Porin kaupunki

PORIN KAUPUNKI 

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 

Työ: E23868.10 

Turku, 28.01.2011 

AIRIX Ympäristö Oy 

PL 669 

20701 TURKU 

Puhelin 010 2414 400 

Telefax 010 2414 401 

www.airix.fi 

Toimistot: Tampere, 

Turku, Oulu ja Helsinki

SISÄLLYSLUETTELO 

1. JOHDANTO .................................................................................................................. 1 

2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS ............................................................................... 1 

2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT ................................................................................. 2 

2.2 VÄESTÖENNUSTEET ...................................................................................... 2 

2.3 KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ ................................................. 2 

2.3.1. Maakuntakaavoitus ............................................................................................ 2 

2.3.2. Yleiskaavoitus .................................................................................................... 3 

2.3.3. Asemakaavoitus ................................................................................................ 4 

2.3.4. Ranta-asemakaavoitus ...................................................................................... 4 

2.3.5. Pohjavesialueet ................................................................................................. 4 

2.3.6. Natura-alueet ..................................................................................................... 5 

3. VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET ..................................................... 6 

3.1 TAVOITTEET .................................................................................................... 6 

3.2 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA 

PORISSA .......................................................................................................................... 6 

3.3 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET ............................................. 9 

3.3.1. Rahoitus maksuilla........................................................................................... 10 

3.3.2. Ulkopuolinen rahoitus ...................................................................................... 10 

3.4 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEN PERIAATTEET ...................... 11 

3.5 ALUEELLISEN YHTEISTYÖN PERIAATTEET ................................................ 11 

A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET ......................................... 12 

4. ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN .................................................................................. 12 

5. HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA ...................................................... 12 

5.1 VESIYHTYMÄT ............................................................................................... 12 

5.2 TALOUSVEDEN HANKINTA HAJA-ASUTUSALUEILLA ................................. 13 

5.3 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA ..................................... 14 

5.4 HAJA-ASUTUSALUEIDEN LIETTEET............................................................. 14 

5.5 HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON TOIMINTAVARMUUS ................ 15 

6. HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET ....................... 15 

6.1 HAJA-ASUTUKSEN TALOUSVEDEN KEHITTÄMISTARPEET ....................... 15 

6.2 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KEHITTÄMISTARPEET ........................... 15 

B-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE ................................ 16 

7. NYKYTILA .................................................................................................................. 16 

7.1 ORGANISAATIO JA HALLINTO ...................................................................... 16 

7.2 VEDENHANKINTA JA –JAKELU ..................................................................... 16 

7.2.1. Vedenottamot .................................................................................................. 16 

7.2.2. Vedenkulutus ................................................................................................... 18 

7.2.3. Vesijohtoverkosto ............................................................................................ 20 

7.2.4. Poikkeusolojen vedenhankinta ........................................................................ 20 

7.3 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI ........................................................................... 21 

7.4 JÄTEVESIEN KÄSITTELY ............................................................................... 23 

7.5 HULEVEDET ................................................................................................... 25 

7.6 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ ........................................................................... 25 

7.6.1. Vesilaitos ......................................................................................................... 25 

7.6.2. Viemärilaitos .................................................................................................... 26 


PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU 

puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

8. KEHITYSENNUSTEET ............................................................................................... 26 

8.1 VEDENHANKINTA JA –JAKELU..................................................................... 26 

8.2 VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY .................................................. 26 

9. KEHITTÄMISTARPEET .............................................................................................. 27 

C-OSA KOKO KUNNAN ALUE .................................................................................... 28 

10. VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN ................... 28 

11. KEHITTÄMISTOIMENPITEET ................................................................................... 28 

12. SUUNNITELMAN TOTEUTUS .................................................................................. 28 

12.1 SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN ............................................................... 28 

12.2 SUUNNITELMAN YLLÄPITO .......................................................................... 29 

13. TIIVISTELMÄ ............................................................................................................. 29 

LIITTEET: 

Liite 1 

Liite 2 

Kehittämistoimenpiteet 

Asutuksen sijoittuminen 

KARTAT: 

Kartta 101 Yleiskartta (mk 1:80 000) 

Kartta 102 Toiminta-aluekartta (mk 1:80 000) 

28.01.2011 / ARY 28.01.2011 / ARY 28.01.2011 / JOT VALMIS 

20.01.2011 / ARY 20.01.2011 / ARY 20.01.2011 / JOT LUONNOS 

09.12.2010 / ARY 09.12.2010 / ARY 09.12.2010 / JOT LUONNOS 

Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset 


PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU 

puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

PORIN KAUPUNKI 28.01.2011 

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 

TYÖ: E23868.10 

1. JOHDANTO 

Porin kaupunki ja Noormarkun kunta liittyivät yhteen Porin kaupungiksi 1.1.2010. 

Tämän vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää yhdistyneen 

kaupungin vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut. 

Suunnitelmassa otetaan huomioon vesihuolto Porin Veden toiminta-alueella ja sen 

ulkopuolella. Suunnitelman ennusteet on laadittu vuoteen 2030 saakka ja kehittämistoimenpiteet 

vuoteen 2020 saakka. Suunnitelmaa tulisi päivittää neljän vuoden 

välein tai tarvittaessa. 

Kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan 

kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti 

vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen 

yleissuunnitteluun (Vesihuoltolaki 5 §). 

Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi 

maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja 

täydentäisi. 

Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan suunnittelua ohjaava työkalu, 

jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä 

toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. 

Vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Porin kaupungin toimeksiannosta ja 

ohjauksessa AIRIX Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. Projektiin ovat osallistuneet 

projektivastaavana Kai Saralehto, pääsuunnittelijana Antti Ryynänen ja suunnittelijana 

Jonna Tuomiranta. Kehittämissuunnitelman valmistelua ohjaavan työryhmän 

työskentelyyn ovat osallistuneet Porin Vedestä Ilkka Mikkola, Jouko Halminen ja 

Hannu Ruohomaa sekä Porin kaupungin ympäristövirastosta Jari Lagerroos ja Anne 

Vuohijoki, teknisestä palvelukeskuksesta Markku Mäkitalo ja kaupunkisuunnittelusta 

Risto Reipas. 

2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 

Suunnittelualueena on Porin kaupunki, johon Noormarkun kunta liittyi vuoden 2010 

alussa. Porin kaupunki sijaitsee Satakunnan maakunnassa, Porin seutukunnassa 

sekä kuuluu Varsinais-Suomen ELY:n (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) ja 

Lounais-Suomen AVI:n (Aluehallintovirasto) toimialueisiin. Ympäristölupa-asioissa 

alue kuuluu Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen toimialueeseen. Porin rajanaapureita 

ovat Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen ja Ulvila. 

E23868_VHKS_Pori.doc Kehittämissuunnitelma 28.01.2011

AIRIX Ympäristö Oy Porin kaupunki E23868.10 

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2/31 

Porin kaupungin kokonaispinta-ala on 1 704,10 km 2 , josta maapinta-alaa on 

833,99 km 2 ja vesipinta-alaa 870 km 2 . Vesipinta-alasta 25,41 km 2 on makeaa vettä 

ja 844,70 km 2 merivettä. Pori sijaitsee Kokemäenjoen suulla. 

Tärkeimmät taajama-alueet ovat Porin ja Noormarkun keskustaajamat sekä Meri- 

Porin alue. 

2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT 

Tilastokeskuksen mukaan Porin väliluku oli 82 657 asukasta vuonna 2010. Viimeisten 

20 vuoden aikana kaupungin väestömäärä on pysynyt ennallaan ja väestö 

on voimakkaasti keskittynyt taajamiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty väestömäärän 

kehitys. 

Taulukko 2.1 Porin väestömäärän kehitys v. 1990 – 2009 (mukaan lukien Noormarkku) 

1990 1995 2000 2005 2009 

Pori 82 631 83 001 82 317 82 266 82 657 

Asuntokuntien lukumäärä oli vuonna 2009 yhteensä 41 538 (keskimäärin 2,0 henkeä/asuntokunta). 

Kesämökkejä Porissa oli vuonna 2009 yhteensä 4 075 kappaletta. 

Vuonna 2007 Porin kaupungin työpaikoista 70,3 % oli palvelualalla. Jalostuksen 

osuus oli 28,7 % ja alkutuotannon 1,0 %. Vuonna 2007 työpaikkojen määrä oli 

34 782 kpl. 

2.2 VÄESTÖENNUSTEET 

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Porin kaupungin väestömäärä tulee kasvamaan 

n. 1 500 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Seuraavassa taulukossa on esitetty 

Porin väestöennuste vuoteen 2030. 

Taulukko 2.3. Porin väestöennuste vuoteen 2030 (Tilastokeskus). 

2010 2015 2020 2025 2030 

Pori 82 789 83 375 83 788 84 147 84 319 

Väestö keskittyy entistä enemmän taajamiin. Tämä johtuu alkutuotannon työpaikkojen 

vähenemisestä ja väestön ikääntymisestä samalla kun palvelut ja tuotantotoiminta 

keskittyvät kuntakeskuksiin. Samanaikaisesti taajamissa toteutetaan asumisrakenteen 

tiivistämistä. 

2.3 KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ 

2.3.1. Maakuntakaavoitus 

Maakuntakaava on kartalla esitetty suunnitelma alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen 

periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden 

käytöstä. Maakuntakaavaan sisällytetään valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 

maakunnallisiksi periaatteiksi ja aluevarauksiksi sekä luodaan tulevaisuuden 

linjauksia koko maakuntaa koskevalle maankäytölle. Maakuntakaavassa osoi- 




tetaan aluevarauksia vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien 

valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta on tarpeen. 

Maakuntakaavan laatii maakuntaliitto (Satakuntaliitto). Maakuntakaavan hyväksyy 

maakuntavaltuusto. Hyväksytyn maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö. 

Maakuntakaavan keskeisin oikeusvaikutus on, että se on ohjeena laadittaessa tai 

muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin 

alueiden käytön järjestämiseksi. 

Satakunnan ensimmäinen kokonaismaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 

17.12.2009. Maakuntakaava toimitetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi, 

jossa kaava saanee vahvistuspäätöksen reilussa vuodessa. Näin ollen vahvistuttuaan 

Satakunnan seutukaava 5 sekä muut maakunnan alueella olevat seutukaavojen 

osat kumoava Satakunnan maakuntakaava tullee vahvistetuksi vuonna 

2011. 

Satakunnan maakuntakaavassa on otettu mukaan seuraavat Porin vesihuoltoa 

koskevat kohteet: 

Rakennettu vedenottamo, 5 kpl 

Rakennettu tekopohjavesilaitos, 1 kpl 

Pori – Luvia yhdysvesijohto, rakennettu 

Pori – Ulvila yhdysvesijohto, rakennettu 

Pori – Pomarkku yhdysvesijohdon tarve 

Pori, Noormarkku – Ulvila yhdysvesijohdon tarve 

Jätevedenpuhdistamo, 1 kpl 

Noormarkku – Pori siirtoviemäri, rakennettu 

Ulvila – Pori siirtoviemäri, rakennettu 

Luvia – Pori siirtoviemäri, rakennettu 

Pomarkku – Pori siirtoviemärin tarve 

2.3.2. Yleiskaavoitus 

Yleiskaava on keskeinen kunnan alueiden käytön kehittämisväline. Se on nimensä 

mukaisesti yleispiirteinen kaava, jossa osoitetaan alueiden käytön periaatteet kunnassa. 

Yleiskaavassa määritellään siis esim. rakennetaanko alueet pääasiassa 

kerros- vai pientaloalueina sekä missä sijaitsevat elinkeinotoiminnan alueet, virkistysalueet 

ja suojelualueet sekä millainen on liikenneverkon rakenne. Kun yleiskaava 

kattaa vain osan kunnan alueesta, sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. 

Porin kaupungin alueella on voimassa 11 yleiskaavaa. Kantakaupungin yleiskaava 

2025, joka tarkistaa voimassa olevan Meri-Porin yleiskaavan, on tullut oikeusvaikutteisena 

lainvoimaiseksi alkuvuonna 2008. 

Tahkoluodon sataman ja sen ympäristön sekä Peittoon teollisuusalueen osayleiskaavat 

ovat vireillä. Vuoden 2010 alussa käynnistetään Noormarkku-Toukarin 

yleiskaavan laadinta. Toukarin alue on osa kantakaupungin tulvariskin hallintaa. 

Seuraavaksi on tarpeen käynnistää eteläisen Porin ja Yyterinniemen yleiskaavojen 

tarkistaminen. Porin ja Noormarkun kuntaliitos edesauttaa maankäytön tehokasta 

järjestämistä vyöhykkeillä Hyvelä-Söörmarkku ja Ruosniemi-Noormarkun keskusta. 




2.3.3. Asemakaavoitus 

Asemakaavoitettuja alueita ovat Porin kantakaupunki, Meri-Pori, Söörmarkku ja 

Noormarkun keskustaajama. 

Asemakaava-alueet on esitetty liitteenä olevilla kartoilla 101 ja 102. 

Lähivuosien asemakaavoituskohteet ovat seuraavat: 

Kaupunkikeskusta (Läntinen kantakaupungin osa) 

Itäinen kantakaupunki 

Pohjoinen kantakaupunki 

Läntinen kantakaupunki 

Meri-Pori 

Käynnistyneessä Kompakti kaupunki –hankkeessa analysoidaan ja suunnitellaan 

lähiöiden avaamista ympäröivään kaupunkiin. Porin kantakaupunki tiivistyy ja 

1960-70 –luvuilla rakennetut kerrostaloalueet ovat olennainen osa rakennetta. 

Hankkeen alueita ovat itäisessä kantakaupungissa Impola, Sampola, Väinölä, pohjoisessa 

kantakaupungissa Pormestarinluoto ja Meri-Porissa Pihlava. 

Syksyllä 2009 Porin kaupunki on päässyt mukaan unkarilaisen ystävyyskaupungin 

Egerin johtamaan Euroopan Aluekehittämisrahaston URBACT-II ohjelmasta rahoituksen 

saaneeseen SURE-hankkeeseen. Eurooppalaisten kaupunkien yhteistyössä 

etsitään keinoja taantuvien kaupunkialueiden sosiaalis-taloudelliseen elvyttämiseen. 

2.3.4. Ranta-asemakaavoitus 

Ranta-asemakaavoja on Porissa 48 kpl yhteispinta-alaltaan 1 825 ha. 

2.3.5. Pohjavesialueet 

Porin alueella sijaitsee osittain tai kokonaan yhteensä yhdeksän luokiteltua pohjavesialuetta, 

joista seitsemän on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi alueeksi 

(luokka I). Luokan I pohjavesialueiden kokonaispinta-ala on yhteensä 14,91 

km 2 , pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala yhteensä 6,22 km 2 ja teoreettinen 

antoisuus yhteensä 17 770 m 3 /d. Seuraavassa taulukossa on esitetty Porin alueella 

kokonaan tai osittain sijaitsevat pohjavesialueet. 




Taulukko 2.4 Porin kaupungin alueella kokonaan tai osittain sijaitsevat pohjavesialueet 

(Valtion ympäristöhallinto). 

Kokonaisantoisuus 

Pohjavesialue 

Alueluokka 

Kokonaispintaala 

[km 2 ] 

Muodostumisalue 

[km 2 ] [m 3 /d] 

Matalakoski I 2,17 0,84 700 

Finpyy I 3,05 1,68 1 500 

Keskusta II 0,47 0,19 160 

Harjakangas I 2,81 1,31 1 000 

Kaapola 2 II 0,36 0,18 150 

Ulasoori- 

Vähärauma I 1,11 - 10 000 

Ahlainen I 2,37 1,32 1 000 

Karjaranta I - - 3 000 

Lamppi I 3,4 1,07 570 

Yhteensä 15,74 6,59 18 080 

Pohjavesialueet on esitetty liitteenä olevassa yleiskartassa 101. 

2.3.6. Natura-alueet 

Porin kaupungin alueella sijaitsee osittain tai kokonaan kahdeksan Natura 2000 – 

verkostoon kuuluvaa aluetta. Seuraavassa taulukossa on esitetty Porin Naturaalueet, 

niiden pinta-alat ja Natura-verkostoon liittämisen peruste. 

Taulukko 2.5 Porin kaupungin alueella kokonaan tai osittain sijaitsevat Natura-alueet (Valtion 

ympäristöhallinto). 

Natura-alue Pinta-ala [ha] Peruste 

Pitkäsuo 448 SCI 

Poosjärvi 794 SPA 

Inhottujärvi 604 SPA 

Kokemäenjokisuisto 2 885 SCI, SPA 

Gummandooran saaristo 3 294 SCI, SPA 

Pooskerin saaristo 3 151 SCI, SPA 

Preiviikinlahti 5 552 SCI, SPA 

Kuuminaistenniemi 274 SCI 

SCI=(Sites Of Commynity Importance) luontodirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty 

alue. 

SPA=(Special Protection Areas) lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. 

Natura-alueet on esitetty liitteenä olevassa yleiskartassa 101. 




3. VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET 

3.1 TAVOITTEET 

Kunnassa vesihuoltopalveluissa pyritään seuraaviin tavoitteisiin: 

Jaettavan talousveden laatu on sosiaali- ja terveysministeriön laatukriteerit 

täyttävää 

Vedenjakelu toimii keskeytyksettä 

Kaikissa tilanteissa pystytään toimittamaan laatuvaatimukset täyttävää talousvettä 

vähintään 120 l/as d 

Jäteveden viemäröinti ja -käsittely on vaatimukset täyttävää sekä siitä ei 

aiheudu riskiä ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle 

Vesistöjen suojelemiseksi on toiminnassa otettu huomioon Valtioneuvoston 

päätös vesiensuojelun suuntaviivoista 

Vesihuoltoverkosto kattaa asumisen, vapaa-ajan toiminnan ja elinkeinotoiminnan 

kannalta tarpeelliset alueet 

Vesihuoltolaitoksien toimintaedellytykset ovat riittävät 

Palvelutuotanto on tehokasta ja laadukasta sekä työnjako tilaajan ja tuottajan 

välillä on selkeä 

Asiakkaat ovat tyytyväisiä vesihuoltolaitoksien palvelutasoon 

Vesihuoltolain mukaan kunta vastaa alueellaan vesihuollon järjestämisestä ja kehittämisestä. 

Kunnan tulee ryhtyä toimiin vesihuollon järjestämiseksi suurehkon 

asukasjoukon tarpeiden tai ympäristönsuojelullisten syiden niin vaatiessa. Kunta 

päättää alueellaan toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueista. Vesihuoltolaitos 

vastaa palveluiden järjestämisestä toiminta-alueellaan. Kiinteistönomistaja vastaa 

aina kiinteistön vesihuollosta. 

3.2 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA PORISSA 

1. Vesihuoltolaitoksen talous 

Tärkein vesihuollon painopiste on vesihuoltolaitoksen taksojen pitäminen riittävällä 

tasolla palvelutasojen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä omarahoitteisuuden 

takaamiseksi. Porin Vesi toimii kuntalain mukaisena liikelaitoksena, jonka kirjanpito 

on eriytetty kaupungin kirjanpidosta. Laitoksella on toiminta-alue, joka määritetään 

sellaiseksi, että laitos pystyy taloudellisesti tarjoamaan vesihuoltopalveluja. Käytössä 

on yhtenäiset käyttömaksut koko laitoksen toiminta-alueella. Laitoksen investointiohjelma 

ottaa huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman. 

2. Verkoston saneeraus 

Toinen painopiste on turvata pysyvästi riittävä taso verkostojen ja laitosten saneerausinvestoinneille. 

Vuotovesien vähentämiseen ja verkostojen toimivuuteen kiinnitetään 

erityistä huomiota. Varaudutaan vuosittain riittäviin saneerausinvestointeihin. 




3. Asemakaava-alueiden vesihuolto 

Vesihuoltolaitoksen kykenee toteuttamaan kaupungin kaavoitus- ja tonttituotantoohjelman 

edellyttämät vesihuoltoinvestoinnit, mukaan lukien kaavoitettavat kylätaajama-alueet. 

4. Vesihuoltolaitoksen toiminnan lisääminen alueellisesti 

Vesihuollon yhteistyötä tiivistetään alueen kuntien välillä. Tavoitteena on kuntien 

alueellisen vesihuoltoyhtiön perustaminen. 

5. Vedenjakelu toimii keskeytyksettä 

Vuotovesiprosentti on alle 10 % ja vesijohtovuotojen lukumäärä on alle 80 vuonna 

2020. 

6. Viemäriverkoston hyvä toimintakyky 

Vuotovesiprosentti on alle 25 % eikä yleisestä viemäristä aiheutuvia viemäritulvia 

esiinny vuonna 2020. 

7. Talousveden hyvä laatu 

Turvataan hyvä talousveden laatu myös tulevaisuudessa. 

8. Jätevesien puhdistus 

Jätevedenpuhdistuksen kehittämisinvestoinnit ovat valmistuneet vuonna 2010, 

minkä jälkeen jätevedenkäsittelyn painopisteenä on tilanteen vakiinnuttaminen ja 

ympäristöluvan ehtojen noudattaminen. 

9. Puhdistamolietteen loppusijoitus on ratkaistu 

Puhdistamolietteen loppusijoitus on pysyvästi ratkaistu kestävän kehityksen periaatteen 

mukaisesti vuoteen 2020 mennessä. 

10. Kriisitilanteisiin varautuminen ja valmiussuunnittelu 

Varautumisessa ja valmiussuunnittelussa pääpainona on Lukkarinsannan varavesilaitoksen 

rakentaminen, toiminnallisesti kriittisten päävesijohtojen, viemäreiden 

ja pumppaamojen saneeraus sekä valmiussuunnitelmien pitäminen ajan tasalla ja 

kehittäminen. 

11. Haja-asutuksen vesihuolto 

Porin kaupungissa on voimassa seuraavat haja-asutusalueiden vesihuollon periaatteet 

(periaatteet ovat alun perin laadittu vuonna 1988): 

1. Yleisperiaate on, että haja-asutusalueilla vesihuollon järjestämisvelvollisuus on 

kiinteistöillä itsellään. 

2. Vesihuoltolaitos (Porin Vesi) avustaa vesihuollon kehittämisessä antamalla 

asiantuntija-apua. 

3. Vesihuoltolaitos (Porin Vesi) tiedottaa vesihuollon kehittämismahdollisuuksista 

paikallisesti järjestettävissä tilaisuuksissa. 




4. Mikäli jossain asuintihentymässä alkaisi esiintyä laajahkoa halua yhteisen vedenhankinnan 

kehittämiseen, neuvotaan hankkeiden organisoinnissa 

5. Pääperiaatteena kustannusten osalta on se, että kiinteistöt itse maksavat vesihuollostaan 

aiheutuvat kustannukset. Vesihuoltolaitos (Porin Vesi) antaa neuvoja 

valtionapuanomusten tekemisessä. Mikäli kaupunki haluaa tukea joitakin 

erillisiä alueita, olisi tuki annettava suoraan yksityisille kiinteistöille tai esim. vesihuolto-osuuskunnille 

kaupunginhallituksen erillismäärärahoista. 

6. Vesihuoltolaitoksen kustannuksia ja sitä kautta kaava-alueiden asukkaiden vesihuollon 

kustannuksia haja-asutusalueiden vesihuolto ei saa lisätä. 

Edistäminen ja kehittäminen 

Edistetään haja-asutuksen kiinteistöjen jäteveden käsittelyn tehostamista. Valtioneuvoston 

talousjätevesiasetuksessa (542/2003) on määrätty talousjäteveden 

puhdistusvaatimuksista. Asetuksen voimaantulon siirtymäaika vanhoille kiinteistöille 

on vuoden 2014 alkuun asti. 

Huolehditaan ensisijaisesti vesistöjen ranta-alueilla ja pohjavesialueilla sijaitsevien 

kiinteistöjen jätevesien käsittelystä. Varataan kaupungin talousarvioon vuoteen 

2014 saakka summa, jolla avustetaan haja-asutuksen vesihuollon rakentamista. 

Kylissä, haja-asutusalueiden asutuskeskittymissä ja esim. rakennettavien siirtoviemärien 

läheisyydessä viemäriverkostoa voidaan rakentaa vesiyhtymien (esim. 

vesiosuuskunta) voimin. 

Kehittämissuunnitelmassa esitetään ohjeellisesti viemäriverkostoon liitettävät alueet, 

kustannusarviot, rakentamisaikataulu ja vastuutaho. Viemäröintialueet jakaantuvat 

seuraaviin ryhmiin: 

I. Tulevat toiminta-alueet / Porin Vesi 

• Porin Vesi toteuttaa 

• Yleensä uusia kaavoitettavia alueita 

• Normaali liittymismaksu 

II. Mahdolliset viemäröintialueet / esim. vesiosuuskunta 

• Esim. osuuskunta toteuttaa, ei Porin Vesi 

• Osuuskunta kerää kustannukset jäseniltä 

• Osuuskuntien esityksistä kaupunginhallitus vahvistaa 

osuuskunnille toiminta-alueen 

• Porin Vesi perii osuuskunnalta yhden liittymismaksun. Liittymismaksu 

suuruus määräytyy kuten kerrostaloilla Porin 

Veden voimassa olevan taksan mukaisesti. 

Vesiyhtymien verkostojen luovuttaminen Porin Vedelle 

Porin Vedellä on voimassa seuraavat periaatteet vesiosuuskuntien omistamien vesijohto- 

tai viemärilaitteiden luovuttamisesta Porin Vedelle. 

Mikäli osuuskuntien verkostoja tai laitteita luovutetaan Porin Vedelle, tulee vastaanotettavien 

osuuskuntien olla rekisteröityneitä ja täyttää ainakin seuraavat ehdot: 

1. Verkostojen ja niihin liittyvien laitteiden tulee olla teknisesti ja toiminnallisesti 

hyväkuntoisia ja nykyisin voimassa olevien ohjeiden ja määräysten mukaisesti 

rakennettuja. 




2. Tonttijohto venttiileineen kuuluu aina kiinteistön vastuulle ja kunnossapitoon. 

Jokaisessa tonttijohdossa on oltava oma sulkuventtiilinsä. Tonttijohdon liitoskohta 

(kunnossapidon vastuuraja) määritetään yhtenevin perustein: 

- runkolinja 

- ellei selkeää runkolinjaa ole, niin liitoskohta määrätään enintään 100 

metrin päähän kiinteistön rajasta, kuitenkin siten että alle 63 mm:n 

putkea ei katsota runkoputkeksi 

3. Kiinteistöillä on oltava hyväksyttävät vesimittarit asianmukaiseen tilaan sijoitettuina. 

4. Kiinteistökohtaiset pumppaamot jäävät aina kiinteistönomistajan vastuulle. 

5. Kaikista niistä runkolinjaosuuksista, jotka tulisivat Porin Veden vastuulle, on oltava 

luotettava dokumentit, joista ilmenevät: 

- runkolinjojen, kaivojen, venttiilien ja muiden laitteiden sijainti- ja 

ominaisuustiedot (verkostokartat). 

6. Kaikista runkolinjaosuuksista on oltava maanomistajan ja vesiosuuskunnan välillä 

tehty sopimus, jossa putkiston haltijalle taataan oikeus liikkua ja toimia vapaasti 

ja korvauksetta johtolinja-alueella verkoston huolto- ja korjaustarkoituksessa. 

Tämän työalueen leveyden on oltava vähintään kolme metriä keskeisesti 

johtolinjasta molempiin suuntiin eli yhteensä vähintään kuusi metriä. Tätä 

johtolinja-aluetta tulee voida käyttää myös kulkemiseen jonkun toisen maanomistajan 

alueella olevalle johto-osuudelle. Sopimuksen tulee sisältää ehto, että 

johtorasitealue säilyy silloinkin, kun kiinteistön omistaja vaihtuu ja sisältää ne 

muut ehdot, jotka vaaditaan, kun kaupunki myöhemmin hakee johtorasitteen 

perustamista sopimuksen perusteella. Sopimuksen tulee olla siirrettävissä Porin 

Vedelle. 

7. Vedenalaisia putkistoja ei pääsääntöisesti oteta Porin Veden haltuun. 

8. Porin Vedelle siirtyvillä jätevesiosuuskuntien linjapumppaamoilla tulee olla 

asianmukainen hälytyksensiirtojärjestelmä. 

Kaikkien Porin Veden haltuun tulevien osuuskuntien osakkaiden tulee tehdä vesisopimus 

Porin Veden kanssa. 

Luovutus Porin Vedelle tapahtuu veloituksetta. Luovutushetkellä omistusoikeus ja 

kunnossapitovastuu siirtyvät Porin Vedelle. Yhtymä purkaa hallintonsa ja toimintansa 

ilman Porin Vedelle jääviä velvoitteita. 

Luovutuksesta tehdään sopimus, jossa luovutuksen ehdot sovitaan yksityiskohtaisesti. 

3.3 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET 

Vesihuollon rahoittamisen pääperiaatteena on, että vesihuoltolaitokset kattavat 

toimintansa käyttö- ja investointikulut palveluiden käyttäjiltä perittävillä maksuilla. 

Kulut peritään käyttö-, perus- ja liittymismaksuina. 

Vesihuollon hankkeille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan ulkopuolista 

rahoitusta valtiolta. 




3.3.1. Rahoitus maksuilla 

Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen kulutukseen sidotun käyttömaksun suuruus 

tulee olla sama koko toiminta-alueella. Sen sijaan käyttömaksun kiinteä osa 

eli perusmaksu sekä liittymismaksu voivat vaihdella alueittain, jos palvelun tarjoamisen 

kustannukset ovat jollain alueella kalliimmat johtuen harvasta asutuksesta, 

maastollisista tai muista erityisolosuhteista (esim. pumppaamot, paineenkorottamot). 

3.3.2. Ulkopuolinen rahoitus 

Valtio tukee vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen vesihuoltoavustusta tai 

sijoittamalla hankkeen vesihuoltotyöksi. 

ELY-keskuksen Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri –vastuualue voi myöntää 

investointiavustusta vesihuoltohankkeisiin, jos hankkeet liittyvät oleellisesti 

muihin suunnitteilla oleviin työllistäviin hankkeisiin. Avustusten tärkein ehto on 

hankkeen positiiviset työllisyysvaikutukset. Hankkeiden rahoitus on poikkeuksellista 

ja tapauskohtaista. 

Aiemmin rahoitusta oli mahdollista saada myös EU-tukina, mutta alkaneella ohjelmakaudella 

vesihuollon investoinneille ei ole rahoitusta jaossa. 

Valtion vesihuoltoavustukset 

Kunnat, vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada avustusta valtiolta. 

Avustuksen suuruus on nykyisellään noin 20 % toteutuneista kokonaiskustannuksista. 

Avustukset myöntää alueellinen ELY-keskus (ent. alueellinen ympäristökeskus) 

ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön niiden käyttöön osoittamista 

määrärahoista. Ympäristöministeriön momentilta myönnetyt avustukset on 

tarkoitettu yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen eli viemäröintiin 

ja jäteveden käsittelyyn. Maa- ja metsätalousministeriön momentilta myönnetyt 

avustukset on tarkoitettu vedenhankinnan ja -jakelun kehittämiseen. Viemärihanketta 

voidaan tukea MMM:n varoilla, jos viemärin yhteydessä rakennetaan vesijohto 

tai alueelle on aiemmin rakennettu vesijohto valtion tuella. 

Avustettavat kohteet jaetaan niin sanottuihin pieniin ja isoihin hankkeisiin. Isojen 

hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yli 30 000 €. Näihin hankkeisiin haetaan 

avustusta kerran vuodessa, kunkin vuoden lokakuun loppuun mennessä seuraavana 

vuonna toteutettavalle hankkeelle. Hankkeen kustannuksiin voidaan hyväksyä 

hakemuksen jättämishetken jälkeen syntyvät kustannukset. Pieniin hankkeisiin 

voidaan hakea tukea ympäri vuoden ilman erillistä hakuaikaa. 

Valtion vesihuoltotyöt 

Valtion vesihuoltotyöt koskevat vesijohtoja viemärilinjojen rakentamista. Hankkeissa 

valtio toimii rakennuttajana. Hankkeet ovat yleensä mittavia, monesti kuntien 

tai taajama-alueiden välisten vesijohtoja viemärilinjojen rakennustöitä. Valtion 

tuen osuus on noin 30-40 % kokonaiskustannuksista. Aloitteen hankkeen aloittamisesta 

tekee kunta tai kunnat alueelliselle ELY-keskukselle (ent. alueelliselle ympäristökeskukselle). 

ELY-keskus pitää listaa hankkeista ja tekee esityksen valtion 




budjettiin nimettävistä hankkeista maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle. 

ELY-keskukset tekevät esitykset maaliskuussa ja heinäkuussa 

ministeriöt nimeävät hankkeet valtion talousarvioehdotukseen. Eduskunta hyväksyy 

lopullisen talousarvioesityksen vuoden lopussa. 

3.4 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEN PERIAATTEET 

Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesihuollon 

järjestäminen. Ehyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa toiminnallisesti, taloudellisesti 

ja ympäristönäkökulmat huomioiden vesihuoltopalveluiden tehokkaan 

järjestämisen. Alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vedenhankinta, jätevesien 

viemäröinti ja käsittely sekä hulevesien mahdollisimman luonnonmukainen 

hallinta. Kaavoja laadittaessa tulee ottaa huomioon olemassa olevat vesihuoltojärjestelmät. 

Haja-asutuksen asutuskeskittymien saattamista yhteisten vesihuoltoverkkojen piiriin 

tulee selvittää. Verkkojen laajentamista tulee edistää siellä missä se on osoittautunut 

järkeväksi ratkaisuksi. Keskitetty vesihuoltoverkko turvaa asukkaiden vedenhankintaa 

ja on kestävä ratkaisu jätevesien käsittelemiseksi. Keskitetty ratkaisu 

lisää alueen houkuttelevuutta asukkaiden ja teollisuuden silmissä ja mahdollistaa 

alueen kehittämisen. 

3.5 ALUEELLISEN YHTEISTYÖN PERIAATTEET 

Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. 

Tavoitteena tulee olla, että kunta lisäksi osallistuu alueellisiin yhteistyön 

kehittämisselvityksiin (organisaatioiden, talouden ja hallinnon yhteistyöselvitykset). 

Yhteistyöhön lähtemiselle tulee olla selvitetyt perusteet ja yhteistyöstä tulee seurata 

joko toiminnallisia, taloudellisia tai palvelutasoon positiivisesti vaikuttavia asioita. 




A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 

4. ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN 

Porin kaupungin suurimmat asutuskeskittymät ovat Porin kantakaupunki, Meri-Pori 

ja Noormarkku. 

Asutuksen sijoittuminen on esitetty liitteessä 2. 

5. HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA 

Porin kaupungissa keskitetyn vedenjakelun ulkopuolelle jää n. 1 % (n. 1 000 asukasta) 

ja viemäriverkoston ulkopuolelle n. 10 % (n. 8 000 asukasta) kaupungin väestöstä. 

Vesijohtoverkostoa on laajennettu laajasti kaupungin alueelle ja kaikki taajamat 

ja kylät ovat sen piirissä. Viemäriverkostoa on lähinnä Porin ja Noormarkun 

keskustaajamissa sekä Meri-Porissa ja Ahlaisissa. Kaupungin alueella on kyliä ja 

teiden varsien asutusta, jotka olisi mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa viemäröidä. 

5.1 VESIYHTYMÄT 

Porin alueen vesijohdon toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla toimii n. 100 vesiyhtymää 

(vesiosuuskuntaa tai ”vesijohtokimppaa”). Nämä hoitavat Porin Veden 

toimittaman veden jakelua osakaskiinteistöilleen. Seuraavassa taulukossa on esitetty 

Porin kaupungin alueella toimivat suurimmat vedenjakelun vesiyhtymät. Taulukossa 

esitetyn lisäksi haja-asutusalueilla toimii lisäksi viitisenkymmentä alle 10 

osakkaan vesijohtokimppaa, jotka saavat talousvetensä Porin Veden vesijohtoverkostosta. 




Taulukko 5.1 Porin kaupungin alueella toimivat suurimmat vesiosuuskunnat. 

Vesiosuuskunta 

Liittymiä 

Ahlainen 250 

Lyttylä 189 

Viasvesi 145 

Lattomeri 132 

Isoniitty-Riisvilja-Kellahti 102 

Lassila-Kairila 70 

Kuuminainen 70 

Toukari 69 

Lamppi-Ylikylä 65 

Niittymaa 2 47 

Bastuskeri-Anttoora 46 

Lampaluoto 45 

Kellahti-Alakylä-Ämttö 45 

Niittymaa 1 42 

Preiviikin rantantie 34 

Pinomäki-Sonninmäki 32 

Metsäkulma Purolantie 30 

Rosenlew Kaunismäki 26 

Metsäkulma Välimaantie 25 

Yyteri Heikkilänmäki 24 

Pikakylä Mäkeläntie 23 

Yyteri Sepänmäki 21 

Mooskeri Metsäkulmanraitti 20 

Katiskalahden vesikimppa 20 

Käärmemäen vesikimppa 20 

Flota 13 

Yhteensä ~1600 

Lisäksi Porin kaupungin alueella toimii muutamia jätevesiyhtymiä, jotka on esitetty 

seuraavassa taulukossa. 

Taulukko 5.2 Porin kaupungin alueella toimivat jätevesiosuuskunnat. 

Jätevesiosuuskunta 

Liittymiä 

Kyläsaari 270 

Lamppi 113 

Pinomäki/Honkaluoto 80 

Toukari 80 

Huvilajuopa 50 

Ulasoori 28 

Sepänmäki 21 

Holminkuja 13 

Yhteensä ~660 

5.2 TALOUSVEDEN HANKINTA HAJA-ASUTUSALUEILLA 

Verkostojen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vedenhankinta on kiinteistökohtaisten 

kaivojen varassa. Vaihtoehtoina ovat tällöin rengaskaivo tai kallioporakaivo. 




Kaivovesien laatu vaihtelee maa- ja kallioperäolosuhteista johtuen sekä paikallisesti 

että alueellisesti. Kaivovesissä saattaa esiintyä luonnollisia kallio- ja maaperästä 

johtuvia veden laatuhaittoja tai pohjavesi voi olla likaantunut. 

Rengaskaivoissa yleisesti esiintyvä ongelma on korkea rauta- tai mangaanipitoisuus. 

Myös kaivoon valuva pintavesi voi saastuttaa vanhoja rengaskaivoja. Pintavesien 

päästessä huonokuntoiseen kaivoon, veteen joutuu pieneliöitä, eloperäistä 

ainesta, hienojakoista maa-ainesta ja typpiyhdisteitä kuten nitraattia ja nitriittiä. 

Kaivon lähellä voi olla myös pohjavettä likaavia toimintoja, kuten teiden suolaus, 

peltojen tai puutarhan lannoitus tai pysyviä riskitekijöitä kuten jätevesisäiliöt, öljysäiliöt 

ja karjasuojat. Monet vanhat kaivot olisivatkin kunnostuksen tarpeessa. 

5.3 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA 

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely on perinteisesti hoidettu vanhoilla kiinteistöillä 

pääosin 2 - 3 saostuskaivon laskeutuksella. Saostuksen jälkeen jätevedet johdetaan 

maastoon tai avo-ojiin. 

Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksen (542/2003) voimaan tulon myötä jätevesijärjestelmiä 

on ryhdytty parantamaan. Asetuksen vaatimukset on täytettävä heti 

kiinteistöissä, jotka rakennetaan 1.1.2004 jälkeen. Jos kiinteistö on rakennettu ennen 

1.1.2004, siirtymäaika on 10 vuotta, eli asetuksen vaatimusten on täytyttävä 

1.1.2014. Jos kiinteistöä korjataan siirtymäaikana siten, että töihin tarvitaan rakennuslupa, 

jätevesijärjestelmä on yleensä samalla muutettava vaatimusten mukaiseksi. 

Muutoin vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmän rakentamistöistä ilmoitetaan 

toimenpideluvalla. 

Selvitys kiinteistön nykyisestä jäteveden käsittelystä piti olla tehtynä vuoden 2006 

alussa niillä kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriin ja joilla on käytössä 

vesivessa. Jos vesivessaa ei ole, selvitys tuli olla tehtynä vuoden 2007 loppuun 

mennessä. Selvitys säilytetään kiinteistöllä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen 

voi vaatia sitä nähtäväksi. 

Suunnitelma jätevesien käsittelystä liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen 

liitteeksi. 

Asetuksen myötä on lisääntynyt kiinnostus paineviemäriverkon rakentamiseen haja-asutusalueelle. 

Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on vesistöjen ravinnekuormitukseen, 

terveydensuojeluun ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpinä 

mainittakoon mahdolliset kaivovesien saastumistapaukset ja hajuhaitat. 

5.4 HAJA-ASUTUSALUEIDEN LIETTEET 

Haja-asutusalueilla syntyviä saostus- ja umpikaivolietettä sekä pienpuhdistamoiden 

ylijäämälietettä otetaan vastaan Porin Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolla. 

Vuonna 2009 lietteitä otettiin vastaan yhteensä 29 913 m 3 . 

Porin lisäksi lietteitä otettiin vastaan Pomarkusta, Merikarvialta ja Luvialta. Lisäksi 

lietteitä on alettu ottaa vastaan myös Ulvilasta kunnan jätevedenpuhdistamon poistuttua 

käytöstä syksyllä 2010. 




5.5 HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON TOIMINTAVARMUUS 

Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan toimintavarmuus ja riskit muodostuvat kaivon 

vedenlaadusta ja riittävyydestä. Lähes poikkeuksetta kiinteistöiltä puuttuu varavesilähde 

poikkeustilanteiden varalle. 

Jätevedenkäsittelyn toimintavarmuus riippuu käsittelyjärjestelmän soveltuvuudesta, 

mitoituksesta ja huollosta. 

6. HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 

6.1 HAJA-ASUTUKSEN TALOUSVEDEN KEHITTÄMISTARPEET 

Porin kaupungin alueella vesijohtoverkosto kattaa pääosin vakituiset asuinalueet 

sekä suuren osan ranta-alueiden vapaa-ajan kiinteistöistä. Ranta-alueille on kaavoituspainetta 

ja nykyisten vapaa-ajan kiinteistöjen varustelutaso tulee nousemaan. 

Tämä lisää laatuvaatimukset täyttävän talousveden tarvetta. Myös kuivuuden 

vaikutukset ovat olleet merkittäviä kiinteistökohtaisten kaivojen varassa oleville. 

Jatkossa sään ääri-ilmiöt tulevat mahdollisesti voimistumaan ja kuivat kaudet 

tulevat koettelemaan vedenhankintaa. Kuivuus haittaa erityisesti haja-asutuksen 

vedenhankintaa. Vesijohtoverkostoa laajentamalla voidaan turvata vedenhankintaa. 

Porin kaupungin alueella vesijohto on laaja ja verkoston laajentamistarvetta ei juurikaan 

ole. 

Kiinteistönomistajien olisi suositeltavaa seurata kiinteistökohtaisten kaivojen vedenlaatua 

säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein tehtävin tutkimuksin. 

Huonokuntoiset kaivot tulee tiivistää ja kunnostaa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen 

on huolehdittava siitä, että vesijohtoverkoston ulkopuoliset kotitaloudet 

saavat riittävästi tietoa alueen talousveden laadusta, talousveteen liittyvistä terveysvaikutuksista 

sekä haittojen mahdollisuuksista laatuhaittojen poistamiseksi. 

6.2 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KEHITTÄMISTARPEET 

Valtaosalla haja-asutuksen kiinteistöistä nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä hajaasutuksen 

jätevesiasetuksen vaatimuksia. Tarjolla on riittävästi tietoa ja vaihtoehtoja 

sopivan jätevesijärjestelmän valitsemiseksi. Asetuksen siirtymäaika vanhoilla 

kiinteistöillä on vuoden 2014 alkuun asti. Siirtymäajan lopussa on odotettavissa pula 

rakentajista ja suunnittelijoista. Tästä syystä saneeraus olisi syytä tehdä ajoissa. 

Viemäriverkostoon liittyminen on suositeltavin jätevesiratkaisu, jos se vain on 

mahdollista. Jos kunnan laitos ei suunnittele rakentavansa viemäriverkostoa alueelle, 

verkoston rakentamisesta voivat vastata kiinteistönomistajat perustettavan 

vesiyhtymän kautta (esim. osuuskunta). 

Liitteenä (Liite 1) ja liitekartassa (Yleiskartta 101) on esitetty verkoston tarvealueet. 




B-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 

7. NYKYTILA 

7.1 ORGANISAATIO JA HALLINTO 

Porin kaupungin vedenhankinnasta ja –jakelusta sekä jäteveden viemäröinnistä ja 

käsittelystä vastaa Porin Vesi. Vesihuoltolaitos toimii liikelaitoksena ja sen kirjanpito 

on eriytetty Porin kaupungin kirjanpidosta. 

Porin Veden johdosta vastaa liikelaitoksen johtajan lisäksi 11 johtokunnan jäsentä. 

Porin Vesi jakautuu laitosyksikköön ja verkostoyksikköön. 

Laitosyksikön tehtäviin kuuluu: 

Raakaveden hankinta 

Vedenpuhdistamoiden, pohjavesilaitosten, paineenkorotusasemien, vesisäiliöiden 

ja jätevedenpuhdistamoiden suunnittelu, käyttö, kunnossapito, 

saneeraus ja uudisrakentaminen 

Veden laadun tarkkailu hankinta- ja purkuvesistöissä, laitoksilla, puhdistamoilla, 

vesisäiliöissä ja verkostossa 

Lietteiden käsittely ja sijoittaminen 

Verkostoyksikön tehtäviin kuuluu 

Verkostojen ja pumppaamoiden tutkimus, suunnittelu, käyttö, kunnossapito, 

saneeraus ja uudisrakentaminen 

Johtokartaston laadinta ja ylläpito 

Asiakaspalvelu ja laskutus 

Asiakkaan tilauksesta tehtävien talojohtojen uudis- ja saneerausrakentaminen 

Laitospalvelu ja materiaalitoiminnot 

7.2 VEDENHANKINTA JA –JAKELU 

7.2.1. Vedenottamot 

Porin alueen vedenhankinta perustuu raakaveden ottoon Kullaanjoen vesistöstä 

sekä tekopohjaveden valmistukseen Harjakankaalla. Ennen tekopohjavesivaihetta 

raakavesi puhdistetaan kemiallisesti. Tekopohjavesilaitos on otettu käyttöön v. 

1977. Länsi-Suomen vesioikeuden 20.03.1978 myöntämän luvan mukaan laitoksella 

on lupa pumpata tekopohjavettä 40 000 m 3 /d. Vedenottamolla on kaksi erillistä 

kaivoaluetta, joilla on yhteensä neljä kuilukaivoa ja kahdeksan putkikaivoa. Vuodesta 

1989 lähtien raakavesilähteenä on toiminut Tuurujärvi, josta vesi johdetaan 

Harjakankaan tekopohjavesilaitokselle. Joutsi-, Tuuru- ja Palusjärven säännöstelyä 

hoitaa Porin Vesi Länsi-Suomen vesioikeuden luvassa 28.02.1977 annettujen lupaehtojen 

mukaisesti. 

Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen vedenkäsittelyprosessi on seuraava: raakavesi 

käsitellään kemiallisesti käyttäen saostuskemikaalina polyalumiinikloridia. Flotaatiolla 

selkeytetty vesi johdetaan jatkuvatoimisten hiekkasuodattimien (DynaSand) 

kautta tekopohjavedenmuodostukseen, joka tapahtuu allasimeytysmenetelmällä. 

Harjusta tekopohjavesi pumpataan noin 2-3 viikon viipymän jälkeen loppukäsittelyyn, 

jossa vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla ja alkaloinnin jälkeen 




pumpataan verkostoon. Hiilidioksidioksidia annosteltiin verkostoon pumpattavaan 

veteen alkaliteetin ja kovuuden nostamiseksi. Menettelyllä pyritään suojaamaan 

vesijohtoverkostoa korroosiolta. Ammoniumkloridin annostelu veteen desinfioinnin 

tehostamiseksi on myös tarvittaessa mahdollista. Selkeytyksessä syntynyt liete 

johdetaan Noormarkun alueen viemäriverkostoon ja sitä kautta Luotsinmäen keskuspuhdistamolle. 

Vuonna 2009 Harjakankaalta pumpattiin talousvettä kulutukseen n. 16 400 m 3 /d. 

Veden laatua tarkkaillaan päivittäin, niin raakaveden, kuin laitoksen eri puhdistusvaiheiden 

ja puhdistetun vedenkin osalta. Tätä tarkoitusta varten Harjakankaan 

vesilaitoksella on oma käyttölaboratorio, mutta viralliset vesianalyysit suoritetaan 

kaupungin ympäristölaboratoriossa. 

Ahlaisten kylätaajaman vesihuolto toimii erillisenä yksikkönä. Porin Veden vesijohtoverkoston 

pituus Ahlaisisissa on alle 10 km, jonka lisäksi alueelle on rakennettu 

vesiosuuskunnan verkostoa. Porin Veden verkostoon liittyneiden vedenkulutus on 

n. 100 m 3 /d. Lisäksi vettä toimitetaan myös vesiosuuskunnalle. Porin Veden verkostoon 

on liittynyt n. 550 asukasta. Vesijohtoverkostoon pumpataan Ahlaisten soraharjun 

pohjavettä, jolle tätä ennen on suoritettu pH:n säätö ilmastamalla ja desinfiointi 

UV-säteilyllä. 

Noormarkun alueen vesihuolto toimii erillisenä yksikkönä. Porin Veden vesijohtoverkoston 

pituus on n. 110 km. Verkostoon on liittynyt n. 5 800 asukasta. Liittyneiden 

vedenkulutus on n. 740 m 3 /d. Noormarkun alue ottaa käyttövetensä Kankaan 

pohjavesilaitokselta. Kankaan pohjavedenottamolla on käytössä kaksi kaivoa ja ottamo 

sijaitsee Matalakosken pohjavesialueella. 

Porin Veden varalaitoksina ovat Lukkarinsannan pintavesilaitos, Vähärauman pohjavedenottamo, 

Harjakankaan (Noormarkku) pohjavesilaitos sekä Sachtleben 

Pigments Oy:n pintavesilaitos. Lukkarinsannan, Vähärauman ja Harjakankaan 

(Noormarkku) laitoksien toimintavalmiudesta pidetään huolta säännöllisillä koekäytöillä, 

jotta ne ovat käyttönotettavissa Harjakankaan vedentoimituksen häiriötilanteissa. 

Vuonna 2009 Vähärauman pohjavedenottamo oli käytössä suuren vesijohtovuodon 

yhteydessä muutaman tunnin yhden vuorokauden aikana. Harjakankaan 

(Noormarkku) vedenottamo oli jokapäiväisessä käytössä kesäkuun 2010 loppuun 

saakka, jolloin se muutettiin varalaitokseksi. Lukkarinsannan pintavesilaitos tullaan 

käytännössä rakentamaan uusiksi vuosien 2010-2011 aikana. 

Veden laadun tarkkailua suoritetaan talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. 

Porin Veden vedenottamoiden sijainti on esitetty liitteenä olevalla yleiskartalla 101. 

Seuraavassa taulukossa on esitetty vedenottamoiden luvat ja vedenottomäärät 

vuonna 2009. 




Taulukko 7.1 Porin vedenottamoiden luvat ja vedenotto v.2009. 

Vedenottamo 

Harjakankaan tekopohjavesilaitos 

(Pori) 

Harjakankaan vedenottamo 

(Noormarkku) 

Vähärauman/Ulasoorin 

pohjavedenottamo 

Lukkarinsannan pintavesilaitos 

Sachtleben Pigments Oy 

varavesilaitos 

Ahlaisten pohjavedenottamo 

Kankaan vesilaitos 

Lupa 

L-S VEO 

1978 

L-S 

VEO 

1984 

L-S VEO 

1998 

Ottolupa 

[m 3 /d] 

40 000 16 414 

800 - 

Käyttö 

2009 

[m 3 /d] Käsittely / Lisätietoja 

raakaveden otto, saostuskemikaali, 

flotaatio, hiekkasuodatus, 

tekopohjavedenmuodostus 

allasimeytyksellä, 

desinfiointi, alkalointi 

alkalointi, desinfiointi / 

varaottamo 

10 000 - desinfiointi / varaottamo 

10 000 - desinfiointi / varaottamo 

2 600 - desinfiointi /varaottamo 

400 83 ilmastus, desinfiointi 

1 200 466 alkalointi, desinfiointi 

Tuurujärvestä otettu raakavesi on tasalaatuista. Veden KMnO 4 -luku vaihtelee vuodenajasta 

riippuen välillä 38-59 mg/l. Suurimmilla puhdistustehoilla otetaan vettä 

lisäksi Tyvijärvestä. Ahlaisten pohjaveden laatu on varsin hyvä ja vesi voidaan sellaisenaan 

pH-säädön ja UV-desinfioinnin jälkeen pumpata verkostoon. 

Harjakankaalla käsitelty vesi on hyvälaatuista ja täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset 

ja –suositukset. Ahlaisissa verkostoon pumpattu vesi on erittäin hyvälaatuista 

ja vastaa asetettuja vaatimuksia ja suosituksia. 

Verkostoveden laatu täyttää pääsääntöisesti asetetut laatuvaatimukset ja - 

suositukset. Joitakin kohonneita laatusuositusarvoja saattaa esiintyä satunnaisesti, 

mutta pysyviä vaatimus- ja suositustason ylityksiä ei ole. Talousveden laatuhäiriöiden 

varalta on Porin Vedellä henkilökunnalle toimintaohje ”Toimenpiteet veden 

laadun häiriötilanteissa”. 

7.2.2. Vedenkulutus 

Porin Vesi toimittaa talousvettä kulutukseen keskimäärin 17 320 m 3 /d (2009). Laitos 

toimittaa vettä n. 82 200 asukkaalle. Laitoksen vesijohtoverkoston liittyjämäärät 

ja laitoksen toimittaman veden jakautuminen eri verkostoalueilla on esitetty seuraavassa 

taulukossa. 




Taulukko 7.2 Porin vesihuoltolaitoksen vesijohdon liittyjämäärät ja verkostoon toimittama 

vesimäärä vuosina 2008-2009 

2008 2009 

Porin kantakaupungin verkostoalue 

liittyjämäärä as 75 660 75 860 

verkostoon pumpattu m 3 /d 15 190 16 500 

Ahlaisten verkostoalue 

liittyjämäärä as 550 550 

verkostoon pumpattu m 3 /d 88 83 

Noormarkun verkostoalue 


verkostoon pumpattu m 3 /d 733 741 

Verkostot yhteensä 


verkostoon pumpattu m 3 /d 16 011 17 324 

Liittymis-% % 99 99 

Ominaisvedenkulutus l/as d 195 211 

Laskutettu vedenkulutus m 3 /d 14 702 14 636 

Muihin kuntiin myyty vesimäärä m 3 /d 11 22 

Laskuttamaton (hukkavedet) m 3 /d 1 309 2 688 

Hukkavesi-% % 8,2 15,5 

Porin Veden vesijohtoverkostosta on kaksi yhdysvesijohtoa Luvian kunnan vesijohtoverkostoon. 

Sopimusten mukaan Porin Vesi on sitoutunut toimittamaan Luvian 

kunnalle vettä korkeintaan 700 m 3 /d. Vuonna 2009 vettä myytiin 22 m 3 /d. 

Porin Veden ja Ulvilan kaupungin vesijohtoverkostot on yhdistetty Isojoenrannassa 

ja Harmaalinnassa. Vedentoimitussopimus Porin ja Ulvilan välillä uudistettiin v. 

2007. Sopimuksen mukaan koko UIvilan kaupungin tarvitsema talousvesimäärä on 

mahdollista johtaa Porista. Vuonna 2009 Ulvilaan ei myyty vettä lainkaan. 

Porin suurimmat vedenkuluttajat vuonna 2009 olivat: 

Fortum 161 430 m 3 

Luvata 118 827 m 3 

PVO-Lämpövoima Oy 80 921 m 3 

Keskussairaala 64 845 m 3 

Sinerbychoff 63 404 m 3 

Osuuskunta Satamaito 59 087 m 3 

Pori Energia (Metallin lämpökeskus) 47 545 m 3 

Kaupunginsairaala 41 711 m 3 

Ravanin pesula 34 881 m 3 

Vapaa-aikavirasto (Urheilukeskus) 33 884 m 3 

Corenso 32 613 m 3 

Sampo-Rosenlew 30 046 m 3 

Keskusaukion kiinteistö 19 235 m 3 

Vapaa-aikavirasto (Uimahalli) 18 508 m 3 

Technip Offshore Finland 18 365 m 3 

Yyterin Kylpylähotelli 16 242 m 3 




7.2.3. Vesijohtoverkosto 

Porin kaupungissa vedenjakeluverkosto kattaa lähes kaikki asutut alueet. Vuonna 

2009 verkostoon oli liittynyt 82 210 asukasta ja liittymisprosentti oli 99 %. 

Porin kantakaupungin vedenjakelujärjestelmä on yhdistetty ala- ja ylävesisäiliöjärjestelmä. 

Pääosin toiminta perustuu veden suoraan pumppaukseen Harjakankaan 

vesilaitokselta kuluttajille. Verkostossa on alavesisäiliö ja kaksi ylävesisäiliötä. 

Kaanaan vesitorni toimii tyypillisenä ylävesisäiliönä kulutushuippujen tasaajana, 

käyttöreservinä, painevaihtelujen tasaajana ja samalla myös pumppauksen ohjauksen 

apuvälineenä. Porin vesitorni toimii pienen tilavuutensa vuoksi lähinnä paineentasaajana 

sekä pumppauksen ohjauksen apuvälineenä. Kaanaan tornin tilavuus 

on 1 250 m 3 ja Porin tornin 500 m 3 . Lukkarinsannassa sijaitsevien alavesisäiliöiden 

tilavuus on 8 270 m 3 . Paineenkorotus on Vähäraumalla riittävän paineen ylläpitämiseksi 

Meri-Porin verkostossa sekä Kärmemäessä, jolla ylläpidetään painetta 

Hangassuon kaatopaikalle ja Luvialle menevissä vesijohdoissa. 

Porin kantakaupungin ja Noormarkun verkostoalueet ovat yhteydessä toisiinsa 

Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen (Pori) ja Noormarkun Harjakankaan varavedenottamon 

välille rakennetulla yhdysvesijohdolla. Ahlaisten verkostosta ei ole yhdysvesijohtoa 

Porin kantakaupungin tai Noormarkun verkostoon. 

Porin Veden vesijohtoverkostojen kokonaispituus vuoden 2009 lopussa on seuraava: 

teräsputkea 

valurautaputkea 

asbestisementtiputkea 

muoviputkea 

yhteensä 

27,4 km 

153,8 km 

51,8 km 

549,3 km 

782,3 km 

Erittäin huonokuntoisia vesijohtoja on suhteellisen vähän. Heikoin tilanne on n. 40 

vuotta vanhoilla SG-valurautaputkistoilla, jotka on rakennettu savimaille ja jotka 

ovat syöpyneet voimakkaasti. 

Vanhemmissa harmaavalurautaputkistoissa ei syöpymää esiinny samassa mitassa 

kuin SG-valurautaputkissa, mutta näillä putkilla on taipumus maaperän liikkeiden 

myötä katketa. Putken katkeamat aiheuttavat vuosittain kymmeniä vuotokorjauksia, 

mutta eivät yleensä edellytä putken uusimista laajemmassa mitassa. 

Porin Veden vesijohtoverkosto on esitetty liitteenä olevassa yleiskartassa 101. 

7.2.4. Poikkeusolojen vedenhankinta 

Varmuusluokitus (I-III, 0) perustuu siihen, kuinka monta litraa talousvettä asukasta 

kohti voidaan toimittaa käyttöön poikkeustilanteessa. Poikkeustilanteeksi määritellään 

tilanne, jossa ensisijainen vesilähde on poissa käytöstä. Varaottamon tulee sijaita 

eri pohjavesialueella, jotta se kelpaa luokituksessa huomioiduksi. Luokitus perustuu 

valtion ympäristöhallinnon ohjeisiin. Laitoksen tavoitteena tulee olla saavuttaa 

varmuusluokka I tai vähintään II. 

Porin verkoston pääottamona toimii Harjakankaan tekopohjavesilaitos. Varaottamoina 

toimivat Lukkarinsannan pintavesilaitos ja Vähärauman/Ulasoorin pohjave- 




denottamo Porin alueella, joista saadaan vettä yhteensä 20 000 m 3 /d. Varaottamoina 

toimivat myös Noormarkun alueella Kankaan ja Harjakankaan pohjavedenottamot, 

joista saadaan vettä yhteensä 2 000 m 3 /d. Varaottamoista saadaan 

vettä yhteensä 22 000 m 3 /d eli n. 270 l/as d. Varmuusluokka on I. 

Seuraavassa taulukossa on esitetty ohjeistuksen mukaisesti laskettu varmuusluokitus 

Porin kaupungissa. 

Taulukko 7.5 Porin vesijohtoverkoston varmuusluokitus. 

Liittyneet 

[as] 

Pääottamo 

[m 3 /d] 

Varaottamot 

[m 3 /d] 

Poikkeusolot, 

käytössä [l/as d] 

Varmuusluokka 

Pori 81 500 40 000 22 000 270 I 

Veden tuottaminen pääottamolta Harjakankaan tekopohjavesilaitokselta on varmistettu 

kahden eri sähköntoimittajan liittymillä sekä dieselkäyttöisellä varavoimalaitoksella. 

Kaikki vedenottamot ottavat vetensä eri raakavesilähteistä. 

Ahlaisten alueen vedenottoa ei nykyisellään voida korvata muilla ottamoilla. Myös 

Ahlaisten laitoksella on varavoimakone sähkökatkojen varalle. 

Porin vesijohtoverkostosta on yhteydet Ulvilan ja Luvian verkostoihin. Nämä palvelevat 

veden johtamista Porista naapurikuntiin. Korvaavaa vettä on mahdollista 

saada näistä Poriin niin pieniä määriä, ettei sillä ole käytännön merkitystä Porin 

vesihuollolle. 

Porissa poikkeustilanteisiin on varauduttu laatimalla vesilaitostoiminnan turvallisuussuunnitelma, 

toimintaohje veden laadun häiriötilanteessa sekä vesihuollon 

valmiussuunnitelma. 

7.3 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI 

Porin Veden viemäriverkoston liittyjämäärä oli vuoden 2009 lopulla n. 74 930 asukasta 

eli liittymisprosentti oli n. 90 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty Porin 

vesihuoltolaitoksen viemäriin liittyneiden määrä ja jätevesimäärät. 

Taulukko 7.6 Porin vesihuoltolaitoksen viemärin liittyjämäärät ja jätevesimäärät vuosina 

2008-2009. 

2008 2009 

Liittyneet asukkaat as. 73 963 74 727 

Liittymis-% % 90 90 

Puhdistamoille johdettu vesimäärä m 3 /d 28 247 21 507 

Teollisuuden jätevesi m 3 /d 2 381 2 041 

Luvian kunnan jätevedet m 3 /d 0 400 

Ulvilaan johdettu jätevesimärää m 3 /d 956 562 

Laskutettu jätevesimäärä yhteensä m 3 /d 15 214 14 995 

Asutuksen laskutettu jätevesimäärä m 3 /d 11 753 11 660 

Viemäriverkoston vuotovesi-% % 57,0 32,1 




Porin viemäriverkoston pituus oli vuoden 2009 lopussa seuraava: 

jätevesiviemäri 

sekaviemäri 

sadevesiviemäri 

yhteensä 

573,4 km 

2,7 km 

324,3 km 

900,4 km 

Tästä määrästä on: 

betoniputkea 

muoviputkea 

ep-putkea 

teräsputkea 

lasitettua saviputkea 

yhteensä 

282,2 km 

589,6 km 

0,4 km 

0,2 km 

28,0 km 

900,4 km 

Porin Veden jätevesiviemäriverkosto on esitetty liitteenä olevalla yleiskartalla 101. 

Viemäriverkostoa rakennetaan vuosittain toiminta-alueen laajetessa. Vanhaa verkostoa 

saneerataan määrärahojen puitteissa. Kiireellisin saneeraustarve on vanhoilla 

sekajärjestelmän viemäreillä. Viemäriverkosto on niin pitkä, että yksityiskohtaista 

tietoa verkoston kunnosta kaduittain ei voida ylläpitää. Tämä tarkoittaa käytännössä 

sitä, että joka vuosi on varauduttava siihen, että verkostosta tulee esiin 

kohtia, jotka vaativat pikaista korjausta, jotta vesihuoltopalvelut asiakkaalle voidaan 

turvata. 

Erillisviemäröintiä on edistetty niin, että sekaviemärit on saatu kokonaan poistettua 

käytöstä vuoden 2010 aikana. 

Porin alueen viemäriverkoston vuotovesiprosentti viemäriverkostossa vuonna 2009 

oli 32,1 %. Vuonna 2008 vastaava luku oli 57,0 %. Noormarkun alueen viemäriverkoston 

vuotovesiprosentti oli 47 % vuonna 2001. 

Porin Veden huollossa oli vuoden 2009 lopussa 136 pumppaamoa, joista laitoksen 

jätevesipumppaamoita oli 60. Laitoksen omia sadevesipumppaamoita on 23 kpl 

sekä yksi kesävesipumppaamo. Muita Teknisen palvelukeskuksen alikäytäväpumppaamoita 

on 24. Muita Tpk:n pumppaamoita on kolme, vapaa-aikaviraston 

jätevesipumppaamoita yksi, tielaitoksen alikäytäväpumppaamoita kolme ja Porin 

Jätehuollon kaatopaikkavesipumppaamoita kuusi. Pumppuja pumppaamoissa on 

yhteensä 254 kpl. 

Pumppaamot pyritään huoltamaan kerran vuodessa. Toinen kriteeri on n. 1 000 

käyttötunnin välein. Huollossa pumput nostetaan kaivosta ylös ja tarkastetaan öljyt 

ja mitataan moottoreiden eristysvastukset sekä suoritetaan mahdolliset säädöt. 

Pumppaamon huoltoon kuuluu myös sisäisen putkiston ja sähkökeskuksen kunnon 

tarkastus. 

Kaukovalvonta- ja kunnonvalvontajärjestelmässä oli vuoden 2009 lopussa 84 

pumppaamoa. Hälytyksiä pumppaamoista tulee vuosittain satoja, mutta vain tärkeimmät 

siirretään päivystäjälle. 




7.4 JÄTEVESIEN KÄSITTELY 

Porin kaupungin sekä Luvian kunnan jätevedet käsitellään Luotsinmäen keskuspuhdistamolla. 

Syyskuusta 2010 lähtien Luotsinmäen puhdistamolle on johdettu 

myös Harjavallan ja Ulvilan kaupunkien, Nakkilan kunnan, Euran kunnan Kiukaisten 

alueen sekä Suomisen Kuitukankaat Oy:n Nakkilan tehtaan jätevedet. Harjavalta 

– Nakkila – Ulvila – Pori –siirtoviemärihanketta varten on perustettu Jokilaakso 

Ympäristö Oy, jonka osakkaina ovat Harjavallan ja Ulvilan kaupungit, Nakkilan 

ja Euran kunnat (Kiukaisten alue) sekä Suomisen Kuitukankaat Oy. 

Luotsinmäen keskuspuhdistamon lisäksi käytössä ovat Reposaaren ja Ahlaisten 

jätevedenpuhdistamot. Pihlavan jätevedenpuhdistamo on poistettu käytöstä kesäkuussa 

2010. Jätevedenpuhdistamoiden sijainti on esitetty liitteenä olevalla yleiskartalla 

101. 

Kaikki jätevesi käsitellään biologis-kemiallisessa prosessissa. Luotsinmäen keskuspuhdistamolla 

fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrisulfaattia ja muilla 

puhdistamoilla ferrosulfaattia. 

Puhdistamoilla käsitellyt vesimäärät olivat vuonna 2009: 

Luotsinmäen keskuspuhdistamo 6 312 508 m 3 

Pihlava 1 347 970 m 3 

Reposaari 130 051 m 3 

Ahlainen 58 718 m 3 

Yhteensä 7 849 247 m 3 

Teollisuuden jätevesien osuus puhdistetusta jätevesimäärästä oli n. 1,2 milj-m 3 . 

Suurimmat jäteveden tuottajat vuonna 2009 olivat: 

Corenso 587 200 m 3 

Porin jätehuolto (Hangassuo) 73 950 m 3 

Sachtleben Pigments Oy 68 403 m 3 

Satamaito 67 600 m 3 

Keskussairaala 64 845 m 3 

Kaupunginsairaala 41 711 m 3 

Sinebrychoff 41 000 m 3 

Ravannin Pesula 34 881 m 3 

Vapaa-aikavirasto (Urheilukeskus) 33 884 m 3 

Sampo-Rosenlew 30 000 m 3 

Luvata 20 780 m 3 

Keskusaukion kiinteistö 19 235 m 3 

Vapaa-aikavirasto (Uimahalli) 18 508 m 3 

Technip Offshore Finland 18 365 m 3 

Yyterin Kylpylähotelli 16 424 m 3 

Luotsinmäen keskuspuhdistamolla on toteutettu saneeraus-, tehostus- ja laajennushanke, 

joka valmistui elokuussa 2010. Puhdistamoa tehostettiin vastaamaan 

uuden ympäristöluvan vaatimuksia. 




Länsi-Suomen Ympäristölupaviraston 21.11.2007 myöntämässä ympäristöluvassa 

on Luotsinmäen keskuspuhdistamolle annettu tiukennetut lupaehdot 1.7.2010 alkaen. 

Lupaehdot on esitetty seuraavassa taulukossa. 

Taulukko 7.10 Luotsinmäen keskuspuhdistamon puhdistustehovaatimukset 1.7.2010 alkaen. 

Pitoisuus enintään [mg/l] 

Käsittelyteho vähintään 

[%] 

Vesistöpäästö 

enintään [kg/d] 

BOD 7ATU , O 2 20 95 900 

COD Cr , O 2 125 85 5 000 

Fosfori, P 0,3 95 - 

Kiintoaine 15 - - 

Lisäksi kokonaistypen poistotehon on 01.07.2010 alkaen oltava vähintään 70 % muutoin yllä mainitulla 

tavalla, mutta vuosikeskiarvona laskettuna. 

Puhdistustulos määritellään puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä jätevedestä 

kerätyistä kokoomanäytteistä, jotka analysoidaan Porin Veden jätevesilaboratoriossa. 

Kunkin puhdistamon näytteenottotiheys on määritelty tarkkailuohjelmassa. 

Lisäksi tarkkaillaan jätevesikuormitukseltaan suurimpien teollisuuslaitosten jätevesiä 

pääasiassa kaksi kertaa kuukaudessa otetuin kokoomanäyttein. 

Jätevesien vaikutusta Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen veden laatuun 

on tutkinut Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys joen alajuoksun kuormittajien 

yhteisestä toimeksiannosta. Vuonna 2009 tehtyjä tutkimuksia olivat Kokemäenjoen 

alaosan ja Porin edustan merialueen veden laadun tarkkailu ja kalataloudellinen 

tarkkailu. 

Seuraavissa taulukoissa on esitetty yhteenveto Porin kaupungin jätevedenpuhdistamoiden 

toiminnasta vuonna 2009. 

Taulukko 7.7 Porin jätevedenpuhdistamoilla käsitelty ja ohitettu vesimäärä vuonna 2009. 

Puhdistamo Käsitelty vesimäärä [m 3 /d] Ohitettu vesimäärä [m 3 /d] 

Luotsinmäki 20 355 101 

Pihlava 4 853 0 

Reposaari 428 0 

Ahlainen 207 0 

Taulukko 7.8 Porin jätevedenpuhdistamoiden edellytetty puhdistustulos. 

Lähtevä pitoisuus 

Puhdistusteho 

Puhdistamo BOD 7ATU [mg/l] P [mg/l] BOD 7ATU [%] P [%] 

Luotsinmäki ≤20 ≤1,0 ≥90 ≥90 

Pihlava ≤20 ≤1,0 ≥90 ≥90 

Reposaari



7.5 HULEVEDET 

Keskuspuhdistamolle tuotiin sako- ja umpikaivolietteitä sekä pienpuhdistamoiden 

ylijäämälietteitä yhteensä 29 917 m 3 vuonna 2009. Laitokselle johdettiin lisäksi 

Luotsinmäen käytöstä poistetun kaatopaikan valumavedet. Reposaaren ja Ahlaisten 

puhdistamoiden lietteet viedään kuivaamattomina Luotsinmäen keskuspuhdistamolle 

käsiteltäväksi. 

Kemira Oyj on hoitanut puhdistamolietteen jatkokäsittelyä ja hyötykäyttöä palvelusopimusperiaatteella. 

Keskuspuhdistamolla sakeutettu liete hygienisoidaan Kemicond®-menetelmällä. 

Lopputuote on kuivatun Kemicond®-lietteen ja turpeen seos. 

Kemira Oyj toimittaa Kemicond®-käsiteltyä lopputuotetta hankkimiinsa hyötykäyttökohteisiin. 

Vuonna 2009 Luotsinmäen keskuspuhdistamolla tuotettiin koneellisesti kuivattua 

lietettä 15 469 m 3 ja Pihlavan puhdistamolla kalkkistabiloitua ja koneellisesti kuivattua 

lietettä 2 304 m 3 . 

Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta 

poisjohdettavaa sade- tai sulamisvettä. Myös perustusten kuivatusvedestä käytetään 

nimeä ”hulevesi”. Tiiviisti asutuilla alueilla, joilla hulevesiä ei pystytä hallitusti 

käsittelemään tonteilla, hulevedet johdetaan viemäriin. Sekaviemäröinnissä hulevedet 

johdetaan jätevesiviemäriin, jolloin hulevedet päätyvät jätevedenpuhdistamolle. 

Hulevedet aiheuttavat haittaa puhdistusprosessille, kuten turhaa kuormitusta, 

suuria virtaamavaihteluita ja veden lämpötilan alenemista. Erillisviemäröinnillä 

tarkoitetaan jätevesien johtamista jätevesiviemärissä ja hulevesien johtamista hulevesiviemärissä. 

Tällöin hulevedet eivät päädy jätevedenpuhdistamolle, vaan ne 

puretaan hallitusti maastoon. 

Uudisrakennuksien asemakaava-alueille rakennetaan nykyään aina erillisviemäröinti. 

Joissakin tapauksissa hulevedet on johdettu luvatta ja vastoin laitoksen 

sääntöjä jätevesiviemäriin. 

Porissa ja Noormarkussa hulevesiverkostoa on rakennettu asemakaava-alueille. 

Porin alueella hulevesiverkoston pituus on 324,3 km ja Noormarkun alueella n. 

11,3 km. Hulevesiverkosto on esitetty liitteenä olevalla yleiskartalla 101. 

7.6 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ 

7.6.1. Vesilaitos 

Porin Veden vesijohtoverkostosta on kaksi yhdysvesijohtoa Luvian kunnan vesijohtoverkostoon. 

Sopimusten mukaan Porin Vesi on sitoutunut toimittamaan Luvian 

kunnalle vettä korkeintaan 700 m 3 /d. Vuonna 2009 vettä toimitettiin Porista Luvialle 

22 m 3 /d. 

Porin Veden ja Ulvilan kaupungin vesijohtoverkostot on yhdistetty Isojoenrannassa 

ja Harmaalinnassa. Vedentoimitussopimus Porin ja Ulvilan välillä uudistettiin vuonna 

2007. Sopimuksen mukaan koko Ulvilan kaupungin tarvitsema talousvesi on 

mahdollista johtaa Porista. Vuonna 2009 vettä Porista Ulvilaan ei toimitettu lainkaan. 




7.6.2. Viemärilaitos 

Luvian kunnasta on rakennettu siirtoviemäri Poriin ja jätevesien toimitus Luotsinmäen 

puhdistamolle alkoi toukokuussa 2009. Sopimuksen mukaan Luvia saa johtaa 

jätevesiä Porin viemäriverkostoon korkeintaan 800 m 3 /d. Vuonna 2009 jätevettä 

johdettiin n. 400 m 3 /d. 

Pomarkun ja Merikarvian kuntien puhdistamoiden kuivaamattomat ylijäämälietteet 

sekä sako- ja umpikaivolietteitä naapurikunnista tuodaan Luotsinmäen keskuspuhdistamolle. 

Jokilaakso Ympäristö Oy:n eli Harjavallan ja Ulvilan kaupunkien, Nakkilan kunnan, 

Euran kunnan Kiukaisten alueen sekä Suominen Kuitukankaat Oy:n Nakkilan tehtaan 

jätevedet on vuonna 2007 tehdyn sopimuksen perusteella johdettu Luotsinmäen 

keskuspuhdistamolle syyskuusta 2010 lähtien. Samalla näiden kuntien omat 

jätevedenpuhdistamot on poistettu käytöstä. 

8. KEHITYSENNUSTEET 

8.1 VEDENHANKINTA JA –JAKELU 

Porin kaupungissa vesijohdon liittymisprosentti on jo nyt korkea, 99 %. Vuoteen 

2030 mennessä liittymisprosentin odotetaan pysyvän samana. Vedenkulutus pysyy 

samana tai jopa laskee hieman. Ennusteessa on oletettu ominaisvedenkulutuksen 

olevan laskeva. Tämä johtuu asutuksen ja teollisuuslaitosten vettä säästävien 

tekniikoiden kehittymisestä. Teollisuus on ratkaiseva tekijä vedenkulutuksen 

kehityksessä. Asutuksen vedenkulutus ei tule muuttumaan tulevaisuudessa merkittävästi. 

Seuraavassa taulukossa on esitetty Porin kaupungin alueen vesijohdon liittyjämäärien 

ja vedenkulutuksen ennusteet. 

Taulukko 8.1 Vesijohdon liittyjämäärien ja vedenkulutuksen ennuste vuoteen 2030. Vuosien 

2008-2009 tiedot ovat toteutuneita ja 2010-2030 tiedot ovat ennusteita. 

Yks. 2008 2009 2010 2015 2020 2025 2030 

Pori 

Porin kaupungin asukasmäärä henk. 82 528 82 659 82 789 83 357 83 788 84 147 84 319 

Asukasmäärä vesijohdon piirissä henk. 81 362 81 661 81 791 82 359 82 790 83 149 83 321 

Liittymisaste % 99 99 99 99 99 99 99 

Vedenkulutus m 3 /d 15 922 17 237 16 653 16 769 16 855 16 929 16 968 

8.2 VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY 

Porin kaupungissa viemäriin liittyneiden määrä tulee olemaan n. 80 000 asukasta 

(95 %) vuonna 2030. Kasvua nykyisestä tulee n. 5 400 asukasta. Asumisjätevesimäärä 

Porin kaupungissa tulee olemaan n. 21 100 m 3 /d. Seuraavassa taulukossa 

on esitetty Porin kaupungin viemäriverkoston liittyjämäärä- ja jätevesiennusteet 

vuoteen 2030. 

Taulukko 8.2 Porin kaupungin jätevesimääräennusteet vuoteen 2030. Vuosien 2008-2009 

tiedot ovat toteutuneita ja 2010-2030 tiedot ovat ennusteita. 




Yks. 2008 2009 2010 2015 2020 2025 2030 

Pori 

Porin kaupungin asukasmäärä as. 82 528 82 659 82 789 83 375 83 788 84 147 84 319 

Asukasmäärä viemäröinnin piirissä as. 73 963 74 727 75 597 76 923 78 076 79 175 80 087 

Liittymisaste % 90 90 91 92 93 94 95 

Asumajäteveden omainaismäärä l/as d 363 263 263 263 263 263 263 

Keskimääräinen jätevesivirtaama m 3 /d 29 203 22 069 21 982 22 431 22 734 23 123 23 363 

Asumajätevedet m 3 /d 26 822 19 628 19 882 20 231 20 534 20 823 21 063 

Teollisuuden jätevedet m 3 /d 2 381 2 041 2 100 2 200 2 200 2 300 2 300 

Muista kunnista johdettavat jätevedet m 3 /d 0 400 9 660 9 760 9 810 8 990 9 180 

9. KEHITTÄMISTARPEET 

Seuraavassa on esitetty vesihuollon keskeisimmät kehittämistarpeet: 

Vesihuoltolaitoksen talouden vakiinnuttaminen 

Vesihuoltoverkostojen jatkuva saneeraus verkoston kunnon ylläpitämiseksi ja 

parantamiseksi 

Uusien asemakaava-alueiden verkoston rakentaminen 

Naapurikuntayhteistyön tiivistäminen ja alueellisen vesihuoltoyhtiön perustaminen 

Talousveden hyvän laadun ylläpito ja kehittäminen 

Jätevesien puhdistuksen toteuttaminen ympäristölupien vaatimusten mukaisesti 

Valmiussuunnittelu ja kriisitilanteisiin varautuminen 

Nykyisillä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla olevien kiinteistöjen liittäminen 

viemäriverkostoon 

Viemäriverkostojen laajentaminen haja-asutusalueiden kyliin ja asutuskeskittymiin 

Kiinteistöjen jäte- ja hulevesien erottelu 

Jäteveden ja lietteiden energiasisällön hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen 

Lietteiden hyötykäytön pitkän tähtäimen ratkaisun selvittäminen 




C-OSA KOKO KUNNAN ALUE 

10. VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN 

Vesihuoltolain 7 § mukaan jokaiselle kunnassa sijaitsevalle vesihuoltolaitokselle on 

määriteltävä toiminta-alue, josta laitoksella on huolehtimisvelvollisuus. Toimintaalueeseen 

sisältyy määritellyt alueet vedenjakelulle, viemäröinnille ja hulevesiviemäröinnille, 

jotka voivat olla erikokoisia. Vesihuoltolain mukaan toimintaalueiden 

tulee kattaa kaikki alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen 

vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen 

rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. 

Toiminta-alueita määritettäessä tulee myös huomioida suurehkon asukasjoukon 

tarve sekä terveydelliset ja ympäristönsuojelulliset syyt. 

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon 

ja viemäriin. Vesihuoltolaitoksen tulee määrätä liittämiskohta kaikille toiminta-alueella 

sijaitseville kiinteistöille. Liittymiskohdasta eteenpäin kiinteistö vastaa 

vesihuoltolaitteistaan ja niiden yhteensopivuudesta verkostoon. 

Ennen toiminta-alueen päivityksen hyväksymistä kunnassa on toiminta-alueesta 

pyydettävä lausunto alueelliselta valvontaviranomaiselta (ELY-keskus). Lisäksi 

alueen kiinteistöillä on oltava tilaisuus tulla kuulluksi. 

Kunnan alueella olevien vesihuoltolaitosten toiminta-alueet (luonnos) on esitetty 

yleispiirteittäin liitteenä olevassa kartassa (Kartta 102). Porin Veden toimintaalueista 

päätetään erillisellä päätöksellä, jonka yhteydessä toiminta-alueet esitetään 

myös tarkemmassa mittakaavassa. 

11. KEHITTÄMISTOIMENPITEET 

Suunnitellut kehittämistoimenpiteet on esitetty taulukkomuodossa liitteenä (Liite 1) 

sekä yleiskartassa (Kartta 101). Taulukossa on esitetty hanke, kustannusarvio, tavoitteellinen 

toteutusajankohta ja vastuutaho. 

Esitetty taulukko on tavoitteellinen. Sen perusteella voidaan ajoittaa kehittämishankkeita 

ja varautua rahoitusjärjestelyihin. Kehittämistoimenpiteet on laadittu toteutettavan 

vuoteen 2020 mennessä. 

12. SUUNNITELMAN TOTEUTUS 

12.1 SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN 

Kehittämissuunnitelmaehdotus toimitetaan Porin Veden johtokunnalle ja edelleen 

kaupunginhallitukselle, joka asettaa sen nähtäville ja pyytää siitä lausunnot. Sen 

jälkeen se asetetaan korjattuna nähtäville kunnassa. Lausunnot pyydetään naapurikunnilta, 

alueelliselta valvontaviranomaiselta (ent. alueelliselta ympäristökeskukselta), 

kunnan ympäristö- ja terveysviranomaiselta ja alueen vesihuoltolaitoksilta. 

Suunnitelma viedään yhdessä annettujen lausuntojen kanssa kaupunginhallituksen 

hyväksyttäväksi. 




12.2 SUUNNITELMAN YLLÄPITO 

Vesihuollon kehittämissuunnitelmaa toteutettaessa laaditaan jokaisesta hankkeesta 

yksityiskohtaiset suunnitelmat, joiden yhteydessä tarkistetaan esitettyjen 

hankkeiden (esim. vesijohtojen, siirtoviemäreiden ja laitosten) mitoitukset. Tässä 

yhteydessä kehittämissuunnitelmaan tehdään tarvittaessa tarkistuksia. 

Suurten vesihuoltohankkeiden osalta käynnistetään neuvottelut eri osapuolten välillä 

riittävän aikaisin, jotta hankkeiden eteneminen sujuisi aikataulujen mukaisesti. 

Samalla aloitetaan hankkeiden rahoituksen suunnittelu. 

Vesihuollon kehittämissuunnitelma tarkistetaan 4-5 vuoden välein tai tarvittaessa 

useamminkin. Suunnittelun käynnistämisestä vastaa Porin Vesi. 

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja vesihuollolle asetetut tavoitteet tarkistetaan 

tarvittaessa useammin. Tarkoituksena on, että kehittämissuunnitelma vastaa kunnan 

vesihuollon tilaa ja kehittämistarpeita riittävällä tarkkuudella. 

Kehittämissuunnitelmasta tiedotetaan kunnan virallisilla ilmoitustauluilla sekä vesihuoltolaitoksen 

ilmoituksissa ja nettisivuilla. 

13. TIIVISTELMÄ 

Tämän vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää Porin kaupungin 

vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut. Suunnitelmassa 

otetaan huomioon vesihuolto kunnan vesihuoltolaitoksen toimintaalueella 

ja sen ulkopuolella. Suunnitelman ennusteet on laadittu vuoteen 2030 

saakka ja kehittämistoimenpiteet vuoteen 2020 saakka. Suunnitelmaa tulisi päivittää 

neljän vuoden välein tai tarvittaessa. 

Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja vaan suunnittelua ohjaava työkalu, 

jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä 

toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. 

Painopisteet 

Seuraavien viiden vuoden aikana vesihuollon painopisteet ovat seuraavat: 

1. Vesihuoltolaitoksen talous 

2. Verkoston saneeraus 

3. Asemakaava-alueiden vesihuolto 

4. Vesihuoltolaitoksen toiminnan lisääminen alueellisesti 

5. Vedenjakelun toimii keskeytyksettä 

6. Viemäriverkoston hyvä toimintakyky 

7. Talousveden hyvä laatu 

8. Jätevesien puhdistus 

9. Puhdistamolietteen loppusijoituksen ratkaiseminen 

10. Kriisitilanteisiin varautuminen ja valmiussuunnittelu 

11. Haja-asutuksen vesihuolto 




Vedenhankinta ja -jakelu 

Porin kaupungin vedenhankinnasta vastaa Porin Vesi. Vedenhankinta perustuu 

raakaveden ottoon Kullaanjoen vesistöstä sekä tekopohjaveden valmistukseen 

Harjakankaalla. Ennen tekopohjavesivaihetta raakavesi puhdistetaan kemiallisesti. 

Laitoksella on lupa pumpata tekopohjavettä 40 000 m 3 /d. 

Ahlaisten ja Noormarkun kylätaajamien vesihuolto toimii erillisenä yksikkönä. Ahlaisten 

vesijohtoverkostoon pumpataan Ahlaisten soraharjun pohjavettä. Noormarkun 

alue ottaa käyttövetensä Kankaan pohjavesilaitokselta. 

Porin Vesi toimittaa talousvettä kulutukseen n. 17 320 m 3 /d. Laitos toimittaa vettä 

n. 82 200 asukkaalle. Vedenjakeluverkosto kattaa lähes kaikki asutut alueet. Liittymisaste 

on n. 99 %. Laskuttamattoman veden osuus on n. 16 %. 

Vuoteen 2030 mennessä vesijohtoverkoston liittymisprosentin odotetaan pysyvän 

samana. Vedenkulutus pysyy samana tai jopa laskee hieman. 

Jätevesien viemäröinti ja käsittely 

Porin Veden viemäriverkostoon on liittynyt n. 74 900 asukasta eli liittymisaste on n. 

90 %. Viemäriverkostoista puhdistamoille johdetaan jätevettä n. 21 100 m 3 /d. Porin 

alueen vuotovesiprosentti on n. 32 % ja Noormarkun alueen n. 47 %. 

Jätevedet käsitellään Luotsinmäen keskuspuhdistamolla. Sen lisäksi käytössä ovat 

Reposaaren ja Ahlaisten jätevedenpuhdistamot. Kaikki jätevesi käsitellään biologis-kemiallisessa 

prosessissa. Porin kaupungin jätevesien lisäksi Luotsinmäen 

keskuspuhdistamolle johdetaan myös Harjavallan ja Ulvilan kaupunkien, Luvian, 

Nakkilan ja Euran (Kiukaisten alue) kuntien sekä Suomisen Kuitukankaat Oy:n jätevedet. 

Luotsinmäen keskuspuhdistamolla on toteutettu saneeraus-, tehostus- ja 

laajennushanke, joka valmistui elokuussa 2010. 

Vuoteen 2030 mennessä viemäriverkoston liittyjämäärän odotetaan kasvavan nykyisestä 

95 %:iin. Keskimääräinen jätevesivirtaama tulee olemaan n. 23 400 m 3 /d. 

Kehittämistarpeet 

Vesihuoltolaitoksen talouden vakiinnuttaminen 

Vesihuoltoverkostojen jatkuva saneeraus verkoston kunnon ylläpitämiseksi 

ja parantamiseksi 

Uusien asemakaava-alueiden verkoston rakentaminen 

Naapurikuntayhteistyön tiivistäminen ja alueellisen vesihuoltoyhtiön perustaminen 

Talousveden hyvän laadun ylläpito ja kehittäminen 

Jätevesien puhdistuksen toteuttaminen ympäristölupien vaatimusten mukaisesti 

Valmiussuunnittelu ja kriisitilanteisiin varautuminen 


viemäriverkostoon 

Viemäriverkostojen laajentaminen haja-asutusalueiden kyliin ja asutuskeskittymiin 




Kiinteistöjen jäte- ja hulevesien erottelu 

Jäteveden ja lietteiden energiasisällön hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen 

Lietteiden hyötykäytön pitkän tähtäimen ratkaisun selvittäminen 

Kehittämistoimenpiteet 

Vesihuoltoa koskevat kehittämistoimenpiteet on esitetty vuoteen 2020 asti. Tärkeimmät 

hankkeet ovat: 

Lukkarinsannan pintavesilaitoksen rakentaminen 

Vesijohto- ja viemäriverkoston suunnitelmallinen saneeraus 

Noormarkun Kankaan vedenottamon muuttaminen varaottamoksi 

Noormarkku – Ahlainen yhdysvesijohdon rakentaminen 

Suunnitelman laatiminen jäteveden ja lietteiden energiasisällön hyödyntämismahdollisuuksista 

sekä lietteiden loppusijoituksen ja hyötykäytön pitkän 

tähtäimen ratkaisuista 

Hulevesiviemäröinnin rakentaminen uusilla tonttituotannon alueilla ja parantaminen 

vanhoilla alueilla 


jätevesiviemäri- ja hulevesiviemäriverkostoon 

Uusien asemakaava-alueiden vesihuoltoverkoston rakentaminen kaavaalueiden 

toteutuksen mukaan 

Ahlaisten vesihuoltoverkoston laajentaminen pohjavesialueella 

Porin Vesi vastaa toiminta-alueensa ja uusien kaava-alueiden vesihuollosta. 

Tämän lisäksi rakennetaan viemäriverkostoa tarpeelliseksi katsottuihin 

haja-asutusalueiden asutuskeskittymiin. Haja-asutusalueiden viemäröinnistä 

vastaa alueelle perustettava vesiyhtymä. Mahdollisia viemäröintialueita 

ovat mm. Metsäkulma, Preiviiki, Leppäkorpi – Viasvesi, Hankreeti, Niittymaa, 

Lattomeri, Hirsisuo, Kahaluoto, Noormarkunjoen varsi ja Isoniitty. 

Turussa 28.päivänä tammikuuta 2011 

Antti Ryynänen 

Projektipäällikkö 

DI 

Jonna Tuomiranta 

Suunnitteluinsinööri 

Ins. AMK

Porin kaupunki

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?