Turvallisuussuunnitelman - orivedenkoulut.net
Turvallisuussuunnitelman - orivedenkoulut.net
Turvallisuussuunnitelman - orivedenkoulut.net
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Holman koulun<br />
turvallisuussuunnitelma<br />
Päivitetty huhtikuussa 2005
Sisältö<br />
1. Tavoite<br />
2. Toimitilat ja niiden käyttäjät<br />
Toimitilat<br />
Henkilöstö<br />
Turvallisuusorganisaatio<br />
3. Koulun normaaliajan turvallisuus<br />
Koulun turvallisuuskasvatus<br />
Tapaturmat ja sairauskohtaukset<br />
Tulipalo<br />
Rikosten ehkäisy<br />
4. Varautuminen suuron<strong>net</strong>tomuuksiin ja poikkeusoloihin<br />
Ohjeet vaaratilanteessa<br />
Kaasuvaara<br />
Säteilyvaara<br />
5. Sisäinen turvatarkastus<br />
6. Poistumisen opetus<br />
7. <strong>Turvallisuussuunnitelman</strong> hyväksyminen<br />
8. Kriisiopas<br />
Tärkeitä puhelinnumeroita<br />
Toimenpiteet ja tiedottaminen kriisitilanteissa<br />
Kuolemantapaukset<br />
Itsemurhauhkailut<br />
Viiltely<br />
Kiusaaminen ja väkivalta<br />
Päihteet<br />
Syömishäiriöt<br />
Työtoverin uupumus<br />
9. Liitteet 1-7<br />
Palo-osastointi ja poistumistiet<br />
Kokoontumispaikka<br />
Turvallisuusohjelma lukuvuodelle 2005-2006<br />
Sisäisen turvatarkastuksen kohteet<br />
Hätäensiapuohjeet<br />
Hammastapaturmat<br />
Päihdetoimintamalli
1. Tavoite<br />
Tavoitteena on luoda turvalliset olosuhteet Holman koulussa työskenteleville ja tilapäisille<br />
kävijöille kaikissa olosuhteissa. Suunnitelmassa esitetään toimitilojen rakenteelliset<br />
järjestelyt, turvallisuusvarustus sekä se, miten koulun henkilöstön tulee toimia ja kehittää<br />
toimintaansa ettei vahinkoja ja on<strong>net</strong>tomuuksia pääsisi tapahtumaan sekä toimintaohjeet<br />
erilaisten on<strong>net</strong>tomuuksien ja tapaturmien varalle. Suunnitelmaa ylläpitää yksi<br />
luokanopettajista ja sen hyväksyy rehtori. Tällä hetkellä ylläpitäjänä toimii Kaj Nilsson ja<br />
rehtorina Tiina Huohvanainen.<br />
Suunnitelmassa on otettu huomioon erilaiset on<strong>net</strong>tomuustyypit; sairaskohtaukset,<br />
tapaturmat, tulipalot, rikokset ja luvattoman tunkeutumisen tiloihin sekä jätteiden käsittelyn<br />
ja haitalliset päästöt. Sen lisäksi suunnitelma sisältää ohjeet suuron<strong>net</strong>tomuudessa ja<br />
poikkeusoloissa toimimiseen.<br />
2. Toimitilat ja niiden käyttäjät<br />
Toimitilat<br />
Holman koulu on kolmiopettajainen koulu, jossa oppilaita on 33. Rakennus toimii<br />
pääasiassa koulun tiloina, mutta sitä käyttävät iltaisin myös erilaiset kerhot ja kyläläiset<br />
kokoontumispaikkanaan.<br />
Koulurakennus on puurakenteinen ja se on peruskorjattu 80-luvun lopulla. Koulun<br />
rakennukseen johtavat kahdet portaat. Lisäksi koulun yläkerran ATK-luokan ikkunasta<br />
johtavat paloportaat ulos. Koulurakennuksen ulkopuolella on sorapintainen piha-alue,<br />
jossa on lasten leikkitelineitä ja lipputanko. Koulurakennuksessa on kahdessa kerroksessa<br />
opetustiloja. Kouluterveydenhoitajan vastaanottotila, erityisopettajan ja 1.-2. luokkalaisten<br />
opetustilat sijaitsevat päätyhuoneistossa.<br />
Alakerrassa sijaitsevat neljä opetustilaa, keittiö ja kellari. Nykyään keittiö toimii pääasiassa<br />
ruuan jakelupisteenä ja tiskauspaikkana. Keittiö on asianmukaisesti varustettu ja siellä<br />
voidaan edelleen valmistaa ruokaa, mikäli siihen on tarvetta. Yläkerrassa on kaksi<br />
opetustilaa. Toinen toimii ryhmätyöskentelytilana ja toinen atk-luokkana. Luokkahuoneiden<br />
kunto on yleisesti ottaen hyvä. Luokkahuoneiden valaistus on riittävä ja luokissa on<br />
koneellinen ilmastointi. Liikuntatiloiksi luokat eivät oikein hyvin sovellu, koska luokat ovat<br />
kalustettuja ja liian pieniä siihen. Sisäliikunnat pidetäänkin pääasiassa liikuntahallilla.<br />
Myös teknisen työn luokka on pieni, mutta ongelma on ratkaistu jakotunneilla tai muilla<br />
opetusjärjestelyillä.<br />
Koulun eteinen (naulakkotila) on kapea ja ahdas. Välitunneille meno ja sieltä tulo on<br />
järjestetty porrastetusti, jotta ruuhkia ei syntyisi. Eteisessä on paloletku, joka on uusittu<br />
vuonna 1997 ja yläkertaan johtavissa rappusissa on alkusammutukseen tarkoitettu<br />
vaahtosammutin, kuten myös keittiön tuulikaapissa. Keittiössä on myös sammutuspeite<br />
rasvapalon varalta. Palovaroittimia koulussa on kaksi. Toinen on eteisessä ja toinen<br />
yläkerran käytävässä. Koulussa ei ole väestönsuojaa. Päätyhuoneistoon ja teknisen työn<br />
tiloihin hankittiin asianmukaiset alkusammutusvälineet ja palovaroittimet tammikuussa<br />
2004.
Koulun sisään johtavat raput ovat jyrkät ja askelmat kapeita. Lisäksi ne ovat luonnonkiveä<br />
ja vaikea pitää sulina talvella. Koulun wc-tilat ja pukuhuoneet suihkuineen ovat melko<br />
hyvässä kunnossa, mutta talvella suihkutilojen lattiakaivot ovat usein jäässä, eikä niitä<br />
silloin voi käyttää. Keittiöstä kellariin johtavat portaat ovat kapeat ja jyrkät sekä huonosti<br />
valaistut. Opettajille ei ole omia pukuhuoneita eikä sosiaalitiloja.<br />
Palo-osastointi ja poistumistiet ilmenevät koulun pohjapiirroksesta, joka on liitteenä 1.<br />
Turvallisuus edellyttää, että palo-osastojen väliset ovet ovat aina suljettuina. Poistumisteitä<br />
on alakerrassa neljä (+ ikkunat) ja yläkerrassa kaksi (ovi ja ikkuna, josta johtaa paloportaat<br />
alas). Ovista on vapaa kulku kouluaikoina, mutta iltaisin osa ovista pidetään asiattomilta<br />
vierailijoilta lukossa. Kerhoilla on käytössä vain yksi etukäteen sovittu luokka. Rajoittamalla<br />
tilojen käyttöä on haluttu lisätä sekä käyttäjien että koulun turvallisuutta.<br />
Henkilöstö<br />
Opettajat osallistuvat turvallisuuskasvatukseen antamalla siihen liittyvää opetusta ja<br />
toimimalla esimerkillisesti ja turvallisuutta edistävästi. Opettajien tehtävänä on myös<br />
valvoa, että oppilaat ja muut koulussa toimivat henkilöt noudattavat turvallisuusjärjestelyjä<br />
ja –määräyksiä. Vakituisia opettajia on kolme, joiden lisäksi opetusta antavat myös<br />
kiertävä englannin opettaja ja erityisopettaja. Muuta henkilökuntaa on yksi ja hänen<br />
lisäkseen vaihtuva määrä koulunkäyntiavustajia, joita on tällä hetkellä kaksi. Myös muu<br />
henkilökunta toimii esimerkillisesti ja osallistuu tehtäviensä puitteissa<br />
turvallisuusvalvontaan.<br />
Oppilaita on 33. Oppilaat ohjataan toimimaan oikein ja turvallisesti. Kouluja iltaisin<br />
käyttäville ja ryhmien vetäjille on tiedotettava koulun turvallisuusohjeista. Vastuu<br />
tiedottamisesta kuuluu koulun turvallisuusjohtajalle tai hänen turvallisuusapulaiselleen. Eri<br />
käyttäjäryhmien vetäjillä on vastuu ryhmien ohjaamisesta turvalliseen käyttäytymiseen ja<br />
turvaohjeiden noudattamiseen. Turvallisuussuunnitelma jaetaan ryhmän vetäjien<br />
luettavaksi, kuitattavaksi ja noudatettavaksi.<br />
Turvallisuusorganisaatio<br />
Rehtorille kuuluu vastuu koulun turvallisuudesta ja hän toimii turvallisuusjohtajana.<br />
On<strong>net</strong>tomuustilanteissa tai uhkan ilmettyä rehtori johtaa toimintaa ja huolehtii<br />
yhteydenpidosta viranomaisiin. Rehtori nimeää yhden luokanopettajan apulaisekseen.<br />
Apulaisturvallisuusjohtajan tulee seurata ja kehittää koulun rakenteellista turvallisuutta,<br />
turvavälineiden tarvetta ja kuntoa sekä henkilökunnan koulutusta ja<br />
turvallisuuskäyttäytymistä sekä tarttua havaitsemiinsa epäkohtiin.<br />
Apulaisturvallisuusjohtaja ilmoittaa rehtorille kaikki turvallisuuteen liittyvät tapahtumat ja<br />
havaitut epäkohdat. <strong>Turvallisuussuunnitelman</strong> ylläpitäminen ja sisäisten<br />
turvallisuustarkastusten suorittaminen kuuluu apulaisturvallisuusjohtajalle.<br />
Suurten yleisötapahtumien edellä tehdään ylimääräinen turvallisuustarkastus, jossa<br />
kiinnitetään huomiota poistumisteiden kulkukelpoisuuteen ja niiden merkitsemiseen ja<br />
paloturvallisuuteen.
Tilapalvelu vastaa kiinteistöteknisestä huollosta ja valvonnasta sekä palvelusopimuksen<br />
puitteissa esimerkiksi piha-alueiden hiekoituksesta ja muista turvallisuuteen vaikuttavista<br />
seikoista.<br />
Keittäjä vastaa ruuanvalmistus- ja ruokailutilojen palo- ja tapaturmatorjunnasta.<br />
Terveydenhoitaja arvioi sisä- ja ulkotilojen tapaturmariskiä, vastaa ensiapukaapin<br />
sisällöstä ja tekee aloitteita turvallisuuden kehittämiseksi.<br />
Opettajien tehtäviin kuuluu oppituntien lisäksi valvoa myös välituntien turvallisuutta ja<br />
ennaltaehkäistä tapaturmien ja muiden vahinkojen sattumista. Välituntivalvonnat on jaettu<br />
opettajien kesken.<br />
Kukin opettaja vastaa omasta opetusryhmästään ja johtaa palohälytyksen sattuessa<br />
ryhmänsä kokoontumispaikkaan (liite2).<br />
3. Koulun normaaliajan turvallisuus<br />
Koulun turvallisuuskasvatus<br />
Päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä<br />
sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Tavoitteena on, että oppilas<br />
oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään<br />
vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi.<br />
Kiusaamisen ja väkivallan ehkäiseminen<br />
Fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen<br />
Koulun ja kodin turvallisuus<br />
- vaaratilanteiden välttäminen<br />
- koti- ja vapaa-ajan tapaturmat<br />
- paloturvallisuus ja vuosittaiset poistumisharjoitukset<br />
Liikennekäyttäytyminen<br />
- jalankulkijana ja pyöräilijänä liikenteessä<br />
- perusliikennemerkit<br />
- heijastimen ja kypärän käyttö<br />
- turvallinen koulumatka (kävely, pyöräily, koulutaksi ja –bussi)<br />
- retkillä käyttäytyminen<br />
Sopimukset ja säännöt<br />
Hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen<br />
Toisen omaisuuden kunnioittaminen<br />
Päihdevalistus (ks. koulun päihdetoimintamalli)<br />
Kansalaistaidot<br />
• uimataito<br />
• ensiaputaidot
pelastamistaidot<br />
Tapaturmat ja sairaskohtaukset<br />
Ohjeet tapaturmien ehkäisemiseksi ja vahinkojen lievittämiseksi:<br />
1. Noudata turvallisia työtapoja.<br />
2. Ilmoita havaitsemistasi riskitekijöistä rehtorille.<br />
3. Opettele tekemään hätäilmoitus 112.<br />
4. Selvitä, missä on ensiapulaukku.<br />
5. Selvitä, ketkä ovat ensiaputaitoisia.<br />
Ensiapulaukku ja ohjeet hammastapaturmien hoitoon ja elvytykseen löytyvät lääkekaapin<br />
luota.<br />
Liitteenä myös turvallisuussuunnitelmassa (liitteet 5 ja 6).<br />
Vaikean tapaturman tai sairauskohtauksen sattuessa totea, hengittääkö potilas ja sykkiikö<br />
hänen sydämensä, sen jälkeen tee hätäilmoitus aluehälytyskeskukseen (numero 112),<br />
aloita elvyttäminen ja kutsu apua.<br />
• Soita numeroon 112<br />
• Kerro, mistä soitat ja mitä on tapahtunut.<br />
• Älä sulje puhelinta, ennen kuin olet saanut luvan.<br />
• Soita uudelleen, mikäli tilanne muuttuu.<br />
Tulipalo<br />
Päivittäistä paloturvallisuutta edistävät:<br />
1. Yleinen siisteys ja järjestys sekä toimiva jätehuolto<br />
2. Keittiön ja teknisten tilojen ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus vuosittain muiden<br />
tilojen osalta tarvittaessa<br />
3. Tupakoida saa vain järjestetyssä paikassa, jossa tuhkalle on palamaton astia.<br />
4. Pidetään helposti syttyvät nesteet, tavarat ja jätteet asiattomilta suojassa ja<br />
kiinnitetään huomiota riskikohteiden valaistukseen.<br />
5. Teknisen työn tiloissa ei saa olla työhön kuulumatonta palavaa tavaraa tai jätettä<br />
eikä palavia nesteitä.<br />
6. Avotulta, hitsausta, hiomista yms. palovaaraa aiheuttavan työn ohjaajalla pitää olla<br />
voimassa oleva tulityökortti. Luvan tulityön tekemiseen antaa turvallisuusjohtaja.<br />
Palon sattuessa<br />
1. Pelasta vaarassa olevat varoittamalla lähellä olevia ja ilmoittamalla…<br />
2. Hälytä palokunta soittamalla lähimmällä puhelimella numeroon 112<br />
3. Sammuta lähimmällä alkusammuttimella.<br />
4. Rajoita sulkemalla ikkunat ja ovet takanasi.<br />
5. Opasta palokunta paikalle.
Poistuminen<br />
1. Poistumiskäsky an<strong>net</strong>aan tilanteesta riippuen joko luokasta luokkaan huutaen tai<br />
koulun kelloa soittamalla viidesti pitkään. Kellon soitto ei kuulu päätyhuoneistoon,<br />
joten varoittaminen tapahtuu parhaiten suullisesti tai muulla tilanteeseen sopivalla<br />
tavalla.<br />
2. Opettajat ohjaavat kukin oman ryhmänsä turvallista reittiä nopeasti, mutta<br />
ryntäilemättä ulos. Opettaja kulkee viimeisenä.<br />
3. Luokasta lähdettäessä suljetaan ikkunat ja ovet.<br />
4. Poistumisen jälkeen luokat kootaan ennalta sovitulle kokoontumispaikalle, mistä ei<br />
saa poistua ennen kuin sammutusta johtava palomies antaa luvan.<br />
5. Kokoontumispaikalla tarkistetaan, että kaikki ovat päässeet ulos.<br />
Poistumisreitit ovat hyvin opettajien ja oppilaiden tiedossa, vaikka ne ovatkin vielä<br />
puutteellisesti merkittyjä. Poistumisreittejä ei saa tukkia edes tilapäisesti, ja reitillä olevat<br />
ovet on voitava avata sisäpuolelta ilman avainta. Eri tiloista ja eri tilanteissa käytettävät<br />
reitit ja niiden riittävyys on suunniteltava ja opetettava henkilökunnalle ja oppilaille.<br />
Rikosten ehkäisy<br />
Kulunvalvonta koulutyön aikana kuuluu henkilökunnalle omien tehtävien ohella. Jokainen<br />
on velvollinen puuttumaan asiaan, jos havaitsee asiatonta liikkumista koulun tiloissa.<br />
Epäkohdista ilmoitetaan rehtorille. Iltakäytön ajaksi atk-luokkaan johtavat ovet lukitaan<br />
samoin kuin päätyhuoneisto. Kulunvalvonnasta vastaa iltaisin käyttäjäryhmän vetäjä.<br />
Varkauksille altis välineistö pyritään pitämään tiloissa, joissa iltakäyttäjät eivät oleskele.<br />
Atk-turvallisuudesta on omat ohjeensa.<br />
Avainturvallisuus<br />
Koulun ulko-ovien lukot ovat sarjoitettu. Avaimia on jaettu seitsemän. Luettelot jaetuista<br />
avaimista on rehtorilla. Sääntönä pidetään, että avainta ei lainata. Opettaja käy itse<br />
avaamassa oven, mikäli joku oppilaista haluaa päästä lukittuihin tiloihin. Lukollisten<br />
kaappien ja säilytystilojen puuttumisen takia arvoesineet ja vaaralliset esineet/aineet<br />
säilytetään piilopaikoissa lasten ja varkaitten ulottumattomissa.<br />
Aidat ja valaistus<br />
Pensasaidat ohjaavat lapset pysymään välituntien ajan turvallisella alueella. Aidat<br />
osoittavat myös ulkopuolisille koulun alueen, jolle ei ole asiaa. Ulkovalaistus on hyvä, mikä<br />
ennalta ehkäisee tapaturmariskiä ja pitää luvattomat loitolla koulun tiloista. Sillä on myös<br />
tuhopolttoja ehkäisevä vaikutus.<br />
Jätteet ja päästöt<br />
Siisteys ja hyvä järjestys on tapaturman- ja palotorjunnan perusta. Holmassa jätteiden<br />
käsittelyssä on paljon kehitettävää. Melkeinpä kaikki jäte ongelmajätteitä lukuun ottamatta<br />
laitetaan sekajätteen joukkoon. Holmassa ei ole vielä jätteiden lajittelua. Ongelmajätteet<br />
on viety tietyin väliajoin niille tarkoitettuihin jätteen keräilypisteisiin. Jätepaperia kerätään
koulun ulkovarastoon, josta se joka toinen vuosi talkoilla siirretään paperinkeräysauton<br />
lavalle.<br />
4. Varautuminen suuron<strong>net</strong>tomuuksiin ja poikkeusoloihin<br />
Viranomaiset ilmoittavat vaarasta ulkohälyttimillä ja antamalla sähköisten<br />
tiedotusvälineiden kautta hätätiedotteen. Ulkohälyttimillä an<strong>net</strong>tava hälytysmerkki ei<br />
välttämättä kuulu koulun sisälle, joten varmistava tieto vaarasta on saatava<br />
opetusvirastosta.<br />
Koneellinen ilmanvaihto pysäytetään eteisen sijoitetun sähkökaapin ilmanvaihdon<br />
hätäpysäytyspainikkeella. Rehtori tarkistaa, että kaikki ryhmät ovat sisällä ja antaa luokille<br />
toimintaohjeet.<br />
Opetusta jatketaan normaalisti, mutta ulkovälitunteja ei pidetä eikä oppilaita päästetä ulos,<br />
ennen kuin tilanne on selvinnyt tai viranomaiset ovat antaneet toimintaohjeet.<br />
Poikkeusoloissa turvallisuusorganisaatio toteuttaa lisätoimet viranomaisten antamien<br />
käskyjen mukaan.<br />
Ohjeet vaaratilanteessa<br />
Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. Yleinen<br />
vaaramerkki on yhtäjaksoisesti nouseva ja laskeva sireeniääni tai viranomaisen<br />
kuuluttama varoitus. Tasainen, yhtämittainen sireeniääni on palohälytys ja tarkoitettu vain<br />
palokunnalle.<br />
Yleisen vaaramerkin kuultua oppilaat:<br />
1. Siirtyvät sisälle ja pysyvät siellä.<br />
2. Ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointilaitteet suljetaan (opettajat ja oppilaat<br />
yhdessä)<br />
3. Avataan radio (Radio Suomi) ja odotetaan rauhallisesti ohjeita.<br />
4. Puhelimen käyttöä vältetään, jotta linjat eivät tukkeudu.<br />
5. Koulusta ei poistuta ilman viranomaisen kehotusta ettei joudu vaaraan matkalla.<br />
Kaasuvaara<br />
Kaasuvaarasta an<strong>net</strong>aan yleinen vaaramerkki. Toimi silloin yllä olevien ohjeiden<br />
mukaisesti.<br />
Lisäksi:<br />
Jos ollaan sisätiloissa<br />
• ja kaasu haisee, pai<strong>net</strong>aan märkä vaate suun eteen ja hengitetään sen läpi<br />
• pysytellään yläkerroksissa kunnes vaara on ohi<br />
• kuunnellaan radiota (Radio Suomi)<br />
Jos ollaan ulkona, eikä päästä sisälle<br />
• kiirehditään kaasupilven alta sivutuuleen<br />
• pyritään mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
• pai<strong>net</strong>aan märkä vaate, ruoho, turve- tai sammaltuppo suun eteen ja hengitetään<br />
sen läpi.<br />
Säteilyvaara<br />
Säteilytilan<strong>net</strong>ta valvotaan jatkuvasti koko maassa mittareilla. Pie<strong>net</strong>kin muutokset<br />
huomataan heti ja niistä tiedotetaan viipymättä. Säteilyvaarasta an<strong>net</strong>aan yleinen<br />
vaaramerkki.<br />
Toimitaan seuraavasti:<br />
1. Mennään sisälle<br />
2. Suljetaan ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi, jotta radioaktiiviset aineet eivät<br />
pääsisi sisään. Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja.<br />
3. Joditabletit otetaan vasta viranomaisten kehotuksesta, jonka kuulee joko<br />
televisiosta tai radiosta. Koululla joditablettien jakaminen on rehtorin vastuulla.<br />
Huom. joditabletit ehkäisevät radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen, mutta eivät<br />
anna muuta suojaa. Tabletteja ei lähdetä vaaratilanteessa noutamaan rakennuksen<br />
ulkopuolelta. Koulussa joditabletteja säilytetään lääkekaapissa.<br />
4. Ruoka ja juomavesi suojataan. Laitetaan esillä olevat elintarvikkeet muovipusseihin<br />
tai tiiviisiin astioihin. Jääkaappi, pakastin ja tiiviit pakkaukset suojaavat<br />
radioaktiiviselta pölyltä.<br />
5. Jos on pakko liikkua ulkona, käytetään tiivistä, ihon peittävää asua, esim.<br />
sadevaatteita. Vaatteet riisutaan sisälle tultaessa eteiseen ja peseydytään<br />
huolellisesti. Hengityssuojainta, pyyhettä tai talouspaperia käytetään ehkäisemään<br />
radioaktiivisten hiukkasten pääsy keuhkoihin.<br />
Lisäohjeita: www.stuk.fi ja www.intermin.fi/sm/pelastus<br />
5. Sisäinen turvatarkastus<br />
Koulussa suoritetaan vuosittain lukuvuoden alussa sisäinen turvatarkastus, jonka<br />
tarkoituksena on tarkistaa turvajärjestelyjen toimivuus ja antaa perusteita<br />
turvallisuusohjelman laatimiselle. Turvallisuusohjelma lukuvuodelle 2003-2004 on liitteenä<br />
3. Turvatarkastuksessa huomioon otettavia kohteita on luetteloitu liitteeseen 4.<br />
Tarkastukseen osallistuvat rehtori, apulaissuojelujohtaja, tilapalvelun edustaja ja<br />
terveydenhoitaja.<br />
6. Poistumisen opetus ja harjoittelu<br />
Koulun aloittavilla luokilla poistumisen opetuksen antaa oma opettaja omassa luokassa, ja<br />
sen päätteeksi kuljetaan ulos johtavat poistumisreitit, jotta tilat tulevat tutuiksi ja jotta<br />
kaikista kyseeseen tulevista tiloista osataan poistua.
Syyslukukauden alussa rehtori johtaa koko koulua koskevaa ennalta ilmoitettua<br />
harjoitusta. Lapsille tehdään erittäin selväksi, että kyseessä on todellakin vain harjoitus.<br />
Turvallisuushenkilöt varmistavat, että kaikki henkilökuntaan kuuluvat tuntevat tehtävänsä,<br />
uudet oppilaat on perehdytetty, reitit ovat selvät ja soittokello kunnossa.<br />
Turvallisuushenkilöt valvovat, että poistuminen on täydellinen, se tapahtuu viivytyksettä<br />
suunniteltuja reittejä pitkin, ovet ja ikkunat suljetaan takana ja kokoontumispaikassa<br />
tarkistetaan kaikkien mukanaolo. Palaute an<strong>net</strong>aan välittömästi kokoontumispaikalla.<br />
Kevätlukukaudella harjoitus uusitaan.<br />
7. <strong>Turvallisuussuunnitelman</strong> hyväksyminen<br />
Tämä suunnitelma astuu voimaan, kun siitä on pidetty informaatio henkilökunnalle ja kaikki<br />
opettajat ja muu henkilökuntaan kuuluvat ovat lukeneet ja kuitanneet liitteelle 5, että ovat<br />
huolellisesti perehtyneet siihen. Samoin kaikki uudet kouluun tulevat työntekijät tutustuvat<br />
ja kuittaavat suunnitelman perehdyttämisen yhteydessä.
8. Kriisiopas<br />
TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA<br />
Yleinen hätänumero (ambulanssi, palokunta)………………………………………………112<br />
Varanumero…………………… 3352900 (ambulanssi) 3343920<br />
(palolaitos)<br />
Poliisi……………………………………………………………………………………..10022<br />
Varanumero……………………………………………………………3360411<br />
Terveysasema…………………………………………………………………………..3353111<br />
Myrkytystietokeskus (neuvonta)………………………………………09-471977, 09-2414392<br />
…………………………………………………………………………09-4711<br />
Taksi………………………………………………………………………………….0100-4060<br />
SOS- itsemurhien ehkäisykeskus,<br />
päivystys arkisin 9-21, viikonloppuisin 15-21…………….……….09-711266<br />
muina aikoina…………………………………………………….. 049476170<br />
Sosiaalipäivystys………………………………………………………………numero salainen<br />
Sosiaalikeskus…………………………………………………………………………334 3613<br />
(ma-pe 9-10)<br />
Kasvatus- ja perheneuvola …………………………………………………………… 3353111<br />
psykologi (ke 9-11)………… ….3353290<br />
sosiaalityöntekijä (ke 9-11)……………..3353291<br />
Ulkomaalaisten kriisikeskus……………………………………………………….09-6852828<br />
Lasten ja nuorten puhelin………………………………………………………… 0800120400<br />
Nuorten kriisipiste………………………………………………………………….09-7535121<br />
SPR:n kriisipalvelu, psykologien valtakunnallinen<br />
valmiusryhmä……………………………………………………………………...09-3254100<br />
viraston kriisiryhmä…………………………………………numero salainen<br />
Seurakunta…………………………………………………………………………..31402500<br />
Päivystävä lääkäri…………………………………………………………………….3353111<br />
Huumeongelmat……………………………………………………………………...3343611<br />
Huumeklinikka ………………………………………………………………………2132022<br />
KRIISIRYHMÄN KOKOONPANO JA TARKOITUS<br />
Koulumme kriisiryhmä:<br />
puh<br />
koti<br />
Rehtori Tiina Huohvanainen 3357009 040-8284480<br />
psykologi Elisa Hirtolahti-Valve 335 3266 (ke 8.30-11.30; kiireiset viestit keskukseen)<br />
kuraattori Katariina Rimmi 3343739 050-5726942<br />
opettaja Kaj Nilsson 3357009 050-4093868<br />
opettaja Leena Laaksonen 3357009 0400-236580
Koulun kriisiryhmän tarkoitus on auttaa ja tukea kouluyhteisön jäseniä<br />
kuolemantapauksissa ja vakavissa on<strong>net</strong>tomuus- ja uhkatilanteissa. Kriisiryhmä organisoi<br />
toiminnan ja kutsuu tarvittaessa koululle ulkopuolista apua.<br />
TOIMENPITEET KRIISITILANTEISSA<br />
• Anna välitöntä ensiapua tarvittaessa.<br />
• Varmista, että saatu tieto on oikeaa.<br />
• Ota ensin yhteys kriisiryhmän jäseneen<br />
• Kriisiryhmä kokoontuu mahdollisimman pian ja sopii tiedottamisesta ja<br />
jatkotoimenpiteistä yhdessä opettajan kanssa.<br />
• Tarvittaessa kriisiryhmä ottaa yhteyttä kaupungin debriefing – ryhmään,<br />
joka vastaa tilanteen psyykkisestä jälkipuinnista.<br />
TIEDOTTAMINEN<br />
• Poikkeusjärjestelyjä vaativissa tilanteissa päivystetään puhelinta, kuunnellaan<br />
tiedotteita radiosta, an<strong>net</strong>aan ohjeita opettajien ja aikuisten välityksellä.<br />
• Oppilaalle sattuneesta on<strong>net</strong>tomuudesta tms. ilmoitetaan mahdollisimman pian<br />
vanhemmille<br />
• Tapahtuneesta ilmoitetaan koulutoimistoon, josta tarvittaessa tiedotetaan asiasta<br />
eteenpäin.<br />
• Koulun ulkopuolelle suuntautuvasta tiedottamisesta vastaa rehtori.<br />
KUOLEMANTAPAUKSET<br />
Kuolemantapauksissa<br />
• on an<strong>net</strong>tava asiallista tietoa tapahtuneesta sille ryhmälle, jota asia koskettaa<br />
- huhut ja luulot lisäävät yleensä ahdistusta<br />
• on kuultava lähiomaisten mielipidettä siinä, missä laajuudessa asiasta koulussa<br />
kerrotaan<br />
• tarvitaan aikaa pysähtymiseen – kaikki ei voi heti jatkua niin kuin ennen<br />
Aikuisten kyky käsitellä omaa ahdistusta auttaa lapsia selviytymään.<br />
• Rituaalit ovat tärkeä osa surutyötä<br />
• Tapahtuneesta on saatava puhua, kertoa tunteista ja omista ajatuksista turvallisessa<br />
ilmapiirissä (jälkipuinti)<br />
Oppilas<br />
Jos koulun oppilas kuolee, pitää asiasta antaa tietoa luokalle ja muulle kouluyhteisölle.<br />
Oppilaan kuolema herättää aina lähipiirissä surun lisäksi ahdistusta ja pelkoa<br />
mahdollisesta omasta kuolemasta.<br />
• Luokassa on hyvä järjestää muistotilaisuus (rituaalit)
• An<strong>net</strong>aan oppilaille tilaisuus puhua tapahtuneesta, jolloin jokaisen yksilöllistä<br />
tarvetta puhua tai osallistua hiljaa kuunnellen kunnioitetaan.<br />
• Koteihin on syytä lähettää viesti tapahtuneesta sekä siitä, että asiaa on käsitelty<br />
luokissa<br />
• Jälkipuinti – istunto on tarpeellinen luokalle ja oppilaalle.<br />
Opettajat ja henkilökunnan jäsen<br />
Henkilökunnan jäsenen kuolema koskettaa koko kouluyhteisöä.<br />
• Tiedottaminen tapahtuneesta<br />
• Muistohetki<br />
Jälkipuintitilaisuudet<br />
• Opettajakunnalle, työtovereille<br />
• Oppilaille, joita asia läheisesti koskettaa<br />
• Aikaa Ja tilaisuus puhua kuolemasta sekä lapsille että aikuisille<br />
Oppilaan lähiomainen<br />
Jos oppilaan lähiomainen kuolee, voidaan asiaa käsitellä yhteisesti luokassa,<br />
jos lapsen huoltaja niin toivoo.<br />
• Lasten kysymyksiin tapahtuneesta tulee kuitenkin vastata aina mahdollisimman<br />
rehellisesti.<br />
• Lapsen vastaanottaminen luokkaan tapahtuneen jälkeen on tärkeä – asian<br />
huomioiminen.<br />
• Lapsen suru jatkuu pitkään ja etenee vaiheittain, mikä on syytä ottaa<br />
huomioon myös koulutyössä.<br />
• Tarvittaessa tulisi huolehtia siitä, että lapsi saa tarvitsemaansa lisätukea<br />
(ulkopuolista apua)<br />
• Myös lapsen opettaja tarvitsee tukea ja tilaisuuden keskustella asiasta.<br />
ITSEMURHAUHKAILUT<br />
• Jos tietoon tulee jonkun oppilaan itsemurhauhkailuja, älä vähättele niitä,<br />
vaan ota ne vakavasti.<br />
• Älä jätä oppilasta yksin.<br />
• Pyri järjestämään apua viemällä viesti eteenpäin: ota yhteys oppilashuoltoryhmään tai<br />
kriisiryhmään.<br />
ITSEMURHA<br />
Itsemurhasta tiedotetaan koko koululle. On kuitenkin tärkeää, että koulun aikuiset saavat<br />
tiedon ensin voidakseen sopia, mitä oppilaille kerrotaan, esim. mistä on lupa puhua<br />
ja mitä asiasta tiedetään.
Tapahtunut itsemurha , joka on oppilaiden tiedossa, voi aiheuttaa ahdistunutta<br />
tunnekuohua ja alttiutta samantyyppiseen itsetuhoiseen käytökseen.<br />
Myös koulun työyhteisössä tapahtunut itsemurha voi käynnistää vaikeita tunteita.<br />
• On tärkeää keskustella oppilaiden kanssa itsemurhasta, kuunnella heidän ajatuksiaan<br />
ja tuntojaan ja antaa asiallista tietoa.<br />
• Sovitaan, kuka on yhteydessä omaisiin ja hoitaa surunvalittelut.<br />
• Otetaan yhteys koulun kriisiryhmään. Kriisiryhmä järjestää tarvittaessa ulkopuolista<br />
kriisiapua niille, joita tapahtuma on eniten koskettanut.<br />
• Muistetaan rituaalit, kuten oppilaan tai henkilökunnan jäsenen kuollessa.<br />
• On tärkeää estää itsemurhan ja kuoleman ihannointi ratkaisuna vaikeuksiin..<br />
VIILTELY<br />
Viiltely on erotettavissa itsemurhasta tai sen yrittämisestä, koska sen tarkoituksena ei ole<br />
tappaa itseään. Viiltely liittyy siihen, että viiltelijä kokee henkisen kivun vähenevän, jos<br />
fyysinen kipu lisääntyy.<br />
Jos huomaat, että oppilas on viillellyt itseään.<br />
• Ota yhteyttä luokanvalvojaan.<br />
• Ota yhteyttä terveydenhoitajaan.<br />
• Ota yhteyttä kuraattoriin.<br />
Luokanvalvoja<br />
• Soita kotiin. Kysy, ovatko vanhemmat huomanneet lapsensa viiltelevän itseään.<br />
• Kerro, että perheen kannattaisi ottaa yhteyttä perheneuvolaan, jotta oppilasta<br />
voitaisiin auttaa. Mikäli vanhemmat suhtautuvat nihkeästi, kysy: ”Sopiiko, että<br />
varaan teille ajan?”<br />
• Mikäli oppilas jatkaa viiltelyään, soita itse perheneuvolaan ja jätä viesti vastaajaan.<br />
On myös ”seuran vuoksi” viiltelijöitä. Vakavat tapaukset on vaikea erottaa lievistä.
KIUSAAMINEN JA VÄKIVALTA<br />
Miten kiusaamistilanteisiin voidaan puuttua?<br />
Luomalla kouluun turvallinen ja avoin ilmapiiri, jotta oppilaat voisivat kertoa<br />
havaitsemistaan tai kokemistaan kiusaamistilanteista<br />
Kiusaamistilanteet selvitetään mahdollisimman hienotunteisesti kunnioittaen kiusatun tai/ja<br />
kiusaamisesta kertovien anonyymiyttä, jotta kiusaamisen kierre ei ainakaan pahenisi.<br />
Välituntivalvonnalla, jossa kiusaamisen havainnoinnissa voidaan käyttää myös oppilaita<br />
apuna. Tärkeä tapa on vaikuttaa niihin oppilaisiin, jotka eivät ole kiusaajia eivätkä<br />
kiusattuja. Nämä oppilaat voivat mielipiteillään ja suhtautumistavallaan sekä<br />
käyttäytymisellään vähentää kiusaamista.<br />
Mikäli kiusaaminen ei lopu niin,<br />
• kiusaajalle tehdään selväksi, että kiusaamisesta on tultava loppu ja an<strong>net</strong>aan jälkiistuntoa.<br />
• kaikille hänen nykyisille opettajille ja tuleville opettajille kerrotaan asiasta ja että he<br />
pitävät häntä silmällä.<br />
• puhutaan myös hänen ystäviensä kanssa.<br />
• oppilas jätetään koulun yhteisistä kivoista jutuista ulkopuolelle ellei käytös muutu.<br />
• kiusaaja poistetaan väliaikaisesti toiseen luokkaan ja hänen käytöksestään<br />
keskustellaan luokassa ja mietitään keinoja oppilaan kuriin saamiseksi yhteisvoimin<br />
• molempien kiusaajan että kiusatun vanhemmat kutsutaan kouluaikana<br />
keskustelemaan asiasta.<br />
• otetaan yhteys koulukuraattoriin, terveydenhoitajaan ja kasvatusneuvolaan, jotka<br />
saavat tahoillaan miettiä ratkaisua ongelmaan.<br />
Väkivalta<br />
Väkivaltaan puututaan aina uhkaavissakin tilanteissa. Tilanteen rauhoittumista auttaa, kun<br />
aikuinen toimii oikeudenmukaisesti ja päättäväisesti. Rauhallinen suhtautuminen on<br />
säilytettävä ja jos mahdollista pyytää tarvittava määrä aikuisia ja ulkopuoliset poistetaan<br />
paikalta.<br />
Tappelutilanteissa tai ”raivarin” sattuessa, tappelupukarit on eristettävä ja raivoaja vietävä<br />
muista erilleen, jotta vältyttäisiin henkilö- ja esinevahingoilta.<br />
Jälkipuinti<br />
Jälkeenpäin on hyvä<br />
• eritellä, mikä tilanteen laukaisi<br />
• miettiä, olisiko joku voinut toimia toisin<br />
• antaa opettajille ja oppilaille tietoa tapahtuneesta, jotta voidaan estää huhut ja<br />
liioittelut.
Opettajaa kohtaan<br />
Heti:<br />
• jos rauhallinen puhe ei riitä ja tiedät, että fyysisesti et saa oppilasta estettyä, lähde<br />
itse pois tilanteesta, jos mahdollista<br />
• huuda tai soita apua, jos et voi jättää muuta ryhmää tai et itse pääse poistumaan<br />
tilasta<br />
• pyydä muuta ryhmää poistumaan<br />
• informoi luokanvalvojaa ja kuraattoria<br />
Jos väkivaltainen uhkailu vielä jatkuu<br />
• tee rikosilmoitus, muista, että uhkailukin on rikos!<br />
• neuvottele luokanvalvojan ja kuraattorin kanssa miten asiasta ilmoitetaan<br />
vanhemmille<br />
• pyri tapaamaan oppilas ennen hänen kouluun paluutaan<br />
• pura uhkaava / ahdistava tilanne:<br />
- ennen kuin lähdet töistä, käy tilanne läpi työkaverin tms. kanssa<br />
- yhteys työterveyshuoltoon (2 - 3pv), ulkopuolinen purku<br />
• pienessä OHR:ssä mietitään, millaista apua väkivallantekijä tarvitsee.<br />
Opettaja oppilasta kohtaan<br />
Heti:<br />
• Kerää todistajien kirjalliset lausunnot.<br />
• Ilmoita rehtorille ja kutsu poliisi paikalle.<br />
Myöhemmin<br />
• apu työterveyshuollosta ja rajussa yhteenotossa kriisiryhmä<br />
• rehtori pitää median loitolla<br />
PÄIHTEET<br />
Ks. Holman koulun päihdetoimintamalli (liite 7)<br />
SYÖMISHÄIRIÖT<br />
Anoreksian ja bulimian oireita ovat<br />
• väsyminen<br />
• laihtuminen<br />
• syö harvoin / vähän, vaikka ottaa ruokaa ruokailussa<br />
• sotkee lautasen ruoalla, jotta näyttää siltä, että hän olisi syönyt<br />
• poistuu usein heti ruokailun jälkeen WC:hen
Anoreksia nervosa<br />
Anoreksia nervosa on syömiseen liittyvä häiriö, jossa ihminen suhtautuu ongelmallisesti<br />
ruokailuun ja ruokaan.<br />
Anorektikko saattaa kokea itsensä lihavaksi, vaikka olisi selvästi alipainoinen. Anoreksian<br />
hoidossa pyritään korjaamaan aliravitsemustila, normalisoimaan paino sekä kiinnittämään<br />
kokonaisvaltaisesti huomiota anorektikon ja hänen perheensä elämään.<br />
Bulimia<br />
Bulimia on sairaalloinen ahmimishäiriö, jolle on ominaista salassa tapahtuvat toistuvat<br />
mässäilyjaksot. Mässäilyn jälkeen bulimikko nukahtaa, saa vatsakipuja tai oksentaa<br />
omasta halustaan. Ahmimisen ohella bulimikko yrittää laihduttaa itseään erilaisten<br />
dieettien ja lääkkeiden avulla. Paino saattaa vaihdella jopa viisi kiloa. Bulimikon hoidossa<br />
kiinnitetään huomiota kokonaisvaltaisesti hänen ja hänen perheensä elämään.<br />
Ohjeet:<br />
Jos epäilet, että joku oppilas on anorektikko tai bulimikko<br />
• ota yhteyttä luokanvalvojaan ja kerro epäilyksesi.<br />
Luokanvalvoja<br />
• ota yhteyttä terveydenhoitajaan<br />
• soita kotiin ja kerro, että olet huolissasi oppilaan terveydentilasta.<br />
VELVOITE LASTENSUOJELUILMOITUKSEN TEKEMISESTÄ<br />
Tiedot tai epäilykset insestistä, raiskauksesta, huumausaineista koulun ulkopuolella tms.<br />
kuuluvat opettajan ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Älä epäröi soittaa. Mm. sosiaalitoimisto on<br />
taho, jonka puoleen kannattaa kääntyä, puhelinnumero 603. Kiireiset viestit voit jättää<br />
välittäjälle, numeroon 99.<br />
Meitä kaikkia velvoittaa lastensuojelulain 40§:<br />
Ilmoitusvelvollisuus. Jos sosiaali – ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai<br />
seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa<br />
hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa<br />
olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava viipymättä asiasta sosiaalilautakunnalle.
TYÖTOVERIN UUPUMUS<br />
Tarkkaile tilan<strong>net</strong>ta<br />
Erilaiset elämäntilanteet, tunnollisuus tai kova työtaakka saattavat uuvuttaa työtoverin.<br />
Yleensä läheiset työtoverit huomaavat työtoverinsa käyttäytymisessä muutoksia<br />
esimerkiksi väsymyksen tai masennuksen oireita. Mikäli hän itse ei sitä huomaa tai ei osaa<br />
pyytää apua, niin<br />
• kuuntele, mitä työtoverisi kertoo. Kysy, miten hän voi? Työkaverin myötäelävä<br />
kuunteleminen saattaa riittää.<br />
• ohjaa työtoveri tarvittaessa työterveyshuoltoon.
Liite 3<br />
TURVALLISUUSOHJELMA LUKUVUODELLE 2005-2006<br />
Kahden edellisen vuoden ohjelman toteutuminen<br />
Oppilaille järjestettiin ensiapukoulutusta keväällä 2002 - 2003. Kaikki opettajat ja muu<br />
henkilökunta ovat osallistuneet kaupungin järjestämään turvallisuuskoulutukseen, jossa<br />
harjoiteltu alkusammutusta eri välineillä ja opeteltu hätäensiavun antamista.<br />
Sammutusvälineiden kunnon tarkastus tehtiin syyslukukaudella ja 2. luokkalaisille<br />
järjestettiin 112-harjoitus. Koulun järjestyssääntöjä, tapakasvatusta ja liikennesääntöjä<br />
sekä turvallisuusasioita opetetaan joka vuosi eri laajuudessa ja eri asioita painottaen.<br />
Ajankohtaisuus ja vuodenajat otetaan opetuksessa huomioon. Koulu vieraili syksyllä 2003<br />
poliisi- ja palolaitoksella. Kevätlukukaudella 2004 tehtiin kaksi poistumisharjoitusta.<br />
Lukuvuonna 2004-2005 eristettiin tyttöjen ja pokien suihkuhuoneiden kaivot jäätymisen<br />
ehkäisemiseksi. Suihkut olivat käyttökiellossa talvisin tulvimisvaaran vuoksi. Nyt asia on<br />
kunnossa.<br />
Ohjelma alkavalle vuodelle 2005<br />
Turvallisuusorganisaation koulutus vuoden aikana<br />
• Uusien työntekijöiden perehdyttäminen koulun turvallisuusasioihin kuuluu<br />
apulaisturvallisuusjohtajalle.<br />
• Perehdytään tietoturvasuojaan ja henkilötietojen käsittelyä koskeviin lakipykäliin<br />
Oppilaiden koulutus vuoden aikana<br />
• Koko koulua koskeva poistumisharjoitus pidetään syyslukukaudella 2005<br />
• Apulaisturvallisuusjohtaja suunnittelee harjoituksen ja informoi opettajakuntaa<br />
ennen harjoitusta<br />
• 2. luokkalaisten 112-harjoitus<br />
• Erityisesti syksyllä puhutaan liiken<strong>net</strong>urvallisuudesta ja turvallisesta<br />
kouluympäristöstä yleensäkin. Lisäksi kouluvuoden aikana pyritään<br />
ennaltaehkäisemään koulukiusaamista ja lisäämään suvaitsevaisuutta. Oppilaat<br />
opettajiensa johdolla suunnittelevat turvallisuuteen liittyvä opetustuokioita ja<br />
esittävät niitä päivänavauksissa.<br />
• Terveydenhoitaja pitää joka vuosi terveys- ja huumevalistusta sekä pyydettäessä<br />
ensi- apukoulutusta.<br />
• Syksyllä 2005 liikennevalistusta antavat poliisit ja samalla tarkistetaan pyörien<br />
kunto.<br />
Rakenteelliset parannukset<br />
• Jätehuolto tulisi saada toimivammaksi. Jätteiden lajittelu ei toimi. Rehtori selvittää,<br />
miten ja mistä myös Holmaan saataisiin erilaisille jätteille asialliset ja turvalliset<br />
säilytysastiat ja<br />
- paikat.
Materiaalin hankkiminen ja huolto<br />
• Jauhosammuttimien määräaikainen huolto suoritetaan vuosittain.<br />
Opetusaineiston hankkiminen<br />
Ei ole tällä hetkellä ajankohtaista<br />
• Koululle on jo hankittu paljon materiaalia turvallisuuskasvatuksen tueksi mm. :<br />
Nalle ja hunajapiparit – paloturvallisuusvideo<br />
Turvallisesti kotona ja koulussa – kansio<br />
Liiku turvallisesi liikenteessä- kansiot (maalla, vedessä ja ilmassa)<br />
ym. videoita,dioja ja kirjallisuutta.
Liite 4<br />
SISÄISEN TURVATARKASTUKSEN KOHTEET<br />
Tarkastukseen osallistuvat rehtori, apulaisturvallisuusjohtaja, kouluisäntä ja<br />
terveydenhoitaja.<br />
Turvallisuussuunnitelma ja –organisaatio<br />
• Tarkastetaan turvallisuussuunnitelma, onko ajan tasalla.<br />
• Käydään läpi turvallisuusorganisaatio ja sen koulutus.<br />
Palon syttymisen estäminen<br />
• Tarkastetaan sisä- ja ulkoalueiden yleinen siisteys ja järjestys.<br />
• Lämpökeskuksissa sähkökaappien, palavien nesteiden säilytys ja järjestys – ja käyttötiloissa<br />
järjestys on hyvä, eikä niihin ole varastoitu tarpeettomia tavaroita.<br />
• Valaisimissa suojakuvut ja –häkit ovat kunnossa.<br />
• Sähkölaitteet ovat määräysten mukaisessa kunnossa.<br />
• Jätehuone on siisti ja jätteiden huolto toimiva.<br />
• Tupakoinnista an<strong>net</strong>tuja ohjeita noudatetaan.<br />
Palon ja palokaasujen leviämisen estäminen<br />
• Palo – osastointi on kunnossa ja sitä noudatetaan.<br />
• Palo – ovet ovat itsestään sulkeutuvia ja myös pääsevät sulkeutumaan.<br />
• Läpiviennit ym. reiät osastoivissa seinissä ja välipohjissa on tiivistetty.<br />
• Suljettuina pidettävät palo – ovet on merkitty.<br />
Turvallinen poistuminen<br />
• Poistumistie on merkitty.<br />
• Poistumisreitit on selvät ulos saakka, ja ovet ovat avattavissa ilman avainta.<br />
• Poistumisohjeet ovat kunnossa, ja ne on tiedotettu/opetettu henkilökunnalle ja<br />
oppilaille.<br />
• Opettajat ja oppilaat tietävät nopean poistumisen tärkeyden palontilanteessa<br />
ja tuntevat poistumisreitit.<br />
• Poistumisreiteille ei ole syntynyt esteitä.<br />
• Lukitus ja avainten jako.<br />
Palon sammutusmahdollisuudet<br />
• Rakennus on palokunnan tavoitettavissa.<br />
• Sähkötaulujen ja alkusammutuskaluston edustat ovat vapaat.<br />
• Alkusammutusvälineiden sijoitus ja kunto.<br />
• Alkusammutusvälineiden käytön opetus.<br />
• Automaattisen paloilmoittimen ja ilmaisimien kunto ja huolto.<br />
• Kohdekortin ajan tasalla pito.<br />
• Väestönsuojan ja suojelumateriaalin varastointi ja kunto.
Liite 5<br />
Hätäensiapu<br />
Hätäensiavulla tarkoitetaan henkeä pelastavaa ensiapua. Hätäensiaputoimenpiteillä<br />
pyritään turvaamaan loukkaantuneen hengitys ja verenkierto sekä estämään hänen tilansa<br />
huononeminen ammattiavun tuloon saakka.<br />
Ensiavun viivästymistä on vaikea korjata, siksi ensimmäiset minuutit ovat ratkaisevia.<br />
Hätäensiaputoimenpiteet ovat samat oli kysymyksessä sairauskohtaus tai tapaturma.<br />
Hätäensiaputoimenpiteisiin kuuluvat:<br />
1. Sairastuneen tai loukkaantuneen tilan selvittäminen<br />
2. Hengityksen turvaaminen<br />
Hengitysteiden avaaminen<br />
Puhalluselvytys<br />
Kylkiasento<br />
3. Verenkierron turvaaminen<br />
Puhallus-paineluelvytys (PPE)<br />
Verenvuodon tyrehdyttäminen<br />
Sokin ehkäisy<br />
Kylkiasento -animaatio<br />
Puhallus-paineluelvytys -animaatio<br />
Sairastuneen tai loukkaantuneen tilan selvittäminen<br />
1. Selvitä sairastuneen tai loukkaantuneen tila. Jos loukkaantuneita on useita,<br />
aloita hiljaisimmasta.<br />
2. Onko potilas herätettävissä? Puhuttele ja ravistele.<br />
3. Jos hän ei herää, soita hätänumeroon 112.<br />
4. Hengittääkö potilas? Tun<strong>net</strong>ko ilmavirran, kun pidät omaa kämmenselkääsi<br />
loukkaantuneen suun ja sierainten päällä. Voit samalla nostaa<br />
loukkaantuneen leukaa ylöspäin, jotta hengitystiet ovat vapaat.<br />
5. Jos potilas hengittää, käännä hä<strong>net</strong> kylkiasentoon.<br />
6. Jos hengitys ei ole riittävää, aloita puhalluselvytys.<br />
7. Jos et tunne hengitystä etkä näe verenkierron merkkejä, aloita puhalluspaineluelvytys<br />
8. Tyrehdytä verenvuodot.<br />
9. Ehkäise sokin syntyminen.<br />
10. Rauhoita ja pidä lämpimänä.
Elvytys<br />
Eloton henkilö voi näyttää kuolleelta. Hengitys on pysähtynyt eikä verenkiertoa ole.<br />
Puhallus- ja paineluelvytyksellä voidaan keinotekoisesti pitää yllä aivojen ja sydämen<br />
verenkiertoa.<br />
Hätäilmoituksen jälkeen aloita välittömästi elvytys. Aseta autettava joustamattomalle<br />
alustalle selälleen.<br />
Puhalluselvytys<br />
Kun henkilö ei hengitä:<br />
1. Avaa hengitystiet taivuttamalla leuasta päätä taaksepäin.<br />
2. Purista sieraimet kiinni.<br />
3. Peitä omalla suullasi autettavan suu tiiviisti ja puhalla ilmaa autettavan keuhkoihin 2<br />
kertaa peräkkäin.<br />
4. Jos henkilö ei reagoi mitenkään (ei yski, niele, hengitä eikä liikahda) aloita<br />
paineluelvytys.<br />
Paineluelvytys<br />
Kun verenkiertoa ei ole:<br />
1. Etsi painelukohta. Kaksi sormenleveyttä rintalastan alaosasta ylöspäin.<br />
2. Aseta kämmenen tyvi rintalastalle ja toinen käsi päälle<br />
3. Ole polvillasi ja paina suorin käsivarsin rintalastaa suoraan alaspäin. Mäntämäinen<br />
tasainen liike.<br />
4. Paina 15 kertaa tiheydellä 100 kertaa minuutissa. Rintakehä saa painua 4-5 cm<br />
alaspäin.<br />
5. Jatka elvytystä rytmillä 2 puhallusta 15 painelua olit sitten yksin tai kaksin, kunnes<br />
apua on paikalla.<br />
6. Jatka elvytystä kunnes ammattiapu saapuu paikalle tai omat voimasi ehtyvät.<br />
7. Varhainen defibrillointi parantaa elvytettävän selviytymisen ennustetta.<br />
Defibrillaattori on rytminsiirtolaite, jolla an<strong>net</strong>aan sähkösykäyksiä sydämen seutuun.<br />
Tajuttoman käsittely<br />
Tajuton henkilö ei ole herätettävissä, mutta hän hengittää.<br />
Tajuton voi tukehtua, jos kieli tai oksennus tukkivat hengitystiet tai ne voivat vaikeuttaa<br />
hengitystä.<br />
1. Selvitä, saatko henkilön hereille puhuttelemalla ja ravistelemalla.<br />
2. Jos hän ei herää, soita hätänumeroon 112.<br />
3. Tarkista sen jälkeen hengittääkö hän.<br />
4. Jos hän hengittää, käännä hä<strong>net</strong> kylkiasentoon ja tarkkaile hänen tilassaan<br />
tapahtuvia muutoksia.<br />
5. Varmistu hengityksestä taivuttamalla päätä varovasti leuasta taaksepäin.
6. Tarvittaessa puhdista suu oksennuksesta tms.<br />
7. Avaa kiristävät vaatteet, jos ne vaikeuttavat hengitystä.<br />
8. Pidä autettava kylkiasennossa hengityksen turvaamiseksi.<br />
Verenvuodon tyrehdyttäminen<br />
Runsas ulkoinen verenvuoto tyrehdytetään mahdollisimman nopeasti, sillä vuoto voi johtaa<br />
sokkiin.<br />
Jos verenvuoto on runsasta, pane loukkaantunut makuulle. Paina<br />
vuotavaa kohtaa sormin tai kämmenellä välittömästi ja nosta raaja<br />
ylös.<br />
Sido haavalle paineside:<br />
1. Peitä haava suojasiteellä.<br />
2. Aseta haavan päälle "painoksi" jokin, mielellään pehmeä esine (siderulla, lapanen<br />
tms.)<br />
3. Kiinnitä suojaside ja paino tukevasti.<br />
4. Tue raaja kohoasentoon.<br />
5. Toimita loukkaantunut hoitoon.<br />
Sokin ehkäisy<br />
Sokin oireet voivat olla seurauksena suurista sisäisistä tai ulkoisista verenvuodoista,<br />
vaikeista murtumista, palovammojen tai rajun ripulin (+oksennustaudin) aiheuttamasta<br />
nestehukasta sekä mm. vakavasta sairastumisesta ja sähköiskusta.<br />
Sokin tavallisimmat oireet ovat:<br />
Iho on kalpea ja hikinen, ns. kylmä hikisyys.<br />
Potilas palelee.<br />
Suu on kuiva, hänellä on janontunne.<br />
Syke nopeutuu ja hengitys voi muuttua pinnalliseksi<br />
Sokkipotilaan ensiapu:<br />
1. Anna oireiden mukainen ensiapu.<br />
2. Aseta loukkaantunut makuulle alaraajat koholla.<br />
3. Hälytä lisäapua (112).<br />
4. Suojaa potilas kylmältä peittelemällä hä<strong>net</strong> huovalla, takilla tms.<br />
5. Rauhoittele potilasta.
Liite 6<br />
HAMMASTAPATURMAT<br />
• PIENET LOHKEAMAT pysyvissä tai maitohampaissa<br />
- varaa ajan hml:lle tai särkyvastaanotto<br />
• ISO LOHKEAMA, jossa oireita<br />
- särkyvastaanotto ( lohkeaman voi suojata pumpulilla tai<br />
ksylitolipurukumin palalla, jolloin hammas ei hankaa kieltä/poskea )<br />
• HAMMAS HEILUU LIEVÄ<br />
- särkyvastaanotto( kotihoito-ohjeet: tarvittaessa särkylääke, pehmeä ravinto )<br />
• HAMPAAN LIIKKUVUUS RUNSASTA/HAMMAS SIITYNYT PAIKALTAAN<br />
- yhteys hammaslääkäriin, särkyvastaanotto<br />
• HAMMAS KOKONAAN IRTI<br />
A) MAITOHAMMAS<br />
- ei tarvita välittömiä toimenpiteitä, hml:n kontrolliin<br />
B) PYSYVÄ HAMMAS<br />
- välittömästi yhteys hammaslääkäriin<br />
( hammas säilytetään kuljetuksen ajan kosteana; mieluiten suussa kielen alla,<br />
mahd. maidossa )<br />
• LEUKAMURTUMAT<br />
- hoito TAYS:n hammas- ja suusairauksien poliklinikalla, kiireellisyys oireiden<br />
mukaan<br />
- murtumaepäilyissä tutkimus ja röntgenkuvaus Oriveden hammashoitolassa tai<br />
potilas ohjataan lääkäripäivystykseen
Liite 7<br />
Holman koulun päihdetoimintamalli<br />
Tavoitteet<br />
Lasten ja nuorten alkoholin,<br />
huumeiden ja tupakan käytön<br />
ennaltaehkäisy yhteistyössä<br />
huoltajien<br />
kanssa.<br />
Lapsilla ja huoltajilla on selvillä<br />
koulun säännöt ja toimintamallit.<br />
Lapset tiedostavat päihteiden<br />
käytön terveydelliset ja<br />
oikeudelliset seuraamukset.<br />
Säännöt<br />
Alkoholin ja muiden päihteiden<br />
käyttö<br />
ei ole sallittua alaikäisille missään<br />
koulun alueella tai tilaisuudessa.<br />
Alkoholin ja tupakkatuotteiden<br />
välittäminen alaikäisille on<br />
lainvastaista ja rangaistavaa.<br />
Koulun velvollisuus on tehdä<br />
ilmoitus viranomaisille havaitusta<br />
tai muutoin tietoon saadusta<br />
välitystoiminnasta.<br />
Huumausaineiden käytöstä tai<br />
niiden levittämisestä ilmoitetaan<br />
paikalliselle poliisiviranomaiselle.<br />
Vapaa-aikana havaittuun alkoholin,<br />
tupakan ja muiden päihteiden<br />
käyttöön ja hallussapitoon<br />
puututaan kasvatuksellisesti,<br />
vanhemmille tiedottaen.<br />
Keinot<br />
Tiedotetaan koulun<br />
toimintatavoista sekä oppilaille että<br />
huoltajille.<br />
Opettajien ja huoltajien<br />
sitoutuminen päihteiden<br />
vastaiseen kasvatustyöhön.<br />
Koulun ja kodin toisiaan tukeva<br />
kasvatustyö<br />
Luottamukselliset ja avoimet<br />
suhteet oppilaisiin ja vanhempiin.<br />
Koulun turvallinen ilmapiiri<br />
Koulu ohjaa lapsia ottamaan<br />
vastuuta omista teoistaan ja<br />
valintojensa seurauksista kaikissa<br />
elämän-tilanteissa.<br />
Kaveripiirissä voi päihteiden<br />
käytöstä kieltäytyminen olla joskus<br />
vaikeaa, mutta koulu pyrkii<br />
rohkaisemaan lapsia siihen<br />
antamalla erilaisia vaihtoehtoja.<br />
Lapsen itseluottamuksen<br />
vahvistaminen kaikin keinoin.<br />
Päihteiden haitoista valistaminen<br />
Puuttuminen ja välittäminen<br />
Yhteistyö terveydenhoitajan,<br />
poliisin, SPR:n ym. asiaan liittyvien<br />
järjestöjen ja yhdistysten kanssa<br />
Oppikirjat, videot, peli, Inter<strong>net</strong><br />
Välituntivalvonta<br />
Arviointi<br />
Kyselyt oppilaille ja vanhemmille<br />
Oppilaan ja opettajan väliset keskustelut<br />
Opettajan ja huoltajien säännölliset tapaamiset<br />
Oppilashuoltotyöryhmän säännölliset tapaamiset ja keskustelut oppilaiden edistymisestä ongelmatilanteissa
Miten toimitaan, jos oppilas jää kiinni päihteiden käytöstä<br />
Tupakka<br />
Tupakanpoltto ja tupakointivälineiden hallussapito on koulussa kielletty!<br />
Tupakanpoltosta kiinni jääneestä oppilaasta tehdään ilmoitus rehtorille, joka yhdessä luokan opettajan<br />
kanssa puhuttelee oppilaan ja määrää tupakanpoltosta rangaistuksen.<br />
Koulun sääntöjen rikkomisesta seuraa rangaistuksena jälki-istuntoa, puhelinsoitto vanhemmille sekä<br />
oppilaalle kirjallinen huomautus, joka viedään kotiin vanhempien allekirjoitettavaksi.<br />
Jatkuvasta sääntöjen rikkomisesta on luokanopettajan järjestettävä vanhempien kanssa tapaaminen, johon<br />
voidaan kutsua myös kuraattori. Terveydenhoitaja keskustelee oppilaan/oppilaiden kanssa.<br />
Oppilashuoltotyöryhmä pohdiskelee asiaa ja etsii ratkaisua ongelmaan.<br />
Alkoholi ja huumeet<br />
Havainnon tehnyt opettaja kertoo asiasta rehtorille tai toiselle opettajalle, joka varmistaa oppilaan<br />
päihtymyksen.<br />
Oppilaalta kysytään suoraan, onko epäily aiheellinen. Keskustelun aikana on syytä olla paikalla kaksi<br />
opettajaa tai opettaja ja terveydenhoitaja/kuraattori, jos mahdollista.<br />
Asiasta ilmoitetaan heti vanhemmille, kuraattorille ja terveydenhoitajalle. Lapsi toimitetaan vanhempien<br />
mukana kotiin selviämään, mikäli päihtymys on voimakas.<br />
Kuraattori ja terveydenhoitaja keskustelevat oppilaan/oppilaiden kanssa.<br />
Oppilas saa alkoholin/huumeiden käytöstä jälki-istuntoa ja kirjallisen huomautuksen, joka on vanhempien<br />
allekirjoitettava.<br />
Oppilashuoltotyöryhmä pohtii syitä oppilaan alkoholin/huumeiden käyttöön ja selvittää, onko taustalla<br />
muitakin ongelmia.<br />
Opettajat yhdessä terveydenhoitajan ja kuraattorin kanssa tukevat oppilaan ja huoltajien selviytymistä<br />
mahdollisista ongelmista.<br />
Huumeiden käytöstä ja välityksestä ilmoitetaan aina poliisille.
Change language