Tulostettava paketti - Moped

moped.fi

Tulostettava paketti - Moped

Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti

Heli Liski, Pia Valonen & Marjaana Ylönen

Tietopaketin suunnittelu käynnistyi keväällä 2008.

Samanaikaisesti myös perusopetukseen valmistavan

opetuksen oppilasmäärä Turussa kaksinkertaistui,

uusia ryhmiä perustettiin ja opettajia palkattiin

lisää. Heidän työhön perehdyttämisensä oli

suurimmaksi osaksi suullista ja tarve tiedon

välittämiseen myös muilla tavoin alkoi olla

välttämätöntä. Silloinen monikulttuurisen opetuksen

suunnittelija Johanna Järvinen Turun

opetustoimessa ehdotti perehdyttämiskansion

laatimista osana Opetushallituksen rahoittamaa

Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen

kouluyhteisössä (MOKU) -kehittämistoimintaa.

Työryhmä alkoi työstää perehdyttämiskansioita,

jolle muodostui rakenne, joka pyrkii seuraamaan

vaiheittain valmistavan opetuksen kulkua aina

alkuhaastattelusta oppilaan siirtymiseen

perusopetukseen. Työn edetessä huomasimme, ettei pelkkä työhön perehdyttäminen

enää riittänyt kansion sisällöksi, sillä yhä useammin valmistavassa opetuksessa on

oppilaita, jotka tarvitsevat esimerkiksi erilaisia tukitoimia. Tällöin nimi muuttui

Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketiksi.

Koko ajan työryhmälle oli tärkeää, että tietopaketti on linjassa valtakunnallisten

valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaperusteiden, kunnallisen

opetussuunnitelman sekä Turun kaupungin opetustoimen monikulttuurisuustaitojen ja

globaalikasvatuksen kehittämissuunnitelman kanssa. Yhdessä näiden asiakirjojen

kanssa tietopaketti antaa melko kattavan kuvan valmistavasta opetuksesta. Näin

tietopaketti ei jää irralliseksi ”niksikokoelmaksi” vaan tarjoaa päivitettävissä olevaa

tietoa ja pohdintaa valmistavan opettajan työhön. Sivuilta löytyvät tärkeimmät

yhteistyökumppanit, yhteystietoja ja linkkejä. Paketin ohessa myös kaikki valmistavan

opetuksen lomakkeet uudistettiin ja tallennettiin Turun hallinnon verkkoon NeTkuun

(intranet).

Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti sisältää paljon asioita, joita opettaja

kohtaa työssään. Tietopaketti on suunniteltu antamaan nopeasti vastauksia

arkirutiineihin ja pulmatilanteisiin opetuksessa. Valmistavan opetuksen opettajan

työnkuva on varsin yllätyksellinen, joten materiaali ei voi sisältää vastauksia kaikkiin

kysymyksiin. Se on ensisijaisesti tarkoitettu Turun kaupungin valmistavan opetuksen

opettajan apuvälineeksi ja sisältää siksi paikallista ja pikkutarkkaakin ohjeistusta.

Tietopaketti on kuitenkin Netkun (intranet) lisäksi vapaasti kaikkien hyödynnettävissä

www.moped.fi-sivustossa.

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

1


1 Johdanto

2 Yhteistyö kodin ja koulun välillä - heti hoidettavat asiat

2.1 Turun seudun tulkkikeskus

2.2 Lääkärintarkastus

3 Alkupalaveri ja muut tapaamiset

3.1 Alkupalaveri

3.1.1 Koulukuljetukset

3.2 Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen

3.3 Pedagoginen arvio

3.4 Päätöspalaveri

4 Lukujärjestys ja opetusjärjestelyt

4.1 Oppilaslista

4.2 Opintoretket

4.3 Ryhmäbussikortti ja kaupungin pikkubussi

5 Koulunkäyntiavustajat

6 Integrointi

7 Tukitoimet

7.1 Yleinen tuki ja jatkoajan hakeminen

7.1.1 Tukiopetus

7.1.2 Oppilashuolto: oppilashuoltoryhmä, koulupsykologi ja terveydenhoitaja,

kuraattori ja opinto-ohjaus

7.1.3 Osa-aikainen erityisopetus

7.1.4 Konsultaatioapu

7.2 Tehostettu tuki

7.3 Erityinen tuki

7.4 Muut tukipalvelut

8 Yhteistyötahot ja -henkilöt

8.1 Muut valmistavan opetuksen ryhmät

8.1.1 VALMO-ryhmien sijoituskoulut

8.2 Yhdysopettaja

8.3 Monikulttuurisen opetuksen suunnittelija

8.4 Ulkomaalaistoimisto

8.5 Vastaanottokeskus (VOK)

8.5.1 Ryhmäkoti

8.6 Omakieliset opettajat (OMO)

8.7 Suomi toisena kielenä- opettajat (S2)

8.8 Oman äidinkielen opettajat (MAI)

8.9 Maahanmuuttajien tukiopetus alakoulussa

8.10 Maahanmuuttajien tuettu opetus (MATU) yläkouluissa

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

2


9 Arviointi

10 Nivelvaihe ja siirto

10.1 Perusopetus

10.2 Vieraskieliset nuoret (VNO)

10.3 Perusopetuksen johdanto-opinnot (POJO)

10.4 Ammatillinen valmistava opetus (VALMA)

11 Oppimateriaalit

11.1 Verkkomateriaalit

Liiteluettelo

Versio: 15.8.2013; http://www.moped.fi/opetus/valmopaketti.html

Huom! Tämä materiaali on laadittu Turun kaupungin valmistavan opetuksen tarpeisiin ja se

sisältää siksi myös paikallistason ohjeistusta. Materiaali on kuitenkin saatavilla Mopedissa,

jotta sitä voidaan hyödyntää soveltuvin osin myös muualla.

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

3


1 Johdanto

Maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta

opetuksesta (VALMO) säädetään perusopetuslaissa (628/1998). Valmistava

opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden

suomen kielen taito ei riitä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen.

Opetusta annetaan



6-10-vuotiaille vähintään 900 tuntia

11-vuotiaille ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia

Käytännössä opetusta annetaan noin vuoden ajan. Valmistavaan opetukseen

voidaan tarvittaessa anoa jatkoaikaa. Tarvittava lomake löytyy Turun

intranetistä NeTkusta (Maahanmuuttajaopetuksen lomakkeet). Oppilaalle

annetaan luokkaopetusta vähintään yhtä monta viikkotuntia kuin

samanikäiselle perusopetuksen oppilaalle.

Oppilas voi siirtyä perusopetukseen jo aiemmin, mikäli hänellä katsotaan

olevan siihen riittävät tiedot ja taidot.

Valmistavalle opetukselle ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä

tarkkoja oppimääriä. Opetuksessa noudatetaan valmistavan opetuksen

valtakunnallista ja kunnallista opetussuunnitelmaa (Liite 1). Opetuksen

pääpaino on suomen kielen opiskelussa.

Valmistavan opetuksen ryhmät muodostetaan oppilaiden ikäkauden ja

oppimisedellytysten (esim. aikaisempi koulutausta) mukaisesti. Ryhmien

muodostamiseen osallistuvat monikulttuurisen opetuksen suunnittelija,

valmistavan opetuksen opettajien yhdysopettaja ja muiden ryhmien opettajat.

Ryhmiä toimii alakouluissa ja yläkouluissa. Ryhmiin otetaan uusia oppilaita

koko lukuvuoden ajan. Toukokuussa ei oteta enää uusia oppilaita. Ryhmän

maksimikoko on 10 oppilasta.

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

4


2 Yhteistyö kodin ja koulun välillä - heti hoidettavat asiat

2.1 Turun seudun tulkkikeskus

Opettaja saa tiedon uudesta oppilaasta monikulttuurisen opetuksen

suunnittelijalta. Ensimmäinen tehtävä on järjestää alkupalaveri, johon

kutsutaan huoltajat ja oppilas. Tulkki tilataan, vaikka esimerkiksi vanhemmat

osaisivat englantia tai perhetuttava puhuisi suomea. Oppilaan oikeusturvan

takia tulkki on välttämätön. Tulkattava kieli on se kieli, joka palvelee parhaiten

ko. tilanteessa. Yhdessä perheessä saatetaan puhua useita kieliä.

Oppilaan yhteystiedot ja taustatietoja saa suunnittelijalta.

Tulkkikeskukselle tulee ilmoittaa seuraavat asiakasta koskevat tiedot tulkkia

tilattaessa:




mahdollinen Suomen kansalaisuus

asiakkaan status (turvapaikanhakija, pakolainen, joku muu), mikäli tämä ei ole

Suomen kansalainen

asiakkaan kotikunta (sekä mahdollinen asiakkuus vastaanottokeskuksessa)

Turun kasvatus- ja opetusvirasto käyttää Turun seudun tulkkikeskuksen

palveluita.

Opetuksessa ei käytetä tulkkia.

2.2 Lääkärintarkastus

Oppilas ei voi aloittaa koulunkäyntiä ennen kuin hänellä on lääkärintodistus

koulunkäynnin aloittamista varten. Ainoastaan vanhoista Euroopan unionin

maista ja USA:sta tulevat oppilaat ovat poikkeuksia. Esimerkiksi virolaisilta

vaaditaan vielä todistus. Todistuksen saamiseen sisältyy useita

laboratoriokokeita ja niiden valmistuminen vie aikaa. Jos odotusaika venyy

pitkäksi, opettaja tiedustelee terveystarkastuksen etenemisestä esimerkiksi

sosiaalityöntekijältä.

Lista vaadittavista kokeista on liitteenä (Liite 2) ja sen voi antaa

alkupalaverissa, joka voidaan järjestää ennen koulun aloittamista. Useissa

tapauksissa koulun terveydenhoitaja voi tarkistaa, ovatko laboratoriokokeet

valmiit. Terveyskeskuksesta saa aina kirjoitetunkin todistuksen.

Sosiaaliturvatunnuksen puuttuminen ei ole este terveystarkastukselle.

Lääkärintodistus jää kouluun kouluterveydenhoitajalle.

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

5


3 Alkupalaveri ja muut tapaamiset

Suosituksena on pitää vähintään kolme tapaamista. Ensimmäinen on

kartoittava alkupalaveri, toinen opinto-ohjelman laatimista varten ja kolmas

päätöspalaveri.

3.1 Alkupalaveri

Opettaja päättää itse järjestääkö hän alkupalaverin ennen terveystarkastuksen

valmistumista vai vasta sen jälkeen tartuntavaaran takia.



Lyhyt koulun ja valmistavan opetuksen esittely. On tuotava esille, että

valmistava opetusta järjestetään tietyissä kouluissa valmistavan opetuksen

ryhmissä, eikä ko. valmistava luokka ole välttämättä pysyvä järjestely. Asioita:

ryhmäkoko (suositus enintään 10 oppilasta), ko. ryhmän oppilaat,

avustajaresurssi, peruskouluikä ja oikeus opetukseen.

Täytetään taustatietolomake (Liite 10). Pyydetään koulutodistukset kotimaasta.

Koulutaustan selvittäminen on tärkeää (koulunkäynnin säännöllisyys, oppilaan

lähtötaso jne.).

Tarkistetaan lääkärintodistus tai kerrotaan todistuksen sisällöstä (kts. 2.2).

Kerrotaan koulun terveydenhuollosta ja pyydetään rokotustodistukset sekä -

luvat. (Liite 5) Kysytään terveyteen liittyvistä seikoista. Ne ovat

taustatietolomakkeessa.

Pyydetään lupa kuvan ja nimen esiintymiseen julkisesti (Liite 4).





Suositellaan oman äidinkielen opetuksen aloittamista (Liite 6), mutta asiaan

voidaan palata myöhemmin. Ilmoittautuminen on sitovaa.

Ilmoittautumislomakkeen voi toimittaa monikulttuurisen opetuksen

suunnittelijalle. Oma äidinkieli, kotona puhuttava kieli, koulunkäyntikieli,

kirjoitustaito eri kielillä vaihtelevat. Mikä tulkki on paras , mikä omakielinen

tukiopetus on paras?

Esitellään valmistavaa opetusta tarkemmin ja kerrotaan opetuksen sisällöstä,

käytänteistä (esim. poissaolot, kännykät, korvausvelvollisuudet) ja

materiaaleista sekä vastataan kysymyksiin. Annetaan mahdollisesti

lukujärjestys. Puhutaan läksyistä .

Sovitaan yhteydenpidosta ja tarkistetaan yhteystiedot. Nimen oikeinkirjoitusasu

tarkistetaan virallisista papereista esim. KELA-kortista, samoin syntymäaika ja

mahdollinen sosiaaliturvatunnus.

Kysytään erityisruokavaliosta, joka ilmoitetaan keittiöön.

Huoltajille tarjotaan kirjallista todistusta tapaamiseen osallistumisesta

mahdollista opiskelu- tai työpaikkaa varten. Erikielisiä kutsuja tapaamisiin

löytyy Moped-verkkosivuilta. (www.moped.fi/lomakkeet/)

3.1.1 Koulukuljetukset

Alkutapaamisessa täytetään yhdessä vanhempien kanssa

koulukuljetushakemus (Liite 8), jos on oletettavissa, että oppilas on oikeutettu

koulukuljetukseen. Koulukuljetuksissa käytetään pääsääntöisesti Turun

kaupungin joukkoliikenteen koululaiskorttia. Oppilaan tietojen on oltava

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

6


Primuksessa. Tieto myönnetystä koululaiskortista on nähtävissä Primuksessa.

Tietoja voi myös kysellä puhelimitse kasvatus- ja opetusvirastosta.

Myönnetty kortti noudetaan huoltajien toimesta paikallisliikenteen

palvelutoimistosta (Aurakatu 5). Joskus myös joku koulusta voi noutaa kortin.

Oppilaille, joilla ei ole sosiaaliturvatunnuksen loppuosaa, annetaan kasvatus- ja

opetusvirastossa korttia varten tytöille loppuosaksi -0000 ja pojille -1111.

Koululaiskortti myönnetään, jos 1. - 2. luokan oppilaan koulumatka kouluun on

vähintään 3 km tai 3. - 9. luokan oppilaankoulumatka kouluun on yli 5 km.

Koulumatkan pituus mitataan lyhyintä, jalankulkukelpoista ja yleisessä

käytössä olevaa tietä pitkin kodin tai asunnon pihalta koulun pihalle.

Kortti oikeuttaa kahteen matkaan/päivä. Vaihto-oikeus on yksi tunti.





Oppilaalle voidaan järjestää taksikuljetus, jos

päivittäinen koulumatka odotuksineen kestää yli kaksi ja puoli tuntia, 13 vuotta

täyttäneillä koulumatka saa kestää enintään kolme tuntia

jos koulumatka kodin ja lähimmän linja-autoreitin varrella olevan pysäkin välillä

on 1. - 2. luokan oppilaalla vähintään 3 km ja 3. - 9. luokan oppilaalla yli 5 km

koulumatka on rasittava tai vaikea:

päätös tehdään psykologin tai lääkärin lausunnon perusteella, lausunnon pyytää

huoltaja. Opetuspalvelukeskus hyväksyy vain Turun terveystoimen neuvola- tai

koululääkäreiden lausunnot turkulaisten oppilaiden koulumatkoista:

esim. koulumatka saattaa olla liian vaikea oppilaan henkilökohtaisen

kehitystasoon nähden, tai liian raskas terveydellisten syiden takia,

jolloin koulumatkaa ei voida suorittaa itsenäisesti

koulumatkan vaarallisuus:

päätös tehdään poliisiviranomaisen lausunnon perusteella, lausunnon pyytää

kasvatus- ja opetusvirasto

Päätös koulukuljetuksen järjestämisestä tehdään lukuvuodeksi kerrallaan.

Oppilas, jonka koulukuljetusoikeus säilyy seuraavana lukuvuotena, käy

lataamassa kortin palvelutoimistossa kesän aikana.

Korttia haetaan lomakkeella, joka löytyy kaupungin nettisivuilta. Se lähetetään

lomakkeessa olevaan sähköpostiosoitteeseen.

Muiden kuin turkulaisten osalta oppilaiden

kotikunta järjestää ja kustantaa koulukuljetuksen.

3.2 Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen

Jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma

yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa.

Suunnitelma pyritään kuitenkin laatimaan

viimeistään kolmen kuukauden kuluttua

valmistavan opetuksen alkamisesta. Opinto-

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

7


ohjelman laatimisessa voi käyttää tukena koulun opetussuunnitelmaa.

Edellytyksenä laatimiselle on riittävä oppilaan valmiuksien tunteminen. Opintoohjelma

on pedagoginen väline ja on kunkin opettajan omassa harkinnassa

kuinka lomaketta hyödyntää. Valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa on

kuitenkin määritelty opinto-ohjelmaan kirjattavaksi






oppilaan lähtötaso (koulunkäyntihistoria, kielitaito ja oppilaan vahvuudet)

henkilökohtaiset oppimistavoitteet

opiskeltavat oppiaineet (tuntimäärät ja sisältö)

opinnot valmistavan opetuksen opetusryhmässä sekä integrointi

perusopetukseen

ohjauksen järjestäminen sekä tukitoimet

Opinto-ohjelma muodostuu kolmesta lomakkeesta, jotka ovat saatavilla myös

sähköisenä NeTkussa

1. VALMISTAVAN OPETUKSEN (VALMO) OPPILAAN TAUSTATIEDOT (Liite 10); kts.

luku 3.1 Alkupalaveri

2. VALMISTAVAN OPETUKSEN (VALMO) OPPILAAN AIKAISEMPI KOULUNKÄYNTI

(Liite 3); kts. luku 3.1 Alkupalaveri

3. VALMISTAVAN OPETUKSEN (VALMO) OPPILAAN OPINTO-OHJELMA (Liite 9)

Opinto-ohjelmaa voidaan ja sitä on hyvä tarkistaa ja täydentää oppilaan

opintojen edetessä. Opinto-ohjelmaa ei toimiteta välttämättä seuraavaan

opiskelupaikkaan. Tarvittavat tiedot siirtyvät pedagogisessa arviossa. Siinä

arvioidaan tuleva tuen tarve, selostetaan kouluhistoria, kerrotaan

integroinnista ja opiskellussa käytetystä materiaalista.

Lupa opinto-ohjelman tietojen siirtämiseen pyydetään vanhemmilta

allekirjoituksella opinto-ohjelman viimeiselle sivulle.

3.3 Pedagoginen arvio

Jokaiselle oppilaalle tehdään pedagoginen arvio VILMA-järjestelmässä. Se on

tärkein tiedonsiirtoväline seuraavaan perusopetuksen kouluun siirryttäessä.

Sinne kirjataan mm. kaikki palaverit ja muut yhteydenotot huoltajien kanssa.

Opettaja kirjaa pedagogiseen arvioon jatkossa tarpeellisiksi arvioimansa

tukitoimet ja täydentää arvioitaan pitkin lukuvuotta. Kun arvio on valmis ja

oppilas siirtyy eteenpäin, sen voi lukita oppilashuoltoryhmän edustaja

koulussa.

3.4 Päätöspalaveri

Joidenkin oppilaiden kohdalla tapaamisia kertyy useampia. Lyhyen ajan

opetuksessa viipyvillä tapaamiset saattavat jäädä kahteen, mutta

jatkosuunnitelman on kuitenkin oltava huoltajille selvä. Nyt on aika puhua

tulevaisuudesta, erilaisista oppimisen tuen muodoista ja vaihtoehdoista,

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

8


suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Pyrkimyksenä on antaa kannustava ja

realistinen kuva jatkosta. Vanhempien kysymyksille annetaan aikaa. Kerrotaan

osallistumistodistuksesta ja taitotasoarvioinnista. Puhutaan opinto-ohjelman

toteutumisesta.

Viimeisessä tapaamisessa jatkon pitäisi olla joko toteutettu (ajankohta ja

jatkopaikka) tutustumisineen tai sen toteutuksesta sovitaan samalla, kun

kerrotaan tutustumisesta jatko-opiskelu -paikkaan. Tutustuminen ja

siirtyminen voivat tapahtua usealla eri tavalla. Ne voivat olla käyntejä uudessa

koulussa tai osittaista integrointia, pehmeää laskua jne. Vanhemmat tai tulkki

voivat olla mukana opettajan harkinnan mukaan.

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

9


4 Lukujärjestys ja opetusjärjestelyt

Jokaisella opettajalla on 27 viikkotuntia. Oppilaan tuntimäärän kohdalla

seurataan oman ikätason oppilaiden tuntimääriä, mutta opettajan arvion

mukaan voidaan tunteja lisätä tai vähentää. Opettaja suunnittelee itse

lukujärjestyksen oppilaan ehdoilla. Lukujärjestykset voivat olla kokonaan

yksilöllisiä tai yhteisiä. Eriyttäminen toteutuu monella tavalla. Kaikki opettajat

voivat varata yhden tunnin tukiopetukseen. Suurin osa opetuksesta on suomen

kieltä. Matematiikka, ympäristötieto ja englanti ovat tärkeitä. Tärkeysjärjestys

määräytyy oppilaan seuraavan opiskelupaikan mukaan: mitkä tiedot ja taidot

korostuvat jatkossa. Lukujärjestykseen on varattava aikaa myös opintoretkiin

opintosuunnitelman mukaisesti, samoin taito- ja taideaineita sisällytetään

mukaan.

4.1 Oppilaslista

Oppilas listataan oppilaslistalle (Liite 15) heti, kun tieto oppilaasta on tullut

opettajalle. Aloitus/lopetus -sarakkeeseen kirjoitetaan tässä vaiheessa

TULOSSA ja oppilas numeroidaan. Kun oppilas siirtyy pois valmistavasta

ryhmästä, numero poistetaan nimen edestä, mutta oppilasta ei lukuvuoden

aikana poisteta listalta. Aloitus- ja lopetuspäivämäärät jäävät näkyviin.

Nimien oikeinkirjoitus pitää tarkistaa jostain virallisesta paperista ja varmistaa,

että etu- ja sukunimet ovat oikeissa sarakkeissa. Kutsumanimi kirjoitetaan

listaan isoilla kirjaimilla. Kieleksi merkitään kieli, jota oppilas ymmärtää

parhaiten. Esimerkiksi kurdin kielessä on kaksi vaihtoehtoa (badini ja sorani).

Aloitus/lopetus -sarakkeeseen täytyy laittaa näkyville myös aikaisempi VALMO,

jos oppilas on tullut ryhmään muualta Suomesta. Omien ryhmiemme väliset

siirrot sen sijaan voidaan jättää merkitsemättä näkyviin, kunhan pidetään

huolta, että aloituspäivämääränä pysyy ensimmäinen aloituspäivä eikä aloitus

uudessa ryhmässä.

Jatkosuunnitelmaan yritetään kirjoittaa mahdollisimman varhain jotain, vaikka

suunnitelmat muuttuisivatkin jatkossa. Jatkosuunnitelmasarakkeessa tulee

näkyä, jos oppilas on vieraskuntalainen. Se helpottaa monikulttuurisen

opetuksen suunnittelijan työtä. Puhelinnumeroksi kirjataan sellainen numero,

joka palvelee asioidessa parhaiten.

Päivämäärä on tärkeä ja listat on syytä päivittää nopeasti. Erityisen tärkeää

on, että laskentapäivänä syyskuussa listat ovat ajan tasalla. Ne lähetetään

monikulttuurisen opetuksen suunnittelijalle ja yhdysopettajalle. Kun uusi

lukuvuosi alkaa, poistetaan siirtyneet oppilaat listalta.

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

10


4.2 Opintoretket

Opintoretket kuuluvat valmistavaan opetukseen, yhteen isompaan

luokkaretkeen lukuvuodessa voi sisältyä pääsymaksukin. Turun kaupungin

kohteet ovat useimmiten maksuttomia

peruskoululaisille mm:

Turun linna

Turun kaupungin taidemuseo

Turun Tuomiokirkko

Aboa Vetus & Ars Nova -museot

(pääsymaksu)

Wäinö Aaltosen taidemuseo

Kaupunginkirjasto

Käsityöläismuseo

Sibelius-museo

Turun filharmoninen orkesteri

Ett Hem - museo

Biologinen museo

Forum Marinum

Kuralan kylämäki

Vimma

Ekotori

Kaupungin liikuntapaikat

Seikkailupuisto

Ruissalo :

Ulapan leirikeskus (varattavissa kasvatus- ja opetusvirastosta, Helinä

Lahnalakso)

Kasvitieteellinen puutarha (pääsymaksu)

Tammenterho

Kuhankuono

Maksulliset retket pitää ilmoittaa monikulttuuriselle suunnittelijalle.

4.3 Ryhmäbussikortti ja kaupungin

pikkubussi

Valmistavan opetuksen ryhmillä on

käytössään koulukohtainen

ryhmäbussikortti, jolla voi matkustaa

kaupungin sisäisillä bussilinjoilla. Bussikortin

saa oman koulun kautta ja se ladataan

uuden lukuvuoden alkaessa. Latauksen

yhteydessä voi ottaa irtolippuja

poikkeustilanteita varten esim., jos

bussikorttiin oikeutetun oppilaan koululaiskortin saaminen pitkittyy. 15-

vuotiaille ja sitä vanhemmille tarvitaan aikuisten matkalippuja.

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

11


Outlook-kalenterin kautta, koulusihteerin tai rehtorin tietokoneelta voi retkiä

varten varata kaupungin pikkubussin. Kuljettajaan (05002225781) on hyvä

olla yhteydessä etukäteen. Muista eväät, myös kuljettajan.

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

12


5 Koulunkäyntiavustajat

Jokaisella valmistavalla ryhmällä on avustaja

käytettävissään. Avustajaa tarvitaan

heterogeenisen opetusryhmän

opettamisessa.

Avustaja voi auttaa







käytännön asioiden hoitamisessa

(bussikortit, kopiointi)

oppilaiden opintojen edistymisen

seuraamisessa (uusi oppilas, heikko

oppilas, pitkälle edennyt oppilas)

eriyttämisessä (yhden oppilaan tai pienen ryhmän opettaminen)

tehtävien tarkastamisessa ja lisätehtävien antamisessa

oppimateriaalien valmistamisessa (pelit, askartelut)

kulkemisessa uusiin paikkoihin (terveydenhoitaja, integrointi, vierailut

koulun ulkopuolelle, siirtyminen liikuntapaikoille)

Avustajaharjoittelijoita voi tiedustella lähihoitajia, koulunkäyntiavustajia ja

lähiavustajia kouluttavista oppilaitoksista. Lähihoitajia koulutetaan Turun

ammatti-instituutissa, Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa sekä

Naantalin ammattiopistossa

Koulunkäyntiavustajia ja lähiavustajia puolestaan koulutetaan Turun

kristillisessä opistossa ja Turun ammatti-instituutissa. Lisäksi ryhmässä voi olla

maahanmuuttajataustaisia avustajia.

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

13


6 Integrointi

Valmistavan opetuksen aikana oppilas

pyritään integroimaan perusopetuksen

ryhmiin. Integrointi suunnitellaan jokaisen

oppilaan kohdalla erikseen. Integrointi

toteutetaan oppilaan opinto-ohjelman

mukaisesti. Oppilas pyritään integroimaan

hänelle vahvoissa oppiaineissa. Integrointi

edistää suomen kielen oppimista ja

suomalaiseen koulujärjestelmään

sopeutumista. Integroinnin on tarkoitus olla

kannustavaa ja antaa oppilaalle uskoa omiin

kykyihinsä.

Integrointi suunnitellaan valmistavan vaiheen opettajan ja koulun muiden

opettajien sekä rehtorin yhteistyönä. Integrointimallit vaihtelevat kouluittain.

Koulun käytänteenä voi esimerkiksi olla, että perusopetuksen opettajien tulee

merkitä listaan, mille tunneille he ottavat valmistavan vaiheen oppilaita

opiskelemaan.

Mikäli mahdollista, on järkevää integroida oppilasta hänen tulevaan

perusopetuksen luokkaansa. Jos oppilas vaihtaa koulua valmistavan opetuksen

jälkeen, suunnitellaan integrointi vastaanottavan koulun/opettajan kanssa

yhdessä. Esimerkiksi oppilas voi mennä tutustumaan uuteen kouluunsa, vaikka

aina yhdeksi päiväksi viikossa tai vain kerran. Oppilas pyritään integroimaan

omaa ikätasoaan vastaaviin opetusryhmiin.

Oppilas on usein helpointa integroida taito- ja taideaineiden tunneille, koska

näillä tunneilla oppilas pystyy toimimaan mallin mukaan ilman hyvää

kielitaitoa. Myös matematiikan tai vieraiden kielten tunneille voi olla helppoa

integroida, mikäli kyseiset oppiaineet ovat oppilaalle vahvoja hänen hyvän

koulutaustansa vuoksi.

Integroinnin määrä vaihtelee kunkin oppilaan kohdalla. Tavoitteena on, että

jokainen oppilas olisi integroituna ainakin jossain oppiaineessa. Integrointi voi

alkaa heti, kun oppilas aloittaa valmistavat opinnot tai se voi alkaa vasta

myöhemmin.

Integroinnin aikana oppilas voi myös suorittaa yleisopetukseen integroituna

perusopetuksen oppimääriä. Oppilas voi suorittaa oppiaineen koko oppimäärän

tai siitä osia (esim. yksi kurssi tai jonkin vuosiluokan oppimäärä). Näistä

opinnoista oppilaalle annetaan todistus, jossa on joko arvosana tai suoritus- tai

osallistumismerkintä. Kaikki integroinnit merkitään aina oppilaan valmistavan

opetuksen osallistumistodistukseen.

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

14


7 Tukitoimet

Vieraskieliset oppilaat ovat kaikkien oppilaiden tavoin oikeutettuja

perusopetuksen normaaleihin tukimuotoihin: yleiseen tukeen, tehostettuun

tukeen ja erityiseen tukeen. Valmistavan opetuksen oppilaat kuuluvat

tehostetun tuen piiriin. Kun oppilaalle laaditaan pedagogisia asiakirjoja,

valitaan siis tuen vaiheeksi tehostettu tuki YTE-portaikolla. Kun valmistavan

opetuksen aikana selviää oppilaan tarve tukeen, tuki annetaan oppilaalle

parhaiten soveltuvalla tavalla. Valmistavassa opetuksessa oppilaille annetaan

tarvittaessa tukiopetusta, oppilashuollollisia tukitoimenpiteitä sekä osa-aikaista

erityisopetusta. Jos annettu tuki ei riitä, tulee kartoittaa oppilaan erityisen tuen

tarve.

7.1 Yleinen tuki ja jatkoajan anominen

Tuen tarpeen arvioinnissa selvitetään, onko kyseessä opetusjärjestelyihin

liittyvä ongelma vai oppimisen ongelma. Tuen tarpeen selvittämisen tueksi

voidaan tehdä pedagoginen arvio. Jos ongelma on oppilaan oppimisessa,

opetusta eriytetään, annetaan tukiopetusta tai toteutetaan opetusjärjestelyt

siten, että oppilas saa esimerkiksi lisää aikaa opiskella valmistavassa

opetuksessa, vaikka oppilaan 900 tai 1000 tuntia olisikin jo käytetty. Silloin

jatkoaikaa anotaan Valmistavan opetuksen (VALMO) jatkaminen nimisellä

lomakkeella (Liite 14).

Jatkoajasta sovitaan yhdessä huoltajien kanssa ja sopimisajankohta merkitään

lomakkeeseen. Lomake toimitetaan sähköisesti monikulttuurisen opetuksen

suunnittelijalle. Vieraspaikkakuntalaisten kohdalla monikulttuurinen

suunnittelija hoitaa jatkoajan anomisen opettajan ilmoitettua jatkoajan

tarpeesta. Oppilaan ei tarvitse olla valmistavassa opetuksessa koko anottua

jatkoaikaa, vaan oppilas voi siirtyä eteenpäin valmiuksien kehityttyä tai

sopivan jatkopaikan löytyessä.

Toisaalta, jos ongelma on opetusjärjestelyissä siten, että opettajan antama

opetus ei kohtaa oppilasta kunnolla, opettajan tulisi saada opetusjärjestelyjen

suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvitsemaansa koulutusta ja konsultaatiota.

Konsultaatiota voivat antaa esimerkiksi valmistavan opetuksen yhdysopettaja,

konsultoiva erityisopettaja, erityispalvelupäällikkö tai keskitetyn palvelun

koulu, jolla resurssikeskuksena on konsultointitehtävä.

Ohjeistusta eriyttämiseen löytyy osoitteesta:

http://www.peda.net/veraja/projekti/kelpokymppi/opas

7.1.1 Tukiopetus

Valmistavassa opetuksessa ei ole määritelty erikseen jako- ja

tukiopetustunteja, vaan ne on sisällytettävä opettajan 27 viikkotuntiin. Tähän

tarkoitukseen opettaja voi käyttää pari tuntia kokonaisopetustunneista.

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

15


Opettaja suunnittelee oman harkintansa mukaan ja ryhmän tarpeisiin

perustuen lukujärjestyksen, johon sisältyvät tarvittavat jako- ja tukitunnit.

7.1.2 Oppilashuolto: oppilashuoltoryhmä, koulupsykologi ja

terveydenhoitaja, kuraattori ja oppilaanohjaus

Kouluissa kokoontuu oppilashuoltoryhmä, johon kuuluu koulukohtaisesti

vaihdellen rehtori/apulaisrehtori, erityisopettaja, oppilaanohjaaja,

kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, koulupsykologi, koulukuraattori,

sosiaalitoimen edustaja ja tarvittaessa myös muita asiantuntijoita. Oppilaan

asioiden käsittelystä on hyvä myös informoida vanhempia.







oppilashuolto kuuluu myös valmistavan opetuksen oppilaille

hyvä käytäntö on esimerkiksi pyytää valmistavan opetuksen ryhmää varten

oma oppilashuoltoryhmän kokousaika vähintään kerran lukuvuodessa

pedagogiset arviot hyväksytetään OHR:ssä. Vain oppilashuoltoryhmän jäsen voi

lukita ne. MATU-tukea hakevien oppilaiden pedagogiset arviot on syytä lukita

pian käsittelyn jälkeen

oppilashuoltoryhmään voidaan kutsua oppilaan asioissa lisäksi esimerkiksi

ulkomaalaistoimiston sosiaaliohjaaja tai perheen tukihenkilö

yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumiseksi on tärkeää käyttää

ammattitulkkia silloin, kun huoltajat eivät osaa riittävästi suomea; lasta/nuorta

ei saa käyttää tulkkina oppilashuollollisissa asioissa

esimerkiksi MOPED-sivustolta löytyy erikielisiä lomakkeita myös oppilashuollon

käyttöön

Katso myös: www.turku.fi/oppilaantuki > Julkaisut > Esi- ja perusopetuksen

oppilashuollon strategia ja käsikirja

Terveydenhoitajan palvelut kuuluvat myös valmistavan opetuksen oppilaille.

Näitä palveluja ovat mm. terveystarkastukset, rokotusohjelman mukaiset

rokotukset, oppilaan ohjaaminen asianmukaisiin tutkimuksiin ja hoitoihin sekä

pitkäaikaisesti sairaiden oppilaiden seuranta kouluyhteisössä selviämiseksi.

On huomattava, että turvapaikanhakijat saavat koulusta terveydenhoitajan

palvelut, mutta heille ei kuulu koulupoliklinikan tai -hammashuollon palvelut.

Akuuttitilanteissa kuitenkin myös turvapaikanhakija- statuksiset oppilaat

ohjataan päivystykseen ja asiasta ilmoitetaan välittömästi

vastaanottokeskukseen. Kts. myös 2.2 Lääkärin tarkastus.

Koulukuraattori työskentelee yleensä sellaisten oppilaiden kanssa, joilla on

paljon poissaoloja, käytösongelmia tai vaikeuksia toverisuhteissa.

Koulukuraattorilla on myös tuntemusta kasvatus- ja perheneuvolan, lasten ja

nuorten psykiatristen poliklinikoiden, lasten ja nuorten erityisneuvolan sekä

lastensuojelun toiminnasta. Kuraattorin kanssa voi suunnitella oppilaan

tukitoimia sekä pyytää konsultaatiota esimerkiksi lastensuojeluun liittyvissä

kysymyksissä.

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

16


Koulupsykologi tekee psykologisia tutkimuksia esimerkiksi

oppimisvaikeuksien, käytösongelmien ja keskittymisvaikeuksien

selvittämiseksi. Koulupsykologin tutkimukset voivat tarkentaa oppilaan

erityisen tuen tarpeen arviointia.

Valmistavan opetuksen oppilaalle kuuluvat myös koulun oppilaanohjaajan

palvelut. Oppilaanohjauksella tuetaan sitä, että oppilaan opiskelutaidot ja

elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisten tietojen ja taitojen kehittymistä.

Valmistavan opetuksen oppilaanohjauksessa tulee kiinnittää huomiota myös

siihen, että oppilaalla on käsitys omista mahdollisuuksistaan jatko-opinnoissa

ja työelämässä. Valmistavan ryhmän opettaja ja oppilaanohjaaja

suunnittelevat yhdessä opinto-ohjauksen toteuttamisen yläkouluissa.

7.1.3 Osa-aikainen erityisopetus

Osa-aikaista erityisopetusta suunnitellaan yhdessä erityisopettajan kanssa.

Erityisopettajalla on paljon osaamista, materiaaleja ja erilaisia testistöjä, joita

voi hyödyntää myös valmistavan opetuksen oppilailla.

7.1.4 Konsultaatioapu

Konsultaatiota oppilaan ongelmien ratkaisemiseksi voi pyytää oman koulun

oppilashuollon henkilöstön ja valmistavan opetuksen yhdysopettajan lisäksi

esimerkiksi





konsultoivalta erityisopettajalta

erityispalvelupäälliköltä

monikulttuurisen opetuksen suunnittelijalta

keskitetyn palvelun kouluilta.

Konsultoiva erityisopettaja on yksi alueen erityisopettajista. Konsultoivan

erityisopettajan tehtävänä on toimia alueen palvelujen ja koulujen

yhdyshenkilönä ja auttaa opettajaa ja koulun oppilashuoltoryhmää oppilaan

sijoittamisessa alueellisten palvelujen piiriin:

Erityispalvelupäällikkö toimii kasvatus- ja opetusvirastossa. Hänen

toimenkuvaansa kuuluu mm. erityisen tuen päätökset.

Keskitetyn palvelun kouluilta voi pyytää konsultaatioapua oppilaan tuen

tarpeiden kartoitukseen ja opintojen suunniteluun.





C.O. Malmin koulu (kielellisten erityisvaikeuksien tuki, huonokuuloisuus)

Mikaelin koulu (sosioemotionaalinen tuki)

Katariinan koulu (kielellisten erityisvaikeuksien ja liikuntavaikeuksien tuki)

Kiinamyllyn koulu (sairaalaopetus, psyykkinen tuki)

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

17


Luolavuoren koulu (neuropsykiatristen ja muiden laaja-alaisten

kehitysviivästymien ja oppimisvaikeuksien tuki)

Samppalinnan koulu (yksilöllistetyt oppimäärät)

7.2 Tehostettu tuki

Valmistavan opetuksen oppilaat kuuluvat tehostetun tuen piiriin. Kaikille

oppilaille laaditaan pedagoginen arvio WILMA:ssa. Tämän asiakirjan pohjalta

seuraavassa opiskelupaikassa voidaan tehdä sopivat opiskelujärjestelyt ja

laatia tarvittaessa oppimissuunnitelma.

7.3 Erityinen tuki

Erityisen tuen päätös tehdään perustuen pedagogiseen selvitykseen. Oppilaan

tukea suunnitellessa tulee ottaa huomioon vähitellen kehittyvä kielitaito. Jos

oppilaalla havaitaan selkeästi tarve erityiseen tukeen, voidaan hänelle tehdä

erityisen tuen päätös jo ennen valmistavaa opetusta tai sen aikana.

Toisaalta vasta vähän aika Suomessa olleen oppilaan erityisen tuen päätöstä ei

pidä tehdä liian hätäisesti. Oppilaalla saattaa useista eri syistä olla esteitä

oppimiseen, jotka kotoutumisprosessin edetessä saattavat poistua.

Katso myös:

Arvonen, A., Katva, L. ja Nurminen, A. 2010. Maahanmuuttajien

oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Opetus 2000. Juva: PS- kustannus.

Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet (2010). Leena Nissilä ja Hanna-Mari

Sarlin (toim.). Opetushallitus 2009.

www.turku.fi/oppilaantuki > Julkaisut > Turun oppilaan tuki perusopetuksessa

-raportti

7.4 Muut tukipalvelut

Turussa toimii useita ns. kolmannen sektorin toimijoita, joiden puoleen voi

kääntyä kriisi- ja ongelmatilanteissa:

SPR:n Nuorten turvatalo





toimii nuoriin (alle 19 vuotta) erikoistuneena kriisityön keskuksena.

tarjoaa kriisiapua nuorille ja heidän perheilleen mm. kriisiyöpyminen, kriisi- ja

traumapsykoterapeutin vastaanotto, keskusteluapua koko perheelle

puhelimella, netissä tai paikan päällä, itsenäiseen asumiseen tukea

turvatalolle voi soittaa mihin aikaan tahansa - turvatalo on avoinna nuorille

iltapäivän viidestä seuraavan aamun kello kahdeksaan

yhteystiedot: www.nuortenturvatalo.fi

Turun kriisikeskus

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

18


lyhytaikaista kriisiapua myös nuorille (yli 13-vuotiaille)

tarjoaa keskusteluapua akuuteissa kriisitilanteissa

kohderyhmää ovat esimerkiksi menetyksiä kohdanneet ihmiset,

onnettomuuksien tai rikosten uhrit, parisuhde- ja ihmissuhdevaikeuksista

kärsivät sekä muut vaikeisiin elämäntilanteisiin joutuneet

käynnit ovat Turun seudulla asuville maksuttomia

yhteystiedot: www.turunkriisikeskus.fi

Turun Tyttöjen talo



järjestää toimintaa ja antaa tukea 12–28 -vuotiaille tytöille ja nuorille naisille

yhteystiedot: www.mimmi.fi

Raide Ry:n Tukiraide





keskusteluapua 12-18 -vuotiaille nuorille

itsetunto-, ihmissuhde-, koulunkäynti-, päihde tai seksuaaliset ongelmat

keskusteluapuna ovat nuorisotyön ammattilaiset

yhteystiedot: www.raide.info

Enemmän tietoa lapsille ja nuorille tarkoitetuista tukipalveluista

nettiosoitteesta:

www.nuortenturku.fi > Apua erilaisiin ongelmiin

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

19


8 Yhteistyötahot ja -henkilöt

8.1 Muut valmistavan opetuksen ryhmät

Turussa on kymmenkunta valmistavan

opetuksen ryhmää. Uusi ryhmä voidaan

perustaa milloin vain tarpeen vaatiessa.

Monikulttuurisen opetuksen suunnittelija

valmistelee uuden ryhmän perustamisen ja

vie asian eteenpäin päättäjille. Useissa

kouluissa on kaksi valmistavaa ryhmää.

Silloin läheisin yhteistyökumppani on toinen

valmistavan ryhmän opettaja. Oppilaiden

sijoittaminen ryhmiin on opettajien

harkinnan mukaista. Avustajaresurssin jakaminen on samoin opettajien välinen

asia. Avustajan työtunnit jaetaan joustavasti ja oppilaan edun mukaan. Koska

ryhmät kasvavat ja muuttuvat lukuvuoden varrella, on avustajan käyttöäkin

syytä tarkistaa sen mukaan. Yhdysopettaja on aina käytettävissä asioiden

sopimisessa. Ryhmäjaot ja opetusjärjestelyt voidaan suunnitella muutenkin

kuin kahden erillisen ryhmän toimintana.

Yhteistyötä tehdään myös muiden ryhmien kanssa. Vuoden varrella voi olla

mm. Ulappa-päiviä tai yhteisiä retkiä. Näistä opettajat sopivat keskenään.

Lisäksi opetusmateriaaliasioissa voi aina kääntyä muiden opettajien puoleen.

8.1.1 VALMO-ryhmien sijoituskoulut

Valmistavan opetuksen opetusryhmien määrä ja sijoittuminen vaihtelee

vuosittain. Pisimpään ryhmiä on ollut Varissuon, Pansion ja Puropellon

kouluissa. Opettajilla on käytössään työpuhelimet ja turku.fisähköpostiosoitteet

Ajanmukainen opettajaluettelo löytyy turku.fi –

sähköpostista haulla: opetustoimi/monikulttuuriset, valinta: VALMO-opettajat.

Tilanne siis vaihtelee paljon ja siitä vastaa monikulttuurisen opetuksen

suunnittelija.

8.2 Yhdysopettaja



Yhdysopettaja kutsuu koolle Valmo- kokoukset ja laatii esityslistat. Hän pitää

yhteyttä opettajiin ja toimii siltana ryhmien välillä. Tarpeen mukaan hän myös

ohjaa ja konsultoi valmistavaan opetukseen liittyvissä asioissa.

Yhdysopettaja on linkki monikulttuurisen suunnittelijan ja opettajien välillä. Hän

pitää huolta yhdessä suunnittelijan kanssa uusien oppilaiden sijoittumisesta

sopiviin opetusryhmiin ja kerää opettajilta päivitetyt oppilaslistat yhteen sekä

seuraa tilannetta.

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

20


Yhdysopettaja tapaa muut yhdysopettajat (MATU, MAI, OMO) säännöllisesti

kokouksissa ja tekee yhteistyötä heidän kanssaan.

Hän vastaa tietyistä yhteisistä materiaaleista (mm. Huhti: Suomea sanoin ja

kuvin)

Yhdysopettaja seuraa valmistavaa opetusta koskevia hankkeita ja nostaa

opettajien koulutustilaisuuksia esiin.

Yhdysopettajalta voi kysyä materiaalihankinnoista, erityisesti kalliimpien

hankintojen kohdalla.

Tietopaketin ajantasalla pitäminen on yhdysopettajan vastuulla. Hän päivittää

pakettia parin uusimman opettajan kanssa tarpeen vaatiessa. Hän vastaa myös

ulkopaikkakuntalaisten tiedusteluihin paketin sisällöstä.

Hänen tulee osallistua opetuksen kehittämiseen ja suunnitteluun sekä ottaa

osaa koulutuksiin ja tuoda niistä tietoa opettajille.

Yhdysopettajalle voi soittaa myös keskellä työpäivää akuuteissa asioissa.

8.3 Monikulttuurisen opetuksen suunnittelija

Monikulttuurinen suunnittelijan työhön kuuluu kaikki monikulttuurisen

opetuksen, eri uskontokuntien ja romanien opetukseen liittyvät asiat,

koordinointi ja suunnittelu. Valmistava opetus on siis vain yksi osa hänen

työkentässään. Valmistavan opettajan kannalta suunnittelija on erityisesti

uusien oppilaiden esittäjä ja vanhojen oppilaiden jatkoaika-anomusten

vastaanottaja sekä jatkosuunnitelmien hyväksyjä. Hän seuraa

oppilastilannetta, konsultoi ja vie asioita ylempiin portaisiin. Hän osallistuu

mahdollisuuksien mukaan Valmo-kokouksiin.




Suunnittelija lähettää opettajalle sähköpostitse oppilastietolomakkeen, jossa on

uuden oppilaan yhteystiedot.

Hänelle lähetetään jatkoaika-anomus (Liite 14), kun 900 tai 1000 tuntia on

tullut täyteen eikä oppilas voi vielä siirtyä eteenpäin.

Hän seuraa oppilaslistalta oppilaiden jatkosuunnitelmia, koordinoi niitä ja voi

puuttua niihin. Oppilaslistan päivittäminen on tärkeää suunnittelijan työn

kannalta. Muistakaa merkitä päivämäärä uusimpaan listaan!

8.4 Ulkomaalaistoimisto (Rauhankatu 14 b C)

Kiintiöpakolaiset ja oppilaat, jotka tulevat Suomeen perheen yhdistämisen

takia ovat ulkomaalaistoimiston asiakkaita. Näissä tapauksissa perheen

sosiaalityöntekijä ulkomaalaistoimistossa on lähin yhteistyökumppani

oppilaankin asioissa. Heidän työnsä keskittyy usein vanhempiin, mutta koko

perhe siis on saman työntekijän hoidossa. Sosiaalipuolella on selkeät

salassapitosäännökset, mutta puhelimitse kannattaa olla yhteydessä

sosiaalityöntekijään tarpeen mukaan. Hän tietää terveystarkastustilanteesta ja

osaa taustoittaa kouluun liittyvissä asioissa.

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

21


8.5 Vastaanottokeskus VOK (Metallikatu 6)

Vastaanottokeskukseen tulee turvapaikanhakijoita. He tulevat joko perheen

kanssa tai yksistään. Yksistään tulevat nuoret sijoittuvat ryhmäkotiin. Näissä

tapauksissa yhteistyökumppaneita ovat sosiaalityöntekijät, omaohjaajat,

kouluvastaavat ja johtajat. Monikulttuurisen suunnittelijan lähettämästä

oppilastietolomakkeesta selviää keneen kannattaa olla yhteydessä oppilaan

asioissa. Vastaanottokeskus järjestää suomen kielen opetusta, mutta

opetusryhmissä ei välttämättä ole ikäjakoa eikä osallistumisvelvoitetta ja

pitkäksikin venyvä odotusaika voi kulua opiskeluitta.

VOK hoitaa kaikki palvelut ulkomaalaistoimistonkautta oleskeluluvan

saaneiden, mutta ei vielä kuntapaikan saaneiden osalta. Turussa ei ole yksin

tulleita pieniä lapsia.

8.5.1 Ryhmäkoti (Valmetinkatu 11)

Ryhmäkodissa asuvat yksin tulleet 15–17 -vuotiaat nuoret. Perhemajoituskin

on mahdollista, jos nuorella on esim. sukulaisia. Ryhmäkodissa on kaksi

kouluvastaavaa. Siellä saa läksynlukuapua. Oppilailla on omaohjaaja ja heille

määrätään edustaja, koska he ovat tulleet maahan ilman huoltajaa.

Ryhmäkodin johtaja on myös tavoitettavissa oppilaan asioissa.

8.6 Omakieliset opettajat (OMO)

Omakieliset opettajat OMO antavat tukea opiskelussa oppilaan omalla

äidinkielellä. Kaikissa kouluissa omakielisiä opettajia ei ole, mutta

opetussuunnitelman mukaan omakielinen opetus kuuluu valmistavaan

opetukseenkin. Tämä kannattaa ottaa huomioon, kun omakielistä resurssia

haetaan koululle. Valmistavan ryhmän opettajan on hyvä tietää opettajien

työtunnit omalla koululla ja katsoa onko mahdollisuutta ja tarvetta ko.

resurssiin. Rehtorin kanssa voi neuvotella OMO-opettajan käytöstä joustavasti

myös koulujen välillä ja tiedottaa muuttuneesta tilanteesta koordinoivaa

suunnittelijaa.


Opettaja kertoo rehtorille valmistavan ryhmän omakielisen tuen tarpeesta, joka

hakee ko. resurssia koululle.

OMO-opas: http://www.moped.fi/opetus/omo-opas.pdf

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

22


8.7 Suomi toisena kielenä- opettajat (S2)

Kaikissa kouluissa ei ole omaa S2-opettajaa. On kiertäviä opettajia ja joissakin

kouluissa S2-opetus on järjestetty koulun sisällä omalla henkilökunnalla.

Valmistavan opetuksen aikana oppilaat eivät käy erillisellä S2-opettajalla.

Tämä opettaja on kuitenkin tärkeä yhteistyökumppani siirron kannalta. Oman

koulun S2-opettajan kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä. Nivelvaiheessa

yhteistyö korostuu. Vastaanottava S2-opettaja ottaa vastaan myös

taitotasoarvion (Liitteet 12 ja 13) ja mielellään suullisen pohjustuksen oppilaan

oppimiseen liittyvistä asioista. Tapaaminen on suositeltavaa ja yhteydenotot

nivelvaiheen jälkeenkin ovat usein tarpeellisia.

Tiedonsiirto S2-opettajalle: Taitotasoarviolomake ja yhteydenotto sekä

mahdollinen tapaaminen.


Opettaja on yhteydessä tulevaan S2-opettajaan nivelvaiheessa.

8.8 Oman äidinkielen opettajat (MAI)

Valmistavan opetuksen aikana oppilailla on mahdollisuus opiskella omaa

äidinkieltään kaksi opetustuntia viikossa. Valmistavan opettaja suosittelee

oman äidinkielen opiskelemista mm. pedagogisin ja identiteettiin liittyvin

perusteluin. Asiaa voidaan siirtää eteenpäin, mutta sitä ei haudata

alkupalaverin jälkeen. Kaikissa kielissä opetusta ei kuitenkaan ole tarjolla ja

opetuksen järjestämiseen liittyvät ongelmat on syytä tuoda esiin huoltajalle

(opetusajankohta, ryhmän mahdollinen heterogeenisuus). Ilmoittautuminen

tapahtuu kaavakkeella (Liite 6). Lomakkeen voi toimittaa monikulttuurisen

opetuksen suunnittelijalle. Oman äidinkielen ryhmän aikaa ja paikkaa voi

tiedustella suunnittelijalta ja jossain vaiheessa syyslukukautta ilmestyy

lukujärjestys.



Opettaja lähettää suunnittelijalle hakemuksen oman äidinkielen opiskelupaikan

hakemisesta (vaikka kyseisen kielen ryhmää ei olisikaan, näin on tiedossa

opetuskielten tarpeet)

MAI- opettajan puhelinnumeroa ei saa antaa huoltajalle. Opettaja itse soittaa

huoltajalle.

Katso myös: mai.moped.fi

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

23


8.9 Maahanmuuttajien tukiopetus

alakouluissa

Alakoulut saavat vieraskielisten oppilaiden

lukumäärän mukaan koulukohtaiset

maahanmuuttajien tukiopetusresurssit.

Koulun opettajat antavat oppilaalle

tukiopetusta hänen tarvitsemissaan

oppiaineissa. Muutamassa alakoulussa

tukiopetus on keskitetty ns.

resurssiopettajalle. Tukiopetusta voidaan

antaa erillisessä ryhmässä tai

samanaikaisopetuksena.

8.10 Maahanmuuttajien tuettu opetus (MATU) yläkouluissa

Maahanmuuttajan tuetun opetuksen resurssi on tarkoitettu niille yläkoulun

oppilaille, jotka ovat tehostetun tuen oppilaita ja joiden suomen kielen taito on

vielä heikko lyhyen maassa oloajan vuoksi.

Kuudesluokkalaisten oppilaiden MATU-tuen haku on kerran lukuvuodessa,

tammi-kuun ajan (Liite 16). Valmistavan opetuksen oppilaalle tehdään

pedagoginen arvio, joka käsitellään koulun oppilashuoltotyöryhmässä ja

lukitaan. Sitten arvion kopiot hakemuksen lisänä lähetetään monikulttuurisen

opetuksen suunnittelijalle. Yhdysopettaja neuvoo hakemukseen liittyvissä

asioissa. MATU-resurssia kohdennetaan ensisijaisesti oppilaan lähikouluun.

MATU eli tuettu opetus on järjestetty eri kouluissa eri tavoin.

Oppilaat opiskelevat tavallisissa luokissa. Koulun opettajat antavat oppilaalle

tukea niissä oppiaineissa, joissa hän eniten tukea tarvitsee. Tukea voidaan

antaa erillisessä ryhmässä ja samanaikaisopetuksena. Tuntimäärät vaihtelevat

oppilaskohtaisesti.

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

24


9 Arviointi

Valmistavan opetuksen lopuksi oppilaalle

annetaan osallistumistodistus. Turussa on

käytössä yhteinen osallistumistodistuspohja

(Liite 11). Todistukseen merkitään

opetuksen kesto, opiskellut oppiaineet ja

opintojen laajuus. Valmistavan opetuksen

päätteeksi ei anneta numeroarviointia.

Lisäksi oppilaalle annetaan suomi toisena

kielenä -taitojen kuvauslomake (Liitteet 12

ja 13). Lomakkeessa on sanallisia väittämiä

kaikilta kielen osa-alueilta. Opettaja rastittaa näistä parhaiten oppilaan

kielitaitoa kuvaavan tason. Kuvauslomake on laadittu vastaamaan kielitaidon

tasoja A1.3-A2.1. Oppilaat ovat keskimäärin näillä tasoilla valmistavan

opetuksen päättyessä. Todistuksen käyttämisestä voi pyytää neuvoja muilta

valmistavan opettajilta tai S2-opettajilta. Kuvauslomake lähetetään myös

vastaanottavan koulun S2-opettajalle sähköisesti.

Todistusten tulisi antaa tärkeimmät tiedot oppilaan opinnoista ja edistymisestä

tuleville perusopetuksen opettajille. Arviointi on tärkeää, kun valitaan oppilaan

tulevaa koulua (normaali perusopetus, maahanmuuttajien tuettuopetus,

pienluokat, erityisluokat, POJO). Arviointia tehdään jatkuvasti oppilaan opintoohjelman

perusteella.

Jos oppilas on suorittanut valmistavan opetuksen aikana perusopetuksen

oppimääriä jossain aineissa, näistä opinnoista annetaan erillinen todistus.

Todistuksessa on joko numeroarviointi tai osallistumis- tai suoritusmerkintä.

Todistuksen antaa suoritukset vastaanottanut opettaja.

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

25


10 Nivelvaihe ja siirto

Koko valmistava opetus valmistaa oppilasta seuraavaan vaiheeseen ja

nivelvaihe on erinomaisen tärkeä osa oppilaan valmistavaa vaihetta.

Yhteydenotto tulevaan opiskelupaikkaan ei voi oikeastaan koskaan olla liian

varhainen. Kaikenlainen tieto ja integroituminen tulevaan opiskelupaikkaan

ovat eduksi oppilaalle ja koululle.

Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy perusopetuksen ala- tai

yläkouluun, maahanmuuttajien tuettuun opetukseen (MATU, ks. 8.9),

vieraskielisiin nuoriin (VNO), perusopetuksen johdanto-opintoihin (POJO) tai

ammatilliseen valmistavaan opetukseen (VALMA)

10.1 Perusopetus

Perusopetuksen koulu on useimmiten oppilaan

lähikoulu. Lähikouluperiaatetta pyritään

noudattamaan, varsinkin alakouluikäisillä.

Yläkouluikäisillä valmistavan opetuksen ryhmän

koulu voi perustellusti olla se koulu, johon

haetaan MATU-haussa. Koulu kannattaa

tarkistaa ajoissa oppilaan osoitteen perusteella

esimerkiksi koulusihteeriltä.

Joissain tapauksissa saattaa olla tarpeellista pohtia muiden koulujen kuin

oppilaan lähikoulun tarjoamia opetusryhmiä. Oman oppilasalueen kouluihin ei

tarvitse erikseen hakea, vaan asia voidaan sopia rehtorin kanssa.

Siirtoprosessi on seuraavanlainen:

vanhemmat kutsutaan keskustelemaan

oppilaan jatkosuunnitelmista

tieto oppilaasta rehtorille

tiedonsiirto S2-opettajalle (ks. luku 8.7)

tutustumiskäynnit koululle ja mahdolliseen

tulevaan luokkaan

osittainen tai täydellinen

harjoitteluvaihe/integroituminen uuteen

opiskelupaikkaan

vastaanottavan paikan vierailumahdollisuus

valmistavaan luokkaan

sovitaan jatkokontaktista , yhteystietojen

vaihtaminen

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

26


10.2 Vieraskieliset nuoret (VNO)

Vieraskieliset nuoret -ryhmät toimivat Iltalukion alaisuudessa. Ryhmät on

tarkoitettu pääsääntöisesti alle 18-vuotiaille ummikoille ja vain vähän suomea

osaaville nuorille. Nuorimmilla hakijoilla on valinnassa etuasema. Opiskelussa

keskitytään suomen kielen alkeisiin kahdessa tasoryhmässä. Valmistavilta

luokilta voivat yhdeksäsluokkalaisten ikäiset siirtyä vieraskielisiin nuoriin,

mikäli he ovat täyttäneet 16 vuotta ennen ryhmien opetuksen alkamista. Juuri

keväällä valmistavaan tulleet oppilaat, jotka eivät enää "ehdi" valmistua

peruskouluun ikänsä takia, ovat potentiaaleja siirtyjiä. Keväällä voi käydä

tutustumassa ja ilmoittautumassa ryhmiin, olla yhteydessä opettajiin ja

ilmoittautuminen on elokuussa. Tosinaan ryhmiä täydennetään myös vuoden

vaihteessa.

10.3 Perusopetuksen johdanto-opinnot (POJO)

POJO-ryhmä on tarkoitettu 15-17 –vuotiaille oppilaille, joilla on heikko

koulunkäyntitausta ja opiskeluvalmiudet. Oppilaalla on oltava opinnot

valmistavasta opetuksesta tai vastaavat suomen kielen taidot ja

koulunkäyntitaidot. Myös vieraskielisten nuorten opetuksesta (VNO) voi siirtyä

ryhmään. POJO-ryhmässä oppilaat opiskelevat suomen kieltä,

yhteiskuntatietoa ja kulttuuria sekä perusopetuksen 3.-6. vuosiluokkien

oppimääriä. Oppilailla on opetusta 30 tuntia viikossa.

10.4 Ammatillinen valmistava opetus (VALMA)

Ammatillinen valmistava, perusopetukseen valmistava Kristillisellä Opistolla ja

maahanmuuttajien perusopetus Iltalukiossa saattavat olla sopivia

opiskelupaikkoja valmistavan jälkeen. Tällöin yhteistyötä tehdään Turun

ammatti-instituutin, Raision Timalin, Turun Kristillisen opiston ja Turun

Iltalukion kanssa. Nämä tahot kokoontuvat yhteen joitain kertoja vuodessa ja

Iltalukion alaisuudessa toimivat ryhmät osallistuvat tähän yhteistyöhön.

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

27


11 Oppimateriaalit

Materiaalia on tarjolla paljon. Pelkästään Aamu-sarjan luettelo on pitkä (OPH).

Silti juuri se oikea materiaali ei välttämättä aina löydy. Ennen kuin tilaa

materiaalia, kannattaa kysellä muista ryhmistä, löytyykö lainakappaletta

tutustumista varten.

Verkosta voi myös ladata opetushallituksen toimesta kootun luettelon

maahanmuuttajataustaisten opetuksen ja koulutuksen materiaaleista.

Luetteloon on koottu materiaaleja esiopetuksesta aikuiskoulutukseen.

Varsinaisten oppimateriaalien lisäksi luettelossa on erilaisia opettajan

tukimateriaaleja sekä kirjallisuutta, joka liittyy suomi toisena kielenä

opetukseen ja maahanmuuttajiin ja monikulttuurisuuteen Suomessa:

http://www.oph.fi/julkaisut/2009/kommentoitu_luettelo_maahanmuuttajien_m

ateriaaleista

11.1 Verkkomateriaaleja

Opetushallituksen verkkosivut EDU.fi

Maahanmuuttajien koulutus: Verkkomateriaaleja opetukseen

http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/maahanmuuttajien_koulutus/verkko

materiaaleja_opetukseen





Matematiikan sanastoja eri kieliin sekä Biologia, historia, maantieto -sanastot

eri kieliin: http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/matematiikan_sanastot

Luki-Luukas

Materiaali on suunnattu lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksista kärsiville oppijoille:

http://www.edu.fi/oppimateriaalit/lukiluukas/

Suomea, ole hyvä!

Kurssit pohjautuvat samannimisiin suomen kielen oppikirjoihin ja koostuvat

harjoituksista ja kielitieto-osuuksista. Harjoitusten vaikeusaste on alkeistasolta

keskitasolle: http://www.edu.fi/oppimateriaalit/suomeaolehyva/

Moped - monikulttuurisen opetuksen virtuaalikoulu: http://www.moped.fi/

LukiMat-verkkopalvelu


LukiMat-verkkopalvelu tarjoaa tietoa esi- ja alkuopetusikäisten lasten lukemisen

ja matematiikan oppimisvalmiuksista. LukiMat-palvelun käyttäminen on

ilmaista. Osa verkkopalvelun sisällöistä edellyttää kuitenkin rekisteröitymistä

palvelun käyttäjäksi: http://www.lukimat.fi/

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

28


Liiteluettelo

Liite 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet

2009

Liite 2 Kouluikäisten ulkomaalaisten terveystarkastus

Liite 3 Valmistavan opetuksen (VALMO) oppilaan aikaisempi koulunkäynti

Liite 4 Oppilaan nimen ja kuvan esiintyminen tiedotusvälineissä

Liite 5 Rokotustodistus, tulossa

Liite 6 Maahanmuuttajan oman äidinkielen (MAI) opetukseen ilmoittautuminen

Liite 7 Ilmoitus erityisruokavaliosta opetustoimessa

Liite 8 Koulukuljetushakemus / päätös

Liite 9 Valmistavan opetuksen (VALMO) oppilaan opinto-ohjelma

Liite 10 Valmistavan opetuksen (VALMO) oppilaan taustatiedot

Liite 11 Valmistavan opetuksen (VALMO) oppilaan osallistumistodistus

Liite 12 Oppilaan suomi toisena kielenä -taitojen kuvaus (A1-taso) valmistavan

opetuksen päättyessä

Liite 13 Oppilaan suomi toisena kielenä -taitojen kuvaus (A2-taso) valmistavan

opetuksen päättyessä

Liite 14 Valmistavan opetuksen jatkaminen

Liite 15 Valmistavan opetuksen (VALMO) oppilaat

Liite 16 Hakemus maahanmuuttajien tuettu opetus (MATU)

Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)

29

More magazines by this user
Similar magazines