TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNINEN PALVELUKESKUS ... - Pori
TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNINEN PALVELUKESKUS ... - Pori
TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNINEN PALVELUKESKUS ... - Pori
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>TEKNINEN</strong> <strong>LAUTAKUNTA</strong><br />
<strong>TEKNINEN</strong> <strong>PALVELUKESKUS</strong><br />
TOIMINTAKERTOMUS 2010
TPK Toimintakertomus 2010<br />
Jukka-Petteri Eronen<br />
Teknisen palvelukeskuksen työntekijät viettämässä liikunnallista toimintapäivää Kirjurinluodossa.<br />
<strong>TEKNINEN</strong> <strong>PALVELUKESKUS</strong><br />
Tekninen palvelukeskus luo <strong>Pori</strong>n kaupungin rakenteellisen<br />
toimintaympäristön: tontit, liikenneväylät, viheralueet<br />
ja julkiset toimitilat. Toimintaympäristön luomisen ja ylläpitämisen<br />
tavoitteena on hyvän ja viihtyisän elinympäristön<br />
turvaaminen porilaisille.<br />
Tekninen palvelukeskus valmistelee ja panee täytäntöön teknisen<br />
lautakunnan toimialaan kuuluvat asiat. Teknisen palvelukeskuksen<br />
tehtävänä on tuottaa, ylläpitää ja luoda palveluja<br />
kaupunkilaisille ja eri hallintokunnille sekä huolehtia<br />
kaupungin omaisuudesta kaupunginvaltuuston myöntämien<br />
resurssien puitteissa.<br />
Teknisen palvelukeskuksen toiminnalliset ja taloudelliset<br />
tavoitteet asetetaan vuosittain talousarvion ja investointisuunnitelman<br />
laatimisen yhteydessä. Tavoitteita tarkennetaan<br />
käyttösuunnitelman ja investointiohjelman hyväksymisen<br />
yhteydessä. Tavoitteiden seurantaa varten Tekninen palvelukeskus<br />
ja sen yksiköt raportoivat toiminnan ja talouden<br />
kehittymisestä tekniselle lautakunnalle.<br />
Teknisen palvelukeskuksen toiminnassa noudatetaan tiimiperiaatetta.<br />
Vastuualueilla on toiminnan mukaan ohjaus-, suoritus-<br />
ja asiantuntijatiimejä.<br />
ORGANISAATIO VUONNA 2010:<br />
HALLINTOYKSIKKÖ<br />
Yleishallinto<br />
Maaseututoimi<br />
Kaupunkimittaus<br />
Pysäköinninvalvonta<br />
OMISTAMISEN YKSIKKÖ<br />
Kiinteistövarallisuus<br />
Katu- ja puistosuunnittelu<br />
Talonsuunnittelu<br />
Rakennuttaminen<br />
RAKENTAMISYKSIKKÖ<br />
Kunnallistekniikka<br />
Varastointipalvelut<br />
Satamarakennus<br />
Mittauspalvelut<br />
Talonrakennus<br />
Puistotoimi<br />
Konekeskus<br />
Talotekniikka<br />
AJONEUVOKESKUS<br />
AMMATTIOPISTOJEN KIINTEISTÖT<br />
3
TPK Toimintakertomus 2010<br />
SISÄLTÖ<br />
<strong>TEKNINEN</strong> <strong>PALVELUKESKUS</strong> ....................................................... 1<br />
Hyvä vuosi 2010 ................................................................... 3<br />
<strong>TEKNINEN</strong> <strong>LAUTAKUNTA</strong> .......................................................... 4<br />
JOHTO ja JOHTORYHMÄT ........................................................ 5<br />
YHTEISTYÖTOIMIKUNTA ........................................................... 6<br />
Viestintäryhmä .................................................................... 7<br />
Työturvallisuus ..................................................................... 7<br />
Työhyvinvoinnin toteuttaminen vuonna 2010 ................................. 8<br />
HALLINTOYKSIKKÖ ................................................................. 10<br />
Yleishallinto ........................................................................ 11<br />
Palvelupiste <strong>Pori</strong>na ............................................................... 12<br />
Maaseututoimi ..................................................................... 13<br />
Kaupunkimittaus .................................................................. 14<br />
Pysäköinninvalvonta .............................................................. 15<br />
PORIN KAUPUNKI<br />
<strong>TEKNINEN</strong> <strong>PALVELUKESKUS</strong><br />
TOIMINTAKERTOMUS 2010<br />
Kustantaja:<br />
Tekninen Palvelukeskus<br />
Yrjönkatu 6 B /PL 95<br />
28101 <strong>Pori</strong><br />
www.pori.fi/tpk<br />
Teksti:<br />
TPK henkilökunta<br />
Kuvat:<br />
TPK:n arkisto ja henkilökunta<br />
Taitto:<br />
Jukka-Petteri Eronen<br />
Painotyö:<br />
Kehitys Oy<br />
<strong>Pori</strong> 2011<br />
OMISTAMISEN YKSIKKÖ ............................................................ 16<br />
Kiinteistövarallisuus .............................................................. 17<br />
Talonsuunnittelu .................................................................. 18<br />
Rakennuttaminen ................................................................. 20<br />
<strong>Pori</strong>n tulvasuojeluhanke jatkuu ................................................. 22<br />
Katu- ja puistosuunnittelu ....................................................... 23<br />
RAKENTAMISYKSIKKÖ .............................................................. 26<br />
Konekeskus ......................................................................... 27<br />
Kunnallistekniikka ................................................................. 28<br />
Mittauspalvelut .................................................................... 30<br />
Puistotoimi ......................................................................... 32<br />
Satamarakennus ................................................................... 35<br />
Talonrakennus ..................................................................... 36<br />
Talotekniikka ....................................................................... 38<br />
Varastointipalvelut ................................................................ 39<br />
AJONEUVOKESKUS ................................................................. 40<br />
AMMATTIOPISTOJEN KIINTEISTÖT ............................................... 40<br />
Pitkään palvelleet 2010 ......................................................... 41<br />
TPK juhli työvuottaan Cygnaeuksen ruokalassa .............................. 42<br />
Eläkkeelle jääneet vuonna 2010 ................................................ 42<br />
Tilastot ............................................................................. 43<br />
Organisaatio vuonna 2011 ....................................................... 48<br />
4
TPK Toimintakertomus 2010<br />
Hyvä vuosi 2010<br />
TPK:n palvelujen järjestämiseen ja<br />
tuottamiseen vaikutti tavallista pidempään<br />
keväällä jatkunut ja syksystä normaalia<br />
aikaisemmin alkanut kylmä ja<br />
luminen talvisää. Ne kasvattivat huomattavasti<br />
niin katujen puhtaanapitokuin<br />
kiinteistöjen lämmityskustannuksia.<br />
Yhtenä syynä kylmälle säälle voivat<br />
olla tuhkapilvet tai aivan tavallinen<br />
säiden vaihtelu. Lumesta ja pakkasesta<br />
huolimatta TPK:n budjetti toteutui<br />
hyvin ja siitä kuuluu kiitos koko henkilöstöllemme.<br />
Organisaation kehittäminen jatkui ja<br />
yhteistyö eri yksiköiden välillä kehittyi<br />
kumppanuusajattelun mukaisesti.<br />
Ensimmäiset sisäisen kumppanuuden<br />
sopimukset laadimme katujen kunnossapidon<br />
ja puistojen hoidon kesken.<br />
Vuoden alusta Teknisen palvelukeskuksen<br />
tulosalueesta (T72) erotettiin<br />
omaksi tulosalueeksi Ammattiopistojen<br />
kiinteistöt taseyksikkö (T70), jonka yhtiöittäminen valmisteltiin<br />
loppuvuodesta. Toukokuun alusta rakentamisen<br />
yksikössä konekeskuksen kuljetushenkilökunta siirrettiin<br />
kunnallistekniikan vastuualueelle. Heinäkuussa pysäköinninvalvonta<br />
(T74) siirtyi Tekniseen palvelukeskuksen vastuualueeksi.<br />
Näin saimme tekemämme yhteiset työt lähemmäksi<br />
toisiaan ja pystymme kehittämään jo aiemmin hyvin<br />
toiminutta yhteistyötä vieläkin paremmaksi. Joulukuussa<br />
teimme sopimukset maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueesta<br />
Lavian, Luvian ja Merikarvian kuntien kanssa. Vuoden<br />
2011 talousarvioon muodostettiin toimitilat taseyksikkö<br />
(T76) tulosalueiden Tekninen palvelukeskus (T72) ja tilapalveluyksikkö<br />
ulkoinen vuokraustoiminta (T75) rakennuksista.<br />
Tällä toimenpiteellä pystymme turvaamaan jatkossa rakennusten<br />
kunnossapitoon riittävästi varoja.<br />
TPK:n strategiasuunnitelma 2016 päivitettiin kaupunkistrategian<br />
mukaiseksi. Samalla teimme TPK:n palvelustrategiaan<br />
esityksen. Tämä kehitystyö on vielä kesken. Työhyvinvointiin<br />
panostimme palkkaamalla vuodeksi työhyvinvointikoordinaattoriksi<br />
Sirkku Heilä-Aaltosen, jonka tavoitteena oli<br />
luoda kanssamme työkalut hyvään työhyvinvointiin. Energiat<br />
käyttöön -työhyvinvointikampanja käynnistyi ja moni muu<br />
asiaan liittyvä selvitys lähti liikkeelle.<br />
Noormarkun kuntaliitos lisäsi merkittävästi<br />
töitä TPK:n tehtäväkentässä kuluneella<br />
vuoden aikana ja töitä riittää jatkossakin.<br />
TPK:n toiminnasta vanhan<br />
Noormarkun alueella on tullut kiitosta,<br />
koska olemme onnistuneet yhdistämishankkeessa<br />
kaikin puolin. Noormarkun<br />
tekniselle henkilöstölle suunnatussa<br />
kyselyssä TPK sai hyvät pisteet<br />
ja vastavuoroisesti saimme Noormarkusta<br />
ammattitaitoisen henkilöstölisän<br />
porukkaamme.<br />
Työturvallisuus on tullut pysyvästi<br />
mukaan työntekoomme. Työmailla<br />
käytetään uuden lainsäädännön mukaisesti<br />
kypäriä ja muuta turvavarusteita.<br />
Työturvallisuuskoordinaattori Jari<br />
Mäkisalo on siirtänyt kuluneen vuoden<br />
aikana TPK:n työturvallisuusasiat<br />
nykyaikaan. Tämä on erityismaininnan<br />
arvoinen työ.<br />
Edellä esitetyn perusteella voin todeta, että TPK on ollut<br />
hyvin toimelias kuluneen vuoden aikana. Toimeliaisuudella<br />
saimme asioita eteenpäin ja työmme kehittyi. Tämä viritti<br />
henkilöstön uuteen ajatteluun huomaamaan, että yhdessä<br />
saamme aikaan hyvän työtuloksen. Hyvä yhteishenki vaikuttaa<br />
luovuuteen ja siitä syntyy hinku kehittää TPK:sta vielä<br />
parempi työyhteisö. Sisäisen kumppanuuden aito käyttöönotto<br />
saa varmasti aikaan positiivista muutosta, jonka avulla<br />
kehitämme yhteistyötä yhä paremmaksi.<br />
Elinympäristömme hoidossa olemme saaneet paljon aikaan.<br />
Vastuualueet kertovat omissa osioissaan kaikesta siitä työstä,<br />
mitä saatiin aikaan vuonna 2010. Saimme ihmeitä aikaan,<br />
vaikka rahalliset resurssimme vähenivät. Parantunut yhteishenki<br />
edesauttoi työtapojen kehittämistä ja yhdessä tekeminen<br />
lisääntyi ilahduttavasti.<br />
Jukka Kotiniemi<br />
Teknisen palvelukeskuksen johtaja<br />
5
<strong>TEKNINEN</strong> <strong>LAUTAKUNTA</strong><br />
TPK Toimintakertomus 2010<br />
Jukka-Petteri Eronen<br />
<strong>TEKNINEN</strong> <strong>LAUTAKUNTA</strong><br />
Teknisen lautakunnan jäsenet<br />
Vuoden 2010 viimeisessä lautakunnan<br />
kokouksessa paikalla olivat: Sanna Grönmark,<br />
Matti Rehula, Antti Linnainmaa,<br />
Katja Helenius, Maria Rautanen, Eero<br />
Laurila, Ari Westerlund, Eerik Heijari,<br />
Arja Laulainen, Maria Santikko ja Reijo<br />
Hirvonen<br />
Teknisen lautakunnan toiminta<br />
Tekninen lautakunta kokoontui toimintavuoden<br />
aikana 24 kertaa ja kokouksissa<br />
merkittiin pöytäkirjaan yhteensä<br />
437 pykälää. Päätöksistä lähes puolet<br />
koski kaupunginhallitukselle tehtyjä<br />
esityksiä tai lausuntojen antamista.<br />
Lautakunta on johtosääntönsä ja<br />
kaupunginhallituksen ja –valtuuston<br />
päätösten mukaisesti päättänyt ja asiakirjoilla<br />
vahvistanut kiinteän omaisuuden<br />
kauppoja ja vaihtoja, tonttien<br />
ja muiden alueiden vuokrauksia sekä<br />
urakka- ja muita sopimuksia.<br />
Tekninen lautakunta teki katselmukset<br />
Kirjurinluodon alueelle, ent. Kormanon<br />
sahan alueelle ja Jussilan kiinteistöön.<br />
Ari Westerlund, rakennusinsinööri, opettaja, puheenjohtaja (SDP)<br />
Satu Hatanpää, KLT-kirjanpitäjä, tradenomi (KOK)<br />
Mikko Hatanpää, maanviljelijä, (KESK)<br />
Eerik Heijari, toimitusjohtaja, varapuheenjohtaja (KOK)<br />
Sanna Grönmark, tuottaja (VIHR)<br />
Reijo Hirvonen, pääluottamusmies (VAS)<br />
Arja Laulainen, lehtori, vararehtori (SDP)<br />
Eero Laurila, asianajaja, varatuomari (KOK)<br />
Antti Linnaimaa, maanviljelijä (KESK)<br />
Maria Santikko, kiinteistöhuoltopäällikkö (SDP)<br />
Maria Rautanen, DI, suunnitteluinsinööri (KOK)<br />
Varajäsenet:<br />
Mia Fagerlund, työterveyshuollon erikoislääkäri (VIHR)<br />
Jari Haapaniemi, datanomi (SDP)<br />
Katja Helenius, rakennusinsinööri, tarkastaja (KOK)<br />
Leena Karjalainen, lähihoitaja (SDP) 15.6.2010 alkaen<br />
Tuomas Meriniemi, tekniikan yo (KESK)<br />
Pertti Myllyharju, koneistaja (VAS)<br />
Mikko Pakkasela, DI, yrittäjä (KOK)<br />
Tiina Paltanen, FM (SDP) 14.6.2010 asti<br />
Matti Rehula, maanviljelijä, järjestökonsultti (KESK)<br />
Tarja Silfver, laitoshuoltaja (SDP)<br />
Jukka Vuorio, teknikko (KOK)<br />
Lotta-Riikka Vuorio, verhoilija, yrittäjä (KOK)<br />
Kaupungin hallituksen edustajana kokouksiin osallistuivat<br />
Elina Ahlsten ja nuorisovaltuutettu Emilia Korkeaoja.<br />
6
TPK Toimintakertomus 2010<br />
JOHTO ja JOHTORYHMÄT<br />
JOHTO ja JOHTORYHMÄT<br />
Johto<br />
JOHTORYHMÄT<br />
<strong>TEKNINEN</strong> <strong>PALVELUKESKUS</strong><br />
Jukka Kotiniemi, johtaja<br />
Mika Painilainen, hallintopäällikkö<br />
Harri Juhola, rakennuspäällikkö<br />
Markku Koppelomäki, talonrakennusinsinööri<br />
Jani Sädemaa, kuljetuspäällikkö<br />
Markku Lehtonen, toimitilapäällikkö, 23.2.2010 alkaen<br />
Henkilöstön edustajat:<br />
Tommi Raunela, pääluottamusmies (JHL)<br />
Heikki Tuominen, palvelupäällikkö (KTN)<br />
Teknisen palvelukeskuksen johtajana<br />
toimii diplomi-insinööri Jukka Kotiniemi.<br />
Sijaisena on toiminut rakennuspäällikkö<br />
Harri Juhola.<br />
Teknisen palvelukeskuksen johtaja<br />
johtaa ja kehittää palvelukeskuksen<br />
toimintaa, taloutta ja organisaatiota.<br />
Johtaja vastaa erityisesti yksiköiden<br />
toiminnan ja talouden yhteensovittamisesta<br />
sekä tarpeellisesta yhteydenpidosta<br />
sisäisiin ja ulkoisiin sidosryhmiin.<br />
HALLINTOYKSIKKÖ<br />
OMISTAMISEN YKSIKKÖ<br />
RAKENTAMISYKSIKKÖ<br />
Mika Painilainen, hallintopäällikkö<br />
Kalle Salonen, kaupungingeodeetti<br />
Juhani Dahl, maataloussihteeri<br />
Henkilöstön edustajat:<br />
Tarja Kuusisto, palveluasiantuntija (JHL)<br />
Jone Puputti, suunnittelija (KTN)<br />
Harri Juhola, rakennuspäällikkö<br />
Antti Kilkku, kiinteistöpäällikkö<br />
Markku Setälä, liikenneinsinööri<br />
Pentti Klemetti, kaupunginarkkitehti<br />
Henkilöstön edustajat:<br />
Kai Klink, rakennuttajarakennusmestari (JHL)<br />
Markku Rantamäki, suunnitteluinsinööri (KTN)<br />
Markku Koppelomäki, talonrakennusinsinööri<br />
Arto Rosenholm, kadunrakennusinsinööri<br />
Paavo Peltola, maastotyöpäällikkö<br />
Pekka Salli, keskusvarastonhoitaja, eläkkeelle 1.8.2010<br />
Rauno Maijala, koneasentaja, 1.8. alkaen<br />
Latva Jukka, sataman työpäällikkö<br />
Ismo Ahonen, kaupunginpuutarhuri<br />
Erkki Nissilä, työnjohtaja, eläkkeelle 1.3.2010<br />
Mika Koski, huoltomestari, ajalla 1.3.-1.6.2010<br />
Jani Sädemaa, kuljetuspäällikkö 1.6. alkaen<br />
Tapio Laiho, lvi-huoltopäällikkö<br />
Henkilöstön edustajat:<br />
Timo Muukkonen, katuosaston työntekijä (JHL)<br />
Pirjetta Sipiläinen-Salo, neuvontahortonomi (KTN)<br />
Teknisen palvelukeskuksen<br />
johtoryhmä<br />
Johdon apuna on toiminut Teknisen<br />
palvelukeskuksen johtoryhmä, joka<br />
kokoontui keskimäärin joka toinen<br />
viikko. Puheenjohtajana toimii palvelukeskuksen<br />
johtaja ja muina jäseninä<br />
ovat yksiköiden johtajat sekä kehittämispäällikkö.<br />
Johtoryhmässä on kaksi<br />
henkilöstön edustajaa, jotka henkilöstöjärjestöt<br />
nimeävät jäsenistään.<br />
Johtoryhmä edistää yhteydenpitoa<br />
ja tiedonkulkua ulkoisten ja sisäisten<br />
sidosryhmien, lautakunnan ja palvelukeskuksen<br />
välillä sekä palvelukeskuksen<br />
sisällä. Johtoryhmän tehtävä<br />
on edistää yksiköiden välistä<br />
yhteistyötä asioiden valmistelussa ja<br />
täytäntöönpanossa.<br />
Yksiköiden johtoryhmät<br />
Yksiköiden johtoryhmät kokoontuivat<br />
säännöllisesti. Puheenjohtajina toimivat<br />
yksiköiden johtajat ja muina jäseninä<br />
vastuualueiden päälliköt. Johtoryhmissä<br />
on kaksi henkilöstön edustajaa.<br />
Ajoneuvokeskus- ja Ammattiopistojen<br />
kiinteistöt -yksiköillä ei ollut<br />
omia johtoryhmiä.<br />
Johtoryhmät edistävät yhteydenpitoa<br />
yksiköiden sidosryhmiin ja tiedonkulkua<br />
yksiköiden sisällä. Johtoryhmät<br />
edistävät vastuualueiden välistä yhteistyötä<br />
yksiköiden asioiden valmistelussa<br />
ja täytäntöönpanossa.<br />
7
YHTEISTYÖTOIMIKUNTA<br />
TPK Toimintakertomus 2010<br />
YHTEISTYÖTOIMIKUNTA<br />
Outi Vainikka-Majuri<br />
Yhteistyötoimikunta tutustumassa työkohteeseen. Kuva vuodelta 2011.<br />
Yhteistyötoimikunta on elin, jonka<br />
tarkoituksena on edistää työnantajan ja<br />
henkilöstön välistä toimintaa. Tavoitteena<br />
on antaa henkilöstölle mahdollisuus<br />
yhteisymmärryksessä työnantajan<br />
kanssa osallistua Teknisen palvelukeskuksen<br />
toiminnan kehittämiseen<br />
ja antaa henkilöstölle mahdollisuus<br />
vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään<br />
koskevien päätösten valmisteluun.<br />
Samalla edistetään kunnallisen palvelutuotannon<br />
tuloksellisuutta ja henkilöstön<br />
työelämän laatua.<br />
Yhteistyötoimikunta toimii myös<br />
lakisääteisenä työsuojelutoimikuntana<br />
ja sen toimikausi noudattaa kunnallisen<br />
työsuojelun yhteistoimintaorganisaation<br />
nelivuotiskautta.<br />
Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden<br />
2010 aikana 9 kertaa. Kokouksissa<br />
käsiteltiin toimintavuoden 2010 aikana<br />
TPK:n strategiaa ja 2016 -suunnitelmaa,<br />
palvelustrategialuonnosta sekä<br />
toimintasäännön muutoksia. TPK:n<br />
organisaatioon ja henkilöstöön kohdistuvina<br />
muutoksina käsiteltiin pysäköinninvalvonnan<br />
siirtyminen TPK:n<br />
hallintoyksikön vastuualueeksi, maaseutuhallinnon<br />
yhteistoiminta-alueen<br />
muutokset sekä konekeskuksen ja<br />
kunnallistekniikan henkilöstöä koskevat<br />
muutokset.<br />
Henkilökunnalta saatiin yksi aloite,<br />
joka lähetettiin kaupunkitason yhteistyötoimikunnalle.<br />
Työterveyshuollon ja työsuojelun<br />
asioita käsiteltiin kaikissa kokouksissa.<br />
Yhteistyötoimikunnan jäsenet Outi<br />
Vainikka-Majuri ja Martti Lundén<br />
osallistuivat elokuussa Lappeenrantaseminaariin.<br />
TYÖNANTAJAN EDUSTAJAT:<br />
Puheenjohtaja:<br />
Markku Mäkitalo, kehittämispäällikkö<br />
Sihteeri:<br />
Mika Painilainen, hallintopäällikkö<br />
Jäsenet:<br />
Jukka Kotiniemi, Teknisen palvelukeskuksen johtaja<br />
Harri Juhola, rakennuspäällikkö<br />
Markku Koppelomäki, talonrakennusinsinööri<br />
Yleisvarajäsen:<br />
Seppo Sairanen, apulaistalouspäällikkö<br />
HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT:<br />
Jäsenet:<br />
Martti Lundén, ajojärjestelijä (JHL)<br />
Outi Vainikka-Majuri, suunnittelurakennusmestari (JHL)<br />
Merja Koivunen, kanslisti (JHL)<br />
Kivelä Antero, työsuojeluvaltuutettu (JHL)<br />
Markku Rantamäki, suunnitteluinsinööri/työsuojeluvaltuutettu (KTN)<br />
Pirjetta Sipiläinen-Salo, varapuheenjohtaja/neuvontahortonomi (KTN)<br />
Yleisvarajäsenet:<br />
Seppo Peltonen, kirvesmies (JHL)<br />
Tiina Kourujärvi, johdon assistentti (Jyty)<br />
MUUT:<br />
Mirva Polvi, työterveyshoitaja<br />
Tiina Rantala, työterveyshoitaja (1.8.2010 lähtien)<br />
8
TPK Toimintakertomus 2010<br />
VIESTINTÄRYHMÄ<br />
Viestintäryhmä<br />
Kuusihenkinen viestintäryhmä pyrkii<br />
kehittämään Teknisen palvelukeskuksen<br />
viestintää. Ryhmä toimittaa henkilöstölehti<br />
Osviittaa sekä laatii vuosittain<br />
toimintakertomuksen.<br />
<strong>Pori</strong>n kaupungin www-sivujen<br />
uudistaminen työllisti myös TPK:ta.<br />
Niin viestintäryhmän jäseniä kuin muitakin<br />
työntekijöitä oli mukana sivujen<br />
uudistusta koskevissa palavereissa.<br />
Omalta osaltaan TPK syötti oman<br />
sivunsa aineiston uuteen julkaisujärjestelmään.<br />
Vuoden aikana on keskusteltu sosiaalisen<br />
median käytöstä TPK:ssa. <strong>Pori</strong>n<br />
kaupunki on ottanut viestinnälliseen<br />
käyttöönsä erilaisia sosiaalisen median<br />
sovelluksia ja toivonut, että myös hallintokunnat<br />
ottaisivat sovelluksia käyttöönsä.<br />
Viestintäryhmä ei kuitenkaan<br />
kokenut sosiaalista mediaa oikeaksi tiedotuskanavaksi.<br />
Pitkään hiljaisena viestintäkanavana<br />
pysynyttä, TPK:n oman väen käyttöön<br />
tarkoitettua, extranettiä on pyritty aktivoimaan.<br />
Aktiivisempaa tiedotusta on<br />
ollut hieman aiempaa enemmän, mutta<br />
kehitettävää riittää vielä.<br />
Viestintäryhmän puheenjohtajana<br />
toimi Pirjetta Sipiläinen-Salo. Hänen<br />
lisäksi ryhmään kuuluivat Jukka-Petteri<br />
Eronen, Tarja Holmström, Jone<br />
Puputti, Heikki Tuominen ja Outi<br />
Vainikka-Majuri.<br />
JUKKA-PETTERI ERONEN<br />
Työturvallisuus<br />
Teknisessä palvelukeskuksessa luodaan<br />
uutta turvallisuuskulttuuria. Henkilöstöä<br />
kannustetaan ajattelmaan työturvallisuutta<br />
osana jokapäiväistä työntekoa<br />
ja sen täytyy olla mukana kaikessa tekemisessä.<br />
Työturvallisuuskoordinaattori<br />
Jari Mäkisalon tehtävänä on valvoa<br />
työkohteiden turvallisuutta. Hänen tehtävänään<br />
on kiertää työmailla ja käydä<br />
keskustelua turvallisuuden kehittämisestä<br />
työntekijöiden kanssa. Mäkisalo<br />
laatii tarvittavat turvallisuusasiakirjat<br />
ja koordinoi työturvallisuuten liittyviä<br />
koulutuksia.<br />
Työmailla on otettu käyttöön turvallisuuskansio,<br />
joka sisältää työturvallisuuden<br />
kannalta tarpeelliset ohjeet.<br />
Työmaan puutteista kannustetaan<br />
ilmoittamaan turvallisuuslomakkeella.<br />
Läheltäpiti-tilanteet ja tapaturmat tutkitaan<br />
säännöllisesti. Työturvallisuuteen<br />
panostamista jatketaan erityisesti<br />
vuonna 2011, joka on nimetty työturvallisuuden<br />
teemavuodeksi.<br />
Jari Mäkisalo<br />
Työntekijät vaihtavat ajatuksia TPK:n johtajan<br />
kanssa Tupalan työmaalla<br />
Vuoden aikana on järjestetty<br />
useita turvallisuuskoulutuksia,<br />
joiden<br />
suorittajat ovat saaneet<br />
kortin todistukseksi suorituksestaan.<br />
Vuoden<br />
aikana koulutuksen suoritti<br />
346 työntekijää. Näiden<br />
koulutusten lisäksi<br />
on joka vuosi järjestetty<br />
muita turvallisuuskoulutuksia<br />
henkilökunnalle.<br />
Perehdytykseen ja riskien<br />
arviointiin on kiinnitetty<br />
erityistä huomiota.<br />
Turvallisuussuunnitelmia<br />
tehdään työmaakohtaisesti.<br />
Suunnitelmissä huomioidaan erityisesti<br />
vaaralliset työt ja se laaditaan<br />
yhteistyössä työntekijöiden kanssa.<br />
Kuluneena vuonna on aloitettu<br />
TPK:n johtajan turvallisuuskierrokset,<br />
joista on saatu positiivista palautetta<br />
työmailta. Tavoitteena on, että<br />
työntekijät pääsevät avoimeen vuorovaikutukseen<br />
johtajan kanssa. Samalla<br />
johtaja pääsee tutustumaan työkohteisiin.<br />
Kierroksia pidetään säännöllisin<br />
väliajoin.<br />
Suurissa rakennuskohteissa on<br />
otettu käyttöön TR- ja MVR-mittarit,<br />
jotka kertovat työkohteen turvallisuustason.<br />
Pienien kohteiden osalla tehdään<br />
viikottain kunnossapitotarkastus.<br />
Yhdessä TPK:n työhyvinvointikoordinaattorin<br />
kanssa on toteutettu<br />
työturvallisuuden teemapäiviä. Teemapäivinä<br />
on käsitelty mm. kypärän<br />
käyttöä sekä huomiovaatetusta. Suojavälineiden<br />
käytössä tapahtui suurta<br />
kehitystä vuoden 2010 aikana.<br />
JUKKA-PETTERI ERONEN<br />
9
VIESTINTÄRYHMÄ<br />
TPK Toimintakertomus 2010<br />
Jukka-Petteri Eronen<br />
Työhyvinvoinnin toteuttaminen<br />
vuonna 2010<br />
Käynnissä 11.6. järjestetyn liikunnallisen toimintapäivän alkujumppa.<br />
Teknisen palvelukeskuksen työhyvinvointisuunnitelma<br />
valmistui vuonna<br />
2009 ja siinä määriteltiin toimenpiteet<br />
pidemmällä aikavälillä sekä kolmeksi<br />
vuodeksi eteenpäin. TPK:n työhyvinvoinnin<br />
kehittäminen on suunniteltu<br />
kattamaan työhyvinvoinnin osa-alueet<br />
työyhteisö, työolot, yksilö työntekijänä,<br />
joita on käytetty myös <strong>Pori</strong>n kaupungin<br />
työhyvinvointiohjelmassa kuvaamaan<br />
kokonaisvaltaista työhyvinvointia.<br />
Työhyvinvointityön tueksi TPK<br />
palkkasi työhyvinvointikoordinaattorin<br />
1.3.2010 alkaen. Samalla Tyhy-ryhmä<br />
uudistui ja alkoi kokoontua kerran kuukaudessa.<br />
Ryhmässä on 8 jäsentä (henkilöstön<br />
edustajia sekä esimiestaso).<br />
Tyhy-koordinaattori tekee kiinteää<br />
yhteistyötä 1.1.2010 palkatun turvallisuuskoordinaattorin<br />
kanssa toteuttaen<br />
erilaisia kampanjoita (Muista huomiovaatetus,<br />
Kypärä päähän, Työturvallisuus<br />
ja Ergonomia) sekä kiertäen työmailla.<br />
Tyhy-ryhmä<br />
Tyhy-ryhmän tehtävänä on suunnitella,<br />
organisoida ja seurata työhyvinvoinnin<br />
ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi<br />
tehtäviä toimenpiteitä ja niiden toteutumista.<br />
Lisäksi työryhmän tulee systemaattisesti<br />
tarkastella hallintokunnassa<br />
kaikilla työhyvinvoinnin osa-alueilla<br />
toteutuvaa toimintaa. Työryhmä kartoittaa<br />
työhyvinvoinnin toimintasuunnitelmassa<br />
olevia painopistealueita<br />
vuosittain yksiköitten ja vastuualueiden<br />
kanssa. Työryhmä laatii vuosittain<br />
raportin yhteistyötoimikunnalle ja tek-<br />
niselle lautakunnalle työhyvinvoinnin<br />
tavoitteiden toteutumisesta.<br />
Työhyvinvointitoimintojen taso<br />
Työhyvinvointioimintojen itsearviointimatriisin<br />
täyttämällä vastuualueiden<br />
päälliköt arvioivat työpaikan työhyvinvointitoimintojen<br />
tasoa ja kehittämistarpeita<br />
säännöllisin välein. Maaliskuussa<br />
2010 päälliköt täyttivät ensimmäisen<br />
matriisinsa. Yleisesti työhyvinvointitoimintojen<br />
taso TPK:ssa<br />
vastasi hyvää tasoa ja perusasiat ovat<br />
hallinnassa lainsäädännön mukaisesti.<br />
Joillakin vastuualueilla on kuitenkin<br />
jo edetty ennakoivan suunnittelun ja<br />
ohjelmien toteuttamisen tasolle asti.<br />
Vastuualueiden työntekijät valitsivat<br />
keskuudessaan työhyvinvointitoimien<br />
10
TPK Toimintakertomus 2010<br />
VIESTINTÄRYHMÄ<br />
painopistealueen vuosille 2010–2011,<br />
näiden matriisin kategorioiden avulla.<br />
Työhyvinvoinnin<br />
johtamisen apuvälineitä<br />
Työhyvinvointitoimia vastuualueet<br />
ovat toteuttaneet itsenäisesti ja tarvittaessa<br />
tyhy-koordinaattori on ollut apuna.<br />
TPK:n yhteisessä verkossa olevalle<br />
p-asemalle on luotu kansio, jossa on<br />
työhyvinvointiin liittyvää materiaalia<br />
ja työkaluja vastuualueiden käyttöön.<br />
Samassa kansiossa on myös alakansiot<br />
jokaiselle vastuualueelle työhyvinvointisuunnitelman/toteutuman<br />
tallentamista<br />
varten. Vastuualueen päälliköt<br />
ovat valinneet työhyvinvoinnin strategiseen<br />
johtamiseen liittyvät mittarit<br />
TERVE-<strong>Pori</strong> mittareista. Näiden lisäksi<br />
on valittu yhteisesti seurattavaksi sairaus<br />
poissaolojen väheneminen ja varhaisen<br />
tuen keskusteluiden määrät.<br />
Tavoitteena on tehdä työhyvinvointityöstä<br />
normaaliin arkityöhön liittyvää<br />
toimintaa, jonka vaikutuksia seurataan.<br />
Työterveyshuollon kanssa on käyty<br />
kumppanuusneuvottelu joulukuussa<br />
2010, koskien TPK:n työterveyshuollon<br />
2011 toimintasuunnitelmaa.<br />
Mukana neuvotteluissa oli vastuualueiden<br />
ja yksiköiden päälliköitä, TPK:n<br />
johtaja ja tyhy-koordinaattori. Neuvottelussa<br />
tuotiin esiin vastuualueiden työhyvinvoinnin<br />
painopistealueet ja sovittiin<br />
työterveyshuollon osuudesta niiden<br />
toteuttamisessa.<br />
Fyysinen työkyky<br />
Fyysiseen työkykyyn on panostettu ja<br />
ensimmäinen yhteinen tyky-iltapäivä<br />
on järjestetty kesäkuussa Kirjurinluodolla.<br />
Iltapäivänä työntekijöillä oli<br />
mahdollisuus tutustua erilaisiin liikuntamuotoihin.<br />
Lisäksi on käynnistetty<br />
13.9.2010 Energiat käyttöön – kampanja,<br />
jonka tavoitteena on lisätä/säilyttää<br />
liikuntaa ja opetella painonhallintaa.<br />
Kampanja kestää 13.2.2011 asti<br />
ja parhaimmat energiapisteet saanut<br />
joukkue palkitaan. Vastuualueet ovat<br />
lisäksi pitäneet omia tyky-virkistyspäiviää<br />
vaihtelevasti.<br />
SIRKKU HEILÄ-AALTONEN<br />
Jukka-Petteri Eronen<br />
Varhainen tuki<br />
Varhaisen tuen toimintamallin kehittämistä<br />
on tehty yhdessä henkilöstöpalveluiden<br />
kanssa. Kehittämisessä on<br />
ollut mukana OSKU-ryhmä, johon on<br />
kuulunut kolmesta yksiköstä päällikkö,<br />
luottamusmies, henkilöstön edustaja ja<br />
tyhy-koordinaattori. Toimintamalli on<br />
otettu käyttöön ja siihen liittyvän keskustelun<br />
kirjaamista ja säilyttämistä<br />
on suunniteltu tarkkaan. Malli on tallennettu<br />
asiakirjojen hallinnan sähköiseen<br />
järjestelmään, jonne keskustelut<br />
jatkossa tallennetaan.<br />
Työhyvinvointikoordinaattori Sirkku Heilä-Aaltonen selittää Energiat käyttöön<br />
kampanjan kuntotestin tuloksia Seppo Peltoselle.<br />
Jukka-Petteri Eronen<br />
Kumppanuus<br />
työterveyshuollon kanssa<br />
Liikunnallisena iltapäivänä työntekijät pääsivät kokeilemaan uusia urheilulajeja,<br />
kuten fastcoopia.<br />
11
TPK Toimintakertomus 2010<br />
HALLINTOYKSIKKÖ<br />
Hallintoyksikkö vastaa Teknisen palvelukeskuksen<br />
keskitetyistä talous- ja<br />
toimistopalveluista, viranomaistehtävistä,<br />
maaseututoimesta ja pysäköinninvalvonnasta<br />
sekä vastaa hallintokunnan<br />
viestinnästä. Tämän lisäksi yksikkö<br />
suorittaa tekniset erikoistehtävät. Hallintoyksikköön<br />
kuuluu myös kaupunkilaisille<br />
suunnattu palvelupiste <strong>Pori</strong>na.<br />
Hallintoyksikön johtajana toimii hallintopäällikkö<br />
Mika Painilainen.
TPK Toimintakertomus 2010<br />
HALLINTOYKSIKKÖ<br />
Jukka-Petteri Eronen<br />
YLEISHALLINTO<br />
Yleishallinnon vastuualueen tehtävänä on valvoa Teknisen<br />
palvelukeskuksen toiminnan laillisuutta, huolehtia<br />
keskitetyistä talous- ja toimistopalveluista, viestinnästä,<br />
kopiolaitoksesta, arkistoinnista sekä teknisistä<br />
erityistehtävistä. Se huolehtii myös palvelupiste <strong>Pori</strong>nan<br />
toiminnasta. Vastuualueella hoidetaan edellä mainittujen<br />
tehtävien lisäksi yksityistielain mukaan tielautakunnan<br />
ratkaistavaksi kuuluvat asiat ja yksityistielain<br />
93-96 §:issä mainitut tehtävät ja asiat. Vastuualueen<br />
päällikkönä toimii Mika Painilainen.<br />
Teknisessä palvelukeskuksessa ja myös<br />
sen yleishallinnossa näkyi vuoden 2010<br />
työhyvinvointi-teema. Työhyvinvointia<br />
käsiteltiin vuoden aikana työyhteisön,<br />
työolojen sekä yksilöiden osalta.<br />
Työhyvinvointikoordinaattori Sirkku<br />
Heilä-Aaltonen aloitti TPK:ssa työhyvinvoinnin<br />
kehittämisen.<br />
Yleishallinnon työntekijät osallistuivat<br />
ahkerasti keväällä Kirjurinluodolla<br />
pidettyyn, koko TPK:n väen liikunnalliseen<br />
toimintapäivään. Päivän tavoitteena<br />
oli lisätä yhteenkuuluvuutta koko<br />
henkilökunnan kesken sekä tarjota iloa<br />
ja virkistystä tutustuen eri liikuntamuotoihin<br />
(zumba, kahvakuula, flexibar,<br />
mini-golf, golf, kirkkovenesoutu,<br />
sauvakävely, frisbee, fastcoop). Yleishallinnon<br />
oman väen liikunnallinen<br />
virkistäytymishetki oli syksyllä työpaikkakokouksen<br />
jälkeen. Tuolloin<br />
lenkkeiltiin Reposaaren uudella ulkoilureitillä.<br />
Lisäksi yleishallinto osallistui<br />
aktiivisesti koko TPK:n yhtei-<br />
Yleishallinnon palaveri 24.5.<br />
seen Energiat käyttöön –kampanjaan<br />
(13.9.10–13.2.11) keräämällä liikuntapisteitä<br />
sekä pohtimalla, miten kehittää<br />
terveellisiä elämäntapoja. Yleishallinnon<br />
työntekijät aloittivat myös säännöllisen<br />
taukovoimistelun iltapäivän kahvihetken<br />
jälkeen.<br />
Työpaikkakokouksissa on pohdittu<br />
työhyvinvointia sekä työn organisointiin<br />
liittyviä asioita yhdessä työntekijöiden<br />
kanssa sekä laadittu yhteiset työhyvinvoinnin<br />
kehittämisen painopistealueet.<br />
Toimistohenkilökunnalle järjestettiin<br />
myös koulutusta aiheena Värikkyys<br />
on työyhteisön rikkaus, kouluttajana<br />
toimi Teija Harju SAMK:ista.<br />
MIKA PAINILAINEN<br />
Jukka-Petteri Eronen<br />
Virkistyspäivänä 26.11 yleishallinnon väki lenkkeili upeissa maisemissa<br />
Reposaaren ulkoilulenkillä.<br />
13
HALLINTOYKSIKKÖ<br />
TPK Toimintakertomus 2010<br />
Heikki Tuominen<br />
Palvelupiste <strong>Pori</strong>na<br />
<strong>Pori</strong>nan työntekijät Jan Kaski, Tarja Kuusisto ja Marja-Liisa Lehto arpovat venepaikkoja Osmo Leppäniemen, Tarja<br />
Risusen ja Liisa Kurjen kanssa.<br />
<strong>Pori</strong>na huolehti edelleen<br />
kiitetysti Teknisen<br />
palvelukeskuksen<br />
asiakaspalvelusta,<br />
katutyöluvista ja -valvonnasta,<br />
johtokarttapalvelusta,<br />
venepaikkojen vuokraustoiminnasta<br />
ja -valvonnasta. Rakentajille<br />
ja tontinhakijoille esiteltiin tontteja ja<br />
toimitettiin tonteista virallisia ja muita<br />
karttoja, pohjatutkimustuloksia, kaavamääräyksiä,<br />
katukorkeuslausuntoja,<br />
naapuritietoja sekä annettiin yleistä<br />
neuvontaa. Katuvalojen runsaat vikailmoitukset<br />
työllistivät myös päivittäin<br />
talvikaudella.<br />
<strong>Pori</strong>nan tiloissa toimi myös kaupungin<br />
kassapalvelupiste.<br />
TPK:n sisäisenä palveluna huolehdittiin<br />
mm. viestinnästä, autojen<br />
Palvelupiste <strong>Pori</strong>na –<br />
siinä torin laidalla…<br />
<strong>Pori</strong>na välitti myös hätäviestejä venepaikkojen<br />
haltijoille.<br />
Heikki Tuominen<br />
va rauk sista, henkilöstötapahtumien<br />
järjestelyistä (pikkujoulu,<br />
työnjuhla, possujuhla,<br />
liikunta- ja<br />
virkistystapahtumat)<br />
ja palvelukeskuksen avainrekistereistä.<br />
Varsin työllistävä oli kauan odotettu<br />
Postitalon ikkunanvaihtotyö ja siihen<br />
liittyneet järjestelyt, urakoitsijan töiden<br />
ja työntekijöiden kulunvalvonta sekä<br />
yhteyksien ylläpito eri tahojen kanssa.<br />
Ikkunanvaihtotyöt eivät sujuneet odotetusti,<br />
vaan useissa työhuoneissa töiden<br />
loppuunsaattaminen kesti jopa<br />
neljä kuukautta. Tämä aiheutti paljon<br />
kriittistäkin palautetta <strong>Pori</strong>nan kautta<br />
töiden suorittajille ja valvojalle.<br />
<strong>Pori</strong>nan henkilöstö vahvistui kolmella.<br />
Palveluasiantuntijan ja tiedotussihteerin<br />
oppisopimukset<br />
alkoivat<br />
loppukesällä<br />
ja palvelukeskuksen<br />
vahtimestarin<br />
toimipiste<br />
siirtyi <strong>Pori</strong>naan.<br />
Vastaavasti kaupungin<br />
lähetti ja<br />
sisäinen postiliikenne<br />
siirtyivät<br />
kouluviraston<br />
tehtäviksi.<br />
Henkilöstö vuoden lopulla:<br />
1 palvelupäällikkö, 6 palveluasiantuntijaa,<br />
2 katutyövalvojaa, 1 tiedotussihteeri,<br />
1 vahtimestari ja 2 kassanhoitajaa.<br />
Lisäksi kaupungin autonkuljettaja<br />
on sijoitettuna <strong>Pori</strong>nan tiloihin.<br />
Suoritteita:<br />
Kassapalvelussa kirjattiin 13.564 asiakastapahtumaa.<br />
Virallisia tonttikarttoja<br />
tehtiin ja toimitettiin tilauksesta 552<br />
kpl. Suosittuja 45 euron vedenkestäviä<br />
veneilykarttasarjoja tehtiin ja myytiin<br />
103 kpl, katukorkeuslausuntoja annettiin<br />
156 tontille, sijoituslupia annettiin<br />
107 ja katutyölupia 317 ja niiden yhdistelmiä<br />
156 kpl, kaapeli- ja johtokarttoja<br />
tehtiin 871 kohteeseen, joihin välitettiin<br />
<strong>Pori</strong> Energian kaapelinäyttötapahtumia<br />
487 kpl ja DNA:n 469 kpl. Katuvalaistuksen<br />
vikailmoituksia vastaanotettiin<br />
ja rekisteröitiin 769 asiakkaalta. Eniten<br />
asiakaspalveluresursseja <strong>Pori</strong>nassa<br />
vaati edelleen uudisrakentajien neuvontapalvelu<br />
ja siihen liittyvä kaavamääräysten,<br />
epävirallisten tonttikarttojen<br />
sekä pohjatutkimusten esittely ja<br />
asiakkaiden opastus eri yksiköihin ja<br />
vastuualueille.<br />
HEIKKI TUOMINEN<br />
14
TPK Toimintakertomus 2010<br />
HALLINTOYKSIKKÖ<br />
Mika Ruissalo<br />
MAASEUTUTOIMI<br />
Maaseututoimen tehtävänä on hoitaa<br />
maaseutuelinkeinohallintoon liittyviä<br />
tehtäviä <strong>Pori</strong>n alueella. Vastuualueen<br />
päällikkönä toimii Mika Ruissalo<br />
<strong>Pori</strong>n kaupungin maaseututoimi<br />
alkoi sopimukseen perustuen hoitaa<br />
Noormarkun kunnan maaseututointa<br />
1.3.2009 alkaen, vaikka varsinainen<br />
kuntaliitos kuntien välillä astui voimaan<br />
vuoden 2010 alussa. Maaseututoimen<br />
toimitilat Yrjönkatu 6:ssa ovat<br />
osoittautuneet toimiviksi ja yhteistoiminta<br />
Palvelupiste <strong>Pori</strong>nan henkilökunnan<br />
kanssa on lisännyt toimintamahdollisuuksia<br />
entisestään. Asiakkaiden<br />
palautteen mukaan ainoastaan pysäköinti<br />
keskustassa toimitilojen läheisyydessä<br />
on ongelmallista.<br />
Maaseututoimen toiminnan kohderyhmänä<br />
ovat pääasiassa porilaiset<br />
maatalousyrittäjät, joiden hakemia tulotukia<br />
toimistossa käsitellään. Euroopan<br />
unionin ja kansallisten maataloustukien<br />
tukihakemusten vastaanotto, käsittely,<br />
tallentaminen, hallinnollinen valvonta,<br />
päätösten teko ja maksatukset ovat toimen<br />
pääasiallisia töitä. Lisäksi maaseututoimi<br />
tekee päätökset peltomaihin<br />
liittyviin tukioikeuden omistuksen- ja<br />
hallinnansiirtoihin. Siirtoja tehtiin vuoden<br />
2010 aikana 78.<br />
<strong>Pori</strong>n alueella on 298 aktiivista viljelijää,<br />
joiden jättämiä tukihakemuksia<br />
maaseututoimi<br />
käsittelee. Hakemuksia<br />
on käsitelty<br />
yhteensä<br />
1509 kappaletta.<br />
Maataloustukia on toimintavuoden<br />
aikana maksettu yhteensä 8,2 miljoonaa<br />
euroa. Peltoa tukihakijoilla oli hallinnassaan<br />
yhteensä 12 818 hehtaaria<br />
eli keskimääräinen tilakoko on 43,13<br />
hehtaaria. Kotieläimiä on 68 tilalla.<br />
Lypsylehmiä alueellamme on viidellätoista<br />
tilalla. Hevosia on kaikkiaan 35<br />
tilalla, lampaita kuudella ja kanoja kolmella<br />
tilalla. Maaseututoimessa pidetään<br />
yllä eläintenpitäjärekisteriä, jonne<br />
maatilojen eläimet rekisteröidään.<br />
Maaseututoimessa hoidettavia asioita<br />
ovat myös maatalousyrittäjien luopumistukiasiat.<br />
Satovahinkojen, hirvieläinvahinkojen,<br />
poikkeuksellisten<br />
tulvavahinkojen ja petoeläinvahinkojen<br />
arviointi sekä korvausten maksaminen<br />
kuuluvat maaseututoimen hoitamien<br />
asioiden joukkoon. Toimintavuonna<br />
näitä vahinkoarvioita ei juuri tarvinnut<br />
tehdä. Ainoastaan yksi kasvavaa kasvustoa<br />
vioittanut raekuuro osui porilaisen<br />
viljelijän maille.<br />
Sähköinen tukihaku ja sen edistäminen<br />
on otettu maaseututoimessa painopistealueeksi<br />
viime vuosina.<br />
<strong>Pori</strong>ssa näitä sähköisiä hakemuksia<br />
jätti toimivuonna 16 % tuenhakijoista.<br />
Maaseututoimi hoitaa kunnan maaseudun<br />
kehittämiseen varatun määrärahan<br />
käyttöä ja valvoo hukkakauran<br />
leviämistä ja torjuntaa kasvukauden<br />
aikana tehtävällä valvonnalla. Kehittämisrahasta<br />
on tuettu <strong>Pori</strong>n ja Noormarkun<br />
4H yhdistysten toimintaa.<br />
<strong>Pori</strong>n kaupunki ilmoitti alkuvuonna<br />
2010 Maaseutuvirastolle ryhtyvänsä<br />
pilottikunnaksi maaseutuhallinnon<br />
yhteistoiminta-alueen muodostamiseen.<br />
Laki asiasta astui voimaan samana<br />
vuonna huhtikuun alusta. <strong>Pori</strong>n ympäristökuntien<br />
välisiä neuvotteluja on<br />
vuoden aikana vetänyt TPK:n johtaja<br />
Jukka Kotiniemi. Neuvotteluihin ovat<br />
ottaneet osaa kuntien maaseutusihteerit,<br />
kunnanjohtajat, ELY-keskus sekä<br />
MTK-<strong>Pori</strong>n edustajat. Loppuvuodesta<br />
solmittiin Luvian, Lavian ja Merikarvian<br />
kuntien kanssa yhteistoimintasopimukset<br />
maaseutuhallinnon tehtävien<br />
järjestämisestä. Lisäksi kaupunginvaltuusto<br />
teki vuoden viimeisessä kokouksessa<br />
päätöksen maaseutusihteerien<br />
viroista. Näin ollen uusi alueellinen<br />
maaseutuhallinnon järjestys alkaa<br />
vuoden 2011 alusta. Lisäksi neuvottelut<br />
muiden kuntien kanssa jatkuvat uuden<br />
toimintavuoden puolelle. Neuvottelujen<br />
tarkoituksena on saada perustettua<br />
lain vaatimukset täyttävä yksikkö, joka<br />
voisi tehdä maksajavirastosopimuksen<br />
Maaseutuviraston kanssa.<br />
15
HALLINTOYKSIKKÖ<br />
TPK Toimintakertomus 2010<br />
KAUPUNKIMITTAUS<br />
Kaupunkimittaukselle kuuluvat kaupungin kartasto-, ilmakuvaus- ja niihin<br />
liittyvien mittaustöiden koordinointi sekä GPS-järjestelmän, tasorunkopisteiden<br />
(x,y) ja korkeuspisteiden (H) ylläpito. Vastuualueen toimeen<br />
kuuluvat myös kiinteistöinsinöörille kuuluvat tehtävät, kiinteistöjen<br />
tiedonhallintajärjestelmien sekä kiinteistörekisterin ylläpitäminen.<br />
Vastuualueen päällikkönä toimii kaupungingeodeetti Kalervo Salonen.<br />
Vakinainen henkilöstö oli 18 henkeä.<br />
Keskeisimmät tapahtumat<br />
ja toiminnot vuonna 2010<br />
<strong>Pori</strong>n kaupunkin ja Noormarkun kunnan<br />
kuntaliitos aiheutti merkittävästi<br />
lisätyötä kaupunkimittauksessa. Palvelujen<br />
tarjoaminen tasapuolisesti kaikille<br />
kaupunkilaisille edellytti sitä,<br />
että kaikki perustiedot saadaan käyttämiimme<br />
tietojärjestelmiin vähintäänkin<br />
samalle tasolle kuin ”vanhan <strong>Pori</strong>n”<br />
kohdalla. Vaikka asioiden valmistelu<br />
aloitettiin jo vuoden 2009 puolella, niin<br />
lisätyömäärä yllätti.<br />
Liitoksen jälkeen <strong>Pori</strong>n pinta-ala<br />
on nyt 1704 km², josta maapinta-alaa<br />
on 834 km² ja sisävesialuetta 25,5 km².<br />
Useamman vuoden ajan on valmisteltu<br />
koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien<br />
vaihtoa. Vuonna 2010 otettiin<br />
”loppukiri” ja vaihdos tehtiin 8.11.<br />
<strong>Pori</strong> on nyt sidottu järjestelmiin, joissa<br />
voidaan paremmin toimia osana suomalaista,<br />
eurooppalaista ja globaalia<br />
maailmaa. Meillä on nyt paremmat<br />
edellytykset luoda ja ylläpitää erilaista<br />
paikkatietoon liittyvää aineistoa.<br />
Olemme olleet yhteistyössä maanmittauslaitoksen<br />
kanssa edistämässä ja<br />
rohkaisemassa myös Satakunnan kuntia<br />
tekemään vastaavat muutokset.<br />
Uusien aineistojen hankinta<br />
Kaupunkimittaus hankki kuluneen vuoden<br />
aikana uutta ilmakuvaus- ja laserkeilausaineistoa<br />
erityisesti Noormarkun<br />
alueelta. Järjestelmämuutosten<br />
yhteydessä kaikki paikkatietokannat<br />
(pohjakartat, ilmakuvat jne.) jouduttiin<br />
käymään läpi. Toimenpiteet aiheuttivat<br />
jonkin verran hankaluuksia, mutta jatkoa<br />
ajatellen tämäkin oli välttämätöntä.<br />
Tässä yhteydessä pyrittiin myös selvittämään<br />
erilaisten oikeuksien ja velvollisuuksien<br />
tasapainoa – kuka saa tehdä,<br />
kenen pitää tehdä ja millä oikeuksilla,<br />
ovatko sopimukset kunnossa jne.<br />
16
TPK Toimintakertomus 2010<br />
HALLINTOYKSIKKÖ<br />
Yhteistyötä<br />
maastomittauksen kanssa<br />
Täydennyksiä ja täydennysmittauksia<br />
eri aineistoihin pohjakartan ylläpitoa,<br />
rakennusten kartalle – ja rekistereihin<br />
vientiä sekä kiinteistötoimitusten suorittamista<br />
varten on tehty koko <strong>Pori</strong>n<br />
alueella resurssien mukaan. Keskeisenä<br />
kumppanina on toiminut nykyisin<br />
Rakentamisyksikköön kuuluva mittauspalvelut.<br />
Useat muutokset ja uudet säädökset<br />
maanmittauslaitoksen ja valtion puolelta<br />
teettivät runsaasti muutostöitä,<br />
yhtenä esimerkkinä sähköisen kaupanvahvistusilmoitusten<br />
tekeminen.<br />
Osoitetiedostojen läpikäynti oli vuoden<br />
2010 aikana poikkeuksellisen iso<br />
työ. Useiden katujen ja teiden nimiä<br />
jouduttiin vaihtamaan. Muutostarpeet<br />
liittyivät ennen kaikkea osoitejärjestelmän<br />
luotettavuuteen, käytettävyyteen<br />
ja kaupunkilaisten turvallisuuteen. Osa<br />
nimiasioista on vieläkin valitettavasti<br />
kesken.<br />
Kiinteistörekisteröinneissä<br />
ei ollut notkahduksia<br />
Kiinteistörekisterin pidossa toiminta<br />
pysyi erittäin vilkkaana koko vuoden.<br />
Kiinteistöjen rekisteröinneissä ei<br />
tapahtunut juuri lainkaan notkahdusta,<br />
vaikka sellaista pelättiin.<br />
Yhteistyö ulkopuolisten<br />
toimijoiden kanssa oli<br />
hedelmällistä<br />
Yhteistyö mm. Geologian tutkimuskeskuksen,<br />
Geodeettisen laitoksen, Maanmittauslaitoksen,<br />
<strong>Pori</strong>n yliopistokeskuksen,<br />
Satakuntaliiton, kaupunki- ja<br />
kuntakumppaneiden sekä useiden yrityskumppanien<br />
kanssa jatkui edelleen<br />
hedelmällisenä. Kuntaliitoksen myötä<br />
yhteistyön merkitys omien hallintokuntien<br />
(erityisesti Ympäristövirasto, tekniset<br />
laitokset ja kaupunkisuunnittelu)<br />
kanssa osoittautui todella tärkeäksi.<br />
KALERVO SALONEN<br />
PYSÄKÖINNINVALVONTA<br />
Vastuualueen tehtävä on valvoa <strong>Pori</strong>n kaupungin alueella<br />
pysäyttämistä, pysäköimistä ja seisottamista<br />
koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamista sekä<br />
määrätä rikkeistä pysäköintivirhemaksuja. Vastuualueen<br />
päällikkönä toimii Markku Lehtonen<br />
Pysäköinninvalvonta toimi vuonna<br />
2010 vakiintuneeseen tapaan. Toimintaympäristössä<br />
ei<br />
tapahtunut suuria muutoksia.<br />
Liikennemäärät<br />
ja –ympäristö säilyivät<br />
entisellään. Pysäköintivirhemaksuja<br />
kirjoitettiin<br />
17 248 kappaletta.<br />
Vastalauseita<br />
käsiteltiin 268 kappaletta.<br />
Pysäköinninvalvonnan ohella vastuualue<br />
hoiti kunnalle kuuluvat romuajoneuvojen<br />
siirtotehtävät ja myi pysäköintilupia<br />
maksullisten paikkojen<br />
käyttöä varten. Pysäköinninvalvonta<br />
vuokrasi toripaikat ja valvoi niiden<br />
käyttöä sekä huolehti yleisistä käymälöistä.<br />
Hallinnollisesti<br />
pysäköinninvalvonta<br />
siirtyi TPK:n<br />
alaisuuteen 1.7.<br />
Jukka-Pertteri Eronen<br />
Hallinnollisesti pysäköinninvalvonta<br />
siirtyi TPK:n alaisuuteen 1.7.<br />
Pysäköinninvalvonta<br />
perustuu aluehallintoviranomaisen<br />
lupaan.<br />
Toimintaa valvoo ja<br />
johtaa poliisi.<br />
Keskustelua aiheutti<br />
ns. yksityinen<br />
pysäköinninvalvonta.<br />
Korkeimman oikeuden päätöksen<br />
mukaan tontin omistaja voi velvoittaa<br />
pihalle ajavan maksamaan valvontamaksun,<br />
jos pihalla pysäköidään vastoin<br />
omistajan ohjeita. Tätä koskeva<br />
lainsäädäntö on valmisteilla.<br />
MARKKU LEHTONEN<br />
17
TPK Toimintakertomus 2010<br />
OMISTAMISEN YKSIKKÖ<br />
Omistamisen yksikön tehtävänä on<br />
isännöidä ja kehittää hallinnassaan<br />
olevia alueita sekä palveluita. Yksikkö<br />
vastaa maa- ja vesialueiden sekä toimitilojen<br />
hankinnasta, hallinnasta ja<br />
luovutuksesta, isännöintitehtävistä ja<br />
liikenneväylistä. Yksikkö suunnittelee<br />
kaupungin liikenneväylät, viheralueet<br />
ja laatii arkkitehti-, rakenne-, sähköja<br />
lvi-suunnitelmia sekä vastaa osaltaan<br />
kaupunkikuvan kehittämisestä.<br />
Yksikkö huolehtii toimitilojen ja yhdyskuntarakentamisen<br />
uudis-, korjaus- ja<br />
kunnossapitorakennuttamisesta sekä<br />
kustannuslaskennasta. Yksikön johtajana<br />
toimii Harri Juhola.
TPK Toimintakertomus 2010<br />
OMISTAMISEN YKSIKKÖ<br />
Outi Vainikka-Majuri<br />
KIINTEISTÖVARALLISUUS<br />
Kiinteistövarallisuuden merkittävimmät tehtävät ovat<br />
kaupungin maa-alueiden ja rakennusten hallinta, isännöinti,<br />
vuokraus ja myynti. Vastuualueen päällikkönä<br />
toimii Antti Kilkku.<br />
Maa-alueet<br />
Noormarkun kuntaliitoksen myötä kaupungin<br />
maaomaisuus lisääntyi runsaat<br />
900 hehtaaria. Maapolitiikan hoidon<br />
erilaisia käytäntöjä pyrittiin yhdenmukaistamaan.<br />
Kiinteistövarallisuuden metsätyöpäällikkö<br />
Erkki Sola jäi eläkkeelle<br />
1.11.2010. Virkaa ei täytetty. Siinä<br />
tilanteessa katsottiin toiminnallisesti<br />
tarkoituksenmukaiseksi, että puistotoimi<br />
vastaisi kaupungin kaikkien<br />
metsien puuston hoidosta ja valvonnasta.<br />
Puistotoimen hoito- ja valvontavastuulla<br />
olivat jo aikaisemmin olleet<br />
kaikki asemakaavoitetulla alueella<br />
sekä kansallisessa kaupunkipuistossa<br />
olevat metsät. Tämän mukaisesti tekninen<br />
lautakunta päätti 18.5.2010, että<br />
puistotoimi vastasi kaupungin omistamien<br />
metsien hoidosta ja valvonnasta<br />
1.7.2010 alkaen.<br />
Tontteja luovutettiin kertomusvuoden<br />
aikana yhteensä 121 kpl, joista<br />
omakotitontteja oli 100 kpl. Tontinluovutuksissa<br />
palattiin näin lamavuoden<br />
2009 jälkeen normaalille tasolle.<br />
Omakotitonttien luovutus keskittyi<br />
Tuorsniemen, Viikinäisten, Tuulikylän<br />
ja Lotskerin kaupunginosiin. Teollisuustontteja<br />
luovutettiin eniten uudelta<br />
Honkaluodon yritysalueelta.<br />
Rakennukset<br />
Vuoden 2010 aikana koko henkilökuntaa<br />
työllistivät Kiinteistö Oy <strong>Pori</strong>n<br />
Ammattiopiston sekä <strong>Pori</strong>n palveluliikelaitoksen<br />
perustaminen. <strong>Pori</strong>n palveluliikelaitokseen<br />
siirtyvien kiinteistönhoidon<br />
ja siivouksen palveluku vauk sia<br />
ja rajapintaliitteitä valmiseltiin.<br />
Liikehuoneistoja vuokrattiin kuten<br />
aikaisempina vuosina. Asuntojen vuokraustoiminta<br />
oli vilkasta.<br />
Kaupungin<br />
omistamien rakennusten<br />
rakennustietojen<br />
tarkentaminen,<br />
puuttuvien tietojen<br />
lisääminen rekisteriin<br />
ja ryhmittelyn tarkastelu oli toiminnan<br />
painopiste, työllistäen erityisesti rakennusrekisterin<br />
ylläpitoa. Kiinteistönhoidon<br />
ja siivouksen vastuualueiden<br />
siirtyminen <strong>Pori</strong>n palveluliikelaitokseen<br />
sekä TPK:n palveluksesta poistuneen<br />
henkilökunnan asiakirjajäämistöt<br />
lisäsivät merkittävästi arkistointityön<br />
Asuntojen<br />
vuokraustoiminta oli<br />
vilkasta.<br />
määrää. Vastuualueella hoidettiin osa<br />
TPK:n viestinnästä yhteistyössä sisäisten<br />
ja ulkoisten yhteistyökumppanien<br />
kanssa.<br />
Kiinteistöjen ylläpitotyötä tehtiin<br />
yhteistyössä käyttäjien ja rakennuttajien<br />
kanssa. Huolehdittiin kiinteistöjen<br />
sähkö-, vesi- ja lämpösopimuksista ja<br />
seurattiin energian kulutusta kuukausittain.<br />
Kiinteistöjen erilaisten teknisten<br />
järjestelmien tarkastus- ja huoltosopimusten<br />
noudattamista valvottiin. Kaupungin<br />
omistamien kiinteistöjen jätehuolto-<br />
ja hälytyskeskuspalvelut kilpailutettiin,<br />
jolloin niiden palvelutuottajat<br />
vaihtuivat. Kameravalvontaa<br />
kouluille<br />
lisättiin. Perusturvan<br />
yhteistoiminta-alueella<br />
tehtiin turvallisuussuunnittelutyötä<br />
ja turvallisuuskoulutusta<br />
järjestettiin erilaisissa hoitolaitoksissa.<br />
ANTTI KILKKU<br />
MARKKU LEHTONEN<br />
19
OMISTAMISEN YKSIKKÖ<br />
TPK Toimintakertomus 2010<br />
TALONSUUNNITTELU<br />
Talosuunnittelun vastuualueen tehtävänä on arkkitehti-,<br />
rakenne-, lvi- ja sähkösuunnitelmien ja<br />
sovittavien rakennuttamisasiakirjojen laatiminen<br />
kaupungin rakennusten uudis-, muutos- ja<br />
korjaustöitä varten ja niihin liittyvät suunnittelijalle<br />
kuuluvat valvonnat. Vastuualueen päällikkönä<br />
toimii Pentti Klemetti.<br />
<strong>Pori</strong>n tullin ja satamalaitoksen toimitalo Mäntyluodon portti valmistui toimintavuonna.<br />
Talonsuunnittelun vastuualueen tehtävänä<br />
ovat <strong>Pori</strong>n kaupungin kiinteistöjen<br />
uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden<br />
suunnittelu sekä kaupungin<br />
omistamien rakennusten piirustustietokannan<br />
ylläpitäminen. Vastuualueen<br />
merkittävimpiä suunnittelutehtäviä<br />
vuonna 2010 ovat olleet sekä käynnissä<br />
olevat <strong>Pori</strong>n koulujen korjaushankkeet<br />
että Noormarkun kaupunginosassa<br />
sijaitsevien kaupungin omistamien<br />
kiinteistöjen kehittämisen suunnittelu.<br />
Kuninkaanhaan koulun perusparannuksen<br />
1. vaiheen suunnittelu valmistui<br />
ja vaiheittainen toteutustyö aloitettiin<br />
kesällä väestötilojen rakentamisella.<br />
Käynnissä olevassa 1. rakennusvaiheessa<br />
rakennetaan uusi pääsisäänkäynti,<br />
uusi ilmastointijärjestelmä<br />
konehuoneineen sekä kotitalouden,<br />
teknisen työn ja biologian aineluokat.<br />
Rakentamisen alettua suunnittelupöydillämme<br />
on kehitetty 2. rakennusvaiheen<br />
korjaussuunnitelmia.<br />
Rakenneteknisesti Kuninkaanhaan<br />
suunnittelutyö oli haastava. Luokkasiiven<br />
osalta suuri osa kantavasta betonisesta<br />
pystyrungosta purettiin, joten oli<br />
suunniteltava korvaavia kantavia rakenteita.<br />
Lisäksi koko vesikatto rakennettiin<br />
uudelleen alkuperäistä korkeampana,<br />
jotta ullakolle saatiin tarvittavat<br />
tilat uudelle ilmanvaihtokonehuoneelle.<br />
<strong>Pori</strong>n Suomalaisen Yhteislyseon<br />
peruskorjaushanketta on jatkettu suunnittelemalla<br />
PSYL:n kellarikerrokseen<br />
uudet kotitalousluokat, kuntosaliosasto<br />
sekä teorialuokkia ja erityisluokkia.<br />
Ahlaisten kouluun on suunniteltu<br />
ja rakennettu lisärakennus, jossa<br />
on sisäliikuntatila pukuhuoneineen.<br />
Salin suunnittelussa on otettu huomioon<br />
myös Ahlaisten kylän kulttuuritapahtumien<br />
tarpeet.<br />
Talonsuunnittelu on saanut vuonna<br />
2010 osallistua Noormarkun kaupunginosan<br />
kiinteistöjen kehittämisen<br />
suunnitteluun laatimalla Noormarkun<br />
terveysaseman kiinteistöjen, urheilutalon<br />
ja entisen kunnantalon korjaussuunnitelmia.<br />
Vastuualue on saanut positiivista<br />
palautetta luonnoksista entisen kunnantalon<br />
muuttamisesta aluekirjastoksi<br />
20
TPK Toimintakertomus 2010<br />
OMISTAMISEN YKSIKKÖ<br />
sekä urheilutalon tilankäytön tehostamisesta.<br />
Urheilutalon nykyisiä sisäliikuntatiloja<br />
kunnostetaan ja toiseen<br />
kerrokseen suunnitellaan lisää nuorison<br />
kokoontumistiloja. Noormarkun terveysasemalle<br />
on valmisteltu vesikattokorjauksia<br />
ja perusturvakeskuksen kotihoitokeskuksen<br />
toimitiloja.<br />
Talonsuunnittelun kuvataiteilijasuunnitteluavustaja<br />
Tiina Salmi on<br />
toimittanut vuoden aikana lukuisia<br />
graafisia töitä eri tarkoituksiin. Rakennushankkeisiin<br />
liittyneitä taidetöitä<br />
ovat olleet mm. Ahlaisten liikuntasalin,<br />
Mäntyluodon Porttirakennuksen ja<br />
Cygnaeuksen ruokapalvelukeskuksen<br />
harjannostajaistilaisuuksien kutsut ja<br />
uuden uimahallin peruskivenmuuraustilaisuuden<br />
kutsu. Lisäksi Tiina Salmi<br />
on toimittanut työyhteisön tapahtumiin<br />
liittyneitä onnittelu- ja tervehdyskortteja<br />
sekä suruadresseja.<br />
Vuonna 2010 valmistuneet<br />
suunnitelmat ja hankkeet<br />
Talonsuunnittelun viime vuosikymmenen<br />
taloudellisesti arvokkain suunnittelukohde<br />
Cygnaeuksen ruokapalvelukeskus<br />
valmistui vuonna 2010.<br />
Sekä rakennuksen suurkeittiö että<br />
sen ruokasali ovat saaneet käyttäjiltään<br />
<strong>Pori</strong>n palveluliikelaitokselta ja<br />
koulutusvirastolta myönteistä palautetta.<br />
Cygnaeuksen ruokasalia on jo<br />
käytetty suunnitteluvaiheessa tarkoitetulla<br />
tavalla, kun siellä on järjestetty<br />
juhlatilaisuuksia, kuten esimerkiksi<br />
porilaisen kansanedustajan<br />
juhlakonsertti ja TPK:n vuotuinen<br />
Töiden juhla.<br />
Myös uusi <strong>Pori</strong>n tullin ja satamalaitoksen<br />
toimitalo Mäntyluodon portti<br />
valmistui vuonna 2010. Porttirakennuksesta<br />
valvotaan koko <strong>Pori</strong>n viennin<br />
ja tuonnin rekka-autoliikennettä. Siinä<br />
on myös Tullihallituksen asiakaspalvelutilat,<br />
<strong>Pori</strong>n Sataman toimistotilat ja<br />
molempien yhteinen koulutustila.<br />
Pääterveysaseman kehittäminen<br />
Pääterveysaseman kiinteistössä on hoidettu<br />
suunnittelun lisäksi erilaisia rakennuttamistehtäviä<br />
aina<br />
pienimmistä korjaushankkeista<br />
lähtien.<br />
Iäkäs kiinteistö on<br />
vaatinut monenlaista<br />
ylläpitävää kunnostusta<br />
ennen suuria<br />
peruskorjauksia, jotta<br />
toiminta on voinut jatkua käyttäjien tarpeiden<br />
mukaisesti. Kulunvalvontaa, turvallisuus-<br />
ja merkkivalaistusta, sähköistyksiä,<br />
automatiikkaa on uusittu sekä teetetty<br />
erilaisia lvi-töitä.<br />
Vuoden suurimpia korjaushankkeita<br />
ovat olleet noin 3000 m² vesikattojen<br />
uusintaa B-osassa sekä röntgenhuoneiden<br />
täydelliset kunnostukset laitekannan uusimisen<br />
yhteydessä ja osastojen lääkejakohuoneiden<br />
rakentamiset. Myös lukuisia<br />
käyttäjien toiveista syntyneitä pienehköjä<br />
tilamuutoksia ja korjauksia on tehty.<br />
Työhyvinvoinnin kehittämistyötä<br />
talonsuunnittelussa<br />
Iäkäs kiinteistö on<br />
vaatinut monenlaista<br />
ylläpitävää<br />
kunnostusta<br />
Työhyvinvointiin ja sairauspoissaoloja<br />
ennalta ehkäisevään toimintaan on kiinnitetty<br />
erityistä huomiota yhteistyössä<br />
TPK:n työhyvinvointi- koordinaattorin<br />
Sirkku Heilä-Aaltosen kanssa. Vastuualueen<br />
työvälineistöä on kehitetty mm.<br />
vaihtamalla allergisoineita ilmoitustauluja,<br />
valmistelemalla suunnitteluohjelmistojen<br />
vaihtoa sekä hankkimalla turvavarusteita<br />
henkilökunnan käyttöön.<br />
Fyysisen terveyden<br />
ylläpitämiseksi<br />
mm. osallistuttiin<br />
TPK:n yhteisiin liikuntatapahtumiin<br />
sekä harrastettiin liikuntaa<br />
vastuualueen<br />
omina tyky-päivinä<br />
18.2 Noormarkussa ja 20.10 Euran<br />
Kauttualla. Asennekasvatusta saatiin<br />
mm. työasennoista ja tupakoinnin haitoista.<br />
Henkisen työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi<br />
tyky-päivien yhteydessä on<br />
mm. järjestetty mahdollisuus yhteisiin<br />
elämyksiin virikkeikkäissä tutustumiskohteissa.<br />
Noormarkussa tutustuimme<br />
Villa Mairean taiteeseen sekä<br />
saunoimme ja lounastimme Havulinnassa.<br />
Eurassa tutustuimme Biolan<br />
Oy:n uusiin, valtakunnallisesti huomattuihin<br />
toimitiloihin sekä viikinkimuseo<br />
Nauravaan Lohikäärmeeseen, lounastimme<br />
Kauttuan klubilla ja teimme<br />
kävelyretken Pyhäjärven rannalle.<br />
PENTTI KLEMETTI<br />
Kaupunginarkkitehti Pentti<br />
Klementti seurasi Cygnaeuksen<br />
ruokapalvelukeskuksen<br />
rakennustöiden etenemistä.<br />
21
OMISTAMISEN YKSIKKÖ<br />
TPK Toimintakertomus 2010<br />
Jukka-Petteri Eronen<br />
RAKENNUTTAMINEN<br />
Mittavin talonrakennuskohde on keskustan<br />
uuden uimahallin rakennustyöt<br />
Toimintaperiaatteet<br />
Tekninen palvelukeskus ryhtyi vuoden<br />
2009 alusta soveltamaan sisäisen<br />
kumppanuuden mallia. Mallin soveltaminen<br />
on hakenut muotojaan vielä<br />
vuoden 2010 aikana ja lopullisesti se on<br />
käytössä sen jälkeen, kun TPK:n tuotteistamisprosessi<br />
ja suoritebudjetointi<br />
saadaan valmiiksi.<br />
Sisäinen kumppanuus merkitsee<br />
ennakolta sopimista, mitä tehdään ja<br />
mihin hintaan myös omana työnä tehtävissä<br />
töissä. TPK:ssa oman työn teettämisessä<br />
on lähdetty liikkeelle pienin<br />
askelin eikä hyväksi todettuja käytössä<br />
olleita toimintatapoja ole haluttu<br />
radikaalisti muuttaa. Näin esimerkiksi<br />
suunnittelun vastuualueet ovat omalta<br />
osaltaan toimineet hankkeiden rakennuttajina.<br />
Samalla on pystytty hyödyntämään<br />
olemassa olevat henkilöstöresurssit<br />
parhaalla mahdollisella<br />
tavalla. Henkilömuutosten johdosta<br />
rakennuttamiskäytäntöjä tullaan edelleen<br />
kehittämään.<br />
Kumppanuusmallin lähtökohtana<br />
on ollut omien resurssien ensisijainen<br />
käyttö. Työkohteet, joita ei omalla<br />
väellä ja kalustolla ole voitu toteuttaa,<br />
on teetetty ulkopuolisilla urakoitsijoilla.<br />
Rakennuttamisen vastuualueen tehtävänä on vastata<br />
toimi tilojen ja yhdyskuntarakentamisen uudis-, korjaus-<br />
ja kunnossapitorakennuttamisesta ja kustannuslaskennasta.<br />
Vastuualue voi rakennuttaa toimeksiannon<br />
perusteella myös muita kuntakonsernin tai muiden<br />
kuntien rakennushankkeita. Vastuualueen päällikkönä<br />
toimii Harri Juhola.<br />
Merkittävimmät<br />
rakennuskohteet<br />
Rakennuttamisen vastuualueen työllistävimmät<br />
kohteet olivat pienet vuosikorjaus-<br />
ja hätätyöt, joita toteutettiin<br />
vuoden mittaan kaikkien hallintokuntien<br />
rakennuksissa. Vaikka näihin töihin<br />
käytettävät määrärahat ovat olleet<br />
kokonaisuuteen nähden pieniä samoin<br />
kuin toteutettavat kohteet, ovat ne teettäneet<br />
huomattavasti töitä rakennuttajilla.<br />
Perusturvakeskuksen rakennuksissa<br />
ei vuonna 2010 toteutettu uusia suuria<br />
peruskorjauksia tai uudisrakennuksia.<br />
Uuden perusturvakeskuksen organisaation<br />
muodostuminen aiheutti sen,<br />
ettei kokonaisuuden hallitsevaa tarveselvitystä<br />
saatu valmiiksi ja näin ollen<br />
ei pystytty aloittamaan uusien peruskorjauskohteiden<br />
toteuttamista. Perusturvakeskuksen<br />
kiinteistöissä keskityttiinkin<br />
olemassa olevan rakennuskannan<br />
tekniikan parantamiseen. Tällaisia<br />
kohteita olivat mm. kaupunginsairaalan<br />
sähkötekniikan ja hoitokutsujärjestelmien<br />
parantaminen ja kattokorjaukset.<br />
Suurin yksittäinen peruskorjauskohde<br />
terveydenhuollon alalla oli Koivulan<br />
terveyskeskuksen peruskorjaus ja<br />
sosiaalipuolen alalla Kyläsaaren vanhainkodin<br />
Aamunkoin peruskorjaus ja<br />
A-klinikan korjaus.<br />
Perus- ja lukiokoulutuksen osalta<br />
peruskorjattavia kohteita on riittänyt.<br />
Suurin yksittäinen kohde oli Kuninkaanhaan<br />
koulun I vaiheen peruskorjaus,<br />
joka jatkuu vielä tulevien vuosien<br />
aikana. <strong>Pori</strong>n suomalaisen yhteislyseon<br />
peruskorjaus jatkui ja Ahlaisten<br />
ns. kylätalona tunnettu uudisrakennus<br />
toteutettiin. Peruskorjausta tehtiin<br />
myös Ruosniemen ja Tuorsniemen kouluissa.<br />
Kaarisillan koulun peruskorjauksen<br />
suunnittelu saatiin tehtyä ja urakkalaskenta<br />
toteutuu I vaiheen osalta<br />
alkuvuodesta 2011 ja remontti valmistuu<br />
kesällä 2012. Sisätilaongelmat jatkuivat<br />
edelleen ja niiden johdosta korjattiin<br />
mm. Herralahden koulua, Kyläsaaren<br />
koulua ja Cygnaeuksen koulua.<br />
Koulutoimen muu talonrakennus määrärahalla<br />
korjattiin useiden koulujen<br />
tiloja ja laitteita.<br />
Koulutoimen päivähoito- ja varhais-<br />
22
TPK Toimintakertomus 2010<br />
OMISTAMISEN YKSIKKÖ<br />
kasvatuksen osalla toteutettiin Koivulan<br />
päiväkodin peruskorjaus. Muu<br />
talonrakennus -määrärahalla toteutettiin<br />
pieniä hätä- ja peruskorjausluontoisia<br />
töitä eri päiväkodeissa. Keskustan<br />
uuteen päiväkotiin tehtiin tarveselvitys.<br />
Sen suunnittelu alkaa loppuvuonna<br />
2011 ja toteutus seuraavana vuonna.<br />
Uuden <strong>Pori</strong>n palveluliikelaitoksen<br />
käyttöön rakennettiin Cygnaeuksen<br />
koulun ruokapalvelukeskus. Keskukseen<br />
keskitetään palveluliikelaitoksen<br />
ruoan valmistus. Sitä käyttävät Cygnaeuksen<br />
ja PSYL:n koulujen oppilaat<br />
ja lisäksi se toimii useiden laitosten valmistuskeittiönä,<br />
josta ruoka-annokset<br />
kuljetetaan eri laitoksiin. Ruokapalvelurakennus<br />
valmistui kesällä 2010 ja<br />
sen kustannukset olivat noin 6,0 miljoonaa<br />
euroa.<br />
<strong>Pori</strong>n ammattiopiston kiinteistöistä<br />
muodostettiin taseyksikkö vuoden<br />
2010 alusta ja se yhtiöitettiin vuoden<br />
2011 alusta. Taseyksikön omista määrärahoista<br />
toteutettiin pieniä hätä- ja<br />
peruskorjausluontoisia töitä eri koulukiinteistöissä.<br />
Satakunnan ammattikorkeakoulun<br />
kiinteistöjen osalta odotettiin jo kolmatta<br />
vuotta peräkkäin oppilaitosten<br />
kiinteistöjen yhtiöittämispäätöstä ja<br />
sitä myötä myös näiden kiinteistöjen<br />
hallinnollista toteutusmallia. Kaupungin<br />
talousarviossa ei ollut määrärahoja<br />
näiden kiinteistöjen peruskorjauksille.<br />
Töitä toteutettiinkin vain hätätyöluonteisina<br />
töinä käyttöpuolen määrärahoista.<br />
Kulttuuritoimen rakennuksiin toteutettiin<br />
lukuisia pieniä muutostöitä.<br />
<strong>Pori</strong>n Teatterin suunnittelua valmisteleva<br />
hankesuunnittelu toteutettiin.<br />
Vapaa-aikahallinnon kiinteistöjen<br />
sekä koko kaupungin mittavin talonrakennuskohde<br />
on keskustan uuden<br />
uimahallin rakennustyöt, jotka alkoivat<br />
lokakuun lopulla 2009. Uimahalliin<br />
rakennetaan 50 metrin täysmittainen<br />
allas, nuorisoallas, terapia-allas sekä<br />
hyppyallas. Kylpylämäistä luonnetta<br />
tuo poreallas sekä kylmäallas. Uimahalliin<br />
tulee lisäksi toimintaa palvelevia<br />
tiloja kuten puku- ja pesutilat, kahvila,<br />
hierontatilat sekä toimisto- ja teknisiä<br />
tiloja. Uimahalli valmistuu vuoden<br />
2011 syksyllä niin, että sen käyttöönotto<br />
on <strong>Pori</strong>n Päivänä. Hallin kokonaiskustannukset<br />
tulevat olemaan noin 17,5<br />
miljoonaa euroa ja sen rahoitus toteutetaan<br />
kaupungin täysin omistamalla<br />
kiinteistöyhtiömallilla.<br />
<strong>Pori</strong>n opiskelijoille peruskorjattiin<br />
opiskelijatalo työterveyshuollon entisiin<br />
tiloihin. <strong>Pori</strong>laisille yhdistyksille<br />
remontoitiin tilat Isolinnankadun entisen<br />
poliisilaitoksen tiloihin.<br />
Tulvasuojelu<br />
<strong>Pori</strong>n tulvasuojeluhankkeen toteuttaminen<br />
jatkui YVA-selvityksen laadintaan<br />
liittyvillä töillä. YVA-selvityksessä on<br />
Jukka-Petteri Eronen<br />
Uuden Palveluliikelaitoksen käyttöön rakennettiin<br />
Cygnaeuksen koulun ruokapalvelukeskus.<br />
mukana tulvasuojelun<br />
kolme<br />
perusvaihtoehtoa:<br />
nykyisen<br />
keskustan jokialueen<br />
ruoppaus<br />
ja penkereiden<br />
korottaminen,<br />
uuden tulvauoman<br />
rakentaminen<br />
joen pohjoispuolelta<br />
tai<br />
ensimmäistä<br />
vaihtoehtoa laajempien<br />
ruoppausten<br />
toteuttaminen.<br />
YVA-selvitys<br />
on tarkoitus saada valmiiksi vuoden<br />
2012 aikana, jonka jälkeen voidaan<br />
tehdä päätöksiä toteutettavasta vaihtoehdosta.<br />
Tulvasuojeluhankkeen merkittäväin<br />
työ oli ensiapukorjausten jatkaminen<br />
joen eteläpuolella UPM-Kymmenen<br />
teollisuusalueen kohdalla. Töitä tehtiin<br />
noin 700 000 euron edestä ja työt<br />
jatkuvat edelleen kesällä 2011. Ensiapukorjaukset<br />
ovat osa tulvasuojelun<br />
kokonaishanketta ja niillä voidaan huomattavasti<br />
pienentää olemassa olevaa<br />
tulvariskiä.<br />
Hankkeet <strong>Pori</strong>n satamassa<br />
Rakennuttamisen vastuualue osallistui<br />
merkittävällä panoksella myös<br />
<strong>Pori</strong>n Sataman rakennushankkeiden<br />
rakennuttamiseen. Merkittävin kohde<br />
oli Mäntyluodon 12 metrin satamanrakentaminen.<br />
Hankkeen yhteydessä<br />
syvennetään nykyistä 10 metrin kulkusyvyyttä<br />
12 metriin mikä merkitsee<br />
satama-altaan ja väylän syventämistä<br />
13,5 metrin harasyvyyteen. Alueella<br />
on mittava määrä louhittavaa kalliota,<br />
mikä nostaa huomattavasti hankkeen<br />
rakennuskustannuksia. Ruoppausten<br />
lisäksi hankkeeseen kuuluu noin 250<br />
metriä kulmatukimuurilaiturin rakentamista<br />
sekä laiturin varustamista pintarakentein<br />
ja sähköistyksin. Satamahankkeen<br />
kokonaiskustannukset ovat<br />
noin 21 miljoonaa euroa. Työt rakennuskohteessa<br />
keskeytyivät joulukuun<br />
alussa ja jatkuvat vielä keväällä 2011<br />
jäätilanteen salliessa.<br />
Toinen <strong>Pori</strong>n Sataman hanke, johon<br />
osallistuttiin oli Mäntyluodon sataman<br />
porttirakennuksen rakentaminen siihen<br />
liittyvine piha- ja liikennealueineen.<br />
Hankkeen kokonaiskustannukset olivat<br />
noin 3,3 miljoonaa euroa ja se valmistui<br />
syyskuussa 2010. Porttirakennukseen<br />
sijoittuivat koko Satakunnan Tullin<br />
henkilöstö ja sataman hallinto sekä<br />
vartiointihenkilöstö.<br />
HARRI JUHOLA<br />
23
OMISTAMISEN YKSIKKÖ<br />
TPK Toimintakertomus 2010<br />
<strong>Pori</strong>n tulvasuojeluhanke jatkuu<br />
<strong>Pori</strong>n tulvasuojeluhanke organisoitiin<br />
uudelleen tammikuussa 2010. Tavoitteena<br />
oli valmistelun ja päätöksenteon<br />
tehostaminen sekä tarpeelliseksi katsotun<br />
ulkopuolisen lisäasiantuntemuksen<br />
saaminen hankkeen tueksi. Tavoitteet<br />
saavutettiin menneen vuoden osalta.<br />
Tammikuussa valmistui tulvasuojeluhankkeen<br />
hydrologinen mitoitus 1.<br />
Samoin valmistui Kokemäenjoen ja<br />
mahdollisen lisäuoman rantojen vakavuustarkastelu.<br />
Keväällä teetettiin joenpohjan viistokaikuluotaus.<br />
Joenpohjan muodoista<br />
on nyt tarkka käsitys.<br />
Eroosio- sekä sedimentaatiopaikat<br />
ilmenevät<br />
tuloksista maallikoillekin.<br />
Nämä<br />
luotaustiedot ovat<br />
välttämättömiä geologiselle selvitykselle<br />
ja tarkemmille virtauslaskelmille.<br />
Keväällä käynnistettiin geologinen<br />
selvitys, jossa arvioidaan joen käyttäytyminen<br />
määrittelemällä eroosio- ja<br />
sedimentoitumisalueet. Työhön kuuluu<br />
myös ennusteen tekeminen Pihlavanlahdelle<br />
noin 100 vuotta nykyhetkestä<br />
eteenpäin. Työn välituloksista<br />
Joenpohjan<br />
muodoista on nyt<br />
tarkka käsitys.<br />
on jo saatu merkittävää uutta tietoa<br />
tulvasuojeluhankkeelle. Tulvasuojelun<br />
ratkaisujen määrittäminen<br />
olisi mahdotonta<br />
ilman tietoa<br />
joenpohjan ja Pihlavanlahden<br />
käyttäytymisestä.<br />
Hankkeessa<br />
täydennettiin myös aikaisempia virtaus<br />
laskelmia.<br />
Jotta menneiden vuosikymmenten<br />
työt onnistumisineen ja epäonnistumisineen<br />
olisivat käytössä päätöksiä<br />
tehtäessä, käynnistettiin <strong>Pori</strong>n tulvasuojelun<br />
historian<br />
...tulvapatojen<br />
ensiapukorjauksia<br />
jatkettiin.<br />
tutkimus. Lopputuloksena<br />
saadaan kirjoitettu<br />
tulvasuojeluhistoria.<br />
Nämä kaikki<br />
tutkimukset ja selvitykset<br />
tehdään yliopistotason tutkimuslaitoksissa,<br />
jotta saataisiin selville<br />
mitä <strong>Pori</strong>ssa pitäisi tehdä sekä mitä voidaan<br />
ja uskalletaan tehdä tulvasuojelun<br />
parantamiseksi.<br />
Lyhyen tähtäimen toimenpiteisiin<br />
kuuluvia tulvapatojen ensiapukorjauksia<br />
jatkettiin. Työtä tehtiin UPM-Kymmenen<br />
tontilla Seikussa. Joki Kirjurinluodon<br />
kärjen alueella on mataloitunut<br />
merkittävästi edellisten 30 vuotta<br />
sitten tehtyjen ruoppausten<br />
jälkeen.<br />
Koska kyseessä on<br />
alue, johon jääpato<br />
muodostuu kaikkein<br />
ilmeisimmin, on<br />
tämän alueen ruoppaus tärkein lyhyen<br />
tähtäimen toimiin kuuluvista töistä.<br />
Ruoppauksen valmistelu aloitettiin<br />
loppusyksystä näytteenotolla joenpohjasta,<br />
jotta sedimenttien laatu saadaan<br />
selville. Suunnittelu aloitetaan tutkimusten<br />
valmistuttua.<br />
Kaupungin henkilökunnan kouluttamista<br />
patoturvallisuustehtäviin jatkettiin.<br />
Merkittävin koulutus oli patoturvallisuusesikunnan<br />
osallistuminen<br />
rakennuspoolin harjoitukseen, jossa<br />
yhtenä aiheena oli <strong>Pori</strong>n tulvasuojelu.<br />
<strong>Pori</strong>n tulvasuojelun kotisivut saatiin<br />
valmiiksi syksyllä 2010 ja ne ovat<br />
nyt luettavissa kaupungin uudistetuilla<br />
sivuilla Teknisen palvelukeskuksen<br />
alla.<br />
PEKKA VUOLA<br />
Janne Niinikoski<br />
Geologinen ennuste<br />
Pihlavanlahdesta noin<br />
vuonna 2110. Merkittävin<br />
muutoksen aiheuttaja<br />
on joen mukanaan tuoma<br />
maa-aines ja sen sedimentoituminen<br />
suistoon.<br />
24
TPK Toimintakertomus 2010<br />
OMISTAMISEN YKSIKKÖ<br />
Tapani Söderberg<br />
KATU- JA PUISTOSUUNNITTELU<br />
Katu- ja puistosuunnittelun tehtäväkenttänä on katu- ja puistoalueiden<br />
liikenne- ja rakennusteknillinen suunnittelu tarvittavin osin maankäytön<br />
ja joukkoliikenteen suunnittelun kanssa. Tehtäviin kuuluvat mm.<br />
katu- ja puistosuunnitelmien laadinta sekä vastuualueelle kuuluva liikunta-<br />
ja yleisten alueiden maanrakennussuunnittelu. Vastuualueen<br />
päällikkönä toimi liikenneinsinööri Markku Setälä ja hänen sijaisenaan<br />
suunnitteluinsinööri Markku Rantamäki<br />
Henkilöstö ja suoritteet<br />
Katu- ja puistosuunnittelussa oli vuoden<br />
lopussa 12 vakinaista kuukausipalkkaista<br />
henkilöä sekä määräaikaisena<br />
projektitehtävissä <strong>Pori</strong>n ja Rauman<br />
seutujen yhteinen henkilöliikennelogistikko.<br />
Eläkkeelle jääneen suunnittelurakennusmestarin<br />
toimi muutettiin<br />
korkeakoulutasoiseksi liikennesuunnitteluinsinöörin<br />
toimeksi, johon<br />
valittu henkilö aloitti työn vuoden 2011<br />
alusta. Työskentelyssä painotettiin<br />
edelleen vuorovaikutteista suunnittelua<br />
ja suunnittelu tapahtui entiseen tapaan<br />
Xstreet-, AutoCad- ja Novapoint-suunnitteluohjelmien<br />
avulla.<br />
Katu- ja puistosuunnittelu laati<br />
omia diarioituja kirjeitä 87 kpl, joista<br />
14 koski joukkoliikennettä. Vuorovaikutteisen<br />
suunnittelun myötä käsiteltiin<br />
lukuisia suullisia ja kirjallisia aloitteita.<br />
Kysymystorille annettiin 80 vastausta,<br />
minkä lisäksi mm. suoria sähköpostivastauksia<br />
laadittiin lähes 150 kpl.<br />
Avoin suunnittelu sisälsi myös monia<br />
lehdistötiedotteita sekä aktiivista osallistumista<br />
yleiseen keskusteluun ja<br />
yleisötilaisuuksiin. Nähtävillä olevat<br />
katusuunnitelmat olivat esillä <strong>Pori</strong>nan<br />
lisäksi myös kaupungin internetsivuilla.<br />
Uusia liikenne- ja katusuunnitelmia<br />
arkistoitiin 173 kpl ja vihersuunnitelmia<br />
35 kpl. Lisäksi moniin vanhoihin<br />
suunnitelmiin tehtiin päivityksiä. Lautakunnan<br />
delegoimana liikenneinsinööri<br />
teki 78 liikenneasioihin liittyvää<br />
päätöstä, joista yhdestä tehtiin oikaisuvaatimus.<br />
Suunnittelutyö<br />
Vuosi 2010 jää mieleen työntäyteisenä<br />
ja mielenkiintoisena vuotena, johon<br />
lisämausteensa antoi Noormarkun<br />
yhdistyminen <strong>Pori</strong>in 1.1.2010. Noormarkun<br />
liittymissopimukseen sisältyi<br />
mm. uusia kevytliikenneväyliä ja<br />
niihin liittyvä suunnittelutyö aloitettiinkin<br />
vuonna 2010. Destia Oy laati<br />
kevyen liikenteen väylän tiesuunnitelman<br />
maantielle 13015 Söörmarkussa<br />
sekä toimenpideselvityksen valtatielle<br />
23 välillä Söörmarkku – Noormarkku.<br />
Myös Rauhalammintien kevytliikenneväylän<br />
suunnittelu käynnistettiin, mutta<br />
sen rakentaminen edellyttää vielä asemakaavan<br />
muutoksen.<br />
Normaalin katu- ja liikennesuunnittelun<br />
ohella toiminta sisälsi monien<br />
yleisötilaisuuksien liikennejärjestelyjä,<br />
joista mainittakoon Beach-futis,<br />
Sonisphere- ja <strong>Pori</strong>n Jazz-festivaalit<br />
sekä Suomi Areena -tapahtuma <strong>Pori</strong>ssa.<br />
Asemakaavoitukseen liittyvä liikennesuunnittelu<br />
sisälsi normaalien aluesuunnittelujen<br />
lisäksi monien isompien<br />
yksittäishankkeiden suunnittelua, joista<br />
Puuvillan alue oli merkittävin.<br />
Viheralueiden rakentamista koskevat<br />
määrärahaleikkaukset vaikuttivat<br />
selvästi suunnittelukohteiden valintaan<br />
ja määrään. Turvallisuutta lisäävät tekijät<br />
korostuivat erityisesti pihasuunnittelussa,<br />
mutta myös muualla. Erillisistä<br />
kohteista mainittakoon Kalaholman<br />
lähiliikuntapaikka ja satamarakennuksen<br />
hankkeet Mäntyluodossa. Vihersuunnitelmista<br />
12 koski puistoja, leikkialueita<br />
ja liikuntapaikkoja, 17 pihoja,<br />
25
OMISTAMISEN YKSIKKÖ<br />
TPK Toimintakertomus 2010<br />
Jukka-Petteri Eronen<br />
kaksi liikennealueita ja neljä rakennesuunnitelmia.<br />
Katutyöluvat ja niihin liittyvät tilapäiset<br />
liikennejärjestelyt työllistivät<br />
osaltaan katu- ja puistosuunnittelua.<br />
Merkittävimpiä kohteita olivat edelleen<br />
lääkäritalon ja uimahallin työmaat.<br />
Katuvalaistuksen saneerausta suoritettiin<br />
kaupungin keskusta-alueen<br />
lisäksi useissa eri puolilla kaupunkia<br />
sijaitsevissa saneerauskohteissa. <strong>Pori</strong><br />
Energia Oy:n, SAMK:in ja TPK:n<br />
yhteisessä valaistuspilottihankkeessa<br />
selvitettiin elohopealamppuja korvaavia<br />
lamppu/valaisinvaihtoehtoja. Koevalaistus<br />
rakennettiin Nyrkkilänpuiston<br />
kevytväylälle.<br />
<strong>Pori</strong>n seudun PARAS – kaupunkiseutusuunnitelman<br />
jatkotoimista huolehtii<br />
maankäyttö, asuminen ja liikenne<br />
-työryhmä (KARMA), jossa katu- ja<br />
puistosuunnittelu oli mukana. Se osallistui<br />
myös ARA:n kehittämishankkeisiin:<br />
<strong>Pori</strong>n kaupungin lähiöiden<br />
avaaminen ympäröivään kaupunkiin<br />
–Kompakti kaupunki, Lähiöohjelma<br />
2008–2011 ja Bussiyhteyksiin perustuva<br />
joukkoliikenne kaupunkiseudun<br />
lähiöiden sekä työpaikka- ja palvelukeskusten<br />
välillä - esimerkkejä ja kehittämismahdollisuuksia.<br />
Tampereen teknillisen yliopiston<br />
toimesta alkoi kaksivuotinen Pyöräily<br />
ja kävely osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää<br />
–projekti, jossa <strong>Pori</strong>n ja<br />
seitsemän muun kaupungin lisäksi on<br />
mukana neljä ministeriötä.<br />
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen<br />
(entisen Tiehallinnon) kanssa keskeisimmät<br />
suunnittelun yhteishankkeet<br />
olivat:<br />
• Valtatien 8 Turku- <strong>Pori</strong> yhteysvälihanke,<br />
johon liittyen tehtiin <strong>Pori</strong>a<br />
koskevia tiesuunnitelmia. Kohteina<br />
olivat Hangassuon kohdalle sijoittuva<br />
ohituskaistapari, Niittymaan<br />
liittymäjärjestelyt, <strong>Pori</strong> Niittymaa<br />
kevytväylä sekä Isomäen risteyssilta,<br />
joiden suunnitelmat valmistuivat.<br />
• Valtatien 8 parantaminen välillä<br />
Hyvelä–Söörmarkku, yleissuunnitelman<br />
laatiminen.<br />
Liikenneinsinööri Markku Setälä selventää liikenneturvallisuustavoitteita<br />
toimittajalle Liikenneturvallisuussunnitelma 2010 -lehdistötilaisuudessa.<br />
• Ylisuurten erikoiskuljetusten reittien<br />
valmistelu yhdessä Varsinais-Suomen<br />
ja Pirkanmaan ELY-keskusten<br />
kanssa.<br />
Liikenneviraston (entisen Ratahallintokeskuksen)<br />
kanssa neuvoteltiin<br />
<strong>Pori</strong>–Mäntyluoto radan tasoylikäytävien<br />
poistosta. Hankkeen nopeuttamiseksi<br />
katu- ja puistosuunnittelu teki<br />
kymmenen tasoylikäytävän poistolle<br />
korvaavat suunnitelmat jatkotoimenpiteitä<br />
varten. Hankkeen alkurahoitus<br />
varmistui Liikenneviraston kanssa tehdyllä<br />
sopimuksella.<br />
Liikenneturvallisuustyö<br />
<strong>Pori</strong>n liikenneturvallisuussuunnitelma<br />
2010 valmistui ja siinä esitetyt turvallisuustavoitteet<br />
kaupunginvaltuusto<br />
hyväksyi 10.5.2010.<br />
<strong>Pori</strong>n ja Rauman yhteisen pilottihankkeen,<br />
taajamien nopeuskameravalvontajärjestelmän,<br />
neljä ensimmäistä<br />
kameratolppaa koulujen lähistöille<br />
otettiin käyttöön kesäkuun lopussa ja<br />
loput neljä kameratolppaa pystytettiin<br />
loppuvuonna. Nopeustaso kameroiden<br />
kohdissa aleni selvästi.<br />
Nopeusmittauksia tehtiin 24 eri pisteessä<br />
siirrettävillä Hi-Star –liikennelaskentalaitteilla<br />
ja niiden tuloksia käsiteltiin<br />
poliisin kanssa. Taajama-alueelle<br />
soveltuvia siirrettäviä nopeudennäyttötauluja<br />
pidettiin mm. koulujen lähistöillä.<br />
Lisäksi hankittiin pyörälaskentalaite.<br />
Kokemusten saamiseksi <strong>Pori</strong> hankki<br />
kahden eri valmistajan suojatien vilkkuvalot;<br />
Havainne Oy:n välkky -havainnekapseli<br />
ja Trafino Oy:n SeeMe –suojatien<br />
varoitusjärjestelmä. Tällä haettiin<br />
liikenneturvallisuuden kannalta<br />
parhaita ratkaisuja.<br />
<strong>Pori</strong>n liikennefoorumi kokoontui<br />
kahdeksan kertaa ja sen nimissä lähetettiin<br />
tiedotusvälineille 10 Hyvä tietää<br />
liikenteestä – kirjoitusta. Karhukuntien<br />
kuudennessa Harjavallan järjestämässä<br />
liikenneturvallisuus- ja koulukuljetusseminaarissa<br />
oltiin mukana.<br />
Kaupunginjohtajien haasteeseen<br />
Käytän pyöräillessäni kypärää ja suosittelen<br />
sen käyttöä muillekin vastasi<br />
vain 226 kaupungin työntekijää.<br />
Asemakaava-alueen nopeusrajoitusjärjestelmää<br />
tarkistettiin muutamassa<br />
paikassa; 40 km/h aluerajoitusaluetta<br />
laajennettiin Vähäraumalla sekä<br />
Isosannassa ja 30 km/h aluetta koulukeskuksessa.<br />
Liikenneympäristön<br />
kehittäminen<br />
Merkittävimmät katu- ja liikennehankkeet<br />
olivat läntisen Maa-<strong>Pori</strong>n alueella,<br />
katujen perusparantaminen sekä liikenneympyröiden<br />
rakentamiset kolariherk-<br />
26
TPK Toimintakertomus 2010<br />
OMISTAMISEN YKSIKKÖ<br />
kiin Ulvilantien ja Koivistonpuistikon<br />
sekä Rauhanpuiston ja Kalevanpuiston<br />
liittymiin.<br />
Kevytliikenteen verkon pituus oli<br />
vuoden lopussa 289 km täydentyen<br />
vuoden aikana 4,6 km:llä. Noormarkun<br />
alueelta tuli kevytliikenteen väyliä 22,8<br />
km. Kullaantien kevytliikenteen väylä<br />
välillä Ruosniemi – Harjunpää vihittiin<br />
käyttöön sisäministerin toimesta.<br />
Tuorsniementien varteen rakennettiin<br />
kevytliikenteen väylä Tuorsniemen<br />
koululle asti.<br />
<strong>Pori</strong>ssa otettiin 1.4.2010 käyttöön<br />
mahdollisuus maksaa pysäköintimaksut<br />
matkapuhelimella, operaattorina Pay-<br />
Way Oy. Eurooppa korttelin pysäköintitalo<br />
jouduttiin sulkemaan yöajaksi ilkivallan<br />
ja häiriöiden vuoksi.<br />
Erilaisia työryhmiä:<br />
Valtakunnallisia:<br />
Kyselytutkimuksessa liikenneväylien<br />
ja puistojen hoidon taso<br />
vuonna 2010 arvioitiin paremmaksi<br />
kuin muissa kaupungeissa. <strong>Pori</strong>laisten<br />
näkemys katuvalaistuksen tasosta oli<br />
sen sijaan alle vertailukaupunkien keskiarvon.<br />
<strong>Pori</strong>n tulokset ovat edellisiin<br />
mittauksiin verrattuna heikentyneet.<br />
Joukkoliikenne<br />
• ARA:n kehittämishanke: <strong>Pori</strong>n kaupungin lähiöiden avaaminen<br />
ympäröivään kaupunkiin – Kompakti kaupunki, Lähiöohjelma<br />
2008–2011<br />
• ARA:n kehittämishanke: Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne<br />
kaupunkiseudun lähiöiden sekä työpaikka- ja palvelukeskusten<br />
välillä - esimerkkejä ja kehittämismahdollisuuksia.<br />
• Pyöräily ja kävely osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää –projekti<br />
• Paikallisliikenneliiton liikennetoimikunta<br />
• Pyöräilykuntien verkosto<br />
• Terve Kunta verkosto<br />
• SURE-hanke / <strong>Pori</strong>n hankeosio, Karjarannan kaupunginosan kehittäminen<br />
• <strong>Pori</strong>–Tampere rataselvitystyö<br />
• Valtatie 8 ry<br />
Seudullisia:<br />
• Karhukuntien maankäyttö, asuminen ja liikenne työryhmä (KARMA)<br />
• <strong>Pori</strong>n seudun PARAS–kaupunkiseutusuunnitelma<br />
• Satakunnan seutulipputyöryhmä<br />
<strong>Pori</strong>n sisäisiä:<br />
• <strong>Pori</strong>n liikenneturvallisuustyöryhmä<br />
• <strong>Pori</strong>n liikennefoorumi<br />
• Terve kunta –verkosto<br />
• <strong>Pori</strong>n kaupungin henkilökuljetustyöryhmä<br />
• <strong>Pori</strong>n Jokikeskus –hanke<br />
• Surako<br />
• Katuvalotyöryhmä<br />
Uusi joukkoliikennelaki tuli voimaan<br />
3.12.2009 ja se mahdollisti <strong>Pori</strong>n Linjat<br />
Oy:n toimimisen viranomaisliikennöitsijänä.<br />
Samalla avautui mahdollisuus<br />
suunnitella paikallisliikenteen reitti- ja<br />
aikataulumuutokset entistä joustavammin.<br />
<strong>Pori</strong>n joukkoliikennesuunnitelma<br />
2010 laadittiin yhteistyössä <strong>Pori</strong>n kaupungin,<br />
<strong>Pori</strong>n Linjat Oy:n ja Ramboll<br />
Finland Oy:n kesken. Suunnitelma valmistui<br />
keväällä 2010 ja suunnitelman<br />
mukainen liikenne käynnistettiin koulujen<br />
alkaessa 11.8.2010. Joukkoliikennetarjontaa<br />
parannettiin suunnitelman<br />
mukaisesti monin paikoin. Varsinkin<br />
Noormarkun suuntaan parantuneet<br />
joukkoliikenneyhteydet ovat saaneet<br />
paljon kiitosta. Pidemmän aikavälin<br />
linjauksia käsittelevä <strong>Pori</strong>n joukkoliikennestrategia<br />
valmistui syksyllä 2010<br />
ja sitä tullaan esittelemään uudelle 2011<br />
aloittavalle kaupunginhallitukselle.<br />
Joukkoliikennelaki ja palvelusopimusasetus<br />
(PSA) edellyttivät, että<br />
mm. seutulippusopimukset tuli muuttaa<br />
uuden lainsäädännön mukaisiksi.<br />
Tämän vuoksi voimassa olleet seutulippusopimukset<br />
irtisanottiin päättymään<br />
31.12.2010 mennessä. Erillinen<br />
pikavuorolisämaksu seutulippumatkustajilta<br />
poistui <strong>Pori</strong>-Kokemäki välisessä<br />
liikenteessä vuoden alusta.<br />
<strong>Pori</strong> (Mäntyluoto)–Kokemäki lähijunaliikenteen<br />
esiselvitys 2010 valmistui.<br />
Syksyllä käynnistettiin eri tahojen<br />
yhteistyönä Tampere–<strong>Pori</strong> / Rauma tarveselvitystyö.<br />
Sadekatoksia rakennettiin viidelle<br />
pysäkille.<br />
Liikenne onnettomuudet<br />
<strong>Pori</strong>n liikenneonnettomuustilanne<br />
parani edellisestä vuodesta. Poliisin<br />
tietoon tuli vuonna 2010 kaikkiaan 87<br />
loukkaantumiseen tai kuolemaan johtanutta<br />
onnettomuutta, kun edellisenä<br />
vuonna niitä sattui yhteensä 102 <strong>Pori</strong>n<br />
ja Noormarkun alueella. Kuolonkolareita<br />
sattui neljä ja niissä menehtyi viisi<br />
henkilöä.<br />
Liikenneväylät<br />
Katuverkko kasvoi toimintavuoden<br />
aikana 50 km. Asemakaava-alueen ajokelpoisista<br />
kaduista oli toimintavuoden<br />
loppuun mennessä kestopäällystettyjä<br />
373,5 km eli 73,2 %.<br />
27<br />
MARKKU SETÄLÄ
TPK Toimintakertomus 2010<br />
RAKENTAMISYKSIKKÖ<br />
Vuosi 2010 ei tuonut mukanaan niin<br />
suuria muutoksia Rakentamisyksikköön<br />
kuin vuosi 2009, jolloin koko<br />
organisaatio luotiin uudelleen. Kulunut<br />
vuosi käytettiin lähinnä asioiden hienosäätöön.<br />
Vuosi 2010 muutti Rakentamisyksikön<br />
organisaatiota siten, että<br />
kaksi vastuualueen päällikköä siirtyi<br />
hyvin ansaitulle vanhuuseläkkeelle.<br />
Muita kuluneen vuoden muutoksia<br />
oli keväällä toteutettu konekeskuksen<br />
kuljettajien siirto kunnallistekniikan<br />
vastuualueelle. Samoin vuoden 2010<br />
lopulla konekeskuksen raskaskalusto<br />
siirtyi Ajoneuvokeskuksen hallintaan.<br />
Muita organisaatioon liittyviä muutoksia<br />
ei vuoden 2010 aikana toteutettu.<br />
Vuonna 2010 Rakentamisyksikkö<br />
työllisti oman henkilöstönsä täysimääräisesti<br />
sekä runsaasti määräaikaisia<br />
työntekijöitä, koululaisia ja totta<br />
kai lukemattoman määrän aliurakoitsijoita.<br />
Vastuualueet selviytyivät vuoden<br />
aikana tehtävistään mallikkaasti.<br />
Kuluneen vuoden aikana Rakentamisyksikkö<br />
on ollut aktiivisesti mukana<br />
kehittämässä koko TPK:n toimintaa.<br />
Sisäisen kumppanuuden pelisääntöjä<br />
on laadittu yhdessä omistamisen yksikön<br />
kanssa. Vuoden aikana saatiin<br />
myös rakentamisyksikön sisäisiä käytäntöjä<br />
yhtenäistettyä.<br />
Vuosi 2011 näyttää myös työllisyyden<br />
kannalta hyvältä ja suurena haasteena<br />
tulevana vuonna, kuten vuonna<br />
2010, tulee olemaan omien resurssien<br />
riittävyyden varmistaminen. Työtä riittää<br />
niin työkohteissa kuin toimistollakin.<br />
Rakentamisyksikkö vuonna 2010:<br />
Yksikön johtajana toimi talonrakennusinsinööri<br />
Markku Koppelomäki.<br />
Konekeskus<br />
Vastuualueen päällikkönä toimi työnjohtaja Erkki Nissilä<br />
(eläkkeelle 28.2.10). Päällikön sijaisena toimi loppuvuoden<br />
kuljetuspäällikkö Jani Sädemaa.<br />
Kunnallistekniikka<br />
Vastuualueen päällikkönä kadunrakennusinsinööri Arto Rosenholm.<br />
Mittauspalvelut<br />
Vastuualueen päällikkönä maastotyöpäällikkö Paavo Peltola.<br />
Puistotoimi<br />
Vastuualueen päällikkönä kaupunginpuutarhuri Ismo Ahonen.<br />
Satamarakennus<br />
Vastuualueen päällikkönä sataman työpäällikkö Jukka Latva.<br />
Talonrakennus<br />
Vastuualueen päällikkönä talonrakennusinsinööri Markku<br />
Koppelomäki.<br />
Talotekniikka<br />
Vastuualueen päällikkönä LVI-huoltopäällikkö Tapio Laiho.<br />
Varastointipalvelut<br />
Vastuualueen päällikkönä toimi keskusvarastonhoitaja Rauno<br />
Maijala. Pekka Salli (eläkkeelle 31.7.10). Päällikön sijaisena<br />
loppuvuoden toimi keskusvarastonhoitaja Rauno Maijala.<br />
MARKKU KOPPELOMÄKI
TPK Toimintakertomus 2010<br />
RAKENTAMISYKSIKKÖ<br />
KONEKESKUS<br />
Konekeskuksen tehtävänä on Teknisen palvelukeskuksen<br />
kuljetus- ja työkone kalustosta ja kuljetuksista huolehtiminen,<br />
raskaan auto- ja työkone kaluston vuokraustoiminta<br />
sekä autojen, työkoneiden ja laitteiden<br />
hankinta, huolto ja korjaus. Vastuualueen päällikkönä<br />
toimii Jani Sädemaa.<br />
Vuosi 2010 oli konekeskuksessa muutoksen<br />
aikaa. Konekeskuksen vastuualueen<br />
päällikkönä toimi vuoden aikana<br />
kolme eri henkilöä. Erkki Nissilän<br />
jäätyä eläkkeelle 1.3 vetovastuu siirtyi<br />
Mika Koskelle. Mika Kosken siirtyessä<br />
1.6 alkaen määräajaksi toisiin<br />
tehtäviin sai Jani Sädemaa hoidettavakseen<br />
ajoneuvokeskuksen päällikön<br />
tehtävien ohelle myös konekeskuksen<br />
päällikön tehtävät. Konekeskuksen<br />
henkilöstömäärä väheni huomattavasti,<br />
kun 1.5 lähtien 22 kuljettajaa siirtyivät<br />
kunnallistekniikan vastuualueelle.<br />
Henkilöstön siirron taustalla on pyrkimys<br />
vastata paremmin tulevaisuuden<br />
tuomiin haasteisiin muun muassa eläköitymiseen.<br />
Konekeskuksen korjaamotoiminta<br />
jatkui entiseen malliin kahden toimipisteen<br />
voimin. Toimipisteet sijaitsevat<br />
Ulasoorissa ja puistotoimen tiloissa<br />
Hanhiluodossa. Ulasoorin toimipisteessä<br />
huolletaan sekä korjataan suuria<br />
ja pieniä koneita. Hanhiluodon toimipiste<br />
on erikoistunut pienkonekorjauksiin.<br />
Vuonna 2009 tehty päätös keskittää<br />
kaupungin kevyt ajoneuvokalusto ajoneuvokeskukseen<br />
on vaikuttanut positiivisesti<br />
korjaamon toimintaan. Työt<br />
ovat lisääntyneet, koska Ajoneuvokeskus<br />
hankkii ajoneuvojen huolto- ja korjauspalvelut<br />
ensisijaisesti konekeskuksen<br />
korjaamolta. Näin ollen Ajoneuvokeskus<br />
on konekeskuksen korjaamolle<br />
merkittävä asiakas. Ajoneuvojen hallinnan<br />
keskittämisprosessi jatkuu vuoden<br />
2010 aikana. Konekeskukseen tällä<br />
on vaikutusta siten, että koko konekeskuksen<br />
kalusto tulee siirtymään ajoneuvokeskukseen.<br />
Ulasoorin toimipisteessä korjataan<br />
suuria koneita.<br />
Raskaan kaluston ja työkoneiden<br />
käyttöaste on ollut kohtuullinen.<br />
Kalusto on ollut vuokrattuna pääasiassa<br />
kunnallistekniikan työmaille,<br />
mutta myös muiden kuten puistotoimen<br />
ja satamarakennuksen työmaille.<br />
Talviaikaan kalustoa on työllistänyt<br />
teiden sekä katujen auraus, suolaus<br />
ja hiekoitus. Keväällä ja kesällä olivat<br />
harjakoneet kovassa käytössä, kun<br />
katuja puhdistetttiin hiekasta ja muista<br />
roskista.<br />
Konekeskuksen henkilöstömäärä oli<br />
kuljettajien siirtymisen jälkeen 14 henkilöä,<br />
joista kaksi henkilöä olivat työsuhteessa<br />
oppisopimuksella.<br />
Konekeskuksen merkittävimmät<br />
hankinnat vuonna 2010 olivat uutena<br />
hankitut kaksi pyöräkuormaajaa ja<br />
kaksi vesakkoleikkuria sekä kaksi käytettynä<br />
hankittua traktoria.<br />
JANI SÄDEMAA<br />
29
RAKENTAMISYKSIKKÖ<br />
TPK Toimintakertomus 2010<br />
Jukka-Petteri Eronen<br />
KUNNALLISTEKNIIKKA<br />
Vastuualueen tehtävänä on katujen, teiden, siltojen, raiteiden,<br />
torien ja muiden yleisten alueiden rakentaminen ja kunnossapito.<br />
Myös torien ym. yleisten alueiden ja niihin liittyvien katuosuuksien<br />
puhtaanapito kuuluvat kunnallistekniikan tehtäviin. Lisäksi vastuualue<br />
ylläpitää kaupungin kiviainestuotantoa ja maatutkimuslaboratoriota.<br />
Vastuualueen päällikkönä toimii Arto Rosenholm.<br />
Vuonna 2010 jatkuivat vuoden 2009<br />
alussa alkaneet organisaatiojärjestelyt<br />
ja johtamisjärjestelmäuudistukset.<br />
1.5.2010 konekeskuksen 22 tuntipalkkaista<br />
auto- ja konekuljettajaa siirtyi<br />
Rakentamisyksikön kunnallistekniikan<br />
vastuualueen työntekijöiksi. Kone- ja<br />
kuljetuskalusto jäi konekeskuksen hallintaan,<br />
josta ne vuoden 2011 alussa<br />
siirtyvät ajoneuvokeskukselle.<br />
Liikenneväylien rakentaminen<br />
Liikenneväylien rakentamisen rahoitus<br />
perustuu kaupungin talousarviossa<br />
myönnettyihin investointimäärärahoihin.<br />
Kaupunginvaltuuston myöntämä<br />
määräraha vuodelle 2010 oli 5,45 miljoonaa<br />
euroa, josta käytettiin 4,93 miljoonaa<br />
euroa. Muiden hallintokuntien,<br />
yritysten ja yksityisten tilaamia töitä<br />
tehtiin 2,96 miljoonalla eurolla. Mittavimmat<br />
tilaustyöt tehtiin <strong>Pori</strong>n Vedelle,<br />
joiden arvo oli noin 1,99 miljoonaa<br />
euroa.<br />
Rakentamisen kohteet<br />
Liikenneympyröitä rakennettiin kaksi,<br />
Ulvilantien, Koivistonpuistikon ja<br />
Koivulantien risteykseen sekä Rauhapuiston<br />
ja Kalevanpuiston risteykseen.<br />
Tuorsniemessä Suruttomientie ja Suruttomientien<br />
kevyenliikenteenväylä<br />
jatkettiin Vakkatieltä Alisentielle ja<br />
Jukajantie perusparannettiin.<br />
Kevyenliikenteenväylistä valmistuivat<br />
vuonna 2009 aloitetut Kullaantien<br />
kevyenliikenteenväylä, Tuorsniementien<br />
kevyenliikenteenväylä ja Hevoshaankadun<br />
kevyenliikenteenväylän<br />
loppuosa. Paturintien kevyenliikenteenväylää<br />
jatkettiin Putimäentieltä<br />
Hiekkapellontielle, Viikinäisiin rakennettiin<br />
Viikinäistenpolku ja Vanhallakoivistolla<br />
aloitettiin Aarnintien kevyenliikenteenväylän<br />
peruskorjaus.<br />
Aikaisempina vuosina rakennetuista<br />
ja perusparannetuista kaduista<br />
asfaltoitiin Toejoella Ristijuovantie ja<br />
Eteläpoikkikadun loppuosa, Lotskerissa<br />
Routatie, Huurretie, Kuutamopolku<br />
ja Huurrepolku, Tuulikylässä<br />
osa Alapilventietä ja Ukkospilventie,<br />
Vähäraumalla Pomarkuntie, Varikontie,<br />
Viikintie, Vänrikintie, Karvarintie,<br />
Juholankuja, Ourintie, Myllymäentie<br />
ja osa Kapraantiestä, Musassa Torpparintie,<br />
Tuorsniemellä osa Suruttomientietä,<br />
Uudessaniityssä osa Kuljuntietä,<br />
Runsasluminen talvi teetti<br />
työtä lumenkaatopaikalla.<br />
Kaanaassa osa Eerontietä,<br />
Koivistonluodossa<br />
Koivistoluodontien osa,<br />
Fiinanpolku, Kotirannantie, Puikkarinpolku,<br />
Hemmintie, Koukkukuja, Puikkarinkuja<br />
ja Nurmisentie, Herralahdessa<br />
Ruijantie. Noormarkussa asfaltoitiin<br />
Mäntylän alueella Alakeitinki,<br />
Keitinki ja Yläkeitinki, Sudensuolen<br />
alueella Pokuntie ja Pollentie ja Palstakallion<br />
alueella osa Palstakalliontietä,<br />
Päkkärintie ja Teppaantie.<br />
Uusia asuntotonttituotantokohteita,<br />
joihin rakennettiin katu-, vesi-, viemäri-,<br />
sähkö- ja puhelinverkosto, olivat<br />
Tuorsniemessä osa Karhitietä, Karhipiha<br />
ja Alinentie, Viikinäisissä osa<br />
Ihantolanlenkkiä ja Ihantolanpolku<br />
sekä Tuulikylässä osa Alapilventietä ja<br />
Harsopilventie. Asuntotontteja valmistui<br />
yhteensä 82, joista omakotitontteja<br />
73 ja rivitalotontteja 9. Uusia teollisuustontteja<br />
varten rakennettiin Honkaluotoon<br />
Kuriirintie ja Hiitolantie.<br />
Omistamisen yksikön tilaustöitä<br />
olivat vuonna 2009 aloitetun Cygnaeuksen<br />
koulun ruokalarakennuksen<br />
pihajärjestelytöiden loppuunsaattaminen,<br />
Herralahden koulun liikennejärjestelyjen<br />
jatkaminen ja puistotoimen<br />
kanssa Ahlaisten koulun piha. Suurimpia<br />
asfalttipohja ja asfalttitöitä olivat<br />
Mäntyluodon sataman uuden portti ja<br />
30
TPK Toimintakertomus 2010<br />
RAKENTAMISYKSIKKÖ<br />
vastaanottorakennuksen pihatyöt ja<br />
Luotsimäen uudistetun puhdistamon<br />
pihatyöt.<br />
Yhteistyössä <strong>Pori</strong>n Veden, <strong>Pori</strong><br />
Energia Oy:n ja DNA Oy:n kanssa<br />
liikenneväyliä perusparannettiin Koivistonluodossa,<br />
Vähäraumalla, Herralahdessa,<br />
Vanhallakoivistolla ja Tupalassa.<br />
Vesi- ja viemärijohtojen, sähköja<br />
puhelinkaapeleiden ja katukerrosten<br />
osalta perusparannettiin Koivistonluodossa<br />
Nurmisentien loppuosa,<br />
Vähäraumalla Juholankujan loppuosa,<br />
Herralahdessa Ruijantien loppuosa,<br />
Vanhallakoivistolla osa Vaontiestä ja<br />
Tupalassa Kuninkaankartanonkatu,<br />
Varvourintie, Virmapolku ja osa Tupalantiestä.<br />
<strong>Pori</strong>n Veden tilaamana rakennettiin<br />
erillisviemäröintiä ja vesijohtoja<br />
Vähäraumalla Savitielle, Nupurintielle<br />
ja Kapraantielle.<br />
<strong>Pori</strong>n Energia Oy:n sähköverkkojen<br />
perusparantamistöiden yhteydessä on<br />
katuvaloverkostoa uudistettu yhteisten<br />
perusparantamiskohteiden lisäksi keskustassa,<br />
Ruosniemessä, Järvikylässä,<br />
Vanhallakoivistolla ja Reposaaressa.<br />
Kunnallistekniikka on omana työnä<br />
tehnyt katuvalojen uudistamista Paanakedonkadulla,<br />
keskustan ristikkopuistoissa,<br />
Gallen-Kallelankadulla, Otavankadulla,<br />
Ulvilantiellä, Ruosniementiellä,<br />
Suopuiston kevyenliikenteenväylällä<br />
ja Noormarkussa Krakantiellä.<br />
Liikenneväylien hoito- ja<br />
kunnossapitotyöt<br />
Liikenneväylien hoito- ja kunnossapitokustannukset<br />
olivat noin 4,71 miljoonaa<br />
euroa. Talven hoitokustannuksia<br />
nostivat huomattavasti runsasluminen<br />
tammi–helmikuu ja<br />
marraskuun puolessa<br />
välissa satanut pysyvä<br />
lumi. Lumesta aiheutuneet<br />
talvihoitokustannukset<br />
olivat noin<br />
1,1 miljoonaa euroa.<br />
Liikennevälien hoidon<br />
ja kunnossapidon<br />
toisen suuren menoerän<br />
muodostivat<br />
katuvalojen energia<br />
ja hoito, joiden kustannukset<br />
yhteensä<br />
olivat myös noin 1,1 miljoonaa euroa.<br />
Liikenneväylien hoitoon ja kunnossapitoon<br />
kuuluvat myös pysäköintimittareiden<br />
ja pysäköintiautomaattien<br />
hoito ja rahastus. Vuoden aikana poistettiin<br />
viimeiset pysäköintimittarit, ja<br />
vuoden lopussa kaikilla maksullisilla<br />
pysäköintipaikoilla ja -alueilla on pysäköintiautomaatit.<br />
Talven<br />
hoitokustannuksia<br />
nostivat<br />
huomattavasti<br />
runsasluminen<br />
tammi–helmikuu ja<br />
marraskuun puolessa<br />
välissa satanut<br />
pysyvä lumi.<br />
Jari Mäkisalo<br />
Muut tehtävät<br />
Kunnallistekniikka ylläpitää Luotsinmäen<br />
ylijäämämaan läjitysaluetta.<br />
Vuoden aikana alueelle tuotiin yhteensä<br />
11298 kuormaa ylijäämämaata kaupungin<br />
omilta ja yksityisten rakentajien<br />
työmailta.<br />
Kunnallistekniikan maatutkimuslaboratoriossa<br />
Muistokadulla tutkitaan<br />
kaupungin kaikki<br />
maa-aines- ja asfalttinäytteet.<br />
Maatutkimuslaboratorion<br />
palveluihin kuuluvat<br />
myös levykuormituskokeiden<br />
ottaminen.<br />
Maatutkimuslaboratorio<br />
on PANKhyväksytty<br />
laboratorio,<br />
ja sillä on myös<br />
useita kaupunkiorganisaation<br />
ulkopuolisia<br />
asiakkaita.<br />
Laboratorio otti ja tutki vuoden aikana<br />
yhteensä 1244 erilaista maa-, kiviainessekä<br />
asfalttinäytettä.<br />
Kunnallistekniikan tehtäviin kuuluu<br />
lisäksi kaupungin kiviainestuotanto.<br />
Kaupungilla on oma kiviaineksen ottopaikka<br />
Lyttylän Kiimakallion alueella.<br />
Vuonna 2010 kiviaines kuitenkin murskattiin<br />
Lemminkäinen Infra Oy:n Tornikallion<br />
kallioalueella, Lemminkäinen<br />
Infra Oy:n kanssa tehdyn urakkasopimuksen<br />
mukaisesti. Eri kalliomurskelajikkeita<br />
murskattiin vuoden aikana 181<br />
687,03 tonnia.<br />
Henkilöstö<br />
1.1.2010 kunnallistekniikassa oli 58<br />
työntekijää, joista 14 kuukausipalkkaista<br />
ja 44 tuntipalkkaista. Vuoden<br />
lopussa työntekijöitä oli 85, joista 17<br />
kuukausipalkkaista ja 68 tuntipalkkaista.<br />
Kunnallistekniikan työntekijät maalaavat ajorataa.<br />
ARTO ROSENHOLM<br />
31
RAKENTAMISYKSIKKÖ<br />
TPK Toimintakertomus 2010<br />
MITTAUSPALVELUT<br />
Mittauspalveluiden ensisijaisena tehtävänä on Teknisen palvelukeskuksen muiden vastuualueiden<br />
tilaamien mittaus-, kartoitus- ja maaperätutkimustöiden suorittaminen.<br />
Mittauspalvelut tekee <strong>Pori</strong> Energian kaikkien työmaiden mittaus- ja kartoitustyöt. Lisäksi<br />
kaupungin muiden hallintokuntien, liikelaitoksien tai yhtiöiden sekä ulkopuolisten (naapurikunnat,<br />
yksityiset, yritykset, taloyhtiöt yms.) tilaamia mittaus- ja maaperätutkimustöitä<br />
tehdään henkilöstöresurssien mukaan. Vastuualueen päällikkönä toimii Paavo<br />
Peltola.<br />
Henkilöstö<br />
Mittauspalveluiden henkilöstössä<br />
tapahtuu huomattavaa muutosta näinä<br />
vuosina. Vuoden 2010 aikana kaksi<br />
henkilöä jäi eläkkeelle, ja lisäksi yksi<br />
henkilö osatyökyvyttömyyseläkkeelle.<br />
Vuoden lopussa henkilöstöä oli 21<br />
vakinaista sekä 3 henkilöä oppisopimuskoulutuksessa.<br />
Mittauspalvelulla<br />
ja kaupunkimittauksella on yhteinen<br />
toimistonhoitaja.<br />
Vuoden 2010 töitä<br />
Mittauspalveluiden työt vuoden 2010<br />
aikana olivat hyvin monipuolisia. Lisämaustetta<br />
työtehtäviin toi Noormarkun<br />
liittyminen <strong>Pori</strong>in. Luminen talvi hankaloitti<br />
jonkin verran alkuvuoden töitä.<br />
Kaupunkimittauksen tilaamissa<br />
töissä kuntaliitos näkyi erityisen voimakkaasti.<br />
Viranomaistehtäviin liittyvien<br />
mittauksien (kartoitusmittaukset,<br />
rakennusvalvontamittaukset, tonttien<br />
lohkomistoimitusten maastotyöt, yms.)<br />
määrä kasvoi edellisvuodesta huomattavasti.<br />
Loppuvuodesta tehdyt koordinaatti-<br />
ja korkeusjärjestelmän muutokset<br />
toivat mittaajien työskentelyyn<br />
jonkin verran lisää vaativuutta. Työssä<br />
on esimerkiksi huomioitava mitä korkeusjärjestelmää<br />
suunnitelmakuvissa<br />
tai piirustuksissa on<br />
käytetty.<br />
Kunnallistekniikan<br />
vastuualueen mittaustyöt<br />
vievät vuodessa<br />
huomattavan<br />
osan mittauspalveluiden<br />
kapasiteetista.<br />
Kesäaikana jopa puolet<br />
vakinaisen henkilökunnan<br />
määrästä<br />
on erilaisissa kadunrakentamiseen<br />
liitty-<br />
Loppuvuodesta tehdyt<br />
koordinaatti- ja<br />
korkeusjärjestelmän<br />
muutokset toivat<br />
mittaajien<br />
työskentelyyn<br />
jonkin verran lisää<br />
vaativuutta<br />
vissä mittaus- tai kartoitustöissä. Katuvalosaneeraus<br />
ja asfaltointityöt nostavat<br />
kesäaikana mittaustarvetta huomattavasti.<br />
<strong>Pori</strong> Energialle tehtyjen mittaussekä<br />
kartan ylläpitotöiden määrä kasvoi<br />
edellisvuodesta. Nämä työt vaativat<br />
jo melkein ympäri vuoden kolmen<br />
henkilön työpanoksen.<br />
<strong>Pori</strong>n tulvasuojeluun liittyvät mittaus-<br />
ja maaperätutkimustyöt<br />
olivat hyvin<br />
merkittävä osa mittauspalveluiden<br />
toimintaa.<br />
Maaperätutkimusryhmä<br />
on tehnyt<br />
paino- ja siipikairauksia<br />
sekä näytteenottoja<br />
huomattavan<br />
määrän tulvasuojelua<br />
varten. Mittaustöinä<br />
suoritettiin mm. kontrollimittauksia<br />
tulva-<br />
32
TPK Toimintakertomus 2010<br />
RAKENTAMISYKSIKKÖ<br />
penkereen rakennustyömaalla sekä<br />
kartoitettiin valmiit penkereet. Mittaus<br />
palveluista oli myöskin henkilöitä<br />
avustamassa Turun yliopiston tutkijoita<br />
sekä sedimenttinäytteiden otossa<br />
(alkuvuodesta jokisuistossa, syksyllä ja<br />
<strong>Pori</strong>n tulvasuojeluun<br />
liittyvät mittaus- ja<br />
maaperätutkimustyöt<br />
olivat hyvin<br />
merkittävä osa<br />
mittauspalveluiden<br />
toimintaa.<br />
mittaus ja vuoden aikana ajetun jätteen<br />
kuutiointi ovat jokavuotisia töitä.<br />
Lisäksi laitettiin pohjavesiputkia kaatopaikka-alueelle.<br />
Vapaa-aikavirastolle tehtiin joitakin<br />
erikoismittauksia (tekojääradan<br />
maalausviivojenmittaus, urheilutalon<br />
lattian viivojen kartoitus ja merkkaus<br />
uudelle matolle).<br />
Myöskin yksityisille, yrityksille ja<br />
taloyhtiöille tehtiin maaperätutkimuksia<br />
sekä mittaus- ja kartoitustöitä.<br />
PAAVO PELTOLA<br />
loppuvuodesta keskustan alueella), että<br />
myöskin virtaamamittauksissa keskustan<br />
alueella.<br />
Katu- ja puistosuunnittelulle tehtiin<br />
tavanomaisesti maastomallimittauksia,<br />
kartoitusmittauksia sekä merkintämittauksia.<br />
Lisäksi tehtiin joitakin maaperätutkimuksia.<br />
Bussipysäkkien kartoitus-<br />
ja kuvaustyötä tehtiin joukkoliikenteen<br />
suunnittelijoiden käyttöön.<br />
Kiinteistövarallisuuden vastuualueelle<br />
tehtiin maaperätutkimuksia (tontit),<br />
maanmittaustoimiston tekemien<br />
toimitusten maastotöitä, rajannäyttöjä<br />
sekä merkintä- että kartoitusmittauksia.<br />
Puistotoimelle tehdyt työt olivat<br />
pääsääntöisesti merkintämittauksia<br />
(rajannäytöt, leikkipuistot, puistokäytävät,<br />
lähiliikuntapaikat, koulujen ja päiväkotien<br />
pihat yms.) ja lisäksi tehtiin<br />
kartoitusmittauksia.<br />
Satamarakennukselle tehtiin kartoitusmittauksia<br />
ja esim. laiturin kontrollipisteiden<br />
tarkastusmittauksia.<br />
Rakennuttamisen vastuualueelle<br />
tehtiin vuoden aikana mm. paino- ja<br />
heijarikairauksia sekä vaaittiin ja mitattiin<br />
rakennuksille ja piha-alueille korkeuksia<br />
mm. Cygnaeuksen koululla,<br />
Kaarisillankoululla, Noormarkun entisellä<br />
kunnantalolla ja <strong>Pori</strong>n teatterilla.<br />
Lisäksi tehtiin erilaisia kartoitusmittauk<br />
sia.<br />
<strong>Pori</strong>n Jätehuollolle heti tammikuun<br />
alussa tehtävä kaatopaikan kartoitus-<br />
Mittausaineisto tallennetaan tietojärjestelmään.<br />
Suoritteita:<br />
• Kaupunkimittauksen lohkomien tonttien maastotyöt 132 kpl<br />
• Uusia rajamerkkejä laitettiin maastoon 450 kpl<br />
• Rajannäyttöjä tehtiin noin 70 kpl<br />
• Rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitsemisiä tehtiin 283 kpl<br />
• Rakennuksen paikan ja korkeusaseman tarkastusmittauksia 441 kpl<br />
• Pohjakartan täydennyskartoitusta tehtiin noin 19 ha<br />
• Rajamerkkejä kartoitettiin 750 kpl<br />
• Pohjakarttaa varten kartoitettiin lisäksi 72 rakennusta<br />
• Painokairauksia tehtiin 163 kpl<br />
• Siipikairauksia 5 reiällä<br />
• Heijarikairauksia 5 kpl<br />
• Pohjavesiputkia asennettiin 9 kpl<br />
• Maaperänäytteitä otettiin 110 kpl<br />
33
RAKENTAMISYKSIKKÖ<br />
TPK Toimintakertomus 2010<br />
Jukka-Petteri Eronen<br />
PUISTOTOIMI<br />
Raatihuoneen puiston kukkaistutus<br />
Puistotoimen tehtävänä on rakentaa ja kunnossapitää<br />
puisto- ja liikenneviheralueet sekä erityiskohteet.<br />
Vastuualue hankkii ja viljelee toimintaansa tarvittavan<br />
kasvimateriaalin ja toteuttaa Satakunnan Vihertietokeskuksen<br />
kautta viherneuvontapalvelun. Vastuualueen<br />
päällikkönä toimii Ismo Ahonen.<br />
Vuosi 2010 tarjosi porilaisille hyvät<br />
peruspalvelut puistojen osalta. Asukas-<br />
ja asiantuntija-arvioinnissa pidettiin<br />
puistoja hyvänlaatuisina. Noormarkun<br />
alueiden hoitoon otto lisäsi puistotoimen<br />
toimintaa. Kompakti kaupunki<br />
-hanke toi mukanaan uutta asukastoimintaa<br />
muun muassa viljelypalstojen<br />
muodossa. Suurimpana tulevaisuuden<br />
haasteena on pidettävä kaupunkikuvaan<br />
merkittävästi vaikuttavien kokoojakatujen<br />
lähes olemattomia viherpanostuksia<br />
– haluammeko asuinalueidemme<br />
pääväylien maisemista puuttomia?<br />
Viherrakentaminen<br />
Suurin viherrakennuskohde oli Ahlaisten<br />
lähiliikuntapaikka, joka oli Teknisen<br />
palvelukeskuksen, vapaa-aikaviraston<br />
ja koulutoimen yhteishanke.<br />
Se toteutui katu- ja puistosuunnittelun<br />
suunnitelmien mukaan. Puistotoimen<br />
osuutena olivat rakentamis- ja istutustyöt,<br />
jotka toteutuivat täysin. Vuoden<br />
2011 toteutukseen jäi monitoimikaukalo,<br />
joka on vapaa-aikaviraston osuus<br />
hankkeesta. Hankkeeseen myönnettiin<br />
valtion lähiliikuntatuki.<br />
Viikinäisten lähiliikuntapaikalle valmistui<br />
leikkipuiston osa, jossa erikoisuutena<br />
on ensimmäinen crosspolkupyörärata<br />
<strong>Pori</strong>n puistoissa. Lähiliikuntapaikan<br />
toteutus jatkuu keväällä 2011<br />
ja siihen on myös myönnetty lähiliikuntatuki.<br />
Ennen talven tuloa Pörkkinäisen<br />
puiston kuntoilupuistoon ehdittiin<br />
tehdä maastonmuotoilu ja kaapeloinnit.<br />
Muita puisto- ja<br />
viherrakennuskohteita:<br />
Luotojen lenkille asetettiin neljä kuntoiluvälinettä<br />
ja Raumansillan–Pormestarinsillan<br />
välisen polun valaistus<br />
valmistui. Kirjurinluodon keskusleikkipaikan<br />
esteettömään osioon rakennettiin<br />
kaksi uutta leikkivälinettä.<br />
Toejoen Riitaviikinaukio sai uuden<br />
leikkipuiston ja Vapaudenkadun varteen<br />
perustettiin uusi koirien ulkoiluttamisaitaus.<br />
Viikinäisten ja Tuorsniemen alueelle<br />
perustettiin niittypuistoja sekä Tuorsniemen<br />
Suruttomientien suojavalli istutettiin.<br />
Koiviston ulkoilupuiston maastonmuotoilussa<br />
hyödynnettiin läheiseltä<br />
<strong>Pori</strong>n Veden saneerauskohteesta<br />
tulleita täytemaita.<br />
Vuonna 2010 tilaustyörakentaminen<br />
oli puistotoimen historian vilkkainta.<br />
Suurimpina kohteina oli Kirjurinluoto-<br />
Arena. Tapahtuma-alueen sisääntuloteitä<br />
laajennettiin sekä palvelupuiston<br />
että Kirjurinluodon tien suunnasta.<br />
Kaksi teknistä pistettä siirrettiin Arenan<br />
katsomovallin päälle sekä vallin<br />
huoltokäytävää levennettiin. Samalla<br />
Arenan kaksi vihersaareketta mataloitettiin.<br />
Arenan muutostöissä käytettiin<br />
kilpailutettuja yhteistyökumppaneita<br />
Seuraaviin päiväkoteihin rakennettiin<br />
aitoja: Toejoen Tuulentupa, Harmaalinnan<br />
Piparminttu, Noormarkun<br />
Koivukuja ja Ahlaisten Tupala. Päärnäisten<br />
päiväkodin pihaan tehtiin sadevesiviemäröinti.<br />
Koulupihoihin tehdyt<br />
viherrakennustyöt: Isosannan koululle<br />
34
TPK Toimintakertomus 2010<br />
RAKENTAMISYKSIKKÖ<br />
aitaa, polkupyörätelineitä ja kiipeilyteline,<br />
Toejoen koululle pysäköintialue,<br />
Väinölän koululle kaksi sadevesikaivoa,<br />
Käppärän koululle jätepiste, Herralehden<br />
koululle jätepiste ja istutuksia,<br />
Tuorsniemen koululle aita ja Lattomeren<br />
koululle koripallokenttä.<br />
Viheralueiden hoito<br />
Rakennettujen viheralueiden hoidossa<br />
suurin muutos oli Noormarkun kuntaliitoksen<br />
myötä hoitovastuulle tulleiden<br />
viheralueiden hoito. <strong>Pori</strong>n Palveluliikelaitoksen<br />
toiminnan käynnistyminen<br />
merkitsi puolestaan valtaosan kiinteistönurmikoiden<br />
hoidon siirtymistä pois<br />
puistotoimelta. Kiinteistöjen istutusten<br />
ja leikkivälineiden hoito jatkui edelleen<br />
puistotoimen työnä.<br />
Vuoden aikana puistojen hoitoluokituksessa<br />
vuonna 2009 aloitettu muutos<br />
vakiintui. A3-luokan maisemapuistojen<br />
osuus on uudessa hoitoluokituksessa<br />
on pinta-alallisesti suurin 55,8 %<br />
pinta-alaosuudella. Nämä puistot<br />
muodostavat tärkeän osan <strong>Pori</strong>n kaupunkimaisemaa<br />
siisteinä ja edullisina<br />
nurmikkopuistoina. Valta-osa asuinalueiden<br />
puistoista ja liikennealueiden<br />
viheriöistä on A3-luokkaa. Hoitokustannuksiltaan<br />
edulliset maisemaniitty-<br />
Hoidossa olevat rakennetut viheralueet vuonna 2010:<br />
Rakennettu viheralue hehtaaria Osuus viheralueista<br />
A1-Edustusviheralue 0,4 0,1%<br />
A2-Käyttöviheralue 70,5 16,1%<br />
A3-Käyttö- ja suojaviheralue 244,7 55,8 %<br />
B-Maisemaniityt ja pellot 117,7 26,8 %<br />
E-erityisalue 5,4 1,2 %<br />
jen ja muutosalueiden osuus hoidettavasta<br />
pinta-alasta on 26,8 %. Näiden<br />
alueiden yksityiskohtia ovat muun<br />
muassa laidunalueet ja maisemakukkapellot.<br />
Hoitokustannuksiltaan kalleimpia,<br />
mutta samalla näyttävimpiä A1- ja<br />
A2-alueita on noin 16 % hoidettavasta<br />
pinta-alasta. Esimerkiksi leikkipaikat<br />
kuuluvat A2-luokkaan.<br />
Istutukset<br />
Outi Vainikka-Majuri<br />
438,6 100,0 %<br />
Puiden istutus keskittyi Viikinäisten ja<br />
Tuorsniemen eteläiselle alueelle. Kaikkiaan<br />
puita istutettiin noin 400 kpl ja<br />
metsätaimia noin 1300 kpl. Metsätaimien<br />
tärkein istutuskohde oli Suruttomientien<br />
suojavallin istutus Tuorsniemen<br />
Vierupuistoon.<br />
Katualueiden puistokaistojen puiden<br />
määrä vuonna 2010 oli 7300 kpl. Näiden<br />
puiden rakenne vaatii erityishoitoa,<br />
jotta ne täyttävät liikenneturvallisuuden<br />
vaatimukset.<br />
Perennaistutuksista merkittävin<br />
kohde oli Hanhipuiston Pionipuutarhan<br />
istutus, joka valmistuu alkukesällä<br />
2011 kivetystöiden myötä. Kesäkukkien<br />
istutuksessa yksi uusi kohde oli<br />
Noormarkun Finnbyntien sillan kaiteiden<br />
kukitus. Eri kaupungin osia koristamaan<br />
tuotiin erilaisia kesäkukkaruukkuja<br />
yhteensä 340 kpl.<br />
Metsät<br />
Metsien hakkuita tehtiin 37 hehtaarin<br />
alueella 28 eri kohteessa. Tärkeimpiä<br />
kohteita:<br />
• Honkaluodon uusi teollisuusalue:<br />
Kesämyrsky tuhosi täysikokoista<br />
puustoa 3,5 ha<br />
• Lentokenttä: turva-alue, 4 ha avohakkuu<br />
• Kaanaa Kangastien–Aapontien<br />
alue: harvennushakkuu 4,5 ha<br />
• Kuutilonoja: ojanvarren aukaisu<br />
2,4 ha<br />
• <strong>Pori</strong>n metsä: ruderaattialueen 3 ha<br />
taimikon poisto ja veteraanilenkin<br />
5 ha harvennus.<br />
Pääsiäisen kunniaksi torille rakennettiin keväinen pärekori. Kuvassa puistotoimen<br />
työntekijät viimeistelemässä koria.<br />
ISMO AHONEN<br />
35
RAKENTAMISYKSIKKÖ<br />
TPK Toimintakertomus 2010<br />
Satakunnan Vihertietokeskus<br />
Satakunnan Vihertietokeskus on puutarha-alan<br />
neuvonta- ja palvelukeskus,<br />
jonka pääasiallisin tarkoitus on palvella<br />
puutarha-alan harrastajia. Vihertietokeskuksen<br />
toiminta on osa puistotoimen<br />
palvelutarjontaa. Vihertietokeskus<br />
toimii ympäristöviraston teknisessä<br />
työryhmässä rakennuslupien viherasioiden<br />
asiantuntijana ja myöntää puunkaatoluvat,<br />
joita vuoden 2010 aikana<br />
myönnettiin 726 kpl.<br />
Kesän aikana vihertietokeskuksen<br />
sisäpiha sai uuden ilmeen, kun suihkulähteen<br />
ja kalusteiden väri vaihdettiin<br />
tyylikkääseen siniseen. Uudistuneesta<br />
ulkoasusta saatiin asiakkailta paljon<br />
kehuja.<br />
Luentoja pidettiin aiheesta Kokeileva<br />
hyötypuutarha. Henkilöstö kiersi<br />
läpi Pohjanmaan taimistoja<br />
sekä tutustui<br />
Lepaa 2010 –näyttelyyn.<br />
Satakunnan Vihertietokeskus<br />
järjestää<br />
aktiivisesti erilaisia<br />
tapahtumia. 24.3-1.4.<br />
järjestettiin Kevät-tapahtuma, jonka<br />
aiheena olivat luonnonmukaiset pääsiäiskoristeet<br />
ja kevätkylvöt. Puutarhapäivät,<br />
jossa käsiteltiin kokeilevaa<br />
hyötytarhaa, järjestettiin toukokuussa.<br />
Ohjelmaan kuului puutarhaneuvontaa<br />
ja esillä oli myös aiheeseen liittyvää<br />
kirjallisuutta sekä kasvatusohjeita.<br />
Nähtävillä oli kasvihuoneissa kasvatettuja<br />
erikoiskasveja, jotka olivat tilaisuuden<br />
ajan myös myytävinä.<br />
Vihertietokeskus arvosteli Hevosluodon<br />
siirtolapuutarhan tonttien pihaalueet.<br />
Arvostelun voittajat ilmoitettiin<br />
puutarhaa vuokraavalle Luodon Siirtolapuutarhayhdistys<br />
ry:lle<br />
Vihertietokeskus suunnitteli ja<br />
rakensi tiloihinsa Joulukuusi juhlan<br />
tuo- ja Keskitalven juhla –näyttelyt<br />
Satakunnan<br />
Vihertietokeskus<br />
järjestää aktiivisesti<br />
erilaisia tapahtumia.<br />
Vihertietokeskuksen suihkulähde maalattiin raikkaalla sinisellä.<br />
ajalle 8-21.12. Joulukuusi juhlan tuo<br />
–näyttelyssä esiteltiin ideoita joulukuusen<br />
koristeluun ja hoitoon. Ulkotiloissa<br />
esillä olivat eri tahojen koristelemat<br />
kuuset, joista näyttelykävijät saivat<br />
äänestää suosikkiaan.<br />
JUKKA-PETTERI ERONEN<br />
Vihertietokeskuksen pihalla esiteltiin koristeltuja joulukuusia.<br />
36
TPK Toimintakertomus 2010<br />
RAKENTAMISYKSIKKÖ<br />
SATAMARAKENNUS<br />
Satamarakennuksen tehtävänä on satamien, väylien,<br />
pienveneväylien ja rantarakenteiden rakennuttaminen,<br />
rakentaminen ja kunnossapito, kalasataman ja<br />
telakan hoito sekä työohjelman mukaiset kunnallistekniset<br />
työt Meri-<strong>Pori</strong>ssa. Vastuualueen päällikkönä toimii<br />
Jukka Latva.<br />
Toiminta<br />
Satama-alueiden kunnossapitotöissä<br />
hoidettiin kenttiä 68 ha, raiteita 15,3<br />
km, laitureita 2,8 km ja lisäksi katujen,<br />
teiden ja kevytliikenneväylien sekä<br />
avustettavien yksityisteiden talvi- ja<br />
kesä kunnossapitotöitä Mäntyluodon,<br />
Kaanaan ja Reposaaren alueilla.<br />
Satama-altaiden poijujen ja viittojen<br />
kunnossapidosta huolehdittiin tuttuun<br />
tapaan. Laitureiden kunnossapitoa tehtiin<br />
tarpeen mukaan.<br />
Sataman raiteiden<br />
peruskorjausta tehtiin<br />
kuluneen vuoden<br />
aikana. Asfalttipäällysteitä<br />
uusittiin<br />
eri satamanosissa<br />
yhteensä 9868 m².<br />
Keväällä asennettiin<br />
paikoilleen<br />
talvisäilössä olleet<br />
pienvenelaiturit<br />
(paikkoja 1394 kpl)<br />
ja pyykkilaiturit<br />
sekä Taavi-silta ja<br />
korjattiin satamarakennuksen<br />
hoitoon<br />
kuuluvien pienveneväylien<br />
viitoitukset.<br />
Purjehduskauden<br />
aikana huolehdittiin<br />
näiden laitureiden<br />
ja väylien kunnossapidosta. Kauden<br />
aikana huolehdittiin viikoittain retkeilysatamien<br />
jäte- ja puuhuollosta sekä<br />
huollettiin ja tarvittaessa uusittiin väylämerkkejä.<br />
Retkeilysatamien kuntoon<br />
saattaminen kuului kevään ohjelmaan.<br />
Syksyllä laiturit ja lautat kerättiin<br />
talvisäilöön. Venesatamien kiinnitysvälineitä<br />
uusittiin tarvittavilta osin. Kalasataman<br />
ja telakan hoito sekä Merimestan<br />
kiinteistönhoito kuuluivat satamarakennuksen<br />
tehtäviin.<br />
Vuoden lopulla aloitettiin Uniluodon<br />
venesataman A-laiturin uusiminen<br />
ja satama-altaan syventäminen.<br />
Satamarakennus osallistui sataman eri<br />
investointikohteiden kuten Kallonlahden<br />
syventämiseen ja laiturin rakentamiseen<br />
sekä <strong>Pori</strong>n Sataman porttirakennuksen<br />
rakennuttamistehtäviin.<br />
Henkilökunta<br />
Satamarakennuksen henkilökuntaan<br />
kuului vuoden lopussa 4 kuukausipalkkaista<br />
ja sijaiset mukaan lukien 17<br />
tuntipalkkaista työntekijää, joista kaksi<br />
ovat vuorotteluvapaalla.<br />
37
RAKENTAMISYKSIKKÖ<br />
TPK Toimintakertomus 2010<br />
TALONRAKENNUS<br />
Talonrakennuksen vastuualueen tehtävänä on kaupungin<br />
toimitilojen ja rakennusten uudis-, muutos-, korjaus-<br />
ja rautarakennetyöt ja niihin liittyvien aliurakoitsijoiden<br />
tekemien töiden valvonnat. Talonrakennuksen<br />
vastuualueen päällikkönä toimi kuluneena vuonna<br />
talonrakennusinsinööri Markku Koppelomäki ja sijaisena<br />
rakennusmestari Mika Suojanen.<br />
Talonrakennuksen vuoden merkittävämpänä<br />
muutoksena oli tukikohdan<br />
muutto Presidentinpuistokadulta Satakunnankadulle<br />
entisiin K-Maatalouden<br />
tiloihin. Vuoden 2010 lopussa talonrakennuksessa<br />
työskenteli 43 tuntipalkkaista<br />
ja 10 kuukausipalkkaista työntekijää.<br />
Töiden puolesta talonrakennuksen<br />
vuosi käynnistyi merkittävällä ja useita<br />
vuosia kestävällä hankkeella, kun<br />
Kuninkaanhaan koulun peruskorjauksen<br />
valmistelut alkoivat. Työt aloitettiin<br />
väistötilojen rakentamisella koulun<br />
liikuntasaliin. Varsinainen peruskorjaus<br />
aloitettiin purkutöillä heti kun koululaiset<br />
aloittivat kesälomansa. Koulun<br />
peruskorjauksen ennustetaan kestävän<br />
muutaman vuoden.<br />
Vuoden alussa käynnistettiin<br />
nopealla aikataululla Yyterin leirintäalueen<br />
uuden huoltorakennuksen<br />
rakennustyöt.<br />
Aikataulusta<br />
johtuen työ toteutettiin<br />
projektinjohtourakkana,<br />
jossa<br />
talonrakennus osallistui<br />
hankkeeseen hankintojen<br />
ja työnjohdon osalta. Erittäin<br />
nopealla aikataululla toteutettu kohde<br />
valmistui aikataulussaan juhannukseksi.<br />
Vanhoina kohteina jatkettiin muun<br />
muassa opiskelijatalon saneerausta<br />
ja Kirjurinluodon kesäteatterin WCrakennusta.<br />
Talvi 2009–2010 oli runsaslumisempi<br />
kuin mihin <strong>Pori</strong>n alueella<br />
Kuninkaanhaan koulun<br />
peruskorjaustyömaa<br />
Kaupunginsairaalan<br />
pihapiirissä jatkettiin<br />
avopalvelutoimista<br />
saneeraustöitä.<br />
on hetkeen totuttu. Runsaasta lumentulosta<br />
kärsi erityisesti Koivulan päiväkodin<br />
ja terveysaseman vesikattotyömaa,<br />
jossa lumenluontiin kului arvokasta<br />
työaikaa.<br />
Kaupunginsairaalan pihapiirissä jatkettiin<br />
avopalvelutoimista saneeraustöitä.<br />
Tässä kohteessa vesikattotöitä<br />
varten hankittiin suuri<br />
suojateltta. Vaikka<br />
teltan vuokra muodosti<br />
mer-kittävän<br />
kustannuserän, osoittautui<br />
sen käyttö kannattavaksi.<br />
Rakennuksessa<br />
uusittiin<br />
koko yläpohjarakenne ja samalla koko<br />
rakennuksen käyttötarkoitus muutettiin.<br />
Kaupunginsairaalan ympäristössä<br />
oli talonrakentajille muutenkin töitä<br />
koko vuoden ajan.<br />
Kesällä merkittävän työkuorman<br />
muodostavat erilaiset koulurakennuksissa<br />
tehtävät peruskorjaukset ja pienemmät<br />
remontit. Töitä tehtiin muun<br />
38
TPK Toimintakertomus 2010<br />
RAKENTAMISYKSIKKÖ<br />
muassa Ruosniemen koulun teknisen<br />
työn luokassa sekä Länsi-<strong>Pori</strong>n, Herralahden,<br />
Tuorsniemen, Väinölän,<br />
Kyläsaaren, Ahlaisten, Kalaholman ja<br />
Cygnaeuksen kouluilla. Vuoden 2010<br />
lopulla alkoi <strong>Pori</strong>n suomalaisen yhteislyseon<br />
vanhan keittiön ja ruokasalin<br />
muutos opetustiloiksi. Vuoden loppuun<br />
mennessä purkutyöt saatiin pääosin<br />
valmiiksi ja tilat otetaan opetuskäyttöön<br />
syksyllä 2011. Syksyllä aloitettiin<br />
myös Ruosniemen koululla ilmanvaihdon<br />
peruskorjaus, joka kestää koko talven.<br />
Työt saadaan tehtyä loppuun vasta<br />
kesän 2011 aikana.<br />
Kuntaliitoksen myötä talonrakennus<br />
on tehnyt töitä myös Noormarkun<br />
alueella. Merkittävimpänä kohteena<br />
oli vuoden 2010 lopulla valmistunut<br />
Urheilukentän katsomon katos.<br />
Myös vuosi 2011<br />
näyttää hyvältä<br />
talonrakentajien<br />
silmissä<br />
Kuninkaanhaan koululla paiskitaan töitä.<br />
Tässä oli vain osa talonrakennuksen<br />
vuoden 2010 kohteista. Puu- ja rautarakenneverstaamme<br />
tuottivat vuoden<br />
aikana lähes kaiken tarvitsemamme<br />
kaluste- ja rautarakenteet eri kohteisiin.<br />
Vuoden aikana pystyimme työllistämään<br />
omien työntekijöidemme lisäksi<br />
määräaikaisia työtekijöitä, koululaisia<br />
ja työllistettyjä sekä tietenkin runsaasti<br />
eri alojen aliurakoitsijoita. Yhteistyö<br />
talotekniikan vastuualueen kanssa jatkui<br />
luonnollisesti erittäin tiiviinä. Vuosi<br />
2011 näyttää hyvältä talonrakentajien<br />
silmissä työllisyyden suhteen.<br />
MARKKU KOPPELOMÄKI<br />
Koivulan päiväkodin ja terveysaseman vesikattoa rakennetaan paikoilleen.<br />
39
RAKENTAMISYKSIKKÖ<br />
TPK Toimintakertomus 2010<br />
Tapio Laiho<br />
TALOTEKNIIKKA<br />
Ilmastointiasentaja Juha Jokinen<br />
työnsä parissa.<br />
Toiminta<br />
Talotekniikan lvias-tiimien vastuualueena<br />
on <strong>Pori</strong>n kaupungin kiinteistöjen<br />
lvias-töiden suorittaminen noudattaen<br />
aikaisempien vuosien mukaista käytäntöä.<br />
Saneeraus- ja peruskorjaustöitä<br />
suoritetaan pääosin rakennuttamisen<br />
vastuualueelle sekä talonrakennuksen<br />
vastuualueelle, lisäksi vuoden toimineelle<br />
<strong>Pori</strong>n Palveluliikelaitokselle.<br />
Näiden lisäksi lvias-ylläpito- ja vuosihuoltotöitä,<br />
lvias-muutostöitä sekä<br />
uudisrakentamista suoritetaan Omistamisen<br />
yksikön rakennuttajille kumppanuus<br />
periaatetta noudattaen.<br />
Saneeraus- ja peruskorjaustöiden<br />
sekä ylläpito- ja vuosihuoltotöiden<br />
määrät ovat ovat viime vuosina lisääntyneet.<br />
Lisääntyvässä määrin suoritetaan<br />
myös ns. hätätöitä ja väliaikaisia<br />
korjauksia. Tämä johtuu sähkö-, putkisto-,<br />
viemäri- ja lämpöjohtovaurioiden<br />
lisääntymisestä. Vastuualue tekee<br />
tilausten mukaan <strong>Pori</strong>n kaupungin<br />
muille hallintokunnille lvias-korjausja<br />
huoltotehtäviä.<br />
<strong>Pori</strong>n kaupungin panostaessa myös<br />
henkilö- ja henkilöstöturvallisuuteen<br />
olemme talotekniikassa asentaneet<br />
peruskorjauksen yhteydessä uusia<br />
kamera- ja valvontalaitteita eri kiinteistöihin.<br />
<strong>Pori</strong>n kaupungin omistamien kiinteistöjen lämpöjohto-,<br />
vesi- ja viemärilaitteistojen automatiikka, sähköjen<br />
sekä ilmavaihtolaitteistojen ylläpito- ja vuosihuoltotyöt<br />
tehdään pääsääntöisesti talotekniikan vastuualueen<br />
LVIAS-tiimien toimesta. Vastuualueen päällikkönä<br />
toimii Tapio Laiho.<br />
Vuoden loppupuolella kovat pakkaset<br />
aiheuttivat jälleen paljon erillaisia<br />
hätätyötehtäviä ja jäätymiskorjauksia ja<br />
osa jatkuu vielä vuoden 2011 puolella.<br />
Talotekniikan lvia-tiimi on huomioinut<br />
kaupungin omistamien kiinteistöjen<br />
mahdolliset sisäilma- ja kosteusongelmien<br />
tuomat haasteet työssään.<br />
Olemme hankkineet uusia ilmastointikanavien<br />
puhdistuslaitteita ja iv-koneiden<br />
mittausvälineitä sekä kouluttaneet<br />
henkilökuntamme.<br />
Talotekniikan lvias-tiimien käytössä<br />
on työkohdekohtainen laskutus- ja seurantajärjestelmä,<br />
mikä helpottaa putkisto-<br />
sekä sähkövaurioiden korjauskustannusten<br />
yksilöimisen ja kuntotutkimustarpeen<br />
määrittelemisen. Talotekniikan<br />
seurantajärjestelmä auttaa kiinteistöjen<br />
lvias-kuntotarkastuksissa sekä<br />
lvias-kuntotutkimuksissa. Lähtötietoja<br />
kiinteistöjen lvias-järjestelmien kuntotasosta<br />
on kerätty jo vuosien ajan.<br />
Talotekniikan lvi-huoltopäällikkö<br />
toimii valvojana uuden uimahallin<br />
rakentamisessa rakennustoimikunnan<br />
edustajana.<br />
Henkilöstö<br />
Talotekniikan osaavaan henkilöstöön<br />
kuului vuoden 2010 lopussa: lvi-huoltopäällikkö,<br />
sähkötek nikko, lvi- suunnitelija,<br />
lvi-työnjohtaja, kahdeksantoista<br />
vakituista lvias-asentajaa, joista<br />
Tapio Laiho<br />
Sähköasentajat Raino Kuusinen ja<br />
Seppo Lehtihaka.<br />
40
TPK Toimintakertomus 2010<br />
RAKENTAMISYKSIKKÖ<br />
Toimintavuoden aikana varastointipalvelut<br />
siirtyivät uuteen aikakauteen.<br />
Keskusvarastonhoitaja Pekka Salli jäi<br />
viettämään 35 vuoden työrupeaman jälkeen<br />
eläkepäiviä 30.7 alkaen, jonka jälkeen<br />
Rauno Maijala siirtyi jatkamaan<br />
keskusvarastonhoitajan tehtäviä.<br />
Vuodenvaihteen jälkeen varastointipalveluissa<br />
työskentelee 5 henkilöä,<br />
joista vakituisena kuukausipalkkaisena<br />
toimii 2 henkilöä toimistossa. Vakituikaksi<br />
oli osaaikaista sekä neljä määräaikaista<br />
asentajaa ja neljä määräaikaista<br />
oppisopimus-asentajaa, toimistovirkailija<br />
ja kaksi määräaikaista toimistovirkailijaa.<br />
Lvias-tiimit toteuttavat kaiken<br />
edellä mainitun kilpailukykyisesti<br />
nopeilla toimitusajoilla, hyvällä tietotaidolla<br />
ja laadulla ja onnistuneella hinnoittelulla.<br />
Lvias-tiimi on panostanut<br />
onnistuneesti töidensä markkinointiin.<br />
Suuri kiitos hyvin tehdystä työstä kuuluu<br />
koko henkilökunnallemme.<br />
VARASTOINTIPALVELUT<br />
TAPIO LAIHO<br />
Vuoden merkittävimmät työt:<br />
• Uusi uimahalli / valvontaa<br />
• Avopalvelukeskus / lvvis-urakka<br />
• Satakunnan museo / vesi – viemäri<br />
saneeraus, sisältäen rakennustekniset<br />
työt<br />
• Koivulan päiväkoti / sade, salaoja<br />
ja sisäpuolisten vesijohtojen<br />
uusintaa<br />
• Tuorsniemen koulu / lvvis-urakka<br />
• Metsäopisto, kuivaamo / lvvstyöt<br />
• Yyterin leirintä, caravan alue /<br />
lvvis-työt<br />
• Kuninkaanhaan koulu / lvviajsurakka<br />
• PSYL / lvias-urakka<br />
• Ruosniemen koulu / lvviasurakka<br />
• Länsi-<strong>Pori</strong>n koulu, luokkatilasaneeraukset<br />
/ lvvis<br />
• Sisäilmaongelmiin liittyvät korjaukset,<br />
mittaukset, säätötyöt ja<br />
puhdistukset<br />
• Kiinteistöjen pumppuhuollot<br />
• Kiinteistöjen iv-vuosihuollot ja<br />
korjaukset<br />
• Kiinteistöjen ilmakompressori<br />
vuosihuollot<br />
• Herralahden koulu / ljk<br />
• Liikennenvalojen huolto- ja kunnossapitotyöt<br />
• Kesäteatteri, sosiaalitilat / lvvstyöt<br />
• Cygnaeus ruokapalvelukeskus /<br />
lvv-urakka, sisältäen kylmälaiteurakan<br />
Varastointipalvelut hankkivat ja varastoivat työ-ja tarveaineita<br />
oman, mutta myös muiden hallintokuntien<br />
tarpeisiin. Lisäksi varastointipalvelut vuokraa työvälineitä<br />
ja kalustoa oman hallintokunnan lisäksi myös<br />
muille hallintokunnille ja jonkinverran myös ulkopuolisille<br />
yrityksille. Vastuualueen päällikkönä toimii Rauno<br />
Maijala.<br />
Varastointipalvelut<br />
otti käyttöön uuden<br />
tietojärjestelmän ja<br />
kalustonvuokrausohjelman<br />
sena tuntipalkkaisena toimii 2 henkilöä,<br />
joista toinen työskentelee keskusvarastossa<br />
ja toinen Mäntyluodon toimipisteessä.<br />
Lisäksi keskusvarastolla on<br />
1 oppisopimussuhteinen määräaikainen<br />
tuntipalkkainen henkilö.<br />
Varastointipalvelut otti käyttöön<br />
uuden tietojärjestelmän ja kalustonvuokrausohjelman,<br />
jotka nopeuttavat<br />
ja tehostavat palvelua. Työpisteet uusittiin<br />
ja keskusvarastossa viivakoodilukijat<br />
otettiin käyttöön. Varastointipalvelut<br />
hankki kesällä pressuhallin erityisesti<br />
Dexter-merkkisten henkilönostinten ja<br />
muun kaluston suojaksi.<br />
Varastojen arvo oli tilivuoden<br />
lopussa 251.450 €. Toimintavuoden<br />
myynti oli 1.139.024 € ja kalustovuokria<br />
perittiin yhteensä 195.484 €.<br />
41
TPK Toimintakertomus 2010<br />
AJONEUVOKESKUS<br />
Ajoneuvokeskus vastaa koko kaupungin ja osittain myös kaupunkikonsernin<br />
ajoneuvokaluston hallinnasta. Yksikkö sekä hallinnoi että vuokraa<br />
kaupungin omistamia tai muulla tavoin hankittuja ajoneuvoja asiakkailleen.<br />
Toimintaan kuuluvat omien ajoneuvojen seuranta ja hankinta<br />
sekä niiden rahoituksen ja ylläpidon järjestäminen. Yksikön päällikkönä<br />
toimii Jani Sädemaa.<br />
Kulunut vuosi 2010 oli Ajoneuvokeskuksen<br />
toinen toimintavuosi, jolloin<br />
uudeksi palveluksi muodostettiin henkilökuljetus<br />
kaikkien hallintokuntien<br />
käyttöön. Tähän tarkoitukseen käytetään<br />
yhtä pienoislinja-autoa.<br />
<strong>Pori</strong>n perusturvakeskukseen muodostettu<br />
yhteistoiminta-alue ja <strong>Pori</strong>n<br />
Palveluliikelaitoksen keskitetty keittiöjärjestelmä<br />
loivat omat haasteensa<br />
ajoneuvokeskukselle. Ajettavat matkat<br />
lisääntyivät, joka merkitsi lisääntynyttä<br />
ajoneuvotarvetta. Näihin haasteisiin<br />
pystyttiin kuitenkin kohtuullisen<br />
hyvin vastaamaan.<br />
Ajoneuvokeskus oli mukana selvitystyössä,<br />
jossa kehitettiin kaikkia kaupungin<br />
hallintokuntia käsittävää tavarankuljetuslogistiikkaa.<br />
Kehitystyön<br />
tuloksella ei ollut suoranaista vaikutusta<br />
ajoneuvokeskukseen, koska tavarankuljetuslogistiikka<br />
päätettiin keskit-<br />
TPK:n tulosalue T70 muodosti vuoden<br />
2010 ajan kirjanpidollisen taseyksikön.<br />
Taseyksikkö muodostui Winnovalle<br />
vuokratuista rakennuksista, entitää<br />
koulutoimeen.<br />
Organisaatiouudistukset jatkuvat<br />
edelleen ja seuraavana vuonna ajoneuvokeskukseen<br />
keskitetään Teknisen<br />
palvelukeskuksen konekeskuksen ja<br />
puistotoimen sekä vapaa-aikaviraston<br />
konekalustoa.<br />
JANI SÄDEMAA<br />
AMMATTIOPISTOJEN<br />
KIINTEISTÖT<br />
Taseyksikkö vastaa toimitilojen ja rakennusten hallinnasta<br />
ja vuokrauksesta. Taseyksikkö tilaa kiinteistönhoidon<br />
<strong>Pori</strong>n Palveluliikelaitokselta sekä isännöinti- ja<br />
rakennuttamispalvelut TPK:n Omistamisen yksiköltä.<br />
Yksikön päällikkönä toimii Markku Lehtonen.<br />
sistä <strong>Pori</strong>n ammattiopiston rakennuksista.<br />
Rakennukset vuokrattiin 1.1.2010<br />
alkaen Winnovalle 4,20 euron neliövuokrasta/kk.<br />
Rakennuksia ylläpidettiin<br />
samaan tapaan kuin hallintokuntien<br />
käytössä olevia rakennuksia. Korjaustöiden<br />
toteutuksesta vastasi LVIinsinööri<br />
Jouni Lehtinen.<br />
Vuoden aikana valmisteltiin rakennusten<br />
hallintaa varten kiinteistöosakeyhtiö,<br />
jolle rakennukset siirtyivät<br />
28.12.2010.<br />
Taseyksikkö tuotti 1 386 331 euron<br />
rahavirran, nettotulon ja poistot.<br />
MARKKU LEHTONEN
TPK Toimintakertomus 2010<br />
HENKILÖSTÖTAPAHTUMAT<br />
Pitkään palvelleet 2010<br />
Jukka-Petteri Eronen<br />
30 ja 20 vuotta palvelleita työntekijöitä palkittiin Suomalaisella klubilla 8.12. Kuvassa tilaisuudessa paikalla<br />
olleet palkitut.<br />
Tekninen lautakunta palkitsee vuosittain pitkään palvelleita<br />
Teknisen palvelukeskuksen työntekijöitä ansiokkaasta palveluksesta.<br />
40 vuotta palvelleet<br />
Ivanoff Tuula Helena, toimistonhoitaja<br />
Laakso Markku Juhani, aluetiemestari<br />
Pohjavirta Esa Olavi, ympäristörakentaja<br />
Stenberg Kauko Juhani, kuorma-auton kuljettaja<br />
30 vuotta palvelleet<br />
Jokinen Arto Antero, ympäristörakentaja<br />
Juhola Harri Emil, rakennuspäällikkö<br />
Keskinen Teuvo Johannes, ympäristörakentaja<br />
Lehtonen Markku Johannes, toimitilapäällikkö<br />
Lindqvist Antti-Pekka, putkiasentaja<br />
Mäenpää Aaro Antero, lakaisukoneen käyttäjä<br />
Mäkelä Tarja Aulikki, ympäristörakentaja<br />
Nevala Harri Mikael, vihertyönjohtaja<br />
Norrgård Maikki Mirjami, toimistonhoitaja<br />
Rantamäki Markku Eino Olavi, suunnitteluinsinööri<br />
Rimpelä Sulo Antero, katuosaston työntekijä<br />
Siitonen Raimo Harri Antero, levyseppä-hitsaaja<br />
Tuominen Heikki Artturi, palvelupäällikkö<br />
Virta Lasse Armas, ympäristörakentaja<br />
20 vuotta palvelleet<br />
Ahtolinna Raili Elina, suunnitteluavustaja<br />
Kaski Jan Johannes, palveluasiantuntija<br />
Kivilähde Kari Kalevi, aluetiemestari<br />
Leppänen Ulla Marita, henkilöstöasiainhoitaja<br />
Lihavainen Seppo Johannes, lakaisukoneen käyttäjä<br />
Mansikka-aho Pirjo Sinikka Tuulikki, kartanpiirtäjä<br />
Nuotiomaa Kari Johannes, sähköasentaja<br />
Pihlajamäki Pauli Aarne Johannes, sorvaaja<br />
Tanninen Jouko Asmo, putkiasentaja<br />
43
HENKILÖSTÖTAPAHTUMAT<br />
TPK Toimintakertomus 2010<br />
Jukka-Petteri Eronen<br />
Työnjuhlassa väki pääsi tutustumaan Cygnaeuksen uuteen ruokalarakennukseen.<br />
TPK juhli työvuottaan<br />
Cygnaeuksen ruokalassa<br />
Teknisen palvelukeskuksen perinteistä<br />
Työn juhlaa vietettiin perjantaina 17.12.<br />
Työntekijät ja kutsuvieraat tutustuivat<br />
Cygnaeuksen ruokalan uusiin tiloihin<br />
ja juhlistivat siellä kulunutta työvuotta.<br />
Ruokalassa oli tarjolla jouluinen ateria<br />
sekä kahvitarjoilu.<br />
Ohjelmaan kuului myös tervehdyspuheet<br />
apulaiskaupunginjohtaja Kari<br />
Hannukselta, teknisen lautakunnan<br />
puheenjohtaja Ari Westerlundilta,<br />
pääluottamusmies Tommi Raunelalta<br />
sekä TPK:n johtaja Jukka Kotiniemeltä.<br />
Tilaisuudessa palkittiin myös pääluottamusmiehen<br />
(JHL) tehtävät jättävä<br />
Harri Siitonen 30 vuoden palveluksestaan<br />
Teknisessä palvelukeskuksessa.<br />
Lisäksi palkinnon sai positiivisin<br />
TPK:lainen -äänestyksen voittaja.<br />
Vuoden 2010 posiitiivisimmaksi työntekijäksi<br />
kruunattiin Juha Jakovaara<br />
talonrakennuksen vastuualueelta.<br />
Tilaisuuden lopuksi vieraita viihdytti<br />
tanssiorkesteri Sonja Lindèn &<br />
Domino.<br />
JUKKA-PETTERI ERONEN<br />
Eläkkeelle jääneet vuonna 2010<br />
Kalliomäki Aila, ympäristörakentaja<br />
Vastamäki Reijo, mittausmies<br />
Röppänen Tapio, putkiasentaja<br />
Nissilä Erkki, työnjohtaja<br />
Stenroos Jarkko, katuosaston työntekijä<br />
Mäkelä Jouni, kaivinkoneiden käyttäjä<br />
Kankaansivu Hannu, koneasentaja<br />
Stenberg Annukka, rakennustyömaan siivooja<br />
Koivula Henry, ympäristörakentaja<br />
Tenho Kaija, johdon assistentti<br />
Erkkola Eira, mittausteknikko<br />
Salminen Irmeli, toimistorakennusmestari<br />
Lehtonen Pekka, lakaisukoneen käyttäjä<br />
Träskelin Jyrki, etumies, mittauspalvelut<br />
Limnell Sirpa, suunnittelurakennusmestari<br />
Kuisma Mauri, rakennuttaja-rakennusmestari<br />
Mäenpää Seppo, kuorma-autonkuljettaja<br />
Salonen Veijo, kirvesmies<br />
Uksjärvi Aarno, kirvesmies<br />
Salli Pekka, keskusvarastonhoitaja<br />
Lymy Jussi, työnjohtaja<br />
Paulakangas Markku, levyseppä-hitsaaja<br />
Rimpelä Pirjo-Paula, suunnitteluinsinööri<br />
Tamminen Tapio, maalari<br />
Sola Erkki, metsätyöpäällikkö<br />
Koivunen Juhani, varastoetumies<br />
Virtanen Arto, sorvaaja<br />
44
TPK Toimintakertomus 2010<br />
TILASTOT
TILASTOT<br />
TPK Toimintakertomus 2010<br />
TILINPÄÄTÖS<br />
TALOUSARVIO € TILINPÄÄTÖS €<br />
T70 Ammattiopistojen kiinteistöt 1 311 770 1 386 331<br />
T72 Tekninen Palvelukeskus -2 609 207 -2 478 221<br />
T73 Ajoneuvokeskus 230 050 324 267<br />
T74 Pysäköinninvalvonta 303 570 344 940<br />
T75 Tilapalveluyksikkö, up vuokraustoiminta -860 157 -808 371<br />
INVESTOINNIT<br />
€<br />
T72 Tekninen Palvelukeskus 9 341 780<br />
T73 Ajoneuvokeskus 291 481<br />
T75 Tilapalveluyksikkö, up vuokraustoiminta 205 267<br />
HENKILÖSTÖMENOT<br />
€<br />
T70 Ammattiopistojen kiinteistöt 1 948<br />
T72 Tekninen Palvelukeskus 16 323 750<br />
T73 Ajoneuvokeskus 125 561<br />
T74 Pysäköinninvalvonta 278 420<br />
T75 Tilapalveluyksikkö, up vuokraustoiminta 7 117<br />
yht. 16 736 796<br />
KAUPUNKIMITTAUS<br />
Tonttien rekisteröinnit<br />
Yleisten alueiden rekisteröinnit<br />
Rakennuspaikan merkitsemisiä<br />
Sijaintikatselmuksia<br />
Tonttijakoja<br />
182 kpl<br />
120 kpl<br />
283 kpl<br />
442 kpl<br />
n. 100 kpl<br />
46
TPK Toimintakertomus 2010<br />
TILASTOT<br />
KIINTEISTÖVARALLISUUS – Maaomaisuus<br />
MAAOMAISUUS (ha) 2009 2010<br />
Vapaat ja varatut tontit (tonttivaranto) 228 252<br />
Vuokralle annetut tontit 1338 1704<br />
Vuokralle annetut pellot 1329 1334<br />
Metsät 4100 4700<br />
Muu maaomaisuus 2945 2990<br />
Maaomaisuus yhteensä 9940 10980<br />
KIINTEISTÖVARALLISUUS – Luovutetut tontit<br />
2009 2010<br />
Luovutetut omakotitontit (kpl) 48 100<br />
Luovutetut yritystontit (kpl) 11 11<br />
LIIKENNEVÄYLÄT<br />
2007 2008 2009 2010<br />
Asemakaava-alueen kadut 455,8 km 458,6 km 460,4 km 510,3 km<br />
Kevyen liikenteen väylät 254,7 km 259,3 km 261,5 km 289,0 km<br />
Hoidetut yksityistiet 98,4 km 100,5 km 100,5 km 101,5 km<br />
Avustetut yksityistiet 208,0 km 208,4 km 210,4 km 210,4 km<br />
Valtatiet ja maantiet 244,6 km 244,6 km 244,6 km 336,0 km<br />
Tiet ja kadut yhteensä 1261,5 km 1271,4 km 1277,4 km 1447,2 km<br />
47
TILASTOT<br />
TPK Toimintakertomus 2010<br />
KATUVERKKO<br />
AJOKELPOISET KAAVAKADUT (Noormarkun liitosvaikutus noin 49 km v. 2010)<br />
2007 2008 2009 2010<br />
Kaikki katuluokat yhteensä 455,8 km 458,6 km 460,4 km 510,3 km<br />
Kaduista kestopäällystettyjä 70,4 % 71,0 % 71,8 % 73,2 %<br />
Kestopäällystettyjä katuja yht. 320,9 km 325,7 km 331,0 km 373,5 km<br />
LIIKENNEONNETTOMUUDET PORIN ALUEELLA (sisältää Noormarkun onnettomuudet)<br />
2008 2009 2010<br />
Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet 109 102 87<br />
Kuolemaan johtaneet onnettomuudet 5 5 4<br />
KONEKESKUS – Kalusto ja niiden keski-ikä<br />
2007 2008 2009 2010<br />
KALUSTO KPL IKÄ KPL IKÄ KPL IKÄ KPL IKÄ<br />
Kuorma-autot 17 8,5 17 8 16 5,2 16 6,2<br />
Traktorit 15 13 14 14 15 13,3 16 13,7<br />
Tiehöylät 6 12,3 6 13,3 6 10 6 11<br />
Pyöräkuormaajat 13 11,2 13 12,2 12 9,2 15 8,5<br />
Jyrät 2 22 2 23 2 24 2 25<br />
Harjakoneet 1 4 1 5 1 6 1 7<br />
48
TPK Toimintakertomus 2010<br />
TILASTOT<br />
AJONEUVOKESKUS – Ajoneuvomäärät<br />
AJONEUVO KPL KESKI-IKÄ<br />
Henkilöauto 71 7,6<br />
Pakettiauto 80 7,8<br />
Kuorma-auto (N2-luokka) 15 9,5<br />
Linja-auto (M2-luokka) 2 3,0<br />
Yhteensä 168 8,5<br />
AJONEUVOKESKUS – Ajoneuvomäärät vuosimalleittain<br />
25<br />
20<br />
15<br />
10<br />
Ajoneuvomäärä<br />
5<br />
0<br />
1988<br />
1989<br />
1990<br />
1991<br />
1992<br />
1993<br />
1994<br />
1995<br />
1996<br />
1997<br />
1998<br />
1999<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
2005<br />
2006<br />
2007<br />
2008<br />
2009<br />
2010<br />
Vuosimalli<br />
Henkilöauto<br />
Kuorma-auto (N2-luokka)<br />
Pakettiauto<br />
Linja-auto (M2-luokka)<br />
49
TPK Toimintakertomus 2010<br />
ORGANISAATIO VUONNA 2011<br />
Vuonna 2011 Teknisen palvelukeskuksen organisaatio uudistui niin, että Ammattiopistojen<br />
kiinteistöt taseyksikkö poistui ja uudeksi taseyksiköksi muodostettiin<br />
Toimitilat.<br />
Tekninen lautakunta<br />
Tekninen palvelukeskus<br />
Johtaja<br />
Jukka Kotiniemi, 044 701 1671<br />
Hallintoyksikkö<br />
Yksikön johtaja, hallintopäällikkö Mika Painilainen, 044 701 1778<br />
Yleishallinto<br />
Hallintopäällikkö Mika Painilainen, 044 701 1778<br />
Maaseututoimi<br />
Maataloussihteeri Mika Ruissalo, 0400 611 707<br />
Kaupunkimittaus<br />
Kaupungingeodeetti Kalervo Salonen, 044 701 1860<br />
Pysäköinninvalvonta<br />
Pysäköinninvalvoja Lehtonen Markku, 044 701 1812<br />
Omistamisen yksikkö<br />
Yksikön johtaja, rakennuspäällikkö Harri Juhola, 044 701 1675<br />
Kiinteistövarallisuus<br />
Kiinteistöpäällikkö Antti Kilkku, 044 701 1811<br />
Rakennuttaminen<br />
Rakennuspäällikkö Harri Juhola, 044 701 1675<br />
Katu- ja puistosuunnittelu<br />
Liikenneinsinööri Markku Setälä, 044 701 1695<br />
Rakentamisyksikkö<br />
Yksikön johtaja, talonrakennusinsinööri Markku Koppelomäki,<br />
044 701 9698<br />
Kunnallistekniikka<br />
Kadunrakennusinsinööri Arto Rosenholm, 044 701 1745<br />
Mittauspalvelut<br />
Maastotyöpäällikkö Paavo Peltola, 044 701 1842<br />
Varastointipalvelut<br />
Keskusvarastonhoitaja Rauno Maijala, 044 701 8567<br />
Talonrakennus<br />
Talonrakennusinsinööri Markku Koppelomäki, 044 701 9698<br />
Satamarakennus<br />
Sataman työpäällikkö Jukka Latva, 044 701 1628<br />
Puistotoimi<br />
Kaupunginpuutarhuri Ismo Ahonen, 044 701 1751<br />
Konekeskus<br />
Kuljetuspäällikkö Jani Sädemaa, 044 701 8944<br />
Talotekniikka<br />
LVI-huoltopäällikkö Tapio Laiho, 044 701 1652<br />
Talonsuunnittelu<br />
Kaupunginarkkitehti Pentti Klemetti, 044 701 1940<br />
Ajoneuvokeskus<br />
Yksikön johtaja, kuljetuspäällikkö Jani Sädemaa, 044 701 8944<br />
Toimitilat<br />
Yksikön johtaja, toimitilapäällikkö Markku Lehtonen,<br />
044 701 1812<br />
50
<strong>TEKNINEN</strong> <strong>PALVELUKESKUS</strong><br />
Yrjönkatu 6 B / PL 95<br />
28101 PORI<br />
NEUVONTA:<br />
Yrjönkatu 6 B<br />
Palvelupiste <strong>Pori</strong>na<br />
puh. (02) 621 1845<br />
fax. (02) 634 9465<br />
porina@pori.fi<br />
PUHELINVAIHDE:<br />
(02) 621 1600<br />
SÄHKÖPOSTIT:<br />
etunimi.sukunimi@pori.fi<br />
www.pori.fi/tpk
Change language