jäämeren - Suomen Merimies-Unioni
jäämeren - Suomen Merimies-Unioni
jäämeren - Suomen Merimies-Unioni
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Nº2/ 2010<br />
maalisKUU<br />
merimies<br />
sjömannen<br />
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF<br />
Jäänmurtajalakolta vältyttiin<br />
– valtiovallan taattava riittävät<br />
resurssit talvimerenkulkuun!<br />
sivu 4<br />
kohti<br />
jäämerta<br />
Jäänmurtoon<br />
pidemmät sopimukset!<br />
ARCTIA<br />
shipping oy<br />
LÖNETABELLER<br />
1
SISÄLTÖ:<br />
4 Jäänmurtajalakko<br />
onnistuttiin välttämään<br />
7 Kohti Jäämerta!<br />
8 M/t Uikku<br />
- Koillisväylän<br />
ensimmäisenä seilannut<br />
länsimaalaistankkeri<br />
12 Itämeri on pelastettava!<br />
14 Palkkataulukot<br />
Jäämeren liikenteeseen<br />
tarvitaan arktisia<br />
olosuhteita varten<br />
suunniteltuja aluksia<br />
ja jäänavigointiin<br />
koulutettua miehistöä.7<br />
18 Vuokraa<br />
<strong>Unioni</strong>n mökkejä<br />
kesäksi käyttöösi<br />
20 Rikkikysymys esillä<br />
ministeritapaamisessa<br />
23 IMO: Ei aseita laivoille<br />
10<br />
Itämeri pelastetaan nyt<br />
tai ei koskaan!<br />
Kannen kuva:<br />
Jukka Levänen ja Ahti Rantala jäänmurtaja<br />
Otsolla tänä talvena. Vaijerit on kiinnitetty ja<br />
veto voidaan aloittaa. Miehet poistuvat<br />
takatäkiltä ennen avustuksen aloittamista<br />
turvallisuussyistä.
Pääkirjoitus:<br />
Nº 2/2010<br />
merimies<br />
sjömannen<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> SMU ry<br />
Finlands Sjöman-Union FSU rf<br />
PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR<br />
Simo Zitting<br />
TOIMITTAJA, TIEDOTTAJA •<br />
REDAKTÖR, INFORMATÖR<br />
Saana Lamminsivu<br />
ULKOASU, TAITTO • LAYOUT<br />
Rohkea Ruusu<br />
kannen kuva: Pentti Holappa<br />
TOIMITUS<br />
John Stenbergin ranta 6,<br />
2. kerros, 00530 Helsinki<br />
puh. (09) 615 2020<br />
REDAKTION<br />
John Stenbergs strand 6,<br />
2:a våningen, 00530 Helsingfors<br />
tel. (09) 615 2020<br />
PAINO<br />
Art Print Oy 2010<br />
ISSN 0355-872X<br />
ILMOITUKSET / ANNONSER<br />
puh. / tel. (09) 615 2020<br />
Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa.<br />
Tidningen utkommer åtta gånger om året.<br />
TILAUSHINNAT VUODELLE 2010<br />
1/1 vuosi 25 e<br />
1/2 vuosi 15 e<br />
ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS:<br />
www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakortti<br />
www.smu.fi > på svenska > kommunikation ><br />
Sjömannen > mediakort<br />
MERIMIES – SJÖMANNEN<br />
ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2010<br />
no aineisto toimituksessa ilmestyminen<br />
material i redaktion utges<br />
3 19.4. 14.5.<br />
4 27.5. 28.6.<br />
5 16.8. 10.9.<br />
6 20.9. 8.10.<br />
7 18.10. 12.11.<br />
8 22.11. 17.12.<br />
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE<br />
John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki<br />
POST- OCH BESÖKADRESS<br />
John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors<br />
VAIHDE / VÄXEL<br />
+358 (0)9 615 2020<br />
TELEFAX<br />
+358 (0)9 615 20 227<br />
KOTISIVUT / HEMSIDOR<br />
www.smu.fi<br />
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS<br />
etunimi.sukunimi@smu.fi<br />
förnamn.tillnamn@smu.fi<br />
Jäätalvi pahimmillaan,<br />
valtio nostaa itseään niskasta<br />
Valtion yksityistämisvimma on ääretön.<br />
Kun Varustamoliikelaitosta muodostettiin<br />
puoli vuosikymmentä sitten, <strong>Merimies</strong>-<br />
<strong>Unioni</strong>n selkeä viesti päättäjille oli, että<br />
talvimerenkulun turvaamisesta ja jäänmurrosta<br />
ei saada liiketoimintaa tekemälläkään.<br />
Viestiä ei kuunneltu, päinvastoin,<br />
<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>lle hymyiltiin samalla kun<br />
kuulijoille vakuuteltiin, että tässä on nyt<br />
kyse jostain hienommasta eikä tähän pidä<br />
sekoittaa ammattiliiton näkemyksiä. Puhuttiin<br />
tilaaja-tuottaja -mallista, jossa valtiovalta<br />
hoitaa jäänmurtopalvelujen tilaamisen<br />
ja jossa kaupalliset sekä markkinaehtoiset<br />
toimijat kilpailevat keskenään jäänmurtopalvelujen<br />
tarjoamisesta. Toisin kuitenkin<br />
kävi: jäänmurtopalvelujen tarjoajaksi ei<br />
ilmoittautunut yllättäen kukaan muu kuin<br />
valtion oma Varustamoliikelaitos, tosin sekin<br />
valtiolta saamillaan jäänmurtajilla.<br />
Kun Varustamoliikelaitoksen toiminta<br />
päättyi EU-komission linjaukseen, jonka<br />
mukaan valtion ”takaaman” liikelaitoksen<br />
mukana olo markkinoilla on kilpailua vääristävää,<br />
keksittiin perustaa uusi osakeyhtiö,<br />
Arctia Shipping, jolle valtio siirsi erillislailla<br />
jäänmurtajatoiminnan ja -kaluston.<br />
Yhtiön ja yksityistämisen tarkoituksena oli<br />
saattaa ”kilpailutilanne” aidoksi. Tämä pitää<br />
sikäli paikkansa, että Arctia Shipping on<br />
nyt ”aidosti” mahdollista ajaa konkurssiin,<br />
mikäli sen toiminta ei muodostu liiketaloudellisesti<br />
kannattavaksi.<br />
Mutta, kuinka ollakaan, vanhan tilaajatuottaja<br />
-mallin mukaisesti jäänmurtajapalvelujen<br />
tilaajana on edelleen valtio ja niiden<br />
tuottajana, tosin kilpailuttamisen jälkeen,<br />
valtion 100 prosenttisesti omistama osakeyhtiö.<br />
Kaiken tämän yksityistämisvimman<br />
takana on poliitikkojen lapsenomainen<br />
usko siihen, että kilpailuttamisella ja ulkoistamisella,<br />
eli heidän kielellään markkinaehtoisuudella,<br />
saadaan aikaan veronmaksajien<br />
kannalta tehokkaampaa ja vähemmän<br />
kustannuksia nielevää jäänmurtopalvelua.<br />
Tätä samaa virttä on veisannut suorastaan<br />
typerryksiin asti myös valtionhallinnon ylin<br />
virkamiesjohto.<br />
Aidon markkinataloushumun mukaisesti<br />
Arctia Shipping ilmoittikin ensi töikseen,<br />
kesken pahimman jäätalven miesmuistiin,<br />
että se joutuu harkitsemaan työvoimansa<br />
supistamista 50–70 henkilötyövuoden suuruisella<br />
panoksella. Käytännössä säästöt<br />
kohdistuisivat toteutuessaan pääosin murtajilla<br />
työskentelevään <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n<br />
jäsenistöön. Syyksi Arctia Shipping on ilmoittanut<br />
sen, että se on joutunut kantamaan<br />
Varustamoliikelaitoksen ajalta melkein<br />
10 miljoonan suuruiset tappiot sekä<br />
sen, että ilman säästöjä yhtiö ei tule pärjäämään<br />
olemassa olevassa kilpailutilanteessa.<br />
Kysyä sopii: missä kilpailussa? Siinäkö,<br />
jossa yhtiön ainoa omistaja, eli valtio pyytää<br />
yhtiöltä tarjousta jäänmurtopalvelujen<br />
tuottamisesta? Kyse lienee varmaan vanhasta<br />
paroni von Münchhausenin tempusta,<br />
jossa itseään niskasta nostamalla voi<br />
uskotella lentävänsä!<br />
Valtiovallan toiminta jäänmurtopalvelujen<br />
ja talvimerenkulun turvaamisen osalta<br />
on ollut lapsellista, edesvastuutonta ja<br />
lyhytnäköistä. Tilannetta voi kuvata vertaamalla<br />
valtiota autoilijaan, joka kevätauringon<br />
sulattamilla ajokeleillä uhoaa, että<br />
talvea ja talvikelejä ei tule enää koskaan ja<br />
että talvirenkaat voi jo huoletta heittää juhannuskokkoon!<br />
Surkeinta kuitenkin on se,<br />
että maamme poliittinen sekä virkamieskärki<br />
näyttää ihan oikeasti uskovan tähän.<br />
Suomi on riippuvainen merenkulustaan,<br />
joka tulee jatkossakin törmäämään samanlaisiin<br />
”normaaleihin” talvi- ja jääolosuhteisiin<br />
kuin nyt. Mikäli valtio ei kanna jatkossa<br />
vastuutaan talvimerenkulusta ja jäänmurtopalvelujen<br />
pitkäjänteisestä turvaamisesta,<br />
se saa syyttää vain itseään ja omaa<br />
ahneuttaan, jos jonain päivänä joudumme<br />
toteamaan, että talvimerenkulkuun liittyvä<br />
tieto-taito sekä kalusto ovat kadonneet.<br />
Simo Zitting<br />
puheenjohtaja<br />
simo.zitting@smu.fi<br />
3
Jäänmurtajalakolta vältyttiin<br />
Valtiovallan taattava<br />
nyt riittävät resurssit!<br />
Arctia Shipping -konsernin aluksille työehtosopimus ja työrauha<br />
Teksti: Saana Lamminsivu kuvat: Pentti Holappa<br />
Talvimerenkulun hoidosta vastaava<br />
Arctia Shipping Oy antoi helmikuussa<br />
50–70 hengen vähentämistä<br />
koskevan yt-neuvotteluilmoituksen<br />
kesken varustamon ja <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n<br />
välisten työehtosopimusneuvotteluiden.<br />
Suora painostustoimenpide työntekijöitä<br />
kohtaan johti jäänmurtajia, monitoimimurtajia<br />
ja yhteysaluksia koskevaan lakkovaroitukseen.<br />
Vaikeaan neuvottelutilanteeseen<br />
saatiin lopulta työehtosopimusratkaisu<br />
aikaan valtakunnansovittelijan toimistossa<br />
hieman ennen lakon alkamista.<br />
Jatkossakin vain yksi<br />
työehtosopimus<br />
Entisestä Varustamoliikelaitos Finstashipista<br />
muodostettiin tämän vuoden alusta<br />
Arctia Shipping Oy -niminen valtionyhtiö.<br />
Arctia Shipping -konserniin kuuluu kuusi<br />
eri tytäryhtiötä. Työehtosopimusneuvotte-<br />
luissa oli nähtävissä työnantajan puolelta<br />
yrityksiä, joissa yhtiötä koskeva yksi ainoa<br />
työehtosopimus olisi haluttu pilkkoa pienempiin,<br />
tytäryhtiökohtaisiin sopimuksiin.<br />
<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> sai kuitenkin estettyä<br />
työnantajan ehdotukset työehtosopimusneuvotteluiden<br />
aikana. <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n<br />
jäsenet kuuluvat nyt siis jatkossakin vain<br />
yhden työehtosopimuksen piiriin.<br />
<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n ja Arctia Shipping<br />
-konsernin väliset työehtosopimusneuvottelut<br />
käytiin vaikeuksista huolimatta hyvässä<br />
hengessä. Valtiovallan vähäinen resursointi<br />
talvimerenkulun hoitamiseen on<br />
suurin syy yhtiössä ilmenevien ongelmien<br />
taustalla. Vaikea jäätilanne ja alusten juuttuminen<br />
jäihin ovat tänä talvena hyvä todiste<br />
siitä, että talviliikenteen sujumisen kustannuksella<br />
ei voida leikkiä enää jatkossa.<br />
Kova pakkastalvi nosti esiin<br />
kotimaisen jäänmurtajakaluston<br />
merkityksen kotimaan tuonti- ja<br />
vientikuljetusten turvaamiseksi.<br />
4
Jäänmurtajien miehistöt pitävät jäätiet<br />
konkreettisesti avoinna – ilman heitä<br />
talvimerenkulkua kotimaahan on<br />
mahdotonta harjoittaa.<br />
Monitoimimurtajat on<br />
saatettava jatkossa<br />
kauppa-alusluettelolain<br />
mukaisen tuen piiriin.<br />
Varustamon<br />
tehostamistoimet<br />
johtivat lakkovaroitukseen<br />
Itämeren jääpeite on ollut tänä talvena laajempi<br />
kuin koskaan 2000-luvulla. Kauppaalukset<br />
ovat joutuneet odottamaan jäissä<br />
jopa tuntitolkulla jäänmurtaja-avun saapumista,<br />
koska kotimaassa ei ole riittävästi jäänmurtokalustoa<br />
tarjolla.<br />
Talvimerenkulun sujuvuus ja turvaaminen<br />
on aiheuttanut eri medioissa ja päättäjien<br />
kesken mielipiteenvaihtoa kuluvana vuonna.<br />
Ihmettelyä on herättänyt muun muassa jäänmurtoa<br />
koskeva ”näennäinen” kilpailutusmenettely.<br />
Monissa kommenteissa on tuettu<br />
myös <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n näkemystä siitä, että<br />
valtion tulisi ottaa talvimerenkulun avustus,<br />
eli jäänmurto kokonaan hoitaakseen.<br />
Uhkat ja pelot talvimerenkulun toimivuudesta<br />
kotimaassa ovatkin todelliset, ellei talvimerenkulun<br />
nykyiseen kilpailuttamiskäytäntöön<br />
ja resursointiin tule valtiovallan taholta<br />
pikaista muutosta. Suomi on saari, jonka<br />
tuonti ja vienti ovat motissa talvisaikaan, jos<br />
jäänmurtoresurssimme halutaan ajaa tarkoituksella<br />
alas.<br />
Kaksivuotinen<br />
työehtosopimusratkaisu<br />
<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n ja Arctia Shipping -konsernin<br />
välisissä työehtosopimusneuvotteluissa<br />
saatiin aikaan neuvottelutulos myöhään<br />
lauantai-iltana 27.2.2010.<br />
Arctia Shipping -konsernin jäänmurtajien,<br />
monitoimimurtajien sekä saariston yhteysalusten<br />
kansi- ja konemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa<br />
koskeva työehtosopimus on<br />
voimassa 1.3.2010–29.2.2012.<br />
Aikaansaatu työehtosopimusneuvottelutulos<br />
noudattaa jo ulkomaanliikenteeseen<br />
aiemmin sovittua linjaa. Taulukkopalkkoja korotetaan<br />
0,7 prosenttia 1.3.2010. Vuonna 2011<br />
tehtävät korotukset toteutetaan ulkomaanliikenteen<br />
työehtosopimusaloilla sovittavilla<br />
määrillä.<br />
Työryhmä<br />
Työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin<br />
myös, että neuvotteluosapuolet asettavat<br />
myös työryhmiä, joissa selvitetään eri alusryhmiä<br />
koskevia erityiskysymyksiä. Työryhmien<br />
tavoitteena on saattaa työnsä päätökseen<br />
kesäkuun loppuun mennessä.<br />
5
Matkustajalaivat<br />
jäissä jumissa<br />
– monitoimimurtaja<br />
Botnica<br />
tarvittaisiin nyt<br />
jäänmurtoon<br />
Itämerelle<br />
Liikennevirasto toimii kotimaan jäänmurtopalveluiden<br />
tilaajana ja arvioi vuosittain talvimerenkulun<br />
kaluston tarpeen. Varsinaista<br />
jäänmurtoa varten rakennettuja aluksia löytyy<br />
ainoastaan valtionyhtiö Arctia Shipping<br />
Oy:lta, joka omistaa viisi perinteistä murtajaa<br />
ja kolme monitoimimurtajaa. Tänä talvena<br />
liikennevirasto tilasi käyttöönsä perinteiset<br />
murtajat ja kaksi monitoimimurtajaa. Sen<br />
sijaan monitoimimurtaja Botnica vuokrattiin<br />
Adrianmerelle.<br />
Vaikea jäätilanne on jättänyt niin rahtikuin<br />
matkustajalaivoja runsain mitoin jäihin<br />
kiinni kuluvan talven aikana. Eräät haastavimmista<br />
hetkistä koettiin 4.–5. päivä maaliskuuta,<br />
kun monta suurta Tukholmaan matkalla<br />
ollutta matkustaja-alusta juuttui samaan<br />
aikaan jäihin kiinni Kapellskärin tienoolla.<br />
Kyseisinä päivinä koettiin myös vaaratilanne,<br />
kun rahtialus M/s Finnfellow ja Viking Linen<br />
M/s Amorella törmäsivät kapealla väylällä<br />
toisiinsa, mutta vahingoilta onneksi vältyttiin<br />
tällä kertaa. Vaikka Kapellskärissä oli niin<br />
suomalaisia kuin ruotsalaisia murtajia irrottamassa<br />
aluksia jäistä, jäänmurtokalustoa ei ollut<br />
riittävästi saatavilla ja matkustaja-alusten<br />
liikkeelle saanti ahtojäiden seasta vei aikaa.<br />
Jo alun perin pidettiin ihmeellisenä, että<br />
liikennevirasto vuokrasi Itämerelle vain seitsemän<br />
alusta talvimerenkulussa avustamaan,<br />
vaikka tiedossa oli että talven mittaan tullaan<br />
tarvitsemaan melkoisella varmuudella koko<br />
käytettävissä olevan kaluston apua. Monitoimimurtaja<br />
Botnicasta olisi ollut Itämerellä<br />
varmasti suuri apu jäihin juuttuneiden<br />
alusten irrottamisessa, mutta tämän talvena<br />
tämä kallis kansallinen investointi seilasi<br />
Adrianmerellä muita tehtäviä hoitamassa.<br />
Jäänmurtoon<br />
pidemmät<br />
sopimukset<br />
Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo, että<br />
jäänmurtopalveluiden hankinnan kehittäminen<br />
ja tehostaminen edellyttää siirtymistä<br />
uudenlaiseen hankintamalliin ja pidempiaikaisiin<br />
sopimuksiin. Ministeriö linjasi, että<br />
Liikennevirasto ryhtyy toimiin jäänmurtopalveluiden<br />
pitkäaikaisten palvelusopimusten<br />
valmistelemiseksi. Tavoitteena on valmistelun<br />
eteneminen tulevan vuoden budjettivalmistelujen<br />
edellyttämässä aikataulussa.<br />
Jäänmurtopalveluiden tehostaminen on<br />
ollut pitkään pyrkimyksenä. Tämä oli taustalla<br />
myös vuonna 2004 toteutetussa organisaatiouudistuksessa,<br />
jossa perustettiin<br />
Varustamoliikelaitos Finstaship vastaamaan<br />
jäänmurtajien operoinnista ja Merenkulkulaitokselle<br />
annettiin tehtävä toimia palveluiden<br />
tilaajaviranomaisena.<br />
Hankintamenettelyjen kehittämisessä ei<br />
kuitenkaan ole onnistuttu toivotulla tavalla.<br />
Keskeisenä syynä tähän voidaan pitää sopimusten<br />
lyhytkestoisuutta. Lisäksi ongelmana<br />
on ollut investointikustannusten huomioiminen<br />
sopimuksissa tilanteessa, jossa olemassa<br />
oleva murtajakalusto on hankittu budjettivaroin.<br />
Merenkulkulaitoksen tilaajatehtävät ovat<br />
siirtyneet vuoden 2010 alusta toimintansa<br />
aloittaneelle Liikennevirastolle. Liikenneviraston<br />
tehtävänä on huolehtia jäänmurtajaavustuksen<br />
saatavuudesta ja tilata tarvittavat<br />
jäänmurtopalvelut.<br />
Vuoden 2010 alusta Varustamoliikelaitos<br />
Finstaship yhtiöitettiin Arctia Shipping Oy:ksi.<br />
Valtiovallalta odotetaan<br />
nyt nopeasti riittäviä<br />
resursseja talvimerenkulun<br />
turvaamiseksi. Jäänmurron<br />
näennäiskilpailuttamisesta on<br />
luovuttava ja talvimerenkulun<br />
hoitoon on luotava<br />
pitkäjänteinen pohja.<br />
6
Jäämeren liikenteeseen tarvitaan arktisia olosuhteita varten<br />
suunniteltuja aluksia ja jäänavigointiin koulutettua miehistöä.<br />
Sulavan arktiksen avainkysymykset – luonnonvarat ja hallinnointi -selvitys<br />
jäänmurto – lakkouhka<br />
Kohti<br />
Jäämerta!<br />
Valtioneuvosto valmistelee arktista selvitystä<br />
Ulkopoliittinen instituutti julkaisi helmikuussa raportin Jäämeren merialueen luonnonvaroista<br />
ja tulevaisuudesta. Raportin mukaan pohjoisnavan jääpeitteen nopea sulaminen tietää myös<br />
Suomelle hyviä taloudellisia mahdollisuuksia. Valtioneuvostossa laaditaankin parhaillaan<br />
arktista selvitystä, jossa linjataan ”politiikkaamme pohjoisessa”.<br />
Teksti: Saana Lamminsivu<br />
Jäämeren alue lämpenee ilmastonmuutoksen<br />
vaikutuksesta vähintään<br />
kaksi kertaa maapallon muita<br />
alueita nopeammin. Jäämeren jääpeitteen<br />
alta vapautuvilta alueilta voidaan löytää<br />
jopa 30 prosenttia maailman vielä löytämättömistä<br />
kaasuvaroista ja 13 prosenttia<br />
öljyvaroista, ulkopoliittisen instituutin<br />
raportti Sulavan arktiksen avainkysymykset<br />
– luonnonvarat ja hallinnointi paljastaa.<br />
Raportin mukaan Suomi voi hyötyä Jäämeren<br />
kehityksestä panostamalla alueelle<br />
soveltuvaan arktiseen teknologiaan ja ympäristöteknologiaan.<br />
Suunnannäyttäjäksi EU:ssa<br />
Ulkopoliittisen instituutin raportti linjaa,<br />
että <strong>Suomen</strong> tavoitteista Jäämeren ja muilla<br />
pohjoisilla alueilla tulee tehdä poliittinen<br />
päätös. Valtioneuvostossa työnsä on aloittanut<br />
juuri virkamiestyöryhmä, jonka tehtävä<br />
on laatia <strong>Suomen</strong> arktista politiikkaa koskeva<br />
selvitys kesäkuuhun mennessä.<br />
”Selvityksen laatimiseen suhtaudutaan<br />
valtioneuvostossa vakavuudella, kyseessä<br />
on tärkeä asia, jota koskeva esivalmistelu<br />
on aloitettu jo pari vuotta sitten”, vahvistaa<br />
ulkoasiainsihteeri Kim Kuivalainen ulkoasiainministeriön<br />
alueellisen yhteistyön<br />
yksiköstä.<br />
Virkamiesten laatiman selvityksen ohella<br />
työnsä käynnistää laaja-alainen arktinen<br />
neuvottelukunta. Se kuulee muun muassa<br />
asiantuntijoita ja eri sidosryhmien edustajia<br />
sekä pohtii <strong>Suomen</strong> mahdollisuuksia<br />
pohjoisilla leveysasteilla pidemmällä aikatähtäimellä.<br />
Kuivalaisen mukaan Suomella<br />
on jo tällä hetkellä hyvät edellytykset olla<br />
EU:ssa kovan luokan arktinen erikoisosaaja<br />
ja tavoitteena on toimia tulevaisuudessakin<br />
suunnannäyttäjänä EU:n arktisissa asioissa.<br />
Suomi on<br />
arktisen neuvoston jäsen<br />
Arktisen selvityksen lähestymistapa tulee<br />
olemaan kokonaisvaltainen, jossa tarkastel-<br />
laan <strong>Suomen</strong> kantilta keskeisiä pohjoisiin<br />
alueisiin liittyviä kysymyksiä. Esille nousevia<br />
teemoja ovat muun muassa ilmastonmuutos<br />
ja arktisten alueiden hyödyntäminen,<br />
ympäristönsuojelu, arktisten alueiden<br />
institutionaaliset kysymykset, EU:n oma<br />
arktinen politiikka ja <strong>Suomen</strong> omat kansalliset<br />
näkökulmat (mm. Pohjois-Suomi).<br />
Vaikka Suomi ei omista Jäämereltä itse<br />
omia alueita, se vaikuttaa arktisia alueita<br />
koskevaan päätöksentekoon muun muassa<br />
arktisessa neuvostossa, joka on Pohjoismaiden,<br />
Kanadan, Yhdysvaltojen ja Venäjän<br />
hallitusten välinen yhteistyöelin. Vuonna<br />
1996 perustetun neuvoston päätehtävä on<br />
edistää kestävää kehitystä arktisella alueella<br />
ympäristö-, sosiaali- ja taloussektoreilla.<br />
Jäämeren jääpeitteen sulamisen myötä yhä<br />
useampi valtio on osoittanut kiinnostustaan<br />
pohjoisia alueita ja niiden luonnonvaroja<br />
kohtaan. Tämän vuoksi arktisen neuvoston<br />
tarkkailijajäseniksi ovat pyrkineet<br />
myös muun muassa EU ja Kiina.<br />
7
M/t Uikku<br />
oli ensimmäinen<br />
Koillisväylän läpi ajanut länsimaalainen öljytankkeri<br />
Maailmanennätyksiä myös Nordenskiöldin jälkeen, mutta kuinka kauan?<br />
Teksti: Saana Lamminsivu Kuvat: Juha Säävälä<br />
Koillisväylän aukeaminen läpivuotiselle<br />
liikenteelle on herättänyt<br />
useissa maissa kiinnostusta – ja<br />
kilpailua – reittiä kohtaan. Venäläinen varustamo<br />
levitti alkuvuodesta uutista, että<br />
sen omistama alus tulee ajamaan Koillisväylän<br />
läpi vielä tämän vuoden aikana ja<br />
olevan ”historian ensimmäinen väylän<br />
kulkenut öljytankkeri”. Myös kahden saksalaisen<br />
kauppa-aluksen viimekesäisestä<br />
matkasta merireittiä pitkin on tehty suuri<br />
sensaatio mediassa. Totuus kuitenkin on,<br />
että Koillisväylän läpi on ajettu öljytankkerilla<br />
jo yli aikoja sitten. Historiallisen<br />
reissun teki <strong>Suomen</strong> lipun alla seilannut<br />
öljytankkeri Uikku vuonna 1997.<br />
Arktista dieselöljyä<br />
Venäjän jokisuille<br />
Venäjä avasi Koillisväylän kansainväliselle<br />
merenkululle 1990-luvun alkupuolella, joten<br />
Nesteen jäiset perinteet velvoittivat, ja<br />
haastoivat, yhtiön siirtymään Pohjoiselle<br />
jäämerelle Koillisväylän tarvitsemiin kuljetuspalveluihin.<br />
Yhteistyö Murmanskin<br />
merivarustamon kanssa jatkaa Nesteen<br />
jäistä perinnettä, joka alkoi jo 1970-luvun<br />
alkupuolella. Silloin yhtiö vei Kanadan arktisten<br />
alueiden tutkimusasemille muun<br />
muassa lentopetrolia.<br />
Nykyinen Neste Oil Shipping, eli entinen<br />
Fortum Oyj omisti vielä 2000-luvun<br />
alkupuolella vahvoja jääluokkaan 1A Super<br />
kuuluvia aluksia, jotka oli suunniteltu<br />
liikennöimään äärimmäisen vaikeissa<br />
jääolosuhteissa. Öljytankkerit Lunni ja samankokoinen<br />
16000 dwt:n Uikku olivat<br />
Arctic Shipping Servicen käytössä. Tämän<br />
yhteisyrityksen pääosakkaana oli murmanskilainen<br />
varustamo ja Suomesta Neste Oy:n<br />
ohella Kvaerner Masa-Yards, kapteeni Juha<br />
Säävälä muistelee.<br />
Nesteen tankkereilla kuljetettiin arktista<br />
dieseliä ja lentopetroolia Venäjän jokisuille.<br />
Maan olematon satamainfrastruktuuri ja matalat<br />
rannat pakottivat suuret alukset jäämään<br />
monesti kauemmas merelle redille. Lastin<br />
purku saattoi viedä useita päiviä – ja yhden<br />
kerran siihen kului jopa kolme viikkoa.<br />
”Lastia purettiin maihin jopa useiden kilometrin<br />
pituisilla letkuilla tai sitten kuormaa<br />
ajettiin pienempiin laivoihin, jotka<br />
kuljettivat sitä jokia pitkin pidemmälle sisämaahan”,<br />
Säävälä kuvailee työtä.<br />
Kahdeksan aikavyöhykkeen<br />
ylitys<br />
Vuonna 1997 Säävälä toimi kapteenina Uikku-tankkerilla.<br />
Eräällä kertaa tiedossa oli pidempi<br />
ajo: tarkoitus oli matkata koko Koillisväylän<br />
läpi. Aluksen miehistöllä oli pitkä<br />
yhteinen työkokemus ja hyvä yhteishenki.<br />
Siitä johtuen tulevaan matkaan suhtauduttiin<br />
iloisella odotuksella, mutta ei paniikilla.<br />
”Mukaan matkaan oli muistettava varata<br />
vain lähinnä riittävästi provianttia ja polttoainetta,<br />
sillä reitin varrella ei ollut tuohon<br />
aikaan kuin ainoastaan Pevekin satama,<br />
Säävälä kuvailee matkan alkuvalmisteluita.<br />
8
”<strong>Suomen</strong> arktista osaamista<br />
ei saa kadottaa”<br />
Tänä vuonna eläkkeelle jäävä Säävälä on surullinen<br />
<strong>Suomen</strong> nykyisestä arktisen osaamisen tulevaisuudesta.<br />
Pohjoisia vesiä ikänsä kolunnut kippari näkee<br />
arktisilla vesillä paljon mahdollisuuksia, joissa<br />
voisimme olla tulevaisuudessa mukana.<br />
”Kuljetukset tulevat keskittymään kohti pohjoista.<br />
Suomalainen arktinen merenkulkutaito, niin<br />
miehistöjen osaamisen kuin laivanrakennusperinteen<br />
osalta, on maailman huippuluokkaa eikä sitä<br />
saa kadottaa.”<br />
Säävälä lähettääkin valtiovallalle eläkkeellelähtöterveisinään<br />
pidemmän tähtäimen katseita kohti<br />
tulevaisuutta ja muistuttaa, että pohjoisten vesien<br />
merenkulku olisi varmasti yksi <strong>Suomen</strong> vahvoista<br />
kilpailuvalteista tulevaisuudessa. Eläköityvä kippari<br />
haluaisi nähdä myös vielä päivän, että Nesteen<br />
tankkereita ajaisi jälleen säännöllisesti Jäämerellä<br />
ja muilla pohjoisilla vesialueilla.<br />
Koillisväylän läpi kuljettaessa ylitetään<br />
kahdeksan eri aikavyöhykettä. Aiemmista<br />
pitkistä reissuista oppineena kello päätettiin<br />
pitää koko ajan Moskovan ajassa, jotta<br />
työvuorolistoihin ei tulisi jatkuvasti muutoksia.<br />
Komentosillalla apuna olivat venäläiset<br />
jääluotsi ja radiosähköttäjä, jotka pitivät<br />
yhteyttä lastin vastaanottajiin telefaksin ja<br />
puhelinten avulla liikenteen valvontaan liittyvissä<br />
järjestelyissä.<br />
”Matka sujui suuremmitta ongelmitta.<br />
Alus kuljetti arktista dieselöljyä Murmanskista<br />
Taimyrin niemimaan kautta Itä-Siperiassa<br />
sijaitsevaan Pevekin satamaan. Lastin<br />
purettuaan Uikku jatkoi matkaansa itään<br />
ja kulki Beringinsalmen läpi maanantaina<br />
aamuyöllä 15.9.1997. Matkaa Koillisväylän<br />
päästä päähän kertyi 3454 merimailia, ja aikaa<br />
tarvittiin kaksi viikkoa”, Säävälä muistaa<br />
historiallisen hetken tunnelmat.<br />
Arktisten vesien seiluri<br />
Arktiset vedet ovat olleet aina kapteeni Juha<br />
Säävälän mieleen. Vuonna -68 merille lähtenyt<br />
ja vuonna -79 kippariksi valmistunut pitkän<br />
linjan seiluri on ”pysynyt aina päiväntasajaan<br />
tällä puolen” ja pitänyt pohjoisia vesiä<br />
haasteellisimpina seilata.<br />
”Arktiset, luotaamattomat väylät vaativat<br />
hyvää harkintaa ja päätöksentekotaitoa komentosillalla”,<br />
Säävälä kuvailee työn tarjoamaa<br />
pientä jännitysmomenttia.<br />
Vaikka väylät ovat nykyisin paremmin kartoitetut<br />
kuin aikoinaan, merillä ollaan ”aina<br />
merillä” ja säiden armolla, mikä tekee työstä<br />
kokeneen kapteenin mukaan mielenkiintoista.<br />
”Riippuu paljon tuulen suunnasta, onko<br />
esimerkiksi Koillisväylällä jäitä vai ei. Se voi<br />
olla joko täysin jäätön tai tuulen puhaltaessa<br />
pohjoisesta kokonaan ummessa.”<br />
Jääolosuhteiltaan helpoin aika purjehdukselle<br />
on elokuun ja lokakuun välinen aika.<br />
”Jää savuttaa maksimaalisen paksuutensa<br />
1,1–2,4 metriä toukokuun toisella puoliskolla.<br />
Vuoden kylmintä aikaa on joulukuusta maaliskuuhun.<br />
Jäät eivät koskaan kokonaan lähde<br />
arktikasta. Normaalina kesänä ne kuitenkin rikkoontuvat<br />
ja haurastuvat, kun Pohjois-Siperian<br />
suuret joet purkavat Jäämeren matalille rannikkoalueille<br />
laajat lämpimän veden massat.”<br />
Koillisväylän varrella ja muilla arktisilla vesillä<br />
yksivuotista jäätä voi esiintyä aina 2,5 metrin<br />
paksuudelta, mutta monivuotisen napajään<br />
paksuus saattaa olla jopa 4–6 metriä! Ohuempaa<br />
jäätä murretaan muun muassa ydinjäänmurtajilla,<br />
mutta kuusimetrinen jää säilyy halkaisematta<br />
kyllä koneella kuin koneella.<br />
Katso lisää kuvia Uikku-tankkerin matkasta Koillisväylällä:<br />
www.smu.fi > Nettijutut > Öljytankkeri Uikku Koillisväylällä<br />
9
Merenkulkulaitos<br />
Varustamoliikelaitos<br />
Finstaship<br />
Arctia Shipping Oy<br />
yhtiömuodosta toiseen<br />
vuosikymmenen aikana<br />
Entisen Varustamoliikelaitos Finstashipin toiminta päättyi vuoden 2010 vaihteessa<br />
ja tilalle syntyi Arctia Shipping Oy. Talvimerenkulun tuotantotoiminnassa on koettu<br />
kolme organisaatiomuutosta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Harvaa yhtä<br />
myllerryksestä toiseen elänyttä yhtiötä kuin talvimerenkulun tuottaminen Suomessa<br />
tuskin onkaan tähän mennessä toistaiseksi nähty!<br />
TEKSTI: Saana Lamminsivu Kuva: Pentti Holappa<br />
Jäänmurtaja Otso avustamassa<br />
laivaa jäistä alkutalvesta 2010.<br />
10
2004 2008 2010<br />
Varustamoliikelaitos<br />
Finstaship eriytetään<br />
merenkulkulaitoksesta<br />
Edellinen organisaatiomuutos jäänmurtopalveluiden<br />
tuottamisessa koettiin vuonna<br />
2004, kun talvimerenkulun palvelut eriytettiin<br />
merenkulkulaitoksesta omaksi erilliseksi<br />
laitoksekseen, eli Varustamoliikelaitos<br />
Finstashipiksi. (Merenkulkulaitoksesta<br />
eriytettiin samaan aikaan myös luotsaus<br />
omaksi Luotsausliikelaitos Finnpilotiksi.)<br />
EU puuttuu peliin<br />
Finstaship-kokoonpanolla töitä ehdittiin<br />
tehdä vajaat kuusi vuotta, kunnes peliin<br />
puuttui Euroopan unioni, joka ilmoitti kyseenalaistavansa<br />
suomalaisen valtion liikelaitosmallin<br />
soveltuvuuden EU:n yhteismarkkinoille.<br />
(Liikelaitos ei voinut joutua<br />
konkurssiin.) Niinpä talvimerenkulun tuotantotoimintoja<br />
alettiin jälleen uudelleen<br />
järjestellä vuoden 2009 aikana. Vauhtia<br />
rattaisiin laittoi myös vuoden 2010 alussa<br />
aloittavan uuden viraston, Liikenneviraston<br />
synty, jonka myötä talvimerenkulu tilaajaja<br />
tuottajatoiminnot tahdottiin eriyttää entistä<br />
selkeämmin toisistaan.<br />
Arctia Shipping Oy<br />
Vuoden vaihteessa 2010 toimintansa aloitti<br />
Arctia Shipping Oy, joka on entisen Varustamoliikelaitos<br />
Finstashipin toiminnoista<br />
perustettu yhtiö. Arctia Shipping Oy on<br />
kokonaan valtion omistama yhtiö ja sen<br />
toimialana on ”jäänmurtopalvelujen, monitoimialusten<br />
erikoispalvelujen ja yhteysalusliikennepalvelujen<br />
tuottaminen sekä<br />
muu vesiliikennettä palveleva toiminta<br />
Suomessa ja ulkomailla”, yhtiön kotisivuilla<br />
todetaan.<br />
Arctia Shipping Oy<br />
Arctia Icebreaking Oy Arctia Offshore Oy Arctia Services Oy Arctia Shipping Oy<br />
Jäänmurtaja Voima Oy<br />
saaristovarustamo<br />
Arctia Shipping Oy toimii konsernin emoyhtiönä. Arctia Shipping -konsernin muut yhtiöt ovat:<br />
>> Arctia Icebreaking Oy – jäänmurtopalvelut, perinteiset murtajat<br />
>> Jäänmurtaja Voima Oy – edellisen tytäryhtiö<br />
>> Arctia Offshore Oy – monitoimimurtajat<br />
>> Arctia Services Oy – muu toiminta<br />
>> Arctia Shipping Oy saaristovarustamo<br />
Jokaiseen organisaatiouudistukseen sopeutuminen on vienyt<br />
miehistöltä oman aikansa. Kun uusien järjestelmien toimet on<br />
sitten omaksuttu, tiedossa on ollut jälleen uusia muutoksia.<br />
Yhteysalus- ja lauttaliikenne säilyvät Arctia Shipping Oy:ssa<br />
Saariston yhteysalusliikenteen kohtalo (Varustamoliikelaitos<br />
Finstashipin toiminto) oli<br />
vielä loppuvuodesta 2009 avoinna. Liikenne-<br />
ja viestintäministeriö laati selvityksen,<br />
jossa kartoitettiin saaristovarustamon eri<br />
kehittämisvaihtoehtoja.<br />
Tammikuussa 2010 saatiin tietää, että<br />
ministeriö ei ryhdy selvityksen perusteella<br />
Saaristovarustamoa koskeviin uudelleenjärjestelyihin.<br />
Näin ollen Saaristovarustamon<br />
liiketoiminnot, yhteysalus- ja lauttaliikenne,<br />
säilyvät Arctia Shipping -konsernissa.<br />
11
Kööpenhaminaa<br />
parempi Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu<br />
Itämeri-huippukokous ampui arvovaltaisen lähtöpamauksen<br />
maailman saastuneimman meren pelastamiseksi<br />
Finlandia-talossa helmikuussa pidettyä Itämeri-huippukokousta voi verrata arvovaltaasteikolla<br />
samassa paikassa 35 vuotta sitten järjestettyyn Euroopan turvallisuus- ja<br />
yhteistyökonferenssiin (Ety). Nyt pidetyssä Itämeri-huippukokouksessa käytiin läpi<br />
käytännön toimia, joilla maailman saastuneinta merta aiotaan ryhtyä pelastamaan.<br />
Itämeren ympärysmaissa asuu noin 85<br />
miljoonaa ihmistä, joten ei ole ihme<br />
että äitimeremme kuolinhuokaukset<br />
herättävät valtionpäämiehissä huolta.<br />
Helsingissä järjestettyyn huippukokoukseen<br />
saapui valtionjohtoa kahdeksasta eri<br />
rantavaltiosta kertomaan omien maidensa<br />
toimista hapettoman – ja kohta kalattoman<br />
– murtovesialtaan elvyttämiseksi. Itämeri<br />
on paitsi elämän tae myös suurten toiveiden<br />
tynnyri, jonka ehtyminen tietäisi sen<br />
rantavaltioille monimuotoisia ongelmia.<br />
Ainutlaatuinen prosessi myös<br />
maailmanluokan mittakaavassa<br />
Itämeri-huippukokouksessa on kyse maailmanluokan<br />
mittakaavassakin ainutlaatuisesta<br />
prosessista, jonka päämääränä on<br />
yhdistää julkisen, yksityisen ja kolmannen<br />
sektorin toimijoiden voimavarat Itämeren<br />
pelastamiseksi. Itämeri-huippukokous oli<br />
lähtölaukaus Baltic Sea Action Groupin<br />
(BSAG) työn seuraavalle askeleelle, joka jatkuu<br />
seuraavaksi jo annettujen sitoumusten<br />
noudattamisen valvontana.<br />
Yllätys olikin, että sitoumuksia Itämeren<br />
tilan kohentamiseksi saapui noin 150,<br />
eli kolmannes enemmän kuin mitä oli<br />
alun perin odotettu. Kortensa kekoon ovat<br />
luvanneet kantaa ennen kaikkea yritykset,<br />
joille toimet Itämeren hyväksi antavat myös<br />
myönteisen julkikuvan. Vahvempia konkreettisia<br />
tekoja jäädäänkin odottamaan ennen<br />
kaikkea valtioilta, jotka ovat kirjanneet<br />
omat sitoumuksensa jo aiemmin Itämeren<br />
suojelusopimuksen (Baltic Sea Action<br />
Plan), jonka on laatinut Itämeren suojelukomissio<br />
(HELCOM).<br />
Presidentti Halonen henkilökohtaisella<br />
panoksellaan<br />
mukana Itämeren pelastamisessa<br />
Baltic Sea Action Group -idean isä on Kone<br />
Oyj:n ja Cargotecin omistajiin kuuluva Ilkka<br />
Herlin. Veneilyä aktiivisesti harrastava ja<br />
Itämerta ristiin rastiin jo 20 vuotta kulkenut<br />
Herlin kertoo seuranneensa huolestuneena<br />
Itämeren tilan heikkenemistä vuosi<br />
vuodelta. Niinpä hän päätti ryhtyä toimiin<br />
kotimeremme pelastamiseksi, josta BSAGprojekti<br />
sai aikanaan alkunsa.<br />
Hankkeessa alusta asti mukana on ollut<br />
myös Tasavallan presidentti Tarja Halonen,<br />
jolle Itämeri on aina ollut sydäntä lähellä.<br />
Talkoissa presidentti painotti olevansa<br />
mukana omalla henkilökohtaisella panoksellaan.<br />
Halonen uskoi BSAG-projektin<br />
tuottavan hyviä tuloksia eikä peitellyt tyytyväisyyttään<br />
Itämeri-huippukokouksen onnistumisesta<br />
sen päätöstilaisuudessa.<br />
”En ole pettynyt. Kööpenhaminan jälkeen<br />
olin pettynyt”, presidentti totesi.<br />
Työ Itämeren pelastamiseksi on vasta<br />
aluillaan. Entistä vahvempaa panostusta<br />
odotetaan myös muista rantavaltioista,<br />
Halonen kuitenkin muistutti. BSAG-hankkeessa<br />
erikoislaatuisena hän piti eri toimijoiden<br />
välistä yhteistyötä, josta voisi ottaa<br />
oppia myös muualla maailmassa.<br />
”Vastaavaa projekti-ideaa voisi levittää<br />
maailmalle laajemminkin”, hän ehdotti.<br />
Oman sitoumuksensa Itämeren tilan<br />
kohentamiseksi voi antaa kuka tahansa<br />
meistä osoitteessa: www.bsag.fi<br />
Itämeri-huippukokoukseen<br />
osallistuneet valtionpäämiehet<br />
Suomi<br />
presidentti Tarja Halonen<br />
pääministeri Matti Vanhanen<br />
Latvia<br />
presidentti Valdis Zatlers<br />
Liettua<br />
presidentti Dalia Grybauskaité<br />
Norja<br />
pääministeri Jens Stoltenberg<br />
Puola<br />
varapääministeri Waldemar Pawlak<br />
Ruotsi<br />
kuningas Kaarle XVI Kustaa<br />
Tanska<br />
pääministeri Lars Løkke Rasmussen<br />
Saksa<br />
maatalousministeri Ilse Aigner<br />
Valko-Venäjä<br />
luonnonvara- ja ympäristöasiain<br />
varaministeri Vitali Kulik<br />
Venäjä<br />
pääministeri Vladimir Putin<br />
Viro<br />
pääministeri Andrus Ansip<br />
Euroopan unioni (komissio)<br />
aluepoliittinen komissaari<br />
Johannes Hahn<br />
12
Presidentti Tarja Halonen ja BSAGprojekti-idean<br />
isä Ilkka Herlin Itämerihuippukokouksen<br />
päätöstilaisuudessa.<br />
13 13
Palkkataulukot<br />
Matkustaja-alusten takuupalkat 1.3.2010<br />
Palkkaryhmä 1 1 735,50<br />
Keittiö- ja kylmäkönapulainen<br />
Myymälä- ja varastoapulainen<br />
Nisse ja annostelija<br />
Talousapulainen ja siivooja<br />
Lastenhoitaja<br />
Tarjoilijaharj. ja baarioppilas<br />
Palkkaryhmä 2 1 878,46<br />
Tarjoilijat ja myyjät sekä kassat<br />
Hyttisiivoojat / -emännät<br />
Saunaemäntä ja ylisiivooja<br />
Konferenssisiht. ja ATK-harj.<br />
Palkkaryhmä 3 1 937,33<br />
Kokit ja kylmäköt<br />
Palkkaus- ja työehtoihin sisältyvät lisät<br />
ja korvaukset 1.3.2010<br />
2. Matkustaja-alukset<br />
Ylityökorvaus<br />
Varallaolokorvaus / tunti<br />
Varallaolokorvaus / vuorokausi 3,69 €<br />
(kun työntekijä on velvollinen kantamaan<br />
hakulaitetta tai teknistä apuvälinettä)<br />
Lastinkäsittelykorvaus / tunti<br />
Tarjoilukorvaus<br />
Palvelurajan vähimmäismäärä 1)<br />
1/100 takuupalkasta<br />
1/260 takuupalkasta<br />
1/164 takuupalkasta<br />
0,50 € / henkilö / päivä<br />
196,60 € / kuukausi<br />
Palkkaryhmä 4 1 970,96<br />
Myymälän- ja muonavarastonhoitaja<br />
Pääsiivoja/emäntä, sairaanhoitaja<br />
Ohjelmaemäntä / -isäntä<br />
Vastaava tarjoilija<br />
Viinikassa, croupier, muusikko<br />
Purserinapulainen / ATK-hoitaja<br />
Luontoisetukorvaus<br />
- vuosiloman aikana 20,01 € / päivä<br />
(- ravintokorvausosuus) 13,38 € / päivä<br />
(- asuntokorvaus) 6,63 € / päivä<br />
- työ- ja vapaajakson aikana 10,00 € / päivä<br />
- sairauden aikana 20,01 € / päivä<br />
(- kun työntekijää ei hoideta sairaalassa)<br />
Palkkaryhmä 5 2 071,88<br />
Hovi- ja baarimestari<br />
Cafeterianesimies<br />
Pääkokki ja pääkylmäkkö, varastonhoitaja<br />
Konferenssiemäntä / -isäntä<br />
Risteilyemäntä / -isäntä<br />
Korvaus työntekijälle,<br />
jolle ei ole varattu ravintoa ja/tai asuntoa aluksessa<br />
- ravintokorvaus<br />
- Suomessa 27,31 € / päivä<br />
- ulkomailla 51,39 € / päivä<br />
- asuntokorvaus laskun mukaan<br />
Palkkaryhmä 6 2 241,83<br />
Siivous- ja hotellipäällikkö<br />
Myymäläpäällikkö<br />
Ravintolapäällikkö ja purseri<br />
Keittiöpäällikkö<br />
Pääbaari- ja päähovimestari<br />
Palkkaryhmä 7 2 407,77<br />
Intendentti<br />
Likaisen työn korvaus<br />
Korvaus harjoittelijan ohjaamisesta<br />
Taksikulut<br />
Muusikon pukuraha<br />
13,24 € / kerta<br />
3,69 € / päivä<br />
39,61 € enintään<br />
18,10 € / kuukausi<br />
Kansi- ja koneosasto<br />
Puolimatruusi ja konevahtimies 1811,18<br />
Matruusi ja moottorimies 1 886,87<br />
Järjestysmies 1 954,14<br />
Korjausmies ja pursimies 2 006,28<br />
Sähkömies 2 112,24<br />
1)<br />
1/30 osa siitä / pv, mikäli työntekijä ei ole työsuhteessa<br />
koko kuukautta<br />
14 14
Palkkataulukot<br />
Rahtialusten taulukkopalkat 1.3.2010<br />
20.3 Palkat rahtialuksissa<br />
20.3.1 Kansi- ja konemiehistö YT-lisällä<br />
Pursimies, korjausmies, sorvari 1 624,64 1 787,10<br />
Pumppumies, kirvesmies,<br />
donkeymies, koneenhoitaja 1 597,73 1 757,50<br />
Matruusi, moottori-/konemies<br />
lämmittäjä, rasvaaja 1 536,68 1 690,35<br />
Puolimatruusi/konevahtimies 1) 1 469,40 1 616,34<br />
Puolimatruusi/konevahtimies 1 443,67 1 588,04<br />
Palkkaus- ja työehtoihin sisältyvät<br />
lisät ja korvaukset 1.3.2010<br />
1. Rahtialukset<br />
Ylityökorvaus<br />
- arkipäivänä 1/102 kk-palkasta / ylityötunti<br />
- pyhäpäivänä 1/63 kk-palkasta / ylityötunti<br />
Vastikekorvaus<br />
- työsuhteen aikana 1/164 kk-palkasta / vastiketunti<br />
Valtamerilisä<br />
- talousosaton esimies 61,35 € / kk<br />
- matruusi tai sitä korkeammassa<br />
palkkaluokassa oleva 43,67 € / kk<br />
- muut 30,24 € / kk<br />
Trimmari 1 439,30<br />
Kokkistuertin pätevyyslisä<br />
56,43 € / kk Peruspalkkaa korottava<br />
Laivapoika, oppilas 1 417,43<br />
Pukuraha<br />
18,10 € / kk Stuertti<br />
Sähkömies<br />
YT-lisällä<br />
aluksen generaattoriteho alle 999 1 652,73 1 818,00<br />
1000-1499 1 681,32 1 849,45<br />
1500-4199 1 701,33 1 871,46<br />
yli 4200 1 722,36 1 894,60<br />
1)<br />
Puolimatruusi/konevahtimies,<br />
jolla on matruusin/konemiehen pätevyys<br />
Varallaolokorvaus<br />
kansi- ja konemiesten valmiuskorvaus<br />
- arkipäivinä 1/320 kk-palkasta / tunti<br />
- pyhäpäivinä 1/160 kk-palkasta / tunti<br />
Lastinkäsittelykorvaus<br />
Likaisen työn korvaus<br />
1/164 kk-palkasta / tunti<br />
13,24 € / kerta<br />
20.3.2 Taloushenkilökunta<br />
Talousosaston<br />
esimies<br />
Kokkistuertti<br />
1)<br />
Kokki<br />
Korvaus harjoittelijan ohjaamisesta<br />
3,69 € / vrk<br />
DWT/IHV alle 4499 1 668,71 1 621,28 1 566,45<br />
4500-12999 1 699,65 1 640,45 1 577,56<br />
13000-29999 1 718,99 1 652,73 1 583,60<br />
30000-79999 1 753,47 1 678,29 1 597,90<br />
80000-159999 1 814,86 1 720,84 1 607,49<br />
yli 160000 1 887,43 1 768,61 1 617,07<br />
II Kokki 1 494,97<br />
II Kokki 2) 1 506,74<br />
Talousapulainen x) 1 494,97<br />
1) Huom! Kohta 21.6<br />
2) Palkka maksetaan ainoastaan yli 6000 dwt-tonnin aluksissa,<br />
jotka säännöllisesti kuljettavat matkustajia ja joissa on tilaa<br />
vähintään 6 matkustajalle.<br />
x) Talousapulainen on velvollinen osallistumaan keittiötyöhön.<br />
Tarjoilukorvaus<br />
Tilapäiset matkustajat<br />
- perusmaksu 1,84 € / matkustaja<br />
- lisäkorvaus 0,62 € / matkustaja / päivä<br />
Tilapäiset ruokavieraat 0,48 € / henkilö / päivä<br />
Yötyökorvaus<br />
6,40 € / vahtivuoro<br />
rahtialuksen vuorotyöntekijälle<br />
Korvaus työntekijälle,<br />
ellei työntekijälle ole varattu ravintoa ja/tai asuntoa aluksessa<br />
- ravintokorvaus<br />
- Suomessa 27,31 € / päivä<br />
- ulkomailla 51,39 € / päivä<br />
- asuntokorvaus laskun mukaan<br />
Luontoisetukorvaus<br />
- vuosiloman aikana 20,01 € / päivä<br />
(- ravintokorvausosuus) 13,38 € / päivä<br />
(- asuntokorvaus) 6,63 € / päivä<br />
- vastikeaikana 20,01 € / päivä<br />
- sairauden aikana 20,01 € / päivä<br />
(- kun työntekijää ei hoideta sairaalassa)<br />
Rahtialuksessa<br />
konehuoneen ollessa<br />
miehittämätön, vuorotyöntekijälle<br />
maksetaan<br />
yötyökorvaus 00–04<br />
Taksikulut<br />
Matkakorvaus<br />
Lomamatkat<br />
39,61 € / henkilö / matka (esim. korkeintaan)<br />
39,61 € / matka (enintään)<br />
15
Palkkataulukot<br />
Pientonniston palkat ja palkanlisät 1.3.2010<br />
Takuupalkka 1:1<br />
Euromääräiset lisät<br />
Pursimies YT 1 920,27<br />
Kokkistuertin tarjoilukorvaus<br />
2,74 € / matkustaja<br />
Matruusi YT 1 826,42<br />
Tilapäiset ruokavieraat<br />
0,52 € / vieras<br />
Vahtimies 1 705,16<br />
Korvaus harjoittelijan ohjaamisesta<br />
3,69 € / päivä<br />
Kokkistuertti 1 921,95<br />
Vuokra-autokulut (enintään)<br />
39,61 € / kerta<br />
Takuupalkka 2:1<br />
Vuorottelussa 2:1 maksettava takuupalkka saadaan kertomalla<br />
taulukon ”Takuupalkka 1:1” vastaava takuupalkka luvulla 1,23.<br />
Luontoisetukorvaus vuosiloman aikana 20,01 € / päivä<br />
Ylityökorvaus<br />
-arkiylityö<br />
-pyhäylityö<br />
1/106 takuupalkasta ilman ikälisiä<br />
1/67 takuupalkasta ilman ikälisiä<br />
Laatuaikaa perheen kanssa<br />
Perhelomat ry ja SMU järjestävät ohjattuja lomia RAY:n<br />
tuella Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvellä lähellä<br />
Joensuuta. Lomatuet myönnetään terveydellisin ja<br />
taloudellisin perustein. Loman hintaan sisältyy täysihoito,<br />
lomaohjelma sekä majoitus.<br />
Plussaa elämään<br />
Työttömille ja heidän perheenjäsenilleen<br />
Aika: 20.–25.6.2010<br />
Hinta: 62,50 euroa<br />
Hakuaika päättyy 30.4.2010.<br />
Vekaraviikko<br />
<strong>Unioni</strong>n jäsenille ja heidän perheilleen<br />
Aika: 14.–19.6.2010<br />
Hinta: 110 euroa / aik. ja alle 16-vuotiaat ilmaiseksi<br />
Hakuaika päättyy 30.4.2010.<br />
Uudistu SAL:n kuntoremontissa<br />
Kuntoutuskeskus Apila, Kangasala<br />
Teemana työhyvinvointi<br />
7.–12.6.2010, täysihoito<br />
oma osuus hinnasta 109 euroa (kokonaishinta 459 euroa)<br />
Hakuaika päättyy 9.4.2010<br />
HAKUKAAVAKE:<br />
Tulosta <strong>Suomen</strong> Ammattiliittojen Lomajärjestön<br />
kotisivuilta www.salry.net tai<br />
Tilaa <strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong> <strong>Unioni</strong>sta<br />
Arja Merikallio p. (09) 615 20 259<br />
arja.merikallio@smu.fi.<br />
Lisätietoja ja hakemuslomakkeita:<br />
Arja Merikallio p. (09) 6152 0259<br />
arja.merikallio@smu.fi tai www.smu.fi.<br />
<strong>Unioni</strong>n kotisivuilta löydät lisää<br />
lomia sekä lomakuvauksia:<br />
www.smu.fi >jäsenyys > jäsenedut > lomat<br />
16<br />
16<br />
Lomahakemusten palautusosoite:<br />
Arja Merikallio<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong><br />
John Stenbergin ranta 6<br />
00530 HELSINKI
Kesäkauden 2010<br />
viikkoja 22–35 (2.6.–1.9.)<br />
haetaan kirjallisesti<br />
huhtikuun loppuun mennessä.<br />
Vastaukset toimitetaan vuokraajille toukokuun puolessa välissä.<br />
Vaihtopäivä mökillä on keskiviikkoisin klo 14.00. Vuokrahinta<br />
on 250,-/vko. Hakemuksissa huomioidaan ensisijaisesti<br />
uudet vuokraajat.<br />
Lounais-<strong>Suomen</strong><br />
osaston (006)<br />
Narvijärven Meripesä-mökin<br />
kesäajan vuokraus on pian ajankohtainen!<br />
Täytä viereinen hakukaavake tai lähetä sähköinen hakemus<br />
netin kautta osoitteesta:<br />
www.smu.fi >ammattiosastot ><br />
Lounais-<strong>Suomen</strong> ammattiosasto (006).<br />
Osaston sivuilla myös kuvia mökistä!<br />
Lisätietoja ja kaavakkeita saa myös Turun toimistolta:<br />
Maariankatu 6 b, 20100 TURKU,<br />
puh (02) 233 7416 (arkisin klo 9–15)<br />
Muuna aikana kuin kesäkautena vuokraus tapahtuu entiseen<br />
tapaan, eli vuokrata voi kuluvaa ja seuraavaa kuukautta!<br />
Narvijärven Meripesä<br />
Mökki sijaitsee Rauman Lapissa, n. 100 km Turusta.<br />
92 neliön hirsimökissä on 3 makuuhuonetta, 8 makuutilaa<br />
+ lastenhuoneessa kerrossänky ja pinnasänky, olohuone<br />
ja keittiö ruokailutiloineen. Sauna takkatuvalla 38 neliötä,<br />
jossa on kaksi makuupaikkaa ja keittiö.<br />
MÖKKIVARUSTELUUN kuuluu mm: tv, video, puhelin,<br />
jääkaappi, pakastin, mikrouuni ja astianpesukone. Käyttöastiat<br />
ja pesuaineet ovat mökissä valmiina. Tarvitset vain<br />
omat liinavaatteet, henkilökohtaiset peseytymisvälineet<br />
ja wc-paperia. Kaasugrilli, tiili- ja pallogrilli myös käytössä<br />
(hiilet hankittava itse). Hiekkalaatikko ja keinut, veneily- ja<br />
heittokalastusmahdollisuus, lapsiturvallinen ranta.<br />
Hakemus kesäkaudelle 2010<br />
Vaihtoehto 1: keskiviikko pvä ........./kk ......... – keskiviikko päivä ........../kk..............<br />
Vaihtoehto 2: keskiviikko pvä ........./kk ......... – keskiviikko päivä ........./kk..............<br />
Nimi: ...................................................................................<br />
Katuosoite: ..........................................................................<br />
Postiosoite: .........................................................................<br />
Puh.: ....................................................................................<br />
Työpaikka: ...........................................................................<br />
Oletko aikaisemmin ollut Meripesä-mökillä kesäaikana?<br />
Laita raksi ruutuun:<br />
___En ___Kyllä, milloin?<br />
VUOKRAHINNAT:<br />
250 € viikko,<br />
110 € viikonloppu ja<br />
35 € vuorokausi<br />
........................................................................................<br />
Allekirjoitus<br />
LISÄTIETOJA:<br />
Turun toimistolta, puh. (02) 233 7416 ja<br />
nettisivulta www.smu.fi > ammattiosastot ><br />
Lounais-<strong>Suomen</strong> ammattiosasto (006), jossa myös kuvia<br />
mökistä ja pihapiiristä.<br />
Huom!<br />
- Tällä kaavakkeella haetaan vain kesäajaksi<br />
kesä-, heinä- ja elokuu, viikot 22–35 (2.6–1.9.)<br />
- Vain huhtikuun viimeiseen päivään mennessä<br />
palautetut hakemukset huomioidaan.<br />
- Vastaukset toimitetaan hakijoille 14.5. mennessä.<br />
Hakemusten palautusosoite:<br />
SMU Lounais-<strong>Suomen</strong> osasto<br />
Maariankatu 6 b<br />
20100 TURKU<br />
17
KESÄ lähestyy<br />
Nyt on aika tehdä <strong>Unioni</strong>n mökkien kesävaraukset!<br />
KERIMÄEN MÖKIT<br />
MERILUOTO<br />
VELSKOLA<br />
Sijaitsevat lähellä Savonlinnaa,<br />
Suurijärven rannalla.<br />
- Iso mökki: pinta-ala 120 m 2 , 3 makuuhuonetta,<br />
8 vuodepaikkaa. Tupa, keittiö, sauna, pesuhuone,<br />
kuisti. TV, radio, jääkaappi, mikro, sähköhella,<br />
takka, vene. Piha on tasainen ja ranta loiva, hiekkapohjainen,<br />
lapsille sopiva.<br />
- Pikkumökki: pinta-ala n. 20 m 2 , tuvassa levitettävä<br />
sänky kahdelle. Sauna, sähköhella, jääkaappi,<br />
mikro, TV ja radio, vene. Huom! Kantovesi<br />
kaivosta ja ulkovessa. Piha on tasainen<br />
ja ranta loiva, hiekkapohjainen.<br />
- Mökit 1,2 ja 3: pinta-ala n. 80 m 2 , 6 vuodepaikkaa.<br />
Alakerrassa makuuhuone, tupakeittiö,<br />
sauna, pesuhuone (mökki 2:ssa erillinen sauna).<br />
Yläkerrassa on avoin parvitila, jossa 4 vuodepaikkaa.<br />
TV, radio, jääkaappi, mikro, takka,<br />
vene, grillikatos.<br />
Piha ja ranta:<br />
- mökki 1:n piha on kallioinen, ranta äkkijyrkkä,<br />
uimaan laiturilta.<br />
- mökki 2:n piha on tasainen, ranta hiekkapohjainen,<br />
loiva, lapsille sopiva, osittain kaislikkoinen.<br />
- mökki 3:n matalaan rantaan on tehty hiekkapohja<br />
suodatinkankaan päälle.<br />
<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>lla on omia lomamökkejä<br />
kuudella paikkakunnalla<br />
ympäri Suomea. Kesäsesonkina<br />
varaukset tehdään viikkoperiaatteella<br />
kirjallisten hakemusten<br />
perusteella. Hakulomake vierei-<br />
sellä sivulla TAI TÄYTÄ HAKEMUS<br />
NETISSÄ. Viikot, joille hakemuksia<br />
on useita, arvotaan.<br />
Mökkejä vuokrataan vain<br />
<strong>Unioni</strong>n jäsenille.<br />
18<br />
Sijaitsee 45 km Vaasasta, Raippaluodossa<br />
meren rannalla.<br />
Pinta-ala 114 m 2 , 4 vuodepaikkaa, lisävuodemahdollisuus<br />
8:lle. 2 makuuhuonetta, olohuone,<br />
keittiö. TV, video, DVD, jääkaappipakastin,<br />
mikro, sähköhella, takka. 2 venettä. Rantasauna,<br />
jossa keitto- ja yöpymismahdollisuus. Piha<br />
on osittain hiekkainen / nurmikkoinen, loivasti<br />
laskeva ja ranta on mutapohjainen, äkkisyvä,<br />
laiturilta uimaan.<br />
KUSTAVI<br />
Sijaitsee Turun saaristossa, Kustavin<br />
pohjoiskärjessä Kiparluodossa,<br />
meren rannalla.<br />
Parimökki (mökit 1,2), joissa kussakin n. 60 m 2 ,<br />
4 vuodepaikkaa / 2 makuuhuonetta, olohuone<br />
(lisävuodemahdollisuus), keittiö. Yhteinen<br />
rantasauna, 2 venettä. TV, jääkaappi, sähköhella,<br />
mikro, astianpesukone, kahvinkeitin. Piha<br />
on kallioinen, loivasti viettävä ja ranta äkkijyrkkä,<br />
laiturilta uimaan.<br />
Mökki 2 on allergiamökki eikä sinne saa viedä<br />
lemmikkieläimiä.<br />
Sijaitsee Espoossa, Velskolan Pitkäjärven<br />
rannalla, n. 30 km Helsingin<br />
keskustasta.<br />
Maastossa jyrkkiä rinteitä, järven rantaan 40 m,<br />
ranta nopeasti syvenevä.<br />
Hirsitalo, jonka pinta-ala on n. 120 m 2 . Iso tupa,<br />
avokeittiö, makuuhuone, sauna. Yöpymispaikat<br />
kuudelle: makuuhuoneessa kerrossänky, tuvan<br />
sohvasta vuoteet kolmelle ja saunan pukuhuoneessa<br />
yhdelle. Ei lemmikkieläimiä.<br />
Varustus: vene, takka, TV, astianpesukone, sähköhella,<br />
mikro, jääkaappi ja pieni pakastin.<br />
HONKALAHTI<br />
Sijaitsee lähellä Haminaa Pyötsaaressa<br />
meren rannalla.<br />
Pinta-ala n. 50 m 2 + 35 m 2 , 8 vuodepaikkaa.<br />
Alakerrassa makuuhuone ja lastenhuone, olohuone<br />
ja keittiö. Yläkerrassa 2 makuuhuonetta<br />
ja aula. TV, jääkaappi, mikro, sähköhella, leivänpaahdin,<br />
takka. 2 venettä, perämoottori. Lisäksi<br />
saunamökki, n. 15 m 2 , jossa vuodepaikat 2:lle,<br />
takka, hella ja jääkaappi. Nurmikkoinen piha<br />
laskee loivasti, sorapohjainen ranta on loiva.<br />
Huom! Honkalahden mökki on myynnissä.<br />
Mikäli ostaja löytyy, saattaa lomaviikko<br />
peruuntua.
Nyt voit lähettää sähköisen<br />
hakemuslomakkeen kotisivuilta:<br />
www.smu.fi > jäsenyys ><br />
jäsenedut > unionin mökit ><br />
SMU:n mökin vuokrahakemus<br />
[Kesä 2010]<br />
Vaihtopäivä maanantai, haettavat mökit:<br />
KUSTAVI: mökki 1<br />
KERIMÄKI: mökit 1 – 2, pikku mökki, iso mökki<br />
PYHTÄÄ: Villa Varpunen<br />
MERILUOTO: (Vaasa)<br />
VELSKOLA: (Espoo) – ei lemmikkieläimiä<br />
HONKALAHTI: (Hamina, Pyötsaari)<br />
Vuokra-aika on yksi viikko.<br />
HUOMIOIMME<br />
VAIN neljä<br />
VAIHTOEHTOA.<br />
VILLA VARPUNEN<br />
hirsimökki sijaitsee meren<br />
rannalla Siltakylässä Pyhtäällä,<br />
n. 125 km Helsingistä.<br />
Pinta-ala on 88 m 2 , 8 vuodepaikkaa, alakerrassa<br />
kaksi makuuhuonetta, olohuone sekä takka.<br />
Keittiöstä löytyy jenkkijääkaappi sekä sähköhella.<br />
Yläkerrassa makuuhuone (parivuode) ja<br />
oleskelutila, jossa on sohva ja TV. Lisäksi on<br />
erillinen 25 m 2 saunamökki, jossa on vuodesohva,<br />
pöytä ja keittiö, sauna, suihku/wc. Piha<br />
on tasainen ja ranta sorainen. (Huom! rannasta<br />
saattaa löytyä rakennusmateriaalia ja nauloja).<br />
Lisäksi rannassa grilli/huvimaja sekä vene.<br />
Hinta kesäkaudella:<br />
viikot 23–35<br />
(7.6.–1.9.2010)<br />
Kerimäen pikku mökki:<br />
110 e /vko<br />
muut mökit:<br />
280 e /vko<br />
1. Vaihtoehto: mökin nimi:<br />
Ajanjakso / – / 2010<br />
2. Vaihtoehto: mökin nimi:<br />
Ajanjakso / – / 2010<br />
Vaihtopäivä keskiviikko, haettavat mökit<br />
KUSTAVI: mökki 2 (ei lemmikkieläimiä)<br />
KERIMÄKI: mökki nro 3<br />
1. Vaihtoehto: mökin nimi:<br />
Ajanjakso / – / 2010<br />
2. Vaihtoehto: mökin nimi:<br />
Ajanjakso / – / 2010<br />
Nimi:<br />
Katuosoite:<br />
Postinumero:<br />
Puhelin:<br />
Henkilötunnus:<br />
MÖKKIEN KUVAUKSET:<br />
Kaikki mökit ovat<br />
perustarvikkein varustettuja.<br />
Vuokraajan tulee viedä<br />
mukanaan lakanat, tyynyliinat<br />
ja pyyhkeet sekä muut<br />
henkilökohtaiset tarvikkeet.<br />
allekirjoitus<br />
Huom!<br />
Tällä kaavakkeella haetaan kesäajan (viikot 23–35, 7.6.–1.9.2010)<br />
vuokrauksia. Vain huhtikuun viimeiseen päivään (30.4.2010) mennessä<br />
palautetut hakemukset huomioidaan. Vastaukset ja laskut<br />
toimitetaan hakijoille 17.5.2010 mennessä. Varauksen voit varmistaa<br />
maksamalla vuokran 31.5.2010 mennessä.<br />
LISÄTIETOJA:<br />
mökkivaraamo<br />
p. (09) 6152 0260<br />
hakemuksen postitusosoite:<br />
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU ry<br />
Mökkivaraamo<br />
John Stenbergin ranta 6<br />
00530 Helsinki<br />
19
Rikkikysymys<br />
esillä ministeri Vehviläisen ja<br />
komissaari Kallasin<br />
tapaamisessa<br />
Liikenneministeri Anu Vehviläinen tapasi vastanimitetyn<br />
EU:n liikennekomissaari Siim Kallasin<br />
helmikuussa epävirallisen ministerikokouksen<br />
yhteydessä Espanjan La Coruñassa.<br />
Keskustelussa päärooliin nousi Kansainvälisessä<br />
merenkulkujärjestössä IMO:ssa<br />
hyväksytyt merenkulun polttoaineen rikkirajoitukset.<br />
Niiden mukaan erityisalueilla, kuten<br />
Itämerellä, polttoaineen rikkipitoisuus saisi<br />
vuonna 2015 olla vain 0,1 prosenttia.<br />
Vehviläinen toi esille huolensa vähärikkisen<br />
polttoaineen saatavuudesta ja kustannusrasituksesta<br />
elinkeinoelämälle.<br />
Komission vastavalmistunut selvitys jalostamokapasiteetista<br />
tukee Vehviläisen huolta<br />
vähärikkisen polttoaineen saatavuudesta.<br />
Vehviläinen esitti Kallasille, että EU:n tulisi<br />
ryhtyä toimiin IMO:n suuntaan lisäajan saamiseksi<br />
rajoitusten soveltamisessa.<br />
Tällainen mahdollisuus IMO:n määräyksissä<br />
on jo olemassa muiden kuin erityisalueiden<br />
kohdalla. Globaalisti rikkiraja olisi 0,5<br />
prosenttia vuonna 2020, mutta sen soveltamista<br />
voidaan edelleen myöhentää, mikäli todetaan<br />
vähärikkisen polttoaineen saatavuusongelmia.<br />
”Tämän pitäisi olla mahdollista myös erityisalueiden<br />
meriliikenteessä, kuten Itämerellä”,<br />
totesi Vehviläinen.<br />
Ministeri Vehviläinen ja komissaari Kallas<br />
keskustelivat liikenteen roolista EU:n kasvuja<br />
työllisyysstrategiassa (ns. EU2020 -strategia).<br />
Tapaamisen yhteydessä keskusteltiin<br />
myös kuljettajien työaikadirektiivistä sekä<br />
älykkään liikenteen edistämisestä EU:ssa.<br />
Komissaari Kallas totesi, että ministeri<br />
Vehviläinen on ensimmäinen EU:n liikenneministeri,<br />
jonka kanssa hänellä oli kahdenkeskinen<br />
tapaaminen. Vehviläinen kutsui komissaari<br />
Kallasin vierailulle Suomeen vielä tämän<br />
kevään kuluessa.<br />
Huoli vähärikkisen polttoaineen<br />
saatavuudesta ja kustannusrasituksesta<br />
elinkeinoelämälle.<br />
Ulkomaan merikuljetukset<br />
vähenivät viidenneksen<br />
vuonna 2009<br />
Ulkomaan merikuljetukset vähenivät vuonna<br />
2009 lähes 20 miljoonalla tonnilla edellisvuodesta.<br />
Kaikkiaan ulkomaan meriliikenteessä<br />
kuljetettiin vajaat 83 miljoonaa tonnia<br />
tavaraa eli merikuljetusten pitkään jatkunut<br />
kasvu siten pysähtyi ja kuljetusten kokonaismäärä<br />
putosi 2000-luvun alun tasolle. Tuonti<br />
väheni 23 prosenttia edellisvuoteen verrattuna<br />
ja oli 45 miljoonaa tonnia vuonna 2009.<br />
Vastaavasti vienti väheni 15 prosenttia 38 miljoonaan<br />
tonniin.<br />
Matkustajaliikenne<br />
likimain viime vuoden tasolla<br />
Ulkomaan meriliikenteessä kuljetettiin vuonna<br />
2009 yhtensä 16,8 miljoonaa matkustajaa.<br />
Kasvua edellisvuodesta oli 1,2 prosenttia.<br />
Viron liikenteessä matkustajamäärä lisääntyi<br />
1,4 prosenttia 6,4 miljoonaan. Ruotsin liikenne<br />
lisääntyi samoin 1,4 prosenttia ja oli<br />
yhteensä 9,4 miljoona matkustajaa. Ulkomaisilla<br />
risteilyaluksilla kävi Suomessa 344 000<br />
matkustajaa eli saman verran kuin edellisvuonna.<br />
Lue juttu kokonaisuudessaan:<br />
www.smu.fi > viestintä > uutiset<br />
Entiset työsuojelupiirit ovat<br />
nyt ’Työsuojelun vastuualue’<br />
Virastouudistukset muuttivat myös työsuojelupiirien<br />
nimeä ja aluejakoa tämän vuoden<br />
alusta. Entisistä työsuojelupiireistä käytetään<br />
nyt nimitystä ’Työsuojelun vastuualue’.<br />
Työpaikkojen näkökulmasta työsuojeluvalvonta<br />
on säilynyt uudistuksen myötä ennallaan,<br />
mutta vain aluejako on muuttunut.<br />
Kahdeksasta työsuojelupiiristä muodostettiin<br />
viisi työsuojelun vastuualuetta: Etelä-Suomi,<br />
Itä-Suomi, Lounais-Suomi, Länsi- ja Sisä-<br />
Suomi sekä Pohjois-Suomi ja Lappi.<br />
Työsuojelun vastuualue hoitaa muutoin<br />
käytännössä katsoen entisten työsuojelupiirien<br />
tehtäviä, mutta vain nimi on siis muuttunut.<br />
Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu löytyy<br />
osoitteesta: www.tyosuojelu.fi.<br />
Työn mielekkyys ja<br />
mahdollisuudet vaikuttaa<br />
työaikajärjestelyihin<br />
parhaat keinot työurien<br />
pidentämisessä<br />
Kansalaisten mielestä parhaat keinot työurien<br />
jatkumiseen löytyvät työhyvinvoinnin kehittämisestä.<br />
Suomalaisten halukkuuteen jatkaa<br />
työssä pidempään vaikuttavat kaikkein eniten<br />
työn mielekkyys (85 %), mahdollisuudet vaikuttaa<br />
työaikajärjestelyihin (77 %), lomapäivien<br />
lisääminen (74 %) ja johtamistapojen<br />
parantaminen (70 %).<br />
Vähiten halukkuutta työurien pidentämiseen<br />
lisäävät suomalaisten mielestä osaaikaeläkkeen<br />
poistaminen (11 %), työttömyysturvan<br />
heikentäminen eli ns. työttömyyseläkeputken<br />
poistaminen (13 %) ja eläkekertymän<br />
heikentäminen (29 %).<br />
Luottamus palkansaajajärjestöjä<br />
kohtaan kasvanut<br />
Eläkeasioiden valmistelussa luotetaan eniten<br />
palkansaajajärjestöihin Yli puolet suomalaisista<br />
(51 %) sanoo luottavansa eläkeasioiden<br />
valmistelussa eniten palkansaajajärjestöihin.<br />
Luottamus palkansaajajärjestöihin on kasvanut<br />
viime vuodesta (48 %). Maan hallitukseen<br />
luottaa näissä asioissa 15 prosenttia<br />
kansalaisista.<br />
Tiedot käyvät ilmi SAK:n, STTK:n ja Akavan<br />
TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta.<br />
Tutkimus tehtiin 5.–10. helmikuuta 2010 ja<br />
siihen vastasi 1231 suomalaista.<br />
Lue tutkimuksesta tarkemmin:<br />
www.smu.fi > työsuojelu > ajankohtaista<br />
työturvallisuudesta<br />
Haminan satama sai<br />
suoran reittilinjan<br />
Kreikkaan<br />
Kreikkalainen varustamo Hellasco Shipping<br />
Ltd on aloittanut suoran reittiliikenteen Haminan<br />
satamaan. Alukset liikennöivät reitillä<br />
keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa. Määräsatamat<br />
Kreikassa ovat Korintti/Efesos,<br />
Heraktion ja Saloniki. Lastinantajat ovat suomalaisia<br />
metsäteollisuuden yrityksiä, Haminan<br />
sataman kotisivut kertovat.<br />
20
Ryhmäteatteri on valinnut näytelmän ohjelmistoonsa<br />
Euroopan unionin köyhyyden ja<br />
syrjäytymisen vastaisen teemavuoden takia.<br />
Ristiriita kauniiden puheiden ja todellisuuden<br />
välillä on suuri, sillä 80 miljoonaa unionin<br />
jäsentä – yksi kuudesosa eurooppalaisista<br />
– elää köyhyysrajan alapuolella. Pitkittyneen<br />
talouskriisin takia määrä on jatkuvassa kasvussa.<br />
Kulttuuri-<br />
Merenkulkijoiden<br />
vuosinäyttely<br />
12.3.-5.4.2010<br />
avoinna joka päivä<br />
klo 12.00-20.00<br />
Helsingin merimiesklubilla<br />
Hotelli Skatta,<br />
Linnankatu 3,<br />
Helsinki<br />
Merenkulkijoiden<br />
vuoden 2009<br />
Pohjoismaisen valokuvauskilpailun<br />
parhaat kuvat – kuvataidetta<br />
VAPAA PÄÄSY<br />
TERVETULOA!<br />
Järjestäjä: <strong>Merimies</strong>palvelutoimisto<br />
Soi kissankellot<br />
Hehkui lempi tulisempi<br />
Nousi aamu aurinko<br />
Mirri huomas kainalostaan<br />
iso kissa poissa on<br />
Aamulla hän vannoi vielä<br />
et mua yksin rakastaa<br />
jotain kyllä huomasinkin<br />
mirri juoksi ison rinkin<br />
naapuriin hän katsoi vaan<br />
Marjatta -08<br />
Puolan matka<br />
merimiehille<br />
15.–20.9.2010<br />
<strong>Merimies</strong>palvelutoimisto (MEPA) valmistelee<br />
merenkulkijoille ja muille alan toimijoille<br />
matkaa Puolan Gdanskiin tulevana syksynä.<br />
Tarkoitus on lentää keskiviikkoiltana 15.9.<br />
Helsingistä Gdanskiin, jossa vietetään kolme<br />
kokonaista päivää. Takaisin Suomeen lähdetään<br />
sunnuntaina 20.9. Gdyniasta Finnlinesin<br />
aluksella ja perillä kotimaassa ollaan<br />
maanantaiaamuna.<br />
Alustavassa ohjelmassa on tutustumista<br />
Gdyniaan ja Jastarnia-kynnäkseen sekä eri<br />
merimuseokohteisiin, kuten kalastusmuseoon.<br />
Vierailemme myös entisellä Stutthofin<br />
keskitysleirillä, jonne oli aikoinaan internoituna<br />
90 suomalaista merenkulkijaa.<br />
Matkanjohtajana toimii Puolan asiantuntija<br />
Jukka Soisalon-Soininen. Jukka sekä<br />
matkailutoimittaja Sakari Karttunen suunnittelevat<br />
parhaillaan ohjelman yksityiskohtia<br />
– ideoita ja vinkkejä otetaan mielellään<br />
vastaan.<br />
Matkan hinta on noin 900 euroa, johon<br />
sisältyvät palvelut, oheiskuljetukset jne. Vastuullinen<br />
matkanjärjestäjä on OK-Matkat /<br />
Nordic Ferry Center Oy<br />
Lisätietoa reissusta löytyy<br />
MEPAn kotisivuilta www.mepa.fi<br />
Talviliikenteen toimivuus<br />
liikenneministerin syyniin<br />
Liikenneministeri Anu Vehviläinen selvityttää<br />
”perin pohjin” ankaran talven johdosta<br />
ilmaantuneita liikenneongelmia, uutisoi liikenne-<br />
ja viestintäministeriön LaajaKaista<br />
1/2010 -lehti 25. helmikuuta. Ministeriössä<br />
laaditaan tämän kevään aikana laaja-alainen<br />
selvitys ankariin talviolosuhteisiin varautumisesta.<br />
Ratkaisuja aiotaan hakea erityisesti<br />
junaliikenteessä esiintyneisiin ongelmiin,<br />
mutta tämän lisäksi selvitetään myös esimerkiksi<br />
saariston yhteysalusliikenteen ja muun<br />
merenkulun toimivuutta vaativissa talviolosuhteissa.<br />
tärpit<br />
Ryhmäteatteri:<br />
Euroopan taivaan alla<br />
– komedia työvoiman<br />
liikkuvuudesta<br />
Ensi-ilta: 11.3.2010<br />
Helsinginkadun näyttämöllä, Helsinki<br />
Näytelmä on kertomus pienten ihmisten pärjäämisestä<br />
suuressa globalisoituvassa maailmassa.<br />
Tarinassa käsitellään rajat ylittävää<br />
rakkautta mantereella, jolla hyvinvointia riittää<br />
yhä harvemmille. Esityksen teemoina ovat<br />
siirtotyöläisyys, nouseva nationalismi sekä<br />
perinteisten eurooppalaisten humanististen<br />
arvojen katoaminen markkinatalouden tieltä.<br />
Käsikirjoitus:<br />
Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälä<br />
Ohjaus:<br />
Esa Leskinen<br />
Rooleissa:<br />
Laura Birn, Taneli Mäkelä, Taisto Oksanen,<br />
Annika Poijärvi, Valtteri Simonen, Minna<br />
Suuronen ja Robin Svartström.<br />
www.ryhmateatteri.fi<br />
21
Työaiheinen<br />
kirjoituskilpailu<br />
kutsuu kirjoittajia<br />
Ensimmäistä kertaa järjestettävä valtakunnallinen<br />
kirjoituskilpailu ”Työ, leikki<br />
ja luominen” avattiin helmikuussa. Kilpailuun<br />
voi osallistua 1.5. saakka.<br />
Kilpailu kartoittaa millaisia ajatuksia<br />
työ, työläisyys, työttömyys tai vaikkapa<br />
pätkätyöt nykysuomalaisissa herättävät.<br />
Kirjoituskilpailun järjestävät Lauri Viita<br />
-seura, Väinö Linnan seura sekä F.E. Sillanpään<br />
seura näiden kolmen edesmenneen<br />
työn kuvaajan kunniaksi. Kilpailu<br />
järjestetään yhteistyössä Työväen Sivistysliiton<br />
ja Kansan Sivistystyön Liiton<br />
kanssa.<br />
Kilpailussa on kaksi sarjaa, proosa<br />
ja lyriikka. Voittajat julkistetaan Työväenkirjallisuuden<br />
päivässä Werstaalla<br />
28.8.2010.<br />
Liikenneviraston toiminta alkoi<br />
Liikennevirasto aloitti toimintansa tämän<br />
vuoden alussa. Liikennevirastoon yhdistyi<br />
muun muassa entisen Merenkulkulaitoksen<br />
väylätoiminnot. Liikennevirasto vastaa liikenteen<br />
palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä<br />
valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Viraston<br />
pääjohtajana toimii Juhani Tervala.<br />
Liikenteen turvallisuusvirasto<br />
Trafi aloitti toimintansa<br />
Tämän vuoden alussa aloitti toimintansa<br />
myös liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.<br />
Uuteen virastoon liitettiin muun muassa entisen<br />
Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminnot.<br />
Meriliikenteen osalta Trafi edustaa Suomea<br />
merenkulun säädöstöä laativissa järjes-<br />
töissä. Trafi vastaa myös alusturvallisuudesta,<br />
alusten ja satamarakenteiden turvatoimista,<br />
luotsauksen viranomaistehtävistä sekä veneilyn<br />
turvallisuudesta Suomessa. Lisäksi<br />
Trafi määrittää alusten miehityksen, myöntää<br />
laivaväen pätevyyskirjat ja -todistukset sekä<br />
pitää alus- ja merimiesrekisteriä.<br />
Oletko sinä tarinaniskijä tai innokas kuvaaja?<br />
Kilpailuohjeet löydät sivulta:<br />
www.tyovaenmuseo.fi/<br />
kirjallisuudenpaiva<br />
AKT:n Helsinki-Uusimaa -alueen<br />
nuoret järjestävät<br />
AKTivated<br />
Rock -tapahtuma<br />
Ravintola On The Rocksissa Helsingissä<br />
lauantaina 17.4.2010 klo 18–22<br />
Myös <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n jäsenet ovat tervetulleita<br />
tapahtumaan. Keikalle on ilmainen<br />
sisäänpääsy.<br />
Kasautuuko pöytälaatikkoosi kirjoituksia, jotka<br />
saattaisivat kiinnostaa myös muita? Kirjoitatko<br />
mielelläsi tarinoita tai kertomuksia, mutta<br />
et tiedä mihin ne lähettäisit. Tai kenties oletkin<br />
todellinen mielipidevaikuttaja – oikea keskustelupalstojen<br />
kunkku. <strong>Merimies</strong>-lehden toimitusta<br />
kiinnostavat myös merenkulkuun liittyvät<br />
valokuvat. Jos kameraasi on tallentunut<br />
ehta otos, nyt sinulla on hyvä mahdollisuus<br />
julkaista se <strong>Unioni</strong>n medioissa.<br />
Olipa asiasi globaali tai omasta elämänpiiristä,<br />
juuri sinun näkemyksesi saattaa olla<br />
merkittävä ja jollekulle tärkeä. Lähetä meille<br />
kuvia, juttuaiheita, tarinoita, kirjoituksia tai näkemyksiäsi<br />
omalla nimelläsi tai nimimerkilläsi<br />
varustettuna. Juttuja jäseniltä julkaistaan <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n<br />
kotisivuilla ja mahdollisuuksien/sopimuksen<br />
mukaan myös <strong>Merimies</strong>lehdessä.<br />
Anna kuulua, lähetä juttuja<br />
tai kuvia, äläkä turhaan kainostele!<br />
Lähetä juttu tai kuva sähköpostitse:<br />
katja.grasbeck@smu.fi<br />
tai postitse:<br />
Katja Gräsbeck<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong><br />
John Stenbergin ranta 6<br />
00530 HELSINKI<br />
Paikkoja on rajoitetusti, joten ilmoittaudu<br />
ennakkoon 6.4.2010 mennessä osoitteeseen:<br />
katja.grasbeck@smu.fi.<br />
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten<br />
(ELY-keskukset) aloittivat toimintansa vuoden alussa<br />
Lisätietoja tilaisuudesta <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n<br />
kotisivuilta:<br />
www.smu.fi<br />
Tämän vuoden alussa toimintansa aloittivat<br />
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset,<br />
joista käytetään nykyisin pääsääntöisesti lyhennettä<br />
’ELY’. ELY-keskuksia on 15 ja niihin on<br />
koottu muun muassa entisten TE-keskusten,<br />
alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien ja<br />
Merenkulkulaitoksen tehtäviä. Esimerkiksi<br />
saaristoliikenne, ympäristön tilan seuranta ja<br />
vesivarojen käyttö ja hoito ovat nyt ELY-keskusten<br />
alaisuudessa.<br />
22
<strong>Suomen</strong> Lauttaliikenne Oy:n<br />
keltaisille lautoille<br />
työehtosopimus<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n ja <strong>Suomen</strong> Lauttaliikenne<br />
Oy:n välillä saavutettiin torstaina<br />
18.2.2010 neuvottelutulos yhtiön liikennöimien<br />
niin sanottujen keltaisten lauttojen työehdoista.<br />
Uusi työehtosopimus on voimassa<br />
29.2.2012 asti ja se tuo lauttojen työntekijöille<br />
1.3.2010 palkankorotukset, jotka ovat suuruudeltaan<br />
0,7 % kuitenkin vähintään 13 euroa<br />
kuukaudessa.<br />
<strong>Suomen</strong> Lauttaliikenne Oy on perustettu<br />
jatkamaan Destia Oy:n lauttaliikennetoimintaa<br />
ja se hoitaa seitsemällä niin sanotulla<br />
keltaisella lautta-aluksella liikennöintiä linjoilla<br />
Parainen-Nauvo (lautat Sterna ja Falco),<br />
Nauvo-Korppoo (lautta Prostvik 1), Korppoo-<br />
Houtskari-Norrskata (lautat Mergus ja Merituuli)<br />
sekä Oulunsalo-Hailuoto (lautat Merisilta<br />
ja Meriluoto).<br />
Neuvottelut <strong>Suomen</strong> Lauttaliikenne Oy:n<br />
lossiliikenteen työehtosopimuksesta jatkuvat<br />
edelleen.<br />
maailman<br />
meriltä<br />
Koonnut: juhani Artto<br />
Parempi pysyä aseettomana<br />
Pitäisikö merimiesten aseistautua merirosvojen hyökkäysten torjumiseksi? Ei<br />
pidä, Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn merenkulun turvallisuuskomitea<br />
esittää kesäkuussa 2009 hyväksymässään asiakirjassa. Siinä päinvastoin neuvotaan<br />
lippuvaltioita kannustamaan merimiehiä olemaan hankkimatta ja käyttämättä<br />
tuliaseita itsensä ja alusten suojelemiseksi.<br />
Asiakirjassa todetaan, että merimiehet ovat siviilejä ja että tuliaseiden käyttö<br />
vaatii erikoiskoulutusta. ”Aluksilla tuliaseet aiheuttavat suuren onnettomuusriskin.<br />
Aseiden pitäminen aluksella voi rohkaista hyökkääjiä varustautumaan tuliaseilla<br />
tai niitäkin vaarallisemmilla aseilla, mikä pahentaisi muutoinkin vaarallista<br />
tilannetta.”<br />
Asiakirjassa korostetaan, että erityisen vaarallista aseistautuminen olisi tulenarkaa<br />
tai muuta vastaavaa rahtia kuljettavilla aluksilla. Turvallisuuskomitea muistuttaa,<br />
että saapuessaan toisen valtion alueelle tai satamaan kauppa-aluksella<br />
sovelletaan sen valtion aseiden hallussapitoa koskevia määräyksiä.<br />
Turvallisuuskomitean pitkä asiakirja on tarjolla englanniksi IMOn verkkosivustossa<br />
osoitteessa: www.imo.org/dynamic/mainframe.asp?topic_id=1833. <strong>Merimies</strong>ten<br />
aseistamiskysymyksen lisäksi siinä käsitellään muitakin hyökkäyksiä<br />
vastaan puolustautumisen asioita.<br />
Syytteet ulkomaisia merimiehiä vastaan<br />
kumoon Tanskassa<br />
Tanskassa kolme alukselleen joulukuussa hylättyä merimiestä sai syytteen laittomasta<br />
maahantulosta. Tapaus hätkähdytti Tanskassa kaikkia merimiesten oikeuksien<br />
puolustajia, sillä miehet olivat selvästi vastuuttoman työnantajan uhreja, eivätkä<br />
laittomia maahantulijoita. Heidät oli hylätty Saint Vincentin lipun alla toimineelle<br />
Cormorant-alukselle ilman passia, ruokaa, rahaa ja sähköä.<br />
Syytteet kahta ghanalaista ja yhtä venäläistä merimiestä vastaan kuitenkin kaatuivat.<br />
Kuljetustyöläisten kansainvälisen liiton ITF:n merenkulkusektorin sihteeri<br />
Jon Whitlow on siitä helpottunut. ”Olimme jälleen hyvin lähellä sitä, että merimiehiä<br />
olisi aiheettomasti tuomittu rikollisiksi.”<br />
Jos miehet olisi karkotettu Tanskasta laittomina maahanmuuttajina, heiltä olisi<br />
kielletty vuodeksi liikkuminen Tanskan alueen kautta ja he olisivat olleet koko<br />
EU-alueen viranomaisten silmissä rikollisia. Se olisi vakavasti heikentänyt heidän<br />
mahdollisuuksia saada uusi pesti.<br />
Miesten rästipalkat on määrä maksaa Cormorant-aluksen myynnistä saatavilla<br />
tuloilla. Heidän kotimatkansa kulut maksoi tanskalainen merimiesten sosiaalineuvosto.<br />
Ylipaino rajoittaa<br />
norjalaisten työskentelyä merellä<br />
Norjassa viranomaiset peruivat viime vuonna terveysongelmien vuoksi yli 500<br />
merenkävijän työluvat. Suurin syy oli ylipaino. Esimerkiksi 180-senttinen saa painaa<br />
korkeintaan 112 kiloa.<br />
Saksassa tavallisesti laadukas uutistoimisto DPA suhtautui Norjassa kerrottuun<br />
tietoon ikään kuin kyseessä olisi hassu juttu ja käsitteli sitä uutisessaan sen<br />
mukaisesti. DPA ilakoi ajatuksella, että viikingit ovat nyt niin läskejä, etteivät pysty<br />
enää tekemään ryöstöretkiä naapurimaihin, etäisemmistä alueista puhumattakaan.<br />
”Näiden rasvakerrostumien ansiosta naapurimaiden ihmiset voivat nyt<br />
vihdoinkin nukkua yönsä rauhassa”, uutisessa päätellään.<br />
Uutinen on typerä. Ylipaino ei ole vitsi, vaan vakava maailmanlaajuinen ongelma.<br />
Mitä tulee yöunien häiritsemiseen, DPA:ssa kannattaisi muistaa saksalaisten<br />
ja norjalaisten suhteen traumaattinen lähimenneisyys. Saksan armeija piti toisen<br />
maailmansodan aikana Norjaa miehitettynä viisi vuotta.<br />
23
Kuljetusliittojen<br />
yhteistyöhanke<br />
käynnistyi aplodien kera<br />
Kuljetusliittojen yhteistyöhankkeessa mukana olevien liittojen hallitukset<br />
pitivät 17. helmikuuta yhteiskokouksen, jossa arvioitiin uuden yhteisen<br />
logistiikka-alan ammattiliiton perustamismahdollisuuksia. Kaikki paikalle<br />
olleet liitot totesivat ”kyllä” yhteisen kuljetusliittohankkeen käynnistämiselle.<br />
Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu<br />
Ammattiliittojen edunvalvontaja<br />
järjestötyö saavat päivä<br />
päivältä uusia haasteita. Yleinen<br />
taloudellinen tilanne ja<br />
pärjääminen globaalissa kilpailussa, työnantajien<br />
pyrkimykset hajauttaa sopimuskenttää,<br />
ulkoistamiset ja pätkätyöt ovat<br />
muutamia esimerkkejä ongelmista, joiden<br />
parissa myös kuljetusalan ammattiliitot<br />
tänä päivänä kamppailevat.<br />
Tulevaisuuden haasteisiin vastatakseen<br />
kuljetusliitot teettivät vuonna 2008 professori<br />
Harri Melinillä selvityksen kuljetusalojen<br />
ammattiliittojen yhteistyön tiivistämisestä.<br />
Selvitysmies ehdotti tutkimuksessa<br />
mukana olleiden kuljetusalojen ammattiliittojen<br />
yhdistämistä uudeksi logistiikkaalan<br />
ammattiliitoksi.<br />
Kuljetusliittoprojektia<br />
vetää Lauri Ihalainen<br />
Kuljetusliittojen hallitukset kokoontuivat<br />
17.2.2010 yhteiskokoukseen Hakaniemeen,<br />
jossa kuultiin liittojen näkemyksiä<br />
Hankkeessa<br />
mukana olevat liitot:<br />
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry<br />
Ilmailualan <strong>Unioni</strong> IAU ry<br />
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry<br />
<strong>Suomen</strong> Lentoemäntä- ja<br />
Stuerttiyhdistys SLSY ry<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> SMU ry<br />
Veturimiesten liitto VML ry<br />
24<br />
yhteisestä logistiikka-alan ammattiliitosta.<br />
Hankkeen vetäjänä toimii SAK:n entinen<br />
puheenjohtaja Lauri Ihalainen, joka<br />
totesi tavarakuljetuksilla olevan kiinteän<br />
yhteyden teolliseen toimintaan ja viennin<br />
näkökulmiin tulevaisuudessa. Myös kuljetusalojen<br />
sopimuspolitiikassa on yhteisiä<br />
päämääriä, Ihalainen muistutti.<br />
”Logistiikka-alan strateginen asema on<br />
varsin vahva koko talouselämän arvoketjun<br />
toimivuuden kannalta.”<br />
Julkisuudessa onkin jo esiintynyt kauhunsekaisia<br />
kirjoituksia uudesta ja vahvasta<br />
kuljetusalan suurliitosta, joka pystyisi<br />
pysäyttämään halutessaan koko <strong>Suomen</strong>.<br />
Ihalaisen mukaan palkansaajapuolelta<br />
löytyvät kuitenkin vahvat ja yhteiset edellytykset<br />
logistiikka-alan ammattiliiton perustamiselle,<br />
sillä työnantajat pyrkivät tällä<br />
hetkellä rapauttamaan ja hajauttamaan<br />
sopimuskenttää. Kuljetusalan työnantajilla<br />
on myös suunnitteilla riviensä tiivistämistä<br />
tulevaisuudessa.<br />
”Olisi parempi, että palkansaajapuoli<br />
menisi nyt pari askelta edellä, eikä kolme<br />
askelta jäljessä tulevaisuutta ajatellen”, Ihalainen<br />
esitti.<br />
”Tahdomme”<br />
Jokainen kokouksen läsnäolija sai käyttää<br />
salissa puheenvuoroja, mutta keskustelu<br />
jäi melko lyhyeksi ja esitetyt kommentit<br />
puolsivat voimien kokoamista. Paikalla<br />
olleet liittojen edustajat olivat yhtä mieltä<br />
siitä, että hanke yhteisen kuljetusalan ammattiliiton<br />
perustamiseksi käynnistetään.<br />
”AKT on käsitellyt asiaa hallituksessa ja<br />
valtuustossaan ja tältä pohjalta ollaan valmiita<br />
jatkamaan”, puheenjohtaja Timo Räty<br />
totesi.<br />
”<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> käsitteli asiaa jo viime<br />
edustajakokouksessaan ja tämän jälkeen<br />
hallituksessa sekä valtuustossa, joiden pohjalta<br />
on selkeä käsitys, että hankkeessa ollaan<br />
mukana”, puheenjohtaja Simo Zitting<br />
puolestaan kertoi.<br />
”Tahdomme”, lausui puolestaan <strong>Suomen</strong><br />
Lentoemäntä- ja Stuerttien yhdistys SLSY ja<br />
mukana kertoivat olevansa myös Ilmailualan<br />
<strong>Unioni</strong>, Posti- ja logistiikka-alan unioni<br />
PAU sekä Veturimiesten liitto VML.<br />
Yhteiset aplodit kuljetusliittohankkeen<br />
käynnistämiselle annettiin 17.2.2.10 klo<br />
14.50. Päämääränä on perustaa uusi edunvalvontaa<br />
ja järjestövoimia yhdistävä noin 100<br />
000 jäsenen logistiikka-alan ammattiliitto.<br />
Mitä seuraavaksi?<br />
Liitot perustivat yhteisen hanketta valmistelevan<br />
projektiorganisaation - projektihallituksen<br />
ja useita asiantuntijatyöryhmiä. Projektista<br />
on määrä valmistua ensimmäinen<br />
kokonaishahmotelma vuoden 2011 alkuun<br />
mennessä.<br />
Liitot ottavat lopullisesti kantaa uuden<br />
liiton perustamiseen nyt käynnistyvän selvitystyön<br />
valmistuttua ja kokonaisharkinnan<br />
pohjalta. Uuden liiton perustamisen tavoitteellisena<br />
ja alustavana aikatauluna pidettiin<br />
vuosien 2013–2014 taitetta.
<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n hallituksen varajäsen Jorma Luoma<br />
yhteiskokouksessa (punainen paita).<br />
Kuljetusliittojen yhteistyöhankkeen vetäjänä toimii<br />
SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen.<br />
<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n valtuuston puheenjohtaja<br />
Markku Knuutinen.<br />
<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n hallituksen jäsenet Kari Nurmirinta<br />
ja Rauno Mutka.<br />
netti<br />
resoluutio<br />
25
Ledare:<br />
Isvinter när den är som värst,<br />
staten lyfter sig själv i nacken<br />
INNEHÅLL:<br />
27 Långsiktiga tjänsteavtal för<br />
isbrytningstjänster<br />
30 M/t Uikku<br />
seglade genom<br />
Nordostpassagen<br />
32 Arctia Shipping Oy<br />
34 Bättre än Kopenhamn<br />
36 Lönetabeller<br />
Statens privatiseringsmani är oändlig. När<br />
Rederiverket bildades för ett halvt årtionde sedan<br />
var Sjömans-Unionens tydliga budskap<br />
till beslutsfattarna att de absolut inte borde<br />
göra affärsverksamhet av isbrytningen och<br />
tryggandet av vintersjöfarten. De lyssnade inte<br />
på budskapet, tvärtom. De log åt Sjömans-<br />
Unionen, samtidigt som de försäkrade för<br />
alla som lyssnade att det nu handlar om något<br />
finare och att man inte ska blanda in fackförbundets<br />
åsikter. De talade om beställareproducent<br />
-modellen, där staten sköter beställningen<br />
av isbrytningstjänster och där<br />
kommersiella och marknadsbaserade aktörer<br />
konkurrerar sinsemellan för att erbjuda isbrytningstjänster.<br />
Men så blev det inte: den enda<br />
som erbjöd isbrytningstjänster var konstigt<br />
nog statens eget Rederiverk, och minsann<br />
med isbrytare som det fått av staten.<br />
När Rederiverkets verksamhet upphörde<br />
enligt EU-kommissionens riktlinjer, enligt<br />
vilka det statligt ”garanterade” affärsverkets<br />
närvaro på marknaden förvränger konkurrensen,<br />
hittade man på att man skulle bilda<br />
ett nytt aktiebolag, Arctia Shipping. Genom<br />
en separat lag förde staten över isbrytningsverksamheten<br />
och -utrustningen till det nya<br />
aktiebolaget. Syftet med bolaget och privatiseringen<br />
var att skapa en ”verklig” konkurrenssituation.<br />
Det stämmer såtillvida att<br />
Arctia Shipping nu ”verkligen” kan tvingas i<br />
konkurs, om dess verksamhet inte blir företagsekonomiskt<br />
lönsam.<br />
Hur som helst, staten är alltjämt beställare<br />
av isbrytningstjänster enligt den gamla<br />
beställar-producent -modellen och det till 100<br />
procent statligt ägda aktiebolaget är alltjämt<br />
producent, om än efter ett anbudsförfarande.<br />
Bakom all denna privatiseringsmani ligger<br />
politikernas naiva tro på att konkurrensutsättning<br />
och outsourcing – på deras språk marknadsvillkor<br />
– leder till ur skattebetalarnas synvinkel<br />
effektivare isbrytningstjänster till lägre<br />
kostnad. Vi har hört samma visa till leda från<br />
statsförvaltningens högsta ledning.<br />
I enlighet med den riktiga marknadsekonomiyran<br />
var det första som Arctia Shipping<br />
gjorde att, mitt i den värsta isvintern i mannaminne,<br />
meddela att de eventuellt var tvungna<br />
att reducera personalstyrkan med 50–70<br />
personalarbetsår. I praktiken riktades besparingarna,<br />
när de väl genomfördes, huvudsakligen<br />
mot Sjömans-Unionens medlemmar på<br />
isbrytarna. Arctia Shipping har meddelat att<br />
skälet är att de har varit tvungna att bära förluster<br />
på nästan 10 miljoner euro från Rederiverkets<br />
tid och att bolaget inte kommer att<br />
klara sig i dagens konkurrenssituation utan<br />
besparingar. Då kan man fråga sig: vilken<br />
konkurrens? Den, där bolagets enda ägare,<br />
d.v.s. staten, ber bolaget om ett erbjudande<br />
på isbrytningstjänster? Det handlar nog snarare<br />
om gamla baron von Münchhausens<br />
knep, där man inbillar sig att man kan flyga<br />
genom att lyfta sig själv i nacken!<br />
Statens försök att trygga isbrytningstjänsterna<br />
och vintersjöfarten har varit barnsligt,<br />
ansvarslöst och kortsiktigt. Man kan beskriva<br />
situationen genom att jämföra staten med<br />
en bilförare, som när vårsolen smälter snön<br />
på vägarna kaxigt säger att det aldrig mer blir<br />
vinter eller vinterväglag och att man utan problem<br />
kan slänga vinterdäcken på midsommarbrasan!<br />
Det värsta är emellertid att vårt<br />
lands politiska ledning och högsta tjänstemän<br />
verkligen tycks tro på det.<br />
Finland är beroende av sin vintersjöfart,<br />
som även i fortsättningen kommer att stöta<br />
på liknande ”normala” vinter- och isförhållanden<br />
som nu. Om staten i framtiden inte tar<br />
ansvar för att trygga vintersjöfarten och isbrytningstjänsterna<br />
på lång sikt får den skylla sig<br />
själv och sin egen snålhet om vi en dag konstaterar<br />
att kunskaperna om vintersjöfart och<br />
vintersjöfartsutrustningen har gått förlorad.<br />
Simo Zitting<br />
ordförande<br />
simo.zitting@smu.fi<br />
26
Isbrytarstrejken undveks<br />
Nu ska statsmakten<br />
garantera tillräckliga<br />
resurser!<br />
Kollektivavtal och arbetsfred för Arctia Shipping-koncernens företag<br />
Den hårda vintern lyfte fram den<br />
finska isbrytarflottans betydelse<br />
när det gäller säkerställandet av<br />
import- och exporttransporterna.<br />
Text:Saana Lamminsivu bilder: Pentti Holappa<br />
Arctia Shipping Oy som ansvarar<br />
för skötseln av vintersjöfarten<br />
meddelade mitt under kollektivavtalsförhandlingarna<br />
mellan rederiet och<br />
Sjömans-Unionen i februari att samarbetsförhandlingar<br />
inleds i syfte att minska<br />
antalet anställda med 50–70 personer. Den<br />
direkta påtryckningsåtgärden gentemot arbetstagarna<br />
ledde till en strejkvarsel som<br />
gällde isbrytarna, kombiisbrytarna och<br />
förbindelsefartygen. Precis innan strejken<br />
skulle inledas nådde man i riksförlikningsmannens<br />
byrå slutligen en kollektivavtalslösning<br />
i den svåra förhandlingssituationen.<br />
Arbetsgivarens meddelande om stridsåtgärder,<br />
dvs. meddelandet om samarbetsförhandlingar<br />
innebar en stor besvikelse<br />
för besättningen på Arctia Shipping Oy:s<br />
fartyg. Rederiet hotade än en gång att skära<br />
ner på de redan minimala resurserna. På<br />
grund av den långa och svåra isvintern har<br />
isbrytarna haft mycket arbete med att få tillräckligt<br />
med yrkeskunnig bemanning till<br />
fartygen. Företagets hela tillgängliga flotta<br />
har den här vintern varit i insats dag och<br />
natt för att säkra handelsfartygens anlöp till<br />
de finska hamnarna.<br />
Endast ett kollektivavtal<br />
i framtiden<br />
Av det tidigare Rederiverket Finstaship<br />
bildades i början av det här året det statsägda<br />
bolaget Arctia Shipping Oy. I Arctia<br />
Shipping-koncernen ingår sex dotterbolag.<br />
Under kollektivavtalsförhandlingarna<br />
framgick arbetsgivarens vilja att spjälka upp<br />
kollektivavtalet som gäller för hela bolaget<br />
i mindre avtal för de enskilda dotterbolagen.<br />
Under kollektivavtalsförhandlingarna<br />
lyckades emellertid Sjömans-Unionen förhindra<br />
att arbetsgivarens förslag genomfördes.<br />
Sjömans-Unionens medlemmar omfattas<br />
alltså även i fortsättningen av endast<br />
ett kollektivavtal.<br />
Trots svårigheterna fördes kollektivavtalsförhandlingarna<br />
mellan Sjömans-<br />
Unionen och Arctia Shipping-koncernen<br />
i god anda. Statsmaktens ringa resurser<br />
för skötseln av vintersjöfarten utgör den<br />
största orsaken till problemen som uppträder<br />
inom företaget. Det svåra isläget och att<br />
fartygen har fastnat i ismassorna i vinter är<br />
ett tydligt bevis på att det i fortsättningen<br />
inte längre går att leka med kostnaderna<br />
om man vill ha en smidig vintertrafik.<br />
27
Besättningen ombord på isbrytarna<br />
håller isvägarna öppna konkret -<br />
utan dem vore det omöjligt att idka<br />
vintersjöfart till det egna landet.<br />
Kombiisbrytarna ska i fortsättningen<br />
omfattas av stödet i enlighet med<br />
handelsfartygsförteckningslagen.<br />
Av statsmakten förväntas nu snabbt tillräckliga<br />
resurser för säkerställandet av vintersjöfarten.<br />
Det gäller att avstå från den skenbara<br />
konkurrensutsättningen av isbrytningen och skapa en<br />
långsiktig bas för skötseln av vintersjöfarten.<br />
Rederiets effektiveringsåtgärder<br />
ledde till strejkvarsel<br />
Istäcket på Östersjön har den här vintern varit<br />
mera utbrett än någonsin under 2000-talet.<br />
Handelsfartygen har tvingats vänta på isbrytarnas<br />
assistens i ismassorna i många timmar<br />
ibland, eftersom det inte finns ett tillräckligt<br />
isbrytarmateriel att tillgå i Finland.<br />
I medierna och bland beslutsfattarna har<br />
säkerställandet av vintersjöfarten och dess<br />
smidighet orsakat meningsutbyte under det<br />
gångna året. Bland annat har man förundrat<br />
sig över den ”skenbara” konkurrensutsätt-<br />
ningen när det gäller isbrytning. I många av kommentarerna<br />
har Sjömans-Unionens uppfattning<br />
om att staten helt och hållet borde ta hand om<br />
vintersjöfarten, d.v.s. isbrytningen fått understöd.<br />
Hoten och rädslan för hur vintersjöfarten ska<br />
fungera kommer att bli verklighet, om inte statsmakten<br />
raskt genomför vissa ändringar med tanke<br />
på den nuvarande konkurrensutsättningen och<br />
resurserna av vintersjöfarten. Om isbrytningsresurserna<br />
avsiktligt körs ner är Finland vintertid en<br />
ö med en inringad import och export.<br />
Två årig kollektivavtalslösning<br />
Kollektivavtalsförhandlingarna mellan Sjömans-Unionen<br />
och Arctia Shipping-koncernen<br />
gav sent på lördagskväll 27.2.2010 ett<br />
förhandlingsresultat.<br />
Kollektivavtalet för Arctia Shipping-koncernens<br />
däcks- och maskinbesättning på isbrytare,<br />
kombiisbrytare och på förbindelsefartygen<br />
i skärgården gäller 1.3.2010–29.2.2012.<br />
Kollektivavtalsförhandlingsresultatet som<br />
nåddes iakttar redan nu den linje som överenskommits<br />
för utlandstrafiken. Tabellönerna<br />
höjs med 0,7 procent 1.3.2010. Förhöjnin-<br />
garna 2011 genomförs med de belopp som överenskommits<br />
inom kollektivavtalsbranscherna för<br />
utlandstrafiken.<br />
Arbetsgrupp<br />
I kollektivavtalsförhandlingarna kom man också<br />
överens om att förhandlingsparterna tillsätter<br />
arbetsgrupper i syfte att utreda särskilda frågor<br />
som gäller olika fartygsgrupper. Arbetsgrupperna<br />
har som mål att kunna slutföra sitt arbete till slutet<br />
av juni.<br />
28
Passagerarfartyg<br />
fast i isen<br />
– nu skulle multipurpose-isbrytaren Botnica behöva<br />
bryta isen i Östersjön istället för i Adriatiska havet<br />
Trafikverket beställer isbrytningstjänster i Finland<br />
och bedömer årligen behovet av utrustning<br />
för vintersjöfart. De enda fartygen som<br />
är byggda för egentlig isbrytning finns hos det<br />
statliga bolaget Arctia Shipping Oy, som äger<br />
fem traditionella isbrytare och tre multipurposeisbrytare.<br />
Den här vintern beställde Trafikverket<br />
traditionella isbrytare och två multipurpose-isbrytare.<br />
Multipurpose-isbrytaren Botnica hyrdes<br />
däremot ut till Adriatiska havet.<br />
Det svåra isläget har gjort att såväl frakt- som<br />
passagerarfartyg har fastnat rejält den gångna<br />
vintern. En av de svåraste stunderna inträffade<br />
den 4–5 mars, då många stora passagerarfartyg<br />
på väg till Stockholm fastnade samtidigt i isen<br />
utanför Kapellskär. Vid samma tid inträffade en<br />
riskfylld situation då fraktfartyget M/s Finnfellow<br />
och Viking Lines M/s Amorella krockade på den<br />
smala leden, men som tur var slapp man skador<br />
den här gången. Trots att det finns både finska<br />
och svenska isbrytare i Kapellskär som hjälper<br />
loss fartygen från isen fanns det inte tillräckligt<br />
med isbrytningsutrustning, och det tog tid att få<br />
igång passagerartrafiken från packisen igen.<br />
Man tyckte redan från början att det var konstigt<br />
att Trafikverket endast hyrde ut sju fartyg för<br />
vintersjöfarten, trots att man kände till att man<br />
nästan helt säkert kommer att behöva hela den<br />
tillgängliga utrustningen under vintern. Multipurpose-isbrytaren<br />
Botnica hade säkert varit till stor<br />
hjälp på Östersjön med att få loss fartygen som<br />
fastnat i isen, men den här vintern seglade den<br />
dyra nationella investeringen på Adriatiska havet<br />
med andra uppgifter.<br />
Längre isbrytningsavtal<br />
Kommunikationsministeriet anser att en utveckling<br />
och effektivisering av upphandlingen<br />
av isbrytningstjänster kräver att man byter till<br />
en ny upphandlingsmodell och längre avtal.<br />
Ministeriet förklarade att Trafikverket ska vidta<br />
åtgärder för att förbereda långsiktiga tjänsteavtal<br />
för isbrytningstjänster. Målet är att gå vidare<br />
med förberedelserna inom tidtabellen för det<br />
kommande årets budgetförberedelser.<br />
Man har länge velat effektivisera isbrytningstjänsterna.<br />
Det låg också i bakgrunden vid<br />
2004 års omorganisering, då man grundade<br />
Rederiverket Finstaship för att ansvara för driften<br />
av isbrytare, och då Sjöfartsverket gjordes<br />
till beställande myndighet.<br />
Utvecklingen av upphandlingsmetoderna har<br />
emellertid inte lyckats på önskat sätt. Den korta avtalsperioden<br />
kan ses som det främsta skälet till det.<br />
Dessutom har det varit svårt att uppmärksamma<br />
investeringskostnaderna i avtalen i ett läge då den<br />
befintliga isbrytningsutrustningen har upphandlats<br />
med budgetmedel.<br />
Sjöfartverkets uppgifter som beställare har överförts<br />
till det nya Trafikverket, som inledde sin verksamhet<br />
i början av 2010. Trafikverkets uppgift är att<br />
säkra tillgången till isbrytarassistans och beställa<br />
nödvändiga isbrytningstjänster.<br />
I början av 2010 omvandlades Rederiverket Finstaship<br />
till aktiebolaget Arctia Shipping Oy.<br />
29
M/t Uikku<br />
var den första<br />
västerländska oljetankern<br />
att segla genom Nordostpassagen<br />
Världsrekord även efter Nordenskiöld, men hur länge?<br />
Text: Saana Lamminsivu bilder: Juha Säävälä<br />
Öppnandet av Nordostpassagen<br />
för året-runt-trafik har väckt intresse<br />
för – och konkurrens om –<br />
rutten i flera länder. Ett ryskt rederi spred i<br />
början av året nyheten att ett av dess fartyg<br />
skulle segla genom Nordostpassagen i år<br />
och bli ”historiens första oljetanker genom<br />
passagen”. Två tyska handelsfartyg som<br />
seglade längs havsrutten förra sommaren<br />
gjorde också stor sensation i media. Sanningen<br />
är emellertid att man redan seglat<br />
genom Nordostpassagen med en oljetanker<br />
för länge sedan. Den historiska resan<br />
gjordes av oljetankern Uikku under finsk<br />
flagg år 1997.<br />
Arktisk dieselolja till ryska<br />
älvmynningar<br />
Ryssland öppnade upp Nordostpassagen<br />
för internationell sjöfart i början av<br />
1990-talet, varmed Nestes isiga traditioner<br />
förpliktade, och utmanade, bolaget att flytta<br />
över till Norra ishavet för transporttjänster<br />
i Nordostpassagen. Samarbetet med havsrederiet<br />
i Murmansk håller igång Nestes isiga<br />
traditioner som inleddes redan i början av<br />
1970-talet. Då transporterade bolaget bland<br />
annat flygbränsle till forskningsstationer i<br />
Kanadas arktiska områden.<br />
Dagens Neste Oil Shipping, gamla Fortum<br />
Oyj, ägde i början av 2000-talet fortfarande<br />
starka fartyg i isklass 1A Super avsedda att<br />
trafikera i extremt svåra isförhållanden. Oljetankern<br />
Lunni och den lika stora 16000<br />
dwt Uikku användes av Arctic Shipping Service.<br />
Huvuddelägarna till detta gemensamma<br />
företag var ett Murmanskbaserat rederi<br />
samt Neste Oy och Kvaerner Masa-Yards från<br />
Finland, minns kapten Juha Säävälä.<br />
Nestes tankers transporterade arktisk<br />
diesel och flygbränsle till ryska älvmynningar.<br />
Landets obefintliga hamninfrastruktur<br />
och låga stränder tvingade många gånger de<br />
stora fartygen att ankra längre ut på havets<br />
redder. Lasten kunde ta flera dagar att lossa –<br />
en gång tog det till och med tre veckor.<br />
”Lasten lossades med flera kilometer<br />
långa slangar eller så kördes lasten över<br />
till mindre fartyg, som transporterade den<br />
längs älven in i inlandet”, beskriver Säävälä<br />
arbetet.<br />
Åtta tidszoner korsades<br />
År 1997 var Säävälä kapten på Uikku. En<br />
gång fick de besked om en längre resa:<br />
avsikten var att åka genom hela Nordostpassagen.<br />
Besättningen på fartyget hade<br />
lång gemensam arbetserfarenhet och bra<br />
sammanhållning. Därför såg man på den<br />
kommande resan med glada förväntningar,<br />
men ingen panik.<br />
”Det gällde att komma ihåg att ta med<br />
tillräckligt mycket proviant och bränsle på<br />
resan, eftersom Peveks hamn var den enda<br />
hamnen längs vägen på den tiden”, beskriver<br />
Säävälä förberedelserna inför resan.<br />
När man reser genom Nordostpassagen<br />
passerar man åtta olika tidszoner. Med erfarenhet<br />
från tidigare långa resor bestämde<br />
30
”De finska arktiska kunskaperna<br />
får inte försvinna”<br />
Säävälä går i pension i år och är bedrövad över<br />
framtiden för dagens arktiska kunskaper i Finland.<br />
Han har färdats i nordliga vatten i hela sitt liv och<br />
ser många möjligheter hos de arktiska vattnen som<br />
vi skulle kunna ta del av i framtiden.<br />
”Transporterna kommer att koncentreras till<br />
norr. De finska arktiska sjöfartskunskaperna, såväl<br />
besättningarnas kunskaper och fartygsbyggnadstraditionen,<br />
är av världsklass och får inte gå förlorad.”<br />
Säävälä skickar pensioneringshälsningar till<br />
staten och ber att de blickar mer långsiktigt mot<br />
framtiden. Han påminner att sjöfarten på nordliga<br />
vatten antagligen kan bli en av Finlands starkaste<br />
konkurrensfördelar i framtiden. Den snart pensionerade<br />
skepparen skulle också vilja uppleva den<br />
dag då Nestes tankers återigen regelbundet färdas<br />
på Ishavet och andra nordliga vatten.<br />
Sjöman i arktiska vatten<br />
man sig för att hela tiden tillämpa Moskvatid,<br />
så att inte skiftlistorna hela tiden ändrades.<br />
På kommandobryggan hade man en<br />
rysk islots och en radiotelegrafist som med<br />
hjälp av fax och telefon höll kontakten med<br />
lastens mottagare i trafikövervakningsfrågor.<br />
”Resan gick utan några större problem.<br />
Fartyget transporterade arktisk dieselolja<br />
från Murmansk via halvön Taimyr till Peveks<br />
hamn i östra Sibirien. Efter att ha lossat<br />
lasten fortsatte Uikku sin resa mot öst<br />
och färdades genom Berings sund tidigt<br />
på måndagen den 15 september 1997. Resan<br />
genom Nordostpassagen från början<br />
till slut var 3 454 nautiska mil och tog två<br />
veckor”, säger Säävälä om det historiska<br />
ögonblicket.<br />
Kapten Juha Säävälä har alltid tyckt om arktiska<br />
vatten. Han gick till sjöss -68 och blev<br />
skeppare -79 och har ”alltid hållit sig på den<br />
här sidan av ekvatorn”. Han tycker att de<br />
nordliga vattnen har varit mest utmanande<br />
att segla i.<br />
”Arktiska olodade farleder kräver en hel<br />
del eftertanke och beslutsfattningsförmåga<br />
på kommandobryggan”, beskriver Säävälä de<br />
små spänningsmomenten i arbetet.<br />
Även om lederna numera är bättre kartlagda<br />
än förr är man alltid ”till havs” på havet<br />
och utelämnad till vädrets makter, vilket enligt<br />
den erfarna kaptenen gör arbetet intressant.<br />
”Huruvida det till exempel finns is i Nordostpassagen<br />
eller inte beror till stor del på<br />
vindens riktning.<br />
Den kan vara helt isfri, eller helt tilltäppt<br />
om det blåser från norr.”<br />
Den lättaste tiden att segla sett till isförhållandena<br />
är mellan augusti och oktober.<br />
”Isen når sin maximala tjocklek på 1,1–2,4<br />
meter under andra hälften av maj. Årets kalllaste<br />
period är från december till mars. Isen<br />
släpper aldrig helt i de arktiska områdena. En<br />
normal sommar går den emellertid sönder<br />
och blir skör, då de stora älvarna i norra Sibirien<br />
häller ut sina stora massor med varmt<br />
vatten i Ishavets låga kustområden.<br />
Vid Nordostpassagen och i andra arktiska<br />
vatten kan en ettårig is bli upp till 2,5<br />
meter tjock, medan den mångåriga polarisen<br />
kan bli hela 4–6 meter! Tunnare is bryts med<br />
bland annat kärnkraftdrivna isbrytare, men<br />
den sex meter tjocka isen förblir intakt oavsett<br />
maskin.<br />
Titta på mer bilder av tankfartyget Uikkus resa på Nordostpassagen:<br />
www.smu.fi > på svenska > webtexter > Oljetankern Uikku på Nordostpassagen<br />
31
Sjöfartsverket<br />
Rederiverket Finstaship<br />
Arctia Shipping Oy<br />
från en bolagsform<br />
till en annan<br />
under ett årtionde<br />
Rederiverket Finstaships verksamhet upphörde i årsskiftet 2010, då verksamheten övertogs<br />
av Arctia Shipping Oy. Under de senaste tio åren har produktionsverksamheten inom<br />
vintersjöfarten genomgått tre organisationsförändringar. Det är tveksamt om det finns bolag<br />
i Finland som det stormat lika mycket kring som kring bolagen inom vintersjöfarten!<br />
Text: Saana Lamminsivu bild: Pentti Holappa<br />
2004 2008 2010<br />
Rederiverket Finstaship skiljs<br />
från sjöfartsverket<br />
Föregående organisationsförändring som<br />
rörde tillhandhållningen av isbrytartjänster<br />
ägde rum 2004, då tjänsterna inom<br />
vintersjöfarten skildes från sjöfartsverket<br />
och bildade ett eget, fristående verk,<br />
dvs. Rederiverket Finstaship. (Samtidigt<br />
skildes även lotsningen från sjöfartsverket<br />
och bildade Lotsverket Finnpilot.)<br />
EU blandar sig i leken<br />
I knappt sex år hann arbetet utföras i uppställningen<br />
Finstaship, innan Europeiska<br />
unionen blandade sig i leken och meddelade<br />
att den är tveksam om den finländska<br />
statens affärsverksmodell är lämplig på<br />
den gemensamma marknaden inom EU.<br />
(Ett affärsverk kunde inte gå i konkurs).<br />
Under 2009 började man alltså återigen<br />
omorganisera produktionsverksamheten<br />
inom vintersjöfarten. Processen påskyndades<br />
av att det nya verket Trafikverket inledde<br />
sin verksamhet i början av 2010. I och med<br />
det nya verket ville man mer tydligt än tidigare<br />
skilja beställningen och produktionen<br />
inom vintersjöfarten från varandra<br />
Arctia Shipping Oy<br />
Arctia Shipping Oy, som inledde sin verksamhet<br />
i årsskiftet 2010, är ett bolag som<br />
grundats utifrån verksamheten inom tidigare<br />
Rederiverket Finstaship. Arctia Shipping<br />
Oy ägs helt av staten och har enligt<br />
bolagets webbplats i uppgift att ” tillhandahålla<br />
isbrytartjänster, specialtjänster med<br />
kombifartyg och förbindelsefartygstjänster<br />
samt annan verksamhet som betjänar<br />
sjötrafik i Finland och utomlands.<br />
Förbindelsefartygs- och färjetrafiken kvar inom Arctia Shipping Oy<br />
Ännu i slutet av 2009 var ödet för förbindelsefartygstrafiken<br />
i skärgården inte bestämt.<br />
Kommunikationsministeriet genomförde en<br />
utredning, där olika utvecklingsmöjligheter<br />
för skärgårdsrederiet kartlades.<br />
I januari 2010 meddelade ministeriet att<br />
det inte tänker omorganisera Skärgårdsrederiets<br />
verksamhet utifrån utredningen. Skärgårdsrederiets<br />
affärsverksamheter samt<br />
förbindelsetrafiken finns således kvar inom<br />
Arctia Shipping-koncernen även i fortsättningen.<br />
32
Arctia Shipping Oy fungerar<br />
som moderbolag för koncernen.<br />
Övriga bolag inom Arctia Shipping är:<br />
– Arctia Icebreaking Oy<br />
(isbrytningstjänster, traditionella isbrytare)<br />
– Jäänmurtaja Voima Oy<br />
(dotterbolag till föregående bolag)<br />
– Arctia Offshore Oy<br />
(kombiisbrytare)<br />
– Arctia Services Oy<br />
(övrig verksamhet)<br />
– Arctia Shipping Oy skärgårdsrederi<br />
Besättningen har behövt tid på sig att anpassa sig till<br />
varje organisationsförändring. När den sedan har fått<br />
grepp om hur de nya systemen fungerar, har det återigen<br />
varit dags för nya förändringar.<br />
Arctia Shipping Oy<br />
Arctia Icebreaking Oy Arctia Offshore Oy Arctia Services Oy Arctia Shipping Oy<br />
Jäänmurtaja Voima Oy<br />
skärgårdsrederi<br />
33<br />
33
Bättre<br />
än Köpenhamn<br />
Toppmötet om Östersjön blev ett prestigefyllt startskott<br />
för arbetet med att rädda världens mest förorenade hav<br />
Toppmötet om Östersjön hölls i Finlandia-huset i februari<br />
och var lika prestigefyllt som europeiska säkerhets- och<br />
samarbetskonferensen (ESK) som anordnades på samma plats<br />
för 35 år sedan. Toppmötet om Östersjön gick igenom praktiska<br />
åtgärder för att rädda världens mest förorenade hav.<br />
Text och bilder: Saana Lamminsivu<br />
Det bor omkring 85 miljoner människor<br />
i länderna kring Östersjön.<br />
Inte konstigt då att dödsrosslingarna<br />
från vårt moderhav väcker oro hos<br />
statscheferna. Statsledningen från åtta olika<br />
kuststater kom till toppmötet i Helsingfors<br />
för att berätta om åtgärderna som deras länder<br />
ska vidta för att återuppliva den syrefria<br />
– och snart fiskfria – bassängen med bräckt<br />
vatten. Östersjön är inte bara en garanti för<br />
liv, utan även en stor önskebrunn. Om den<br />
sinar skulle det innebära många problem<br />
för staterna som omger den.<br />
En unik process även på<br />
en global skala<br />
Toppmötet om Östersjön handlar om en på<br />
en global skala unik process, som har som<br />
huvudmål att förena resurserna från aktörer<br />
inom den offentliga, privata och tredje<br />
sektorn för att rädda Östersjön. Toppmötet<br />
utgjorde startskottet för nästa steg i Baltic<br />
Sea Action Groups (BSAG) arbete, som är<br />
att se till att redan gjorda åtaganden följs.<br />
Det kom som en överraskning att man<br />
fick in omkring 150 åtaganden att förbättra<br />
tillståndet i Östersjön, en tredjedel mer än<br />
vad man från början förväntat sig. Företag<br />
som skapar sig en positiv bild utåt genom<br />
att arbeta till förmån för Östersjön har<br />
framför allt lovat att dra sitt strå till stacken.<br />
Starkare konkreta insatser förväntas alltjämt<br />
från de stater som sedan tidigare har<br />
gett sitt åtagande genom Aktionsplanen<br />
för Östersjön (Baltic Sea Action Plan), som<br />
upprättades av Östersjöns skyddskommission<br />
(HELCOM).<br />
President Halonen gör<br />
en personlig insats för att<br />
rädda Östersjön<br />
Upphovsmannen bakom idén Baltic Sea<br />
Action Group är en av Kone Oyj:s och Cargotecs<br />
ägare, Ilkka Herlin. Herlin har haft<br />
ett aktivt båtliv och har seglat kors och tvärs<br />
över Östersjön i 20 års tid. Han berättar<br />
att han med oro har följt hur Östersjöns<br />
tillstånd försämrats år efter år. Därför bestämde<br />
han sig för att göra något för att<br />
rädda vårt hemmahav, och på så sätt föddes<br />
BSAG-projektet.<br />
Republikens president Tarja Halonen<br />
har också medverkat i projektet ända från<br />
början. Östersjön har alltid legat presidenten<br />
varmt om hjärtat. På talkona betonade<br />
presidenten att hon deltog i personlig kapacitet.<br />
Halonen tror att BSAG-projektet<br />
kommer att ge goda resultat och dolde inte<br />
sin förtjusning över det lyckade toppmötet<br />
om Östersjön på avslutningen.<br />
”Jag är inte besviken. Jag var besviken efter<br />
Köpenhamn”, konstaterade presidenten.<br />
Arbetet med att rädda Östersjön har bara<br />
börjat. Vi förväntar oss även en starkare insats<br />
från de övriga kuststaterna, påminde<br />
Halonen. Det som var speciellt med BSAGprojektet<br />
var enligt presidenten samarbetet<br />
mellan olika aktörer, något man borde ta<br />
lärdom av även i övriga världen.<br />
”En liknande projektidé skulle kunna<br />
spridas över en större del av världen”, föreslog<br />
hon.<br />
Var och en av oss kan göra ett eget åtagande<br />
för att förbättra situationen i Östersjön<br />
på: www.bsag.fi<br />
34
President Tarja Halonen välkomnade Sveriges<br />
konung Carl XVI Gustav varmt till toppmötet<br />
om Östersjön.<br />
Världspressens uppmärksamhet riktades mot<br />
Helsingfors under toppmötet om Östersjön,<br />
inte minst för att Rysslands premiärminister<br />
Vladimir Putin också deltog på mötet och<br />
marknadsförde gasrör på informationsmötet.<br />
Intill sitter Finlands premiärminister Matti<br />
Vanhanen.<br />
Statscheferna som deltog<br />
i toppmötet om Östersjön<br />
Finland<br />
president Tarja Halonen<br />
premiärminister Matti Vanhanen<br />
Lettland<br />
president Valdis Zatlers<br />
Litauen<br />
president Dalia Grybauskaité<br />
Norge<br />
premiärminister Jens Stoltenberg<br />
Polen<br />
vice premiärminister Waldemar Pawlak<br />
Sverige<br />
konung Carl XVI Gustav<br />
Danmark<br />
premiärminister Lars Løkke Rasmussen<br />
Tyskland<br />
jordbruksminister Ilse Aigner<br />
Vitryssland<br />
minister för naturresurser och miljöfrågor<br />
Vitali Kulik<br />
Ryssland<br />
premiärminister Vladimir Putin<br />
Estland<br />
premiärminister Andrus Ansip<br />
Europeiska unionen (kommissionen)<br />
kommissionären för regionalpolitik<br />
Johannes Hahn<br />
35
Lönetabeller<br />
Passagerarfartygs garantilöner 1.3.2010<br />
I löne- och kollektivavtalen ingående<br />
särskilda tillägg och ersättningar 1.3.2010<br />
LÖNEGRUPP 1 1 735,50<br />
Köks- och kallskänksbiträde<br />
Butiks- och lagerbiträde<br />
Nisse och utgivare<br />
Ekonomibiträde och städare<br />
Barnskötare<br />
Servitörspraktikant och barelev<br />
2. Passagerarfartyg<br />
Övertidsersättning<br />
1/100 garantilönen<br />
Beredskapsersättning / timme 1/260 garantilönen<br />
Beredskapsersättning / dygn 3,69 €<br />
LÖNEGRUPP 2 1 878,46<br />
Servitör och försäljare samt kassor<br />
Hyttstädare/-värdinnor<br />
Bastuvärdinna och överstädare<br />
Konferenssekreterare och ADB-praktikant<br />
(då arbetstagare beordrats att bära<br />
personsökare eller tekniskt hjälpmedel)<br />
Lasthanteringsersättning / timme<br />
Serveringsersättning<br />
1/164 garantilönen<br />
0,50 € / matgäst / dag<br />
LÖNEGRUPP 3 1 937,33<br />
Kockar och kallskänkor<br />
LÖNEGRUPP 4 1 970,96<br />
Snabbköps- och proviantlagerförvaltare<br />
Chefsstädare/husfru, sjuksköterska<br />
Programvärdinna / -värd<br />
Ansvarig servitör<br />
Vinkassa, croupier, musiker<br />
Purserbiträde /ADB-kontorist<br />
Betjäningsarvodets minimibelopp 1) 196,60 € / månad<br />
Naturaförmånsersättning<br />
- under semester 20,01 € / dag<br />
(- kostersättningsandel) 13,38 € / dag<br />
(- logiersättningsandel) 6,63 € / dag<br />
- under arbets- och de<br />
lediga perioderna<br />
10,00 €/ dag<br />
- under sjukdom 20,01 € / dag<br />
(- när arbetstagaren inte vårdas på sjukhus)<br />
LÖNEGRUPP 5 2 071,88<br />
Hov- och barmästare<br />
Cafeteriaföreståndare<br />
Chefskock och chefskallskänka, lagerföreståndare<br />
Konferensvärdinna/ -värd<br />
Kryssningsvärdinna/ -värd<br />
Ersättning åt arbetstagare,<br />
som inte reserverats kost och/eller logi ombord<br />
- kostersättning<br />
- i Finland 27,31 € / dag<br />
- utomlands 51,39 € / dag<br />
- logiersättning enligt räkning<br />
LÖNEGRUPP 6 2 241,83<br />
Städs- och hotellchef<br />
Butikschef<br />
Restaurangchef och purser<br />
Kökschef<br />
Chefsbar- och chefshovmästare<br />
LÖNEGRUPP 7 2 407,77<br />
Intendent<br />
Ersättning för smutsigt arbete<br />
Ersättning för praktikanthandledning<br />
Taxikostnader<br />
Musikers beklädnadsersättning<br />
13,24 € / gång<br />
3,69 € / dag<br />
39,61 € maximalt<br />
18,10 € / månad<br />
DÄCKS- OCH MASKINAVDELNING<br />
Lättmatros och maskinvaktman 1 811,18<br />
Matros och motorman 1 886,87<br />
Ordningsman 1 954,14<br />
Reparatör och båtsman 2 006,28<br />
Elektriker 2 112,24<br />
1)<br />
1/30 del därav / dag, ifall arbetstagare inte är i arbetsförhållande<br />
hela månaden<br />
36<br />
36
Lönetabeller<br />
Lastfartygs tabelllöner 1.3.2010<br />
I löne- och kollektivavtalen ingående särskilda<br />
tillägg och ersättningar 1.3.2010<br />
20.3 LÖNER PÅ LASTFARTYG<br />
20.3.1 Däcks- och maskinmanskap AT-tillägg<br />
Båtsman, reparatör, svarvare 1 624,64 1 787,10<br />
Pumpman, timmerman,<br />
donkeyman, maskinskötare 1 597,73 1 757,50<br />
Matros, motor-/maskinman<br />
eldare, smörjare 1 536,68 1 690,35<br />
Lättmatros/maskinvaktman 1) 1 469,40 1 616,34<br />
1. Lastfartyg<br />
Övertidsersättning<br />
- vardag 1/102 månadslönen / övertidstimme<br />
- helgdag 1/63 månadslönen / övertidstimme<br />
Vederlagsersättning<br />
- under arbetsförhållandet 1/164 månadslönen / vederlagstimme<br />
Oceantillägg<br />
- föreståndare för ekon.avd. 61,35 € / månad<br />
- matros eller arbetstagare i<br />
högre löneklass<br />
43,67 € / månad<br />
- övriga 30,24 € / månad<br />
Lättmatros/maskinvaktman 1 443,67 1 588,04<br />
Kockstuerts behörighetstillägg<br />
56,43 € / månad Förhöjer grundlönen<br />
Trimmare 1 439,30<br />
Beklädnadsersättning<br />
18,10 € / månad Stuert<br />
Jungman, elev 1 417,43<br />
Elektriker<br />
AT-tillägg<br />
fartygets generatoreffekt under 999 1 652,73 1 818,00<br />
1000-1499 1 681,32 1 849,45<br />
1500-4199 1 701,33 1 871,46<br />
över 4200 1 722,36 1 894,60<br />
Beredskapsersättning<br />
däcks- och maskinmanskapets stand by-ersättning<br />
- vardagar 1/320 månadslönen / timme<br />
- heldagar 1/160 månadslönen / timme<br />
Lasthanteringsersättning<br />
1/164 månadslönen / timme<br />
1)<br />
Lättmatros/maskinvaktman som<br />
har matros/ maskinmans behörighet<br />
Ersättning för smutsigt arbete<br />
13,24 € / gång<br />
20.3.2 Ekonomipersonal<br />
Föreståndare<br />
för ekonomiavdelningen<br />
Kockstuert<br />
1)<br />
Kock<br />
Ersättning för handledning av praktikant 3,69 € / dygn<br />
DWT/IHK under 4499 1 668,71 1 621,28 1 566,45<br />
4500-12999 1 699,65 1 640,45 1 577,56<br />
13000-29999 1 718,99 1 652,73 1 583,60<br />
30000-79999 1 753,47 1 678,29 1 597,90<br />
80000-159999 1 814,86 1 720,84 1 607,49<br />
över 160000 1 887,43 1 768,61 1 617,07<br />
Serveringsersättning<br />
Tillfälliga passagerare<br />
- grundersättning 1,84 € / passagerare<br />
- tilläggsersättning 0,62 € / passagerare / dag<br />
Tillfälliga matgäster<br />
0,48 € / person / dag<br />
II Kock 1 494,97<br />
II Kock 2) 1 506,74<br />
Ekonomibiträde x) 1 494,97<br />
Nattarbetsersättning<br />
åt skiftarbetare på lastfartyg<br />
6,40 € / vakt<br />
Om åt arbetstagare inte kan anordnas kost och logi<br />
- kostersättning<br />
- i Finland 27,31 € / dag<br />
- utomlands 51,39 € / dag<br />
- logiersättning enligt räkning<br />
Då maskinrummet<br />
är obemannet<br />
erläggs åt<br />
skiftarbetare nattarbetsersättning<br />
00–04<br />
1)<br />
Obs! Punkt 21.6<br />
2)<br />
Lön erläggs endast på fartyg över 6000 dwt,<br />
vilka regelbundet befordrar passagerare och<br />
som har plats för minst 6 passagerare.<br />
x)<br />
Ekonomibiträdet är skyldigt att delta i köksarbetet.<br />
Naturaförmånsersättning<br />
- under semester 20,01 € / dag<br />
(- kostersättningsandel) 13,38 € / dag<br />
(- logiersättningsandel) 6,63 € / dag<br />
- under vederlagstid 20,01 € / dag<br />
- under sjukdom 20,01 € / dag<br />
(- då arbetstagaren inte vårdes på sjukhus)<br />
Taxikostnader<br />
Reseersättning<br />
Semesterresor<br />
39,61 € / person / resa (t.ex. högst)<br />
39,61 € / (resa maximalt)<br />
37
Lönetabeller<br />
Småtonnage löner och tilläggen 1.3.2010<br />
Garantilön 1:1<br />
Eurobundna tillägg<br />
Båtsman AT 1 920,27<br />
Kockstuertens serveringstillägg<br />
2,74 € / passagerare<br />
Matros AT 1 826,42<br />
Tillfälliga matgäster<br />
0,52 € / gäst<br />
Vaktman 1 705,16<br />
Manskapets praktikanthandledartillägg<br />
3,69 € / dag<br />
Kockstuert 1 921,95<br />
Taxikostnader (högst)<br />
39,61 € / gång<br />
Garantilön 2:1<br />
Vid 2:1 avlösning erlägges en garantilön som erhålles<br />
genom att multiplicera ”Garantilön 1:1” motsvarande<br />
beloppet med 1,23.<br />
Ersättning för naturaförmåner under<br />
årssemestern<br />
20,01 € / dag<br />
Övertidsersättning<br />
-vardagsövertid<br />
-helgdagsövertid<br />
1/106 garantilönen utan ålderstillägg<br />
1/67 garantilönen utan ålderstillägg<br />
Volymen av utrikes sjötransporter<br />
minskade med en femtedel år 2009<br />
Volymen av utrikes sjötransporter<br />
minskade år 2009 med nästan<br />
20 miljoner ton jämfört med året<br />
innan. Inom utrikes sjötransporter transporterades<br />
totalt knappa 83 miljoner ton gods,<br />
vilket innebär att den långa uppgående trenden<br />
avstannade och att den totala transportvolymen<br />
föll till samma nivå som noterades<br />
i början av 2000-talet. Importen minskade<br />
med 23 procent jämfört med året innan och<br />
den uppgick till 45 miljoner ton år 2009. Likaså<br />
minskade exporten med 15 procent och<br />
den uppgick till 38 miljoner ton.<br />
Passagerartrafiken nästan på<br />
samma nivå som i fjol<br />
Antalet passagerare i utrikes sjötrafik uppgick<br />
sammanlagt till 16,8 miljoner år 2009,<br />
vilket uppvisar en ökning på 1,2 procent jämfört<br />
med året innan. I trafiken mellan Finland<br />
och Estland ökade passagerarantalet med 1,4<br />
procent och uppgick till 6,4 miljoner. Trafiken<br />
mellan Finland och Sverige ökade också med<br />
1,4 procent och passagerarantalet var totalt<br />
9,4 miljoner. Passagerarantalet på utländska<br />
kryssningsfartyg som anlöpte finska hamnar<br />
var 344 000 d.v.s samma som året innan.<br />
Läs artikeln i sin helhet:<br />
www.smu.fi > på svenska ><br />
kommunikation > nyheter<br />
38
från världens<br />
hav<br />
sammanställt: juhani Artto<br />
Bättre att vara obeväpnad<br />
Borde sjömännen beväpna sig för att hålla pirater borta? Det behöver de inte<br />
göra, fastställer Internationella sjöfartsorganisationen IMO:s sjösäkerhetskommitté<br />
i ett dokument som godkändes i juni 2009. Flaggstaterna ska i stället avråda<br />
sjömännen från att skaffa sig och använda vapen för personligt skydd eller<br />
för att skydda fartyget.<br />
I dokumentet konstateras att sjömännen är civila och att användningen av<br />
skjutvapen förutsätter specialutbildning. ”Riskerna för olyckor med vapen ombord<br />
är stora. Om vapen finns ombord kan detta uppmuntra angriparna till att<br />
använda skjutvapen eller ännu farligare vapen, vilket ökar risken i en redan farlig<br />
situation.”<br />
I dokumentet betonas att det skulle vara särskilt riskfyllt att bära vapen ombord<br />
på fartyg som fraktar brandfarlig last eller liknande typer av farligt gods.<br />
Sjösäkerhetskommittén påminner att gällande direktiv för innehav av vapen i<br />
varje stat tillämpas ombord på ett handelsfartyg som befinner sig på en annan<br />
stats territorium eller anlöper en utländsk hamn.<br />
Det långa dokumentet från sjösäkerhetskommittén finns på engelska på<br />
IMO:s webbplats på adressen www.imo.org/dynamic/mainframe.asp?topic_<br />
id=1833. Utöver beväpningsfrågor behandlas även andra ärenden som rör försvar<br />
mot andra angrepp.<br />
Åtalen mot utländska sjömän lades ner i Danmark<br />
I Danmark åtalades tre sjömän som i december lämnats kvar på sitt fartyg för<br />
illegal invandring. Fallet fick alla försvarare av sjömännens rättigheter i Danmark<br />
att reagera, eftersom männen helt klart blivit offer för en oansvarig arbetsgivare<br />
och inte var illegala invandrare. Männen hade lämnats krav på fartyget Cormorant<br />
som seglade under vincentisk flagg utan pass, mat, pengar och el.<br />
Åtalen mot två sjömän från Ghana och en rysk sjöman ogillades dock. Jon<br />
Whitlow, sekreterare för Internationella transportarbetarfederationen ITF:s sjöfolkssektion<br />
är lättad över beslutet. ”Vi var återigen väldigt nära att sjömän skulle<br />
ha dömts som brottslingar utan orsak.”<br />
Om männen skulle ha utvisats från Danmark som illegala invandare, skulle de<br />
ha förbjudits att resa via Danmark under ett år och de skulle ha varit brottslingar<br />
enligt alla myndigheter i EU-området. En dom skulle avsevärt att försvårat deras<br />
möjligheter att få nya uppdrag.<br />
Männens resterande löner kommer att betalas med intäkter som fås vid försäljning<br />
av Cormorant. Danmarks sociala råd för sjömän stod för sjömännens<br />
hemresa.<br />
Övervikt begränsar norska sjömäns<br />
arbete till sjöss<br />
Förra året drog de norska myndigheterna tillbaka arbetstillståndet för över 500<br />
sjömän på grund av hälsoproblem. Den vanligaste orsaken var övervikt. Exempelvis<br />
får en sjöman som är 180 cm lång väga högst 112 kilo.<br />
Den vanligtvis högklassiga tyska nyhetsbyrån DPA verkade tycka att detta var<br />
rolig, vilket framgick i deras nyhetsrapportering. DPA skrev skämtsamt att vikingarna<br />
numera är så feta att de inte längre orkar bege sig ut på plundringståg till<br />
grannländerna, för att inte tala om längre avlägsna områden. ”Tack vare vikingarnas<br />
fettlager kan människorna i granländerna äntligen sova lugnt om nätterna”,<br />
resonerar DPA.<br />
Det här var en dum nyhet. Övervikt är ingenting att skämta om, utan ett allvarligt<br />
globalt problem. Och i fråga om förlorad nattsömn borde man på DPA<br />
komma ihåg ländarnas traumatiska förflutna. Den tyska armén ockuperade nämligen<br />
Norge under andra världskriget i fem års tid.<br />
39
Alster och<br />
fotografier<br />
från våra<br />
medlemmar<br />
Är du en historieberättare eller en entusiastisk<br />
fotograf? Är din skrivbordslåda fylld med<br />
alster som kanske även intresserar andra?<br />
Tycker du om att skriva historier och berättelser,<br />
men vet inte vart du kan skicka dem.<br />
Eller kanske du är expert på att påverka andras<br />
åsikter – en riktig kung i diskussionsforumen.<br />
Sjömannens redaktion är även intresserad<br />
av fotografier med sjöfartsmotiv. Nu har<br />
du möjlighet att publicera dina fotografier i<br />
Unionens medier om du fångat äkta sjöfartsstämning<br />
med din kamera.<br />
Just din synpunkt kan vara av betydelse<br />
eller viktig för någon, vare sig dina tankar och<br />
synpunkter rör globala frågor eller är hämtade<br />
från ditt eget liv. Skicka oss bilder, diskussionsämnen,<br />
historier, artiklar eller dina<br />
synpunkter under eget namn eller under signatur.<br />
Alster och bilder från våra medlemmar<br />
publiceras på Sjömans-Unionens webbplats<br />
och i tidningen Sjömannen utifrån möjligheter/avtal.<br />
Ta mod till dig<br />
och skicka oss dina alster<br />
eller fotografier!<br />
Skicka historier<br />
per e-post katja.grasbeck@smu.fi<br />
eller per post<br />
Katja Gräsbeck<br />
Finlands Sjömans-Union<br />
John Stenbergs strand 6<br />
00530 Helsingfors<br />
Trafikverket<br />
inledde sin verksamhet<br />
Trafikverket inledde sin verksamhet i början<br />
av detta år. Trafikverket bildades bland annat<br />
av före detta Sjöfartsverkets farledsfunktioner.<br />
Trafikverket svarar för att servicenivån i<br />
trafiken på farleder som förvaltas av staten<br />
upprätthålls och utvecklas. Juhani Tervala.<br />
har valts till generaldirektör för verket.<br />
Trafiksäkerhetsverket Trafi<br />
inledde sin verksamhet<br />
Även Trafiksäkerhetsverket Trafi inledde sin<br />
verksamhet i början av året. Det nya verket<br />
har bland annat bildats av Sjöfartsverkets sjösäkerhetsfunktion.<br />
I fråga om sjöfart representerar Trafi Finland<br />
inom organisationer, där sjöfartsregelverk<br />
utarbetas. Trafi ansvarar även för fartygssäkerheten,<br />
sjöfartsskyddet på fartyg och i<br />
hamnanläggningar, för uppgifterna som lotsmyndighet<br />
och för säkerheten inom fritidsbåtssektorn<br />
i Finland. Dessutom fastställer<br />
Trafi fartygens bemanning, beviljar behörighetsbrev<br />
och certifikat för fartygspersonalen<br />
samt för fartygs- och sjömansregister.<br />
Närings-, trafik- och<br />
miljöcentralerna<br />
(ELY-centralerna) inledde sin<br />
verksamhet i början av året<br />
I början av året inledde närings-, trafik- och<br />
miljöcentralerna sin verksamhet. Centralerna<br />
går i regel under förkortningen ”ELY”.<br />
Det finns 15 centraler, som bland annat sköter<br />
de uppgifter som tidigare hörde till de<br />
gamla TE-centralerna, de regionala miljöcentralerna,<br />
vägdistrikten och Sjöfartsverket.<br />
ELY-centralerna ansvarar nu till exempel för<br />
skärgårdstrafiken, uppföljningen av miljöns<br />
tillstånd och användningen och skötseln av<br />
vattenresurserna.<br />
En känsla av meningsfullhet<br />
i arbetet och möjligheter<br />
att påverka arbetstidens<br />
förläggning det bästa sättet<br />
att förlänga yrkeskarriären<br />
Enligt finländarna är det bästa sättet att förlänga<br />
yrkeskarriären att förbättra trivseln i arbetet.<br />
Faktorer som inverkar på finländarnas<br />
vilja att arbeta längre är först och främst en<br />
känsla av meningsfullhet i arbetet (85 %),<br />
möjligheter att påverka arbetstidens förläggning<br />
(77 %), fler semesterdagar (74 %) och<br />
en förbättrad ledarkultur (70 %).<br />
Faktorer som allra minst motiverar finländarna<br />
till fortsatt arbete är slopade deltidspensioner<br />
(11 %), försämrat arbetslöshetsskydd,<br />
dvs. att den så kallade pensionsslussen slopas<br />
(13 %) och en minskning av pensionspoängen<br />
(29 %).<br />
Ökat förtroende för löntagarorganisationerna<br />
I fråga om beredning av pensionsfrågor litar<br />
finländarna mest på löntagarorganisationerna.<br />
Över hälften av finländarna (51 %) säger<br />
sig lita mest på löntagarorganisationernas<br />
beredning av pensionsfrågor. Förtroendet för<br />
löntagarorganisationerna har ökat från i fjol<br />
(48 %). Femton procent av finländarna litar<br />
på landets regering i dessa frågor.<br />
Uppgifterna framgår i en undersökning<br />
som TNS Gallup utfört för FFC, FTFC och<br />
Akava. Undersökningen genomfördes 5–10<br />
februari i år och besvarades av 1231 finländare.<br />
Läs mer om undersökningen:<br />
www.smu.fi/ > työsuojelu ><br />
ajankohtaista työturvallisuudesta<br />
(på finska)<br />
Fredrikshamns hamn fick<br />
direktrutt till Grekland<br />
Det grekiska rederiet Hellasco Shipping Ltd<br />
har öppnat en direktrutt till Fredrikshamns<br />
hamn. Fartygen trafikerar rutten i genomsnitt<br />
två gånger i månaden. Destinationerna<br />
i Grekland är Korint/Efesos, Heraklion och<br />
Saloniki. Speditörerna är finländska företag<br />
inom skogsindustrin, berättar Fredrikshamns<br />
hamns hemsida.<br />
40
Svavelfrågan<br />
uppe på mötet mellan<br />
minister Vehviläinen och<br />
kommissionär Kallas<br />
Trafikminister Anu Vehviläinen träffade EU:s<br />
nyutnämnda transportkommissionär Siim<br />
Kallas i februari i samband med ett inofficiellt<br />
ministermöte i spanska La Coruña.<br />
En av huvudfrågorna under diskussionen<br />
var svavelgränserna för bränsle inom sjöfarten<br />
som har godkänts av Internationell<br />
sjöfartsorganisationen IMO. Enligt dessa<br />
begränsningar får svavelhalten på specialområden,<br />
som Östersjön, endast vara 0,1<br />
procent år 2015.<br />
Vehviläinen framförde sin oro över tillgången<br />
på bränsle med låg svavelhalt och<br />
kostnadsbelastningen på näringslivet.<br />
Kommissionens nyligen färdigställda utredning<br />
om raffinaderikapaciteten stödjer<br />
Vehvilänens oro över tillgången på bränsle<br />
med låg svavelhalt. Vehviläinen lade fram ett<br />
förslag till Kallas att EU vidtar åtgärder gentemot<br />
IMO för att få extra tid för att tillämpa<br />
begränsningarna.<br />
Oro över tillgången<br />
på bränsle<br />
med låg svavelhalt<br />
IMO:s bestämmelser tillåter redan en sådan<br />
möjlighet för andra områden än specialområdena.<br />
Globalt sett ska svavelgränsen<br />
vara 0,5 procent år 2020, men tillämpningen<br />
av denna gräns kan skjutas upp om man konstaterar<br />
att det blir problem med tillgången<br />
till bränsle med låg svavelhalt.<br />
”Det borde även vara möjligt för sjöfartstrafiken<br />
på specialområden, som Östersjön”,<br />
konstaterade Vehviläinen.<br />
Minister Vehviläinen och kommissionär<br />
Kallas diskuterade trafikens roll i EU:s tillväxt-<br />
och sysselsättningsstrategi (den s.k.<br />
EU2020-strategin). På mötet diskuterades<br />
även arbetstidsdirektivet för chaufförer och<br />
främjandet av intelligent trafik i EU.<br />
Kommissionär Kallas konstaterade att<br />
minister Vehviläinen är den första trafikministern<br />
inom EU som han hade ett förtroligt<br />
möte med. Vehviläinen bjöd in kommissionär<br />
Kallas till Finland under våren.<br />
Kollektivavtal för<br />
<strong>Suomen</strong> Lauttaliikenne Oy:s<br />
gula färjor<br />
Torsdagen den 18.2.2010 nåddes ett förhandlingsresultat<br />
mellan Finlands Sjömans-<br />
Union och <strong>Suomen</strong> Lauttaliikenne Oy rörande<br />
arbetsvillkoren på bolagets så kallade<br />
gula färjor. Det nya kollektivavtalet gäller<br />
t.o.m. den 29.2.2012 och ger personalen på<br />
färjorna en löneförhöjning den 1.3.2010 på<br />
0,7 %, dock minst 13 euro i månaden.<br />
<strong>Suomen</strong> Lauttaliikenne Oy bildades för<br />
att fortsätta Destia Oy:s färjtrafikverksamhet.<br />
Bolaget sköter trafikeringen med sju så<br />
kallade gula färjor på linjerna Pargas–Nagu<br />
(färjorna Sterna och Falco), Nagu–Korpo<br />
(färjan Prostvik 1), Korpo–Houtskär–Norrskata<br />
(färjorna Mergus och Merituuli) samt<br />
Oulunsalo–Karlö (färjorna Merisilta och<br />
Meriluoto).<br />
Förhandlingarna om kollektivavtalet för<br />
<strong>Suomen</strong> Lauttaliikenne Oy:s färjtrafik fortsätter.<br />
Sjöfartens<br />
dag<br />
rekryteringsmässa<br />
2010<br />
torsdag 15 april 2010<br />
klo 9.00–17. 00<br />
i Alandica Kultur och Kongress<br />
Strandgatan 29 B | Mariehamn | Åland<br />
Mässän arrangeras sedan år 2001 där<br />
sjöskolor, rederier och andra sjöfartsrelaterade<br />
organisationer presenterar sig<br />
för nuvarande och blivande studerande<br />
samt andra intresserade.<br />
Syftet med dagen är att visa vilken<br />
mångfald av arbetsmöjligheter som<br />
branschen erbjuder och att väcka intresse<br />
för sjöfarten som bransch. Det är<br />
också ett gyllene tillfälle branschaktiva<br />
att träffas och utbyta åsikter.<br />
Sjömans-Unionen vid<br />
rekryteringsmässän!<br />
De tidigare<br />
arbetarskyddsdistrikten kallas<br />
numera ”Ansvarsområdet för<br />
arbetarskyddet”<br />
Omstruktureringen av ämbetsverk ledde också<br />
till att arbetarskyddsdistrikten bytte namn<br />
och ändrade regionindelning i början av året.<br />
De tidigare arbetarskyddsdistrikten kallas numera<br />
”Ansvarsområdet för arbetarskyddet”.<br />
För arbetsplatsernas del har arbetarskyddsövervakningen<br />
förblivit oförändrad under omstruktureringen,<br />
men regionindelningen har<br />
ändrats. Åtta arbetarskyddsdistrikt har bildat<br />
fem ansvarsområden för arbetarskydd: Södra<br />
Finland, östra Finland, sydvästra Finland, västra<br />
och inre Finland samt norra Finland och<br />
Lappland.<br />
Ansvarsområdet för arbetarskyddet har i<br />
praktiken samma uppgifter som de tidigare arbetarskyddsdistrikten,<br />
men namnet har alltså<br />
ändrats. Arbetarskyddsförvaltningens webbtjänst<br />
finns på: www.tyosuojelu.fi<br />
Trafikministern synar<br />
vintertrafiken i sömmarna<br />
Trafikminister Anu Vehviläinen låter ”grundligt”<br />
utreda de trafikproblem som den<br />
stränga vintern förorsakat, skriver Kommunikationsministeriets<br />
tidning LaajaKaista<br />
1/2010 den 25 februari. Under våren gör ministeriet<br />
en övergivande utredning om hur<br />
man i framtiden kan förbereda sig för stränga<br />
vinterförhållanden. Ministeriet söker i synnerhet<br />
lösningar till problem i tågtrafiken, men<br />
utreder även hur förbindelsefartygstrafiken i<br />
skärgården och övrig sjöfart fungerar under<br />
krävande vinterförhållanden.<br />
BILD: Pentti holappa<br />
41
Sommaren<br />
NÄRMAR SIG!<br />
Reservera unionens stugor för sommaren<br />
STUGORNA I KERIMÄKI<br />
MERILUOTO<br />
VÄLLSKOG<br />
Belägna nära Nyslott, vid Suurijärvi<br />
strand.<br />
- Stora stugan: yta 120 m 2 , 3 sovrum, 8 bäddplatser.<br />
Allrum, kök, bastu, tvättrum, veranda.<br />
TV, radio, kylskåp, mikrovågsugn, elspis, öppen<br />
spis, båt. Jämn gård och långsluttande strand<br />
med sandbotten, lämplig för barn.<br />
- Lilla stugan: yta cirka 20 m 2 , i allrummet<br />
utdragbar säng för två. Bastu. Elspis, kylskåp,<br />
mikrovågsugn, TV och radio, båt. Obs!<br />
Brunnsvatten och utedass. Jämn gård och<br />
långsluttande strand med sandbotten.<br />
- Stuga 1, 2 och 3: yta cirka 80 m 2 , 6 bäddplatser.<br />
I nedre våningen sovrum, lantkök, bastu,<br />
tvättrum (stuga 2 separat bastu). I övre våningen<br />
öppet loft med 4 bäddplatser. TV, radio,<br />
kylskåp, mikrovågsugn, öppen spis, båt,<br />
grill under tak.<br />
Gård och strand:<br />
- stuga 1: gården är bergig, stranden tvärdjup,<br />
simning från bryggan.<br />
- stuga 2: gården är jämn, stranden långsluttande<br />
med sandbotten, lämplig för barn,<br />
ställvis vassbevuxen<br />
- stuga 3: vid den grunda stranden vid stuga 3<br />
har sandbotten lagts på ett filtertyg.<br />
Sjömans-Unionen har egna semesterstugor<br />
på sex olika orter<br />
runtom i Finland. Bokningar för<br />
sommarsäsongen görs enligt<br />
veckoprincipen på basen av<br />
skriftliga ansökningar. Ansökningsblanketten<br />
finns i det här<br />
numret. Om det finns fler ansökningar<br />
för samma vecka blir det<br />
lottning. Endast Unionens medlemmar<br />
får hyra stugorna.<br />
Belägen 25 km från Vasa, i Replot<br />
vid havet.<br />
Yta 114 m2, 4 bäddplatser, möjlighet till 8 extra<br />
bäddplatser. 2 sovrum, vardagsrum, kök.<br />
TV, DVD, video, kylskåp-frys, mikrovågsugn,<br />
elspis, öppen spis. 2 båtar. Strandbastu med<br />
kok- och övernattningsmöjligheter. Gården<br />
är delvis täckt av gräs/sand, svagt sluttande,<br />
stranden är tvärdjup med dybotten, simning<br />
från bryggan.<br />
GUSTAVS<br />
Belägen i Åbolands skärgård, på<br />
Gustavs nordspets Kiparluoto vid<br />
havet.<br />
Parstuga (stuga 1 och stuga 2), båda stugorna<br />
cirka 60 m 2 , 4 bäddplatser/ 2 sovrum,<br />
vardagsrum (möjlighet till extra bädd), kök.<br />
Gemensam strandbastu, 2 båtar. TV, kylskåp,<br />
elspis, mikrovågsugn, diskmaskin, kaffekokare.<br />
Gården är bergig, svagt sluttande och stranden<br />
är tvärdjup, simning från bryggan.<br />
Stuga 2 är allergistuga, inga sällskapsdjur<br />
tillåtna.<br />
Belägen i Esbo vid Långträsk<br />
strand i Vällskog (Velskola), cirka<br />
30 km från Helsingfors centrum.<br />
Branta sluttningar i terrängen, cirka 40 m till<br />
sjöstranden, snabbt djupnande.<br />
Stockhus, yta cirka 120 m 2 . Stort allrum, öppet<br />
kök, sovrum, bastu. Övernattningsmöjligheter<br />
för sex personer: tvåvåningssäng i sovrummet,<br />
bäddsoffa för tre i allrummet och en bädd i<br />
bastuns omklädningsrum. Inga sällskapsdjur<br />
tillåtna.<br />
Utrustning: båt, öppen spis, TV, diskmaskin,<br />
elspis, mikrovågsugn, kylskåp och en liten<br />
frysbox.<br />
HONKALAHTI<br />
Belägen nära Fredrikshamn, på Pyötsaari<br />
vid havet.<br />
Yta cirka 50 m 2 + 35 m 2 , 8 bäddplatser. I nedre<br />
våningen sovrum och barnrum, vardagsrum<br />
och kök. I övre våningen 2 sovrum och hall. Tv,<br />
kylskåp, mikrovågsugn, elspis, brödrost, öppen<br />
spis, 2 båtar, utombordsmotor. Dessutom<br />
bastubyggnad, ca 15 m 2 , med 2 bäddplatser,<br />
öppen spis, spis och kylskåp. Gården är gräsbevuxen<br />
och svagt sluttande, stranden är längsluttande<br />
med grusbotten.<br />
OBS! Honkalahti stuga är till salu. Om en<br />
köpare hittas, kan semesterveckan inhiberas.<br />
42
Nu kan du skicka ansökningsblanketten<br />
via webbsidan:<br />
www.smu.fi > på svenska ><br />
medlemsskap > medlemsförmånen<br />
> unionens stugor<br />
FSU:s stugor, hyresansökan<br />
[ Sommarsäsongen 2010 ]<br />
Bytesdag måndag, stugor att hyra:<br />
Hyrestiden är en vecka.<br />
GUSTAVS: stuga 1<br />
KERIMÄKI: stugor 1–2, liten stuga, stor stoga<br />
PYTTIS: Villa Varpunen<br />
MERILUOTO: (Vasa)<br />
VÄLLSKOG: (Esbo) – inga sällskapsdjur<br />
HONKALAHTI: Fredrikshamn, på Pyötsaari<br />
VI beaktar<br />
BARA FYRA<br />
ALTERNATIV!<br />
VILLA VARPUNEN<br />
timmerstuga ligger vid kusten<br />
i Broby i Pyttis, ca 125 km från<br />
Helsingfors.<br />
Stugan är på 88 m 2 , 8 bäddplatser, har två sovrum,<br />
vardagsrum och öppen spis på nedervåningen.<br />
Köket har kylskåp och elspis. På övervåningen<br />
finns ett sovrum (dubbelsäng) och<br />
myshörna med soffa och TV. Dessutom finns<br />
en separat bastustuga på 25 m 2 med bäddsoffa,<br />
bord och kök, bastu och dusch/wc. Trädgården<br />
är jämn och stranden består av grus.<br />
(OBS! Det kan finnas byggnadsmaterial och<br />
spikar på stranden.) På stranden finns dessutom<br />
en grill/lusthus samt en båt.<br />
PRISER UNDER<br />
SOMMARSÄSONGEN:<br />
Veckorna 23–35<br />
(7.6.–1.9.2010)<br />
Kerimäki lilla stugan:<br />
110 e /vko<br />
alla andra stugor:<br />
280 e /vko<br />
Alternativ 1: stugans namn:<br />
Period / – / 2010<br />
Alternativ 2: stugans namn:<br />
Period / – / 2010<br />
Bytesdag onsdag, stugor att hyra<br />
GUSTAVS: stuga 2 (inga sällskapsdjur)<br />
KERIMÄKI: stuga nr 3<br />
Alternativ 1: stugans namn:<br />
Period / – / 2010<br />
Alternativ 2: stugans namn:<br />
Period / – / 2010<br />
Namn:<br />
Gatuadress:<br />
Postnummer:<br />
Telefon:<br />
Personbeteckning:<br />
BESKRIVNING<br />
AV STUGORNA<br />
Alla stugor har standardutrustning.<br />
Hyresgästen har med<br />
sig egna lakan, dynvar och<br />
handdukar samt övriga personliga<br />
tillbehör.<br />
Underskrift<br />
Obs!<br />
Blanketten gäller endast hyra av stuga under sommaren veckor 23–35<br />
(7.6–1.9.2010) Bara ansökningar som anlänt senast den sista april<br />
(30.4.2010) beaktas. Svaren och fakturorna skickas till de sökande<br />
senast 17.5.2010. Genom att betala hyran senast 31.5.2010 säkerställer<br />
du din reservering!<br />
Har du frågor?<br />
Stugreservering kl 9-15<br />
tel. (09) 6152 0260<br />
Postadress:<br />
FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU rf<br />
Stugreservering<br />
John Stenbergs strand 6<br />
00530 HELSINGFORS<br />
43
Transportförbundens samarbetsprojekt<br />
inleddes med applåder<br />
Styrelsen för de förbund som deltar i transportförbundens samarbetsprojekt<br />
höll ett gemensamt möte den 17 februari. Under mötet bedömdes möjligheten<br />
att bilda ett nytt, gemensamt fackförbund för logistikbranschen. Alla förbund<br />
som deltog i mötet svarade ”ja” på frågan om ett gemensamt projekt mellan<br />
transportförbunden ska dras igång.<br />
Text och bilder: Saana Lamminsivu<br />
Intressebevakningen och organisationsarbetet<br />
inom fackförbunden<br />
ställs ständigt inför nya utmaningar.<br />
Den allmänna ekonomiska situationen<br />
och strävan efter framgång inom den<br />
globala konkurrensen, outsourcing och<br />
korttidsjobb är bara några problem som<br />
fackförbund inom transportbranschen brottas<br />
med i dagens läge.<br />
För att kunna svara upp mot framtida<br />
utmaningar ombads professor Harri Melin<br />
år 2008 att utreda möjligheten till ett tätare<br />
samarbete mellan fackförbunden inom<br />
transportbranschen. Utredningsman Melin<br />
förslog att de transportförbund som var med<br />
i utredningen slås samman till ett nytt fackförbund<br />
för logistikbranschen.<br />
Lauri Ihalainen håller<br />
i trådarna för transportförbundsprojeket<br />
Transportförbundens styrelser höll den 17<br />
februari ett gemensamt möte i Hagnäs, där<br />
förbunden framförde sina synpunkter om<br />
ett gemensamt fackförbund för logistikbranschen.<br />
Som projektansvarig fungerar FFC:s<br />
tidigare ordförande Lauri Ihalainen, som<br />
konstaterade att varutransporterna har en<br />
fast anknytning till den industriella verksamheten<br />
och till exportaspekterna i framtiden.<br />
Även inom avtalspolitiken finns gemensamma<br />
målsättningar, påminde Ihalainen.<br />
”Logistikbranschen har en relativt viktigt<br />
strategisk ställning för att hela värdekedjan<br />
inom näringslivet ska fungera”<br />
Det har redan förekommit skriverier<br />
som målat upp ett skräckscenario med ett<br />
nytt och starkt storförbund inom transportbranschen,<br />
som skulle kunna stanna hela<br />
Finland om det så önskar. Enligt Ihalainen<br />
finns det dock starka och gemensamma förutsättningar<br />
på löntagarsidan för ett gemensamt<br />
fackförbund för logistikbranschen,<br />
eftersom arbetsgivarna i nuläget försöker<br />
vittra sönder och decentralisera avtalsfältet.<br />
Arbetsgivarna inom transportbranschen<br />
planerar även att komprimera sina led i<br />
framtiden.<br />
”Det skulle vara bättre om löntagarsidan<br />
i nuläget skulle ta några steg framåt och inte<br />
vara tre steg efter med tanke på framtiden”,<br />
föreslog Ihalainen.<br />
”Ja”<br />
Alla som deltog i mötet fick framföra sin<br />
åsikt, men det blev en relativt kort diskussion<br />
och de som yttrade sig förespråkade<br />
förenade krafter. Förbundsrepresentanterna<br />
på plats var alla överens om att ett projekt<br />
med fokus på ett gemensamt fackförbund<br />
inom transportbranschen ska startas.<br />
”AKT har behandlat frågan i styrelsen och<br />
i fullmäktige och vi är redo att fortsätta härifrån”<br />
konstaterade ordförande Timo Räty.<br />
”Sjömans-Unionen behandlade frågan<br />
redan under förra kongressen och efter det<br />
i styrelsen och i fullmäktige. Utifrån detta<br />
står det klart att vi är med i projektet”, berättade<br />
å sin tur ordförande Simo Zitting.<br />
”Ja”, svarade även Finlands Flygvärdinne-<br />
och Stewardförening SLSY och fick<br />
sällskap av Luftfartsunionen IAU, Post- och<br />
logistikunionen PAU och Lokmannaförbundet<br />
VML.<br />
Gemensamma applåder för ett transportförbundsprojekt<br />
ljöd i salen den 17 februari<br />
2010 klockan 14.50. Målsättningen<br />
är att bilda ett nytt fackförbund för logistikbranschen<br />
som förenar intressebevakningen<br />
och organisationernas krafter. Det<br />
nya fackförbundet kommer att ha ungefär<br />
100 000 medlemmar.<br />
Vad händer härnäst?<br />
Förbunden bildade en projektorganisation<br />
som bereder det gemensamma projektet<br />
– en projektstyrelse och flera arbetsgrupper<br />
bestående av experter. Ett första utkast<br />
för projektet väntas vara klart före början<br />
av 2011.<br />
Förbunden tar slutlig ställning till bildandet<br />
av ett nytt förbund utifrån utkastet när<br />
utredningsarbetet är klart. Målsättningen<br />
är att ett nytt förbund preliminärt kan bildas<br />
kring årsskiftet 2013–2014.<br />
44
”Det skulle vara bättre om löntagarsidan i nuläget skulle<br />
ta några steg framåt och inte vara tre steg efter med tanke<br />
på framtiden”, föreslog projektansvarig och FFC:s tidigare<br />
ordförande Lauri Ihalainen.<br />
Sjömans-Unions representanter på transportförbundens<br />
styrelsernas sammöte. I förgrunden Eira Pessi i bakre<br />
raden till vänster Tarja Rännäli och bredvid Sebastian<br />
Kotilehto, Leif Drockila och Jorma Luoma (till höger på<br />
bilden).<br />
Förbund som deltar i projektet:<br />
Bil och Transportbranschens Arbetarförbund AKT<br />
Luftfartsunionen IAU<br />
Post- och logistikunionen PAU<br />
Finlands Flygvärdinne- och Stewardförening SLSY<br />
Finlands Sjömans-Union FSU<br />
Lokmannaförbundet VML<br />
45
In Memoriam<br />
Kiitos /<br />
Tack<br />
Eläkkeelle /<br />
Pensionering<br />
Sosiaalineuvos<br />
Nuutti Piipari<br />
s. 27.8.1914<br />
k. 16.1.2010<br />
Pitkäaikainen kotkalainen merialan<br />
työnvälittäjä, sosiaalineuvos<br />
Nuutti Piipari siirtyi 16. tammikuuta<br />
”Suuren vedenjakajan<br />
toiselle puolen”. Elämäntyönsä<br />
Piipari teki Kotkassa merialan<br />
työnvälityksestä vastaavana ”myllynhoitajana”<br />
vuosina 1946–1977.<br />
Hän toimi pitkään kaupunginvaltuutettuna<br />
(SDP) ja muissa kunnallisissa<br />
sekä seurakunnallisissa<br />
tehtävissä. Hän oli myös Kotkan<br />
Baarimestari<br />
Timo ”Hinni” Hannukainen<br />
s. 2.3.1956 Turku<br />
k. 2.3.2010 Gabriella, Helsinki<br />
Hinni nukkui pois 54-vuotissyntymäpäivänään<br />
omassa hytissään.<br />
Toista niin työhönsä vihkiytynyttä<br />
pubibaarimestaria ei ole eikä tule.<br />
Hinnin pubi oli aina esimerkillisessä<br />
kunnossa. Järjestys ja<br />
siisteys olivat hänelle kunnia-asia.<br />
Hän ei pelkästään tyytynyt<br />
myymään tehokkaasti ja palvelemaan<br />
asiakkaitaan hyvin, vaan<br />
hän seurasi alansa tapahtumia<br />
ja kehitystä. Hän ammensi tietoa<br />
alan julkaisuista ja netistä sekä<br />
lukuisilta messu- ja tutustumismatkoiltaan<br />
eri puolille maailmaa.<br />
Hän hankki uutuustuotteita<br />
Systemistä, Alkosta ja agenteilta<br />
ja valitsi niistä soveliaimmat<br />
Vikingin pubeihin. Voidaankin<br />
sanoa, että esim. Viking Linjan<br />
Kultamerkit / Guldsmärken<br />
Tiina Kyyhkynen<br />
Moottoriveneseuran perustaja- ja<br />
kunniajäsen. Merkittävimmän<br />
luottamusmiesuransa Nuutti<br />
Piipari teki kuitenkin yli neljän<br />
vuosikymmenen ajan kotkalaisten<br />
vanhusten asuntotoiminnassa.<br />
Sosiaalineuvoksen arvonimi Piiparille<br />
myönnettiin vuonna 1977.<br />
Piipari tunnettiin sosiaalisena ja<br />
persoonallisena merenkulkijoiden<br />
palvelijana ja ystävänä sekä<br />
edusmiehenä.<br />
Matti Piipari<br />
olut-valikoima on Hinnin käsialaa.<br />
Hän opetti ja perehdytti<br />
työtovereitaan baarialan saloihin.<br />
Hänen erikoisosaamistaan oli<br />
baarilaitteiden kunnossapito ja<br />
huolto aina olutlinjojen pesusta<br />
alkaen. Tietokoneet olivat hänelle<br />
toinen maailma. Hän piti yllä<br />
pubinsa tuotelistoja ja mainoskylttejä<br />
sekä laati monenmoisia<br />
myyntitilastoja.<br />
Timo ansioitui myös alansa<br />
järjestötehtävissä. Hän toimi vuosia<br />
FBSK:n (<strong>Suomen</strong> Baarimestareiden<br />
ja Kannattajien Kerho ry)<br />
rahastonhoitajana.<br />
Monessa mielessä iso ihminen<br />
on poissa keskuudestamme,<br />
mutta muisto hänestä säilyy<br />
lämpimänä sydämissämme.<br />
Gabriellan henkilökunnan puolesta<br />
Timo Hakolampi<br />
Ravintolapäällikkö<br />
Kiitos Sisä-<strong>Suomen</strong> osastolle muistamisesta<br />
merkkipäivänäni.<br />
Urpu Hirvivuori<br />
Kiitos M/s Mariellan hymy(rymy)<br />
sakille saamastani huomiosta. Olen<br />
otettu ja toivotan lämmintä ja rentoa<br />
kesää kaikille ystävilleni!<br />
Matti J. ”Kanisteri”<br />
Syntymäpäivät /<br />
Födelsedagar<br />
70 vuotta 28.2.2010<br />
Onko täällä jotain häikkää sähkölaitteissa?<br />
Kyseli sähkömies Matti Puurunen<br />
Kari Salmi ”Nakki”<br />
Osastot tiedottavat /<br />
Avdelningarna informerar<br />
Sisä-<strong>Suomen</strong> osasto (001)<br />
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN<br />
KEVÄTKOKOUS<br />
Aika: lauantai 27.3.2010 klo 12.30<br />
Paikka: Kerimäki,<br />
Haukilahden iso mökki<br />
Kokouksessa käydään läpi sääntöjen<br />
määräämät asiat.<br />
Kaikki osaston jäsenet ovat<br />
tervetulleita!<br />
Toimikunta<br />
PILKKIKILPAILUT<br />
Aika: lauantai 27.3.2010 klo 9.00<br />
Paikka: Kerimäki,<br />
Haukilahden iso mökki<br />
Tervetuloa!<br />
Keväiset kiitokset M/s Silja Europan<br />
ravitsemushenkilökunnalle saamistani<br />
mahtavista lahjoista (onneksi on<br />
merityöverovähennys) valmistuttuani<br />
37 vuoden jälkeen iäkkäämmän puoleiseksi<br />
deini kiaffaksi. Kiitos myös Tallink<br />
Siljalle kuluneista vuosikymmenistä<br />
jäätyäni ansaitulle vapaalle.<br />
”Pepe” Petteri Holopainen<br />
Kiitos M/s Silja Europan henkilökunnalle<br />
muistamisista jäädessäni<br />
eläkkeelle 31.1.2010. Eilisen muistot<br />
ja huomisen unelmat tekevät tämän<br />
päivän.<br />
”Pikku Pekka”<br />
Veli-Pekka Peltola ja Sera Koira<br />
Kiitos kaikille M/s Silja Serenaden<br />
työkavereille jäädessäni eläkkeelle.<br />
Työ oli iso osa elämääni, haikea on olo.<br />
Tarja Raikaa<br />
Kiitos M/v Finnstarin crew upeasta<br />
lahjasta sekä kaikille muillekin seilauskavereille<br />
vuosien varrelta.<br />
”Oloneuvos” Pena Soinisalo<br />
Pohjoisen osasto (002)<br />
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS<br />
Aika: lauantaina 29.5.2010 klo 16.00<br />
Paikka: Oulun Cumulus,<br />
Kajaaninkatu 17, 90100 Oulu<br />
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset<br />
asiat. Toimikunta kokoontuu<br />
samassa paikassa kello 15.00.<br />
Jäsenet, tervetuloa!<br />
toimikunta<br />
Satama-alan osasto (003)<br />
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS<br />
Aika: tiistai 13.4.2010 klo 18.00<br />
Paikka: Naantalin kylpylä,<br />
Matkailijantie 2<br />
Kokouksessa käsitellään sääntöjen<br />
mukaiset asiat.<br />
Tervetuloa kaikki osaston jäsenet!<br />
46
Osastot tiedottavat /<br />
Avdelningarna informerar<br />
Pekan<br />
pähkinät<br />
Koonnut: Pekka Mantere<br />
Lounais-<strong>Suomen</strong> osasto (006)<br />
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS<br />
Aika: torstai 15.4.2010 klo 18.00 alkaen<br />
Paikka: Turun toimisto,<br />
Maariankatu 6 b, 5 kerros, AKT:n kokoustila<br />
Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset<br />
asiat. Keskustelua on alustamassa EU-asiantuntija<br />
Reijo Paananen SAK:sta. Osallistujien<br />
kesken arvotaan palkinto.<br />
Jäsenemme – Tervetuloa<br />
Hallitus<br />
Itäkustin osasto (007)<br />
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS<br />
Aika: tiistai 30.3.2010 klo 12.00<br />
Paikka: Puutarhakatu 12, 48100 Kotka<br />
Kokouksessa käydään läpi<br />
sääntömääräiset asiat.<br />
Tervetuloa!<br />
Länsi-<strong>Suomen</strong> osasto (008)<br />
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS<br />
Aika: perjantai 26.3.2010 klo 19.00<br />
Paikka: Liiton toimisto,<br />
Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa<br />
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset<br />
kevätkokousasiat.Osasto tarjoaa iltapalaa<br />
ilmeisesti?<br />
Osaston jäsenet, tervetuloa.<br />
Niin, sinä juuri!<br />
Hallitus<br />
OHO, MIHIN SE KATOSI?<br />
ATK-koulutusta perusteista alkaen<br />
Aika: ma 12.4.2010 klo 9–16 ja<br />
ti 13.4.2010 klo 9–15<br />
Ilmoittaudu viimeistään 9.4.2010 klo 16<br />
mennessä Karille p. 0400 418 511 tai<br />
kari.nurmirinta@smu.fi.<br />
Osasto tarjoaa lounaan ja päiväkahvit.<br />
ULKOILU- JA TALKOOPÄIVÄT<br />
MERILUODON MÖKILLÄ<br />
Aika: 10.–11.4.2010<br />
Paikka: <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n mökki<br />
Raippaluodossa<br />
Tule mukaan ulkoilemaan, tapaamaan<br />
tuttuja ja tutustumaan uusiin ihmisiin.<br />
Ota mukaasi reipasta kevätmieltä<br />
– laitetaan porukalla mökki kesäkuntoon.<br />
Yöpymispaikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.<br />
Ilmoittautumiset 7.4.2010 mennessä<br />
järjestelyjen vuoksi Karille<br />
p. 0400 418 511 tai kari.nurmirinta@smu.fi.<br />
Etelä-<strong>Suomen</strong> osasto (009)<br />
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS<br />
Aika: maanantai 22.3.2010 klo 12.00 alkaen<br />
Paikka: osaston toimisto Katajanokalla,<br />
Linnankatu 13, Helsinki.<br />
Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät<br />
asiat.<br />
Lisätietoja: puheenjohtaja Rauno Mutka<br />
p. 046 876 7670.<br />
Tervetuloa kaikki jäsenet!<br />
Matkailu- ja Huolinta-ala (010)<br />
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS<br />
Aika: lauantai 27.3.2010 kello 15.00<br />
Paikka: Scandic Plaza,<br />
Yliopistonkatu 29, Turku, Henrik-kabinetti.<br />
Kokoukseen jälkeen on ruokailu.<br />
Ilmoittautumiset 24.3.2010 mennessä<br />
työpaikoilla tai<br />
sähköpostitse paivi.salmela@finnlines.com.<br />
Kaikki jäsenet ovat tervetulleita!<br />
1. Kuka on Neste Shippingin <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n<br />
jäsenten pääluottamusmies?<br />
a) Timo Keskitalo<br />
b) Jallo Malmi<br />
c) Olli Kauranen<br />
2. Mikä oli nimeltään Euroopan<br />
ensimmäinen jäänmurtaja?<br />
a) Murtaja<br />
b) Eisbrecher<br />
c) Bryderen<br />
3. Kuka on Finnlines Oy:n toimitusjohtaja?<br />
a) Antti Lagerroos<br />
b) Uwe Bakosch<br />
c) Christer Antson<br />
4. Minne myytiin Stella Linesin<br />
pitkään Kotkassa maannut M/s Julia?<br />
a) Irlantiin<br />
b) Turkkiin<br />
c) Marokkoon<br />
5. <strong>Suomen</strong> pahin sisävesillä sattunut vesiliikenneonnettomuus<br />
tapahtui 7.9.1929 Näsijärvellä.<br />
Onnettomuudessa sai surmansa 138 ihmistä.<br />
Mikä olikaan laivan nimi?<br />
a) S/s Ruovesi<br />
b) S/s Kuru<br />
c) S/s Tarjanne<br />
6. Kuka on Viron merimiesten sitoutumattoman<br />
ammattiyhdistyksen EMSA:n puheenjohtaja?<br />
a) Igor Pavlovs<br />
b) Jalina Malinovskaja<br />
c) Kaia Vask<br />
7. Minä vuonna merimiehet olivat edellisen kerran<br />
niin sanotussa pitkässä lakossa?<br />
a) v. 1975<br />
b) v. 1980<br />
c) v. 1983<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
8. Minä vuonna Itämeri (määritelmä: vedettäessä<br />
viiva Skagenin kohdalta itään ja alueet sen<br />
pohjoispuolella) on jäätynyt viimeksi<br />
lähes kokonaan?<br />
a) v. 1967<br />
b) v. 1987<br />
c) v. 1979<br />
9. Kuka on Julkisten ja hyvinvointialojen liiton<br />
eli JHL:n puheenjohtaja?<br />
a) Lauri Lyly<br />
b) Jukka Laaksovirta<br />
c) Tuire Santamäki-Vuori<br />
oikeat vastaukset: 1c, 2b, 3b, 4a, 5b, 6c, 7b, 8b, 9c<br />
47
Kilpailu<br />
Tävling<br />
Mitä tarkoittaa lyhenne Trafi?<br />
Vad betyder förkortningen Trafi?<br />
<strong>Merimies</strong>-lehden kilpailuun osallistui<br />
66 merimiestä. Kaikki vastaajat<br />
tiesivät, että IMO on International<br />
Maritime Organization. <strong>Merimies</strong>-<br />
<strong>Unioni</strong>n sopimussihteeri Klaus Lust<br />
arpoi kilpailuun osallistuneiden<br />
joukosta voittajaksi Rosita Mattisen<br />
Hirvensalmelta.<br />
I tidningen Sjömannens tävling<br />
deltog 66 tävlande. Alla visste att<br />
bokstavskombinationen IMO betyder<br />
International Maritime Organization.<br />
Sjömans-Unions avtalssekreterare Klaus<br />
Lust drog ut vinnaren Rosita Mattinen<br />
från Hirvensalmi bland alla deltagande.<br />
Valitse yksi vaihtoehto:<br />
1) Kyseessä on ohjelmointikieli<br />
2) Liikenteen turvallisuusvirasto<br />
3) Sana tarkoittaa liikennettä esperantossa<br />
Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvomme<br />
Iittalan pienen Aalto-maljan. Voittajan nimi<br />
julkaistaan <strong>Merimies</strong>-lehdessä nro 3/2010.<br />
Voit osallistua kilpailuun:<br />
1. <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n kotisivuilla:<br />
www.smu.fi > viestintä<br />
> <strong>Merimies</strong>-lehden kilpailu<br />
2. Tai lähetä vastaus postitse.<br />
Liitä mukaan vastaus ja omat yhteystietosi<br />
(nimi, osoite, puhelinnumero).<br />
Vastauksen voit lähettää osoitteella:<br />
<strong>Merimies</strong>-lehti<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong><br />
John Stenbergin ranta 6<br />
00530 Helsinki<br />
Välj ett alternativ:<br />
1) Det är ett programmeringsspråk<br />
2) Trafiksäkerhetsverket<br />
3) Ordet betyder trafiken på språket esperanto<br />
Bland alla som svarar rätt på frågan lottar<br />
vi ut en liten Aalto-skål från Iittala. Namnet<br />
på vinnaren publiceras i numret 3/2010 av<br />
tidningen Sjömannen.<br />
Du kan delta i tävlingen på följande sätt:<br />
1. Via Sjömans-Unionens webbplats:<br />
www.smu.fi > på svenska<br />
> kommunikation<br />
> Tävlingen för Sjömannen<br />
2. Eller per post:<br />
Skicka svar och dina kontakt uppgifter<br />
(namn, adress, telefonnummer).<br />
Skicka svaret till adressen:<br />
Sjömannen<br />
Finlands Sjömans-Union<br />
John Stenbergs strand 6<br />
00530 Helsingfors<br />
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY //<br />
FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF<br />
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE<br />
John Stenbergin ranta 6, 2. kerros,<br />
00530 Helsinki<br />
POST- OCH BESÖKADRESS<br />
John Stenbergs strand 6,<br />
2:a våningen, 00530 Helsingfors<br />
VAIHDE / VÄXEL<br />
+358 (0) 9 615 2020<br />
TELEFAX<br />
+358 (0) 9 615 20 227<br />
KOTISIVUT / HEMSIDOR:<br />
www.smu.fi<br />
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS<br />
etunimi.sukunimi@smu.fi<br />
förnamn.efternamn@smu.fi<br />
AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER<br />
Arkisin klo 8.30–16.00<br />
Kanslitid kl. 8.30–16.00<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n työttömyyskassa /<br />
Finlands Sjömans-Unionens arbetslöshetskassa<br />
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE<br />
Siltasaarenkatu 3–5<br />
00530 Helsinki<br />
POST- OCH BESÖKADRESS<br />
Broholmsgatan 3–5<br />
00530 Helsingfors 48<br />
MÖKKIVARAUKSET / BOKNINGSNUMMER<br />
FÖR STUGOR<br />
puh. / tel. (09) 615 20 260<br />
Lounais-<strong>Suomen</strong> osaston mökin varaukset<br />
Turun toimistolta /<br />
Sydvästra Finlands avdelnings stugans<br />
bokningar från kontoret i Åbo<br />
puh. / tel. (09) 615 20 230<br />
Puhelinpäivystysaika / Telefonjourtid:<br />
9.00 –11.00<br />
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS:<br />
tkassa@smu.fi<br />
HENKILÖKUNTA / PERSONAL<br />
Puheenjohtaja / Ordförande<br />
Simo Zitting<br />
(09) 615 20 250 / 0400 813 079<br />
Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare<br />
Sari Helenius<br />
(09) 615 20 252 / 045 7731 2440<br />
Liittosihteeri / Förbundssekreterare<br />
Kenneth Bondas<br />
(09) 615 20 254 / 040 456 0245<br />
Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare<br />
Tetta Härkönen<br />
(09) 615 20 210<br />
(hoitovapaalla / vårledig)<br />
Sopimussihteeri / Avtalssekreterare<br />
Klaus Lust<br />
(09) 615 20 211 / 040 505 1957<br />
Toimitsija/Ombudsman<br />
Carita Ojala<br />
(09) 615 20 231 / 0400 829 039<br />
Toimitsija / Ombudsman<br />
Satu Silta<br />
(09) 615 20 213 / 040 526 3435<br />
Toimitsija/Ombudsman<br />
ITF-tarkastaja/ITF-Inspektör<br />
Ilpo Minkkinen<br />
(09) 615 20 253 / 040 728 6932<br />
ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator<br />
Simo Nurmi<br />
(09) 615 20 255 / 040 580 3246<br />
ITF-tarkastaja / ITF-inspektör<br />
Kenneth Bengts<br />
(09) 615 20 258 / 040 455 1229<br />
Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare<br />
Anja Uusitalo<br />
(09) 615 20 251 / 040 519 0351<br />
Toimitsija, Ahvenanmaa<br />
Ombudsman, Åland<br />
Henrik Lagerberg<br />
(018) 199 20 /0400 478 884<br />
Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn<br />
Taloudenhoitaja / Ekonom<br />
Mikko Tuominen<br />
(09) 615 20 218 / 0400 422 379<br />
Kassanhoitaja / Kassaföreståndare<br />
Stiina Raitio<br />
(09) 615 20 219<br />
Kirjanpitäjä / Bokförare<br />
Tuula Ylhävuori<br />
(09) 615 20 220<br />
Toimittaja, tiedottaja / Journalist,<br />
informatör<br />
Saana Lamminsivu<br />
(09) 615 20 221 / 045 7730 1020<br />
Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister<br />
Tiina Kytölä<br />
(09) 615 20 257<br />
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde<br />
Arja Merikallio<br />
(09) 615 20 259<br />
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde<br />
Katja Gräsbeck<br />
(09) 615 20210 / 045 7730 1021<br />
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde<br />
Essi Voutilainen<br />
(09) 615 20 210 / 045 7731 0076<br />
(äitiyslomalla / modersledig)<br />
Toimistotyöntekijä, Turku<br />
Kontorsbiträde, Åbo<br />
Salme Kumpula<br />
(02) 233 7416<br />
Maariankatu 6 B, 5. krs.<br />
20100 Turku<br />
Mariegatan 6 b, 5:e våningen, Åbo<br />
Vaasa / Vasa<br />
Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa<br />
Storalånggatan 43, 65100 Vasa<br />
Työttömyyskassanhoitaja /<br />
Arbetslöshetskassans föreståndare<br />
Niclas Nyberg<br />
(09) 615 20 230<br />
Työttömyyskassavirkailijat /<br />
Arbetslöshetskassafunktionärer<br />
(09) 615 2 0 230<br />
Pirjo Aro-Nenonen<br />
Varpu Klemola<br />
Minna Rahtu<br />
Tuulianna Raimoranta<br />
(äitiyslomalla/modersledig)
Change language