään juhlat!" 

tekstijakuvaVARPU HEIKKILÄ 

Jeesus -nimi 

“Sen tähden onkin Jumala hänet korkealle 

korottanut ja antanut hänelle 

nimen, joka on kaikkia nimiä ylempänä, 

että Jeesuksen nimeen kaikki 

polvet notkistuisivat, niiden, jotka 

ovat taivaissa ja maan päällä ja maan 

alla, ja jokainen kieli tunnustaisi, että 

Jeesus Kristus on Herra Isän Jumalan 

kunniaksi.” Fil. 2: 9-11 

Tämä raamatunlause muistuttaa 

menneestä tapahtumasta perheessämme, 

mistä on jäljellä pari valokuvaakin. 

Pojallamme oli pienenä, ehkä 

3–4-vuotiaana, tapana nousta jollekin 

korkealle paikalle ja ristiä pienet 

sormensa ja sanoa “Jeesus. Aamen”. 

Se riitti rukoukseksi ja pienen pojan 

saarnaksi meille vanhemmille. Taivaan 

Isän tahto on, että me jokainen 

uskoisimme häneen ja huutaisimme 

hänen nimeään eli rukoilisimme ja 

tunnustaisimme Jeesuksen Kristuksen 

Herraksemme. 

Tuon raamatunlauseen alussa 

olevat sanat “sen tähden” viittaavat 

siihen suureen tehtävään, jonka 

vuoksi hän tuli taivaasta maan päälle. 

Jumalan Poika tuli lunastamaan meidät 

ikuisesta kadotuksesta ikuiseen 

iloon ja elämään Hänen luonaan 

taivaassa. 

On ilo kiittää Taivaallista Isäämme 

kaikista hänen lahjoistaan ja ylistää 

Jeesus-nimeä jokaisena päivänämme. 

tekstiVUOKKO SAVOLA 

17 


Esa Yli-Vainion mietelmiä 7 

Jumalalle hyvä ja kaunis on se, 

joka toimii siten ja sillä paikalla, 

johon se on Hänen suunnitelmassaan 

asetettu. 

Kun Jumala loi, Hän sanoo Raamatussa 

jokaisen luomispäivän lopuksi, että 

Hän näki näin olevan hyvä. Luomakunta 

toimi kokonaisuutena Jumalan 

suunnittelemalla ja asettamalla tavalla. 

Sana ”hyvä” viittaa myös kauneuteen, 

harmoniaan ja järjestelmälliseen 

toimivuuteen. Avaruuden tähtijoukot 

ovat suuri, ihmeellisen kaunis taideteos, 

joka noudattaa suunnattoman 

tarkkaa matemaattista harmoniaa. 

Myös sinut on luotu tarkoitusta varten 

maailmaan, ja olet Jumalan silmissä 

arvokas. 

1.Moos. 1:31 - 2:1; Ps. 50:2; Saarn. 

3:10-11; Jes. 62:2-3; 1.Kor. 1:30-31 

Jalkapuussa saamme välähdyksiä vuorollaan 

yhden seurakuntalaisen, ystävän 

tai tuttavan elämästä ja ajatuksista. Tällä 

kertaa Jalkapuussa on Jere Vuorio. 

Haastajan, Seppo Salon, kysymys: 

Koska Turun suunnalla kevät yleensä 

koittaa ensimmäisenä, ajattelin tiedustella, 

milloin arvelet Frisbee-golfin pelikenttien 

olevan kunnossa? Ja oletko jo ehtinyt 

parantaa Aninkaisen radan kahden birdien 

kierrostasi? 

Suomen Turussahan tosiaan on hyvä sää 

ympäri vuoden. Kevättä on täällä vietetty 

jo marraskuusta lähtien, ja tämä enteilee 

sitä, että pelikentät saattavat piakkoinkin 

olla täysin heittokunnossa. Aninkaisissa en 

ole vielä viime visiittimme jälkeen ehtinyt 

käväistä, joten kahden linnun kierros pysyy 

ennätyksenäni (toistaiseksi). 

Mikä on ilahduttanut sinua tällä viikolla? 

Torstainen tepastelu pitkin Aurajoen rantaa 

auringonpaisteen ja lintujen laulun saattelemana. 

Kohtaha kevätki nimpal mukavast 

muuttuus jo kesäks. 

18 

kuvaLEENA KASKI

Mikä laulu tai raamatunkohta puhuttelee 

sinua? 

Tykkään elää päivä kerrallaan, enkä liikaa 

suunnittele tulevaisuutta etukäteen. Siksi 

Matteuksen evankeliumin kuudennen luvun 

viimeinen jae puhuttelee meikäläistä. “Älkää 

siis murehtiko huomispäivästä, sillä huomispäivä 

pitää huolen itsestään. Kullekin päivälle 

riittää oma vaivansa.” Matt. 6:34 Sama 

teema löytyy myös yhdestä lempparilaulustani: 

”Ei kylvä, ei niitä, ei aittahan tuo se 

seuraavan päivänkään ruokaa. Ei murheiden 

painaa se mieltänsä suo, ei huomisen huolia 

huokaa, vaan silti ei puutetta kärsi.” (SK 311) 

Missä viihdyt paremmin kuin Jalkapuussa? 

Monessakin paikassa. Luonnossa kävelyllä, 

ystävien kanssa lautapelien ääressä, yöllä 

auton ratissa. Oma sohva on myös aika varteenotettava 

vaihtoehto. 

Kenet istutat Jalkapuuhun seuraavaksi, ja 

mitä haluat häneltä kysyä? 

Haluaisin istuttaa Jalkapuuhun Sara Salon. 

Saralta haluaisin ensiksi kysyä: Miten Jyväskylä 

kohtelee? Entä ovatko Skip-Bo taitosi 

vielä tallella ja säännöt hallussa? 

JEREÄ haastatteli ANNI-MARI SALOkuva SARA SALO 

19 


Seurakuntaliiton kesäjuhlat 

13. - 14.6. 2020 

Loimaan evankelisella kansanopistolla 

Opintie 4 

Lauantaina 

klo 11 Vuosikokous 

klo 12 Tervetulokahvi 

klo 13 Juhla 

klo 14 Päivällinen 

klo 15 Juhla 

klo 16 Kahvi 

klo 17 Juhla 

klo 18 Iltapala 

klo 19 Laulattava iltajuhla tai 

Iltaohjelmaa Mustajärvellä 

Makkaranpaistoa, saunomista, 

uintia ja yhdessäoloa. 

Sunnuntaina 

"Jeesuksen veren suojassa" 

klo 8 Aamupala 

klo 10 Jumalanpalvelus 

klo 12 Lounas 

klo 13 Päiväjuhla 

klo 14 Päätöskahvi 

Majoitus- ja 

ruokailuvaraukset 

erityisruokavalioineen 5.6.2020 

mennessä toimisto@leko.fi 

Yhteyshenkilöt 

Majoitus- ja ruokailut: 

toimistosihteeri Gabriela Koit 

toimisto@leko.fi 

Äänentoisto: 

Jouni Mensalo 

jouni.mensalo@melodata 

Ohjelma-asiat: 

Seppo Salo 050 514 1030 

Ruokailujen hinnat 

Lounas ja päivällinen 8€ Perhelippu 25€ 

(jos useampi alaikäinen lapsi) 

Aamupala 5€ 

Kahvi, tee, mehu 1€ kahvileivät 1€ 

Majoitus noin 45 hengelle oppilasasuntolassa 

2 hengen huone (wc huoneessa, suihku käytävällä) 

omin liinavaattein 30€/yö/hlö 

talon liinavaattein 35€/yö/hlö 

lisäpatjat lapsille 5€/yö 

Asuntovaunupaikka 10€/yö 

sisältää sähkön ja suihkun käytön 

Mustajärven leirikeskuksessa 

(noin 20 km opistolta) 

on mahdollista majoittua 13.-14.6. 

ja tarvittaessa vielä seuraava yö. 

Majoituspaikkoja on 42 

Hinta omin liinavaattein 30€/yö 

Myös lisäpatjamahdollisuus 5€/yö

istittyinä, seurakuntina ja kirkkona 

ymmärrämme maamme hallituksen ja 

Kterveydenhuollon ylimpien asiantuntijoiden 

meille antamien, raskailtakin tuntuvien 

rajoitusten olevan osa sitä huolenpitoa ja 

hoitoa, jonka Jumala maallisen esivallan 

muodossa on parhaaksemme ja suojaksemme 

antanut. Siksi olemme sekä velvoitetut 

että myös halukkaat niitä noudattamaan. 

Seurakuntaliiton tiedote asiasta on luettavissa 

nettisivuillamme 

www.seurakuntaliitto.fi 

kuvaMARI SULKALA 

Seurakuntiemme ja Seurakuntaliiton tilaisuuksissa 

normaalisti kerättävien kolehtitulojen 

jäädessä kertymättä vetoamme kaikkiin 

seurakuntalaisiin ja työmme tukijoihin 

ja pyydämme vaihtamaan kolehtilahjanne 

säännöllisiksi tililahjoiksi seurakunnalle. 

Seurakuntien tilaisuuksista huomioitava: 

Kaikki alla olevat tilaisuudet toteutuvat vain sikäli kuin 

esivallan tällä hetkellä 13.4. saakka määräämä 

kokoontumiskielto on poistunut. 

seurakuntiemme tilaisuuksia 

 

Kesän leirit Kukkialla 

Lastenleiri 1.6.-4.6. 

Perheleiri 26.6.-28.6. 

Nuortenleiri 5.8.-9.8. 

Katso lisätiedot 

ja ilmoittautuminen 


Helsingin seurakunta 

Jumalanpalvelukset, Koinoniakeskuksessa, 

Kalevankatu 53, Helsinki. Lisäksi 

raamattuiltoja viikolla. Tiedustelut Sinivuokko 

Salo, puh. 0400 516 645. 

Toiminnan tuki: IBAN: FI66 2126 2000 

1009 00, BIC: NDEAFIHH. 

su 26.4. klo 11 Jumalanpalvelus, 

Seppo Salo 


Seppo Salo 

pe 15.5. klo 18 Teemailta ja 

seurakuntakokous 

su 24.5. klo 16 Kevätjuhla, Srk-opisto, 

Järvenpääntie 640, Järvenpää 

21 


seurakuntiemme tilaisuuksia 

 

22 

Marttilan seurakunta 

Tiedustelut Ulpu Mäkelä, puh. 050 

545 8168. Toiminnan tuki: IBAN: FI04 

5257 0350 0429 08, BIC: OKOYFIHH. 

Jumalanpalvelukset Marttilan osuuspankin 

kerhohuonella, Kirkkotie 2. 


Seppo Salo, Esa Yli-Vainio 

su 24.5. klo 12 Sanajumalanpalvelus, 

Esa Yli-Vainio 

Tampereen seurakunta 

Tilaisuudet Tampereen seurakuntamajalla, 

Tesoman valtatie 26. Seuraa myös 

Aamulehdestä Minne tänään -osasto 

Hengellisiä ilmoituksia. Tiedustelut 

Heikki Larsen, puh. 040 513 6405. 

Perheraamis ja nuortenilta, tiedustelut 

Heikki Salo, puh. 044 337 1718.Toiminnan 

tuki: IBAN: FI47 4510 0010 0311 

72, BIC:ITELFIHH. Viite 2930. 

pe 17.4. klo 17.30 Lastenkerho, 

Heikki Salo 


Heikki Salo 




Heikki Salo 

lau 9.5. Seurakuntapäivä (paikka ja 

aika ilmoitetaan myöhemmin) 




Heikki Salo ja Nuortenkerho 

Raamattukerho tiistaisin klo 18 

Ilosanomapiiri torstaisin klo 12 

Karstulan seurakunta 

Tiedustelut Reijo Ruuska, puh. 040 573 

2120. Toiminnan tuki: IBAN: FI69 4765 

0010 0395 24, BIC: POPFFI22. 


Seppo Salo, Karstulan Evankelisella 

Opistolla, Kokkolantie 12, Karstula 

lau 6.6. klo 13 Evankeliumijuhla 

Sleyn Aho-Vastingin rukoushuoneella, 

Markku Niemelä ja Seppo Salo 

lau 6.6. klo 17 Evankeliumijuhla 

seurakuntamajalla, Jokelantie 6, 


Raamattupiirin kokoontumisista voi 

tiedustella Reijolta. 

Vetelin seurakunta 

Tilaisuudet seurakuntamajalla Torpantie 

237, ellei muuta ilmoitettu. Tiedustelut 

Varpu Heikkilä, puh. 040 556 

6663. Toiminnan tuki: IBAN: FI43 5512 

0050 0270 44, BIC: OKOYFIHH. 

to 16.4. klo 18.30 Arpajaiset 


Heikki Salo 

to 7.5. klo 18.30 Arpajaiset 


Seppo Salo 

pe 5.6. klo 18 Kannel -seurat Majalla 


Ilosanomapiiri kokoontuu vaihtelevasti 

kodeissa ja Majalla. Kysy tarkemmin 

Varpulta. 

Ilmajoki 

pe 15.5. klo 17 Jumalanpalvelus Syväniemellä, 

Kangastie 37, Seppo Salo

Seurakunta 

on Suomen evankelisluterilaisen 

seurakuntaliiton julkaisu. 

Vastaava toimittaja: 

Seppo Salo 

Nahkurintie 3 A 3, 04300 Tuusula 

puh 050 514 1030 

seppo.salo@seurakuntaliitto.fi 

Toimitussihteeri: Sinivuokko Salo 

seurakunta-lehti@seurakuntaliitto.fi 

Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutus: 

Timo Sulkala 

Ritakatu 3 L 26, 33530 Tampere 

puh 044 010 2950 

lehtitilaukset@seurakuntaliitto.fi 

Muut toimittajat: Heikki Salo ja 


Taitto: Varpu Heikkilä 

Kannen valokuva: Leena Kaski 

Kirjapaino: AM Digipaino/AM Print Oy 

Tilaushinnat: Lehden vuosikerta: 35 €, 

ulkomaille 40 €. Sisältää 6 lehteä. 

Tilinumero: IBAN:FI34 5228 0320 0117 16 

BIC: OKOYFIHH 

ISSN 1456-4807 

Suomen 

evankelisluterilainen 

seurakuntaliitto 

(Seurakuntaliitto) 

on yksi Suomen luterilaisista 

kirkkokunnista 

ja se on perustettu jo 1920-luvulla. 

Esimies, Pastori Seppo Salo 

Nahkurintie 3 A 3, 04300 Tuusula 

puh 050 514 1030 

seppo.salo@seurakuntaliitto.fi 

Pastori Heikki Salo 

puh 044 337 1718 

Villilänniemi 8 B 5, 33300 Tampere 

heikki.salo@seurakuntaliitto.fi 


Tue Seurakuntaliiton tekemää työtä 

Seurakuntaliiton ja sen seurakuntien toiminta 

perustuu vapaaehtoiseen taloudelliseen 

tukeen. Sinunkin tukesi on tärkeä ja tarpeellinen. 

Jo pienikin kuukausittainen lahjoitus 

on merkittävä ollessaan säännöllinen. Voit 

kohdistaa lahjoituksesi valitsemalla toimintaaluetta 

vastaavan viitteen. Viitteen käyttö on 

suositeltavaa myös pankkien palvelumaksukäytäntöjen 

vuoksi. 

Alla olevassa lomakkeessa on Seurakuntaliiton taloudelliseen tukemiseen tarvittavat tiedot. 

Säästä lehti tai leikkaa lomake itsellesi talteen muistilapuksi. 

Saajan 

tilinumero 

IBAN 

FI34 5228 0320 0117 16 

BIC 

OKOYFIHH 

Saaja 

Suomen evankelisluterilainen 

seurakuntaliitto 

Valitse tästä lahjoituskohde: 

Viite Kohde 

2888 Sananjulistustyö 

2668 Lapsi-, nuoriso- ja leirityö 

2480 Kukkian leirikeskus 

Muista ilmoittaa haluamasi kohteen viitenumero maksaessasi. 

Säännöllinen lahjoitus varmistaa seurakuntasi toiminnan myös 

tulevaisuudessa! 

23 


Kristuksen kärsimys ja voitto 

“Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, 

niinkuin juuri kuivasta maasta. 

Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; 

me näimme hänet, 

mutta ei ollut hänellä muotoa, 

johon me olisimme mielistyneet. 

Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, 

kipujen mies ja sairauden tuttava, 

jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, 

halveksittu, jota emme minäkään pitäneet. 

Mutta, totisesti, 

meidän sairautemme hän kantoi, 

meidän kipumme hän sälytti päällensä. 

Me pidimme häntä rangaistuna, 

Jumalan lyömänä ja vaivaamana, 

mutta hän on haavoitettu 

meidän rikkomustemme tähden, 

runneltu meidän pahain tekojemme tähden. 

Rangaistus oli hänen päällänsä, 

että meillä rauha olisi, 

ja hänen haavainsa kautta me olemme parannetut.. 

Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, 

mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? 

Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta; 

minun kansani rikkomuksen tähden 

kohtasi rangaistus häntä. 

Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; 

mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa, 

sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt 

eikä petosta ollut hänen suussansa.” 

Jesaja 53:2-5, 8-9

Seurakunta-2/2020

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?