8 - Suomen Merimies-Unioni

Nº7/ 2011 

marraskuu 

merimies 

sjömannen 

SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF 

Jäänmurron kilpailutilanne on vääristynyt 

Monitoimimurtaja 

Botnica jäi ilman 

jäänmurtosopimusta 

ONTUVAA KULKEMISTA 

Vuosaaressa 

ELÄKÖITYMISAALTO 

edessä merenkulussa 

BOTNICA BLEV UTAN 

isbrytaravtal 

SVAVELDIREKTIVET 

1 

orättvist

pääkirjoitus: 

sisältö: 

4 Mitä tekee 

IMO? 

6 Botnican 

hyytävä tilanne 

Nº7/2011 

8 

14 Työtapaturmat 

nousussa 

15 Europarlamentaarikko: 

Rikkidirektiivi 

on epäreilu 

PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR Simo Zitting | TOIMITTAJA • REDAKTÖR Saana Lamminsivu | ULKOASU, TAITTO • LAYOUT Rohkea Ruusu | TOIMITUS • REDAKTION John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 

00530 Helsinki, puh. (09) 615 2020 • John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors, tel. (09) 615 2020 | PAINO Art Print Oy 2011, ISSN 0355-872X | Kannen kuva: Saana Lamminsivu 

POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS 

John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki / 

John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors 

VAIHDE / VÄXEL 

+358 (0)9 615 2020 

TELEFAX 

+358 (0)9 615 20 227 

KOTISIVUT / HEMSIDOR 

www.smu.fi 

SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS 

etunimi.sukunimi@smu.fi / förnamn.tillnamn@smu.fi 

8 Epäkohtia 

Vuosaaressa 

12 Matkanjohtajana 

Suomen ainoalla 

risteilijällä 

ILMOITUKSET • ANNONSER 

puh. / tel. (09) 615 2020 

Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. 

Tidningen utkommer åtta gånger om året. 

TILAUSHINNAT (2011) 

1/1 vuosi 25 e 

1/2 vuosi 15 e 

Kulkemisongelmat 

Vuosaaren satamassa 

jatkuvat. 

ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: 

www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakortti / 

www.smu.fi > på svenska > kommunikation > 

Sjömannen > mediakort 

Jobissa: 

Matkanjohtajana 

Suomen ainoalla 

12 

risteilijällä 

Kannen kuvassa: 

Yt-matruusi Toni Lahdenmäki ja Pursimies Leo Westman monitoimimurtajan kannella. 

MERIMIES – SJÖMANNEN 

ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2011 

Merkitse kalenteriisi 

Jouluglögit! 

no aineisto toimituksessa ilmestyminen 

material i redaktion utges 

8 28.11. 16.12. 

Helsinki 

ma 12.12.2011 

klo 13.00–15.00 

Turku: 

ma 12.12.2011 

klo 12.00–15.00 

Suomalaisten merimiesten 

työllisyys turvattava 

Suomen kauppalaivaston kehitys on ollut 2000-luvulla 

taantuva. Vuosina 2002–2006 ulkomaanliikenteessä 

olleiden kauppa-alusten lukumäärä laski 129 

aluksesta 114 alukseen eikä Suomeen liputettu uudisrakennuksia. 

Vuosina 2002–2006 alusten miehistö vähentyi 

1272 henkilötyövuotta ja myöhemmin suurten matkustaja-alusten 

ulosliputukset vähensivät henkilötyövuosia 

yli 500 lisää. Selvää on, että varaa ei ole menettää 

enää yhtäkään alusta eikä merenkulun työpaikkaa. 

Loppusyksy koetteli suomalaista merenkulkua 

olan takaa. Merenkulun kestouhka, rikkidirektiivin voimaantulo 

ja päästörajan lasku 0,1 prosenttiin vuodesta 

2015 alkaen ei ole jättänyt rauhaan. Arvion mukaan 

rikkidirektiivi voi merkitä jopa 1,2 miljardin euron lisäkustannusta 

suomalaiselle ulkomaankaupalle. 

Todellinen helpotuksen huokaus 

koettiin 10. marraskuuta, 

kun saatiin viesti, että liikenneja 

viestintäministeriön 

hallinnonalalle hallitusohjelmassa 

kaavaillut 20 miljoonan euron 

säästöt on päätetty kohdistaa 

uudelleen. 

Lokakuussa pöytään tuotiin myös esitys väylämaksujen 

korottamisesta. Hallitus esittää väylämaksuihin 

12 prosentin korotusta, jolloin väylämaksut kasvaisivat 

8,6 miljoonaa euroa ja tulokertymäksi muodostuisi 

yhteensä 80,6 miljoonaa euroa. Suurin kustannuspaine 

kohdistuu kotimaisiin aluksiin, jotka 

liikennöivät satamiimme säännöllisimmin. Ne pystyvät 

kulkemaan vahvoissakin jäissä itsenäisesti, toisin 

kuin useimmat ulkomaanlipun alla kulkevat alukset, 

jotka tarvitsevat jäissä jäänmurtaja-avustusta. Kotimaisilta 

laivoilta kerätyillä väylämaksuilla kustannetaan 

näin ollen ulkolaisten laivojen avustamista. 

Vakavin kotimaiseen merenkulkuun kohdistunut 

uhka loppukesän ja syksyn aikana on ollut liikenneja 

viestintäministeriön hallinnonalalle hallitusohjelmassa 

kaavailtu 20 miljoonan euron säästö, jonka vaikutus 

suomalaisiin varustamoihin olisi ollut toteutuessaan 

dramaattinen. Todellinen helpotuksen huokaus 

koettiin 10. marraskuuta, kun saatiin viesti, että 20 

miljoonan euron säästöt on päätetty kohdistaa uudelleen. 

Säästökohteet selvitetään helmi-maaliskuussa 

käytäviin seuraaviin kehysneuvotteluihin mennessä. 

Maan hallituksen päätös säästöjen kohdentamisesta 

uudelleen edellytti, että merenkulun alalle saadaan 

aikaan keskusjärjestöjen raamisopimuksen mukainen 

työehtosopimusratkaisu. Merimies-Unioni ja 

Suomen Varustamot päättivätkin aloittaa niin sanottuun 

raamisopimuksen soveltamiseen liittyvät työehtosopimusneuvottelut 

välittömästi. 

Raamisopimuksen kattavuutta arvioidaan 

24.11.2011 mennessä, jolloin ammattiliittojen on annettava 

vastaus siitä, ovatko ne mukana raamissa vai 

eivät. Mikäli raamisopimuksesta tulee riittävän kattava, 

maan hallitus sitoutuu omasta puolestaan sovittuihin 

toimenpiteisiin sekä antaa tarvittavat esitykset 

eduskunnalle.

Teksti: Saana Lamminsivu, Ilpo Minkkinen kuva: Schutterstock 

Kansainvälinen 

merenkulkujärjestö IMO 

hallinnoi merenkulun 

turvallisuusasioita 

IMO tekee laajaa yhteistyötä eri toimijoiden 

ja järjestöjen kanssa ja kuulee heitä. Merenkulkijoita 

edustaa IMO:ssa Kansainvälinen 

kuljetustyöntekijöiden federaatio (ITF) 

ja IFSMA (laivanpäälliköiden kv. yhdistys). 

ITF:n pysyvä edustaja IMO:ssa on Björn Erik 

Kristoffersen Norjasta. 

Kansainvälinen merenkulkujärjestö 

IMO on Yhdistyneiden 

Kansakuntien (YK) alainen 

organisaatio, jonka tehtävä 

on turvata ja kehittää merenkulun turvallisuutta. 

IMO pyrkii myös ehkäisemään 

merien saastumista. Suomalaisille merimiehille 

IMO on erityisesti tunnettu siitä, 

että merenkulkijoilta vaaditaan kansainvälisessä 

liikenteessä STCW-yleissopimuksen 

mukaiset pätevyyskirjat ja koulutuksen on 

täytettävä STCW-vaatimukset ennen kuin 

aluksessa voi työskennellä. 

Viime aikoina IMO on tullut erityisen 

tutuksi täällä Itämeren perukoilla rikkidirektiivistä. 

Rikkidirektiiviä alettiin valmistella 

alun perin juuri Kansainvälisen merenkulkujärjestön 

toimesta. IMO esittää, 

että laivojen polttoaineen rikkipitoisuus 

pudotetaan Itämerellä 0,1 prosenttiin vuoteen 

2015 mennessä, kun esimerkiksi Välimerellä 

sallitaan polttoaineille 4,5 prosentin 

pitoisuus vielä vuoteen 2020 saakka. 

Esitys ei ilahduta Suomen vientiteollisuutta 

ja rahtiliikenteen varustamoita nousevien 

kustannusten vuoksi. 

Mukavuuslippuvaltiot 

vallankahvassa 

IMO perustettiin Genevesssä vuonna 1948, 

jolloin järjestö tunnettiin vielä lyhenteellä 

IMCO (Inter-Governmental Maritime Consultative 

Organization). Nykyinen nimi International 

Maritime Organization, eli IMO 

otettiin käyttöön vuonna 1982. IMO laatii 

ja hyväksyy kansainvälisiä määräyksiä ja 

sääntöjä turvallisen sekä tehokkaan meriliikenteen 

ja puhtaiden merien takaamiseksi. 

IMO:lla on tällä hetkellä 170 jäsentä, 

jotka edustavat valtioita yleensä kunkin 

Lontoon keskustoimistossa työskentelee 

noin 300 henkeä, jotka edustavat yli 50 eri 

kansallisuutta. IMO:n pääsihteeri Efthimios 

Mitropoulos saapuu Kreikasta. Pääsihteeri 

vaihtuu ensi vuoden alusta ja uutena pääsihteerinä 

jatkaa Koji Sekimizu Japanista. 

valtion merenkulkuviranomaisen kautta. 

Merenkulun erityispiirteenä on syytä kiinnittää 

huomiota sellaisiin jäsenvaltioihin 

(flag states), kuten Liberia, Marshallinsaaret, 

Antigua & Barbuda, Cookinsaaret jne. 

Näihin maihin, eli mukavuuslippuvaltioihin, 

laivoja rekisteröidään, jotta saadaan 

kustannuksia, eli merimiesten palkkoja, alhaisemmiksi. 

Lisäksi voidaan vielä mahdollisesti 

liikennöidä vanhoilla ja alikuntoisilla 

aluksilla, koska näissä maissa viranomaisvalvonta 

on olematonta. Näitä merenkulun 

merkittäviä lippuvaltioita edustavatkin 

sitten IMO:n kokouksissa yleensä sujuvaa 

englantia puhuvat herrasmiehet tai ladyt, 

joiden koti tosin on huomattavasti lähempänä 

Lontoon päämajaa kuin se lippuvaltio, 

jota he edustavat. 

IMO:n työ 

IMO laatii ja hyväksyy kansainvälisiä sopimuksia 

(Convention) ja säännöstöjä 

(Protocol), joita IMO:n jäsenvaltioiden 

tulee noudattaa. Tämän lisäksi Kansainvälinen 

merenkulkujärjestö laatii paljon 

ohjeistuksia (Guidelines) ja suosituksia 

(Recommendations), joita suositellaan 

otettavaksi käyttöön jäsenvaltioissa. 

Säännöt (Codes) kuuluvat myös 

IMO:n perustyökaluihin. Ne ovat usein 

yleiskokouksen hyväksymiä päätöksiä, 

joita jäsenvaltioiden suositellaan nou- 

IMO merimiesten arjessa 

Merimiesten työtä koskettavia IMO:n sopimuksia ja 

määräyksiä ovat muun muassa: 

Näkökanta IMO:n toimintaan 

dattavan. Säännöt laaditaan usein siten, 

että niistä voidaan säätää myöhemmässä 

vaiheessa pakollisia. Esimerkki säännöistä: 

the International Safaty Management 

(ISM) Code. 

Jotkut säännöt tosin on säädetty heti 

siten, että jäsenvaltion on oman lainsäädännön 

implementoinnin kautta otettava 

ne käyttöön yhteisesti sovitun ajankohdan 

jälkeen. Näitä ovat esimerkiksi 

STCW code ja ISPS Code. 

• SOLAS-yleissopimus, International Convention for the Safety of Life at Sea, eli 

kansainvälinen yleissopimus ihmishengen turvallisuudesta merellä 

• STCW, The International Convention on Standards 

of Training, Certification and Watchkeeping for Seafarers, eli 

kansainvälinen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja 

vahdinpitoa koskeva yleissopimus 

• ISM, International Safety Management Code, eli 

kansainvälistä turvallisuusjohtamista koskevat säännöt 

• ISPS, The International Ship and Port Facility Security Code, eli 

alusten ja satama-alueiden kansainvälinen turvasäännöstö 

• MARPOL, International Convention for the Prevention of Pollution from Ships, 

eli kansainvälinen yleissopimus alusten aiheuttaman meren 

pilaantumisen ehkäisemisestä 

Suomen Merimies-Unionin toimitsija/ITF-tarkastaja Ilpo Minkkinen osallistuu 

vuosittain Suomen delegaatiossa MSC- ja STW-alakomitean kokouksiin. 

IMO:n tärkeät kokoukset pidetään niin 

sanotussa suuressa salissa. Jokaisella 

valtiolla on yleisistunnoissa yksi ääni. 

Tämän lisäksi IMO:n kokouksissa on 

läsnä myös erilaisia järjestöjä, jotka voivat 

hakea vuosittain perustellusti joko 

kokousten neuvonantajiksi tai seuraajiksi, 

mutta heillä ei ole äänioikeutta. 

Muun muassa Euroopan unioni ja Afrikan 

unioni ovat läsnä kokouksissa, mutta 

niillä ei ole äänioikeutta. 

EU:n rooli näkyy nykyisin IMO:n työskentelyssä 

siten, että EU:n jäsenvaltioiden 

edustajilla on ennen IMO:n merkittävimpiä 

kokouksia koordinaatiokokoukset, 

joissa määritellään EU:n yhteinen 

linja tärkeimpiin kokouksen asialistalla 

oleviin asioihin. Tästä EU:n yhteisestä 

linjasta ei sitten pienillä mailla, kuten 

Suomella, ole mahdollisuutta esittää 

omaa eriävää kantaa isossa salissa ns. 

plenarissa, eli täysistunnossa. 

IMO:n rakenne 

Yleiskokous 

IMO:n korkein päättävä elin, joka koostuu kaikista jäsenvaltioista. 

Kokoontuu säännöllisesti kahden vuoden välein. 

Neuvosto 

Vastaa hallitusta ja kokoontuu kaksi kertaa vuodessa sekä 

tarpeen vaatiessa. Valitaan jokaisen yleiskokouksen yhteydessä 

ja toimii kaksivuotiskauden ajan. Neuvosto valvoo 

ja ohjaa IMO:n työtä. 

Neuvosto koostuu 40 jäsenestä, jotka yleiskokous valitsee 

keskuudestaan. Neuvoston jäsenet valitaan kolmen 

eri kategorian perusteella. Kategorioissa painavat esimerkiksi 

lippuvaltion laivaston koko ja alueella harjoitettavan 

kauppamerenkulun laajuus/määrä. Näin ollen neuvoston 

jäsenvaltioiden joukossa edustettuina ovat muun muassa 

Panama, Kiina, Venäjä, Filippiinit sekä Malta. 

Komiteat 

IMO:n työssä tärkeitä toimielimiä ovat komiteat, 

joita on yhteensä viisi kappaletta: 

• merenkulun turvallisuuskomitea, 

Maritime Safety Committee (MSC) 

• meriympäristön suojelukomitea, 

Marine Environment Protection Committee (MEPC) 

• laillisuus-/lakiasiain komitea, 

Legal Committee (LEG) 

• teknisen yhteistyön komitea, 

Technical Co-operation (TCC) ja 

• komitea koskien ns. fasiliteetteja eli 

helpottaa paperityötä merenkulussa, 

Facilitation Committee (FAL) 

Alakomiteat 

Tämän lisäksi on useita alakomiteoita, jotka tukevat pääkomiteoiden 

työtä. Alakomiteoissa tehtävä työ on ennen 

kaikkea tärkeää ruohonjuuritason työtä, jossa käsitellään 

paljon käytännön merenkulkua koskevia kysymyksiä. Tässä 

tärkeimpiä niistä, jotka ovat merenkulun turvallisuuden 

ja meriympäristön suojelun alakomiteoita: 

• nestemäiset tavarat ja kaasut, 

Bulk Liquids and Gases (BLG) 

• vaarallisten tavaroiden kuljetus ja 

kiinteät lastit sekä konttikuljetukset, 

Carriage of Dangerous Goods, solid Cargoes 

and Containers (DSC) 

• paloturvallisuus, Fire Protection (FP) 

• lippuvaltion oman lainsäädännön muuttaminen 

yleissopimusten mukaisiksi, 

Flag State Implementation (FSI) 

• vahdinpitoa ja koulutusta koskevat normit, 

Standards of Training and Wathckeeping (STW) 

4 5

Liikennevirasto teki 

jäänmurtosopimuksia 

monitoimimurtaja 

Botnica 

jäi ilman sopimusta 

Jäänmurron kilpailutilanne on vääristynyt. Monitoimimurtajat on saatava 

merenkulun tukien piiriin kuten muutkin alukset. 

Teksti: Saana Lamminsivu kuvat: Saana Lamminsivu, Pentti Holappa 

Liikennevirasto allekirjoitti lokakuun 

lopussa Arctia Offshore 

Oy:n kanssa sopimuksen monitoimimurtajien 

Fennica ja Nordica 

käytöstä Suomen jäänmurrossa. Liikennevirasto 

sopi samalla myös siitä, että 

jäänmurrossa käytetään Alfons Håkans 

-varustamon Zeus-alusta sekä siitä, että 

jäänmurtoon hankitaan tarvittaessa lisäkalustoa 

Ruotsista. Sen sijaan suomalainen 

Zeus on suomalaisen 

merenkulun tukijärjestelmän 

piirissä, minkä vuoksi sen 

työvoimakustannustaso on 

huomattavasti alhaisempi kuin 

tukien ulkopuolella olevan 

Botnican. Myös ruotsalainen 

murtajakalusto on ulkomailla 

toimiessaan ruotsalaisen 

tukijärjestelmän piirissä. 

monitoimimurtaja Botnica jäi sopimuksen 

ulkopuolelle. 

Syyksi siihen, että monitoimimurtaja 

Botnicaa ei kelpuutettu mukaan lisäjäänmurtosopimukseen 

ja siihen, että se on 

syrjäytetty Zeus-aluksella ja mahdollisella 

ruotsalaisella murtajalla, on ilmoitettu Botnican 

korkea kustannustaso. Sanomatta on 

kuitenkin jätetty se, että Zeus on suomalaisen 

merenkulun tukijärjestelmän piirissä, 

minkä vuoksi sen työvoimakustannustaso 

on huomattavasti alhaisempi kuin tukien ulkopuolella 

olevan Botnican. Myös ruotsalainen 

murtajakalusto on ulkomailla toimiessaan 

ruotsalaisen tukijärjestelmän piirissä. 

Monitoimimurtajat on saatava 

merenkulun tukien piiriin 

Suomen Merimies-Unioni on jo usean vuoden 

ajan vaatinut merenkulun tukien ulottamista 

suurimman osan vuotta ulkomailla 

liikennöiviin ja kansainvälisessä kilpailussa 

oleviin monitoimimurtajiin. Se, että monitoimimurtajat 

eivät ole merenkulun tukien 

piirissä, tarkoittaa sitä, että niiden työvoi- 

makustannukset ovat huomattavasti korkeammat 

kuin kilpailijoilla, joihin sovelletaan 

joko suomalaista tai muun EU-valtion 

tukijärjestelmää. 

Vastikään solmittu lisäjäänmurtoa koskeva 

sopimus, jossa Botnica on syrjäytetty 

suomalaisella tukijärjestelmien piirissä olevalla 

aluksella, osoittaa, että aluksella, joka 

ei ole tuen piirissä, ei ole mahdollisuuksia 

menestyä edes kotimaisessa kilpailussa. 

Suomen Merimies-Unioni edellyttää 

maan hallituksen ryhtyvän pikaisiin toimiin 

merenkulun tukien ulottamiseksi 

myös monitoimimurtajiin. Tämä kasvattaa 

vuotuisia tukimenoja vain noin 

4 miljoonalla eurolla, mutta takaa sen, 

että monitoimimurtajat pysyvät Suomen 

lipun alla ja sen, että ne ovat kilpailukykyisiä 

niin kotimaisilla kuin kansainvälisilläkin 

markkinoilla. Pysyminen Suomen 

lipun alla turvaa myös sen, että monitoimimurtajilla 

työskentelevät noin 150 suomalaista 

erikoiskoulutettua merenkulkijaa 

säilyttävät työpaikkansa sekä sen, että 

jäänmurron osaaminen ei häviä Suomesta. 

Botnican korvaaminen 

toisella murtajalla 

hyytää 

Merimies-Unionin Arctia Shippingin pääluottamusmies 

Rauno Mutka on huolestunut 

Botnican jäämisestä ilman sopimusta. 

”Ei ole todellakaan mikään hyvä asia. Botnicalle 

olisi ollut talvella kyllä aivan varmasti 

töitä Suomenlahden ja Selkämeren jäänmurrossa.” 

Mutka palauttaa mieliin muun muassa viime 

talven, jolloin kaikki murtajat olivat ajossa. 

”Botnicaa on kutsuttu aina hädän hetkellä 

huutaen apuun, kun muistelemme menneitä 

jäätalvia”, Mutka muistuttaa. 

Yt-matruusi Toni Lahdenmäki ja Pursimies Leo Westman monitoimimurtajan kannella. 

6 7

Teksti: Saana Lamminsivu 

3Epäkohtaa 

Ruisleipärahasto & 

ontuvaa kulkemista Vuosaaressa 

Merimiesten kulkemisongelmat Vuosaaren satamassa jatkuvat: 

nyt myös parkkipaikoista tehtiin maksullisia. 

Väylämaksujen korotusesitys 

hallatyö suomalaiselle 

merenkululle 

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen väylämaksujen 

korottamisesta 5. lokakuuta. 

Teksti: Saana Lamminsivu KUVA: Pentti Holappa 

3. Ruisleipärahasto 

M/s Finnstarin miehistö pisti pystyyn ruisleipärahaston, 

kun suomalainen peruselintarvike, ruisleipä, korvattiin 

saksalaisella vehnäsellä. 

”Meillä on peltipurkki, johon kaikki vapaaehtoiset 

voivat heittää roponsa. Suomen päästyämme joku kipaisee 

sitten kauppaan ja hakee kunnon ohrasta.” 

Kaikki lähti liikkeelle työnantajan aloitteesta: provianttia 

alettiin ostaa Saksan päästä, koska se on siellä 

tunnetusti edullisempaa. 

”Ensimmäinen korvaustuote oli jogurtti, jonka 

1. Parkkipaikasta maksullinen 

Entisten ilmaisten autoparkkipaikkojen muuttuminen 

maksulliseksi herättää ärtymystä Vuosaaresta seilaavien 

merimiesten keskuudessa. 

”Aluksellemme saapui kuukausi sitten kirje, jossa 

kerrottiin, että merihenkilöstön parkkipaikat muuttuvat 

maksullisiksi 1. marraskuuta”, M/s Finnstarin luottamusmies 

Jori Mikkola kertoo. 

Merimiesten käytössä Vuosaaressa on ollut yksi halli, 

jossa on noin 90 autopaikkaa. Hallin omistaa Finnlines, 

joka pulittaa merimiehiltä autopaikasta jatkossa 50 

euron kuukausivuokraa. 

”Törnin pituus voi olla kolmekin viikkoa, jona aikana 

voimme käydä Vuosaaressa pari - kolmekin kertaa viikossa”, 

Mikkola muistuttaa. 

Autolla pääsee liikkumaan Vuosaaresta moniin paikkoihin 

ympäri pääkaupunkiseutua, etenkin kun sataman kuljetuksissa 

ilmenee edelleen ongelmia. 

2. Vuosaaren kuljetukset toimiviksi 

Merimies-Unioni, muut merenkulun työmarkkinajärjestöt 

ja Merimiespalvelutoimisto ovat vaatineet jo useampaan 

otteeseen parannusta Vuosaaren satamassa 

kulkemiseen. ILO:n merityösopimuksen mukaan merimiehillä 

tulee olla mahdollisuus päästä käyttämään 

maissa olevia palveluja (free access to shore). 

Vuosaaressa merimiesten kuljetuksia laivan ja terminaalin 

välillä hoitaa FL Port Services Oy. Yhtiö on 

osa Finnlines-konsernia, joten kuljetus on varustamon 

miehistölle ilmaista. Ulkopuolisilta kuljetuksesta peritään 

20 euroa. Kaikki varustajat eivät suostu kustantamaan 

matkaa, joten etenkin satamaan saapuvat ulkomaalaiset 

merimiehet ihailevat Vuosaarta palveluineen 

useasti vain laivan venttiilin takaa. 

FL Port Services hoitaa Vuosaaressa myös alusten kiinnityksiä 

ja irrotuksia, mistä johtuen kuljetusta laivan ja terminaalin 

välillä voi joutua odottamaan pitkän aikaa. 

”Jos pojat ovat avustamassa ensin satamaan saapuvia ja 

sieltä lähteviä aluksia, kuljetuksen saapuminen voi kestää.” 

Terminaaliin päästyä joutuu odottamaan vielä bussia, 

jolla pääsee pois satamasta. 

”Kahden tunnin päivävapaan aikana ehtii tehdä edestakaisen 

matkan Vuosaaren metroasemalle”, Mikkola kuvailee 

toiviotaivalta. 

tilalle tuli ”ämpäri jogurtti ja hillopurkki. Sen jälkeen kajottiin 

maitoon.” 

”Saksalaisella ruoalla toki elää, mutta kyse on periaatteesta: 

maksamme ruoastamme verotusarvon, joten toivomme 

saavamme rahallemme vastinetta. Vääryys on, jos varustamo 

laittaa välistä omaan liivintaskuunsa.” 

”Hyvä ruoka tuottaa ihmisille mielihyvää ja antaa puhtia 

töihin!”, Mikkola muistuttaa myös ruoan psykologisista vaikutuksista 

ja toivoo varustamolta vastaantuloa joidenkin elintarvikkeiden 

hankinnassa. 

Väylämaksuihin esitetään 12 

prosentin korotusta. Väylämaksuihin 

tulisi lisäystä 8,6 

miljoonaa euroa ja tulokertymäksi 

muodostuisi 80,3 miljoonaa euroa 

71,7 miljoonan euron sijasta. 

Maksukorotukset esitetään kohdennettavaksi 

tasaisesti kaikkiin maksuluokkiin. 

Esityksen mukaan muutoksen on tarkoitus 

tulla voimaan vuoden 2012 alusta. 

Virkamiestyönä 

valmisteltu esitys 

– merenkulkujärjestöjä 

ei kuultu 

Esitys väylämaksujen korottamisesta saapui 

merenkulkujärjestöille puskan takaa. 

Niin varustajat kuin Suomen Merimies- 

Unioni vastustavat väylämaksujen korotusesitystä. 

Yleensä uutta lakiesitystä 

valmisteltaessa sidosryhmät – kuten merenkulkujärjestöt 

– otetaan mukaan väylämaksulain 

muutosta koskevaan työhön. 

Nyt väylämaksulain muutosesitys valmisteltiin 

liikenneja viestintäministeriössä 

virkamiestyönä vaalien mentyä ilman aikaisemmin 

toteutettua selvitystyötä korotuksen 

vaikutuksista. 

Lakiesityksen mukaan väylämaksujen 

korotustarpeen taustalla on tavoite kattaa 

jäänmurron ja väylänpidon kustannukset 

väylämaksuilla. Erityisesti jäänmurron 

kustannukset ovat nousseet kahden kovan 

talven vuoksi ja väylämaksun kertymä jäi 

ennakoitua vähäisemmäksi. 

Suomalaiset maksavat 

ulkomaalaisten laivojen 

jäistä avustamisen 

Merenkulkujärjestöissä hallituksen esitystä 

väylämaksujen korottamisesta on seurattu 

sekavin tuntein. Väylämaksujen korotuksesta 

raskaimmin joutuvat maksamaan 

suomalaiset varustamot. Kotimaisten ja ulkomaalaisten 

kauppa-alusten välille onkin 

kasvanut syvä lähtökohtainen railo, jossa 

Suomi maksaa ja muita avustetaan. 

Kotimaisten alusten rakentaminen ja 

ylläpito on kallista. Suurin osa laivoistamme 

pystyy seilaamaan vahvoissakin jäissä 

itsenäisesti, mikä nostaa myös niiden polttoainekuluja. 

Sen sijaan Suomeen saapuvia 

ulkomaan lipun alla olevia aluksia on lähes 

poikkeuksetta avustettava jo heikoissakin 

jääolosuhteissa. Monet aluksista jopa sammuttavat 

koneensa, kun jäänmurtaja kiskoo 

niitä kohti satamaa. Ulkomaalaiset 

laivat säästävät 

siis polttoainekuluissa ja 

suomalaiset alukset toimivat 

käytännössä niiden jäistäavustamisen 

maksajina. 

SMU: väylämaksutyöryhmä 

perustettava 

Merimies-Unionin mielestä hallituksen 

esitys väylämaksujen korottamisesta on 

hätäisesti valmisteltu. Merimies-Unioni 

onkin ehdottanut erillisen väylämaksutyöryhmän 

perustamista. Työryhmän kokoonpanossa 

tulisi ottaa huomioon elinkeinon 

ja alan toimijoiden riittävä edustus ja sen 

toimeksiannon tulisi sisältää ainakin väylämaksujen 

suuruuteen ja perusteisiin ja 

väylämaksuilla katettaviin kustannuksiin, 

kuten väylänhoitoon sekä jäänmurtotoimintaan 

liittyvät kysymykset. 

Liikenneministeri: väylämaksujärjestelmän 

kriteerit 

tarkasteltava uudelleen 

Eduskunta keskusteli hallituksen väylämaksuesityksestä 

18. lokakuuta. Käydyissä 

puheenvuoroissa nousi myös ilmi, että 

suomalaista merenkulkua uhkaa väylämaksun 

lisäksi myös monet muut paineet, 

kuten rikkidirektiivin mahdollinen voimaantulo 

vuonna 2015. 

Liikenneministeri Merja 

Kyllönen kannatti väylämaksujärjestelmän 

kokonaisvaltaista 

tarkastelua: ”Allekirjoittaneena 

ministerinä pidän erittäin 

tärkeänä sitä, että koko 

väylämaksujärjestelmän 

kriteerit tarkastellaan 

uudelleen ja uudistetaan 

kokonaisvaltaisesti.” 

9 

8 9

Jäänmurtajilla työskentelee paljon 

vuonna 1950-luvun puolivälissä 

syntyneitä, Pepe ja Jallu laskevat. 

Pepe jää eläkkeelle ensi vuoden 

alusta 2012 ja Jallu vuotta myöhemmin 

2013. 

Monille jäänmurtaja toimi kotina, 

eikä heillä ollut toista osoitetta. 

Postikorttiin kirjoitettiin siis: ’jäänmurtaja 

Urho’. 

Kirja on kunnianosoitus suomalaisille 

jäänmurron ammattilaisille: murtajien 

miehistöille, jäänmurtajia suunnitelleille 

insinööreille ja telakoiden osaajille", 

toteavat Ari Turunen & Petja Partanen 

tietokirjansa saatetekstissä. 

Raakaa voimaa 

suomalaisen 

jäänmurtamisen tarina 

Raakaa voimaa kertoo vetävästi ja upein kuvin 

jäänmurtamisen tarinan. Teos esittelee komeat 

murtajat sekä niihin liittyvien keksintöjen historian. 

Hyvinvointilomat ry/ 

Perhelomat ry:n 

lomat 2012 

Hyvinvointilomat ry/Perhelomat ry ja Suomen 

Merimies-Unioni järjestävät yhteistyössä ohjattuja 

lomaviikkoja RAY:n tuella. Lomat järjestetään 

lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvellä noin 

30 km:n etäisyydellä Joensuusta. 

www.lomakeskushuhmari.com 

Urhon 

"kummisedät" 

Jäänmurtajilla ja monissa muissa varustamoissa on tiedossa lähivuosina suuri 

eläköitymisaalto, kun 1950-luvun puolivälissä syntyneet ikäluokat jäävät eläkkeelle. 

Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu 

Pehr-Erik Nurmio, eli alias Pepe, 

karkasi merille heti rippikoulusta 

päästyään. 

”Äiti iloitsi merille lähdöstä, 

merikarhu-isä ei niinkään.” 

Kulkupelin Pepe keksi Kemiön saaren 

polkupyöräliikkeestä. Sitten vaan liikettä 

niveliin! Kemiön kivikot karisivat taakse, 

kun hän survoi pyörään vauhtia. Ensimmäinen 

pysähdys oli jäänmurtaja Murtaja, 

jossa hurahti kaksi vuotta. Tuona aikana 

kypsyi ajatus kokin ammatista. Koululaiva 

Suomen Joutsenella 1975–1977 Pepe törmäsi 

myös tulevaan työtoveriinsa Veikko ”Jallu” 

Jokiseen. Myöhemmin miehet päätyivät 

jäänmurtajavarustamoon töihin, Pepe ensimmäisen 

kerran vuonna 1972 ja Jallu 

1987. 

Presidentti Urho Kekkosen mukaan nimetty 

jäänmurtaja Urho laskettiin vesille 

1975. Pepe ja Jallu kuuluivat kalustoon jo 

tuossa vaiheessa. 

”Ajat olivat toiset: Syötiin peltilautasilta 

ja -mukeista raskasta ruokaa, silliä ja muusia. 

Kiinankaalin tulo tiesi pakollista kevennystä 

ruokavalioon”, Urhon ”kummisedät” 

muistelevat. 

Alusten miehitysmäärä oli aivan eri 

luokkaa kuin tänä päivänä. 

”Murtajilla työskenteli tuolloin vielä jopa 

45 henkeä. Talousosastollakin oli kymmenen 

ihmistä töissä.” 

Talouspuolen työntekijöistä kaikki olivat 

naisia. Pepe oli ensimmäinen kokelas, joka 

uskalsi koettaa onneaan hamevaltakunnassa. 

Emäntä oli – sanotaanko: tuima. Pelin 

henki tehtiin Pepelle heti selväksi: 

”Se mitä tapahtuu keittiössä, pysyy keittiössä”, 

emäntä painoi ohjeen Pepen päähän. 

Ruoanvalmistuksen salat opeteltiin 

samassa kurinalaisuudessa: jos makkarakastike 

ei ollut emännän mielestä laadun 

mukaista, kattila ja onneton kokkioppilas 

saivat kyytiä, nauraa Pepe menneille makeasti 

jälkikäteen. 

Kotipaikka: ’jäänmurtaja Urho’ 

Vuorottelu tuli merille vasta vuonna 1979. 

Tätä ennen jäänmurtajilla kolisteltiin yhtä 

soittoa kuusi kuukautta. 

”Maihin ei ajateltukaan mennä”, Pepe ja 

Jallu veistelevät. 

Monille jäänmurtaja toimi kotina, eikä 

heillä ollut toista osoitetta. Postikorttiin 

kirjoitettiin siis: ’jäänmurtaja Urho’. Pitkät 

törnit ja eristäytyminen muusta maailmasta 

jättivät miehistöön jälkensä. 

”Niillä, jotka asuivat keulassa oli pahinta, 

jos jäissä rynkytettiin kuukausikaupalla.” 

Vapaan koitettua merimies astui laivasta 

ulkomaailmaan aroin, pelokkain askelin. 

Kadulla kiersi mieluummin kulmien kautta 

kuin asteli torin halki. 

”Maihin tultua pelkäsi ihmisiä”, miehet 

myöntävät. 

Nuorena sitä kuitenkin jaksoi ja törnistä 

toipumista nopeuttivat kummasti taskun 

pohjalla kuumottavat setelit. Vapaalle 

päästyä nautittiin vapauden riemuista ja 

iloista kunnon merimiehen lailla eikä Koti- 

Kemiöön menty enää pyörällä polkemalla, 

vaan taksilla, milläs muulla! 

"Nyt jään paksuus on noin metri. Tuuli uivertaa 20 metriä sekunnissa. 

Alus pyörähtää ruoripotkuriensa ansoista akselinsa ympäri kevyesti ja 

etsii valonheittimillään jo jäätynyttä väylää. Kaikki tapahtuu helpon 

oloisesti ja varmasti. Ketterän liikkuvuuden ja väännön takaavat 

potkureiden 15 megawatin voima, joka vastaa pientä voimalaitosta. 

Samalla määrällä energiaa pärjäisi 10 000 kotia vuoden." 

Kirjan hinta Merimies-Unionin jäsenille 

33 e + postikulut 3,90 e 

Kirjan voi tilata Atena-kustantamon kotisivuilta: 

www.atena.fi (kampanjakoodi tilaussivulle: Merimiesunioni) 

Lomaviikot sisältävät ohjattua liikunnallista ja virkistyspainotteista 

ohjelmaa sekä luentoja kuhunkin lomaan 

liittyvistä aiheista. Loman hintaan sisältyy viikon ohjelma 

ja täysihoito, jonka majoitus on viihtyisissä loma-asunnoissa: 

loma-asunto / perhe tai pariskunta. Yksin tulevat majoitetaan 

kahden hengen loma-asuntoihin. Matkat lomalaiset 

maksavat itse. 

Eläkeläisten erityisviikot 

(eläkkeelle jääneille liiton jäsenille ja heidän puolisoilleen) 

Loman nimi Loma-aika Hinta / henkilö Hakuaika päättyy 

Pilkkiviikko 19.–24.3.2012 110 euroa 16.1.2012 

Hyvän olon viikko 12.–17.11.2012 90 euroa 10.9.2012 

Työttömien erityisviikot 

(työttömille ja heidän perheenjäsenilleen) 


Plussaa elämään 30.4.–5.5.2012 62,50 euroa 27.2.2012 

Plussaa elämään 1.–6.10.2012 62,50 euroa 29.6.2012 

Pienten lasten erityisviikot 

(liiton jäsenille ja heidän puolisoille sekä lapsille) 


Vekaraviikko 11.–16.6.2012 110 euroa 2.4.2012 

Lisätiedot ja hakemuslomakkeet: 

Arja Merikallio / SMU ry 

p. (09) 6152 0259 

arja.merikallio@smu.fi tai www.perhelomat.fi. 

Hakemusten palautusosoite: 

Suomen Merimies-Unioni / Arja Merikallio 

John Stenbergin ranta 6 

00530 HELSINKI. 

alle 16-v. 

ilmaiseksi 

alle 16-v. 

ilmaiseksi 

10 

10 11

Risteilyjen suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Matkoille lähdetään yhä useammin 

oppimaan ja kuulemaan paikallisista asioista, historiasta ja nähtävyyksistä. 

Elämysmatkan oppaana toimii matkanjohtaja. 

Teksti: Markku Jalonen Kuva: Markku Jalonen Kartta: Kristina Cruises Oy 

Matkatulkkiopas 

Huippuvuorilta 

Aqabaan 

Kristina Cruises -varustamo on risteillyt 

laajalla alueella kartalta risteilykohteita 

tutkittaessa. 

Pohjoisin kohde ovat olleet Huippuvuoret, 

jossa keula on tökätty samaan jäätikköön, 

joka yltää aina pohjoisnavalle asti. 

Siellä on ongittu Magdalena vuonosta 

jäävuoren palasia matkustajien viskilaseihin. 

Grönlannissa on pyydetty turskaa ja 

monneja. Varustamon eteläisin kohde on 

puolestaan Länsi-Afrikka, jossa on ajettu 

Kap Verden, Gambian ja Senegalin väliä, 

missä ongittiin lentokaloja ilmasta. Läntisin 

kohde oli pitkään Kypros, mutta Punainenmeri, 

josta tultiin kipin kapin pois 

tammikuussa 2011, reissun myötä Aqaba 

jäi läntisimmäksi. 

Osa maailman suurista risteilyvarustamoista 

seilaa samoja 

reittejä pitkin, toiset taas 

vaihtelevat niitä suurestikin. 

Suomalaisen Kristina Cruises -varustamon 

alukset, aiemmin M/s Kristina Regina ja 2010 

syksystä alkaen M/s Kristina Katarina, vierailevat 

vuosittain noin 25 maassa ja 85–90 

satamassa. Vuoden 2011 syksyyn mennessä 

varustamon laivat ovat kiertäneet maailmalla 

yhteensä jo 223 eri satamassa. 

Monipuoliset risteilyreitit ovat haastavia 

koko aluksen miehistölle, mutta erityisesti 

matkanjohtajalle, jolle lähes kaikki satamat 

ovat tuttuja. Kysytäänpä siis mitä tahansa 

mistä tahansa kohteesta, niin aina jotain tiedon 

jyvää heruu. Pitkä tietotaival on kuitenkin 

vaellettu varustamon risteilyliikenteen 

alkuajoista tähän päivään pääsemiseksi. 

”Laiva ja palmu samaan kuvaan” 

M/s Kristina Reginan ensimmäinen reissu 

Malagaan on jäänyt ikimuistoiseksi. 

Tarkkaa tietoa siitä, mihin oikein oltiin 

menossa ei ollut, vaan idea oli saada pitkälti 

”laiva ja palmut” samaan kuvaan”. Olin 

vieraillut kaupungissa toki aiemmin, mutta 

muistikuvat olivat unohtuneet ajan kuluessa. 

Risteilymatkustajille informaatiota 

matkakohteesta välitettiin piirtoheittimen 

ja kehnohkon karttakalvon kautta mutumenetelmällä: 

”tässä on varmaan kirkko ja 

tuossa kai pääkatu.” Jälkikäteen muutamat 

pioneerimatkustajat sanoivat, että kyllähän 

sinä hyvin puhuit, mutta en ihan kaikkea 

ymmärtänyt. No, kaikkea ei ymmärtänyt 

itse puhujakaan. 

Varustamon risteilyosaaminen on kehittynyt 

huikeasti vuosien varrella. Vuonna 

2010 alusten matkustajien tarpeisiin on laadittu 

laajoja tietoiskuja jo yli 110 matkakohteesta. 

Tämän lisäksi tarjolla on runsaasti 

muutakin tietoa kohteista, kuten kirjallisuutta, 

karttoja sekä ehkä päällimmäisenä 

matkaoppaan itse hankkimaa tietoa. 

Vihannesvaraston vahdilla 

konepyssy kourassa 

Risteilymatkustajat ovat pohjattoman uteliaita 

ja haluavat nähdä sekä kokea paljon. 

Toisinaan esiintyy tilanteita, joissa matkustaja 

saattaa hämmästyä, jos opas/tulkki/ 

matkanjohtaja/merimies ei tiedäkään, mikä 

kasvi niityllä kukkii. Perinteisen lomamatkan 

oppaat ovat kohteissaan usein vuosikausia, 

jotkut jopa naimisissa paikallisten 

kanssa. Retket ovat samat viikosta toiseen, 

ja niinpä monet yksityiskohdat tulevat tutuiksi. 

Risteilyaluksen matkanjohtaja sen sijaan 

seilaa joka päivä eri satamaan ja hänen 

päästään pitää löytyä tietoa, ei vain yhden 

saaren yksityiskohdista, vaan jopa yli 200:n 

eri kohteen tiedosto, joten aivojen muistitilaa 

on löydyttävä ainakin 512 megabittiä! 

Kaikkea ei voi pitää päässään: jokaisella 

retkellä on mukana myös paikallisopas, 

joka kertoo nähtävyyksistä ja muista asioista 

matkanjohtajalle, joka puolestaan kääntää 

ne suomeksi matkustajille. Näin opastuksesta 

saadaan sekä ”reaaliaikainen”, että 

vuorovaikutteinen ja retkeläisillä on mahdollisuus 

tehdä oppaalle myös kysymyksiä 

päivän aikana. Paikalliseen ei ole kuitenkaan 

aina luottamista ja hänen kielitaitonsakin 

saattaa olla joskus ”niin ja näin”, joten 

sekaannuksia saattaa tulla. Kaikkea 

tarjottua tietoa ei voi myöskään aina uskoa. 

Esimerkkinä voidaan pitää libyalaista 

opasta, joka vankilan ohi ajettaessa täysin 

pokerinaamalla kysyttäessä ilmoitti, että kyseessä 

oleva rakennus on vihannesvarasto, 

jossa on tomaatteja sekä persikoita. Villejä 

vihanneksia, joita pitää konepyssy kädessä 

vahtia, jotteivät hypi kuusimetristen piikkilanka-aitojen 

yli! Usko tai älä. 

Jalosen kuvia lisää webissä: 

www.smu.fi > merimiesammatit > 

muut ammatit 

Laitavihmainen retkukka 

Matkaoppaan työssä myös kielikommelluksien 

oikominen on arkea. Paremmin 

paikallista kieltä haasteleva opas selosti retkeläisille 

silmiään räpäyttämättä, että lehmät 

tuottavat Islannissa viisi tonnia lihaa 

vuodessa! Oppaan tarkoituksena oli tietysti 

sanoa maitoa (milk), mutta hän äänsikin 

lihaa (meat) – you now tis vite ting? Yes. 

Melkoista vääntämistä joskus touhu siis on 

ja esimerkkikin on helpoimmasta päästä. 

Matkaoppaalle varman tiedon välittäminen 

on kuitenkin kunnia-asia. 

Odotukset matkaopasta kohtaan ovat siis 

suuret ja toisinaan hänen on oltava kuin 

kävelevä tietosanakirja. Paikallisliikenteen 

aikataulujen lisäksi on oltava vielä hortonomikin 

ja tunnistettava, onko tämä nuokkukäenkaali 

vai laitavihmainen retkukka – ja 

auta armias, jollet tiedä! Aikojen saatossa 

varustamon matkanjohtajien ydinjoukolle 

onkin kasvanut eräänlainen ”kakkosmuisti”. 

Mikäli hänet herätetään keskellä yötä ja 

kysytään, kuinka korkea on Etna, niin kyllä 

se sieltä tulee - ainakin likiarvo. 

Tiedonkeruuta sirpaleista 

Matkanjohtajan työ ei suinkaan ole pelkkää 

paikallisoppaan puheen ymmärtämistä ja 

kääntämistä. Kohteeseen tutustuminen 

ennakkoon on hyödyllistä ja tärkeää. Työ alkaa 

usein jo kotona, jossa tulevista työkohteista 

haetaan tietoa niin internetistä kuin 

kirjoista ja esitteistä. Suurin työ on uusissa 

kohteissa ja varsinkin niissä, jotka eivät ole 

matkakohteena vielä tunnettuja. Tällaisia 

ovat muun muassa eksoottinen Libya, jonne 

ei ikävä kyllä vähään aikaan mennä sekä 

kauan suljettuna ollut Albania. Matkanjohtajien 

työ on siis tiedonjyvien etsimistä ja 

yhteenkeräämistä usein hyvinkin vähäisistä 

lähteistä. ”Mistähän maasta löytyvät 

esimerkiksi Durres ja Koper?” Matkustajat 

ovatkin olleet monesti ihmeissään, kun 

upouuden vierailupaikan kohdeinfo on ollut 

tarkkaa, vaikka ”ette ole vielä koskaan 

aiemmin käyneet täällä”. Vierailun myötä 

oma tietämys vahvistuu ja paikan päältä saa 

taltioitua kuvia ja uutta lisätietoa sekä kohdeluetteloon 

uuden paikkakunnan. 

12 13

Kuljetusalan Työttömyyskassa 

Työttömyyskassa tiedottaa: 

Käyntiosoite: 

Siltasaarenkatu 3–5, katutaso, Helsinki 

Postiosoite: 

PL 65, 00531 Helsinki 

Työttömyyskassa tiedottaa 12.10.2011: 

Jatkohakemusten maksupäivät 

Puhelinpäivystys 

p. (09) 613 111 

ma–pe klo 9.00–12.00 

Faksi: (09) 6131 1333 

Postin kautta kassalle saapuneiden kokonaan työttömien ja lomautettujen jatkohakemukset 

neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksolta ovat jatkossa maksussa 

perjantaisin ja tiistaisin. Työttömyyskassalle maanantaina ja tiistaina saapuneet 

jatkohakemukset maksetaan saman viikon perjantaina. Keskiviikkona, torstaina ja 

perjantaina kassalle saapuneet hakemukset maksetaan seuraavan viikon tiistaina. 

Verkkopalvelun, mobiilipalvelun ja puhelinkassan kautta saapuneet jatkohakemukset 

ovat maksussa nopeimmillaan kahdessa päivässä. 

Usein kysyttyä: 

1. Olen työttömyyskassan jäsen ja ollut Kelan 

maksamalla sairauspäivärahalla pian 300 

päivän ajan. Oikeuteni sairauspäivärahaan 

päättyy 31.10.2011. Miten minun tulee toimia 

tästä eteenpäin? 

• Ilmoittaudu työnhakijaksi työ- ja 

elinkeinotoimistoon viimeistään 1.11.2011. 

• Toimita ensimmäinen hakemus kassaan 

kahdelta ensimmäiseltä työttömyysviikolta. 

• Toimita myös palkkatodistus vähintään 

34 viikolta ennen siirtymistä Kelan 

sairauspäivärahalle. 

• Laita työkyvyttömyyseläkehakemus vireille. 

• Mikäli sinulla on voimassa oleva työsuhde, 

kassa tarvitsee työnantajan todistuksen 

siitä, ettei työnantajallasi ole tarjota 

hakijan työkyvyn mukaista työtä. 

• Jos olet välittömästi ennen Kelan sairauspäivärahalle 

siirtymistä saanut kassalta 

päivärahaa, sinun ei tarvitse toimittaa 

aiempia tietoja uudelleen. 

2. Kuinka paljon minulla on vielä 

jäljellä maksupäiviä? 

Maksetut päivät näkyvät maksuilmoituksissa, 

jotka tulevat kotiin jokaisen maksatuksen 

yhteydessä. 

Voit tarkastaa päivät myös Kuljetusalan 

työttömyyskassan verkkopalvelussa: 

www.kuljetusalantk.fi tai soittamalla 24 h/vrk 

toimivaan puhelinkassaan p. (09) 613 111. 

3. Maksan itse jäsenmaksuni ja tarvitsen 

viitesiirtoja jäsenmaksun maksamista varten, 

mistä saan niitä? 

Kaikissa jäsenmaksuihin ja jäsenyyteen 

liittyvissä asioissa ota yhteyttä Merimies- 

Unionin jäsenrekisteriin: Tiina Kytölä, 

p. (09) 6152 0257 / tiina.kytola@smu.fi 

4. Mistä tuloista jäsenmaksua maksetaan? 

Jäsenmaksu maksetaan kaikesta veronalaisesta 

ansiotulosta ja työttömyyskassan maksamista 

etuuksista. Muista sosiaalietuuksista 

ei makseta jäsenmaksua. 

5. Olen syntynyt vuonna 1952 ja minulle on 

pian maksettu ansiopäivärahaa 500 päivältä. 

Miten toimin tästä eteenpäin? 

Jos vuosina 1950–1954 syntynyt henkilö täyttää 

59 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäisaika 

täyttyy, hänelle voidaan maksaa 

500 päivän lisäksi ansiopäivärahaa sen kalenterikuukauden 

loppuun, jonka aikana hän 

täyttää 65 vuotta. Lisäksi edellytyksenä on, 

että henkilöllä on työssäoloaikaa vähintään 

5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Jos 

yllämainitut edellytykset täyttyvät, voit jatkaa 

hakemuksen täyttämistä entiseen tapaan. 

6. Olen syntynyt vuonna 1949 ja minulle on 

kohta maksettu ansiopäivärahaa 500 päivältä. 

Miten toimin? 

Vuonna 1949 tai aiemmin syntyneillä on oikeus 

lisäpäiviin sen kalenterikuukauden loppuun, 

jolloin 500 päivän enimmäisaika tulee 

täyteen. Tämän jälkeen on mahdollisuus 

hakea työttömyyseläkettä. Kun lisäpäivät on 

maksettu loppuun, kassa kirjoittaa todistuksen 

työttömyyseläkkeen hakemista varten ja 

postittaa sen hakijan kotiosoitteeseen. 

Työttömyyskassan 

asiakaspalvelu avoinna: 

Arkipäivisin klo 8.30–16.00 (syys–huhtikuu) 

Huom! 

Jäsenyyttäsi tai jäsenrekisteriä 

koskevissa asioissa ota yhteyttä 

Merimies-Unionin jäsenrekisteriin! 

Tiina Kytölä, p. (09) 6152 0257 / 

tiina.kytola@smu.fi 

7. Mistä saan todistuksen 

työttömyyseläkettä varten? 

Työttömyyskassa lähettää todistuksen automaattisesti, 

jos jäsen on ansiopäivärahan 

piirissä siinä vaiheessa, kun todistus voidaan 

kirjoittaa. 

8. Kuinka usein seitsemän päivän 

omavastuu otetaan? 

Seitsemän päivän omavastuu otetaan aina, 

kun hakijalle tulee 34 viikkoa työssäoloa 

täyteen edellisen määrityksen ja 500 päivän 

laskurin nollauksen jälkeen. 

9. Normaali verokortti vai muutosverokortti? 

Verohallinnon päätöksen mukaisesti työttömyysetuuksien 

pidätysprosenttia korotetaan 

2 prosenttiyksiköllä alkuperäisestä, mutta 

ennakonpidätys normaalilla verokortilla on 

aina vähintään 20 prosenttia. Mikäli sinulle 

maksetaan korotettua ansio-osaa tai muutosturvan 

ansio-osaa, veroprosenttiasi korotetaan 

4 prosenttiyksikköä. 

Ota selvää omasta verotoimistostasi, 

kannattaisiko sinun toimittaa työttömyyskassaan 

muutosverokortti etuutta varten. 

Työttömyysetuutta varten annettuun muutosverokorttiin 

ei tehdä korotuksia tai alennuksia, 

vaan prosentti on juuri se, jonka 

veroviranomainen on sinulle laskenut. 

10. Miksi kassa pyytää selvitystä ajankäytöstä, 

vaikka minulla on 3 kk:n karenssi? 

Kassa tarvitsee katkottoman selvityksen 

työssäoloehdon seurantaa varten. Jos olet 

ollut työssä karenssin aikana, lähetä kassalle 

myös palkkatodistus. 

Testamentti 

järjestön hyväksi 

Vaikka testamenttaaminen saattaakin 

monesta tuntua varsin 

kaukaiselta ajatukselta, kannattaa 

asialle uhrata ajatus jos 

toinenkin. Monta kertaa tämä miettiminen 

saattaa kaatua siihen, ettei testamenttausta 

pohtivalle tule mieleen kenelle omaisuutensa 

määräisi kuolemansa jälkeen. Saattaa 

jopa olla, että lähipiirissä ei enää ole henkilöitä, 

joille omaisuus voitaisiin tai haluttaisiin 

testamentata. Tällaisessa tilanteessa 

hyvänä vaihtoehtona on testamentata omaisuus 

esimerkiksi jonkun hyväntekeväisyysjärjestön 

tai muun yleishyödyllisen yhteisön 

hyväksi. Erikoispiirteenä järjestölle 

testamentatessa on se, etteivät yleishyödylliset 

yhteisöt maksa perintöveroa saamastaan 

testamentista. Toisin sanoen kaikki se 

omaisuus, minkä perittävä on määrännyt 

yhteisön hyväksi, menee täysimääräisenä 

yhteisön käyttöön. 

Mitä omaisuudelle tapahtuu 

jos siitä ei ole määrätty 

testamentilla? 

On syytä pitää mielessä, että ilman testamenttia 

saattaa perittävän omaisuus päätyä 

yllättäviinkin käsiin. 

Jos testamenttausta pohtivalla henkilöllä 

on lakimääräisiä perillisiä, siirtyy omaisuus 

perittävän kuoltua näille perillisille ilman 

testamenttiakin automaattisesti. Tämän 

perittävä voi estää tekemällä testamentin 

omaisuudestaan muille kuin lakimääräisille 

perillisilleen. Testamentista huolimattakin 

on perittävän lapsilla eli rintaperillisillä 

aina oikeus lakiosaan perittävän 

omaisuudesta. Lakiosa on puolet perittävän 

omaisuudesta. Perittävä saa määrätä tes- 

tamentilla koko omaisuudestaan, mutta 

mikäli rintaperillinen vaatii lakiosaansa, 

on hänellä oikeus saada se. Muilla lakimääräisillä 

perillisillä kuin perittävän lapsilla 

tai heidän perillisillään suoraan alenevassa 

polvessa ei ole oikeutta vaatia lakiosaa perittävän 

omaisuudesta. 

Jos perittävällä ei ole lainkaan lakimääräisiä 

perillisiä, eikä perittävä ole tehnyt 

testamenttia, siirtyy perittävän omaisuus 

valtiolle. Erityisesti tässä tapauksessa on 

järkevää miettiä jo etukäteen kohde, minne 

haluaa omaisuutensa siirtyvän kuolemansa 

jälkeen. Mikäli perittävällä ei ole lakimääräisiä 

perillisiä lainkaan saa hän luonnollisesti 

määrätä koko omaisuudestaan. 

Mitä tulee ottaa huomioon 

testamenttia tehdessä? 

Tärkeimmät seikat testamenttia tehdessä 

liittyvät muotovaatimuksiin. Jotta testamentti 

olisi pätevä, on testamentin tekijän 

oltava 18-vuotias ja oikeustoimikelpoinen. 

Tätä nuorempikin voi testamentin tehdä 

jos on avioliitossa tai kun hänellä on omalla 

työllä ansaittua omaisuutta. Testamentin pätevyyteen 

liittyy myös tiukka vaatimus testamentin 

kirjallisesta muodosta. Ainoastaan 

hätätilanteissa voidaan joustaa kirjallisuusvaatimuksesta. 

Jos testamentin tekijä 

on esimerkiksi niin vaikeasti sairastunut, 

ettei kirjallista testamenttia 

ehditä laatia, voidaan testamenttaus 

tehdä suullisesti. Vaatimus siitä, että 

testamentin allekirjoitustilaisuudessa 

tulee olla yhtäaikaisesti läsnä 

kaksi esteetöntä todistajaa, pätee sekä 

normaalin kirjallisen testamentin tekoon 

että hätätestamenttiin. 

Jäsenetuna lakineuvonta 

yksityiselämän asioissa 

Merimies-Unionin jäsenillä on jäsenetuna 

oikeus saada Asianajotoimisto Bützow Oy:stä 

puhelinneuvontaa jäsenten yksityiselämään 

kuuluvissa oikeudellisissa asioissa. 

Jäsenille palvelu on ilmainen. 

Bützow Helsinki p. (09) 431 531 

Hämeenlinna p. (03) 612 5501 tai (03) 612 1944 

Tampere p. (03) 3138 2800 

Turku p. (02) 274 2000 

Toinen tärkeä seikka liittyy testamentin 

sisältöön. Varsinkin testamentattaessa yhteisölle, 

on tärkeää, että yhteisö yksilöidään 

testamentissa tarpeeksi yksityiskohtaisesti. 

Ongelmatilanne syntyy, jos perittävän perintöä 

jaettaessa ei pystytä määrittelemään 

mitä yhteisöä perittävä on tarkalleen tarkoittanut. 

Siksi testamenttiin onkin syytä 

kirjoittaa selvästi testamentinsaajan koko 

nimi ja mielellään yhteisötunnus. 

Testamentintekijän on myös syytä varautua 

siihen, että yhteisöä, jolle testamentintekijä 

on testamentannut omaisuutensa 

joko osaksi tai kokonaan, ei ole enää olemassa 

testamentintekijän kuollessa. Tähän 

tilanteeseen voidaan varautua esimerkiksi 

laittamalla testamenttiin ns. toissijaismääräys. 

Käytännössä näin: Mikäli Järjestöä A 

ei ole olemassa kuoltuani, määrään A:lle 

testamentatun omaisuuteni B:lle. 

Tuuli Vapaavuori 

lakimies 

Asianajotoimisto Bützow Oy 

14 15

Lukukoossi 

Kirjan taikaa 

lukuloossissa! 

Kustaa III ja suuri merisota 

ehdolla vuoden 2011 

Tieto-Finlandiaksi! 

John Nurmisen Säätiön joulukuussa 

2010 ilmestynyt Kustaa III ja suuri merisota 

- Taistelut Suomenlahdella on valittu 

vuoden 2011 Tieto-Finlandia -palkintoehdokkaaksi. 

Jaakonsaari: 

Rikkidirektiivi epäreilu 

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari pitää 

Itämeren rikkidirektiiviä epäreiluna. Jaakonsaaren 

mukaan EU:n komission esitys 

merenkulun rikkipäästöjen vähentämisestä 

on ylimitoitettu ja asettaa valtiot epäreiluun 

kilpailuasemaan. 

Merenkulun polttoaineen rikkipäästöjen 

vähentäminen tapahtuisi pohjoisen merenkulussa 

liian nopeasti. Pohjois-Suomen teollisuuden 

kuljetuskustannusten on arvioitu 

kasvavan jopa puolella aiempaan verrattuna. 

Mikäli merenkulkuun kajotaan, vaarana on 

kuljetusten siirtyminen maanteille. 

Asiasta uutisoi YLE Oulu 4.11. 

Ammattiosastojen puheenjohtajien 

tapaaminen 

Merimies-Unionin ammattiosastot ovat pitäneet 

osastojen puheenjohtaja- ja sihteeripalaverin 

vuosittain. Tällä kertaa järjestelyvuoro 

oli Lounais-Suomen osastolla, joten kokouspaikkakunnaksi 

valikoitui Turku. 

24.–25. syyskuuta järjestetyssä tilaisuudessa 

keskusteltiin merenkulun ajankohtaisista 

asioista sekä tulevasta edustajakokouksesta. 

Lisäksi ideoitiin merenkulkijoiden 

seuraavaa virkistyspäivää, joka on tarkoitus 

pitää vuoden 2012 syksyllä. 

Lue lisää: 

SMU.fi 

> Viestintä > Nettijutut > Ammattiosastojen 

puheenjohtajien tapaaminen 

Liity! 

Suomen Merimies-Unioni 

Facebookissa 

Löydät hakusanalla: 


Tarjoamme perinteiseen tapaan jäsenillemme 

jouluglögit Unionin Helsingin toimistolla. Pannu on 

kuumana maanantaina 12.12.2011 klo 13.00–15.00 

osoitteessa John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. 

Vuoden 2012 lehtietu 

palkansaajalehdistä 

Tervetuloa jouluglögille maanantaina 

12.12.2011 klo 12–15 Turun toimistolle, 

Maariankatu 6 b 5. krs. 

Unionin jäsenet saavat työväenlehtien tilauksista 

lehtiedun, jonka arvo määräytyy lehden 

ilmestymiskertojen mukaan. 

Lehtietu vuodelle 2012 on SAK:n suosituksen mukainen, 

eli 25 euroa valtakunnallisille palkansaajalehdille, joita 

ovat Uutispäivä Demari ja Kansan Uutiset. Muille 2–3 kertaa 

viikossa paperi- tai nettiversiona ilmestyville palkansaajalehdille 

lehtietu on 15 euroa. 

Risto Isomäen 

uusi pamfletti 

haastaa öljypalmun kriitikot 

Risto Isomäen kirjoittama Into-pamfletti 

Öljypalmukysymys esittää, että trooppisten 

sademetsien ja turvemaiden ulkopuolella 

tapahtuva öljypalmujen viljely 

voi olla paras ja 

ekologisin tapa 

tuottaa biopolttoainetta 

tulevaisuuden 

autoille, 

laivoille ja lentokoneille. 

Palkansaajien 

työtapaturmien 

määrä nousi 

6,5 prosenttia vuonna 2010 

Palkansaajille sattui vuoden 2010 aikana 

124 208 työtapaturmaa. Näistä 104 788 sattui 

työpaikoilla ja 19 420 työn ja kodin välisellä 

matkalla. Palkansaajien työtapaturmien määrä 

nousi 6,5 prosenttia vuodesta 2009. 

Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVO) 

tilastoi työtapaturmat sekä niiden syyt ja seuraukset 

työtapaturmien torjuntatyön edistämiseksi. 

Lue lisää: 

www.tvl.fi 

Kuva: Minna Kiiski 

SASK 25 vuotta 

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus 

SASK ry on suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen 

oma kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö. 

Järjestö täytti marraskuussa 25 

vuotta, jonka kunniaksi julkaistiin historiikki: 

Työtätekevältä toiselle – Suomen Ammattiliittojen 

Solidaarisuuskeskus 1986–2011. 

Luottamusmieskoulutus 

vuonna 2012 

Suomen Merimies-Unioni järjestää 

luottamusmiehiksi valituille omaa 

luottamusmieskoulutusta. 

Kurssit on tarkoitettu kaikille 

luottamustehtävissä oleville. 

Kursseille hakeminen 

Kursseille haetaan ammattiyhdistysliikkeen kurssihakemuslomakkeella, 

jonka saat luottamusmiehiltä, 

Merimies-Unionin toimistoista ja Unionin kotisivuilta: 

www.smu.fi > koulutus > luottamusmieskoulutus 

Kurssit 

12.–16.3.2012 Luottamusmiesten peruskurssi 

17.–18.4.2012 Luottamusmiesten täydennyskurssi / 

Kompletteringskurs för förtroendemän 

21.–25.5.2012 Luottamusmiesten jatkokurssi 1 

10.–14.9.2012 Luottamusmiesten jatkokurssi 2 

9.–10.10.2012 Luottamusmiesten täydennyskurssi / 


Lähetä jouluterveiset 

mitä pikimmiten lehteen 

Merimies-lehden joulukuun numerossa julkaistaan 

joulutervehdyksiä, jotka ovat Unionin jäsenille ja 

eläkeläisille maksuttomia. Myös ne päällystöliittoihin 

kuuluvat merenkulkijat, jotka haluavat tervehtiä 

seilauskavereitaan, voivat tehdä sen maksutta. 

Ammattiosaston tai työpaikan luottamusmies 

tai yhdyshenkilö kerää listoille työpaikoittain 

niiden henkilöiden nimet, jotka haluavat tervehtiä 

tuttaviaan. Työttömät ja eläkeläiset voivat lähettää 

tervehdyksensä suoraan Merimies-lehteen. 

Lähetä terveiset mieluiten sähköpostitse 

katja.grasbeck@smu.fi 

tai postitse 

Merimies-lehti 



00530 Helsinki 

Lehden valmistumisaikataulun vuoksi terveiset 

on hyvä lähettää mitä pikimmiten. 

Lue lisää: 

www.smu.fi >viestintä > Lukuloossi 

Historiikista enemmän 

lukuloossissa: 

SMU.fi > Viestintä > Lukuloossi 

Lisätietoja kursseista ja muusta koulutuksesta: 

Liittosihteeri Kenneth Bondas 

p. (09) 6152 0254 / 040 456 0245 

s-posti: kenneth.bondas@smu.fi 

Toimita terveiset Word-tiedostona tai Excelillä siten, 

että sukunimi on ensimmäisessä sarakkeessa ja 

etunimi toisessa. 

16 17

kuvat: Neste Oil Oyj 

Liikennepoliittista selontekoa 

valmistellaan 

laajalla yhteistyöllä 

Ledare: 

Suomalaiset öljytankkerit 

Stena Poseidon & Palva 

seilasivat Koillisväylää pitkin 

Kaukoitään 

Neste Oil Shippingin öljytankkerit Stena Poseidon 

ja Palva seilasivat Koillisväylää pitkin 

Kaukoitään elo–syyskuussa. Vaativalla reitillä 

on kulkenut tänä vuonna vain muutama 

laiva mukaan lukien Neste Oilin alukset. 

Neste Oilin etuna Koillisväylällä liikennöinnissä 

ovat laaja-alainen osaaminen ja 

pitkä kokemus vaativista jääolosuhteista 

sekä yksi maailman suurimmista jäävahvistetuista 

laivastoista. Varustamon Uikku-tankkeri 

liikennöi reitillä vuonna 1997 

ensimmäisenä länsimaisena kauppaaluksena. 

Koillisväylän hyödyntäminen 

vähentää merkittävästi laivojen polttoaineen 

kulutusta ja merikuljetusten päästöjä lyhyemmän 

reitin ansiosta. 

Lähde: Neste Oil Oyj 

Liikenne- ja viestintäministeriö on aloittanut 

liikennepoliittisen selonteon valmistelun. 

Selonteolla hallitus linjaa 

liikennepolitiikan pitkän tähtäimen tavoitteet 

ja toimenpideohjelman vuoden 

2022 loppuun. 

Tavoitteena on, että selonteko annetaan 

eduskunnalle huhtikuussa 2012. 

Selonteon valmistelussa kiinnitetään 

erityistä huomiota kansalaisten ja sidosryhmien 

kuulemiseen sekä valmistelun 

avoimuuteen. Selonteosta on avattu 

kansalaiskeskustelu Otakantaa.fi-kansalaisfoorumilla. 

MIMIC minimoi öljyn 

merikuljetusten riskejä 

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys 

Merikotkassa, on käynnistetty 

öljyn merikuljetusten riskejä 

minimoiva hankekokonaisuus MIMIC 

– Minimizing risks of maritime oil 

transport by holistic safety strategies. 

Hankkeen tavoitteena on vähentää riskejä 

kokonaisvaltaisia turvallisuusstrategioita 

kehittämällä sekä luoda toimiva 

riski- ja päätösanalyysityökalu. 

Itämeren ja Suomenlahden öljykuljetusten 

ennustetaan lisääntyvän entisestään. 

Öljyonnettomuuksien ehkäisemiseksi 

sekä niistä mahdollisesti koituvien 

haittojen minimoimiseksi rajalliset resurssit 

on suunnattava mahdollisimman 

kustannustehokkaasti. Työkalun pohjalta 

pyritään antamaan toimenpidesuosituksia 

merenkulun kokonaisvaltaisen 

turvallisuusstrategian kehittämiseksi siten, 

että onnettomuusriskiä voidaan pienentää 

mahdollisimman tehokkaasti olemassa 

olevien resurssien avulla. 

Sysselsättningen för finska sjömän 

måste tryggas 

Utvecklingen av den finska handelsflottan 

har varit på tillbakagång under 2000-talet. 

Under 2002–2006 minskade antalet handelsfartyg 

i utrikesfart från 129 till 114, och 

inga nybyggnationer flaggades in i Finland. 

Under 2002–2006 minskade besättningen 

på fartygen med 1 272 personalarbetsår. 

Senare utflaggningen av stora passagerarfartyg 

gjorde att antalet personalarbetsår sjönk 

med drygt 500 till. Det är tydligt att man inte 

har råd att mista ett enda fartyg eller en enda 

arbetsplats till havs till. 

På senhösten genomgick den finska sjöfarten 

en riktig prövning. Det ständiga hotet 

mot sjöfarten, d.v.s. ikraftträdandet av svaveldirektivet 

och sänkningen av utsläppsgränsen 

till 0,1 procent från och med år 2015, 

har inte gett någon ro. Enligt en bedömning 

kan svaveldirektivet innebära merkostnader 

på hela 1,2 miljarder euro för den finska utrikeshandeln. 

I oktober presenterades dessutom ett 

förslag om en höjning av farledsavgifterna. 

Regeringen föreslår en höjning av farledsavgifterna 

med 12 procent, varmed farledsavgifterna 

skulle öka med 8,6 miljoner euro och 

intäkterna skulle uppgå till sammanlagt 80,6 

miljoner euro. Det största kostnadstrycket 

riktas mot inhemska fartyg, som trafikerar 

våra hamnar mer regelbundet. De kan ta sig 

fram på egen hand även i kraftig is, till skillnad 

från de flesta fartyg under utländsk flagg 

som behöver hjälp av isbrytare. Farledsavgifterna 

från inhemska fartyg används därmed 

för att bekosta hjälpen till utländska fartyg. 

Det allvarligaste hotet mot den inhemska 

sjöfarten under sensommaren och hösten 

var besparingarna på 20 miljoner som enligt 

regeringsprogrammet skulle beröra kommunikationsministeriets 

förvaltningsområde 

och som skulle ha en dramatisk effekt på de 

finska rederierna om den genomförs. Därför 

kunde man dra en lättnadens suck den 10 november 

när det meddelades att besparingarna 

på 20 miljoner euro skall omriktas. Vart de 

ska riktas fastställs i tid till nästa ramförhandling 

i februari-mars. 

Regeringens beslut att rikta om besparingarna 

förutsatte att en kollektivavtalslösning 

enligt centralorganisationernas ramavtal 

nås för sjöfartssektorn. Sjömans-Unionen 

och Rederierna i Finland beslutade att omedelbart 

inleda kollektivavtalsförhandlingar i 

anknytning till den så kallade tillämpningen 

av ramavtalet. 

Ramavtalets omfattning ska utvärderas 

fram till den 24 november 2011, då fackförbunden 

ska svara på huruvida de ska vara 

med i ramavtalet eller inte. Om ramavtalet 

blir tillräckligt omfattande förbinder sig regeringen 

att för egen del vidta avtalade åtgärder 

och lägga fram nödvändiga propositioner 

till riksdagen. 

Leo Westman 

innehåll: 

20 Internationella 

sjöfartsorganisationen 

IMO 

25 FSU föreslår: 

en särsild arbetsgrupp 

för farledsavgifter 

26 Arbetslöshetskassan: 

spalten vanliga frågor 

28 Välkommen 

på julglögg! 

29 Europarlamentariker 

Jaakonsaari: 

Svaveldirektivet orättvist 

18 19

Internationella 

sjöfartsorganisationen IMO 

administrerar sjöfartens 

säkerhetsfrågor 

IMO:s arbete 

IMO gör upp och godkänner internationella 

avtal (Convention) och regelverk 

(Protocol) som IMO:s medlemsstater 

ska följa. Dessutom gör Internationella 

sjöfartsorganisationen upp många 

anvisningar (Guidelines) och rekommendationer 

(Recommendations), som 

man rekommenderar medlemsstaterna 

att ta ibruk. 

Stagar (Codes) hör också till IMO:s 

basverktyg. De är ofta beslut som godkänts 

av generalförsamlingen och som 

IMO i sjömännens vardag 

man rekommenderar medlemsstaterna 

att följa. Stadgarna görs ofta upp så 

att man i ett senare skede kan göra dem 

obligatoriska. Exempel på stadgar: the 

International Safety Management (ISM) 

Code. En del stadgar har stiftats genast 

så att medlemsstaterna via implementeringen 

av den egna lagstiftningen måste 

ta dem ibruk efter den överenskomna 

tidpunkten. Exempel på sådana är 

STCW och ISPS Code. 

IMO:s uppbyggnad 

Generalförsamlingen 

IMO:s högsta beslytande organ som består av alla medlemsstater. 

Sammanträder regelbundet med två års mellanrum. 

Rådet 

Motsvarar en styrelse och sammanträder två gånger om 

året samt vid behov. Väljs i samband med varje generalförsamling 

och verkar under en tvåårsperiod. Rådet övervakar 

och leder IMO:s arbete. 

Rådet består av 40 medlemmar som generalförsamlingen 

väljer internt. Rådets medlemmar väljs på basen 

av tre olika kategorier. I kategoriseringen väger till exempel 

storleken på flaggstatens flotta in, liksom omfattningen/ 

antalet verksamma handelsfartyg i området. Således finns 

bland andra Panama, Kina, Ryssland, Filippinerna och 

Malta bland de representerade medlemsstaterna i rådet. 

Text: Saana Lamminsivu, Ilpo Minkkinen bild: Schutterstock 

Internationella sjöfartsorganisationen 

IMO är en organisation underställd 

Förenta Nationerna (FN), vars uppgift 

är att säkra och utveckla sjöfartens säkerhet. 

IMO strävar också till att förebygga 

nedsmutsningen av haven. För finländska 

sjömän är IMO speciellt känd för att man 

kräver sjöfarare i internationell trafik på 

kompetensjournaler enligt det allmänna 

avtalet STCW och utbildningen måste uppfylla 

STCW-kraven innan man får arbeta 

på fartyg. På senaste tiden har IMO blivit 

speciellt känd här i Östersjöns avkrokar 

för svaveldirektivet. Arbetet med svaveldirektivet 

påbörjades just på Internationella 

sjöfartsorganisationens uppdrag. IMO föreslår 

att svavelhalten i fartygens bränslen 

sänks till 0,1 procent på Östersjön innan 

år 2015, då man till exempel på Medelhavet 

tillåter en halt på 4,5 procent ända fram 

till år 2020. Förslaget glädjer inte Finlands 

exportindustri och frakttrafikens rederier 

eftersom det innebär höjda kostnader. 

Bekvämlighetsflaggande 

stater vid makten 

IMO grundades i Genève år 1948, då 

organisationen ännu var känd under för- 

kortningen IMCO (Inter-Governmental 

Maritime Consultative Organization). Det 

nuvarande namnet International Maritime 

Organization, eller IMO togs i bruk år 1982. 

IMO gör upp och godkänner internationella 

bestämmelser och regler för att garantera 

säker och effektiv sjötrafik och rena hav. 

IMO har som bäst 170 medlemmar 

som representeras av stater via varje stats 

sjöfartsmyndighet. Ett särdrag hos sjöfarten 

är att man har skäl att notera sådana 

betydande medlemsstater (flag states): Liberia, 

Marshallöarna, Antigua & Barbuda, 

Cooköarna osv. I dessa länder, dvs. bekvämlighetsflaggstater, 

registreras fartyg för att 

dra ner på kostnader såsom sjömännens 

löner. Dessutom kan man möjligen trafikera 

med gamla och undermåliga fartyg, 

eftersom dessa länder saknar myndighetsövervakning. 

Dessa flaggstater som är betydande 

för sjöfarten representeras sedan på 

IMO:s möten av gentlemän och damer som 

oftast talar flytande engelska och vars hem 

egentligen är mycket närmare högkvarteret 

i London än den flaggstat som de representerar. 

IMO har ett omfattande samarbete 

med olika aktörer och organisationer 

och hör dem. Sjöfararna representeras 

av ITF (Internationella transportarbetarefederationen) 

och IFSMA (fartygsbefälhavarnas 

internationella förening) 

i IMO. ITF:s ordinarie representant i 

IMO är Björn Erik Kristoffersen från 

Norge. 

I centralkontoret i London arbetar cirka 

300 personer som representerar över 

50 olika nationaliteter. IMO:s generalsekreterare 

Efthimios Mitropoulos 

kommer från Grekland. Genearalsekreteraren 

byts ut i början av nästa år och 

som ny generalsekreterare fortsätter 

Koji Sekimizu från Japan. 

De av IMO:s avtal och bestämmelser som rör sjömännens arbete bland annat är: 

• Det allmänna avtalet SOLAS, International Convention for the Safety of Life at Sea, 

dvs ett internationellt allmänt avtal för att trygga människoliv till sjöss 

• STCW, The International Convention on Standards of Training, 

Certification and Watchkeeping for Seafarers, 

dvs ett allmänt avtal angående internationell utbildning 

av sjöfarare, kompetensjournaler och vakthållning 

• ISM, International Safety Management Code, 

dvs stadgar om internationell säkerhetsledning 

• ISPS, The International Ship and Port Facility Security Code, 

dvs fartygens och hamnområdenas internationella säkerhetsregelverk 

• MARPOL, International Convention for the Prevention of Pollution from Ships, 

dvs ett internationellt allmänt avtal för att förebygga den förorening 

som fartygen orsakar 

Finlands Sjömans-Unions ombudsman/ITF-inspektör Ilpo Minkkinen deltar i allmänhet 

årligen i Finlands delegation på MSC och STW underkommittéens möten. 

Synpunkt på IMO:s verksamhet 

IMO:s viktiga möten hålls i en så kalllad 

stor sal. Varje stat har en röst i generalförsamlingen. 

Dessutom är det 

många olika organisationer närvarande 

på IMO:s möten som årligen på goda 

grunder antingen kan ansöka om att bli 

rådgivare eller anhängare för mötena, 

men de har ingen rösträtt. Bland annat 

Europeiska unionen och Afrikanska unionen 

är närvarande på mötena, men de 

har ingen rösträtt. 

EU:s roll syns nuförtiden i IMO:s arbete 

genom att EU:s medlemsstater innan viktigare 

IMO-möten håller koordinationsmöten 

där man fastställer EU:s gemensamma 

linjer för de viktigaste frågorna 

på mötets föredragningslista. Små länder, 

som Finland, har sedan inte möjlighet 

att presentera egna avvikande inställningar 

till EU:s gemensamma linje 

i den stora salen, den sk. plenaren eller 

plenarsammanträdet. 

Kommittéer 

Viktiga organ i IMO:s arbete är kommittéerna, 

som sammanlagt är fem stycken: 

• marina säkerhetskommittén, 

Maritime Safety Committee (MSC) 

• skyddskommittén för marin miljö, 

Marine Environment Protection Committee (MEPC) 

• lagkommittén, Legal Committee (LEG) 

• kommittéen för tekniskt samarbete, 

Technical Co-operation (TCC) 

• kommittéen för sk. faciliteter dvs underlättningar 

för pappersarbetet inom sjöfarten, 

Facilitation Committee (FAL) 

Underkommittéer 

Utöver det finns det flera underkommittéer som stöder 

huvudkommittéernas arbete. Underkommittéernas arbete 

är framför allt viktigt gräsrotsarbete, där man behandlar 

många praktiska frågor som gäller sjöfarten. Här är de 

viktigaste av dem, som är underkommittéer till marina 

säkerheten och skyddet för marina miljön: 

• flytande gaser och ämnen i bulk, 

Bulk Liquids and Gases (BLG) 

• förpackat farligt gods och transport 

av fasta bulkvaror samt containertransporter, 

Carriage of Dangerous Goods, solid Cargoes 

and Containers (DSC) 

• brandskydd, Fire Protection (FP) 

• ändring av flaggstaternas egna lagstiftning 

enligt de allmänna avtalen, 

Flag State Implementation (FSI) 

• normer gällande vakthållning och utbildning normit, 

Standards of Training and Wathckeeping (STW) 

20 21

Resetolkguide 

Från Svalbard 

till Aqaba 

Rederiet Kristina Cruises har kryssat på 

ett vitt område på kartan och upptäckt 

kryssningsmål. 

Det nordligaste har varit Svalbard, där fören 

körde fast i ismassan som sträcker sig 

ända till nordpolen. Där har man i fjorden 

Magdalena fiskat upp isbergsbitar till passagerarnas 

wiskeyglas. På Grönland har 

man fått torsk och mal. Det sydligaste 

resmålet rederiet åkt till är Västafrika, där 

man åkt mellan Kap Verde, Gambia och 

Senegal, där man metade flygfisk i luften. 

Det västligaste resmålet var länge Cypern, 

men i och med resan till Röda havet, som 

vi med nöd och näppe tog oss ifrån i januari 

2011, blev Aqaba det västligaste. 

Kryssningar har blivit populärare för varje år. Allt fler åker 

på resor för att lära sig och höra om lokala saker, historia 

och sevärdheter. Som guide för upplevelseresan fungerar 

reseledaren. 

Text och BILDER: Markku Jalonen 

En del av världens största kryssningsrederier 

seglar på samma 

rutter, andra varierar dem väldigt. 

Det finländska rederiet 

Kristina Cruises fartyg, tidigare M/s Kristina 

Regina och från och med hösten 2010 M/s 

Kristina Katarina, besöker årligen cirka 25 

länder och 85–90 hamnar. 

Hösten 2011 har rederiets fartyg seglat 

runt i världen i sammanlagt 223 hamnar. 

De mångsidiga kryssningsrutterna är en 

utmaning för hela fartygets besättning, 

men speciellt för reseledaren. I rederiet arbetar 

reseledare som känner till nästan alla 

hamnarna. Man kan alltså fråga vad som 

helst om vilket resmål som helst och får 

alltid någont svar, fast det kan vara svårt att 

tro. Det har ändå varit en lång kunskapsväg 

från det att man började med kryssningstrafiken 

till att komma dit man är idag. 

”Fartyg och palm på samma bild” 

M/s Kristina Reginas första resa till Malaga 

i början av förra årtusendet har blivit 

oförglömlig. Man hade ingen klar idé om 

vart man egentligen skulle, idén var i stort 

sett att få ”fartyget och palmer” på samma 

bild. Jag hade nog varit i staden tidigare, 

men minnesbilderna hade bleknat med tiden. 

Kryssningspassagerarna fick information 

om resmålet via overhead och en dålig 

karta på transparang samt gissningar: ”här 

finns det nog nån kyrka och det där är väl 

huvudgatan.” I efterhand sa några av pionjärpassagerarna 

att du pratade bra men jag 

förstod inte riktigt allt. Nå, jag förstod inte 

allt jag sa själv heller. 

Efter att ha besökt hundratals hamnar 

och städer har rederiets kryssningskunskap 

utvecklats rejält under åren. År 2010 

har man sammanställt omfattande Power 

Point-presentationer för passagerarnas behov 

för redan över 110 resmål. Dessutom 

har man stora mängder annan information 

om resmålen, såsom litteratur, kartor, 

tillgång till lokalguide samt kanske främst 

reseguidens egna fakta – han eller hon känner 

till och med till resmålets fåglar och 

växter ganska väl. 

Grönsakslager vaktas 

med maskingevär 

Kryssningspassageraren stiger ombord för 

att uppleva och se saker, och har också en 

bottenlös nyfikenhet. Ibland uppstår situationer 

där passagerare kan bli förvånade 

om guiden/tolken/reseledaren/sjömannen 

inte vet vilken växt man precis passerade 

för fem minuter sedan. De traditionella 

guiderna för semesterresorna har ofta varit 

på resmålet flera år, vissa är till och med 

gifta med någon ur lokalbefolkningen. Utflykterna 

är exakt de samma varje vecka, så 

man lär känna byggnaderna, minnesmärkena, 

växtligheten och annan information. 

Om man är guide på ett solsemestermål 

känner man till allt om ”den ön, den utflykten”, 

vilket också är naturligt, men hur är 

det med en reseledare som reser till olika 

hamnar varje dag? Reseledaren måste i sitt 

huvud kunna hitta mappen med information 

om inte bara en ö utan om 223 olika 

resmål, så lagringsutrymmet i hjärnan 

måste vara åtminstone 512 megabit! 

Det är klart att man inte kan hålla allt 

i huvudet: på varje utflykt följer det också 

med en lokal guide som berättar om sevärdheterna 

och andra saker för reseledaren, 

som å sin sida översätter till finska åt passagerarna. 

På så sätt får man både guidning i 

”realtid” samt växelverkande guidning 

där besökarna har möjlighet att fråga 

guiden om saker under dagen. Det 

är inte alltid man litar på lokalbefolkningen 

och deras språkkunskaper kan 

det ibland vara ”lite si och så” med, 

så det kan uppstå missförstånd. Man 

kan heller inte tro på all information 

man får. Som exempel kan man ta en 

guide från Libyen som när man körde 

förbi ett fängelse med pokeransikte 

meddelade att byggnaden är ett grönsakslager 

för tomater och persikor. 

Det måste vara vilda grönsaker som 

måste vaktas med maskingevär så att 

de inte hoppar över de sex meter höga 

taggtrådsstängslen! Tro det eller ej. 

Fjunbladig lapsblomma 

För reseguiden är det också vardag att reda 

ut språkliga missöden. En guide som var 

bättre på det lokala språket räknade utan 

att blinka upp för resenärerna att korna på 

Island producerar fem ton kött om året! 

Guiden menade förstås mjölk (milk) men 

sa kött (meat) – you now tis vite ting? Yes. 

Ibland blir det alltså en hel del förvrängningar 

och exemplet är ett av de enklare. 

För reseguiderna är det dock en äresak att 

förmedla korrekt information, fast någon 

kryssningsgäst kan tro annat. 

Det som hände i Sardiniens huvudstad 

Cagliari för några år sedan är kanske ett av 

de bästa exemplen på de utmaningar jag 

har mött under min karriär som reseguide. 

På vår fritid irrade jag omkring i staden med 

fartygets dragspelare, tills vi till slut hittade 

den rätta vägen och hållplatserna tillbaka. 

Längs vägen skrev vi upp bussarna och 

deras tidtabeller, biljettpriserna och var man 

kan köpa dem. Vi lade också på minnet hur 

många hållplatser det var till gamla stan. 

När vi kom till fartyget var det en dam 

som kom och frågade just om den rutten, så 

jag berättade gladeligen allt för henne och 

tänkte mig att jag skulle få ett stort tack för 

den fina guidningen, men så blev det inte. 

På eftermiddagen kom samma kvinna och 

snäste att bussen inte alls går med 8 minuters 

mellanrum, utan med 10 och i samma 

andetag fick jag höra att min information 

var som gripen ur luften. 

Mera bilder: 

www.smu.fi > merimiesammatit 

> muut ammatit > matkanjohtaja 

Förväntningarna på reseguiden är alltså 

stora. Förutom busstidtabeller och spårvagnsnummer 

ska man känna till växter 

också: är det här roschkål eller en fjunbladig 

lapsblomma och nåde dig om du inte 

vet det! Med tiden har rederiets kärntrupp 

av reseledare fått ett slags ”andra minne”. 

Om man väcker dem mitt i natten och 

frågar hur hög Etna är får man veta det – 

åtminstone uppskattningsvis. 

Datainsamling av fragment 

Reseledarens arbete är inte alls bara att förstå 

vad den lokala guiden säger och kunna 

översätta det. Det är nyttigt och viktigt att 

lära känna resmålet på förhand. Arbetet 

börjar ofta redan hemma där man söker 

information om kommande arbetsresmål 

på internet, i böcker och broschyrer. Det 

största arbetet är nya resmål och speciellt 

de som inte är kända som resmål ännu. 

Sådana är bland annat det exotiska Libyen, 

som man tyvärr inte kommer att besöka på 

ett tag, samt det länge stängda Albanien. 

Reseledarnas jobb är alltså att hitta och 

sammanställa information ur ofta väldigt få 

källor. ”I vilket land hittar man till exempel 

Durres och Koper?” Passagerarna har ofta 

varit förundrade över att man haft noggrann 

information om ett helt nytt resmål, 

även om ”ni aldrig varit här innan”. Vid besöket 

ökar också den egna kunskapen och 

på plats får man bilder och annan information 

samt en ny ort i resmålskatalogen. 

22 23

Trafikverket tecknade isbrytningsavtal 

kombiisbrytaren Botnica blev utan avtal 

Konkurrenssituationen för isbrytning är förvrängd. Kombiisbrytarna 

måste få samma sjöfartsstöd som andra fartyg. 

Text och bild: Saana Lamminsivu 

I 

början av oktober tecknade trafikverket 

ett avtal med Arctia Offshore Oy 

för användning av kombiisbrytarna 

Fennica och Nordica i den finska isbrytningen. 

Trafikverket beslutade samtidigt 

att använda rederiet Alfons Håkans 

fartyg Zeus vid isbrytningen och att man 

vid behov ska hämta extrautrustning för 

isbrytning från Sverige. Däremot hamnar 

den finska kombiisbrytaren Botnica utanför 

avtalet. 

Orsaken till att kombiisbrytaren Botnica 

inte godkändes i extraisbrytningsavtalet 

och att den har trängts undan av Zeus och 

eventuella svenska isbrytare är enligt uppgift 

Botnicas höga kostnadsnivå. Det man 

däremot inte har sagt är att Zeus omfattas 

av den finska sjöfartens stödsystem, varför 

dess arbetskraftskostnader blir avsevärt 

mycket lägre än Botnicas, som inte får något 

stöd. Den svenska isbrytningsutrustningen 

omfattas också av det svenska stödsystemet 

då den opererar utomlands. 

Kombiisbrytarna måste omfattas 

av sjöfartsstödet 

Finlands Sjömans-Union har i flera års tid 

krävt att stöden till sjöfarten ska utvidgas 

till isbrytare som större delen av året trafikerar 

utomlands och i internationell konkurrens. 

Att kombiisbrytarna inte omfattas 

av stöden till sjöfarten innebär att deras 

arbetskraftskostnader blir betydligt mycket 

högre än hos konkurrenterna som omfattas 

av det finska stödsystemet eller ett stödsystem 

i ett annat EU-land. 

Det nyligen tecknade avtalet om extraisbrytare, 

där Botnica har trängts undan av 

fartyg som omfattas av det finska stödsystemet, 

visar att ett fartyg som inte får stöd 

inte har möjlighet att lyckas ens i den inhemska 

konkurrensen. 

Finlands Sjömans-Unionen kräver att 

landets regering vidtar omedelbara åtgärder 

för att utvidga stöden så att de även omfattar 

kombiisbrytare. Det skulle bara öka de 

årliga stödutgifterna med cirka fyra miljoner 

euro, men skulle garantera att kombiisbrytarna 

stannar kvar under finsk flagg och 

att de är konkurrenskraftiga både på den 

inhemska och internationella marknaden. 

Att behålla dem under finsk flagg gör också 

att de cirka 150 specialutbildade sjömän 

som arbetar på kombiisbrytarna behåller 

sina arbetsplatser och att kunskaperna om 

isbrytning inte försvinner från Finland. 

Skrämmande att 

ersätta Botnica 

med en annan 

isbrytare 

Rauno Mutka, Sjömans-Unionens huvudförtroendeman 

på Arctia Shipping, 

är bekymrad över att Botnica blir utan 

avtal. 

”Det är verkligen inte bra. Botnica 

skulle garanterat ha fått arbete i vinter 

med isbrytningen på Finska viken och 

i Bottenhavet.” 

Mutka tänker tillbaka på bland annat 

förra vintern, då alla isbrytare var 

i trafik. 

”Man har alltid kallat på Botnicas 

hjälp i nödens stund om man tänker tillbaka 

på gångna vintrar”, säger Mutka. 

< 

Toni Lahdenmäki och Leo Westman. 

Text och bild: Saana Lamminsivu 

Förslaget på höjning 

av farledsavgifter 

en björntjänst för den finska sjöfarten 

Regeringen överlämnade sitt förslag om att höja 

farledsavgifterna till riksdagen den 5 oktober. 

Förslaget föreslår en höjning av 

farledsavgifterna med 12 procent. 

Inkomsterna av farledsavgifterna 

beräknas öka med 8,6 

miljoner euro. Inflödet uppgår då till 80,3 

miljoner euro i stället för 71,7 miljoner 

euro. Enligt förslaget ska höjningen fördelas 

jämnt mellan de olika avgiftsklasserna 

och beräknas träda i kraft i början av 2012. 

Förslaget togs fram av tjänstemän 

– sjöfartsorganisationerna 

hördes inte 

Förslaget att höja farledsavgifterna kom 

helt oväntat för sjöfartsorganisationerna. 

Såväl rederier som Finlands Sjömans-Union 

motsätter sig förslaget att höja farledsavgifterna. 

När ett nytt lagförslag tas fram 

brukar intressenter – som sjöfartsorganisationerna 

– inkluderas i reformarbetet när 

det gäller lagen om farledsavgifter. Nu togs 

förslaget fram av tjänstemännen på Kommunikationsministeriet 

efter ett val som 

genomfördes utan någon föregående utredning 

av höjningens effekter. 

Enligt lagförslaget motiveras höjningen 

med behovet av att täcka kostnaderna för 

isbrytning och farledshållning med farledsavgifter. 

Särskilt kostnaderna för isbrytning 

har stigit på grund av två stränga vintrar i 

rad medan inkomsterna från farledsavgifter 

har varit mindre än väntat. 

Utländska fartyg får hjälp 

genom isen på de finska 

fartygens bekostnad 

Sjöfartsorganisationerna har följt regeringens 

förslag på höjda farledsavgifter med 

blandade känslor. I värsta fall får finska rederier 

betala för de höjda farledsavgifterna. 

Det har vuxit fram en djup principiell klyfta 

mellan inhemska och utländska handelsfartyg, 

där Finland betalar och andra får hjälp. 

Det är dyrt att bygga och underhålla inhemska 

fartyg. En stor del av våra fartyg 

kan segla själv även under svåra isförhållanden, 

vilket även ökar deras bränslekostnader. 

Däremot behöver fartyg under 

utländsk flagg som kommer till Finland 

nästan utan undantag hjälp redan under 

lättare isförhållanden. Flera av fartygen 

stänger till och med av sina maskiner när 

isbrytaren drar dem mot hamnen. Utländska 

fartyg sparar alltså in på bränslekostnaderna 

och finska fartyg betalar i praktiken 

för att hjälpa dem genom isen. 

FSU: En särskild arbetsgrupp 

skulle tillsättas 

Sjömans-Union anser att regeringens förslag 

på höjda farledsavgifter har hastats 

fram. Sjömans-Unionen har föreslagit att 

en särskild arbetsgrupp för farledsavgifter 

ska tillsättas. Vid sammansättningen av 

arbetsgruppen ska näringslivet och branschens 

aktörer vara tillräckligt representerade 

och arbetsgruppen ska minst ta upp 

frågor i anknytning till farledsavgifternas 

storlek och grunder samt kostnader som 

täcks med farledsavgifter, som farledshållning 

och isbrytning. 

Trafikministern: 

Farledsavgiftssystemets 

kriterier ska granskas på nytt 

Riksdagen diskuterade regeringens förslag 

på farledsavgifter den 18 oktober. Då 

framgick det även att den finska sjöfarten 

inte bara hotas av farledsavgifterna, utan 

även av flera andra saker, som ett eventuellt 

ikraftträdande av svaveldirektivet år 2015. 

Trafikminister Merja Kyllönen stöttade 

en övergripande granskning av systemet 

med farledsavgifter: ”För mig som minister 

är det ytterst viktigt att kriterierna för hela 

systemet med farledsavgifter granskas på 

nytt och förnyas helt.” 

24 25 

25

Transportbranschens 

Arbetslöshetskassa 

ARBETSLÖSHETSKASSAN INFORMERAR: 

Besöksadress: 

Broholmsgatan 3–5, gatuplan, Helsingfors 

Postadress: 

PB 65, 00531 Helsingfors 

Telefonjour 

tel. (09) 613 111 

mån–fre kl 9.00–12.00 

fax:(09) 6131 1333 

Arbetslöshetskassan informerar 12.10.2011: 

Betalningsdagar för fortsatta ansökan 

Fortsatta ansökan för som har kommit via post betalas ut på fredag eller på tisdag. 

Ansökan som har kommit till kassan på måndag eller tisdag betalas ut på fredag i samma 

vecka. Ansökan som har kommit till kassan på onsdag, torsdag eller fredag betalas ut på 

tisdag i nästa veckan. Gäller endast ansökan för fyra veckor eller för en månad och om 

medlemmen har varit helt arbetslös eller permitterad under hela ansökningsperioden. 

Fortsatta ansökan som har kommit via nätet, mobilservice eller telefonkassa betalas ut 

inom 2–3 dagar. 

Spalten 

Vanliga 

frågor 

1. Jag är medlem i arbetslöshetskassan och 

har fått sjukdagpenning från FPA i snart 

300 dagar. Min rätt till sjukdagpenning 

upphör den 31 oktober 2011. 

Vad ska jag göra efter det? 

• Anmäl dig som arbetssökande på arbetsoch 

näringscentralen senast den 1 november 

2011. 

• Skicka in din första ansökan till kassan för 

de första två veckorna som du är arbetslös. 

• Skicka även in ett löneintyg för minst 

34 veckor innan du började uppbära 

sjukdagpenning från FPA. 

• Ansök om invaliditetspension. 

• Om du har ett giltigt anställningsförhållande 

behöver kassan ett intyg från arbetsgivaren 

som visar att de inte kan erbjuda 

något arbete som motsvarar den sökandes 

arbetsförmåga. 

• Om du har fått dagpenning från kassan 

direkt innan du började uppbära sjukdagpenning 

från FPA behöver du inte skicka 

in de tidigare uppgifterna igen. 

2. Hur många utbetalningsdagar 

har jag kvar? 

Antalet utbetalda dagar syns på utbetalningsmeddelandet 

som du får hem i samband med 

varje utbetalning. 

Du kan även se hur många dagar du har kvar 

på Transportbranschens arbetslöshetskassa 

hemsida www.kuljetusalantk.fi/se eller genom 

att ringa telefonkassan som har öppet dygnet 

runt på tfn. (09) 613 111. 

3. Jag betalar själv min medlemsavgift och 

behöver referensöverföringsnummer för att 

betala medlemsavgiften – var får jag det? 

Kontakta Sjömans-Unionens medlemsregister i 

allt som har med medlemsavgifter och medlemskap 

att göra: Tiina Kytölä, tfn (09) 6152 0257 

och e-post: tiina.kytola@smu.fi. 

4. På vilka inkomster betalas 

medlemsavgiften? 

Medlemsavgiften betalas på alla skattepliktiga 

förvärvsinkomster och förmåner som utbetalas 

av arbetslöshetskassan. Medlemsavgiften 

betalas inte på övriga sociala förmåner. 

5. Jag är född år 1952 och har snart fått inkomstrelaterad 

dagpenning i 500 dagar. Vad 

ska jag göra efter det? 

Om en person som är född mellan 1950–1954 

fyller 59 år innan maxtiden på 500 dagar 

uppfylls kan han utöver de 500 dagarna få 

inkomstrelaterad dagpenning till och med 

slutet av den kalendermånad då han fyller 65 

år. Förutsättningen är dessutom att personen 

har arbetat i minst fem år under de senaste 

20 åren. Om ovannämnda förutsättningar 

uppfylls kan du fortsätta att fylla i ansökan 

som tidigare. 

6. Jag är född år 1949 och har snart fått inkomstrelaterad 

dagpenning i 500 dagar. Vad 

ska jag göra? 

Personer födda 1949 eller tidigare har rätt till 

tilläggsdagar till och med slutet av den månad 

då maxtiden på 500 dagar uppfylls. Därefter 

kan de ansöka om arbetslöshetspension. När 

alla tilläggsdagar har betalats ut skriver kassan 

ett intyg för ansökan om arbetslöshetspension 

och skickar det till den sökandes hemadress. 



Arbetslöshetskassans 

kundtjänst är öppen: 

Vardagar kl. 8.30–16.00 (september–april) 

OBS! Kontakta Sjömans-Unionens 

medlemsregister om du har frågor 

som rör ditt medlemskap eller 

medlemsregistret! 

Tiina Kytölä, tfn (09) 6152 0257 och 

e-post: tiina.kytola@smu.fi 

7. Var får jag ett intyg för 

arbetslöshetspension? 

Arbetslöshetskassan skickar intyget automatiskt 

om medlemmen omfattas av inkomstrelaterad 

dagpenning när intyget kan skrivas. 

8. Hur ofta tas självrisktiden på sju dagar ut? 

Självrisktiden på sju dagar tas alltid ut när 

den sökande har uppfyllt arbetsvillkoret på 34 

veckor efter den föregående bestämningen 

och efter att nedräkningen av 500 dagar har 

nollställts. 

9. Normalt skattekort eller 

ändringsskattekort? 

Enligt ett beslut från skatteförvaltningen höjs 

innehållningen av arbetslöshetsförmåner med 

två procentenheter från den ursprungliga, men 

förskottsinnehållningen med normalt skattekort 

är alltid minst 20 procent. Om du får en 

förhöjd förtjänstdel eller omställningsskyddets 

förtjänstdel höjs beskattningen med fyra procentenheter. 

Hör med din skattebyrå om du behöver 

skicka ett ändringsskattekort för förmåner 

till arbetslöshetskassan. 

Inga höjningar eller sänkningar görs på ändringsskattekort 

för arbetslöshetsförmåner, utan 

innehållningsprocenten är den som skattemyndigheten 

har beräknat åt dig. 

10. Varför vill kassan ha en utredning av 

vad jag har gjort under tiden trots 

att jag har tre månaders karens? 

Kassan behöver en oavbruten utredning för 

att kunna se om villkoret för tid i arbete uppfylls. 

Om du har arbetat under karenstiden ska du 

även skicka in ett löneintyg till kassan. 

Testamente 

till förmån för en organisation 

Även om testamentering kan 

kännas avlägset, lönar det sig 

att ägna det en tanke. Många 

gånger faller det på att den 

som funderar på att göra upp ett testamente 

inte kommer på vem han eller hon 

vill testamentera sin egendom åt efter sin 

död. Det kan till och med hända att det inte 

längre finns personer i den närmaste kretsen 

som man kan eller vill testamentera sin 

egendom åt. I sådana fall är det ett bra alternativ 

att till exempel testamentera egendomen 

till en välgörenhetsorganisation eller 

något annat som är allmännyttigt för samhället. 

Det som är speciellt när man testamenterar 

till en organisation är att allmännyttiga 

organisationer inte betalar arvsskatt 

för mottaget testamente. Med andra ord är 

det så att all egendom som man beslutit 

donera till förmån för en organisation går 

oavkortad till organisationens användning. 

Vad händer med egendomen 

om man inte gjort upp ett 

testamente? 

Det är skäl att tänka på att egendomen kan 

hamna i överraskande händer om det inte 

finns ett testamente. 

Om den som funderar på att göra ett 

testamente har lagliga arvingar, överförs 

egendomen då arvlåtaren avlider automatiskt 

till dessa arvingar även utan testamente. 

Detta kan arvlåtaren hindra genom 

att göra upp ett testamente över sin egendom 

till förmån för andra än sina lagliga 

arvingar. Trots testamentet har arvlåtarens 

barn, bröstarvingarna, alltid rätt till sin laglott 

av arvlåtarens egendom. Laglotten är 

hälften av arvlåtarens egendom. Arvlåtaren 

får i sitt testamente bestämma över hela sin 

egendom, men om en bröstarvinge kräver 

sin laglott har han eller hon rätt att få den. 

Andra lagliga arvingar än arvlåtarens barn 

eller deras arvingar i rakt nedstigande led 

har inte rätt att kräva laglott på egendomen. 

Om arvlåtaren överhuvudtaget inte 

har lagliga arvingar och arvlåtaren inte 

har gjort upp ett testamente, överförs arvlåtarens 

egendom till staten. Speciellt i det 

här fallet är det klokt att redan på förhand 

fundera ut vart man vill att ens egendom 

ska gå efter att man avlidit. Om arvlåtaren 

inte har några lagliga arvingar alls får han 

eller hon naturligtvis bestämma över hela 

sin egendom. 

Vad bör man ta i beaktande när 

man gör upp ett testamente? 

Något av det viktigaste när man gör upp ett 

testamente är formkraven. För att testamentet 

ska vara giltigt måste personen som gör 

upp testamentet vara 18 år och äga rättshandlingsförmåga. 

En yngre person kan göra upp 

ett testamente om han eller hon är gift eller 

förtjänat egendom genom eget arbete. Till 

testamentets giltighet hör också strikta krav 

på testamentets skriftliga form. Endast i nödsituationer 

kan man ge efter på formkraven. 

Om personen som gjort upp testamentet 

till exempel är svårt sjuk, så att man 

inte hinner göra upp ett skriftligt testamente, 

kan testamenteringen göras 

muntligen. Kravet på att det måste 

finnas två ojäviga vittnen närvarande 

samtidigt när testamentet undertecknas 

gäller både när ett normalt skriftligt 

testamente och ett nödtestamente 

görs upp. 

Även testamentets innehåll är viktigt. 

Speciellt när man testamenterar till 

LAGRÅDGIVNING I ÄRENDEN RÖRANDE 

PRIVATLIVET SOM MEDLEMSFÖRMÅN 

Sjömans-Unionens medlemmar har som 

medlemsförmån rätt att få telefonrådgivning på 

Advokatbyrå Bützow Oy i juridiska ärenden som 

rör privatlivet. Tjänsten är gratis för medlemmar. 

Bützow tel. 

Helsingfors (09) 431 531 

Tavastehus (03) 612 5501 eller (03) 612 1944 

Tammerfors (03) 3138 2800 

Åbo (02) 274 2000 

en organisation är det viktigt att man specificerar 

organisationen tillräckligt detaljerat 

i testamentet. Det uppstår en problemsituation 

om man inte kan avgöra exakt vilken 

organisation arvlåtaren har menat när arvlåtarens 

arv ska delas. Därför är det skäl att 

klart skriva testamenttagarens hela namn 

och gärna organisationsnummer. 

Det är även skäl för testamentgivaren att 

vara beredd på att organisationen som han 

eller hon testamenterat hela eller delar av 

sin egendom till kanske inte finns längre 

när testamentgivaren avlider. I sådant fall 

kan man vara beredd till exempel genom 

att göra ett s.k. andrahandsförordnande. I 

praktiken så här: Om Organisation A inte 

existerar då jag avlider, överförs min egendom 

som testamenterats åt A till B. 

Tuuli Vapaavuori 

jurist 

Advokatbyrå Bützow Oy 

26 27

2012 års tidningsförmån 

på löntagartidningar 

Såsom under tidigare år bjuder vi våra medlemmar 

på julglögg på Unionens kontor i Helsingfors, 

John Stenbergs strand 6, 00530 Helsingfors. 

Pannan är varm måndagen den 12.12.2011 kl. 13.00–15.00. 

Välkommen! 

Unionens medlemmar beviljas tidningsförmån för prenumerationer 

på löntagartidningar. Storleken på förmånen beror på hur 

ofta tidningen utkommer. 

Tidningsförmånen för år 2012 följer FFC:s rekommendationer 

och är 25 euro för rikstäckande löntagartidningar, 

15 euro för löntagartidningar som utkommer 

minst 2–3 gånger i veckan i pappersformat. 

Förtroendemannautbildning 

2012 

Finlands Sjömans-Union ordnar särskild 

förtroendemannautbildning åt de som valts 

till förtroendemän. Kurserna är till för alla som 

sysslar med förtroendemannauppgifter. 

Kursansökningen 

Kursansökningen görs på fackföreningsrörelsens kursansökningsblankett. 

Ansökningsblanketter får du från 

förtroendemän, från Sjömans-Unionens kontorer eller 

på Unionens hemsidor: 

www.smu.fi > på svenska > utbildning 

> förtroendemannautbildning 

Kurser 

12–16.3.2012 Luottamusmiesten peruskurssi 

17–18.4.2012 Luottamusmiesten täydennyskurssi / 


21–25.5.2012 Luottamusmiesten jatkokurssi 1 

10–14.9.2012 Luottamusmiesten jatkokurssi 2 

9–10.10.2012 Luottamusmiesten täydennyskurssi / 


Vidare uppgifter om förbundets 

utbildningsverksamhet ges av 

Kenneth Bondas, tel. 040 456 0245, 

e-post: kenneth.bondas@smu.fi eller 

Henrik Lagerberg, tel. 0400 478 884, 

e-post: henrik.lagerberg@smu.fi, 

(som ansvarar för den svenskspråkiga utbildningen). 

Skicka din julhälsning 

till tidningen 

så fort som möjligt 

I decembernumret av Sjömannen publiceras 

julhälsningar, som är gratis för Unionens 

medlemmar och pensionärer. Även de sjöfarare 

som hör till befälsförbunden och som vill skicka 

hälsningar till sina kollegor kan göra detta utan 

kostnad. 

Fackavdelningens eller arbetsplatsens 

förtroendeman eller kontaktperson samlar för varje 

arbetsplats ihop namnet på dem som vill skicka 

hälsningar till sina bekanta. Arbetslösa medlemmar 

kan skicka sina hälsningar direkt till Sjömannens 

redaktion. 

Skicka helst namnen per e-post 

katja.grasbeck@smu.fi 

eller per post 

Sjömannen 

Finlands Sjömans-Union 

John Stenbergs strand 6 

00530 Helsingfors. 

Välkommen på julglögg måndagen den 

12.12.2011 kl. 12.00–15.00 på Unionens 

kontor, Mariegatan 6 b, 5 vån. 

Med hänsyn till tidningens tidtabell 

rekommenderar vi att hälsningarna skickas så fort 

som möjligt. 

Skicka hälsningarna som bilaga i Word-format eller 

som Excel-tabell där efternamnet står i den första 

kolumnen och förnamnet i den andra. 

Sjömans-Unionen 

är nu i Facebook! 

Du kan söka gruppen 

i Facebooks sökfunktion: 

Finlands Sjömans-Union. 

Jaakonsaari: 

Svaveldirektivet orättvist 

Europarlamentariker Liisa Jaakonsaari 

tycker att svaveldirektivet för Östersjön 

är orättvist. Enligt Jaakonsaari är EUkomissionens 

förslag att sänka svavelutsläppen 

för väl tilltaget och placerar 

staterna i ett orättvist konkurrensläge. 

Minskningen av svavelutsläppen från 

sjöfartens bränslen skulle ske för snabbt 

i den nordliga sjöfarten. Man har uppskattat 

att transportkostnaderna för 

Norra Finlands industri kommer att växa 

med upp till hälften jämfört med tidigare. 

Om sjöfarten berörs finns det en risk 

för att transporterna istället sker på land. 

YLE Oulu rapporterade om saken 4.11. 

Trafikpolitisk 

redogörelse förbereds 

med brett samarbete 

Kommunikationsministeriet har påbörjat 

förberedelserna för en trafikpolitisk 

redogörelse. Med redogörelsen drar styrelsen 

upp linjerna för trafikpolitikens 

målsättningar på lång sikt och ett åtgärdsprogram 

till slutet av år 2022. 

Målsättningen är att redogörelsen 

lämnas till riksdagen i april 2012. I förberedelsen 

av redogörelsen fäster man speciellt 

uppmärksamhet på det medborgarna 

och referensgrupperna säger samt i att 

ha en öppen redogörelse. Redogörelsen 

har öppnats för medborgardiskussion på 

medborgarforumet: Dinasikt.fi. 

3 

missförhållanden 

Rågbrödsfonden och 

haltande transport i Nordsjö 

Att de tidigare avgiftsfria bilparkeringsplatserna 

nu blivit avgiftsbelagda väcker irritation 

bland sjömännen som seglar från 

Nordsjö. 

”För en månad fick fartyget ett brev där 

man berättade att sjöpersonalens parkeringsplatser 

blir avgiftsbelagda den 1 november”, 

berättar Jori Mikkola, förtroendeman 

på M/s Finnstar. 

Sjömännen har haft tillgång till ett parkeringshus 

med 90 platser i Nordsjö. Hu- 

Text: Saana Lamminsivu 

Sjömännens problem att ta sig fram i Nordsjö hamn fortsätter: 

nu är till och med parkeringsplatserna avgiftsbelagda. 

1. Avgiftsbelagda parkeringsplatser 

2. Få ordning på transporterna i Nordsjö 

Sjömans-Unionen, sjöfartens övriga arbetsmarknadsorganisationer 

och Sjömansservicebyrån 

har flera gånger krävt förbättringar 

i transporterna i Nordsjö. Enligt 

ILO:s konvention om arbete till sjöss ska 

sjömännen ha möjlighet att utnyttja tjänster 

på land (free access to shore). 

I Nordsjö sköter FL Port Services Oy 

transporterna av sjömän mellan fartyget 

och terminalen. Bolaget ingår i koncernen 

Finnlines, vars transporter är gratis för rederiets 

besättning. Externa transporter kostar 

20 euro. Alla redare går inte med på att 

bekosta resan, varmed framför allt utländska 

sjömän som anländer till hamnen ofta 

3. Rågbrödsfonden 

Besättningen på M/s Finnstar bildade en 

rågbrödsfond när rågbrödet, det finska 

baslivsmedlet, ersattes med tyskt vetebröd. 

”Vi har en plåtburk som alla frivilliga 

kan lägga en slant i. När vi kommit till Finland 

sticker någon till affären och köper ett 

ordentligt rågbröd.” 

Allt började med ett initiativ från arbetsgivaren: 

de började köpa proviant från Tyskland 

eftersom det som bekant är billigare. 

”Det första man bytte ut var yoghurten, 

som ersattes av ”hinkyoghurt” och en burk 

set ägs av Finnlines, som i fortsättningen 

kommer att debitera sjömännen 50 euro i 

månaden för en parkeringsplats. 

”Ett skift kan vara tre veckor långt, och 

under den tiden kan vi åka in i Nordsjö ett 

par–tre gånger i veckan”, påminner Mikkola. 

Med bil kan man ta sig från Nordsjö till 

flera olika platser i huvudstadsregionen, 

framför allt då det fortfarande är problem 

med transporterna i hamnen. 

bara får beundra Nordsjö och dess tjänster 

från fartyget. 

FL Port Services sköter även fastsättningen 

och lossningen i Nordsjö, varför man kan 

bli tvungen att vänta länge på transporten 

mellan fartyget och terminalen. 

”Om killarna först hjälper fartyg som anländer 

till och lämnar hamnen kan det ta 

lång tid innan transporten kommer.” 

Efter att ha kommit till terminalen måste 

de dessutom vänta på bussen som tar 

dem från hamnen. 

”Under en två timmar lång dagsledighet 

hinner man åka fram och tillbaka till Nordsjös 

tunnelbanestation”, beskriver Mikkola. 

sylt. Därefter var det mjölkens tur.” 

”Visst klarar man sig på tysk mat, men 

det handlar om principer: vi betalar ett 

taxeringsvärde på vår mat och vill därför ha 

valuta för våra pengar. Det är orättvist om 

rederiet lägger mellanskillnaden i sin egen 

flytvästficka.” 

”Bra mat gör att man mår bra och orkar 

arbeta!”, säger Mikkola om matens psykologiska 

effekter och efterfrågar någon slags 

kompromiss från rederiet när det gäller inköp 

av vissa livsmedel. 

28 29

IN MEMORIAM 

Emeritus matruusi 

Matti ”Masa” Martikainen 

Martikainen menehtyi 

6.9.2011 

sairastettuaan pitkään. 

Masan viimeiseksi laivaksi jäi 

M/s Isabella ja hänen viimeiset 

vahdit kuluivat M/s Estonian pelastustöissä 

sekä laivan huollossa 

telakalla. Eläkkeellä hän ehti olla 

17 vuotta. 

Kaipaamaan jäivät 

puoliso Sirkku ja pojat 

Alpo Antero Houni 

s. 16.7.1933 Ylämaa 

k. 6.10.2011 Kotka 

Houni kuoli erittäin vaikean 

sairauden murtamana. 

Alpoa jäivät kaipaamaan 

tytär ja tyttären perhe 

lähiomaiset 

merimiestoverit ja tuttavat 

Kevyet mullat haudallesi. 

Emäntä 

Hilkka Helena Joskitt 

s. 15.11.1940 Sulkava 

k. 7.10.2011 Sulkava 

Niin kaunis on maa, 

niin korkea taivas. 

Merimies 

Kalle Aukusti Kontio 

syntynyt 30.3.1939 

Kalle on purjehtinut kotisatamaan 

Ylivieskan Heikkilän hautausmaalle 

28.10.2011. 

Kun nousee purjeet purren 

ja köydet irrotetaan, 

sua ystävä armas surren 

tänne jäämme kaipaamaan. 

Kallea kaivaten 

Hanna ja Paavo Penjala perheineen 

KIITOS / TACK 

Kiitos M/s Finnkraftin henkilökunnalle, 

M/S Finnmaidin seilauskavereille, 

Masalle sekä SMU:n Sisä-Suomen 

osastolle muistamisesta täyttäessäni 

50 vuotta. 

Seppo Heiskari 

Hei kaikki Msv fennicalaiset. Ylläri oli 

melkoinen, pasmat meni ihan sekaisin. 

Mä olen aina tienny, et Fennican henkilökunta 

on ROCK! 

Myötäisiä tuulia kaikille ja 

kiitos muistamisesta. 

Olette mun mielessä aina. 

Anja Sipilä 

Kiitokset syntymäpäiväni muistamisesta 

M/s Hjördiksen porukalle, 

Markolle ja Oy Langh Shipille. 

Kauko Ojala 

Lämpimät kiitokset M/s Estradenin 

henkilökunnalle ja varustamolle 

täyttäessämme pyöreitä vuosia! 

Lissu ja Teuski 

ELÄKKEELLE / 

PENSIONERING 

Kiitokset Tallink Siljalle ja M/s Silja 

Serenaden koneporukalle muistamisesta 

eläkkeelle pääsyn johdosta. 

Jari Martinkauppi 

Kiitokset J/m Kontion henkilökunnalle 

ja kaikille työkavereille upeista 

vuosista. 

Jäät murrettu ja koneet huollettu. 

Markku Luoma 

Tack till M/s Silja Europas arbetskamrater 

och Tallink Silja rederi för 

ihågkomsten när jag blev pensionär. 

Kiitoksia M/s Silja Europan työkavereille 

ja Tallink Silja -varustamolle 

muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. 

Rune Pada 

Kiitos M/s Silja Europan henkilökunnalle 

muistamisestani jäädessäni 

eläkkeelle. 

Matti Lahti 

KULTAMERKIT / 

GULDSMÄRKEN 

Esa Rismala 

Monica Björkqvist 

AMMATTIOSASTOT TIEDOTTAVAT / 

AVDELNINGARNA INFORMERAR 

Sisä-Suomen osasto (001) 

Virkistysviikonloppu 

Aika: 3.–5.2.2012 

Paikka: Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 

Osasto järjestää jäsenilleen virkistysviikonlopun, joten 

luvassa on liikuntaa, rentoutumista sekä mukavaa yhdessäoloa, 

pyrimme myös järjestämään teatteri-illan Kuopioon. 

Paikkoja on rajoitetusti (30). 

Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 12.1.2012 mennessä: 

Paavo Auvinen p. 040 506 9468 tai 

Seppo Immonen p. 050 368 2298. 

Ålands avdelning (005) 

Höstmöte 

Datum: 28.11.2011 kl. 14.00 

Plats: Fackets hus, Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn 

Stadgeenliga förhandlingar. 

Välkomna! 

OBS! Styrelsemöte kl.13.00. 

Itäkustin osasto (007) 

Jouluglögit 

Aika: ma 19.12.2011 klo 11–15 

Paikka: Kotkan konttori, Puutarhakatu 12, 48100 Kotka 

Tervetuloa Itäkustin osaston tarjoamille 

jouluglögeille Kotkaan! 

Länsi-Suomen osasto (008) 

Joulukahvit merieläkeläisille 

Aika: torstai 15.12.2011 klo 12.30 

Paikka: Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa 

Huom. Muista ilmoittaa Karille osallistumisestasi 

kari.nurmirinta@smu.fi tai p. 0400 418 511. 

Tervetuloa! 

hallitus 

Väylänhoitoammattiosasto (012) 

Sääntömääräinen syyskokous 

Aika: la 3.12.2011 kello 14.00 

Paikka: Suomen Merimies-Unionin toimisto, 

John Stenbergin ranta 6 (2. krs.), Helsinki 

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. 

Osaston jäsenet – Tervetuloa! 

Kuva: Helena Buda (Äänesi on kaunis, rakas.) 

Lokin poika 

Sinä itkit niin 

veit sydämmein 

En saanut sua kii 

lensit korkeuksiin 

Sinä kaartelit kauniisti 

mökkini yli 

Vie lentosi kauaksi 

maailman syliin 

Marjatta 2011 

Minä näin että hyvästit 

heittää jo voit 

niin surullisena 

sun äänesi soi 

Kiitos 

jos olen ansainnut 

kiitokset nää 

Sitä toivon et jälleen 

sun keväällä nään 

Pekan 

pähkinät 

1. Timo Pusa (1951–1996) oli kirjailija, joka kirjoitti rannikkokaupungin 

asukkaiden sekä merimiesten elämästä. 

Mistä kaupungista hän oli kotoisin? 

a) Oulusta 

b) Turusta 

c) Kotkasta 

2. Keripukki oli pitkän linjan purjelaivojen merimiehiä entisaikaan 

vaivannut vitamiinin puutoksen aiheuttama tauti. 

Minkä vitamiinin? 

a) D-vitamiinin 

b) C-vitamiinin 

c) B-vitamiinin 

3. Mikä on Järvi-Suomen eteläisin satama? 

a) Hämeenlinna 

b) Lahti 

c) Lappeenranta 

4. Missä maassa ovat maailman suurimmat telakat? 

a) Etelä-Koreassa 

b) Japanissa 

c) Kiinassa 

5. Kiinan suuri kanaali eli Keisarinkanava on pisin ihmisen 

rakentama vesireitti maailmassa. Kuinka pitkä ja leveä se on? 

a) 1800 km pitkä ja 40 m leveä 

b) 2100 km pitkä ja 45 m leveä 

c) 2300 km pitkä ja 48 m leveä 

6. Mikä yhtye on levyttänyt kappaleen "Merimiehen vaimo"? 

a) Metro-tytöt 

b) PMMP 

c) Ultra Bra 

7. Kuka on Suomen Merivoimien nykyinen komentaja? 

a) Markus Aarnio 

b) Timo Ståhlhammar 

c) Veli-Jukka Pennala 

8. Missä Kaknäsin merimiesklubi sijaitsee? 

a) Tukholmassa 

b) Maarianhaminassa 

c) Göteborgissa 

9. Mikä on Suomen Merivoimien lippulaiva? 

a) Miinalaiva Hämeenmaa 

b) Miinalaiva Uusimaa 

c) Miinalaiva Pohjanmaa 

Koonnut: Pekka Mantere 

10. Vuosina 1926–1966 toimi Helsingissä kokki- ja 

stuerttikoulu? Kenen ylläpitämä se oli? 

a) Helsingin kaupungin 

b) Suomen Merimieslähetysseuran 

c) Varustamoyhdistyksen 

Oikeat vastaukset: 1c, 2b, 3b, 4a, 5a, 6b, 7c, 8a, 9c ja 10b 

31

Viikon kuva 

Julkaisemme Merimies-lehdessä Unionin kotisivujen Viikon 

kuva -palstalle saamiamme valokuvia. Sakari Sipilän ottamassa 

kuvassa on Ouraluodon luotsitupa Merikarvialla. 

Viimekertaiseen Merimies-lehden kilpailuun saatiin huikeat 

73 vastausta. Voittaja oli tällä kertaa Juha Forsman 

M/s Marjatalta. 

I tidningen Sjömannen publicerar vi de fotografier vi fått in 

till Veckans bild-spalten på Unionens hemsida. På Sakari 

Sipiläs bild ser man Ouraluoto lotsstuga i Sastmola. 

I tidningen Sjömannens förra tävling fick vi in hela 73 

svar. Vinnaren den här gången blev Juha Forsman från 

M/s Marjatta. 

Kuinka monessa satamassa 

Kristina Cruisesin laivat ovat 

ennättäneet vierailla vuoden 

2011 syksyyn mennessä? 

Valitse yksi vaihtoehto: 

1) yli 100:ssa 



Kaikkien oikein vastanneiden kesken 

arvomme Iittalan pienen Aalto-maljan. 

Voittajan nimi julkaistaan Merimies-lehdessä 

nro 8/2011. 

Osallistu kilpailuun 

2.12.2011 mennessä: 

1) Merimies-Unionin kotisivuilla: 

www.smu.fi > viestintä > Merimies-lehden kilpailu 

2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaan 

vastaus ja omat yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero). 

Vastauksen voit lähettää osoitteella: 

Merimies-lehti 




Hur många hamnar hade 

Kristina Cruises fartyg hunnit 

besöka fram till slutet 

av hösten 2011? 

Välj ett alternativ: 

1) över 100 

2) över 200 

3) över 300 

Bland alla som svarar rätt på frågan 

lottar vi ut en liten Aalto-skål från Iittala. 

Namnet på vinnaren publiceras i numret 

8/2011 av tidningen Sjömannen. 

Du kan delta i tävlingen senast 

den 2.12.2011 på följande sätt: 

1) På Sjömans-Unionens webbplats: 

www.smu.fi > på svenska > kommunikation 

>Tävlingen för Sjömannen 

2) Eller per post. Bifoga svaret och dina 

kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer). 

Skicka svaret till adressen: 

Sjömannen 

Finlands Sjömans-Union 

John Stenbergs strand 6 

00530 Helsingfors 

Tävling 

Kilpailu 

SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // 

FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF 

POSTI- JA KÄYNTIOSOITE 

John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 


POST- OCH BESÖKADRESS 

John Stenbergs strand 6, 

2:a våningen, 00530 Helsingfors 

VAIHDE / VÄXEL 

+358 (0) 9 615 2020 

TELEFAX 

+358 (0) 9 615 20 227 

Kuljetusalan 

Työttömyyskassa 

Postiosoite 

PL 65, 00531 Helsinki 

Asiakaspalvelu 

Siltasaarenkatu 3–5, 

katutaso Helsinki 

arkipäivisin klo 8.30–16.00 

Kesäaikana klo 8.00–15.30 (1.5.–31.8.) 

Kesäperjantaisin 8.00–14.30 

(1.5.–31.8.) 

Puhelinpäivystys 

klo 9.00–12.00 

puh. (09) 613 111 

Faksi: (09) 6131 1333 

Työttömyyskassan 

sähköinen palvelu 

www.kuljetusalantk.fi 

32 

KOTISIVUT / HEMSIDOR 

www.smu.fi 

SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS 

etunimi.sukunimi@smu.fi 

förnamn.efternamn@smu.fi 

AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER 

Arkisin klo 8.30–16.00 

Vardagar kl. 8.30–16.00 

Kesäaika / sommartid (1.5.–31.8.) 

klo 8.00–15.30 



Postadress 

PB 65, 00531 Helsingfors 

Kundtjänst 

Broholmsgatan 3–5, 

gatuplan Helsingfors 

vardagar kl. 8.30–16.00 

sommartid kl. 8.00–15.30 (1.5.–31.8.) 

sommarfredagar kl. 8.00–14.30 

(1.5.–31.8.) 

Telefonjour 

tel. (09) 613 111 

kl 9.00–12.00 

Fax: (09) 6131 1333 

Arbetslöshetskassans 

elektroniska tjänster 

www.kuljetusalantk.fi/se 

HENKILÖKUNTA / PERSONAL 

Puheenjohtaja / Ordförande 

Simo Zitting 

(09) 615 20 250 / 0400 813 079 

Liittosihteeri / Förbundssekreterare 

Kenneth Bondas 

(09) 615 20 254 / 040 456 0245 

Hallinnon sihteeri / 

administrationens sekreterare 

Sari Helenius 

(09) 6152 0225 / 040 450 6768 

Sihteeri / Sekreterare 

Tetta Härkönen 

(09) 615 20 252 / 040 455 9834 

Sopimussihteeri / Avtalssekreterare 

Klaus Lust 

(09) 615 20 211 / 040 505 1957 

Toimitsija / Ombudsman 

Carita Ojala 

(09) 615 20 231 / 0400 829 039 


Satu Silta 

(09) 615 20 213 / 040 526 3435 


ITF-tarkastaja / ITF-Inspektör 

Ilpo Minkkinen 

(09) 615 20 253 / 040 728 6932 

ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator 

Simo Nurmi 

(09) 615 20 255 / 040 580 3246 

ITF-tarkastaja / ITF-inspektör 

Kenneth Bengts 

(09) 615 20 258 / 040 455 1229 

Sihteeri / Sekreterare 

Anja Uusitalo 

(09) 615 20 251 / 040 519 0351 

Toimitsija, Ahvenanmaa 

Ombudsman, Åland 

Henrik Lagerberg 

(018) 199 20 /0400 478 884 

Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn 

Taloudenhoitaja / Ekonom 

Mikko Tuominen 

(09) 615 20 218 / 0400 422 379 

Kassanhoitaja / Kassaföreståndare 

Stiina Raitio 

(09) 615 20 219 

Kirjanpitäjä / Bokförare 

Tuula Ylhävuori 

(09) 615 20 220 

Toimittaja / Journalist 

Saana Lamminsivu 

(09) 615 20 221 / 045 7730 1020 

Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister 

Tiina Kytölä 

(09) 615 20 257 

Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde 

Arja Merikallio 

(09) 615 20 259 

Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde 

Katja Gräsbeck 

(09) 615 20210 / 045 7730 1021 

Toimistotyöntekijä, Turku / 

Kontorsbiträde, Åbo 

Salme Kumpula 

(02) 233 7416 

Maariankatu 6 B, 5. krs. 

20100 Turku 

Mariegatan 6 b, 5:e våningen, Åbo 

Vaasa / Vasa 

Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa 

Storalånggatan 43, 65100 Vasa 

MÖKKIVARAUKSET / 

BOKNINGSNUMMER FÖR STUGOR 

puh. / tel. (09) 615 20 260 

Lounais-Suomen osaston mökin 

varaukset Turun toimistolta / 

Sydvästra Finlands avdelnings stugans 

bokningar från kontoret i Åbo

8 - Suomen Merimies-Unioni

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?