Tulostettava paketti - Moped
Tulostettava paketti - Moped
Tulostettava paketti - Moped
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong><br />
Heli Liski, Pia Valonen & Marjaana Ylönen<br />
Tietopaketin suunnittelu käynnistyi keväällä 2008.<br />
Samanaikaisesti myös perusopetukseen valmistavan<br />
opetuksen oppilasmäärä Turussa kaksinkertaistui,<br />
uusia ryhmiä perustettiin ja opettajia palkattiin<br />
lisää. Heidän työhön perehdyttämisensä oli<br />
suurimmaksi osaksi suullista ja tarve tiedon<br />
välittämiseen myös muilla tavoin alkoi olla<br />
välttämätöntä. Silloinen monikulttuurisen opetuksen<br />
suunnittelija Johanna Järvinen Turun<br />
opetustoimessa ehdotti perehdyttämiskansion<br />
laatimista osana Opetushallituksen rahoittamaa<br />
Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen<br />
kouluyhteisössä (MOKU) -kehittämistoimintaa.<br />
Työryhmä alkoi työstää perehdyttämiskansioita,<br />
jolle muodostui rakenne, joka pyrkii seuraamaan<br />
vaiheittain valmistavan opetuksen kulkua aina<br />
alkuhaastattelusta oppilaan siirtymiseen<br />
perusopetukseen. Työn edetessä huomasimme, ettei pelkkä työhön perehdyttäminen<br />
enää riittänyt kansion sisällöksi, sillä yhä useammin valmistavassa opetuksessa on<br />
oppilaita, jotka tarvitsevat esimerkiksi erilaisia tukitoimia. Tällöin nimi muuttui<br />
Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketiksi.<br />
Koko ajan työryhmälle oli tärkeää, että tieto<strong>paketti</strong> on linjassa valtakunnallisten<br />
valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaperusteiden, kunnallisen<br />
opetussuunnitelman sekä Turun kaupungin opetustoimen monikulttuurisuustaitojen ja<br />
globaalikasvatuksen kehittämissuunnitelman kanssa. Yhdessä näiden asiakirjojen<br />
kanssa tieto<strong>paketti</strong> antaa melko kattavan kuvan valmistavasta opetuksesta. Näin<br />
tieto<strong>paketti</strong> ei jää irralliseksi ”niksikokoelmaksi” vaan tarjoaa päivitettävissä olevaa<br />
tietoa ja pohdintaa valmistavan opettajan työhön. Sivuilta löytyvät tärkeimmät<br />
yhteistyökumppanit, yhteystietoja ja linkkejä. Paketin ohessa myös kaikki valmistavan<br />
opetuksen lomakkeet uudistettiin ja tallennettiin Turun hallinnon verkkoon NeTkuun<br />
(intranet).<br />
Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> sisältää paljon asioita, joita opettaja<br />
kohtaa työssään. Tieto<strong>paketti</strong> on suunniteltu antamaan nopeasti vastauksia<br />
arkirutiineihin ja pulmatilanteisiin opetuksessa. Valmistavan opetuksen opettajan<br />
työnkuva on varsin yllätyksellinen, joten materiaali ei voi sisältää vastauksia kaikkiin<br />
kysymyksiin. Se on ensisijaisesti tarkoitettu Turun kaupungin valmistavan opetuksen<br />
opettajan apuvälineeksi ja sisältää siksi paikallista ja pikkutarkkaakin ohjeistusta.<br />
Tieto<strong>paketti</strong> on kuitenkin Netkun (intranet) lisäksi vapaasti kaikkien hyödynnettävissä<br />
www.moped.fi-sivustossa.<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
1
1 Johdanto<br />
2 Yhteistyö kodin ja koulun välillä - heti hoidettavat asiat<br />
2.1 Turun seudun tulkkikeskus<br />
2.2 Lääkärintarkastus<br />
3 Alkupalaveri ja muut tapaamiset<br />
3.1 Alkupalaveri<br />
3.1.1 Koulukuljetukset<br />
3.2 Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen<br />
3.3 Pedagoginen arvio<br />
3.4 Päätöspalaveri<br />
4 Lukujärjestys ja opetusjärjestelyt<br />
4.1 Oppilaslista<br />
4.2 Opintoretket<br />
4.3 Ryhmäbussikortti ja kaupungin pikkubussi<br />
5 Koulunkäyntiavustajat<br />
6 Integrointi<br />
7 Tukitoimet<br />
7.1 Yleinen tuki ja jatkoajan hakeminen<br />
7.1.1 Tukiopetus<br />
7.1.2 Oppilashuolto: oppilashuoltoryhmä, koulupsykologi ja terveydenhoitaja,<br />
kuraattori ja opinto-ohjaus<br />
7.1.3 Osa-aikainen erityisopetus<br />
7.1.4 Konsultaatioapu<br />
7.2 Tehostettu tuki<br />
7.3 Erityinen tuki<br />
7.4 Muut tukipalvelut<br />
8 Yhteistyötahot ja -henkilöt<br />
8.1 Muut valmistavan opetuksen ryhmät<br />
8.1.1 VALMO-ryhmien sijoituskoulut<br />
8.2 Yhdysopettaja<br />
8.3 Monikulttuurisen opetuksen suunnittelija<br />
8.4 Ulkomaalaistoimisto<br />
8.5 Vastaanottokeskus (VOK)<br />
8.5.1 Ryhmäkoti<br />
8.6 Omakieliset opettajat (OMO)<br />
8.7 Suomi toisena kielenä- opettajat (S2)<br />
8.8 Oman äidinkielen opettajat (MAI)<br />
8.9 Maahanmuuttajien tukiopetus alakoulussa<br />
8.10 Maahanmuuttajien tuettu opetus (MATU) yläkouluissa<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
2
9 Arviointi<br />
10 Nivelvaihe ja siirto<br />
10.1 Perusopetus<br />
10.2 Vieraskieliset nuoret (VNO)<br />
10.3 Perusopetuksen johdanto-opinnot (POJO)<br />
10.4 Ammatillinen valmistava opetus (VALMA)<br />
11 Oppimateriaalit<br />
11.1 Verkkomateriaalit<br />
Liiteluettelo<br />
Versio: 15.8.2013; http://www.moped.fi/opetus/valmo<strong>paketti</strong>.html<br />
Huom! Tämä materiaali on laadittu Turun kaupungin valmistavan opetuksen tarpeisiin ja se<br />
sisältää siksi myös paikallistason ohjeistusta. Materiaali on kuitenkin saatavilla <strong>Moped</strong>issa,<br />
jotta sitä voidaan hyödyntää soveltuvin osin myös muualla.<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
3
1 Johdanto<br />
Maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta<br />
opetuksesta (VALMO) säädetään perusopetuslaissa (628/1998). Valmistava<br />
opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden<br />
suomen kielen taito ei riitä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen.<br />
Opetusta annetaan<br />
<br />
<br />
6-10-vuotiaille vähintään 900 tuntia<br />
11-vuotiaille ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia<br />
Käytännössä opetusta annetaan noin vuoden ajan. Valmistavaan opetukseen<br />
voidaan tarvittaessa anoa jatkoaikaa. Tarvittava lomake löytyy Turun<br />
intranetistä NeTkusta (Maahanmuuttajaopetuksen lomakkeet). Oppilaalle<br />
annetaan luokkaopetusta vähintään yhtä monta viikkotuntia kuin<br />
samanikäiselle perusopetuksen oppilaalle.<br />
Oppilas voi siirtyä perusopetukseen jo aiemmin, mikäli hänellä katsotaan<br />
olevan siihen riittävät tiedot ja taidot.<br />
Valmistavalle opetukselle ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä<br />
tarkkoja oppimääriä. Opetuksessa noudatetaan valmistavan opetuksen<br />
valtakunnallista ja kunnallista opetussuunnitelmaa (Liite 1). Opetuksen<br />
pääpaino on suomen kielen opiskelussa.<br />
Valmistavan opetuksen ryhmät muodostetaan oppilaiden ikäkauden ja<br />
oppimisedellytysten (esim. aikaisempi koulutausta) mukaisesti. Ryhmien<br />
muodostamiseen osallistuvat monikulttuurisen opetuksen suunnittelija,<br />
valmistavan opetuksen opettajien yhdysopettaja ja muiden ryhmien opettajat.<br />
Ryhmiä toimii alakouluissa ja yläkouluissa. Ryhmiin otetaan uusia oppilaita<br />
koko lukuvuoden ajan. Toukokuussa ei oteta enää uusia oppilaita. Ryhmän<br />
maksimikoko on 10 oppilasta.<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
4
2 Yhteistyö kodin ja koulun välillä - heti hoidettavat asiat<br />
2.1 Turun seudun tulkkikeskus<br />
Opettaja saa tiedon uudesta oppilaasta monikulttuurisen opetuksen<br />
suunnittelijalta. Ensimmäinen tehtävä on järjestää alkupalaveri, johon<br />
kutsutaan huoltajat ja oppilas. Tulkki tilataan, vaikka esimerkiksi vanhemmat<br />
osaisivat englantia tai perhetuttava puhuisi suomea. Oppilaan oikeusturvan<br />
takia tulkki on välttämätön. Tulkattava kieli on se kieli, joka palvelee parhaiten<br />
ko. tilanteessa. Yhdessä perheessä saatetaan puhua useita kieliä.<br />
Oppilaan yhteystiedot ja taustatietoja saa suunnittelijalta.<br />
Tulkkikeskukselle tulee ilmoittaa seuraavat asiakasta koskevat tiedot tulkkia<br />
tilattaessa:<br />
<br />
<br />
<br />
mahdollinen Suomen kansalaisuus<br />
asiakkaan status (turvapaikanhakija, pakolainen, joku muu), mikäli tämä ei ole<br />
Suomen kansalainen<br />
asiakkaan kotikunta (sekä mahdollinen asiakkuus vastaanottokeskuksessa)<br />
Turun kasvatus- ja opetusvirasto käyttää Turun seudun tulkkikeskuksen<br />
palveluita.<br />
Opetuksessa ei käytetä tulkkia.<br />
2.2 Lääkärintarkastus<br />
Oppilas ei voi aloittaa koulunkäyntiä ennen kuin hänellä on lääkärintodistus<br />
koulunkäynnin aloittamista varten. Ainoastaan vanhoista Euroopan unionin<br />
maista ja USA:sta tulevat oppilaat ovat poikkeuksia. Esimerkiksi virolaisilta<br />
vaaditaan vielä todistus. Todistuksen saamiseen sisältyy useita<br />
laboratoriokokeita ja niiden valmistuminen vie aikaa. Jos odotusaika venyy<br />
pitkäksi, opettaja tiedustelee terveystarkastuksen etenemisestä esimerkiksi<br />
sosiaalityöntekijältä.<br />
Lista vaadittavista kokeista on liitteenä (Liite 2) ja sen voi antaa<br />
alkupalaverissa, joka voidaan järjestää ennen koulun aloittamista. Useissa<br />
tapauksissa koulun terveydenhoitaja voi tarkistaa, ovatko laboratoriokokeet<br />
valmiit. Terveyskeskuksesta saa aina kirjoitetunkin todistuksen.<br />
Sosiaaliturvatunnuksen puuttuminen ei ole este terveystarkastukselle.<br />
Lääkärintodistus jää kouluun kouluterveydenhoitajalle.<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
5
3 Alkupalaveri ja muut tapaamiset<br />
Suosituksena on pitää vähintään kolme tapaamista. Ensimmäinen on<br />
kartoittava alkupalaveri, toinen opinto-ohjelman laatimista varten ja kolmas<br />
päätöspalaveri.<br />
3.1 Alkupalaveri<br />
Opettaja päättää itse järjestääkö hän alkupalaverin ennen terveystarkastuksen<br />
valmistumista vai vasta sen jälkeen tartuntavaaran takia.<br />
<br />
<br />
Lyhyt koulun ja valmistavan opetuksen esittely. On tuotava esille, että<br />
valmistava opetusta järjestetään tietyissä kouluissa valmistavan opetuksen<br />
ryhmissä, eikä ko. valmistava luokka ole välttämättä pysyvä järjestely. Asioita:<br />
ryhmäkoko (suositus enintään 10 oppilasta), ko. ryhmän oppilaat,<br />
avustajaresurssi, peruskouluikä ja oikeus opetukseen.<br />
Täytetään taustatietolomake (Liite 10). Pyydetään koulutodistukset kotimaasta.<br />
Koulutaustan selvittäminen on tärkeää (koulunkäynnin säännöllisyys, oppilaan<br />
lähtötaso jne.).<br />
Tarkistetaan lääkärintodistus tai kerrotaan todistuksen sisällöstä (kts. 2.2).<br />
Kerrotaan koulun terveydenhuollosta ja pyydetään rokotustodistukset sekä -<br />
luvat. (Liite 5) Kysytään terveyteen liittyvistä seikoista. Ne ovat<br />
taustatietolomakkeessa.<br />
Pyydetään lupa kuvan ja nimen esiintymiseen julkisesti (Liite 4).<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Suositellaan oman äidinkielen opetuksen aloittamista (Liite 6), mutta asiaan<br />
voidaan palata myöhemmin. Ilmoittautuminen on sitovaa.<br />
Ilmoittautumislomakkeen voi toimittaa monikulttuurisen opetuksen<br />
suunnittelijalle. Oma äidinkieli, kotona puhuttava kieli, koulunkäyntikieli,<br />
kirjoitustaito eri kielillä vaihtelevat. Mikä tulkki on paras , mikä omakielinen<br />
tukiopetus on paras?<br />
Esitellään valmistavaa opetusta tarkemmin ja kerrotaan opetuksen sisällöstä,<br />
käytänteistä (esim. poissaolot, kännykät, korvausvelvollisuudet) ja<br />
materiaaleista sekä vastataan kysymyksiin. Annetaan mahdollisesti<br />
lukujärjestys. Puhutaan läksyistä .<br />
Sovitaan yhteydenpidosta ja tarkistetaan yhteystiedot. Nimen oikeinkirjoitusasu<br />
tarkistetaan virallisista papereista esim. KELA-kortista, samoin syntymäaika ja<br />
mahdollinen sosiaaliturvatunnus.<br />
Kysytään erityisruokavaliosta, joka ilmoitetaan keittiöön.<br />
Huoltajille tarjotaan kirjallista todistusta tapaamiseen osallistumisesta<br />
mahdollista opiskelu- tai työpaikkaa varten. Erikielisiä kutsuja tapaamisiin<br />
löytyy <strong>Moped</strong>-verkkosivuilta. (www.moped.fi/lomakkeet/)<br />
3.1.1 Koulukuljetukset<br />
Alkutapaamisessa täytetään yhdessä vanhempien kanssa<br />
koulukuljetushakemus (Liite 8), jos on oletettavissa, että oppilas on oikeutettu<br />
koulukuljetukseen. Koulukuljetuksissa käytetään pääsääntöisesti Turun<br />
kaupungin joukkoliikenteen koululaiskorttia. Oppilaan tietojen on oltava<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
6
Primuksessa. Tieto myönnetystä koululaiskortista on nähtävissä Primuksessa.<br />
Tietoja voi myös kysellä puhelimitse kasvatus- ja opetusvirastosta.<br />
Myönnetty kortti noudetaan huoltajien toimesta paikallisliikenteen<br />
palvelutoimistosta (Aurakatu 5). Joskus myös joku koulusta voi noutaa kortin.<br />
Oppilaille, joilla ei ole sosiaaliturvatunnuksen loppuosaa, annetaan kasvatus- ja<br />
opetusvirastossa korttia varten tytöille loppuosaksi -0000 ja pojille -1111.<br />
Koululaiskortti myönnetään, jos 1. - 2. luokan oppilaan koulumatka kouluun on<br />
vähintään 3 km tai 3. - 9. luokan oppilaankoulumatka kouluun on yli 5 km.<br />
Koulumatkan pituus mitataan lyhyintä, jalankulkukelpoista ja yleisessä<br />
käytössä olevaa tietä pitkin kodin tai asunnon pihalta koulun pihalle.<br />
Kortti oikeuttaa kahteen matkaan/päivä. Vaihto-oikeus on yksi tunti.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Oppilaalle voidaan järjestää taksikuljetus, jos<br />
päivittäinen koulumatka odotuksineen kestää yli kaksi ja puoli tuntia, 13 vuotta<br />
täyttäneillä koulumatka saa kestää enintään kolme tuntia<br />
jos koulumatka kodin ja lähimmän linja-autoreitin varrella olevan pysäkin välillä<br />
on 1. - 2. luokan oppilaalla vähintään 3 km ja 3. - 9. luokan oppilaalla yli 5 km<br />
koulumatka on rasittava tai vaikea:<br />
päätös tehdään psykologin tai lääkärin lausunnon perusteella, lausunnon pyytää<br />
huoltaja. Opetuspalvelukeskus hyväksyy vain Turun terveystoimen neuvola- tai<br />
koululääkäreiden lausunnot turkulaisten oppilaiden koulumatkoista:<br />
esim. koulumatka saattaa olla liian vaikea oppilaan henkilökohtaisen<br />
kehitystasoon nähden, tai liian raskas terveydellisten syiden takia,<br />
jolloin koulumatkaa ei voida suorittaa itsenäisesti<br />
koulumatkan vaarallisuus:<br />
päätös tehdään poliisiviranomaisen lausunnon perusteella, lausunnon pyytää<br />
kasvatus- ja opetusvirasto<br />
Päätös koulukuljetuksen järjestämisestä tehdään lukuvuodeksi kerrallaan.<br />
Oppilas, jonka koulukuljetusoikeus säilyy seuraavana lukuvuotena, käy<br />
lataamassa kortin palvelutoimistossa kesän aikana.<br />
Korttia haetaan lomakkeella, joka löytyy kaupungin nettisivuilta. Se lähetetään<br />
lomakkeessa olevaan sähköpostiosoitteeseen.<br />
Muiden kuin turkulaisten osalta oppilaiden<br />
kotikunta järjestää ja kustantaa koulukuljetuksen.<br />
3.2 Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen<br />
Jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma<br />
yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa.<br />
Suunnitelma pyritään kuitenkin laatimaan<br />
viimeistään kolmen kuukauden kuluttua<br />
valmistavan opetuksen alkamisesta. Opinto-<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
7
ohjelman laatimisessa voi käyttää tukena koulun opetussuunnitelmaa.<br />
Edellytyksenä laatimiselle on riittävä oppilaan valmiuksien tunteminen. Opintoohjelma<br />
on pedagoginen väline ja on kunkin opettajan omassa harkinnassa<br />
kuinka lomaketta hyödyntää. Valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa on<br />
kuitenkin määritelty opinto-ohjelmaan kirjattavaksi<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
oppilaan lähtötaso (koulunkäyntihistoria, kielitaito ja oppilaan vahvuudet)<br />
henkilökohtaiset oppimistavoitteet<br />
opiskeltavat oppiaineet (tuntimäärät ja sisältö)<br />
opinnot valmistavan opetuksen opetusryhmässä sekä integrointi<br />
perusopetukseen<br />
ohjauksen järjestäminen sekä tukitoimet<br />
Opinto-ohjelma muodostuu kolmesta lomakkeesta, jotka ovat saatavilla myös<br />
sähköisenä NeTkussa<br />
1. VALMISTAVAN OPETUKSEN (VALMO) OPPILAAN TAUSTATIEDOT (Liite 10); kts.<br />
luku 3.1 Alkupalaveri<br />
2. VALMISTAVAN OPETUKSEN (VALMO) OPPILAAN AIKAISEMPI KOULUNKÄYNTI<br />
(Liite 3); kts. luku 3.1 Alkupalaveri<br />
3. VALMISTAVAN OPETUKSEN (VALMO) OPPILAAN OPINTO-OHJELMA (Liite 9)<br />
Opinto-ohjelmaa voidaan ja sitä on hyvä tarkistaa ja täydentää oppilaan<br />
opintojen edetessä. Opinto-ohjelmaa ei toimiteta välttämättä seuraavaan<br />
opiskelupaikkaan. Tarvittavat tiedot siirtyvät pedagogisessa arviossa. Siinä<br />
arvioidaan tuleva tuen tarve, selostetaan kouluhistoria, kerrotaan<br />
integroinnista ja opiskellussa käytetystä materiaalista.<br />
Lupa opinto-ohjelman tietojen siirtämiseen pyydetään vanhemmilta<br />
allekirjoituksella opinto-ohjelman viimeiselle sivulle.<br />
3.3 Pedagoginen arvio<br />
Jokaiselle oppilaalle tehdään pedagoginen arvio VILMA-järjestelmässä. Se on<br />
tärkein tiedonsiirtoväline seuraavaan perusopetuksen kouluun siirryttäessä.<br />
Sinne kirjataan mm. kaikki palaverit ja muut yhteydenotot huoltajien kanssa.<br />
Opettaja kirjaa pedagogiseen arvioon jatkossa tarpeellisiksi arvioimansa<br />
tukitoimet ja täydentää arvioitaan pitkin lukuvuotta. Kun arvio on valmis ja<br />
oppilas siirtyy eteenpäin, sen voi lukita oppilashuoltoryhmän edustaja<br />
koulussa.<br />
3.4 Päätöspalaveri<br />
Joidenkin oppilaiden kohdalla tapaamisia kertyy useampia. Lyhyen ajan<br />
opetuksessa viipyvillä tapaamiset saattavat jäädä kahteen, mutta<br />
jatkosuunnitelman on kuitenkin oltava huoltajille selvä. Nyt on aika puhua<br />
tulevaisuudesta, erilaisista oppimisen tuen muodoista ja vaihtoehdoista,<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
8
suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Pyrkimyksenä on antaa kannustava ja<br />
realistinen kuva jatkosta. Vanhempien kysymyksille annetaan aikaa. Kerrotaan<br />
osallistumistodistuksesta ja taitotasoarvioinnista. Puhutaan opinto-ohjelman<br />
toteutumisesta.<br />
Viimeisessä tapaamisessa jatkon pitäisi olla joko toteutettu (ajankohta ja<br />
jatkopaikka) tutustumisineen tai sen toteutuksesta sovitaan samalla, kun<br />
kerrotaan tutustumisesta jatko-opiskelu -paikkaan. Tutustuminen ja<br />
siirtyminen voivat tapahtua usealla eri tavalla. Ne voivat olla käyntejä uudessa<br />
koulussa tai osittaista integrointia, pehmeää laskua jne. Vanhemmat tai tulkki<br />
voivat olla mukana opettajan harkinnan mukaan.<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
9
4 Lukujärjestys ja opetusjärjestelyt<br />
Jokaisella opettajalla on 27 viikkotuntia. Oppilaan tuntimäärän kohdalla<br />
seurataan oman ikätason oppilaiden tuntimääriä, mutta opettajan arvion<br />
mukaan voidaan tunteja lisätä tai vähentää. Opettaja suunnittelee itse<br />
lukujärjestyksen oppilaan ehdoilla. Lukujärjestykset voivat olla kokonaan<br />
yksilöllisiä tai yhteisiä. Eriyttäminen toteutuu monella tavalla. Kaikki opettajat<br />
voivat varata yhden tunnin tukiopetukseen. Suurin osa opetuksesta on suomen<br />
kieltä. Matematiikka, ympäristötieto ja englanti ovat tärkeitä. Tärkeysjärjestys<br />
määräytyy oppilaan seuraavan opiskelupaikan mukaan: mitkä tiedot ja taidot<br />
korostuvat jatkossa. Lukujärjestykseen on varattava aikaa myös opintoretkiin<br />
opintosuunnitelman mukaisesti, samoin taito- ja taideaineita sisällytetään<br />
mukaan.<br />
4.1 Oppilaslista<br />
Oppilas listataan oppilaslistalle (Liite 15) heti, kun tieto oppilaasta on tullut<br />
opettajalle. Aloitus/lopetus -sarakkeeseen kirjoitetaan tässä vaiheessa<br />
TULOSSA ja oppilas numeroidaan. Kun oppilas siirtyy pois valmistavasta<br />
ryhmästä, numero poistetaan nimen edestä, mutta oppilasta ei lukuvuoden<br />
aikana poisteta listalta. Aloitus- ja lopetuspäivämäärät jäävät näkyviin.<br />
Nimien oikeinkirjoitus pitää tarkistaa jostain virallisesta paperista ja varmistaa,<br />
että etu- ja sukunimet ovat oikeissa sarakkeissa. Kutsumanimi kirjoitetaan<br />
listaan isoilla kirjaimilla. Kieleksi merkitään kieli, jota oppilas ymmärtää<br />
parhaiten. Esimerkiksi kurdin kielessä on kaksi vaihtoehtoa (badini ja sorani).<br />
Aloitus/lopetus -sarakkeeseen täytyy laittaa näkyville myös aikaisempi VALMO,<br />
jos oppilas on tullut ryhmään muualta Suomesta. Omien ryhmiemme väliset<br />
siirrot sen sijaan voidaan jättää merkitsemättä näkyviin, kunhan pidetään<br />
huolta, että aloituspäivämääränä pysyy ensimmäinen aloituspäivä eikä aloitus<br />
uudessa ryhmässä.<br />
Jatkosuunnitelmaan yritetään kirjoittaa mahdollisimman varhain jotain, vaikka<br />
suunnitelmat muuttuisivatkin jatkossa. Jatkosuunnitelmasarakkeessa tulee<br />
näkyä, jos oppilas on vieraskuntalainen. Se helpottaa monikulttuurisen<br />
opetuksen suunnittelijan työtä. Puhelinnumeroksi kirjataan sellainen numero,<br />
joka palvelee asioidessa parhaiten.<br />
Päivämäärä on tärkeä ja listat on syytä päivittää nopeasti. Erityisen tärkeää<br />
on, että laskentapäivänä syyskuussa listat ovat ajan tasalla. Ne lähetetään<br />
monikulttuurisen opetuksen suunnittelijalle ja yhdysopettajalle. Kun uusi<br />
lukuvuosi alkaa, poistetaan siirtyneet oppilaat listalta.<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
10
4.2 Opintoretket<br />
Opintoretket kuuluvat valmistavaan opetukseen, yhteen isompaan<br />
luokkaretkeen lukuvuodessa voi sisältyä pääsymaksukin. Turun kaupungin<br />
kohteet ovat useimmiten maksuttomia<br />
peruskoululaisille mm:<br />
Turun linna<br />
Turun kaupungin taidemuseo<br />
Turun Tuomiokirkko<br />
Aboa Vetus & Ars Nova -museot<br />
(pääsymaksu)<br />
Wäinö Aaltosen taidemuseo<br />
Kaupunginkirjasto<br />
Käsityöläismuseo<br />
Sibelius-museo<br />
Turun filharmoninen orkesteri<br />
Ett Hem - museo<br />
Biologinen museo<br />
Forum Marinum<br />
Kuralan kylämäki<br />
Vimma<br />
Ekotori<br />
Kaupungin liikuntapaikat<br />
Seikkailupuisto<br />
Ruissalo :<br />
Ulapan leirikeskus (varattavissa kasvatus- ja opetusvirastosta, Helinä<br />
Lahnalakso)<br />
Kasvitieteellinen puutarha (pääsymaksu)<br />
Tammenterho<br />
Kuhankuono<br />
Maksulliset retket pitää ilmoittaa monikulttuuriselle suunnittelijalle.<br />
4.3 Ryhmäbussikortti ja kaupungin<br />
pikkubussi<br />
Valmistavan opetuksen ryhmillä on<br />
käytössään koulukohtainen<br />
ryhmäbussikortti, jolla voi matkustaa<br />
kaupungin sisäisillä bussilinjoilla. Bussikortin<br />
saa oman koulun kautta ja se ladataan<br />
uuden lukuvuoden alkaessa. Latauksen<br />
yhteydessä voi ottaa irtolippuja<br />
poikkeustilanteita varten esim., jos<br />
bussikorttiin oikeutetun oppilaan koululaiskortin saaminen pitkittyy. 15-<br />
vuotiaille ja sitä vanhemmille tarvitaan aikuisten matkalippuja.<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
11
Outlook-kalenterin kautta, koulusihteerin tai rehtorin tietokoneelta voi retkiä<br />
varten varata kaupungin pikkubussin. Kuljettajaan (05002225781) on hyvä<br />
olla yhteydessä etukäteen. Muista eväät, myös kuljettajan.<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
12
5 Koulunkäyntiavustajat<br />
Jokaisella valmistavalla ryhmällä on avustaja<br />
käytettävissään. Avustajaa tarvitaan<br />
heterogeenisen opetusryhmän<br />
opettamisessa.<br />
Avustaja voi auttaa<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
käytännön asioiden hoitamisessa<br />
(bussikortit, kopiointi)<br />
oppilaiden opintojen edistymisen<br />
seuraamisessa (uusi oppilas, heikko<br />
oppilas, pitkälle edennyt oppilas)<br />
eriyttämisessä (yhden oppilaan tai pienen ryhmän opettaminen)<br />
tehtävien tarkastamisessa ja lisätehtävien antamisessa<br />
oppimateriaalien valmistamisessa (pelit, askartelut)<br />
kulkemisessa uusiin paikkoihin (terveydenhoitaja, integrointi, vierailut<br />
koulun ulkopuolelle, siirtyminen liikuntapaikoille)<br />
Avustajaharjoittelijoita voi tiedustella lähihoitajia, koulunkäyntiavustajia ja<br />
lähiavustajia kouluttavista oppilaitoksista. Lähihoitajia koulutetaan Turun<br />
ammatti-instituutissa, Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa sekä<br />
Naantalin ammattiopistossa<br />
Koulunkäyntiavustajia ja lähiavustajia puolestaan koulutetaan Turun<br />
kristillisessä opistossa ja Turun ammatti-instituutissa. Lisäksi ryhmässä voi olla<br />
maahanmuuttajataustaisia avustajia.<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
13
6 Integrointi<br />
Valmistavan opetuksen aikana oppilas<br />
pyritään integroimaan perusopetuksen<br />
ryhmiin. Integrointi suunnitellaan jokaisen<br />
oppilaan kohdalla erikseen. Integrointi<br />
toteutetaan oppilaan opinto-ohjelman<br />
mukaisesti. Oppilas pyritään integroimaan<br />
hänelle vahvoissa oppiaineissa. Integrointi<br />
edistää suomen kielen oppimista ja<br />
suomalaiseen koulujärjestelmään<br />
sopeutumista. Integroinnin on tarkoitus olla<br />
kannustavaa ja antaa oppilaalle uskoa omiin<br />
kykyihinsä.<br />
Integrointi suunnitellaan valmistavan vaiheen opettajan ja koulun muiden<br />
opettajien sekä rehtorin yhteistyönä. Integrointimallit vaihtelevat kouluittain.<br />
Koulun käytänteenä voi esimerkiksi olla, että perusopetuksen opettajien tulee<br />
merkitä listaan, mille tunneille he ottavat valmistavan vaiheen oppilaita<br />
opiskelemaan.<br />
Mikäli mahdollista, on järkevää integroida oppilasta hänen tulevaan<br />
perusopetuksen luokkaansa. Jos oppilas vaihtaa koulua valmistavan opetuksen<br />
jälkeen, suunnitellaan integrointi vastaanottavan koulun/opettajan kanssa<br />
yhdessä. Esimerkiksi oppilas voi mennä tutustumaan uuteen kouluunsa, vaikka<br />
aina yhdeksi päiväksi viikossa tai vain kerran. Oppilas pyritään integroimaan<br />
omaa ikätasoaan vastaaviin opetusryhmiin.<br />
Oppilas on usein helpointa integroida taito- ja taideaineiden tunneille, koska<br />
näillä tunneilla oppilas pystyy toimimaan mallin mukaan ilman hyvää<br />
kielitaitoa. Myös matematiikan tai vieraiden kielten tunneille voi olla helppoa<br />
integroida, mikäli kyseiset oppiaineet ovat oppilaalle vahvoja hänen hyvän<br />
koulutaustansa vuoksi.<br />
Integroinnin määrä vaihtelee kunkin oppilaan kohdalla. Tavoitteena on, että<br />
jokainen oppilas olisi integroituna ainakin jossain oppiaineessa. Integrointi voi<br />
alkaa heti, kun oppilas aloittaa valmistavat opinnot tai se voi alkaa vasta<br />
myöhemmin.<br />
Integroinnin aikana oppilas voi myös suorittaa yleisopetukseen integroituna<br />
perusopetuksen oppimääriä. Oppilas voi suorittaa oppiaineen koko oppimäärän<br />
tai siitä osia (esim. yksi kurssi tai jonkin vuosiluokan oppimäärä). Näistä<br />
opinnoista oppilaalle annetaan todistus, jossa on joko arvosana tai suoritus- tai<br />
osallistumismerkintä. Kaikki integroinnit merkitään aina oppilaan valmistavan<br />
opetuksen osallistumistodistukseen.<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
14
7 Tukitoimet<br />
Vieraskieliset oppilaat ovat kaikkien oppilaiden tavoin oikeutettuja<br />
perusopetuksen normaaleihin tukimuotoihin: yleiseen tukeen, tehostettuun<br />
tukeen ja erityiseen tukeen. Valmistavan opetuksen oppilaat kuuluvat<br />
tehostetun tuen piiriin. Kun oppilaalle laaditaan pedagogisia asiakirjoja,<br />
valitaan siis tuen vaiheeksi tehostettu tuki YTE-portaikolla. Kun valmistavan<br />
opetuksen aikana selviää oppilaan tarve tukeen, tuki annetaan oppilaalle<br />
parhaiten soveltuvalla tavalla. Valmistavassa opetuksessa oppilaille annetaan<br />
tarvittaessa tukiopetusta, oppilashuollollisia tukitoimenpiteitä sekä osa-aikaista<br />
erityisopetusta. Jos annettu tuki ei riitä, tulee kartoittaa oppilaan erityisen tuen<br />
tarve.<br />
7.1 Yleinen tuki ja jatkoajan anominen<br />
Tuen tarpeen arvioinnissa selvitetään, onko kyseessä opetusjärjestelyihin<br />
liittyvä ongelma vai oppimisen ongelma. Tuen tarpeen selvittämisen tueksi<br />
voidaan tehdä pedagoginen arvio. Jos ongelma on oppilaan oppimisessa,<br />
opetusta eriytetään, annetaan tukiopetusta tai toteutetaan opetusjärjestelyt<br />
siten, että oppilas saa esimerkiksi lisää aikaa opiskella valmistavassa<br />
opetuksessa, vaikka oppilaan 900 tai 1000 tuntia olisikin jo käytetty. Silloin<br />
jatkoaikaa anotaan Valmistavan opetuksen (VALMO) jatkaminen nimisellä<br />
lomakkeella (Liite 14).<br />
Jatkoajasta sovitaan yhdessä huoltajien kanssa ja sopimisajankohta merkitään<br />
lomakkeeseen. Lomake toimitetaan sähköisesti monikulttuurisen opetuksen<br />
suunnittelijalle. Vieraspaikkakuntalaisten kohdalla monikulttuurinen<br />
suunnittelija hoitaa jatkoajan anomisen opettajan ilmoitettua jatkoajan<br />
tarpeesta. Oppilaan ei tarvitse olla valmistavassa opetuksessa koko anottua<br />
jatkoaikaa, vaan oppilas voi siirtyä eteenpäin valmiuksien kehityttyä tai<br />
sopivan jatkopaikan löytyessä.<br />
Toisaalta, jos ongelma on opetusjärjestelyissä siten, että opettajan antama<br />
opetus ei kohtaa oppilasta kunnolla, opettajan tulisi saada opetusjärjestelyjen<br />
suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvitsemaansa koulutusta ja konsultaatiota.<br />
Konsultaatiota voivat antaa esimerkiksi valmistavan opetuksen yhdysopettaja,<br />
konsultoiva erityisopettaja, erityispalvelupäällikkö tai keskitetyn palvelun<br />
koulu, jolla resurssikeskuksena on konsultointitehtävä.<br />
Ohjeistusta eriyttämiseen löytyy osoitteesta:<br />
http://www.peda.net/veraja/projekti/kelpokymppi/opas<br />
7.1.1 Tukiopetus<br />
Valmistavassa opetuksessa ei ole määritelty erikseen jako- ja<br />
tukiopetustunteja, vaan ne on sisällytettävä opettajan 27 viikkotuntiin. Tähän<br />
tarkoitukseen opettaja voi käyttää pari tuntia kokonaisopetustunneista.<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
15
Opettaja suunnittelee oman harkintansa mukaan ja ryhmän tarpeisiin<br />
perustuen lukujärjestyksen, johon sisältyvät tarvittavat jako- ja tukitunnit.<br />
7.1.2 Oppilashuolto: oppilashuoltoryhmä, koulupsykologi ja<br />
terveydenhoitaja, kuraattori ja oppilaanohjaus<br />
Kouluissa kokoontuu oppilashuoltoryhmä, johon kuuluu koulukohtaisesti<br />
vaihdellen rehtori/apulaisrehtori, erityisopettaja, oppilaanohjaaja,<br />
kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, koulupsykologi, koulukuraattori,<br />
sosiaalitoimen edustaja ja tarvittaessa myös muita asiantuntijoita. Oppilaan<br />
asioiden käsittelystä on hyvä myös informoida vanhempia.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
oppilashuolto kuuluu myös valmistavan opetuksen oppilaille<br />
hyvä käytäntö on esimerkiksi pyytää valmistavan opetuksen ryhmää varten<br />
oma oppilashuoltoryhmän kokousaika vähintään kerran lukuvuodessa<br />
pedagogiset arviot hyväksytetään OHR:ssä. Vain oppilashuoltoryhmän jäsen voi<br />
lukita ne. MATU-tukea hakevien oppilaiden pedagogiset arviot on syytä lukita<br />
pian käsittelyn jälkeen<br />
oppilashuoltoryhmään voidaan kutsua oppilaan asioissa lisäksi esimerkiksi<br />
ulkomaalaistoimiston sosiaaliohjaaja tai perheen tukihenkilö<br />
yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumiseksi on tärkeää käyttää<br />
ammattitulkkia silloin, kun huoltajat eivät osaa riittävästi suomea; lasta/nuorta<br />
ei saa käyttää tulkkina oppilashuollollisissa asioissa<br />
esimerkiksi MOPED-sivustolta löytyy erikielisiä lomakkeita myös oppilashuollon<br />
käyttöön<br />
Katso myös: www.turku.fi/oppilaantuki > Julkaisut > Esi- ja perusopetuksen<br />
oppilashuollon strategia ja käsikirja<br />
Terveydenhoitajan palvelut kuuluvat myös valmistavan opetuksen oppilaille.<br />
Näitä palveluja ovat mm. terveystarkastukset, rokotusohjelman mukaiset<br />
rokotukset, oppilaan ohjaaminen asianmukaisiin tutkimuksiin ja hoitoihin sekä<br />
pitkäaikaisesti sairaiden oppilaiden seuranta kouluyhteisössä selviämiseksi.<br />
On huomattava, että turvapaikanhakijat saavat koulusta terveydenhoitajan<br />
palvelut, mutta heille ei kuulu koulupoliklinikan tai -hammashuollon palvelut.<br />
Akuuttitilanteissa kuitenkin myös turvapaikanhakija- statuksiset oppilaat<br />
ohjataan päivystykseen ja asiasta ilmoitetaan välittömästi<br />
vastaanottokeskukseen. Kts. myös 2.2 Lääkärin tarkastus.<br />
Koulukuraattori työskentelee yleensä sellaisten oppilaiden kanssa, joilla on<br />
paljon poissaoloja, käytösongelmia tai vaikeuksia toverisuhteissa.<br />
Koulukuraattorilla on myös tuntemusta kasvatus- ja perheneuvolan, lasten ja<br />
nuorten psykiatristen poliklinikoiden, lasten ja nuorten erityisneuvolan sekä<br />
lastensuojelun toiminnasta. Kuraattorin kanssa voi suunnitella oppilaan<br />
tukitoimia sekä pyytää konsultaatiota esimerkiksi lastensuojeluun liittyvissä<br />
kysymyksissä.<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
16
Koulupsykologi tekee psykologisia tutkimuksia esimerkiksi<br />
oppimisvaikeuksien, käytösongelmien ja keskittymisvaikeuksien<br />
selvittämiseksi. Koulupsykologin tutkimukset voivat tarkentaa oppilaan<br />
erityisen tuen tarpeen arviointia.<br />
Valmistavan opetuksen oppilaalle kuuluvat myös koulun oppilaanohjaajan<br />
palvelut. Oppilaanohjauksella tuetaan sitä, että oppilaan opiskelutaidot ja<br />
elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisten tietojen ja taitojen kehittymistä.<br />
Valmistavan opetuksen oppilaanohjauksessa tulee kiinnittää huomiota myös<br />
siihen, että oppilaalla on käsitys omista mahdollisuuksistaan jatko-opinnoissa<br />
ja työelämässä. Valmistavan ryhmän opettaja ja oppilaanohjaaja<br />
suunnittelevat yhdessä opinto-ohjauksen toteuttamisen yläkouluissa.<br />
7.1.3 Osa-aikainen erityisopetus<br />
Osa-aikaista erityisopetusta suunnitellaan yhdessä erityisopettajan kanssa.<br />
Erityisopettajalla on paljon osaamista, materiaaleja ja erilaisia testistöjä, joita<br />
voi hyödyntää myös valmistavan opetuksen oppilailla.<br />
7.1.4 Konsultaatioapu<br />
Konsultaatiota oppilaan ongelmien ratkaisemiseksi voi pyytää oman koulun<br />
oppilashuollon henkilöstön ja valmistavan opetuksen yhdysopettajan lisäksi<br />
esimerkiksi<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
konsultoivalta erityisopettajalta<br />
erityispalvelupäälliköltä<br />
monikulttuurisen opetuksen suunnittelijalta<br />
keskitetyn palvelun kouluilta.<br />
Konsultoiva erityisopettaja on yksi alueen erityisopettajista. Konsultoivan<br />
erityisopettajan tehtävänä on toimia alueen palvelujen ja koulujen<br />
yhdyshenkilönä ja auttaa opettajaa ja koulun oppilashuoltoryhmää oppilaan<br />
sijoittamisessa alueellisten palvelujen piiriin:<br />
Erityispalvelupäällikkö toimii kasvatus- ja opetusvirastossa. Hänen<br />
toimenkuvaansa kuuluu mm. erityisen tuen päätökset.<br />
Keskitetyn palvelun kouluilta voi pyytää konsultaatioapua oppilaan tuen<br />
tarpeiden kartoitukseen ja opintojen suunniteluun.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
C.O. Malmin koulu (kielellisten erityisvaikeuksien tuki, huonokuuloisuus)<br />
Mikaelin koulu (sosioemotionaalinen tuki)<br />
Katariinan koulu (kielellisten erityisvaikeuksien ja liikuntavaikeuksien tuki)<br />
Kiinamyllyn koulu (sairaalaopetus, psyykkinen tuki)<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
17
Luolavuoren koulu (neuropsykiatristen ja muiden laaja-alaisten<br />
kehitysviivästymien ja oppimisvaikeuksien tuki)<br />
Samppalinnan koulu (yksilöllistetyt oppimäärät)<br />
7.2 Tehostettu tuki<br />
Valmistavan opetuksen oppilaat kuuluvat tehostetun tuen piiriin. Kaikille<br />
oppilaille laaditaan pedagoginen arvio WILMA:ssa. Tämän asiakirjan pohjalta<br />
seuraavassa opiskelupaikassa voidaan tehdä sopivat opiskelujärjestelyt ja<br />
laatia tarvittaessa oppimissuunnitelma.<br />
7.3 Erityinen tuki<br />
Erityisen tuen päätös tehdään perustuen pedagogiseen selvitykseen. Oppilaan<br />
tukea suunnitellessa tulee ottaa huomioon vähitellen kehittyvä kielitaito. Jos<br />
oppilaalla havaitaan selkeästi tarve erityiseen tukeen, voidaan hänelle tehdä<br />
erityisen tuen päätös jo ennen valmistavaa opetusta tai sen aikana.<br />
Toisaalta vasta vähän aika Suomessa olleen oppilaan erityisen tuen päätöstä ei<br />
pidä tehdä liian hätäisesti. Oppilaalla saattaa useista eri syistä olla esteitä<br />
oppimiseen, jotka kotoutumisprosessin edetessä saattavat poistua.<br />
Katso myös:<br />
Arvonen, A., Katva, L. ja Nurminen, A. 2010. Maahanmuuttajien<br />
oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Opetus 2000. Juva: PS- kustannus.<br />
Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet (2010). Leena Nissilä ja Hanna-Mari<br />
Sarlin (toim.). Opetushallitus 2009.<br />
www.turku.fi/oppilaantuki > Julkaisut > Turun oppilaan tuki perusopetuksessa<br />
-raportti<br />
7.4 Muut tukipalvelut<br />
Turussa toimii useita ns. kolmannen sektorin toimijoita, joiden puoleen voi<br />
kääntyä kriisi- ja ongelmatilanteissa:<br />
SPR:n Nuorten turvatalo<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
toimii nuoriin (alle 19 vuotta) erikoistuneena kriisityön keskuksena.<br />
tarjoaa kriisiapua nuorille ja heidän perheilleen mm. kriisiyöpyminen, kriisi- ja<br />
traumapsykoterapeutin vastaanotto, keskusteluapua koko perheelle<br />
puhelimella, netissä tai paikan päällä, itsenäiseen asumiseen tukea<br />
turvatalolle voi soittaa mihin aikaan tahansa - turvatalo on avoinna nuorille<br />
iltapäivän viidestä seuraavan aamun kello kahdeksaan<br />
yhteystiedot: www.nuortenturvatalo.fi<br />
Turun kriisikeskus<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
18
lyhytaikaista kriisiapua myös nuorille (yli 13-vuotiaille)<br />
tarjoaa keskusteluapua akuuteissa kriisitilanteissa<br />
kohderyhmää ovat esimerkiksi menetyksiä kohdanneet ihmiset,<br />
onnettomuuksien tai rikosten uhrit, parisuhde- ja ihmissuhdevaikeuksista<br />
kärsivät sekä muut vaikeisiin elämäntilanteisiin joutuneet<br />
käynnit ovat Turun seudulla asuville maksuttomia<br />
yhteystiedot: www.turunkriisikeskus.fi<br />
Turun Tyttöjen talo<br />
<br />
<br />
järjestää toimintaa ja antaa tukea 12–28 -vuotiaille tytöille ja nuorille naisille<br />
yhteystiedot: www.mimmi.fi<br />
Raide Ry:n Tukiraide<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
keskusteluapua 12-18 -vuotiaille nuorille<br />
itsetunto-, ihmissuhde-, koulunkäynti-, päihde tai seksuaaliset ongelmat<br />
keskusteluapuna ovat nuorisotyön ammattilaiset<br />
yhteystiedot: www.raide.info<br />
Enemmän tietoa lapsille ja nuorille tarkoitetuista tukipalveluista<br />
nettiosoitteesta:<br />
www.nuortenturku.fi > Apua erilaisiin ongelmiin<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
19
8 Yhteistyötahot ja -henkilöt<br />
8.1 Muut valmistavan opetuksen ryhmät<br />
Turussa on kymmenkunta valmistavan<br />
opetuksen ryhmää. Uusi ryhmä voidaan<br />
perustaa milloin vain tarpeen vaatiessa.<br />
Monikulttuurisen opetuksen suunnittelija<br />
valmistelee uuden ryhmän perustamisen ja<br />
vie asian eteenpäin päättäjille. Useissa<br />
kouluissa on kaksi valmistavaa ryhmää.<br />
Silloin läheisin yhteistyökumppani on toinen<br />
valmistavan ryhmän opettaja. Oppilaiden<br />
sijoittaminen ryhmiin on opettajien<br />
harkinnan mukaista. Avustajaresurssin jakaminen on samoin opettajien välinen<br />
asia. Avustajan työtunnit jaetaan joustavasti ja oppilaan edun mukaan. Koska<br />
ryhmät kasvavat ja muuttuvat lukuvuoden varrella, on avustajan käyttöäkin<br />
syytä tarkistaa sen mukaan. Yhdysopettaja on aina käytettävissä asioiden<br />
sopimisessa. Ryhmäjaot ja opetusjärjestelyt voidaan suunnitella muutenkin<br />
kuin kahden erillisen ryhmän toimintana.<br />
Yhteistyötä tehdään myös muiden ryhmien kanssa. Vuoden varrella voi olla<br />
mm. Ulappa-päiviä tai yhteisiä retkiä. Näistä opettajat sopivat keskenään.<br />
Lisäksi opetusmateriaaliasioissa voi aina kääntyä muiden opettajien puoleen.<br />
8.1.1 VALMO-ryhmien sijoituskoulut<br />
Valmistavan opetuksen opetusryhmien määrä ja sijoittuminen vaihtelee<br />
vuosittain. Pisimpään ryhmiä on ollut Varissuon, Pansion ja Puropellon<br />
kouluissa. Opettajilla on käytössään työpuhelimet ja turku.fisähköpostiosoitteet<br />
Ajanmukainen opettajaluettelo löytyy turku.fi –<br />
sähköpostista haulla: opetustoimi/monikulttuuriset, valinta: VALMO-opettajat.<br />
Tilanne siis vaihtelee paljon ja siitä vastaa monikulttuurisen opetuksen<br />
suunnittelija.<br />
8.2 Yhdysopettaja<br />
<br />
<br />
Yhdysopettaja kutsuu koolle Valmo- kokoukset ja laatii esityslistat. Hän pitää<br />
yhteyttä opettajiin ja toimii siltana ryhmien välillä. Tarpeen mukaan hän myös<br />
ohjaa ja konsultoi valmistavaan opetukseen liittyvissä asioissa.<br />
Yhdysopettaja on linkki monikulttuurisen suunnittelijan ja opettajien välillä. Hän<br />
pitää huolta yhdessä suunnittelijan kanssa uusien oppilaiden sijoittumisesta<br />
sopiviin opetusryhmiin ja kerää opettajilta päivitetyt oppilaslistat yhteen sekä<br />
seuraa tilannetta.<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
20
Yhdysopettaja tapaa muut yhdysopettajat (MATU, MAI, OMO) säännöllisesti<br />
kokouksissa ja tekee yhteistyötä heidän kanssaan.<br />
Hän vastaa tietyistä yhteisistä materiaaleista (mm. Huhti: Suomea sanoin ja<br />
kuvin)<br />
Yhdysopettaja seuraa valmistavaa opetusta koskevia hankkeita ja nostaa<br />
opettajien koulutustilaisuuksia esiin.<br />
Yhdysopettajalta voi kysyä materiaalihankinnoista, erityisesti kalliimpien<br />
hankintojen kohdalla.<br />
Tietopaketin ajantasalla pitäminen on yhdysopettajan vastuulla. Hän päivittää<br />
<strong>paketti</strong>a parin uusimman opettajan kanssa tarpeen vaatiessa. Hän vastaa myös<br />
ulkopaikkakuntalaisten tiedusteluihin paketin sisällöstä.<br />
Hänen tulee osallistua opetuksen kehittämiseen ja suunnitteluun sekä ottaa<br />
osaa koulutuksiin ja tuoda niistä tietoa opettajille.<br />
Yhdysopettajalle voi soittaa myös keskellä työpäivää akuuteissa asioissa.<br />
8.3 Monikulttuurisen opetuksen suunnittelija<br />
Monikulttuurinen suunnittelijan työhön kuuluu kaikki monikulttuurisen<br />
opetuksen, eri uskontokuntien ja romanien opetukseen liittyvät asiat,<br />
koordinointi ja suunnittelu. Valmistava opetus on siis vain yksi osa hänen<br />
työkentässään. Valmistavan opettajan kannalta suunnittelija on erityisesti<br />
uusien oppilaiden esittäjä ja vanhojen oppilaiden jatkoaika-anomusten<br />
vastaanottaja sekä jatkosuunnitelmien hyväksyjä. Hän seuraa<br />
oppilastilannetta, konsultoi ja vie asioita ylempiin portaisiin. Hän osallistuu<br />
mahdollisuuksien mukaan Valmo-kokouksiin.<br />
<br />
<br />
<br />
Suunnittelija lähettää opettajalle sähköpostitse oppilastietolomakkeen, jossa on<br />
uuden oppilaan yhteystiedot.<br />
Hänelle lähetetään jatkoaika-anomus (Liite 14), kun 900 tai 1000 tuntia on<br />
tullut täyteen eikä oppilas voi vielä siirtyä eteenpäin.<br />
Hän seuraa oppilaslistalta oppilaiden jatkosuunnitelmia, koordinoi niitä ja voi<br />
puuttua niihin. Oppilaslistan päivittäminen on tärkeää suunnittelijan työn<br />
kannalta. Muistakaa merkitä päivämäärä uusimpaan listaan!<br />
8.4 Ulkomaalaistoimisto (Rauhankatu 14 b C)<br />
Kiintiöpakolaiset ja oppilaat, jotka tulevat Suomeen perheen yhdistämisen<br />
takia ovat ulkomaalaistoimiston asiakkaita. Näissä tapauksissa perheen<br />
sosiaalityöntekijä ulkomaalaistoimistossa on lähin yhteistyökumppani<br />
oppilaankin asioissa. Heidän työnsä keskittyy usein vanhempiin, mutta koko<br />
perhe siis on saman työntekijän hoidossa. Sosiaalipuolella on selkeät<br />
salassapitosäännökset, mutta puhelimitse kannattaa olla yhteydessä<br />
sosiaalityöntekijään tarpeen mukaan. Hän tietää terveystarkastustilanteesta ja<br />
osaa taustoittaa kouluun liittyvissä asioissa.<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
21
8.5 Vastaanottokeskus VOK (Metallikatu 6)<br />
Vastaanottokeskukseen tulee turvapaikanhakijoita. He tulevat joko perheen<br />
kanssa tai yksistään. Yksistään tulevat nuoret sijoittuvat ryhmäkotiin. Näissä<br />
tapauksissa yhteistyökumppaneita ovat sosiaalityöntekijät, omaohjaajat,<br />
kouluvastaavat ja johtajat. Monikulttuurisen suunnittelijan lähettämästä<br />
oppilastietolomakkeesta selviää keneen kannattaa olla yhteydessä oppilaan<br />
asioissa. Vastaanottokeskus järjestää suomen kielen opetusta, mutta<br />
opetusryhmissä ei välttämättä ole ikäjakoa eikä osallistumisvelvoitetta ja<br />
pitkäksikin venyvä odotusaika voi kulua opiskeluitta.<br />
VOK hoitaa kaikki palvelut ulkomaalaistoimistonkautta oleskeluluvan<br />
saaneiden, mutta ei vielä kuntapaikan saaneiden osalta. Turussa ei ole yksin<br />
tulleita pieniä lapsia.<br />
8.5.1 Ryhmäkoti (Valmetinkatu 11)<br />
Ryhmäkodissa asuvat yksin tulleet 15–17 -vuotiaat nuoret. Perhemajoituskin<br />
on mahdollista, jos nuorella on esim. sukulaisia. Ryhmäkodissa on kaksi<br />
kouluvastaavaa. Siellä saa läksynlukuapua. Oppilailla on omaohjaaja ja heille<br />
määrätään edustaja, koska he ovat tulleet maahan ilman huoltajaa.<br />
Ryhmäkodin johtaja on myös tavoitettavissa oppilaan asioissa.<br />
8.6 Omakieliset opettajat (OMO)<br />
Omakieliset opettajat OMO antavat tukea opiskelussa oppilaan omalla<br />
äidinkielellä. Kaikissa kouluissa omakielisiä opettajia ei ole, mutta<br />
opetussuunnitelman mukaan omakielinen opetus kuuluu valmistavaan<br />
opetukseenkin. Tämä kannattaa ottaa huomioon, kun omakielistä resurssia<br />
haetaan koululle. Valmistavan ryhmän opettajan on hyvä tietää opettajien<br />
työtunnit omalla koululla ja katsoa onko mahdollisuutta ja tarvetta ko.<br />
resurssiin. Rehtorin kanssa voi neuvotella OMO-opettajan käytöstä joustavasti<br />
myös koulujen välillä ja tiedottaa muuttuneesta tilanteesta koordinoivaa<br />
suunnittelijaa.<br />
<br />
Opettaja kertoo rehtorille valmistavan ryhmän omakielisen tuen tarpeesta, joka<br />
hakee ko. resurssia koululle.<br />
OMO-opas: http://www.moped.fi/opetus/omo-opas.pdf<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
22
8.7 Suomi toisena kielenä- opettajat (S2)<br />
Kaikissa kouluissa ei ole omaa S2-opettajaa. On kiertäviä opettajia ja joissakin<br />
kouluissa S2-opetus on järjestetty koulun sisällä omalla henkilökunnalla.<br />
Valmistavan opetuksen aikana oppilaat eivät käy erillisellä S2-opettajalla.<br />
Tämä opettaja on kuitenkin tärkeä yhteistyökumppani siirron kannalta. Oman<br />
koulun S2-opettajan kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä. Nivelvaiheessa<br />
yhteistyö korostuu. Vastaanottava S2-opettaja ottaa vastaan myös<br />
taitotasoarvion (Liitteet 12 ja 13) ja mielellään suullisen pohjustuksen oppilaan<br />
oppimiseen liittyvistä asioista. Tapaaminen on suositeltavaa ja yhteydenotot<br />
nivelvaiheen jälkeenkin ovat usein tarpeellisia.<br />
Tiedonsiirto S2-opettajalle: Taitotasoarviolomake ja yhteydenotto sekä<br />
mahdollinen tapaaminen.<br />
<br />
Opettaja on yhteydessä tulevaan S2-opettajaan nivelvaiheessa.<br />
8.8 Oman äidinkielen opettajat (MAI)<br />
Valmistavan opetuksen aikana oppilailla on mahdollisuus opiskella omaa<br />
äidinkieltään kaksi opetustuntia viikossa. Valmistavan opettaja suosittelee<br />
oman äidinkielen opiskelemista mm. pedagogisin ja identiteettiin liittyvin<br />
perusteluin. Asiaa voidaan siirtää eteenpäin, mutta sitä ei haudata<br />
alkupalaverin jälkeen. Kaikissa kielissä opetusta ei kuitenkaan ole tarjolla ja<br />
opetuksen järjestämiseen liittyvät ongelmat on syytä tuoda esiin huoltajalle<br />
(opetusajankohta, ryhmän mahdollinen heterogeenisuus). Ilmoittautuminen<br />
tapahtuu kaavakkeella (Liite 6). Lomakkeen voi toimittaa monikulttuurisen<br />
opetuksen suunnittelijalle. Oman äidinkielen ryhmän aikaa ja paikkaa voi<br />
tiedustella suunnittelijalta ja jossain vaiheessa syyslukukautta ilmestyy<br />
lukujärjestys.<br />
<br />
<br />
Opettaja lähettää suunnittelijalle hakemuksen oman äidinkielen opiskelupaikan<br />
hakemisesta (vaikka kyseisen kielen ryhmää ei olisikaan, näin on tiedossa<br />
opetuskielten tarpeet)<br />
MAI- opettajan puhelinnumeroa ei saa antaa huoltajalle. Opettaja itse soittaa<br />
huoltajalle.<br />
Katso myös: mai.moped.fi<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
23
8.9 Maahanmuuttajien tukiopetus<br />
alakouluissa<br />
Alakoulut saavat vieraskielisten oppilaiden<br />
lukumäärän mukaan koulukohtaiset<br />
maahanmuuttajien tukiopetusresurssit.<br />
Koulun opettajat antavat oppilaalle<br />
tukiopetusta hänen tarvitsemissaan<br />
oppiaineissa. Muutamassa alakoulussa<br />
tukiopetus on keskitetty ns.<br />
resurssiopettajalle. Tukiopetusta voidaan<br />
antaa erillisessä ryhmässä tai<br />
samanaikaisopetuksena.<br />
8.10 Maahanmuuttajien tuettu opetus (MATU) yläkouluissa<br />
Maahanmuuttajan tuetun opetuksen resurssi on tarkoitettu niille yläkoulun<br />
oppilaille, jotka ovat tehostetun tuen oppilaita ja joiden suomen kielen taito on<br />
vielä heikko lyhyen maassa oloajan vuoksi.<br />
Kuudesluokkalaisten oppilaiden MATU-tuen haku on kerran lukuvuodessa,<br />
tammi-kuun ajan (Liite 16). Valmistavan opetuksen oppilaalle tehdään<br />
pedagoginen arvio, joka käsitellään koulun oppilashuoltotyöryhmässä ja<br />
lukitaan. Sitten arvion kopiot hakemuksen lisänä lähetetään monikulttuurisen<br />
opetuksen suunnittelijalle. Yhdysopettaja neuvoo hakemukseen liittyvissä<br />
asioissa. MATU-resurssia kohdennetaan ensisijaisesti oppilaan lähikouluun.<br />
MATU eli tuettu opetus on järjestetty eri kouluissa eri tavoin.<br />
Oppilaat opiskelevat tavallisissa luokissa. Koulun opettajat antavat oppilaalle<br />
tukea niissä oppiaineissa, joissa hän eniten tukea tarvitsee. Tukea voidaan<br />
antaa erillisessä ryhmässä ja samanaikaisopetuksena. Tuntimäärät vaihtelevat<br />
oppilaskohtaisesti.<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
24
9 Arviointi<br />
Valmistavan opetuksen lopuksi oppilaalle<br />
annetaan osallistumistodistus. Turussa on<br />
käytössä yhteinen osallistumistodistuspohja<br />
(Liite 11). Todistukseen merkitään<br />
opetuksen kesto, opiskellut oppiaineet ja<br />
opintojen laajuus. Valmistavan opetuksen<br />
päätteeksi ei anneta numeroarviointia.<br />
Lisäksi oppilaalle annetaan suomi toisena<br />
kielenä -taitojen kuvauslomake (Liitteet 12<br />
ja 13). Lomakkeessa on sanallisia väittämiä<br />
kaikilta kielen osa-alueilta. Opettaja rastittaa näistä parhaiten oppilaan<br />
kielitaitoa kuvaavan tason. Kuvauslomake on laadittu vastaamaan kielitaidon<br />
tasoja A1.3-A2.1. Oppilaat ovat keskimäärin näillä tasoilla valmistavan<br />
opetuksen päättyessä. Todistuksen käyttämisestä voi pyytää neuvoja muilta<br />
valmistavan opettajilta tai S2-opettajilta. Kuvauslomake lähetetään myös<br />
vastaanottavan koulun S2-opettajalle sähköisesti.<br />
Todistusten tulisi antaa tärkeimmät tiedot oppilaan opinnoista ja edistymisestä<br />
tuleville perusopetuksen opettajille. Arviointi on tärkeää, kun valitaan oppilaan<br />
tulevaa koulua (normaali perusopetus, maahanmuuttajien tuettuopetus,<br />
pienluokat, erityisluokat, POJO). Arviointia tehdään jatkuvasti oppilaan opintoohjelman<br />
perusteella.<br />
Jos oppilas on suorittanut valmistavan opetuksen aikana perusopetuksen<br />
oppimääriä jossain aineissa, näistä opinnoista annetaan erillinen todistus.<br />
Todistuksessa on joko numeroarviointi tai osallistumis- tai suoritusmerkintä.<br />
Todistuksen antaa suoritukset vastaanottanut opettaja.<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
25
10 Nivelvaihe ja siirto<br />
Koko valmistava opetus valmistaa oppilasta seuraavaan vaiheeseen ja<br />
nivelvaihe on erinomaisen tärkeä osa oppilaan valmistavaa vaihetta.<br />
Yhteydenotto tulevaan opiskelupaikkaan ei voi oikeastaan koskaan olla liian<br />
varhainen. Kaikenlainen tieto ja integroituminen tulevaan opiskelupaikkaan<br />
ovat eduksi oppilaalle ja koululle.<br />
Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy perusopetuksen ala- tai<br />
yläkouluun, maahanmuuttajien tuettuun opetukseen (MATU, ks. 8.9),<br />
vieraskielisiin nuoriin (VNO), perusopetuksen johdanto-opintoihin (POJO) tai<br />
ammatilliseen valmistavaan opetukseen (VALMA)<br />
10.1 Perusopetus<br />
Perusopetuksen koulu on useimmiten oppilaan<br />
lähikoulu. Lähikouluperiaatetta pyritään<br />
noudattamaan, varsinkin alakouluikäisillä.<br />
Yläkouluikäisillä valmistavan opetuksen ryhmän<br />
koulu voi perustellusti olla se koulu, johon<br />
haetaan MATU-haussa. Koulu kannattaa<br />
tarkistaa ajoissa oppilaan osoitteen perusteella<br />
esimerkiksi koulusihteeriltä.<br />
Joissain tapauksissa saattaa olla tarpeellista pohtia muiden koulujen kuin<br />
oppilaan lähikoulun tarjoamia opetusryhmiä. Oman oppilasalueen kouluihin ei<br />
tarvitse erikseen hakea, vaan asia voidaan sopia rehtorin kanssa.<br />
Siirtoprosessi on seuraavanlainen:<br />
vanhemmat kutsutaan keskustelemaan<br />
oppilaan jatkosuunnitelmista<br />
tieto oppilaasta rehtorille<br />
tiedonsiirto S2-opettajalle (ks. luku 8.7)<br />
tutustumiskäynnit koululle ja mahdolliseen<br />
tulevaan luokkaan<br />
osittainen tai täydellinen<br />
harjoitteluvaihe/integroituminen uuteen<br />
opiskelupaikkaan<br />
vastaanottavan paikan vierailumahdollisuus<br />
valmistavaan luokkaan<br />
sovitaan jatkokontaktista , yhteystietojen<br />
vaihtaminen<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
26
10.2 Vieraskieliset nuoret (VNO)<br />
Vieraskieliset nuoret -ryhmät toimivat Iltalukion alaisuudessa. Ryhmät on<br />
tarkoitettu pääsääntöisesti alle 18-vuotiaille ummikoille ja vain vähän suomea<br />
osaaville nuorille. Nuorimmilla hakijoilla on valinnassa etuasema. Opiskelussa<br />
keskitytään suomen kielen alkeisiin kahdessa tasoryhmässä. Valmistavilta<br />
luokilta voivat yhdeksäsluokkalaisten ikäiset siirtyä vieraskielisiin nuoriin,<br />
mikäli he ovat täyttäneet 16 vuotta ennen ryhmien opetuksen alkamista. Juuri<br />
keväällä valmistavaan tulleet oppilaat, jotka eivät enää "ehdi" valmistua<br />
peruskouluun ikänsä takia, ovat potentiaaleja siirtyjiä. Keväällä voi käydä<br />
tutustumassa ja ilmoittautumassa ryhmiin, olla yhteydessä opettajiin ja<br />
ilmoittautuminen on elokuussa. Tosinaan ryhmiä täydennetään myös vuoden<br />
vaihteessa.<br />
10.3 Perusopetuksen johdanto-opinnot (POJO)<br />
POJO-ryhmä on tarkoitettu 15-17 –vuotiaille oppilaille, joilla on heikko<br />
koulunkäyntitausta ja opiskeluvalmiudet. Oppilaalla on oltava opinnot<br />
valmistavasta opetuksesta tai vastaavat suomen kielen taidot ja<br />
koulunkäyntitaidot. Myös vieraskielisten nuorten opetuksesta (VNO) voi siirtyä<br />
ryhmään. POJO-ryhmässä oppilaat opiskelevat suomen kieltä,<br />
yhteiskuntatietoa ja kulttuuria sekä perusopetuksen 3.-6. vuosiluokkien<br />
oppimääriä. Oppilailla on opetusta 30 tuntia viikossa.<br />
10.4 Ammatillinen valmistava opetus (VALMA)<br />
Ammatillinen valmistava, perusopetukseen valmistava Kristillisellä Opistolla ja<br />
maahanmuuttajien perusopetus Iltalukiossa saattavat olla sopivia<br />
opiskelupaikkoja valmistavan jälkeen. Tällöin yhteistyötä tehdään Turun<br />
ammatti-instituutin, Raision Timalin, Turun Kristillisen opiston ja Turun<br />
Iltalukion kanssa. Nämä tahot kokoontuvat yhteen joitain kertoja vuodessa ja<br />
Iltalukion alaisuudessa toimivat ryhmät osallistuvat tähän yhteistyöhön.<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
27
11 Oppimateriaalit<br />
Materiaalia on tarjolla paljon. Pelkästään Aamu-sarjan luettelo on pitkä (OPH).<br />
Silti juuri se oikea materiaali ei välttämättä aina löydy. Ennen kuin tilaa<br />
materiaalia, kannattaa kysellä muista ryhmistä, löytyykö lainakappaletta<br />
tutustumista varten.<br />
Verkosta voi myös ladata opetushallituksen toimesta kootun luettelon<br />
maahanmuuttajataustaisten opetuksen ja koulutuksen materiaaleista.<br />
Luetteloon on koottu materiaaleja esiopetuksesta aikuiskoulutukseen.<br />
Varsinaisten oppimateriaalien lisäksi luettelossa on erilaisia opettajan<br />
tukimateriaaleja sekä kirjallisuutta, joka liittyy suomi toisena kielenä<br />
opetukseen ja maahanmuuttajiin ja monikulttuurisuuteen Suomessa:<br />
http://www.oph.fi/julkaisut/2009/kommentoitu_luettelo_maahanmuuttajien_m<br />
ateriaaleista<br />
11.1 Verkkomateriaaleja<br />
Opetushallituksen verkkosivut EDU.fi<br />
Maahanmuuttajien koulutus: Verkkomateriaaleja opetukseen<br />
http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/maahanmuuttajien_koulutus/verkko<br />
materiaaleja_opetukseen<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Matematiikan sanastoja eri kieliin sekä Biologia, historia, maantieto -sanastot<br />
eri kieliin: http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/matematiikan_sanastot<br />
Luki-Luukas<br />
Materiaali on suunnattu lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksista kärsiville oppijoille:<br />
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/lukiluukas/<br />
Suomea, ole hyvä!<br />
Kurssit pohjautuvat samannimisiin suomen kielen oppikirjoihin ja koostuvat<br />
harjoituksista ja kielitieto-osuuksista. Harjoitusten vaikeusaste on alkeistasolta<br />
keskitasolle: http://www.edu.fi/oppimateriaalit/suomeaolehyva/<br />
<strong>Moped</strong> - monikulttuurisen opetuksen virtuaalikoulu: http://www.moped.fi/<br />
LukiMat-verkkopalvelu<br />
<br />
LukiMat-verkkopalvelu tarjoaa tietoa esi- ja alkuopetusikäisten lasten lukemisen<br />
ja matematiikan oppimisvalmiuksista. LukiMat-palvelun käyttäminen on<br />
ilmaista. Osa verkkopalvelun sisällöistä edellyttää kuitenkin rekisteröitymistä<br />
palvelun käyttäjäksi: http://www.lukimat.fi/<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
28
Liiteluettelo<br />
Liite 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet<br />
2009<br />
Liite 2 Kouluikäisten ulkomaalaisten terveystarkastus<br />
Liite 3 Valmistavan opetuksen (VALMO) oppilaan aikaisempi koulunkäynti<br />
Liite 4 Oppilaan nimen ja kuvan esiintyminen tiedotusvälineissä<br />
Liite 5 Rokotustodistus, tulossa<br />
Liite 6 Maahanmuuttajan oman äidinkielen (MAI) opetukseen ilmoittautuminen<br />
Liite 7 Ilmoitus erityisruokavaliosta opetustoimessa<br />
Liite 8 Koulukuljetushakemus / päätös<br />
Liite 9 Valmistavan opetuksen (VALMO) oppilaan opinto-ohjelma<br />
Liite 10 Valmistavan opetuksen (VALMO) oppilaan taustatiedot<br />
Liite 11 Valmistavan opetuksen (VALMO) oppilaan osallistumistodistus<br />
Liite 12 Oppilaan suomi toisena kielenä -taitojen kuvaus (A1-taso) valmistavan<br />
opetuksen päättyessä<br />
Liite 13 Oppilaan suomi toisena kielenä -taitojen kuvaus (A2-taso) valmistavan<br />
opetuksen päättyessä<br />
Liite 14 Valmistavan opetuksen jatkaminen<br />
Liite 15 Valmistavan opetuksen (VALMO) oppilaat<br />
Liite 16 Hakemus maahanmuuttajien tuettu opetus (MATU)<br />
<strong>Moped</strong>: Valmistavan opetuksen opettajan tieto<strong>paketti</strong> (2013-2014)<br />
29
Change language